Issuu

travelnews NU M /E2026 RO 1/2026 FINLAND 01

THOMAS DOEPEL THOMAS DOEPEL ”Tarvitsemme oman

matkailuministerin.”

”Tarvitsemme oman matkailuministerin.”

TRAVEL TRAVEL NEWS TRAVEL NEWS FINLANDIN NEWS FINLANDIN MAKSUTON FINLANDIN MAKSUTON MAKSUTON UUTISKIRJE UUTISKIRJE UUTISKIRJE

Päivän Päivän Päivän tärkeimmät tärkeimmät tärkeimmät matkailu-uutiset matkailu-uutiset matkailu-uutiset ENNEN ENNEN ENNEN ennen ennen ennen KLO KLO KLO 8 8 8 aamukahdeksaa. aamukahdeksaa. aamukahdeksaa. UUTISET UUTISET UUTISET

AloitaAloita työpäivä Aloita työpäivä tietäen, työpäivä tietäen, mitä tietäen, mitä matkailualalla mitä matkailualalla matkailualalla tapahtuu. tapahtuu. tapahtuu.

Päivittäinen Päivittäinen Päivittäinen uutiskirje uutiskirje uutiskirje kokoaa kokoaa tärkeimmät kokoaa tärkeimmät tärkeimmät B2B-uutiset B2B-uutiset B2B-uutiset suoraan suoraan sähköpostiisi suoraan sähköpostiisi sähköpostiisi joka aamu. joka aamu. joka aamu.

Tiedä Tiedä Tiedä enemmän enemmän enemmän jo aamulla. jo aamulla. jo aamulla. TravelTravel News Travel News Finland News Finland seuraa Finland seuraa puolestasi, seuraa puolestasi, puolestasi,

TILAATILAA MAKSUTTA TILAA MAKSUTTA MAKSUTTA

mitä matkailualalla mitä matkailualalla mitä matkailualalla tapahtuu tapahtuu Suomessa tapahtuu Suomessa Suomessa ja maailmalla ja maailmalla ja maailmalla - nopeasti - nopeasti ja - nopeasti olennaiseen ja olennaiseen ja olennaiseen keskittyen. keskittyen. keskittyen.

MAKSUTON MAKSUTON MAKSUTON

Tilaa ilman Tilaa sitoumuksia ilman Tilaa sitoumuksia ilman sitoumuksia

JOKA JOKA AAMU JOKA AAMUAAMU

UutisetUutiset sähköpostiin Uutiset sähköpostiin sähköpostiin ennen ennen klo 8 ennen klo 8 klo 8

AMMATTILAISILLE AMMATTILAISILLE AMMATTILAISILLE

Matkailualan Matkailualan Matkailualan tärkeimmät tärkeimmät B2B-aiheet tärkeimmät B2B-aiheet B2B-aiheet

TRAVEL TRAVEL NEWS TRAVEL NEWS FINLAND NEWS FINLAND FINLAND

SKANNAA SKANNAA QR-KOODI SKANNAA QR-KOODI QR-KOODI

ja tilaa päivittäinen ja tilaa päivittäinen ja tilaa uutiskirje päivittäinen uutiskirje uutiskirje

Päivittäin Päivittäin matkailualan Päivittäin matkailualan ammattilaisille matkailualan ammattilaisille ammattilaisille

SISÄLLYS 4 Lähikuvassa: Thomas Doepel 8 Matkailupaneeli 12 Kasvutarina: Jäätä murtava kasvu 15 15 Kysymystä: Tom Strandberg 16 Hotellit: Elämykset ratkaisevat 18 Turismi: Matkailu suomalaisten työllistäjänä 20 Lähikuvassa: Kaj Takolander 23 15 Kysymystä: Marika Puttonen 24 Lähikuvassa: Helsinki Limo 27 15 Kysymystä: Jessica Virtanen 30 Kolumni: Pekka Mäkinen - Lentäen olisit jo perillä 34 Kasvutarina: Helsinki Citycopter 40 15 Kysymystä: Samuli Sakari 42 Nimityksiä 46 Kiitos Grand Travel Awards Finland 2026 47 Grand Travel Awards Finland 2026 tunnelmia

ENSIMMÄINEN LUKU

UN päätimme tuoda Travel News Finlandin Suomeen tämän vuoden keväällä, tiesimme, että Suomen matkailualalla on tilaa uudelle, aktiiviselle medialle, jota ammattilaiset arvostavat. Se miten nopeasti kaikki tapahtui, miten kivasti meidän aloitteemme toivotettiin tervetulleeksi ylittänyt kaikki odotukset. Meille se kertoo toimialan merkityksestä ja tiedon tarpeesta. Nyt, vain muutamaa kuukautta myöhemmin, pitelet käsissäsi Travel News Finlandin ensimmäistä painettua versiota. Nyt lehden mennessä painoon, verkkosivuillamme rikkoutuu ensimmäistä kertaa 20 000 kuukausittaisen kävijän raja. Se tuntuu hyvältä. Kiitos. Haluan kiittää jokaista, joka on käynyt lukemassa juttujamme, jakanut niitä eteenpäin, tilannut uutiskirjeemme, lähettänyt meille uutisvinkkejä tai muuten ollut mukana tekemässä Travel News Finlandia osaksi suomalaisen matkailualan tekijöiden arkea. Media ei synny vain sen tekijöistä – se syntyy sisällöstä ja ennen kaikkea yhteisöstä sen ympärillä. Matkailuala on valtavan kiinnostavassa vaiheessa. Uusia reittejä avataan, hotellit ja matkailukohteet kehittyvät, teknologia muuttaa tapaamme tehdä ja ostaa matkoja ja samalla vastuullisuus, talous ja muuttuvat kuluttajatottumukset haastavat koko toimialaa ajattelemaan uudella tavalla. Ala tarvitsee keskustelua, uusia näkökulmia ja paikan, jossa myös sen tekijät pääsevät ääneen. Travel News haluaa olla tässä mukana. Haluamme kertoa laadukkaasti ja nopeasti siitä, mitä alalla tapahtuu. Pysähtyä ihmisten, yritysten ja ilmiöiden äärelle. Haluamme nostaa esiin onnistumisia, kysyä vaikeampiakin kysymyksiä ja ennen kaikkea tuoda suomalaisen matkailualan ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Siksi tämä ensimmäinen lehti tuntuu meille tärkeältä. Digitaalinen Travel News Finland elää alan mukana joka päivä, mutta tämän kautta voimme tarjota jotain hieman erilaista: aikaa syventyä, löytää uusia ajatuksia ja ehkä myös törmätä sellaiseen ihmiseen, yritykseen tai näkökulmaan, johon ei muuten olisi tullut tutustuneeksi. Tämä on meille vasta ensimmäinen luku. Haluamme kasvaa yhdessä suomalaisen matkailualan kanssa, tuoda sen tekijöitä lähemmäksi toisiaan ja yhdistää Suomea entistä vahvemmin pohjoismaiseen ja kansainväliseen matkailukenttään. Ja ennen kaikkea haluamme kuulla teistä. Jos alalla tapahtuu jotain, mistä meidän pitäisi tietää, kerro meille. Jos on ihminen, ilmiö tai aihe, josta pitäisi puhua enemmän, vinkkaa siitä. Tämä lehti on tehty teille – ja seuraavat luvut tehdään yhdessä.

vastaava julkaisija

Nils Norberg, Travel News Finland country manager finland

Titti Myhrberg

Hyviä lukuhetkiä! Titti Myhrberg maajohtaja, travel news finland

toimitus

Titti Myhrberg ja Riku-Matti Akkanen painopaikka

PunaMusta julkaisuvuosi

2026

|3|

THOMAS DOEPEL • Toimitusjohtaja, Finnlines • Finnlinesilla vuodesta 2010 lähtien eri johtotehtävissä • Koulutus: merikapteeni, KTM, Blue MBA • Vastaa noin 1800 työntekijän yhtiön johtamisesta • Finnlines on Suomen suurin varustamo, joka liikennöi Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella

| 4 | travel news

Lähikuvassa

MERELTÄ FINNLINESIN JOHTOON Thomas Doepel ei suunnitellut ryhtyvänsä toimitusjohtajaksi. Nuorena hän ei edes halunnut valita perinteistä reittiä kauppakorkeakouluun tai yliopistoon, vaan lähti merille. Nyt merikapteeniksi kouluttautunut Doepel johtaa Finnlinesia aikana, jolloin merenkulku on keskellä yhtä historiansa suurimmista murroksista – ja yhtiö hakee kasvua myös matkustajaliikenteestä.

IINNOSTUS mereen syntyi Thomas Doepelilla jo lapsuudessa. Häntä kiehtoi ajatus siitä, kuinka meri yhdistää markkinoita, kulttuureita ja kansoja. Kun tuli aika valita oma suunta, perinteinen akateeminen polku ei houkutellut. – Valitsin merenkulun, koska se tuntui erilaiselta ja kiinnostavalta. Merikapteenin koulutus ja vuodet merellä jättivät jäljen myös hänen tapaansa johtaa. Laivalla työpaikka ei ole vain paikka, jonne saavutaan aamulla ja josta lähdetään iltapäivällä. Työ ja elämä kietoutuvat yhteen, ja samalla konkretisoituu jokaisen miehistön jäsenen merkitys. Doepelin mukaan merellä oppii yhteisvastuuta ja luottamusta sekä ymmärtämään, että hyvä työyhteisö syntyy yhteisestä omistajuuden tunteesta. Jokaisella on oma tehtävänsä siinä, että alus pääsee turvallisesti seuraavaan määränpäähän. Ajatus sopii hyvin myös 1800 ihmistä työllistävän Finnlinesin johtamiseen. TOIMITUSJOHTAJUUS EI OLLUT TAVOITE

Doepel tuli Finnlinesille vuonna 2010 ja eteni vuosien aikana erilaisiin vastuutehtäviin. Hän ei kuitenkaan kuvaa uraansa määrätietoiseksi nousuksi kohti toimitusjohtajan paikkaa.

– Olen aina halunnut kehittyä työssäni ja ottanut ilomielin uusia haasteita vastaan. Kuvaisin tätä enemmän asenteeksi kuin kunnianhimoksi. Lisääntynyt vastuu oli hänen mukaansa pikemminkin seurausta uteliaisuudesta kuin ennalta laaditusta urasuunnitelmasta. Siksi tarjous Finnlinesin toimitusjohtajan tehtävästä tuli yllätyksenä. Nimityksen Doepel koki ennen kaikkea vahvana luottamuksen osoituksena. Hän oli tehnyt pitkään yhteistyötä Finnlinesin omistajatahon ja Emanuele Grimaldin kanssa. Uuden tehtävän ensimmäinen ajatus ei kuitenkaan liittynyt saavutukseen vaan vastuuseen. Finnlinesilla on keskeinen asema paitsi asiakkaidensa ja henkilöstönsä näkökulmasta myös Suomen ulkomaankaupassa ja huoltovarmuudessa. Toimitusjohtajan paikalta yhtiötä tarkastellaan väistämättä eri perspektiivistä. – Aikaisemmissa tehtävissä tarkastelin usein yksittäisiä toimintoja, mutta toimitusjohtajana kannan vastuuta koko yhtiöstä, sen 1800 työntekijästä ja tulevaisuudesta. Kilpailukyky ja kannattavuus eivät hänen mukaansa ole abstrakteja taloustermejä. Niiden varaan rakentuvat mahdollisuudet investoida ja kasvaa tulevaisuudessa.

MATKUSTAJALIIKENTEESTÄ HAETAAN KASVUA

Finnlines tunnetaan ennen kaikkea rahtiliikenteestä. Rahti myös pysyy yhtiön toiminnan ytimenä, mutta sen rinnalla matkustajaliikenteen merkitys kasvaa. Viimeisen kymmenen vuoden suurimpiin muutoksiin Doepel lukeekin määrätietoiset investoinnit moderniin laivastoon ja matkustajaliikenteeseen. Samalla vastuullisuus, energiatehokkuus ja digitalisaatio ovat nousseet yhä keskeisemmiksi. Matkustajaliikenteessä Finnlines haluaa tavoittaa uusia asiakasryhmiä. Doepel uskoo, että Pohjois-Eurooppaan suuntautuvassa vapaa-ajan matkailussa on kasvupotentiaalia erityisesti silloin, kun itse merimatka nähdään osana lomaa eikä pelkkänä siirtymänä. – Yhä useampi arvostaa rauhallista matkustuskokemusta, mahdollisuutta ottaa oma auto mukaan sekä merimatkan tarjoamaa joustavuutta. Seuraava suuri askel ovat kolme uutta Hansa Superstar -luokan RoPax-alusta. Ensimmäisen on määrä aloittaa liikenne vuonna 2028 ja kahden seuraavan vuonna 2029. Kasvua Finnlines hakee myös uusilta markkinoilta. Suomen, Saksan, Ruotsin ja Puolan väliset yhteydet ovat keskeisessä asemassa, ja |5|

erityisesti Puola on noussut nopeasti merkittäväksi kasvumarkkinaksi Itämeren alueella. SUOMEN SAAVUTETTAVUUDESSA EI OLE VARAA JÄÄDÄ JÄLKEEN

Doepel johtaa Finnlinesia aikana, jolloin merenkulkuun kohdistuu poikkeuksellisen monta muutosta yhtä aikaa. Geopolitiikka muuttaa tavaravirtoja ja toimitusketjuja, ympäristövaatimukset kiristyvät ja teknologia kehittyy nopeasti. Suomelle kysymys meriyhteyksistä on vielä monia muita Euroopan maita kriittisempi. – Huoltovarmuus, vienti ja kansainvälinen kilpailukyky rakentuvat pitkälti sen varaan, että tavarat ja ihmiset pääsevät liikkumaan luotettavasti ympäri vuoden. Doepel näkee saavutettavuuden ratkaisevana myös Suomen matkailun kasvulle. Hänen mukaansa Suomessa olisi kapasiteettia, osaamista ja tarjontaa huomattavasti nykyistä suurempaan kansainväliseen matkailuun, mutta mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävän kunnianhimoisesti. Po h j o i s m a at s a avat p a r h a i l laan kansainvälisesti poikkeuksellista huomiota matkailukohteina. Doepelin viesti | 6 | travel news

suomalaisille päättäjille on selvä: Suomen on investoitava kansainvälisiin yhteyksiin, toimiviin matkaketjuihin ja ennakoitavaan toimintaympäristöön. Hän nostaa esiin myös konkreettisen ehdotuksen. – Tarvitsemme oman matkailuministerin keskittymään tähän. SEURAAVA PALLO RATKAISEE

Johtajana Doepel korostaa avoimuutta, kommunikointia ja vastuunkantoa. Vaikeissa tilanteissa valta ja vastuu kulkevat hänen mukaansa aina käsi kädessä. Paineen alla hän pyrkii säilyttämään rauhallisuutensa ja keskittymään asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Toimitusjohtajan tehtävässä päätöksiä joudutaan väistämättä tekemään myös epätäydellisen tiedon varassa. Yhtä tärkeää on kyetä muuttamaan suuntaa, jos huomaa toisen ratkaisun toimivan paremmin. Omaa suhtautumistaan onnistumisiin ja epäonnistumisiin Doepel kuvaa tennislegenda Roger Federerin tunnetuksi tekemän vertauksen kautta. Federer voitti urallaan valtaosan otteluistaan, vaikka voitti vain hieman yli puolet pelaamistaan yksittäisistä pisteistä.

Ajatus on jäänyt Doepelin mieleen: menestyminen ei tarkoita jokaisen pallon voittamista. Olennaisempaa on kyky siirtyä epäonnistumisen jälkeen seuraavaan. Siksi hän ei myöskään nimeä yhtä saavutusta, josta olisi urallaan kaikkein ylpein. – Jokainen onnistuminen ja epäonnistuminen on auttanut minua kasvamaan niin ihmisenä kuin johtajana. Tärkeintä on, että olen kyennyt jatkamaan ja keskittymään seuraavaan palloon. Myös menestyksen määritelmä on vuosien varrella muuttunut. Raha, asema tai tunnustus voivat olla menestyksen seurauksia, mutta ne eivät Doepelille enää määrittele sitä. – Olen onnekas, koska saan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Ymmärrän nykyään myös terveyden ja hyvinvoinnin merkityksen menestykseen. Entä mitä Finnlinesin toimitusjohtajasta ei nähdä ansioluettelossa tai työelämän haastatteluissa? Doepel jättää vastauksen tarkoituksella hieman avoimeksi. – Kaikkein tärkeimmät asiat ihmisessä eivät yleensä näy ansioluettelossa eivätkä haastatteluissa. •

#weloveagents

SIGN UP WITH FLEXIBLE AUTOS AND OFFER AWARD‑WINNING CAR HIRE AND MOTORHOMES TO YOUR CLIENTS • Trade only broker • Worldwide car hire in over 170 countries and 23,000+ locations • Airport locations, city offices, rail stations, ferry ports, hotel delivery & collection • Trusted global supplier partners • Zero Excess products available SUPPPLIERS INCLUDE:

TRAVEL WEEKLY GOLDEN GLOBES – BEST CAR RENTAL COMPANY 8 YEARS RUNNING!

CONTACT OUR TEAM TO REQUEST YOUR TRAVEL AGENCY LOGIN: WWW.FLEXIBLEAUTOS.COM www. FLEXIBLEAUTOS .com

sales@flexibleautos.com

+44 800 254 5101 | | FREEPHONE

Paneeli

MATKAILUPANEELI

JOHANNA BOIJER-SVAHNSTRÖM Viestintäjohtaja, Viking Line Abp

1. Mikä on mielestäsi Suomen matkailun menestyksen tärkein avain tulevaisuudessa?

2. Jos saisit itse päättää, mihin Suomen matkailussa pitäisi juuri nyt investoida eniten?

1. Suomen matkailun menestyksen tärkein avain on alan taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnistaminen nykyistä paremmin. Matkailu tuo Suomeen vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja, ja tässä kokonaisuudessa meriliikenteellä on keskeinen rooli: ulkomaiset risteily- ja laivamatkailijat kuluttivat Suomessa arviolta 1,4 miljardia euroa vuonna 2025. Siksi matkailun kasvua tulee tukea pitkäjänteisesti vahvistamalla alan asemaa päätöksenteossa, lisäämällä resursseja ja kehittämällä sääntelyä niin, että se tukee sekä matkailu- ja tapahtumaelinkeinoa että Suomen kansainvälisiä meriyhteyksiä.

2. Juuri nyt eniten pitäisi investoida Suomen tunnettuuden kasvattamiseen, saavutettavuuden parantamiseen sekä matkailualan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Saavutettavuus on myös meriliikenteen näkökulmasta ratkaisevaa: laivayhteydet ovat tärkeä osa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta ja matkaketjuja. Investointeja tarvitaan Visit Finlandin perusrahoitukseen, palvelualojen TKIrahoitukseen sekä lento-, raide-, maantie- ja laivayhteyksien saumattomaan kehittämiseen. Matkailu on vientiala, joka tuottaa Suomeen uusia tuloja, työllisyyttä ja verokertymää.

1. Ei ole vain yhtä – koostaisin menestyksen seuraavien teemojen alle: • Vahva ennakkoluuloton – ja sitouttava - kasvustrategiaa • Yhteistyö ja uudistetut rakenteet erityisesti kansainvälisen matkailun kehittymiseksi • Suomen matkailubrändi ja tunnettuus maailmalla • Saavutettavuus

2. Tunnettuuteen ja markkinointiin - tämä vaatii rahallisia panostuksia. Rakenteiden ja rahoitusmallien uudistamiseen – tämä vaatii aikaa ja verkostojen yhteistyötä.

1. Suomi ja erityisesti Pohjois-Suomi ovat maailman edelläkävijöitä erityisesti luonto- ja elämysmatkailussa sekä palvelussa. Suomen erityisiä myyntivaltteja kansainvälisessä kaupassa on kautta linjan tasalaatuinen palveluja ja luotettavuus, “se tehdään mitä luvataan” - asenne . Mielestäni Suomessa myös kaupunkimatkailuun liittyy vahvasti luontokokemus ja siihen pohjaaminen ja palvelujen rakentaminen myös tulevaisuudessa tulee olemaan aivan avainasemassa kansainvälisessä kilpailussa.

2. Suurin osa matkailualueista maailmassa on sesonkikohteita, mutta meillä olisi mahdollisuus toimia lähes ympärivuotisesti selkeiden vuodenaikavaihteluiden takia. Matkailun infraan investoidaan parhaillaan todella paljon, toivoisin että sen lisäksi investoisimme ympärivuotiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin, joka rakentaisi kestävämmän pohjan niin taloudelle, henkilöstölle kuin alueellekin. Sen lisäksi että kassavirta ja kannattavuus tasaantuisi, henkilöstöä voisi pitää enemmän ympärivuotisesti, mikä auttaisi työntekijöitä asettumaan matkailualueille pitkäaikaisesti ja myös parantaisi kuntien elinvoimaa ja kannattavuutta.

KRISTIINA KUKKOHOVI Toimitusjohtaja, Visit Turku Archipelago Oy

NIINA PIETIKÄINEN Toimitusjohtaja, Explore the North

| 8 | travel news

Paneeli

MATKAILUPANEELI 3. Miten perustelisit valtiolle, miksi matkailuun pitäisi investoida nykyistä enemmän julkisia varoja?

4. Tarvitseeko Suomi mielestäsi oman matkailuministerin? Miksi tai miksi ei?

5. Suomeen on suunniteltu matkailijaveroa. Onko vero mielestäsi perusteltu, ja jos se toteutetaan, mihin siitä saatavat varat pitäisi ohjata?

