Page 1

PA R EM M A N T YÖPÄ I VÄ N PUOLES TA

3 -16

KIELITAITO, SINNIKKYYS JA SUOSITUKSET = TÖITÄ SUOMESTA TIIMI YMPÄRI MAAILMAA AIVOVUOTOA RAJOJEN YLI VIHREÄÄ KULTAA

PURJEHTIJA SYDÄMELTÄÄN BILEET MUSEOSSA HANKI POSITIIVINEN STRESSI

Rita Kostama:

VAIKKA LÄPI HARMAAN KIVEN

SISÄILMASSA ONGELMIA? SÄÄDÄ TAPASI!

JÄSENLEHTI


TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTON JÄ SENLEHTI PÄ ÄTOIMIT TA JA AINOMARIA PARIKK A TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW

20

Muillekin hommia

Maahanmuuttajat niputetaan työllistymiskeskustelussa turhan herkästi. ”Toisessa ääripäässä on henkilöitä, joiden luku- ja kirjoitustaito on omallakin äidinkielellä heikko ja toisessa eräs syyrialaismies, joka valmistelee väitöskirjaa suomalaisessa yliopistossa”, asiantuntija huomauttaa.

KIR JOIT TA JAT SARI ALHAVA JANNE AROL A TERHI HAUTAMÄKI ANT TI ISOK ANGA S VIRVE JÄRVINEN ANT TI KIRVES K ATARIINA KR ABBE TUOMA S LEHTONEN VIRPI MELLERI MIINA POIKOL AINEN TIINA TORPPA KUVA A JAT JA KUVIT TA JAT ANT TI KIRVES JONNA KOSKI JUHA MYLLYMÄKI TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY TARKK'AMPUJANKATU 4 A 39

0 0140 HEL SINKI P. 040 554 7 780 SUSANNA .CYGNEL@

sisältö 3-2016

FONDAMENTA .FI W W W.TOIMILEHTI.FI HT TP://ISSUU.COM/ TOIMI

TOIMIN JUTUT

Rita Sinnikäs

16

Miksi edes yritän, vaikka en saa näyttää taitojani? Sitä Ruandasta kotoisin oleva Rita Kostama on miettinyt paljon. Hän on opiskellut suomen kielen, valmistunut yo-merkonomiksi ja tradenomiksi sekä työskennellyt kaupassa – ilman etenemismahdollisuutta, ja siksi hänellä on nyt oma yritys.

Paniikki aivovuodosta?

28

Osaajien työperäistä muuttoa ulkomaille ei tarvitse ajatella vain ongelmana. Oman uran eteenpäin vieminen muualla voi olla Suomi-kuvan kehittämistä ja taitojen kartuttamista.

G lobaali työympäristö

34

Ulkomaanmatkoja, työkavereita eri kulttuureista ja mahdollisuus työskennellä maailman huippuosaajien kanssa. Hohdokasta! Tosin kansainvälisessä firmassa tehdään reissuilla kovasti töitä eikä aikaeron rasituksista tai yöllisistä virtuaalikokouksista palautuminen ole ihan helppoa.

2 |

TOIMI

| 3-2016

TOIMIN VA K IOT

TOIMIN PA LSTAT

3 PÄ ÄKIRJOITUS

4 URA & IHMISET

8 TYÖ & PARI

Sirpa ja Petri luottavat toisiinsa. 12 PARASTA TYÖSSÄNI

Jarmo Lahti. 13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki kirjan myymisestä. 14 OMAT RAHAT

Metsässä kasvaa rahaa. 31 3 TOIMIVA A POINTTIA

Etätyön ekologia. 32 VAPA ATA AIKA A

Laura Putkonen purjehtii. 33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

pohtii perheen ja työn yhteensovittamista. 37 TOIMI OIKEIN

Sisäilma on työnantajan vastuulla. 43 U USI ALKU

Jere Loikkanen haluaa selostajaksi.

Mitä Kiky tarkoittaa ertolaisille? Tapoja voi säätää kohti parempaa, jos edes on tarpeen. Ulkoistaminen ei oikeuttanut irtisanomiseen. Ulkomailta töitä. 6 TYÖ & TERVEYS

Positiivinen stressi siivittää hienoon suoritukseen. Hengitä! Astma on monen ongelma ja vaikuttaa uranäkymiin. Luomuliikunnan perusteet. Korkeakoulutetut istuvat ihan liikaa.

SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI JULK AISIJA ERIT YISALOJEN TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTO RY MEDIAMY YNTI MIK AMAINOS OY P. 050 528 7 782 INFO@MIK AMAINOS.FI PAINOPAIKK A FORSSA PRINT

2016

AIK AK AUSLEHTIEN LIITON JÄ SEN ISSN

0783-9693

9 MYÖS NAISILLE

Läppärit, tabletit ja älypuhelimet tänä syksynä. 10 TRENDI & TÖRMÄYS

Työelämän deittipalvelu. Vältä A-hepatiitti helposti. Energisoiva ruokavalio – nappaa vinkit talteen. Erilainen juhlapaikka. Tammenterhot mukaan ja multaan. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

JUHA MYLLYMÄKI KUVA SI K ANTEEN RITA KOSTAMAN.


pääkirjoitus

PYSYVÄÄ ON VAIN MUUTOS

J

Ennalta hankittu turvaverkosto pehmentää työelämän töyssyjä.

os pitäisi valita nykyhetkeä parhaiten kuvaava sana, poimisin sanan muutos. Suurimmat muutokset tapahtuvat yhteiskunnan ja työelämän eri tasoilla, mutta ne koskettavat voimakkaasti myös yksilöiden arkea. Digitalisaation myötä työ ja toiminnan prosessit ovat muuttuneet lineaarisista verkostoituneiksi järjestelmiksi, joita ei voi enää tarkasti määritellä. Tietoverkot ja sosiaalinen media tekevät muutoksesta globaalia. Työelämän rakennemuutos tarkoittaa irtisanomisia, ammattinimikkeiden katoamista ja uusien ilmestymistä vanhojen tilalle. Myös työn sisällöt muuttuvat. Ammattitaidon ylläpitämisen kannalta uuden oppimisesta ja elämänmittaisesta kouluttautumisesta tulee entistä tärkeämpää kaikilla toimialoilla. Yhä useampi joutuu työelämän risteykseen, jossa pitää miettiä, missä ja millaisessa työsuhteessa työskentelee. Perinteisen palkkatyön rinnalle kehittyy monityösuhteita ja kevytyrittäjyyttä. Vanhan taakse jättäminen tarkoittaa yleensä hyppyä tuntemattomaan. Useimmat meistä viihtyvät tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Uuden oppiminen vaatii ponnisteluja. Muutos tarkoittaa myös epävarmuutta, ja epävarmuuden sietäminen on pitkäjänteistä stres-

sinhallintaa. Turvaverkostot pehmentävät työelämän töyssyjä. Jokainen luultavasti pelkää epäonnistumista. Todellisuudessa menetettävää ei ole paljonkaan. Muutos saattaa avata työelämän ovia ja tuoda eteen yllättäviäkin mahdollisuuksia. Tätä kirjoittaessani olen ollut alle kaksi viikkoa uudenkarheissa työsaappaissa. Ennen muutoksen polulle lähtemistä kysyin itseltäni, mikä olisi kamalinta, mitä voisi tapahtua. Kysyin myös, mikä olisi parasta, mitä voisi tapahtua. Pahin näyttääkin olevan juuri parasta. Voin tehdä tyhmiä kysymyksiä ja saada muutkin katsomaan asioita uudelta kantilta. Voin oppia omista toimintatavoistani ja ehkä muuttaa vanhoja rutiineja sujuvammiksi. Voin todeta pudonneeni jo kolmannen kerran kärryiltä saman keskustelun aikana, ja saan palkinnoksi vilpitöntä hyväksyntää ja kannustusta. Vaakakuppi painaa merkittävästi enemmän plussan puolella. Muutosmyönteistä syksyä!

MUUTOS SAATTAA TUODA ETEEN YLLÄTTÄVIÄ MAHDOLLISUUKSIA.

Jurin Juttu

Ainomaria Parikka päätoimittaja

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA .

ITSENSÄ T YÖLLISTÄ JIEN määrä kasvaa lähivuosina kiihtyvällä vauhdilla. Muutos voi olla monelle keino työllistyä uudella ja joustavalla tavalla. Tutkimusten mukaan yksinyrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin työsuhteiset, vaikka he ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin työsuhteiset. Jotta itsensä työllistämisen megatrendi olisi hyvä asia, on huolehdittava erityisesti kolmesta asiasta: Yrittäjyys on vapaaehtoista. Ketään ei saa pakottaa yrittäjäksi eikä kenestäkään saa vaikkapa sosiaaliturvan kannalta tulla vahingossa yrittäjää. Sosiaaliturvaa uudistetaan. Jokaisella pitää olla oikeus kohtuulliseen turvaan työnteon muodosta huolimatta. Työmarkkinoita ei kannata yrittää muuttaa sopimaan sosiaaliturvaamme, vaan työttömyysturva pitää sovittaa työelämän muutoksiin. Uudet työnteon muodot eivät ole keino työlainsäädännön kiertämiselle ja halpatyölle. Kaikille kuuluu kohtuullinen ja reilu korvaus tekemästään työstä. Kaikissa työnteon muodoissa.

TOIMI

| 3-2016 | 3


ura&ihminen

K

Kikyllä lisää työpaikkoja

ilpailukykysopimuksella (Kiky) tavoitellaan yritysten kilpailukyvyn ja siten työllisyyden parantamista. Se toteutetaan muun muassa heikentämällä työehtoja, mikä on Suomessa historiallista. Yksityisillä aloilla heikennys on työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa. Lisäksi palkkojen yleiskorotuksista luovuttiin vuodeksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että sopimus voi synnyttää jopa 35 000 työpaikkaa. ”Kiky kyllä lisää työpaikkoja jonkin verran, mutta nyt annetut luvut ovat vain arvioita. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, on kuitenkin niin suuri ongelma, että sopimus kannatti tehdä huolimatta uusien työpaikkojen määrän epävarmuudesta”, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. ERTOn hallitus on sitoutunut Kikyyn ja pitää erityisen tärkeänä, että sairausajan palkkoja ei heikennetä, yksityisen sektorin lomarahoja ei leikata ja paikallista sopimista laajennetaan hallitusti. Kiky ei ERTOn mukaan liioin mahdollista työehtosopimusten minimipalkkojen alittamista. ”ERTOn jäsenkyselyssä syksyllä 2015 yli 80 prosenttia jäse-

4 |

TOIMI

| 3-2016

nistä halusi neuvotella vaihtoehtoisen ratkaisun hallituksen ilmoittamille työelämän heikennyksille. Eniten jäsenet vastustivat sairausajan palkan heikentämistä ja mahdollisuutta alittaa työehtosopimusten minimipalkat. Kilpailukykysopimus on raskas ratkaisu, mutta se kuitenkin toteuttaa hyvin jäsenkyselystä saatuja linjauksia”, Aaltonen toteaa. ERTOn jäsenistä suuri osa työskentelee aloilla, joilla ei ole lainkaan työehtosopimusta, esimerkiksi mainosalalla, asianajotoimistoissa, liikuntakeskuksissa tai eläinklinikoilla. Näiden alojen työehtoja ei siis ole Kikyn yhteydessä muutettu, joten esimerkiksi työsopimuksiin sovitut tai vakiintuneet työajat säilyvät ennallaan eikä Kilpailukykysopimus pidennä työaikaa. Yleiset valtion keräämien verojen ja maksujen muutokset kuitenkin koskevat kaikkia. ”Näillä niin sanotuilla sopimuksettomilla aloilla työaika ei pitene Kikyn mukaisella 24 tunnilla vuodessa, ellei siitä erikseen sovita työntekijän ja työnantajan kesken. Jäsenen ei ole mikään pakko hyväksyä työajan pidennystä ainakaan ilman lisäpalkkaa. Yksipuolisesti työnantaja ei saa pidentää näillä aloilla työaikaa”, Aaltonen painottaa. TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVA JUHA MYLLYMÄKI


KOONNUT

ura&ihminen

SUSANNA CYGNEL

Säädä tapojasi eroon huonoista työtavoista? Myöhästelystä, työtehtävän viime tippaan jättämisestä tai voimia syövästä hermoilusta? Entä jos lakkaisin taistelemasta tapojani vastaan ja kehittäisin itselleni uusia tapoja? Esimerkiksi menen paikalle vähän etuajassa, käytän sen ajan tapaamisen valmistautumiseen tai vain hengitykseen. Tai otan tavaksi, että viikkooni sisältyy itselleni antoisa tekeminen. Kun uusi tapa on itselle miellyttävä, omaa arkea helpottava, se tapa saattaa ajan mittaan hävittää voimia vievän, huonon tavan. Saku Tuomisen ja Annamari Heikkilän kirja Uskonko (Otava 2016) käsittelee uskomusten voimaa. Kirjaa mukaillen voi kysyä, jospa oma huono tapa ei edes ole huono. Jonkin huonoksi arvottaminen on vain uskomus sekin! Ja kun yritämme työllä ja tuskalla päästä eroon jostakin tavasta, tulemme vain vahvistaneeksi sitä tapaa. Tavat ovat juurtuneita ajatusmalleja. Tuominen on aiemmin kirjoittanut luovuudesta. Uutuuskirjassa on uskomusten suhteesta luovuuteen. Monen asiantuntijan mukaan yksilön luovuu-

YRITÄTKÖ PÄ Ä STÄ

Kuinka… teen vaikuttaa se, että uskoo olevansa luova. Oikeasti uskoo, eikä sano uskovansa. Uskomus ei ole hokema! Kirja määrittelee, että uskomus on silmänräpäyksessä syntyvä, syvältä kumpuava ajatus tai kokemus, jota ihminen pitää totena. Silti varsinkin omiin uskomuksiin voi vaikuttaa. Kaikkein tehokkaimmin uskomuksia muuttavat teot, konkreettiset asiat. Tarvitsen konkretiaa uskoakseni, etten ole myöhästelijä. Lasken, että menin viime viikolla 16 kertaa ajoissa johonkin paikkaan. TEKSTI

TIINA TORPPA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Päätös: ulkoistaminen ei oikeuttanut irtisanomiseen muutaman vuoden työsuhteen jälkeen taloudellisin ja tuotannollisin syin. Yrityksen kannattavuus oli tilapäisesti näyttänyt laskeneen, koska samaisen jäsenen tehtäviin kuului myyntilaskutus ja hän oli ollut sairauslomilla. Muutoin yrityksessä ei ollut tapahtunut muutoksia. Yhtiö kuitenkin päätti, että taloushallinto ulkoistetaan ja jäsen irtisanotaan. Muutaman kuukauden kuluttua irtisanomisesta yhtiö palkkasi uuden työntekijän tekemään vähintään kahtena päivänä viikossa ERTON JÄ SEN IRTISANOTTIIN

kyseistä laskutusta, jota irtisanottu jäsen oli tehnyt. Hovioikeus katsoi, ettei yhtiön asemassa ollut tapahtunut olennaista muutosta ja työt eivät olleen siinä määrin vähentyneet, että irtisanominen olisi ollut oikeutettua. Sen vuoksi yhtiö tuomittiin maksamaan työntekijälle perusteettomasta työsuhteen päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, yt-menettelyn laiminlyönnistä hyvitystä 8 000 euroa ja ERTOlle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut eli noin 21 000 euroa korkoineen.

Mikähän minusta tulee isona? KOKEILE AVO-AMMATINVALINTAOHJELMA A , jos mietit, minne ponnistaa hankkimaan uutta suuntaa peruskoulu- tai lukiopohjalta. AVO ei valitse puolestasi tai mittaa soveltuvuuttasi, mutta auttaa sinua tarkastelemaan keskeisiä arvojasi ja kiinnostuksiasi.

LÖYDÄT TYÖTÄ ULKOMAILTA

EUROOPASSA JA MAAILMASSA AVAUTUU KOKO AJAN TYÖPAIKKOJA. HAE PAIKKAA, REKISTERÖIDY TYÖNHAKIJAKSI TAI SEURAA, MITÄ REKRYTOINTISIVUSTOT TARJOAVAT.

Töihin Eurooppaan EURES, Euroopan maiden työnvälitys verkossa, kattaa ison osan Eurooppaa. Tarjolla on yli miljoona työpaikkaa. Lisäksi sivusto sisältää tietoa asumisesta ja työskentelystä eri maissa, kohdassa Living and working. Voit luoda sivuille oman tilin, jolla rekisteröidyt työnhakijaksi. Työpaikka EU:sta Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston sivusto, EPSO, ilmoittaa EU-hallintoelimien avoimet virat ja toimet. Haku tarkoittaa yleensä niin kutsuttua rekrytointikilpailua. Jo ennen hakua EPSOn sivuilla voi tehdä itsearvioinnin ja saada tietoa omasta soveltuvuudesta. Rekrysivuja maakohtaisesti Suomalainen työnvälitysyritys Uranus esittelee suomeksi maakohtaisia rekrytointisivustoja koko maailmasta, maanosittain. Lisäksi eri maiden valtiolliset työnvälitykset julkaisevat ilmoituksia avoimista työpaikoista verkossa. Sivut löytyvät yleensä kunkin valtion hallinnon tai työhallinnon kautta: Ruotsissa on arbetsförmedling, Saksassa arbeitsagentur jne. Järjestöön töihin Ulkoministeriö on kerännyt kansainvälisten järjestöjen rekrytointisivustot omille verkkosivuilleen. Joukossa on iso määrä järjestöjä, jotka hakevat osaajia.

www.mol.fi/avo

TOIMI

| 3-2016 | 5


työ&terveys

S

Kehitä hyvä stressi

tressi-sana tuo mieleen ahdistuksen, hulluna hakkaavan sydämen ja kivistävän pään. Stressi ei kuitenkaan ole automaattisesti huono tila, vaan hyvä stressi eli eustressi auttaa suuntaamaan energiaa ja saamaan asioita aikaan. Oleellista on eustressin lyhytkestoisuus ja mahdollisuus palautua, jottei positiivinen stressi käänny negatiiviseksi. ”Kokemuksellisuus on myös tärkeää: tiedostaako ihminen tilansa ja erottaako hän hyvän stressin huonosta”, korostaa VTT:n tutkija, projektipäällikkö Päivi Heikkilä. Heikkilä oli mukana VTT:n ja Tampereen yliopiston Eustresshankkeessa, joka tutki stressin hyviä puolia yrittäjien arjessa. Haastatellut kertoivat omia keinojaan vaihtaa huono stressi hyväksi. ”Joskus ei millään jaksaisi tarttua epämieluisalta vaikuttavaan työhön. Silloin voi hakea vauhtia eustressin kautta. Vaikkei tehtävällä olisi kiire, sille voi luoda mielessään deadlinen, johon on yl-

lettävä. Lisäksi isoon tai haastavaan tehtävään saattaa olla vaikea tarttua, mutta kun se pilkotaan paremmin nieltäviksi, konkreettisiksi paloiksi, sen kimppuun on helpompi hyökätä”, Heikkilä vinkkaa. Mitäpä jos siirtäisit to do -listan tehtävät heti done-listalle tehtyäsi ne? Älä tuijota paniikissa tekemättömien töiden listaa, vaan innostu tehtyjen sarakkeesta. ”Eräällä työpaikalla oli tapana jakaa säännöllisin väliajoin jollekin työntekijälle lapio-palkinto. Se oli kiitos siitä, että sen saaja oli lapioinut sontaa eli tehnyt epäkiitollista hommaa, joka oli vienyt muidenkin työtä eteenpäin”, Heikkilä kertoo hyvin toimineesta ideasta. Internetiin on avattu kaikille avoin Eustress-hankkeen verkko-ohjelma osoitteeseen www.eustress.fi. Sieltä löytyy lisää keinoja hyvän stressin luomiseksi. TEKSTI

