Page 1

PA R EM M A N T YÖPÄ I VÄ N PUOLES TA

1-17

URA ETENEE MUTKITELLEN

BRÄNDÄÄ AMMATTITAITOSI!

OPETTELE HYVÄKSI TYYPIKSI HALUATKO OLLA OMAN TYÖYHTEISÖSI MIELIPIDEJOHTAJA?

TUKEA TYÖMATKAKULUIHIN HUUMORI HITSAA TYÖPARIN YHTEEN VALOKUVAAJAN KOLME TYÖTÄ NAURU HELLII AIVOJA ONNISTU VIDEO­HAASTATTELUSSA

Anna Perho:

AMMATTINA HEVOSHULLU BLONDI

JÄSENLEHTI


TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTON JÄ SENLEHTI PÄ ÄTOIMIT TA JA AINOMARIA PARIKK A TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ MIINA POIKOL AINEN /

20

Vaali henkilöbrändiäsi Hyvin hoidettu henkilöbrändi auttaa sekä säilyttämään työpaikan että löytämään uuden. Henkilöbrändi on ennen kaikkea oman ammattitaidon ja asiantuntijuuden näyttämistä muille. Se muodostuu, kun tekee työnsä vähän paremmin kuin muut ja kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti.

FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW KIR JOIT TA JAT SUSANNA CYGNEL TERHI HAUTAMÄKI ANT TI ISOK ANGA S VIRVE JÄRVINEN ANT TI KIRVES JA ANA TAPIO TIINA TORPPA KUVA A JAT JA KUVIT TA JAT MIKKO K AUPPINEN ANT TI KIRVES JONNA KOSKI JUHA MYLLYMÄKI MAR JA VÄ ÄNÄNEN TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY TARKK'AMPUJANKATU 4 A 39

0 0140 HEL SINKI P. 040 708 3 759 MIINA .POIKOL AINEN@ FONDAMENTA .FI

sisältö 1-2017 TOIMIN JUTUT

Rohkeasti omanlainen

16

Anna Perho on ponnistanut City-lehden blondista kolumnistista valtakunnallisesti tunnetuksi valmentajaksi, tv-kasvoksi ja tietokirjailijaksi. Hänellä on selvästi tunnettava henkilöbrändi, mutta miten sellainen luodaan?

O pi hyväksi tyypiksi

28

Vaikka olisi luonteeltaan minkälainen, työelämässä tarvittavia ihmissuhdetaitoja voi oppia läpi elämän. Kouluttaja Karla Nieminen elää niin kuin opettaa.

M onenlaisia urapolkuja

34

Meillä jokaisella on yksilöllinen urapolkumme, joka muodostuu ilman suunnitteluakin. Siihen kuuluvat myös tauot työelämästä, kuten vanhempainvapaat ja työttömyysjaksot.

W W W.TOIMILEHTI.FI SÄHKÖPOSTI

TOIMIN VA K IOT

TOIMIN PA LSTAT

3 PÄ ÄKIRJOITUS

4 URA & IHMISET

8 TYÖ & PARI

Veijo ja Toni ovat Sampolan voimakaksikko. 12 PARASTA TYÖSSÄNI

Pia Parkkonen on monialaihminen. 13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki Anu Partasen kirjan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. 14 OMAT RAHAT

Työnantajalta voi saada työmatkatukea. 31 3 TOIMIVA A POINTTIA

Videohaastattelu yleistyy. 32 VAPA ATA AIKA A

Roller derby on Niina Sepposen juttu. 33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

kokeili somepaastoa. 37 TOIMI OIKEIN

ERTOn jäsenmaksu aleni. 43 U USI ALKU

Astrid Kerrman on perillä hinnoista.

2 |

TOIMI

| 1-2017

ERTOn reilumpi jäsenmaksu. Kehityskeskustelu pelaten. Hyvä pomo, parempi työpaikka. Vältä uranvaihtajan sudenkuopat. Mikä ihmeen keskeytyssieppari? 6 TYÖ & TERVEYS

Aivot nauttivat työstä, jossa on mahdollisimman vähän keskeytyksiä. Vuorotyöläisen ateriarytmi. Päänsärkyä D-vitamiinin puutoksesta.

TOIMI@ERTO.FI JULK AISIJA ERIT YISALOJEN TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTO RY MEDIAMY YNTI MIK AMAINOS OY P. 050 5287 782 INFO@MIK AMAINOS.FI PAINOPAIKK A FORSSA PRINT

2017

AIK AK AUSLEHTIEN LIITON JÄ SEN ISSN

0783-9693

9 MYÖS NAISILLE

Digijärkkäri vaativaan makuun. 10 TRENDI & TÖRMÄYS

Matkusta turvallisesti. Taimet kasvamaan! Vuoden 2017 trendilajit ja uudissanat. Nousussa: suomalainen sisu. Eettinen sijoittaminen. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

MIKKO K AUPPINEN KUVA SI ANNA PERHON K ANTEEN.


pääkirjoitus

K

RAKENNUSPALIKOITA TYÖHÖN JA VAPAA-AJALLE

ansainvälistä Naistenpäivää vietetään 8.maaliskuuta. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on tunnustettu YK:n peruskirjassa jo vuonna 1945, epätasa-arvo on yhä 2000-luvulla globaali ongelma. Suomessa tasa-arvo on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa, mutta työtä on vielä tekemättä. Esimerkiksi palkkauksessa tasa-arvoon on matkaa: naisten euro on vain reilu 80 % miesten eurosta. Työnhaussa naiset eivät usein rohkene riittävästi tuoda esille omaa osaamistaan, ja palkkatoiveet jäävät pienemmiksi kuin miehillä. Työmarkkinoilla puhutaan nykyään paljon henkilöbrändäyksestä. Jokaisella on henkilökohtainen brändi, joka vaikuttaa työelämässä menestymiseen ja suhteiden luomiseen. Kuulostaa ehkä vieraalta, mutta on itse asiassa hyvinkin tuttu: oma brändi rakennetaan tuntemalla itsensä ja vahvuutensa. Brändiään voi kehittää miettimällä vahvimpia osaamisalueitaan, arvomaailmaansa ja persoonallisuuttaan. Kun tietää mitä osaa ja haluaa, on helpompi viitoittaa omaa polkuaan kohti sopivia tehtäviä, joissa myös viihtyy. Tähän numeroon on koottu ajankohtaisia työhön

ja uraan liittyviä aiheita. Toivottavasti kaikki – sukupuoleen katsomatta – löytävät inspiraatiota ja lisävirtaa oman osaamisensa tunnistamiseen ja esille tuomiseen. Lisää virtaa ja hyvää oloa voi lähteä hakemaan myös valmennuksesta. Hyvinvointi on suorassa yhteydessä työnteon tuottavuuteen ja työssä pidempään jaksamiseen. Kun voimme hyvin, teemme työtä energisemmin ja motivoituneempina. Hyvinvointiin kuuluu myös tyytyväisyys vapaaajalla ja myönteinen asenne elämään. Hyvä olo on kokonaisvaltainen kokemus. Uusi yhteistyökumppanimme Lifted on keskittynyt kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa huomioidaan liikunnan lisäksi muun muassa unenlaatu, stressinhallinta ja ravinto. Valmennuksen tavoitteena on jokaisen oman potentiaalin vapauttaminen. Tänä keväänä ERTO tarjoaa jäsenilleen huikean mahdollisuuden osallistua verkkovalmennukseen ja edistää omaa hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan. Lähde sinäkin mukaan!

OMA BRÄNDI RAKENNETAAN TUNTEMALLA ITSENSÄ JA VAHVUUTENSA.

Jurin Juttu

Energistä kevättä!

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA .

pitää tehdä pitkäaikaistyöttömyyden nujerrusvuosi. Talouden nousu on alkanut, ja se kiihtyy vuoden 2017 loppua kohden. Kaikki pitää ottaa mukaan kasvuun. Positiivisten talousuutisten kuohussa ei saa unohtaa suurinta kansallista häpeäämme, pitkäaikaistyöttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on nyt korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kun työttömyyden eri lajit ovat vaikea asia, keskitytään helposti vain yleisen työttömyysprosentin käsittelyyn unohtaen heikoimmassa asemassa olevat työttömät. Tärkeitä korjaustoimia voi siten jäädä tekemättä. Istuva maan hallitus on yrittänyt, mutta aika laihoja ovat silakat. Hyvä askel hallitukselta oli päätös hyväksyä vuoden alusta lukien pitkäaikaistyöttömän kanssa enintään 12 kuukauden määräaikainen työsopimus ilman perustetta. Auttaako uudistus? En tiedä, mutta ongelma on niin syvä, että uusia tapoja kannattaa kokeilla. Pitkäaikaistyöttömiä ei saa jättää yksin, ja meillä pitää olla valmius kokeilla rajujakin uudistuksia isoimman haasteemme nujertamiseksi.

VUODESTA 2017

TOIMI

| 1-2017 | 3


ura&ihminen

UUSI REILUMPI JÄSENHINTA Päätimme laskea jäsenmaksua REILUSTI. Vähän kuin laittaisi rahaa possuun!

1,38%

1,55% Uudet jäsenmaksut 1.1.2017 alkaen: 1,38% bruttopalkasta, minimimaksu 11,50€/kk ja kattomaksu 45€/kk. Yrittäjäjäsen 20€/kk. Katso tarkemmat tiedot erto.fi > Tietoa ERTOsta > Jäsenmaksut

E

Jäsenmaksu aleni

RTO laski jäsenmaksuaan vuodelle 2017. Tänä vuonna se on 1,38 prosenttia bruttopalkasta ja enintään 45 euroa kuukaudessa. Itsensä työllistäjän ja yrittäjän jäsenmaksu on 20 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen, eli se huomioidaan lopullisessa verotuksessa verotettavaa ansiota vähentävänä. Liiton tavoitteena on saada jäsenmaksua entistäkin reilummaksi tulevina vuosina. Jäsenmaksun alentaminen oli mahdollista, koska ERTO on viime vuosina kehittänyt ja tehostanut toimintaansa, ja myös työllisyysnäkymät ovat parantuneet. ERTO käyttää jokaisesta jäsenmaksueurosta 80 senttiä työttömyysturvaan ja suoriin jäsenpalveluihin. Valtaosa jäsenmaksueurosta siis palautuu jäsenelle työttömyysturvana ja palveluina.

4 |

TOIMI

| 1-2017

”Pyrimme tarjoamaan jäsenillemme vuosi vuodelta parempia palveluita sekä tuottamaan nämä entistä kilpailukykyisemmällä hinnalla”, ERTOn talous- ja henkilöstöpäällikkö Teemu Miettinen kertoo. Hän huomauttaa, että ammattiliitto on samalla viivalla minkä tahansa muun palveluntarjoajan kanssa: palvelua on pystyttävä jatkuvalla ponnistelulla parantamaan, ja samalla sen hinta on pidettävä houkuttelevana. ERTOn tarjoama oikeusturva on markkinoiden kattavin. Sen lisäksi liiton jäsen on oikeutettu Turvan vakuutusetuihin ja lukuisiin muihin jäsenetuihin, joihin voi tutustua osoitteessa erto.fi/ palvelut/edut. Lue tämän lehden Toimi oikein -palstalta (s.37) lisää, miksi ERTOn jäsenmaksu on reilu ja kilpailukykyinen!


KOONNUT

ura&ihminen

MIINA POIKOL AINEN

Kehityskeskustelu pelilaudalla MILTÄ KUULOSTAISI kehityskeskustelu pe-

laten? Helsingin kaupunki kokeilee tulos- ja kehityskeskustelujen pelillistämistä. Pelilauta visualisoi keskustelua ja kortit vievät keskustelun aiheisiin, joita ovat esimerkiksi työhyvinvointi, yhteistyö esimiehen kanssa, oma työ osana tiimiä, muutoshaasteet, strategia, työtilat ja -välineet sekä oma ura. Keskustelussa työntekijä poimii kortit, joiden aiheita hän haluaa käsitellä. “Työntekijät ovat kehuneet, että nyt päästään puhumaan itselle tärkeistä asioista”, Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispäällikkö Sanna Lyly sanoo. Idea pelistä tuli, kun esimiehiltä ja alaisilta kysyttiin työpajoissa, mikä auttaisi onnistumaan entistä paremmin kehityskeskusteluissa. Coach, työnohjaaja Raija Peltola

Tevere Oy:stä sanoo, että pelatessa ihminen pääsee itse toimimaan ja osallistumaan. Peltola pitää hyvänä, että kehityskeskustelulomakkeen täyttämiselle pyritään keksimään vaihtoehtoja. ”Kaikki, millä pystyy herättelemään ihmisiä, on hyväksi. Ei ole yhtä autuaaksi tekevää tapaa”, hän sanoo. TEKSTI

TIINA TORPPA KUVA HEL SINGIN K AUPUNKI

töinen johtaminen, joka on pohjimmiltaan ammattilaisuuden ymmärtämistä. Sen tavoitteena on luoda erinomainen työpaikka, johon ammattilainen haluaa sitoutua. ”Sitoutuminen syntyy siitä, miten ihmisiä kohdellaan. Työntekijälähtöisen ja ketterän yrityskulttuurin työpaikoilla arvot ja käytännöt henkivät sitoutumista työntekijöihin”, kertoo tutkija Tiina Taipale Työterveyslaitokselta. Hän on ollut toteuttamassa pelinomaista Johtotähti-opasta, joka sopii työtekijälähtöisen johtamisen ohjenuoraksi työpaikoille. Sen avulla voi tarkistaa oman työpaikan arvot kohdilleen. Pelaa johtamispeliä ja tutustu oppaaseen: www.ttl.fi/johtotähti TEKSTI

SUSANNA CYGNEL

keskeytyksiä vähentäviä keinoja kutsutaan keskeytyssieppareiksi. Siepparit ovat oman työn johtamista, kuten työasioiden priorisointia, tai keskeytyksen viivästyttämistä, kuten pyyntö odottaa 5 minuuttia. Työpaikan käytännöt ja välineetkin voivat olla sieppareita: valmistautuminen, tekniset sovellukset, yhteydenpito ja jopa työtilat, kuten mahdollisuus sulkea ovi, voivat vähentää keskeytyksiä. Keskeytyssieppareita on nimetty Työterveyslaitoksen 2016 tekemässä tutkimuksessa Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön.

TEKSTI

ALANVAIHTOA KANNATTAA AINA VALMISTELLA HUOLELLA. SEURAAVILLA VINKEILLÄ PÄÄSET ALKUUN.

2. Älä hakeudu trendikkäälle alalle vain siksi, että kumminkaimasi serkku hehkuttaa sitä. Se ei välttämättä ole sinun juttusi lainkaan.

Keskeytyssiepparit lisäävät työn hallintaa T YÖN TURHIA

VÄLTÄT ALANVAIHTAJAN SUDENKUOPAT

1. Tutustu itseesi huolella. Alaa ei pidä vaihtaa tutustumatta itseensä ja toiveisiinsa huolellisesti. Muuten saatat päätyä alalle, joka sopii sinulle jopa huonommin kuin nykyinen.

Hyvä johtaminen sitouttaa KUN T YÖPAIK ALL A pystytään aidosti toteuttamaan ketteryyttä, avoimuutta ja luottamusta, saadaan aikaan erinomainen työpaikka, jossa työntekijät viihtyvät. Ketteryys tarkoittaa muutoskykyä, joka syntyy ammattilaisten mahdollisuudesta kehittyä työssään. Se on selkeitä pelisääntöjä kankean kontrollin sijaan. Avoimuus luodaan ilmapiirissä, jossa kaikki kommunikoivat keskenään ja jakavat tietoa. Johtoryhmä viestii päätöksistään työntekijöille ja tieto on kaikkien saatavilla. Jatkuva keskustelu ja työnohjauksen kulttuuri kuuluvat työpaikan arkeen. Luottamus puolestaan syntyy, kun työnantaja sitoutuu työntekijöihin ja hyvään johtajuuteen. Virheet hyväksytään osana kehitystä ja onnistumiset koetaan yhteisiksi. Näille arvoille rakentuu työntekijäläh-

Kuinka…

3. Älä anna rahan ohjata päätöksiäsi. Edes hyvä palkka ei lohduta, jos työ ei sovi sinulle. Tyytymättömyys työhön ja stressi ovat työssäkäyvien aikuisten suurimpia terveysongelmia. 4. Juttele ystäviesi ja läheisesi kanssa. Heillä voi olla hyödyllisiä huomioita, joita itse et ole tullut ajatelleeksi. He myös tuntevat sinut ja vahvuutesi. 5. Tutustu alaan ja työhön ennen kuin uudelleenkouluttaudut. On muitakin tapoja saada kokemusta kuin palata koulunpenkille: hakeudu vaikka harjoittelijaksi tai vapaaehtoiseksi ennen kuin sitoudut vuosiksi koulutukseen. Uusi tutkintokaan ei aina takaa työpaikkaa. 6. Muista, että muutos vie aikansa. Alanvaihto kestää keskimäärin puolesta vuodesta yli vuoteen. Lähde: Monster.fi

TIINA TORPPA

TOIMI

| 1-2017 | 5


työ&terveys

A

Nauru hellii aivoja

ivojemme nuorimmatkin osat ovat kehittyneet metsästäjä-keräilijä-ihmisen tarpeisiin. Uhkaavissa tilanteissa ne käynnistävät elimistössämme reaktion, joka virittää kehomme pakoon tai taisteluun: verenpaine nousee ja pulssi ja hengitys tihenevät. Esi-isillämme stressaavat hetket olivat ohimeneviä. Nykytyöelämässä stressi voi olla alituinen seuralainen, ja sellaisena se on aivoille käsittämätön, epänormaali tila. ”Pitkäaikainen, voimakas stressitila vanhentaa aivoja, jolloin hermosolujen väliset yhteydet ja aivojen muovautumiskyky vähenevät. Tällöin ihmisen on vaikea oppia uutta ja sopeuttaa toimintaansa uusiin tilanteisiin”, aivotutkija Minna Huotilainen Uppsalan yliopistosta kertoo. Aivojen kuormitusta voi vähentää suunnittelemalla työnsä

sellaiseksi, että se sisältää mahdollisimman vähän keskeytyksiä. Aivotutkija estää ne sulkemalla keskittymistä vaativien töiden ajaksi puhelimen ja sähköpostit sekä niistä kertovat symbolit. ”Jokaista keskeytystä ei voi eikä tarvitse karsia. Kuormitus ei kasva aivoille liian suureksi, kunhan ne saavat vapaalla palautua kunnolla.” Työelämä on muuttunut, ja samoin pitäisi käydä palautumiskeinoille. Pitkään työelämässä olleen voi olla tarpeen päivittää omansa, sillä esimerkiksi perinteinen sohvalla pötköttely ei välttämättä enää toimikaan. ”Aivot palautuvat aktiivisessa, itselle mieluisassa tekemisessä, joka eroaa kunnolla työtehtävistä. Tekemisessä kirpoava nauru kertoo hyvästä palautumisesta.” Lue lisää: Minna Huotilainen & Leeni Peltonen 2017: Tunne aivosi (Otava) TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA OTAVA

