Page 1

Toimintakertomus vuodelta 2013 Karakallio-Seura on vuonna 1966 perustettu Karakallion ja Rastaspuiston alueella toimiva kotiseutuyhdistys. Seura on yhdysside asukkaiden ja yhteisöjen kesken. Toiminnassa pyritään edistämään paikalliskulttuuria ja sosiaalista kiinteyttä. Seura toimii asuinalueen kehittämiseksi sen erityispiirteiden pohjalta lähtien.

Vuonna 2013 seura ryhtyi penkomaan arkistojen saloja valmistautuessaan 50-vuotishistoriikin tekoon. Aineistosta löytyi mm. kuva seuran perustamiskokouksesta vuodelta 1966.

Karakallio-Seura vuonna 2013 Hallituksessa oli puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Puheenjohtajana oli Aulikki Pentikäinen, Erja Ahlberg toimi varapuheenjohtajana ja koordinoi Karahkan jakelua. Seuran taloudesta vastasi Jarmo Oksanen ja sihteerinä toimi Ulla Uotila. Lisäksi hallituksen jäseninä olivat Riitta Eränummi, Jukka Hämäläinen, Satu Nurminen-Hämäläinen, Kari Närhi ja Teemu Röpelinen. Seuran toimintaa tarkastivat Hannu Siniharju ja Hannu Sjöblom. Karakallion tori oli talvipäivänä lumen peitossa. Kuvassa vasemmalta: Epe, Jarmo, Satu, Ulla. Eturivissä Jukka ja Aulikki.

Seuran hallitus ehti toimintavuonna kokoontua kymmenen kertaa. Osa kokouksista oli epävirallisia suunnittelukokouksia, joissa mm. päivitettiin tapahtumien tilannetta ja vastuita. Seuran kevätkokous järjestettiin 19.3.2013 ja syyskokous 10.12.2013. Syyskokouksen yhteydessä Karatalolla oli tarjolla juustoherkuista notkuva kattaus. Tarjoilua oli varattu pienelle kylälle, mutta ahkerasta tiedotuksesta huolimatta vain pieni kourallinen kyläläisiä ehti osallistumaan. Ilahduttavaa oli uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan. Karakallio-Seura kiittää lämpimästi Kari Närheä ja Teemu Röpelistä pitkäaikaisesta toiminnasta seuran hyväksi. Teemu kutsuttiin hallitukseen historiamme asiantuntijaksi.


Talvipäivää vietettiin 10. maaliskuuta omalla torilla Aiemmista vuosista poiketen talvipäivää vietettiin Karakallion torilla, sillä Karakallion koulun kenttä oli pois käytöstä koulun jouduttua remonttiin homeongelmien vuoksi. Tori osoittautui loistavaksi valinnaksi. Paikalla oli useampi sata asukasta ja vieraat viipyivät torilla koko päivän nauttimassa valtavista lumimääristä, auringosta, bufettien antimista ja talvisista puuhista. Yhteistyökumppaneina olivat mm. Karatalo, SPR, Espoo Bluesin juniorit ja Pitkäjärven VPK.

Makkaragrillille oli ajoittain pitkä jono, seuran hallitus helisemässä ja makkarat haaleita. Hevoskärryajelu oli lasten suosikki jopa niin, että tarvittiin järjestysnaisia laittamaan jonoon rotia. Karatalon järjestämä jääveistostaiteilu sai luovat voimat liikkeelle.

Kartsia Digattiin Karatalon suojissa Pian talvipäivän jälkeen Karakallion tori pääsi vihdoin kunnostuksen alle. Koska tori ei ollut käytössä, Karakallio-päivän paikaksi valikoitui luontevasti Karatalo ja sen ulkoalueet. Paikka ei ollutkaan huono valinta, sillä talo tarjosi suojaisaa ajoittaiselta tihkusateelta. Ulkona värjöttelivät ja sisään taloon houkuttelivat Karakarhut, SPR, poliittiset järjestöt ja tietenkin Karakallio-Seura. Karatalon sisätilat olivat täynnä elämää: oli kirppistä, oli Espoon Käsityöyhdistyksen myyjäisiä ja sali täynnä ohjelmaa kaiken ikäisille.