SARI ALHAVA KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

KOFEIININ KORVIKE

Huomio hengitykseen Hengitys voi piristää tai rentouttaa sen mukaan, miten hengityksen rytmittää. Tasapitkät hengitykset lisäävät keskittymiskykyä. Kokeile esimerkiksi laskemalla mielessäsi neljään sisäänhengityksen aikana ja neljään uloshengityksen aikana. Jatka pari minuttia. Saat lisää energiaa pidentämällä sisäänhengitystä: laske sisäänhengityksellä kahdeksaan ja uloshengityksellä neljään. Uloshengityksen pidennykset rauhoittavat ja sopivat hyvin iltaan. TEKSTI

6 |

TOIMI

VIRPI MELLERI

| 3-2016


KOONNUT

työ&terveys

SUSANNA CYGNEL

Astma ahdistaa töissäkin suomalainen aikuinen, eli jopa 250 000 työntekijää, sairastaa astmaa. Tulevaisuudessa määrä saattaa vielä kasvaa, koska eritoten nuoret miehet sairastavat sitä yhä enemmän. Astma on pitkäaikaissairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat jatkuvassa tulehdustilassa ja keuhkoputket supistelevat. Astmaatikko saa helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä esimerkiksi pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Nykyään lääkitys pitää useimmiten astman kurissa, eikä tauti haittaa läheskään kaikilla elämää juuri lainkaan. Se ei enää yleensä vie sairaalaan tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Joillakin oireita kuitenkin tulee jatkuvasti lääkityksestä huolimatta ja silloin tarvitaan osaavaa ammatinvalinnanohjausta – miten turhauttavaa onkaan kouluttautua ammattiin, jota ei voi kuitenkaan valmistuttuaan tehdä! Astma voi siis hankaloittaa työuran kehittymistä tai toisaalta työ voi pahentaa oireita: astmaa sairastavat ovat vaihtaneet ammattia tai joutuneet luopumaan työstään hengitystieoireiden vuoksi selvästi useammin kuin muut. Astmariski on lisääntynyt esimerkiksi leipureilla ja elintarviketyöntekijöillä, maanviljelijöillä, siivoojilla, tarjoilijoilla, maalareilNOIN JOK A K YMMENES

la, sairaanhoitajilla ja kemian alan työntekijöillä. Jos oireet pahenevat töissä, ongelmaan kannattaa puuttua heti ja estää taudin paheneminen. Ammattiastma oikeuttaa Suomessa tapaturmavakuutusjärjestelmän korvaamiin etuisuuksiin, joista merkittävin on ammatillinen kuntoutus eli tukeminen uudelle uralle.

150 minuuttia

hieman hengästyen 150 minuuttia (2,5 h) tai raskaammin 75 minuuttia (1 h 15 min).

LIIKU VIIKOSSA

LIIKKUA L U O M U S T I TÖ I S S Ä ?

PIENIKIN ARKIAKTIIVISUUS ELI LUOMULIIKUNTA ON TERVEYDEN KANNALTA AINA PAREMPI VAIHTOEHTO KUIN ISTUMINEN.

Lähde: www.potilaanlaakarilehti.fi KUVA

SHUT TER STOCK

Hoida puhelut seisoen. Pelkkä seisomaan nousu aktivoi aineenvaihduntaa ja lisää energian kulutusta. Kävele portaat. Porraskävely on hölkkää tehokkaampaa liikettä. Kolmen–viiden porrasvälin nousu päivittäin vähentää aivoinfarktin riskiä liki kolmanneksella. Hanki pallo pepun alle. Vaihda työtuoli ajoittain jättipalloksi. Se on epävakaa ja harjoittaa siksi keskivartalon lihaksia. Tuunaa taukotila. Voisiko työpaikan kahvihuoneeseen hankkia baaripöydän ilman jakkaroita? Seisten vietetyt tauot vähentävät merkittävästi päivittäistä istumista.

TAUON PAIKKA RUNSA S PAIK ALL A AN OLO ja kevyen liikunnan vähäisyys arkipäivisin kuormittaa erityisesti korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten terveyttä. Rasittavampaa liikun-

Kuinka…

taa, kuten reipasta kävelyä, kyllä harrastetaan ahkerasti. Kevyen liikunnan vähäisyys paljastaa, ettei istumista tauoteta päivän aikana, ja tämä ilmiö alkaa jo muodostua terveysriskiksi. Tauko paikallaan! -opas kannustaa tekemään fiksuja valintoja, jotta työpäivissäkin olisi liikettä. Siitä saa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen ammateissa, joissa kökötetään paljon vaikkapa näyttöpäätteen edessä. Suomalaisten istumisen vähentäminen on jopa yhteiskunnan kokoinen huoli, koska sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime vuonna kansallisen ohjelman istumisen vähentämiseksi.

Tee torstaista tossupäivä. Kun kaikilla on jalassa lenkkarit, palaveri voidaan pitää kävellen – pikaisesti käytävällä ja pidemmin lähipolulla. Liike stimuloi aivoja, ja palaveri poikii hyviä ratkaisuja. Kierrä kortteli kellon kanssa. Kellota työpaikkasi ympäristön taukolenkit. Tällöin uskallat lähteä pyrähdykselle ennen tärkeää palaveria. Lähde: Arto Pesola, Luomuliikunnan työkirja. Fitra 2015 TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN

Lataa maksuton Tauko Paikallaan! -materiaali: www.kkiohjelma.fi

TOIMI

| 3-2016 | 7


työ&pari

TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Petri Kuivaniemi, 51 yrittäjä Sirlog Oy, Sastamala Sirpa Lindroos, 66 yrittäjä Sirlog Oy, Sastamala

Kuljetusalan tehokaksikko Sirpan sinnikkyydellä ja Petrin määrätietoisuudella hankalakin lasti päätyy perille. PETRI KUIVANIEMI: Niin hankalaa kohdetta, lähetystä SIRPA LINDROOS: Hoidan yrityksessämme pääasiassa pro­ ja aikataulua ei ole, etteikö Sirpa löytäisi siihen ratkaisun. jekti-asiakkaat ja merikuljetukset, Petri taloushallinnon, Hän ei taida tuntea en pysty -sanaparia. Sirpa on kekseliäs ja vakituiset asiakkaat ja kumipyöräliikenteen. Vaikka meillä pitkäjänteinen. Hän soittaa niin kauan alihankkijoille, että on kummallakin omat asiakkaamme, kiire- ja pattitilanteiskuljetus järjestyy – oli kyydittävänä sitten ta emme selviäisi yksin. Voin aina luottaa kenkälaatikko tai iso kone. Sirpan sinnikPetrin apuun. Hän tekee sen, minkä lukyys on tuonut meille uusia asiakkaita. paa. Hän etenee määrätietoisesti tavoit”HÄN VASTAA Olimme kumpikin miettineet yrittäjyytkuin juna. Työtapa on ilmeisen TYÖPUHELUIHIN teeseen tä ja vuonna 2000 päätimme perustaa yhtehokas. Emme ole juuri markkinoineet VAIKKA dessä kuljetuspalveluyrityksen. Työllistämpalvelujamme, vaan uudet asiakkaat ovat me toistemme lisäksi kaksi muuta henkilöä. MARJAPUSKISTA.” tulleet puskaradion kautta. Saan kiittää Järjestämme alihankkijoittemme kalustolla Petriä siitä, ettemme ole juuri menettäasiakkaittemme lähetyksille kuljetuksen neetkään asiakkaita. mihin päin maailmaa vain ja myös hyvin lyhyellä varoitusajalla. Jos poistun päivällä työpaikalta, Petri tietää mihin ja mikEmme katso työssämme kelloa. Hoidamme työasioita si ajaksi. Koskaan ei voi tietää, tuleeko seuraavassa puhelussa myös kotoa ja autosta käsin. Toisin kuin monelle tutulle, Sir- toimeksianto, joka vaatii meidän jokaisen työpanoksen. Tiipalle voin ja kehtaan soittaa koska tahansa. Hän vastaa työ- viin valmiustilassa olon vastapainoksi voimme hiljaisempina puheluihin vaikka marjapuskista tai hiihtoladulta. Yhteinen hetkinä poistua työpaikalta hyvällä omallatunnolla omiin yrityksemme on hänelle tärkeä. askareisiimme.

8 |

TOIMI

| 3-2016


KOONNUT

TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

myösnaisille

UUDEN MAAILMAN TYÖKALUT Toimistojen työjuhdat, eli läppärit, tabletit ja älypuhelimet, kehittyvät kovaa vauhtia. Toimi selvitti tietotekniikan kehitystrendit tänä syksynä.

1. Kovalevy siirtyy historiaan. Tietokoneiden kovalevyt on korvattu monissa uusissa kannettavissa SSD-levyillä (Solid-state drive), joista useimmat hyödyntävät flashmuistia. SSD-levyn ansiosta tietokoneesta pystytään tekemään kevyempi ja pienikokoisempi. Kone myös avautuu nopeammin. Haittapuolena on vähäisempi muistikapasiteetti. 2. Pilvitallennus yleistyy. Erilaisia pilvipalveluita käytetään entistä enemmän tiedostojen tallennuspaikkoina. Pienen tallennustilan saa käyttöönsä veloituksetta. Tarpeen kasvaessa lisätilaa voi hankkia pienellä kuukausitai vuosimaksulla. Tallennuskapasiteettia voi lisätä myös hankkimalla pienikokoisen ulkoisen kovalevyn. 3. Näytöt kutistuvat. 13- ja 14-tuumaisilla näytöillä varustettujen läppärien kysyntä on moninkertaistunut viime vuodesta. Pieninäyttöinen kone mahtuu näppärästi laukkuun ja on kevyt kuljettaa. 4. Kuvanlaatu paranee. Kannettavien koneiden näyttöpaneelien laatu ja resoluutio on parantunut viime vuosina merkittävästi. Full HD -näyttö alkaa olla uusissa koneissa jo selviö, mutta parhaissa läppäreissä on jo 4K-näytöt. 5. Kirjautumisessa hyödynnetään biometriikkaa. Numerolukituskoodit vaihtuvat biometriikkaa hyödyntäviin systeemeihin. Sormenjälkitunnistimet alkavat olla jo

tuttu juttu. Nyt tulevat kasvo- ja iiristunnistimet. Kehitystä on tapahtunut, sillä esimerkiksi kasvojentunnistinta ei voi hämätä enää valokuvalla. 6. Langaton äänentoisto yleistyy. Bluetooth-yhteydellä toimivien langattomien kaiuttimien suosio on kasvanut samaa tahtia suoratoistopalvelujen yleistymisen kanssa. Langattomien laitteiden äänenlaatu onkin kehittynyt lähivuosina huimasti. 7. Laitteistoriippumattomuus. Kun ohjelmistot ja palvelut siirtyvät verkkoon, niitä voi käyttää eri laitteilla. 8. Puhutut komennot. Tietokonetta tai tablettia ei tarvitse ohjata pelkällä näppäimistöllä, sillä ne ymmärtävät puhetta. Puheohjaus-ominaisuus löytyy Windows-, Androidja iOS-käyttöjärjestelmistä. Applen puheohjaus ymmärtää jopa suomea. Google kehittelee assistenttilaitetta, jota voi esimerkiksi pyytää varaamaan pöydän ravintolasta. 9. Kannettavien ja tablettien hybridit. Läppäri ja tabletti eivät välttämättä ole enää kaksi erillistä laitetta. Molempien laitteiden parhaat puolet voidaan nimittäin yhdistää samaan koneeseen. Monissa läppäreissä on tablet-tyyppinen kosketusnäyttö, jota voidaan kääntää jopa 360 astetta. Joissain malleissa näytöt voidaan myös irrottaa näppäimistöosasta. Tietotekniikan trendeistä kertoi tuotepäällikkö Anssi Saari Gigantista.

TOIMI

| 3-2016 | 9


trendi&törmäys VERKOSTOT

TYÖELÄMÄN DEITTIPALVELU ammattitapahtumissa saattaa nykyään törmätä Brella-verkostoitumispalveluun. Se on nettipohjainen palvelu, jonka avulla voi sopia jo etukäteen tapaamisia, eikä kontaktien luominen ja verkostoituminen jää sattuman varaan. Brella on jyväskyläläisten yrittäjien idea, joka lanseerattiin pari vuotta sitten. Palvelu on sen jälkeen myyty jo sataan tapahtumaan, ja sen avulla on sovittu yli 10 000 tapaamista. ”Viimeisen vuoden aikana olemme kansainvälistyneet, joten palvelua myydään nyt myös muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, kertoo Key Account Manager Jani Lehtimäki. Palvelu muistuttaa nettideittipalveluja tai Tinderiä. Sisään voi kirjautua LinkedIn-tunnuksilla, ja palvelu ehdottaa parhaiten sopivia kontakteja, joista haluamilleen voi lähettää saman tien tapaamispyynnön. Yhtä hyvin voi etsiä henkilöitä nimellä tai selata tapahtumaan osallistuvien henkilöiden profiileita. ”Kukin osallistuja päättää kuitenkin itse, hyväksyykö tapaamispyynnön vai ei”, Lehtimäki korostaa. Kokeilin Brellaa erään tapahtuman osallistujana. Sen käyttö oli helppoa ja tapaamisten sopiminen mutkatonta. Tapaamisiin varatussa tilassa oli hyvä tunnelma puheensorinan täyttäessä huoneen. Ihmiset olivat silminnähden innoissaan näistä pikadeiteistä. Työelämän senssipalvelu herätti hilpeyttä, mutta myös ihan oikeita työhön liittyviä kontakteja luotiin ja ylläpidettiin palvelun avulla. YHÄ USEAMMISSA

TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE

MATKAT&TERVEYS

KOONNUT

SUSANNA CYGNEL

ELÄMÄNMUUTOS

Syö itsesi energiseksi Lisää vireyttä ja paranna aivojen tehoja tekemällä pieniä muutoksia ruokavalioosi. Voitele aivot. Käytä päivittäin luomulaatuista kylmäpuristettua oliiviöljyä. Aivoista noin 60 prosenttia on rasvakudosta ja niitä pitää valella hyvillä rasvahapoilla. Muuten ajattelu tökkii. Lisää raakaa. Jos sinua väsyttää lounaan jälkeen, lisää raakojen kasvisten määrää lounaalla. Niiden sisältämä kuitu tasaa verensokerin heittelyä, josta iltapäivänuupahdus yleensä johtuu. Karkkia ja kuitua. Verensokeri heittelee usein myös makeiden välipalojen jälkeen aiheuttaen väsymystä. Nakerra herkun alle tai päälle porkkana tai pala ruisleipää. Käynnisty vihermehulla. Vehnänorasmehussa on kitkerän ruohoinen maku, mutta se herättää horteesta. Vehnänorasta saa luontaistuotekaupoista myös jauheena, jonka voi sekoittaa nesteeseen ja vaikka pakastaa jääpalapusseissa. Voimaa Andeilta. Maca on ravinteikas ja energisoiva juuri, jota jo muinaiset inkasoturit käyttivät lähtiessään taisteluun. Se parantaa suorituskykyä myös työelämässä. Sekoita yksi teelusikallinen macaa esimerkiksi pirtelöön tai jogurttiin. Buustaa kahvia. Voimakahvissa on piristävän kofeiini lisäksi hyviä rasvahappoja, jotka menevät ”suoraan päähän”. Lisää kupilliseen kahvia 1 ruokalusikallinen luomuvoita ja 1 ruokalusikallinen MCTöljyä ja surauta tehosekoittimessa. Lähde: Satu Silvo & Silvoplee (Virpi Melleri ja Satu Silvo)

PESE KÄDET, JUO PULLOVETTÄ A-HEPATIITTI ON VIRUKSEN aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu saastuneesta ruuasta tai vedestä. Tartunnan voi saada Suomessa ulkomaisista pakastemarjoista – ne tulisi kiehauttaa ennen käyttöä – mutta yleensä A-hepatiitti on tuliainen kaukomailta. ”Ulkomailla on hauska maistella eksoottisia ruokia ja makuja, mutta A-hepatiittitartunnan voi saada esimerkiksi huonosti kypsytetyistä nilviäisistä, simpukoista tai ostereista sekä saastuneella vedellä pestyistä kasviksista”, kertoo järjestösuunnittelija Hilkka Lahti Munuais- ja maksaliitosta. Hyvä käsihygienia on kaiken perusta. Pullotettu vesi on hyvä sijoitus ja jääpalojen välttäminen kannattaa. A-hepatiittirokote antaa suojan. Tartunnan oireita ovat ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, kuume ja ihon sekä silmien keltaisuus. Tulehdus rauhoittuu lähes aina itsestään, eikä siihen ei ole lääkehoitoa. Virus häviää elimistöstä ja jättää pysyvän immuniteetin. Ahepatiitti todetaan verikokeilla.

10 |

TOIMI

| 3-2016

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON

Trendikäs pukeutuminen sopii nyt Suomen säihin harvinaisen hyvin. Leveät vajaamittaiset lahkeet kestävät kurakelissä kahlaamista ja lämmittävät paremmin kuin kireät pillifarkut. Komeuden kruunaavat pitkät viitat ja jättimäiset neuleet. Pipo päähän ja menoksi! … JA L ASKEE Viime syksyn nilkat paljastava sukaton tennarimuoti on ihan mennyttä, toivottavasti. Se nyt vain on tyhmää hankkia reumatismi – eivätkä sinisenkirjavat jalat ole edes kauniit.


trendi&törmäys

Teatterimuseossa voi viettää ikimuistoisen firman juhlan.

T

Tiimi juhlii museossa

yky-päivän jälkeen yrityksen koko toimintakulttuuri muuttui. Näin sanoi eräs työporukka vietettyään tyky-päivää Teatterimuseossa, Helsingin Salmisaaressa. Upeaa museo-ohjelmaa on pitkin Suomea: työporukka voi järjestää tapahtuman, viettää pikkujoulua tai juhlia muita kekkereitä. Yleensä juomat ja ruuat saa tilattua samasta paikasta. Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Teatterimuseossa juhlaohjelmaksi on tarjolla svengaava 1920-luku tai kohtauksen järjestäminen, jolloin osallistujat itse toteuttavat yhdessä esityksen. Teatterimuseossa pidetyissä tyky-päivissä työasioita lähestytään teatterin keinoin. Valmiista työpajoista Tykyttääkö on parin tunnin rentouttava hyvinvointipaja 2–25 hengelle. Näe muilla kuin korvilla on kolmen tunnin teatterityöpaja 3–30 hengelle.

