Issuu on Google+

PA R EM M A N T YÖPÄ I VÄ N PUOLES TA

4 -16

AIRBNB – LISÄTIENESTIÄ ASUNNOSTA KERAMIIKKA VEI MUKANAAN MINULLAKO DIABETES? ERILAISET TYYPIT TÖISSÄ PYYDÄ POMO AVUKSI

HED TUKENA TYÖPAIKAN SOPIMISISSA SULASSA SOVUSSA: VAKITUINEN & VUOKRA­ TYÖNTEKIJÄ ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄLLE SAMAT EDUT!

ERTON JÄSENELLÄ EI RISKIÄ TYÖSUHTEEN OIKEUSRIIDOISSA

Juri Aaltonen:

OIKEUDENMUK AISEN YHTEISKUNNAN PUOLUSTAJA

JÄSENLEHTI


TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTON JÄ SENLEHTI PÄ ÄTOIMIT TA JA AINOMARIA PARIKK A TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL /

20

Aito oikeuden­ käyntiturva

Jos ERTOn jäsen esimerkiksi joutuu laittoman irtisanomisen kohteeksi tai työnantaja jättää lopputilin maksamatta, hän saa taakseen ammattijärjestönsä avun ja tuen. Ensin saa neuvontaa. Sitten yritetään sovitella. Ja jos oikeuteen asti päätetään mennä, ertolainen ei maksa oiekudenkäyntikuluista latin latia.

FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW KIR JOIT TA JAT SARI ALHAVA JANNE AROL A ANT TI ISOK ANGA S K ATARIINA KR ABBE TUOMA S LEHTONEN VIRPI MELLERI MIINA POIKOL AINEN JA ANA TAPIO TIINA TORPPA KUVA A JAT JA KUVIT TA JAT ANT TI KIRVES JONNA KOSKI JUHA MYLLYMÄKI TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY TARKK'AMPUJANKATU 4 A 39

0 0140 HEL SINKI P. 040 554 7 780 SUSANNA .CYGNEL@ FONDAMENTA .FI

sisältö 4-2016 TOIMIN JUTUT

Reiluuden puolella

16

ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosen työminän tuntevat useimmat tämän lehden lukijat. Mutta kuinka moni tietää, minkä ikäisenä hän kiinnostui yhteiskunnan asioista, kenen kanssa hän ulkoilee ja miksi hän myi nuorena poikana Kiannon ottamasta kuvasta teetettyjä postikortteja?

N euvotteluyhteyden ylläpitäjä

28

Paikallisessa sopimisessa on säilytettävä hyvä neuvottelu­ yhteys, tietää Hannu Kuusikko. Hän on HED eli henkilöstön edustaja ja tulkki henkilöstön ja työnantajan välillä.

S amat edut itsensä työllistäjille

34

Työmarkkinajärjestelmä on ra­ kennettu silloin, kun töitä tehtiin pelkästään vakituisissa työsuh­ teissa. Itsensä työllistäminen on nopeasti kasvava työnteon muoto, joten systeemiä pitää nyt muuttaa. ERTO ajaa itsensä työl­ listäjille samoja etuja ja oikeuksia kuin palkansaajillekin.

2 |

TOIMI

| 4-2016

W W W.TOIMILEHTI.FI HT TP://ISSUU.COM/ TOIMI

TOIMIN VA K IOT

TOIMIN PA LSTAT

3 PÄ ÄKIRJOITUS

4 URA & IHMISET

8 TYÖ & PARI

Tarja ja Ninna nauravat järjettömyyksille. 12 PARASTA TYÖSSÄNI

Eetu Louhe. 13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas tutki, mitä punkilla on annettavaa bisnekselle. 14 OMAT RAHAT

Airbnb – kodista vuokratuloa. 31 3 TOIMIVA A POINTTIA

Lapsen intoa. 32 VAPA ATA AIKA A

Rita Lindblom tekee keramiikkaa. 33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

ihmettelee erilaisia ihmistyyppejä. 37 TOIMI OIKEIN

Kannattaako myydä someminä työnantajalle? 43 U USI ALKU

Eetu Hannukainen haluaa lääkäriksi.

Ota uudet opit heti käyttöön! Nuorisotyöttömyys on laskussa, pitkäaikaistyöttömyys nousussa. Teho latistaa luovuutta. Monimuotoisuus kehittää. 6 TYÖ & TERVEYS

Kakkostyypin diabetes on työikäisten sairaus. Öljyt vaihtoon. Kiila on uusi Aslak. Älä syö vahingossa liikaa. Tunnista työkyvyn vaarantumisen merkit.

SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI JULK AISIJA ERIT YISALOJEN TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTO RY MEDIAMY YNTI MIK AMAINOS OY P. 050 5287 782 INFO@MIK AMAINOS.FI PAINOPAIKK A FORSSA PRINT

2016

AIK AK AUSLEHTIEN LIITON JÄ SEN ISSN

0783-9693

9 MYÖS NAISILLE

Joululahjat miehelle. 10 TRENDI & TÖRMÄYS

Ole utelias kuin Columbo. Haiseva työkaveri on inha. Tunnista hankalat tyypit. Asenteen voi valita itse. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

MIKKO K AUPPINEN KUVA SI JURI A ALTOSEN K ANTEEN.


pääkirjoitus

T

PARAS KUMPPANISI TYÖMATKALLA

yöntekijöiden järjestäytyminen on kan­ sainvälisesti verrattuna Suomessa yhä huippuluokkaa, vaikka ammattiliittoon kuuluminen ei enää ole kaikille itsestään­ selvyys. Ammattiyhdistykset on viime vuosikymmeniin asti nähty yhteiskunnan kehittäjinä ja uudistajina. STTK:n teettämä järjestötut­ kimus paljastaa toisenlaisen ny­ kytilanteen mielikuvasta: har­ maita vanhoja ukkoja. Milloin muutuimme konservatiiveiksi ja vanhoista rakenteista kiinni­ pitäjiksi? Miten välittäisimme viestin siitä, että olemme reiluja ja eettisiä, ja ajamme jäsentem­ me etuja? ERTO on yksityisellä sekto­ rilla työskentelevien asiantunti­ joiden ja palveluammattilaisten ammattiliitto. ERTO on ollut perustamisestaan lähtien mu­ kana työelämän muutoksessa, ja koonnut yhteen uusia, nouse­ via aloja ja pieniä ammattiryhmiä. Näistä ryhmistä on vajaassa viidessä vuosikymmenessä kasvanut vahva ja merkittävä liitto. ERTO on olennaisesti vaikuttanut yksityisen palvelualan arvostuksen nostamiseen.

Ammattiliittona meidän haasteemme on siinä, miten saisimme kerrotuksi sinulle, mitä kaikkea me teemme. Harva tuntee hyvin palvelumme, sillä useat ammattiliiton palvelut ovat vähän kuin vakuutus: mie­ lessä vain silloin, kun kiperä paikka yllättää. Me neu­ vomme työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä ja palkkasuositusasioissa. Annamme henkilökohtaista tukea työpaikan pulmatilanteis­ sa. Yhdessä jäsentemme kanssa huolehdimme siitä, että palkat pysyvät kilpailukykyisinä edus­ tamillamme aloilla. Osaavat ja palvelevat työsuhdelakimie­ hemme ovat aina käytettävissä. Myös ERTOn oikeusturva on moniin muihin liittoihin verrat­ tuna aito ja reilu.

ERTO ON OLLUT PERUSTAMISESTAAN LÄHTIEN MUK ANA TYÖELÄMÄN MUUTOKSESSA, JA KOONNUT YHTEEN UUSIA, NOUSEVIA ALOJA JA PIENIÄ AMMATTIRYHMIÄ.

tavoitteenamme on yhteiskun­ nallinen vaikuttaminen. Korkea järjestäytymisaste ja vahva työmarkkina-asema parantavat vaikuttamisen mahdollisuuksia ja epäkohtiin puuttumista. Kaikilla työpaikoilla voi esiintyä syrjintää. Syrjintää on eriarvoi­ nen kohtelu, joka voi perustua esimerkiksi sukupuoleen, ihonväriin tai kansallisuuteen. Yksi keskeisimmistä syrjinnän muodoista suomalaisilla työpaikoilla on nais­ ten palkkausta ja urakehitystä koskeva epätasa-arvo. Arvojensa mukaisesti ERTO on julistautunut syrjin­ nästä vapaaksi alueeksi. Me sitoudumme kohtelemaan kaikkia jäseniämme ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti, ja ottamaan kaikki ilmoitukset syrjinnästä vakavasti. Kannustamme tulevana vuonna kaikkia ERTOlaisia työpaikkoja tarttumaan samaan yhdenvertaisuushaas­ teeseen. AMMATTILIITTONA

teemme enem­ män työtä sen eteen, että osai­ simme paremmin kertoa pal­ veluistamme. Haluamme myös kuunnella tarkemmalla kor­ valla, millaisia palveluita meiltä kaivattaisiin, ja miten voisimme parantaa nykyisiä palvelujamme. Haluamme olla helposti lähestyttävä järjestö ja paras kumppani työuralla. Tarvitsemme entistä enemmän jäsentemme apua kehittämisen tueksi. Palvelujen kehittämisessä otamme huomioon uudet ryhmät, kuten itsensä työllis­ täjät ja yrittäjät, ja digitaalisten palvelujen osalta paran­ namme käyttökokemusta. Ensi vuonna kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että olemme myös tulevai­ suudessa edelläkävijä ammattiliittokentässä. Rauhallista joulunaikaa ja onnellista tulevaa vuotta. ENSI VUONNA

TOIMI

| 4-2016 | 3


ura&ihminen

’H

Ota opit heti käyttöön

arvassa ovat nykyään ne työpaikat, jois­ sa pärjää pelkällä opiskeluajan tiedolla ja työhöntuloperehdytyksellä”, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psy­ kologian tohtori Virpi Kalakoski. Uuden oppiminen onkin nykyään jokaisella työpaikalla enem­ män sääntö kuin poikkeus, koska esimerkiksi tietojärjestelmiä tulee koko ajan lisää. ”Ihmislajille on tyypillistä, että unohtaa nopeasti ja oppii hi­ taasti. Kukaan ei opi yhdellä istumalla”, Kalakoski lohduttaa. Oleellista työssä oppimisessa onkin se, miten hyvin organi­ saatio tukee oppimista ja on suunnitellut sen tavoitteet. Jos koko henkilöstö lähetetään päiväksi koulutukseen, mutta asia unoh­ detaan sen jälkeen, ei kannata odottaa, että koulutuksesta olisi jäänyt kenellekään paljon mieleen. ”Syy oppimisen vaikeuteen voi olla, että kaadetaan vain pää­

4 |

TOIMI

| 4-2016

hän tietoa ja oletetaan, että se pysyy siellä. Oppimista järjestetään harvoin oikealla tavalla.” Lisäksi huomiostamme kilpailee jatkuvasti valtava määrä infor­ maatiota esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Oleellista olisi, että oppimiselle järjestetään tarpeeksi aikaa. Kalenteriin voisi esimer­ kiksi merkitä tunnin viikossa opittavan asian harjoittelemiselle. Kalakosken mukaan yleensä ihmiset suhtautuvatkin uuden opettelemiseen innostuneesti, jos vain olosuhteet ovat kunnossa. Nekin, jotka luulevat olevansa huonoja oppijoita, rohkaistuvat kuullessaan muun muassa erilaisista oppimistekniikoista. Tärkeää on myös se, että uutta opittua tietoa arvostetaan ja käytetään työpaikalla. ”Jos työnantaja lähettää väkeä koulutuksiin ja sieltä opitaan uusia mahtavia juttuja, on aika turhauttavaa, jos niitä ei saa työ­ paikalla läpi.” TEKSTI

JA ANA TAPIO KUVA iSTOCK


KOONNUT

ura&ihminen

SUSANNA CYGNEL

Valopilkkuja nuorisotyöllisyydessä T YÖLLISY YSA STE nousee Suomessa tänä ja ensi vuonna, mikä on osin seurausta voimak­ kaasta osa-aikatyön kasvusta, mutta myös va­ rovaisin askelin vahvistuvista talousnäkymis­ tä. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan tänä vuonna 8,9 prosenttiin ja ensi vuonna 8,7 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys on ilahduttavasti las­kussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien mää­ rän ennustetaan tänä vuonna laskevan kah­ della tuhannella ja ensi vuonna kolmella tu­ hannella tähän vuoteen verrattuna. Viime vuonna työttömänä oli yhteensä 47 000 alle 25-vuotiasta nuorta. Huolestuttavaa kuitenkin on, että pitkä­ aikaistyöttömien määrä on kasvanut tämän vuoden ajan. Ensi vuonna kasvun odotetaan taittuvan, mutta ei vielä kääntyvän selkeään laskuun. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikis­ ta työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia. ”Suomen talous on kääntynyt hi­ taaseen kasvuun, ja myös työmark­ kinoilla on tapahtunut pieni käänne parempaan. Erityisesti iloitsen siitä,

että nuorten työttömien määrä laskee no­ peasti. Haasteita kuitenkin riittää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa”, sum­ maa oikeus- ja työministeri Jari Lindström työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskussa. Työttömiä työnhakijoita arvioi­ daan olevan yhteensä 350 000 vuonna 2016 ja 337 000 vuonna 2017. Työmarkkinoilla on havaittavissa myös lieviä tehostumisen merkkejä, sillä yhä useampi työpaikka täy­ tetään alle kuukaudessa. Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste KUVA

SHUT TER STOCK

tuloksia, kuten myyntiä, tai saada hankala projekti valmiiksi. Ihminen voi silloin kokea jäävän­ sä yksin ja ilman apua vain tavoitteet niskas­ saan. ”Nykyään vapaus työpaikalla on muotia, ja moni esimies korostaa antavansa kaikki vapaudet. Johdettava voi kuitenkin tuntea jäävänsä yksin, vaikka hän periaatteessa ar­ vostaa itsenäisyyttä ja esimiehen luottamus­ ta”, valmentaja Maarika Maury Kiss Consul­ tingista sanoo. Hän neuvoo työntekijää pyytämään esi­ mieheltä apua. Voi pyytää palautetta, tehdä kysymyksiä tai tarkentaa. Usein jo pelkkä keskustelu esimiehen kanssa auttaa.

MONIMUOTOISUUDESTA ON ILOA

TYÖYHTEISÖJEN MONIMUOTOISUUS VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI SOSIAALISIIN SUHTEISIIN, OSAAMISEEN JA ASIAKASPALVELUUN.

1. Monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia. Ikä, kulttuuritausta, perhetilanne, etninen tausta, vakaumus tai vaikka sukupuolinen suuntautuminen vaikuttavat siihen, miten ihmiset asiat näkevät ja tulkitsevat. Jo se, että toisella on lapsia ja toisella ei, vaikuttaa katsantokantaan. 2. Työtoverisuhteet kehittyvät paremmiksi, koska erilaisuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät ihan väistämättä. Alussa voi jopa olla haastavaa tulla juttuun erilaisen ihmisen kanssa, mutta harjoittelemalla oppii.

Pyydä pomo avuksi T YÖSSÄ PITÄISI SA AVUTTA A

Kuinka…

”Esimies voi rohkaista ja sanoa, että hio­ taanpa yhdessä jokin vaativa kohta”, Maury sanoo Hänestä juuri myynnissä ihmiset jätetään usein yksin euromääräisen tavoitteen kans­ sa. ”Esimiehen kannattaa myynnissä johtaa tekoja ja kuunnella ihmisiä sen sijaan, että vain heittää excelin eurotavoitteineen vas­ tuuhenkilölle”, hän jatkaa. Johdettavat tarvitsevat aika usein neuvo­ ja ja tietoa sekä keskustelua pomon kanssa päästäkseen myyntitavoitteisiin. Se näkyi, kun kolmikko, Maarika Maury, Jaana Tuomila ja Tuomo Meretniemi, jututti ihmisiä kirjaansa Suomalainen myynti on syvältä - vai onko?

Stop syrjinnälle ERTO ON JULISTAUTUNUT syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Liitto on sitoutunut kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastustamiseen. Lue lisää: www.yhdenvertaisuus.fi

3. Palvelu paranee, koska monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille. Jos henkilöstö on erilaista, niin asiakkaat ja yhteiskumppanit vasta ovatkin! 4. Yhteinen kieli kehittyy. Jälleen maahanmuuttajaesimerkki: maahanmuuttajat oppivat käytännön kieltä ja suomalaisia arvoja luontevalla tavalla ja päinvastoin. 5. Eri sukupolvet löytävät toisensa: vanhempien ja nuorempien osaamiset täydentävät toisiaan ja parhaassa tapauksessa eri-ikäiset opettavat toisiaan ja tuovat erilaisia näkökulmia työhön. Lähde: Monimuotoisuusbarometri 2016

TOIMI

| 4-2016 | 5


työ&terveys

Y

Minullako muka diabetes?

leisurheiluvalmentaja Atte Pettinen, 57, havah­ tui pari vuotta sitten lisääntyneeseen juomisja virtsaamistarpeeseen. ”Vaimo tuumasi googlailtuaan, että taitaa olla diabetes. En uskonut häntä, koska en ollut koskaan sairastanut mitään ja olen viettänyt liikunnallista elä­ mää lähes koko ikäni”, kertoo Penttinen. Hänet tunnetaan muun muassa aitajuoksija Oskari Mörön valmentajana. Terveystalon teettämässä diabetestutkimuksessa valtaosa vas­ taajista luuli taudin olevan iäkkäiden sairaus. Useimmiten se tu­ lee kuitenkin työikäiselle. Tyypin 2 diabetes on osittain ehkäistävissä terveellisillä elä­ mäntavoilla. Vielä sen puhjettuakin on mahdollista päästä lääk­ keistä eroon, jos elintavoissa on ollut paljon parannettavaa ja nii­ den kohentaminen onnistuu.

