Vertaistukea

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYKSEN VERTAISTUKIRYHMÄT Yhdistyksellä on vertaistukiryhmiä sekä sairastuneille että läheisille. Ryhmät käynnistyvät syyskuussa. Kaikki vertaistukiryhmät kokoontuvat Pirkanmaan AVH-yhdistyksen tiloissa, Lähteenkatu 2-4. Ryhmät ovat avoimia ja niihin voit mennä mukaan minä kokoontumiskertana tahansa. Ryhmistä saat lisätietoa niiden yhteyshenkilöiltä. Yhdistyksen kotisivuilta www.piravh.fi löydät myös ajantasaiset tiedot ryhmistä.

Erilaiset aivotapahtumat (aivoverenkiertohäiriöt ja etenevät muistisairaudet) vaurioittavat aivoja ja heikentävät ihmisen toimintakykyä. Viime vuosina myös muistisairauksien tunnistamiseen ja varhaiseen diagnostiikkaan on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. Nämä jaetaan tavallisesti oirekuvien perusteella 1) otsalohkoperäiseen muistisairauteen (frontaalidementia), 2) etenevään sujumattomaan afasiaan (primaari progressiivinen/nonfluentti afasia/etenevä sujumaton afasia) ja 2) semanttiseen dementiaan. Otsalohkodementia on näistä sairauksista yleisin. TAPAHTUMIA AIVOISSA Tarja Kukkonen, puheterapeutti, FL, KM, YTM Erilaiset aivotapahtumat (aivoverenkiertohäiriöt ja etenevät muistisairaudet) vaurioittavat aivoja ja heikentävät ihmisen toimintakykyä. Viime vuosina myös muistisairauksien tunnistamiseen ja varhaiseen diagnostiikkaan on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. Nämä jaetaan tavallisesti oirekuvien perusteella 1) otsalohkoperäiseen muistisairauteen (frontaalidementia), 2) etenevään sujumattomaan afasiaan (primaari progressiivinen/nonfluentti afasia/etenevä sujumaton afasia) ja 2) semanttiseen dementiaan. Otsalohkodementia on näistä sairauksista yleisin.

Omaisten vertaistukiryhmä Ryhmä on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden läheisille. Ryhmässä käsitellään sairauteen ja omaisen jaksamiseen liittyviä aiheita. Ryhmää ohjaavat omaisten vertaistukihenkilöt Irmeli Tuovinen ja Riitta Fabrin. Ryhmä kokoontuu 4 kertaa. Ajankohta: Keskiviikot 4.9., 2.10., 30.10. ja 27.11.2019 kello 17.30–19.00. Lisätietoja: Irmeli Tuovinen, p. 040 728 9243 tai sähköposti: irmeli.tuovinen@hotmail.com

AVH-nuorten (alle 45-vuotiaitten) vertaistukiryhmä Ryhmä on tarkoitettu kaikille alle 45-vuotiaille AVH:n sairastaneille tai aivovamman saaneille. Ohjaajina toimivat yhdistyksen vertaistukihenkilöt Päivi Virta ja Päivi Mäklin. Ryhmä kokoontuu 4 kertaa. Ajankohta: Perjantait 6.9., 4.10., 1.11. ja 13.12.2019 kello 18.00–20.00. Lisätietoja: pirkanmaanavhnuoret@gmail.com

AVH – vertaistukiryhmä sairastuneille Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat itse sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa. Ajankohta: Perjantaisin klo 13.00–14.30 ajalla 6.9. - 25.10.2019. Lisätietoja: Henna Ponkala, sähköposti: henna.ponkala@tuni.fi

Etenevä sujumaton afasia–vertaistukiryhmä Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on tai epäillään olevan etenevä sujumaton afasia (otsaohimolohko-rappeuman kielellinen variantti) sekä heidän läheisilleen. Ohjaajana toimii Aivoliiton puheterapeutti Maria Vinberg. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa. Ajankohta: Keskiviikot 18.9., 30.10. ja 27.11.2019 kello 14.30 – 16.00 Lisätietoja: Maria Vinberg, p. 050 310 1409 tai sähköposti: maria.vinberg@aivoliitto.fi

VERTAISTUKIHENKILÖTOIMINTA/VERTAISTYKIHENKILÖVÄLITYS Voit hakea henkilökohtaista vertaistukihenkilöä Aivoliiton vertaistukivälityksen kautta koko Suomen alueelta. Vertaistukihenkilöt ovat koulutettuja ja vaitiolovelvollisia henkilöitä. Henkilökohtaista vertaistukihenkilöä voit hakea: * sähköpostilla osoitteella: vertaistuki@aivoliitto.fi * lomakkeella, joka löytyy Aivoliiton sivuilta www.aivoliitto.fi ja sieltä etusivun yläpalkista: Tule mukaan! / vertaistuki