3. Julkinen panostus matkailuun ja saavutettavuuteen ei siis ole vain kustannus, vaan kasvua, työpaikkoja ja verotuloja synnyttävä investointi.

4. Suomi tarvitsee vähintään nykyistä vahvemman matkailupolitiikan. Oma matkailuministeri voisi olla perusteltu, jos se nostaisi matkailun painoarvoa päätöksenteossa. Meriliikenteen näkökulmasta on tärkeää, että matkailupolitiikassa ymmärretään myös Suomen erityinen maantieteellinen asema: toimivat laivayhteydet ovat osa huoltovarmuutta, kansainvälistä saavutettavuutta ja matkailun kasvun edellytyksiä. Olennaisinta on, että matkailun asemaa työ- ja elinkeinoministeriössä vahvistetaan, resursseja lisätään ja alan kehittämistä johdetaan johdonmukaisesti yli hallinnonalojen.

5. Matkailijaveroon tulee suhtautua varauksellisesti, koska matkailuala kärsii jo nyt ylikireästä verotuksesta ja hintakilpailukyvyn heikkenemisestä. Uusia matkailuun kohdistuvia veroja ei mielestäni lähtökohtaisesti tulisi säätää. Jos vero kuitenkin toteutetaan, siitä saatavat varat pitäisi ohjata suoraan matkailun ja saavutettavuuden kehittämiseen sekä Suomen kansainvälisen tunnettuuden vahvistamiseen.

3. Matkailuun kannattaa investoida enemmän julkisia varoja, koska se lisää vientituloja, työllistää laajasti ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Julkiset panostukset saavutettavuuteen, kansainväliseen markkinointiin ja kestävään matkailuun houkuttelevat yksityisiä investointeja ja kasvattavat verotuloja. Hyvin kohdennettuna matkailurahoitus maksaa itsensä takaisin talouskasvuna ja työpaikkoina – nopeammin kuin monellakaan alalla. Suomi tarvitsee maana myös uusia, kehittyviä teollisuusaloja; elämys&matkailuteollisuuden.

4. Kannatan vahvasti ajastusta. Suomi tarvitsisi matkailuministerin, jotta matkailun kehittämisellä olisi selkeä poliittinen vastuu ja vahva asema päätöksenteossa. Matkailuministeri voisi sovittaa yhteen alan kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten saavutettavuutta, rahoitusta, kansainvälistä markkinointia ja kestävyyttä, sekä edistää matkailua tavoitteellisesti vienti- ja kasvualana. Tämä nostaisi matkailun profiilia ja mahdollisuuksia merkittävästi. Meillä on hyviä esimerkkejä ympärillämme maista, joissa matkailuministerin johdolla, matkailu on nopeasti kehittynyt mittavaksi kasvualaksi.

3. Matkailun kasvusta puhutaan paljon mediassa, mutta kun katsotaan majoitustilastoja, kasvu on todellisuudessa keskittynyt muutamaan kuntaan tai matkailukohteeseen. Meillä on edelleen suurin osa maasta matkailun kasvun aivan alkutaipaleella tai todella vahvasti sesonkipohjaista. Juuri tässä tilanteessa valtion tuki kansainväliseen matkailuun tehoaa moninkertaisesti kun tunnettuuden ensiaskeleet on otettu. Valtion tuki pitäisi mielestäni erityisesti suunnata uusille ja aloitteleville matkailualueille sekä ympärivuotisuuden ja perusinfran kehittämiseen.

4. Mielestäni yksi ministeri ei ole avain onneen, vaan ministeriön sisäisen työn jakaminen niin, että siellä olisi pysyvää osaamista ja ymmärrystä elinkeinosta, sen haasteista, mahdollisuuksista ja aluetalousvaikutuksista. Jos valtion panostus asiaan tulee matkailuministerin nimeämisen kautta, hienoa, mutta ensisijaisesti tarvitaan jatkuvuutta ja elinkeinon ymmärrystä ja tukea.

5. Aika ei ole juuri nyt oikea matkailuverolle tai ylipäätään palvelujen verotuksen kasvattamiselle Suomessa. Matkailuvero on maailmalla laajassa käytössä ja perusteltuakin suurien volyymien matkailumaissa ja – kohteissa. Näkisin tärkeänä katsoa pidemmälle ja strategisemmin tulevaisuuteen ”beyond matkailuvero-keskustelu tänään”. Tarkastelisin matkailun tulevaisuuden rakenteita, rahoitusta ja muita kriittisiä tekijöitä ennen verotuksen laajentamista.

5. Matkailuvero ei ole mielestäni perusteltu lisäverotus alalle, joka on juuri sesonkiluonteisuuden takia vaikeasti kannattavana pidettävä. Kannattaisin kuitenkin Norjan mallista matkailijamaksua, joka kerätään alueilla, jotka voivat todistettavasti osoittaa että matkailu aiheuttaa erityistä luonnon kulumista tai sosiaalista painetta. Uhkana matkailuverossa on, että kunnat alkavat kerätä lisäveroa myös alueilla, missä matkailu on vielä melko vähäistä ja ajavat kasvavan elinkeinon harjoittajat ahtaalle ja lopulta toisen kunnan alueelle. Perusteltu maksu jo vahvoille alueille on mielestäni hyvä tapa kerätä varoja esimerkiksi matkailureittien tai muun yhteisen tuki-infran ylläpitoon. Oikea kysymys “matkailijavero” keskustelussa onkin että mihin ja miten nämä varat jaettaisi, kuntatalouden rakenteiden ylläpito ei ole minun näkemykseni mukaan oikea paikka suunnata maksua. |9|

Paneeli

MATKAILUPANEELI 1. Mikä on mielestäsi Suomen matkailun menestyksen tärkein avain tulevaisuudessa?

2. Jos saisit itse päättää, mihin Suomen matkailussa pitäisi juuri nyt investoida eniten?

1. Suomi on vielä verrattain tuntematon maailmalla, joten ehdottomasti Suomen tunnettuuden kasvattamisen edellytyksiä tulee parantaa ja rahoitusta sen edistämiseen lisättävä. Ilmailussa erityisesti matkailu kasvattaa uusia lentoreittiyhteyksiä, joten matkailulla on siten iso merkitys Suomen saavutettavuuden vahvistamisessa. Hyvä saavutettavuus palvelee myös suomalaisia matkalla maailmalle ja takaisin.

2. Suomen tunnettuus on edelleen monilla alueilla maailmassa vähäistä, ja potentiaalia on paljon. Investoisin siten Suomen kansainvälisen tunnettuuden kasvattamiseen.Yksittäisenä tekona olisi selkeintä korottaa Visit Finlandin perusmäärärahaa.

1. Tärkein avain on hyvin ajateltu tuote. Kansainvälisille markkinoille ei kannata lähteä tuotteella, joka ei täytä kansainvälistä vaatimustasoa.

2. Kotimaan lentoliikenne. Kaikkialle pitää päästä helposti ja nopeasti. Norjasta mallia.

1. On mahdotonta sanoa yhtä tärkeintä asiaa. Kolme tärkeintä ovat saavutettavuus, tunnettuus ulkomailla ja hintakilpailukyky.

2. Markkinointiin ulkomailla.

PETRI VUORIO Reittikehityksestä vastaava johtaja, Finavia Oyj

THOMAS ZILLIACUS Yrittäjä, Punkaharjun Valtionhotelli ja Retretti

TIMO LAPPI

Toimitusjohtaja, MaRa Ry

| 10 | travel news

Paneeli

MATKAILUPANEELI 3. Miten perustelisit valtiolle, miksi matkailuun pitäisi investoida nykyistä enemmän julkisia varoja?

4. Tarvitseeko Suomi mielestäsi oman matkailuministerin? Miksi tai miksi ei?

5. Suomeen on suunniteltu matkailijaveroa. Onko vero mielestäsi perusteltu, ja jos se toteutetaan, mihin siitä saatavat varat pitäisi ohjata?

3. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Suomessa erityisesti Lapin matkailun kasvu on ollut menestystarina, joka todentaa, että myös Suomi voi saada matkailun kasvusta osansa. Matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin toimiala Suomessa ja iso työllistäjä maanlaajuisesti. Matkailualan on mahdollista työllistää ja tuoda verotuloja nykyistä enemmän, jos alan kasvuun panostetaan. Voidaankin sanoa, että jokainen matkailuun sijoitettu euro tuo Suomeen uusia vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja.

4. Tärkeintä on, että Suomessa ymmärrettäisiin entistä paremmin matkailun ja palvelualojen merkitys päätöksenteossa ja huomioidaan alan toimintaedellytykset. Sääntelyä tulisi kokonaisuudessa kehittää niin, että säätely tukee matkailu- ja tapahtumaelinkeinon kehittymistä ja siten edistää alan kasvua.Yksi konkreettinen askel on lisätä resursseja ja vahvistaa matkailun asemaa työja elinkeinoministeriön sisällä.

5. Matkailuala on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa ja minkä verotuotto jää Suomeen. Verotusta suunniteltaessa on hyvä määrittää mihin sillä pyritään vaikuttamaan ja ymmärtää, että tiettyihin kohteisiin ohjattavia ns. korvamerkittyjä veroja ei Suomessa ole mahdollista laatia. Suomen matkailun hintakilpailukyvystä tulisi huolehtia.

3. Suomella on uniikit ja erinomaiset lähtökohdat kasvaasuureksi matkailukohteeksi. Se hyödyntäisi koko suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi

4. Kyllä. Yritysten on itse luotava tuotteet, mutta valtiovallalla on merkittävä rooli raamien luomisessa. Matkailuministeri antaisi tähän nykyistä huomattavasti paremmat lähtökohdat

5. Ei. Suomen matkailutuotteet ovat useasti väärin hinnoiteltu. Uudet verot vain lisäisväti kynnystä kun ulkomaalainen matkailija päättää minne hän matkustaa

3. MaRa ei ole esittänyt valtion varojen käyttämistä matkailuinvestointeihin. Sen sijaan saavutettavuuteen ja Suomen tunnettuuteen ulkomailla pitäisi käyttää nykyistä enemmän valtion varoja. Valtion tulisi myös ottaa matkailualan yrityksiltä nykyistä vähemmän veroina ja julkisoikeudellisina maksuina. Perusteluiksi voidaan esittää, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa matkailussa nykyistä enemmän tuloja ja työpaikkoja, myös siellä, missä niitä muuten on niukasti tarjolla. Matkailuala on ankarassa kansainvälisessä kilpailussa kuten muutkin vientialat.

4. Ei ole realistista ajatella, että Suomeen tulisi matkailuministeri. Ei esimerkiksi teknologiaeikä kemianteollisuudella ole omaa ministeriä.

5. Vero on järjetön etenkin tilanteessa, jossa hotelleiden taloudellinen tilanne on surkea. Suomalaiset hotellit kilpailevat verotuksen ankaruudessa jo nykyisin EU:n ykkössijasta Tanskan kanssa, kun otetaan huomioon myös hotelleissa tarjottavat alkoholijuomat ja ruoka. Matkailijaveroa ei ole tärkeimmissä kilpailijamaissamme. Jos vero tulee, siitä tulevat varat pitäisi käyttää matkailumarkkinointiin. Näin ei tule tapahtumaan, vaan verotulot menisivät kuntien kurjaa taloutta paikkaamaan.

| 11 |

THE ICEBREAKING COMPANY The Icebreaking Company on Lapissa toimiva matkailuyhtiö, joka tuottaa arktisia meri-, lumi- ja jääelämyksiä ympäri vuoden. Yhtiö tunnetaan erityisesti Icebreaker Sampo -risteilyistä Kemissä. Kyseessä on maailman ainoa A1-superluokan matkustajajäämurtaja, joka on ollut matkailukäytössä vuodesta 1988 ja toimii samalla arktisen merenkulun elävänä museona. Yrityksen toiminta kattaa kolme keskeistä kokonaisuutta. Ensimmäinen on jäämurtajaristeilyt ja merelliset elämykset. Toinen on SnowCastle of Kemi -kokonaisuus, joka tarjoaa ympärivuotisia lumi- ja jääkokemuksia, majoitusta, näyttelyitä sekä tiloja tapahtumille ja kokouksille. Kolmas on kansainvälinen matkailumyynti ja kumppanuusverkosto. The Icebreaking Company toimii ympärivuotisesti, työllistää monialaisen tiimin ja kehittää palvelujaan kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti.Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten matkailutoimijoiden, kuten Visit Rovaniemen, Visit Oulun ja Visit Kemin kanssa.

| 12 | travel news

Kasvutarina

JÄÄTÄ MURTAVA KASVU The Icebreaking Companyn identiteetti ei synny Excelissä Kun The Icebreaking Companyn toimitusjohtaja Jaakko Löppönen puhuu kasvusta, hän puhuu yllättävän vähän volyymeista ja yllättävän paljon identiteetistä. Vaikka pöydällä on samaan aikaan isoja, aikaa vieviä kokonaisuuksia kuten yhtiön yksityistäminen, hotellihankkeiden valmistelu ja uudet pitkän aikavälin tuotantoinvestoinnit, hänen ajattelunsa ydin on kirkas. Kasvu ei ole päätös kasvaa vaan seuraus siitä, että yhtiö päättää olla selkeästi se, mikä se on. The Icebreaking Companyn tarina ja liiketoiminta nojaavat vahvasti Icebreaker Sampo -jäänmurtajaan, mutta Löppönen painottaa, ettei Sampo ole heille vain ikoninen tuote. Se on ajattelutapa ja identiteetin perusolemus, icebreaking tekemisenä, joka erottaa heidät massasta. IDENTITEETTI ON TOTTA, KOSKA SE ON KOETTU

Löppönen näkee, että The Icebreaking Companyn kasvun keskeisin etu ei ole pelkkä ainutlaatuinen konsepti vaan se, että tarina on eletty ja todistettu vuosikymmenten ajan. Icebreaker Sampo -risteilyjä on tuotettu jo vuodesta 1987 ja juuri tämä pitkä historia tekee identiteetistä aidon. Se ei ole markkinointilupaus, joka odottaa yleisöä vaan kansainvälisesti tunnettu ja toistuvasti koettu elämys. Kun identiteetti on aito, sen varaan voidaan tehdä myös kasvun valintoja. Tämä ajattelu näkyi myös yhtiön hiljattain tehdyssä nimenmuutoksessa. Muutos ei ollut brändikikka vaan tapa sanoittaa ääneen se, mitä yhtiö on. Ei Sampo-yhtiö vaan ice-breaking-ajattelun yhtiö. Jäänmurtaja on konkreettinen todiste rohkeudesta tehdä jotain, mitä ei alun perin ollut tarkoitettu

tehtäväksi, ottaa valtion käytössä ollut jäänmurtaja ja rakentaa sen ympärille täysin uudenlainen matkailuelämys. KASVU EI ALA EXCELISTÄ VAAN IDENTITEETISTÄ

Löppönen tekee eron kahden vaiheen välille. Ensin on identiteetti, tarina joka kantaa ja jonka sekä yhtiö että markkina uskovat todeksi. Sen jälkeen tulee laskenta, jolla varmistetaan, että identiteetin päälle rakennettu kasvu on myös kaupallisesti toteuttamiskelpoista ja kannattavaa. Koronapandemian jälkeen yhtiö teki ensin tervehdyttämisoperaation, mutta samalla se palasi juuriinsa. Se kysyi, vieläkö tarina kantaa, vieläkö me itse uskomme siihen ja uskooko markkina. Vastaukset olivat yllättävän yksiselitteisiä. Löppösen mukaan markkinoilta tuli helpottunut huokaus ja samalla uusi into rakentaa yhteistyötä. Maailma tuntui sanovan, että on hyvä, että olette takaisin siinä, minkä takia alun perin lähdettiin tekemään teidän kanssanne. MITÄ EI TEHDÄ KASVUN NIMISSÄ

Kasvun periaatteet ovat yhtiölle selkeät ja ne määritellään usein sen kautta, mitä ei tehdä.

The Icebreaking Company ei halua kasvaa volyymi edellä logiikalla, jossa myydään mitä tahansa kenelle tahansa. He eivät halua olla geneerinen arktinen elämys tai massatuote, vaikka ulkopuolelta katsoen joku voisi ajatella heidän olevan juuri sitä. Löppönen kiteyttää, että heillä on rajallinen kapasiteetti, korkea kokemusarvo ja korkea kansainvälinen kiinnostus. Jos kumppani ehdottaa yksinkertaistamista ja suurta volyymia ilman tarinan syvyyttä, vastaus on kohtelias mutta selkeä. Tämä ei ole heidän ajattelunsa. He uskovat, että asiakkaat ovat aidosti kiinnostuneita tarinasta ja että tarinalla on merkitystä nimenomaan kokemuksen laadussa. Ajattelun ytimessä on myös kumppanuus. Yhteistyöt tehdään asiakkaalle yhdessä avoimesti. Jos päätöksenteko kääntyy tuloutuksen maksimoinniksi asiakkaan kokemuksen kustannuksella, kyse ei ole heidän tavastaan toimia. Vahva identiteetti mahdollistaa sekä paremman asiakaskokemuksen että taloudellisen kannattavuuden. JOHTAMINEN ON JÄÄTÄ MURTAVAA TEKEMISTÄ

Löppönen käyttää jäänmurtamista myös johtamisen metaforana. Jäätä ei murreta hallitsemattomasti vaan tarkasti, tietäen kulmat, tehot ja olosuhteet. Sama periaate toistuu yhtiön kasvussa. Rohkeasti mutta hallitusti. Kasvun hallinta korostuu erityisesti siksi, että yhtiön sesonki on tiivis ja volyymiltaan voimakas. Neljän kuukauden ydinsesonki | 13 |

Kasvutarina

”

OLEELLISTA EI OLE VAIN SE, MISSÄ SAMPO ON, VAAN SE MITÄ SE EDUSTAA. Jaakko Löppönen, toimitusjohtaja, Icebreaking Company

paljastaa armottomasti rakenteelliset puutteet. Jos vastuurooli puuttuu tai prosessi tökkii, ongelma huomataan usein vasta, kun tilanne on jo päällä. Siksi kulttuuri joko kestää kasvun tai murtuu. Kasvukivut eivät ole epäonnistumisen merkki vaan signaali siitä, että organisaatio liikkuu eteenpäin. Samalla prosessien, johtamisen ja vastuiden on kehityttävä. Tähän liittyy myös monikulttuurinen työyhteisö. Yhtiöön tulee työvoimaa ympäri maailmaa ja eri puolilta Suomea. Kulttuuria rakennetaan tietoisesti, jotta rohkea ajattelu säilyy ja kasvu pysyy hallittuna. Tätä varten on käynnistetty myös talon sisäinen Icebreaking Academy. MITÄ KILPAILIJA EI VOI KOPIOIDA

Kun kysytään, mitä sellaista heidän toiminnassaan on, mitä kilpailija ei voi kopioida, Löppönen palaa samaan peruskiveen. Tarinaan. Uniikin elämyksen voi rakentaa monella tavalla. Maailma on täynnä kohteita, jotka tavoittelevat bucket list -statusta. Sampon tarinaa ei voi kopioida, vaikka olisi laiva, miehistö ja meri. Se on vuosikymmenten aikana kertynyt uskottavuus, tunnettuus ja todistetut kokemukset, jotka tekevät identiteetistä vahvan. Tarina ei ole fiktiota vaan liiketoiminnan perusrakenne, joka vahvistuu sekä kokemusten että numeroiden kautta. KANSAINVÄLINEN KIINNOSTUS SYNTYY JÄLLEENMYYNTIVALMIUDESTA

Löppösen mukaan kansainvälinen kiinnostus ei synny pelkästään tuotteesta ja tarinasta vaan siitä, että kokonaisuus on jälleenmyyntivalmis. | 14 | travel news

The Icebreaking Company elää vahvasti B2B-kaupasta, jossa jakeluketjut voivat olla pitkiä. Siksi konseptin täytyy herättää kiinnostus jo kuvissa ja sanoissa, mutta lisäksi tuotteistuksen, sopimusten ja operoinnin täytyy olla niin selkeitä, että sitä voidaan myydä eteenpäin vuodesta toiseen. Suomessa puhutaan paljon siitä, että tuotteita kyllä on, mutta myynti ja kaupallistaminen ontuvat. Kansainvälisessä B2B-maailmassa aikajänteet ovat pitkiä ja sopimuskyvykkyys välttämätöntä. Seuraavan kauden yksityiskohdat voivat olla sovittuja ja lukittuja pitkälle eteenpäin. Kun globaalit kumppanit arvioivat toimijaa, kynnysarvot tulevat nopeasti vastaan. Liikevaihdon pitää olla riittävä, uskottavuuden todennettua ja kasvutarina kunnianhimoinen. Kymmenen miljoonan rajan ylittäminen ei vielä riitä, jos seuraava kysymys on, mikä on sadan miljoonan suunnitelma. KOLME LIIKETOIMINTAA, YKSI IDENTITEETTI

Vaikka Sampo nousee keskustelussa vahvasti esiin, yhtiö ei ole yhden tuotteen varassa. Toiminta rakentuu kolmen kokonaisuuden ympärille. Risteilyoperaatiot kahdella aluksella. Destination Hospitality eli Lumilinnan alueen ympärivuotinen kokonaisuus ravintoloineen, villoineen ja tulevine hotellihankkeineen. Kansainvälinen myynti ja DMC-operointi, joka myy Suomea ja Pohjoismaita laajemmin. Yhteistä kaikelle on identiteetti. Icebreaking-ajattelu, joka tekee toiminnasta tunnistettavaa ja kumppaneille houkuttelevaa.