KARAKALLIO-SEURA KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI TUKIJOITAAN

Karakallio-Seura grillasi tapahtumissaan noin 300 grillimakkaraa, joista osan sponsoroi lähikauppa Alepa. Kiitämme myös muita seuran tapahtumia tukeneita yrityksiä: Espoon Väri, Lumene, R-kioski, Espoon kaupunki, Forever Kuntoklubi, Karakallion PizzaCenter, Makuuni, HOK Elanto

Seuran kutsumina esiintyjinä Karatalolla nähtiin viehkeää Bollywood tanssia ja huikeaa street dancea. Kuvassa KKS Entairnment ja Street Style Industry.


Seuran viestintävuosi oli tapahtumia täynnä Vuoden 2013 puhutuimpiin lehtiuudistuksiin, ainakin Karakalliossa, lienee kuulunut Karahkan uudistuminen. Vuoden 2013 toinen kevätnumero ilmestyi täydellisesti uudistuneena. Uudistumisen takana oli Karahkan toimituksen lisäksi Marika Laurin. Marika on suunnitellut myös lehden aikaisemman logon ja hän ilmoittautui mukaan lehden uudistamiseen. Karahkan toimitus otti Marikan avun avosylin ja kiitollisena vastaan. Uudistumisinnon myötä lehden sivumäärä kasvoi kahdessa numerossa 12 sivuun. Karahka ilmestyi kolme kertaa ja lehti painettiin tuttuun tapaan luottopainossamme eli Pekan Pikapainossa. Lehden painosmäärä oli noin 2000 kappaletta. Karahkaa jaettiin vapaaehtoisin voimin niihin taloyhtiöihin, joista lehdelle oli saatu oma jakaja. Jakelurinki toimi suhteellisen hyvin, mutta usein myös hallituksen jäsenet joutuivat reippailemaan saadakseen kylän kuulumiset mahdollisimman kattavasti asukkaiden luettaviksi. Seuran tiedotusta täydennettiin omilla kotisivuilla, Facebook-sivulla ja Facebook ryhmässä. Vuoden alkaessa Facebookin ryhmässä oli reilu 300 jäsentä ja vuoden vaihtuessa noin 500 jäsentä. Keskustelu alueen tapahtumista vilkastui selvästi. Ryhmässä etsittiin mm. kadonneita kissoja ja kiinnitettiin huomiota yleisille parkkipaikoille juuttuneisiin auton romuihin. Jäsenmäärä kasvoi syksyllä kiivaaseen tahtiin, kun seuran ylläpitämässä Facebookryhmässä alkoi kulovalkean tavoin levitä huhu Karakalliossa liikkuvasta pahoinpitelijästä. Onneksi huhu osoittautui perättömäksi, mutta Karakallio-Seuran puolestakin jouduimme peräämään nettihuhujen todenperäisyyttä.

Nettipoliisi Janina Saarinen liittyi Facebook-ryhmään rauhoittelemaan asukkaita ja pani hiipparihuhulle pisteen marraskuussa.

Jäsenistö ja talous Vuoden päättyessä seuralla oli 118 henkilöjäsentä, mikä on reilu kymmenen enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöjäsenten vuosimaksu oli 8 euroa ja tulot 944 euroa. Henkilöjäsenet saivat liput puoleen hintaan Karatalon tapahtumiin seuran sponsoroinnin turvin.