Turussa Aboa Vetus & Ars Nova -museon Minuuttitaidetreffit irrottaa työpaikan kiireistä ja rooleista. Kahden tunnin ohjelma sopii 5–25 hengelle. Ainutlaatuinen juhla- ja tapahtumapaikka on Turun linna. Oulun taidemuseossa taidepitoinen tyky- tai kokouspäivä suunnitellaan yhdessä tilaajan kanssa. Tampereen museoista Vapriikki on työporukoiden suosima kohde ja uusin tulokas on Näsilinnan vanhaan palatsirakennukseen avattu Museo Milavida. Tampereella pidetään kaikille avoin afterwork kuukauden viimeisenä tiistaina. Ohjelma sisältää joka kerta eri sisältöä museois­ ta. Lisäksi Tampereen Vapriikissa on tiistaina 29. marraskuuta kaikille avoimet pikkujoulut – eli jos työnantaja ei pidä pikkujouluja, yhteinen pikkujoulu kutsuu. TEKSTI

TIINA TORPPA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

TAMMENTERHOT TALTEEN MONET ISTUTTAVAT syksyllä kukkasipuleita. Nyt on hyvä aika istuttaa myös tammi. Aivan oikein, tammenterhot vain talteen puiden juurelta. Hyvälaatuiset terhot erottaa siitä, että ne pysyvät upoksissa vesiastiassa. Terhot istutetaan noin

viiden sentin syvyyteen multaan. Toinen vaihtoehto on säilyttää terhoja talven yli kylmässä, vaikka jääkaapissa hiekkarasiassa ja istuttaa itäneet maahan vasta keväällä. Jalosta puusta on iloa vuosikymmeniksi ja tulevat sukupolvet kiittävät.

TOIMI

| 3-2016 | 11


parastatyössäni

TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Jarmo Lahti, 58

Parasta työssäni on… PAR A STA T YÖSSÄNI ERTOn asiantuntijana on, että voin oppia lähes joka päivä vieläkin jotakin uutta. ERTOssa työnkuvani on muuttunut moneen kertaan, mikä on tyypillistä järjestötyölle. Nykyisin hoidan riita-asioita ja työsuhdepäivystystä, neuvottelen työehtosopimuksista ja koulutan. Erityisalojani ovat liikunta-ala sekä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyvät asiat. Työpäiväni kuluvat pääosin ERTOn toimistolla, mutta etenkin kouluttajana saan tavata ertolaisia ympäri Suomea. Meillä on työmarkkinayksikössä erittäin hyvät välit keskenämme. Konsultoimme toisiamme: joudumme monesti tulkitsemaan sopimuksia ja lakeja, joten on viisasta kysyä muiden mielipiteitä asioista. Myös ikävien ja ahdistavien asioiden jakaminen kollegoiden kesken on fiksua. Minulle on tärkeää, että työni on merkityksellistä. Olen erittäin iloinen siitä, että saan työssäni auttaa toisia ja pitää heidän puoliaan. Eri näkökulmien yhteensovittaminen on haastavaa, eikä voittoa aina tule. Kuitenkin vain murto-osa riidoista joudutaan ratkomaan oikeusprosessin kautta. CV 1980 Ohjaaja Helsingin kaupunki, Naula­kallion vastaanottokoti 1982 Nuorisosihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Uudenmaan piiri 1987 Tiedottaja AIDS-tukikeskus

12 |

TOIMI

| 3-2016

1990 Järjestösihteeri Suomen Mielenterveysseura 1999 Asiantuntija Toimihenkilöliitto ERTO 2026 Toivottavasti olen terve eläke­läinen. Talvella vietän kolme kuukautta ystävien kanssa Aasiassa. Todennäköisesti jooga on tehnyt minusta vihdoinkin notkean.


VIESTINTÄKONSULT TI

ANT TI ISOK ANGA S LUKEE AMMAT TIKIR JALLISUUT TA PUOLESTA SI.

kotiläksyt

Myynnin korkeajännitys

P

Suomalainenkin voi oppia myymään – jos vain haluaa.

aras tapa ymmärtää Suomen talouden taalinen kanssakäyminen meille usein luontevampaa ongelmia on mennä vaatekauppaan Suo- kuin kasvotusten tapahtuva. ”Treffeillä käydessään messa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Ruot- varsinkin suomalaisilla miehillä on vaikea ilmaista tunsalaisessa ja amerikkalaisessa kaupassa hy- teitaan. Liehittelevän tekstiviestin lähettäminen tref­ myilevät myyjät tulevat heti kyselemään fien jälkeen irtoaa kuitenkin helpommin.” kuulumisia, mutta suomalaisessa myyjää saa etsiskellä pitkään hyllyjen takaa. Kun läntiset virka- PARVISEN KIR JAN AL AOTSIKKO on Näin meille myyveljet ja -siskot suosittelevat aktiivisesti erilaisia vaihto- dään, ja kirjansa esipuheessa hän sanoo, että teos on ehtoja ja lisäostoksia, suomalainen ynähtelee kysyjälle, suunnattu suomalaisille, jotka haluavat oppia käyttäettä ”siinä ne on kaikki hyllyssä”. Ei ole ihme, jos ame- mään myyntipsykologiaa tai suojautumaan siltä. rikkalaisessa kaupassa tulee ostettua enemmän kuin oli Myyntitykkien psykologisilta vippaskonsteilta suoalun perin tarkoitus – ja suomalaisessa vähemmän. jautuminen jää kirjassa kuitenkin vähälle – ehkä sen Suomalaiset arvostavat työtä silloin, kun työ liittyy vuoksi, ettei sellaiseen ole tässä töykeiden tumpelotuotteiden tai palveluiden suunnitteluun tai tuotan- myyjien maassa erityistä tarvetta. toon. Jostain syystä samojen tuotSen sijaan Parvinen palaa kerta teiden tai palveluiden myyntityötä toisensa jälkeen lempiaiheeseenpidetään kuitenkin arveluttavana sa, suomalaisen myyntikulttuurin ”MYYNTITYÖTÄ tyrkyttämisenä, jonka kanssa reedistämiseen. Esitellessään ja anaPIDETÄÄN hellinen suomalainen on tekemisislysoidessaan erilaisia tekniikoita ARVELUTTAVANA sä korkeintaan nenäänsä pidellen. hän päätyy aina johtopäätökseen, Suomen talouden ongelmat ovat- TYRKYTTÄMISENÄ.” ettei suomalaisen myymisen pohkin ensisijaisesti myynnin ongeljimmainen ongelma ole osaamattomia, väittää Suomen ainoa myynnin muudessa vaan viitsimättömyydesprofessori Petri Parvinen kirjassaan Myyntipsykologia. sä. Se menestyksekkään myymisen puuttuva osanen on Maailman parhaistakaan tuotteista ei ole meille juuri asenne, tai kuten Parvinen sanoo, vaikeasti tutkittava hyötyä, jos jäämme odottelemaan, että ne myyvät itse ilmiö ”tekemisen meininki”. itsensä. Juuri tätä tekemisen meininkiä myyntiprofessori korostaa myös neuvoissaan Suomen kansantaloudelle ja kansainvälisillä markkinoilla toimiville suomalaisille TUTKIMUST YÖN LISÄKSI Petri Parvisella on runsaasti käytännön kokemusta liike-elämästä yrittäjänä ja yrityksille. Suomea ei käännetä uuteen hallitusammattilaisena. Hän on myös innostusta puh- nousuun yrittämällä muuttaa kankuva esiintyjä, jonka paksulla Turun murteella pidetyt sanluonnettamme, vaan muuttamyynnin ylistykset ovat parhaimmillaan yhdistelmiä malla asenteitamme ja panostaakateemista luentoa, herätyskokousta ja stand up -ko- malla myyntitaitoon, joka nojaa jo olemassa oleviin vahvuuksiimme. miikkaa. ”Epäsosiaalisuus hidastaa, Kirjassaan Parvinen käy läpi myymisen perusteoriat erilaisista ostajatyypeistä perustelu- ja suostuttelutek- haittaa ja osittain estääkin suoniikoihin ja täydentää tarinaa sekä omilla löydöksillään malaisten menestymisen kauettä muulla alan tuoreella tutkimustiedolla. Konkre­ pallisilla eväillä, mutta antaa t­iaa ajatukset saavat hauskoista – ja usein surkuhupai- samalla perustan, jonka päälle sista – tosielämän tarinoista, joiden taustalta voi miltei opetellut sosiaaliset taidot tekevät suomalaisesta hyvän kuulla turkulaisen aksentin. Samalla Parvinen pyrkii ennakoimaan myynnin tule- myyjän”, Parvinen kirjoittaa. via trendejä ja antamaan niistä ohjeita Oy Suomi Ab:lle. Toisin sanoen: ruotsalaisia Vaikka Suomi onkin vielä verkkokaupan kehitysmaa, emme ole, amerikkalaisiksi jatkuvasti kasvavaa e-myyntiä Parvinen pitää yhtenä emme tule, joten olkaamme suomalaisten suurista mahdollisuuksista, onhan digi- suomalaisia myyjiä.

TOIMI

| 3-2016 | 13


omatrahat

TEKSTI

KIR SI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

RAHA KASVAA PUUSSA Eettinen ja ekologinen sijoituskohde, joka tarjoaa lisäksi ajanvietettä ja elämyksiä? Metsäpä tietenkin.

M

etsänomistaminen on suomalaisille varsin tuttua puuhaa. Kolmannesmiljoona meistä on metsänomistajia ja perhesuhteiden kautta ainakin noin miljoonalla on jotain tekemistä asian kanssa. Tyypillinen tapa tulla metsänomistajaksi onkin periminen. Pörssikurssien syöksyillessä ja korkotason madellessa nollan tuntumassa metsä on kuitenkin alkanut kiinnostaa yhä enemmän myös sijoituskohteena. Metsätiloista olisi enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Metsä tuottaa hitaasti, mutta varmasti. Pitkällä aikavälillä sen tuotto on ollut kahdesta neljään prosenttia vuodessa. Isot sijoittajat hakevat tuhansien hehtaarien metsäomistuksillaan puskuria ja vakautta sijoitussalkkuihinsa. Mutta kannattaako ihan tavallisen perheen tai palkansaajan edes harkita metsän ostamista sijoitusmielessä? Vastaus riippuu ihan siitä, paljonko on sijoitettavaa rahaa ja aikaa. Metsä nimittäin on sijoituskohteena

14 |

TOIMI

| 3-2016

tyystin toisenlainen kuin vaikka pörssiosakkeet. Sitä ei voi unohtaa korkoa kasvamaan, vaan se vaatii tuottaakseen aktiivista hoitamista. Metsänomistajaksi mielivän kannattaakin ensimmäiseksi pohtia omaa sitoutumishalukkuuttaan. Kaikki metsän vaatimat toimenpiteet voi toki teettää ulkopuolisilla, esimerkiksi oman paikkakunnan metsänhoitoyhdistyksellä, mutta ostopalvelujen käyttäminen nakertaa tuottoa tuntuvasti. JOS VA STAUS SITOUTUMISVALMIUTEEN on ”kyllä”, seuraava vaihe on pohtia sijoitettavan rahan riittävyyttä ja sopivan kohteen ominaisuuksia. Usein metsätila hankitaan läheltä kesämökkiä, mummolaa tai lapsuuden maisemista. Jos tällaiset tunneseikat ovat hankinnassa tärkeitä, hinta voi helposti nousta yli niin sanotun käyvän arvon, jonka ammattilainen laskisi tilalle. Tässä on kokemattoman metsäsijoittajan suurin kompastuskivi. Myös myyjällä voi olla tunneside metsään, jolloin hinnat helposti karkaavat ja sijoituksena hankinta voi olla kehno. Metsätila on aina yksilö, eivätkä keskihin-


omatrahat nat ole oikeastaan kuin suuntaa antavia. Ammattilaisen kirjaa tuloista sekä menoista ja säästää tositteet. Myös ottaminen mukaan jo hankintavaiheessa voi olla viisas- metsätaloudessa voi harjoittaa verosuunnittelua ajoittamalla investointeja samalle vuodelle, jolloin tulossa on ta. Metsähehtaari maksaa tuhannesta kymmeneen- hakkuutuloja. Metsänhoitoon on myös saatavissa tukia ja avustuktuhanteen euroon. Hinta vaihtelee kohteen puuston, sia. Tällä hetkellä ovat käytössä sijainnin ja maaperän mukaan. esimerkiksi kestävän metsänEtelässä kaikki on kalliimpaa, hoidon rahoituslain mukaiset, niin metsäkin. Itään ja pohjoiMETSÄHEHTAARI sanotut kemera-tuet, joita seen mennessä hinnat laskevat. MAKSAA TUHANNESTA niin on jaossa vuosikymmenen lopMetsätilan saavutettavuus KYMMENEEN­ puun asti. Ensi vuonna metsäeli tieverkoston läheisyys on myös arvoon vaikuttava seikka. TUHANTEEN EUROON. talouteen on todennäköisesti tulossa sukupolvenvaihdoksia Maaperä puolestaan vaikuttaa edesauttava lahjaveron helpotus, puunkorjuuseen – ammattilaiset puhuvat kesä- ja talvikohteista. Suoperäinen maa jonka suuruudesta ei vielä ole tietoa. Metsäsijoituksen riskipuolelle asettuvat säiden ja on halvempaa, koska sinne pääsee töihin vain roudan tuhoeläinten aiheuttamat vahingot. Niiden varalle on aikaan. olemassa vakuutuksia, joista ei kannata tinkiä. PUUSTON ARVO ON SUURIN silloin, kun se on jykevää, hakkuukelpoista tukkipuuta. Jos ostaa nuorempaa ON OIKEA STA AN MILTEI MAHDOTON puhua metmetsää edullisemmin, joutuu tuottoakin eli hakkuutu- sästä sijoituskohteena ilman metsän virkistys- ja luonloja odottamaan pidempään. toarvoja. Nekin on kyllä mahdollista ainakin osittain Jotta sijoitustuotoilla olisi merkitystä, ihan parilla muuttaa rahaksi. Metsänomistaja voi vapaaehtoisesti hehtaarilla ei kannata aloittaa. Koska metsän kasvu myydä osan metsästään valtiolle suojelukohteeksi, muthakkuukypsäksi kestää noin 80 vuotta, 80 hehtaarin tila ta mikä tahansa metsä ei tähän tarkoitukseen kelpaa. mahdollistaisi teoriassa parhaimmillaan noin kymme- Määräaikaisessa suojelussa taas metsä pysyy metsännentuhannen euron vuotuiset hakkuutulot. Jokseenkin omistajan omistuksessa, mutta se jätetään metsätaloustasaiseen tulovirtaan tarvittaisiin 40–50 hehtaarin tiluk- käytön ulkopuolelle. Suojelusta maksettava korvaus set. perustuu puuston laskennalliseen arvoon. Yksi vaihtoehto metsäsijoitukselle onkin osuus niin Jotkut ovat yrittäneet saada tuottoja vuokraamalla sanotussa yhteismetsässä, jossa pääsee pienemmälläkin maitaan metsästykseen, mutta tämä voi helposti jäädä osuudella nauttimaan suuruuden tarjoamista eduista. vain aikeeksi. Metsästysseurat eivät mielellään maksa Harva kuitenkaan hankkii metsää ihan puhtaasti rahaa, mutta harrastukseen suopeasti suhtautuva meteuronkuvat silmissään. Useimmille metsänomistajille sänomistaja voi saada helpostikin osansa saaliista tai on tärkeää puuhailla ja viettää aikaa omassa metsässä. kutsun peijaisaterialle. Tällaiset ja muut metsän tarjoKuka hakkaa halkoja, kuka hoitaa kuntoaan raivaus- amat elämykset ovat myös osa sijoituksen tuottoa. töissä ja kuka taas metsästää tai marjastaa. Omatoiminen ja puuhakas metsänomistaja voi huolehtia itse taimikonhoidosta, raivauksesta ja vieläpä harvennuksistakin, mutta päätehakkuu on jo ammattilaisten puuhaa. Päätehakkuun jälkeen on lainkin mukaan tehtävä uudistaminen, eli istutettava taimikkoa, mikä maksaa noin tuhat euroa hehtaarilta. Muita metsän vaatimia investointeja ovat esimerkiksi lannoitus, • Tutustu tarkasti sijoituskohteeseen. ojitukset ja metsäteiden perustamiset. Myös työkalut, • Sijanti, maaperä ja puusto määrittävät metsätilan arvoa. kuten raivaussaha ja muut varusteet maksavat. • Älä anna tunneseikkojen vaikuttaa päätöksiin. • Sitoudu metsänhoitoon ja teetä hoitosuunnitelma. METSÄNHOIDON KULUT ovat verotuksessa vähen• Puntaroi, mitä metsänhoitotoimia pysyt tekemään itse ja mitkä nettäviä, kuten muutkin tulonhankkimismenot. Metjoudut ostamaan. sänomistajan saattaa kannattaa hakeutua alkutuotta• Säilytä tositteet verotusta varten. jaksi eli arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka vuotuiset • Harkitse hakeutumista arvonlisäverovelvolliseksi alkutuottajaksi. myynnit eivät aina ylittäisikään 8 500 euroa, koska sil• Muista vakuutukset vahinkojen varalle. loin voi vähentää myös metsätalouden tulonhankinnan • Selvitä, mihin tukiin ja avustuksiin olet oikeutettu. laskuista itse maksamansa arvonlisäverot. Juttua varten haastateltiin metsäasiantuntija Jukka Haatajaa Metsänomistajien Metsäverotuksessa on omat niksinsä, mutta niistä palvelutoimistosta. Metsäsijoittamiseen ja metsänomistamiseen liittyvä tietoa on kyllä saa selvän perehtymällä. Metsänhoitoyhdistykset muun muassa Metsäkeskuksen, metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten sivuilla. järjestävät metsänomistajille kursseja monista aihepiireistä, myös metsäverotuksesta. Tärkeintä on pitää

Metsäsijoittajan muistilista

TOIMI

| 3-2016 | 15


SISUUNTUNUT SANKARITAR TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

Rita Kostama on tavoitellut sitkeästi omaa paikkaansa työelämässä, vaikka se ei ole ollut helppoa. Hän saapui Suomeen kiintiöpakolaisena lähes 20 vuotta sitten.

M

ikä minussa on vikana? Miksi edes yritän, kun en kuitenkaan saa mahdollisuutta näyttää taitojani? Näitä kysymyksiä alun perin Ruandasta kotoisin oleva Rita Kostama, 38, on miettinyt useasti vuosien varrella. Yrityksen puutteesta Kostamaa ei voi moittia: hän on Suomeen saapumisensa jälkeen opiskellut suomen kielen, valmistunut yo-merkonomiksi ja tradenomiksi sekä mennyt naimisiin ja saanut kaksi tytärtä. Sen lisäksi hän on tehnyt jatkuvasti töitä kaupan alalla ja perustanut viime vuonna oman kirjanpitopalveluita tarjoavan yrityksen. Kostama saapui 20-vuotiaana Turkuun kahden isosiskonsa kanssa vuonna 1998. Perhe pakeni Ruandan kansanmurhaa ensin Kongoon vuonna 1994 ja sieltä seuraavana vuonna Keniaan, mutta pakolaisstatuksen he saivat vasta Senegalissa. Loput kymmenpäisestä sisaruskatraasta on ympäri maailmaa. Tänään Kostaman luona on käymässä hänen Yhdysvalloissa asuva siskonsa, jonka kanssa he eivät ole nähneet 21 vuoteen. Toinen Suomeen tulleista siskoista asuu Tuusulassa ja toinen edelleen Turussa. Kostama itse kotiutui Järvenpäähän. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaa oppia suomen kielen ja tehdä töitä. Kotoutumiskurssin avulla hän olikin jo vuoden päästä Suomeen muutosta työharjoittelijana ruokakaupassa. Kielitaidon puutteen takia hän ei kuitenkaan voinut jatkaa kaupassa, vaan teki muun muassa mallintöitä ja oli avustajana tv-sarjoissa. ”En oikein tiennyt, kuka olin”, hän muistelee nyt omakotitalonsa keittiössä.