Laboratoriokokeissa Pettiselle varmistui tyypin 2 diabetes. ”Uskoin lääkäriä kerrasta ja lopetin sokerin syömisen koko­ naan hedelmäsokeria myöten. Kuukauden kuluttua pystyin jo jättämään insuliinipistokset pois.” Painokin putosi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana 15 ki­ loa ja on pysynyt siitä lähtien samana. ”Ruokavaliota on nouda­ tettava aika säntillisesti. Ruokailuvälit eivät saa olla liian pitkiä työpäivänkään aikana. Yleensä toinen päivän pääaterioista on keitto tai salaatti. Karkeista olen luopunut kokonaan, mutta sil­ loin tällöin sallin itselleni jälkiruuan, keksin tai pullan.” Jaksaminen ja vireystila ovat Penttisellä parantuneet ruoka­ valiomuutoksen myötä. Varmasti apuna on ollut myös Pettisen asenne. ”Päätin alusta alkaen, että tämäkin eteen tullut tilanne hoidetaan jämptisti kuntoon!” TEKSTI

SARI ALHAVA KUVA iSTOCK

KOFEIININ KORVIKE

Vaihda öljyt Aivot eivät toimi tehokkaasti ilman laadukkaita rasvahappoja. Varsinkin pimeään vuodenaikaan väsyttää ja masentaa herkästi, joten aivoistaan kannattaa pitää erityisen hyvää huolta. Vaihda koneistosi öljyt ja kokeile vaikkapa tällaista viikon rasvakuuria. Nauti päivittäin luomulaatuisia, kylmäpuristettuja öljyjä: 1–2 rkl oliiviöljyä, 2 kapselia omega-3 DUO -kalaöljyä, 1–2 tl mustaherukansiemenöljyä, 1–2 tl tyrni-oliiviöljyä, 1–2 rkl seesamöljyä tai pari lusikallista tahinia. TEKSTI

6 |

TOIMI

VIRPI MELLERI

| 4-2016


KOONNUT

työ&terveys

SUSANNA CYGNEL

Kiila korvasi Aslakin KIIL A-KUNTOUTUS on korvannut Aslak- ja

TYK-kuntoutuksen. ”Kiila on ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. Se suunnitellaan aina yksilöl­ lisesti", kertoo kuntoutuspäällikkö Minna Huikuri. Kiila-kuntoutusta tehdään yhteis­ työssä työterveyshuollon ja työpaikan toi­ mijoiden kanssa. Kiila-kuntoutus suunnitellaan aina yk­ silöllisesti. Se muodostuu yksilöllisestä ti­ lannearviosta, ryhmäjaksoista (10–3 vrk) ja välijaksoilla tarvittaessa toteutuvista yksilöllisistä käyntikerroista (0–2 käyntikertaa). Ryhmäjaksojen jälkeen toteutetaan yksilöllinen päätösosa. Kiila-kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, jotka ovat alle 67-vuo­ tiaita ja vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisissa toistuvissa työsuh­ teissa tai yrittäjiä. Se on myös tarkoi­ tettu henkilöille, joilla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti heikentää tai jopa vaarantaa työkyvyn ja hei­ kentää mahdollisuuksia ansaita toi­ meentulo. Henkilö, joka täyttää yllä olevat ehdot, voi hakea ammatillista kuntoutusta perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon kautta.

Kuntoutus tulee käynnistää riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen saadaan turvattua. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että työntekijän kuntoutustarve ja -mahdol­ lisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla, työterveyshuollossa tai julkisessa tai yksityi­ sessä terveydenhuollossa ja että työpaikan tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät rii­ tä työkyvyn ylläpitämiseksi.

Diabeteksen riskitesti

VOIT TARKISTA A oman riskisi sairastua diabetekseen helpolla ja selkeällä testillä. Vastaa muutamaan helppoon kysymykseen ja saat tietää, kannattaako olla erityisen tarkkana. www.diabetes.fi/riskitesti

VÄ LTÄT S YÖ M Ä S TÄ VA H I N G O S S A L I I K A A

OTA FIKSUT VINKIT KÄYTTÖÖN!

1. Hanki pienempi lautanen. Isommalta lautaselta syö helposti enemmän kuin pieneltä.

Lue lisää: www.kela.fi/Kiila-kuntoutus4 KUVA

iSTOCK

2. Älä hivuta ruokamäärää isommaksi tai hae lisää. Annoksen suurentaminen 50 prosentilla lisää ruokamäärää keskimäärin 30 prosenttia. Esimerkiksi 100 gramman pastalisäys tarkoittaa lähes 300 lisäkaloria lounaalla. 3. Valitse pöytään kohtuullisen kokoinen tarjoiluastia. Isosta kulhosta otetaan lautaselle enemmän. 4. Pieni on riittävästi. Isoista karkkipusseista ja perunalastupusseista jää harvoin seuraavaan herkkukertaan. Leffassakin riittää se pienin poppariboksi ja juomapullo.

TUNNISTA MERKIT AJOISSA T YÖK Y V YN TUKEMINEN voidaan aloittaa ajoissa ja kohdistaa oikein, kun ongelmat huomataan ja otetaan työyhteisössä käsit­ telyyn. Yksittäisiä notkahduksia on meillä kaikilla silloin tällöin, mutta jos huolestut­

Kuinka…

tavia merkkejä näkyy jatkuvasti, jonkun pi­ tää reagoida. Tarkkaile näitä itsessäsi ja kollegoissasi: • motivaation muuttuminen • kielteinen palaute asiakkailta • toistuvat ristiriitatilanteet työyhteisössä • päihteiden käyttö • poissaolot maanantaisin, perjantaisin tai loman alussa ja lopussa • muutokset käyttäytymisessä: ärtyneisyys, vetäytyminen, epäsiisteys • vuorokiertoon liittyvät poissaolot • keskittymisvaikeudet, hajamielisyys, unohtelu, oppimisen ongelmat • pitkittyvät työpäivät, jatkuvat ylityöt • työaikapoikkeamat, kuten jatkuva myö­ hästely • työn laiminlyönti: vastuut, aikataulut, poikkeamat työsuoritteiden määrässä tai laadussa 

5. Yhtä tai kahta sorttia, eikä buffet-pöytää. Jos on hurjasti valittavaa, tulee automaattisesti syötyä liikaa. 6. Pidä terveelliset herkut näkösällä ja piilota kaloripommit silmistä. Ihminen haluaa sen, minkä näkee. 7. Syö kaloriköyhää ruokaa, koska sillä maha täyttyy pienemmällä kalorimäärällä. Syö terveellinen kotiruoka pikaruuan sijaan ja hedelmät keksien sekä karkkien sijaan. Sipseistä ei tule edes täyteen, mutta jo pienessä kipposessa on helposti päivän kaloritarpeen edestä energiaa. Lähde: www.terveykirjasto.fi (sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen blogi)

TOIMI

| 4-2016 | 7


työ&pari

TEKSTI

JANNE AROL A KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Tanja Antikainen, 45 vuokratyöntekijä, tuottaja SOK Media, Helsinki Ninna Rautavirta, 42 Asiakkuustiimin vetäjä SOK Media, Helsinki

Huumoria ja halauksia Vuokratyöntekijä Tanja kuuluu tiiminvetäjä Ninnan porukkaan, kuten kaikki muutkin. vakituiset työntekijät. Ninna kohtelee minua kuin kaikkia TANJA ANTIK AINEN: Ninna vetää tiimiä, jossa olen tuot­ tajana. Meillä ei ole kiinteitä työpisteitä, mutta istumme muitakin tiimin jäseniä. Ninnan kanssa lähekkäin ja kommunikoimme sanallisesti koko ajan. Yhteistyö on tiivistä, antoisaa ja sujuvaa. NINNA R AUTAVIRTA: Työmme on äärimmäisen hektistä, ja Työhöni kuuluu vastata projektien läpiviennistä, aikatau­ meillä on ollut rankka vuosi. Ilman Tanjan kaltaisia persoonia luista ja budjeteista. Saan Ninnalta tukea ja tietoa, miten taakka olisi paljon raskaampi. Hän on sparrauskaveri ja hen­ tietty asia hoidetaan, jos tuntuu kireikä, jonka kanssa välillä mureh­ epävarmalta. Kyselen paljon hänen ditaan ja välillä nauraa räkätetään. ”NAURAMME mielipiteitään ja jos en ole ihan kar­ Tanja vastaa projekteista, ja teem­ talla, pyydän Ninnalta, että katso­ JÄRJETTÖMYYKSILLE JA me yhdessä suunnittelutyötä, jotta taanko yhdessä. MAHDOTTOMUUKSILLE.” hän ymmärtää kokonaisuuden ja Ninna on aivan ihana ja aurinkoi­ saa vietyä asioita eteenpäin. Usein nen supernainen. On tärkeää, ettei aika lennosta puolin ja toisin briif­ hän syyttele, että ”miksi teit näin”. Jos kaikki ei aina mene fataan, mihin suuntaan projektit ovat menossa. Tanja sanoo putkeen, hänen asenteensa on, että ”tästä opitaan ja seuraa­ heti, jos on jotain ongelmia. Se on oman työnikin kannalta valla kerralla tehdään paremmin”. Meillä ei ole koskaan ollut tärkeää, että ongelmat selvitetään heti. yhtään riitaa, sillä aina olemme päässeet keskustelemalla yh­ Tanja on ilopilleri. Hän on avoin ja helposti lähestyttävä sekä teisymmärrykseen. tosi reipas ja aikaansaava ihminen. Huumori on tiimimme Olen ollut puolitoista vuotta vuokratyöntekijänä ja viih­ voimavara: nauramme kaikille järjettömyyksille ja mahdotto­ dyn todella hyvin. Arjessa ei näy, että olisin eriarvoinen kuin muuksille. Ja jos on huono päivä, työkaverilta saa halauksen.

8 |

TOIMI

| 4-2016


KOONNUT

myösnaisille

TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

9 × ÄIJÄLAHJA

Miehen joulupakettiin on tarjolla kovia, pehmeitä, älykkäitä ja älyttömiäkin lahjoja – jokaiselle jotain! 1. Sporttikuulokkeet hyödyntävät Bluetooth-tekniikkaa: ne ovat langattomat, mutta äänentoistosta ei ole silti tingitty. Ne mittaavat myös käyttäjän sykkeen ja valmentavat harjoittelua. (Jabra Elite Sport, 259 €, Jabra.com) 2. Pään lämmittäjä. Jos olet kätevä käsistäsi, voit neuloa lahjaksi Suomi-pipon. (langat 20 €, ohjeet novitaknits. com/fi/fi/neuleohjeet/haku hakusanalla "Suomi") 3. Kirkasvalolamppu tuo energiaa ja virkeyttä arkeen. Kun laite on pienikokoinen, se ei vie tilaa työpöydällä ja kulkee vaikka reissussa (Beurer TL30, 44,90 €, Hobbyhall.fi) 4. Hyvinvointianalyysi perustuu sykevälimittaukseen ja kertoo, miten keho palautuu rasituksesta. Se auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaalla. Analyysi toteutetaan pitämällä mittalaitetta keholla kolmen vuorokauden ajan. (Firstbeatin hyvinvointianalyysi, 200 €, firstbeat.com/fi) 5. Älyshortsit mittaavat jalkojen isojen lihasten suorituskykyä. Tekstiiliin integroidut elektrodit välittävät tietoa PC:lle tai mobiilisovellukseen. (Mbody-älyhousut, alk. 770 €, shop.mbody.fi)

6. Museokortti on kulttuurinnälkäisen todellinen toivelahja. Sillä aukeavat ovet yli 230 museoon. Kortti on vuoden voimassa. (59 €, museot.fi/museokortti) 7. Pähkäilyä. Room Escape -pelissä ratkaistaan nokkeluutta, luovuutta ja yhteishenkeä vaativia tehtäviä vihjeiden avulla. Tavoitteena on vapautua mysteerihuoneesta tunnissa (lahjakortti kahdelle 74 €, Mysteeri.com). 8. Android TV:llä voi katsella TV-ohjelmia, myös livenä, ja elokuvia 4K UHD -laatuisena esimerkiksi Netflixistä ja kuunnella musiikkia Pandora-palvelun kautta. Peliohjaimen avulla voi pelata mobiili-, konsoli- ja tietokonepelejä. (Nvidia Shield, 300 €, shield.nvidia.fi) 9. Älykello on älypuhelimen pätevä työpari. Sen avulla voi vastata puhelimeen, lähettää viestejä ja hallita mobiilisovelluksia. Kello sopii myös urheiluun, sillä se mittaa sykkeen, etäisyydet, nopeuden ja vauhdin. (Apple Watch Series 2 Nike+, 449–479 €, apple.com/applewatch-nike/).

TOIMI

| 4-2016 | 9


trendi&törmäys

KOONNUT

SUSANNA CYGNEL

IHMISTUNTEMUS LUOVUUS KUKOISTUKSEEN

IHMETTELE KUIN COLUMBO tehokkuutta, luovuudelle jää nolla prosenttia. Näin sanoi liikkeenjohdon konsultti Susanna Rahkamo puhuessaan luovuudesta henkilöstöalan HRX-tapah­ tumassa Helsingissä. Tiukaksi viritetty tehokkuuden vaatimus aiheuttaa sen, että ihmiset pysyvät siiloissaan eivätkä tee mitään eri lailla. Luo­ vuutta tavoitellessa ei pidäkään tehostaa ihmisten suoritteita vaan ajattelua. Joku yleisöstä kysyi, täytyykö luovuutta johtaa ja kuinka pal­ jon. Rahkamo vastasi, että pitää johtaa, jotta luovuuden saa val­ jastettua ratkaisemaan ja kehittämään uusia asioita. Rahkamo kehotti viljelemään luovuutta ruokkivia kysymyk­ siä työyhteisössä. Ihmiset voivat yhdessä kysyä ja pohtia asioita. Kohti luovuutta ruokkivia kysymyksiä pääsee lähtemällä liik­ keelle ihmettelystä. Kerran eräs suomalaiskouluttaja sanoi, että ihmettely työ­ elämässä on kuin televisiosarjan etsivä Columbon käytös. Etsivä harjoitti näennäisesti hölmön oloista ihmettelyä päivänselvistä­ kin asioista. Se on tapa saada esiin yllättäviä asioita ja keksiä luo­ via kysymyksiä. 

KUN ON SATA PROSENTTIA

TEKSTI

TIINA TORPPA

Moneen junaan Joidenkin ihmisten kanssa tulee usein lopulta kurja olo. Tunnistamalla hankalat ihmistyypit pystyt olemaan varuillasi. 1. Perfektionisti haluaa olla yhä vain taitavampi, parempi ja kauniimpi. Epäterveet suorituspaineet saattavat ulottua työkavereihin, alaisiin ja perheenjäseniin. 2. Marttyyri kokee joutuneensa kärsimään vääryyttä ilman syytä, vaikka on aina vain halunnut muille hyvää. Hän kokee olevansa kaikesta vastuussa, eikä ota apua vastaan. 3. Joka paikan höylä häslää ja säätää sielläkin, missä häntä ei tarvittaisi, ja aiheuttaa kaaosta. 4. Jumittaja jää jopa muiden sanoihin jumiin eikä pääse puusta pitkälle hommissaan. 5. Hötkyilijä ei malta odottaa, vaan haluaa päättää asiat heti. Hänen seurassaan vallitsee painostava kiireen tuntu. 6. Yltiöpostiivinen näkee kaikessa – pahimmassakin epäonnessa – jotain kaunista ja hyvää. Maailmassa on kuitenkin myös ongelmia, jotka pitää pystyä kohtamaan rehellisesti tai läheisillä menee hermot.

SOSIAALISET SUHTEET

7. Negatiivinen henkilö onnistuu pilaamaan koko työporukan motivaation ja tunnelman kerta toisensa jälkeen.

HYH HAISULIT

8. Laiska luo ympärilleen jopa vihamielisen tunnelman, jos muut joutuvat tekemään hänenkin hommansa.

listasi työtoverei­ den pahimmat viat. Liki 30 prosenttia instituutti CSA:n kyselyyn vastanneista ilmoitti yhteistyön takkuilevan, jos kollega haisee pahalle. Erityisesti 25–34 vuotiaita när­ kästyttää paitsi vetelehtivä työtoveri myös sellainen, joka haraa aina vastaan. Vanhemmat miehet puolestaan eivät voi sietää pomon mielistelijää. Uteliaista kollegoistakaan ei tykätä ja moni on myös väsynyt ianikuisiin puujalkavit­ seihin. Flirttailijaan suhtaudutaan sen sijaan melko myöntei­ sesti, koska työtoverin iskemisyritykset haittaavat vain kahta prosenttia työntekijöistä. Myös suupalttia ja rasvais­ ten juttujen kertojaa siedetään. Paitsi työtovereiden, myös ranskalaisen työpaikan huono hygienia on noussut esiin kansainvälisissä tutki­ muksissa. Yhden vuosittaisen sairaspäivän katsotaan aiheutuvan työtilan sottaisuudesta. Lisäksi puhtaan ves­ san tai peseytymispaikan etsimiseen on laskettu kuluvan työntekijältä vuosittain 2,3 työpäivää. Peräti 49 prosent­ tia ranskalaisista myötää, että käsien pesu vessassa käyn­ nin jälkeen unohtuu. 

R ANSK AL AINEN TUORE TUTKIMUS

TEKSTI

10 |

TOIMI

VIRPI L AT VA

| 4-2016

9. Joo joo -tyyppi on monen mielestä helppo harmiton kaveri, mutta itse asiassa hänenlaisensa työkaveri tai pomo aiheuttaa ristiriitoja kumartelemalla vähän joka suuntaan – koska tahtomattaan samalla pyllistää joka suuntaan. 10. Manipuloija saa ihmiset tekemään sellaista, jota he eivät halua tehdä. Manipuloija ajaa vain omaa etuaan. Lue lisää: Ikävät ihmiset (Satu Kaski, Vesa Nevalainen)

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON

Hyggeily, tanskalaisten nimitys leppoisalle oleilulle. Hyggeilyä on kääriytyminen viltin ja teemukin kanssa sohvannurkkaan tai suomalaisittain saunaolut ja sininen hetki. … JA L ASKEE Ylisuorittaminen, olipa se vaikka joogaa tai mindfulnessia. Sisäinen piiskuri jouluksi lomalle, eikö vaan.


trendi&törmäys

Yritysvalmentaja Marjo Huhtala uskoo asenteen voimaan.

I

Valitse hyvä asenne

hminen voi herkistyä työpaikan huonolle asenteelle kuin homeelle. ”Kun olet kerran altistunut, tutkasi on jatkuvasti aika herkillä ja huomaat sen helposti, vaikka sitä yritet­ täisiin peitellä”, kertoo yritysvalmentaja Marjo Huhtala. Yksinkertaisimmillaan asenne tarkoittaa suhtautumista jo­ honkin – myönteistä tai kielteistä. ”Miten suhtaudun itseeni ja sitä kautta muihin? Asenne ilmenee ajatuksina, tunteina, käyt­ täytymisenä ja toimintana. Nyt taantuman kourissa ihmiset ovat petranneet yleisen positiivisen asenteensa kanssa ja yrittävät ko­ vemmin.” Asennetta ja osaamista ei kannata asettaa napit vastakkain tai verrata keskenään. ”Esimerkiksi kirurgi ei voi leikata pelkällä hyvällä asenteella kenenkään aivoja, mutta kaksi huippukirurgia

voi merkittävästi erota toisistaan asenteensa puolesta", Huhtala vertaa. Asennetta tarvitaan monenlaisissa tilanteissa – niin voiton kuin epäonnistumisenkin hetkellä. ”Välillä tarvitaan puhetta myös selviytyjän asenteesta. Herkäs­ sä vaiheessa olevat ihmiset pääsisivät ensin maasta polvilleen ja sitten siitä molemmille jaloilleen”, Huhtala selittää. Kun ihmiseen laitetaan pakkoa ja painetta, todellinen asenne paljastuu. ”Asenne on ihmisen oma valinta. Vaikka ympärillä tapahtuisi mitä, jokainen valitsee reaktionsa reaktioon ja vallit­ seviin olosuhteisiin. Ja siinä se asenne punnitaan: onko vaa'assa enemmän positiivisuutta vai negatiivisuutta? Toivoa vai sen hii­ pumista?” TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVA JUHO KUVA

PÄIVITÄ JOULUPÖYTÄ joulupöydän iänikuinen graavilohi? Raikas vaihtoehto on Perun keittiöstä tuleva hittiruoka lohiceviche, jonka idea on raakakypsyttää kala sitrushedelmien mehulla: Leikkaa lohi pieniksi kuutioiksi ja puserra päälle sitruunan tai limettien mehua. Kypsytä pari tuntia. Silppua sekaan sipulia, chiliä, korianteria ja avokadoa oman maun mukaan.