KOFEIININ KORVIKE

Perhemyönteisyys lisää työhyvinvointia Yhä useammalla suomalaisella työpaikalla on otettu käyttöön erilaisia joustoja, joilla työntekijä voi sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. Näitä ovat esimerkiksi liukuva työaika ja vuosiloman ajoittaminen omien tarpeiden mukaan. Työelämän käytännöt vaikuttavat merkittävästi perheiden hyvinvointiin, ja joustoilla voidaan helpottaa paitsi työntekijän myös koko perheen arkea. Etenkin naisvaltaisilla aloilla ja pienillä työpaikoilla on usein perhemyönteinen kulttuuri. Lähde: Työelämätutkimus 3/2016

6 |

TOIMI

| 1-2017


KOONNUT

työ&terveys

MIINA POIKOL AINEN

Vuorotyöläinen, syö oikein! nyrkkisääntönä on syödä 3–5 kertaa päivässä ateria tai välipala noin 3–5 tunnin välein. Tätä kolmesta viiteen -sääntöä noudattaen vuorotyöläiset ja muut epäsäännöllisinä aikoina työskentelevät saavat pidettyä ruokarytminsä aisoissa, vaikka eläisivät vähän eri tahdissa kuin muut. Sitä paitsi yksi tarvitsee tiuhemmin välipaloja ja toiselle riittää kolme isompaa ateriaa vuorokaudessa. Keho noudattaa 24 tunnin rytmiä, jossa aineenvaihdunta on aktiivista päivällä ja laiskaa yöllä, eli raskas yösyöminen kostautuu lihomisena, vaikka työskentelisi yöaikaan. Kehon sisäiset kellot ohjaavat hormonitoimintaa sillä oletuksella, että päivällä paiskitaan töitä ja yöllä nukutaan. Kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja päivällinen. Jos ateriavälit venyvät liian pitkiksi, energiataso kehossa tippuu ja alkaa tehdä mieli jotain rasvaista tai sokerista naposteltavaa. Pidemmän päälle yhtälö kerryttää liikakiloja. Oli sitten yö tai päivä, kannattaa siis satsata välipaloihin. Keitot, puurot, jukurtit, viilit ja hedelmät tasapai-

VUOROT YÖL ÄISEN

nottavat valvomisen aiheuttamia rasituksia. Mysli- ja proteiinipatukat ovat käteviä välipaloja, kunhan niissä ei ole liikaa sokeria. Pitkin vuorokautta ja etenkin yövuorossa kannattaa hörppiä vettä, ettei uuvahda nestehukan takia. Työvuoron päätyttyä voi olla kova nälkä, joten kotiin kannattaa varata terveellistä arkiruokaa odottamaan, ettei kotimatkalla tarvitse poiketa grillille. Lähde: Soili Soisalo & Eeva Voutilainen 2017: Ateriarytmi (Tammi), Keventäjät.fi TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVA iSTOCK

Syö sesonkikasviksia SATOK AUSIK ALENTERIN avulla sesonkikasvisten löytäminen kaupan hyllyiltä on helppoa. Valitse pöytääsi sesongin mukaisesti tuoreita, maukkaita ja edullisia kasviksia, joita on kuljetettu ja varastoitu mahdollisimman vähän. www.satokausikalenteri.fi

VÄ LTÄT S YÖ M Ä S TÄ VA H I N G O S S A L I I K A A

HUIJAA ITSESTI SYÖMÄÄN TERVEELLISEMMIN

1. Syömme sitä, mikä on helposti käden ulottuvilla. 2. Pilko hedelmät valmiiksi suupaloiksi. Silloin niitä tulee todennäköisemmin napsittua. 3. Säilytä herkut kaapissa piilossa katseilta niin, etteivät ne osu silmiin heti avatessasi oven. 4. Nosta vihannekset ja kasvikset jääkaapin uumenista ja lokerikoista esille silmiesi tasolle. Vastaavasti siirrä kaloripommit piiloon. 5. Älä lähde ruokaostoksille nälkäisenä. Energian tarpeessa suklaapatukka houkuttaa enemmän kuin omena.

PÄÄNSÄRKYÄ D-VITAMIININ PUUTOKSESTA KUOPIOL AISTUTKIMUKSEN mukaan Dvitamiinin puutos voi lisätä kroonisen päänsäryn riskiä. ”D-vitamiinin puute aiheuttaa kroonista päänsärkyä mahdollisesti siksi, että kiputuntemuksiin liittyvissä soluissa on D-vita-

Kuinka…

miinireseptoreita ja puutos vaikuttaa niiden toimintaan”, kertoo ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta. ”Ei ole vielä tietoa siitä, että syömällä Dvitamiinia voisi ehkäistä päänsärkyä”, Virtanen toppuuttelee. Hänen mukaansa asiaa vasta tutkitaan sekä Suomessa että muualla. Oma D-vitamiinin saantinsa kannattaa tarkistaa kohdilleen, ja jos kärsii kroonisista päänsäryistä, vaikka testata laboratoriossa seerumin D-vitamiinitaso. ”Ihan ensin kannattaa tarkistaa työasennot ja hartioiden lihasten kireydet, koska ne aiheuttavat monelle päätetyöskentelijälle kroonista päänsärkyä. Voihan sitä D-vitamiinilisääkin kokeilla suositusten rajoissa”, Virtanen sanoo. D-vitamiinin saantisuositus on 10–20 µg päivässä. Seerumin D-vitamiinipuutoksen rajana pidetään 50 nmol/l. TEKSTI

6. Syö salaatti ennen pääruokaa ja annostele se samalle lautaselle muun ruuan kanssa. Noutopöydässä aloita kokoamalla ensin salaattia lautaselle. 7. Nosta salaattikulho keskelle ruokapöytää, jolloin siitä tulee helpommin otettua lisää. Pidä sen sijaan pääruokaastia pois pöydästä, jolloin joudut nousemaan hakeaksesi lisää ja miettimään, onko sinulla ihan oikeasti vielä nälkä vai ei. 8. Unohda syyllisyys ja lopeta laihduttaminen. Nauti ruuasta ja motivoi itseäsi hyvällä ololla laihtumisen sijaan! Lähde: Pertti Mustajoki 2016: Vähennä kaloreita ilman dieettiä (Duodecim)

SUSANNA CYGNEL

TOIMI

| 1-2017 | 7


työ&pari

TEKSTI JA KUVA

ANT TI KIRVES

Veijo Bräyschy Ikä: 48 Ammatti: Ohjaaja Työpaikka: Palvelukeskus Sampola, Hämeenlinna Toni Stolt Ikä: 22 Ammatti: Ohjaaja Työpaikka: Palvelukeskus Sampola, Hämeenlinna

Hyvällä huumorilla Dynaaminen voimakaksikko pitää ohjat käsissään kuurojen palvelukeskus Sampolassa Hämeenlinnassa. TONI STOLT: Kiinnostuin tästä alasta jo 16-vuotiaana. Vali-

säni vakituisena vuonna 2005, kun Sampola muutti nykyikoiduin vahingossa Sampolaan työharjoitteluun ja loppujen siin tiloihinsa Brahenkadulle. lopuksi päädyin tänne oppisopimuksella töihin. Hyvin olen Työ on monipuolista. Hienointa on, että pääsee kommuviihtynyt. nikoimaan asiakkaiden kanssa viittomakielellä, saamaan ja Veijossa on ehkä hienointa hänen herrasmiesmäisyyten- antamaan tietoa. Se on oma maailmansa. sä. Hän on mukava ja kohtelias kaikille ja auttaa aina, kun Toni tuli uutena työntekijänä hommiin viime keväänä. tarvitaan. Veijo on tosi joustava ja hyvä työkaveri, jolta voi Hän on tosi piristävä tyyppi. Vähitellen työparimme on oppia paljon. Tässä työssä peruspäiintegroitunut hienosti toimivaksi. vään mahtuu paljon monenlaista, ja Ollaan aktiivisia ja tehdään paljon HIENOINTA ON, ETTÄ tehtävät saattavat vaihtua neljäkin yhdessä. kertaa, joten joustavuus on hyvin Minulle on ehtinyt kertyä kokeVOI KOMMUNIKOIDA tärkeää. musta siitä, miten täällä toimitaan, VIITTOMAKIELELLÄ. Mun mielestäni tällaisessa työssä ja voin sitten neuvoa Tonia. Hän onon yllättävänkin tärkeää, että huukin hyvä oppija. Hän tulee toimeen morintajut osuvat yksiin. Ei sitä muuten jaksaisi päivästä omillaan ja omaksuu ja hallitsee hyvin asioita. toiseen. Veijon huumori on omalaatuista, mutta hyvää. Sopii Kuulevien maailma on vähän erilainen kuin meidän kuumulle! rojen. Kulttuurit ovat erilaiset, ja pieniä törmäyksiä voi tulla. Toni toimii viittomakielen ja suomen kielen välittäjänä. Jos jokin suomen kielen sivistyssana on minulta unohtunut, voin VEIJO BR ÄYSCHY: Työssäni kuurojen ohjaajana vastaan neljän kuulovammaisen asioiden hoitamisesta. Aloitin työs- kysyä häneltä. Olen oppinut myös hänen työtavoistaan.

8 |

TOIMI

| 1-2017


TEKSTI JA KUVA

myösnaisille

ANT TI KIRVES

KUN JÄRKKÄRI EI RIITÄ Hasselblad X1D on jämäkkä ja tyylikäs kamera ammattilaiselle – tai sitten hyvin vakavaraiselle harrastajalle.

LEVEILEEKÖ NA APURIN insinööri-Seppo taas uusimmalla Canonin digijärjestelmäkameralla? Tässäpä oiva luu sen elvistelijän kurkkuun, jos taskunpohjalla polttelee tukku ylimääräisiä tuhatlappusia. Viime vuonna markkinoille tullut Hasselblad X1D on erikoinen kamera monessakin mielessä. Se on maailman ensimmäinen peilitön keskikoon kamera. Ja se on ihan oikea Hasseli, Ruotsissa käsin valmistettu. Keskikooksi kutsutaan kameramaailmassa filmiä tai digikennoja, jotka ovat 35-millistä kinokokoa (digimaailmassa käytetään usein full frame -nimitystä) suurempia, mutta suurta formaattia pienempiä. TOISIN KUIN KESKIKOON kameroissa yleensä, X1D:n

kenno (33 x 44 mm) ei ole kovin paljon kinokoon sensoria (24 x 36 mm) suurempi. Niinpä X1D on muotoilultaan ihan omanlaisensa ja samalla pienempi ja kevyempi kuin moni digijärkkäri. Käyttö on helppoa ja valikot ovat selkeät. Alumiinirunko istuu käteen kuin valettu. Ainoa tuntumaan liittyvä miinus tulee kuvaustilan valintakiekosta, joka on ihan toimiva, mutta muovisen oloinen. Kameran laukaisuääni on hassu naksahdus. X1D:lle kehitettiin oma objektiivisarjansa, mutta adapterin avulla runkoon saa kiinnitettyä muutkin Hasselbladin objektiivit.

Kinokoon digijärkkäriin tottuneelle X1D on aika hidas kuvaamaan ja tarkentamaan. Tässä kamerassa tärkeämpiä ominaisuuksia ovatkin esimerkiksi 50 megapikselin kennon tuottama kuvanlaatu, ergonomia ja salamasynkkaus kaikilla valotusajoilla. X1D:llä voi kuvata HD-videotakin, mutta se on tässä kamerassa sivuseikka. HA SSELBL AD ON LEGENDA ARINEN laatumerkki ja

kameravalmistajista arvostetuimpia. Yhtiön viime vuosiin on kuitenkin mahtunut imagotappioita, markkinaosuuden menetyksiä ja myyntihuhuja. Sikäli on rohkaisevaa, että ruotsalais­ firma uudistaa tarjontaansa. Ehkä isoin juttu X1D:ssä onkin sen olemassaolo. Hasselblad on satsannut uuteen ja saanut ensimmäisenä peilittömän keskikoon kameransa markkinoille. Fujifilm GFX 50s kyllä antaa Hasselille kovan ja selvästi vähemmän tyyriin vastuksen, kunhan se ehtii kauppojen hyllyille. Vaikka X1D on Hasselbladiksi suorastaan edullinen, halvaksi sitä ei oikein voi kehua. Runko maksaa noin 9 800 euroa ja kuvassa näkyvä 45-millinen objektiivi noin 2 350 euroa, 30-millinen noin 4 200 euroa ja 90-millinen noin 2 850 euroa. Mutta kyllä naapurin Sepolla naama venähtää! Lisätietoja: Fimeko Oy, 09 696 2280

TOIMI

| 1-2017 | 9


trendi&törmäys

KOONNUT

MIINA POIKOL AINEN

JO VIHERTÄÄ

UUDISSANAT

KEVÄT ON KASVUN AIKAA

Kevytyrittäjä marittaa

kannattaa kylvää kasvit ja vihannekset, jotka kaipaavat pitkää kasvatusaikaa. Oikean kylvöajankohdan löydät siemenpussin kyljestä. Esimerkiksi tomaatit kylvetään huhtikuussa, mutta nopeakasvuiset kurpitsat vasta toukokuussa. Jos taimea kasvatetaan liian pitkään, siitä tulee turhan pitkä ja hontelo. Siemenet kylvetään kevytrakanteiseen ja ilmavaan erikoismultaan, joka on paras kasvualusta hennoille taimille. Kasvualustana voi käyttää ruukkuja, kylvöalustoja ja kennoja. Siemenet eivät tarvitse valoa, mutta lämpöä kyllä. Siemenet menestyvät parhaiten lämpimässä paikassa, noin 20–24 asteessa. Kun siemenet ovat alkaneet itää, ne siirretään viileämpään ja valoisaan paikkaan, esimerkiksi ikkunalaudalle. Muista lannoittaa kylvökset, kun ensimmäiset lehdet alkavat kehittyä! HELMI-HUHTIKUUSSA

Lue lisää: http://www.kekkila.fi/ideatja-ohjeet/itse-kasvatettu-ruoka/ KUVA

KEKKIL Ä

TRENDILAJIT 2017

VALITSE LAJISI! näyttää olevan edelleen suosituinta liikuntaa varsinkin naisilla”, toteaa liikunnanohjaaja PT Ira Ikkala. Harjoittelu kehon omalla painolla on hänen mukaansa vuoden 2017 ehdoton liikuntatrendi. ”Sitä voi tehdä kotona tai ryhmätunneilla ja säätää oman kunnon sekä tavoitteiden mukaan. Se on tehokasta treeniä, ja ohjeita on netti pullollaan”, Ikkala kertoo. Jooga on myös yhä useamman suosikki. ”Tuntuu, että kaikki ovat löytäneet sen. Eikä ihme, koska joogassa yhdistyvät loistavasti muun muassa liikkuvuusharjoittelu, kehon kierrot ja venyttely”, Ikkala sanoo. Kolmas selkeä suuntaus on erilaiset sporttimittarit, joita ihmiset käyttävät aina vaan ahkerammin. ”Niitä synkronoidaan älypuhelimiin ja integroidaan jopa vaatteisiin, kuten urheiluliiveihin”, Ikkala kertoo. Itselleen kannattaa valita juuri se mieluisin liikuntamuoto, vaikkei se olisi edes trendikkäin. Ihanteellinen treeniviikko sisältää lihaskuntotreeniä, kehonhuoltoharjoittelua ja aerobista liikuntaa, kuten reipasta kävelyä. ”Kiireinen ihminen voi yhdistä nämä kaikki ryhmäliikuntatunnilla”, Ikkala vinkkaa. ”LIHA SKUNTOJUMPPATREENI

TEKSTI

10 |

TOIMI

SUSANNA CYGNEL

| 1-2017

Sanasto kertoo aina ajastaan. Miltä näyttää vuosi 2016, jos tarkastellaan Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan lisättyjä uudissanoja? 1. Hävikkiravintola: ravintola, jossa tarjottava ruoka valmistetaan kaupoista yli jääneistä ruoka-aineista 2. Kevytyrittäjä: yrittäjä, joka toimii yksityishenkilönä ilman omaa Y-tunnusta ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. 3. Konmarittaa/ marittaa: järjestää ja poistaa liikaa tavaraa japanilaisen Marie Kondon kirjan KonMari oppien mukaan. 4. Kulttuurinen omiminen: toisen kulttuurin ainesten sopimattomana pidetty käyttö, esim. lapinpuku ei-saamelaisella. 5. Lumirulla: sylinterimäinen luminen muodostuma, joita syntyy tavallisesti aukealle paikalle, kun tuuli pyörittää irtolunta kovalla pinnalla. 6. Merenneitoreidet: naisen reidet, joiden sisäpinnat koskettavat toisiaan jalkojen ollessa vierekkäin. Ilmauksella halutaan vastustaa laihuuden ihannointia ja kannustaa kaikenlaisten vartaloiden arvostamiseen. 7. Mutsifarkut: korkeavyötäröiset, takamuksesta tiukat mutta muuten hiukan lököttävät farkut. 8. Sapioseksuaali: henkilö, joka pitää älyä sukupuolisesti erityisen viehättävänä ominaisuutena. 9. Trytky: Donald Trumpin yllätysvoitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa (Trump+jytky). 10. Vihis: kasvispiirakka, vegaaninen versio lihapiirakasta. Lähde: www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja/uudet_sanat/

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON

Sisu. Suomalaisesta sisusta puhutaan nyt maailmalla, ja se on New York Timesin mukaan "so, so hot right now". Maailman ainoa sisututkija on tietysti suomalainen. … JA L ASKUSSA Hygge. Tanskalaisten kotoilu ja villasukkaelämä kalpenevat suomalaisen sisukkuuden rinnalla.


trendi&törmäys

L

Reissaajan turvalista

ähes kaikkialla maailmassa voi reissata turvallisesti, kunhan ei lähde matkaan umpimähkään. Pohdi seuraavia asioita ennen kuin lähdet kaukomaille. Onko kohde turvallinen? Ulkoministeriön sivuilla julkaistavat matkustustiedotteet kertovat kohdemaan poliittisesta tilanteesta, mahdollisista levottomuuksista ja vältettävistä paikoista sekä kulttuurieroista. Matkustustiedotteet voi tilata tekstiviestinä, jolloin tieto kantautuu myös nettiyhteyden ulkopuolelle. Missä kuljet? Matkustusilmoitus on ulkoministeriön palvelu kaikille matkailijoille, mutta erityisen suositeltava niille, jotka matkaavat riskialueille. Sen voi tehdä matkustusilmoitus.fi-palvelussa. Katastrofin sattuessa ulkoministeriö tietää lähettää varoituksia, ohjeita ja pelastumiseen auttavia tietoja niille, jotka ovat tehneet matkustusilmoituksen ennen lähtöään.