16 |

TOIMI

| 3-2016


TOIMI

| 3-2016 | 17


tapasi tulevan aviomiehensä ja muutti tämän luokse Espooseen. Hänen piti jälleen kerran aloittaa kaikki alusta, sillä entiset kaverit jäivät Turkuun. Silloin Kostama ei vielä puhunut kunnolla suomea, vaan kommunikoi enimmäkseen englanniksi. Kun aviomies lähti töihin, Kostama jäi kotiin. ”Ajattelin, ettei tästä tule mitään, ihan oikeasti. Etsin jatkuvasti töitä tai opiskelupaikkaa, mutten löytänyt mitään. Kaikki ovet tuntuivat olevan kiinni.” Vihdoin Kostama sai laitosapulaisen paikan espoolaisesta päiväkodista. Siellä kielikin alkoi sujua. ”Työnantaja sanoi heti työhaastattelussa, ettei haittaa, vaikken osaa suomea, sillä he kyllä opettaisivat. Ymmärsin jo paljon, mutta puhuminen oli hankalaa.” Kostama oli joutunut jättämään lukion Ruandassa kesken ja halusi käydä sen loppuun. Kostaman työkaverit kertoivat opiskelumahdollisuudesta työn ohella. Niinpä hän aloitti opinnot iltalukiossa Helsingissä. Kaksi vuotta hänen työpäivänsä alkoivat Espoossa aamu­seitsemältä ja päättyivät vasta iltayhdeksältä.

VUONNA 2000 KOSTAMA

ILTALUKION JÄLKEEN KOSTAMA hakeutui ammatti-

kouluun opiskelemaan taloushallintoa. Kieli tuntui edelleen hankalalta, mutta taidot riittivät opiskelemiseen. ”Taloustiede tuntui läheiseltä, koska olen yrittäjäperheestä ja meillä on ollut oma kauppa. Ajattelin, että kielitaitoni riittää ainakin numeroiden pyörittelyyn.” Kostama jätti työnsä päiväkodissa, koska oli nyt kokopäiväinen opiskelija. Kun tuli aika mennä työharjoitteluun, Kostama haki ruokakauppaan. Siellä hän sai harjoittelun jälkeen jatkaa myös keikka- ja kesätyöläisenä. Kostama pärjäsi koulussa hyvin ja valmistui puoli vuotta etuajassa. Valmistuttuaan hän alkoi etsiä oman alan töitä. Niitä ei kuitenkaan löytynyt. Opiskelutoverit puolestaan kertoivat, että olivat päässeet oman alan töihin esimerkiksi palkanlaskijaksi. Kostamaa harmitti, sillä hän oli auttanut monia koulutehtävissä, mutta kukaan ei vastavuoroisesti auttanut työpaikan löytämisessä. Hän jäi edelleen kauppaan töihin. Sitten syntyivät tyttäret aika peräkkäin. ”Jossain vaiheessa aloin miettiä, mitä teen seuraavaksi. Haluanko oikeasti jäädä töihin kauppaan vai tehdä jotain, mitä varten olen opiskellut? Mutta huomasin nopeasti, etten saa toimistotöitä. Hakemustani ei ehkä edes käsitelty, koska alussa minulla ei ollut Suomen kansalaisuutta ja hakemuksissa kysyttiin myös äidinkieltä.” Nuorimman lapsen ollessa kaksivuotias Kostama päätti hakea Laurea-ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi, mutta jäi puolen pisteen päähän opiskelupaikasta. Parantaakseen mahdollisuuksiaan hän ilmoittautui suomen kielen kurssille, ja vihdoin koulun ovet avautuivat. ”Olin opiskelun lisäksi koko ajan töissä kaupassa Espoossa, lapseni aloittivat päiväkodin ja muutimme tänne Järvenpäähän. Aikataulu oli tiukka ja vaati paljon joustamista. Se oli hurja vuosi.” Muutokset olivat kuitenkin toivottuja, ja asiat menivät parempaan suuntaan. Arki helpottui, kun Kostama sai siirron Keravan toimipisteeseen opiskelemaan ja 18 |

TOIMI

| 3-2016

työtkin jatkuivat Järvenpäässä. Työpaikalla kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa. ”EN OLE K AUHEA STI PUHUNUT työstäni, mutta se on ollut minulle tosi kova paikka. Olin vuosia pelkästään kassalla, vaikka opiskelin tradenomiksi ja meillä olisi mahdollisuus tehdä vaikka mitä muuta. Olin koulussakin ottanut ylimääräisiä kursseja esimerkiksi logistiikasta, jotta pääsisin tekemään vaikka jonkin projektityön, mutta ei onnistunut.” Kostama yritti näyttää, että pysty parempaan, mutta hänelle ei annettu mahdollisuutta muihin tehtäviin. Hän pyysi saada suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun toimiston puolella, mutta sekään ei käynyt. ”He vain totesivat, ettei minulla ole koulutusta. Samaan aikaan lukiolaiset menivät sinne töihin. Jossain vaiheessa opiskelumotivaationi romahti ja mietin, miksi edes opiskelen. ” Kostama kertoo ajatelleensa heti Suomeen tultuaan, että menee opiskelemaan, rakentaa oman uran ja voi päästä vaikka mihin – niin kuin muutkin. ”Sitten tajusin, etten pääse mihinkään eikä minulta onnistu mikään. Se oli todella rankkaa”, hän sanoo ja pyyhkii silmäkulmiaan. Käänne parempaan tuli, kun Kostama pääsi suorittamaan tutkintoonsa kuuluvan työharjoittelun Keravan seurakunnassa. Tehtäviin kuului kirjanpitoa ja toimistohommia. Vihdoinkin joku luotti ja antoi vastuuta! Hän sai tehdä lopputyönsä seurakunnalle ja kertookin tulleensa läheiseksi seurakunnan työntekijöiden kanssa. ”Saatan vieläkin soittaa heidän kirjanpitäjälleen ja kysyä neuvoa.” Ongelmat kaupassa jatkuivat Kostaman valmistumisenkin jälkeen. Hän oli työskennellyt yli 10 vuotta samalle työnantajalle ja ilmaissut useasti kiinnostuksensa muihinkin kuin kassamyyjän tehtäviin. Hän ei kuitenkaan saanut edes mahdollisuutta hakea avautuvia paikkoja toimistolla, vaikka oli korkeakoulutettu. Esimies muun muassa väitti, ettei Kostamalla ole paineensietokykyä. Mitään näyttöä asiasta ei ollut. Itse asiassa Kostama oli itse joutunut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta jatkanut töitä senkin jälkeen moitteetta. Lähimmät työkaveritkin ihmettelivät, mistä on kyse, kun osaava ja motivoitunut Kostama ei saanut etenemismahdollisuuksia. Kostama vei asian luottamusmiehille, jotka tunnustivat, että kyseessä on työsuojeluasia. Mikään ei kuitenkaan muuttunut, ja lopulta Kostama päätti irtisanoutua.

miettinyt, miksei hän saa maksaa opiskeluun käyttämiään verorahoja työelämässä takaisin. Mitä varten hän oikein on opiskellut korkeakoulussa, jos ei saa koulutustaan vastaavia töitä? Moni Suomeen saapuva pakolainen miettii samoja kysymyksiä ja toivoo, että saisi osallistua yhteiskuntaan tekemällä töitä. Nykyisestä pakolaistilanteesta puhuminen nostaa kyyneleet Kostaman silmiin. ”Siitä tulee tosi paha olo, kun sanotaan, ettei tänne saa tuoda ketään, koska he eivät halua tehdä töitä. Moni kuitenkin haluaisi työskennellä, mutta heidän ei anneta.”

KOSTAMA ON USEIN


”NYT TUNTUU, ETTÄ

MINULLA ON MAHDOLLISUUKSIA.”

Kostama ajatteli heti alusta lähtien, että Suomi on hänen uusi kotimaansa ja hän menee opiskelemaan niin kuin muutkin. ”Sitten yhtäkkiä tulikin seinä vastaan. Mietin, miksi edes yritin olla jotain, mitä en kuitenkaan tule olemaan? Sitä oli niin vaikeaa ymmärtää.” sisuuntuneena Kostama perusti viime vuonna oman kirjanpitoyrityksen. Hän tekee edelleen osa-aikatyötä toisessa elintarvikekaupassa, mutta toiveena on ryhtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. ”Haluaisin todella paljon työskennellä kotona, jotta voin olla enemmän perheeni kanssa.” Asiakkaita Kostama on löytänyt omien verkostojensa kautta. Hän tekee kirjanpitoa vapaaehtoisena esimerkiksi koulun vanhempainyhdistykselle ja lisäksi hän kuuluu taitoluisteluseuransa taloustiimiin. Työt sujuvat ja Kostama olisi jo valmis ottamaan lisää asiakkaita. Seuraavaksi hän aikoo osallistua Aalto-yliopiston kirjanpitäjille suunnatulle kurssille, sillä hän haluaa päivittää osaamistaan. ”Taloushallinnon ala muuttuu koko ajan. Vaikka kurssilla tulisikin toistoa, niin tiedän nyt kouluaikoja paremmin, mistä puhutaan. On mahtavaa oppia uutta.” Vaikka yrittäjyys on Kostaman ykköstoive, hän ei pidä myöskään mahdottomana ajatusta edetä työelämässä muulla tavoin. Nykyisessä työpaikassaan hän viihtyy. ”Nyt on hyvä fiilis ja tuntuu, että minulla on mahdollisuuksia.”

K AIKESTA KOKEMA STA AN

Rita Kostama, 38 Tradenomi, yrittäjä

3 syytä… OPISKELLA

1. Koulutus on tärkeää ja kannattaa aina. Se helpottaa työnsaantia ja myös yrittäjäksi ryhtymistä. Vaikka yksi ovi työelämässä sulkeutuisi, kouluttautuneena voi tehdä itsenäisesti jotain muuta, niin kuin minä tein perustaessani yrityksen. Ilman koulutusta en olisi pystynyt tähän. 2. Opiskeleminen auttaa kotoutumisessa, sillä oppilaitoksissa tapaa uusia ihmisiä ja oppii uuden kotimaan tapoja. Samalla kielitaito kehittyy, saa lisää tietoa oikeuksistaan ja voi osallistua paremmin yhteiskunnan tapahtumiin. Kielitaidottomana ei voi asioida itsenäisesti virastoissa tai vaikka neuvolassa. 3. Minulle on äitinä todella tärkeää, että voin osallistua lasteni koulunkäyntiin ja auttaa heitä opiskeluissa. Suomessa syntyneiden lasten äidinkieli on suomi. Voi johtaa kunnioituksen puutteeseen ja väärinymmärryksiin, jos lapsi ei voi kommunikoida äitinsä tai isänsä kanssa äidinkielellään.

TOIMI

| 3-2016 | 19


Fidan Hajdini tuli Suomeen 11-vuotiaana Kosovosta. Nyt kolmekymppisenä hän työskentelee telemyyjänä logistiikka-alalla DHL:ssä.

Kunnon töitä maahanmuuttajille TEKSTI

VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKI JA SPR

Työtä hakeva maahanmuuttaja tarvitsee kielitaitoa ja sinnikkyyttä – ja hyvät suositukset. Nyt myös hallitus on uudistanut maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa siten, että pääsy työelämään nopeutuu. 20 |

TOIMI

| 3-2016


TOIMI

| 3-2016 | 21


M

aahanmuuttajat laitetaan vähän liiankin herkästi samaan nippuun, kun keskustellaan ulkomaalaisten työllistymisestä Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Mikko Räsänen muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin sekalainen joukko ihmisiä. Kotoutuminen ja työllistyminen vaihtelevat suuresti maahantulon perusteen, lähtömaan, koulutustason, iän ja sukupuolen mukaan. ”Toisessa ääripäässä on henkilöitä, joiden luku- ja kirjoitustaito on heikko omalla äidinkielellä ja toisessa ääripäässä esimerkiksi pari vuotta sitten Suomeen saapunut syyrialaismies, jonka tapasin alkukesästä: hän oli opiskellut Yhdysvalloissa ja valmistelee nyt väitöskirjaa suomalaisessa yliopistossa”, Räsänen kertoo. Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tullaan Suomeen yleensä töihin valmiiseen työpaikkaan, ja esimerkiksi Suomessa asuvien saksalaisten työllisyysaste on jopa parempi kuin kantaväestöllä. Myös Suomessa opiskelleet maahanmuuttajat ovat yleensä hyvässä asemassa työmarkkinoilla, oli lähtömaa sitten mikä tahansa. Kriisialueilta tulevien pakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen on haastavampaa. Räsäsen mukaan pidempään Suomessa asuneet miehet työllistyvät jossain vaiheessa lähes yhtä hyvin kuin kantaväestö, mutta Lähi-idästä kotoisin olevat naiset ovat ehkä huonoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Heistä vain joka kymmenes työllistyy. ”Jos on kotona pienten lasten kanssa, kontaktipinnat yhteiskuntaan jäävät aika pieniksi. Työllistyminen tapahtuu isolta osin ihmisten omien verkostojen kautta ja ilman niitä työn saanti on todella hankalaa”, Räsänen selittää.

aikana saapunut suuren kohun saattelemana ”kauheasti” pakolaisia. Yleinen asenneilmasto lienee vähintäänkin huolestunut: miten Suomi voi selvitä valtavasta ihmismäärästä ja sen aiheuttamista haasteista? Miten tulijoille riittää töitä? Tilastojen valossa tilanne ei ole ihan sellainen kuin tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa kärjistyvä keskustelu antaa ymmärtää. Viimeisimmän suuren selvityksen mukaan pari vuotta sitten Suomessa oli 241 000 ulkomaista syntyperää olevaa asukasta. Viime syksynä alkaneen ”pakolaistulvan” mukana maahan saapui noin 32 000 ihmistä, joista noin 8 000 saa oleskeluluvan ja jää maahan. Iso turvapaikanhakijoiden määrä venytti viranomaisverkon ja järjestöjen toiminta- ja kantokyvyn äärimmilleen, mutta laajemmasta perspektiivistä katsottuna uudet tulijat eivät juuri heilauta tilastoja. Nyt kun ensijärkytyksestä on toivuttu ja valtaosa turvapaikkahakemuksista on saanut päätöksen, voidaan ehkä jo katsoa toiveikkaasti tulevaisuuteen. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistymisen helpottaminen ovat olleet hallituksen asialistalla jo vuosia. Tuoreella pakolaiskriisillä on kuitenkin ollut sellainen vaikutus, että maahanmuuttajien asiat ovat nousseet tärkeyslistan kärkeen ja järjestelmää on nyt uudistettu.

1. Onko maahanmuuttajia tulossa töihin? • Kuljetusalalla tuotantotyöhön on hakenut paljon maahanmuuttajia jo pitkään, mutta toimistotyöhön ei samassa mittakaavassa. • Kansainvälisissä kuljetusalan palveluyrityksissä on jo pitkään ollut ulkomaisia työntekijöitä erilaisissa tehtävissä, usein kuitenkin niin sanotuissa asiantuntijatehtävissä. • Operatiivisissa ja asiakaspalvelutehtävissä on myös ensimmäisen polven maahanmuuttajia – usein nuoria Suomessa koulunsa käyneitä, jotka hallitsevat suomen kielen ja kulttuurin. • Logistiikkavarastoilla maahanmuuttajien osuus kasvaa suhteessa kantaväestöön (syinä matalapalkkaisuus, työajat ja osa-aikatyön järjestelyt). Kommentit ovat ERTOn jäsenyhdistysten edustajilta.

SUOMEEN ON VUODEN

30, perhe lähti pakoon Kosovon sotaa ja tuli Suomeen joulun alla parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin 11-vuotias Hajdini pääsi heti vastaanot-

KOSOVON ALBA ANIN FIDAN HA JDININ,

22 |

TOIMI

| 3-2016

SAATUAAN TILAISUUDEN NÄYTTÄÄ HÄN ON EDENNYT ORGANISAATIOSSA.


tokeskuksessa kielikurssille, ja puolen vuoden kuluttua kommunikointi sujui jo kohtalaisesti. Kielikylpy jatkui Ruukin alaasteella. Nyt 30-vuotiaana Hajdini puhuu sujuvaa suomea ja on työskennellyt jo 11 vuotta logistiikka-alan yrityksessä DHL:ssä – aluksi paketinvalmistelijana terminaalissa, sitten asiakaspalvelussa ja nyt telemyyjänä. Hajdinin kokemuksen mukaan kielitaidosta huolimatta ulkomaalainen törmää työmarkkinoilla usein ennakkoluuloihin, jotka johtavat siihen, että työpaikkaa tarjotaan ensisijaisesti suomalaisille. ”Työpaikalla en ole koskaan kokenut syrjintää, päinvastoin olen saanut työstäni myönteistä palautetta ja paljon hyviä kavereita. Suurin haaste maahanmuuttajilla onkin sen ensimmäisen työpaikan saaminen. En usko, että olisin saanut tätä työtä ilman kaverin suositusta”, Hajdini arvelee. Saatuaan tilaisuuden näyttää kykynsä hän on edennyt organisaatiossa rikkoen myös sen tabun, ettei maahanmuuttaja pärjäisi asiakaspalvelussa. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät kulttuurierot kääntyivät tässä tapauksessa kaikkien eduksi. ”Esimiehet olivat aluksi vähän ihmeissään, kun en edennytkään asiakkaiden kanssa jämäkästi by the book vaan heitin small talkia, mutta he huomasivat nopeasti, että sopimuksia syntyi ja sain asiakastyytyväisyysmittauksista hyvät arviot. On myös ollut hienoa, että minut valittiin luottamusmieheksi. Minulle tullaan puhumaan aroistakin asioista ja työkaverit luottavat, että hoidan hommat kuntoon.”