SAMPO LIIKKUU JA AJATUS SEN MUKANA

Haastattelussa sivutaan myös Sampon tulevia vierailuja. Vuonna 2026 alus käy Turussa huhti–toukokuussa Forum Marinumin yhteydessä ja tekee vappuristeilyn Aurajoessa. Tuleville vuosille suunnitellaan useita kohteita ja Helsinki on yksi vaihtoehdoista. Kiinnostusta on tullut sekä kesälle että talvelle. Lisäksi horisontissa siintää juhlavuosi vuonna 2027. Oleellista ei ole vain se, missä Sampo on, vaan se mitä se edustaa. Ei jää odottamaan, että jäät sulavat, vaan mennään hallitusti eteenpäin murtamalla. YHDEN LAUSEEN FILOSOFIA

Kun Löppöseltä pyydetään yhtiön filosofia yhteen ajatukseen, vastaus tiivistää koko keskustelun. The Icebreaking Company ei kasvanut siksi, että se päätti kasvaa. Se kasvoi siksi, että se päätti olla selkeästi se, mitä se on. Siksi heidän kasvunsa tuntuu enemmän ilmiöltä kuin strategiakalvolta ja enemmän elämysliiketoiminnan logiikalta kuin kapasiteettipeliltä. •

kysymystä

Tom Strandberg 1. Mikä saa sinut tällä hetkellä innostumaan työssäsi?

10. Mikä on oudoin tai turhin asia, joka kulkee lähes aina mukanasi matkalla?

Uuden luominen yhdessä kollegoiden kanssa. Hotellissa parasta on, ettei se oikeastaan koskaan ole valmis. Aina voi kehittää uuden konseptin, parantaa jotain olemassa olevaa tai keksiä jotain, mitä vieras ei osannut odottaa.

Olen niin epäsystemaattinen pakkaaja, että enemmän jännittää, mitä tällä kertaa unohtui. Tätä kirjoittaessa olen matkalla Bangkokiin – ja kuulokkeet jäivät kotiin lataukseen. 11. Mikä on pahin matkailumokasi?

2. Mikä matkailualalla puhuttaa sinua juuri nyt eniten?

Ensimmäinen työreissu Milanoon uudessa hotellissa, ja noin kolme tuntia ennen lentoa huomasin, että sekä passi että henkilökortti olivat vanhentuneet. Siitä pienoisella kiireellä lentoaseman poliisiasemalle hakemaan väliaikaista passia. Loppu hyvin, kaikki hyvin – ja nykyään tarkistan passin vähän aikaisemmin.

Tekoäly tulee muuttamaan todella paljon sitä, miten ihmiset etsivät inspiraatiota, suunnittelevat ja varaavat matkoja. Mutta itse mietin paljon myös Helsinkiä matkailukohteena. Meillä on kaikki ainekset paljon nykyistä suurempaan kansainväliseen kiinnostukseen – nyt pitäisi vain uskaltaa ajatella vähän isommin.

12. Jos saisit huomenna lentoliput minne tahansa maailmassa, minne lähtisit?

3. Mikä matkailutrendi on mielestäsi oikeasti kiinnostava – ja mikä taas ihan turhaa hypeä?

Ihmiset hakevat yhä enemmän elämyksiä ja kokonaisuuksia, ja se on minusta todella kiinnostavaa. Sen sijaan en usko siihen, että kaikki pitäisi ratkaista lisäämällä teknologiaa ja uusimpia härveleitä. Tekoäly tulee varmasti muuttamaan alaa pikkuhiljaa, mutta hyvä vieraanvaraisuus on lopulta aika inhimillinen asia. 4. Mikä asia matkailualalla pitäisi mielestäsi tehdä ihan toisin?

Enemmän per soonallisuutta ja rohkeutta olla uniikki. Liian moni hotelli ja matkailukonsepti yrittää miellyttää kaikkia, ja lopputuloksena syntyy helposti aika geneeristä huttua. Mieluummin vahva oma identiteetti, josta kaikki eivät ehkä pidä – mutta jonka ainakin muistaa. 5. Mikä on sellainen matkailualan klisee, joka saa sinut pyörittelemään silmiäsi?

”Home away from home.” En minä matkusta hotelliin tunteakseni olevani kotona. Hyvän hotellin pitäisi mieluummin saada minut tuntemaan, että olen jossain aivan muualla. 6. Minkä matkakohteen puolesta olet valmis väittelemään loppuun asti?

Bangkok. Ihanaa hälinää, mielettömiä ja rohkeita konsepteja, loistavia hotelleja, ravintoloita ja baareja. Kaupunki muuttuu koko ajan, ja joka kerta löytyy jotain uutta. Se on juuri sopivasti vähän liikaa kaikkea.

Tom Strandberg hotellinjohtaja

NH Collection Helsinki Grand Hansa 7. Mikä kohde on yllättänyt sinut kaikkein positiivisimmin?

Pariisi. En ehkä aikaisemmin tajunnut, kuinka mielenkiintoinen kaupunki se oikeasti on. Eri alueilla on ihan oma fiiliksensä, ravintolatarjonta on mieletön ja nähtävää riittää loputtomasti. Kaupunki, johon voisin palata aina uudestaan. 8. Entä mikä kuuluisa kohde ei tehnyt sinuun juuri minkäänlaista vaikutusta?

Minun on aina ollut vähän vaikea innostua ”kivikasoista”. Niitä tulee yllättävän usein vastaan, kun kiertää eri kohteita oppaan kanssa. Ymmärrän kyllä niiden historiallisen merkityksen, mutta huomaan aika nopeasti miettiväni, missä olisi seuraava hyvä ravintola tai baari. 9. Mikä on paras hotelli, jossa olet koskaan yöpynyt – ja miksi?

Jos omaa NH Collection Helsinki Grand Hansaa ei saa valita, niin Bangkokin Peninsula. Yövyin siellä ensimmäisen kerran reppureissulla vuonna 2001, ja se oli yksi ensimmäisiä oikeita viiden tähden hotellikokemuksiani. Olen palannut sinne siitä lähtien aina uudestaan. Siinä hotellissa on jotain, mikä tuntuu edelleen erityiseltä.

Ehdottomasti Japaniin. En ole vielä käynyt, ja ensimmäisellä kerralla kohteena olisi varmaan Tokio. Ruoka, hotellit, baarit, design ja aivan erilainen kulttuuri – siinä olisi aika paljon tutkittavaa. 13. Kerro yksi matkavinkki, jonka soisit kaikkien tietävän.

Osallistukaa food toureille! Ne ovat loistava tapa nähdä kaupunki ihan eri näkökulmasta. Päätyy paikkoihin, joihin ei muuten eksyisi, oppii samalla paikallisesta kulttuurista – ja yleensä syö todella hyvin. 14. Ikkuna vai käytävä? Aikainen aamulento vai myöhäinen iltalento? Käsimatkatavara vai ruumalaukku? Suunnitelma valmiina vai fiiliksen mukaan?

Ehdottomasti käytävä ja aikainen aamulento. Muutaman päivän reissulle yritän selvitä käsimatkatavaroilla, pidemmälle mukaan lähtee matkalaukku. Suuret linjat tykkään miettiä etukäteen, mutta liian tiukkaa agendaa en halua – pitää olla tilaa muuttaa suunnitelmia fiiliksen mukaan. 15. Mitä sellaista sinusta ei välttämättä tiedetä matkailualalla?

Koronavuosina ehdin hypätä muutamaksi vuodeksi yrittäjäksi ja rakensin Yono-pöytävaraussovellusta. Siinä sivussa ehdin olla hetken myös ravintoloitsija, kunnes hotellimaailma veti takaisin puoleensa. Näköjään tästä alasta ei pääse kovin helposti eroon.

| 15 |

ELÄMYKSET RATKAISEVAT – Strawberryn Christian Borg avaa hotellialan muutosta Pohjoismaissa Pohjoismainen hotellimarkkina elää murrosta, jossa pelkkä hyvä huone ei enää riitä. Asiakkaat odottavat kokonaisvaltaisia elämyksiä, vastuullisuutta ja yksilöllistä palvelua. Tätä kehitystä on ollut vahvasti viemässä eteenpäin Strawberry, jonka kaupallinen johtaja Christian Borg näkee alan muutoksen hyvin konkreettisesti.

| 16 | travel news

Hotellit

” T

UORE tunnustus Ruotsissa kertoo paljon suunnasta: Clarion Hotels valittiin vuoden parhaaksi hotelliketjuksi. “Kyse on kokonaisvaltaisesta elämyksestä” Borgin mukaan voitto ei ole yksittäisen tekijän ansiota, vaan pitkäjänteisen työn tulos. – Tämä on koko tiimille iso ylpeyden aihe. Olemme tietoisesti halunneet mennä hieman perinteisen pohjoismaisen mid-market -tarjooman yläpuolelle ja tuottaa vieraille enemmän kuin he odottavat, Borg kertoo. Clarionin vahvuus kiteytyy hänen mukaansa hetkiin, joissa asiakas kohtaa palvelun: sisäänkirjautumisessa, ravintolassa, baarissa. – Jos et lunasta odotuksia niissä kohtaamisissa, kaikki muu alkaa murentua. Siinä me olemme onnistuneet. Kyse ei ole vain palvelusta, vaan kokonaisuudesta: huonekokemuksesta, aamiaisesta, designista ja tunnelmasta. Silti yksi asia nousee ylitse muiden. – Sänky ja lepo. Lopulta hotellin tärkein tehtävä on tarjota paikka, jossa voi palautua. PALKINNOT RAKENTAVAT KOKO TOIMIALAA

Grand Travel Award -tyyppiset tunnustukset ovat Borgin mukaan paljon enemmän kuin markkinointityökaluja. – Ne luovat ylpeyttä henkilökunnalle, vahvistavat työnantajamielikuvaa ja lisäävät koko alan kiinnostavuutta. Hän nostaa esiin myös laajemman yhteiskunnallisen näkökulman: matkailualan merkitystä ei Suomessa aina ymmärretä täysimääräisesti.

OLEMME KÄYTÄNNÖSSÄ AINOA TOIMIJA, JOKA PYSTYY TARJOAMAAN KOKO SKAALAN BUDJETISTA LUKSUKSEEN.

– Matkailu tuo valtavasti arvoa yhteiskuntaan, mutta silti sitä ei arvosteta vienti-alana tarpeeksi. Toivon, että tällaiset palkinnot lisäävät ymmärrystä alan merkityksestä. Samalla ne toimivat konkreettisena laatuleimana myös kansainvälisesti. – Ne antavat matkanjärjestäjille ja kumppaneille evidenssiä siitä, että asiat tehdään oikein. STRAWBERRYN STRATEGIA: KAIKKI SEGMENTIT SAMAN KATON ALLA

Strawberry on kasvanut nopeasti yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmäksi hotellitoimijaksi. Borg kuvaa yhtiön asemaa poikkeukselliseksi. – Olemme käytännössä ainoa toimija, joka pystyy tarjoamaan koko skaalan budjetista luksukseen. Multi-brand-strategia mahdollistaa kasvun eri markkinoiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Helsingissä Strawberryn tarjonta ulottuu Hotel Kämpin luksuksesta lentokentän Comfort Express -hotelliin. Lisäksi yhtiö laajentaa toimintaansa perinteisen hotellimajoituksen ulkopuolelle. – Strawberry Living -konseptilla tarjoamme pitkäaikaista majoitusta esimerkiksi teollisuusprojekteihin. Tämä laajentaa rooliamme koko asumisen kenttään. VASTUULLISUUS NÄKYY ARJESSA – EI VAIN STRATEGIASSA

Vastuullisuus on yksi Strawberryn keskeisistä painopisteistä, mutta Borg korostaa sen moniulotteisuutta. – Se ei ole vain ympäristöä. Se on myös yhdenvertaisuutta, työllistämistä ja

yhteiskunnallista vastuuta. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on kaikkien hotellien Joutsenmerkintä. – Se, että pystyimme saavuttamaan sen näin nopeasti, kertoo että perusta on kunnossa. Käytännössä vastuullisuus näkyy asiakkaalle esimerkiksi ruokakonsepteissa ja kokouspalveluissa: – Tarjoamme vaihtoehtoja, joilla asiakas voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi lautastarjoilu vähentää hävikkiä ja tekee kokemuksesta sujuvamman. TEKOÄLY MUUTTAA PELIN

Seuraavien vuosien suurin muutos ei Borgin mukaan liity pelkästään hotelleihin, vaan siihen, miten asiakkaat löytävät ne. – Löydettävyys on tulevaisuudessa kriittisin tekijä. Jos et ole mukana siinä, miten matkailija hakee ja valitsee kohteita, jäät jälkeen. Tekoäly tekee matkasuunnittelusta entistä tarkempaa – ja samalla kasvattaa odotuksia. – Asiakas tietää yhä tarkemmin, mitä hän haluaa. Ja kun odotukset kasvavat, myös pettymyksen riski kasvaa, jos niitä ei lunasteta. POHJOISMAINEN PALVELU ON KILPAILUETU

Lopuksi Borg nostaa esiin pohjoismaisen hotellimarkkinan vahvuuden. – Meillä lupaukset lunastetaan. Se on ehkä suurin ero moniin muihin markkinoihin. Pohjoismaissa palvelu on hänen mukaansa selkeää, tehokasta ja luotettavaa. – Et välttämättä saa kaikkein näyttävintä palvelua, mutta saat sen, mitä sinulle on luvattu – ja usein vähän enemmän. •

| 17 |

MATKAILU TYÖLLISTÄÄ 149 000 SUOMALAISTA – kasvava matkailueurojen virta pitää maakunnat elinvoimaisina

Pohjoisen viileys, ruuhkattomuus sekä luonto houkuttelevat Suomeen yhä enemmän matkailijoita, mikä luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueellista hyvinvointia.

| 18 | travel news

Turismi

ATKAILU mielletään usein pelkäksi vapaa-ajan vietoksi ja lomailuksi, vaikka kansantalouden kannalta kyse on merkittävästä tulonlähteestä sekä aluekehityksen että työllisyyden moottorista. Tilastokeskuksen matkailutilinpidon mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousi 2,5 prosenttiin vuonna 2024. Matkailutoimialojen liikevaihto on Visit Finlandin mukaan jopa 22 miljardia euroa. Matkailu työllistää maassamme suoraan noin 149000 henkilöä, mikä vastaa 5,4 prosenttia Suomen kaikista työllisistä. Työpaikat jakautuvat monelle alalle, joista ravintola-ala työllistää noin puolet ja henkilöliikenne neljänneksen työntekijöistä. Nuorille matkailu tarjoaa tärkeän väylän työelämään. Työnantajajärjestö MaRan toukokuussa 2026 julkaiseman jäsenkyselyn mukaan alan yritykset palkkaavat runsaasti kesätyöntekijöitä talouden epävarmuudesta huolimatta. Parhaina kesäsesonkeina ne työllistävät jopa 18000–20000 nuorta. Toimiala edistää merkittävästi myös kotoutumista, sillä Tilastokeskuksen mukaan jo 29 prosenttia majoitus- ja ravintola-alan työntekijöistä oli maahanmuuttajataustaisia vuonna 2024. Matkailun työpaikat ovat vahvasti sidoksissa paikkoihin, eikä niitä voi siirtää ulkomaille etätöiksi. Ala tuokin merkittäviä tulovirtoja koko yhteiskunnalle, vaikka tarkkaa kokonaisverokertymää ei tilastoidakaan yhtenä lukuna useiden eri lähteiden ja toimialojen vuoksi. UUSIMAA JA LAPPI VETUREINA

Matkailun todellinen mittaluokka paljastuu alueellisten selvitysten avulla. Esimerkiksi Lapin kauppakamarin laskelmien mukaan matkailu kerrytti Lapissa vuonna 2023 valtiolle ja kunnille jopa 293 miljoonan euron veropotin. Visit Finlandin tilastoista selviää, että kotija ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa yhteensä noin 16,7 miljardia euroa vuonna 2025. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa lasketaan vientialaksi. Matkailuviennin osuus Suomen koko viennistä oli viime vuonna 5 prosenttia ja palveluviennistä jopa 14 prosenttia. Matkailuviennin arvo oli viime vuonna 5,6 miljardia, kun mukaan lasketaan suomalaisilta yhtiöiltä ostetut matkaliput Suomeen.

”

Matkailun taloudellinen merkitys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti alueittain. Matkailijoiden tuomat rahavirrat keskittyvät vahvasti tietyille alueille, joissa Uusimaa ja Lappi toimivat koko alan kirkkaina vetureina. Tilastokeskuksen vuoden 2024 matkailutilastojen mukaan matkailijat käyttivät Uudellamaalla 7,9 miljardia euroa. Tämä vastaa lähes puolta kaikesta matkailijoiden rahankäytöstä Suomessa. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäytöstä Uudenmaan osuus oli 61 prosenttia. Vaikka Uusimaa on matkailijoiden rahankäytöllä mitattuna Suomen suurin alue, alan BKT-osuus (noin 1,5 %) jää selvästi alhaisemmaksi kuin Lapissa, jossa se on noin 8,3 prosenttia. Lappi on myös ainoa maakunta, jossa yli puolet matkailutuloista tulee ulkomailta. Ahvenanmaalla matkailun osuus BKT:sta oli 13,4 prosenttia, mihin vaikuttaa erityisesti laivaliikenne. Kainuussa vastaava osuus oli 4,4 ja Etelä-Savossa 3,9 prosenttia. VIILEYS VETÄÄ SUOMEENKIN

Kansainväliset matkailutrendit suosivat Pohjois-Eurooppaa. Etelän helteitä pakoileva coolcation-ilmiö houkuttaa matkailijoita Suomeen, johon viileyden lisäksi vetävät puhdas luonto, monipuoliset aktiviteetit, ruuhkattomuus, oma tila ja rauha. Visit Finlandin mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset nousivat viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, 7,2 miljoonaan. Kasvu oli poikkeuksellisen vahvaa perinteisten sesonkien ulkopuolella keväällä ja syksyllä. alvelut kulutetaan paikan päällä, minkä ansiosta majoituksesta, ravintoloista ja ostoksista maksettavat arvonlisäverot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen. Kansainvälinen matkailu onkin noussut työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan yhdeksi Suomen merkittävimmistä vientialoista, sillä ulkomaisten matkailijoiden tuoma tulo virtaa suoraan maan talouteen. Lainsäädännössä valmisteilla oleva matkailijavero saattaa lisäksi tuoda uusia työkaluja kuntatasolle. Valtiovarainministeriön valmistelema lakiesitys mahdollistaisi veron käyttöönoton vuoden 2028 alusta lukien. • Riku-Matti Akkanen Lähteet: Tilastokeskus, Visit Finland, MaRa, Työ- ja elinkeinoministeriö, Lapin kauppakamari

Palvelut kulutetaan paikan päällä, minkä ansiosta majoituksesta, ravintoloista ja ostoksista maksettavat arvonlisäverot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen.

MATKAILUN TALOUSLUVUT SUOMESSA • 2,5 % Suomen BKT:stä • 16,7 mrd. € vuodessa matkailijoiden ostoksiin, majoitukseen, ravintoloihin ja liikkumiseen. • Matkailijoiden rahankäyttö jokaista suomalaista kohden yli 3 000 € vuodessa. (Lapissa per asukas jopa 8 000 €) • 5,6 mrd. € ulkomaisten matkailijoiden tuomaa tuloa

MATKAILU TYÖLLISTÄJÄNÄ • 149 000 työntekijää (5,4 % koko työvoimasta) • Työpaikkojen jakauma: 50 % ravintoloissa, 25 % kuljetuksessa, 10 % majoituksessa ja 15 % elämyksissä sekä kulttuurissa. • Yrityskanta: 45 000 yritystä, joista valtaosa on pk-yrityksiä. • Alueellinen painoarvo: Työllistää suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. • Infran ylläpito: Matkailijat ylläpitävät kauppoja, ravintoloita ja liikennepalveluita, jotka eivät pärjäisi pelkällä vakituisten asukkaiden käytöllä.

| 19 |

HELSINGIN SATAMA Helsingin Satama on yksi Euroopan vilkkaimmista matkustajasatamista ja keskeinen toimija Suomen kansainvälisen saavutettavuuden, risteilyliikenteen ja merellisen matkailun kehittämisessä. Satama tekee tiivistä yhteistyötä varustamoiden, matkailutoimijoiden ja viranomaisten kanssa, jotta Helsingin rooli kansainvälisenä lähtö- ja kohdesatamana vahvistuu. Helsingin Satama ei toimi vain infrastruktuurin ylläpitäjänä, vaan osallistuu aktiivisesti Helsingin ja Suomen markkinointiin kansainvälisille matkailutoimijoille ja risteily-yhtiöille. Tavoitteena on kasvattaa Helsingin merkitystä erityisesti turnaround-satamana sekä lisätä matkailun taloudellisia vaikutuksia kaupunkiin ja koko maahan.

| 20 | travel news

Lähikuvassa

KAJ TAKOLANDER: Suomi on matkailun outolintu, vaikka kaikki menestyksen edellytykset ovat olemassa

ELSINGIN SATAMAN matkustajaliiketoimintajohtaja Kaj ”Tico” Takolander katsoo matkailua sataman laiturilta, mutta ajattelee sitä kansantalouden mittakaavassa. Hänen viestinsä on selvä. Helsingin ja Suomen kasvu ei ole kiinni vetovoimatekijöistä, vaan fokuksesta, rohkeudesta ja kyvystä kaupallistamiseen. Jos haluamme kasvaa, on aika lopettaa seuraavan Nokian haikailemista ja ryhdyttävä tekemään matkailusta määrätietoisesti vientituotetta. MATKAILU EI OLE SIVUJUONNE, SE ON VIENTIÄ

Takolanderin mukaan Suomessa matkailua katsotaan usein väärän mittarin kautta. Kun kokonaisuus niputetaan kuluttamiseksi, sen vientiluonne unohtuu. Hänen arvionsa on, että matkailun vientivaikutus on useiden miljardien luokkaa. Se tarkoittaa ulkomaista rahaa Suomeen, aivan kuten tavaran viennissä. Samalla hän tunnistaa suomalaisen ajattelutavan, jossa kasvua haetaan helposti teollisista menestystarinoista ja seuraavasta tuotannon suuresta läpimurrosta. Matkailu jää odottamaan vuoroaan, vaikka se voisi olla kasvun selkänoja jo nyt. HELSINGIN SATAMA MYY HELSINKIÄ MAAILMALLE

Helsingin Satama on sataman pitäjä, mutta Takolanderin mukaan rooli on käytännössä myös paljon enemmän. Satama on rajapinta moneen matkailualan toimijaan. Kansainvälisten varustamoiden ja matkailutoimijoiden suuntaan Helsinkiä myydään aktiivisesti.