Riittääkö vakuutusturva? Ulkoministeriö suosittelee aina yksityisen matkavakuutuksen ottamista, sillä EU:n alueella käytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata erityishoidon tai kotiutuksen kuluja. ERTO on maksanut kaikille alle 68-vuotiaille jäsenilleen Vakuutusyhtiö Turvasta matkustajavakuutuksen vapaaajan ulkomaanmatkoille. Passi voimassa? Matkustusasiakirjoja ovat passi ja henkilökortti (Pohjoismaat, Schengen-alue), mutta ei ajokortti. EU:n ulkopuolella passin on oltava voimassa matkan päättymisen jälkeen yleensä 3 tai 6 kuukautta. Apua kohteessa? Sairastuttua saa toimintaohjeita oman vakuutusyhtiön vahinkopäivystyksestä. Apua voi matkakohteessa pyytää Suomen edustustosta tai toisen EU-maan edustustosta. Lisää tietoa: www.facebook.com/Nettikonsuli/, matkustusturvallisuus.fi, formin.finland.fi -> matkustaminen ja maat, erto.fi/palvelut/edut/vakuutusasiat TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVA iSTOCK

SIJOITTAMALLA PAREMPI MAAILMA? osakesijoittamisen rinnalle on noussut uusia sijoittamisen tapoja, jotka ovat etenkin nuorten suosiossa. Nuori, 1980-luvulla syntynyt sukupolvi ei luota enää pankkeihin, vaan haluaa sijoittaa kohteisiin, joiden arvomaailmaa tukee. Pankkien kannalta tämä on ongelmallista,

PERINTEISEN

mutta joukkorahoituspalvelut sen sijaan menestyvät. Kolmekymppisten mieleen ovat esimerkiksi joukkosijoittaminen, sosiaalinen sijoittaminen ja eettiset sijoitusrahastot. Lähde: Helsingin Sanomat: Nuoria kiinnostavat uudet tavat sijoittaa (23.8.2016)

TOIMI

| 1-2017 | 11


parastatyössäni

TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVA MAR JA VÄ ÄNÄNEN

Pia Parkkonen, 56

Parasta työssäni on…

12 |

CV

MINULL A ON VAPA AT K ÄDET suunnitella työni ja aikatauluni, ja se on ehdottomasti

1984

parasta. Nautin asioista, joita saan tehdä. Olen monialaihminen. Päätyöni on toiminnanjohtajuus Apple-käyttäjät-yhdistyksessä eli vastaan sen toiminnasta. Jäsenet ovat luovien alojen ihmisiä, kuten valokuvaajia, graafikoita, filmintekijöitä ja muusikoita, joten tehtävä nivoutuu yhteen valokuvaajan työni kanssa. Kolmas työni on kulttuurituottaja. Viime vuosina olen tuottanut muun muassa sosiaalisen valokuvauksen projekteja. Esimerkiksi 100 Syyspäivää -projektissa oli mukana 187 ihmistä ja kuvausaikaa kolme kuukautta – se toteutettiin kuva päivässä -periaatteella. Olen toiminut myös Teatteri Rollossa tuottajana ja järjestänyt kulttuurikeskustelutilaisuuksia ja luovien alojen koulutuksia sekä tapahtumia, myös DigiMaMalle. Olen tehnyt kirjan ja valokuvanäyttelyn Juliet Jonesin Sydän -bändistä. Haluaisin perustaa yhteisötaiteisiin, valokuvaukseen ja koulutukseen keskittyvän kulttuuriosuuskunnan. Ihmisetkin olisivat koossa sitä varten, mutta pelkäämme, että sosiaaliturvamme heikentyvät liikaa: Jos meidät katsotaan osuuskunnan jäseninä yrittäjiksi, emme saisi enää työttömyysturvaa tai sairausajan päivärahaa. Kukaan ei kuitenkaan eläisi pelkästään osuuskunnan töillä.

myyjä, Musiikki-Fazer

TOIMI

| 1-2017

1987 äänitetukkumyyjä, Finnlevy 1989 myymäläpäällikkö, Warner music Finland 2000 toiminnanjohtaja Apple-käyttäjät ry 2010 valokuvaaja, kulttuurituottaja 2026 Käytän aikani valokuvaamiseen, enkä ole enää Apple-käyttäjien toiminnanjohtaja. Olen mahdollisesti eläkkeellä, mutta teen sosiaalisen kuvauksen projekteja ja yhteisötaidetta. Ehkäpä toimin osuuskunnassa, jos maailma on silloin siihen valmis.


VIESTINTÄKONSULT TI

ANT TI ISOK ANGA S LUKEE AMMAT TIKIR JALLISUUT TA PUOLESTA SI.

kotiläksyt

Elämän valttikortit

A

Amerikkalainen unelma elää ja voi hyvin Pohjoismaissa.

merikkalaiset on kasvatettu uskomaan, hän päätyy kerta toisensa jälkeen huomaamaan, että että he asuvat maailman vapaimmas- moni vapauttaan ylistävä amerikkalainen on sittenkin sa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on pohjimmiltaan työnantajiensa tai jopa vanhempiensa tasa-arvoiset mahdollisuudet toteut- armoilla. Pohjoismaisen yhteiskunnan tavoitteena taas taa itseään ja menestyä taloudellises- ei olekaan tunkea kaikkia samaan muottiin, vaan tukea ti. Uudisraivaajien maassa menestys yksilöllisiä valintoja. ja onnellinen elämä edellyttävät ahkeruutta ja yritteliäisyyttä, minkä ansiosta amerikkalaiset ovatkin JO VIIME VUONNA Yhdysvalloissa nimellä The Nordic poikkeuk­sellisen reipas ja oma-aloitteinen kansakunta. Theory of Everything: In Search of a Better Life ilmestynyt Oman panoksensa kukoistukseen antavat siirtolaiset, kirja on selvästi suunnattu ennen kaikkea amerikkalaijotka saapuvat kaikkialta maailmasta vapauden ja omi- sille lukijoille. Partanen muistelee vanhaa kotimaataan en amerikkalaisten unelmiensa houkuttelemina. usein ruusunpunaiset lasit silmillään – siitäkin huoliMyös Pohjoismaissa moni uskoo tähän idealistiseen matta, että kirja on kirjoitettu ennen Donald Trumpin versioon amerikkalaisuudesta. Heidän silmissään poh- valtaannousua. joismainen hyvinvointivaltio on Nyt Partasen perusviesti on yhdistelmä pikkumaisia kieltoja entistäkin selkeämpi: yhä säälija laiskureiden paapomista, mikä HYVINVOINTIVALTIO mättömämmän turbokapitalisnujertaa kaiken vapauden ja yritmin keskellä on hyvä muistuttaa, ON YHDISTELMÄ teliäisyyden. Jos joku vahingossa etteivät pohjoismaiset ratkaisut KIELTOJA JA onnistuukin menestymään täällä ole välttämättä markkinatalouomin avuinensa, verottaja huoden ja yksilönvapauden vihollisia. LAISKUREIDEN lehtii kyllä siitä, ettei ahkeruuden Toimiva hyvinvointivaltio voikin PAAPOMISTA. palkaksi jää juuri mitään. tukea juuri amerikkalaisten arToisaalta samaan aikaan amevostamia asioita: yksilöllisyyttä, rikkalaisessa mediassa on jo vuosia hehkutettu erityi- ahkeruutta ja yrittäjyyttä. sesti suomalaista koulutusjärjestelmää hyvinvoinnin ”Vastoin amerikkalaisten oletuksia pohjoismaalaiperuspilarina. Demokraattien presidenttiehdokkuutta set eivät hyvinvointivaltiosta puhuessaan tarkoita järtavoitellut Bernie Sanders taas ylisti toistuvasti poh- jestelmää, joka tappaa innovaatio- ja kilpailukyvyn tai joismaisia yhteiskuntia ennen kaikkea yksilönvapauden amerikkalaisen unelman – sen klassisen pyrkimyksen puolustajina. sosiaaliseen nousuun ja menestykseen. Amerikkalaiset raatavat loputtomassa oravanpyörässä ja ovat käytännössä työnantajiensa palvelusväkeä, ja heille kerrotaan, ANU PARTANEN on Helsingin Sanomissa ja Imagelehdessä työskennellyt toimittaja, joka muutti vuonna että se on ainoa tapa säilyttää 2008 Yhdysvaltoihin rakkauden perässä. Asetuttuaan kilpailukyky. Siitä huolimatta heiNew Yorkin Brooklyniin hän on kirjoittanut Suomen dän pohjoismaalaisilla vastineillehtien lisäksi myös amerikkalaisiin laatujulkaisuihin laan on vapaus menestyä työssään edistäen työnantajiensa ja The Atlanticiin ja The New York Timesiin. Kirjassaan Pohjoinen teoria kaikesta: Parempaa elämää kansakuntansa menestystä ja etsimässä Partanen kuvaa kokemuksiaan Yhdysvalloissa nauttia työn ulkopuolisesta ja vertaa niitä elämään pohjoismaisessa hyvinvointival- elämästä samaan aikaan”, tiossa. Keskiössä ovat jokaista ihmistä koskettavat elä- Partanen kirjoittaa. Tai kuten Britannian män peruspilarit: parisuhde ja perhe, koulutus, terveys Labour-puolueen silloinen johja työssäkäynti. Partanen ihailee aidosti amerikkalaisten ystäviensä taja Ed Miliband sanoi vuonna yritteliäisyyttä ja optimismia ja päätyy toisinaan ihmet- 2012: ”Jos haluat tavoitella telemään sitä, miten pohjoismainen järjestelmä voi pal- amerikkalaista unelmaa, mene kita passiivisuutta ja saamattomuutta. Siitä huolimatta Suomeen.”

TOIMI

| 1-2017 | 13


omatrahat

TEKSTI

KIR SI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

KAIKKI IRTI TYÖMATKOISTA Työnantaja voi osallistua työntekijöidensä työmatkakuluihin tarjoamalla työmatkaseteleitä tai autoedun. Verottaja suosii vähennyksissä julkista liikennettä.

V

ielä parikymmentä vuotta sitten työsuhdeauto oli menestyksen merkki. Nykyään autoetua ei enää tarjota kovinkaan usein automaattisena palkanlisänä. Sen sijaan työnantajat ovat ryhtyneet tukemaan työmatkailua julkisilla kulkuneuvoilla. Kyse on arvojen muutoksesta. Työnantajat haluavat profiloitua vähäpäästöisten vaihtoehtojen suosijoina. Työnantaja voi maksaa junilla tai busseilla kuljettavia työmatkoja erityisillä työmatkaseteleillä. Työnantajille tähän tarkoitukseen myytäviä maksuvälineitä tarjoavat useat yritykset eri muodoissa, paperisina, sähköisinä ja mobiilisovelluksina. Työmatkaseteleitä käytetään esimerkiksi kausilippujen ostamiseen tai matkakortin lataamiseen. Työmatkasetelit ovat saajalle verovapaata luontoisetua 300 euroon asti. Myös 750 euron ylittävä osuus

14 |

TOIMI

| 1-2017

aina 3 400 euroon asti vuodessa on verotonta. Työntekijän ei tarvitse itse ilmoittaa työmatkaseteleiden arvoa verotuksessaan, vaan työnantaja ilmoittaa työsuhdematkaliput verottajalle samoin kuin palkankin. Verottaja huomioi edun vaikutukset veroihin viran puolesta. Työntekijä ilmoittaa vain asunnon ja työpaikan väliset kulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähentämättä niistä työmatkasetelien arvoa. Jos työntekijä maksaa työmatkansa itse, verotuksessa voi vähentää kuluja pääsääntöisesti 11 kuukauden ajalta halvimman kulkuneuvon kausilipun hinnan verran. Matkakuluissa on 750 euron omavastuu, jonka jälkeen kuluja voi vähentää enintään 7 000 euroa. kodin ja työpaikan välisillä matkoilla voi verotuksessa vähentää vain samat kulut kuin muutenkin, ja työmatkavähennys tehdään aina halvimman kulkuneuvon mukaan. Se on oma auto

OMAN AUTON K ÄY TTÄMISESTÄ


omatrahat

vain poikkeustapauksissa. Oman auton kuluja voi vä- kilometrikorvaus. Vuonna 2017 korvaus on 10 senttiä hentää verotuksessa ainoastaan silloin, jos julkista kul- kilometriltä. kuneuvoa ei ole ollenkaan käytettävissä ja kävelymatka yhteen suuntaan on vähintään kolme kilometriä. Tällöin VEROTTA JAN PERUSOLETUS autoedun verotusarverotuksessa voi vähentää oman auton käytöstä 24 sent- von laskennassa on, että yksityisajoa on 18 000 kilomettiä ja työsuhdeauton käytöstä 19 senttiä kilometriltä. riä vuodessa. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa Oman auton käytöstä kodin ja työpaikan välisillä voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden matkoilla ei voi laskuttaa työnantajaa. aikana ajettujen yksityisajojen määrä on suurempi. Jos Työnantaja voi maksaa kilometrikorvauksia oman yksityisajoa on vähemmän, ja palkansaaja haluaa siitä auton käytöstä ainoastaan tilapäisistä työmatkoista. syystä pienentää autoedun verotusta omalla kohdalKilometrikorvaukset maksetaan matkalaskua ja kuit- laan, yksityisajojen määrä on osoitettava ajopäiväkirjan teja vastaan. Verovapaan kilometrikorvauksen suuruus avulla. määritellään verohallinnon päätöksellä vuosittain. Verottaja vaatii, että ajopäiväkirjaan merkitään kaikTänä vuonna se on 41 senttiä ki ajetut ajot. Ajopäiväkirjaan eli hiukan pienempi kuin viime on merkittävä työmatka-ajojen vuonna. alkamis- ja päättymisajat, matTYÖNANTAJA kan pituus ja ajon tarkoitus ILMOITTAA sekä auton käyttäjä. YksityisMONISSA TÖISSÄ AUTO on välttämättömyys tai ainakin TYÖSUHDEMATKALIPUT ajoista riittää päivittäinen kiVEROTTAJALLE SAMOIN lometrimäärä. Ajopäiväkirjan kätevä olemassa. Silloin työntepitäminen on työlästä ja siksi se kijälle tulee eteen valinta oman KUIN PALKANKIN. helposti jää tekemättä. auton ja työsuhdeauton välillä. Jos työhön kuuluu paljon ajaKannattaako ostaa oma auto ja laskuttaa kilometrikorvaukset vai ottaako työsuhde- mista, verottaja tulee oma-aloitteisesti vastaan. Yli 30 auto, jos työnantaja tarjoaa sellaiseen mahdollisuuden? 000 kilometriä vuodessa työssä ajavat saavat helpotusta Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Vas- autoedun verotukseen ‒ heille autoedun verotusarvon taus riippuu muun muassa tarjotun auton hinnasta ja perusteeksi lasketaan vain 80 prosenttia auton laskenpolttoainekulutuksesta, työmatkojen ja vapaa-ajan ajon nallisesta uushankintahinnasta. Kumpi sitten on edullisempi palkansaajalle, käyttömääristä ja siitä, onko kyseessä täysin vapaa autoetu vai pelkästään auton käyttöetu. Laskelmat on tehtävä ta- etu vai vapaa autoetu? Nyrkkisääntö on, että jos auto kuluttaa paljon polttoainetta ja työmatkoja on paljon, pauskohtaisesti Lopputulos riippuu myös siitä, vähennetäänkö työ- vapaa autoetu kannattaa pikemmin kuin käyttöetu. suhdeauton verotusarvo työntekijän rahapalkasta vai Käyttöetuautoksi puolestaan kannattaa valita mahdollasketaanko se palkan päälle. Yrityksillä on tässä erilai- lisimman vähän kuluttava ja vähäpäästöinen auto. Asisia käytäntöjä, mutta jälkimmäinen on tavallisin tapa. aan liittyviä artikkeleita ja verotusohjeita voi etsiä vero. Kun laskelmia tekee omalla kohdallaan, niissä tulee ot- fi -sivustolta. taa huomioon myös oman auton pääomakulut, vakuutukset, huollot ja rengaskulut. Jos työhön kuuluu paljon ajoa, todennäköisesti työntekijälle on edullisinta käyttää omaa autoa ja laskuttaa työnantajalta kilometrikorvaukset työhön kuuluvista ajoista. Työnantaja ei tähän välttämättä suostu, sillä työnantajalle taas on edullisempaa hankkia auto työntekijän käyttöön. • Paljonko ajat yksityisajoja ja paljonko työajoa? Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki au• Mikä on työsuhdeauton verotusarvo? ton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset. • Maksaako työnantaja autoedun rahapalkan lisäksi vai vähennetäänkö Käyttöedussa palkansaaja maksaa itse polttoainekulut. se palkasta? Eduilla on erilainen verotusarvo. Autoedun verotusar• Jos ostat työsuhdeauton sijaan uuden auton itse, paljonko siitä vo lasketaan kaavamaisesti maahantuojan ilmoittaman tulee pääomakuluja? Rahoituskulut ja auton arvon aleneminen ovat auton suositushinnan ja hankinta-ajan sekä laskennalpääomakuluja. listen käyttökustannusten perusteella.Verohallinto • Mitkä ovat oman auton ylläpitokulut: vakuutukset, huollot jne. vahvistaa laskentakaavan vuosittain. • Paljonko polttoainetta työsuhdeauto kuluttaa? Jos auto on Käyttöetuautolla ajetuista työmatkoista voi myös vähäpäästöinen, käyttöetu saattaa olla edullisempi kuin vapaa autoetu. Lisätetoja: vero.fi, veronmaksajat.fi laskuttaa kilometrikorvauksen työnantajalta, mutta se on pienempi kuin oman auton käytöstä laskutettava

Autoedun muistilista

TOIMI

| 1-2017 | 15


“O

len pahoillani säädöstä!” viestittää Anna Perho. Sähköpostitilin profiilikuvassaan hän huutaa silmät ummessa. Viesti sopii mielikuvaan: onhan Perho kirjoittanut kirjankin nimeltä Pientä säätöä (Otava 2015), ja hän myös pitää Antisäätäjä-koulutuksia yrityksille, työtiimeille ja "sille harmaalle kaverille, joka nappasi juuri päivän kuudennen Renniensä". Pahoittelun syynä on haastattelun lykkääntyminen. Arjenhallintaa kouluttava Perho on itse elävä esimerkki minuuttiaikataululla paahtavasta ja kalenteristaan tar-

kasta työmyyrästä. Koska arjen palikoilla on taipumus järjestyä, Perho ehtii lopulta juttelemaan automatkalla kohti toista työtapaamista. Anna Perho on omalla alallaan tekijä, joka on onnistunut brändäämään itsensä – taito, jota nykyisin kuulutetaan vähän joka ammattilaiselta. Viime vuonna vuoden radiotoimittajaksi palkittu Perho tunnetaan paitsi supliikkitaitoisena juontajana ja toimittajana, myös useita self help -kirjoja kirjoittaneena luennoitsijana ja valmentajana. PERHO EI UJOSTELE brändäämisestä puhumista: yrit-

täjälle massasta erottuminen on itsestäänselvä tavoite.