Fidan Hajdini haaveilee jatko-opinnoista, ehkä rakennusalalla. Unelma-ammattiin eli poliisikouluun ovet eivät auenneet. Päällimmäisenä syynä olivat kirjoitusvirheet suomen kielessä. ”Se oli suuri pettymys, sillä uskon Suomen tarvitsevan kipeästi myös maahanmuuttajataustaisia poliiseja. Toivoisin kielitaitovaatimuksiin joustavuutta. Jos ei ole käynyt päiväkotia ja koko kouluputkea suomen kielellä, kielitaito ei ehkä koskaan tule täydelliseksi. Kunpa ajateltaisiin enemmän niitä etuja, joita maahamuuttaja tuo mukanaan työhön.” kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta nykyistä nopeampaa, joustavampaa ja tehokkaampaa. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen vetää työ- ja elinkeinoministeriössä useita eri uudistuksia. ”Kotoutumiskoulutuksesta tehdään entistä enemmän työelämälähtöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oleskelu- ja työluvan saaneita maahanmuuttajia ei enää ohjata samaan koulutusputkeen, joka voi hitaimmillaan kestää vuosia. Maahanmuuttajien tausta ja osaaminen selvitetään haastattelujen avulla tarkemmin ja heidät ohjataan räätälöidymmille koulutuspoluille. Joillain voi olla pitkäkin ammatillinen osaaminen, vaikka muodollinen pätevyys puuttuu”, Hämäläinen kertoo. Esimerkiksi kokkina, parturina tai rakennusalalla työskennelleille voidaan tarjota puuttuva koulutuspalikka ja mahdollisuus näyttötutkintoon. Työelämään pääsyä pyritään nopeut-

HALLITUS JULK AISI TOUKOKUUSSA

TOIMI

| 3-2016 | 23


tamaan tuomalla kielikoulutusta ammattiopintojen yhteyteen. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä jotkin pääkaupunkiseudun bussifirmat, joiden järjestämiin koulutuksiin otettiin maahanmuuttajataustaisia oppilaita vähän heikommallakin kielitaidolla. Käytännön kieltä opeteltiin samaan tahtiin ammattiopintojen kanssa. Lähes kaikki pilottihankkeiden opiskelijat löysivät koulutuksen jälkeen työpaikan. Uuden mallin ohjeistus on jo lähtenyt Sonja Hämäläisen mukaan eteenpäin. Ministeriö tekee yhteistyötä muun muassa TE-toimistojen kanssa. Niissä tehdään maahanmuuttajien alkuhaastattelut, kartoitetaan osaamista ja annetaan alkuvaiheen ohjausta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat mukana uudistusten suunnittelussa ja toimeenpanossa. Uutta on myös TEMin ja Sitran käynnistämä nopean työllistymisen kokeilu, jossa maahanmuuttajille pyritään luomaan työpaikkoja yhteistyössä yritysten kanssa. Yksityisellä pääomalla rahoitettavalla hankkeella tavoitellaan vähintään 2 000 maahanmuuttajan kouluttamista ja työllistämistä vuoden 2019 loppuun mennessä. Työpaikkoja odotetaan löytyvän muun muassa rakennus-, kiinteistö, hoiva- ja it-aloilta. ”Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin, mutta he työllistyvät sitä paremmin, mitä pidempään he ovat maassa. Ongelmana on ollut, että ensimmäinen työllistyminen kestää liian kauan. Uudistusten tavoitteena on tehostaa kielen oppimista ja auttaa luomaan hyödyllisiä kontaktiverkostoja”, Hämäläinen kertoo. MA AHANMUUTTA JIEN T YÖLLIST YMISEEN liittyvät asiat ovat pinnalla myös Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa. Toisaalta siksi, että työmarkkinajärjestö puolustaa kaikkien työelämässä olevien ja sinne pyrkivien – myös maahanmuuttajien – etuja. Toisaalta siksi, että järjestössä halutaan varmistaa maahanmuuttajien ymmärtävän suomalaisen työelämän pelisäännöt. Keskusjärjestössä on lähestytty haastetta hyvin käytännönläheisesti tuottamalla pari videofilmiä, jotka kertovat suomalaisesta työelämästä. Lisäksi järjestö on aloittanut koulutusyhteistyön Kirkkonummella sijaitsevan Evitskogin vastaanottokeskuksen kanssa. STTK:n järjestöpäällikön Taina Vallanderin mukaan Suomen työehtojärjestelmä on aika poikkeuksellinen myös Euroopan mittakaavassa, saati täysin erilaisesta kulttuuriympäristöstä tuleville maahanmuuttajille. ”Opetusvideoilla haluamme kertoa, että meillä työehdot perustuvat lakiin ja sopimuksiin ja tietystä työstä pitää maksaa tiettyä palkkaa. Millä tahansa palkalla ei pidä mennä töihin. Emme halua, että maahanmuuttajista tulee pimeää tai halpatyövoimaa suomalaisille työmarkkinoille. Se on sekä tulijoiden että syntyperäisten suomalaisten etu”, Vallander kertoo. Videoilla ja vastaanottokeskuksessa järjestetyissä koulutuksissa kerrotaan muun muassa, miten työnhaku Suomessa tapahtuu – mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten mahdollisessa haastattelussa käyttäydytään. ”Suomi on kovin järjestäytynyt ja muodollinen yhteiskunta toisin kuin monet pakolaisten lähtömaat, joissa työelämän kulttuuri voi olla paljon epämuodollisempi.”

32, on hyvä esimerkki määrätietoisesta maahanmuuttajasta, jonka sinnikkyys lopulta palkittiin unelmatyöllä. Mekonnen tuli Suomeen 2009 opiskelemaan Åbo Akademiin. Hänellä oli jo yksi oikeustieteellinen tutkinto Addis Abeban yliopistosta ja työkokemusta kan-

ETIOPIAL AINEN TEWODROS MEKONNEN,

24 |

TOIMI

| 3-2016

”SUURIN HAASTE ON ENSIMMÄISEN TYÖPAIKAN SAAMINEN.

MINUA AUTTOI KAVERIN SUOSITUS.”


2. Millaisia haasteita maahanmuuttajien palkkaamisessa on? • Työsuojelussa ja työturvallisuudessa voi olla merkittävästi ongelmia sekä toimintamallien ymmärtämisessä että toimintakulttuurin omaksumisessa. • Kielitaidottomuus tai heikko kielitaito voi rajoittaa työyhteisön sosiaalisten suhteiden kehittymistä. • Työyhteisön sisällä hankausta voi tulla erilaisista kulttuuritaustoista. • Kielitaito on suurin este. Suomessa pärjää, jos osaa englantia, mutta jos ei osaa englantia tai suomea, työskentely on haastavaa. • Työyhteisön yleinen asenne maahanmuuttajia kohtaan voi vaatia ennakkovalmistelua ja selvittelyä ennen rekrytointia. Kommentit ovat ERTOn jäsenyhdistysten edustajilta.

Ulkomaalaiset työllistyvät palvelu- ja myyntialoille työllistyvät paremmin kuin yleisesti kuvitellaan. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 -raportin mukaan 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli vuonna 2014 kymmenen prosenttia matalampi kuin suomalaistaustaisten. 64 prosenttia maahanmuuttajista oli töissä, kun suomalaistaustaisten määrä oli 74 prosenttia. Tilastokeskuksen, Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa laajasti 15–64-vuotiaiden maahanmuuttajien kielitaitoa, terveyttä, koulutusta ja työllistymistä. Tutkimus julkaistiin joulukuussa 2015. Maahanmuuttajat työllistyvät ennen kaikkea palvelu- ja myyntialoille. Parhaiten työllisty-

MA AHANMUUTTA JAT

vät Virosta, EU- ja Efta-maista sekä PohjoisAmerikasta tulleet korkeasti koulutetut. Vaikein tilanne on pakolaisina saapuneilla. Yli 10 vuotta Suomessa olleista pakolaistaustaisista vain joka toinen oli töissä vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät Suomessa lähes yhtä hyvin kuin suomalaiset miehet. Ulkomaalaistaustaiset naiset puolestaan työllistyvät huomattavasti huonommin kuin suomalaisnaiset. Vain hieman yli puolet ulkomaalaistaustaisista naisista on töissä. Vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon – lähes yhtä moni kuin vastaavan ikäisistä suomalaisista.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maahanmuuttajien fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä turvallisuuden ja osallisuuden kokemuksia. Erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen saapuneiden pakolaisten traumaattiset kokemukset sodasta näkyivät mielenterveysongelmina. STTK:n järjestöpäällikön Taina Vallanderin mukaan maahanmuuttajien työllistymistä toimihenkilöaloille ei ole tilastoitu. ”Monet toimihenkilöammatit vaativat korkeaa koulutustasoa, mikä voi hidastaa maahanmuuttajien työllistymistä. Koko koulutusjärjestelmässä on painetta helpottaa pääsyä täydennyskoulutukseen, mutta tämä tarve ei koske pelkästään maahanmuuttajia vaan myös suomalaisia työnhakijoita.”

TOIMI

| 3-2016 | 25


salaisjärjestöjen palveluksessa, mutta nyt hän tuli opiskelemaan maisterin tutkintoa varten kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä. Elinkustannuksien kattamiseksi piti löytää töitä. Kaksi viikkoa maahan saapumisen jälkeen hän jakoi mainoksia Turun Varissuolla, mutta kuukausitienestit jäivät 65 euroon. Seuraavaksi löytyi siivousfirma, jonka leivissä Mekonnen siivosi ”kaikkea mahdollista marketeista teollisuuskiinteistöihin”. Tavoite oli koko ajan selkeä. ”Tiesin, että ulkomaalaisen on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Niinpä työskentelin opiskelujen ja siivoustyön ohessa parin vuoden ajan vapaaehtoisena Suomen Punaisella Ristillä ja tein opintoihin liittyvän työharjoittelun Etiopiassa Pelastakaa Lapset -järjestössä. Valmistumisen jälkeen pääsin SPR:lle työkokeiluun ja kun Varsinais-Suomen piirissä avautui kansainvälisen vapaaehtoistyön koordinaattorin paikka, sitä tarjottiin minulle.” Tewodros Mekonnen oli myös mukana perustamassa kansainvälistä nuorisojärjestöä StepEuropea, joka toimii Turussa CIMO:n rahoituksella. Mekonnen kehottaa muitakin maahanmuuttajia rakentamaan uraansa kärsivällisesti. ”Vaikka aluksi joutuisi ansaitsemaan leipänsä vähemmän mielekkäällä työllä, voi hyvin tehdä vapaaehtoistyötä pari tuntia päivässä. Näin saa työkokemusta ja kontakteja, jotka auttavat palkkatyön löytämisessä.” Määräaikainen pesti SPR:llä päättyi heinäkuussa. Mekonnen tekee nyt vastaavaa koordinaattorin työtä Englannissa Kent Refugee Action Network -nimisen järjestön leivissä, mutta haluaisi palata Suomeen, jos töitä löytyy. ”Toivoisin, että suomalaiset työnantajat palkkaisivat maahanmuuttajia rohkeammin, varsinkin tehtäviin, joissa ei välttämättä tarvita vahvaa suomen kielen taitoa. Välillä tuntuu, että tiukkoja kielitaitovaatimuksia käytetään tekosyynä. Se tuntuu epäreilulta ja saa monen maahanmuuttajan menettämään toivonsa työllistymisen suhteen.” haastatellut asiantuntijat yhtyvät Fidan Hajdinin ja Tewodros Mekonnenin toiveeseen, että työnantajat olisivat rekrytoinneissaan avoimempia ja rohkeampia. EK:n Mikko Räsäsen mukaan yksityisillä työnantajilla ei yleensä ole virallisia kielitaitovaatimuksia, eli mikään ei estä palkkaamasta maahanmuuttajaa työtehtäviin, joissa ei tarvita täydellistä kielitaitoa. Toisaalta hän myös ymmärtää työnantajien varovaisuuden.

K AIKKI TÄHÄN JUTTUUN

”VÄLILLÄ TUNTUU, ETTÄ TIUKKOJA

KIELITAITO­ VAATIMUKSIA KÄYTETÄÄN TEKOSYYNÄ.” 26 |

TOIMI

| 3-2016

3. Millaisia etuja maahanmuuttajien palkkaamisessa on? • Yhteiskunta saattaa tukea palkkauksessa ja koulutuksessa. • Työyhteisö voi huomata kehityskohteita sisäisiin toimintamalleihinsa ja perehdytyskäytäntöihinsä. • Kotoutumisessa on ensiarvoista, että maahanmuuttajat saavat työpaikkoja ja voivat siten luoda kontakteja oman piirinsä ulkopuolelle. • Kantaväestön ennakkoluulot ja arvomaailman ahtaus voivat lientyä. • Pääsääntöisesti maahanmuuttajilla on kova halu tehdä töitä ja motivaatio kohdallaan. Kommentit ovat ERTOn jäsenyhdistysten edustajilta.

4. Onko suomen kielen taito kaikki kaikessa? • Asiakaspalvelussa kielitaito on välttämätön. • Palveluyrityksessä ei usein ole pelkkiä back office -tehtäväkokonaisuuksia, joihin voisi palkata henkilöitä täyspäiväisesti. • Sosiaalisia suhteita työyhteisössä on vaikea luoda, jos suomen kieli ei ole hallussa. • Työehtojen ja työaikalain säännösten ymmärtämiseen ilman kielitaitoa ei liene muuta apua kuin työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten antama käsiohjaus. • Tuotantotehtävissä ohjeiden ymmärtäminen on puhtaasti jo työturvallisuuden edellytys. Toimistotehtävissä pärjää Suomessa, jos osaa englantia. Kommentit ovat ERTOn jäsenyhdistysten edustajilta.


Tewodros Mekonnen työskenteli pari vuotta vapaahetoisena SPRllä, koska se toi mielekkyyttä elämään. Suomesta oli vaikea löytää oikeustieteen tutkintoa vastaavaa työtä, joten nyt Mekonnen on töissä Lontoossa.

”Työmarkkinoille tulee nyt ihmisiä, jotka puhuvat vain heikkoa englantia eikä heillä ole esittää minkäänlaisia dokumentteja koulutuksesta tai työhistoriasta. Heillä on vielä pitkä matka työpaikan saamiseen”, Räsänen huomauttaa. Maahanmuuttajien työllistymisestä puhutaan usein ongelmalähtöisesti, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuutto nähdään myös suurena mahdollisuutena.

”Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistyminen tuo tutkimustenkin mukaan lisää dynaamisuutta ja kansainvälisyyttä työmarkkinoille. Uusien tulijoiden mukana tulee uusia ideoita, innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja, jotka puolestaan auttavat suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja luomaan lisää työpaikkoja Suomeen, Sonja Hämäläinen sanoo.

Maahanmuuttajista yrittäjiä maahanmuuttajia kannustetaan ryhtymään yrittäjiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Suomen Uusyrityskeskusten sekä TE-toimistojen yhteisessä hankkeessa vierailtiin kahdessa vastaanottokeskuksessa kevään ja kesän aikana: Vantaalla ja Tampereella. Syksyksi on suunnitteilla vastaava tilaisuus Turkuun. Tavoitteena ei ole synnyttää pizza- ja kebabravintoloita joka niemeen ja notkoon. EK:n työmarkkina-asiantuntijan Mikko Räsäsen mukaan hankkeen avulla halutaan muistuttaa, että yrittäminen on yksi varteen-

OLESKELULUVAN SA ANEITA

otettava vaihtoehto työllistyä Suomessa. ”Uusyrityskeskusten ja TE-toimistojen asiantuntijat kertoivat ruohonjuuritason palveluista”, Räsänen sanoo Tilaisuudet järjestettiin korkealla profiililla, eli paikalla oli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja työministeri Jari Lindström. Tämä oli strateginen valinta, jolla tilaisuudet saivat laajaa näkyvyyttä mediassa. Vierailujen yhtenä tavoitteena olikin saada tieto leviämään viranomaisverkoissa. ”Paikalla olleille turvapaikanhakijoille mielenkiintoisinta antia olivat varmasti maahanmuuttajayrittäjien tarinat.”

Vantaan tilaisuudessa oli mukana muun muassa Abdelaziz Abdelnabi, joka on perustanut egyptiläisen ravintolan Vantaalle. Tampereella kuultiin irakilaista Midia Burhania, joka on perustanut naisten oman kuntokeskuksen sekä Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen tullutta Mustafa Besicia, jolla on oma sähköalan yritys. ERTO ja muut STTK:laiset liitot ovat pitäneet lukuisissa vastaanottokeskuksissa maahanmuuttajille työelämäluentoja. Samalla henkilöstöä on kannustettu luottamusmiehen valintaan.

TOIMI

| 3-2016 | 27


Hyvä, paha aivovuoto

Osaajien maastamuutto voi olla hyvästä, sanoo tutkijatohtori. TEKSTI JA KUVA

ANTTI KIRVES

’A

ivovuotoa ei kannata ajatella lähtökohtaisesti ongelmana, vaan mahdollisuutena. Ratkaisevaa on se, miksi täältä muutetaan: pakosta vai vapaaehtoisesti”, sanoo tutkijatohtori Rolle Alho Svenska social- och kommunalhögskolanista. Alhon mielestä suomalaisen voi esimerkiksi olla oikeinkin hyvä lähteä ulkomaille hakemaan uusia kokemuksia tai etenemään työuralla. Oman uran eteenpäin vieminen ulkomailla voi olla myös Suomi-kuvan kehittämistä. Ihmiset ja yritykset voivat toimia käytännön myönteisinä esimerkkeinä Suomesta. Vanhana jalkapalloilijana Alho löytää esimerkin pelikentiltä. ”Jari Litmanen lähti Ajaxiin pelaamaan, mutta hän pelasi kuitenkin maajoukkueessa, piti yhteydet Suomeen ja palasi tänne. Olisiko ollut parempi, että hän olisi pelannut koko uransa Veikkausliigassa?” Alhon mukaan pahasta on sellainen aivovuoto, joka johtuu kunnollisten olosuhteiden puutteesta. Sellainen, jossa on pakko muuttaa pois eikä voi tulla takaisin siksi, että tarjolla on vain palkatonta työharjoittelua. Köyhät ja kehittyvät maat menettävät huomattavasti koulutettua väkeä Länsi-Euroopan työmarkkinoille tai Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Singaporeen. Sen sijaan Alho ei ole vakuuttunut siitä, että ongelma olisi valtava Suomessa, vaikka siltä joskus voi tuntua. ”Ei sitä ongelmaksi vielä todista se, että siitä puhutaan paljon julkisuudessa. En ole nähnyt tilastoja siitä, että aivovuoto olisi oikeasti lisääntynyt. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että suurin osa Suomesta muuttaneista palaa tänne.” Mediapaniikin poikasta voi selittää se, että Suomesta on perinteisesti lähdetty pakon edessä. ”Ehkä nytkin ajatellaan, että asiat ovat oikeasti huonolla tolalla. Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan ja maastamuutto Ruotsiin olivat osittain pakon sanelemaa.”

28 |

TOIMI

| 3-2016

AIVOVUOTOA TAPAHTUU myös sektoreiden välillä ja alalta toiselle. Alhon mukaan tämä on vain hyvä. Tohtorin koulutuksesta on hyötyä muuallakin kuin tutkimustehtävissä. ”Suomessa mennään liikaa tutkinto edellä, kun pitäisi painottaa osaamista ja asiantuntijuutta. Meillä on ehkä liikaa teknokraattista ajattelua. Kyllä esimerkiksi yhteiskuntatieteilijällä olisi paljonkin annettavaa suomalaisiin yrityksiin”, Alho sanoo. Aivovuoto näyttäytyy myös eri aloilla hyvin erilaisena. Rakennustyöntekijöitä tuskin muuttaa Viroon töiden perässä, mutta liike-elämää ja yrittäjiä eteläinen naapuri kiinnostaa entistä enemmän. ”Virossa on monia asioita tehty hyvin, kuten e-kansalaisuus ja kehittynyt digitaalinen ympäristö.” Joillakin aloilla ulkomaille lähdetään, sillä Suomessa mahdollisuudet ovat rajalliset. Näin on muun muassa tutkijoilla. ”Tiede on aina ollut kansainvälistä, mutta moni tutkija hakeutuu ulkomaille osittain pakosta. Rahoitukset ovat Suomessa lyhytjänteisiä ja niiden hakemiseen menee liikaa aikaa. Se turhauttaa tutkijoita.”

