Issuu on Google+

PA R EM M A N T YÖPÄ I VÄ N PUOLES TA

7

2-14

TAPAA KÄÄNTÄÄ HAASTE MAHDOLLISUUDEKSI

OSA-AIKATYÖSSÄ ON JÄRKEÄ

RAKASTAA TYÖTÄ EI RAKASTA TYÖTÄ, RAKASTAA TYÖTÄ... STRESSI SYÖ MIELTÄ LOMALLA EI SAIRASTELLA AVIOPARIN YHTEINEN MISSIO

TARTUIN KAHVAKUULAAN! VIRKISTYSPÄIVÄKÖ PAKKOPULLAA? EDULLINEN LOMA TIEDOSSA ARVAAMATON AGILITY

Heidi Härmä:

AIVOJEN JA MUISTIN TERVEYTTÄ VOI VAALIA JÄSENLEHTI


TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTON JÄ SENLEHTI PÄ ÄTOIMIT TA JA KRISTIINA AHONEN TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW

20

Työtä intohimon vallassa

Mikä tahansa työ voi olla kutsumustyö ja jokainen ihminen voi nauttia työstään, eikä sitä varten tarvitse olla taiteilija tai luovan alan ammattilainen. Ihminen tekee upeasti ne asiat, jotka häntä kiinnostavat. Se työnantajan kannattaisi pitää mielessä.

KIR JOIT TA JAT SARI ALHAVA , TERHI FRIMAN, ANT TI ISOK ANGA S, VIRVE JÄRVINEN, K ATARIINA KR ABBE, VIRPI L AT VA , TUOMA S LEHTONEN, VIRPI MELLERI, KIRSI POIKOL AINEN, JA ANA TAPIO JA TIINA TORPPA KUVA A JAT JA KUVIT TA JAT JONNA KOSKI, JYRKI LUUKKONEN, JUHA MYLLYMÄKI JA SAK ARI PIIPPO TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY FREDRIKINKATU 24 A 3

0 0120 HEL SINKI 040 554 7 780

P.

SUSANNA .CYGNEL@ FONDAMENTA .FI

sisältö 2-2014

W W W.TOIMILEHTI.FI HT TP://ISSUU.COM/ TOIMI SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI

TOIMIN JUTUT

Aivojen kaveri

16

Heidi Härmä puhuu terveellisen elämän puolesta ja korostaa, että muistisairauksilta voi suojautua. Hän itse elää niin kuin opettaa: liikunta on parasta hoitoa myös päälle ja lisäksi pitää olla aikaa itselle.

Ä lä stressaa!

28

Ihminen kestää stressiä satunnaisesti ja hyötyykin siitä hetken. Liika stressi altistaa masennukselle. Jos paine jatkuu pitkään, suorituskyky alenee ja stressinsieto heikkenee. Joskus sopiva suurpiirteisyys suojaa stressiltä.

S airaus ei syö kesälomaa

34

Vuosilomalain tärkein muutos on, että lomailija pääsee sairauslomalle taudin tai tapaturman iskiessä. Asiasta pitää ilmoittaa työnantajalle ja pyytää loman siirtoa. Loman jälkeen on turha mennä kertomaan sairastamisesta.

2 |

TOIMI

| 2-2014

TOIMIN VA K IOT

TOIMIN PA LSTAT

3 PÄ ÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

4 TOIMI OIKEIN

8 TYÖ & PARI

Heidi ja Jari ovat naimisissa sekä samassa työssä. 12 PARASTA TYÖSSÄNI

Salla Mäkinen. 13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki Nikil Savalin kirjan kuutiotoimistoista. 14 OMAT RAHAT

Lomareissun budjetti kuriin. 31 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

miettii loma-asioita. 32 VAPA ATA AIKA A

Laura Suominen vie koiransa taitoradalle. 33 7 TAPA A

kääntää haaste mahdollisuudeksi. 43 U USI ALKU

Joel Kumén tietää, että liikunnanohjaaja kannustaa.

Asiantuntijat vastaavat. 5 URA & IHMISET

Osa-aikatyötä kannattaa suosia. Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat. Nappaa tomaattitekniikka.

JULK AISIJA ERIT YISALOJEN TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTO RY MEDIAMY YNTI KRISTIINA AHONEN, P.  (09) 6132

3267

PAINOPAIKK A FORSSA PRINT

2014

6 TYÖ & TERVEYS

PT tutustutti kahvakuulaan. Ota lääkkeitä sopivasti. Helteellä juodaan ja viilennytään. Gluteeniton kahvipöytä.

AIK AK AUSLEHTIEN LIITON JÄ SEN ISSN

0783-9693

9 MYÖS NAISILLE

Työkalupakki järjestykseen. 10 TRENDI & TÖRMÄYS

Jotain tolkkua virkistyspäivään. Ranskalaiset osaavat tehdä cv:n. Ihana vapaus! Älä luota tuuriin kesätöissä. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

JUHA MYLLYMÄKI KUVA SI K ANTEEN HEODO HÄRMÄN.


pääkirjoitus

ARVOSTAMME PALAUTETTASI

Lämpimät kiitokset jäsenkyselyyn vastanneille!

T

oimi on ennen kaikkea jäsenetu, informatiivinen, kiinnostava ja ajankohtainen lehti. Näin sanoivat isoon jäsenkyselyymme vastanneet. Reilu viidesosa kertoi lukevansa lehden kannesta kanteen ja 72 prosenttia joitain juttuja tai selaillen. Tämä tarkoittaa, että Toimi on onnistunut tehtävässään ja tuo jäsenille tietoa, hyötyä ja iloa. Kritiikkiä Toimi sai kiiltävistä kansistaan, joita epäiltiin kalliiksi ja epäekologisiksi. Iloksenne voin kertoa, että Toimi tehdään aivan tavalliselle paperille. Kansiin lisätään jälkikäsittelynä edullinen uv-lakka. Toimi on täysin kierrätyskelpoinen. Käyttämämme paino on kotimainen ja monin tavoin sertifioitu. Osa vastaajista lukisi lehden mieluummin netissä. Se onnistuu helposti, sillä jokainen Toimi ilmestyy näköislehtenä myös netissä osoitteessa www.issuu.com/ toimi. Issuussa voi selailla myös aiemmin ilmestyneitä numeroita. Useat kommentoivat Toimin ilmettä raikkaaksi ja laadukkaaksi. Sisällön sanottiin olevan hyödyllinen ja antavan enemmän kuin naistenlehdet. Ilmestymisker-

toja ja sivuja toivottiin lisää. Osa jutuista ja juttutyypeistä eivät kuitenkaan puhutelleet kaikkia lukijoita. Tämä on ikuinen haaste ERTOlle monialaliittona. Toimitus on lukenut kommentit huolellisesti läpi: otamme ne huomioon seuraavissa numeroissa. Saimme sadoittain toiveita ja viestejä jäsenkyselyn avoimissa vastauksissa kaikesta ERTOn toiminnassa ja työehdoissa. Palautetta tuli paljon myös jäsenyhdistyksille ja työttömyyskassalle. Suuret kiitokset ihanista kannustus- ja kiitosviesteistä! Kritiikin ja kehitysehdotukset otamme huomioon toiminnan suunnittelussa. Ehdotukset työehtosopimuksiin huomioidaan seuraavilla neuvottelukierroksilla. Useat vastaajat kiittelivät aktiivista sähköpostiviestintää. Pidä siis sähköpostiosoite ja muut yhteystiedot ajan tasalla ERTOn jäsenrekisterissä, niin saat aina ajantasaiset tiedot esimerkiksi palkankorotuksista ja jäseneduista. Lisää jäsenkyselyn tuloksia voit lukea sivulta 38. Lämpöistä kesää!

SAIMME SADOITTAIN TOIVEITA.

Jurin Juttu

Kristiina Ahonen päätoimittaja

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA .

tasa-arvopuheiden aitouden ja rehellisyyden. Naisten euro on töissä 82 senttiä ja eläkkeellä 78 senttiä. Naisten eläkesyrjintä on ollut julkisuudessa, mutta nyt päätöksenteon lähestyessä ongelmasta vallitsee pelottava hiljaisuus. Käykö niin, että lopullisia päätöksiä tehtäessä naisten asema ei enää kiinnosta? Naisia syrjivän eläkkeen korjaaminen on mahdollista, mutta se vaatii juhlapuheiden lisäksi aitoja tekoja. Ja euroja. Vaikka uskoni on viime aikoina ollut kovalla koetuksella, uskallan edelleen luottaa siihen, että keskusjärjestöjen neuvottelutulos ei tönäise naisia ojaan unohtamalla sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden. ERTO vaatii edelleen sukupuolten ja -polvien välistä tasa-arvoa edistävää eläkeuudistusta. Seuraavan puolen vuoden aikana testataan tasa-arvopuheiden aitous niin liitoissa kuin palkansaajien keskusjärjestöissäkin. Nyt on mahdollisuus tehdä vuosituhannen tasa-arvoteko kohentamalla naisten epätasa-arvoisia eläkeajan ansioita.

EL ÄKENEUVOTTELUT TESTA AVAT

TOIMI

| 2-2014 | 3


ura&ihminen

toimi oikein Kysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

Marjukka Mikola

KTK, uravalmentaja, UP! Partners

Matti Orkovaara

varatuomari, ERTOn edunvalvonta­johtaja

Onko huumetestiin suostuttava?

?

Milloin työnhakijan saa laittaa huumetesteihin? Ketkä saavat lukea tuloksia? Nimim. Oma asia

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (työelämän tietosuojalaki) säätelee työpaikkojen huumetestausta. Työnantaja voi pyytää tehtävään jo valitulta työnhakijalta huumetestitodistuksen. Tästä on informoitava etukäteen hakuvaiheessa. Työnhakija voi testistä kieltäytyä, mutta työnantaja voi tällaisessa tapauksessa tehdä omat ratkaisunsa eli ei rekrytoi henkilöä. Huumetestiä voi pyytää, jos työntekijän on tarkoitus toimia tehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi työtehtävien on oltava sellaisia, että niiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi esimerkiksi vaarantaa työntekijän tai toisen henkeä. Lisää tämän tyyppisiä tehtäviä on määritelty työelämän tietosuojalaissa. Työntekijä toimittaa itse työnantajalle työterveyshuollossa tehdyn huumausainetestiä koskevan todistuksen. Siitä saa ilmetä vain, että työntekijälle on tehty huumausainetesti ja onko hän käyttänyt huumausaineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. Huumausainetestin tulos on arkaluonteinen tieto terveydentilasta. Sen käsittelyssä on samat rajoitukset kuin muissakin terveyttä kuvaavissa tiedoissa. Työnantaja määrittelee, kenellä organisaatiossa on oikeus käsitellä terveydentilatietoja. Marjukka Mikola

Mikä ihmeen turvallisuusselvitys?

?

Olen miettinyt, että mitä tarkoittaa työnhakijasta tehtävät turvallisuusselvitys. Kenelle ja milloin sellainen tehdään ja miksi? Mitä tietoja siinä selvitetään? Nimim. Aika turvallinen työntekijä

Turvallisuusselvitys tehdään lähinnä valtion keskeisimmistä viroista ja pesteistä, joissa on suurin taloudellinen vastuu. Selvitys voi olla suppea tai laaja.

4 |

TOIMI

| 2-2014

Ralf Sund

VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Tarkoitus on estää väärinkäytökset ja siksi turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös merkittävän taloudellisen yksityisen edun vuoksi. Selvityksissä selvitetään poliisin, rikosrekisterin ja muiden viranomaisten tiedot, joiden perusteella voidaan epäillä valtion turvallisuuden joutuvan vaaranalaiseksi, mikäli virkaa hakeva tulisi valituksi tehtävään. ERTOn jäsenkunnassa yleisempi on kuitenkin työsuhteen alussa tehtävä selvitys lasten kanssa työskenteleviltä: mm. opettajat ja lasten kanssa läheisiin tekemisiin joutuvat yksityiset palvelulaitosten työntekijät. Myös siinä selvitetään rikostausta lähinnä huumausaine- ja seksuaalirikoksissa. Tämän selvityksen tekemisellä on tarkoitus ehkäistä lapsiin kohdistuvia rikoksia. Molemmat selvitykset tehdään hakijasta, kun häntä harkitaan valittavaksi kyseisiin tehtäviin. Matti Orkovaara

Pienentääkö kesätyö opintotukea?

?

Paljonko saa tienata opintotuen lisäksi? Jos tienaa kesällä paljon, niin vaikuttaako se syksyn opintotukiin? Nimim. Työmyyrä

Kelan sivuilla on oiva laskuri, jolla voi tarkistaa henkilökohtaiset tukieurot. Opintotuki päätoimiselle opiskelijalle koostuu kahdesta elementistä: opintorahasta ja asumistuesta. Lisäksi on mahdollista saada valtion takaamaa opintolainaa. Toisen asteen koulutuksessa tuki on hieman pienempi kuin korkeakouluissa. Kesäansiot voivat vaikuttaa opintorahan suuruuteen. Pääsäännön mukaan ansiorajat lasketaan siten, että opintorahaan oikeuttavina kuukausina saa ansaita 660 euroa ja kesäaikana 1 970 euroa kuukaudessa. Jos kesällä tienaa enemmän, täytyy opiskelukuukausien ansainnasta tinkiä. Henkilö, joka opiskelee 9 kuukautta ja saa opintorahaa tältä ajalta, voi vuodessa ansaita 9 × 660 euroa + 3 × 1 970 euroa = 11 850 euroa vuodessa. Opiskelijan kannattaa huolellisesti seurata vuosiansioiden kehittymistä, jotta takaisinperintä ei tuota ikäviä yllätyksiä. Ralf Sund


KOONNUT

ura&ihminen

SUSANNA CYGNEL KUVA SHUT TER STOCK

Sama tulos, lyhyempi työaika SUOMESSA TEHDÄ ÄN osa-aikatyötä huomattavasti vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Euroopassa osa-aikaisesti työskentelee keskimäärin 40 prosenttia naisista, mutta Suomessa vain alle viidennes. Miesten luku ei poikkea EU:n keskiarvosta. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Irja Kandolin pitääkin naisten vähäistä osa-aikatyötä merkkinä suomalaisen työelämän tasa-arvosta. ”Kun muissa maissa naiset tekevät osaaikatyötä perhevelvoitteiden takia, meillä on huolehdittu kouluruokailusta ja lastenhoidosta yhteiskunnallisesti. Työpäivää ei ole tarvinnut lyhentää”, Kandolin sanoo. Kuitenkin suuri osa työntekijöistä olisi

valmis lyhentämään työaikaansa ja tulemaan toimeen hieman pienemmällä palkalla, jos vastineeksi voisi viettää enemmän aikaa perheen ja harrastusten parissa. Kokoaikatyön perinteet ovat kuitenkin vahvat. Miksei töitä voida tasata niin, ettei kukaan musertuisi työtaakkansa alle ja toisaalta työttömätkin saisivat töitä? Kandolin muistuttaa, että osa-aikaisen työntekijän palkkaaminen hoitamaan työviikon lyhentäjältä ylijäävää työmäärää voi tuoda työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia. Tämä pätee kuitenkin vain, jos asiaa katsoo lyhyellä aikavälillä. ”Pidemmällä ajanjaksolla työn tulos ei ole enää hyvä, jos joutuu työskentelemään väsyneenä. Tutkimme työpaikkaa, jossa kysynnän lisääntyessä liukuhihnatyöntekijöiden työvuoro piteni 11 tuntiin ja työntekijät väsyivät ja alkoivat tehdä virhekappaleita. Kun vuoroa lyhennettiin 6 tuntiin ja otettiin toinen ryhmä tekemään myös 6 tunnin vuoroa, työnantaja totesi pian, ettei palkkaa tarvitse pienentää, koska virhekappaleita tuli niin paljon vähemmän.” TEKSTI

JA ANA TAPIO

Vuorotteluvapaata uusin ehdoin tarkoituksena on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät ensi syksystä, mutta se on edelleen hyvä vaihtoehto sapattivapaata hakevalle henkilölle. Tästä lähtien työvuosia pitäisi olla takana vähintään 16, jos halajaa vuorotteluvapaalle. Eläkeiän alarajaan pitäisi olla vähintään kolme vuotta. Vuorotteluvapaan kesto vaihtelee 100:sta 360 päivään, jotka voi jaksottaa 2 vuodelle.

VUOROTTELUVAPA AN

Ensi syksystä myös vuorotteluvapaasijaisen työttömyysedellytykset muuttuvat: jatkossa sijaiselta edellytetään vähintään 90 päivän työttömyysjaksoa yhteensä 14 kuukauden aikana. Niin kutsuttu ohituskaista auttaa esimerkiksi nuoria pääsemään työn syrjästä kiinni nopeasti, sillä alle 25-vuotiailla ja alle 30-vuotiailla vastavalmistuneilla sijaisuuteen riittää yksikin työttömyyspäivä ihan kuten tähänkin asti. Myös yli 55-vuotiaat ovat oikeutettuja ohituskaistalle.

Työtuomioistuimen päätös äitiysvapaata edeltänyt hoitovapaa ja sen keskeyttäminen eivät saa aiheuttaa äitiysvapaan palkattomuutta. ERTOn, Tehyn ja Superin muodostama neuvottelujärjestö TSN ry vei asian työtuomioistuimeen, kun työntekijä jäi ilman äitiysvapaan palkkaa.

EU-TUOMIOISTUIMEN MUK A AN

Kuinka… NAPSIA SUORITUKSIA K U I N TO M A AT T E J A

POMODORO-TEKNIIKK A

on kuuluisa ajanhallintatekniikka. Sen tehokkuus perustuu siihen, että aivot suoriutuvat vaikka mistä, kunhan saavat levätä välillä. Jos siis edessäsi on iso kirjoitus- tai lukemisurakka, jaksota se ”tomaatteihin”. 1. Päätä tehtävä. 2. Aseta ajastin 25 minuuttiin eli yhdeksi Pomodoroksi (suom. tomaatti). Jakson nimi tulee tomaatinmuotoisesta keittiöajastimesta, jota menetelmän kehittäjä käytti opiskeluaikanaan jaksottaessaan työskentelyään. 3. Käy työhön ja tee sitä, kunnes kello pirahtaa. Älä sorru 25 minuutin aikana keskeytyksiin, kuten Facebookiin, jutusteluhetkiin työkaverin kanssa tai unelmointiin. 4. Ajastimen soitua pidä muutaman minuutin tauko, jonka aikana kannattaa nousta paikalta ja käyskennellä vähän – voi tehdä vaikka muutaman jumppaliikkeen. 5. Aloita noin viiden minuutin tauon jälkeen seuraava Pomodoro eli 25 minuutin jakso. 6. Neljän Pomodoron jälkeen olet ansainnut 15–30 minuutin tauon. Nouse työpisteeltäsi, käy kävelyllä, soita kaverille tai juo kahvia auringonpaisteessa. 7. Toista Pomodoroja niin kauan, kunnes urakka on valmis – tai työpäivä ohi. Lähde: Viisas pääsee vähemmällä – 52 niksiä tehokkaampaan ja onnellisempaan elämään (Sampo Sammalisto)

TOIMI

| 2-2014 | 5


työ&terveys PT Hanna AnttiPoika tarkistaa, että teen liikkeet oikein.

