Nro 2
TÖLLÖTIN – 31
11.1.– 17.1.2012
Kuulonäkövammaisuus ei ole este ammatillisille opinnoille Matti Salmi
Kuulonäkövammainen on harvoin täysin kuuro tai sokea, eikä kuulonäkövammaisuus näin ollen ole este ammatilliselle koulutukselle. Tietotekniikan kehitys mahdollistaa yhä useammista työtehtävistä selviytymisen.
Suomessa on tällä hetkellä noin sata alle kolmekymmentävuotiasta kuulonäkövammaista. Yli puolet heistä sairastaa Usherin oireyhtymää, johon liittyy etenevä kuulo- ja näkövamma. Kuulonäkövammaiset jaetaan kahteen ryhmään: kuulonäkövammaisiin ja syntymästään saakka kuulonäkövammaisiin henkilöihin. Syntymästään kuurosokeita ovat henkilöt, joilla aistivammat ovat olleet syntymästä saakka tai ne ovat ilmenneet ennen kielellisen kommunikaation syntyä. Syntymästään kuurosokeilla henkilöillä on usein myös liitännäisvammoja. Kuurosokeiksi kutsutaan henkilöitä, joilla on vakava-asteinen kuulo- ja/tai näkövamma. Tällaisia henkilöitä voidaan kutsua myös kuulonäkövammaisiksi. Lievän kuulovamman ja lievän näkövamman yhdistelmästä syntyy aina vähintään keskivaikea kuulonäkövamma.
Moni selviytyy omin avuin Ammatillisiin opintoihin liittyen kuulonäkövammainen henkilö selviytyy usein omin avuin opiskeluiden mittavan tuen kautta. Syntymästään kuurosokeilla on usein myös muita terveysongelmia, jotka vaativat opiskeluissa erityisjärjestelyjä. Heitä varten on olemassa erityisoppilaitoksia. Noin puolet kuulonäkövammaisista oppilaista opiskelee normaaleissa ammatillisten opintojen oppilaitoksissa ja puolet erityisoppilaitoksissa. - Kuulonäkövammaisista arviolta vain noin kymmenen prosenttia tarvitsee avustajaa. Syntymästään kuulonäkövammaisilla avustajia on enemmän, kertoo Kuulovammaisten Kuntoutumiskeskuksen opintokoordinaattori Harri Peltola.
Eletään tässä ja nyt
Matti Salmi
donsaantikanavat eli kuulo- ja näköaisti puuttuvat tai ne ovat selkeästi heikentyneet, kommunikaatio, sosiaaliset suhteet, orientaatio ja liikkuminen sekä tiedonsaanti vaarantuvat. Tietotekniikan kehitys on johtanut siihen, että kuulonäkövammaiset voivat työskennellä yhä useammilla erilaisilla ammattialoilla vammastaan huolimatta. - Kuulonäkövammaisten ammatinvalintaa rajoitetaan väärin perustein. Vastaani on tullut tapauksia, jolloin henkilön pääsy opintoihin on evätty, koska usein kuulonäkövamman taustalla on etenevä sairaus, kuten Usherin oireyhtymä. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole kuitenkaan mielestäni järkevää, vaan nuorelle pitäisi antaa mahdollisuus opiskella sitä, mikä häntä eniten kiinnostaa, Peltola sanoo.
Kun henkilön tärkeimmät tie-
Työvoimatoimisto edesauttaa kuulonäkövammaisten työllistymistä Kuulonäkövammaisille soveltuvia aloja on paljon, mutta työllistyminen omin avuin on hankalaa muun muassa vammaan kohdistuvien ennakkoluulojen vuoksi. Työllistymistä auttaa työvoimatoimiston myöntämä palkkatuki, jonka työnantaja saa työllistäessään kuulonäkövammaisen henkilön. Myös muut Työ- ja elinkeinotoimiston työttömille työnhakijoille tarkoitetut palvelut ovat kuulonäkövammaisten käytettävissä. Kuulonäkövammaisia työskentelee muun muassa media- ja kaupan-aloilla, terveydenhuollossa ja tilitoimistoissa. Alat, joissa tarvitaan erityi-
sen hyvää kuntoa tai terveydentilaa, kuten poliisi tai lentäjä, ovat poissuljettuja
vaihtoehtoja. Teksti: Maiju Korhonen
Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen Hevosklinikan toiminta alkoi uusin voimin Kiuruvedellä - avoimet ovet 9.1. Hingunniemen hevosklinikka on ainoa hevosklinikkapalvelujen tarjoaja Pohjois-Savossa. Hevosklinikan toiminta alkoi uusin voimin joulukuun alussa Kiuruvedellä (Hingunniementie 98). Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä yhdessä eläinterveydentekijät - hankkeen kanssa mahdollistavat hevosklinik-
katoiminnan Hingunniemellä vuonna 2012. Hingunniemellä on ollut hevosklinikkatilat vuodesta 2004. Nykyistä toimintaa edeltänyt eläinlääkärisopimus tiloissa päättyi keväällä 2011. Hevosklinikalla järjestetään avoimien ovien päivä maanantaina 9.1.2012 klo 14-17, jolloin on mahdollista tutustua hevosklinikan henkilökuntaan, tiloihin ja toimin-
taan.
Hevosklinikan toiminta ja henkilökunta Klinikan laitteistoa on uusittu ja henkilökuntaan on saatu uudet ammattilaiset. Klinikalla hoidetaan mm. ultraääni- ja ontumatutkimukset, -hengitystieongel-
mat, -ähkyt ja -raspaukset. Potilaat hoidetaan ajanvarauksella ja ajanvaraus toimii arkisin klo 8-16. Klinikka on auki arkisin ja hätätapaukset pyritään hoitamaan välittömästi. Klinikalla toimivat vastaava eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen, eläinlääkäri Eveliina Sirviö ja klinikka-avustaja Reija Kolunen. Heidi Kellokoski-Kiiskin-
en on valmistunut Kuopion lyseosta ylioppilaaksi ja valmistui eläinlääkäriksi reilut 10 vuotta sitten ja suorittaa nyt loppuun erikoistumisopintojaan. Heidi on toiminut hevoseläinlääkärinä mm. Laukaassa, Kaustisella, Oulussa, Rovaniemellä ja hänellä on myös siittolaeläinlääkärin pätevyys. Eveliina Sirviö on kotoisin Sotkamosta ja valmistui
Helsingin yliopistosta vuonna 2009 ja on valmistumisen jälkeen työskennellyt eläinlääkärinä Oulun hevosklinikalla ja on opiskellut lisää Teivon hevosklinikalla Tampereella. Sirviön erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat ontumadiagnostiikka ja raviurheilu.