Alho keskusteli sinne muuttaneiden suomalaisten startup-yrittäjien kanssa. Heistä Berliinissä oli enemmän mahdollisuuksia, rahoitusta sai helpommin ja ilmapiiri koettiin paremmaksi kuin Suomessa tällä hetkellä. ”On monenlaisia syitä siihen, miksi ihmiset muuttavat ulkomaille. Kyse ei ole vain leivän hankkimisesta, vaan mitä suurimmassa määrin myös vallitsevasta ilmapiiristä. Kannustaako se johonkin?” Maasta muuttamisen syitä ei ole juuri tutkittu. Se tiedetään, että Suomesta pois muuttavat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja suuri osa heistä on ulkomaalaisia. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tilastojen mukaan 70 prosenttia niistä,

BERLIINISSÄ T YÖSKENNELLESSÄ ÄN


Tutkijatohtori Rolle Aho ei olisi turhan huolissaan aivovuodosta ulkomaille. TOIMI

| 3-2016 | 29


SUOMESSA KOULUTETUISTA IHMISISTÄ PITÄISI SAADA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ.

jotka muuttavat Suomeen opiskelemaan, haluaisi myös työllistyä täällä valmistuttuaan. ”Vain noin puolet saa töitä valmistumisensa jälkeen, mikä on aivan liian vähän. Kansantaloudellisesti ajatellen Suomessa koulutetusta ihmisestä pitäisi olla jonkinlaista taloudellista hyötyä. Hän voisi luoda kontakteja, jotka edistäisivät suomalaista vientiä lähtömaihin. Sikäli voidaan ajatella, että jotain siinä menetetään.” Tieteellisen tiedon merkitystä on alettu kyseenalaistaa ja vähätellä korkealtakin yhteiskunnalliselta tasolta. Alho peräänkuuluttaa laatumediaa ja -journalismia sekä niiden lisäksi pitkäjänteistä puolueetonta tutkimusta. ”Median pohjalta ihmiset muodostavat aika suurelta osin maailmankuvansa, eivät tieteellisten artikkelien. Usein tutkimustulokset ovat vähän tylsiä median mielestä. Todellisuus harvoin on mustavalkoista, kun sitä syvällisemmin tutkii.” Koulutusleikkaukset eivät tilannetta ainakaan paranna. Rahoituksen hakuun kuluu entistä enemmän aikaa, ja se on pois tutkimuksesta. Tässä kohtaa Suomi Alhon mielestä häviää kilpailukyvyssä. ”Jos tutkijoille annettaisiin enemmän aikaa tutkia, syntyisi nykyistäkin parempaa tutkimusta, opetusta ja tiedon jakamista. Suomalaisessa mallissa suurin osa rahoituksesta on kilpailtua, sillä niin on ajateltu saatavan huiput esiin. Sveitsissä, Hollannissa, Norjassa ja muissa tutkimuksessa hyvin pärjäävissä maissa tutkijoilla ei mene samalla tavalla aikaa rahoituksen hakuun.” Alho toivoisi ihmisille edellytyksiä harjoittaa rauhassa omaa ammattiaan. Se vähentäisi pakon sanelemaa aivovuotoa. ”Kun yhteiskunnan huipulta hoetaan, että ajat ovat huonot ja rahat ovat loppu eikä mitään toivoa ole, ihmiset kokevat itsensä uhatuiksi ja poteroituvat. Ei ongelmaa ratkaista ruuvia kiristämällä ja ilmapiiriä heikentämällä ja pakottamalla tekemään kuusi minuuttia enemmän töitä päivässä. Innovaatioita syntyy kannustavassa ilmapiirissä”, Alho sanoo. ”Ihmiset kyllä kehittyvät, kun heille luodaan yhteisiä mahdollisuuksia. Ihmisillä on luovuutta. Heidän pitää vain päästä käyttämään sitä.”

SITTEN ON ILMAPIIRIONGELMA .

30 |

TOIMI

| 3-2016

Tutkija ja futari työ on tutkimusta, opettamista ja opinnäytetöiden ohjaamista. Seuraava hanke tutkii ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa. Hän hakee myös Suomen Akatemian kolmivuotista rahoitusta ammattiliittoja ja maahanmuuttoa käsittelevälle tutkimukselle. Alho on tehnyt myös konsultti- ja asiantuntijatöitä, toiminut pitkään Tieteentekijöiden liitossa, ollut mukana kansainvälisissä hankkeissa ja vetänyt maahanmuuttajille keskustelukerhoa Suomen Punaisessa Ristissä. ”Onnistumisia saa, kun julkaisee pitkään työstetyn artikkelin. On hedelmällistä keskustella oman alan aiheista opiskelijoiden, kollegojen ja median kanssa. Tapaa uusia ihmisiä ja saa uusia ideoita. Pystyy rakentamaan verkostoja, joissa vallitsee luottamus ja joissa ihmiset työskentelevät yhdessä saman asian puolesta.” Alho on asunut ulkomailla pitkään. Lapsena hän asui ja kävi koulua vanhempiensa töiden takia Brasiliassa, Portugalissa ja Italiassa. Myöhemmin hän on asunut työn ja opiskelun takia Englannissa ja Saksassa. Hän sanoo puhuvansa viittä tai kuutta kieltä kohtalaisesti. Lapsena Portugalissa alkoi myös jalkapalloharrastus. ”Futis on intohimoni. Olen keskikenttäpelaaja, tykkään pelin rakentelusta. Joukkueen nimi on Osuma ja se pelaa harrasteliigassa. Tykkään myös lumilautailusta, mutta siihen ei ole oikein aikaa.” Isona Alhosta tulee asiantuntija-tutkija, joka pystyy nykyistä enemmän kokoamaan erilaisia ihmisiä yhteen ja rakentamaan jotain uutta tutkimuksessa. ”Ehkä Portugaliin ja Englantiin voisi joksikin aikaa lähteä tekemään tutkimusta. Mutta tutkimus osittain kyllä koskee sielläkin Suomea. Ja tulen minä sitten takaisin”, Alho sanoo.

ROLLE ALHON


TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

3 x TOIMIVA POINTTI

SUSANNA CYGNEL LISTA A K ÄTEVIÄ TAPOJA TEHDÄ EL ÄMÄ STÄ TOIMIVA .

EKOLOGINEN ETÄTYÖ

Aah, tänään voin unohtaa työmatkat ja tehdä töitä rauhassa kotona! Ja ympäristö kiittää. ETÄT YÖ ON PAITSI TEHOK A STA ja rauhoittavaa, myös ekologi-

nen valinta. Jotta ekologisuus toteutuu, pitää kuitenkin olla tarkkana. Jätä esimerkiksi kaikki autoilu minimiin etätyöpäivänä. Jos piipahdat kauempana lounaalla tai kuljetat perheenjäseniä ostoksille, etätyön ekologisuus romuttuu. Kannettava tietokone on etätyöläiselle oiva valinta, koska sen voi viedä töistä kotiin kainalossa. Sähköä ja materiaa menee hukkaan, jos jokaisella mahdollisella työpisteellä kököttää tietokone lisälaitteineen. Energiaa hassaantuu ihan varmasti, jos etätyöntekijällä on kahdet työtilat, kahdet laitteet, kahdet materiaalit – siis kaksinkertainen energiankulutus! Luo itsellesi fiksut rutiinit. Mieti työtapasi, työaikasi ja miten taukoilet. Pohdi, kuinka pidät yhteyttä kollegoihin, esimieheen ja asiakkaisiin. Mieti myös rehellisesti, onko etätyö ollenkaan sinun juttusi vai tuntuuko stressaavalta olla kaukana työkavereista ja pomon tuesta. Etätyössä pitää edistää töitä. Se ei ole pyykkipäivä tai lomapäivä. Jotta myös työnantajasi on etätyön kannalla, ole luottamuksen arvoinen. Voit toki tauottaa töitäsi mielekkäästi ja vaikka ripustaa pyykit jossain välissä taukojumppatyyliin, mutta sitten työt jatkuvat. Kun olet tehnyt riittävästi töitä, lopeta, äläkä jatka päivää yli työajan. Lähde: www.etatyöpaiva.fi

1 2 3

VALITSE EKOLOGISESTI

etätyössä: älä esimerkiksi aja autoa tai hassaa energiaa. K ANNA TIETOKONE mukana ja

siirrä materiaalit sähköisesti.

UUR ASTA TEHOKK A ASTI ja

lopeta, kun olet valmis.


VAPAATA AIKAA

TEKSTI

JANNE AROL A KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Laura Putkosen ollessa pieni hänen isänsä

rakenteli veneitä. Laura pääsi ensimmäisen kerran vesille optimistijollalla. Lopullinen veneilyharrastuksesta taisi tulla meripartion purjeveneessä. Siellä hän ihastui erääseen poikaan. Nyt tuo poika on hänen aviomiehensä ja purjehduskaverinsa. Heillä on kolme teini-ikäistä lasta. Mikkelissä asuva perhe omistaa 33-jalkaisen eli noin 10-metrisen asuttavan purjeveneen, jonka kotisatama on Ristiinassa. ”Perjantai-iltapäivänä, kun työpaikan ovi menee kiinni, singahdamme Saimaalle”, Putkonen kertoo. Perhe viettää veneessä kaikki kesäviikonloput, mutta myös arki-iltaisin pyörähdetään usein muutaman tunnin reissulla. Purjehduskausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Perinne on, että äitienpäivä kuluu venettä varustellessa ja seuraavana viikonloppuna lähdetään kevään ensimmäiselle pidemmälle reissulle. Putkoselle purjehtiminen on ajatusten nollaamista. Vesillä ei tule mietittyä työasioita. Purjehtiessa saa myös nauttia Saimaan monimuotoisesta luonnosta. Vesi on kosketusetäisyydellä, tuuli kuljettaa eteenpäin ja norppaliveä voi seurata ilman nettikameraa useita kertoja vuodessa. Tärkeää on myös tiiminä toimiminen. ”Kun viisihenkinen perhe viettää kolme kesälomaviikkoa ahtaassa purjeveneessä, syntyy aikamoinen yhteishenki.”

Kuka Laura Putkonen Työpaikka Nissen-optikkoliike Mikkelissä Ammatti optikko Ikä 47 Harrastus purjehdus

32 |

TOIMI

| 3-2016


TIINA TORPPA T YÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMIT TA JANA JA KIR JOIT TAMISEN KOULUT TA JANA .

TYÖHUONEELTA

Perheen ja työn puristuksessa

Työuransa vuosina moni samalla huolehtii iäkkäistä tai muuten apua tarvitsevista omaisistaan.

T

avallinen maanantai on minulle epätavallisen jännittävä. Työ ei jännitä, vaan äitini tilanne. Helpotus on iso. Uutinen saapuu: hän sai terveen paperit. Tai niin terveen kuin syövän sairastanut voi saada, eli tilanne toistaiseksi hallinnassa. Tuo oli tavallaan pientä, sillä en ole joutunut huolehtimaan vanhemmistani toisin kuin moni muu. Useampi kuin joka neljäs työssäkäyvä, 700 000 ihmistä, Suomessa huolehtii lähiomaisistaan. Töissä haukotteleva saattaa vetää joka päivä toisen työpäivän. Hän käy kaupassa, nostelee, kylvettää, leikkaa varpaankynsiä, siivoaa ja seurustelee. Työpäivänsä tauoilla hän soittaa palveluihin, selvittää kotiapua, lääkäriasioita ja muita omaisen asioita.

T YÖN JA PERHEEN yhdistäminen tuo mieleen valvottavan vauvan, korvatulehduskierteet ja perhevapaat. Kukaan ei puhu, kuinka teinit valvottavat! Ystäväni valvoi liki kaikki viikonloput. Perheen nuori saattoi nukahtaa bussiin, ajautua päätepysäkille ja soittaa aamuyöstä. Äiti hyppäsi autoon ja haki. Joku voi tivata, miksi äiti haki, suorastaan passasi nuorta. Onko tilanteessa vaihtoehtoa? Kuka jättäisi edes hyvän ystävän taivaltamaan 10 kilometriä aamuyöstä, saati oman lapsen. Teinien kasvatukseen eivät ihan päde ohjeet rajoista ja niin edelleen. On ylväämpää mainita valvomisesta pienten lasten takia kuin selittää, että teini pelasi koneella, ei tullut kotiintuloaikaan tai tuli tuiterissa. Entä, jos perheen nuori aikuinen on mielenterveyspotilas. Työkaverit puhuvat, pääsisipä oma nuori yliopistoon ja yksi vanhemmista toivoo, pääsisipä oma nuori hoitoon.

NOIN 45 000 T YÖSSÄK ÄY VÄ Ä suomalaista nauttii tuplapotista: samaan aikaan harteilla oman perheen nuoret ja apua tarvitsevat vanhukset. Siihen vielä päälle omat vaihdevuodet, huomautti anoppini aikanaan sar- ON VIEL Ä MELKO HELPPOA puhua fyysisistä sairakastisesti. uksista. Entä henkiset? Ei ole sellaista tabuaihetta kuin Miehillä on naisia vähäisemmät vaihdevuosioireet ja lasten mielenterveysongelmat, sanoo eräs äiti. miehet osallistuvat vähemmän läheisten vanhusten hoiOn helppoa jutella vauvojen vaipoista, mutta aikuistoon. Mikähän logiikka siinä piilee. ten vaipat! Työpaikka on lähinnä asiallisYstävättäreni matkusti kerran pari ten asioiden paikka. viikossa julkisilla toiselle puolelle pääToisaalta joku omaisia hoitava haluaa JOUSTOT kaupunkiseutua katsomaan äitiään työssään puhua muusta, keskittyä muuMAKSAVAT sairaskodissa. Kymmenen vuotta. Sahun. Ehkä amerikkalaisista elokuvista VÄHÄN, JOS moin hänen vuorotyötä teketuttu kysymys, haluaisitko jutella siitä, vä siskonsa, yksinhuoltaja. voisi toimia. LAINKAAN. Heidän kaksi veljeään eivät Kaikki eivät jaksa kertoa tiukasta tivierailleet äidin luona. Nelanteestaan työpaikalla. Mies saattohoilikymppisille miehille tuli paha olo sai- ti vaimoaan ärhäkän sairauden ajan. Vasta kun vaimo raalan hajusta. kuoli, mies ilmoitti koko työpaikalle. Toki on miehiä, jotka hoitavat läheiTyöyhteisöltä voi saada apua vain kertomalla tilansiään. Mutta naisia on paljon enem- teestaan. Tutkimusten mukaan monet joustot, etätyö ja män! Helsingin yliopiston sosiaalipsy- muut työajan järjestelyt, maksavat vähän – jos lainkaan kologian dosentin Kaisa Kauppisen – työnantajalle mutta sitouttavat työntekijän. Perheysmukaan naisten työura voi tyssätä tävällisiksi ryhtyneiden työpaikkojen pomot sanovat, vanhempien hoitovastuun takia. Tai ettei tarvita suuria ponnisteluja. vähintään urakierto hidastua. Voi riittää, että työntekijä tietää pomon tai työyhVoi toki sanoa, mitä siitä urasta. teisön ottavan huomioon hänen paineensa tai yhteisö Urataso, työaika, palkka ja muu tukee pienin teoin. Kun mies käy jo ennen työpäivää vastaava kuitenkin vaikuttavat luomassa lumet 90-vuotiaan äitinsä pihasta, hänen elämäntapaan, valintoihin, elinta- aamu­palaverinsa voisi sopia vähän myöhemmäksi. Piesoon ja eläkekertymään. net teot, iso merkitys.

TOIMI

| 3-2016 | 33


PÄRJÄÄ & PÄDE

Töissä maapallolla

K

Kansainvälinen työ innostaa ja siihen halutaan paneutua, mutta pitää muistaa oma jaksaminen.

ansainvälisessä yrityksessä ei voi muuten saada. Yhteistyötä voi päästä tekemään työskentelyssä on hohtoa: ul- vaikka ihailemansa oman alan gurun kanssa. Parhaimkomaanmatkoja, kiinnostavia millaan kansainvälisessä työssä voi nousta maailman työkavereita eri kulttuureista huipulle näyttämään omaa osaamistaan. Esimerkiksi ja mahdollisuus työskennellä mainonnan suunnittelija on täpinöissään toteuttaeshuippuosaajien kanssa siten, saan omaa visiotaan kansainvälisissä ympyröissä. Onettä työn tuloksilla pystyy vai- nistuneella kampanjalla voidaan saada miljoonat ihmikuttamaan maailmanlaajuises- set ympäri maailmaa reagoimaan siten, että asiakkaan arvo kasvaa. Kunnianhimo ja halu tehdä asiat aina hiuti. Kukapa ei siitä innostuisi! Toisaalta matkoilla tehdään kovaa työtä eikä löhö- kan paremmin motivoi. tä rannoilla, kulttuurierot voivat vaikeuttaa yhteisen sävelen löytämistä ja aikaerosta tai yöllisistä virtuaa- K ANSAINVÄLISEN T YÖN LUONNE on muuttunut, likokouksista palautuminen vaatii aina veronsa. Työn sillä pitkien matkojen ja loputtomien matkapäivien läikkymistä normaalityöajan ulkopuolelle ei voi estää, sijaan globaalia työtä tehdään entistä enemmän virjos osa tiimistä istuu Kiinassa ja osa Yhdysvaltain län- tuaalisesti. Silti ne, joiden työhön edelleen kuuluu sirannikolla – yhteistä aikaa kokoustamiseen ei vain ole matkustamista, tekevät sitä yleensä paljon. Monesmahdollista löytää normaalityösa kansainvälisessä yrityksessä ajan puitteissa. kuitenkin pyritään rajoittamaan JOS OSA TIIMISTÄ Kansainvälisessä työssä voikin matkustamista tietoisesti, jos kyse menestyä vain, jos on halua ja mahon työstä, jonka tekeminen ei ole ISTUU KIINASSA dollisuuksia todella satsata siihen sidoksissa paikkaan. JA OSA USA:N myös toimistoajan ulkopuolella. Ajasta globaali työ sen sijaan ei LÄNSIRANNIKOLLA, ole riippumaton, ainakaan silloin, Sitä ei voi tehdä vain yhdeksästä viiteen ja unohtaa työpaikalta kokun yhteistyötä tehdään yli aikaTYÖ LÄIKKYY tiin lähtiessä. NORMITYÖAJAN YLI. vyöhykkeiden ja on tarve kommuSilti ihmiset, jotka ovat pääsnikoida reaaliaikaisesti. seet kansainvälisen työn makuun, Vaikka globaali hajautettu tiimi eivät Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan haluaisi työskentelee virtuaalisesti, yhteistyö ihmisten kesken enää luopua siitä. Työn haastavuus innostaa ja työllä toimii parhaiten silloin, kun porukka tuntee toisensa. koetaan olevan merkitystä. Jos yritys on kansainväli- Siksi projektiryhmää tai tiimiä perustettaessa olisi hyvä nen, kaikki koko yrityksen strategian ja menestymisen järjestää tapaaminen ainakin yhteistyön alkupuolella. kannalta merkittävät asiat tehdään globaaleissa tiimeisKun välimatka on pitkä ja kulttuurierot suuret, tusä. Paikalliset tiimit hoitavat vain paikallisia projekteja, tustumiseen tarvitaan aina enemmän aikaa kuin paijotka koetaan vähäpätöisemmiksi. Kansainvälisen työn kallisen tiimin tutustumiseen. Globaalien projektien status on korkeampi, ja sillä on enemmän painoarvoa. aikataulutuksessa tulisi lisäksi huomioida, että jo pelkKansainvälisessä työssä on myös mahdollisuus oppia kä aikaero hidastaa työn edistymistä. Ylimääräistä aipaljon uutta, jopa sellaista osaamista, jota Suomessa kaa voi mennä myös sähköpostien edestakaisin pallot-

34 |

TOIMI

| 3-2016


TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JONNA KOSKI

teluun, kun yritetään selvittää, mitä toinen mahtoikaan tarkoittaa. Aikaeron yli työskentely voi toisaalta merkitä työn tehostumista. Homma etenee kahdessa tai useammassakin vuorossa, jos tiimin jäsen voi toisella puolella maailmaa jatkaa siitä, mihin toinen työpäivänsä päätteeksi pääsi. Aikaero voi toisaalta antaa aikaa: omaa osuuttaan voi hioa rauhassa, jos tietää, että työkaveri tulee töihin vasta monen tunnin päästä. Kukaan ei hengitä niskaan. MISSÄ TAHANSA TIIMISSÄ voi kuitenkin syntyä väärinkäsityksiä, etenkin jos viestintä hoidetaan pääasiassa kirjallisesti. Kun mukaan leivotaan vielä kulttuurierot ja ehkä puutteellinen kielitaitokin, yhteentörmäyksiä tulee. Pahinta on, jos ihmiset eivät tunne toisiaan tai toistensa kulttuuria. Suomalainen voi turhautua, jos vaikka japanilainen yhteistyökumppani ei koskaan vastaa sähköposteihin ripeästi, kun kyse voi olla siitä, että jokainen vastaus pitää hyväksyttää pomolla ennen lähettämistä. Toisaalta, jos ihmisiä ei tunneta henkilökohtaisesti, saatetaan käyttäytyminen tulkita kulttuuristen stereotypioiden läpi, vaikka kyse olisikin jostain aivan muusta. Paras tapa ratkoa väärinkäsityksiä on tavata kasvokkain, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, rikas virtuaalikokous, jossa osapuolien on mahdollista nähdä toistensa kasvot, helpottaa yhteisymmärryksen syntymistä. Virtuaalikokouksissa olisi toki mahdollista kameran avulla nähdä kokouskumppanit milloin tahansa, mutta käytännössä ruudulla jaetaan useammin tarkasteltavia asiakirjoja. Hyvä puoli on, että kansainväliseen työhön motivoituneet ihmiset yleensä todella haluavat selvittää asiat ja luoda toimivan yhteistyösuhteen. MAHDOLLISUUDET SATSATA kansainväliseen uraan näyttävät Aalto-yliopiston tutkimuksen perusteella

TOIMI

| 3-2016 | 35


PÄRJÄÄ & PÄDE

YHTEISTYÖTÄ VOI PÄÄSTÄ TEKEMÄÄN OMAN ALAN GURUN KANSSA.