K YLL Ä ST Y TTÄ ÄKÖ

Muutenkin voi jouluna soveltaa! Mädin voi vaihteeksi tarjoilla sushiriisin kera, joko rullattuna makina tai merilevästä tehdyn tötterön eli temakin sisällä. Kinkun voi korvata helppotekoisilla, mutta juhlavilla ankan rintafileillä. Niiden seuraksi sopivat bataattiranskalaiset, joissa on lanttulaatikon tuttua makeutta

TOIMI

| 4-2016 | 11


parastatyössäni

TEKSTI

SARI ALHAVA KUVA SUVI ELO

Eetu Louhe, 25

Parasta työssäni on… T YÖSSÄNI ON PAR A STA nähdä eläinten toipuvan ja omistajien sitoutuvan niiden kuntoutukseen. Klinikkaeläinhoitajan työ on verrattavissa ihmispuolen sairaanhoitajan työhön. Tähänkin kuuluu perusterveydenhuoltoa, ruokintaneuvontaa, sairaanhoitoa, verinäytteiden ottoa ja leikkaussalityöskentelyä. Erojakin toki on. Ihmiset pystyvät esimerkiksi sanomaan, jos heillä on kuumetta tai kipuja, mutta eläimet eivät. Pääosin potilaamme ovat koiria ja kissoja, silloin tällöin myös kaneja, marsuja, liskoja, käärmeitä, kilpikonnia ja lemmikkilintuja. Koska tämä on alueen päivystävä eläinsairaala, meille tuodaan toisinaan myös villieläimiä rusakoista pöllöihin ja siileihin. Ikävimpiä hetkiä ovat ne, kun omistajalle joudutaan kertomaan, että hänen lemmikillään on parantumaton sairaus ja pitäisi ratkaista, päästetäänkö eläin kärsimyksistään. Päivystyksessä on välillä muutoinkin raskasta, joten työkavereilta saatu tuki ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä. Jokainen päivä on erilainen ja ennalta arvaamaton. Kerran uran aikana on tullut vastaan tilanne, jossa tiineen koiran oli ultraäänellä tutkien todettu kantavan kolmea pentua. Synnytyksen aikana pääluku nousikin 14:ään! CV 2012 klinikka-avustaja, Naantalin Hammas ja Koira Oy, Naantali 2015 klinikkaeläinhoitaja, Univet Raisio, Raisio 2016 klinikkaeläinhoitaja, päivystävä klinikka, Eläinsairaala, Turku

12 |

TOIMI

| 4-2016

2026 Voisin olla töissä jossakin suuressa eläinsairaalassa vastaavana hoitajana. Oletettavasti omia lemmikkejä on nykyistä enemmän; nyt minulla on koira ja yksi käärme. Haluaisin hankkia liskopariskunnan ja käärmeiden päälukukin kasvanee vuosien varrella.


VIESTINTÄKONSULT TI

ANT TI ISOK ANGA S LUKEE AMMAT TIKIR JALLISUUT TA PUOLESTA SI.

kotiläksyt

Aikuisilta kielletty

E

Punk-asenteella voi pärjätä myös bisneksessä.

”Kunnianhimoisen, pienen yrityksen perustaminen nglannin kielen sana ”punk” tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin suomen ”rent­ lähes olemattomalla pääomalla on raskasta, vaativaa ja tu”. Punkiksi kutsuttiin myös 1970-luvul­ aikaa vievää. Autuas naiiviutemme ja kokemattomuu­ la syntynyttä uutta rockkulttuuria, joka temme paljastuivat valteiksemme. Emme tienneet, kapinoi maireaa listapoppia, tylsää taide­ miten asiat oli tarkoitus hoitaa, joten teimme ne vain rockia ja ennen kaikkea aikuisia vastaan. omalla tavallamme. Tulimme samalla luoneeksi vahin­ Maailmalla punk-ilmiötä edustivat esimerkiksi The gossa aivan uuden lähestymistavan bisnekseen”, Watt Ramones ja The Sex Pistols, Suomessa vaikkapa Pelle kirjoittaa teoksen esipuheessa. Miljoona. Aikuisten silmissä punk tarkoitti helposti vain ha­ BREWDOGIN L ÄHEST YMISTAPA bisnekseen ei enää kaneuloja, rähjäisiä vaatteita ja soittotaidottomuutta. ole aivan uusi. Watt korostaa satojen startup-oppaiden Tekijöilleen punk oli kuitenkin ennen kaikkea asenne. tavoin, kuinka tärkeää pienyrityksen on säilyttää omien Päästäkseen levyttämään ei tarvinnut olla maailman tuotteittensa ja oman brändinsä hallinta, eikä antaa taidokkain soittaja, sillä vain ideoil­ ulkopuolisten päästä vesittämään la ja innostuksella oli väliä. Ja koska niitä sovinnaisilla ideoillaan. Sääs­ isot levy-yhtiöt ja perinteiset tiedo­ täväisyyden ja kulukurin puolesta VOIKO PUNKtusvälineet olivat mitään ymmärtä­ puhuessaan hän kuulostaa enem­ ASENNETTA mättömien aikuisten hallinnassa, män tiukkapipoiselta kamreerilta HYÖDYNTÄÄ LIIKE- kuin kapinajohtajalta. BrewDogin oli parempi perustaa omia pieniä levyfirmoja ja lehtiä. panostukset joukkorahoitukseen ja ELÄMÄSSÄ? Punkin ympärille syntyi maail­ yhteisölliseen markkinointiin oli­ manlaajuinen tee-se-itse-toimeliai­ vat aikoinaan oivaltavia, mutta nyt suuden ala, jonka vaikutus näkyy vielä neljän vuosikym­ niistäkin on tullut startup-bisneksen valtavirtaa. menenkin jälkeen erilaisissa alakulttuureissa. Ja vaikka Samoin kävi tietysti myös sille alkuperäiselle punkajatus olisikin todennäköisesti kuvottanut vuoden 1976 liikkeelle. Punk oli parhaimmillaan aidosti uudenlaista nuoria punkkareita, punk on innoittanut myös monia ja jännittävää musiikkia, mutta ajan myötä sille kävi niin liike-elämän menestystarinoita. kuin kapinaliikkeille yleensä käy. Nuoret kapinalliset aikuistuivat, räyhähenki laantui ja musiikki lipui osak­ si rockin valtavirtaa. Särökitaroista ja YKSI PUNKIN YLL ÄTTÄVIMMISTÄ perillisistä on Skotlannissa vuonna 2007 perustettu pienpanimo röyhkeästä asenteesta tuli useim­ BrewDog. James Watt ja Martin Dickie olivat nuoria mille pelkkää pinnallista imagoa. On vaikea olla ajattelemat­ olutintoilijoita, joiden mielestä brittiläinen olutala oli yhtä jämähtäneessä tilanteessa kuin popmusiikki ta, etteikö samoin kävisi lähes vuonna 1976. Koska pubeissa myytiin vain sielutto­mien väistämättä myös yritysmaailman suurpanimoiden teollista litkua ja perhepanimoiden punkkareille. Kapinahenki voi tunkkaisia perinnetuotteita, miehet päättivät opetella olla erinomainen lähtökohta yritystä käynnistäessä, mutta tekemään olutta, jossa olisi asennetta. BrewDog on kasvanut nopeasti keskisuureksi maail­ Watt ei osaa kertoa, miten manlaajuiseksi yritykseksi, joka tuottaa kymmeniä suo­ punk-asenteen saisi säilymään sittuja oluita ja pyörittää nimensä alla suosittua baaria arkisen liiketoiminnan moot­ myös Helsingissä. Kuvaavaa kyllä, BrewDogin lippulaiva­ torina yrityksen aikuistuttua. tuote on kirpeä olut, joka on saanut nimekseen Punk IPA. BrewDog on hieno brändi ja Mutta voiko punk-asennetta hyödyntää liike-elä­ Punk IPA erinomaista olutta, mässä muutenkin kuin olutalalla? Totta kai voi, James mutta jos totta puhutaan, ei Watt väittää kirjassaan Business for Punks – Riko sääntöjä sen juomisessa mitään kovin kapinallista ole. ja menesty.

TOIMI

| 4-2016 | 13


omatrahat

TEKSTI

KIR SI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

KOTI HOTELLIKSI Suosittu majoituspalvelu Airbnb tarjoaa mahdollisuuden monin­kertaistaa vuokratulot tai hankkia mukavasti lisätienestiä kakkos­asunnolla tai ylimääräisellä huoneella. Se vaatii kuitenkin paljon työtä.

J

os matkoillasi käytät majoittumiseen Airbnbhuoneistoja hotellien sijasta, mieleesi on var­ masti juolahtanut myös oman asunnon vuok­ raaminen samalla menetelmällä. Se on oikein hyvä ajatus, jos huoneistosi sijaitsee hyvällä paikalla kulkuyhteyksien varrella, ja olet val­ mis huolehtimaan siivouksesta ja pyykeistä, tai sinulla on tiedossa joku, joka huolehtii siivouksesta puolestasi. Airbnb on kätevä tapa laittaa omaisuus tuottamaan. Verrattuna normaaliin vuokratuloon hyvästä asunnos­ ta saa kolmin- tai nelinkertaiset tulot, jos käyttöaste on korkea. Esimerkiksi yksiöstä Helsingin keskustassa pyydetään noin 60–120 euroa vuorokaudelta sijainnin ja tason mukaan. Sesonki ja kysyntä vaikuttavat hintaan. Lisäksi osa vuokraajista perii erillistä siivousmaksua. Vuokralle voi tarjota myös vaikka vain yhtä huonetta. Airbnb-vuokrausmuodon etuna on, että omistaja voi itsekin halutessaan käyttää asuntoaan. Suurin osa Airbnb-huoneistoista onkin lomakohteissa, joissa ih­ misillä on kakkosasuntoja. AIRBNB ON YHDYSVALTALAINEN yhteisöllinen mark­

kinapaikka, joka tarjoaa netissä toimivan alustan huo­ neistojen vuokraamiseen matkailijoille lyhytaikaisesti. Järjestelmä perustuu pitkälle luottamukseen ja molem­ minpuoliseen avoimeen sekä julkiseen palautteeseen. Vieraiden antamalla tähtiluokituksella ja palautteilla on suuri merkitys. Airbnb antaa vuokranantajalle netissä ja mobii­ lisovelluksena toimivat välineet markkinointiin, hin­ noitteluun, yhteydenpitoon, kalenterin ylläpitoon ja rahaliikenteeseen. Järjestelmä säilyttää maksu- ja va­ raushistorian verotusta tai kirjanpitoa varten. Se myös muistuttelee tulevista vieraista. Airbnb huolehtii ma­ joittajan puolesta vakuutuksista ja tarjoaa ongelmanrat­ kaisukeskuksen, joka setvii vuokralaisten ja vuokran­ antajien välisiä erimielisyyksiä.

14 |

TOIMI

| 4-2016

Hintana tästä vuokranantaja maksaa muutaman prosentin suuruisen palvelumaksun kustakin majoitus­ maksusta. Airbnb perii vaihtelevan suuruisia maksuja myös majoittujilta. Kätevyydessään ja kattavuudessaan Airbnb:n palvelu on ylivertainen yksittäisten vuokravälittäjien tai por­ taalien sivustoihin ja palveluihin verrattuna. Alun perin Airbnb:n idea oli tarjota kotimajoitusta vaihtoehtona hotelleille, mutta sen räjähdysmäinen suosio on tuonut mukaan myös ammattimaisia majoit­ tajia. Tämä on nostanut myös vieraiden vaatimustasoa. Nykyään kohteilta odotetaan jo hotellitasoista siis­ teyttä ja varustelua. On varauduttava siihen, että vieraat kurkkivat jokaisen kaapin ja laatikon perälle, tutkivat nurkat sekä matonalustat ja odottavat, että ihan kaikki pinnat kiiltelevät puhtauttaan. He arvioivat myös vuo­ teiden laatua ja astioiden kuntoa. Lisäksi he odottavat, että heidän kysymyksiinsä vastataan nopeasti ja koh­ teliaasti, aikavyöhykkeestä tai viikonpäivästä riippu­ matta. Monet arvostavat myös vinkkejä ravintoloista, palveluista tai nähtävyyksistä. Kuten bisneksessä yleensäkin, myös tässä asiakas on


omatrahat Ja sitä on maksettava koko tulosta, ei ainoastaan 10 000 euroa ylittävältä osalta. Tästä voi tulla pulmaa, jos ei ole ennakoinut tilan­ netta etukäteen. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeudu­ taan täyttämällä netissä lomake. Arvonlisäverot pitää ilmoittaa ja tilittää verottajalle kerran kuussa. Airbnb:n yleistyessä asiaan ovat heränneet myös ta­ loyhtiöt ja majoitusala. Hotelli- ja majoitusala on esit­ tänyt, että Airbnb on kilpailevaa majoitustoimintaa, SIIVOUSONGELMA LIENEE suurin syy siihen, miksi niin harvat kesämökit Suomessa ovat päässeet Airbnb- jonka tulisi olla luvanvaraista. Jotkut taloyhtiöt taas ovat hermostuneet järjestyshäi­ listoille. Vaikka mökit olisivat riöistä. tyhjillään suurimman osan Taloyhtiö voi periaatteessa vuotta, Airbnb-vuokraaminen VUOKRATULOJEN kieltää majoitustoiminnan eli edellyttää, että paikalla on joku YLITETTYÄ 10 000 asuntojen lyhytaikaisen vuok­ luovuttamassa avaimen ja siivoa­ EUROA VUOKRAAJAN raamisen, mutta koska päätök­ massa vieraiden jäljet. ON MAKSETTAVA sen tarvitaan jokaisen osakkaan Markkinoilla on jo ammatti­ suostumus, käytännössä sellais­ maisia Airbnb-isäntiä ja -emän­ ARVONLISÄVEROA. ta tuskin nähdään. Kiistaa on tiä, jotka huolehtivat kaikesta tullut myös siitä, että vuokra­ omistajien puolesta, korvausta vastaan tietenkin, mutta heitä ei ole haja-asutusalueilla. laiset vuokraavat asuntoaan eteenpäin Airbnb:n kautta Ehkä mökkitalkkarit lisäävät tämänkin palvelun tar­ ilman, että vuokranantajalta on kysytty lupaa. Vuokralaisten näkökanta taas on ollut, että majoitta­ jontaansa. Kannattaisi, sillä mökeillä, varustelematto­ minen vuokra-asunnossa ei ole kiellettyä, kun sen sijaan millakin, olisi kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. edelleen vuokraaminen usein on vuokrasopimusten pe­ rusteella. AIRBNB -VUOKR AUKSESTA saatava tulo on verotet­ Koska ilmiö on uusi Suomessa, rajanvetoja ja ennak­ tavaa pääomatuloa. Vuokratulosta, josta on vähennet­ ty kulut, maksetaan 30 prosenttia veroa. Normaalisti kotapauksia varmasti vielä tulee. Jotkut kaupungit, Ber­ vuokratuloista saa vähentää esimerkiksi hoitovastik­ liini esimerkiksi, ovat rajoittaneet Airbnb-toimintaa, keet, välityspalkkiot ja remonttikulut. Airbnb-vuok­ koska sen uskotaan nostavan vuokratasoa ja pahenta­ raamisessa on lisäksi muitakin kuluja, kuten siivousku­ van asuntopulaa. Toistaiseksi Suomessa ainakin omaa lut, ja nämäkin kulut voi vähentää verotuksessa. Pyykit asuntoaan voi aivan huoletta vuokrata, kunhan vieraat voi viedä pesulaan ja käyttää ammattisiivoojaa. Samoin eivät ole naapureille häiriöksi ja itse maksaa asianmu­ voi vähentää kohtuullisessa määrin siivousaineiden ja kaisesti veronsa. -tarvikkeiden hankintamenoja, jos siivoaa itse. Airbnb-vuokraaja, kuten muukin vuokraaja, voi vä­ hentää hoitovastikkeita vain siltä osin kuin asunto on ollut vuokrattuna. Jos se on ollut kuukaudessa vaikkapa 15 päivää vuokrattuna, hoitovastikkeesta voi siltä kuulta vähentää vain puolet. Tämä vaatii vuokraajalta hiukan vaivannäköä ja tarkkuutta. Ja jos vuokrattuna on vain yksi huone tai osa asunnosta, vastikkeen saa vähentää • Varaudu pitämään huoneisto siistinä ja vastailemaan ainoastaan siltä osin. matkailijoiden kysymyksiin. Tulkinnanvaraisuuksia voi tulla vastaan huoneiston • Hinnoittele kohteesi oikein, vertaile alueen vastaaviin kohteisiin. kohennus- tai sisustuskuluissa. Verottajalle pitäisi pys­ • Anna ilmoituksessa oikeat tiedot – älä liioittele tai vähättele. tyä osoittamaan, että nämä kulut johtuvat nimenomaan • Panosta ilmoituksen valokuviin. vuokraustoiminnasta eivätkä esimerkiksi oman asu­ • Lakanoita ja pyyhkeitä ei koskaan ole liikaa! mistason tai mukavuuden parantamisesta. Isommat, • Vuokratulo verotetaan pääomatulona. yli tuhat euroa maksavat hankinnat, kuten vaikkapa • Jos tulot ovat 10 000 euroa vuodessa tai enemmän, tulo on kodinkoneet, voi vähentää verotuksessa poistomenetel­ arvonlisäveron alaista. mällä kolmen vuoden aikana. • Vuokratuloista voi verotuksessa vähentää yhtiövastikkeet ja Poistojen suuruudesta on tietoa vero.fi-sivustolla. lainojen korot. Tätä pienemmät hankinnat voi vähentää kerralla. To­ • Myös siivouskulut ja vuokraustoimintaan liittyvät hankinnat voi dellisten menojen vähentämisen sijasta voi verotuksessa vähentää verotuksessa. käyttää niin sanottua kalustevähennystä, joka on joko • Säilytä siis kaikki kuitit. 40 tai 60 euroa kuukaudessa. aina oikeassa. Airbnb ei sovikaan kovin herkkähermoi­ sille majoittajille. Pitää paaduttaa itsensä, jotta kestää oman kotinsa tai asuntonsa yksityiskohtaisen julkisen arvostelun. Plussapuolena on uusiin ihmisiin tutus­ tuminen ja oman lähiympäristön esittely turisteille. Seurallisille ja kielitaitoisille ihmisille se voi olla hyvin antoisaa ja tuoda parhaimmillaan uusia ystäviä.