Hänen mukaansa Helsingin Satama tekee käytännön työtä jatkuvasti. Omaa kaupunkia ja kohdetta viedään eteenpäin siellä, missä päätökset syntyvät ja reitit suunnitellaan. Takolander nostaa esiin Helsingin konkreettiset vahvuudet, jotka ovat helppoja perustella myös kansainvälisesti. Helsinki ei ole ruuhkainen ja se on helposti koettavissa. Keskusta on käveltävä ja moni kiinnostava asia on lähellä. Lisäksi sataman ja lentokentän välinen saavutettavuus toimii hyvin. Takolander muistuttaa myös mittakaavasta ja osaamisesta. Helsingin kautta kulkee vuosittain lähes 10 miljoonaa matkustajaa, ja se on näin Euroopan vilkkaimpia kansainvälisiä matkustajasatamia. Se kertoo kyvystä palvella ja käsitellä suuria matkustajamääriä sujuvasti ja turvallisesti. SUOMI ON KOHTEENA OUTOLINTU

Takolander tiivistää Suomen kansainvälisen haasteen yhteen havaintoon. Suomi on monelle kiinnostava kohde, mutta mielikuva on epäselvä. Hänen mukaansa Suomella ei ole riittävän selkeää profiilia, joka jäisi maailmalla mieleen. Tämän seurauksena markkinointi sirpaloituu. Yhtenä hetkenä Suomi on Lappi, seuraavana design, sitten arkkitehtuuri, sitten kulttuuri ja lopputulos muistuttaa tilkkutäkkiä. Takolander ei vähättele Lapin vetovoimaa, mutta varoittaa yksipuolisuudesta. Kun jokin toimii, vaarana on että se ylikuormittuu. Keskustelu kääntyy nopeasti kielteiseksi ruuhkien, hintojen ja paikallisväestön arjen kautta. Samaan aikaan muu Suomi jää hyödyntämättä.

Hänen viestinsä on, että Suomen pitäisi valita terävämpi tarina ja toistaa sitä rohkeasti ja väsymättömästi. SAUNA ON MAAILMAN-LUOKAN ILMIÖ

Takolanderin vahvin yksittäinen kasvupointti on sauna. Hänen mukaansa Suomella on käsissään ainutlaatuinen, globaalisti ymmärrettävä käsite, mutta emme käytä sitä kunnianhimoisesti. Sauna on vahvasti elävää kansanperinnettä, jonka juuret ulottuvat kauas muinaisuuteen. Sauna on ilmiönä aidosti suomalainen. Hän muistuttaa myös, että sauna on yksi harvoja suomalaisia sanoja, joka on sama niin suomeksi kuin englanniksi. Ja myös siksi se on valtava mahdollisuus. Takolander kertoo esimerkkejä siitä, miten ulkomaalaiset asiakkaat ja yhteistyökumppanit reagoivat saunaan. Se on heille aidosti eksoottista, kiinnostavaa ja koettavaa. Silti sauna jää Suomessa usein sivulauseeksi tai korkeintaan irralliseksi ohjelmanumeroksi. Hänen ajatuksensa on selvä. Saunasta voisi rakentaa kokonaisen konseptin, joka elää tuotteina, reitteinä, tapahtumina ja rituaaleina, eikä vain yhtenä aktiviteettina. SAMA SISÄLTÖ PAIKALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE

Takolander kyseenalaistaa suomalaisen tavan erotella kotimainen ja turistille tehty. Hänen mukaansa paras kansainvälinen vetovoima syntyy siitä, mikä on aidosti kiinnostavaa myös paikallisille. Hän tiivistää ajatuksen niin, että ensin on oltava kiinnostava kotona. Vasta silloin siitä tulee uskottavaa myös muille. | 21 |

Kaj Takolander, matkustajaliiketoiminnan johtaja, Helsingin Satama Oy.

Tämä näkyy erityisesti tapahtumissa. Takolander suhtautuu varauksella keinotekoisesti rakennettuihin tapahtumiin, joilla ei ole juurta paikallisessa elämässä. Jos tapahtuma on vain turisteille, se jää helposti irralliseksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan elävöittämisessä ensin rakennetaan kaupunkielämää, kivijalkaa, kohtaamisia ja syitä tulla. Sitten niistä kerrotaan maailmalle. KÄÄNTÖSATAMA-TOIMINNALLA MATKAILUTULOJA

Risteilymatkailussa Takolander korostaa erityisesti kääntösatamana toimimisen potentiaalia. Kun Helsinki ei ole vain välietappi, vaan lähtö tai päätepiste, syntyy aivan eri mittaluokan vaikutus. Kun matkustaja lentää Helsinkiin lähteäkseen risteilylle tai palaa risteilyltä Helsinkiin, seurauksena syntyy hotelliyöpymisiä, ravintola- ja ostoskulutusta sekä logistiikka- ja palveluketjujen kysyntää kasvua. Samalla tarvitaan sujuvaa matkatavarakäsittelyä ja yhteistyötä lentokentän kanssa. Takolander kertoo, että yhteistyötä tehdään myös Finavian kanssa, jotta matkustajan kokemuspolku olisi mahdollisimman onnistunut. Hän painottaa lisäksi yhteistyön merkitystä laajemmin. Satama ei tee tätä turnaround-kehitystä yksin. Helsingin Satama tekee tiivistä työtä niin varustamoiden kuin niiden agenttien, ja myös että maapalvelukumppaneiden kanssa, jotta kokonaisuus toimii. | 22 | travel news

KOULULOMAT KASVUN ESTEENÄ?

Takolanderin yllättävin ja samalla konkreettisin kasvuargumentti liittyy Suomen lomarakenteeseen. Hänen mukaansa kysyntää olisi, mutta tarjonta sulkeutuu väärään aikaan. Hän kuvaa, että elokuussa olisi merkittävästi kysyntää Manner-Euroopasta, mutta moni palvelu ja osa vetovoimasta on käytännössä kiinni. Tämä tekee kasvusta vaikeaa, koska sesonki puristuu liian kapeaksi. Takolander uskoo, että koululomien siirtäminen parilla kolmella viikolla ja kauden palveluiden jatkaminen elokuuksi toisi huomattavaa kasvua. EERO HEINÄLUOMA: SUOMEN MATKAILU ON ALIKEHITTYNYTTÄ

Takolander nostaa esiin myös poliittisen keskustelun ja viittaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (SDP) pitämään puheeseen viime syksynä eräässä matkailualan tilaisuudessa. Heinäluoman viesti oli hänen mukaansa selkeä. Suomen matkailuala laahaa kehityksessä perässä verrattuna useimpiin EU-maihin. Monissa maissa matkailun osuus BKT:sta on merkittävästi suurempi kuin Suomessa, joten se on keskeinen osa maiden taloutta ja sen kasvua. Takolander kokee Heinäluoman viitoittaman vertailun tärkeänä. Jos matkailu halutaan nostaa uudelle tasolle, tarvitaan sekä toimialan omaa kunnianhimoa että poliittista omistajuutta. Samanlaista, jota näyttää löytyvän muista EU-maista.

Hän huomauttaa, että herää toivo, että jos SDP on mukana maamme seuraavassa hallituksessa, sillä olisi aito mahdollisuus vahvistaa matkailun asemaa. Se tarkoittaisi matkailun tunnistamista kasvualana, joka luo merkittävästi työpaikkoja ja generoi, verotuloja ja vientituloja Suomeen. Näemmekö kenties konkreettisia päätöksiä, joilla toimialaa tuetaan pitkäjänteisesti? MITÄ SEURAAVAKSI?

Takolanderin mukaan Suomen matkailun läpimurto vaatii kolmea asiaa. Ensinnäkin matkailu pitää nostaa aidosti strategiseksi vientialaksi. Toiseksi Suomelle pitää rakentaa selkeämpi profiili ja tarina, joka ei vaihdu kampanjasta toiseen. Kolmanneksi pitää uskaltaa tarttua rakenteisiin, erityisesti lomarytmiin ja palveluiden aukioloon. Lopuksi Takolander haluaa, että kansainväliset matkailuammattilaiset ymmärtävät Suomesta yhden perusasian. Suomessa on aito ja omalaatuinen kansa, joka elää turvallisessa yhteiskunnassa. Täällä laatu korvaa määrän. Elämäntapamme on kestävä ja arkemme toimii. Se on vahvuus, joka pitäisi osata selkeästi sanoittaa. •

kysymystä

Marika Puttonen

1. Mikä saa sinut tällä hetkellä innostumaan työssäsi?

11. Mikä on pahin matkailumokasi?

En ole koskaan myöhästynyt lennolta enkä unohtanut passia, joten suuria mokia ei ole vielä tapahtunut. Pariisissa olen kerran aamukävelyllä eksynyt niin pahasti etten löytänyt hotellille ja paikallinen ystävä tuli pelastamaan minut Operalta. Tämä oli toki ennen Google maps aikoja.

Koko ajan muuttuva ja elävä kansainvälinen ala. Työn monipuolisuus, siihen kuuluu paljon päivittäisiä rutiineja mutta sopivasti myös yllätyselementtejä. Joka päivä on edelleen kiva mennä töihin! 2. Mikä matkailualalla puhuttaa sinua juuri nyt eniten?

Malediiveille kaavailtu uusi matkailuvero. 3. Mikä matkailutrendi on mielestäsi oikeasti kiinnostava – ja mikä taas ihan turhaa hypeä?

AI matkasuunnittelijana ja Instagram-kohteet ovat hieman turhaa hypetystä. Aidosti kiinnostava on ”luksuksen” uusi merkitys, kohteet jossa on mahdollisimman vähän muita matkailijoita. 4. Mikä asia matkailualalla pitäisi mielestäsi tehdä ihan toisin

Matkailualalla puhutaan jatkuvasti elämyksistä. Elämykset ja kokemukset ovat tärkeitä, mutta voisimme puhua enemmän asiakkaan ajasta. Ajan merkityksestä matkaa varatessa ja ajan merkityksestä itse matkalla. Ihmiset eivät osta vain matkaa, vaan käyttävät rajallisen lomansa/ aikansa johonkin, jonka pitäisi olla sen arvoista. Nykypäivän kiireisessä arjessa aika on yksi ihmisten eniten arvostamista asioista. 5. Mikä on sellainen matkailualan klisee, joka saa sinut pyörittelemään silmiäsi?

Matka on tärkeämpi kuin määränpää

6. Minkä matkakohteen puolesta olet valmis väittelemään loppuun asti?

Aika monenkin, Intian valtameren kohteet ovat aika turvalliset väittelyssä. Ne löytyvät yllättävän monen bucket listalta.

Marika Puttonen toimitusjohtaja

Helin Matkat 7. Mikä kohde on yllättänyt sinut kaikkein positiivisimmin?

Ensimmäinen Afrikan safari oli suorastaan maaginen! On vaikea kuvailla tunnelmaa, jossa olet päässyt luontodokumentin sisään, kaikkine äänineen ja upeine väreineen. 8. Entä mikä kuuluisa kohde ei tehnyt sinuun juuri minkäänlaista vaikutusta?

Tämä ei ole kohde vaan turistinähtävyys. Manneken Pis, Brysselin pronssinen patsas, joka yllätti pienuudellaan. Suuri joukko turisteja ihailemassa pienenpientä patsasta. 9. Mikä on paras hotelli, jossa olet koskaan yöpynyt – ja miksi?

Suosikkia on mahdoton valita! Se voisi olla Heritance Aarahin overwater ocean suite, Sabi Sabi Bush Lodgen safari majoitus tai Ritz Carlton Bhulay Bay Thaimaan Krabilla. Hyvin erityyppiset, mutta kaikki huikean upeita.

12. Jos saisit huomenna lentoliput minne tahansa maailmassa, minne lähtisit?

Uuteen-Seelantiin

13. Kerro yksi matkavinkki, jonka soisit kaikkien tietävän.

Älä suunnittele ja suorita lomaa liikaa. Joskus hortoilun ja eksymisen seurauksena törmää parhaisiin ” helmiin”. 14. Ikkuna vai käytävä? Aikainen aamulento vai myöhäinen iltalento? Käsimatkatavara vai ruumalaukku? Suunnitelma valmiina vai fiiliksen mukaan?

Käytävä- aikainen aamulento lähelle ja myöhäinen iltalento kauas - laukku reissun mukaan- suunnitelmallisesti fiiliksen mukaan 15. Mitä sellaista sinusta ei välttämättä tiedetä matkailualalla?

Rakastan matkustamista niin kuin varmaan suurin osa alamme ihmisistä. Salainen rakkauteni on kuitenkin numerot ja excelit. Totuus on, että olen usein enemmän innoissani hyvästä Excelistä kuin esimerkiksi infinity-altaasta.

10. Mikä on oudoin tai turhin asia, joka kulkee lähes aina mukanasi matkalla?

Villasukat kulkee mukana aika usein. Nehän ei koskaan ole turhat!

| 23 |

HELSINKI LIMO Helsinki Limo on vuonna 2011 perustettu premium-kuljetusyritys, joka tarjoaa tilausajo- ja kuljetuspalveluita koko Suomessa. Yritys palvelee erityisesti matkailualan toimijoita, yrityksiä, hotelleja, tapahtumajärjestäjiä ja kansainvälisiä vieraita. Toiminta on vahvasti B2B-painotteista. Helsinki Limon vahvuus on laaja kalustovalikoima business sedaneista linja-autoihin eli kyky tuottaa palvelua kaikissa kokoluokissa saman organisaation sisällä omalla kalustolla ja henkilöstöllä. Yritys toimii keskeisenä linkkinä matkailun palveluketjussa yhdistäen eri toimijat saumattomaksi asiakaskokemukseksi digitaalisin keskittämisratkaisuin. Uutena julkaistiin Helsinki Limo app toukokuussa 2026. Vastuullisuus, sähköinen kalusto, kaikki kalustoluokat ja digitaalinen tilaustenhallinta ovat keskeisiä kehityssuuntia.

| 24 | travel news

Lähikuvassa

HELSINKI LIMO PITÄÄ MATKAILUKOKEMUKSEN KASASSA Premium-kuljetus mielletään helposti luksusautoksi, viimeistellyksi kyydiksi ja sujuvaksi siirtymäksi paikasta toiseen. Helsinki Limon perustajalle ja omistajalle Lauri Kovaselle kyse on kuitenkin jostain olennaisesti laajemmasta.

E OLLAAN tavallaan se vastuullinen väliklikki siinä palveluketjussa. Jos asiakas ei huomaa, miten tärkeä rooli kuljetuksella oli, silloin ollaan onnistuttu.” Ajatus kiteyttää koko liiketoiminnan ytimen. Helsinki Limo ei myy pelkkiä kyytejä, vaan varmistaa, että matkailijan kokemus säilyy eheänä hotellilta ravintolaan tai tapahtumasta lentokentälle ilman katkoksia. Matkailualan ammattilaisille tämä rooli on tuttu, mutta usein aliarvioitu. Kun kokonaisuus toimii saumattomasti, sitä ei huomata. Kun se pettää, kokemus rikkoutuu välittömästi. KULJETUS EI OLE IRRALLINEN PALVELU VAAN KOKEMUSKETJUN LIIMA

Kovasen mukaan yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on nähdä kuljetus vain yksittäisenä palveluna. “Kuljetuskin voi olla toki elämys, mutta useimmiten se on elämyksiä yhdistävä ja täydentävä toiminto. Harva matkustaa Suomeen kokeakseen auton. Sen sijaan matkustetaan hotellien, ravintoloiden, luonnon ja elämysten vuoksi. Kuljetus sitoo nämä elementit yhteen.” “Jos asiakas tulee Michelin-tason ravintolakokemukseen, mutta siirtyy sinne tavalla, joka ei vastaa kokonaisuutta, niin kokemus ei ole enää sama. Me haluamme olla se Michelintasoinen linkki siinä välissä.” Tässä Helsinki Limon rooli konkretisoituu. Yritys toimii osana laajaa matkailun infrastruktuuria, jossa yhteistyö hotellien, DMC-toimijoiden, ravintoloiden ja tapahtumajärjestäjien kanssa on jatkuvaa ja operatiivista.

PREMIUM SYNTYY IHMISISTÄ, EI KALUSTOSTA

Vaikka kalusto on näkyvin osa palvelua, Kovasen mukaan sen merkitys on lopulta toissijainen. “Autoja saa kaupasta ja puvut toimittajalta. Mutta se osaaminen ja yhteistyö, millä saadaan asiakkaalle se lopputulos, on se mikä ratkaisee.” Kuljettaja on usein ainoa fyysinen kosketuspinta asiakkaaseen. Siksi koulutus, palveluasenne ja tilannetaju ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Samalla teknologia muuttaa toimintaa nopeasti. Helsinki Limo on kehittänyt oman tilausportaalin, jonka kautta ammattitilaajat hallitsevat varauksia itsenäisesti ilman puheluita, sähköposteja tai vastausten odotusta. “Tänä päivänä valtaosa tilauksista tulee täysin sähköisesti. Asiakas ei halua odottaa. Tiedon pitää olla saatavilla heti. Tarjoamme tämän tiedon asiakkaillemme reaaliajassa omalta päätteeltä.” Teknologian rooli on vapauttaa aikaa palvelulle, ei korvata sitä. VASTUULLISUUS ON OPERATIIVINEN VALINTA, EI ERILLINEN LISÄ

Helsinki Limon vastuullisuustyö ulottuu huomattavasti sähköautoja pidemmälle, vaikka kaluston sähköistäminen onkin keskeinen osa kokonaisuutta. Sedan-luokan kalusto on jo käytännössä täysin sähköinen, ja seuraavaksi vuorossa ovat minivanit sekä muu ajoneuvokanta. “Kun ajetaan miljoonia kilometrejä vuodessa kaupungissa, sillä on merkitystä mitä putkesta tulee.” Käytännön vaikutus korostuu erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa ajoneuvot

liikkuvat ja seisovat tiiviisti ihmisten keskellä. Paikallispäästöjen poistaminen ei ole abstrakti tavoite, vaan konkreettinen arjen vaikutus. “Kuka haluaisi enää ravintolaankaan jossa tupakoidaan?” Yritys on investoinut omaan latausinfrastruktuuriin, hyödyntää aurinkovoimaa ja kaukolämpöä sekä suosii kotimaisia kumppaneita niin kalustossa kuin operatiivisissa hankinnoissa. Lisäksi vastuullisuustyötä ohjaavat sertifioidut kehitysohjelmat, kuten Ekokompassi ja Sustainable Travel Finland. “Vastuullisuus ei ole yksi päätös, vaan sarja pieniä tekoja päivästä toiseen.” Keskeistä on myös ajatus siitä, etteivät premium ja vastuullisuus ole ristiriidassa. Päinvastoin, ne tukevat toisiaan. Laadukas palvelu on parhaimmillaan sekä elämyksellistä että kestävästi toteutettua. KANSAINVÄLINEN MATKAILU OHJAA KYSYNTÄÄ

Helsinki Limon liiketoiminta on vahvasti B2B-pohjaista. Asiakkaita ovat mm. matkatoimistot, hotellit, satamat, yritykset ja tapahtumatoimijat. Matkustajista valtaosa on kansainvälisiä. “Vaikka tilaaja olisi suomalainen, noin 80 prosenttia matkustajista on ulkomaalaisia.” Tämä kytkee yrityksen suoraan Suomen matkailun kehitykseen. Samalla se korostaa koko toimialan yhteistä vastuuta siitä, millaista matkailua Suomeen halutaan rakentaa. Kovasen mukaan keskeinen kysymys ei ole pelkästään määrässä, vaan sen laadussa. Tuodaanko mahdollisimman paljon matkailijoita vai rakennetaanko kestävämpää, korkeamman arvon matkailua, jossa kokonaiskokemus on hallittu ja tasalaatuinen.

| 25 |

Lähikuvassa

15 VUOTTA KASVUA, KRIISEJÄ JA JATKUVAA KEHITYSTÄ

Vuonna 2011 perustettu Helsinki Limo on kasvanut vaiheittain markkinan muutosten mukana. Yksi merkittävimmistä käännekohdista oli liikennekaariuudistus vuonna 2018, joka avasi alaa ja mahdollisti toiminnan laajentamisen uudella tavalla. Sen jälkeen kasvua rakennettiin fuusioiden, investointien ja integraation kautta, kunnes korona pysäytti toiminnan hetkessä. “Helmikuussa investoitiin ja maaliskuussa kaikki seisoi.” Poikkeusoloissa Kovanen haki suuntaa myös henkilökohtaisella tasolla. Hän lähti puolisonsa kanssa Lappiin pyörittämään ravintolaa, kun varsinainen liiketoiminta Helsingissä oli käytännössä pysähdyksissä. “Loppujen lopuksi palveluala on yllättävän samanlaista toimialasta riippumatta.” Kokemus vahvisti ymmärrystä palveluliiketoiminnan perusluonteesta ja asiakaskokemuksen merkityksestä. Samalla se kuvastaa yrittäjämäistä reagointikykyä tilanteessa, jossa koko toimiala oli äkillisesti muuttunut. Kriisien yli selviäminen on rakentanut Helsinki Limolle vahvaa resilienssiä, joka näkyy nykyisessä toimintamallissa ja kasvuhalukkuudessa. “Toive vielä olisi, ettei valtiovalta löisi kapuloita rattaisiin.” Seuraavaksi kasvu suuntautuu linja-autopuolelle, jossa markkinamurroksessa perinteisiä toimijoita on poistunut markkinoilta. Helsinki Limo tuo 2026 kevään ja kesän aikana liikenteeseen uudet 25-paikkaiset midibussit, 24-paikkaisen kokouksiin varustellun Conference Coach, 92-paikkaisen Jumbo Coach, sekä perinteiseen kokoluokkaan Suomen uusimmat ja hienoimmat mustat Mercedes Tourismo 63-paikkaisen XL Coach ja 50-paikkaisen Premium Coach. “Moninkertaistamme linja-autopuolen kalustomme mustilla uutuuksilla. Nyt asiakkaalla on kaikki kokoluokat saatavilla saman katon alta 24/7 ja myös toukokuussa julkaistun Helsinki Limo aplikaation kautta, josta saa myös esim. Finavian VIP-palvleut..”