E

Tartuin kahvaan

n ollut aiemmin edes nähnyt kahvakuulaa. Personal trainerini valitsi sen. Olkapääni leikattiin puolitoista vuotta sitten. Toipuminen oli hidasta, eikä fysioterapia tuntunut tepsivän. Monet aikaisemmat kuntoiluyritykseni ovat lopahtaneet laiskuuteen. Kuulun niihin, jotka tarvitsevat jonkun viereen seisomaan ja komentamaan. Siksi hankin itselleni henkilökohtaisen valmentajan eli personal trainerin, PT:n. Hän osaa neuvoa oikean tekniikan sen lisäksi, että kannustaa jaksamaan ja jatkamaan. Syksyn treenailin yksityisellä kuntoklubilla useilla välineillä. Kun PT:ni vaihtoi kaupunkia, halusin ehdottomasti uuden. Ystäväni suositteli minulle Hanna AnttiPoikaa, joka tulee kotiini kaksi kertaa viikossa. ”No onpa luksusta”, ajattelee moni, mutta säästän salimaksut ja aikaa.

Olen huomannut Hannan ohjauksessa, että kahvakuula on yllättävän monipuolinen väline. Liikkeet eivät ole kauniita, mutta tehokkaita. Kevään treenien tuloksena suoritukseni on parantunut kaksinkertaiseksi. Olen myös löytänyt uudelleen nuoruuden rakkauteni, sulkapallon. Kahvakuulailu on alun perin venäläinen miesten voimailulaji. Kahvakuulat olivat viljapunnuksia, joita maajussit keksivät ryhtyä nostelemaan. Kahvakuula sopii hyvin kaupunkilaisellekin, koska ei vie tilaa asunnosta toisin kuin monet muut välineet. Itsellänikin on ollut pyöriä, steppereitä ja soutulaitteita pölyä keräämässä ja huonoa omaatuntoa aiheuttamassa. Matolla nököttävä iloisen värinen kahvakuula ei ahdista, vaan tekee hyvälle mielelle. Sen voi ottaa vaikka puistoon mukaan. TEKSTI

KIR SI POIKOL AINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

ASFALTTIKIITÄJÄ kaikuu nyt vaativana rullaluistelijan korviin. Ensin suojavarusteet ylle: kypärä, muovilevyin suojatut hanskat sekä polvi- ja kyynärsuojat. Sitten tekniikan tarkistus: ”Potkut suuntautuvat sivulle ja oma paino jakautuu tasan kaikille neljälle renkaalle”, vinkkaa rullaluistelun maajoukkuemies Teemu Ylänen. Luistin palautetaan potkun jälkeen keskelle vartaloa nenän alle. ”Harjoittele tätä pakottamalla polvien sisäsyrjät hipaisemaan toisiaan, ennen kuin asetat luistimen asfalttiin”, Ylänen neuvoo. ”Jo pienellä treenillä pääset nauttimaan luistelusta ja ihan hyvästä vauhdista.”

PIKITIEN KUTSU

6 |

TOIMI

| 2-2014


KOONNUT

SUSANNA CYGNEL KUVAT JUHA MYLLYMÄKI, SHUT TER STOCK JA VALMISTA JA

Napsi nappia järkevästi OHIMOA KIVISTÄ Ä! Korva kipuilee! Mahaan sattuu! Polvea särkee! Tilapäisiä vaivoja voi lääkitä ilman reseptiä saatavin käsikauppalääkkein. Jos noudattelee annosteluohjetta, näitä kaikille tuttuja buranoita, ibusaleja ja panadoleja saa käyttää turvallisin mielin. Kannattaa kuitenkin muistaa muutama nyrkkisääntö. Jos lääke ei vie kipua pois, vaikka ottaisi oikean annostuksen, on mentävä lääkäriin. Kipuun kannattaa ottaa sellainen määrä lääkettä, että se pysyy kurissa – tietysti sallituissa rajoissa. Alilääkitsemisellä ei voita mitään. Parin viikon särkylääkekuuri tarpeeseen katsotaan tilapäiseksi, mutta sitten on jo aika hakeutua tohtorin vastaanotolle – tai tietysti aiemmin, jos kivun aiheuttajasta ei ole tietoa tai olo pahenee. Kaikki lääkkeet ovat haitallisia, jos niitä napsii liikaa. Vaikka yhtä lääkettä käyttäisi sopivasti, monen lääkkeen yhteisvaikutus saattaa kasvaa liialliseksi. Esimerkiksi, oikein käytettynä parasetamoli

on turvallinen lääkeaine, mutta liiallinen annostus voi sairastuttaa maksan. Joskus lääkkeillä on haitallisia tai jopa vaarallisia sivuvaikutuksia, kun ne yhdistyvät toiseen lääkeaineeseen. Esimerkiksi verenohennuslääke, jota Suomessa käyttää hyvin moni, voi olla vaaraksi tulehduskipulääkkeiden kanssa. Tabletti on hyvä huuhtoa alas vedellä, sillä jotkin aineet, kuten maito ja greippimehu, muuttavat lääkkeiden vaikutusta tai heikentävät tehoa.

työ&terveys Kuinka… N AUT TI A H E L L E PÄ I V I S TÄ O I K E I N

puhutaan, kun lämpötila nousee yli 25  celsius­asteen.

HELTEESTÄ

Nappaa aurinko aamulla. Sisäinen kello pääsee oikeaan tahtiin ja valon vaikutukset ovat parhaimmillaan.

Lähde: Terveydeksi, Apteekin asiakaslehti

Nauti. Kesällä suomalainen on sosiaalinen ja tarmokas. Unen tarve vähenee ja ruokahalu pysyy aisoissa. Hörpi vettä. Helteellä pitää juoda tasaisesti pitkin päivää ja selvästi enemmän kuin talvella. Juota jälkikasvua. Lapsen keho kuivuu nopeasti touhutessa, eikä hän muista juoda. Jos lapsesi itkee ilman kyyneleitä, hän tarvitsee kipeästi nestettä. Älä unohda. Lasta ei pidä helteellä koskaan jättää yksin autoon, edes hetkeksi. Tuuletin lisää nestehukkaa, joten sen vieressä ei ole vauvan paikka.

GLUTEENITON PALA KAKKUA KELIAKIA ON ELINIK ÄINEN vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen eli gluteenin aiheuttama sairaus, joka vaivaa noin kahta prosenttia suomalaisista. Sitä hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla.

Muista levätä! lähdet ajamaan mökille tai töihin. Jos tuli valvottua, anna toisen ajaa. Jopa 30 prosenttia liikenteen kuolemanturmissa menee väsymyksen piikkiin.

ENNEN KUIN

Työturvallisuuskeskus TTK

Mitä pitäisi varata keliaakikolle kesäisten juhlien kahvipöytään? Gluteenittomia leivonnaisia on tarjolla kauppojen pakastealtaissa ja keksihyllyissä. Keliaakikolle sopivaa leipää myydään tuoreena, vakuumiin pakattuna ja pakasteena. Itsekin voi leipoa gluteenitonta ja useimmat ainekset ovat ihan tuttuja: sokeri, rasva, mausteet ja perunajauho. Viljavalmisteet, kuten jauhot ja hiutaleet, täytyy kuitenkin valita keliaakikon ruokavalioon sopiviksi. Leipoessa täytyy olla hyvin tarkka, ettei gluteenia sisältäviä aineksia pääse sekoittumaan keliaakikon leivonnaisiin. Tutulta keliaakikolta voi kysyä etukäteen, käyttääkö hän gluteenitonta vehnätärkkelystä tai gluteenitonta kauraa – tämä tieto auttaa tarjoilujen valinnassa.

Pysy piilossa. Kuumimpaan aikaan on fiksua karttaa aurinkoa ja hakeutua viileisiin sisätiloihin, kuten ruokakauppaan. Rennosti & väljästi. Helteellä pukeudutaan vaaleisiin, väljiin ja kevyisiin vaatteisiin. Suojaa auringossa pää, myös lapselta. Hommat seis. Etelän rennossa menossa on järkeä, sillä raskas ruumiillinen ponnistelu ei ole helteellä erityisen terveellistä. Cool koti. Pidä asunnossa verhot kiinni auringon puolella. Kun ulkona on kuumempaa kuin sisällä, pidä ikkunat kiinni. Hyödynnä illan viilettyä läpiveto. Lähde: ww.thl.fi

Lähde: www.keliakialiitto.fi

TOIMI

| 2-2014 | 7


työ&pari

TEKSTI

TERHI FRIMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN

Jari Härkönen, 47, päihdeklinikan johtaja ja työnohjaaja Myllyhoito, Tampereen klinikka Heidi Härkönen, 49 ohjaaja ja perheterapeutti Myllyhoito, Tampereen klinikka

Toiveikkaan näkökulman toteuttajat

Jari ja Heidi Härkönen olivat naimisissa, kun heistä tuli työpari. Samalla työpaikalla olemisesta on enemmän iloa kuin haittaa. HEIDI HÄRKÖNEN: Meillä on nyt ideaalinen tilanne JARI HÄRKÖNEN: Olen luonteeltani joukkuepelaaja työparina. Olen töissä osa-aikaisesti, ja minulla on ja haluan olla myös klinikan johtajana me-henkinen. omat työni sekä opiskeluni myös muualla. Saan toteut- Alussa olin tarkka siitä, että Heidi ei saa minun vaitaa itseäni ja oppia uutta, sillä se on minulle tärkeää. monani täällä erityisoikeuksia vaan on osa porukkaa Olen löytänyt myös ERTOn koulutukset. kuin muutkin. Olimme aviopari, kun tulin töihin Myllyhoitoon. Samalla työpaikalla oleminen on hyvä homma. On Siinä on hyvät ja huonot puolet. Hyvä puoli on se, että kuitenkin oltava tarkka, ettemme vie töitä liikaa kotunnemme toisemme ja toistemme vahvuudet. Huo- tiin. Elämä voi muuten mennä liian suppeaksi, koska no puoli on se, että sama työsarka kapeuttaa elämää. asiakkaiden ongelmista voisimme puhua aina. AutamKoen, että samassa työpaikassa me toisiamme ja meillä on myös oleminen on voimavara. tietyt työstä irtautumisen riitit. Olen tällä hetkellä vertaistuKlinikoillamme on käytössä realiMEILLÄ ON kiryhmien ja vapaaehtoisten ryhteettiterapia. Se perustuu ajatukseen TIETYT TYÖSTÄ mien ohjaaja. Saan tämän työn perustarpeista, jotka vaikuttavat ihIRTAUTUMISEN parhaat hedelmät: ihmisillä on misen toimintaan. Se on auttanut valtavat voimavarat ja he voivat meitä ymmärtämään itseämme ja RIITIT. tukea toinen toisiaan. Pidän työstoisiamme. Heidi haluaa kehittää ja täni, koska saan kehittää uutta. vaikuttaa, kun taas minulle tärkeää Toimenkuva on monipuolinen, mikä sopii minulle on yhteen kuulumisen ja rakastamisen tarve. loistavasti. Työ klinikalla on vaativaa. Teemme työtä leimattuPäihdetyö on kuormittavaa ja vaativaa. Iloitsen, kun jen ihmisten parissa. Alkoholismi on kuolemaan johtanäen, että muutos on mahdollinen asiakkaille ja hei- va sairaus, eikä tätä vielä tunnusteta. Olen onnellinen, dän perheilleen. Myllyhoidossa on toiveikas näkökul- kun näen henkilökunnan onnistuvan ja asiakkaiden ma asioihin ja se auttaa eteenpäin. muuttuvan. Myllyhoidossa on toiveikas näkökulma.

8 |

TOIMI

| 2-2014


KOONNUT

myösnaisille

TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

KOTINIKKARIN AARREARKKU

Kodin pienistä remppahommista selviää kunnialla maltillisen työkaluarsenaalin voimin. RULL AMITTA Kunnollista rullamittaa tarvitaan liki kaikissa remppahommissa ja kodin sisustusaskareissa. Tavanomaisiin mittaustarpeisiin riittänee 3–5 metrin perusmitta.

Lyijykynällä tai hieman jykevämmällä timpurin kynällä on kätevä tehdä erilaiset merkinnät remppahommissa. K YNÄ

Kirvesmiehen vasara on oiva kapine naulojen lyömiseen ja erinäisten kapineiden irrotteluun. Vasaran järeyden voi valita oman käden, iskemistarpeen ja työkalupakin koon mukaan.

VA SAR A

Kodin mööpeleissä ja koneissa on satoja ruuveja, jotka kaipaavat ajoittain kiristämistä. Työhön tarvitaan meisseliä sopivankokoisella ja -muotoisella kärjellä. Tarvetta on useimmin tasa- ja ristipäisille meisseleille, mutta joskus myös Torx- ja XZN-kärkisille ruuvareille. Ruuvarikolonnan voi halutessaan korvata yhdellä ruuvarivarrella ja kattavalla vaihtokärkisetillä.

RUUVIMEISSELI

pehmeitä muoveja, kumia ja kankaita. Edullisena ja monikäyttöisenä työkaluna se sopii erinomaisesti kodin työkalupakkiin. PUUKKO Kodin itseoikeutetulla monitoimityökalulla vuollaan, veistellään ja kaiverretaan. Tarpeen tullen kunnon puukko taipuu ruuanlaittopuuhiin.

Suurempiin katkaisuhommiin ei parane lähteä puukon tai mattoveitsen kanssa. Pienellä sahalla voi työstää satunnaiset listanpätkät tai verhotangot mittaansa. Puuta ja metallia varten on omat sahansa.

SAHA

YLEISPIHDIT Lattakärkisillä yleispihdeillä saadaan napakka ote pienistä esineistä, kuten ruuveista ja nauloista, ja niillä voi tarpeen tullen taivutella työstettävää esinettä. Jos pihdeissä on sivuleikkuri, onnistuu myös johtojen tai rautalangan katkominen.

KUUSIOKOLOAVAIN Huonekaluissa ja polkupyörissä käytetään monesti ruuveja, joiden kannat ovat kuusikulmaisia. Näiden kiristämistä varten pakkiin on hyvä varata kuusiokoloavainsarja. JAKOAVAIN Pultteja ja muttereita ei kotioloissa joudu kiristämään yhtä usein kuin ruuveja, mutta silloin tällöin kuitenkin. Jakoavain säätyy erinäisten kiristystarpeiden mukaan. Toisena vaihtoehtona on hankkia useamman kiintoavaimen sarja. VATUPA SSI Silmämääräisesti on työlästä selvittää, seisooko astianpesukone suorassa tai onko seinähylly vaaterissa. Vatupassilla eli vesivaa’alla asian selvittäminen onnistuu alta aikayksikön. MATTOVEITSI Mattoveitsellä voidaan katkoa tehokkaasti erilaisia pahveja,

TOIMI

| 2-2014 | 9


trendi&törmäys KESÄTYÖ ODOTTAA

Älä luota tuuriin vaan sopimukseen kuntoon heti, kun kesätyöpaikka on tiedossa. Sitten pääset nauttimaan työn tekemisestä ja työsi hedelmistä, kuten palkasta. Tee työsopimus kirjallisesti, niin tulkinnan tai muistin varaan ei jää mitään. Sinun kuuluu saada palkkaerittely, josta näkyvät peruspalkka, maksetut korvaukset sekä palkasta perityt maksut. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein ja sinulle on maksettu ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset yms. Kaikesta työstä kertyy eläkettä. Jos et kesätyön aikana ehdi pitää vuosilomaa, sinulle kertynyt loma on maksettava lomakorvauksena työsuhteen päät­ tyessä – vaikka työsuhde olisi kestänyt kaksi tuntia. Kun kesätyö loppuu, muista pyytää työtodistus. Tarvitset sitä elämässäsi myöhemmin.

HOIDA T YÖSUHDEA SIAT

Lisää tietoa: www.kesaduunari.fi/muistilista/ Maksuton Kesäduunari-info palvelee numerossa 0800 179 279 ma–pe klo 9–15.

SINKUN LOMA

KESÄ OMILLA EHDOILLANI kesällä olennaiseen, sillä juuri nyt vapaudesta on valtavasti iloa. Haikailuun ei ole aikaa. Kesästä voi nauttia ainakin kolmella tavalla: olemalla, tekemällä ja lähtemällä. Oleminen tarkoittaa sitä ihanaa tilaa, kun herää auringon kanssa – tai paljon myöhemmin, jos haluaa – keittää kahvit ja asettuu nauttimaan hetkestä. On vihdoin aikaa lukea aamun lehti. Ja vaikka eilisenkin aamun lehti. Auringon lämpö rauhoittaa, mutta jos sataa, tunnelma sen kuin paranee: on kiva katsella pisaroiden putoilua, jos itse istuu sateensuojassa. Tekeminen tarkoittaa kuntoilemista, taiteilemista tai puuhailemista. Joku kantaa kiviä, kuopsuttaa maata tai maalaa aitaa. Yksi pelaa tennistä tai kirmaa vesijuoksulenkin järven ympäri. Kolmas järjestää ikimuistoiset puutarhajuhlat ystävien kesken tai istuttaa timjamin. Parasta on, jos tulee auttaneeksi lähimmäistä. Voi vaikka kerätä tuoreita mustikoita naapurin rouvalle, jonka lonkka ei enää kestä kyykkimistä marjametsässä. Lähteminen kuuluu olennaisesti kesään: lähteminen matkalle, kesämökille tai uimarannalle. Sinkun kannattaa lähteä vain, kun itse todella haluaa. Oma juttu ei enää ehkä ole olla kolmas, viides tai seitsemäs pyörä kaveriporukan mökkireissulla, sillä maailma odottaa uteliasta ja vapaana tallustavaa tutkimusmatkaajaa. Entä yksinäisyys? Kesällä on helppo löytää kavereita, koska suomalainen on juuri tähän vuoden aikaan sosiaalisimmillaan. Ei tarvitse kuin astua ovesta ja hymyillä.

SINKUN PITÄ Ä KESKITT YÄ

10 |

TOIMI

| 2-2014

KOONNUT

SUSANNA CYGNEL KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

MAAILMAN TUULIA

Kymmenen hullua hakemusta Hyvät työpaikat ovat Ranskassakin kiven alla ja hakemuksista on tullut varsinaisia mainostempauksia. Erityisesti luovien ja kaupallisten alojen curriculumit kilpailevat pähkähulluilla ideoilla. 1. Vasta valmistunut kauppatieteilijä laittoi työpanoksensa myyntiin paikalliseen huutonettiin. 2. Mainostoimisto sai postissa roskakorin, jossa oli työhakemus. 3. Grenoblen kaupungissa toimiva ravintola keksi painaa työhakemuksia lautasenalusiin. Hakemukset ovat ruokailijoiden pällisteltävänä kuukauden ajan. 4. Tietokonepeleihin erikoistunut yritys sai hakemuksen naiselta, joka korosti ”sapattivuottaan” Jolon panttivankina. Nainen sai paikan. 5. Naistenlehden toimitukseen tuotiin kakku, johon oli sokeripursotettu työnhakijan puhelinnumero. Taru ei kerro ehdittiinkö soittaa, ennen kuin numero syötiin. 6. Tekniikan opiskelija etsi harjoittelupaikkaa Pariisin kaduilla kävelevänä mainoskylttinä. Mahan puolelle oli painettu haettavat työtehtävät, selkään työkokemus ja opinnot. 7. Show-alan yritys sai kirjekuoressa pikkupöksyihin painetun CV:n. 8. TV:n reality-ohjelmaan osallistunut nainen kertoi viimeisessä lähetyksessä ottavansa juonto- ja viihdealan työtarjouksia vastaan. 9. PR-toimisto sai alennusmyyntien aikaan postissa hakemuksen, johon oli painettu punaisella ”ale”, ”ale”, ”ale”. 10. Nuori työnhakija halusi erottua työnhakuvideoiden sekä youtube-esitysten viidakosta ja hakkasi hakemuksensa kirpparilta löytämällään mekaanisella kirjoituskoneella. TEKSTI

VIRPI L AT VA

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON parsan sijasta osmankäämin

juuret ja väinönputken varret. Synti on jättää vuohenputket, mesiangervot ja nokkoset keräämättä. Ja jos nauris kelpasi esi-isillemme haudikkaina kaskipellolla, kyllä se maistuu grillissäkin.