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ Globaali (hajautettu) työ Työssä tehdään yhteistyötä pitkien etäisyyksien ja kulttuurierojen yli.

lisesti kodin tai päätoimipaikkansa ulkopuolella. Matkustamisen tarve syntyy itse työstä.

Aikaerotyö Työssä tehdään yhteistyötä eri aikavyöhykkeillä asuvien ihmisten kanssa.

Matkatyö Työ sisältää runsaasti työmatkoja.

Hajautettu työ Hajautetussa työssä työntekijät työskentelevät yhteisen työn kohteen parissa, mutta maantieteellisesti eri paikoissa. Hajautettu työ ei välttämättä ole kansainvälistä. Virtuaalinen työ Virtuaalinen työ tarkoittaa työntekoa infrastruktuurien, välineiden ja ohjelmistojen rakentamissa virtuaa­ lisissa tiloissa. Työntekijät tekevät yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla, eivätkä kasvokkain. Liikkuva eli mobiili työ Työntekijä työskentelee säännöl-

36 |

TOIMI

| 3-2016

Etätyö Sovittu osa työajasta voidaan tehdä kotona tai jossain muualla varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Joustotyö Henkilöstökäytäntö, jossa työntekijöille annetaan mahdollisuus valita, milloin ja missä tekevät työnsä. Lokaali kansainvälinen tiimi Tiimi koostuu eri kulttuuritaustoista tulevista ihmisistä, mutta tiimi työskentelee maantieteellisesti samassa paikassa Kansainvälinen hajautettu tiimi Tiimi koostuu ihmisistä, jotka työskentelevät eri maissa.

jakautuvan rankasti sukupuolen mukaan. Miehiä on kansainvälisissä tehtävissä enemmän ja he ovat useammin perheellisiä kuin kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät naiset. Perheellisillä naisilla on enemmän velvollisuuksia kotona. Toisaalta perheelliset kansainvälistä uraa luovat naiset saivat miehiä enemmän tukea puolisoiltaan kotona työskentelyyn, sillä vaimot olivat tyypillisesti kiukkuisempia miesten roikkuessa illalla työasioissa. Naisilla on tapana siirtyä napakammin työmoodiin ja hoitaa työasiat kotoakin käsin tehokkaammin. Miehet käyttävät enemmän aikaa yhteistyökumppaneiden kanssa tsättäilyyn, jolloin he luovat henkilökohtaisempia suhteita ja myös sitoutuvat näin yhteistyöhön paremmin kuin naiset. Työmatkat näyttävät tutkimuksen mukaan helpottavan työn ja perheen välistä konfliktia. Tämä selittyy sillä, että yhteistyö on matkoilla laadukkaampaa, mikä vähentää tarvetta olla kotoa käsin yhteyksissä jatkuvasti. Lisäksi kasvokkain tavatut yhteistyökumppanit tietävät todennäköisemmin perhetilanteen ja ottavat sen huomioon. JOUSTOT YÖK ÄY TÄNNÖT TUKEVAT hyvin globaalissa työssä onnistumista. Silloin ei esimerkiksi tarvitse leimata kellokorttia toimistolla, kun yö tai varhaisaamu on jo käytetty kokouksiin, ja töihin voi hyvin mennä myöhemmin. Monissa työpaikoissa on kuitenkin niin tiukkaan aikataulutettu kokouksia koko päiväksi, ettei jousto ole käytännössä mahdollista. Kun vielä omat työt saattavat jäädä vasta viiden jälkeen tehtäviksi, palautumisaika voi jatkuvasti jäädä liian lyhyeksi, mikä on jaksamisen kannalta kestämätöntä. Monet tällaisella kuormituksella työskentelevät syyttävät turhaan itseään kehnosta ajanhallinnasta, kun kyse on työn järjestelyn ongelmista ja resursoinnista. Aikaerotyön vaatimuksia ei ole yrityksissä otettu vielä riittävästi huomioon. Etenkin nuoret ovat vaarassa palaa loppuun nopeasti. Avuksi voisi olla esimerkiksi paikallinen mentori, joka osaisi kertoa, mihin kokouksiin osallistuminen on tärkeää ja mitkä voi jättää väliin. Vanhemmat työntekijät osaavat jo pitää huolta rajoistaan ja sanoa napakammin, mihin kokouksiin jättävät osallistumatta. Heillä on itseluottamusta, kokemusta ja myös omasta mielestään paljon annettavaa, kun taas epävarmat nuoret ajavat itsensä loppuun herkemmin yrittäessään revetä kaikkeen. Lähteet: tutkijatohtori Niina Nurmi Aalto-yliopiston tuotantotalouden osaston Virtual and mobile work -tutkimusyksiköstä, toimitusjohtaja Eka Ruola Hasan & Partnersilta, Helsingin Sanomat, Työterveyslaitos


ERTO TOIMI OIKEIN

Työpaikan sisäilmaongelmat Työpaikan terveellinen sisäilma on edellytys turvalliselle ja tuottavalle työympäristölle.

I

lman terveellistä sisäilmaa ei ole turvallista ja tuottavaa työympäristöä. Huono sisäilma vaarantaa terveyttä ja heikentää koko työyhteisön toimivuutta sekä ilmapiiriä. Työnantaja on vastuussa siitä, ettei huonosta sisäilmasta aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Huonolle sisäilmalle altistuneilla on todettu tavanomaista enemmän muun muassa hengitystieinfektioita, nenän tukkoisuutta tai vuotoa, silmien kutinaa, kirvelyä tai ärsytystä, kurkun käheyttä tai kuivuutta ja yleisoireina väsymystä sekä päänsärkyä. Harvinaisempina oireina on kuumeilua sekä lihas- ja nivelkipua. Sisäilmaongelmalle on tyypillistä, että oireilu liittyy rakennuksessa oleskeluun, ja oireet yleensä häviävät melko pian rakennuksesta poistumisen jälkeen. Eri henkilöt voivat oireilla hyvin eri tavalla ja jotkut eivät oireile lainkaan.

Useita syitä Sisäilmaongelman ratkaiseminen vaatii huolellista selvittelyä. Sisäilman laatua huonontavat esimerkiksi toimimaton tai riittämättömän ilmanvaihto, homeitiöiden kulkeutuminen kosteus- ja hoOIREILU LIITTYY mevaurioituneista rakenteista tai se, että kosteus RAKENNUKSESSA sisäilmaan reagoi lattiapinnoitemateriaalien OLEILUUN. kanssa. Ongelmia aiheuttavat myös epäterveelliset päästöt rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä kalusteista, suojaamattomista ilmanvaihtokanavien äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä irtoavat hiukkaset sekä työtiloihin varastoitu tavara. Yksi syy on yksinkertaisesti riittämätön siivous. Jos oireilet Kerro oireilustasi työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan tehtävä on selvittää, aiheutuvatko oireet työpaikan olosuhteista. Kerro oireistasi aina myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto arvioi, millä edellytyksillä voit jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat. Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan oloista, työnantajan on selvitettävä sisäilmaongelman syy ja

poistettava se. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että terveytesi ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitellään ja korjataan. Työnantajan velvollisuudet Työnantajan pitää käyttää työntekijöiden oireilujen selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa. Työnantajan täytyy estää altistuminen sellaisilta työntekijöiltä, jotka eivät voi työskennellä työtiloissa sairastumatta, kunnes altistumista aiheuttaneet tekijät on poistettu. On myös selvitettävä luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilman laatuun. Korjaukset pitää suunnitella ja toteuttaa huolellisesti ja turvata terveelliset työskentelyolosuhteet rakennustyöntekijöille sekä muille korjaustyön aikana tiloissa työskenteleville, jos korvaavien tilojen käyttö ei ole mahdollista. Kokonaisvaltainen rakennuksen kunnon selvitys sisältää materiaalien kosteusmittaukset ja tarvittaessa rakenteiden avaamisen niiden kunnon selvittämiseksi. Mikäli työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia päteviä asiantuntijoita. Työnantajan kannattaa perustaa työpaikalle sisäilmaryhmä, johon kuuluvat yleensä linjajohdon edustaja, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja. Tarvittaessa mukana voi olla myös työpaikan ulkopuolinen asiantuntija. Lähde: Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu

Jarmo Lahti

asiantuntija Toimihenkilöliitto ERTO

TOIMI

| 3-2016 | 37


ERTO

Suorita ammattitutkinto

ammattitutkinnon henkilöstön edustajan (HED-tutkinto), arkipäivän esimiestyön (KOJO-tutkinto), oman työnsä asiantuntijuuden (INNO-tutkinto) ja talouden asiantuntijuuden (TALOUDEN ASIANTUNTIJA -tutkinto) koulutuksissa.

VOIT SUORITTA A

Pätevöidy HED-työn ammattilaiseksi! ERTOn HED-tutkinto on ensimmäinen tutkintokoulutus, joka on suunnattu yksinomaan henkilöstön edustajille. Koulutuksessa kehitetään yhdessä edunvalvonnan käytäntöjä mm. paikallisen sopimiseen. Saat konkreettisia työkaluja toiminnan uudistamiseen ja yhtenäisten toimintamallien kehittämiseen. Reilun vuoden kestävä koulutus sisältää 12 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet kehittämistyön asiantuntija ja olet suorittanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon sekä Työhyvinvointikortti-koulutuksen. Viritä arkipäivän esimiestaidot huippuunsa ja johda muutosta! KOJO- eli Kohti johtajuutta -koulutus on suunnattu jäsenille, jotka toimivat esimiestehtävissä tai ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Tutkinnon myötä tunnistat omat vahvuutesi ja kehittymisalueesi esimiehenä ja saat konkreettisia työkaluja arkipäivän esimiestyöhön. Noin vuoden koulutus sisältää 10 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet johtajuuden asiantuntija ja olet suorittanut Lähiesimiestyön ammattitutkinnon.

38 |

TOIMI

| 3-2016

KUVA

SHUT TER STOCK

ERTO on kehittänyt jäsenille uudenlaiset ammatillista osaamista tukevat ammattitutkinto­ koulutukset. Ne käynnistyvät marras-joulukuussa.

Hae työkalut uudistumiseen ja uudistamiseen! INNO-koulutus on suunnattu jäsenille, jotka haluavat innovatiivisesti kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja vastuualueensa palveluprosesseja. Koulutuksessa kehität sekä organisaatiotasi että omaa ammattiosaamistasi asiakaslähtöisemmäksi ja muutoskykyisemmäksi. Saat konkreettisia työkaluja arkipäivän toiminta- ja palvelukäytäntöjen kehittämiseen. Koulutuksessa huomioidaan kouluttautujan työkokemus, koulutustausta ja työnkuva. Koulutus antaa mahdollisuuden suorittaa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tai Liiketalouden perustutkinnon. Reilun vuoden koulutus sisältää 15 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet ”työelämän muutosagentti” ja olet suorittanut ammattitutkinnon. Talouden asiantuntija on aina pääkallopaikalla! TALOUDEN ASIANTUNTIJA -tutkinto on suunnattu jäsenille, jotka toimivat taloushallinnon tehtävissä. Koulutuksessa kehität omaa palveluosaamistasi kohti asiakkaan konsultoivaa kumppanuutta ja kykenet tuotteistamaan taloushallintoalan palveluja. Noin vuoden koulutus sisältää 12 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet suorittanut Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutus Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Työnantaja ja työntekijä solmivat oppisopimuksen tutkinnon suorittamiseksi.

Koulutusyhteistyökumppanimme Verutum Oy koordinoi yhteydenpidon oppisopimustoimistoihin. Valmennuspäivät järjestetään arkipäivinä pääkaupunkiseudulla. Oppisopimus voidaan solmia riippumatta siitä, kuinka kauan kouluttautuja on ollut työelämässä mukana. Yleistä: Oman työsopimuksen tulee olla voimassa vähintään koulutuksen keston ajan. Sovitun työajan tulee olla vähintään 25 h/ viikossa. Kouluttautuja osallistuu vain yhteen oppisopimuskoulutukseen kerrallaan (samanaikaisesti ei saa osallistua useampaan oppisopimuskoulutukseen). Omalta työpaikalta on rekrytoitava mentori oppimista tukemaan (esim. kokeneempi kollega) Kustannukset: Verutum Oy koordinoi oppisopimuskoulutusten rahoituksen. Opiskelijalta peritään 58 euron tutkintomaksu, muutoin koulutus on veloituksetonta. Opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi verkkoympäristössä, joten oppimateriaaleista ei synny kustannuksia. Ilmoittautuminen: Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan 31.10.2016 mennessä osoitteessa verutum.fi/ilmoittaudu. Lisätietoja Koulutussuunnittelija Hanna Svensberg, Verutum Oy: hanna.svensberg@verutum.fi, p. 044 566 2131 tai järjestöpäällikkö Soile Lindstedt, ERTO: soile.lindstedt@erto.fi. Saat lisätietoja myös täyttämällä Verutumin nettilomakkeen: verutum.fi/lisatietopyynto. KUVA

SHUT TER STOCK


ERTO ERTO kouluttaa KOULUTUKSET JÄSENILLE Tule syventämään ammatillista osaamistasi ERTOn Emma-akatemiaan! Emmaakatemiasta löydät monipuolisen kattauksen edullisia ja laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia, jotka ovat suunniteltu vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin ja tukemaan työhyvinvoinnin ylläpitoa ja kehittämistä. Projektinhallintaa, esimiestaitoja, urasuunnittelua, työhyvinvointia Emma-akatemian syksyn 2016 koulutustarjonta koostuu asiantuntija- ja ohjelmistokoulutuksista, sekä työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon liittyvistä koulutuksista. Syksyn asiantuntijakoulutuksia ovat mm. projektinhallinta-, esimiestyö-, urasuunnittelu- ja yrittäjyyskoulutukset. Ohjelmistokoulutusten koulutusaihealueet käsittelevät mm. tietoturvallista pilvitoimistoa ja Microsoft Office 365 perusteiden tehokäyttöä. Työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät koulutukset jatkuvat Emmaakatemian työhyvinvointikorttikoulutuksilla. Korttikoulutuksia järjestetään syksyn aikana viidellä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Muita työhyvinvoinnin aihealueeseen liittyviä koulutuksia ovat Tony Dunderfeltin Mielen hyvinvointitaidot työelämässä -koulutus, Anna Perhon ratkaisukeskeinen arjen

ALUEJÄRJESTÖT Länsirannikon aluejärjestö Ti 11.10. klo 20, keilailua Vaasan keilahallilla Ruutikellarintie 2, kahvit klo 19.30. Ilmoittautuminen 7.10. mennessä Marjolle p. 050 5818485, marjo.luomanen@hotmail.com. Omavastuu kerrasta 5 €/jäsen. Ma 21.11. Vuosikokous Klo 18 ravintola Fransmannissa, Hovioikeidenpuistikko 18, Vaasa. Tule mukaan hallitukseen ja vaikuttamaan toimintaan alueellamme. Kokouksen jälkeen nautitaan maittava illallinen. Ilmoittautuminen ruokailuun Marjolle 14.11. mennessä. La 26.11., klo 18, On kesäyö Vaasan kaupunginteatteri. Musikaalissa seurataan Topi Sorsakosken elämän

Perehdytys koostuu kahdesta kahden koko päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta. stressinhallintaan liittyvä koulutus sekä Annika Havasteen ja Johanna Ilmoniemen Virtaa työpäivään! -koulutus. Lue lisää koulutustarjonnasta ja ilmoittaudu koulutuksiin Emma-akatemian verkkokaupassa: www.emma-akatemia.fi. Koulutukset ERTOn jäsenille huippuedullisia! Emma-akatemian koulutuksiin ovat kaikki tervetulleita! Ei-jäseniltä veloitetaan kuitenkin koulutuksen normaali hinta, 250 € + alv. ERTOn jäsenet ovat oikeutettuja ostamaan Emma-akatemian koulutuksia huippuedulliseen jäsenetuhintaan, vain 59 €/ koulutus. Koulutushintaan sisältyy lounas. Ostaessasi koulutuksia muista käyttää jäsen­ koodia ERTO, niin saat jäsenetuhinnan käyttöösi.  Kysyttävää? Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@emmaakatemia.fi, p. 0400 321 181 ma-pe 9:30-11:30, www.emma-akatemia.fi  

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle Syksyn koulutus: 1. jakso 19.-20.10. ja 2. jakso 30.11.-1.12.

vaiheita. Liput jäsenille 15 €, seuralaisille omakustannushinta 32/30 €. Ilmoittautumiset 11.11. mennessä, p. 050 5818485, marjo. luomanen@hotmail.com. La 3.12. klo 13, Iltatähti Kokkolan kaupunginteatteri. On vuosi 1986. Koivisto on presidenttinä ja Suomi elää nousukautta. Liput jäsenille 16 €, seuralaisille 32/30 €. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä, p. 050 5818485, marjo.luomanen@hotmail.com. Seuraa myös Facebook-sivuamme osoitteessa www.facebook.com/ertolansirannikko

Pohjois-Pohjanmaa Vuosikokous ja pikkujoulu Pe 18.11.2016 klo 18.00 ERTO Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön vuosikokous. Wanha Taverna (Limingantie 5, 90120 Oulu). Kokouksen jälkeen tarjoilemme illallisen ja

Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HEDpalveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudukoulutukseen. TSN:n luottamusmiesten koulutus TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet voivat osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. (TSN=Terveysja sosiaalialan neuvottelujärjestö.) Kursseille haetaan ERTOn kautta. Koulutus on HEDeille maksuton. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta nettisivuilta www.aktiiviinstituutti.fi. Työturvallisuuskeskuksen koulutus Työturvallisuuskeskus järjestää koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Nämä koulutukset ovat pääsääntöisesti työnantajien maksamia ja niistä on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Lisätietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.tyoturva.fi/koulutus

luvassa on mukava ”pikkujouluilta” Omavastuuosuus on 10 € sis. kolmen ruokalajin illallisen sekä kahvit. Ilmoittautumiset ERTO-kalenterin kautta. Lisätietoja Sirkka Inkilä p. (045) 878 8708. Muita tapahtumia tulossa syksyllä 2016: Lokakuu: teatteri, Työkalut tutuiksi tytöille Joulukuu: Jouluostosmatka Ikeaan

Etelä-Pohjanmaa Vuosikokous ja teatteriesitys To 24.11. klo 18 ERTO Etelä-Pohjanmaan aluejärjestön vuosikokous Seinäjoen kaupunginteatterilla. Kokouksen jälkeen teatteriesitys http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/kvartetti/ Osallistuminen teatteriesitykseen jäsenhintaan 15 €, sis. väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset ERTOn kalenterin kautta.