“Robotiikka tulee muuttamaan perusliikkumista paljon, mutta premium-puolella ihminen säilyy keskiössä.” Asiakas ei osta pelkkää siirtymää, vaan kokemusta. Ja kokemuksessa henkilökohtaisuus on edelleen keskeinen arvo.

TULEVAISUUS ON SÄHKÖINEN, MUTTA INHIMILLINEN

HETKET, JOTKA MÄÄRITTÄVÄT TYÖN MERKITYKSEN

Premium-liikkumisen tulevaisuus on Kovasen mukaan selkeä kahden voiman yhdistelmä. Toisaalta teknologia, automaatio ja robotiikka muuttavat erityisesti taksityyppistä volyymiliikennettä nopeasti. Premium-segmentissä inhimillinen palvelu taas säilyy keskiössä.

Helsinki Limon rooli konkretisoituu parhaiten tilanteissa, joissa kuljetus ei ole vain siirtymä, vaan mahdollistaa jotain, mitä ei olisi muuten tapahtunut. Kovanen muistelee tapausta, jossa kansainvälinen huippupianisti vieraili Suomessa konserttinsa yhteydessä. Päivä

| 26 | travel news

Luksusmatkailun tulevaisuus: elämyksellisyys Täydellisen asiakaskokemuksen ydin: henkilökohtaisuus Helsinki kansainväliselle matkailijalle: merellinen paratiisi pohjoisessa — Lauri Kovanen, Helsinki Limo

YHTEISTYÖ RAKENTAA KOKO TOIMIALAA

Helsinki Limon osallistuminen Grand Travel Awardiin pohjautuu ennen kaikkea yhteistyöhön ja yhteisen tekemisen vahvistamiseen. “Yksin tekemällä ei päästä pitkälle. Kun tehdään yhdessä, saadaan parempi kokonaisuus ja parempi lopputulos.” Kovasen mukaan tapahtumat ja yhteiset aloitteet tarjoavat alalle tärkeän alustan, jossa toimijat voivat oppia toisiltaan, kehittää palveluita ja rakentaa vahvempaa kokonaisuutta. Samalla ne lisäävät koko toimialan näkyvyyttä ja uskottavuutta, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kansainväliset verkostot ja benchmarkkaus ovat olleet keskeisiä myös Helsinki Limon omassa kehityksessä, ja sama ajattelu ohjaa yhteistyötä eteenpäin.

eteni suunnitelmien mukaan, kunnes kesken lounaan syntyi ajatus nähdä Helsinki mereltä käsin. “Siinä todettiin, että miltähän tämä kaupunki näyttäisi mereltä. Heillä ei ollut siihen mitään valmista suunnitelmaa, eikä oikein mahdollisuuttakaan lähteä sitä itse järjestämään.” Tilanne olisi voinut jäädä ajatuksen tasolle. Sen sijaan siitä tuli päivän kohokohta. “Sanoin, että jos vene on tunnin päästä valmiina, niin lähdetäänkö. Ja niinhän me sitten lähdettiin.” Nopeasti järjestetty vene vei seurueen saaristoon. Päivä venyi iltaan, ohjelma eli tilanteen mukana ja aikataulut menettivät merkityksensä. “Lähdettiin tunnin varoitusajalla merelle ja palattiin vasta yöllä.” Kokemus ei ollut vain maisemien katselua, vaan harvinainen hetki, jossa kansainvälinen huippuartisti sai liikkua rauhassa ja kokea Helsingin tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman yksityisyyttä ja joustavuutta. Juuri tässä kohtaa kuljetus lakkaa olemasta pelkkä väline. Se muuttuu osaksi elämystä, joka sitoo päivän eri elementit yhteen ja mahdollistaa jotain ainutlaatuista. “Se oli sellainen päivä, jota ei unohda. Eikä varmasti unohda asiakaskaan.” Kovasen mukaan tällaiset tilanteet määrittävät työn merkityksen. “Kun tulee riittävästi päiviä, jolloin onnistutaan ylittämään odotukset, niin se on se mikä ruokkii.” •

kysymystä

JessicaVirtanen 10. Mikä on oudoin tai turhin asia, joka kulkee lähes aina mukanasi matkalla?

1. Mikä saa sinut tällä hetkellä innostumaan työssäsi?

Aina jotain turhaa tavaraa mukana, varsinkin vaatteita kun kulkee aina kuitenkin niissä tutuissa vetimissä. Jossain vaiheessa raahasin aina mukaan erilaisia kuorintavoiteita ja naamioita kun ajattelin että loman aikana hemmottelen itseäni ja teen erilaisia hoitoja ja aina samat purkit ja purnukat on tulleet takaisin kotiin käyttämättömänä.

Työn vaihtelevuus. Minulla on mahdollisuus olla monessa mukana ja erilaisten projektien/ kampanjoiden onnistuminen tuo hymyn huulille. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin olen yhä ylpeä yrityksestämme ja siitä miten olemme onnistuneet uudistumaan ajan mukana ja kuitenkin tarjoamaan upeita lomia asiakkaillemme. Ja parhainta on tietenkin saada asiakkailta positiivista palautetta lomistamme ja kaikesta siitä työstä. jota teemme.

11. Mikä on pahin matkailumokasi?

Mokia on useampia, passi jäänyt kotiin joten jäin lennolta. Risteilyllä unohdin myös ottaa passin mukaan kun lähdin maihin ja sain selitellä aikani päästäkseni takaisin laivaan. Lennon olen varannut väärälle päivälle tai unohtanut varata jotain mitä piti… Asioita mistä usein muistuttanut asiakkaita jää itseltä tekemättä.

2. Mikä matkailualalla puhuttaa sinua juuri nyt eniten?

Matkapakettilain uudistus. Miksi matkanjärjestäjiin kohdistuu niin suuret velvoitteet? Millä muulla toimialalla ei vaadita samanlaisia vakuuksia kuin matkanjärjestäjiltä. On hyvä että kuluttajilla on suojaa mutta matkanjärjestäjien osalta vaatimustaso on liian suuri – on unohdettu tasapaino ja kilpailu alalla vääristyy kun euroopan ulkopuolisille nettitoimijoille ei ole samoja vaatimuksia. 3. Mikä matkailutrendi on mielestäsi oikeasti kiinnostava – ja mikä taas ihan turhaa hypeä?

Matkailutrendeistä puhutaan paljon mutta tosiasiassa ihmisten käyttäytyminen isossa skaalassa muuttuu hitaasti. Tällä hetkellä coolcation taitaa olla se hype josta en jaksaisi enää keskustella. Pelkkä viileämpi ilmasto yksin ei tuo Pohjolaan suuria määriä matkustajia, jos meillä ei ole tarjota helppoa ja hyvää matkaketjua aina varaamisista, tietoon,hotelleihin, aktiviteetteihin jne. 4. Mikä asia matkailualalla pitäisi mielestäsi tehdä ihan toisin?

En tiedä mitä välttämättä pitäisi tehdä toisin mutta olen iloinen että yhteistyö on lisääntynyt. Ilman yhteistyötä emme voi tuoda viestiämme esimerkiksi päättäjille. 5. Mikä on sellainen matkailualan klisee, joka saa sinut pyörittelemään silmiäsi?

Ikivanhat puheet siitä millaista on lähteä pakettimatkalle. Lomailu matkanjärjestäjien kautta on kaukana siitä mitä se oli 20-40v sitten tai edes 10v sitten. Maailma on muuttunut ja chartermatkailu on muuttunut. Tarjonta on laajaa koska asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat erilaisia, saat turvaa ja apua tarvittaessa mutta voit silti matkustaa ns itsenäisesti ja tehdä lomastasi omannäköisen.

Jessica Virtanen

12. Jos saisit huomenna lentoliput minne tahansa maailmassa, minne lähtisit?

maajohtaja

Australiaan.

Tjäreborg

13. Kerro yksi matkavinkki, jonka soisit kaikkien tietävän.

6. Minkä matkakohteen puolesta olet valmis väittelemään loppuun asti?

Kreikka on aina sydämessä olipa kohde siellä mikä tahansa. 7. Mikä kohde on yllättänyt sinut kaikkein positiivisimmin?

Vuosia sitten kun matkustin Gambiaan olin aluksi hyvin epäileväinen. Kun tutustui paremmin kohteeseen löysi sen hyvät puolet ja kohde yllätti lopulta positiivisesti. 8. Entä mikä kuuluisa kohde ei tehnyt sinuun juuri minkäänlaista vaikutusta?

Tähän en oikein osaa vastata. Huomaan kyllä että nykyään on vaikeampi vaikuttua jostakin kun nuorempana kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Ehkäpä Bora Bora- en tiedä mikä luksus mielikuva minulla oli saaresta mutta se ei vastannut odotuksia. 9. Mikä on paras hotelli, jossa olet koskaan yöpynyt – ja miksi?

Toinen vaikea kysymys- hotellit ovat olleet niin erilaisia aina paikkaan ja tarpeeseen liittyen. Nykyään viihdyn hyvin adults only hotelleissa ja uima-allas on erittäin tärkeä. Tähtäimessä on päästä jossain vaiheessa kokeilemaan Shangri La hotellia Lontoon Shardissa.

Eipä taida olla vinkkiä mitä jakaa matkailun ammattilaisille joilla vankka kokemus matkailusta. 14. Ikkuna vai käytävä? Aikainen aamulento vai myöhäinen iltalento? Käsimatkatavara vai ruumalaukku? Suunnitelma valmiina vai fiiliksen mukaan?

Käytävä euroopanlennoilla, helppo nousta, laukku ruumaan niin ei tarvitse miettiä mitä voi ja saa ottaa mukaan. Fiiliksen mukaan yleensä mennään ja onneksi välillä on matkakumppaneita jotka hoitavat kaiken suunnittelu niin ei tarvitse kuin seurata mukana. 15. Kerro jokin asia itsestäsi, jota sinusta ei välttämättä tiedetä alalla.

Olin reilu kymmenen vuotta kohteissamme töissä matkaoppaana sekä toimistotöissä (hoidin mm hotellivarauksia). Noista vuosista 5 vietin Lontoossa. Vuodet ulkomailla olivat ehdottamasti elämäni parasta aikaa ja voin suositella matkaoppaan töitä lämpimästi vaikkei sekään ole enää samanlaista kuin minun nuoruudessani (vaikka nuorihan olen vieläkin).

| 27 |

MAINOS TRAVEL NEWS YHTEISTYÖARTIKKELI

RAAHE

– puukaupungin tarinoita ja saariston rauhaa Tunnin ajomatkan päässä Oulusta avautuu Raahen seutu, jossa vanha puukaupunki, merenkulun historia ja Perämeren saaristo kohtaavat. Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki tarjoavat matkailijalle yhdistelmän kulttuuria, luontoa ja paikallisia elämyksiä sopivan kompaktissa paketissa.

| 28 | travel news

MAINOS

RAAHESSA MERI EI OLE VAIN MAISEMA. Se on muovannut kaupungin historiaa, elinkeinoja ja identiteettiä vuosisatojen ajan. Tämän huomaa nopeasti Wanhassa Raahessa, joka kuuluu Suomen parhaiten säilyneisiin 1800-luvun puukaupunkeihin. Wanhaan Raaheen kannattaa tutustua kiireettömästi kävellen. Pekkatorin ympärillä näkyvät kaupungin vauraan merenkulku- ja kauppahistorian jäljet, ja matkan varrelle osuvat niin Pyhän Kolminaisuuden kirkko, kuin merikapteeni Leufstadiuksen tupakkatehdaskin. Raahen merelliseen historiaan pääsee vielä syvemmälle museoissa. Kruununmakasiinimuseon erikoisuus on maailman vanhimpana säilyneenä sukelluspukuna tunnettu Wanha Herra. Pakkahuoneen museossa puolestaan voi tutustua purjelaivakauden tarinoihin, merimiesten maailmalta mukanaan tuomiin esineisiin sekä Mikael Baltin 1600-luvun kirkkoveistoksiin. KAUPUNGISTA SAARISTON HILJAISUUTEEN

Kesällä yksi Raahen kiinnostavimmista elämyksistä löytyy mereltä. Raahen saaristoon pääsee pienillä saaristoveneillä, ja purjehtimisen makuun voi päästä kuunari S/Y Raahen Fiian risteilyillä. Saaristopäivän voi päättää Iso-Kraaselin saareen, jossa yöpyminen onnistuu historiallisessa luotsituvassa tai huvilassa, tai modernissa lasi-iglussa. Päivän päätteeksi suomalaisen kesäillan kaava on yksinkertainen: sauna, meri ja kiireettömyys. Jos matka jatkuu rannikkoa pitkin, kannattaa poiketa myös Siikajoen Tauvon pitkälle hiekkarannalle tai Pyhäjoelle. Pyhäjoen Etelänkylän museosilta on vuodelta 1837 ja Suomen vanhimpia säilyneitä puisia tukiansassiltoja. Lähistöllä kulkeva Kielosaaren luontopolku vie jokimaisemiin. Näissä maisemissa voivat myös karavaanarit ja telttailijat majoittua luonnon rauhasta nauttien.

TAIDETTA, KÄSITYÖTÄ JA PAIKALLISIA MAKUJA

Raahen seudun viehätys löytyy myös pienistä löydöistä ja kohtaamisista. Raahen Taitopajassa voi tutustua perinteisiin käsityömenetelmiin, Kari Juvan ja Matti Lepistön veistospuistot tuovat alueelle omaleimaista taidetta, ja Tapahtumatalo Raahessa vaihtuvat näyttelyt täydentävät kulttuuritarjontaa. Paikalliset ravintolat ovat tärkeä osa kokemusta. Päivän aikana voi pysähtyä kalalounaalle, kahville ja drinkeille yhteisölliseen elokuvateatteriin tai illalliselle historiallisen puukaupungin tunnelmaan. Yön voi viettää esimerkiksi Wanhassa Raahessa sijaitsevassa boutique-hotellissa ja päättää päivän perinteiseen suomalaiseen saunaan. Raahen seudun vahvuus on sen sopiva mittakaava. Yhteen päivään mahtuu yllättävän paljon, mutta mihinkään ei tarvitse kiirehtiä. Kesä on alueen pääsesonkia, mutta tapahtumat tuovat elämää ympäri vuoden. Raahen Meripäivät juhlistaa kaupungin merellisiä juuria, Raahen Rantajatsit tuo kansainvälisiä esiintyjiä intiimiin festivaalitunnelmaan ja joulukuussa Wanhan Raahen joulukalenteri muuttaa historiallisen puukaupungin osaksi yhtä alueen tunnelmallisimmista perinteistä. Yhdessä näyttelyiden, konserttien, markkinoiden ja paikallisten tapahtumien kanssa ne tarjoavat elämyksiä kaikkina vuodenaikoina. RAAHEN SEUTU Raahen matkailualueeseen kuuluvat Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki Perämeren rannikolla. Raahe sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Oulusta ja Oulun lentoasemalta. Alueelle pääsee helposti autolla, bussilla, junalla sekä kesäisin myös veneillen ja pyöräillen. Lisätietoja ja tarjontaa: Visit Raahe Yhteys: Matkailupäällikkö / Tourism Manager Terhi Eteläinen

| 29 |

| 30 | travel news

Kolumni

PEKKA MÄKINEN Lentoliikenteen ja matkailun asiantuntija Yrittäjä

Lentäen olisit jo perillä

Koulutus: ODH Lillehammer, B.Econ, Matkailun strategia ja suunnittelu ja HaagaHelia Polytechnic eMBA. Lopputyö käsitteli kansainvälisten lentoyhtiöiden markkinointiviestintää kriisi- ja muutostilanteissa. Työtausta: Pitkä kansainvälinen ura lentoliikenteen ja matkailun parissa. Työskennellyt mm. Icelandairilla, Matkailun Edistämiskeskuksessa (MEK) ja Viking Linella. Airtouch Oy:n ja StopOver LLC:n perustaja. Nykyisin: BARIFin, Discover America Finlandin ja Airtouchin puheenjohtaja sekä SAM Internationalin Senior Advisor. Erityistä: Sai vuonna 2019 Islannin presidentiltä Order of the Falcon -kunniamerkin, joka on Islannin valtion korkein kunniamerkki.

Kotimaisen Aero lentoyhtiön viesti vuodelta 1950 on yhä ajankohtainen.

AAILMAN haasteet eivät voi olla Suomen tai Pohjoismaiden vahvuus, mutta meidän tulee ymmärtää trendit ja investoida tulevaan. Lentomatkustajat ovat jatkossakin kannattavin segmentti ja juuri sitä Suomi tarvitsee. Suomessa arvioidaan parhaillaan lentoasemaverkoston kokoa ja tulevaisuutta. Toimiva infrastruktuuri takaa sen, että Suomi ja alueet pysyvät saavutettavina, elinvoimaisina ja houkuttelevina kohteina tulevaisuudessa ja että tulevaisuuteen investoidaan. Se miten varmistamme merkittävän ja kestävän kasvun on meidän kaikkien vastuulla. Minulle on aina ollut mysteeri, miksi hallituksesta riippumatta, matkailua ei mielletä teollisuudeksi tai selkeästi osaksi vientiteollisuutta ja vientituloja. Toimiala työllistää ihmisiä koulutukseen, ikään taustaan ja sukupuoleen katsomatta tasapuolisesti. Indikaatio että 150 huoneen hotelli luo noin 100 henkilötyövuotta on minusta käytännönläheinen ja selkeä. LENTOLIIKENNE SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ELÄMÄNLANKANA

Lentoliikenteen merkitystä Suomen taloudelle ja matkailulle ei voi liioitella. Kauppakamarien teettämien tutkimusten mukaan lentoliikenneriippuvainen liikevaihto ja vienti nousevat Suomessa kymmeniin miljardeihin euroihin. Julkisen infrastruktuurin, kuten kattavan lentoasemaverkoston, tehtävä on mahdollistaa taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten suora liikkuminen. Erityisesti Pohjois-Suomen ja Lapin matkailu on suoraan kytköksissä lentoliikenteeseen. Rovaniemi ylittää miljoonan vuosittaisen matkustajan rajan, mikä osoittaa alueen vetovoiman kansainvälisten vapaa-ajan matkustajien silmissä. Matkustajamäärät Finavian operoimilla kentillä on kasvussa. Suorien reittilentojen ja tilauslentojen

kehittäminen lisää saavutettavuutta. Potentiaalia edustaa ehdottomasti Lakeland ja Itä-Suomi laajasti ja rannikko, jossa Turku veturina. Oulun saavutettavuus näyttää paranevan ja majoituskapasiteetin paraneminen indikoi tarvetta lisää kapasiteettiin. Olen multimodaalisuuden puolesta puhuja ja raide- ja maaliikenne täydentää kohteessa liikkumista – mutta ne eivät korvaa lentomatkustajien tarpeita. Pohjoismaat pyrkivät olemaan edelläkävijöitä myös lentoliikenteen vihreässä siirtymässä ja suunta on oikea. Me emme saa syyllistää kaukomarkkinoilta lentäen tulevia asiakkaita. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ KESTÄVYYDEN JA VETOVOIMAN VETURINA

Yksittäiset Pohjoismaat ovat maailmankartalla pieniä toimijoita, mutta yhdessä ne muodostavat vahvan ja vetovoimaisen brändin. Matkailijat, jotka saapuvat pitkien etäisyyksien päästä – kuten Aasiasta, Lähi-Idästä tai Yhdysvalloista – mieltävät Pohjoismaat usein yhtenäiseksi suuralueeksi. Yhteistyön tiivistäminen auttaa houkuttelemaan matkailijoita viipymään alueella pidempään. Yhteistyöllä on suuri rooli myös toimialan suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen osalta, ja miten juuri Pohjoismaat voivat olla edelläkävijä ja samalla hyötyä siitä. Haluan toistaa, että maailman haasteet eivät voi olla oman strategian ydin. Kansallisten matkailu organisaatioiden tulee lisätä yhteistyötä, saada lisää resursseja ja investoida markkinointiin selkeästi enemmän. On häkellyttävää, että Islannin ja Norjan julkiset panostukset matkailun markkinointiin vuonna 2025 olivat tuplasti ja Tanskan neljää kertaa suuremmat kuin Suomen € 8M. Hienoa, jos sinulla asiaan näkemys – ja otan mielelläni vastaan palautetta. •

| 31 |

MAINOS TRAVEL NEWS YHTEISTYÖARTIKKELI

Thaimaa määrittelee luksuksen uudelleen

– nyt tärkeintä on se, miltä matka tuntuu Entä jos matkan suurinta luksusta ei olisikaan viiden tähden sviitti, vaan tunne siitä, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ei ole kiire mihinkään? Thaimaa haluaa nostaa hyvinvoinnin, palautumisen ja merkitykselliset kokemukset uuden ajan luksuksen ytimeen.

| 32 | travel news

MAINOS

”

Matkan arvoa ei ehkä tulevaisuudessa mitatakaan sillä, kuinka monta paikkaa viikon aikana ehti nähdä, vaan sillä, mitä matka teki ihmiselle.