… JA SUKELTA A Pulled porkia on nyt tuputettu niin hampurilaispihvinä, muhennoksena kuin karamellisoituina kuutioinakin. Ei enää lihansuikaleita hampaankoloon, kiitos!


trendi&törmäys

E

Virkistyspäiväkin voi olla pakkopullaa

simerkki: Henkilökunnan kehittämispäivä lähestyy. Luvassa on koko päiväksi värikuulasotaa metsässä, vaikka oikeatkin työt kaatuvat päälle. Pahimmassa tapauksessa virkistys- ja kehityspäivät vain stressaavat. Minkälainen sitten olisi hyvä kehitys- tai virkistyspäivä, josta kaikki nauttisivat ja hyötyisivät? ”Palveluja ei kannata lähteä shoppaamaan ihan mistä vain. On olemassa palveluntarjoajia, jotka myyvät vain sitä, mitä osaavat tehdä. Harvoin paras ratkaisu on ostaa valmis paketti”, sanoo työterveyslaitoksen johtava konsultti Maija Vattulainen. Sen sijaan, että sekoitetaan keskenään virkistyminen sekä kehittäminen ja pannaan paljon paukkuja show-meininkiin, Vattulaisen mielestä kannattaisi ensin kysyä, mikä on työpaikan tavoite ja tilanne. Mitä halutaan kehittää ja missä työntekijät itse haluaisivat kehittyä? ”Mielessä kannattaa pitää ajatus, että kaiken kehittämisen

tulee palvella varsinaista työn tekemistä, sitä perusjuttua, jota suurin osa työntekijöistä tekee ja jolla firma tienaa leipänsä.” Päivään satsattu raha ei välttämättä kerro mitään sen laadusta. ”Jos yritys käyttää asiallista kehittämiskonsulttia, joka saa ihmiset itse tekemään parannusehdotuksia työhönsä ja kehittämään sitä kautta keskusteluilmapiiriä, päästään parempaan tulokseen paljon pienemmillä panoksilla kuin seikkailuleireillä”, Vattulainen sanoo. Samalla saadaan välittymään tieto, että yrityksessä ollaan kiinnostuneita siitä, minkälaisia ajatuksia ihmisillä on. Vattulaisen mukaan taantuma onkin leikannut ylimääräisiä sirkushuveja tehokkaasti. Huonoinakin aikoina kannattaa silti satsata henkilöstön kehittämiseen. Aina se ei vaadi rahaa juuri lainkaan. Jos työnantaja antaa porukan käyttöön kaksi tuntia työaikaa ja pienet tarjoilut, saadaan jo puhuttua tärkeimmät asiat halki eri tavalla kuin arkisen työn tiimellyksessä. TEKSTI

JA ANA TAPIO KUVA JUHA MYLLYMÄKI

MONET ASUU PUUTARHASSA näyttää tänä kesänä luonnonvaraiselta. Sellainen ei synny itsestään. Mallia voi ottaa ranskalaisen impressionistimaalari Claude Monetin vehreänä rehottavasta Givernyn puutarhasta – tai vaikka herran maalauksistakin. Puutarha ryöppyää, rönsyilee, kukkii, versoo ja köynnöstää

TRENDIKK ÄIN PUUTARHA

huolettomasti monella korkeudella. Niittykin käy silmänilosta ja lisäksi tulee suojeltua perhosia. Niityn perustaminen alkaa maan köyhdyttämisestä eli ruohotupsujen repimisestä ja hiekkapitoisuuden lisäämisestä. Onnistuessaan, ehkä vuosien työn jälkeen, lopputulos on kestävä ja itseään hoitava.

TOIMI

| 2-2014 | 11


parastatyössäni

TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA SAK ARI PIIPPO

Salla Mäkinen, 25

Parasta työssäni on… A SIAKK A AT ja heiltä saatu palaute on parasta työssäni ryhmäliikuntaohjaajana. Vaikka kuinka väsyttäisi, saan voimaa treeniintoa puhkuvista asiakkaista. Minä ohjaan, mutta ryhmähenki tulee siitä, että teemme yhdessä. Tsemppaamme toinen toistamme. Tällä hetkellä ohjaan BodyPump-, BootCamp- ja BodyBalance-tunteja. Näistä kaksi ensimmäistä ovat rankkoja. Niille

hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat haasteita. He haluavat treenatessaan ylittää oman mukavuusalueensa. BodyBalance on kehonhuoltotunti. Se rauhoittaa kiireisen ja ohjaa käyttämään kehoa turvallisesti myös salin ulkopuolella. Tunneillani käy kaiken tasoisia kuntoilijoita. Osalle jo oman kehon hahmottaminen liikkeessä on vaikeaa. Haasteita riittää, jotta

2006–2009 Liikuntaneuvojan opinnot, Pajulahden Urheiluopisto 2009–2010 Liikuntaneuvoja, yksityisyrittäjä, Pirkanmaa Personal Trainer -koulutus, Carl Wilhelm Akatemia, Tampere 2010–2012 Hierojan opinnot, Jämsän ammattiopisto, Jämsä 2010–2014 Ryhmäliikuntaohjaaja, liikuntaneuvoja, Liikuntakeskus Ateena, Ylöjärvi

2014 – Osteopatian opinnot, Maidstone, Iso-Britannia

2024 Työskentelen omassa hoitolassa osteopaattina ja liikunnanohjaajana. Olen erikoistunut odottaviin äiteihin ja vauvoihin. Valmistumisen jälkeen työskentelen ehkä hetken ulkomailla, kunnes asetun Suomeen yrityksen ja perheen kanssa.

12 |

TOIMI

| 2-2014

saan tällaisen ihminen käyttämään kehoaan oikein. Onnistumiset palkitsevat – samoin se, kun nämä ihmiset tulevat tunneilleni yhä uudestaan. Monesta asiakkaasta on tullut tuttu, jonka kanssa vaihdamme myös muita kuin kuntoiluun liittyviä kuulumisia. Ohjaan ihmisiä myös kuntosalilla, jossa vanhin asiakkaani on 85-vuotias. Liikunnan ilo ei katso ikää tai kokoa.


VIESTINTÄKONSULT TI

ANT TI ISOK ANGA S LUKEE AMMAT TIKIR JALLISUUT TA PUOLESTA SI.

kotiläksyt

Unelmia ja toimistohommia Toimistojen historia on tietotyön, teknologian ja arkkitehtuurin historiaa.

T

oimistotyötä on harvoin kuvattu yhtä ON ITSESTÄ ÄN SELVÄ Ä , että yritykset pyrkivät kasosuvasti kuin Mike Judgen vuonna 1999 vattamaan työtehoa ja saamaan tiloistaan irti mahilmestyneessä elokuvassa Office Space dollisimman paljon. Yhtä selvää on, että työntekijät eli Konttorirotat. Elokuva kiteyttää täy- unelmoivat miellyttävästä työympäristöstä ja mahdoldellisesti sen, millaista elämä sermien lisuudesta vaikuttaa siihen. jakamassa avokonttorissa voi kamalimCubed ei siis ole yksiselitteisesti työelämän huononmillaan olla: samanaikaisesti raivostuttavaa ja sielua tumisen tai parantumisen historiaa. Työtapojen ja teknäivettävän tylsää. nologian muuttuessa työtehoa on pyritty lisäämään Elokuvan kuuluisimmassa kohtauksessa päähenki- eri keinoin. Sermikuutiot eivät ole kovin viihtyisiä, löiden paha olo kiehuu lopulta yli ja mutta varmasti viihtyisämpiä kuin he kostavat kaiken toimiston print1900-luvun alun kuumat ja meluisat terille. Miehet raahaavat laitteen joissa tehokkuutta taTYPERÄT POMOT, jättikonttorit, tyhjälle tontille ja hakkaavat sen voiteltiin ottamalla suoraan mallia LIMAISET baseball-mailoilla atomeiksi. Taustehdassalien liukuhihnatyöstä. KONSULTIT talla soi hyytävä gangsta rap: die motKirjan kuvaama muutos ei tietenherfucker die. kään ole ohi. Nyt yrityskulttuurin ja JA RUMAT Huonosti toimiva toimistokone ei teknologian muutokset vähentävät AVOKONTTORIT tietenkään ole konttorirottien turtietotyöläisten riippuvuutta ajasOVAT VAIN hautumisen ja raivon todellinen syy. ta ja paikasta eikä työn tekeminen Typerät pomot, limaiset konsultit ja yhdessä enää välttämättä edellytä OSASYYLLISIÄ. rumat avokonttorit ovat nekin vain samassa tilassa istumista. Samalla osasyyllisiä. yhä useammalta päätetyöläiseltä ”Konttorirotat-elokuvan todellisia kohteita ovat ny- odotetaan rajojen rikkomista ja luovuutta pelkän suokyajan työelämän epäpyhät vaatimukset: työntekijältä rittamisen sijaan. odotetaan omistautumista ja sitoutumista, mutta vasRatkaisuksi esitetään nyt muunneltavia toimistoja, tineeksi ei tarjota mitään”, kirjoittaa Nikil Saval kir- joissa on tarjolla erilaisia tiloja sekä luovaan ongeljassaan Cubed: A Secret History of the Workplace (”Kuu­ manratkaisuun että yksinäistä keskittymistä vaativiin tioituna: Työpaikan salainen historia”). hommiin. Nikil Savalin opetus on, etteivät nekään tule jäämään toimistotyön historian viimeiseksi luvuksi. VIEL Ä 1800 -LUVUN LOPUSSA ihmiset, jotka tekivät työtä aivoillaan eivätkä käsillään, olivat pieni erityisryhmä. Tieto- ja toimistotyö yleistyi kuitenkin räjäh- VARMA A LIENEE ON kuitenkin se, dysmäisesti teollistumisen ja kaupan laajentuessa. Sa- että toimistotyön ja toimistojen malla syntyi nykyaikainen toimiston käsite. muuttuessa harva jää kaipaamaan Nyt tietotyötä tekee valtaosa länsimaiden asuk- maisemakonttoreiden harmaita kaista. Vuosien varrella kuitenkin sekä työvälineet sermejä. Ei ainakaan Konttorirotettä itse toimistot ovat muuttuneet. Nikil Savalin kir- tien päähenkilö, joka kuvasi työja kuvaa tätä muutosta paitsi itse toimistotyön, myös tään näin valoisasti: liike-elämän, yhteiskunnallisten arvojen, teknologian “Istuin tänään työpisteessäja arkkitehtuurin muutosten näkökulmasta. ni ja tajusin, että siitä lähtien Kirjan nimi viittaa sanaan cubicle eli juuri sellaiseen kun aloitin työt, joka ikinen siirrettävien väliseinien rajaamaan kuutioon, jossa elämäni päivä on ollut huoKonttorirottienkin hahmot työpäivänsä lusivat. Yh- nompi kuin sitä edellinen. Se dysvalloissa noin 60 prosenttia toimistotyöntekijöis- tarkoittaa sitä, että aina kun tä työskentelee cubiclessa – ja 93 prosenttia heistä on näet minut, kyseessä on elätyytymättömiä ympäristöönsä. Yli puolet kertoo, että mäni huonoin päivä.” heidän kotivessansa on tilavampi kuin heidän työpisteensä.

TOIMI

| 2-2014 | 13


omatrahat

TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JONNA KOSKI

OLE REISSUBUDJETIN HERRA Lomalla ei ole kiva pihistellä! Kun säästät matka- ja majoituskuluissa, lomailuun jää enemmän rahaa.

A

rjesta on helpompaa irtaantua kaukana arjen ympyröistä. Lomanautinto voi kuitenkin häiriintyä, jos samalla joutuu miettimään, syödäänkö loppuvuosi kaurapuuroa. Kun matka- ja majoituskulut pysyvät kohtuullisina, voi ottaa rennommin. Matkalle pääsee edullisestikin, mutta paras vaihtoehto määräytyy perhetilanteen ja seikkailuvalmiuden mukaan. Edullisimmat reissut vaativat avointa mieltä, mutta matkasta tulee sitä todennäköisemmin ikimuistoinen kokemus. kouluikäisiä lapsia, loma kannattaa ajoittaa koulun loma-aikojen ulkopuolelle – voit säästää satasia. Vielä parempi, jos matkakohteen ja tarkan ajankohdan määrittelyn voi jättää aivan viime tinkaan. Silloin on mahdollista tarttua hyvinkin

JOS PERHEESSÄ EI OLE

14 |

TOIMI

| 2-2014

edullisiin äkkilähtöihin, jollaisena voi ostaa pelkät lennot tai valmismatkan. Määrittelemättömät majoitukset ovat yleensä edullisempia kuin määritellyt, mutta jos hotellin palvelutasolla tai sijainnilla on merkitystä, kannattaa valita määritelty. Toisaalta ”villillä kortilla” voi päästä kiinnostavampiin paikkoihin kuin listahotellit. Joskus äkkilähtönä voisi päästä aivan uskomattoman edullisesti hyvin eksoottisiin matkakohteisiin, mutta mieti hetki, ennen kuin klikkaat matkan ostoskoriin. Ovatko rokotukset kunnossa? Onko kohde malaria-aluetta? Onko alueella levotonta? Jos lähtöpäivä on kovin lähellä, voi olla myöhäistä hoitaa terveysasiat kuntoon. Huippuedullinen hinta voi selittyä myös sillä, että kohdemaa vaatii viisumin, jota ei enää ehdi hankkia ennen lähtöpäivää. HALPALENTOYHTIÖIDEN edullisimpia hintoja pystyt hyödyntämään parhaiten, jos suunnittelet matkan


omatrahat

ajoissa. Mitä aikaisemmin matkan varaat, sitä hal- ihmisiä, ja voit ottaa yhteyttä profiilin perusteella vemmalla pääset. Muista kuitenkin lennon palveluja sopivimman oloisiin henkilöihin. Esimerkiksi Beruksatessasi, että kaikki maksaa erikseen. Kaikkein Welcome ja Hospitality Club ovat ilmaisia ja voittoa edullisimmille lennoille joudut yleensä lähtemään ko- tavoittelemattomia järjestöjä, kun taas Couchsurfing toa aamuyöstä tai varhain aamulla, jolloin julkista lii- on kaupallinen organisaatio. Vapaaehtoistyö työleirillä voi käydä lomasta, jos työ kennettä ei ole. Lisää siis taksimatkan hinta suosiolla poikkeaa täysin palkkatyöstäsi. Useimmat työleirit matkabudjettiisi. Edullisemmin kuin hotelliin majoitut esimerkiksi on suunnattu nuorille aikuisille, mutta iäkkäämmille bed and breakfast -majoitukseen. Myös kalustetun ja perheillekin sopivia leirejä löytyy. Majoitusolosuhhuoneiston vuokraaminen loman ajaksi voi olla edulli- teet voivat olla vaatimattomat. Leirin järjestäjä tarjoaa nen vaihtoehto. Huoneistossa käytettävissäsi on kun- yleensä majoituksen ja ruuan, mutta leirejä välittävät järjestöt perivät välitys- tai osallistunon keittiö ja mahdollisesti pesukone. mismaksun ja jäsenmaksun. Jos aivan joka ateriaa ei tarvitse nauttia ”VILLILLÄ ravintolassa, voi säästyneet rahat satsata jonakin iltana vaikka astetta taKOTIMA AN MATK AILU voi olla rento, KORTILLA” sokkaampaan ravintolaan tai muuhun turvallinen ja edullinen vaihtoehto. VOI PÄÄSTÄ elämykseen. Monilla työnantajilla ja ammattiyhKIINNOSTAVIIN distyksillä on mökkejä tai loma-osakkeita, joita henkilöstö tai jäsenet saaA SUNNONVAIHTO on edullinen maPAIKKOIHIN. vat vuokrata edullisesti. joitusratkaisu, jos ajatus oman asunnon Tarkista myös mahdollisuutesi luovuttamisesta vieraiden ihmisten käyttöön tuntuu mahdolliselta. Asunto vaihdetaan hakea tuettua lomaa. ERTOn jäsenet voivat hakea useimmiten päittäin loman ajaksi, eikä rahaa liiku esimerkiksi Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT ry:n järjestämille 1. askel -hyvinvointilomille. lainkaan. Matkakulut saa kotimaassa kuriin hyödyntämällä Aivan ilmaista asunnonvaihto ei ole, sillä asunnonvaihtoja järjestävät organisaatiot perivät jäsenmaksu- VR:n tai Matkahuollon tarjouksia tai matkustamalla ja. Esimerkiksi Intervacin tai HomeLinkin jäsenyys Onnibussilla. Netin kimppakyytisivustoilla voit hamaksaa 80 euroa vuodessa. Vaihto onnistuu helpoim- kea tai tarjota autokyytejä bensakuluja vastaan. min suunnilleen saman kokoisten asuntojen kesken, joten asunnonvaihto sopii hyvin perhelomailuun. Asunnonvaihdolla pääsee oikeiden ihmisten oikeaan kotiin, jolloin paikalliseen elämäntapaan voi tutustua aivan eri tavalla kuin hotellista. Asunnonvaihdon yhteydessä on mahdollista sopia myös auton vaihdosta, jolloin säästyy auton vuokraamiselta. Vastavuoroisuus tuo turvallisuutta, sillä kodissasi majoittuvat toimivat todennäköisesti niin kuin toivovat teidänkin toimivan omassa kodissaan. Vuosilomapalkka vastaa normaalia palkkaa luontoisetuineen, ja se on Jos päittäin vaihtaminen on ongelma, voit vuokrata maksettava ennen loman tai sen osan alkamista. oman asuntosi lomasi ajaksi pois ja saada näin lisäraLomaraha on 50 prosenttia lomapalkasta. Se maksetaan yleensä sen hoitusta matkabudjettiisi. Vuokraus onnistuu esimerpalkanmaksun yhteydessä, jolloin lomaltapaluupäivän palkka maksekiksi AirBnB:n kautta. taan. Lomaraha voidaan maksaa myös vuosilomapalkan yhteydessä. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehVIER A ANVAR AISUUSJÄR JESTÖÖN liittymällä voit tosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukmajoittua ilmaiseksi jonkun saman klubin jäsenen vieseen. Ilman sopimusta ei ole oikeutta lomarahaan. raaksi. Samalla tutustut isäntäväkeen ja mahdollisesti

Loma-ajan tulot ja menot

heidän ystäviinsäkin ja voit saada arvokkaita vinkkejä sekä opastusta, jonka avulla löydät matkakohteesi parhaat puolet. Vieraanvaraisuusklubit toimivat vastavuoroisuusperiaatteella, eli varaudu joskus toiste majoittamaan matkalaisia vaikka sohvallasi, tarjoamaan heille aterian tai näyttämään kotipaikkakuntasi nähtävyyksiä. Voit kuitenkin olla vieraanvarainen silloin, kun sinulle sopii, eli saat valita, keitä kotiisi kutsut ja milloin. Vieraanvaraisuusklubi on hyvä vaihtoehto yksin tai kaksin matkustaville. Klubeihin kuuluu eri-ikäisiä

Loma-ajan päivähoitomaksut vaihtelevat kunnittain. Yleensä heinäkuu on ilmainen kuukausi, jos lapsi ei ole hoidossa yhtenäkään päivänä. Muina kesäkuukausina käytännöt ovat vaihtelevia. Joissakin kunnissa hyvitetään osa kesä- ja elokuun maksuista, joissakin hyvitetään koko maksu, jos lapsi ei ole hoidossa. Koululaisten lomajärjestelyt nielevät ylimääräistä rahaa myös vanhempien loma-ajan ulkopuolella. Kuluja tuovat leirimaksut tai muut hoitojärjestelyt ja aktiviteetit. Ilmaisen kouluruuan puuttuessa myös ruokakustannukset kasvavat koulujen loma-aikoina.