Kannattajajäsentenkin määrä kasvoi suotuisasti. Sitä vauhditti aktiivinen markkinointi ja pienyrittäjille tarjottu mahdollisuus edullisempaan kannattajajäsenyyteen. Pienyrittäjien kannattajajäsenhinta oli 30 euroa ja muiden kannattajien 80 euroa. Pieni ilmoituspaikka Karahkassa kuului jäsenyyteen. Kannattajajäseniä oli kaikkiaan 20 ja kannattajajäsentulot yhteensä 1100 euroa. Jäsenmaksutulot eivät riittäneet Karahkan painatukseen, mikä on seuran suurin yksittäinen kuluerä. Espoon kaupungilta saimme 500 euron kohdeavustuksen Karakalliopäivän toteuttamiseksi. Seuran varoja kartutettiin hivenen myös arpojen ja grillimakkaroiden myynnillä tapahtumien yhteydessä. Toimintavuoden alijäämä 2048,54 euroa katettiin aiempien vuosien ylijäämällä.


Aktiivista vaikuttamista tarpeen tullen Vuoden varrella Karakalliota puhutti alueen kaavoitus ja torin kunnostaminen. Seura pyrki järjestämään toimintasuunnitelmaan kirjatun asukastilaisuuden, mutta Espoon kaupungilla ei ollut ajankohtaista kerrottavaa aluetta koskevista hankkeista. Karakallion Ostoskeskus Oy oli omalta osaltaan käynyt Espoon kaupungin kanssa alustavia keskusteluja ostoskeskuksen alueen kaavamuutoksista, jotta liiketilojen lisäksi saataisiin rakennusoikeutta myös asunnoille. Vuoden loppuun mennessä hanke ei ollut edennyt. Lähipalveluiden säilymisen kannalta asuin rakentamisen lisääminen olisi toivottavaa. Kesän kynnyksellä Karakallio-Seuran sai ärsyyntymään päätös lopettaa julkisen liikenteen kesäaikataulujen painatus. Ärsytyksestä syntyi yhdessä ideoiden paikalliselle Ärrälle kesäaikatauluprotestilaatikko ja Länsiväyläänkin kirjoitettiin. Torille vuonna 2012 laadittu remonttisuunnitelma toteutui alkuperäistä suunnitelmaa laajempana: torin laatoitusta jouduttiin uusimaan hulevesiongelmien takia. Urakan laajentumisen ja viivästyksen myötä uusien kasvien istutus siirtyi seuraavaan kevääseen. Retrohenkisen ja graniittikivisen vesiaiheen tilalle tuli monien kauhuksi moderni veistos. Silti Jussi Koivusalon pronssiteoksen kääreistä kuoriutumista odotettiin hyväntahtoisesti vitsaillen. Veistos ei vielä syksyn aikana päässyt täyteen loistoonsa: paljaalle hiekalle asennetut kohdevalot muistuttivat erehdyttävästi remonttiämpäreitä. Karakallio-Seura on tarvittaessa uudelleen yhteydessä Espoon kaupunkiin, jos viimeistelyt uhkaavat venyä.

Karakallio-Seura 2014 Vuoden 2014 toimintasuunnitelma vahvistettiin syyskokouksessa 10. joulukuuta. Uutena aiheena suunnitelmassa on yhteisölliset ulkoharrastusmahdollisuudet, ts. tavoitteena on saada Karakallioon virallinen mölkkykenttä. PTS-suunnitelmaa täsmennettiin niin, että Kehä II:n jatkoa edistetään ns. yleissuunnitelman pohjalta. Seuran halitukseen valittiin Aulikki Pentikäinen (pj), Erja Ahlberg, Riitta Eränummi, Jukka Hämäläinen. Soile Lehtonen, Satu Nurminen-Hämäläinen, Vivien Schollbach, Jarmo Oksanen ja Ulla Uotila. Seuran historian asiantuntijaksi kutsuttiin Teemu Röpelinen. Karakallion Ostoskeskus Oy valaisi torin kuusen asukkaiden iloksi ja seuran aloitteesta.

Toimintakertomus 2013  

Karakallio-Seuran toimintakertomus 2013

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you