Käyttäytyminen ja toimintakyky

Puhe

Ymmärtäminen

Muisti

Yleisyys

Luonne Frontaali-dementia (FD) Etenevä sujumaton afasia (ESA/PPA) Semanttinen dementia (SD) Aivoveren kiertohäiriön jälkitila Ihmisen käyttäytyminen muuttuu, ilmenee erilaisia ”käytösongelmia”: lyhytjänteisyys, huolettomuus, tahdittomuus jne. Ihmisen toiminta säilyy pitkään tavallisena, mutta taudin edetessä käyttäytyminen/ toimintakyky usein muuttuu Ihmisen toiminta säilyy pitkään tavallisena, mutta taudin edetessä käyttäytyminen/ toimintakyky usein muuttuu Sairastumisen jälkeen toimintakyvyssä ilmenee erilaisia vaikeuksia, mutta kuntoutuksen ja kuntoutumisen myöstä toimintakyky kohenee Puhe säilyyhyvänä pitkään Puhe hidastuu ja vaatii ponnistelua. Sanoja vaikea sanoa oikein. Puhe kuluttaa kuulijan ja puhujan voimia Puhe voi säilyä pitkään. Sanojen merkitys katoaa, “tyhjä puhe”. Avainsanat katoavat puheesta. Puheen vaikeudet vaihtelevat puhekyvyttömyydestä vuolaaseen merkityksettömään puheeseen. Puheen ymmärtämiskyky säilyyhyvänä pitkään Taudin edetessä puheen ymmärtäminen vaikeutuu Sanojen merkityksen ymmärrys heikkenee Vaikeudetvaihtelevat lievistä häiriöistä vaikeaan ymmärtämisvaikeuteen Ongelmat ovat alussa vähäisiä mutta lisääntyvätsairauden edetessä Heikkenee yleensä sairauden myöhemmässä vaiheessa Heikkenee yleensä sairauden myöhemmässä vaiheessa Erilaisia tapahtumamuistin, asiamuistin ja lähimuistin häiriöitä, Mahdollinen kaiken ikäisillä jkv yleisempi miehillä jkv yleisempi naisilla Mahdollisia kaiken ikäisillä Etenee Etenee Etenee Lievenee

Kun lähipiirissä joku sairastuu, kärsivällisyyttä tarvitaan koko perheeltä. Aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilana tulevia kielellisiä vaikeuksia voidaan tuloksellisesti kuntouttaa. Otsa-ohimolohkoalueen eteneviin puheen ja kielellisen kyvyn muutoksiin, dementioihin, ei ole hoitoja, jotka pysäyttäisivät sairauden etenemistä. Sairauden etenemistä pyritään kuitenkin ainakin hidastamaan erilaisilla kuntoutus- ja aktivointitoimenpiteillä. Tällöin keskeistä on tieto omasta sairaudesta ja oireiden ilmenemismuodoista sekä kokemusten jakaminen niiden kanssa, jotka ovat kohdanneet saman, joko itse sairastuneena tai sairastuneen läheisenä. On tärkeää, että myös läheiset kannustavat sairastunutta mahdollisimman itsenäiseen toimintaan ja aktiivisuuteen. Myös läheisten tukeminen on yhtä tärkeää. Pirkanmaan AVH-yhdistys tarjoaa vertaistukea henkilöille, joilla on tai epäillään olevan etenevä sujumaton afasia sekä heidän läheisilleen. Etenevä sujumaton afasia (ESA)- ryhmä kokoontuu syksyllä alkaen 18.9.2019. Katso tarkemmat tiedot lehdestä. Kirjallisuutta Neary, D., Snowden, J. & Mann, D. (2005) Frontotemporal dementia. Lancet Neurol. 2005 Nov;4(11):771-780. Rinne, J. (2007) teoksessa Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H. toim. Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2007: 169 - 75. Kun lähipiirissä joku sairastuu, kärsivällisyyttä tarvitaan koko perheeltä. Aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilana tulevia kielellisiä vaikeuksia voidaan tuloksellisesti kuntouttaa. ohimolohkoalueen eteneviin puheen ja kielellisen kyvyn muutoksiin, dementioihin, ei ole hoitoja, jotka pysäyttäisivät sairauden etenemistä. Sairauden etenemistä pyritään