IHAN OMANLAISENSA SÄÄTÄJÄ TEKSTI

TERHI HAUTAMÄKI KUVAT MIKKO K AUPPINEN

Toimittaja, valmentaja Anna Perho tajusi itsensä brändäämisen tärkeyden jo 2000-luvun alussa, jolloin hänet tunnettiin City-lehden blondina kolumnistina.

16 |

TOIMI

| 1-2017


“Tajusin jo yli 15 vuotta sitten, että jos tällä alalla haluaa toimia, brändääminen on järkevää. Jo tuolloin oli näkyvissä merkkejä siitä, että vakituiset työpaikat tulevat, jos eivät katoamaan, niin radikaalisti vähenemään”, Perho sanoo. Perho juontaa tällä hetkellä Radio Aallon aamuohjelmaa yhdessä Kimmo Vehviläisen kanssa. Hän on tehnyt myös muun muassa pitkistä henkilöhaastatteluista koostuvaa Läpivalaisu-podcastia, juontanut Anna Perhon kyselytunti -nimistä ohjelmaa TV2:lla ja toiminut jatkuvasti useiden lehtien kolumnistina. Perho muistetaan takavuosilta myös seksiä käsittelevästä G-piste-televisio-ohjelmasta sekä ohjelmasta

Perho tuli taloon, jossa hän vieraili tunnettujen ihmisten kodeissa. Lähtölaukaus uralle olivat vuodet City-lehden kirjoittajana. Tunnetuimpia olivat hänen kärkevät kolumninsa, joiden kirjoittajaa kuvattiin sanaparilla “hevoshullu blondi” – mikä myös piti paikkansa. tunnetulla Ypäjällä, valmistui vähän päälle parikymppisenä maatalousalan oppilaitoksesta agrologiksi ja on kertonut haaveilleensa hevoskauppiaan ammatista. Mennessään harjoittelijaksi hevosalan Ratsu ja ratsastaja -lehteen, hän löysi omimman ammattinsa: toimittajan.

PERHO SYNT YI HEVOSPITÄ JÄNÄ

TOIMI

| 1-2017 | 17


Perho kertoo, että uransa alkuaikoina hänellä ei ollut käsitystä siitä, millainen toimittaja hän haluaisi olla. Oli vain hauskaa tehdä juttuja. “Taustalla oli myös halu vaikuttaa ihmisiin: sanoa ääneen asioita, joita kaikki eivät halua tai uskalla sanoa.” oli täysin erilainen kuin nykyisin. “Oli kolme tv-kanavaa ja Suosikki-lehti”, kuten Perho kärjistetysti kuvaa. Ei ollut sosiaalista mediaa, internet-kulttuuri oli lapsenkengissään. Vähemmän täyteen ahdettu mediamaailma toimi myös Perhon eduksi. Kun hän vuonna 1999 pääsi kirjoittamaan ensin City-lehden Turun maakuntapainokseen ja sittemmin Helsingin päälehteen, hän oli loistavalla paikalla vaikuttamassa nuoriin lukijoihin. City-lehti oli kova sana nuorten keskuudessa. Perho oli ihaillut lehteä ja sen kirjoittajia, ja koki löytäneensä oman äänensä etenkin kolumnistiksi päästyään. Hän räjäytti pankin heti ensimmäisellä kolumnillaan “Jäähyväiset aaseille” vuonna 2004. Perho kritisoi suomalaista totaalikieltäytyjää, joka anoi ihmisoikeusrikkomuksen uhrina turvapaikkaa Belgiasta. Perho piti totaalikieltäytyjän toimintaa nolona ja tykitti täysillä tätä “vegaaniruuasta seonnutta suomalaistotaalia”. Palautetta vyörysi. Kolumnin pääväitettä – turha narista, kun maailmassa tapahtuu pahempaakin – Perho pitää nyt ontuvana, mutta tulenarkojen mielipiteiden paukuttamisesta tuli hänen tavaramerkkinsä. Edeltävä kolumnisti oli ollut keksitty nimi, minkä vuoksi osa lukijoista luuli myös Anna Perhoa pseudonyymiksi. Lievästi fiktiivistä vaikutelmaa lisäsi se, että Perho esiintyi anonyymin oloisessa, ylivalotetussa kuvassa, aurinkolasit silmillä. “Koko City-lehden homma oli hyvällä tavalla leimaava. Nimestäni tuli tunnistettava, ja sillä oli iso merkitys tulevaisuutta varten”, Perho sanoo.

1990 -LUVUN MEDIAMA AILMA

Perho sitten on? Hän ei itse sitä oikein osaa tai haluakaan määritellä. Muut sen näkevät. Mutta se, mitä hän haluaisi ihmisille välittyvän, on asioiden katsominen hieman poikkeavasta näkövinkkelistä. “Aina kun jostain asiasta tulee suosittua, on hirveän tärkeää, että joku tarkastelee sitä toisesta tulokulmasta. Usein haen aiheita ja lähestymisiä niin, että voisiko tästä ajatella jotenkin toisin. Parasta palautetta on se, että 'pystyit pukemaan sanoiksi sen, mitä itsekin ajattelen, mutten ole saanut itse ilmoille'.” Tällä tulokulmalla altistuu takuuvarmasti myös haukuille, mutta Perho kokee olevansa palautteelle aika immuuni. Muutoin työtä olisi mahdoton tehdä. “Katson olevani vallankäyttäjä, koska saan isoissa medioissa paukuttaa mielipiteitäni täyteen ääneen. On vain reilua, että kuuntelija tai vastaanottaja saa sanoa oman mielipiteensä.”

MILL AINEN BR ÄNDI ANNA

PERHON MIELESTÄ NIIN henkilö- kuin tuotebrändien täytyy perustua arvoille, olla totta. 18 |

TOIMI

| 1-2017

“Vasta muutama vuosi sitten tajusin, mitkä arvot omaan brändiini liittyvät. Ensimmäinen on tärkein elämänarvoni eli vapaus. Ihmisten pitää saada olla vapaita. Se sisältää paitsi sananvapauden myös ajattelun vapauden.” Se näkyy myös Perhon käytännön ratkaisuissa. Hänestä olisi kauhistus mennä jollekulle muulle töihin. Yrittäjäidentiteettiin kuuluu vapauden illuusio, vaikka käytännössä ei voisikaan tuosta vain ottaa vapaita tiistaipäiviä. Toinen tärkeä arvo Perholle on jatkuva itsensä kehittäminen. Hän pitää itseään onnekkaana, kun on saanut tilaisuuksia työskennellä projekteissa, jotka ovat aluksi tuntuneet vähän liian vaikeilta. Hän on myös opiskellut koko aikuiselämänsä ajan, esimerkiksi valmistunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi Lyhytterapiainstituutista, ja näin tehnyt uusia aluevaltauksia. “Toivon, että brändistäni välittyisi myös hauskuus. Mikään ei ole sietämättömämpää kuin ihmiset, jotka ottavat itsensä liian tosissaan. Silloin on peli menetetty.” TOIMITTA JA-JUONTA JAN aluevaltaus valmentajaksi on esimerkki siitä, miten itseään voi brändätä uusiksi työuran varrella. Perhon mukaan se on kuitenkin vaatinut kovaa työtä ja useita vuosia aikaa. “Pohdin pitkään ensimmäisen kirjan kirjoittamista. Tuntui, että 'no kehtaako sitä tässä nyt'. Perinteisesti self help -genre on ollut virallisten asiantuntijoiden kirjoittamaa opastamista. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta tuntuu vähän jänskältä lähteä kirjoittamaan niin sanotusti taviksena. Sitten ymmärsin, että ei minun tarvitse kirjoissani ilmoittaa, että näin on, vaan voin vertailla ja ehdottaa, että näinkin voi ajatella.” Kaksi ensimmäistä kirjaansa Perho kirjoitti “perstuntumalta”, mutta sitten hän alkoi kaivata myös tietopohjaa ja uskottavuutta sanomisilleen ja ryhtyi kouluttautumaan. Pikkuhiljaa ihmiset rupesivat kyselemään Perhoa puhumaan. Ratkaisevaa oli pääsy Speakers­ forumin listoille. “Kun saa heidän leimansa, se tarkoittaa, että alkaa olla jo oikeastikin jotain sanottavaa.” Tulevaisuudessa Perho aikoo keskittyä tuomaan itseään esiin juuri valmentajana. Sille tielle lähteminen aiheuttaa myös paineita. “Viihdesisältöjen toimittajana voi väittää melkein mitä vain ja operoida mielipiteen varassa. Mutta kun ihmiset tekevät puheestani muistiinpanoja ja miettivät, tekisinkö minäkin näin, se on vastuullista hommaa. Välillä koen aika isoja paineita siitä, olenko vastuun arvoinen.”

itsensä peliin: hän käyttää arjen kokemuksia ja omaa sähläämistään materiaalina työssään ja onpa hän kirjoittanut kokonaisen kirjan epäonnistumisistaan. Kuka tahansa itseään brändäävä ammattilainen ei tunnustaisi Helsingin Sanomien haastattelussa liimailevansa purkkaa julkisille paikoille kuten presidentin vessaan.

ANNA PERHO PISTÄ Ä


“KATSON OLEVANI VALLANKÄYTTÄJÄ, KOSKA SAAN PAUKUTTAA ISOISSA MEDIOISSA MIELIPITEITÄNI TÄYTEEN ÄÄNEEN.”

Möläyttelevästä vaikutelmasta huolimatta Perho kertoo olevansa tarkka siitä, missä esiintyy ja miten. “Brändin rakentamista ja hallinnoimista on se, että mietin, millaisiin asioihin nimeni yhdistyy. Kun tekee yhden kunnon virheen, se on netissä forever.” Persoonallaan työskentelevän ammattilaisen pitää pysyä esillä. “Kun informaatiota tarjotaan niin jumalattomasti joka tuutista, jotenkin pitää pysyä ihmisten mielessä. Olin äskettäin ihan vilpittömän hämmästynyt, että ai niin, joku Lady Gagakin on olemassa – ei se näy minun uutisfeedissäni. Ihmiset unohtuvat todella nopeasti tässä kierrossa”, Perho pohtii. Tärkeintä hänestä on tehdä itselleen selväksi, missä kulkevat omat yksityisyyden rajat. Muista aiheista voi sitten päästellä melko vapaasti. “Periaatteeni on, että kun puhut jostain, anna mennä ja puhu täysillä. Mutta päätä tykönäsi, mistä et puhu, ja pidä suusi kiinni. Jos mietin, minkä otsikon haluaisin itsestäni nähdä, kun menen maitokauppaan – tai ennen kaikkea mitä haluaisin lasteni ja lasten kavereiden näkevän – päätös on hirvittävän helppo tehdä.” Twitterissä Perho painaa menemään miettimättä, mahtaako joku tuleva asiakas pahoittaa tästä mielensä. “Jos pahoittaa, hän ei ole minun asiakkaani. Haistan itse kilometrin päähän feikin, pelokkaan muka-brändäyksen. Nykyinen yleisö on niin medialukutaitoista, ettet pysty sitä hämäämään. Pitää olla oma itsensä ja näyttää se, mikä on totta.”

Anna Perho, 46

toimittaja, juontaja, valmentaja, kirjailija

3 syytä…

PISTÄ Ä ITSENSÄ PELIIN

1. Muut ajattelevat meitä ja virheitämme paljon vähemmän kuin kuvittelemme. Valinnat kannattaa tehdä siitä käsin, minkä kokee itselleen merkitykselliseksi. Naapurisi ei tule kiittämään sinua dementiakotiin siitä, että yritit aina miellyttää ensisijaisesti häntä. 2. Julkisessa työssä hyvä mielenterveysneuvo on pysyä kaukana nettipalstoista. Hyvin argumentoitu, vastakkainen mielipide tai huomio on arvokasta, mutta harvinaista opetusta. Pahimmillaan negatiivinen palaute alkaa muokata omaa tekemistä ja tekee varovaiseksi. Se on eräänlaiselle sensuurille alistumista. 3. Epäonnistumisista oppii. Esimerkiksi joitakin ensimmäisiä tv-juttujani on aika piinallista muistella – anteeksi vaan kaikille katsojille. Mutta kun häpeä on laskenut, nämä aluksi vähän liian vaikeat työt ovat olleet kaikkein opettavaisimpia.

TOIMI

| 1-2017 | 19


Paljasta kyntesi TEKSTI

SUSANNA CYGNEL KUVITUS JONNA KOSKI

Henkilöbrändi kertoo muille, millainen ammattilainen olet ja mitä mieltä olet alasi asioista. Hyvin hoidettuna se auttaa säilyttämään työpaikan, saamaan uuden ja etenemään uralla.

20 |

TOIMI

| 1-2017


TOIMI

| 1-2017 | 21


H

enkilöbrändi tuo julki ihmisen taidot, persoonan ja osaamisen. ”Se ei ole mikään feikki vaan aito kuva henkilöstä”, kertoo viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo. ”Henkilöbrändin kiillotus ei tarkoita, että haluaa päästä julkkikseksi tai nousta somepersoonaksi. Päämääränä voi olla esimerkiksi saada oma viesti perille, mahdollisuus edetä omassa työssään tai ylipäänsä säilyttää se”, Kortesuo sanoo. Omalla alalla tunnettu ja arvostettu henkilöbrändi auttaa säilyttämään työpaikan. ”Jos ihmisellä on henkilöbrändi, se pitää hänet head huntereiden mielessä ja auttaa saamaan uutta työtä, jos sellaista tarvitsee. Se on myös oiva vipuvarsi palkkaneuvotteluissa.” Henkilöbrändäyksen tärkeys ymmärretään parhaiten mediaalalla ja politiikassa, mutta itse asiassa ihan jokaisen työurastaan kiinnostuneen kannattaisi vaalia omaa brädiään. ”Nopean muutoksen aloilla henkilöbrändäys korostuu: täytyy pysyä kehityksessä mukana ja profiloitua sellaisena ihmisenä, joka pysyy kehityksessä mukana”, kertoo Kotipizza Groupin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, Toimin kolumnisti sekä konsultti Antti Isokangas. ”Henkilöbrändin tärkeys korostuu nuoremmilla ammattilaisilla eli niillä, joita ei vielä tunneta ja jotka eivät ole vielä vakiinnuttaneet paikkaansa alallaan. Heidän pitää luoda muille kuva erityisosaamisestaan ja kyvyistään. Mutta ihan yhtä lailla varttuneemmat ammattilaiset voivat tuoda esiin näkemyksiään.” Työhönottotilanteessa todistukset ja CV kertovat lopulta hyvin vähän ihmisestä. ”On helpompi palkata asiantuntija, kun tietää, mitä hän edustaa ja mieltä hän on”, Isokangas huomauttaa. ”Harvoin kotoa tullaan hakemaan töihin, mutta jos kertoo omista kiinnostuksen kohteistaan, voi profiloitua ja herättää kiinnostusta.” Henkilöbrändi on sellaista omaisuutta, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois – ei, vaikka työpaikka menisi. Se on sosiaalista pääomaamme, johon kuuluu luomamme verkostot ja kontaktit. ”Olen saanut paljon hyvää siitä, että olen tietoisesti brändännyt itseäni ja verkostoitunut. Se on ollut satsaus minuun itseeni”, kertoo account director Tommi Partanen Dinglestä. Hän on työssään tekemisissä asiakkaiden tuotebrändien kanssa. ”Henkilö- ja yritysbrändissä on paljon samaa. Kun sinulla on vahva henkilöbrändi, sinut tunnistetaan tietyn aiheen asiantuntijana omien verkostojesi ulkopuolella. Mutta kuten yritysbrändeissä, mielikuva ei ole kaikilla sama.”