TOIMI

| 2-2014 | 15


16 |

TOIMI

| 2-2014


AIVOTERVEYDEN PUOLESTAPUHUJA TEKSTI

SARI ALHAVA KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

Heidi Härmä kiertää luennoimassa ympäri Suomea, kuinka muistisairauksien riskiä voi pienentää järkevillä arjen valinnoilla. Jos rukkaa elämäntapansa kuntoon viimeistään viisikymppispäivien lähetessä, tekee aivoilleen suuren palveluksen, hän julistaa.

TOIMI

| 2-2014 | 17


H

eidi Härmä on huomannut eri tilaisuuksissa puhuessaan ihmisten suhtautuvan sairausriskeihin kahtiajakoisesti. On yleisesti hyväksytty, että sydämestä täytyy pitää huolta jo työikäisenä. Mutta tavanomainen harhaluulo on, ettei muistisairauk­ sille voi mitään. ”Ne tulevat sitten vanhana, jos ovat tullakseen” ja ”Sitä on suvussa” ovat usein kuultuja lauseita. ”Tosiasiassa vain muutama prosentti muistisairauksista on perinnöllisiä. Omat valinnat ovat usein paljon merkitsevämpiä kuin perimä”, painottaa Härmä, joka työskentelee Muistiliitossa työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmän asiantuntijana. Muistisairauden voi kohdata huomattavasti aiemmin kuin eläkeiässä. ”Muistisairauksien ennaltaehkäisyn kulta-aika on 40-50 vuotta. Koskaan ei ole liian myöhäistä vaikuttaa, mutta valinnat tehdään jo kauan ennen sairauksien ensioireita. Kannattaa myös huomioida, että omat toimintamallit siirtyvät helposti omille lapsille. Ja mieluiten sukupolvelta toiselle siirtää fiksuja valintoja”, Härmä huomauttaa. Härmä ajautui muistin puolestapuhujaksi osin vahingossa. ”Opintoni kuljettivat minut Leenankotiin, joka on muistisairaille ihmisille tarkoitettu hoivakoti. Rakastuin muistityöhön ja vuosien kuluessa löysin itseni täältä Muistiliitosta kehittämistyöstä. Muisti on äärim­mäisen mielenkiintoinen kapistus, jonka kommervenkkeja pohdin ihan päivittäin omassa arjessani.”

18 |

TOIMI

| 2-2014

muuttuneet sitten kivikauden, mutta elinympäristömme on muuttunut vauhdikkaasti jopa viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Muisti on herkkä häiriintymään. ”Työelämä on aiempaa stressaavampaa. Täytyy oppia jatkuvasti uutta ja muistaa salasanoja, jotka vaihdetaan vähän väliä. Työvaatimukset ovat lisääntyneet”, Härmä mainitsee. Aivoterveys liittyy myös nykyhetkeen: kuinka hyvin palautuu kuormittavista jaksoista ja jaksaa töissä sekä vapaa-ajalla. Riittävä uni, liikunta ja lepo, monipuolinen ravinto, mahdollisimman vähän tai ei lainkaan päihteitä. Kaikkihan nämä tietävät. Harva ymmärtää kuitenkaan, miten paljon ja kuinka moneen asiaan arjen valinnoilla ja elämäntavoilla on merkitystä. Härmä sanoo, että yksittäinen uneton yö tai pari lasillista viiniä silloin tällöin eivät vielä haittaa aivoterveyttä. Sen sijaan uniapnea ja alkoholismi lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen, samoin kuin pitkäkestoinen masennus ja stressi. Tärkeintä on tiedostaa riskit ja hakea kierteen katkaisuun apua. Heidi Härmä elää kuten opettaa. Aivoterveys on hänelle läheinen asia erityisesti liikunnan motivaattorina, sillä hän harrastaa liikuntaa päivittäin ja mahdollisimman monipuolisesti: kävelyä, juoksemista, kuntosalia, spinningiä, joogaa ja pilatesta. Liikunnan lisäksi hän pyrkii järjestämään jokaiseen päivään hetkiä yksin tai ystävien kanssa, mieluiten kävellen tai kahvikupin ääressä. Härmä ohjaa toisena työnään ryhmäliikuntaa. ”Tuskin monikaan tunneilla käyvä ymmärtää hoitavansa siellä aivoterveyttäänkin”, Härmä sanoo nauraen.

AIVOT EIVÄT OLE JUURI


”EN MINÄ VANHENEMISTA PELKÄÄ. ELÄN TERVEENÄ SATAVUOTIAAKSI TERÄSMUMMOKSI.”

”Vilkkaasta luonteestani huolimatta tarvitsen rauhallisia hetkiä ikkunalaudalla istuen tai Hakaniemen torilla aamupuurosta nauttien. Minun keinoni torjua stressiä on siis sekä aktiivisuus että pysähtyminen, sopivassa suhteessa molempia.” KEHON LISÄKSI AIVOT tarvitsevat jumppaa kohtalaisessa määrin ja mahdollisimman monipuolisesti. Sudokuita, ristikoita ja shakkia pidetään muistisairauk­ sien ennaltaehkäisijöinä. Tehoavatko ne? ”Niiden tekemisessä ja pelaamisessa ei ole mitään väärää, mutta ne harjoittavat aivoja yksipuolisesti. Ne eivät riitä aivojen yksinomaiseksi haasteeksi.” Jos työssä joutuu rasittamaan paljon aivoja päivän aikana, ei illalla tarvitse enää ratkaista sudokuja. Erinomainen aivojen jumppakeino on utelias mieli. Sosiaalinen kanssakäyminen ja vaikkapa lehtien lukeminen tarjoavat aivoille niiden kaipaamaa harjoitusta. Työpaikoilla tulisi huomioida myös kognitiivinen ergonomia, eli työolot ja työvälineet on säädettävä niin, että ne kohtaavat ihmisen tarpeet ja edellytykset. Tällöin työnteko on tehokasta ja miellyttävää, mistä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin. Pitkäkestoinen stressi on yksi muistisairauksien puhkeamisen syistä. Tästä syystä työpaikoilla on tärkeää estää liiallinen kuormitus. Kokonaan stressitöntä työskentelyn ei tarvitse Härmän mukaan olla. Lyhytkestoinen paine ja stressi saavat monet tekemään työnsä aikataulussa, ja se loppuu projektin päättyessä. Jos stressi on jatkuva olotila, siihen on puututtava.

ilmenee usein siten, että uusien asioiden oppiminen on vaikeaa ja yksityiskohdat eivät pysy mielessä entiseen malliin. Käyttäytyminenkin voi muuttua: ihmisestä voi tulla apaattinen ja vetäytyvä tai toisaalta vilkas ja estoton. Monesti muistisairauden ensioireita voidaan luulla viidenkympin villitykseksi. ”Oireet voi huomata itse, mutta toisaalta ihminen voi olla asiasta autuaan tietämätön. Kun puoliso, esimies tai kaveri huomauttaa tästä, voi loukkaantua syvästikin. Ne ovat vaikeita tilanteita kaikille.” Härmä neuvoo, että jos tilanne muuttuu selkeästi entisestä, kannattaa mennä lääkäriin. Oireiden taustalla voi olla muistisairauden sijaan esimerkiksi B12vitamiinin puutos, alkoholismi, hyvälaatuinen aivokasvain, kilpirauhassairaus tai masennus. Normaali arki ei katkea, vaikka diagnoosina olisi muistisairaus. ”Toki se muuttuu sairauden edetessä haasteellisemmaksi, mutta hyvää elämää voi olla jäljellä yli kymmenen vuotta. Toimintakyvyn ylläpidossa auttaa arjen pysyminen entisenlaisena. Terveistä elämäntavoista kannattaa pitää yhä kiinni”, Härmä kehottaa.

T YÖIK ÄISTEN MUISTISAIR AUS

Muistisairauksiin on myös lääkkeitä, jotka hidastavat taudin etenemistä. Lisäksi tarjolla on kuntoutustoimia, kuten fysioterapiaa ja toimintaterapiaa sekä kuntouttava päivätoimintaa. Hyvä paikka aloittaa tiedon saaminen ja tuki- ja hoitomahdollisuuksien kartoitus on Muistiliiton Internet-sivut www.muistiliitto.fi. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot 43 jäsenyhdistykselle, jotka tuntevat paikalliset palveluntarjoajat. kuinka pitkään työelämässä voi jatkaa diagnoosin jälkeen. Niin työntekijälle kuin työnantajallekin on merkityksellistä, kuinka siirtyminen pois työelämästä hoidetaan. ”Yksi hyvä ratkaisu olisi palkata sairastuneelle henkilökohtainen avustaja, joka auttaisi häntä tarvittaessa töissä ja toisaalta kirjaisi ylös hänen tietojaan ja näkemyksiään. Näin hiljainen tieto saataisiin pysymään työyhteisössä, ja samalla työntekijä saisi luopua työurastaan arvokkaasti ja kokea olevansa loppuun asti tarpeellinen”, Härmä vinkkaa. Ideaa voi laajentaa siten, että lähiomainen tai ystävä alkaa kirjata ylös muistisairautta potevan henkilön elämäntarinaa: Mitä hienoja ja toisaalta traagisia asioi­ ta hän on kokenut, mistä hän pitää ja mistä ei sekä millaisia tapoja hänellä on? ”Tällainen opus on aikanaan kullanarvoinen hoitohenkilökunnalle ja auttaa muistisairaan hoitamisessa”, itsekin hoitotyössä työskennellyt Härmä korostaa. Vanheneminen tuntuu Härmästä kovin kaukaiselta ajatukselta. Aivoterveyden vaalimisen hän ajattelee kuitenkin olevan elämänmittainen tehtävä. ”Mutta en minä vanhenemista missään tapauksessa pelkää. Olen ajatellut elää terveenä satavuotiaaksi teräsmummoksi”, hän sanoo hymyillen.

NEUROLOGI TEKEE PÄ ÄTÖKSEN,

Heidi Härmä, 32

Työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmän asiantuntija, Muistiliitto.

3 syytä…

HUOLEHTIA AIVOTERVEYDESTÄ AJOISSA

1. Työnteko on helpompaa ja kivempaa. 2. Sinusta on kertomaan tarinoita lapsenlapsenlapsillesikin. 3. Sairauden etenemistä on nykylääketieteen keinoin mahdotonta pysäyttää, mutta on paljon keinoja vaikuttaa sen puhkeamiseen.

TOIMI

| 2-2014 | 19


36 % A JAT T E L E E , E T TÄ T YÖ N A RVOS T U S L I S Ä Ä O N N E L L I S U U T TA T YÖS TÄ .

TEKSTI

VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

Intohimoa työpaikoille Usein ajatellaan, että intohimoinen suhtautuminen työhön on joidenkin harvojen synnyinlahja, kun taas toimistoissa, tiskien takana ja tehtaissa joudutaan puurtamaan. Ajatellaanpa uudestaan. 20 |

TOIMI

| 2-2014


50 % PITÄ Ä T YÖS TÄ Ä N .

TOIMI

| 2-2014 | 21


”TYÖPAIKKAHAASTATTELUISSA EI PITÄISIKÄÄN KYSYÄ, MITÄ IHMINEN OSAA,

VAAN MIKÄ HÄNTÄ KIINNOSTAA JA MITÄ HÄN HALUAA OPPIA.”

V

ai pitäisi töihinsä suhtautua intohimoisesti? Se onnistuu varmaankin taiteilijoilta ja muilta luovan työn tekijöiltä. Tai sitten työstään nauttijat ovat niitä onnekkaita, jotka ovat saaneet seurata kutsumustaan: pappeja, sairaanhoitajia ja opettajia. Nyt on aika heittää tämä vanha käsitys romukoppaan. Filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto vakuuttaa, että jokainen ihminen voi nauttia työstään ja mikä tahansa työ voi olla kutsumustyö. ”Kutsumuksessa on ennen kaikkea kyse asenteesta. Ihminen nauttii työstään, kun on löytänyt yksilöllisen, omintakeisen tavan tyydyttää perustarpeitaan sen kautta.” Filosofian Akatemiassa työskentelevän Järvilehdon mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: vapaus, virtaus ja vastuu. Vapauden tarve tyydyttyy, kun ihmisellä on tunne, että hän pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä. Hän tuntee itsensä, tietää mitä haluaa ja kokee pystyvänsä kohtalaisin ponnisteluin saavuttamaan tavoitteensa. Virtaus viittaa osaamiseen ja kykyyn saada asioita aikaiseksi: ”Vau mä osaan tämän ja tän tekeminen tuntuu hyvältä.” Kolmas perustarve eli vastuu toteutuu, kun ihmisen elämä ei pyöri pelkästään oman navan ympärillä. Hän tekee asioita, jotka tuottavat iloa tai hyötyä myös muille. Kun nämä kolme perustarvetta tyydyttyvät, ihminen nauttii työstään – olipa hän sitten kätilö, markkinointipäällikkö, toimitusjohtaja tai sihteeri. Järvilehdolla on kutsumustyölle myös toinen määritelmä: ”Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeen.” Määritelmä on Aristoteleelta lainattu mutta hieman tuunattu. Aristoteles puhui taitojen ja maailman tarpeen kohtaamisesta, mutta Järvilehto on korvannut taidot intohimolla. ”Yhteiskunta on perinteisesti arvostanut taitoa ja kompetenssia. Esimerkiksi työhaastattelussa kysytään: mitä osaat, missä olet ollut töissä ja millainen loppututkinto sinulla on? Mutta parhaatkaan taidot eivät käänny aikaansaamiseksi, ellei mukana ole halukkuutta ja intohimoa. Voi olla, että Harvardista valmistunut huippurekrytointi pelaa päivät pitkät miinaharavaa eikä tulosta synny. Tutkimukset osoittavat, että intohimo kyllä kääntyy taidoiksi. Jos ihminen on aidosti kiinnostunut jostain ja pääsee työskentelemään sen parissa, taidot kasvavat väistämättä ja tulostakin syntyy.” Työpaikkahaastatteluissa ei pitäisikään kysyä, mitä ihminen osaa, vaan mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän haluaa oppia. JOS JOK AISELLE IHMISELLE on olemassa kutsumustyö tai omasta työstä voisi kehittää sellaisen, miksi niin monet ovat töissään tyytymättömiä? Mikä työpaikoilla oikein mättää? 22 |

TOIMI

| 2-2014

39 % S A N OO, E T TÄ T YÖ O N VA I N K E I N O H A N K K I A E L A N TO.

Miksi pidät työstäsi?? • T YÖNI ON MONIPUOLISTA JA HA A STAVA A . • SA AN TEHDÄ JUURI SITÄ , MISTÄ NAUTIN. • MEILL Ä ON HY VÄ T YÖILMAPIIRI JA MUK AVA A TEKEMISTÄ . • SA A OLL A TEKEMISISSÄ KIINNOSTAVIEN IHMISTEN K ANSSA . • MINULL A ON VA STUUTA JA VAPAUT TA SOPIVA SSA MÄ ÄRIN. • ITSELLENI ERIT TÄIN HY VIN SOPIVAT EPÄ SÄ ÄNNÖLLISET PITK ÄT ILTAVUOROT LYHYILL Ä T YÖVIIKOILL A , HY VÄ PALKK A SEK Ä RENTO JA HY VIN ORGANISOITU T YÖ JA T YÖYHTEISÖ. • OPIN KOKO A JAN UUT TA , JA K AIKKI PÄIVÄT OVAT ERIL AISIA . • SA AN ITSE AIK A VAPA A STI MÄ ÄRIT TÄ Ä T YÖN KUVA ANI. • SITÄ HALUAN TEHDÄ! T YKK Ä ÄN T YÖSTÄNI, MELKO VAPA ATA , IHANA A! • NAUTIN, KUN SA AN K AIKKI A JALL A AN TEHT YÄ • PIDÄN PAPERIHOMMISTA . • SE ON KOULUTUSTANI VA STA AVA A , PYST YN AUT TAMA AN IHMISIÄ , T YÖK AVERIT JA T YÖYMPÄRISTÖ OVAT MUK AVIA . • TOIMIN ITSELLENI SOPIVALL A AL ALL A . NAUTIN T YÖSTÄNI VAIKK A TAK ANA ON YLI 20 T YÖVUOT TA . • MINULL A ON MONIPUOLINEN T YÖ, MUK AVAT T YÖK AVERIT JA POMO, JOK A ARVOSTA A T YÖPANOSTANI. • T YÖT TÖMÄNÄ OLISI T YL SÄ Ä , ILMAN T YÖTÄ EI OLISI R AHA A , T YÖ PITÄ Ä KIIREISENÄ , VOIN ITSE VAIKUT TA A JOSSAIN MÄ ÄRIN T YÖAIKOIHIN, JOTEN VOIN SUUNNITELL A VAPA ATKIN OMAN TARPEEN MUK A AN. • SA AN TEHDÄ A SIOITA , JOIDEN KEHIT TÄMISESTÄ OLEN KIINNOSTUNUT AIDOSTI.

TOIMI-LEHDEN INTOHIMOA TYÖSTÄ -KYSELY

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 398 ERTOn jäsentä, joista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Vastanneista 38 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 39 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presencardlahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Joensuuhun.