Majoittajan muistilista

jos tulot vuodessa ylit­ tävät 10 000 euroa, vuokraajan on ilmoittauduttava ar­ vonlisäverovelvolliseksi ja maksettava arvonlisäveroa.

JA SITTEN TÄRKEÄ SEIKK A:

Lisätietoja: www.airbnb.fi, www.airbnb.com, www.vero.fi Jutun veroasiantuntijana toimi ylitarkastaja Petri Manninen verohallinnon henkilöverotusyksiköstä.

TOIMI

| 4-2016 | 15


YKSI KAIKKIEN PUOLESTA TEKSTI

MIINA POIKOL AINEN KUVAT MIKKO K AUPPINEN

ERTO:n puheenjohtaja Juri Aaltonen kiinnostui yhteiskunnallisista asioista jo kymmenenvuotiaana. Nyt hän työskentelee reilun ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.

16 |

TOIMI

| 4-2016


T

ennarit. Niihin huomioni kiinnittyy ensimmäisenä, kun tapaan ERTOn pu­ heenjohtaja Juri Aaltosen liiton tiloissa Itä-Pasilassa. Aaltonen on pukeutunut asiallisesti kauluspaitaan ja kravattiin, mutta rennot tennarit vihjaavat, että tämä johtaja ei ota itseään liian vakavasti. Se kuuluu myös hänen puheestaan, joka ei ole tyypillistä virka­ miehen jargonia. Helposti lähestyttävästä olemuksesta ja selkeästä ulos­ annista tuskin on haittaa puheenjohtajan tehtävässä. Sen lisäksi, että Aaltonen on oman alansa rautainen ammat­ tilainen, hän on erittäin pidetty työyhteisössään. Aaltonen ohjaa minut keittiöön ja tarjoaa kahvia. Oman kuppinsa hän täyttää teellä. Kyseessä ei ole ter­ veydellinen valinta, vaan puhdas makuasia.

”Kahvia olen maistanut elämäni aikana vain pari ker­ taa ja siihen se saa jäädäkin”, hän toteaa. 46-vuotias Aaltonen on nyt toista kauttaan ERTOn puheenjohtajana. Hänet valittiin tehtävään ensimmäistä kertaa vuonna 2011, jolloin hän siirtyi paikalle STTK:n kansainvälisten asioiden päällikön tehtävästä. ”Se oli 12. helmikuuta, syntymäpäivänäni”, hän huomauttaa. Aaltonen oikein on miehiään? Ensinnäkin hän on syntyperäinen espoolainen, alun perin Tapiolasta. Nykyään hän asuu perheineen Olaris­ sa. Hänellä on 18- ja 21-vuotiaat lapset, joista vanhin ei asu enää kotona. Perheeseen kuuluu myös 4-vuotias ha­ vannankoira Leo, jonka hankintaa Aaltonen aluksi vas­ tusti. Nyt hän on koiraan täysin hullantunut ja ulkoilee sen kanssa mielellään.

MUTTA MIK Ä TÄMÄ

TOIMI

| 4-2016 | 17


Aaltosen isä oli viestintäpäällikkö ja äiti vuosia Aal­ tosen vanhempien sisarusten kanssa kotona. Aaltosen synnyttyä hänkin siirtyi työelämään. ”Olen iltatähti”, hän hymyilee. Aaltonen on työskennellyt eri ammattiliitoissa jo parikymmentä vuotta, mutta ennen varsinaista am­ mattiyhdistysuraansa hän ehti muun muassa myydä tuhansia Ilmari Kianto -postikortteja, kodinkoneita sekä loimulohta ympäri Etelä-Suomen. Mutta siitä lisää myöhemmin. T Y YPILLISENÄ T YÖPÄIVÄNÄ Aaltonen herää tasan seitsemän, vie ehkä koiran ulos ja lähtee kohti koko­ uksia. Niitä Aaltosen tehtävässä riittää. Noin 17 000 jäsenen liiton puheenjohtajan työ on enimmäkseen si­ dosryhmien tapaamista ja erilaisiin tilaisuuksiin osal­ listumista. Toimistolla Aaltonen on vaihtelevasti ja lu­ kee sähköpostiaan usein tien päältä. Aaltosen filosofian mukaan organisaation täytyy kyetä toimimaan parikin kuukautta ilman puheenjoh­ tajaansa, ja ERTOssa se on tätä nykyä totta. Kiireisen työnsä vastapainoksi Aaltonen harrastaa monipuoli­ sesti liikuntaa. Hän käy salilla, lenkkeilee ja pelaa säh­ lyä. Talvet hän viettäisi mieluiten laskettelurinteessä. ”Laskettelusta diggaan tosi paljon. Sitten, kun homma alkaa pelottaa, ei kannata enää mennä rinteeseen”, hän virnistää. Myös vaeltaminen on hänen mukaansa ”tosi bueno”, joskin nykyään kännykkä pääsee liian usein rikkomaan hyvää fiilistä, kun sähköpostit on pakko tarkistaa sään­ nöllisesti keskellä korpeakin. ”Mutta se kuuluu toimenkuvaan ja on ammatinvalin­ takysymys”, Aaltonen toteaa. ”Haluan tehdä merkityk­ sellistä työtä, ja sellaista myös koen tekeväni.” A ALTONEN VIIHT Y Y puheenjohtajan työssä juuri siksi, että siinä saa liikkua kentällä ja tavata jäsenistöä. Hän kuuluu niihin onnekkaisiin, joiden ei ole tarvinnut elämässään kärsiä työttömyydestä kahta päivää pidem­ pään. Juuri siksi hänelle onkin tärkeää päästä keskus­ telemaan jäsenten kanssa, jotta kuulisi niitä muitakin tarinoita. Työttömyys on tällä hetkellä jäsenten suurin huolenaihe. ”Tapaan paljon ihmisiä, jotka ovat tai ovat olleet työttömänä, joita uhkaa työttömyys tai joiden läheisistä yksi tai useampi on työttömänä”, Aaltonen kuvailee. Toinen suuri aikamme ongelma on, että työllisyys­ kään ei enää takaa riittävää toimeentuloa. ”On se aika kauheaa, että vastustamme matalapalk­ ka-aloja, mutta meillä on jo nyt se tilanne, että esimer­ kiksi pääkaupunkiseudulla asuva, siivoojana työsken­ televä yksinhuoltaja ei pärjää ilman toimeentulotukea. Kyllä palkan pitäisi olla reilu ja riittävä.” Aaltonen kertoo, ettei pidä suunnasta, johon Suomi on menossa, ja moittii hallituksen tekemää politiikkaa. ”Meillä perustellaan yhteiskunnallisia muutoksia ja leikkauksia asioilla, joilla ei ole mitään todellisuuspoh­ jaa. Menestys on jees, mutta se ei saa tulla muiden sel­ känahasta. Yhteiskunnan täytyy olla oikeudenmukai­ nen ja reilu. On hirveän vaarallista, jos ajatellaan, ettei sillä ole mitään väliä, jos joillain menee huonosti.” 18 |

TOIMI

| 4-2016

”Se tuo mukanaan epätasa-arvoa, epäoikeudenmu­ kaisuutta ja rauhattomuutta. Silloin myös keskimääräi­ nen hyvä heikkenee”, hän jatkaa. YHTEISKUNNALLISET A SIAT ovat aina kiehtoneet Aaltosta. Hän kertoo, kuinka keskusteli jo 10-vuotiaa­ na pojankloppina ystäviensä kanssa politiikasta ja tajusi itsekin seuraavana päivänä, ettei se taida olla ihan ta­ vallista. Kiinnostuksen hän uskoo saaneensa suvun perintö­ nä: Aaltosen isä ja eno veivät aikanaan eteenpäin samoja teemoja kuin hän nyt. Aaltosen isoäidin isä puolestaan oli kirjailija Ilmari Kianto. ”Mulla on vähän sellainen fiilis, että se on velvoittanut koko sukua ja kiinnostus yhteiskunnallisiin teemoihin kulkee jossain DNA:ssa”, Aaltonen pohtii. Aaltosen ensimmäinen bisnes oli Kiannon ottamasta kuvasta teetettyjen postikorttien myyminen kesämö­ killä ja ennen joulua ovelta ovelle. Tehtävän hän oli pe­ rinyt isoveljeltään. ”Isä aina sanoi mökille lähtiessämme, että on se kum­ ma, kun hän ottaa reissua varten vekselin ja minä tuon sieltä rahaa kotiin”, Aaltonen nauraa. Postikorttien kauppaamisen lisäksi Aaltosen työhis­ toriaan mahtuu paljon muutakin ennen uraa ammat­ tiliitoissa: hän on esimerkiksi kitkenyt rikkaruohoja Tapiolan Lämmöllä, tehnyt yhden kesän ”todella mie­ lenkiintoisia” raksahommia, ollut kodinkonekaup­ piaana sekä valmistanut ja myynyt loimulohta erilai­ sissa tapahtumissa ympäri Suomen. Hän on myös ollut Helsingin edustalla kiertävän sightseeing-aluksen li­ punmyyjänä ja kuuluttajana. Jo neljäsluokkalaisena hän jakoi kaksi kertaa viikos­ sa lehtiä. Hän toteaa, ettei vastaava olisi enää nykyään mahdollista, eikä muutos ole välttämättä pelkästään hyvä asia. ”Sitten ihmetellään, etteivät nuoret osaa toimia työelämässä, kun heille ei edes anneta mahdol­ lisuutta.” Alueuutisten jakamisesta Aaltonen sai ”jäätävän huonoa liksaa”. Silloin hän tajusi ensimmäisen kerran kollektiivisen edunvalvonnan tärkeyden. ”Länsiväylän jakamisesta maksettiin tuplasti enemmän kuin Alue­ uutisista, vaikka työ oli ihan samaa.” Ennen valmistumistaan juristiksi Aaltonen ehti pyö­ rittää hetken myös lakiasiaintoimistoa opiskelukave­ rinsa kanssa. Hän sai kuitenkin pian valmistumisensa jälkeen tuntityöpaikan Teknisten- ja erikoisammattien liitosta ja jäi sille tielle.

mukaan hyvin sa­ manlainen työpaikka kuin muutkin, vaikka se onkin ennen kaikkea asiantuntijaorganisaatio. Edunvalvon­ nan ja neuvonnan lisäksi liitossa tehdään myös paljon sellaista työtä, mikä ei näy suoraan yksittäiselle jäsenel­ le, kuten pidetään yllä jäsenrekisteriä ja hallinnoidaan liiton taloutta. ”Täällä on samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia kuin muuallakin. Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus ovat tietysti hirveän tärkeä osa täällä työskentelyä. Luottamusta pitää olla, ja sitä pitää käyttää oikein”, Aaltonen kuvailee. AMMATTILIITTO ON A ALTOSEN


”KIINNOSTUS YHTEISKUNNALLISIIN TEEMOIHIN

KULKEE DNA:SSA.”

Päivittäinen työ liitossa on Aaltosen mukaan vuodes­ ta toiseen hyvin samanlaista, mutta yhteiskunnalliset muutokset näkyvät aiheissa, joista Aaltonen puhuu, ja mitä jäsentilaisuuksissa nousee esille. Esimerkiksi tällä hetkellä Aaltonen on lobannut moneen suuntaan itsen­ sä työllistäjien aseman parantamisen puolesta. Liiton tavoitteena on, että itsensä työllistäjät olisivat muiden palkansaajien kanssa tasa-arvoisessa asemassa, ja par­ haillaan liitossa rakennetaan itsensä työllistäjien palve­ lupakettia sekä jäsenmaksua. ”Toivoisin, että porukka haluaisi vaikuttaa oman alansa ja työpaikkansa asioihin, sillä me tarjoamme sii­ hen kanavan. Se ei vaadi sen enempää, kuin että ottaa yhteyttä omaan luottamusmieheen tai tänne toimistol­ le, niin varmasti löytyy keino viedä asiaa eteenpäin.” A ALTOSEN UNELMIEN T YÖPÄIVÄ alkaisi niin, että jokin liiton ajama lainsäädäntöuudistus menisi läpi val­ takunnan tasolla. ”Vaikka se, että itsensä työllistäjien asemaa parannettaisiin niin, että työttömyysturvan pe­ rusteeksi hyväksyttäisiin kaikki sellainen tulo, josta on maksettu palkan sivukulut.” Seuraavaksi Aaltonen saisi työehtosopimuspöydässä aikaan hyvän palkkaratkaisun tai jonkin muun jäsenten toivoman uudistuksen. Päivän kruunaisi vielä yksittäi­ sen jäsenen asian menestyksellinen hoitaminen niin, että tämä olisi äärimmäisen tyytyväinen. ”En myöskään tekisi liian pitkää työpäivää, vaan kävisin koiran ja vaimon kanssa ulkoilemassa ja sen jäl­ keen urheilemassa. Ja siihen päälle vielä ruokailu koko perheen kanssa, niin täydellinen päivä alkaisi olla pul­ kassa.”

Juri Aaltonen, 46 puheenjohtaja

3 syytä… KUULUA ERTOON

1. Turvallisuus. Ammattiyhdistystoiminta tarjoaa yksilölle ennen kaikkea turvallisuutta, kuten vakuutukset, työttömyysturvan ja työsuhdeneuvonnan. Neuvonta saa joka vuosi aivan loistavat arviot jäsenkyselyissämme. Se on kaikille alasta riippumatta samanlaista, työskentelipä sitten mainostoimistossa tai taksikeskuksessa. 2. Yhteisöllisyys. Vaikka omalla työpaikalla olisi kaikki hyvin, mutta kokee, että alalla on parannettavaa, niin silloin pitää kuulua meihin. Jäsenenä pääsee vaikuttamaan asioihin ja osallistumaan tilaisuuksiimme, joita on keskimäärin joka kolmas päivä jossain päin Suomea. 3. Ammatillinen identiteetti. Alakohtainen yhdistyksemme toimii juuri sinun alallasi ja ERTO sopii alasi työehdot. ERTOn rakenteen voima on, että palvelemme yhdistystemme kautta hyvin erilaisia ammatteja ja eroamme siten monista muista liitoista. Meillä ryhmän ei tarvitse olla järjettömän suuri, jotta ammatillinen identiteetti voi toteutua.

TOIMI

| 4-2016 | 19


Muskelit työntekijän takana TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVITUS JONNA KOSKI

ERTO ratkaisee vuosittain pari sataa riitaasiaa, joista noin 30 viedään oikeuteen asti. ERTOn jäsen ei joudu ottamaan riita-asioissa taloudellista riskiä lainkaan – ammattijärjestön tuki henkisesti kovassa paikassa on korvaamaton.

20 |

TOIMI

| 4-2016


TOIMI

| 4-2016 | 21


M

aarit Aarrekangas aloitti työsken­ telyn turkulaisessa mainostoimis­ tossa 1990-luvun alussa, kun lama vaani nurkan takana. ”Tämä on oikeastaan tarina siitä, kun lama iski”, Aarrekangas sanoo. Hän oli tuolloin parikymppinen työelämän keltanokka. Työsuhteen alkuvaiheessa Aarrekangas tuli täyttäneeksi tär­ keän kupongin, jollaisia oli työpaikalla kahvihuoneen pöydällä. ”Tiedettiin, että mainostoimistoille on tulossa hankalat ajat, ja joku vinkkasi, että kannattaa kuulua liittoon.” Niin Aarrekan­ kaasta tuli ERTOn jäsen. Sitten tapahtui se, mikä monelle yritykselle – ja työntekijälle – 1990-luvun alussa: kun Aarrekangas oli ehtinyt työskennellä mainostoimistossa toista vuotta, se meni konkurssiin, ja kaikki jäivät ilman töitä. Nuori nainen ei kuitenkaan lannistunut, vaan haki väliaikaista työtä huoltoasemalta ja sai paikan. ”Allekirjoi­ tin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja aloin tehdä kassanhoitajan hommia.” Työ alkoi kesällä, mutta lokakuussa tilanne taas muuttui, kun omistajat, kaksi veljestä, ostivat toisen aseman ja kokivat pär­ jäävänsä pienemmällä porukalla. ”He sanoivat puolelle työnte­ kijöistä, että ei tarvitse sitten tulla töihin huomenna. Olin epä­ varma 23-vuotias, ja tämä oli ensimmäisiä työpaikkojani. Olin ihmeissäni.” Vaikka Aarrekangas oli väliaikaisesti töissä huoltoasemalla eikä mainostoimistossa, hänen ERTO-jäsenyytensä pysyi voi­ massa – sen hän oli selvittänyt liitostaan ennen pestautumistaan huoltoasemalle. Oudon irtisanomisen jälkeen asia putkahti mie­ leen. Aarrekangas soitti ERTOn työsuhdeneuvontaan ja selitti asian­sa. Seuraavaksi hän jo keskusteli ERTOn lakimiehen kans­ sa, joka oli yhteydessä huoltoaseman omistajiin. ”He olivat ihan törkeitä lakimiehelle”, Aarrekangas muistelee. Hän ei ollut ai­ noa, joka oli vienyt irtisanomisen eteenpäin. Oikeuteen juttu päätyi noin vuoden päästä. ”ERTOsta ohjat­ tiin, prepattiin ja kannustettiin. Minulle sanottiin, että tämä kannattaa viedä oikeuteen ja tämä voitetaan. En minä nuorena olisi ikimaailmassa yksin uskaltanut tehdä niin.” Oikeudessa tapaus eteni nopeasti, ja päätös tuli parissa viikos­ sa. ”Tapasin raastuvan ovella vastapuolen eli huoltoaseman omis­ tajat, jotka olivat loppuun asti sitä mieltä, että voittavat keissin ihan tuosta vaan”, Aarrekangas ihmettelee. Toisin kävi, sillä oikeuden päätös oli selvä: laiton irtisanomi­ nen. ”Sain irtisanomisajan palkan, lomakorvaukset ja kahdeksan kuukauden palkan vahingonkorvauksena laittomasta irtisano­ misesta.”

tarjoama työsuhdeapu alkaa siitä, kun ongelma ilmenee, ja jatkuu aina oikeudenkäyntiin saakka, kuten Aarrekankaan tapauksessa kävi. ”Auttaa kummasti, kun yksit­ täinen ihminen saa taakseen muskeleita”, Aarrekangas kiteyttää. Hän on edelleen todella kiitollinen, vaikka tapauksesta on jo kauan. ”Neuvonta, oikeudenkäynti ja kaikki saamani apu ei maksanut minulle mitään! Koen, että olen saanut koko iäksi ka­ tetta ERTOn jäsenmaksulleni”, Aarrekangas kiittää. Isoin etu oli hänen mielestään henkinen tuki. ”En menettänyt ERTOn jäsenyyttä ollessani väliaikaisesti työtön tai tehdessäni