PALJAIN JALOIN LÄMPIMÄLLÄ HIEKALLA. Aamujooga ennen kuin muu maailma on herännyt. Pitkä illallinen, jonka ääressä kukaan ei vilkaise kelloa. Tai ehkä vain täydellinen hiljaisuus keskellä trooppista luontoa. Luksusmatkailun määritelmä on muuttumassa. Siinä missä luksusta mitattiin aikaisemmin hotellin tähtien määrällä, sviitin koolla tai samppanjan hinnalla, yhä useammalle matkailijalle todellista ylellisyyttä ovat nyt aika, tila, yksityisyys ja mahdollisuus palautua. Thaimaa on tarttunut muutokseen vahvasti. Tourism Authority of Thailandin globaali “Healing is the New Luxury” -ajattelu kiteyttää maan uuden suunnan: matkalta ei haeta enää vain nähtävyyksiä ja elämyksiä, vaan myös parempaa oloa. KUN LOMASTA TULEE VASTAPAINO ARJELLE

Thaimaalla on uudenlaiseen luksusajatteluun poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat. Hyvinvointi on ollut osa maan matkailutarjontaa jo kauan ennen wellness-matkailun nousua kansainväliseksi trendiksi. Thaimaalainen hieronta, meditaatio, luonnonmukaiset hoidot, paikallinen ruokakulttuuri ja kokonaisvaltainen suhtautuminen hyvinvointiin ovat kuuluneet maan kulttuuriin sukupolvien ajan. Nyt niiden ympärille syntyy uuden sukupolven matkailua. Phuketissa ja Koh Samuilla korkeatasoiset resortit rakentavat kokonaisia hyvinvointiohjelmia unen, ravinnon, liikunnan ja palautumisen ympärille. Andamaanienmeren rannalla voi vetäytyä wellness-retriittiin, kun taas Khao Sokin sademetsissä ylellisyyttä on herätä keskeltä yhtä maailman vanhimmista trooppisista metsäalueista. Pohjoisessa tunnelma muuttuu jälleen. Chiang Main ympäristössä jooga, meditaatio ja paikallinen kulttuuri yhdistyvät hitaampaan elämäntapaan, ja vuoristoinen Pai tunnetaan muun muassa kuumista lähteistään ja holistisista hyvinvointipalveluistaan. Yhteistä kokemuksille on ajatus siitä, ettei lomalta tarvitse palata kotiin väsyneempänä kuin sinne lähtiessä. LUKSUSTA ILMAN KULTAISTA HANAA

Ehkä kiinnostavinta Thaimaan uudessa luksusajattelussa on kuitenkin se, ettei hyvinvoinnin tarvitse tapahtua luksusresortin muurien sisällä. Se voi olla kulhollinen täydellistä nuudelikeittoa pienessä perheravintolassa. Aamu paikallisella torilla. Veneajelu mangrovemetsän halki. Thaimaalaisen ruoan valmistamista paikallisen kokin kanssa tai käsityöperinteeseen tutustumista pienessä kylässä. Juuri tällaisista hetkistä on tullut matkailussa entistä arvokkaampia. Kun lähes mitä tahansa voi ostaa ja maailman tunnetuimmat nähtävyydet voi nähdä puhelimen ruudulta milloin tahansa, aidosta kohtaamisesta on tullut ylellisyyttä. Thaimaalla on tässä yksi valttikortti, jota on vaikea rakentaa keinotekoisesti: kuuluisa thaimaalainen vieraanvaraisuus. Se näkyy niin viiden tähden hotellissa kuin pienessä katukeittiössäkin – ja on monelle matkailijalle yksi syy palata maahan yhä uudelleen.

YKSI MAA, MONTA VUODENAIKAA

Thaimaa tunnetaan Suomessa ennen kaikkea talven aurinkokohteena. Kun pohjoisessa Euroopassa päivät lyhenevät, Bangkok, Phuket, Krabi, Khao Lak ja Koh Samui tarjoavat lämpöä, rantoja ja trooppista elämänrytmiä. Mutta Thaimaa haluaa yhä vahvemmin olla muutakin kuin talvilomakohde. Niin kutsuttu vihreä kausi näyttää maan aivan toisenlaisena. Sateet herättävät luonnon eloon, maisemat muuttuvat syvän vihreiksi ja suosituimmissakin kohteissa on enemmän tilaa. Matkailijalle se voi tarkoittaa rauhallisempaa ja usein myös paikallisempaa kokemusta. Samalla eri puolilla maata vuodenajat käyttäytyvät eri tavoin. Kun yhdessä kohteessa sataa, toisella puolella Thaimaata voidaan nauttia erinomaisesta rantasäästä. Tämä tekee maasta aidosti ympärivuotisen matkakohteen. VÄHEMMÄN SUORITTAMISTA, ENEMMÄN KOKEMISTA

Myös Thaimaan matkailun tavoitteet ovat muuttumassa. Pelkkien matkailijamäärien kasvattamisen sijasta huomio kohdistuu yhä enemmän matkailun laatuun, paikalliseen arvonluontiin ja siihen, kuinka matkailusta saatava hyöty voidaan jakaa laajemmalle. Yhteisöpohjainen matkailu tuo vierailijoita myös tunnettujen lomakeskusten ulkopuolelle. Ekologiset hotellit ja resortit etsivät keinoja pienentää ympäristövaikutuksiaan, ja paikallisesti tuotettu ruoka, käsityöt ja elämykset pitävät suuremman osan matkailutuloista alueella. Ajatus sopii myös uuden luksuksen määritelmään. Ylellisyyden ei tarvitse tarkoittaa enemmän kaikkea. Joskus se voi tarkoittaa juuri päinvastaista: vähemmän ihmisiä, vähemmän kiirettä, vähemmän ohjelmaa – ja enemmän aikaa. ENTÄ JOS PARAS TULIAINEN ONKIN PAREMPI OLO?

Thaimaa on ollut vuosikymmeniä yksi maailman rakastetuimmista matkailumaista. Sen vahvuuksia ovat olleet rannat, ruoka, kulttuuri, lämpö ja poikkeuksellisen laaja matkailutarjonta. Nyt niiden rinnalle nostetaan jotain aineettomampaa. Matkan arvoa ei ehkä tulevaisuudessa mitatakaan sillä, kuinka monta paikkaa viikon aikana ehti nähdä, vaan sillä, mitä matka teki ihmiselle. Nukuitko paremmin? Söitkö hyvin? Olitko enemmän läsnä? Tapasitko ihmisiä, jotka jäivät mieleen? Oliko edes muutaman päivän ajan sellainen tunne, ettei sinun tarvinnut olla missään muualla? Jos luksus tarkoittaa vapautta kiireestä ja mahdollisuutta voida paremmin, Thaimaalla saattaa olla käsissään jotain paljon arvokkaampaa kuin jälleen yksi viiden tähden resort. Healing is the New Luxury – ehkä uuden ajan ylellisin matka on sellainen, jolta palaa kotiin hieman parempana versiona itsestään.

| 33 |

| 34 | travel news

Kasvutarina

HELSINKI CITYCOPTERISTA KASVOI KANSAINVÄLINEN LENTOYHTIÖ Kun Helsinki Citycopter aloitti toimintansa korona-aikana, tarkoituksena oli yksinkertaisesti lentää helikopterilentoja Helsingin yllä. Taustalla oli poikkeuksellinen hetki: lentoliikenne pysähtyi, ja pitkän uran Finnairilla tehnyt Joonas Nurmi päätti kokeilla jotain uutta ystävänsä Ari Kallisen kanssa.

NSIMMÄISET lennot myytiin loppuun kahdessa päivässä. “Kuukauden päästä oli selvää, ettei tätä kannata lopettaa”, Aerocom Aviationin kaupallinen johtaja Joonas Nurmi kertoo. Muutamassa vuodessa Helsinki Citycopterista on kasvanut huomattavasti suurempi kokonaisuus. Tänään Aerocom Aviationin alla toimii useampi brändi: Suomessa tunnettu Helsinki Citycopter vastaa helikopterichartereista Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltiassa, ACXJET operoi yksityissuihkukoneilla Euroopassa ja tarvittaessa pidemmällekin, SL Flight Training- Salpauslento kouluttaa ammattilentäjiä ja ACX Access kehittää korkeatasoisia ja räätälöityjä matkailupalveluita. Kalustossa on tällä hetkellä viisi helikopteria ja kaksi suihkukonetta. “Monelle tulee edelleen yllätyksenä, että emme ole enää vain helikopteriyhtiö. Meillä on nykyään oma lentoyhtiö, suihkukoneita ja kasvava matkailupalveluiden kokonaisuus”, Nurmi sanoo. YKSITYISLENTÄMINEN EI OLE VAIN LUKSUSTA

Yksityislentäminen mielletään yhä helposti ylenpalttiseksi luksukseksi. Nurmen mukaan mielikuva on kuitenkin liian kapea. “Kyse ei ole pelkästään luksuksesta, vaan käytännöllisyydestä, ajansäästöstä ja

varmuudesta. Jos ihmisellä tai yrityksellä on tärkeä tapaaminen, johon ei ole varaa myöhästyä, yksityislento voi olla hyvin rationaalinen ratkaisu.” Yksityiskoneella voidaan lentää kentille, joille reittiliikenne ei lennä. Tämä voi lyhentää matka-aikaa merkittävästi, varsinkin kun kohde ei sijaitse suuren kansainvälisen lentokentän vieressä. Yritysasiakkaalle hyöty konkretisoituu työajassa. Jos usean henkilön täytyy matkustaa kohteeseen, jonne ei ole suoraa lentoa, perinteinen matkustaminen voi viedä useita päiviä. Yksityislennolla sama matka voidaan joissain tapauksissa hoitaa yhden työpäivän aikana. “Time is money. Aika on usein se suurin arvo, jota yksityislento säästää.” PERHEILLE JA RYHMILLE KUSTANNUSERO VOI YLLÄTTÄÄ

Nurmen mukaan yksityislento ei aina ole niin kaukana first class- tai business class -matkustamisesta kuin moni kuvittelee. “Jos esimerkiksi viiden hengen perhe on tottunut matkustamaan ensimmäisessä luokassa, kustannusero yksityislentoon ei tietyillä reiteillä välttämättä ole niin suuri kuin ajatellaan.” Erityisesti lyhyemmillä Euroopan sisäisillä reiteillä ero voi kaventua. Samalla asiakas saa yksityisyyttä, joustavuutta ja täysin oman aikataulun.

“Reittilennolla kone lähtee silloin kun se lähtee. Yksityislennolla kone toimii asiakkaan aikataulun mukaan.” Perheille arvo ei ole vain istuimessa tai tarjoilussa, vaan kokonaisuudessa: aikaa säästyy, siirtymät lyhenevät ja palvelu voidaan räätälöidä yksityiskohtaisesti. Catering, aikataulu, reitti ja käytännön järjestelyt suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. KANSAINVÄLINEN KYSYNTÄ KASVAA

Aerocom Aviationin asiakaskunta on kansainvälistynyt nopeasti. Suomella on edelleen vahva rooli, mutta asiakkaita tulee yhä enemmän myös Yhdysvalloista, Aasiasta, Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Virosta. Tallinna on Nurmen mukaan ollut yllättävän aktiivinen markkina. “Tallinnassa on paljon kansainvälistä yritystoimintaa ja varallisuutta. Sieltä tulee meille selvästi kysyntää.” Yksi viime aikojen merkittävimmistä onnistumisista liittyy kansainväliseen viihdeteollisuuteen. Viime kesänä Aerocom Aviation lensi muutamia lentoja maailmankuululle yhdysvaltalaiselle yhtyeelle. Tänä kesänä sama asiakas halusi yhtiön hoitamaan koko Euroopan kiertueensa lentojärjestelyt. “Se on meille valtava luottamuksen osoitus. Kun paljon lentävä kansainvälinen asiakas valitsee juuri meidät, se kertoo ennen kaikkea tiimin osaamisesta ja palvelun laadusta.” | 35 |

Kasvutarina

”

Kysyntä näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Uskon, että räätälöinti on yksi iso trendi, jota Suomessa ei vielä täysin ymmärretä.

Nurmen mukaan pienen yhtiön vahvuus on joustavuus. “Voimme dedikoida asiakkaalle koneen ja miehistön. Jos aikataulut muuttuvat, pystymme reagoimaan nopeasti.” YKSITYISLENTÄMINEN OSANA RÄÄTÄLÖITYÄ MATKAILUA

Aerocom Aviationin kehitys ei pysähdy lentämiseen. Yhtiö rakentaa parhaillaan myös korkeatasoista matkailupalveluiden kokonaisuutta, jossa asiakas voi saada lennon lisäksi majoituksen, elämykset ja muut järjestelyt saman toimijan kautta. Ajatus on syntynyt asiakastarpeesta. “Asiakkaat ovat alkaneet pyytää meiltä myös hotelleja, elämyksiä ja järjestelyitä kohteessa. Siitä on kasvanut luonnollisesti uusi osa kokonaisuutta.” Valikoimaan halutaan vain korkeatasoisia hotelleja ja palveluita, jotka on itse arvioitu tai tarkistettu. Nurmen mukaan tulevaisuuden luksusmatkailussa korostuu yhä enemmän räätälöinti. “Suomessa ollaan totuttu pakettimatkailuun, mutta uskon, että yhä useampi alkaa etsiä yksilöllisempiä kohteita ja elämyksiä. Saavutettavuus paranee, ja ihmiset ymmärtävät, ettei kaiken tarvitse olla valmista massatuotetta.” VASTUULLISUUS EI OLE VAIN PÄÄSTÖKYSYMYS

Yksityislentäminen saa usein kritiikkiä ympäristösyistä. Nurmi ei kiistä keskustelun tärkeyttä, mutta haluaa laajentaa näkökulmaa. “Matkailun vastuullisuutta ei pitäisi mitata vain määrillä, vaan myös sillä, millaista arvoa matkailu tuo kohteeseen.” Hänen mukaansa Suomessa matkailua mitataan edelleen vahvasti yöpymisten määrällä. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. “Pitäisi katsoa enemmän matkailutuloa, palveluiden laatua ja sitä, miten paljon matkailija jättää kohteeseen. Massaturismi ei | 36 | travel news

automaattisesti ole vastuullisempaa, jos se kuluttaa ympäristöä mutta jättää vähän hyötyä paikallisille.” Nurmi nostaa esimerkiksi kohteet, joissa matkailijamääriä rajoitetaan ja joissa korkeamman maksukyvyn asiakkaat käyttävät paikallisia palveluita hallitummalla tavalla. “Vähemmän matkailijoita voi joskus tarkoittaa enemmän arvoa ja vähemmän kuormitusta.” SUOMI YKSITYISLENTÄMISEN MARKKINANA

Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin Suomen yksityislentomarkkina on vielä pieni, mutta Nurmen mukaan potentiaalia on paljon. “Ruotsissa markkina on perinteisesti suurempi. Suomessa on vielä paljon yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka eivät ole löytäneet tätä palvelua.” Moni asiakkaista on aloittanut pienestä: ensin helikopterilento Helsingin yllä, sitten charter-lento Ruotsiin tai muualle Eurooppaan. “Meillä on asiakkaita, jotka lensivät ensimmäisen kerran jo Helsinki Citycopterin alkuvaiheessa ja ovat edelleen mukana. He ovat kasvaneet palvelun mukana.” Aerocom Aviation ei Nurmen mukaan pyri Euroopan suurimmaksi yksityislentoyhtiöksi. “Haluamme olla halutuin vaihtoehto niille asiakkaille, jotka arvostavat laatua, joustavuutta ja kokonaisvaltaista palvelua.” MIKSI MUKAAN GRAND TRAVEL AWARDIIN?

Aerocom Aviation oli mukana Grand Travel Award Finland 2026 -tapahtumassa sponsorina. Nurmen mukaan päätös oli luonteva. “On hienoa, että Suomeen on vihdoin saatu kansainvälinen matkailualan gaala. Meille tämä on luonnollinen ympäristö, koska asiakkaamme ja kumppanimme toimivat korkeatasoisen matkailun parissa.” Grand Travel Award tuo yhteen matkailualan ammattilaisia, yrityksiä ja kansainvälisiä

toimijoita. Nurmen mielestä suomalainen matkailuala tarvitsee tämänkaltaisia tapahtumia enemmän. “Jos katsotaan esimerkiksi Iso-Britanniaa, matkailualalla on useita gaaloja ja palkitsemistilaisuuksia. Ne nostavat alan arvostusta ja kannustavat yrityksiä kehittämään palveluitaan. Suomessa näitä tarvitaan lisää.” Hän korostaa, etteivät alan tapahtumat kilpaile keskenään, vaan tukevat samaa tavoitetta. “Jos yhteinen intressi on edistää matkailuelinkeinoa, kaikkien pitäisi tukea toisiaan ja tehdä yhteistyötä.” Aerocom Aviationille Grand Travel Award on myös tilaisuus kertoa laajemmasta palvelukokonaisuudesta. “Moni tuntee meidät Helsinki Citycopterina. Tämä on hyvä mahdollisuus näyttää, että olemme kasvaneet paljon pidemmälle: meillä on suihkukoneet, kansainvälistä lentotoimintaa ja kehittyvä matkailupalveluiden kokonaisuus.” TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ VALOISALTA

Nurmi näkee yksityislentämisen ja räätälöidyn luksusmatkailun kasvun jatkuvan. “Kysyntä näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Uskon, että räätälöinti on yksi iso trendi, jota Suomessa ei vielä täysin ymmärretä.” Hänen mukaansa tulevaisuuden asiakas ei välttämättä halua vain ostaa matkaa, vaan kokonaisuuden, joka säästää aikaa, poistaa vaivaa ja tarjoaa pääsyn kohteisiin, joihin ei muuten helposti pääsisi. “Yksityislentäminen ei ole kaikille oikea ratkaisu. Mutta niille, joille aika, joustavuus ja yksityisyys ovat tärkeitä, se voi olla erittäin järkevä tapa matkustaa.” Lopulta kyse on Nurmen mukaan yhdestä asiasta: palvelun laadusta. “Kun asiakas palaa ja haluaa juuri meidän tiimimme uudelleen, tiedämme onnistuneemme.” •

MAINOS

Yritysten liikkumistarpeet ovat muuttuneet nopeasti, mutta autoilun ratkaisut eivät aina ole pysyneet mukana. Europcar Finlandin toimitusjohtaja Karri Anderssonin mukaan juuri tässä piilee yksi yritysautoilun suurimmista kehityskohdista Suomessa: liian usein autoilua tarkastellaan vain omistamisen tai leasingin kautta, vaikka todellisuudessa myös vuokraaminen voi olla monelle yritykselle taloudellisesti ja operatiivisesti järkevin vaihtoehto.

Yritysautoilu kaipaa nyt joustavuutta ”KAIKKEA EI KANNATA SITOA PITKÄKSI AIKAA”

| 37 |

MAINOS

”

Jos auto hajoaa, me tuomme ehjän tilalle. Se takaa liikkuvuuden.