HENKILÖBR ÄNDI SYNT Y Y työtä tehden ja ammattitaitoa kehittäen. Hommat pitää hoitaa hyvin – ja jopa vähän paremmin kuin muut osaavat odottaa. ”Henkilöbrändissä pitäisi olla selkeä osaamisalue ja halu tuoda sitä esiin”, kiteyttää Partanen. 22 |

TOIMI

| 1-2017

”HENKILÖBRÄNDIN KIILLOTUS EI TARKOITA,

ETTÄ HALUAA PÄÄSTÄÄ JULKKIKSEKSI TAI NOUSTA SOME­ PERSOONAKSI.” Kaikki alkaa siitä, että tuntee omat vahvuutensa. Sen jälkeen on nostettava ne rohkeasti esiin, sillä jos ei paljasta osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan, muut eivät tiedä niistä. ”Jos pysyy tuppisuuna palaverissa, kukaan ei voi tietää, olisiko tällä ihmisellä jotain painavaa asiaa edistämään yhteistä päämäärää”, Kortesuo huomauttaa. Henkilöbrändi rakentuu teoin, ei sanallisin vakuutteluin tai tyhjin adjektiivilitanioin. ”Jos on yleisnäkemyksen haltija, kannattaa palaverissa ottaa esille tätä osaamista vahvistava näkökulma, kuten ’hei, miten tämä vaikuttaa meidän asiakkaisiimme’. Tai jos on hyvä ratkomaan ristiriitoja, voi näyttää osaamistaan purkamalla ristiriitoja tilanteen kärjistyessä työpaikalla”, Kortesuo opastaa. ”Ja jos erityisosaaminen on se, että tekee kaiken viipymättä ja nopeasti, kannattaa todistaa se vastaamalla sähköposteihin tai toimimalla intranetissä nopeasti, jolloin muut huomaavat, että ’tuo on nopea’.” Kortesuo antaa esimerkin myös työnhakutilanteesta. ”Moni saattaa kirjoittaa hakemukseen, että ’olen sosiaalinen, ajatteleva yksilö’. Haastattelussa se pitää todistaa kertomalla todellisista tapahtumista, jotka tukevat väitettä, kuten että ’olen ollut tiiminvetäjänä kolme vuotta ja sain viime vuonna Paras tiiminvetäjä -palkinnon’. Teot ja saavutukset puhuvat puolestaan.” Koska henkilöbrändin luominen perustuu oman itsensä tun-


TOIMI

| 1-2017 | 23


temiselle, siitä tulee väkisinkin aito. Valintoja voi kuitenkin tehdä, eikä kaikkea tarvitse tuoda esiin. ”Henkilöbrändiä voi ja pitää rakentaa tietoisesti. Siihen vaikuttavat vahvasti valinnat siitä, mistä haluaa puhua ja minkä näkökulman valitsee”, Tommi Partanen kertoo. ”Samalla tulee valinneeksi, mistä ei puhu. Olen itse esimerkiksi tehnyt tietoisen valinnan, etten puhu politiikasta somessa, koska en koe, että minulla on siihen mitään sanottavaa tai annettavaa. On helppo jättää poliittiset keskustelut väliin, koska olen tehnyt päätöksen.” Ei kuitenkaan ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja, vaan jokainen ilmentää valinnoilla juuri itseään. Yksi kokee luontevaksi maustaa työminää siiviliminällään ja toinen taas ei. ”Ne voi pitää erossa, jos haluaa, eikä esimerkiksi perhettä tarvitse tuoda esiin ammatillisissa kanavissa. LinkedIn ja Twitter ovat ammatillisia kanavia, kuten myös firman intra”, toteaa Antti Isokangas. ”Itse voi määritellä rajat: jotkut yritysjohtajat kertovat paljon henkilökohtaisesta elämästään julkisesti ja se sopii heille. Itse en puhu perheestä työyhteyksissä, koska se ei tunnu luontevalta. Se on jokaisen oma valinta.” Valintoja voi myös muuttaa – tosin tietyissä rajoissa – ajan myötä, koska kokemukset muuttavat ajatuksia. Tommi Partanen kertoo esimerkin tilanteesta, jossa henkilöbrändistä tulee eräänlainen pakottava viitekehys. ”Jos olet Suomen suosituin ja tunnetuin luomubloggaaja, et voi alkaa puhua yhtäkkiä jostain ihan muusta blogissasi menettämättä seuraajiasi. Jos sinulle on syntynyt vakituinen seuraajakanta, se vahtii, että henkiöbrändisi pysyy oikealla radalla. Bloggaajat alkavat jossain vaiheessa ikään kuin työskennellä seuraajilleen.” HENKILÖBR ÄNDIÄ TUODA AN esiin siellä, missä on tarpeen näkyä. Jos haluaa olla tunnustettu asiantuntija työpaikallaan, silloin vaikutetaan työpaikalla eli kokouksissa, palavereissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja intrassa. Monelle se riittääkin, sillä useasti henkilöbrändäyksessä on yksinkertaisesti kyse oman ammattitaidon ja asiantuntijuuden esiintuomisesta omassa tehtävässään. Toisinaan pitää kuitenkin olla esillä laajemmin. ”Jos oma kohderyhmä on talon ulkopuolella, kannattaa hyödyntää somea. Tai jos pohtii työpaikan vaihtoa, pitää näkyä siellä, missä potentiaaliset työnantajat ovat. Jos työssä on tärkeä hankkia uusia asiakkaita, pitää pysytellä asiakkaiden näkyvissä. Kysymys on kanavavalinnasta: missä ovat ne, jotka tarvitsevat sinusta tietoa”, Katleena Kortesuo neuvoo. Antti Isokangas puhuu mielipidejohtajuudesta mieluummin kuin henkilöbrändistä. ”OLE OMAN T YÖYHTEISÖSI mielipidejohtaja. Keskustele työkavereiden kanssa, puhu yhteisissä tilaisuuksissa ja tuo osaamisesi esille. Tätähän on tehty maailman sivu eli kerrottu omasta työstä, jotta toiset tietävät mitä osaat ja miten ajattelet.” Jos haluaa näyttäytyä mielipidejohtajana ulospäin – eli jos oma kohderyhmä, kuten asiakkaat, sidosryhmät tai media ovat työpaikan ulkopuolella – suuntaudutaan ulospäin. ”Hyviä paikkoja näkyä ovat alan sisäiset seminaarit ja konferenssit, joissa puhuminen on hyvä tapa tuoda itseään esille. Lisäksi voi kirjoittaa blogeja ja esiintyä lehtihaastatteluissa, kolumneissa ja asiantuntija-artikkeleissa. Olennaista on kertoa 24 |

TOIMI

| 1-2017

HENKILÖBRÄNDIÄ EI KUKAAN VOI OTTAA MEILTÄ POIS

– EI, VAIKKA TYÖPAIKKA MENISI.


Näin rakennat henkilöbrändin 1. Tunne itsesi. Millainen olet? Mitkä ovat vahvuutesi työssä? Kaipaatko ehkä uutta osaamista? Millaiset luonteenpiirteet ovat vallalla – oletko pitkäjänteinen, luova, konkreettinen tekijä vai ehkä tiiminvetäjä?

2. Viesti vahvuutesi muille teoin, ei adjektiivein. Vältä kailottamasta, että ”Hei mä oon hauska, mukava ja nopea.” Sen sijaan osoita tuo kaikki tekemällä asioita, joista muut huomaavat, että olet hauska, mukava ja nopea.

Sama pätee työnhaussa: älä latele itsestäsi adjektiiveja CV:ssä vaan kerro, mitä olet saavuttanut.

Jos esimerkiksi ärsyynnyt nopeasti, ryhdy tietoisesti kehittämään pitkäjänteisyyttäsi.

3. Kehitä itseäsi. Kun tunnet heikkoutesi, tartu niihin rohkeasti ja käännä taipumuksiasi parempaan suuntaan.

Vinkit: viestintäkouluttaja ja kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo.

TOIMI

| 1-2017 | 25


relevanteissa kanavissa omista kyvyistään ja osaamisestaan ja mielipiteistään”, Isokangas neuvoo. Kanavat, joissa omaa henkilöbrändiä tuodaan esiin, valitaan toimialan ja tavoiteltavan kohderyhmän mukaan. ”Valtakunnallinen keskustelu käydään Hesarin vieraskynässä. Media- ja digialalla moni on Twitterissä, mutta se 50 000 ihmistä on aika pieni porukka. Elämäntavoista ja urheilusta keskustellaan keskustelupalstoilla ja yritysjohto puolestaan on LinkedInissä. Verkossa puhutaan kaikkialla, myös suljetuissa ryhmissä”, Partanen kertoo.

”OLE OMAN TYÖYHTEISÖSI MIELIPIDE­ JOHTAJA, KESKUSTELE TYÖKAVEREIDEN KANSSA, PUHU YHTEISISSÄ TILAISUUKSISSA JA TUO OSAAMISESI ESILLE.”

26 |

TOIMI

| 1-2017

Hänen mukaansa suurin haaste onkin löytää se oikea foorumi. ”Jos on perehtynyt omaan alaansa, on varmasti jonkinlainen käsitys siitä, missä kannattaa olla esillä. Ihan googlatenkin voi seuloa mahdollisuuksia, ja itse lähtisin varmasti liikkeelle niin.” Eikä kaikkien edes tarvitse näyttäytyä verkossa. Pois jättäytyminen sosiaalisesta mediasta on myös valinta, joka vaatii nykypäivänä uskallusta. Tommi Partanen pitää kuitenkin tärkeänä, että senkin asian tekee tiedostaen. ”Uskon, että verkossa oleminen on hyvä ja tarpeellinen kansalaistaito ammattilaisille, mutta jos jokin viestintäkanava ei tun-


nu omalta, sieltä voi jäädä uloskin – mutta se syy pitäisi pystyä perustelemaan itselle”, Partanen huomauttaa. JOTTA HENKILÖBR ÄNDI OLISI AITO ja vahva, sen takana pitää olla osaamista, substanssia. Valheellinen kupla omista kyvyistä puhkeaa ennen pitkää. ”On virhe esittää isompaa asiantuntijaa kuin oikeasti on. Sellaista näkyy blogimaailmassa, hyvin latteaa niin kutsuttua asiantuntijakirjoittelua, joka on kopioitu suoraan wikipediasta”, varoittaa Isokangas. ”Itsestään selvien asioiden latelu ei edistä henkilöbrändiä, vaan herättää kysymyksiä kyseisen henkilön arvostelukyvystä.” Verkkokirjoittelussa hyökkäävä, riitaa haastava sävy puolestaan johtaa usein ikäviin lopputuloksiin. ”Ei pelkästään niiden tekstien takia, vaan siksi, että se kenen kanssa on riidellyt, tulee työelämässä hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa vastaan. Kannatan keskustelua ja eri mieltä olemista – se on erinomainen tapa tulla huomatuksi ja esittää eriäviä näkemyksiä – mutta riidan haastamisesta jää jälki loppuelämäksi”, Isokangas varoittaa. Tommi Partanen kertoo tositarinan siitä, miten ajattelematon twiitti romutti huolella rakennetun henkilöbrandin.

tyttyä hänen twiittinsä oli Twitterin ykköspuheenaihe maailmanlaajuisesti, hän oli menettänyt työnsä, ja koko maailma piti häntä rasistina. Hyvä henkilöbrändi tuhoutui hujauksessa. Sarkasmi on vaikeaa Twitterissä, joten kaikessa sanomisessa täytyy olla äärimmäisen tarkka.” Niin, mitä siellä verkossa uskaltaa sitten sanoa? ”Toki, jos jotain verkkoon laitat, niin se on sitten siellä käytännössä ikuisesti. Hyvä ohjenuora on, että laittaa verkkoon vain sellaista, mitä on valmis sanomaan julkisesti. Älä aseta itseäsi muiden yläpuolelle, vaan kerro omia ajatuksiasi muita mollaamatta”, Partanen neuvoo. Tärkeää on hänen mukaansa aloittaa jostain. ”Someguru ja yritysenkeli Gary Vaynerchuk sanoo, että yksi tavoitettu ihminen on parempi kuin nolla”, Partanen kertoo. ”Kun aloittaa bloggaajana, saattaa toivoa heti suurta yleisöä. Tämä vie kuitenkin aikaa, joten tavoitteita ei pidä asettaa liian korkealle. ’100 000 lukijaa’ on huono tavoite, mutta ’kolme blogitekstiä viikossa’ on hyvä tavoite. Vaikuta siis siihen mihin voit. Kun olet kirjoittanut nuo kolme blogitekstiä viikossa viiden vuoden ajan, sinulla voi hyvinkin olla 100 000 lukijaa”, Partanen selittää.

”JUSTINE SACCOLL A oli pari sataa seuraajaa Twitterissä. Juuri ennen Etelä-Afrikan lentoaan Sacco twiittasi lähipiirille tarkoitetun vitsin: ’Matkalla Afrikkaan. Toivottavasti en saa AIDSia. Vitsi vitsi. – minähän olen valkoihoinen.’ 11 tunnin lennon pää-

Voit olla mielipidejohtaja TOIMI-LEHDEN KOLUMNISTI

Antti Isokangas on päätyökseen Kotipizza Groupin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Hän puhuu mieluummin mielipidejohtajuudesta kuin henkilöbrändistä. ”Bull Mentula tai BB-Niko ovat henkilöbrändejä. Henkilöbrändi tavoittelee julkisuutta sen itsensä vuoksi. Mielipidejohtajalle taas julkisuus on väline, jonka avulla hän pyrkii edistämään itselleen ja yritykselleen tärkeitä asioita.” Isokankaan mukaan Suomessa on todellisia mielipidejohtajia vähän. Lähes aina esimerkiksi mielipidejohtajasta nostetaan F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, jota seurataan maailmalla ahkerasti ja joka keskustelee aktiivisesti alastaan eli tietoturva-asioista. Isokankaalla on hyvä esimerkki myös omasta työympäristöstään: Kotipizza Groupin Tommi Tervanen on rakentanut omaa mielipidejohtajuuttaan etenkin Pizzaguy-

blogissaan. Sen lisäksi hän keskustelee aktiivisesti eri some-kanavissa ja on myös suosittu puhuja. Isokankaan mukaan Tervanen on onnistunut rakentamaan itselleen rautaisen mielipidejohtajan aseman järjestelmällisellä työllä. ”Mielipidejohtajuuden luomisessa käytetään luonnollisesti brändäyksen keinoja. Asiantuntijan tunnettuus ja arvostus syntyy johdonmukaisesta viestinnästä eri kanavissa aivan siinä missä suklaapatukan tai poikabändin lanseerauskampanja”, Isokangas kirjoittaa blogissaan. Suomalaiset yritykset ja eri alojen ammattilaiset eivät Isokankaan huomion mukaan vielä hyödynnä erityisen tehokkaasti mielipidejohtajuuden mahdollisuuksia. ”Missä ovat yritysjohtajat, jotka levittäisivät yrityksensä sanomaa laittamalla itsensä likoon johdonmukaisella henkilökohtaisella viestinnällä? Miksi niin harva asiantuntija tekee itsestään korvaamatto-

man jakamalla asiantuntemustaan myös julkisilla foorumeilla? Miksi Suomessa pantataan tietoa ja osaamista?” Maailma on muuttunut ja tavat pysyä kilpailussa mukana sen mukana. Mielipidejohtajuus – tai miksei yhtä hyvin vahva henkilöbrändi – ja siitä seuraava verkostoituminen ovat kaikki kaikessa. ”Ennen tieto oli niukkaa ja yritykselle iso kilpailukeino. Jos yrityksellä oli tietoa, jota muilla ei ollut, se antoi etulyöntiaseman ja se pidettiin salassa. Nykyään kaikki tieto on saatavissa ja kilpailukyky syntyy kyvystä soveltaa sekä verkostoitua – tiedon jakaminen on yksi tapa verkostoitua”, Isokangas huomauttaa. Mielipidejohtajuuden syntyminen edellyttää Isokankaan mukaan kolmea perusasiaa: asiantuntemusta, laadukkaita sisältöjä ja riittävää verkostoa sisältöjen levittämiseen. ”Kriittiseksi tekijäksi jää siis edelleen se sisältö.”