TOIMI

| 3-2016 | 39


ERTO ERTOn jäsenyhdistykset

Kuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY

DIGIMAMA

La 3.12. syyskokous, syysseminaari (pe 2.12) ja HED-seminaari

DigiMaMalaisille räätälöity yrittäjän ammattitutkinto -koulutus on alkanut! Yhteistyössä Rastorin kanssa suunniteltu ja räätälöity, henkilökohtaiset taustat huomioon ottava yrittäjäkoulutus on alkanut syyskuussa. Olitpa sitten yritystoimintaa suunnitteleva tai jo yrittäjänä toimiva jäsen, tämä on koulutus juuri sinulle. Koulutusohjelman ytimenä on päivittää yrityksen strategia, varmistaa yrityksen kilpailukyky ja ottaa käyttöön kustannustehokkaat modernit digitaaliset markkinointimenetelmät sekä hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissa. Koulutus on suunnattu yrittäjille ja yrityksille, joilla on selkeä tahtotila kehittää oman liiketoimintansa myyntiä ja markkinointia.

Sokos Hotel Presidentti Helsinki. Yhdistyksemme perinteinen syysseminaari järjestetään 2.12. Luennoitsijoina mm. viime vuodelta tuttu Miki Lehtomäki sekä suosittu vakiovieraamme Sari Wulff Verohallinnosta. Perjantai-iltaa vietämme pikkujoulujen merkeissä ruuasta ja ohjelmasta nauttien. Lauantai-aamuna 3.12. pidämme sääntömääräisen syyskokouksemme. Jatkamme lauantaita kokouslounaan jälkeen HED-seminaarilla, jossa puhumassa Juri Aaltonen ja Helena Lievonen ERTOsta sekä Ralf Sund STTK:sta. Päätämme myös lauantaipäivän yhteisen illallisen merkeissä. Ilmoitamme uutiskirjeellä ja nettisivuillamme kun ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa. pj. Jaana Monto p. 040 512 4223 jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

YSTEA RY 19.11.-20.11. YSTEAn syyskokous Helsingissä ja risteily Tallinnan joulumarkkinoille. Lähde hakemaan Tallinnasta ripaus raikasta joulun henkeä! Tallinnan joulutorilla viihtyy koko perhe. Ainutlaatuisen vanhanajan tunnelman ympäristöön luo hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki. Varsinainen kutsu on lokakuussa ilmestyvässä YSTEA-lehdessä sekä tulossa myös YSTEAn nettisivuille www.ystea.fi. 24.11.-25.11. TSN neuvottelupäivät pj. Virva Ryynänen p. 040 703 8035 virva.ryynanen@erto.fi www.ystea.fi

40 |

TOIMI

| 3-2016

Yrittäjän ammattitutkinto

Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella koulutuksen järjestävän yhteistyökumppanimme Rastorin kautta: Marjaana Roth, p. 040 534 8679, marjaana.roth@rastor.fi Uusi palkkasuositus Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaisten palkkasuositus julkaistaan jälleen lokakuussa. Sieltä löydät ajankohtaisena työehtosopimuksettoman alamme tehtävänimikekohtaisen peruspalkkatason sekä suositukset palkankorotusten suuruudesta ja korotusajankohdista. Suositus julkaistaan verkkosivuillamme ja siitä myös tiedotetaan jäsenille heti sen valmistuttua. Ajankohtaiset koulutukset ja tapahtumat Seuraa meitä Facebookissa tai tarkista jatkuvasti päivittyvät koulutukset ja ajankohtaistapahtumat sivuillamme www.digimama.fi. Uutuutena julkaistaan kummassakin kanavassa mm. erittäin ajankohtaista Yrittäjän blogia. pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.digimama.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RY La 12.11. klo 14 Syyskokous Vantaalla, Tiedekeskus Heurekan tiloissa osoitteessa Kuninkaalantie 7 (Auditoria Virtanen). Tilaisuus alkaa kello 11.00 Villa Mandalan sisältöjohtaja Mia Jokinivan stressinhallintaluennolla, jonka jälkeen syömme lounaan kello 13.00. Kahvia tarjolla kello 10.30 alkaen. Kokouspaketin hinta Heureka-näyttelyineen maksaa jäsenelle 10 e. Maksa heti ilmoittautumisen jälkeen ETry:n tilille numero Danske Bank FI57 8000 1201 3824 71 DABAFIHH. Voit ottaa mukaan perheen, perheenjäsenille hinta on aikuisille 20 €, 6 – 15-vuotiaille 15 €. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Ilmoittautumiset 30.10.2016 mennessä paivi.kuosmanen@ erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdestä 2/2016 pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@uudenmaanliitto.fi www.etry.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RY Syyskokous la 12.11. klo 13.30 Hotelli Seurahuoneella, Kaivokatu 12, 00100 Helsinki. Ennen kokousta tarjoillaan buffetlounas klo 12.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutosasia sekä kokoukselle mahdollisesti jätettävät esitykset. Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille 28.10.2016 mennessä seppo.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659 Kaikki jäsenet tervetulleita! pj. Marko Nurmi p. 040 862 3 765 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi


ERTO Työttömyyskassa tiedottaa TYÖTTÖMYYSKASSAN eASIOINTI UUDISTUU SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY La 3.12. SOAn syyskokous Tampereella (paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoittelua). Varaathan päivän kalenteriisi jo nyt. SOAn lomaosakeviikot Vuokatin Kulta-Katissa SOAn jäsenet voivat vuokrata Kiinteistö Oy Kulta-Katin lomaviikkoja edulliseen hintaan. Vapaita jäsenviikkoja voit tiedustella KultaKatin isännöitsijä Sirpa Tuomistolta puhelimitse 040 547 2500. Yksityisten vuokralle jättämät viikot löytyvät osoitteista suomenlomaviikot.fi tai vuokatti.com. pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@erto.fi www.soary.com

ERTON UUTISIA JÄSENKORTTI JA KALENTERI TULEVAT JOULUKUUSSA postitetaan tänä vuonna viimeisen Toimi-lehden mukana joulukuussa. Samassa paketissa tulee myös jäsenkalenteri. Voit peruuttaa toimituksen 23.10. mennessä. ERTOn eAsioinnissa kohdasta omat tiedot > haluatko ERTOn kalenterin.

JÄ SENKORTTI 2017–2018

www.erto.fi/liiton-easiointi

NAISTEN PALKKAPÄIVÄ NAISTEN VUOSIPALKK A on maksettu lokakuun loppuun mennessä, sillä naisten palkka on Suomessa keskimäärin noin 83,3 prosenttia miesten palkasta. Sen kunniaksi vietetään 31.lokakuuta Naisten palkkapäivää! Päivän idea perustuu naisten ja miesten vuosipalkkojen väliseen eroon, joka lasketaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Naisten palkkapäivän vietolla STTK haluaa konkretisoida sukupuolten välisen palkkaeron kehitystä. Tämä työelämän tasa-arvo-ongelma on osoittautunut erittäin sitkeäksi, sillä palkkaero laahaa paikallaan. Materiaaleja Naisten palkkapäivän viettoon: pirkko.turja@sttk.fi Lisätietoja: taina.vallander@sttk.fi

nykyaikaa vastaavaksi loppuvuodesta. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytettävyyteen mobiilissa, tietoturvaan, sisällön selkeyteen ja käyttömukavuuteen.

eA SIOINTI UUDISTUU

Ansiopäivärahan työssäoloehto kertyy osuuskunnassa, jos kyseessä on aito työsuhde Tällä hetkellä palkansaajan työssäoloehdon voi kerryttää työskentelemällä osuuskunnassa. Tämä edellyttää, että osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä ja jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan. Laskutusosuuskunnalla tarkoitetaan työttömyysturvan yhteydessä yleensä sellaista osuuskuntaa, joka hoitaa jäsentensä puolesta erilaisia tehtäviä, kuten laskutusta, kirjanpitoa tai markkinointia. Työ tällaisessa osuuskunnassa on pääsääntöisesti yritystoimintaa, eikä kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Laskutusosuuskunta voi solmia jäsenensä kanssa työsopimuksen, mutta kyse ei usein ole aidosta työsuhteesta. Tämä ilmenee muun muassa siitä, että laskutusosuuskunnalla ei ole itsenäistä liiketoimintaa jäsenille tuottamiensa palveluiden lisäksi ja jäsenet maksavat osuuskunnalle sen tuottamista palveluista. Usein laskutusosuuskunta ei myöskään tarjoa jäsenilleen työtiloja tai -välineitä tai valvo työn suorittamista. Näissä tilanteissa osuuskunnan jäsenen katsotaan työllistyvän yrittäjänä. Sen sijaan, että laskutusosuukunta palkkaisi jäsenet työsuhteeseen, jäsen ostaa osuuskunnalta erilaisia tukipalvelu-

ja omalle yritystoiminnalleen. Sillä, että osuuskunta kutsuu itseään esimerkiksi työosuuskunnaksi, ei ole vaikutusta työttömyysturvan kannalta. Arvio siitä, onko kyseessä työsuhde, tehdään osuuskunnan harjoittaman toiminnan perusteella. Asiasta on menossa selvitystyö. Työja elinkeinoministeriö teettää selvityksen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa. Näkökulmana selvityksessä on itsensä työllistämisen kannusteet työttömyysvakuutuksen näkökulmasta. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on nimennyt selvityshenkilöiksi johtaja Maria Löfgrenin ja työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin. Selvitystyön tehtävänä on kartoittaa työttömyysturvan muutostarpeita • pää- ja sivutoimisen itsensä työllistämisen kannusteiden parantamiseksi; • työntekijä- ja yrittäjästatusten vaihteluista taikka niiden samanaikaisuudesta johtuvien työttömyysturvan saamisen esteiden poistamiseksi ja molempien huomioon ottamiseksi työttömyysvakuutusjärjestelmässä sekä • työnteon eri muotojen nykyistä paremmin huomioon ottamiseksi. Tämän hetken tiedon mukaan selvityshenkilöiden tulee laatia 14.12.2016 mennessä kirjallinen raportti, jossa esitetään ehdotukset toimenpiteiksi, joilla luodaan pohjaa työttömyysturvajärjestelmän muutoksille.

ERTON UUTISIA KUNNON TYÖN PÄIVÄ TULE MUK A AN viettämään Kunnon työn päivää 7. lokakuuta! Kunnon työn päivä on tärkeä, koska meistä jokainen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja hyvän työelämän. Teemapäivään satsataan joka vuosi samaan aikaan noin 60 maassa ja nyt jo yhdeksättä kertaa. Kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Siksi teemapäivänä muistutetaan, että jokaisella on oikeus kunnon työhön ja elämiseen riittävään palkkaan. Vuoden 2016 teemana on ilo. Nauru tuo hyvää mieltä koko työyhteisöön ja lisää tutkitusti jaksamista, hyvinvointia sekä työn tuottavuutta. Nauru pidentää uraa. Lue lisää www.kunnontyo.fi.

TOIMI

| 3-2016 | 41


ERTO ERTOn yhteystiedot ERTON TOIMISTO Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 etunimi.sukunimi@erto.fi Liiton eAsiointi www.erto.fi/liiton-easiointi Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen 040 553 8536 HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri 09 6132 3238 Aho Mirkka viestintäasiantuntija 09 6132 3264 Lindstedt Soile järjestöpäällikkö 09 6132 3271 Parikka Ainomaria viestintäpäällikkö 0400 806 763

ALUEJÄRJESTÖT T YÖMARKKINAYKSIKKÖ

TALOUS- JA

ETELÄ-K ARJALA

LAPPI

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja 09 6132 3248 Ahtola Kaisu lakimies 09 6132 3266 Arola Saara lakimies 09 6132 3233 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Pohja Kristina asiantuntija, opintovapaalla Tykkä Johanna lakimies, perhevapaalla Väänänen Markku asiantuntija 09 6132 3262

HENKILÖSTÖHALLINTO

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758 eila.tauren@gmail.com

pj. Merja Lindroos p. 0400 661 870 merja.lindroos@accountor.fi

ETELÄ-POHJANMA A

LÄNSIR ANNIKKO

pj. Ulla Knuuttila p. 050 308 0122 ullaknuuttila@netikka.fi

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarja jäsensihteeri, tiiminvetäjä 09 6132 3268 Hytönen Pirkko jäsensihteeri 09 6132 3259

Miettinen Teemu talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3112 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 T YÖTTÖMY YSK ASSA

ETELÄ-SAVO

p. 09 6132 3224 erto.tk@erto.fi eAsiointi WebTytti www.erto.fi/kassan-easiointi

pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@gmail.com

PIRK ANMA A

pj. Tarja Nieminen p. 050 539 7102 tarjanieminen@hotmail.com

HELSINKI-UUSIMA A

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

pj. Heli Salama p. 044 799 2984 heli.salama@welho.com

Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256 Mamia Toni järjestelmäasiantuntija 09 6132 3226

ITÄ-SAVO

Etuuskäsittelijät Graae Mikaela Myllykangas Jade Hokkanen Eeva Hutri Merja Numminen Heidi Ropanen Minna Utriainen Sari Vlasoff Heidi

KESKI-SUOMI

pj. Laura Puustinen p. 050 541 3688 laura.puustinen@erto.fi

POHJOIS-K ARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi POHJOIS-POHJANMA A

pj. Sirkka Inkilä p. 045 878 8708 sirkka.inkila@erto.fi

K ANTA-HÄME

pj. Irja Uhre p. 050 511 4818 irja.uhre@gmail.com

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

Palveluneuvoja Vuohelainen Katariina

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com SATAKUNTA

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonen p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA TYÖTTÖMYYSTURVAN MUUTOKSET HALLITUS ANTOI KESÄKUUSSA

esityksen työttömyysturvan tiukennuksista. Lakiesityksen mukaan ansiopäivärahan enimmäismaksuaika lyhenisi 500 päivästä 400 päivään. Ansiopäivärahan enimmäiskesto olisi kuitenkin 500 päivää, jos olet 58-vuotias

42 |

TOIMI

| 3-2016

täyttäessäsi työssäoloehdon ja sinulla on vähintään 5 vuoden työhistoria viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. 20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisen 90

etuuspäivän ajalta. Lakimuutosten myötä tämä korotusosa poistuisi. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettaisiin edelleen korotusosaa. Tämän korotusosan taso kuitenkin pienenisi. Esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.


TEKSTI

UUSI ALKU

SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Jere Loikkanen, 7 vuotta PELISUUNNITTELIJOIDEN pitää tietää aika paljon tekniikasta. Pelejä keksiessä on oltava ensin jokin ajatus, jonka pohjalle uutta peliä tai versiota kehitetään. Aivojen päämajassa pitää olla mielikuvitusta. Jokuhan on esimerkiksi senkin keksinyt, että ihmiset voivat liikkua itse ja etsiä Pokémoneja. Ei niillä suunnittelijoilla kuitenkaan niin paljon tarvitse mielikuvitusta olla, että peleissä sohvat hyppelisivät ja perunoilla olisi silmät. Pelaan joskus konsolipelejä yksin tai isäni tai parhaan kaverini kanssa. Pelaan lähinnä jalkapallopeli FIFA 16:ta tai jääkiekkopeli NHL 16:ta. Selostan joskus pelejä samalla, kun pelaan niitä. Haluan nimittäin urheiluselostajaksi tai -toimittajaksi. Olen katsonut isäni kanssa tv:stä urheilua pienestä asti ja halunnut selostajaksi viisivuotiaasta saakka. Pelaan itse jalkapalloa mutta sen lisäksi haluaisin selostaa jääkiekkoa, yleisurheilua, koripalloa, uintia ja salibandya. Kaverini videoi joskus selostuksiani.

Hyvä selostaja eläytyy täysillä. Suosikkiselostajiani ovat Antero Mertaranta, Matti Härkönen, Tuomas Virkkunen ja Niki Juusela. Olen harjoitellut nopeaa puhetta muun muassa viime vuonna, kun selostin yleisurheilun MM-kisojen 100 metrin juoksun. Haaveenani on päästä selostamaan Serie A:ta, Valioliigaa tai muuta hyvätasoista jalkapalloliigaa, NHL:ää tai olympialaisia. Jeren äiti on sairaanhoitaja ja isä huoltomies.

TOIMI

| 3-2016 | 43


syvennä osaamistasi emma-akatemiassa! Ilmoittaudu syksyn koulutuksiin

Hyödynnä jäsenetuhintasi

Syksyllä Emma-akatemia tarjoaa asiantuntija- Jäsenetuhinta verkkokaupasta koodilla ERTO ja ohjelmistokoulutuksia sekä työhyvinvointiin * ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä koulutuksia. * Muut 250 € + alv 24 % Koulutuksen hintaan sisältyy aina lounas. Kehitä asiantuntemustasi projektinhallinnanja esimiestyön koulutuksissa. Voit opiskella myös • • • • • •

yrittäjyyttä urasuunnittelua palkanlaskentaa yrityksen talouslukuja sosiaalista mediaa markkinointia

Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. Syötä ostoskorissa jäsenkoodisi sille varattuun paikkaan, niin saat koulutuksen jäsenetuhinnalla.

Koulutuksistamme sanottua: ”Nyt uskallan entistä reippaammin kehua työhakemuksessani Excelin käyttötaitojani!” ”Innostava päivä. Ylitti odotukset”!

Työhyvinvointiasi ja työssä jaksamistasi tukevat työhyvinvointikorttikoulutukset ja Tony Dunderfeltin ja Anna Perhon luennoimat mielen hyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja stressinhallintaan liittyvät huippukoulutukset.

www.emma-akatemia.fi

Profile for Toimihenkilöliitto ERTO

Toimi 3/2016  

Kielitaito, sinnikkyys ja suositukset = töitä Suomesta.

Toimi 3/2016  

Kielitaito, sinnikkyys ja suositukset = töitä Suomesta.

Profile for toimi
Advertisement