NDERSSON näkee yritysautoilun kentän Europcarin näkökulmasta ennen kaikkea mahdollisuutena. “Leasing-yhtiöt hallitsevat kenttää vahvasti, ja ne pitävät käytännössä uusien autojen myyntiä yllä Suomessa. Mutta meidän näkökulmastamme markkinassa on selvä paikka joustavammille ratkaisuille”, hän sanoo. Ajatus kiteytyy usein niin sanottuun 80–20-ajatteluun. Monella yrityksellä on tietty perusmäärä autoja, joita käytetään jatkuvasti, mutta lisäksi kalustossa on usein ajoneuvoja, joiden käyttö on satunnaista. Anderssonin mukaan juuri nämä “seisovat” autot ovat niitä, joiden kohdalla vuokraaminen kannattaa ottaa vakavasti harkintaan. “Jos yrityksellä on sata autoa, joista 80 on jatkuvasti käytössä ja 20 vain ajoittain, voi olla järkevämpää pitää ne 80 leasingissä ja ottaa loput tarpeen mukaan vuokrauksesta.” PROJEKTITALOUS MUUTTAA AUTOILUN LOGIIKKAA

Yritysten toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut epävarmemmaksi, ja sama näkyy myös liikkumisratkaisuissa. Kun työtä tehdään yhä enemmän projekteina, pitkät sitoumukset eivät aina enää sovi liiketoiminnan rytmiin. Anderssonin mukaan tämä korostuu erityisesti silloin, kun auto tarvitaan vain määräajaksi tai käyttötarve voi muuttua nopeasti. “Jos projekti kestää 12 kuukautta, voi olla aika raskasta sitoa auto 48 kuukauden sopimukseen. Vuokraamisen etu on siinä, että auton voi hinnoitella osaksi projektia, ja kun tarve loppuu, myös kustannus loppuu.” Lisäksi vuokraaminen tuo joustavuutta myös

| 38 | travel news

kaluston tyyppiin. Joskus tarvitaan henkilöautoa, joskus pakettiautoa, ja joskus tarve muuttuu kesken matkan. Tällaisissa tilanteissa kiinteä ratkaisu ei aina ole paras mahdollinen. Yksi käytännön ero leasingiin nähden liittyy myös sijaisautoon. Andersson muistuttaa, ettei leasing tavallisesti sisällä automaattisesti korvaavaa autoa, jos ajoneuvo hajoaa. Vuokrausmallissa tämä voidaan ratkaista helpommin. “Jos auto hajoaa, me tuomme ehjän tilalle. Se takaa liikkuvuuden.” KILOMETRIKORVAUKSET OVAT YRITYKSILLE USEIN SOKEA PISTE

Haastattelun ehkä kiinnostavin havainto liittyy kilometrikorvauksiin. Anderssonin mukaan moni yritys ei todellisuudessa tiedä, kuinka paljon kilometrikorvauksia maksetaan vuodessa – eikä varsinkaan tarkastele niitä osana yrityksen kokonaisautoilun kustannuksia. Hänen mielestään kyse on merkittävästä piilevästä kustannuserästä, joka jää liian usein huomioimatta. “Yritys joko ostaa auton, leasing-rahoittaa sen tai käytännössä ostaa auton käytön työntekijältä kilometrikorvauksilla. Mutta Suomessa tätä kolmatta tapaa ei mielletä yritysautoiluksi, vaan se nähdään vain kilometrikorvauksina.” Juuri tässä ajattelutavassa on Anderssonin mukaan korjaamisen varaa. Hän nostaa esiin esimerkin, jossa jo yksi pidempi työmatka voi kääntää laskelman vuokra-auton eduksi. “Helsinki–Tampere–Helsinki-reissu voi jo riittää siihen, että vuokra-auto tulee yritykselle halvemmaksi kuin kilometrikorvaukset.” Kyse ei ole vain yksittäisestä matkasta, vaan

siitä, että monessa organisaatiossa kilometrikorvaukset muodostavat vuositasolla erittäin suuren summan. Andersson kertoo, että heidän asiakaskunnassaan on yrityksiä, jotka maksavat miljoonia euroja vuodessa kilometrikorvauksia. “Siinä kohtaa pitäisi pysähtyä kysymään, onko kaikki ajo aidosti tarpeellista ja onko se hankittu oikealla tavalla.” Kilometrikorvaukset ovat hänen mukaansa myös herkkä aihe, koska ne voivat näyttäytyä työntekijälle verottomana etuna. Siksi niihin puuttuminen ei ole aina helppoa, vaikka yrityksen näkökulmasta säästöpotentiaali voisi olla huomattava. ”Säästöjen lisäksi kilometrikorvausten muuttaminen auton vuokraamiseksi, helpottaa yritystä raportoimaan syntyneitä co2 päästöjä ja varmistamaan että henkilökunta liikkuu työasioilla turvallisella kalustolla.” Andersson lisää. LEASINGILLÄ ON PAIKKANSA, MUTTA EI JOKA TILANTEESSA

Vaikka Andersson puhuu vahvasti vuokraamisen puolesta, hän ei aseta sitä leasingin vastakohdaksi. Hänen mukaansa molemmille malleille on paikkansa – ratkaisu riippuu yrityksen tarpeesta. “Ei tässä ole mitään kategorista vastakkainasettelua. Leasingille on oma paikkansa, ja vuokraamiselle oma paikkansa.” Leasing toimii erityisesti silloin, kun käyttö on ennakoitavaa ja jatkuvaa. Sen sijaan ongelmat alkavat, jos liiketoiminta muuttuu nopeasti, projektit päättyvät kesken tai työtilanne heikkenee. Tällöin pitkä sopimus voi alkaa sitoa yritystä liikaa.

MAINOS

“Kun ei mene hyvin ja työt loppuvat, leasing-sopimuksista on aika vaikea päästä eroon. Kulu pysyy tai purkaminen tulee kalliiksi.” Purkukustannukset voivat olla merkittäviä. Anderssonin mukaan yleinen malli on, että yritys maksaa kaksi tai kolme kuukausivuokraa tai noin 30 prosenttia jäljellä olevista vuokrista. Kun kyse on useista autoista tai pitkästä jäljellä olevasta sopimuskaudesta, puhutaan nopeasti suurista summista. Vuokraamisessa logiikka on toinen: jos autoa ei enää tarvita, sen voi palauttaa, eikä kulua synny samalla tavalla tulevaisuuteen. “Absoluuttisesti katsottuna kuukausivuokra voi olla leasingiä kalliimpi. Mutta kun lasketaan mukaan käyttöaika, purkukustannukset ja se, ettei auto maksa silloin kun sitä ei tarvita, kokonaisuus voi kääntyä vuokraamisen eduksi.” ENNAKOITAVUUTTA JA KULUNHALLINTAA

Yksi vuokraamisen keskeisistä eduista on Anderssonin mukaan kustannusten ennakoitavuus. Kun palvelu on sovittu etukäteen, yritys tietää jo tilausvaiheessa, mitä liikkuminen maksaa. “Kuten kaikissa tuotteissa, joissa hinta on määritelty etukäteen, kustannus on tiedossa silloin kun päätös tehdään. Se helpottaa myös tarjouslaskentaa ja projektien hinnoittelua.” Vuokraan sisältyy se, mitä asiakkaan kanssa on sovittu. Europcarilla lisäturvat, tiepalvelut ja muut palvelut voidaan rakentaa tarpeen mukaan. Andersson painottaa, ettei kyse ole yhdestä kaikille sopivasta paketista, vaan ratkaisun pitää olla räätälöitävissä. Juuri tämä joustavuus auttaa hänen mukaansa myös riskienhallinnassa. Pitkät sitoumukset, kiinteät kulut ja kaluston vajaakäyttö ovat riskejä, joita vuokraaminen voi pienentää.

EPÄVARMASSA AJASSA JOUSTAVUUS KOROSTUU

Andersson palaa useaan otteeseen siihen, että yritykset toimivat nyt poikkeuksellisen epävarmassa ympäristössä. Juuri siksi kaluston nopea skaalaaminen ylös tai alas on monille entistä tärkeämpää. “Kun maailma on arvaamaton, joustavuus tuo kulunhallintaa. Autoja otetaan käyttöön tarpeen mukaan, ja niistä pääsee eroon silloin kun käyttöä ei enää ole.” Tämä ajattelu sopii erityisesti projektiorganisaatioille, tuotantoyhtiöille, tapahtuma-alalle ja muille toimijoille, joiden tarpeet elävät kausittain tai toimeksiantojen mukaan. Mutta Anderssonin mukaan yhtä lailla kyse on yleisemmästä muutoksesta siinä, miten liikkumista ajatellaan. Hän uskoo, että nuoremmat sukupolvet suhtautuvat autoihin jo eri tavalla kuin aiemmat. Omistamisen tarve ei ole enää yhtä itsestään selvä, ja tulevaisuuden vahvimmat toimijat voivat olla niitä, jotka hallitsevat kaluston logistiikan tehokkaimmin. “Mitä nuorempiin mennään, sitä vähemmän on tarvetta omistaa auto. Tulevaisuudessa vahvoilla ovat ne, joilla on kyky liikuttaa kalustoa sinne, missä tarve on.” VASTUULLISUUS NÄKYY SEKÄ KALUSTOSSA ETTÄ TURVALLISUUDESSA

Yritysautoilussa vastuullisuus on noussut vahvasti esiin, ja se näkyy myös asiakkaiden odotuksissa. Anderssonin mukaan vastuullisuus ei ole kuitenkaan vain käyttövoimakysymys, vaan myös kaluston modernius, turvallisuus ja ylläpito kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Europcarilla tämä tarkoittaa esimerkiksi

uutta kalustoa, raportointia sekä käytännön toimia pesuaineista vedenkulutukseen. Uusien autojen etuna on hänen mukaansa myös parempi turvallisuustaso. “Harva ajattelee sitä, että uusi auto on myös turvallisempi. Jos ajat viisi tai kuusi vuotta vanhalla autolla, kolariturvallisuus ei ole samalla tasolla kuin uudessa.” Sähköautoihin Andersson suhtautuu käytännönläheisesti. Hänen mukaansa käyttövoiman tulisi aina vastata käyttötarvetta. “Kaupungissa sähköauto voi olla erittäin hyvä vaihtoehto. Mutta jos ajetaan pitkiä matkoja tai kuormaa, ratkaisu voi olla toinen. Autoa ei pitäisi valita sen perusteella, mikä on trendikästä, vaan sen mukaan, mitä sillä pitää tehdä.” SUOMESSA ON TILAA UUDELLE AJATTELULLE

Miltä yritysautoilu näyttää seuraavien 3–5 vuoden aikana? Andersson ei usko täydelliseen murrokseen yhdessä yössä, mutta pitää selvänä, että liikkumisen mallit muuttuvat vähitellen. Työsuhdeauto säilyy todennäköisesti edelleen monessa organisaatiossa, mutta rinnalle tulee yhä enemmän tarpeeseen perustuvia, joustavampia ratkaisuja. Samalla regulaatio, käyttövoimamuutokset ja liikkumisen palvelullistuminen muovaavat markkinaa. Silti hänen tärkein viestinsä yrityspäättäjille liittyy jo tähän päivään. “Kokonaisuutta pitäisi katsoa paljon laajemmin. Ei vain kuukausierää tai yhtä sopimusta, vaan sitä, miten autoilu tukee ydinliiketoimintaa, kuinka paljon siitä oikeasti maksetaan ja missä kohtaa joustavampi ratkaisu palvelisi paremmin.” Anderssonin mukaan nykyinen taloustilanne on juuri oikea hetki tarkastella omaa mallia kriittisesti. Hän kannustaa yrityksiä vertailemaan avoimesti eri vaihtoehtoja – vuokraamista, leasingiä, omistamista ja myös kilometrikorvauksia. “Hinta on tärkeä, mutta se ei yksin ratkaise. Todellinen kilpailuetu voi tulla siitä, että autoilu tukee liiketoimintaa paremmin, tuo joustoa ja auttaa reagoimaan nopeasti silloin, kun tilanne muuttuu.”

| 39 |

kysymystä

Samuli Sakari 1. Mikä saa sinut tällä hetkellä innostumaan työssäsi?

6. Minkä matkakohteen puolesta olet valmis väittelemään loppuun asti?

Talouskasvu. Suomen talous näyttää vihdoin päässeen kasvu-uralle miltei 18 vuoden alavireisyyden jälkeen. Tällä tulee olemaan positiivisia vaikutuksia myös yritysten sekä kotitalouksien matkustamiseen. Matkustajamäärissä mitattuna suomalaisten lentomatkustaminen on edelleen kaukana vuoden 2019 tasosta. Lisäksi olemme kaukana jäljessä muita Euroopan markkinoita. Tämän vuoden toisella puoliskolla kokonaismatkustus näyttäisi piristyneen mukavasti Suomessa. Vaikka vuoden 2019 tasoon on vielä matkaa, on suunta oikea.

Kohteet joihin suhtaudun fanaattisimmin pidän visusti omana tietonani. Samalla tunnistan, että omat matkamieltymykseni eivät aina edusta valtavirtaa. Väittelyt matkakohteista eivät välttämättä ole hirveän hedelmällisiä, kun kaikki meistä preferoi kohteita omien mieltymystensä mukaisesti. 7. Mikä kohde on yllättänyt sinut kaikkein positiivisimmin?

Ehdottomasti Madeira. Oma mielikuvani Madeirasta hieman väljähtäneenä, keski-iän ylittäneiden haikkaajien kohteena osoittautui kertakaikkisen vääräksi. Madeiran vehreys, monipuolisuus, ripaus eksoottisuutta sekä ravintolatarjonta tulivat todella positiivisena yllätyksenä. Madeira lienee ainoa kohde Euroopassa, josta kotiinpäin lentäessä alkoi vakavissaan harkitsemaan jo seuraavaa matkaa samaan kohteeseen.

2. Mikä matkailualalla puhuttaa sinua juuri nyt eniten?

Ehdottomasti tekoälyn vaikutus matkailualaan seuraavan parin vuoden aikana. Olemme siirtymässä maailmaan, jossa tekoälyn kehittyminen on äärimmäisen nopeaa. Matkailualalle tulee seuraavien vuosien aikana aivan uudenlaisia toimijoita, jotka todennäköisesti tulevat ravistelemaan totuttuja rakenteita. Samanaikaisesti teknologian kehittyessä, myös henkilökohtaisen, ihmisen tuottaman, palvelun arvo tulee todennäköisesti kasvamaan. On vielä varsin vaikea arvioida, mikä on se kultainen keskitie, joka eniten puhuttelee kuluttajia. 3. Mikä matkailutrendi on mielestäsi oikeasti kiinnostava – ja mikä taas ihan turhaa hypeä?

Yksi kiinnostava trendi on Airbusin uusien pitkille matkoille tarkoitettujen kapearunkokoneiden (Esim. Airbus A321XLR) vaikutus saavutettavuuteen sekä reittisuunnittelun ketteryyteen. Kun aiemmin pelkästään laajarunkokoneella operoitavissa olevan reitin lentäminen pienempi kapasiteettisella koneella on mahdollista, on kustannuskynnys uusien reittien avaamiselle pienempi. On mielenkiintoista seurata mikä vaikutus tällä on uusien suorien lentoyhteyksien avaamisen näkökulmasta. Turhaa hypeä on omasta näkökulmasta mahdotonta nostaa. Matkailu on kuitenkin globaali toimiala, joten tämän vuoden matkailutrendit, jotka näyttäytyvät Suomen näkökulmasta vähintäänkin omituisina, saattavat olla jossain päin maailmaa aivan valtava ilmiö. Hyvä esimerkki on erilaisten pop-kulttien ympärille kehittynyt matkailuteollisuus. Vaikkapa Netflixin eniten streamattu elokuva Kpop Demon Hunters on lisännyt merkittävästi Japanista sekä Yhdysvalloista Souliin suuntautuvaa kysyntää. Samoin elokuvan teemojen ympärille on kehittynyt todella suuri matkailuteollisuus Etelä-Koreassa. Suomesta käsin näiden ilmiöiden käsittäminen on monesti hieman haastavaa. | 40 | travel news

Samuli Sakari toimitusjohtaja

Amadeus Finland Oy

4. Mikä asia matkailualalla pitäisi mielestäsi tehdä ihan toisin?

Itseasiassa minua ärsyttää suunnattomasti puhe matkailusta. Sanana ”matkailu” kuulostaa päämäärättömältä puuhastelulta. Haluaisin itse mieluummin puhua matkateollisuudesta tai matkustustoimialasta. Matkateollisuus työllistää Suomessa 149.000 ihmistä ja sen osuus BKT:sta on 2,5 %:a. Esimerkiksi paperi- tai elintarviketeollisuuden osuus bkt:sta sekä työllisyydestä ovat selvästi pienempiä. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa toimialamme ei pääse samanlaisiin talouspoliittisiin otsikoihin, kuin esimerkiksi perinteiset teollisuuden alat. Kun matkustamisesta puhutaan julkisuudessa, on teemana yleensä ilmastonmuutos, Rovaniemen vuokra-asuntomarkkinat tai Kreikan metsäpalot. 5. Mikä on sellainen matkailualan klisee, joka saa sinut pyörittelemään silmiäsi?

Poskisuudelmien kerho. Halusimme niin pitkään olla niin kansainvälisiä ja niin eurooppalaisia, että tietyissä toimialatapahtumissa vakiintunut tervehtimiskäytäntö oli poskisuudelmat. Korona pelasti meidät poskisuudelmilta ja toivotti suomalaiset tervehtimismaneerit lämpimästi takaisin.

8. Entä mikä kuuluisa kohde ei tehnyt sinuun juuri minkäänlaista vaikutusta?

Barcelona. Ei vaan kolahda.

9. Mikä on paras hotelli, jossa olet koskaan yöpynyt – ja miksi?

Pimalai - Koh Lantalla, Thaimaassa. Ehkä ainoa hotelli, josta en keksinyt mitään huomautettavaa. Olen elämäni aikana yöpynyt lukuisissa viiden tähden hotelleissa. Monissa näistä palvelu voi olla ylimuodollista ja ekslusiivisuus päälle liimattua. Pimalaissa palvelu oli ensi luokkaista, mutta rentoa sitä pientä pilkettä silmäkulmassa unohtamatta. Pelkkä saapuminen hotelliin antoi jo makua tulevasta. Kuljetus yksityisveneellä hotellin omaan laituriin, jossa vastassa oli vastaanottokomitea lei-seppeleineen, oli kuin suoraan Twin Lotuksesta. Matkustimme Koh Lantalle keskellä pahinta koronapandemiaa, joten luonnollisesti asiakkaita ei aivan valtavasti tuolloin ollut. Hotellin vehreys, yksityisyys ja ravintoloiden taso jättivät pysyvän muistijäljen. 10. Mikä on oudoin tai turhin asia, joka kulkee lähes aina mukanasi matkalla?

Väliaikainen hammaspaikkausaine. Yhden työmatkan illallisella halkaisin paikatun hampaani simpukankuoreen. Seuraavana päivänä selvisi, ettei espanjalaisissa apteekeissa myydä väliaikaista hammaspaikkaa, vaan sellaisen halutessaan pitää hakeutua hammaslääkäriin. Vahingosta viisastuneena kävin hankkimassa itselleni hammaspaikkaussetin suomalaisesta apteekista kotiin päästyäni. Toistaiseksi pakkaus on onneksi pysynyt avaamattomana.

11. Mikä on pahin matkailumokasi?

Pahinta on vaikea valita, joten mennään viimeisimmällä. Koneen laskeuduttua nappasin laukun kiireessä hattuhyllyltä ja kiiruhdin taksilla kotiin ehtiäkseni alkavaan puheluun. Kotona huomasin, että laukku näyttää hieman pieneltä. Olin kiireessä ottanut toisen matkustajan laukun mukaani. Ainoa vaihtoehto oli siis jättää puhelu ottamatta ja suunnata takaisin lentokentän tulopalveluun selvittämään asiaa. Sain omat käsimatkatavarani sekä henkilön yhteystiedot, jonka laukun olin vahingossa ottanut. Onneksi kyseinen henkilö asui muutaman kilometrin päässä omasta kodistani, joten asialla oli suhteellisen nopea ja onnellinen loppu. Tämän jälkeen olen varmistanut neuroottisella tarkkuudella, että laukku, jonka mukaani koneesta otan, on omani. 12. Jos saisit huomenna lentoliput minne tahansa maailmassa, minne lähtisit?

Bucketlistani kärkipäässä on Japani. Joten Japaniin. 13. Kerro yksi matkavinkki, jonka soisit kaikkien tietävän.

Lentokoneesta poistutaan vetoketjuna edestä alkaen ja mikäli haluat istua lentokoneessa jollain tietyllä paikalla matkaseurueesi vieressä, niin laita ne eurot tiskiin ja osta se istumapaikka etukäteen. Näitä voisi vielä tehostaa muutamalla voimasanalla. 14. Ikkuna vai käytävä? Aikainen aamulento vai myöhäinen iltalento? Käsimatkatavara vai ruumalaukku? Suunnitelma valmiina vai fiiliksen mukaan?

Ero työ- ja vapaa-ajanmatkojen osalta on varsin merkittävä. Työmatkat pyrin matkustamaan pelkillä käsimatkatavaroilla ja suunnittelemaan lennot niin, että pääsen aamun tapaamisiin hyvin hotellissa nukutun yön jälkeen. Lomien osalta aikatauluilla ei ole niin suurta merkitystä, matkatavaroilla sitten senkin edestä. Tavallisesti matkustan kohteeseen puolityhjät laukut ruumassa ja takaisin lennän maksimikiloilla. En voi väittää olevani se spontaanein matkustaja. Ravintolavaraukset ja suunnitelma lomalle täytyy olla tehtynä ja aikataulutettuna vähintään kuukautta ennen matkaa. 15. Kerro jokin asia itsestäsi, jota sinusta ei välttämättä tiedetä alalla.

Saan suunnatonta tyydytystä niinä parina päivänä vuodessa, kun voin leikkiä olevani omavarainen. Hurahdin chilien viljelyyn reilu 20-vuotta sitten. Chilien lisäksi omavaraistalouspihasta on tänä vuonna noussut lautaselle mm. perunaa, parsakaalia, kesäkurpitsaa, lehtikaalia ja erilaisia papuja.

Experience Finnish Lapland in private luxury Planning a luxury stay or group experience? Request a proposal!