TOIMI

| 1-2017 | 27


Harjoitus tekee hyvän tyypin

Hyville tyypeille on aina tilaa töissä ja vapaalla. Omia ihmissuhdetaitojaan voi parantaa, ja kouluttaja Karla Nieminen on siitä elävä esimerkki. TEKSTI

VIRVE JÄRVINEN KUVA MAR JA VÄ ÄNÄNEN

V

iihdyn hyvin omissa oloissani. Tapaan töissä ihmisiä, en tarvitse vapaalla seuraa. Olen työpaikalla vain ja ainoastaan tekemässä töitä. Hyvä, kun ehdin hoitaa työn ja lapset, ei minulla ole aikaa ystäville. Ihmissuhdetaitokouluttaja Karla Nieminen on kuullut nämä lauseet moneen kertaan, ja ne saavat hänet mietteliääksi. ”Olemme erilaisia, samoin tarpeemme. Siinä ei ole mitään pahaa, että joillekin oma seura on parasta seuraa eivätkä kaikki välitä verkostoitua. Halutessaan jokainen voi kuitenkin kehittää ihmissuhdetaitojaan ja päästä niin nauttimaan myös verkostoitumisen eduista.” Jos kaikki ihmissuhteet ovat peräisin työpaikalta, äitiysloma, vanhempainvapaa ja eläkkeelle siirtyminen saattavat olla yksinäistä aikaa. Jos työhön liittyvät verkostot ovat jääneet luomatta, työttömän voi olla vaikea työllistyä uudelleen. Urakehityskin saattaa tyssätä verkostojen puutteeseen: kuka uskaltaisi suositella tehtävään ihmistä, josta kukaan ei tiedä mitään? Vaikka kiireisessä elämävaiheessa kodin ja työn ulkopuolisten ihmissuhteiden vaaliminen, saati uusiin ihmisiin tutustuminen, tuntuvat työläiltä, niitä ei kannata laiminlyödä – ei ainakaan vuositolkulla. ”On helpompi pitää tutustuminen koko ajan käynnissä kuin havahtua säännöllisesti yksinäisyyteen”, Karla Nieminen muistuttaa. JOS VERKOSTOITUMISEEN

herää vasta pulassa, yh-

teydenotot vaikeutuvat. ”Avulias ja mukava tyyppi löytää verkostot paremmin kuin hädän itsekkääksi tekemä, omaa etua ajava ihminen. On helpompi olla rento ja mukava kaveri silloin, kun asiat ovat hyvin eikä kourassa ole irtisanomislappua.” Jos kaveria, kaimaa ja kollegaa on ympärillä riittä28 |

TOIMI

| 1-2017

miin, voi tuntua hölmöltä hankkiutua uusiin tuttavuuksiin. ”Kaverista voi etääntyä, kaima kadota kaukomaille ja kollega vaihtaa työpaikkaa”, Nieminen huomauttaa. Kun tilanteet ympärillä muuttuvat, verkostot muovautuvat niiden mukana. Jotteivät ne kutistuisi olemattomiin, ei kannata olla nirso – ei siksikään, että ihmissuhteissa määrä tulee yleensä ajallisesti ennen laatua. ”Todennäköisyys saada hyvä, syvä ihmissuhde paranee, kun ihmisellä on riittävästi kontakteja.” JOK AINEN SA A OLL A sellainen kuin itse haluaa. Mut-

ta jos samaan aikaan kärsii yksinäisyydestä ja verkostojen vähyydestä, kannattaa katsoa peiliin. Ihmissuhteet eivät ole tuuripeliä. Syy siihen, että toiselle satelee yhteydenottoja ja toisen puhelin vaikenee, ei ole sattumaa. ”Hyvät, suositut tyypit ovat usein sosiaalisilta taidoiltaan taitavia ihmisiä. Moni ei kuitenkaan ole sosiaalisesti taitava syntyessään.” Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kasvatuksella ja oppimalla hankittuja kykyjä selvitä ihmisten välisistä kohtaamisista. Niiden opetteluun ei ole yläikärajaa, ja hyvistäkin taidoista voi saada harjoittelemalla paremmat. Niillä voi edistää paitsi omaa, myös muiden hyvinvointia. ”Työnteko sosiaalisesti taitavan ihmisen kanssa on mukavaa, sillä hän osaa ottaa huomioon myös muut ihmiset. Kehonkieli, aloitteellisuus ja kuuntelutaidot vaikuttavat paljon työilmapiiriin.” SIELL Ä MISSÄ ON IHMISIÄ , on mahdollisuus hyviin ihmissuhteisiin. Sen vuoksi Karla Nieminen ei halua jakaa ihmisiä kollegoihin, asiakkaisiin ja vapaa-ajan ystäviin. Jaottelu sulkee liikaa ovia. Työyhteisössä se etäännyttää ihmiset toisistaan. ”On vaikea olla aito, jos töissä täytyy esittää täysin eri ihmistä kuin vapaalla. Kannattaa yhdistää työrooliinsakin aito, oma itsensä.” Nykyaikana ihmisiä löytyy varsinkin somesta, ja


Suositut tyypit ovat usein sosiaalisesti taitavia, Karla Nieminen huomauttaa. Onneksi näitä taitoja voi jokainen opetella. TOIMI

| 4-2016 | 29


VAIKKA KODIN JA TYÖN ULKOPUOLISTEN IHMISSUHTEIDEN VAALIMINEN JA UUSIIN IHMISIIN TUTUSTUMINEN TUNTUVAT TYÖLÄILTÄ, EI NIITÄ KANNATA LAIMINLYÖDÄ. some-tuttavuuksista voi hyvinkin kehittyä syvällisiä ihmissuhteita. Alkuun päästäkseen pitää vain madaltaa kynnystä tehdä aloite ja pitää yhteyttä. Kun kasvokkain kohtaamisen aika tulee, pitkälle pääsee, kun hallitsee kolme juttua: hyvän ensivaikutelman, keskustelutaidot ja taidon ylläpitää suhdetta. Ensivaikutelma ratkaisee, eteneekö tapaaminen muutamasta sanasta keskusteluun saakka. Vaikutelma syntyy pienistä asioista, kuten kasvojen ilmeestä, katseesta, kehonkielestä ja äänensävystä. Niistä näkyy kiinnostus toista ihmistä kohtaan, ja keskustelukumppanistaan kiinnostuneen ihmisen kanssa on mukava siirtyä tutustumisessa seuraavalle portaalle. ”Keskustelun aloitus kannattaa pitää yksinkertaisena. Tärkeämpää kuin mitä sanot, on se, miten sen esität. Kyse on kepeästä tunnelman luomisesta, joka saa kummankin osapuolen viihtymään.” Itselle tutuista aiheista on helppo keskustella, ja minkä muun ihminen tuntisikaan paremmin kuin itsensä. Keskustelu jatkuu, kun kysyy toisen mielipidettä. Jos kohtaamispaikka on jokin tapahtuma, toiselta voi kysyä vaikka sen järjestelyistä. ”Vaikka toinen tuntuisi juuri sopivalta yhteistyöhön, etene varovasti, äläkä ensimmäiseksi ehdota yhteistä koulutusviikonloppua. Liika innokkuus voi säikäyttää.” kannattaa muistaa vaihtaa yhteystietoja. Lisäksi voi miettiä itselleen tunnusmerkin, joka auttaa toista muistamaan juuri sinut, kuten värikäs paita tai erikoinen asuste. Se palautuu mieleen seuraavalla askeleella, kun on aika laittaa uudelle tuttavuudelle viesti sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla. Moni jättää tämän tekemättä, koska pelkää leimautuvansa tyrkyksi. ”Sitä pelkoa ei ole, kun ei ehdota viestissä tapaamista. Tässä vaiheessa voi vaikka kiittää tapaamisen herättämistä ajatuksista. Toinen saa jatkaa keskustelua, jos haluaa ja sillä tasolla, millä haluaa: ihmissuhteet ovat usein aluksi pinnallisia.” Entä jos toinen ei halua jatkaa yhteydenpitoa? Mitä jos tulen torjutuksi? ”Ota tapahtunut harjoituksena. Muista, että harjoitus tekee mestarin. Kyllä kaloja vesissä riittää. Yhden menettäminen ei harmita silloin, kun verkkoja on useammissa vesissä.”

ENSIMMÄISELL Ä TAPA AMISELL A

Lue lisää Nieminen Karla (2017) Olet hyvä tyyppi – Opas hyviin ihmissuhteisiin. Otava 30 |

TOIMI

| 1-2017

Yhden naisen totuus K ARL A NIEMINEN, 29, on persoonallisuustyypiltään introvertti – hiljainen, tutkiskeleva ja omissa oloissaan viihtyvä ihminen. Introverttius ei silti tarkoita, että ihminen haluaisi olla aina yksin. Eikä yläasteikäinen Karlakaan halunnut, mutta harva tuli kotoa hakemaan sosiaalisilta taidoiltaan surkeaa, liian suorasanaista töksäyttelijää. Uusiin ihmisiin tutustuminen oli hänelle vaikeaa, sillä tuolloin keskustelun aloittaminen vieraan ihmisen kanssa tuntui hänestä mahdottomalta. Karla suri yksinäisyyttään. Mutta koulussa häntä kehotettiin vain miettimään, kuinka hän voisi kehittää keskustelutaitojaan. ”Miten ihmeessä olisin voinut kehittyä paremmaksi keskustelijaksi pelkästään pohtimalla, kun minulla ei ollut tietoa vuorovaikutustaidoista?” Karla miettii jälkikäteen. Ohje turhautti ja vei hänet etsimään apua tilanteeseensa kirjastosta. Sieltä mukaan lähti pino amerikkalaisia elämäntaito-oppaita. Ne sisälsivät konkreettisia tee näin -ohjeita ihmisten kohtaamistilanteisiin. Niitä Karla testasi. Välillä huonolla, useimmiten hyvällä menestyksellä. ”Otin vastuun keskustelun aloituksesta ja jatkamisesta. Yritin osoittaa toiselle osapuolelle, että olen hänestä kiinnostunut.” Enää Karlan keskustelut eivät tyrehtyneet muutamaan sanaan, vaan hän pikemminkin kärsi runsaudenpulasta. ”Innostuin, kun huomasin, mistä kaikesta ihmisten kanssa saa keskustelun aikaiseksi”, esimerkiksi kadulla ja karaokessa ventovieraan kanssa jutellut Karla kertoo. Koululaisesta teekkariksi siirtynyt Karla löysi pikkuhiljaa samanhenkistä seuraa. Aiemmin stressiä tuottaneista ihmissuhteista tuli hänelle ilon aihe. Sitä iloa diplomiinsinööriksi valmistunut Karla on jakanut kuusi vuotta Jäänmurtaja-blogissaan ja koulutuksissaan. ”Neuvoni ovat monen ihmisen elämänkokemuksesta koottu yhden naisen totuus. Se ei välttämättä sovi jokaiselle eikä joka tilanteeseen, mutta se voi olla hyvä alku. Minun elämääni se on tuonut lisää ihmissuhteita ja niiden myötä energiaa.”


KOONNUT TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

KOLME POINTTIA

MIINA POIKOL AINEN

ONNISTU VIDEOHAASTATTELUSSA käyttää videohaastatteluja tai -hakemuksia rekrytoinnin tukena. Parhaimmillaan videohakemus ja -haastattelu täydentää kirjallista hakemusta ja CV:tä ja helpottaa työnantajaa esikarsinnan tekemisessä. Videohakemus antaa työnhakijalle mahdollisuuden tuoda oma persoonansa paperista hakemusta paremmin esille. Videohaastattelu myös säästää

YHÄ USEAMPI TYÖNANTAJA

1

aikaa, kun hakijan ja haastattelijan ei tarvitse olla samaan aikaan samassa paikassa. Hyvä videohakemus ja -haastattelu on sellainen, josta työnantaja saa käsityksen hakijan persoonallisuudesta ja siitä, voisiko tämä sopia joukkoon. Yhtä oikeaa tapaa videon tekoon ei ole, mutta tärkeintä on, että videosta paistaa työnhakijan motivaatio ja persoona. Lähteet: Oikotie.fi, Jopport.fi

RAUHOITA VIDEOINTIHETKI KAIKELTA YLIMÄÄRÄISELTÄ.

Taustalla pörräävät lapset ja lemmikit eivät anna kovin ammattimaista vaikutelmaa.

2

MUISTIINPANOJA VOI KÄYTTÄÄ APUNA, MUTTA ÄLÄ LUE SUORAAN PAPERISTA.

3

OTA TILANTEESTA KAIKKI IRTI JA PANE PERSOONASI PELIIN!

KUVA

iSTOCK

Vastaukset eivät myöskään saa olla liian pitkiä; yhteen kysymykseen ei kannata satuilla yli kolmea minuuttia.

Muista, että videohaastatteluun pääseminen kertoo, että sinusta ollaan tosissaan kiinnostuneita.


VAPAATA AIKAA

Niina Sepponen

aloitti nelisen vuotta sitten harrastamaan roller derbyä, joka on rullaluistellen pelattava kontaktiurheilulaji. Silloin hän ei arvannut pian kiertävänsä maailmaa lajin parissa ja valmentavansa Suomen miesten maajoukkuetta ja Kallio Rolling Rainbow’ta (KRR), yhtä naisten maailman top 40 -joukkueista. Roller derbyn juuret ovat käsikirjoitetussa showpainissa, mutta nykyisessä tasaisella alustalla pelattavassa flat track -muodossaan laji on kovan luokan kontaktiurheilua rullaluistimilla. Ähinä käy, hiki lentää ja hymy on herkässä. Sepposen mukaan laji sopii kaikille. KRR:ssäkin

Kuka Niina Sepponen Työpaikka Optikko Eye Ammatti Optikko Ikä 26 Harrastus Roller derby

32 |

TOIMI

| 4-2016

TEKSTI

on SM-tason urheilijoita muista lajeista, entisiä sohvaperunoita ja kaikkea näiden väliltä. ”Se on elämäntapa, joka vie kaiken vapaaaikani. Parasta on yhteisöllisyys. Että on osa jotakin ja arvostettu siinä, mitä tekee. Olen saanut derbyn kautta maailman rakkaimpia ystäviä ja kasvanut fiksummaksi ja kärsivällisemmäksi ja vaikka mitä! Kuulostan kornilta, mutta nää on niin uskomattoman hienoja ihmisiä!” Sepponen hihkuu. Sepponen valmentaa KRR:n A- ja B-joukkueita. Sateenkaari joukkueen nimessä ei ole sattumaa. KRR:n sääntöihin on kirjattu, että joukkue ”edistää ihmisten yhdenvertaisuutta

SUSANNA CYGNEL KUVA ANT TI KIRVES

kansallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta”. ”KRR oli mulle selvä valinta. Lokeroita ei ole. Tässä joukkueessa jokainen saa kokea itsensä tärkeäksi – vaikka rooli jengissä kuulostaisi miten pieneltä. Ollaan ystäviä ja joukkuetovereita ja tuetaan toisiamme. Jokaisella on sama tavoite: olla helvetin hyviä ja voittaa kaikki muut!” Lajin showpainihistoriasta muistuttavat pelaajanimet kuten Kamasuttura, Macho Bitchu ja Doomey B. Hind. Sepposen oma taiteilijanimi on KULTA-SEPPO. ”Se kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, sillä me voitettiin juuri SUOMEN MESTARUUS!”


TYÖHUONEELTA

TIINA TORPPA T YÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMIT TA JANA JA KIR JOIT TAMISEN KOULUT TA JANA .

Rikas rakas some Somelakko tai käyttörajoitus on kuin tipaton tammikuu. Se koulii käyttöä ja herättää, ja lisäksi siinä oppii itsestään ja suhteestaan sosiaaliseen mediaan.

T

aidan olla somelakkoveteraani. Käytin 1990-luvun lopussa aikaa palstalla nimeltä duuni.net. Se oli pääasiassa työelämästä keskusteleva verkkoyhteisö, jossa jokainen esiintyi oikealla nimellään. Jo pelkästään keskusteluketjun seuraaminen varasti työaikaani. Tuli huono omatunto, vaikka jo silloin olin oman itseni työnantaja. Toisaalta keskustelut olivat usein antoisia ja ruokkivat ajatteluani. Sitä paitsi työssäni ei välttämättä teho lisäänny siitä, jos tahkoan tauotta. En ollut vielä kuullut sitä, mistä nykyään puhutaan, että sometauko kesken työnteon voi jopa virkistää. Toisaalta, jos tekee työtä koneella, vielä enemmän virkistää painetun lehden tai kirjan lukeminen. Nykyään oma somelakkoni tarkoittaa yleensä Face­ bookia. Kattavasta mobiili- tai somelakosta en edes haaveile. Tuleehan Twitteriin ja viestikanaviin, kuten WhatsUpiin, tärkeitä viestejä ystäviltä ja yhteistyökumppaneilta. Joskus jopa Face­book-seinällä tai ryhmissä joku viestittää jotakin työn kannalta tärkeää. Olisin pösilö, jos en seuraisi kaikkea tätä.

Lisäksi jotkut ovat alttiita riippuvuuksille. Silloin elimistöön erittyy dopamiinia, kehon omaa vahvaa mielihyväainetta. Jos lakko ei tunnu onnistuvan, asiantuntijoiden mukaan syynä voi olla jo syntynyt riippuvuus. Toisaalta riippuvuuden ja tavan välistä eroa voi olla vaikeaa määritellä. Minua somelakko auttaa pysymään valppaana omasta someilustani ja samalla käyttämään aikaa johonkin vaihtoehtoiseen. Lomalla löysin itseni lukemasta enemmän kirjoja ja puuhailemasta tavallista enemmän jotakin muuta. Sellaista muuta, missä en istu tietokoneruudun ääressä.

helpottuu. Eivätkä syynä ole pelkästään työarjen pitkät päivät koneella, vaan työssä pitää päättää, mitä tekee pikkutauoilla. Silloin minulla on tapana hyppiä someen. Vastikään sijoitin työpöydälleni käsipuntit. Tartuin niihin, tein pientä verryttelyä ja huvitin muita ihmisiä työhuoneellani. Lisäksi laitoin eväiden syöntipaikan lähelle lehtiä, jolloin luin niitä enkä selannut somea. Päätin käyttää ainakin osan matkoista julkisissa välineissä rentoutumiseen tai työasiaan valmistautumiseen sen sijaan, että lumoutuneena tuijotan mobiililaitettani. SOMEL AKKOILUN HA A STE on, että liki kaikki verYstäväni kuuntelee bussimatkoilla podcasteja. En ole kossa on vuorovaikutteista. Minulla on ensimmäisen kokeillut. Voisin kai tehdä mindasteen Facebook-lakko eli en saa fulness-harjoituksia (niiden tehoskirjoittaa tai kommentoida, vain seurata. Jos kirjoitan yhdenkin SOMELAKKO AUTTAA ta ja rauhoittavasta vaikutuksesta on hyviä tutkimustuloksia). Voisin kommentin, se vie aikaa ja ajatukMINUA PYSYMÄÄN töihin mukaan runokirjan, sia – luen, mietin ja komVALPPAANA OMASTA ottaa lukea runon (sellaisenhan tosin mentoin. SOMEILUSTANI. löytää verkostakin, mutta runoTunnen joitakin, kirja työpaikalla, aika jännittävää). jotka valittavat liian vähäistä somekäyttöään. He eivät huo- Voisin käydä läpi vieraan kielen verbiharjoituksia (ehkä maa kutsuja tai tuntevat olevansa poissa liian suorituskeskeistä). nykyajasta, kun eivät ole somessa aktiivisia. Pakko sanoa, että useimmat KENTIES EMME TARVITSEK A AN somelakkoa, vaan heistä ovat yli 45-vuotiaita. Nuorem- mielekästä tekemistä pienille tauoille ja siirtymäkohmat tuskin edes tarkastelevat somea dille työssä? Miksei silloin voi vain olla omissa ajatukniin mustavalkeasti. sissaan? Hyvä idea, mutta ei onnistu minulta. Olen liian Kannattaako somelakko? Työ- levoton, laitteet ovat liian koukuttavia. elämän asiantuntijat kehottavat Tietotyö vaatii omanlaisiaan taukoja, aivoilleen kyseenalaistamaan omia rutiineja. ravintoa ja lepoa. Siihen lienee monia hyviä tapoja ja Somekäyttö jos mikä rutinoituu uudenlaiset monitoimityötilat voivat auttaa ihmisiä – aamulla auki, bussissa taas, työ- kehittämään taukojaan. Vanhoja tuttuja tapoja ovat tauolla vähintään vilkaisu ja niin jutustelu työkaverin kanssa, pieni kävely – ja tietysti edelleen. kahvitauko. LOMALL A SOMEL AKKO

TOIMI

| 1-2017 | 33


PÄRJÄÄ & PÄDE

Ura voi edetä myös mutkitellen Uratykki, uraohjus, uraäiti… Sanat voivat johtaa harhaan, sillä jokaisella työssäkäyvällä on omanlaisensa ura, ei pelkästään uraa tietoisesti rakentavilla.