ERTON JÄ SENILLEEN

22 |

TOIMI

| 4-2016

”SAIN IRTISANOMISAJAN PALKAN, LOMAKORVAUKSET JA KAHDEKSAN KUUKAUDEN PALKAN

VAHINGON­ KORVAUKSENA LAITTOMASTA IRTI­ SANOMISESTA.”

hetken alan ulkopuolisia töitä. Ja sain nopeasti asiantuntevaa apua. Koko ajan minuun valettiin uskoa, että tästä selvitään. Tärkeintä ei ollut sittenkään raha, vaan se, että oli turva ja tieto omista oikeuksista, ja annettiin varmuutta siihen, että näin ei saa kohdella ihmisiä”, Aarrekangas perustelee. Hän kertoo, että monilla on ongelmia työsopimusten teke­ misessä mainostoimistoissa, vaikka hänen oma tarinansa olikin muusta ympäristöstä. Mainostoimistojen työsopimukset eivät kuulu yleissitovuuden piiriin, ja toimistoissa usein ajatellaan, että työsopimuksen voi tehdä vähän miten tahtoo. Sopimustek­ niset asiat ovat monesti retuperällä”, Aarrekangas selittää. ”Etuja nakerretaan koko ajan. Esimerkiksi lomaltapaluurahat poistettiin laman aikaan kuittaamalla, että ’kaikkien on osallis­ tuttava’, eikä niitä koskaan palautettu. Mainosalalla ei oikeasti ole juuri muuta sopimusta kuin sana vastaan sana. Olen neuvonut ertolaisia kollegoitani näyttämään työsopimuksia ERTOn laki­ miehelle ennen allekirjoittamista”, Aarrekangas kertoo. tapauksesta selviää, ERTOn oikeu­ denkäyntiturva on aito ja todellinen. Se tarkoittaa, että jos oi­ keuteen päätetään mennä, ERTO maksaa kaikki oikeudenkäyn­ tikulut, eikä jäsenen tarvitse kantaa taloudellista riskiä lainkaan. Siksi myös raastupaan menemisestä päätetään yhdessä. ”Tar­ koitus ei kuitenkaan ole, että lähdemme oikeuteen asti pelkäs­ tään varmoina voitoista. Jos voittaisimme sataprosenttisesti

KUTEN A ARREK ANK A AN


TOIMI

| 4-2016 | 23


kaikki jutut, meillä olisi rima liian korkealla”, toteaa ERTOn pu­ heenjohtaja Juri Aaltonen. ”Riski häviämisestä on aina – mutta ERTOssa riskiä ei tarvitse kantaa itse.” ERTO kuitenkin häviää vain pienen osan oikeuteen asti menneistä jutuista. Yksi syy voitokkuuteen on ammattitaito ja kokemus, sillä ERTOlla on sopimus muutamien työoikeusasioi­ hin perehtyneiden asianajotoimistojen kanssa. ”Käyttämämme juristit ovat äärimmäisen hyviä työoikeusjuristeja. Voitamme useimmat juttumme, koska juristimme osaavat asiansa.” Aito oikeudenkäyntiturva ei ole ammattiliittomaailmassa mi­ kään itsestään selvä asia. Kuului sitten mihin tahansa ammatti­ liittoon, kannattaa tarkistaa oma oikeudenkäyntiturvansa siltä varalta, että joutuu esimerkiksi laittoman irtisanomisen koh­ teeksi. Eri ammattiliittojen välillä on tässä asiassa valtavia eroja. Kysy siis itseltäsi: ”Jos minut irtisanotaan ja vien asian oikeuteen, häviän jutun, ja oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä 38 000 eu­ roa, paljonko joudun maksamaan?” Monet liitot ovat hoitaneet jäsenten oikeusturvan ottamalla oikeusturvavakuutuksen vakuutusyhtiöstä. Tällainen oikeus­ turva on lopulta aika näennäinen: vakuutusten maksimikorvaus on yleensä 10 000–15 000 euroa, mutta hävinnyt joutuu maksa­ maan irtisanomisriidassa helposti 38 000 euron oikeudenkäynti­ kulut. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsen ottaa ison henkilökohtai­ sen riskin viedessään jutun oikeuteen, eikä oikeudenkäyntiturva ole todellinen. ”Kuka irtisanottu tai lomakorvauksitta jäänyt ihminen oi­ keasti uskaltaa viedä asiansa oikeuteen ja ottaa samalla vaikkapa 25 000 euron riskin. Irtisanomiset ovat aina epäselviä tapauksia, joten häviämisen mahdollisuus on todellinen”, Aaltonen toteaa ja painottaa, että ERTOssa oikeudenkäynti ei maksa jäsenelle latin latia, jos asia on päätetty viedä oikeuteen yhdessä. Työsuhderiidat ovat aina äärimmäisen raskaita. ”Ihmisellä on joka tapauksessa kurja fiilis, jos hänet on irtisanottu laitto­ masti. Oikeudenkäynti voi kestää vuosia. Öisin ei nukuta. Jos siihen laitetaan päälle vielä taloudellinen riski, niin kokonaisuus on kenelle tahansa hurja, jopa ylivoimainen”, Aaltonen kuvailee. ”Me emme ERTOssa hylkää jäsentä silloin, kun hänellä menee kaikkein huonoimmin, vaan autamme selviämään kamalasta ti­ lanteesta ilman taloudellista riskiä.” Mutta miten ERTOlla on varaa näin loistavaan systeemiin? Aaltosen mukaan oikeudenkäyntiturva ei tule liian kalliiksi, koska liiton käyttämät työoikeusasianajajat ovat huippuluokkaa ja yleensä voittavat juttunsa. Lisäksi jutut valmistellaan ERTOssa hyvin, eivätkä juristit joudu käyttämään omaa aikaansa ylenpalttisesti perustietojen ja asiakirjojen keruuseen. Koko prosessi on perusteellisesti hallit­ tu, tutkittu ja valmisteltu. on kuitenkin paljon laajempi kuin pelkkä oikeudenkäyntiturva. Tuki alkaa puhelinneuvonnasta: jäsen soittaa ERTOn neu­ vontapuhelimeen, kun työsuhteessa tulee eteen ongelmatilanne. Näitä puhelinkeskusteluja käydään vuosittain noin 3 000. Riita-asioita, joissa ERTO neuvottelee työnantajan kanssa, on vuodessa noin 200. Itse asiassa ERTOn edustaja neuvottelee pääsääntöisesti työnantajaliiton kanssa, eikä yksittäisen työnan­ tajan kanssa.”Yleensä kehotamme työnantajaliittoon kuuluma­ tonta työnantajaa hankkimaan juristin”, kertoo ERTOn edun­ valvontajohtaja Matti Orkovaara. Noin 30 juttua viedään oikeuteen asti. Oikeustoimista asian­ ERTON T YÖSUHDETUKI

24 |

TOIMI

| 4-2016

JOS OIKEUTEEN PÄÄTETÄÄN MENNÄ, ERTO MAKSAA KAIKKI OIKEUDEN­ KÄYNTIKULUT.

JÄSENEN EI TARVITSE KANTAA TALOUDELLISTA RISKIÄ.


Usein kysyttyä: koeaika ERTON T YÖSUHDENEUVONTA AN

tulee usein tiedusteluita koeajasta. ”Siitä kysytään paljon ja siihen on tosi vaikea puuttua”, sanoo ERTOn edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara. ”Eikä mene päivääkään, etteikö joku työntekijä kertoisi työsuhteensa purusta koeaikana.” Koeajan kuluessa selvitetään työntekijän soveltuvuus työhön. Soveltumattomuus voi ilmetä esimerkiksi huonosta asiakaspalautteesta. ”Jos työ ei työntekijästä johtuvasta syystä suju, työnantaja voi yleensä purkaa työsopimuksen koeajan perusteella. Syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä, kuten raskaus, tai muuten epäasiallinen. Vastaavasti työntekijä saa purkaa työsopimuksensa, jos työ ei ole vastannut sitä, mitä hän etukäteen oletti”, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Yleensä koeaikapurku on laillinen, mutta voi olla laiton esimerkiksi sen takia, että työnantaja ilmoittaa purun syyksi sairastelun tai taloudelliset syyt. Perusongelma riidassa tulee siitä, että syrjivä tai epäasiallinen purun peruste pitäisi pystyä jotenkin todistamaan. Lisäksi pitäisi jotenkin pystyä osoittamaan, että työnantajan usein käyttämä väite ”soveltumaton työhön” ei pidä paikkaansa. ”Usein on sana sanaa vastaan ja koeaikapurku on lain mukaan mahdollinen sangen kevyin soveltumattomuusperustein, joten laittomuuden todistaminen ei yleensä onnistu”, Aaltonen pahoittelee. Työnantajat siis käyttävät koeaikaa ja irtisanovat sen aikana ihmisiä melko reippaalla kädellä. Toki tässä on myös työntekijällä mahdollisuus: työstä voi lähteä, jos työpaikalla on esimerkiksi huono ilmapiiri tai eettisesti

arveluttavaa toimintaa. ”Siitä voi kuitenkin seurata karenssi työttömyysturvaan”, Orkovaara varoittaa. Uusi työpaikka pitäisi olla jo valmiina, jos lähtee koeajalla pois, tai voi jäädä ilman tuloja karenssin ajaksi. Tietyt pelisäännöt koeajan irtisanomisissa pätevät myös työntekijän kohdalla. ”Pelkästään sillä perusteella, että saa toisaalta parempaa palkkaa, ei saisi purkaa työsopimusta – eli siihen koeaikaa ei ole tarkoitettu”, Orkovaara toteaa. ”Työnantajan pitää koeajan kuluessa ratkaista, onko työntekijä sovelias vai ei. Koeajan jälkeen työsuhteen laillinen päättäminen työntekijästä johtuvista syistä vaatii työntekijältä hyvin moitittavaa menettelyä. Koeajan jälkeen työntekijä pääsee siis erittäin paljon tiukemman ja turvallisemman henkilökohtaisen irtisanomissuojan piiriin”, Aaltonen toteaa.

TOIMI

| 4-2016 | 25


osainen päättää yhdessä ERTOn lakimiesten kanssa. ”Enem­ mistö hoitamistamme riita-asioista on laittomia irtisanomisia. Hyvin vähän oikeuteen asti menee palkka- tai työaikakiistoja”, Orkovaara kertoo. Tyypillinen ERTOn jäsenen laittoman irtisanomisen ongel­ matilanne alkaa yt-neuvotteluista. Jos työt vähenevät, työnanta­ jalla on oikeus laillisesti vähentää väkeä. Pienissä yrityksissä ei käydä yt-neuvotteluita, mutta sama oikeus vähentää väkeä töi­ den vähentyessä pätee. ERTO pystyy puuttumaan tällaisiin taloudellistuotannollisin syin tehtyihin irtisanomisiin helpoiten silloin, kun irtisanottu­

jen tilalle otetaankin uusia työntekijöitä. ”Puolet ERTOn kä­ sittelyyn ottamista jutuista on niitä, joissa irtisanotaan ihmisiä mutta palkataankin uusia tilalle. Jonkin verran on myös virheitä yhteistoimintamenettelyssä tai irtisanomisperusteissa”, Orko­ vaara kuvailee. Vaikka työtehtävät vähenisivät, työnantajan velvollisuus on ensimmäisenä selvittää, voisiko työtehtävänsä menettävä väki esimerkiksi kouluttautumalla oppia uuden työtehtävän. Orkovaara ottaa esimerkiksi Nokian, joka irtisanoi kumisaa­ pastehtaan työntekijät alkaakseen valmistaa puhelimia. ”Jos ir­ tisanotut eli kumisaapastehtaan väki olisi voinut tehdä sitä uutta

ERTON TYÖ­ SUHDETUKI ALKAA,

KUN JÄSEN SOITTAA NEUVONTAPUHELIMEEN TYÖSUHTEEN ONGELMATILANTEEN TAKIA.

26 |

TOIMI

| 4-2016


liiketoimintaa, heidät olisi pitänyt siirtää uuteen työtehtävään kännyköiden kokoamiseen”, Orkovaara selittää. Joskus työntekijä sotkee tilanteensa ihan itse, eikä ERTOkaan voi puolustaa irtisanottua. Jos työntekijä tekee jonkin erittäin vakavan laiminlyönnin tai jopa rikoksen, kuten pahoinpitelee jonkun töissä tai varastaa rahaa, työnantaja voi purkaa työso­ pimuksen yhden kerran perusteella. Lievemmissä tapauksissa työntekijälle voidaan antaa varoitus, joka elää puolesta vuodesta vuoteen, eikä varoituksen voimassaoloaikana saa tehdä samaa virhettä uudestaan. ”Työnantajan velvollisuus on huolehtia henkisestä ja fyysisestä

työturvallisuudesta. Työntekijällä on käyttäytymisvelvollisuus, eikä esimerkiksi väkivaltaan tai raivokohtaukseen ole oikeutta, vaikka kuinka olisi provosoitu”, Orkovaara perustelee. vähän jäsentensä palkkariitoja, mutta jonkin verran kuitenkin. ”Palkka-asiat ovat lopulta hyvin yksiselitteisiä. Moni yritys on ulkoistanut palkanlaskennan ammattilaiselle tai palkka-asiat hoitaa organisaation sisällä erillinen osasto, joiden ammattilai­ set tietävät, mitä kuuluu maksaa ja milloin. Kerran tosin yksi logistiikka-alan yritys oli ulkoistanut palkanmaksun Irlantiin ja myöhemmin Intiaan, eikä siellä oltu selvillä alan työehtosopi­ muksen yleissitovuudesta tai lomarahajärjestelmästä Suomessa. Sitä sitten selvittelimme”, Orkovaara kertoo. Tyypillinen palkkariita on sellainen, että työnantajayrityk­ sellä menee huonosti ja palkkoja on myöhässä – niitä maksetaan osissa tai miten sattuu. Silloin jäsen ohjataan palkkaturvaan. ”Tällainen tapaus menee joko haasteena tai yksipuolisena tuo­ miona, jolloin jäsen saa saatavansa merkittyä konkurssissa val­ vottavaksi velaksi”, Orkovaara kertoo. Joka viides ERTOn vireillä olevasta riitajutusta koskee maksa­ mattomia palkkoja. Näissä työnantaja esimerkiksi panttaa lop­ putiliä tai lomakorvauksia. ERTOn selvittelyyn tulevista tapauksista seksuaalinen ahdis­ telu on vähentynyt, mutta yksittäisiä tapauksia ilmaantuu vuo­ sittain. Työpaikkakiusaamista esiintyy vähän enemmän. ”Kiusaamisia on yleensä mutkikas selvittää, koska ihmisillä voi olla eri näkemys siitä, kuka on kiusaaja. Näihin tapauksiin yritäm­ me saada työterveyslääkärin mukaan”, Orkovaara huomauttaa. Elämä voi joskus olla melkoista sirkusta. ERTOn jäsenyys on turvaverkko työelämän trapetsilla.

ERTO SELVITTELEE MELKO

Maksaisitko 32 000 euroa? Tapaus: Mari irtisanottiin. Näytti ilmeiseltä, että irtisanomisen todellisena syynä eivät olleet yrityksen taloudelliset syyt, tai ainakin Mari olisi pitänyt ottaa takaisin ennen uuden työntekijän palkkaamista. Käräjäoikeus: Irtisanominen oli laillinen. Oikeus määräsi Marin maksamaan sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut eli yhteensä noin 38 000 euroa. Ilman liiton jäsenyyttä Marin pitäisi maksaa itse koko 38.000 euroa. Entä kun on liiton jäsen? Yhdessä oikeuteen viedyssä jutussa ERTO vastaa kuluista, eikä jäsen maksa mitään. ERTOn oikeusturva on aito ja reilu. Akava

Vakuutus

Enimmäiskorvaus

Omavastuu

Kulut

Jäsen maksaa

Liitto 1 Liitto 2 Liitto 3 ERTO

Kyllä Kyllä Kyllä Ei

6 000 / 12 000 10 000 / 20 000 15 000 Ei rajaa

15 % 30 %, min 300 € 15 %, min 200 € Ei ole

38 000 38 000 38 000 38 000

32 000 tai 26 000 28 000 tai 18 000 23 000 0

STTK

Vakuutus

Enimmäiskorvaus

Omavastuu

Kulut

Jäsen maksaa

Liitto 1 Liitto 2 Liitto 3 Liitto 4 ERTO

Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei

13 000 12 000 Ei rajaa 15 000 Ei rajaa

20 %, min 350 € 10 %, min 200 € Ei ole 200 € Ei ole

38 000 38 000 38 000 38 000 38 000

25 000 26 000 0 23 000 0

Vertailuun on valittu liittoja, joiden jäseniä on ertolaisillakin aloilla. Tiedot on kerätty viikolla 43/2016 liittojen verkkosivuilta. TOIMI

| 4-2016 | 27


Sopimista, ei sanelua

Paikallisessa sopimisessa tärkeää on hyvä neuvotteluyhteys. Henkilöstön tuntoja työnantajan suuntaan tulkitsee HED eli henkilöstön edustaja. TEKSTI

JA ANA TAPIO KUVA AKI ROUK AL A

P

aikallinen sopiminen on jo jonkin aikaa ollut muoti-ilmaus poliitikkojen puheis­ sa ja lehtien palstoilla. Yleensä paikalli­ nen sopiminen tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittavaa joustoa. Silloin asioista päätetään sopia toisin kuin mikä on työehtosopimuksen tai lain minimitaso. Mo­ nissa työehtosopimuksissa on erikseen merkitty koh­ dat, joista voidaan sopia paikallisesti. Laajemmin tulkittuna paikallinen sopiminen voi koskea myös asioita, joista ei ole sovittu mitään työeh­ tosopimuksessa tai laissa. Esimerkiksi etätyö, liikkuva työ tai työkyky- ja hyvinvointiasiat sovitaan paikallises­ ti, koska yleissitovia ohjeita ei ole. Tärkeä henkilö työntekijöiden näkökulmasta paikal­ lisessa sopimisessa on HED eli henkilöstön edustaja. HED on ERTOn käsite sellaisille luottamushenkilöille kuin luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojelu­ valtuutettu tai työsuojeluasiamies. Oululainen Hannu Kuusikko on toiminut työpaik­ kansa Instru Optiikka Oy:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2013. Työsuojeluvaltuutettuna hän on toimi­ nut jo vuodesta 2010. Kuusikon mukaan HEDin rooli paikallisessa sopi­ misessa on toisaalta olla sovittelija ja välittäjä, mutta toisaalta ehdottomasti työntekijöiden oikeuksien puo­ lustaja. ”Jos työnantaja on fiksu ja valveutunut, homma var­ masti toimii. Mutta riskinä on, että työnantaja haluaa harrastaa vain paikallista sanelua. Pitää olla hyvä kes­ kusteluyhteys ja selkeät sopimukset”, Kuusikko pohtii. PAIK ALLISESTA SOPIMISESTA pitäisi Kuusikon mie­ lestä olla tarkat pelisäännöt. Hänen mielestään olisi esimerkiksi hyvä, jos sopimus pitäisi aina tehdä kirjal­ lisesti. Periaatteessa paikallista sopimista voidaan tehdä myös ilman kirjallista sopimusta, vaikka joissakin ta­ pauksissa työehtosopimus tai lainsäädäntö saattavat edellyttää sitä.