TOIMI

| 2-2014 | 23


24 |

TOIMI

| 2-2014


Mediayrittäjä ja Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen on seurannut suomalaista työelämää 30 vuotta. Hän kirjoittaa ja luennoi aiheesta ahkerasti. ”Ihminen viihtyy töissä, jos kokee, että työllä on merkitystä ja hän saa aikaan jotain järkevää. Monella on työn merkitys hukassa. Tuntuu, että töissä häslätään kovalla kiireellä, mutta mitään ei saada aikaiseksi.” Tuominen uskoo, että ihminen nauttii kovasta työnteosta, jos se on palkitsevaa. ”Kun järjestetään esimerkiksi isoa tapahtumaa, aikataulupaineet ovat kovat. Ihmiset venyvät, mutta työmäärä ei uuvuta, jos tapahtumapäivänä saa todeta: vau, tästä tuli hieno, me tehtiin tämä! Jos tekee viikosta toiseen pitkää päivää ilman, että mistään tulee valmista, ihminen uupuu ja työn ilo katoaa.” Saku Tuominen suhtautuu hieman nuivasti sellaisiin isoihin käsitteisiin kuin onnellisuus, intohimo ja kutsumus. ”On alettu puhua asioista niin isoilla sanoilla, että arki ja todellisuus jäävät jalkoihin. Esimerkiksi onnellisuus on ihan hyvä yleispäämäärä elämässä, mutta se on usein sivutuote. Lähden itse siitä, että kun teen arjesta hyvää, hyviä asioita seuraa. Intohimon ja kutsumuksen tavoittelun sijaan on tärkeämpää elää innostuneesti, tehdä pieniä päätöksiä ja ottaa pieniä askelia suuntaan, jossa voi kasvaa ja kehittyä. Olen joskus onnellinen, joskus onneton ja se on ihan ok.” Filosofi Järvilehtoa on pidetty jonkinlaisena uuden sukupolven onnellisuustutkijana, mutta yllättäen hänkin julistautuu onnellisuusskeptikoksi. ”Onnellisuus on vaarallinen käsite. Ei voi aina hymyillä ja olla positiivinen, koska elämä on välillä rankkaakin. On vaarana ajautua bumtsibum-kulttuuriin, jossa todellisuus ottaa kupoliin, mutta emme uskalla näyttää sitä. Emme ole enää autenttisia. Sekä töissä että elämässä on asioita, jotka ovat kivoja. On myös asioita, jotka eivät ole ollenkaan kivoja, mutta ne ovat jollain tavalla merkityksellisiä. Mielekkyys ja merkityksellisyys ovat tärkeämpiä hyvän elämän indikaattoreita kuin onnellisuus.” Saku Tuominen uskoo vahvasti tekemiseen, mutta hän on huomannut, että ihmisillä on taipumusta siirtyä sanoista puheisiin. Teot puuttuvat. ”Asioista tehdään hankalia ja monimutkaisia. Rakastetaan

Mikä tekee ihmisen onnelliseksi työstään? T YÖN YLEINEN ARVOSTUS 18 T YÖN MERKIT YS 36 PALKK A 24 T YÖEHDOT 6 T YÖN KUORMIT TAVUUS 14 ESIMIES 8 T YÖK AVERIT 20 OMAT UNELMAT 3 OMA A SENNE 23 EL ÄMÄNA SENNE YLIPÄ ÄNSÄ 23 PERHETIL ANNE 3

21 % TOT E A A , E T TÄ K E H N O E S I M I E S T E K E E T YÖS TÄ PA K KO P U L L A A .

OMAT VOIMAVAR AT 11 TERVEYS 3 JOKIN MUU 2

raportteja, työryhmiä ja prosesseja, mutta lykätään tekemistä. Käytetään epäkieltä, joka sumentaa asioita. Puhutaan esimerkiksi asiakasrajapinnasta – mitä hittoa se tarkoittaa? Emmehän me kotonakaan kysy, mitä sinun ystävärajapinnassasi tapahtuu? Miksi emme puhu siitä, miten kohtaamme ihmiset, jotka ostavat tuotteitamme?” Työpaikoilla on paljon ongelmia, jotka olisi Tuomisen mukaan helppo ratkaista, mutta asioihin ei tartuta. Esimerkiksi kun toimistoissa tehdään kyselytutkimuksia, työntekijät kritisoivat usein tehottomia palavereja, kohtuutonta sähköpostitulvaa, avokonttorin hälinää ja keskittymisvaikeuksia. ”Kun kysytään, mitä olette tehneet palavereille, vastaus on ’ei mitään’. Oletteko sopineet avokonttorisääntöjä? Ei olla.

Miten intohimo löytyy? 3 pientä harjoitusta FILOSOFI Lauri Järvilehdon mukaan ihminen ei tarvitse tutkintoaan vastaavaa työtä vaan intohimoaan vastaavaa työtä. Kutsumuskartta kertoo, kuka oikeasti olet. Mitä tekisit, jos kukaan tai mikään ei rajoittaisi elämääsi?

Kutsumuskartta 1. Ota A4-kokoinen paperi. Kirjoita paperille kaikki sellainen tekeminen, josta pidät. Autolla ajaminen, tenniksen pelaaminen, ihmisten kanssa höpöttely ja niin edelleen. Pyri täyttämään koko arkki ja jatka tarvit­

taessa toiselle puolelle. 2. Pisteytä kaikki kirjaamasi toimet yhdestä kolmeen. 1: asiat, joita et saa tehdä juuri lainkaan tällä hetkellä. 2: asiat, joita saat tehdä mutta tekisit mielelläsi lisää. 3: asiat, joita saat tehdä juuri niin paljon kuin haluat. 3. Katso mitkä askareet saivat arvosanan 1 ja 2 ja ala tehdä niitä lisää. Tarkemmat ohjeet kutsumuskartan laatimiseen: www.upeaatyota.fi Lisää virtausta 1. Kirjoita, mistä tekemisen muodoista

tykkäät. Esimerkiksi lukemisesta, kirjoittamisesta, ratsastamisesta, viheltämisestä tai puutarhatöistä. 2. Katso listalta yksi asia, jota et tee tarpeeksi. 3. Päätä, että tällä viikolla teet sitä lisää. Lisää vastuuta 1. Mieti, kenen kanssa viihdyt ja haluaisit viettää enemmän aikaa. 2. Soita hänelle ja buukkaa kalenteriin tapaaminen.

TOIMI

| 2-2014 | 25


54% USKOO, ET TÄ T Y Y T Y VÄISY YS PALKK A AN TEKISI T YÖSTÄ INTOHIMON.

Jotta työstä tulisi intohimosi, miten asioiden pitäisi olla? • TÄYSI VAPAUS, VA STUU JA PÄ ÄTÄNTÄVALTA – SEK Ä BUDJETIN HALLINTA . • OLISI MAHDOLLISUUS KEHIT T YÄ AMMATILLISESTI. • HALUAN, ET TÄ INTOHIMONI OVAT T YÖN ULKOPUOLELL A , SILL Ä OMA AL ANI , VAIKK A SIITÄ T YKK Ä ÄN, EI KOSK A AN MUUTU INTOHIMOKSI. • MIELESTÄNI T YÖN EI TARVITSE OLL A INTOHIMO, VA AN RIIT TÄ Ä , KUNHAN T YÖPAIK AN A SIAT OVAT KUNNOSSA . • LIIALLINEN KIIRE PITÄISI POISTA A! • MINULL A OLI ENNEN K Ä SIT YÖYRIT YS JA T YÖ, JOK A OLI INTOHIMO, MUT TA SE ON MENNY T TÄ EL ÄMÄ Ä . • OLISIN NIIN L AHJAK A S, JOT TA VOISIN T YÖSKENNELL Ä JOLL AIN LUOVALL A AL ALL A . • HY VÄ YHTEYS JOHDON K ANSSA , TIET T Y VAPAUS T YÖN TEKEMISEEN. • SITOVA T YÖEHTOSOPIMUS YLIT YÖKORVAUKSINEEN JA LISINEEN. • LOJALITEET TI KOSKISI MYÖS ESIMIESKUNNAN A SENNOITUMISTA AL AISIA KOHTA AN. • OLISIN NIIN HY VIN PALK AT TU, ET TÄ VOISIN T YÖSKENNELL Ä OSAAIK AISESTI. • T YÖ JA VAPA A-AIK A PITÄ Ä OLL A BAL ANSSISSA , MIELESTÄNI T YÖHÖN EI SA A SUHTAUTUA LIIAN INTOHIMOISESTI, SE SAIR A STUT TA A . • OLISIN OSA MONIOSA A JATIIMIÄ , EIK Ä TARVITSISI AINA YKSIN PAKERTA A . • SAISIN T YÖSSÄNI TAVATA ERIL AISIA IHMISIÄ JA TEKEMÄ ÄNI T YÖTÄ ARVOSTET TAISIIN. • TARPEEKSI HA A STAVA T YÖ AUT TAISI.

Jotta työstä tulisi intohimosi, miten asioiden pitäisi olla? T YÖSKENTELISIN UNELMIENI AL ALL A 28 PÄ Ä SISIN L APSUUTENI HA AVEAMMAT TIIN 4 TEKISIN MERKIT YKSELLISTÄ T YÖTÄ 41 T YÖPAIKK ANI OLISI MIELET TÖMÄN KIVA 32 ESIMIEHENI OLISI UPEA 30 T YÖK AVERINI OLISIVAT PARHAITA YSTÄVIÄNI 9 OLISIN T Y Y T Y VÄINEN PALKK A ANI 54 T YÖEHTONI OLISIVAT LOISTAVAT 28 MINULL A OLISI T YÖSSÄNI TÄYSI VAPAUS 17 MINULL A EI OLISI SITOVIA T YÖAIKOJA 26 T YÖSKENTELISIN TRENDIKK Ä ÄLL Ä AL ALL A 1 JOKIN MUU 13

26 |

TOIMI

| 2-2014

Onko luotu sähköpostikäytäntöjä? Ei ole. Uskon näkemisen ja tekemisen liittoon. Matkan ongelman näkemisestä sen ratkaisemiseen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Työn ilo ja innostus kasvavat pienistä konkreettisista teoista.” Myös esimiehillä ja työyhteisöllä on tärkeä merkitys sille, että puheet muuttuvat teoiksi. Työntekijät oppivat nopeasti, suhtaudutaanko työyhteisössä ideoihin myönteisesti ja innostuneesti vai ei. Liian usein käy niin, että työntekijän tunnistaessa ongelman ja tarjotessa siihen ratkaisua pomo kehuu: ”Hyvä idea, mietitään tätä ja palataan asiaan.” Mutta koskaan ei palata. SAKU TUOMISEN MUK A AN on hieman keinotekoista kategorisoida elämää työhön ja vapaa-aikaan. On ”hyvä” vapaa-aika ja ”paha” työ, jonka haitallista vaikutusta muuhun elämään yritetään kovasti torjua. ”Ihminen on sama ihminen, olipa hän kotona tai työpaikalla. Minulla on tämä elämä, johon kuuluu muun muassa työtä. Elämänilo ja työnilo ovat sama asia.” Jos haluaa työhönsä – ja elämäänsä – lisää iloa, Tuomisen mukaan pitää kehittää omaa asennettaan innostuneemmaksi ja myönteisemmäksi. Jos haluaa viihtyä työssään, pitää myös opetella viihtymään arjessaan ja omissa nahoissaan. Jos ei tiedä kuka on ja mitä haluaa, itsetuntemusta voi opetella samalla tavoin kuin mitä tahansa taitoa: lukemalla ja käymällä kursseilla. ”Positiivisen asenteen kehittäminen ei tarkoita aivotonta positiivisuutta. Jos kuvitellaan, että hymyilemällä asioista tulee helpompia, mennään metsään. Sellainen asenne on paras, että varmuudella tulee olemaan vaikeaa, mutta pärjään silti.” Helposti kuvitellaan, että työnilon luominen on esimiehen tehtävä. Tuominen muistuttaa, että vastuu kuuluu myös työntekijälle itselleen. ”Jokainen voi miettiä, miten omasta työstä saisi merkityksellisempää. Eräs pankkitoimihenkilö keksi, että hänen toimenkuvansa on myöntää lainoja, joilla ihmiset voivat toteuttaa unelmiaan. Työ alkoi heti tuntua hienommalta ja mielekkäämmältä.” Myös Lauri Järvilehto puhuu mielellään mikromuutoksista ja työn tuunaamisesta. Erään teknisiä apuvälineitä valmistavan tehtaan työntekijät mainitsivat roskiksen olevan väärässä paikassa. Ammattiosaajat tunsivat itsensä hölmöiksi kiikuttaes­ saan muovinsirpaleita 10 metrin päähän 300 kertaa päivässä. Kun roskis siirrettiin parempaan paikkaan, yksikön tuottavuus ja ihmisten viihtyvyys nousivat merkittävästi. Työtään voi tuunata esimerkiksi aiemmin mainittujen psykologisten perustarpeiden – vapauden, virtauksen ja vastuun – avulla. Järvilehto kertoo bussikuskista, joka päätti tuunata toimenkuvaansa vastuullisemmaksi ja ihmiskeskeisemmäksi. Riippumatta siitä, millaisessa mielentilassa asiakkaat nousevat hänen bussiinsa, hän hymyilee ja tervehtii ystävällisesti. Hän pystyy omalla asenteellaan luomaan matkustajille tähtihetkiä. Kuljettajan työ saa aivan uuden merkityksen, kun sen päämääränä on tuottaa hyvää mieltä muille ihmisille. Myös erään suuren varastoyrityksen trukkikuskien parissa tehty tutkimus paljasti innovatiivisen tavan tuunata omaa työtään. ”Trukkikuskit olivat suunnitelleet varastoon nopeita, optimaalisia ajolinjoja ja kehittäneet tapoja pakata laatikoita sentin murto-osan tarkkuudella värikoodien mukaisesti. Heillä oli rallikuskimainen, pelillinen ote, joka toi työhön lisää virtausta eli flow’ta.”


Poista esteet ilon tieltä T YÖNILOA ei voi lisätä väkisin. Saku Tuomisen mukaan päästään parempaan lopputulokseen poistamalla työnteon esteitä. Silloin työnilo kasvaa luonnollisella tavalla.

Aloita palaveri ajallaan Jos palaverin on tarkoitus alkaa klo 11, se alkaa klo 11, vaikka kaikki eivät olisi paikalla. Jos joku tulee myöhässä, asioita ei enää käsitellä uudestaan. Tehokas palaveri myös loppuu heti, kun asiat on käsitelty. Kuka tekee mitä? Työpaikoilla pidetään valtavasti palavereita, joiden päättyessä kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ponnistele sellaisen työkulttuurin eteen, jossa kaikki tietävät, miksi palaveri pidetään, mitä aiheita käsitellään ja mitä päätettiin. Kuka tekee mitä ja millä aikataululla?

Pidä meilit lyhyinä 99 prosenttia Saku Tuomisen lähettämistä sähköposteista on alle viiden lauseen pituisia. Hän lähettää 300–400 sähköpostia viikossa, joten aikaa säästyy pari tuntia. Kun kirjoittaa lyhyesti, ihmiset myös vastaavat lyhyesti, mikä keventää aivojen kognitiivista kuormitusta molemmissa päissä. Kuka on tavoitettavissa? Luokaa selkeitä sääntöjä työpaikalle. Miten toimitaan iltaisin ja viikonloppuisin? Kuka on tavoitettavissa 24/7, kuka pyhittää viikonloput perheelle? Saku Tuominen itse tekee joka päivä vähän töitä, mutta työkaverit tietävät, ettei lauantaiaamuna klo 6 tulleisiin sähköposteihin tarvitse reagoida ennen maanantaita. ”Teen koko ajan töitä sen eteen, että minulla olisi rauhallinen mieli ja tunne, että asiat edistyvät. Minulla on huomattavasti rennompi ja hyväntuuli-

”ÄLÄ LYKKÄÄ SAPATTIVAPAATA VUOSIEN PÄÄHÄN.

IDEASTA VOI PERÄÄNTYÄ, MUTTA INNOSTUKSEN KERÄÄMINEN MYÖHEMMIN ON VAIKEAA.”

sempi viikonloppu, kun teen lauantaiaamuna tunnin töitä.” Kalenteroi ahdistus Jos jokin tekemätön mutta ei-kiireinen työ ahdistaa, älä anna sille valtaa. Kirjaa kalenteriin, että ahdistut siitä esimerkiksi tiistaina klo 11, ja varaa sille kaksi tuntia aikaa. Luo hyviä rutiineja Miten sinä hallitset sähköpostejasi? Maailmassa on julkaistu valtava määrä tehtävänhallinnassa auttavia opuksia. On ihan sama minkä strategian valitset, kunhan valitset jonkun. Nuku enemmän Uni on hyvinvoinnin a ja o. Hyvin levännyt on luova, pystyy keskittymään töihinsä ja hän suhtautuu elämäänsä hyväntuulisesti.

63% MIELESTÄ MISSÄ TAHANSA AMMATISSA VOI KOKEA ONNELLISUUT TA .

Työ on minulle ensisijaisesti OLENNAINEN OSA IDENTITEET TIÄNI 6 % TÄRKEÄ OSA EL ÄMÄNI SISÄLTÖÄ 36 % ITSENSÄ TOTEUT TAMISEN VÄLINE 4 % KOULUT TAUTUMISEN JA AMMATILLISEN KEHIT T YMISEN VÄLINE 5 % KEINO EL ÄT TÄ Ä ITSENI/PERHEENI 39 %

JOS HALUA A SA ADA LISÄ Ä iloa työhön ja elämään, Saku Tuo-

misen mukaan täytyy toimia heti. ”Jos haluat opetella valokuvausta, varaa paikka kurssilta nyt. Jos haaveilet sapattivapaasta, älä lykkää sitä vuosien päähän, vaan järjestä itsellesi kuukauden sapatti saman tien. Jos innostut jostain ideasta, toimi heti. Jos muutaman päivän kuluttua huomaat, ettei idea kannakaan, pystyt vielä perääntymään, mutta innostuksen kerääminen myöhemmin on paljon vaikeam­paa.” Filosofian Akatemian tutkijat käyvät puhumassa kouluissa sekä yrityksissä ja toimivat asiantuntijoina muun muassa ministeriöiden työryhmissä. Lauri Järvilehdon mukaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja asenteiden on muutettava, jotta suomalainen työelämä muuttuisi. ­­ ”Meidän pitää nostaa ihminen etusijalle. Meidän pitää oppia kysymään koululaisilta ja työntekijöiltä: Mikä susta on maailman siisteintä? Miten voisit tehdä tykkäämiäsi asioita siten, että siitä olisi hyötyä tälle firmalle tai tälle yhteiskunnalle? Missä sinun intohimosi kohtaa maailman tarpeen?”

KEINO SA AVUT TA A MUITA TAVOIT TEITA EL ÄMÄ SSÄNI 3 % KEINO R AHOIT TA A MUITA AK TIVITEET TEJÄ EL ÄMÄ SSÄNI 6 % JOKIN MUU 1 %

Voiko ihmisen onnellisuus olla kiinni työstä? K YLL Ä , JOS TÖISSÄ ON KIVA A 17 K YLL Ä , JOS T YÖSTÄ SA A EL ÄMÄ ÄN SISÄLTÖÄ 45 K YLL Ä , SILL Ä ILMAN R AHA A EI VOI OLL A T Y Y T Y VÄINEN 7 EI, SILL Ä ONNELLISUUS L ÄHTEE PERHEESTÄ JA L ÄHEISISTÄ IHMISISTÄ 18 EI, SILL Ä LIIK A T YÖKESKEISY YS ON PAHA STA 6 EI, SILL Ä T YÖT VAIHTUVAT 1 EI, SILL Ä T YÖ ON VAIN PIENI OSA EL ÄMÄ Ä 6

TOIMI

| 2-2014 | 27


TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Liian kiivas tahti murentaa mieltä

Stressi on osa elämää, mutta pitkään jatkuva ylikuormitus altistaa muun muassa masennukselle. Huomaa hälytysmerkit ja katkaise kierre ajoissa.