S

ana työura kuulostaa monen korvissa pelk- johtamista, mukavia työkavereita ja etenemismahdolkien uraohjusten asialta. Mitä tekemistä lisuuksia. Hyvä johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi tavallisella työntekijällä on uran kanssa? Tai sitä, että pomo on kuin valmentaja, joka kannustaa ja sitten mieleen tulevat päättäjien puheet työ- antaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työtehtävään. Vanhan protestanttisen työetiikan mukaan suomaurien pidentämisestä. Kuulostaa siltä, että on samantekevää, minkälainen työura ih- laiset ovat ahkeria tekemään töitä. Ihanteemme mukaan jokaisen on tehtävä töitä ja vieläpä hyvää jälkeä. misellä muuten on, kunhan se on tarpeeksi pitkä. Tutkimuksissa työuralla kuitenkin tarkoitetaan ih- Myös nuoret ovat kovia tekemään töitä, mutta uutena misen ja työn suhdetta. Jokaisella työssäkäyvällä on nuorten sukupolvien etiikassa on se, että heillä on kosellainen, oli se sitten suoraan nousujohteinen, eteen- rostetummin muitakin arvoja kuin työ. Moni on ehkä päin samassa tasossa etenevä tai kiemurteleva ja katko- nähnyt vanhempiensa uhraavan terveytensä työn alttarille. Nuorempi polvi ei enää nainen. Myös työttömyysjaksot tunne samanlaista lojaliteettia ja vaikkapa vanhempainvapaat työnantajaa kohtaan, koska ovat osa työuraa. MYÖS ettei työnantajakaan Siinä missä suuret ikäluokat TYÖTTÖMYYSJAKSOT ajattelee, sitoudu heihin. Yt-kierroksissa menivät joukolla töihin tehJA VAIKKAPA ja saneerauksissa on nähty, ettei taisiin ja pysyivät samassa työVANHEMPAINVAPAAT työnantajalle omistautuminen paikassa eläkeikään saakka, välttämättä kannattanutkaan. nykypäivänä työuran käsite on OVAT OSA TYÖURAA. Työn pitää olla vuoropuhehieman toisenlainen. Samassa lua, win-win-tilanne, jossa sekä työpaikassa liian pitkään pysyminen voisi jopa kieliä kunnianhimottomuudesta, työnantaja että työntekijä voittavat. Niinpä työnankun nykypäivän iskusanoja ovat epämukavuusalueille tajan hyväksi ei olla valmiita raatamaan millä tahansa meneminen ja itsensä haastaminen. Nykyajan nuoria ehdoilla. Ura-sanasta tulee usein myös mieleen status, hyvä aikuisia voi jopa hämmästyttää, miten heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat jaksaneet tehdä töitä palkka ja komeat tittelit. Nykymaailmassa ne tuntuvat vähän tunkkaisilta arvoilta ainakin ainoina urakehisamassa työpaikassa vuosikymmeniä. tyksen mittareina. Palkan määrä on merkitsevä ainakin siihen asti, että se turvaa hyvän elämänlaadun. T YÖ JA IHMINEN EIVÄT kohtaa tyhjiössä, vaan työuria määrittää aina yhteiskunnallinen tilanne. Esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet otettiin käyttöön 90-luvun KUN UR ALL A ETENEE, palkan merkitys pienenee siilaman myötä. Ennen työntekijä saattoi tehdä saman yri- nä mielessä, että tehtävien sisältö nousee usein palkkaa tyksen sisällä monia erilaisia tehtäviä ja saada vaihtelua ja tärkeämmäksi. Työn mielekkyys nousee ykköseksi, ja haasteita sitä kautta, kun taas nykyään määräaikaisuudet vaikka jokaisella on huonompiakin työpäiviä, pääsäänja pätkätyöt ovat monelle jopa tervetullut vaihtoehto. töisesti pitää olla mukava mennä töihin. Pysyvyyden sijaan nuori sukupolvi kaipaakin hyvää Titteleistä taas ei usein päältä päin edes tiedä, minkä-

34 |

TOIMI

| 1-2017


TEKSTI

JA ANA TAPIO KUVITUS JONNA KOSKI

laisia tehtäviä ne sisältävät. Esimerkiksi saman tittelin alla kaksi työntekijää voi tehdä aivan erilaisia tehtäviä. Samalla kun suoraviivaisena jatkuvasta urasta on tullut yhä vaikeampi saavuttaa, kiemurtelevasta tai katkonaisesta urasta on tullut hyväksyttävämpi. Pätkittäisyys syö turvallisuutta, mutta toisaalta antaa myös mahdollisuuksia ja joustoja. Lisäksi nykytyöntekijän muutosturvana toimii oma osaaminen ja sen kehittäminen. Fiksu työntekijä pitääkin koko ajan huolta markkina-arvostaan eli pyrkii olemaan niin hyvä, että hänelle löytyy työn päättyessä muita ottajia. Nykyään työntekijällä onkin aivan erilaiset mahdollisuudet kehittää itseään kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Pelkästään internetin tulo on räjäyttänyt erilaisten polkujen määrän. Sen myötä myös tietoa on paremmin tarjolla kuin ennen.

ja uudelleenkouluttautuminen onkin nykyään uran kannalta äärimmäisen tärkeää. Harva pärjää pelkästään vanhalla yliopistokoulutuksella, vaan uutta pitää oppia paitsi työn ohessa, monesti myös erilaisilla kursseilla tai jopa uusia tutkintoja suorittaen. Kouluttautumisesta on usein sekin hyöty, että sen avulla hankitaan uusia verkostoja. Myös alanvaihto on yleistä. Erityisesti nelikymppiset ovat ahkeria vaihtamaan alaa, eikä juuri tuo ikä alanvaihtoon ole sattumaa: 40. ikävuoden molemmin puolin tulee usein ensimmäinen tilaisuus alkaa miettiä oman työn mielekkyyttä, kun lapset ovat usein jo vähän isompia, ja työelämästä on sen verran kokemusta, että sitä on näkemystä pohtia. Yhteisenä tekijänä alanvaihdoksille on usein kaipuu parempaan viihtymiseen työssä.

KOULUTTAUTUMINEN

TOIMI

| 1-2017 | 35


PÄRJÄÄ & PÄDE

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ Asiantuntijaura Asiantuntija voi olla minkä tahansa ammatin työntekijä, jonka tavoite on kehittyä nimenomaan tietyn aihepiirin tai taidon sisällä. Johtajaura Jos henkilö haluaa vaikkapa vastuuta tiimistä ja tuloksen tekemisestä, häntä motivoi kehittyä johtajaksi. Hyvä asiantuntija ei välttämättä ole hyvä johtaja, joten henkilöllä on oltava motivaatiota juuri johtamiseen menestyäkseen tehtävässä. Johtajanpesti ei saisikaan olla palkinto. Projektiura Tiettyjä ihmisiä motivoi siirtyä projektista toiseen. Yleensä seuraavassa projektissa halutaan isompaa vastuuta. Sopii dynaamiselle tyypille. Yrittäjäura Oman yrityksen nostaminen käyntiin tyhjästä, sen periminen tai ostaminen vievät yrittäjäuralle. Yrittäjäura voi myös olla sivutoiminen. Yrittäjyys jakaa voimakkaasti mielipiteitä, siihen joko on paloa tai sitten se ei kiinnosta lainkaan.

Vapaaehtoinen uramuutos Henkilö muuttaa vapaaehtoisesti uransa suuntaa. Hän voi muuttaa tehtävää, toimialaa, ryhtyä yrittäjäksi tai esimerkiksi kouluttautua uudelleen. Uramuutoksen taustalla on usein henkilökohtainen arvopohdinta. Unelman metsästäjä Alanvaihtaja, joka lähtee tavoittelemaan unelmaansa tai esimerkiksi saattaa loppuun aiemmin kesken jääneet opinnot. Uusi ura löytyy tälle ihmistyypille usein yrittäjänä. Mielekkyyden rakentaja Alanvaihtaja, joka haluaa työhönsä enemmän mielekkyyttä. Uusi ura on jotain, joka saa työn tuntumaan tärkeämmältä ja merkityksellisemmältä, esimerkiksi hoivatyöhön ryhtyminen. Leppoistaja Leppoistaja ei laita hanskoja tiskiin kokonaan, vaan haluaa rakentaa uraansa omaehtoisesti. Leppoistaja esimerkiksi hylkää ulospäin upealta näyttävän johtajan uran, joka ei kuitenkaan ole tuntunut mielekkäältä.

FIKSU TYÖNTEKIJÄ PITÄÄ KOKO AJAN HUOLTA MARKKINAARVOSTAAN JA PYRKII OLEMAAN NIIN HYVÄ, ETTÄ HÄNELLE LÖYTYY TYÖN PÄÄTTYESSÄ MUITA OTTAJIA.

urautuminen eli jämähtäminen omaan työtapaan ja tehtävään. Laajemmin ajateltuna koko organisaatio voi urautua esimerkiksi tekemään kaiken aina samoin kuin ennenkin vain koska niin on tapana. Jos oma ura tuntuu jämähtäneen, kannattaa ensin katsoa työtä ulkopuolelta. Voiko hankkia lisää koulutusta, voiko tehdä omaa työtä eri tavalla ja voiko ottaa oppia muista? Voiko työtä tehdä tiimissä, vaikkei ennen olisikaan tehty? Myös työkierrossa voi oppia paljon uutta. Jos tuttu organisaatio ei silti tunnu vastaavan tarpeita, kannattaa rohkeasti hakea uutta työtä. Ihminen on itse vastuussa omasta kehittämishalustaan: jos tyytyy niin hyytyy. Ei myöskään kannata olla liian vaatimaton, koska jokaiselle kehittyy työssä monenlaista osaamista, ja vielä enemmän, jos tietoisesti haluaa koko ajan oppia.

UR A AN LIITT Y Y MYÖS

TULEVAISUUDESSA T YÖURIIN vaikuttaa myös se, että robotit ja automatisaatio tulevat yhä enemmän työpaikoille. Työtä jää kuitenkin tehtäväksi ihmisillekin, se vain saattaa olla hieman erilaista kuin ennen. Jonkun pitää esimerkiksi organisoida, huoltaa ja ohjelmoida robotteja, eikä mikään kone voi täysin korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Nopeasti muuttuva työelämä luo kuitenkin haasteita sille, mitä asioita nuoren uraansa aloittelevan kannattaisi opetella ja mille alalle kouluttautua. Ketteryys on tulevaisuuden työelämässä valttia, eikä yhden kortin varaan kannata heittäytyä. Lähteet: Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston dosentin Pia Heilmannin haastattelu, Helsingin Sanomat.

36 |

TOIMI

| 1-2017


ERTO TOIMI OIKEIN

ERTOn uusi ja reilumpi jäsenmaksu 2017 ERTOn edustajisto päätti syyskokouksessaan 2016 alentaa liiton jäsenmaksuja vuodelle 2017. Olemme viime vuosina kehittäneet ja tehostaneet toimintaamme ja palveluitamme, mikä yhdessä parantuvien työllisyysnäkymien kera on mahdollistanut uuden ja reilumman jäsenmaksun.

M

eillä ERTOssa on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin pyrimme tarjoamaan jäsenillemme vuosi vuodelta parempia palveluita ja parempaa jäsenkokemusta. Toiseksi pyrimme tuottamaan palvelut entistä kilpailukykyisemmällä hinnalla. Ei liene salaisuus, että jälkimmäinen tavoite pitää sisällään pyrkimyksen reiluuttaa jäsenmaksua entisestään myös tulevina vuosina. Tässä mielessä ammattiliitto on samalla viivalla minkä tahansa muun palveluntarjoajan kanssa. Palvelua on pystyttäPANOSTAMASI vä jatkuvalla ponnisJÄSENMAKSUEURON telulla parantamaan, SAAT PARHAIMMILLAAN ja samalla sen hinta on pidettävä houkutteMONINKERTAISENA levana. Tänä vuonna TAKAISIN. tuomme palveluvalikoimaamme uutuutena itsensä työllistäjien palvelut. Niihin kuuluvat muun muassa yrittäjän vastuuvakuutus ja oman työn hinnoittelun tuki. Maksamastasi jäsenmaksueurosta 80 senttiä käytämme työttömyysturvaan ja suoriin jäsenpalveluihin. Viestimiseen ja markkinointiin jäsenmaksueurosta kuluu 10 senttiä ja 10 sentillä rahoitamme liiton hallinnon. Kuten voit huomata, valtaosan jäsenmaksueurostasi palautamme suoraan sinulle takaisin työttömyysturvana ja jäsenpalveluina. Näiden lisäksi olet oikeutettu Turvan vakuutusetuihin ja muihin neuvottelemiimme jäsenetuihin, jotka löydät osoitteesta jasenedut.fi. Liiton oikeusturva on markkinoiden kattavin. Se ei sisällä omavastuuosuutta eikä kattoa. Tätä kirjoittaessani riita-asioita on liiton lakimiesten käsiteltävänä 82

ja oikeusasteissa vireillä olevia oikeusjuttuja 16. ERTOn oikeusturva takaa sinulle vahvan aseman riita-asioissa. Me liitossa puhumme mielellämme edunvalvonnasta. Termi koetaan usein hieman hämäräksi. Jäsenmaksun näkökulmasta kyseessä on kuitenkin yksinkertainen asia: edunvalvonta tarkoittaa sitä, että teemme jatkuvaa työtä parantaaksemme liiton toimialojen työsuhteiden ehtoja ja palkkausta. Jäsenmaksulla ostat meiltä neuvotteluvoimaa. Me istumme työnantajajärjestöjen kanssa samaan pöytään neuvottelemaan parannuksia jäsentemme työehtoihin ja palkkaan. Panostamasi jäsenmaksueuron saat parhaimmillaan moninkertaisena takaisin. Jäsenmaksun maksamisessa suosimme vahvasti nykyaikaisia keinoja. Perinteisen työnantajaperinnän ohella e-laskun käyttö on jäsenistömme keskuudessa nousussa. Tällä hetkellä jo yli 30 prosenttia itse jäsenmaksunsa maksavista on tilannut verkkopankissaan jäsenmaksun e-laskuna. Tee sinäkin niin! Saat jäsenmaksulaskun kuukauden viimeisenä päivänä suoraan verkkopankkiisi. ERTOn jäsenmaksu on vuonna 2017 1,38% bruttopalkasta, enintään 45 euroa kuukaudessa. Itsensä työllistäjän/ yrittäjän jäsenmaksu on 20 euroa kuukaudessa. Verotuksessa jäsenmaksu on vähennyskelpoinen, eli se huomioidaan lopullisessa verotuksessasi verotettavaa ansiota vähentävänä.

Teemu Miettinen

Talous- ja henkilöstöpäällikkö Toimihenkilöliitto ERTO

TOIMI

| 1-2017 | 37


ERTO

ERTO tarjoaa jäsenilleen Lifted Oy:n hyvinvointivalmennusta, jossa ei eritellä työ- ja vapaaajan hyvinvointia.

Tavoitteena hyvinvoiva ERTOn jäsen esiin tulleiden asioiden kolmen kärjessä toistuvat toiveet hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvistä toimista. Haluamme vastata tähän tarpeeseen ja tarjoamme jäsenillemme hyvinvointivalmennusta, jossa keskitytään kokonaisvaltaisesti ihmiseen ja arjessa jaksamiseen. Yhteistyökumppanimme on Lifted Oy, jonka sanoma kuvaa hyvin tämän valmennuksen ydinajatusta: ”On vain yksi hyvinvointi; ei erillistä työ- ja vapaa-ajan hyvinvointia.”

ERTON JÄ SENK YSELYISSÄ

Ihan oma valmennus ERTOn porukalle Lifted WORK -hyvinvointivalmennus toteutetaan 10 viikon verkkovalmennuksena. Se on räätälöity täysin jäsenistön hyvinvointikartoituksen tuloksien perusteella. Kartoituksella etsittiin ja tunnistettiin ertolaisten tärkeimmät hyvinvoinnin haasteet. Jotain muuta kuin ”bikinikuntoa” Hyvinvointivalmennuksessa on monta erilaista osa-aluetta, jotka liittyvät mm. mieleen, sosiaalisuuteen, liikkumiseen, ravintoon, palautumiseen ja stressinhallintaan. Lifted Method -valmennusmenetelmät pohjautuvat uusimpaan tutkimustietoon, ja niiden avulla nostetaan omaa elämänlaatua, työtehoa ja jaksamista merkittävästi.

38 |

TOIMI

| 1-2017

Oma aika ja paikka sekä personal trainer Valmennukseen voi osallistua kätevästi pöytäkoneelta tai älypuhelimella. Kaikki oppitunnit löytyvät interaktiiviselta valmennusalustalta, jossa osallistujat pääsevät keskustelemaan aiheista valmentajien sekä toisten osallistujien kanssa. Valmennusmateriaalit ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä videoita, audioluentoja ja Just-Press-Play -treenejä. Tapamuutoksilla tuloksiin Valmennuksessa luodaan pysyviä tuloksia tapamuutoksien kautta. 10 viikon valmennus mahdollistaa tapamuutokset tehokkaasti. Ammattivalmentajien henkilökohtainen tuki on käytössä koko valmennuksen ajan. Miten valmennus käytännössä toimii? Osallistujat saavat noin kolmena arkipäivänä viikossa oppitunteja Lifted Methodin keskeisistä teemoista. Keskimäärin valmennettava käyttää aikaa n. 20 min päivässä, 3-4 päivänä viikossa. ERTOn ensimmäinen Lifted-valmennus starttaa 13.maaliskuuta!