28 |

TOIMI

| 4-2016

Optikkojen työehtosopimus mahdollistaa tällä het­ kellä paikallisen sopimisen esimerkiksi työaikaan, vapaapäiviin, ruokataukoihin, sairausajan karenssipäi­ vien palkkaan tai lomiin liittyvistä yksityiskohdista. Kuusikon mukaan mahdollisuudet paikalliseen so­ pimiseen hänen alallaan ovat tällaisenaan hyvät, eikä lisämahdollisuuksia välttämättä tarvita. Se, voitaisiinko esimerkiksi kriisiin ajautunut yritys pitää jaloillaan henkilöstön palkkoja alentamalla pai­ kallisesti sopimalla, on Kuusikon mielestä kaksipiip­ puinen juttu. ”Luopuvatko osakkeenomistajat voitoistaan mielel­ lään? Ehkä paikallinen sopiminen voisi toimia, jos lop­ putuloksena on, ettei ketään irtisanota. Mutta sellaista ei voi luottamusmies yksin päättää, vaan asiasta pitäisi järjestää äänestys. Ensin pitäisi työehtosopimuksessa olla sovittuna tällainen poikkeuksellinen menettely­ tapa. Toivottavasti sellaista tilannetta ei minulle tule optikkona tai luottamusmiehenä.” Kuusikon mukaan yleisesti ottaen julkisuudessa käy­ tävä keskustelu paikallisesta sopimisesta tapahtuu hy­ vin yleisellä tasolla. Lukijan ja kuulijan on vaikea tietää, mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan työelämän joustoista tai kankeudesta – kun ei tuoda tarkemmin ilmi, mistä käytännössä on puhe. HEDINÄ KUUSIKKO TEKEE paljon perinteistä jalka­ työtä eli kiertää ympäri Suomen Instrumentariumin eri myymälöissä. Instru optiikka Oy:llä on liikkeitä Suo­ messa noin 175 ja henkilöstöä 900. ”Pyrin siihen, että jossain vaiheessa kaikki myymälät olisivat käytyinä läpi. Aikanaan kun itse aloitin tässä optikkoketjussa, ei oikein ollut tietoa luottamusmie­ histä. On helpompaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen, kun on tavannut hänet. Ei tarvitse etsiä intran syöve­ reistä nimeä ja numeroa”, Kuusikko kertoo. Hän myös lähettää yrityksen jokaiselle uudelle työn­ tekijälle kirjeen, jossa toivottaa hänet tervetulleeksi työnantajan palvelukseen ja kertoo ammattiliitto ER­ TOsta ja optikoiden yhdistyksestä SOA:sta.


Hannu Kuusikko toimii työpaikkansa Instru Optiikka Oy:n pääluottamusmiehenä. Hän kiertää ympäri Suomen myymälöissä, jotta työntekijät tuntisivat hänet ja tietäisivät pyytää apua. TOIMI

| 4-2016 | 29


”MINUUN OTETAAN YHTEYTTÄ TYÖAIKAASIOISTA, VAPAAPÄIVISTÄ JA TAUOISTA."

Käytännössä optikon työ ja luottamustehtävät yh­ distyvät työstävapautusajan avulla. Siten Kuusikko saa tietyn tuntimäärän viikossa käyttöönsä HED-velvol­ lisuuksiensa hoitamiseen ja myös luottamustoimistaan korvausta. ”Pääluottamusmieheen otetaan yhteyttä työaikaasioista, vapaapäivistä, tauoista, lomarahoista, loma­ palkoista, palkanmaksusta yleensä ja oikeastaan ihan kaikesta”, Kuusikko kertoo. Yleensä asiat lähtevät selviämään esimerkiksi työ­ vuoroluetteloa katsomalla, jos kyse on vaikkapa siitä, ovatko viikonloppuvapaat toteutuneet työehtosopi­ muksen edellyttämällä tavalla. Jos ei, asiasta lähdetään neuvottelemaan työnantajan henkilöstöosaston kanssa. ”Suurinta iloa tässä tuottaa se, kun jokin asia menee työntekijän kannalta niin hyvin kuin mahdollista. Että asia menee oikein työehtosopimuksen tai lainsäädän­ nön mukaan.” KUUSIKON MUK A AN HEDINÄ toimiminen ei ole si­ nänsä vaikeaa, koska aina voi soittaa liittoon ja pyytää asiantuntijoilta apua. Myös paikalliseen sopimiseen liittyen HEDin on hänen mukaansa tärkeää käyttää luonnostellut sopimukset liiton kautta, jotta asiat me­ nevät varmasti oikein. Luottamustoimiin ryhtyessään Kuusikko on kui­ tenkin opiskellut perusasioita työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä, vaikkei hommassa mikään lakiguru tarvitsekaan olla. ”Osaamista tarvitsee koko ajan lisää. Siinä missä op­ tikon työtä tekee 3,5 vuoden koulutuksen jälkeen, työ­ suojeluvaltuutetun tai pääluottamusmiehen hommaan saa koulutusta viikon tai kaksi per vuosi, vaikka sisältö on välillä yhtä vaativaa kuin optikonkin työ.” Osa koulutuksista on ollut liiton järjestämiä. Kuusik­ ko on käynyt kouluttautumassa myös Kiljavan opistol­ la, joka on erikoistunut järjestökoulutukseen.

ovat jääneet harmit­ tamaan sellaiset tapaukset, kun tavoitetta ei ole saavu­ tettu esimerkiksi työnantajan tulkittua jotakin työeh­ tosopimuksen kohtaa eri tavalla kuin työntekijäpuoli. ”Yksi tes-tulkinta meni työtuomioistuimeen. Työn­ tekijäliitto ja työnantajaliitto kiistelivät palkanlisistä. Työntekijäpuoli hävisi. Tuollaiset jäävät tietenkin vä­ hän kaivelemaan.” Suurimmat onnistumiset ovat samanlaisia niin op­ tikon työssä kuin luottamustoimessakin. ”Optikkona parasta ovat tyytyväiset asiakkaat. Ja luottamusmiehe­ nä myös. Tulee hyvä mieli, kun asiat on saatu kunnialla maaliin. Sitä samaa aion tavoitella jatkossakin.”

LUOTTAMUSTEHTÄVÄUR ALL A

30 |

TOIMI

| 4-2016

Tehdastyöläisestä optikoksi tie optikkoketjun pääluottamusmieheksi ja ylipäänsä optikoksi ei ole ollut aivan suora. Hän lähti kouluttautumaan alalle vasta 35-vuotiaana tehtyään sitä ennen töitä muun muassa matkapuhelinvalmistaja Nokialla tuotannossa, ravintola-alalla sekä erilaisissa tehdastöissä. Instru Optiikka Oy:llä hän on ehtinyt olla töissä 13 vuotta. Pääluottamusmiehenä toimimiseen kirjava tausta antaa Kuusikon mielestä pelkkää etua, kun on ehtinyt nähdä työelämää monelta suunnalta. ”HEDin hommassa on paljon hyötyä, että on nähnyt, katsellut ja kuunnellut kaikenlaista. Työnkuva ja ymmärrys työelämästä olisi aika paljon kapea-alaisempi, jos olisi mennyt lukiosta suoraan optikkokouluun ja optikoksi.” Ennen ERTOa Kuusikko onkin kuulunut Puutyöväen liittoon, Kemian liittoon, Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liittoon, Merimiesunioniin, Metalliliittoon ja Suomen Optikoiden Ammattiliittoon. Luottamustehtäviin Kuusikko päätyi oltuaan ensin muissa asioissa yhteydessä yrityksen silloiseen pääluottamusmieheen. Työsuojeluvaltuutetun vaaleissa Kuusikko asettui pyydettäessä ehdolle, ja kun tuli valituksi, päätyi kahden vuoden jälkeen toimimaan myös pääluottamusmiehen varamiehenä. Kun pääluottamusmies siirtyi muihin tehtäviin, Kuusikko täytti hänen paikkansa. Vapaa-ajalla Kuusikon aika täyttyy vaimon ja kahden lapsen kanssa olemisesta, liikunnasta, muusikin kuuntelusta ja omakotitalon kunnossapidosta. ”Uutena harrastuksena minulla on Pokémonien metsästys nuoremman pojan kanssa. Lisäksi suunnittelen matkaa Japaniin, joka on ollut minulle eräänlainen pakkomielle teini-ikäisestä saakka.”

HANNU KUUSIKON


TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

3 x TOIMIVA POINTTI

SUSANNA CYGNEL LISTA A K ÄTEVIÄ TAPOJA TEHDÄ EL ÄMÄ STÄ TOIMIVA .

OLE KUIN LAPSI Työpaikka piristyy lapsenomaisesta vilpittömyydestä ja innosta.

näyttää nopeasti vilkaistuna hieman kaoottiselta, mutta siinä on itse asiassa paljon – aikuistenkin maa­ ilmasta tuttuja – lainalaisuuksia. Säännöt ovat tärkeitä. Reiluus on tärkeää. Se, että on kivaa, mutta ei ole tylsää, on tärkeää. On­ nistuminen tuntuu hienolta, samoin kiitos kaverilta tai aikuiselta. Ja liikaa töitä on tosi tosi tosi tylsää. Ja se, että ei ehdi tehdä mitään valmiiksi, koska on niin kiire. Lapsella on hienoja superkykyjä. Hän ei peitä harmistumista tai kursaile halutessaan jotain. Yleensä käy nopeasti selväksi, ty­ kätäänkö vai eikö tykätä, vaikka tehtävästä tai kouluruuasta. In­ nostuminenkin näkyy selkeästi eikä sitä piilotella sievistelyn tai cooliuden nimissä (nyt siis puhutaan alakouluikäisistä lapsista, ei teineistä). Aitous, rehellisyys ja suora palaute – kokeillaan työyh­ teisössäkin!

L APSIRYHMÄN TOUHU

1 2 3

INNOSTU JOK A PÄIVÄ

eli riemuitse varauksetta ja kiitä sydämestäsi. KYSEENAL AISTA auktoriteetit ja purnaa tarvittaessa vastaan. VILLIINNY tauoista, vitseistä, suklaasta ja nauti liikunnasta.


VAPAATA AIKAA

Rita Lindblom tutustui keramiikan tekemiseen appiukon ansiosta. Varsinaisesti harrastus vei mukanaan 2000-luvun alussa kansalaisopiston keramiikkakurssilla. ”Olin polttanut itseni totaalisesti loppuun. Samaan aikaan tein kansalaisopistossa naishahmoa, joka hajosi jatkuvasti palasiksi. Liottaessani palasia ja kasatessani hahmoa taas kokoon hoidin itseänikin. Siksi lisäsin naisen käsivarsille myöhemmin lapsen – se on muistutus siitä, että tarvitsen itsekin hoivaa ja sisäistä lasta ei saa hukata.” Perittyään appensa polttouunin ja muut keramiikan tekoon tarvittavat välineet Rita on tehnyt keramiikkaa omassa työpajassaan. ”Kun työtila on alakerrassa, voin tulla tänne aina halutessani. Viikonloppuisin saatan uppoutua tekemiseen niin, että unohdan käydä syömässä – pääsen todellakin flow-tilaan.” Käsillä tekeminen antaa vastapainoa työlle, sillä keramiikkaa tehdessä ei tarvitse miettiä ja työn jäljen näkee konkreettisesti. Henkilökohtaisimmat teokset, kuten lasta kantavan naisen tai lohikäärmeen hahmon ottaneen Vaihdevuosihir­ viön, Rita säilyttää itsellään, mutta muuten ne hajaantuvat maailmalle lahjoina ja tilaustöinä. ”Tuttavat tilaavat minulta keramiikkaa esimerkiksi merkkipäivälahjoiksi. En yleensä tee sarjatuotantoa, mutta esimerkiksi suunnittelemaani keraamista kassia ihmiset aina kysyvät, joten niitä olen tehnyt useampia.”

Kuka Rita Lindblom Työpaikka Realia isännöinti Oy Ammatti kiinteistösihteeri (opintovapaalla) Ikä 56 Harrastus keramiikan tekeminen

32 |

TOIMI

| 4-2016

TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI


TIINA TORPPA T YÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMIT TA JANA JA KIR JOIT TAMISEN KOULUT TA JANA .

TYÖHUONEELTA

Koko kirjo tyyppejä

Erityisherkkä, narsisti, introvertti, ujo. Ihmiset luokittelevat työkavereita ja itseään.

N

ainen junassa puhuu puhelimessa. Hän lääkitä haavojaan, pyrkii ymmärtämään raskasta kon­ sanoo tehneensä testin, jossa hän pal­ fliktitilannetta työssään ja ennen kaikkea selviytymään. jastui erikoisherkäksi. Puhe jatkuu. Nainen ei ajattele, että vähemmänkin TOISILLE IHMISILLE en yleensä voi kovin paljon, it­ herkkää kanssamatkustajaa voi häiritä selleni vain. Voin vahvistaa suojausmekanismejani ja puheen papatus junassa. kehittää itsetuntemustani. Ja vaikeista tilanteista voin Kuinka moni oli muutama vuosi sitten kuullut sel­ yrittää ottaa opiksi, samoin omista virheistäni. Niitä laisesta kuin erityisherkkä? Lähes toivon, etten olisi riittää tekevällä, joten oppimisen mahdollisuudet ovat kuullut vieläkään. Kaiken varalta lyhyt esittely. Erityis­ valtavat. herkällä on herkät tunteet ja aistit. Häntä voi häiritä jo­ Olen itse helposti ystävystyvä, sosiaalinen tyyppi, kin haju tai muu ärsyke, jota muut aika ekstrovertti. Jo koulussa opet­ hädin tuskin huomaavat. taja sanoi, että saan vaikka kiven Ihmisiä luokitellaan niin paljon, TOISILLE IHMISILLE juttelemaan kanssani. Todennäköi­ että kohta käy kuin ruokapöydässä sesti toisten mielestä olen se ärsyt­ EN YLEENSÄ VOI eli yhä useampi noudattaa jotakin tävä kaikkitietävä suupaltti, joka ei KOVIN PALJON. erityisruokavaliota. Vastikään ky­ kuuntele muita. syin lounaspaikassa, mitä listalla Ystäväni mummo opetti hänelle, oleva salaatti sisältää, ja tarkoitin että puhu aina kuuluvalla äänellä. raaka-aineita. Vastaukseksi sain, että annos on glutee­ Olen itse kailottaja, joten ohje on minusta oikein pätevä niton, laktoositon, lihaton ja pähkinätön. En tullut hul­ ja kätevä. Erityisherkästä se sama ohje on järjetön ja to­ lua hurskaammaksi siitä, mitä salaatti sisältää. della ärsyttävä. Ujolle se ohje voi olla vaikea toteuttaa. Eikä se, että joku ihminen on esimerkiksi introvertti Minulle kailotukseni tiedostaminen tarkoittaa, että ju­ eli sisäänpäin kääntynyt, kerro, onko hän hyvä työs­ nassa vetäydyn aina puhelukopin suojiin. sään tai mukava työkaveri. ENTÄ JOS MINÄ kailottaja, se erityisherkkä, yksi ujo introvertti ja joku neljäs, ehkä jopa hitusen narsisti, ti­ T YÖEL ÄMÄ STÄ KIR JOITTAVANA toimittajana mi­ nusta on kivaa saada vinkkejä juttuaiheista. putetaan samalle työpaikalle? Meille neljälle ainut järkevä toimintamalli yhdessä Monet sanovat, että kirjoittaisitte enemmän narsisteista työelämässä. Toiveen taustalla työskentelyyn kuulostaa niin kovin tylsältä: työelämä­ on yleensä oma kelju pomo, joskus työka­ taidot. Se tarkoittaa, ettei kenenkään meistä tarvitse veri tai joku muu narsistiksi koettu hen­ olla ystäviä keskenään, mutta jokaisen pitää käyttäytyä kilö. Hänessä varmasti on narsistin tun­ kohteliaasti ja huomaavaisesti toisia kohtaan. Hyvän käytöksen lisäksi työroolit ovat tärkeitä, mikä tarkoit­ nusmerkkejä, monessa ihmisessä on. Narsistin kohtaaminen on silti mel­ taa ainakin työn tavoitteen sisäistämistä ja toisten ta­ ko epätodennäköistä. Nykyään asian­ voitteiden kunnioittamista. Työelämätaidot eivät ole mitään rakettitiedettä: tuntijat arvioivat, että narsisteja on vähemmän kuin yksi prosentti väes­ toisten huomioon ottaminen ja kuunteleminen, ystä­ töstä. Tuskin heistä kaikki edes ovat vällinen käytös, pyrkimys löytää ratkaisuja ja valmius neuvotella. Kaikilla on oikeus työpaikkaan, jossa työ­ työelämässä. Ymmärrän silti toiveen, että nar­ elämätaidot kukoistavat. Siellä on helppoa keskittyä sismista pitäisi kirjoittaa. Narsis­ työntekoon, saada tukea itselle ja tukea työkavereita. Työpaikka, jossa ihmiset viihtyvät ja pärjäävät, ei min kohtaaminen tai muu törmäys vääränlaiseen vallankäyttöön on tarvitse syväporausta toisten luonteenpiirteistä, vaan kova kokemus. Sen kokenut haluaa erilaisia ihmisiä, jotka tekevät yhdessä.

TOIMI

| 4-2016 | 33


PÄRJÄÄ & PÄDE

Itsensä työllistäjien oikeudet kuntoon ERTO ajaa itsensä työllistäjille samoja etuja ja oikeuksia kuin palkansaajillekin. Itsensä työllistäjä tarvitsee lisäksi valmiuksia yrittäjänä toimimiseen.