FINLAND IS FULL OF MOMENTS. WE KNOW THE PLACES. Discover our unique destinations across Finland. bongroup.fi

Experience Finnish history in timeless elegance Planning a stay, event or group visit? Request a proposal!

| 41 |

Nimitykset

NIMITYSUUTISET Matkailualan ammattilaiset uusissa tehtävissä

Emirates on nimittänyt Aleksi Tarvaisen Senior Sales Executiveksi. Tarvainen aloitti tehtävässään elokuussa 2026. Tarvainen siirtyi Emiratesille Sanoma Median Itslearningista. Hänellä on pitkä kokemus matkailualalta ja erityisesti yritysmatkustamisen parista. Aiemmin Tarvainen on työskennellyt muun muassa FCM Travel Solutionsilla sekä CWTä.

Quality Hotel Sveitsi on nimittänyt Jani Hintikan uudeksi toimitusjohtajaksi ja General Manageriksi. Hintikka aloitti tehtävässään 17. elokuuta 2026. Hintikka siirtyi tehtävään Kassiopeia Hotels & Restaurantsilta, jossa hän vastasi kolmen hotellin operatiivisesta johtamisesta. Hänellä on monipuolinen kokemus hotellialan johtotehtävistä myös Sokotelilta ja Sodexolta. Uudessa tehtävässään Hintikka vastaa Quality Hotel Sveitsin hotelli-, kokous-, vapaa-aika- ja elämyspalvelut yhdistävän kokonaisuuden johtamisesta ja kehittämisestä. Hintikka painottaa johtamisessaan ihmislähtöisyyttä, henkilöstön osallistamista ja monimuotoisuutta. Hänen mukaansa vahva työkulttuuri luo pohjan sekä hyvälle asiakaskokemukselle että liiketoiminnan menestykselle.

Finnair on nimittänyt Arti Zeighamin uudeksi digijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Zeighami aloitti tehtävässään 19. elokuuta 2026. Zeighami siirtyi Finnairille Boston Consulting Groupista, jossa hän työskenteli osakkaana ja johtajana keskittyen erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen ja skaalaamiseen. Aiemmin hän on toiminut H&M-konsernin data- ja analytiikkajohtajana. Finnairilla Zeighami vastaa yhtiön digitaalisten palveluiden ja kyvykkyyksien kehittämisestä. Hän tuo tehtävään vahvaa kokemusta digitalisaatiosta, datasta ja tekoälystä. Zeighami seuraa tehtävässä Antti Kleemolaa, joka jättää Finnairin ja tukee tehtävien siirtoa syyskuun 2026 loppuun saakka.

Emirates on nimittänyt Jonne Lehtioksan Suomen maajohtajaksi. Lehtioksa aloitti tehtävässään 10. elokuuta 2026 yhtiön valmistautuessa käynnistämään päivittäiset lennot Helsingin ja Dubain välillä. Lehtioksa vastaa Emiratesin kaupallisen toiminnan rakentamisesta ja johtamisesta Suomessa sekä yhtiön kasvustrategian kehittämisestä. Tehtävään kuuluu myös yhteistyö viranomaisten sekä kaupan, teollisuuden ja matkailualan kumppaneiden kanssa. Lehtioksalla on yli 20 vuoden kokemus ilmailu- ja logistiikka-alan kaupallisista ja johtotehtävistä. Hän on työskennellyt muun muassa kansainvälisten markkinoiden laajentamisen, strategisten kumppanuuksien ja organisaatioiden kehittämisen parissa Euroopassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Eckerö Line on nimittänyt Ella Kirjasniemen markkinointi- ja viestintäjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Kirjasniemi aloitti tehtävässään 17. elokuuta 2026. K i r j a s n i e m i va s t a a E c k e r ö L i n e n markkinoinnista, ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä verkkokaupasta ja digitaalisesta myynnistä Suomessa, Baltiassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Kirjasniemi siirtyi tehtävään Digitalta, jossa hän vastasi markkinoinnista, viestinnästä ja kuluttajille suunnatusta maksutv-liiketoiminnasta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Docrates Syöpäsairaalassa, Terveystalossa ja Roviolla. Kirjasniemi on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Aaltoyliopistosta pääaineenaan markkinointi.

Bon Group on nimittänyt Jyrki Hirvosen asiakkuuspäälliköksi vahvistamaan ryhmä- ja yritysmyyntiään Pohjois-Savossa. Hirvonen aloittaa tehtävässään 14. syyskuuta 2026. Hirvonen vastaa Bon Groupin ryhmä- ja yritysmyynnistä sekä sen kehittämisestä Kuopion keskustan ja Tahkon toimipaikoissa. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus myynnistä ja yli 20 vuoden tausta hospitality-alalta. Nimitys tukee Bon Groupin kasvustrategiaa.Yhtiö tavoittelee 50 miljoonan euron liikevaihtoa vuoteen 2033 mennessä ja hakee kasvua sekä nykyisten liiketoimintojen kehittämisestä että uusista kohteista. Bon Groupilla on Kuopiossa ja Tahkolla useita ravintola-, tapahtuma- ja juhlakohteita, jotka palvelevat yrityksiä, ryhmiä ja vapaa-ajan asiakkaita.

| 42 | travel news

Nimitykset

Finnair on nimittänyt Kaarina Ståhlbergin uudeksi lakiasiainjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Ståhlberg aloitti tehtävässään 31. elokuuta 2026. Ståhlbergilla on pitkä kokemus yritysten lakiasioiden johtotehtävistä. Hän on työskennellyt aiemmin Nokiassa sekä lakiasiainjohtajana Posti Groupissa ja Fortumissa. Lisäksi hän toimii useiden suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ståhlberg seuraa tehtävässä Sami Sareliusta, joka jättää Finnairin siirtyäkseen itsenäiseksi neuvonantajaksi. Sarelius jatkaa Finnairin johdon neuvonantajana vuoden 2026 loppuun saakka varmistaakseen sujuvan siirtymävaiheen. Ståhlberg on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja suorittanut LL.M.-tutkinnon Columbian yliopistossa New Yorkissa.

Santa’s Hotels on nimittänyt Pasi Latvan uudeksi toimitusjohtajakseen. Latva aloitti tehtävässään 1. syyskuuta 2026. Latvalla on monipuolinen kokemus matkailuliiketoiminnasta ja yritysten johtamisesta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Elämys Groupin konsernijohtajana sekä liikkeenjohdon konsulttina. Uudessa tehtävässään Latva keskittyy Santa’s Hotelsin liiketoiminnan ja hotellikohteiden kehittämiseen. Yhtiön seuraaviin merkittäviin vaiheisiin kuuluu uuden Santa’s Hotel Noellen avaaminen Rovaniemelle. Latva muutti perheineen Rovaniemelle juuri ennen Santa’s Hotelsin toimitusjohtajahakua.

Klaide Roschier on nimitetty Helsingin keskustassa sijaitsevan Clarion Hotel Mestarin uudeksi General Manageriksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1. marraskuuta 2026. Roschier siirtyy tehtävään Home Hotel Jugendin hotellinjohtajan paikalta. Hänellä on pitkä kokemus matkailu- ja ravintola-alan johtotehtävistä muun muassa Tallink Siljalla ja Viking Linella. Clarion Hotelsin mukaan Roschierin vahvuuksia ovat operatiivinen osaaminen, kaupallinen näkemys sekä ihmisläheinen johtamistyyli. Hänen johtamisfilosofiansa, jossa henkilöstön hyvinvointi ja asiakaskokemus ovat keskeisessä roolissa, nähtiin vahvana yhteensopivuutena Clarionin arvojen kanssa. Roschier kertoo odottavansa innolla uuden tehtävänsä aloittamista ja mahdollisuutta kehittää yhdessä tiimin kanssa Clarion Hotel Mestarin toimintaa edelleen.

Bon Group on nimittänyt Sanna Tietäväisen Levi Spirit Luxury Villas & Resortin Resort Manageriksi. Tietäväinen aloitti tehtävässään 7. syyskuuta 2026. Tietäväinen vastaa Levi Spiritin operatiivisesta johtamisesta, asiakaskokemuksesta ja palveluiden kehittämisestä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus hotelliliiketoiminnasta sekä vahvaa osaamista premium-tason majoituspalveluista, myynnistä, hinnoittelusta ja revenue managementista. Viimeksi Tietäväinen vastasi Riekko Lodgen majoitusliiketoiminnasta ja oli mukana avaamassa uutta premium-resortia Ylläkselle. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Holiday Club Resortsilla Revenue Managerina ja Break Sokos Hotel Levillä Hotel Managerina. Nimitys on osa Bon Groupin panostusta Levi Spiritin palveluiden, kansainvälisen myynnin ja asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Finavia on nimittänyt Mirka Turusen Oulun lentoaseman uudeksi päälliköksi. Turunen aloittaa tehtävässään 5. lokakuuta 2026. Turunen vastaa Oulun lentoaseman johtamisesta sekä yhteistyöstä alueen sidosryhmien kanssa. Hänellä on kokemusta palveluympäristöjen johtamisesta, asiakaskokemuksen kehittämisestä sekä muutos- ja kehityshankkeista. Ennen Finavialle siirtymistään Turunen on työskennellyt palveluja logistiikka-alan organisaatioissa. Vuosina 2021–2025 hän toimi myös Ranuan Seudun Matkailu Oy hallituksessa. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Finavian lentoasemaverkoston kolmanneksi vilkkain. Vuonna 2025 lentoaseman kautta kulki noin 545 000 matkustajaa, joista 90 prosenttia matkusti kotimaan lennoilla.

Tiina Kallio on nimitetty Päijät-Hämeen uuden maakunnallisen kasvuyhtiön matkailujohtajaksi. Hänen tehtävänään on vahvistaa alueen matkailutoimialaa ja sen roolia yhtenä maakunnan keskeisistä kasvualoista. Kallio siirtyy tehtävään Visit Lahden markkinointijohtajan paikalta. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kotimaisen ja kansainvälisen matkailun sekä tapahtumien kehittämisestä ja

Pamplemousse Oy on vahvistanut tiimiään matkailualan pitkän linjan ammattilaisella Nunnu Kivikarilla. Kivikari toimii yhtiössä tittelillä Travel Designer, Sports Specialist. Kivikari tuo Pamplemousseen pitkän kokemuksensa matkailualalta ja erityisesti urheilumatkailun parista. Pamplemoussen tehtävänsä ohella Kivikari jatkaa matkakonsultointia myös oman yrityksensä Travel Pro Nunnu K kautta.

markkinoinnista. Nimitys liittyy Lahden Seudun Kehitys LADECin ja Lahden seutu – Lahti Region Oy yhdistymiseen uudeksi maakunnalliseksi kasvuyhtiöksi heinäkuussa 2026. Uudessa tehtävässään Kallio vastaa matkailun kehittämisestä osana laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa Päijät-Hämeen tunnettuutta, kansainvälisyyttä, yritysten kasvua ja alueen vetovoimaa.

Onko yrityksessänne tapahtunut nimityksiä? Kerro niistä meille: toimitus@travelnewsfinland.fi

| 43 |

MAINOS

Näin järjestät onnistuneet juhlat – ammattilainen paljastaa viisi tärkeintä vinkkiä

| 44 | travel news

Juhlien järjestämisen pitäisi olla iloinen asia, mutta monelle se tarkoittaa myös stressiä. Riittävätkö tarjoilut? Miten erityisruokavaliot huomioidaan? Entä jos aikataulu pettää tai vieraita tulee odotettua enemmän?

MAINOS

VIISI VINKKIÄ ONNISTUNEISIIN JUHLIIN 1. Määrittele juhlan tunnelma ennen menun suunnittelua. 2. Varaa tarjoilut vierasmäärän lisäksi juhlan luonteen mukaan. 3. Huomioi erityisruokavaliot jo suunnitteluvaiheessa. 4. Panosta ensimmäisiin minuutteihin – alkumalja ja pieni tarjoilu luovat tunnelman. 5. Ulkoista ne asiat, jotka aiheuttavat eniten stressiä, jotta voit itsekin nauttia juhlista.

Delicatessen Ravintolapalveluiden toimitusjohtaja Sami Manelius on ollut mukana toteuttamassa tuhansia juhlia häistä yritystapahtumiin ja rippijuhlista gaalailtoihin. Kolmen vuosikymmenen kokemus on opettanut, että onnistuneet juhlat eivät synny sattumalta. – Suurin virhe on ajatella, että juhlat koostuvat vain ruoasta ja juomasta. Todellisuudessa kyse on kokonaisuudesta, jossa tarjoilut, aikataulu, tunnelma ja vieraskokemus tukevat toisiaan, Manelius sanoo.

Maneliuksen mukaan erityisruokavaliot kannattaa huomioida jo menun suunnitteluvaiheessa sen sijaan, että niille rakennetaan erillisiä ratkaisuja viime hetkellä. – Paras lopputulos syntyy silloin, kun mahdollisimman moni voi syödä samoja ruokia. Vieraan ei pitäisi tuntea olevansa erityistapaus vain siksi, että hänellä on jokin ruokavalio, hän toteaa. Samalla juhlapöydästä tulee yhtenäisempi ja järjestelyistä helpompia.

Aloita tunnelmasta, älä ruokalistasta

Tarjoilut luovat tunnelman

Moni aloittaa juhlasuunnittelun miettimällä tarjoiluja, vaikka ammattilaisen mukaan ensimmäinen kysymys pitäisi olla aivan toinen. Millaisen tunteen haluat jättää vieraille? Onko tavoitteena rento puutarhajuhla, arvokas merkkipäivä, näyttävä yritystilaisuus vai lämminhenkinen perhejuhla? Kun juhlan luonne on selvillä, myös menu, kattaus ja ohjelma löytävät paikkansa huomattavasti helpommin. – Juhlan tavoite toimii kompassina kaikille muille päätöksille. Kun tiedetään, millainen tunnelma halutaan luoda, kokonaisuudesta tulee yhtenäinen ja luonteva, Manelius kertoo. Oikea määrä ruokaa ei synny arvaamalla

Yksi yleisimmistä juhlanjärjestäjän huolista liittyy tarjoilujen määrään. Ruokaa pitäisi olla riittävästi, mutta hävikkiä ei haluttaisi synnyttää. Todellisuudessa oikeaan määrään vaikuttavat monet tekijät: juhlan kesto, vieraskunta, kellonaika ja tarjoilutyyppi. Cocktailtilaisuudessa kulutus on aivan erilaista kuin pitkässä buffetillallisessa tai avoimien ovien tapahtumassa. – Kokemus auttaa arvioimaan määrät oikein. Silloin järjestäjän ei tarvitse pelätä, että ruoka loppuu kesken tai että sitä jää kohtuuttomasti yli, Manelius sanoo. Erityisruokavaliot ovat nykyään osa hyvää vieraanvaraisuutta

Gluteenittomat, maidottomat ja kasvisvaihtoehdot eivät enää ole poikkeus, vaan osa nykyaikaista juhlapöytää.

Ruoka on paljon muutakin kuin vatsan täytettä. Se rytmittää iltaa, kokoaa vieraat yhteen ja luo muistijälkiä. Tunnelma alkaa rakentua jo ensimmäisten minuuttien aikana. Huolella valittu alkumalja, pieni cocktailpala ja kauniisti katettu pöytä viestivät vieraille, että heistä pidetään huolta. Myös juhlan teema voi näkyä tarjoiluissa. Skandinaavinen, välimerellinen tai vaikkapa sadonkorjuuhenkinen menu vahvistaa kokonaisuutta, kun maut, värit ja esillepano puhuvat samaa kieltä. – Usein juuri pienet yksityiskohdat tekevät suurimman vaikutuksen. Vieras ei välttämättä muista jokaista ruokalajia, mutta hän muistaa tunnelman, joka illasta jäi, Manelius sanoo. Jätä itsellesi lupa nauttia

Ehkä tärkein neuvo liittyy kuitenkin juhlanjärjestäjään itseensä. Liian moni viettää oman juhlapäivänsä keittiössä, aikatauluja tarkkaillen tai tarjoiluista huolehtien. Silloin helposti unohtuu koko juhlan tarkoitus. – Parhaat juhlat ovat sellaiset, joissa myös järjestäjä ehtii olla läsnä. Vieraatkin viihtyvät paremmin, kun isäntä tai emäntä on heidän kanssaan eikä jatkuvasti huolehtimassa käytännön asioista, Manelius muistuttaa. Siksi ammattilaisen apu ei ole pelkästään tarjoilujen ostamista. Se on myös mielenrauhan hankkimista. Kun ruoka, aikataulut ja käytännön järjestelyt ovat osaavissa käsissä, järjestäjä voi keskittyä siihen, mikä juhlapäivässä on tärkeintä: ihmisiin, kohtaamisiin ja yhdessä vietettyyn aikaan.

| 45 |

KIITOS GRAND TRAVEL AWARD FINLAND 2026 – nähdään jälleen toukokuussa 2027! Grand Travel Award Finland kokosi toukokuussa lähes 300 matkailualan ammattilaista juhlimaan alan parhaita Solo Sokos Hotel Pier 4:ään Helsinkiin. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille – nähdään jälleen 27.5.2027, jolloin Grand Travel Award uudistuu. Vuoden 2026 voittajiksi nousivat KLM, Qatar Airways, Lapland Hotels, Marriott International, Hertz, Finnlines, Aurinkomatkat, Helin Matkat, Norwegian Cruise Line sekä Kreikka. Onnittelut vielä kerran kaikille voittajille ja suuri kiitos vieraille, finalisteille, yhteistyökumppaneille, esiintyjille sekä kaikille tapahtuman tekemiseen osallistuneille! UUSI SHOW & DINNER -KONSEPTI 2027 Seuraava Grand Travel Award Finland järjestetään torstaina 27.5.2027 Clarion Hotel Helsingissä, ja samalla tapahtuma uudistuu. Ensi vuonna siirrymme uuteen show & dinner -konseptiin, jossa vieraat pääsevät nauttimaan pöytiin tarjoillusta illallisesta, palkintogaalasta ja viihteestä saman illan aikana. Illan kruunaa Wallmans on Tour, joka saapuu Suomeen rakentamaan Grand Travel Awardiin näyttävän show-kokonaisuuden täynnä musiikkia, tanssia ja viihdettä. Kiitos vuodesta 2026 – ja tervetuloa kokemaan täysin uudistunut Grand Travel Award Finland 27.5.2027!

| 46 | travel news

| 47 |

| 48 | travel news

| 49 |

| 50 | travel news

MAINOS

Emirates on saapunut Helsinkiin

– Dubai avaa yhteydet maailmalle

ODOTUS ON OHI

DUBAI TOIMII MYÖS LOMAKOHTEENA

Kaikkien ei tietenkään tarvitse jatkaa Dubaista eteenpäin. Ympärivuotinen matkakohde yhdistää rantaloman, kaupunkielämän, ostokset, ravintolat ja korkeatasoisen hotellitarjonnan. Talvikaudella suomalaisille tarjolla on ennen kaikkea aurinkoa ja lämpöä suoralla lennolla Helsingistä. Päivittäinen lentoyhteys tuo myös joustavuutta: lomaa tai työmatkaa ei tarvitse rakentaa vain tiettyjen viikonpäivien ympärille.

E M I R AT E S I N PÄ I V I T TÄ I N E N y h te y s Helsingistä Dubaihin käynnistyy 1. lokakuuta ja tuo suomalaismatkustajille uuden reitin paitsi Arabiemiraatteihin myös Aasiaan, Intian valtameren saarille, Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Matka alkaa Helsingistä Emiratesin uudella A350-koneella. Emiratesin uusi päivittäinen Helsinki–Dubaireitti tuo Suomen ensimmäistä kertaa suoraan lentoyhtiön maailmanlaajuisen reittiverkoston piiriin. Samalla kyseessä on Suomen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ainoa ympärivuotinen suora lentoyhteys. Helsingistä lennetään Emiratesin A350koneella, jossa matkustusluokkina ovat Economy Class, Premium Economy ja Business Class.

Economy Class tarjoaa Emiratesin täyden palvelun matkustuskokemuksen aterioineen ja ice-viihdejärjestelmineen. Premium Economy tarjoaa enemmän tilaa ja mukavuutta pitkille lennoille, kun taas Business Classin 1–2–1-istuinjärjestys takaa jokaiselle matkustajalle suoran pääsyn käytävälle. Business-istuimet säätyvät täysin makuuasentoon.

HELSINGISTÄ YHDELLÄ VAIHDOLLA MAAILMALLE

HELSINKI ON NYT OSA EMIRATESIN VERKOSTOA

Dubai on kuitenkin paljon enemmän kuin uuden reitin päätepiste. Emiratesin kotikenttä toimii porttina yli 140 kohteeseen eri puolille maailmaa. Helsingistä voi jatkaa yhdellä vaihdolla esimerkiksi Bangkokiin, Phuketiin, Balille, Kuala Lumpuriin, Hanoihin, Singaporeen, Hongkongiin, Souliin ja Tokioon. Verkosto ulottuu myös Intian valtameren lomakohteisiin, Etelä-Afrikkaan sekä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Uuden Helsinki–Dubai-reitin aikataulu on suunniteltu tukemaan sujuvia jatkoyhteyksiä näille markkinoille.

Uuden reitin merkitys on suurempi kuin yksi uusi suora lentoyhteys. Helsinki liittyy Emiratesin maailmanlaajuiseen verkostoon, ja suomalaisille avautuu uusi vaihtoehto matkustaa Dubain kautta esimerkiksi Thaimaahan, Vietnamiin, Indonesiaan, Sri Lankaan, Malediiveille, Mauritiukselle, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan. Emirates on täällä. Helsinki–Dubai-lennot ovat varattavissa, ja ensimmäinen lento lähtee 1. lokakuuta. Minne sinä lähtisit Helsingistä Dubain kautta?

BUSINESS CLASS

KOLME MATKUSTUSLUOKKAA A350-KONEESSA

PREMIUM ECONOMY

| 51 |