H

yvä stressinsietokyky on valuuttaa työmarkkinoilla, sillä tuskin kukaan pystyy työelämässä välttymään stressiltä. Jatkuvaa stressiä ei kuitenkaan moni kestä. ”Stressinsietokykykään ei ole pysyvä ominaisuus. Kun stressi jatkuu pitkään ja kuormitus kasvaa, syntyy syöksykierre, jossa stressinsietokyky vähenee”, kuvailee Työterveys­ laitoksen tutkimusprofessori, psykologi Marianna Virtanen. Ihminen kestää hyvin äkillistä stressiä, joka jopa parantaa haasteista suoriutumista. Niin kauan kuin aamuisin herätessä olo tuntuu virkeältä sekä levänneeltä ja töistä tuntuu mahdolliselta selvitä, asiat ovat hyvin. ”Ihminen tarvitsee palautumisen ja uudistumisen kokemusta päivittäin ja vapaapäiviä viikoittain. Muutaman viikon ruuhkahuippukin on vielä ok, kunhan tilanne sen jälkeen normalisoituu.”

KIIVA STAHTINEN T YÖEL ÄMÄ voi temmata mukaan-

sa ilman, että itsekään huomaa kiinnittää huomiota jaksamiseensa. Vauhtisokeus iskee helposti etenkin nuoriin, jotka eivät vielä tunne omien voimavarojensa rajoja. ”Sitten kun aletaan mennä ylikierroksilla, rauhoittuminen on vaikeaa. Uni häiriintyy tekemättömien töiden alkaessa pyöriä yölläkin mielessä. Keskittyminen vaikeutuu, ja ihminen ärsyyntyy tavallista helpommin. Yksi hälytysmerkki on, jos huomaa reagoivansa asioihin tavallista voimakkaammin tai vaikka itkevänsä tavallista helpommin. Toinen merkki on, jos huomaa tarvitsevansa alkoholia pystyäkseen rentoutuman”, Virtanen luettelee. 28 |

TOIMI

| 2-2014

Stressaavassa työtilanteessa töitä on paljon, ne ovat vaikeita, muutoksia on paljon ja pitäisi oppia uutta. Stressi on pohjimmiltaan kontrollin menettämisen pelkoa. Fysiologinen stressi syntyy sisäisestä jännityksestä: selviänkö, pystynkö ja osaanko? ”Koko työyhteisö voi olla stressaantunut, jolloin työpaikan ihmissuhteet muuttuvat kireiksi ja seuraa paljon riitoja, kiistoja sekä sairauslomia.” Stressin pitkittyessä psyykkiset oireet pahenevat ja mukaan tulee jo masennuksen tunnusmerkkejä: luovuttamismielialaa, toivottomuutta, välinpitämättömyyttä ja aloitekyvyttömyyttä. Suoriutumiskyky ja yrittämisen halu vähenevät, muisti ei pelaa ja virhesuoritukset lisääntyvät. ”Usein masennus syntyy monen stressitekijän summasta, jolloin pitkittyneen kuormituksen päälle tulee vielä jokin yksityiselämän kriisi.” T YÖTURVALLISUUSL AKIIN on kirjattu, että työnan-

tajan on huolehdittava ja tarkkailtava, ettei työ aiheuta fyysistä tai psyykkistä vaaraa. Jatkuvaan stressiin siis on puututtava. Esimiehen lisäksi apua voi pyytää työterveyshuollosta. ”Esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon yhteinen neuvottelu on hyvä tapa alkaa purkaa tilannetta ja miettiä, miten kuormitusta voitaisiin vähentää”, Virtanen toteaa. ”KOLMA S TAHO, johon voi ottaa yhteyttä, on työsuojelu. Jos ylikuormitusta tai ristiriitatilannetta ei ole työpaikalla yrityksistä huolimatta saatu ratkaistua tai jos asiaan ei ole pyynnöistä huolimatta puututtu, työsuojeluviranomainen on oikea osoite.”


Suurpiirteisyys suojaa STRESSI ON TOISEKSI YLEISIN työhön liittyvä terveysongelma Euroopassa. Stressin kokemus on kuitenkin yksilöllinen, sillä siihen vaikuttavat olosuhteiden lisäksi ympärillä olevat ihmiset, omat selviytymiskeinot, asenteet ja yksilölliset tavat reagoida stressitilanteissa. ”Jo se helpottaa, jos stressin voi pukea sanoiksi ja purkaa jollekulle. Kirjoittaminenkin on rakentavampaa kuin vain asioiden hautominen omassa päässä”, psykologi Marianna Virtanen sanoo. Stressaantunut pidättää helposti hengitystään ja lihakset jännittyvät, mikä vain pahentaa stressiä. Siksi kannattaa tietoisesti harjoitella rentoutumista. ”Jos rentoutuminen on vaikeaa, kannattaa lisätä liikuntaa ja käydä esimerkiksi hieronnassa, jossa fysiikka saadaan rentoutumaan. Ruuhkahuipun jälkeen olisi hyvä pitää pieni loma.” Alkoholia tai tupakkaa ei kannata käyttää rentoutumiskeinoina, sillä ne ovat omiaan vain pahentamaan tilannetta. Stressaantuneena on parempi pikemminkin jättää ne vähemmälle. Vaikka stressinsietokyky muodostuu jo lapsuudessa, sitä on mahdollista harjaannuttaa myöhemminkin. Apua voi olla kirjoista, joissa opetetaan uusia ajattelu- ja suhtautumistapoja. Myös kognitiivisesta terapiasta tai stressinhallintaryhmästä voi olla hyötyä. ”Stressiltä ovat suojassa parhaiten ne, jotka eivät välitä siitä, mitä muut sanovat eivätkä ole turhan tunnollisia. Vaaravyöhykkeellä taas ovat erittäin pedantit, ylitunnolliset ihmiset.” Itsetuntemus on stressinhallinnassa oleellista. ”On hyvä, jos tunnistaa omat rajansa, ja osaa pitää niistä kiinni. Myös työpaikalla tulisi tunnistaa rajat, miten paljon työtä ylipäänsä voidaan teettää.”

TOIMI

| 2-2014 | 29


Kampanja-aika on 1.6.–31.8.2014.


TIINA TORPPA T YÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMIT TA JANA JA KIR JOIT TAMISEN KOULUT TA JANA .

TYÖHUONEELTA

Loma kuumottaa työssä ja vapaalla Työpaikalla lapsetonta nyppii, kun vanhemmat vaativat lomaviikkojaan vedoten omiin taaperoihin tai koululaisiin. jäähyllä. Osa irtisanotuista pomoista ei enää työllisty loma, eikä vain sään takia. Heinänteko tuskin vetää monia töihin kotitilalle. esimiestehtäviin. Jotkut päätyvät yrittäjiksi. Monella työttömällä on meneillään elämänmuutos, Silti iso kysymys on, kuka saa lomabingosta heinäkuun. Aika moni saa. Reilusta puolestatoista miljoo- taitekohta, jota on vaikeaa mieltää lomaksi. Vain harnasta työntekijästä miljoona suomalaista lomailee va, kovastakaan työputkesta, irtisanottu osaa nauttia heinäkuussa. Suomi-neito sulkeutuu. Vain joka kym- pakotetusta lomastaan. Monelle työttömälle loma on hankala käsite. Vimenes lomailee kesäkuussa tai eurooppalaisittain elorallisesti työtön, korvausta saava, on alati työnhakija. kuussa. Lomaviikkojensa ajankohdasta joustava työntekijä Työttömän puoliso, perhe ja ystävät toki lomailevat. miettii, muistaako kukaan hänen joustoaan ensi vuon- Työtön työnhakija miettii, voiko heinäkuuksi tupsahtaa kutsu työhaastatteluun. na, jos organisaatio myllätään uuteen kuosiin. Erikoinen kasti on lomattomat. Ilman lomaa elävät Samaan aikaan, kun työpaikan metsot käyvät taistoon lomalistan äärellä, joidenkin työntekijöiden jotkut yrittäjät ja freelancerit, monet taiteilijat ja luopätkätyö päättyy. Pitkä työpätkä sentään kerryttää van työn tekijät. Osa ei pidä lomaa, mutta ilmaisee otvuosilomaa. Vaan tuskin pätkis saa työpaikan loma- tavansa rennosti arjessaan. Joillakin työn imu voittaa kalenterista parhaita viikkoja. Voihan mieleisen loma- loman vetovoiman. Kaikilla pienyrittäjillä ei ole viikon pyytäminen vaikuttaa varaa lomaan. Juuri nyt moni neuvotteluasemaan uudesta pätyrittäjä tai freelancer on alityölkästä. TUSKIN PÄTKIS listetty, eikä ansaitse tarpeeksi SAA TYÖPAIKAN viettääkseen vapaata ilman tuLOMA ON KUIN PEILI, josta kuLOMAKALENTERISTA loja. vastuu, mitä työelämässä tapahPARHAITA VIIKKOJA. Vastikään palkkatyöstä yrittuu. Monet työnantajat valittatäjäksi siirtyneistä kaikki eivät vat jakavansa niukkuutta, olipa hahmota, että omasta työstä kyse vakipaikoista tai lomalistan viikoista. Toiset työntekijät eivät tiedä, minkälaisia pitää laskuttaa kunnon hinta, jotta rahaa jää palkan lisäksi kuluihin, eläkemaksuihin, vakuutuksiin ja vuotyösopimuksia kollegalle tarjotaan. On niin kiire. Eräs ystäväni havahtui, ettei tiedä, saavatko työpai- silomaviikkoihin. Liian vähän laskuttava syö samalla kan harjoittelijat palkkaa. Joka kuukausi ta- muiden ansiota ja lomaa, vähitellen myös työpaikkoja. loon saapuu uusia harjoittelijoita. Ei ystävä Kaiken saa ulkoistaen halvemmalla ja se on aina jostiennyt, mihin mustaan aukkoon harjoit- tain pois. telijat sieltä katosivat. Ketään ei ikinä palkattu, edes kesätyöntekijäksi. Yritys EI MINULL A OLE R ATK AISUJA työelämän isoihin takoi hyvää tulosta. ongelmiin, ei edes kepulikonsteja lomaniukkuuden Kesät talvet työnantajat nuolevat jakoon työpaikalla. Lopulta luotan ihmisiin. Työntesuperjäätelötötteröitään. Käyttävät kijät ovat tänä päivänä hirveän fiksuja, pomot ja omisilmaisia harjoittelijoita ja muuta help- tajat fiksumpia kuin entisaikaan. poa herkkua, työvoimaa nollasopiLoman lisäksi kehitysoptimismi auttaa minua jakmuksin ja halvalla ulkoistettua työtä. samaan. Yritän toimia eettisesti, jopa fiksusti. Välillä Kuka puhuisi siitä, syntyykö kunkin väsyttää. tulosvastuullisen tulos eettisesti. Kun väsyttää paljon, en millään jaksaisi olla fiksu Kaiken tiedon saisi helposti tänä saati eettinen. Sen sijaan alan haluta. Haluan nätin päivänä näkyviin. halvan vaatteen (epäeettistä). Haluan sohvaperunana mässyttää herkkuja (epäterveellistä). Haluan jurottaa (epäkohteliasta). Haluan nähdä vain oman napani TOKI JUURI NY T monet pomotkin leijuvat potkujen jälkeisellä (epäkiinnostavaa). KUUMOTTAVA AIHE,

TOIMI

| 2-2014 | 31


VAPAATA AIKAA

Laura Suominen tietää kokemuksesta, että

aktiivinen koira on sohvasesseä onnellisempi otus ja kotona helppo kaveri. Agilitytreeneissä Lauran karvakaverit Ilo, Myy ja Arttu saavat käyttää jalkojen lisäksi päätään – ja voidakseen hyvin koira tarvitsee myös aivotyötä. ”Agilityssä koira suorittaa mahdollisimman nopeasti ja virheettä parinkymmenen esteen radan ohjaajan ohjeiden mukaisesti. Esteitä ovat esimerkiksi hypyt, tunnelit, pujottelukepit ja keinu, joille koira ohjataan äänellä, käsimerkeillä ja oman vartalon liikkeillä.” Rata on joka kerta erilainen, ja kilpailussa koiran ohjaaja saa tutustua siihen viiden minuutin ajan. Radan mieleen-

Kuka Laura Suominen Työpaikka Animagi Partola Ammatti Klinikkaeläinhoitaja Ikä 30 Harrastus Agility

32 |

TOIMI

| 2-2014

TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA SAK ARI PIIPPO

painaminen sekä oman ohjauksen ja juoksulinjojen suunnittelu esteiden välistä käy ihmiselle dementian ehkäisystä. ”Koira on aina ihmistä nopeampi. Se ei haittaa, jos koira osaa käskystä irrottautua esteille ja ottaa ohjaajaan etäisyyttä. Tämä vaatii valtavasti harjoittelua, mutta koirat jaksavat treenata nami- ja pallopalkalla.” Eläin on arvaamattomuudessaan haasteellinen harrastuskaveri, mikä tekee Lauran mielestä touhusta vain hauskaa. ”Koskaan ei tiedä, mitä koira keksii radalla. Mutta teki se mitä tahansa, se on riemuissaan. Koiran ilo tarttuu ihmiseen!”


TEKSTI

PÄRJÄÄ & PÄDE

JA ANA TAPIO KUVITUS JONNA KOSKI

Sairaus siirtää kesälomaa Jatkossa lyhytkin sairastuminen esimerkiksi kesälomalla kannattaa ilmoittaa työnantajalle. Sairastuminen ei enää syö kesälomaa.

V

uosilomalaki on muuttunut. Tärkein muutos on, että loma-ajan sairauslomalla ei enää ole seitsemän päivän karenssia. Sairauslomalle pääsee heti ilman viikon odottelua, eivätkä lomapäivät kulu sairastamiseen. Muutos pätee myös tapaturmaan ja synnytykseen. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle mahdollisimman pian ja pyydettävä loman siirtoa. Yleensä työnantaja vaatii sairastumisesta lääkärintodistuksen. Jos työntekijä on sairaana esimerkiksi kolme päivää keskellä heinäkuun kesälomaa, lomapäivät voidaan siirtää erikseen sovittavaan ajankohtaan vaikkapa syksylle. Sairastuminen kesken loman ei tarkoita, että kesäloma pitenisi vastaavasti lopusta, vaan työnantaja ilmoittaa, milloin siirretyt lomapäivät voi pitää. Työntekijälle on ilmoitettava lomapäivien ajankohdasta mielellään kuukausi etukäteen, mutta vähintään kaksi viikkoa ennen. Termien käytössä on oltava tarkkana: työntekijän pitää pyytää loman siirtoa eikä katkaisua, koska jälkimmäinen tarkoittaisi, että sairauden jälkeen pitäisi palata kesken lomaa töihin. Takautuvasti sairauspäiviä ei voi ilmoittaa. Ei esi-

merkiksi auta palailla elokuussa työpaikalle lääkärintodistuksen kanssa ja kysellä sen perusteella syksylle lisää lomapäiviä. jos pomokin on samaan aikaan lomalla, eikä hänelle voi soittaa? On työnantajan vastuulla järjestää itselleen sijainen tai jos koko paikka on lomien aikaan kiinni, sopia käytäntö, jonka mukaan sairastumisista ilmoitetaan. Ja jos sairastumisen aikaan lomailija sattuu olemaan Turkissa rantalomalla tai toisella puolella Suomea mökkeilemässä, eikä pääse työterveyslääkärille, kenen tahansa lääkärin kirjoittama todistus kelpaa. Silloin työntekijä vastaa lääkärikäynnin kustannuksista itse.

ENTÄ MITÄ TEHDÄ ,

on voimassa lakisääteisellä vuosilomalla. Työehtosopimuksissa on kuitenkin monilla aloilla sovittu lakisääteistä pidempiä vuosilomia, ja niiden siirrosta työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Joillakin aloilla, kuten kuntaalalla, onkin jo sovittu, että kaikki lomat saa siirtää. Sen sijaan esimerkiksi terveyspalvelu- ja sosiaalipalvelualalla työntekijät ja työnantajat eivät ole päässeet sopimusneuvotteluissa yhteisymmärrykseen. Seuraavaksi asiaa selvitellään todennäköisesti oikeudessa.

L AIN MUK A AN SIIRTO-OIKEUS

TOIMI

| 2-2014 | 33


PÄRJÄÄ & PÄDE

SAIRAUSLOMAN SAAMINEN ON EDELLEEN LÄÄKÄRIN ARVIOINNIN TAKANA, MIKÄ ESTÄÄ VÄÄRINKÄYTÖKSET; POMO SAA VAATIA LÄÄKÄRINTODISTUSTA. Epäselvä tilanne on kuitenkin ongelmana vain osalle palkansaajista. Yli puolet Suomen palkansaajista ja suurin osa ertolaisista kuuluu lakisääteisen loman piiriin, ja loppujen tes-loman siirrosta on sovittu. erottaminen laissa tuo myös käytännön ongelmia niille, joiden alalla kaikkia lomia ei saa siirtää. Kun työntekijä soittaa työnantajalle sairastuneensa, mistä tiedetään, onko hän juuri silloin lakisääteisellä lomalla vai tes-lomalla? Ajatellaanko esimerkiksi, että lakisääteiset lomat pidetään loman aluksi ja tes-lomat sen perään vai toisinpäin? Asiaan perehtyneiltä lakimuutos saakin kritiikkiä huonosta valmistelusta. Ongelmia voivat aiheuttaa myös talojen erilaiset käytännöt. Monilla työpaikoilla on tapana, että alle kolmen päivän sairauslomaan ei tarvita lääkärintodistusta, mutta nyt pitää miettiä uudelleen, ulottuuko käytäntö myös lomalla sairastumiseen.

L AKISÄ ÄTEISEN JA TES -LOMAN

lakimuutoksen aiheuttavan 200–300 miljoonan euron kustannukset. Työntekijäpuoli pitää arviota liiallisena ja tuulesta temmattuna. Kiistan takia muutos säädettiin kuitenkin kompromissina vain lakisääteiseen lomaan. Lakimuutoksella voi olla sellainen yhteiskunnallinen seuraus, että kesälomapaikkakuntien ja turistikohteiden terveyskeskukset ruuhkautuvat, kun mökkikansa hakee lääkärintodistuksensa pienten pitäjien terveyskeskuksista. Ylimääräistä harkintaa ei työntekijän tarvitse sairaustodistustaan hakiessa harjoittaa, vaan lääkärintodistusta voi hakea jokaisesta työkyvyttömyyspäivästä, joihin uskoo saavansa lääkärintodistuksen. Harva kuitenkaan viitsii lähteä lääkäriin, jos uskoo vaivan menevän illassa ohi, samoin kuin ei jättäisi vastaavan vaivan vuoksi menemättä töihinkään. Väärinkäytösten mahdollisuus ei lakimuutoksen myötä lisäänny, koska sairausloman saaminen on edelleen lääkärin arvioinnin takana. Kaikkea mahdollista valvontaa ei kuitenkaan kannata järjestää, koska se maksaisi enemmän kuin väärinkäytökset. Siksipä joku saattaakin saada huijattua syksylle ylimääräisen lomapäivän soittamalla kesämökiltä pomolle, että on vatsataudissa, mutta pomolle jää silti aina mahdollisuus vaatia lääkärintodistusta, kuten aina.