I

tsensä työllistäminen on nopeasti kasvava kattaa vahingot, jos jotain sattuu vaikkapa toimeksian­ työnteon muoto, eikä mikään pienen piirin tajan omaisuudelle. Ilman vakuutusta vahingot voi jou­ juttu. Yksinyrittäjiä on Tilastokeskuksen tuo­ tua maksamaan omasta pussista. Ainoa ero perinteisten jäsenten etuihin on se, että reimman työvoimatutkimuksen mukaan 184 000, eli enemmän kuin Turussa on asukkaita. ERTO ei hoida itsensä työllistäjien riitoja – koska heillä Määrä on kasvanut vuoden 2013 tilastoista yli ei ole työsuhdetta. Voi kuitenkin olla, että itsensä työl­ 30 000 henkilöllä ja todennäköisesti määrä jatkaa kas­ listäjä on välillä työsuhteessa. Tällöin hän saa apua työ­ suhdeasioissakin. vamistaan. Vaikka työmarkkinat ovat muuttuneet, työmarkki­ najärjestelmä on rakennettu aikana, jolloin töitä tehtiin ITSENSÄ T YÖLLISTÄ JÄT ovat heterogeeninen jouk­ vakituisissa työsuhteissa. Tätä maailmaa ei enää ole, ja ko, jonka määrittely ei ole helppoa. siksi systeemiä pitää muuttaa. Ongelmallisin tilanne on vuoden 2016 alusta voi­ Itsensä työllistäjiä on kaikilla aloilla. He tekevät työ­ maan tulleen työttömyysturvalain muutoksen jälkeen tä usein samoille työnantajille kuin palkansaajatkin, henkilöillä, joiden status palkansaajan ja yrittäjän väli­ mutta huonommin ehdoin. Kyse on työmarkkinoiden maastossa on epäselvä. Nyt riskinä on pudota kokonaan rakenteesta, ja myös ratkaisun työttömyysturvan ulkopuolelle. tulisi löytyä kollektiivisen edun­ Vaikka puhutaan pakkoyrittä­ valvonnan ja valtakunnallisten jyydestä, suurempi ongelma on JÄRJESTELMÄ ON neuvottelupöytien kautta. Siksi vahinkoyrittäjyys, jossa tämä RAKENNETTU AIKANA, tapahtuu ennakoimatta – yleen­ tärkein asia, minkä itsensä työl­ listäjä voi oman asemansa eteen sä tilanteessa, jossa työttömänä JOLLOIN TÖITÄ tehdä, on järjestäytyä. oleva, ansiosidon­ TEHTIIN VAKITUISISSA työnhakijana naiseen työttömyysturvaan oi­ TYÖSUHTEISSA. keutettu henkilö ottaa vastaan ERTO TEKEE ammattiliittojen NYT ON TOISIN. työkeikan. etunenässä nyt kaikkensa, jotta Nopea ensiapuratkaisu voisi itsensä työllistäjät saisivat samat työelämätutkija Anu Suorannan edut, oikeudet ja sosiaaliturvan kuin palkansaajatkin. Tavoitteena on nimenomaan pa­ mukaan olla se, että viranomainen voisi yhden puhelin­ rantaa itsensä työllistämisen ehtoja palkkatyön ehtojen soiton päässä antaa ennakkopäätöksen siitä, vaarantaa­ ko työn vastaanottaminen työttömyysturvan vai ei. tasolle, eikä toisin päin. ERTO on tehnyt konkreettisen ehdotuksen, että Lisäksi ERTO rakentaa parhaillaan palvelupakettia itsensä työllistäjille, ja samalla heidän jäsenmaksunsa työosuuskunnan kautta tehtävä työ rinnastettaisiin laskee. Itsensä työllistäjät saavat pääosin samat edut aina palkkatyöhön, jolloin yrittäjyyttä voisi tällä tavalla kuin työsuhteisillakin on: esimerkiksi matkustajava­ kokeilla turvallisesti. Lisäksi ERTO tukee STTK:n aja­ kuutuksen, neuvontapalvelut sekä oikeuden osallistua tusta, että työtön voisi kokeilla yrittäjyyttä esimerkiksi koulutuksiin ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin. Lisäksi kolme kuukautta ja vasta sen jälkeen arvioitaisiin, onko itsensä työllistäjille on tulossa vastuuvakuutus, joka se työllistänyt päätoimisesti vai ei.

34 |

TOIMI

| 4-2016


TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JONNA KOSKI

Niillä itsensä työllistäjillä, joiden yrittäjästatus on selvä ja valinta oma, on mahdollisuus ja velvollisuus­ kin huolehtia sosiaaliturvastaan itse. Kattavan turvan saa kyllä rahalla, mutta nykyinen järjestelmä on itsensä työllistäjälle erittäin kallis. Siksi vielä sosiaaliturvaakin suurempi ongelma on työn hinnoittelu. Sosiaaliturva on ongelma vain silloin, jos työstä saa­ duilla tuloilla ei elä. Ikävä kyllä näin usein on, sillä esi­ merkiksi itsensä työllistäneistä naisista 50 prosenttia kuuluu kahteen alimpaan tuloluokkaan. itsensä työllistäjä on asemas­ sa, jossa työpanoksen voisi vapaasti hinnoitella. Vain joillakin IT-alan erityisosaajilla on mahdollisuus tähän. Useimmiten itsensä työllistäjät ovat riippuvaisia yk­ sittäisistä työnantajista, ja tällöin on hyväksyttävä se hinta, jonka työn ostaja on valmis maksamaan. Ostajaa kannattaa kuitenkin muistuttaa, että palkkiona mak­ settu summa ei ole sama kuin palkka, vaan siihen pitää

K ÄY TÄNNÖSSÄ HARVA

sisältyä esimerkiksi itsensä työllistäjän eläkemaksut, verot, vakuutukset, työvälineet, kirjanpitokulut, loma­ rahat, työterveyshuolto ja koulutuskulut. Missään tapauksessa itsensä työllistäjän ei kannata lähteä kilpailemaan työkeikoista polkemalla hintoja. Aina löytyy joku, joka tekee vielä halvemmalla. Kaikki­ en kannalta parempi olisi, jos saman alan itsensä työllis­ täjät voisivat keskenään sopia hinnoista, joiden alle ku­ kaan ei myisi työpanostaan, mutta kilpailulainsäädäntö kieltää tällä hetkellä yrittäjien hintakartellit. Avoimuus hinnoittelussa on kuitenkin kaikkien etu. Jos palkkioista puhutaan ääneen, on helpompi varmis­ taa, että oma hinnoittelu on sopivalla tasolla. Myös am­ mattiliitot voivat julkaista palkkiosuosituksia ja neuvo­ ja työn hinnoitteluun. aina riski, mut­ ta yleensä yrittäjä uskoo, että heikko tulotaso on vain ohimenevä vaihe, ja sinnittelee eteenpäin. Toimeentu­

YRITTÄ JÄTOIMINTA AN KUULUU

TOIMI

| 4-2016 | 35


PÄRJÄÄ & PÄDE

HE SUHTAUTUVAT TYÖHÖNSÄ INTOHIMOISESTI JA TUNTEVAT TYÖN IMUA.

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ Kevytyrittäjä tekee työtään toimeksiantojen pohjalta ja antaa laskutuksen siihen erikoistuneen palveluntarjoajan hoidettavaksi. Verotuksen, vakuutusten ja kirjanpitovelvollisuuden näkökulmasta kevytyrittäjä on palkansaaja, mutta työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjä. Kevytyrittäjyys on usein sivutoimista ja satunnaista. Itsensä työllistäjiksi lasketaan työsuhteen ulkopuolella työskentelevät, jotka eivät ole itse työnantajia. Tilastokeskuksen Itsensä työllistäjät -tutkimuksessa käsitteen alle luokitellaan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat, mutta ei maatalousyrittäjiä. Yksinyrittäjä työskentelee yksin ilman ulkopuolisia työntekijöitä, mutta hänellä voi olla osakekumppaneita. Ammatinharjoittaja työskentelee toiminimellä ilman palkattua työvoimaa ja kiinteää toimipistettä ja myy omaa osaamistaan. Freelancerit voivat toimia joko palkkiota tai palkkaa vastaan työsuhteessa tai oman yrityksen tai toiminimen kautta. Lähtökohtaisesti heillä on useita toimeksiantajia.

36 |

TOIMI

| 4-2016

Apurahansaaja tekee taidetta tai tutkimusta apurahalla. Apurahatutkijalla voi olla työtila yliopistolla, mutta hän ei ole työsuhteessa yliopistoon. Näennäisyrittäjyys Työnantaja siirtää aiemmin palkkatyössä tehtyjä työtehtäviä yritysmuotoisesti tehtäväksi vähentääkseen palkkakustannuksia ja siirtäen riskin työntekijälle. Joillekin aloille ei käytännössä ole mahdollista työllistyä kuin näennäisyrittäjyyden kautta. Pakkoyrittäjyys Työtekijän on pakko perustaa yritys voidakseen jatkaa työtään. Termiä on kritisoitu, koska ketään ei voi tosiasiassa pakottaa yrittäjäksi. Vahinkoyrittäjyys Viranomainen, esimerkiksi verottaja tai työvoimaviranomainen, tulkitsee henkilön yrittäjäksi ilman että henkilöllä on ollut aikomusta ryhtyä yrittäjäksi.

lovaikeuksista huolimatta itsensä työllistäjät – etenkin naiset – ovat onnellisempia kuin palkansaajat. He suh­ tautuvat työhönsä intohimoisesti ja tuntevat työn imua. Parasta olisikin, jos itsensä työllistäjä voisi toimeen­ tulohuolien sijaan keskittyä oman osaamisensa ja toi­ mintansa kehittämiseen, löytää uniikin ansaintalogii­ kan ja lisätä menestymisen edellytyksiä sitä kautta. Yrittäjä tarvitsee monenlaisia valmiuksia, jota pal­ kansaajana ei yleensä opi, ja siksi esimerkiksi ERTOn jäsenyhdistys DigiMaMa tukee yrittäjäjäseniensä me­ nestymistä satsaamalla vahvasti yrittäjien koulutuk­ seen, mentorointiin ja neuvontaan. Yrittäjäjäsenien on mahdollista suorittaa esimerkiksi Yrittäjän ammat­ titutkinto räätälöidysti ja erittäin edullisesti. Lisäksi DigiMaMan nettisivuilla olevalla Yrittäjän palstalla annetaan ajankohtaista tietoa ja uutisia yrittäjyydestä. Yksinyrittäjänkään ei kannata yrittää tehdä kaik­ kea yksin tai rönsyillä liikaa oman asiantuntijuutensa ulkopuolelle. Esimerkiksi kirjanpidosta kannattaa maksaa ammattilaiselle, jos ei itse satu toimimaan sil­ lä alalla. Jos tarjottu projekti sisältää oman osaamisen ulkopuolisia elementtejä, kannattaa ostaa se osa työstä osaavammalta. Yksinyrittäjän kannattaa verkostoitua ja kasvattaa toimintamahdollisuuksiaan kumppaniver­ koston avulla. Menestyvät itsensä työllistäjät pystyvät välillisesti työllistämään monia muitakin itsensä työllistäjiä ja li­ säämään näin muidenkin menestymisen mahdollisuuk­ sia. Parhaimmillaan itsensä työllistäminen on mielekäs keino toteuttaa omaa elämäntehtäväänsä, nauttia va­ paudesta määritellä oma työ ja työajat itse sekä ansaita kelpo toimeentulo. Lähteet: ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen, DigiMaMan yrittäjäneuvoja, yrittäjä Jaana Villanen (Prorigin Oy), työelämätutkija Anu Suoranta (Pärnänen & Sutela). Itsensä työllistäjät Suomessa 2013 (Tilastokeskus 2014), Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, lokakuu 2016, Sitran Mistä on kevytyrittäjät tehty? (www.sitra.fi/uutiset/mista-kevytyrittajat-tehty)


ERTO TOIMI OIKEIN

Emännäksi virtuaalisille Tupperware-kutsuille? Oletko koskaan kaupitellut vessapaperia naapureille luokkaretkikassan kartuttamiseksi? Muistatko vierailleesi lastenvaatekutsuilla?

C

ornellin yliopiston klassikkotutkimuk­ sen mukaan kaikki maailman ihmiset tuntevat toisensa kuuden ihmisen kaut­ ta. Ihmisten muodostamat sosiaaliset verkostot tarjoavat valtavan potentiaalin saavuttaa yleisöä – ajatuksille, tavaroille, rekrytointi-ilmoituksille ja aatteille, mille vain. Sosi­ aalinen media tarjoaa ennennäkemättömän tehokkaan tavan tavoittaa ihmisiä. Tätä mahdollisuutta moni työnantaja toivoo pääsevänsä hyödyntämään. Viime vuosina jotkut työnantajat ovat alkaneet kan­ nustaa työntekijöitään aktivoitumaan sosiaalisessa me­ diassa myös työasioissa eli ryhtymään niin kutsutuiksi some-lähettiläiksi. Toisin sanoen, työntekijöiden toivo­ taan edistävän työnantajan tavoitteita omien verkosto­ jensa kautta. Pohjimmiltaan tässä on kyse samasta kuin Tupperware-kutsuilla: luotettu, tuttu ihminen suosittelemas­ OMAA MINUUTTA sa tuotetta tuo uskottavuutta. ARVOKKAAMPAA Käytännössä toimintakulttuu­ KAUPPATAVARAA rin muutos näkyy jo nyt sosiaa­ ON VAIKEA KEKSIÄ. lisen median sisällöissä. Viimei­ sen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi Facebook on muuttunut yhä enemmän yh­ teydenpitovälineestä mainosfoorumiksi. Positiivista ja negatiivista Sosiaalinen media on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Sen kautta viesti tavoittaa helposti satoja ihmisiä. Ta­ voittavuus koskee kuitenkin yhtä lailla positiivisia kuin negatiivisiakin viestejä. Jos on kerran laittanut nettiin tietoja, niitä on vaikea saada hävitettyä kokonaan. Vanhat asiat saattavat tulla esiin yllättävissäkin tilanteissa. Netistä löytyneillä tiedoilla voi olla vaikutusta esi­ merkiksi rekrytointeihin, vaikka työnantajalla on vel­ vollisuus kerätä tiedot ensi sijassa hakijalta itseltään. Räikeä esimerkki tästä on Justine Saccon tapaus, jos­ sa yhdellä lähipiirille tarkoitetulla vitsillä ihminen sai hankittua itselleen potkut ja kyseenalaisen maailman­ maineen, mikä on myös vaikeuttanut uudelleen työllis­ tymistä.

Määräysvalta itsellä Ennen työnantajan some-lähettilääksi ryhtymistä kan­ nattaakin miettiä tarkalleen, mihin on suostumassa. Työnantajan direktiovalta tarkoittaa oikeutta määrä­ tä siitä, mitä työntekijä tekee työajallaan. Sosiaalisessa mediassa ihmiset esiintyvät kuitenkin yleensä omilla nimillään ja kasvoillaan. Määräysvalta omista ihmis­ suhteista, vapaa-ajasta ja sananvapauden käytöstä kuu­ luu aina vain ihmiselle itselleen. Muusta pitää erikseen sopia, työnantaja ei voi sitä edellyttää. Julkaistessaan viestejä omalla sosiaalisen median tilillään työntekijä käyttää omaa henkilökohtaista sa­ nanvapauttaan, vaikka viestin sisältö tulisikin työnan­ tajan viestintäosastolta. Sanoistaan on myös vastuussa. Ääritapauksessa esi­ merkiksi vahingonkorvausvastuu tai rikosoikeudelli­ nen vastuu voisi langeta työntekijälle itselleen jonkun muun laatiman sisällön julkaisemisesta syntyneistä vahingoista. Oma brändi Sosiaalisessa mediassa esiintyminen on enenevässä määrin itsensä brändäämistä. Parhaimmillaan sosiaalinen media tarjoaa työnteki­ jälle mahdollisuuden ammatilliseen profiloitumiseen ja oman osaamisen esille tuomiseen. Toisaalta sosiaalinen media muokkaa identiteettiämme enenevässä määrin. Vaikka some-lähettiläs saisi kirjoittelustaan palkkion­ kin, oman identiteetin ja sosiaalisen pääoman valjasta­ minen jonkin organisaation voitontavoitteluun on iso päätös. Omaa minuutta arvokkaampaa kauppatavaraa on vaikea keksiä.

Kaisu Ahtola

lakimies Toimihenkilöliitto ERTO

TOIMI

| 4-2016 | 37


Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta


ERTO ERTO kouluttaa ERTO-AMMATTITUTKINNOT ERTOn uudet ammattitutkinnot käynnistyvät ennen vuodenvaihdetta. Ilmoittautumisia on tullut jo runsaasti, mutta muutamia paikkoja on vielä vapaana.   HED-tutkinto Pätevöidy HED-työn ammattilaiseksi! ERTOn HED-tutkinto on ensimmäinen tutkintokoulutus, joka on suunnattu yksinomaan henkilöstön edustajille. Koulutuksessa kehitetään yhdessä edunvalvonnan käytäntöjä mm. paikallisen sopimiseen. Saat konkreettisia työkaluja toiminnan uudistamiseen ja yhtenäisten toimintamallien kehittämiseen. Reilun vuoden kestävä koulutus sisältää 12 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet kehittämistyön asiantuntija ja olet suorittanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon sekä Työhyvinvointikortti-koulutuksen. KOJO-tutkinto Viritä arkipäivän esimiestaidot huippuunsa ja johda muutosta ammattimaisesti! Kohti johtajuutta – koulutus on suunnattu ERTOn jäsenille, jotka toimivat esimiestehtävissä tai ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Tutkinnon myötä tunnistat omat vahvuutesi ja kehittymisalueesi esimiehenä ja saat konkreettisia työkaluja arkipäivän esimiestyöhön. Noin vuoden koulutus sisältää 10 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet johtajuuden asiantuntija ja olet suorittanut Lähiesimiestyön ammattitutkinnon. INNO-tutkinto Kehitä oma työsi huippuunsa – hae työkalut uudistumiseen ja uudistamiseen! INNO-koulutus on suunnattu ERTOn jäsenille, jotka haluavat innovatiivisesti kehittää

omaa asiantuntijuuttaan ja vastuualueensa palveluprosesseja. Koulutuksessa kehität sekä organisaatiotasi että omaa ammattiosaamistasi asiakaslähtöisemmäksi ja muutoskykyisemmäksi. Saat konkreettisia työkaluja arkipäivän toimintaja palvelukäytäntöjen kehittämiseen. Koulutuksessa huomioidaan kouluttautujan työkokemus, koulutustausta ja työnkuva. Koulutus antaa mahdollisuuden suorittaa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tai Liiketalouden perustutkinnon. Reilun vuoden koulutus sisältää 15 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet ”työelämän muutosagentti” ja olet suorittanut ammattitutkinnon. Talouden asiantuntija-tutkinto (lähes täynnä) Talouden asiantuntija on aina pääkallopaikalla! Talouden asiantuntija -tutkinto on suunnattu ERTOn jäsenille, jotka toimivat taloushallinnon tehtävissä. Koulutuksessa kehität omaa palveluosaamistasi kohti asiakkaan konsultoivaa kumppanuutta ja kykenet tuotteistamaan taloushallintoalan palveluja. Noin vuoden koulutus sisältää 12 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet suorittanut Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutus: Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Työnantaja ja työntekijä solmivat oppisopimuksen tutkinnon suorittamiseksi. Koulutusyhteistyökumppanimme Verutum Oy koordinoi yhteydenpidon oppisopimustoimistoihin. Valmennuspäivät järjestetään arkipäivinä pääkaupunkiseudulla. Oppisopimus voidaan solmia riippumatta siitä, kuinka kauan kouluttautuja on ollut työelämässä mukana. Yleistä: Oman työsopimuksen tulee olla voimassa vähintään koulutuksen keston ajan.

Sovitun työajan tulee olla vähintään 25 h/ viikossa. Kouluttautuja osallistuu vain yhteen oppisopimuskoulutukseen kerrallaan (samanaikaisesti ei saa osallistua useampaan oppisopimuskoulutukseen). Omalta työpaikalta on rekrytoitava mentori oppimista tukemaan (esim. kokeneempi kollega). Kustannukset: Verutum Oy koordinoi oppisopimuskoulutusten rahoituksen. Opiskelijalta peritään 58 euron tutkintomaksu, muutoin koulutus on veloituksetonta. Opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi verkkoympäristössä, joten oppimateriaaleista ei synny kustannuksia. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mahdollisimman pian, viimeistään 15.12.2016 mennessä osoitteessa verutum.fi/ilmoittaudu. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Hanna Svensberg, Verutum Oy: hanna.svensberg@ verutum.fi, p. 044 566 2131 tai järjestöpäällikkö Soile Lindstedt, ERTO: soile.lindstedt@erto. fi. Saat lisätietoja myös täyttämällä Verutumin nettilomakkeen: verutum.fi/lisatietopyynto. 

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE ERTOn henkilöstön edustajien seminaari 28.-29.1.2017 Korpilammella Tammikuun viimeisenä viikonloppuna on luvassa huikea HED-viikonloppu Espoon Korpilammella. Kaksipäiväisessä seminaarissa työskennellään toimialakohtaisissa työpajoissa, ja käsitellään mm. paikallista sopimista ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Ilmoittautuminen 12.12.2016 mennessä. Lisätietoja: järjestöpäällikkö Soile Lindstedt, soile.lindstedt@erto.fi.

ERTON UUTISIA HELPOTA ARKEA – SIIRRY E-LASKUUN MAKSATKO jäsenmaksusi itse paperista

viitelistaa käyttämällä? Vaihda vaivattomaan ja ekologiseen e-laskuun maksaessasi jäsenmaksua verkkopankissa. Pitkiä viitenumeroita ei tarvitse näpytellä käsin, ja samalla säästät luontoa paperinkulutuksen vähentyessä. Siirry e-laskuun omassa verkkopankissasi joko: A) tilaamalla e-lasku etsimällä laskuttajatiedot nimellä Toimihenkilöliitto ERTO, tai

B) klikkaamalla ”tilaa e-lasku” maksettuasi jäsenmaksun. Molemmissa vaihtoehdoissa saat seuraavan jäsenmaksulaskusi suoraan verkkopankkiisi elaskuna. Pankit tarjoavat erilaisia ilmoitusvaihtoehtoja e-laskun saapumisesta. Tieto e-laskun tilaamisesta siirtyy pankin kautta ERTOn jäsenrekisteriin. Kattosummaista jäsenmaksua maksavat

saavat e-laskun valmiiksi kattosummalla lähettämällä viestin ”haluan e-laskun kattosummalla” jäsenrekisteriin jasenpalvelu@erto.fi. Arvomme kaikkien paperisesta viitemaksusta e-laskuun 31.1.2017 mennessä siirtyneiden jäsenten kesken kolme S-ryhmän lahjakorttia arvoltaan 100€. Tutustu kampanjaan ja sääntöihin osoitteessa: erto.fi/e-lasku-kampanja.

TOIMI

| 4-2016 | 39


ERTO ERTOn jäsenyhdistykset

Kuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

DigiMaMalle räätälöity yrittäjän ammattitutkinto

DIGIMAMA Vuosi 2017 on yrittäjän vuosi Yhdistynyt DigiMaMa on toiminut kohta jo kokonaisen vuoden, ja kauteen on mahtunut monenlaisia tapahtumia sekä kohtaamisia. Ensi vuodelle lupaamme, että vanhoja ja hyväksi koettuja, jäsenlähtöisiä toimintatapoja jatketaan ja yhteistyökumppanuuksiamme vahvistetaan, mutta aivan uusia toimintamuotojakin kehitellään. Yrittäjälle sopiva liitto Yrittäjäksi ryhtyminen saattaa olla yksi elämän käännekohdista. Uudessa tilanteessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään sopivaa yhteistyökumppania, jonka kanssa jatkaa matkaa. ERTOssa tunnetaan alan edunvalvonnan ja työelämän kiemurat. Yrittäjäjäsenenä saat sekä ammattiliitto ERTOn että ammattiyhdistys DigiMaMan jäsenedut, joista on sinulle yritystoiminnassasi konkreettista hyötyä. Jos aloitat yritystoiminnan, ota yhteyttä ERTOn jäsenrekisteriin välittömästi. Voit yrittäjänä jatkaa normaalisti jäsenyyttäsi DigiMaMassa. Myös ERTOn työttömyyskassassa eli palkansaajakassassa sinulla on oikeus yrittäjänä olla nk. suoja-ajan eli 18 kuukauden ajan. Jos yritystoimintasi jatkuu sen jälkeen, sinun on huolehdittava liittymisestä yrittäjille suunnatun työttömyyskassan jäseneksi (Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT tai Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT) Esimerkkejä eduista DigiMaMan yrittäjäjäsenelle: • monet yrittäjille suunnatut tapahtumat, joissa voit kehittää ammattitaitoasi • DigiMaMa:n tarjoamat lisäkoulutukset ja räätälöity yrittäjän ammattitutkinto • Yrittäjän Palsta verkossa tarjoaa tukea, uutisia ja neuvoja, joiden rooli on tulevaisuuden yritystoiminnassa entistä tärkeämpi, sekä esittelee yrittäjäjäseniä ja tuo sinulle ja yrityksellesi näkyvyyttä • maksuton konsultaatio yritystoimintaasi, jossa perehdytään ja keskitytään sinun yritystoimintaasi ja sen kehittämiseen. • ”Tuotteista Tähtituotteita”-kirja, jonka avulla kykenet työstämään ja kehittämään omaa liiketoimintaasi • yrittäjille suunnatut koulutus-/sparrausillat sekä muut verkostointiin tarkoitetut tapahtumat

40 |

TOIMI

| 4-2016

Yrittäjän ammattitutkinto on suunniteltu räätälöidysti DigiMaMan jäsenille, jotka vasta suunnittelevat yrittäjyyttä, ovat vasta aloittaneet yrittäjinä tai ovat jo toimineet pitkään yrittäjyyden parissa. Koulutus sopii erinomaisesti myös ammatinharjoittajille, joilla on vahva ammattiosaaminen, mutta valmiudet toimia yrittäjänä kaipaavat hiomista tai täydentämistä. Koulutus auttaa hiomaan oman yrityksesi liiketoimintasuunnitelmaa sekä löytämään uusia keinoja ja työkaluja yrityksesi liiketoiminnan perustamiseen ja/tai kehittämiseen. Tutkinto on tehokas tapa kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamista, sillä koulutus on erittäin käytännönläheinen sekä mielekäs tapa oppia yrittämisen ohella. Koulutus alkaa tammikuussa 2017. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.erto.fi/palvelut/kalenteri Hae opiskelustipendiä! DigiMaMan stipendiä voi hakea kaikkiin koulutuksiin, kursseihin tai tapahtumiin, jotka liittyvät: • työelämään • ammattijärjestö- tai luottamustoimintaan • ammattiin/ammattialaan • kuntoutukseen tai vapaa-ajan koulutukseen, jotka tukevat ammattiosaamista tai työssä jaksamista. Stipendiä voivat hakea kaikki DigiMaMan varsinaiset jäsenet. Hakemukset osoitteella: sihteeri@digimama.fi pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.digimama.fi

Uusi syyskokouksessa valittu hallitus aloittaa toimintansa järjestäytymällä tammikuussa, jonka jälkeen YSTEAn tapahtumakalenteri tarkentuu nettisivuillamme. Tervetuloa mukaan ensi vuoden tapahtumiin! pj. Virva Ryynänen p. 040 703 8035 virva.ryynanen@erto.fi www.ystea.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY SOAn oma jäsenetu – maksuton asianajajien puhelinneuvonta – apua yksityiselämän oikeusasioihin. SOAn jäsenenä saat Eversheds Asianajotoimiston lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämääsi liittyvissä oikeudellisissa asioissa. Soita numeroon +358(0) 10 684 1400 ja ilmoita samalla ERTOn jäsenkortistasi löytyvä jäsennumero. Nyt on hyvä päivä liittyä SOAn jäseneksi! pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@erto.fi www.soary.com

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY Päivitä yhteystietosi ja osallistut arvontaan!

YSTEA RY Käy katsomassa YSTEAn nettisivut: www.ystea.fi ja Facebookissa Yksityisen sosiaalija terveysalan ammattilaiset ry YSTEA. Näistä löydät tiedotteita ja toimialojamme koskevia uutisia. Syyskokouksessa marraskuussa käsitelty toimintasuunnitelma 2017 antaa tietoa ensi vuoden toiminnan suuntaviivoista. Toimintasuunnitelma on nähtävissä nettisivuillamme.

Päivitä sähköpostiosoitteesi ERTOn eAsioinnissa ja osallistut S-ryhmän 20 euron lahjakortin arvontaan. Lahjakortteja arvotaan yhteensä 5 kpl niiden jäsenten kesken, joilta löytyy sähköpostiosoite eAsioinnista 31.12.2016 mennessä. Arvonta suoritetaan tammikuussa 2017, jonka jälkeen lahjakortit toimitetaan voittajille. Yhteystietoja pääset päivittämään osoitteessa: www.erto.fi/liiton-easiointi pj. Jaana Monto p. 040 512 4223 jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi


ERTO Työttömyyskassa tiedottaa LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RY Logistiikan toimihenkilöt ry toimii autoliikenneja huolinta-aloilla työskentelevien toimihenkilöiden edunvalvojana. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä ammattijärjestönä ja valvoa työmarkkinoilla heidän oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etujaan sekä kehittää heidän ammattitaitojaan ja -tietojaan. Jäsenemme työskentelevät mm. ajojärjestelijöinä ja konttoritoimihenkilöinä huolinta- ja kuljetusliikkeissä sekä kuriiri- ja lähettipalveluissa, varustamoissa, linja-autoliikkeissä sekä taksikeskuksissa. Lue lisää: www.logistiikantoimihenkilot.fi. pj. Marko Nurmi p. 040 862 3 765 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RY  Erityistoimihenkilöt ET ry on useita toimialoja kokoava työelämän muutoksen monialayhdistys. Jäsenemme työskentelevät mm. eläinklinikoilla, kuntosaleilla, huolto- ja kiinteistöalalla, matkailu- ja kulttuurialoilla sekä aatteellisissa järjestöissä ja säätiöissä. Yhdistyksen perinteeseen on kuulunut mm. uusien ammattialojen ja pienten työpaikkojen järjestäytyminen. Jäsenenämme saat ERTOn vahvan edunvalvonnan lisäksi vilkasta koulutus-, kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa. Tutustu meihin www.etry.fi sekä Facebookissa Erityistoimihenkilöt ETry, ja tule mukaan! Meidän jäsenenämme voit olla, vaikka työpaikkasi vaihtuukin!  pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@uudenmaanliitto.fi www.etry.fi

TIETOPAKETTI HALLITUKSEN ESITTÄMISTÄ TYÖVOIMAPOLIITTISISTA MUUTOKSISTA HALLITUS ESITTÄ Ä kolmen kuukauden välein tehtäviä työttömän määräaikaishaastatteluja. Myös työn vastaanottovelvollisuutta halutaan tiukentaa. Hallituksen esitysten mukaan muutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.

Työttömän määräaikaishaastattelut Työtön haastatellaan ensimmäisen kerran kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. TE-toimisto voi olla järjestämättä tätä ensimmäistä haastattelua, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi kuitenkin järjestettävä työttömälle haastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein. Starttiraha Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki. Starttirahan edellytyksiä väljennettäisiin ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Starttirahan maksaisi jatkossakin TE-toimisto. Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen • TE-toimistolla olisi mahdollisuus poistaa ammattitaitosuoja, jos työnhakijan koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla. • Työttömällä ei enää olisi pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työs-

tä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus. • Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä. • Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi. • Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia. • Työttömät velvoitettaisiin osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa. Lisätietoja työvoimapoliittisista muutoksista saa osoitteesta www.tyj.fi

ALUEJÄRJESTÖT Länsirannikon aluejärjestö ERTOLAINEN KUORO kuoro aloitti toimintansa syyskuun alussa Oulussa. Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön kuoro on nimeltään Vox ERaTO. Kuorossa on 12 iloista laulajaa, ja kuoronjohtajana toimii Ahti Sepp. Harjoitukset pidetään Raatin Nuorisoseuran talolla keskiviikkoisin klo 17 18.30. Mukaan mahtuu vielä, joten jos haluaisit olla osa laulavia ERTOlaisia, niin otathan yhteyttä Sirkku Inkilään sirkka.inkilä@erto.fi tai Mervi Karkkoseen mervi.karkkonen@mll.fi.

ENSIMMÄINEN ERTOL AINEN

TOIMI

| 4-2016 | 41


ERTO ERTOn yhteystiedot ERTON TOIMISTO Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 etunimi.sukunimi@erto.fi Liiton eAsiointi www.erto.fi/liiton-easiointi Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen 040 553 8536 HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri 09 6132 3238 Aho Mirkka viestintäasiantuntija 09 6132 3264 Lindstedt Soile järjestöpäällikkö 09 6132 3271 Parikka Ainomaria viestintäpäällikkö 09 6132 3272

ALUEJÄRJESTÖT T YÖMARKKINAYKSIKKÖ

TALOUS- JA

ETELÄ-K ARJALA

LAPPI

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja (osa-aikaeläkkeellä) 09 6132 3248 Arola Saara vt. edunvalvontajohtaja 09 6132 3233 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Järvinen Sini lakimies 09 613 232 66 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Numminen Taija lakimies 09 613 23 101 Tykkä Johanna lakimies , perhevapaalla Väänänen Markku asiantuntija 09 6132 3262

HENKILÖSTÖHALLINTO

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758 eila.tauren@gmail.com

pj. Merja Lindroos p. 0400 661 870 merja.lindroos@accountor.fi

ETELÄ-POHJANMA A

LÄNSIR ANNIKKO

pj. Ulla Knuuttila p. 050 308 0122 ullaknuuttila@netikka.fi

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarja jäsensihteeri, tiimin vetäjä 09 6132 3268 Hytönen Pirkko jäsensihteeri 09 6132 3259

Miettinen Teemu talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3112 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 T YÖTTÖMY YSK ASSA

ETELÄ-SAVO

p. 09 6132 3224 erto.tk@erto.fi eAsiointi WebTytti www.erto.fi/kassan-easiointi

pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@gmail.com

PIRK ANMA A

pj. Tarja Nieminen p. 050 539 7102 tarjanieminen@hotmail.com

HELSINKI-UUSIMA A

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

pj. Heli Salama p. 044 799 2984 heli.salama@welho.com

Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256 Mamia Toni järjestelmäasiantuntija 09 6132 3226

ITÄ-SAVO

Etuuskäsittelijät Graae Mikaela Myllykangas Jade Hokkanen Eeva Hutri Merja Numminen Heidi Ropanen Minna Utriainen Sari Vlasoff Heidi

KESKI-SUOMI

pj. Laura Puustinen p. 050 541 3688 laura.puustinen@erto.fi

POHJOIS-K ARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi POHJOIS-POHJANMA A

pj. Sirkka Inkilä p. 045 878 8708 sirkka.inkila@erto.fi

K ANTA-HÄME

pj. Irja Uhre p. 050 511 4818 irja.uhre@gmail.com

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

Palveluneuvoja Vuohelainen Katariina

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com SATAKUNTA

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com VARSINAIS-SUOMI

pj. Arja Lehtonen p. 040 557 2245 arja.h.lehtonen@kolumbus.fi

ERTON UUTISIA PÄIVITÄ TIETOSI EASIOINNISSA – VOITA BEATS-KUULOKKEET! ERTON EA SIOINTI on jäsenten sähköinen asiointipalvelu, jonka löydät osoitteesta erto.fi/liiton-easiointi. Tietojesi oikeellisuus on tärkeää ERTOlle ja jäsenyhdistyksellesi. Kun tietosi ovat ajan tasalla, voimme ajaa etujasi paremmin työelämässä. Huolehtimalla

42 |

TOIMI

| 4-2016

muuttuneiden yhteystietojen päivittämisestä varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat postitukset ja tiedotteet, ja kuulet uusista eduista ja tapahtumista. eAsiointi uudistuu alkuvuonna 2017. Nyt kannattaa jo käydä tarkistamassa omat tiedot,

sillä kaikkien eAsioinnissa 31.1.2017 yhteystai työpaikkatietonsa päivittäneiden kesken arvotaan upeat langattomat Beats-kuulokkeet. Kampanjasta ja säännöistä voit lukea lisää osoitteessa: erto.fi/easiointi-kampanja.


TEKSTI

UUSI ALKU

SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Eetu Hannukainen, 6 vuotta tekee ehkä maata ja multaa. Hän voi olla töissä esimerkiksi energialaitoksessa, koska siellä käytetään maata. Luulen, että sisällöntuottajaksi voi opiskella maantietokeskuksessa. Työ sopisi sellaiselle ihmiselle, joka tietää maa­ ilmasta paljon. Se voisi olla ihan kiinnos­ tavaa työtä. Minulla on yli 20 eri ammattia, mitä haluaisin isona tehdä. Ensimmäinen haa­ veammattini on kuitenkin edelleen ykkö­ nen. Kaksivuotiaasta asti olen halunnut

SISÄLLÖNTUOTTA JA

lääkäriksi. Haluaisin olla töissä sairaalassa. Olen itse ollut sairaalassa viikon, ja siellä oli kotoisaa. Ennen kuin voin alkaa lääkäriksi, minun täytyy opiskella varmaankin lääketiedettä, geometriaa, äidinkieltä ja ympäristöoppia. Uskon, että opiskelu olisi hauskaa, koska tykkään oppia uusia asioita. Ei ole väliä hoitaisinko lapsia vai aikui­ sia, molemmat käyvät. Kivointa olisi se, että saisi auttaa ihmisiä paranemaan. Jos minulle tulisi potilaaksi lapsi, joka pelkää,

niin haluaisin ensin rauhoittaa hänet. On vielä kysymysmerkki, miten sen tekisin. Vaikeinta olisi, jos potilaaksi tulisi joku, joka on ollut pahassa onnettomuudessa. Olen testannut hoitamista madolla. Näin meidän lähellä kastemadon, josta tuli verta. Otin sen käteeni ja peitin haa­ van hetkeksi lehdellä. Sitten laitoin madon takaisin maahan, eikä se vuotanut enää verta. Eetun äiti on yrityspalveluneuvoja ja isä on hankinta-asiantuntija.

TOIMI

| 4-2016 | 43


NEW YORK NEW YORK erto.fi/new-york-kampanja

Ei huono päivä olla jäsen!


Toimi 4/2016