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ Vuosilomalaki Vuosilomalakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Esimerkiksi lomarahasta ja lomaltapaluurahasta määrätään työehtosopimuksissa, ei laissa. Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.–31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa on ansaittu jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 2 arkipäivää, jos yli vuoden, vuosilomaa on ansaittu 2,5 arkipäivää lomanmääräytymiskuukautta kohti. Vuosilomapäiviä eivät kuluta sunnuntaipäivät, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Täysi lomanmääräytymis­ kuukausi Pääsääntöisesti täysi lomanmääräytymiskuukausi muodostuu niin

sanotun 14 päivän ansaintasäännön mukaan. Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisesti vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää. Jos työntekijä ei työskentele säännöllisesti 14 päivänä kuukaudessa, hän ansaitsee lomaa niiltä kalenterikuukausilta, jolloin hän on ollut töissä vähintään 35 tuntia. Lomakausi Lomakausi on 2.5.–30.9., jolloin työntekijälle on annettava kesäloma. Talviloma puolestaan on annettava lomakauden jälkeen mutta ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua eli 1.10.–30.4. Työnantaja määrää vuosiloman tarkemman ajankohdan, mutta työntekijän on saatava esittää toiveita. Lähde: Työsuojelu, ERTO

T YÖNANTA JAT OVAT ARVIOINEET

34 |

TOIMI

| 2-2014

Lakimuutoksen tarkoitus on suojella työntekijää. Ajatuksena on, että loma menee hukkaan, jos silloin ei saa rauhassa virkistäytyä vaan vapaat päivät menevät sairastamiseen. Työnantajan kannalta on tietysti haitta, että irtonaisia sairauspäiviä tulee työntekijöille enemmän kuin ennen. TOINEN VUOSILOMAL AISSA muuttuva kohta on osa-aikaisten lomapalkan palkanmaksuperuste. Muutos kohdistuu niille, jotka siirtyvät osa-aikaisesta kokoaikaiseksi tai toisinpäin. Jatkuvasti osa-aikatyötä tekeville ei sen sijaan ole tulossa muutosta. Jatkossa lomapalkka maksetaan prosenttiperusteisesti eli lomapalkka vastaa keskimäärin sitä, paljonko on tehnyt töitä. Aiemmassa järjestelmässä yksittäiset voitot tai kohtuuttomuudet olivat vuosilomapalkassa mahdollisia, kun esimerkiksi osa-aikainen saattoi saada vuosilomapalkan aiemmin kokoaikatyönä tehtyjen tuntien mukaan. Uusi järjestelmä on oikeudenmukaisempi. Juttuun haastateltiin ERTOn edunvalvontajohtaja Matti Orkovaaraa.


TEKSTI

SEITSEMÄN TAPAA

SUSANNA CYGNEL

7

TAPA A K Ä ÄNTÄ Ä HA ASTE MAHDOLLISUUDEK SI

1

Kolikolla on kaksi kääntöpuolta – kumman sinä valitset!

PAKKOPULL A VAI KUTSUMUS? Joillekin työ tuottaa parasta tyydytystä ja on jopa elämäntehtävä. He haluavat luoda uraa ja kehittyä yhä paremmiksi. Toisille taas työ on pelkästään välttämätön paha. Sinne raahaudutaan ja siellä raadetaan. Sieltä saa liksaa, eikä mitään muuta.

2

HIRVEÄ STRESSI VAI SOPIVA PÖHINÄ? Kova kiire kuormittaa ajoittain töissä, mutta silti ihminen saattaa kokea juuri kiireen rikastuttavan työtä ja tekevän siitä tekemisen arvoista ja motivoivaa. Osa meistä kokee paineet sietämättömäksi.

3

KIINNOSTAVA VAI R ASITTAVA TYÖ? Sama työ voi tuoda ihmiselle tyydytystä ja sisältöä elämään ja silti joskus tuntua rasittavalta tai uuvuttavalta. Kannattaa nauttia työstä silloin, se tuntuu hyvältä! Ihmisen oma elämäntilanne vaikuttaa kokemukseen työstä.

4

MERKITYKSETÖN VAI ARVOSTETTU TYÖ? Työmotivaatioon vaikuttaa paljon se, miten paljon itse arvostaa työtään ja miten paljon muut arvostavat sitä. Sosiaalista arvostusta saa, jos työ lisää mainetta ja kuuluisuutta tai herättää kunnioitusta. Tärkeintä on kuitenkin, mitä itse ajattelee: onko työlläni merkitystä.

5

ITSETUNTEMUSTA VAI LUOVUTTAMISTA? Ihminen tarvitsee tervettä itseluottamusta voidakseen pyytä apua, jos jokin tehtävä tuntuu vaikealta. Kuuluu hyvään itsetuntemukseen myöntää osaamattomuus, jos se on tarpeen. Kun oppii tuntemaan omat rajansa, pystyy mitoittamaan työnsä oikein ja määrittelemään levon tarpeen.

6

TIETOTEKNIIKK AMÖRKÖ VAI APUVÄLINEITÄ? Tekniikka kehittyy – tietotekniikka ja työn muut tekniset apuvälineet. Uudet järjestelmät ahdistavat ja pelottavat monia. Mutta jos tekniikan pystyy kesyttämään omaan käyttöönsä eli jaksaa nähdä vaivaa sen opetteluun, työn tekeminen helpottuu.

7

VAIKEUS VAI KEHITTYMISMAHDOLLISUUS? Onnistuminen ja oppiminen tuovat sisäistä tyydytystä ja onnistumisen elämyksiä. Moni kokee työelämän vaatimusten lisääntymisen myönteiseksi ja jopa palkitsevaksi, koska se antaa mahdollisuuden harjaantua.

Lähde: Hyvinvointia työstä (Petri Virtanen, Marko Sinokki)

TOIMI

| 3-2013 | 35


Testaa kotisi turvallisuus, voit voittaa Kärcherhöyrypesurin! www.kotiturvassa.fi

Kotivakuutus

30

-

,8%

Meitä voit kutsua pilkun viilaajiksi! Meiltä saat tutkitusti erinomaista palvelua*. Haluamme pilkulleen vaalia etujasi, kaikki lasketaan. Turvasta saat nyt uutena asiakkaana juuri oikein mitoitetun ja asiantuntevasti laaditun kotivakuutuksen kampanjahintaan -20 % ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Sen lisäksi saat meiltä liittosi jäsenkortilla pysyvän 9 % liittoalennuksen sekä vuosien myötä kasvavan omistaja-asiakasalennuksen 5 %. Pitkän matikan mukaan kaikki yhteensä 30,8 % – pilkulleen. Alennus koskee uusia kotivakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.5.–31.8.2014. *EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013.

Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai soita!

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi


ERTO

Lakikiertueella aiheena perintöoikeus ja vuosilomat

PAIK ALLE ON TULTU, KOSK A PERINTÖ­ ASIAT OVAT ASK ARRUTTANEET.

E

RTO järjestää tänä vuonna yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa lakikiertueen, jonka aiheena on sekä ”Kuka minut perii” että ajankohtaiset työmarkkina-asiat. Yleensä työmarkkinajärjestöt keskittyvät omissa tilaisuuksissaan lähinnä vain jälkimmäisiin, eli työmarkkina-asioihin – tällä kertaa ajateltiin kuitenkin tehdä toisin. Tilaisuudet ovat selvästi vetäneet kuulijoiksi hieman eri henkilöitä kuin perinteisiin ammattiyhdistystilaisuuksiin, mutta toki kaikkia on ollut kiitettävästi. Joko itse saatu perintö tai perheen metsätila tai kesämökin kohtalo on ollut kimmokkeena tulla paikalle. Keväällä lakikiertueen tilaisuuksia on ollut neljä ja syksylle on jo varattu useita. ERTO on pyrkinyt saamaan paikallisen perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijan paikalle kertomaan ja jututtamaan jäseniä askarruttavista perintöasioista. Juttua on syntynyt kiitettävästi, jopa niin, että työmarkkina-asiat ovat jääneet pienemmälle. Vastikään solmittu Työllisyys- ja kasvusopimuksen 20 euron palkankorotus tänä ja 0,4 prosentin korotus ensi vuonna ei ole juuri puhututtanut. Työllisyystilanne ja yt-neuvottelut eri puolilla ovat jonkin verran herättäneet kysymyksiä. Selvästi eniten on työmarkkina-asioissa lakikiertueella kyselty vuosilomalain muutoksesta. Laki muuttui viime vuonna siten, että työntekijällä on oikeus siirtää lomansa heti sairastuessaan kesken lomaa. Tämän uuden oikeuden käytännön toteutuksesta tulee tänä kesänä enemmän kokemusta, mutta liiton puolesta on korostettu, että heti sairastumispäivänä on ilmoitettava työnantajalle sairaudesta ja nimenomaan vaadittava lomapäivien siirtämistä myöhemmäksi. Samalla voidaan sopia siitä, vaatiiko työnantaja tältä ajanjaksolta lääkärintodistusta ja koska se toimitetaan. Kesällä ja tietysti muulloinkin lomalla sairastuessa siis täytyy heti ilmoittaa sairastumisestaan ja vaatia siirtoa, sillä jälkikäteen siirtoa tuskin hyväksytään. Samalla tulee selvästi sopia, tarvitseeko käydä hakemassa lääkärintodistus ja riittääkö sen toimittaminen joko postitse tai lomalta palattaessa. Uutta säännöstä ei voitane tulkita niin, että loma siirtyy automaattisesti vain lääkärintodistus lähettäen. Tärkeintä on ilmoittaminen ja pyyntö siirtää, lääkärintodistus on vain todistus eikä ehkä aina työnantajankaan mielestä välttämätön. Vuosilomalaista on lakikiertueella syntynyt keskustelua osa-aikaiseksi siirtyvien tai takaisin täysipäiväiseksi siirtyvien osalta, silla vuosiloman ajan palkka määräytyy uudella tavalla. Ennen saattoi työajan muutoksen yhteydessä hävitä tai voittaa muutoksen suunnasta ja palkkakehityksestä riippuen. Uusi laki on oikeudenmukaisempi, koska työajan muutoksen yhteydessä lomapalkka lasketaan loman ansainta-ajan ansiot huomioivalla tavalla.

Matti Orkovaara Edunvalvontajohtaja

TOIMI

| 2-2014 | 37


ERTO ALUEJÄRJESTÖT

Jäsenkysely näyttää suunnan ERTOlle Liittoa kehitetään jäsenten toiveiden mukaisesti.

K

iitos kaikille isoon jäsenkyselyyn vastanneille! Saimme lähes 4 000 vastausta. Ilahduttavaa oli, että vastaajissa oli mukana sekä tuoreita ertolaisia että yli 30 vuotta jäsenenä olleita ja kaikkia siltä väliltä. Näin saimme liiton toiminnan kehittämiseksi useita eri näkökulmia. Kyselyn tulokset määrittävät suoraan ERTOn tulevaa toimintaa ja liiton toimisto on sitoutunut toiminaan tulosten osoittamalla tavalla. Tärkeimmiksi liiton tehtäviksi jäsenet asettivat vaikuttamisen työsuhteen ehtoihin, työelämän lainsäädäntöön ja jäsenten työhyvinvointiin sekä yksilöllisen jäsenpalvelun. ERTOa määriteltiin eniten sanoilla aktiivinen, asiantunteva ja kehittyvä. Koulutustoiveiden kärkipäähän nousivat työhyvinvointi, oman alan ammatillinen koulutus, Excel-osaaminen ja esiintymis-, esimies- sekä johtamistaidot. ERTOn aluejärjestöiltä toivottiin erityisesti virkistystä teatteri-, konsertti- ja elokuvailtojen muodossa sekä liikuntaa ja

lakikoulutusta. Nykyisistä jäseneduista ulkomaan matkustajavakuutus, tilaisuudet, tapahtumat ja lakikoulutus sekä työehtosopimus nähtiin tarpeellisimmiksi. Kyselyyn vastanneista neljä viidesosaa oli naisia ja suomea puhui äidinkielenään 95 %. Yleisimmät koulutustasot olivat ammatillinen tai toisen asteen tutkinto, entisen opistoasteen tutkinnot sekä ammattikorkeakoulututkinnot. Noin kolme neljästä oli töissä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Esimiesasemassa oli 12 % vastaajista. Suurimman osan palkka oli 1 500 euron ja 3 500 euron väliltä. Puolet vastaajista kertoi saaneensa tietoa ERTOn jäsenyydestä työkaverilta ja viidesosa netistä. Työpaikan luottamusmies oli tiedon lähteenä myös noin viidesosalle. Tärkeimmiksi liittymisen syiksi mainittiin työttömyysturva, työehtosopimuksen neuvotteleminen ja ERTOn toiminta omalla toimialalla. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotun 1 000 euron matkalahjakortin voitti Auli Käyhkö. Pienemmät palkinnot (leffaliput ja tuotepalkinnot) on postitettu voittajille.

ERTON UUTISIA ILMOITA MUUTOKSISTA JÄSENREKISTERIIN työpaikan vaihtamisesta, nimen, postiosoitteen ja sähköpostin muuttumisesta. Vain siten saat kaikki sinulle kuuluvat tiedot ja tiedotteet. Jäsenmaksusi on halvempi, jos jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle, hoitovapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle, suoritat asevelvollisuutta, siirryt päätoimiseksi opiskelijaksi, jäät määräaikaiselle eläkkeelle tai olet Kelan peruspäivärahalla, työmarkkinatuella tai yli kuukauden karenssilla. Ilmoita näistä heti, niin saat jäsenmaksusi minimisummalla.

TARVITSEMME TIEDOT

Yhteystiedot: jasenpalvelu@erto.fi

38 |

TOIMI

| 2-2014

LISÄTIETOA ERTOn aluejärjestöjen tapahtumista saat ERTOn nettisivujen tapahtumakalenterista ja sähköisistä uutiskirjeistä. Jokainen ERTOn jäsen kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin.

Etelä-Pohjanmaan aluejärjestö Eloretki La 2.8. Etelä-Pohjanmaan aluejärjestön Tunne maakuntasi -kiertueemme jatkuu. Tutustumispaikkana ensi syksynä on Alajärvi. Tarkempi ohjelma kesän jäsenkirjeessä ja nettisivuilla.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö Maakunta-arkiston salat To 14.8. klo 16.45–17.30, Oulu. Tavataan Oulussa Arkistokatu 6:n pihalla klo 16.40 (maksuton). Ilmoittautumiset 7.8. mennessä sirkku.inkila@erto.fi Mitä tapahtui vuonna 1974? La 6.9. klo 17.40. Ravintola Rauhala, Mannenkatu 1, 90130 OULU Vuonna 1974 ABBA voitti Euroviisut - ja ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö piti perustamiskokouksensa. Niinpä ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö täyttää 40 vuotta – tervetuloa juhlimaan ja pitämään hauskaa! Luvassa pieniä puheita, bilepuffet ja hyvää seuraa musiikin sekä tanssin kera. Mukaan mahtuu 74 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä Lea Karjalaiselle lea.karjalainen@erto.fi (ilmoita nimesi ja yhdistys). Varmista lisäksi osallistumisesi maksamalla 7,40 € 15.8. mennessä tilille OP FI15 5741 3620 4698 30 ja laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys. Lämpimästi tervetuloa! Pottumarkkinoille syyskuussa La 27.9. lähdetään porukalla pottumarkkinoille Tyrnävälle. Tyrnävän perunamarkkinat ovat sadonkorjuukorjuujuhla, jossa perunan lisäksi kevyttä markkinaohjelmaa sekä kulttuuria ja taidetta. Tutustumiskohteina mm. Shaman Spirits -pottuviinatehdas. Lisätietoa: www. perunamarkkinat.fi . Pääsylipulla (5 €)


ERTO saa 2 kiloa markkinaperunoita ja hyvän ohjelman tänäkin vuonna. ERTOn aluejärjestön hallitus tarjoaa kimppakyydin, maksat ainoastaan pääsylipusta. Mukaan mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta. Lähdetään kimppakyydillä Oulun linja-autoaseman tilausajolaiturin P-paikalta klo 9.00. Paluu viimeistään klo 13.30 parkkipaikalta. Ilmoittautumiset: 25.9. mennessä sirkka. inkila@erto.fi ja p. (iltaisin) 045 878 8708.

Pohjois-Savon aluejärjestö Pilikkikilipailujen satoa Maaliskuun 15:ta päivänä joukko innokkaita pilikkiharrastajia suuntasi kohti Tikkalansuarta Kuopion kuppeeseen. Kyseessähän oli ERTO Pohjois-Savon aluejärjestön perinteiset pilikkikilpailut, jossa paikalla oli noin neljännessata ulkoilumielistä henkilöä. Kello 10 startattiin täysin lumettomalle Kallaveijn jiälle. Alkoi odottaminen ja kalojen narroominen. Toisilla otti kiinni heti, kun toiset saivat odotella kotvan aikoo ”nykyjä”. Aamupäivän aikaan alkoi paistaa aurinkokin. Välillä jiällä ihmeteltiin kovasti kuinka joku sai saalista lähes vieressä olevasta reiästä, kun toinen jäi vähemmälle. Osa porukasta ja lapsista oli viritellyt kovalle kuivalle maalle ns. ”varjopilikit”, jossa heillä oli omat tiukat kisat. Oli sovittu, että tasan kello 13 alkaa kalojen punnitus. Ajan lähestyessä pilikkijät istuskelivat jäällä kaikessa rauhassa kasvattaen saalistaan. Kaikki kerkesivät kuitenkin ”sualispussineen” punnitukseen (ja olihan niitä kaloja). Köksäjoukot olivat loihtineet maukasta keittoa, joka maistuikin kaikille ulkoilupäivän jälkeen. Kahvittelun lomassa palkitsimme sarjojen voittajia yhteistyökumppanien lahjoittamilla palkinnoilla. Ja sitten sualiit miesten sarjassa yhteissualismiärä olj n. 7,5 kg naistenvastaava luku olj n. 6,1 kg ja varjopilikeissä ”varjokaloja” olj kaikkiaan n. 18,5 kg. Miesten (Antti Koskinen, saalismäärä 5,117 kg) ja naisten (Taina Koskinen saalismäärä 3,607 kg) sarjojen voittajat saivat hienon kiertopalkinnon vuodeksi hoteisiinsa. Kiittäen kaikkia osallistujia ja palkintojen lahjoittajia, Pohjois-Savon aluejärjestön hallitus.

ERTO kouluttaa KOULUTUKSET KAIKILLE JÄSENILLE ERTOn ammatillinen koulutus on nimeltään Emma-akatemia. Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea. Emma-akatemian syksyn koulutuskalenteri julkaistaan elokuussa. Luvassa on ainakin ohjelmistokoulutuksia, esiintymistaitoja ja esimieskoulutusta. Uusina paikkakuntina mukaan tulevat ainakin Vaasa, Kemi ja Rovaniemi. Paljon toivotut työhyvinvointikoulutukset ovat myös valmistelussa. Emma-akatemian koulutukset ovat jäsenille huippuedullisia. Myös ei-jäsenet voivat osallistua, mutta heiltä veloitetaan kurssin koko hinta. Lisätietoa: www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE Henkilöstön edustajien eli HEDien koulutukset ovat maksuttomia. Katso HED-koulutuskalenteri osoitteesta www.erto.fi/palvelut/koulutus. Yt-menettelypäivä Jyväskylä 21.10. Tampere 18.11. Varmista yt-osaamisesi ja opi hyödyntämään yt-lain tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi opit lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ ilmoittaudu-koulutukseen

Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle Syksyn koulutus: 1. jakso 9.–10.9. ja 2. jakso 25.–26.11., Helsinki Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta. Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudukoulutukseen TSN:n luottamusmiesten koulutus Suosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat AktiiviInstituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi Luottamusmiesten ja työsuojelu­ valtuutettujen täydennyskoulutus Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

ERTON UUTISIA LOMA SIIRTYY PYYNNÖSTÄ JOS SAIRASTUT LOMALL A SAIR A STUMINEN ei kuluta enää lomapäiviä, vaan loma siirtyy pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan. Jos sairastut, pyydä esimieheltäsi heti samana päivänä loman siirtoa. Samalla voitte sopia, tarvitaanko lääkärintodistusta tmv. Todistuksen voi toimittaa myöhemminkin, mutta pyyntö siirrosta on tehtävä heti. Siirtää saa jo sairastumispäivän.

ETUJA JÄSENKORTILLA ERTON JÄ SENKORTILL A saat hyviä alennuksia mm. vakuutuksista, lehdistä, polttoaineesta, matkoista ja majoituksesta. Pidä jäsenkortti mukanasi ja ota hyödyt käyttöösi! Useimmat edut saat näyttämällä ERTOn jäsenkorttia tai ilmoittamalla varauksen yhteydessä ERTOn alennuskoodin. Katso etusi: www.erto.fi/palvelut/ostoedut.

TOIMI

| 2-2014 | 39


ERTO ERTOn jäsenyhdistykset Muita tapahtumia 2014

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY Tapahtumia 2014 13. - 17.9. Jäsenmatka, Istanbul, Turkki. Taloushallinnon ammattilaiset järjestää syksyn alkajaisiksi jäsenmatkan Istanbuliin. Valmistaudumme loppuvuoden kiireisiin seikkailulla ikimuistoisessa kaupungissa! 28. - 29.11. syysseminaari ja -kokous, Hotelli Crowne Plaza, Helsinki. Syysseminaarin aiheina mm. verotuksen ajankohtaiskatsaus ja IFRS:n yleisperiaatteet. Lisätietoja tapahtumistamme uutiskirjeissämme ja kotisivuillamme. pj. Teemu Miettinen p. 040 484 1406 teemu.miettinen@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

La 4.–su 5.10. Jäsenforum, Lappeenranta Forum on tarkoitettu kaikille aktiivisesti työelämässä oleville. Ohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Vielä ehdit lähettää myös omia ideoita ohjelmasta Lauralle: laura.puustinen@ erto.fi La 29.11. syyskokous, Lahti. Merkitse jo almanakkaan. Ma 6.- La 11.10. Hyvinvointiloma ET ry:n senioreille, Ikaalinen Hyvinvointilomat ja ET ry järjestävät ET ry:n senioreille hyvinvointiloman Ikaalisten kylpylässä. Loma toteutetaan täysihoidolla (sis. aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä lomaohjauksen). ET ry:n ryhmälle varattu 20 paikkaa. Matkakuluista ja mahdollisten retkien lisäkustannuksista lomalaiset vastaavat itse. Omavastuu on 25€/hlö/vuorokausi eli yhteensä 125 €. Lisätietoja Hyvinvointilomasta saa Seija Pyökeriltä seija.pyokeri@erto.fi Muista varata mökki Tahkolta tai Leviltä! Käy sivuillamme. Katso lisätiedot kaikista tapahtumista: www.etry.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RY Juoksua syksyn väreissä La 6.9. Ruskamaraton, Levi, Kittilä. Erityistoimihenkilöt tarjoaa vuoden 2014 hyvinvointiteeman mukaisesti liikunnan iloa jäsenilleen. Perinteiset juoksukauden päättäjäiset on hyvä viettää juuri Levillä, Ruskamaratonilla, missä luonto kylpee väreissä. Matkoina: Täysmaraton, Puolimaraton ja Varttimaraton. Juoksujen omavastuuosuus 15 €/jäsen. Hotelli: Maratonille osallistuvat ET ry:n jäsenet voivat majoittua Break Hotel Sokos Levissä. Hotellille voi saapua perjantaina 5.9. aikaisintaan kello 16.00 ja lähtö on sunnuntaina 7.9. kello 12 mennessä. Jäsenhinta 60 € / jäsen/ 2hh/2yötä. Mikäli haluat huoneen, toimi pian - huoneita on rajattu määrä. Huoneet jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen Ruskamaratonille 25.8. mennessä Nina Söderhjelmille nina.soderhjelm@erto.fi. Ilmoittautumisen vahvistat maksamalla omavastuuosuuden Erityistoimihenkilöt ET ry:n tilille Danske Bank FI57 8000 1201 3824 71 DABAFIHH (8000121382471).

40 |

TOIMI

| 2-2014

pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@uudenmaanliitto.fi www.etry.fi

MAMA RY Naantalin kesässä nähdään! Osallistutko ERTOn kesäpäivään Naantalissa 14. kesäkuuta? Poikkeathan myös MaMan esittelypöydän luona - palkinnoksi saat pienen kesäpäivälahjan. Kaverille kanssa? MaMan jäsenhankintakampanja jatkuu aktiivisena kesälläkin. Tuo kaverisi jäseneksi, niin saatte molemmille kaksi leffalippua. Helppoa kuin mikä: kaverisi täyttää jäsenhakemuksen www.erto.fi/jasenhakemus ja sinä ilmoitat omat yhteystietosi sekä hankkimasi jäsenen yhteystiedot MaMan sivuilla www.mamary. fi/ota-yhteytta. Leffaliput tulevat postissa. Sitten nauttimaan leffoista! Uusia tuulia ja toiveita syksyyn MaMan suositut koulutukset jatkuvat jälleen syksyllä. Turkuun on tulossa Word Press

-kurssi ja Helsinkiin Adobe Muse yms. Tarkemmat tiedot kursseista ja tapahtumista päivittyvät elokuussa sivuillamme: mamary.fi Jos sinulla on ajatuksia, millaisia koulutuksia jatkossa haluaisit meidän järjestävän, laita viestiä ja vinkkiä osoitteella: maarit.aarrekangas@mamary.fi. Lämmintä ja aurinkoista kesää! MaMa ry, Luovasti liitossa! pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi

YSTEA RY Käytä jäsenetujasi: muista hakea lomatukea YSTEA tukee jäsentensä kotimaan lomailua ja valinnanvapautta. Ystealaisena voit valita kotimaan lomakohteesi ihan itse! Valitse juuri sinulle mieleinen majoitus- tai matkailuliike, vietä loma ja hae loman jälkeen osa kuluista takaisin YSTEAsta. Lomatukietua on parannettu ja nyt voit saada sitä vuosittain, majoitusöiden määrän mukaan jopa 100 euroa lomaviikoltasi. Tutustu lomatukeen ja myöntämisperiaatteisiin: www.ystea.fi/liity/ lomatuki Ykkösketjun Ystealainen: tule syyskuussa HED-seminaariin Ystealainen luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu: HED-seminaarissa saat tukea HED-toimintaasi, tapaat muita HEDejä sekä saat mahdollisuuden virkistyä hyvässä seurassa! YSTEAN HED-seminaari järjestetään 12.–14.9. Siuntion kylpylässä (pe-ilta - su). Yhdistys tarjoaa seminaarin ohjelman ja majoituksen 2 hengen huoneissa sekä korvaa matkat edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Vain nopeimmat mahtuvat mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Työskentelemme yhdessä sekä luottamustehtävien että eri sopimusalojen mukaan ryhmissä. Lisätietoa löydät Ystean nettisivuilta. Ilmoittautumiset: maanantaihin 25.8. mennessä Sirkku Mutru, sirkku.mutru@ erto.fi. (HED=henkilöstön edustaja)! pj. Pekka Laukkanen p. 0400 931 033 pekka.laukkanen@erto.fi www.ystea.fi


ERTO Työttömyyskassa tiedottaa LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RY

TYÖTTÖMYYSTURVAAN MUUTOKSIA VUODEN  ALUSTA

Facebookissa tavataan! Yhdistykselle on laadittu Facebook-sivut, joiden tarkoituksena on lähentää ammattiyhdistystä nuorempiin ja miksei vanhempiinkin jäseniimme sekä luoda erilaisia osallistumismahdollisuuksia yhdistyksen toimintaan. Facebookissa pystymme tiedottamaan jäsenistöä reaaliajassa yhdistyksen tapahtumista ja jäsenille tärkeistä uutisista. Pääsemme samalla jakamaan tietoa muun muassa jäseneduista ja erikoistarjouksista. Tule tykkäämään ja pyydä myös työkaverisi! www.facebook.com/logistiikantoimihenkilot

Jos sinut lomautetaan tai jäät kokonaan työttömäksi

Työpaikkoja Logistiikan toimihenkilöille Yhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Lisäksi Facebookissa on ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomassa ja tykkää! www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot. tyopaikat www.logistiikantoimihenkilot.fi. pj. Marko Nurmi p. 044 514 5691 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RY Onnistunut Cebit Jäsenmatka Cebit 2014 -messuille sujui mukavasti ja kelit suosivat matkaajia. Tietoalan ammattilaisten ryhmässä oli 15 henkilöä. Messut olivat jälleen erittäin suuret: kaksi päivää kierreltiin, mutta paljon jäi vielä näkemättä. Suunnitelmissa on jatkoa messu- tms jäsenmatkoille, joten laita ehdotuksia tulemaan osoitteella tietolaiset@erto.fi Tietoalan ammattilaisten tuoreimmat kuulumiset saat näppärästi Facebookista www. facebook.com/TietoalanAmmattilaiset . pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

• Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä. Ilmoittautumisen voi tehdä sähköisesti osoitteessa www. te-palvelut.fi. Ilmoittaudu aina heti, vaikka sinulla ei heti olisikaan oikeutta työttömyysetuuteen. • Lähetä päivärahahakemuksesi täytettynä ja allekirjoitettuna liitteineen työttömyyskassaan. Voit tehdä päivärahahakemuksesi sähköisesti osoitteessa www.erto.fi/kirjaudu • Työttömyyspäivärahahakemus täytetään joko neljän viikon (ma–su) jaksoissa tai kalenterikuukausittain. • Tutustu hakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki alla mainitut liitteet. Hakemukseen tarvittavat liitteet Liitä mukaan palkkatodistus työttömyyttä tai lomautusta edeltävältä 26/34 kalenteriviikolta, josta ilmenee eriteltynä kaikki ajanjaksolle kohdistuvat veronalaiset tulot (myös esim. lomarahat, lomakorvaukset ja muut mahdolliset korvaukset kuten ns. ”kultainen kädenpuristus”). • Jos olet työttömänä ja saanut päivärahaa edeltävän 26/34 kalenteriviikon sisällä, palkkatodistus tulisi olla työttömyyden jälkeiseltä ajalta päivästä päivään uuden työttömyyden alkuun. • Jos 26/34 viikon jaksolle sisältyy palkattomia poissaoloja tai alennettuna maksettua palkkaa, palkkatodistus tulisi olla vastaavasti tätä aikaa pidemmältä ajalta. • Palkkatodistus kannattaa pyytää palkanlaskijalta. • Kopio lomautusilmoituksesta, jos sinut on lomautettu • Kopio irtisanomisilmoituksesta, jos sinut on irtisanottu • Kopio mahdollisesta työsuhteen päättyessä tehdystä sopimuksesta • Kopio työtodistuksesta, jos työsuhteesi päättyy • Kopio muusta sosiaalietuudesta, jos saat esim. lasten kotihoidontukea

• Kopio viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa tai olet maa- tai metsätilan omistaja • Palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista ja kopio työsopimuksestasi, jos teet esim. osa-aikatyötä. Lisäksi lomautukseen tarvitaan seuraavat liitteet: • Palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista ja kopio työsopimuksestasi, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työpäivälle • Selvitys vuosilomasi ajankohdasta, jos sellainen ajoittuu lomautusjaksolle • Kopio muusta sosiaalietuudesta, jos saat sellaista (esim. osa-aikaeläke) Kun toimitat hakemuksen oikein täytettynä ja liität mukaan tarvittavat liitteet ilman eri pyyntöä, on hakemuksesi käsittely nopeampaa ja saat päivärahasi nopeammin tilille. Työttömyyskassaan tulevat hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Työttömyysetuuden hakemisesta Päivärahasi tulee vireille, kun toimitat hakemuksesi työttömyyskassaan. Päiväraha ei tule vireille, jos toimitat liitteitä ilman päivärahahakemusta työttömyyskassaan. Älä odota ns. työvoimapoliittista lausuntoa, koska oikeutesi päivärahaan vanhenee kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta. Ensimmäinen hakemus on mahdollista jättää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Hae työttömyysetuutta viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Hakuaika koskee sekä ensimmäistä hakemusta että jatkohakemuksia. Jatkohakemus tehdään ensimmäisen hakemuksen jälkeen joko sähköisessä asiointipalvelussamme WebTytissä tai maksuilmoituksen mukana saamallasi jatkohakemuslomakkeella. Jatkohakemus kannattaa lähettää aina heti hakujakson päätyttyä, vaikka et olisi saanut päätöstä edellisestä hakemuksesta. Lisätietoa: www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa WebTytti: www.erto.fi/kirjaudu

TOIMI

| 2-2014 | 41


ERTO ERTOn yhteystiedot ERTON TOIMISTO Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 f. 09 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen 040 553 8536 HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri 09 6132 3238 Ahonen Kristiina viestintäpäällikkö 09 6132 3267 Saunavaara Pia toimialapäällikkö, vuorotteluvapaalla Aho Mirkka viestintäasiantuntija 09 6132 3264

ALUEJÄRJESTÖT PALVELUYKSIKKÖ

TALOUS- JA HENKILÖSTÖ -

ETELÄ-K ARJALA

LAPPI

Fagerlund Sari jäsensihteeri 09 6132 3214 Turunen Tarja jäsensihteeri, tiimin vetäjä 09 6132 3268

HALLINTOYKSIKKÖ

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972 mirja.sipponen@emaili.fi

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607 johannes.ekholm@luukku. com

T YÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja 09 6132 3248 Arola Saara lakimies 09 6132 3233 Ahtola Kaisu lakimies, perhevapaalla Bruun Leila asiamies 09 6132 3231 Dahlström Kristina asiantuntija 09 6132 3263 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Tykkä Johanna lakimies perhevapaalla Laihorinne Minna asiantuntija, perhevapaalla

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3210 Miettinen Maija taloussihteeri 09 6132 3265 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 T YÖTTÖMY YSK ASSA

p. 09 6132 3224 f. 09 6132 3201 erto.tk@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi. Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256 Mamia Toni järjestelmäasiantuntija 09 6132 3226 Etuuskäsittelijät Hokkanen Eeva Hutri Merja Koivu Tiina Lindholm Teija Numminen Heidi Ropanen Minna Utriainen Sari Vlasoff Heidi

ETELÄ-POHJANMA A

pj. Outi Saarenpää p. 044 299 7126 outi.saarenpaa1@gmail.com ETELÄ-SAVO

vpj. Katri Pystynen p. 040 557 6390 kati.pystynen@gmail.com HELSINKI-UUSIMA A

pj. Sirkku Mutru p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanen p. 050 347 5240 paivi.ruuskanen@ savonlinnatravel.com

LÄNSIR ANNIKKO

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi PIRK ANMA A

pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jari.koivula@erto.fi POHJOIS-K ARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi POHJOIS-POHJANMA A

pj. Sirkka Inkilä p. 045 878 8708 sirkka.inkila@erto.fi

K ANTA-HÄME

pj. Annika Lundahl p. 050 514 8784 annika.lundahl@elisanet.fi KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com SATAKUNTA

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonen p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA HAE HYVINVOINTI­LOMALLE ERTON JÄ SENENÄ voit hakea Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämille lomille. Näitä 1. askel -hyvinvointijaksoja voit selata nettisivuilla www. pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Hyvinvointijaksoja järjestetään sekä työikäisille että koko perheelle.

42 |

TOIMI

| 2-2014

PULMIA TYÖPAIKALLA?

HOIDA ASIASI SÄHKÖISESTI

Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi lomaasioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas

T YÖTTÖMY YSK A SSA

ERTON NETTISIVUJEN

ja jäsenrekisteri on käytössäsi sähköisesti 24 h. Voit mm. tehdä hakemuksen, seurata hakemuksesi etenemisen tilannetta, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista ja tulostaa jäsenmaksutodistuksen. Palveluun pääset osoitteesta www.erto.fi/kirjaudu.


TEKSTI

SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

UUSI ALKU

Joel Kumén, 8 vuotta LIIKUNNANOHJA A JA käy lenkillä ja liikkuu joka päivä. Hän opettaa kaikkia liikkumaan hyvin, vaikka uimaan, näyttämällä, mitä pitää tehdä. Jotkut voivat sanoa, että on vaikeaa tai ettei huvita. Liikunnanohjaaja sanoo siihen, että ”yritä vaan”. Liikunnanohjaaja voi olla töissä kuntosalilla, uimahallissa, jäähallissa tai lentopallohallissa. Töihin ei voi mennä, ennen kuin on opetellut urheilemaan tosi hyvin. Täytyy osata myös auttaa, jos joku loukkaantuu. Minä voisin tehdä liikunnanohjaajan töitä isona, koska siinä saa urheilla paljon. Tykkään pelata lätkää, sählyä ja jalkapalloa ja joskus tennistä sekä koristakin. Kunhan on pallo tai kiekko, niin on hauska urheilla. Opin luistelemaan kaksivuotiaana. Se on helppoa ja kivempaa kuin juokseminen. Haaveammattini on jääkiekkoilija. Haluaisin päästä pelaamaan New York Rangersiin tai Minnesotaan, jossa asuu minun tuttujani. Haluan NHL:ään, koska haluan pelata isolla kentällä. On kivempaa, että katsomossa on enemmän kuin yksi kannustaja. Minun pitää vielä harjoitella kovasti luistelua, vetoja, kikkailua ja leipomista kuulapallolla. Ehkä kannattaa opetella myös englantia, koska sitä puhutaan kaikissa joukkueissa. Joelin äiti on palvelupäällikkö ja isä on myyntipäällikkö

TOIMI

| 2-2014 | 43


Pelaa ja voita leffalippuja Tunnetko työelämän kiemurat? Osoita taitosi pelaamalla ERTOn hauskaa Työsuhdevisaa. Kaikkien pistesijoille päässeiden kesken arvotaan kuukausittain leffalippuja ja yllätyspalkintoja.

tästä pelaamaan: www.erto.fi/ajankohtaista/tyosuhdevisa


Toimi 2/2014