ERTO ERTO kouluttaa ERTO-AMMATTITUTKINNOT Investoi itseesi ja varmista paremmat asemat työmarkkinoilla ERTOn uusien tutkintojen avulla! HED-tutkinto Pätevöidy HED-työn ammattilaiseksi! ERTOn HED-tutkinto on ensimmäinen tutkintokoulutus, joka on suunnattu yksinomaan henkilöstön edustajille. Koulutuksessa kehitetään yhdessä edunvalvonnan käytäntöjä mm. paikallisen sopimiseen. Saat konkreettisia työkaluja toiminnan uudistamiseen ja yhtenäisten toimintamallien kehittämiseen. Reilun vuoden kestävä koulutus sisältää 12 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet kehittämistyön asiantuntija ja olet suorittanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon sekä Työhyvinvointikortti-koulutuksen. KOJO-tutkinto Viritä arkipäivän esimiestaidot huippuunsa ja johda muutosta ammattimaisesti! Kohti johtajuutta – koulutus on suunnattu ERTOn jäsenille, jotka toimivat esimiestehtävissä tai ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Tutkinnon myötä tunnistat omat vahvuutesi ja kehittymisalueesi esimiehenä ja saat konkreettisia työkaluja arkipäivän esimiestyöhön. Noin vuoden koulutus sisältää 10 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet johtajuuden asiantuntija ja olet suorittanut Lähiesimiestyön ammattitutkinnon. INNO-tutkinto Kehitä oma työsi huippuunsa – hae työkalut uudistumiseen ja uudistamiseen! INNO-koulutus on suunnattu ERTOn jäsenille, jotka haluavat innovatiivisesti kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja vastuualueensa

palveluprosesseja. Koulutuksessa kehität sekä organisaatiotasi että omaa ammattiosaamistasi asiakaslähtöisemmäksi ja muutoskykyisemmäksi. Saat konkreettisia työkaluja arkipäivän toimintaja palvelukäytäntöjen kehittämiseen.

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu pian! Kun saamme tarvittavan määrän ilmoittautuneita, voimme aloittaa koulutukset. Pyrkimys on saada tutkintokoulutukset alkamaan loppukeväästä 2017. verutum.fi/ilmoittaudu.

Koulutuksessa huomioidaan kouluttautujan työkokemus, koulutustausta ja työnkuva. Koulutus antaa mahdollisuuden suorittaa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tai Liiketalouden perustutkinnon. Reilun vuoden koulutus sisältää 15 valmennuspäivää. Valmistuessasi olet ”työelämän muutosagentti” ja olet suorittanut ammattitutkinnon.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Hanna Svensberg, Verutum Oy: hanna.svensberg@ verutum.fi, p. 044 566 2131 tai järjestöpäällikkö Soile Lindstedt, ERTO: soile.lindstedt@erto. fi. Saat lisätietoja myös täyttämällä Verutumin nettilomakkeen: verutum.fi/lisatietopyynto. 

Oppisopimuskoulutus

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE

Koulutukset toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Työnantaja ja työntekijä solmivat oppisopimuksen tutkinnon suorittamiseksi. Koulutusyhteistyökumppanimme Verutum Oy koordinoi yhteydenpidon oppisopimustoimistoihin. Valmennuspäivät järjestetään arkipäivinä pääkaupunkiseudulla. Oppisopimus voidaan solmia riippumatta siitä, kuinka kauan kouluttautuja on ollut työelämässä mukana. Yleistä: Oman työsopimuksen tulee olla voimassa vähintään koulutuksen keston ajan. Sovitun työajan tulee olla vähintään 25 h/ viikossa. Kouluttautuja osallistuu vain yhteen oppisopimuskoulutukseen kerrallaan (samanaikaisesti ei saa osallistua useampaan oppisopimuskoulutukseen). Omalta työpaikalta on rekrytoitava mentori oppimista tukemaan (esim. kokeneempi kollega). Kustannukset: Verutum Oy koordinoi oppisopimuskoulutusten rahoituksen. Opiskelijalta peritään 58 euron tutkintomaksu, muutoin koulutus on veloituksetonta. Opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi verkkoympäristössä, joten oppimateriaaleista ei synny kustannuksia.

ERTOn Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytysvalmennus henkilöstön edustajalle Valmennus toteutetaan kevään 2017 aikana ja se sisältää 4 koulutuspäivää. Valmennuspäivät ovat 15.-16.3.2017, 26.4.2017 ja 10.5.2017. Perehdytysvalmennus on erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Valmennus sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! ERTOn HED-täydennyskoulutuspäivät 2017 ERTO järjestää HEDeille täydennyskoulutusta, jossa perehdytään mm. työehtosopimuksiin, yleiseen työmarkkinatilanteeseen, paikalliseen sopimiseen, HEDin rooliin tiedottajana ja tiedonvälittäjänä, työaikajärjestelyihin ja -joustoihin, yhteistoimintaan, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Täydennyskoulutus kestää päivän, ja koulutuksia järjestään 20.9.2017, 4.10.2017 ja 22.11.2017.

ALUEJÄRJESTÖT Pirkanmaan aluejärjestö Maaliskuu: Tampereen Kauppahallin Juustosopissa ilta. Juustojen maistatusta ja ehkä muutakin mukavaa. Huhtikuu: Supermessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa lauantaina 22.4. Pirkkalan Teemana tänä vuonna Puutarha, Kotimaan Matkailu, Keräily, Design- ja käsityötori ja Outdoor Erä. Toukokuu: 8.5. Tampere-talossa upea Balettikomedia Les Ballets Trockadero de

Monte Carlo. Erton tapahtumakalenterin ilmoittautuminen päättyi 7.2. Kesäkuu: (vk 23) tulossa mukava perhetapahtuma Pyynikin näkötornilla ja upeilla Pyynikin rinteillä. Nautimme tietenkin Pyynikin näkötornin munkkikahvilassa "maailmankuulut" ja suussa sulavat munkit kahvin/mehun kera. Heinäkuu: 15.7. Nokian kesäteatterissa iki-ihana nostalginen musiikkinäytelmä Kulkurin valssi (Mika Waltarin romanssi). Tarkempia tietoja ja ilmoittautumisohjeet lähempänä ajankohtia. Tapahtumat löytyvät

kevään aikana ERTOn kalenterista www.erto. fi/palvelut/kalenteri. Seuraa myös Erto Pirkanmaan Facebook-sivuja.

Pohjois-Karjalan aluejärjestö Järjestämme vuoden 2017 aikana monipuolisia mm. hyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. Seuraa ilmoittelua ERTOn tapahtumakalenterista ja ilmoittaudu mukaan. Otamme myös mielellämme vinkkejä tapahtumista. Tervetuloa rohkeasti mukaan toimintaan! Lisätietoja: paivi.kuosmanen@erto.fi, 050 369 5428. TOIMI

| 1-2017 | 39


ERTO ERTOn jäsenyhdistykset

DIGIMAMA DigiMaMalla on huikean monipuolinen koulutuskalenteri keväälle! La 8.4. Wordpress peruskurssi Turku klo 10:30-16:30 Paikka: Alvarium, Puutarhakatu 8 Opettelemme käyttämään WordPressiä loppukäyttäjän näkökulmasta. Kouluttajana Mikael Suomela. Kurssilla käytetään omia koneita. Kurssin suorittamisesta on mahdollisuus saada pyytämällä todistus. Hinta: 70 euroa DigiMaMan jäsenille / 130 euroa ei-jäsenille. Sisältää kahvin, teen ja täytetyn sämpylän. Ilmoittaudu 30.3. mennessä. La 22.4. Google Analytics Turku klo 10:30-16:30 Paikka: Alvarium, Puutarhakatu 8 Kurssilla käydään läpi Google Analyticsin käyttöönotto, tutustutaan sen tuottamaan tietoon sekä Adwordsiin. Kouluttajana toimii Mikael Suomela. Kurssilla käytetään omia koneita. Kurssin suorittamisesta on mahdollisuus saada pyytämällä todistus. Hinta: 70 euroa DigiMaMan jäsenille / 130 euroa ei-jäsenille. Sisältää kahvin, teen ja täytetyn sämpylän. Ilmoittaudu 13.4. mennessä. La 6.5. Illustrate Helsinki klo 10:00–16:00 Paikka: Corellia, Vilhonkatu 5 A, 2. krs

Kuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

Jo avoinna olevien koulutusten lisäksi tulossa mm. Google Analytics, Keynote, Lightroom, Final Cut Pro, Photoshop-peruskurssi, Verkkoja someviestinnän sisällöntuotanto.

YSTEA Tapahtumia 2017

DigiMaMalainen Jaana Villanen kävelee ammatteja kehitysmaiden naisille halki Suomen

• ERTOn alueellinen kesäpäivä 17.6.2017 Porissa.

FinnWalk kerää kehitysmaiden naisille ammatteja, tavoitteena yksi ammatti jokaiselta kävellyltä kilometriltä. DigiMaMa on mukana tukemassa ja kannustamassa. #FinnWalk #KäveleNaiselleAmmatti Kevätkokoukus ja jäsenmatka Tallinnaan La 20.5.2017 klo 12.30 aloitetaan kevätkokous maittavalla lounaalla uudessa uljaassa tornihotelli Clarion Helsingissä, Tyynenmerenkatu 2, Jätkäsaaressa. Sinne pääsee kätevästi Helsingin rautatieaseman edestä raitiovaunuilla 6T ja 9.

Kesän alkajaisiksi SOA järjestää jäsenilleen perhetapahtuman Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa 28.5.2017.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset kevätkokoukseen ja jäsenmatkalle nettisivuillamme digimama.fi pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.digimama.fi

La 20.5.2017 Helsingissä Peacockin teatterisalissa, Tivolikatu 1, Helsinki (Linnanmäki).

| 1-2017

pj. Timo Glad p. 040 527 1116 timo.glad@erto.fi www.ystea.fi

Suoraan kevätkokouksesta on mukava jatkaa kokoushotellimme naapurista jäsenmatkallemme Tallinnaan uudella viihtyisällä Tallinkin Mega­star laivalla. Paluu sunnuntaina Viking Xprs laivalla.

Vinkki: viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen voi vielä ilmoittautua jonoon mahdollisille peruutuspaikoille. Huomioi, että ilmoittautuminen on sitova. Kurssin hinta voidaan palauttaa vain sairaustapauksissa todistusta vastaan.

TOIMI

• YSTEAn syyskokous 18.11.2017 Jyväskylässä.

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY

YSTEA RY

40 |

PHT ry on järjestänyt 1.askel-hyvinvointijaksoja sekä aikuisille että lapsiperheille. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja jaksoja järjestetään eri puolilla Suomea. (www.pht.fi)

DigiMaMa maksaa kevätkokoukseen osallistuvien jäsentensä edestakaiset matkat halvimman kulkuneuvon mukaan.

Hinta: 70 euroa DigiMaMan jäsenille / 130 euroa ei-jäsenille. Sisältää kahvin, teen ja täytetyn sämpylän. Ilmoittaudu 28.4. mennessä

Seuraa meitä myös Facebookissa niin saat aina ajankohtaisimmat tiedot tapahtumistamme ja alojemme kuulumisista. Osa koulutuksista järjestetään yhteistyökumppanimme Apple-käyttäjien kanssa, tutustu myös www.appleusers.fi/kurssit/

• PHT Hyvinvointilomat / Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry

Lounaan jälkeen käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokousasiat.

Tiedon visualisointi kiinnostavaksi infografiikaksi on yksi tärkeimmistä Adobe Illustrator -ohjelman käyttöalueista.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet kaikkiin koulutuksiimme löydät osoitteesta: www.digimama.fi/koulutukset

Ryhdy YSTEAn viestintä- ja jäsentyöryhmiin aktiiviksi, sinua tarvitaan. Ilmoittaudu: timo. glad@erto.fi

Kevätkokokous

Oheisohjelmana klo 16.00 UIT:n Sata lasissa -musiikki-ilottelu! Lippuja on varattu 50 jäsenelle, ilmoittautuminen ERTOn tapahtumakalenterin kautta 10.3.2017 mennessä. Omavastuu 25 € on maksettava samalla, kun ilmoittautuu teatteriin ja kevätkokoukseen. Päivän ohjelma ja tarkemmat tiedot kokouksesta tulevat myöhemmin YSTEAn nettisivuille ja jäsenkirjeeseen. Teatteriin ilmoittautuminen edellyttää myös kevätkokoukseen osallistumista.

SOAn jäsenten kevätkokouksessa tapaat kollegoja ja kuulet alamme ajankohtaiset uutiset. Tarkkaile postiasi, kutsu tapahtumaan lähetetään kaikille SOAn jäsenille keväämmällä! pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@erto.fi www.soary.com

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY Kevätkokokous Kevätkokous ja risteily Tallinnaan la–su 6.–7.5.2017. Lisätietoja tulee netti- ja Facebook-sivuillemme. Kutsu kokoukseen ja risteilylle tulee myös sähköpostilla, muista siis päivittää sähköpostiosoitteesi ERTOn eAsioinnissa www.erto.fi/liiton-easiointi. pj. Jaana Monto p. 040 512 4223 jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi


ERTO Työttömyyskassa tiedottaa LIIKKUVUUSAVUSTUS LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RY Logistiikan toimihenkilöt ry toimii autoliikenneja huolinta-aloilla työskentelevien toimihenkilöiden edunvalvojana. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä ammattijärjestönä ja valvoa työmarkkinoilla heidän oikeudellisia, palkkauksellisia ja sosiaalisia etujaan sekä kehittää heidän ammattitaitojaan ja -tietojaan. Jäsenemme työskentelevät mm. ajojärjestelijöinä ja konttoritoimihenkilöinä huolinta- ja kuljetusliikkeissä sekä kuriiri- ja lähettipalveluissa, varustamoissa, linja-autoliikkeissä sekä taksikeskuksissa. Lue lisää: www.logistiikantoimihenkilot.fi. pj. Marko Nurmi p. 040 862 3 765 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RY Vuosikokous Lauantaina 20.5.2017 kello 14.00 alkaen Hotelli Clarionissa Helsingissä, Tyynenmerenkatu 2. Ennen kokousta lounas kello 13.00. Yhdistyksen jäsenille korvataan matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä matkalipputoiveesi. Alle 12 euron matkakuluja ei korvata. Yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite tulee jättää hallitukselle viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta. Ilmoittautumiset 7.5.2017 mennessä ERTOn tapahtumakalenterin kautta erto.fi/palvelut/kalenteri. Tiedustelut paivi.kuosmanen@erto.fi, p. 050 369 5428. Tarkemmat tiedot www.etry.fi. Keväinen matka Tallinnaan Lauantaina 20.5.2017. Lähtö TallinkSiljan Megastarilla Helsingistä länsisatamasta klo 16.30 ja paluu sunnuntaina Helsinkiin laivalla, joka lähtee Tallinnasta Dterminaalista klo 13.30 (Helsinkissä klo 15.30).

Työttömyyskassat alkavat maksaa 2.1.2017 lukien liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustus on verollinen etuus, jota maksetaan enintään 60 päivän ajan. Työttömyyskassa tutkii liikkuvuusavustuksen saamisen edellytykset. Liikkuvuusavustuksen saamiseen ei tarvita työvoimapoliittista lausuntoa. Kenellä oikeus liikkuvuus­ avustukseen? Oikeus liikkuvuusavustukseen on työttömyysetuuteen oikeutetulla henkilöllä hänen vastaanottaessaan kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Työsuhteen keston tulee olla vähintään kaksi kuukautta, ja työajan tulee olla keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Työttömyyskassa tutkii avustuksen edellytykset työsuhteen alussa. Työmatkan kesto arvioidaan työsuhteen alkaessa. Työmatkan kestoa laskettaessa huomioidaan kulkuvälineiden vaihtaminen odotusaikoineen, mutta esimerkiksi lasten viemistä hoitopaikkaan ei voida laskea mukaan työmatkan kestoon. Jos työsuhteen aikana muuttaa lähemmäksi työpaikkaa, ei liikkuvuusavustuksen maksamista lopeteta kesken tukikauden. Liikkuvuusavustusta ei voida maksaa ansiopäivärahan maksamisen estävän sosiaalietuuden ajalta. Liikkuvuusavustuksen suuruus ja kesto Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan (32,40 €/pv vuonna 2017) suuruinen

Majoitus on 2 h huoneessa Tallink City hotellissa (vastapäätä Viru-hotellia). Illalla yhteinen illallinen. Jäsenhinta on 70 euroa, joka sisältää matkat, hotellimajoituksen aamupaloineen ja illallisen. Ilmoittaudu matkalle ERTOn tapahtumakalenterin kautta viimeistään 17.4.2017 erto.fi/ palvelut/kalenteri. Tiedustelut Päivi Kuosmanen, 050 369 5428, paivi.kuosmanen@erto.fi

ilman lapsikorotuksia ja korotusosia. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja sen kesto on riippuvainen työsuhteen pituudesta: • Työsuhde vähintään 2 kk - liikkuvuusavustus 30 päivän ajalta  • Työsuhde vähintään 3 kk - liikkuvuusavustus 45 päivän ajalta  • Työsuhde vähintään 4 kk - liikkuvuusavustus 60 päivän ajalta Liikkuvuusavustuksen hakeminen Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista eikä sitä voida myöntää painavasta syystä, jos työsuhde on ehtinyt alkaa ennen hakemuksen saapumista kassalle. Hakemuksen on siis oltava kassalla viimeistään työsuhteen alkamista edeltävänä päivänä. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemuksella. Hakemukseen tulee liittää mukaan kopio työsopimuksesta. Mikäli et ole allekirjoittanut työsopimusta ennen työsuhteen alkamista, huolehdi, että liikkuvuusavustushakemus saapuu ennen työsuhteen alkamista työttömyyskassalle, ja lähetä työsopimuksen kopio hakemuksen liitteeksi jälkikäteen. Liikkuvuusavustusta on mahdollista hakea samalta ajalta kuin soviteltua päivärahaa, jos kyse on osa-aikatyöstä. Huomaa, että liikkuvuusavustusta haetaan etukäteen ja soviteltua päivärahaa jälkikäteen.

Muuta Perinteinen jäsenforum järjestetään 14.15.10.2017. Seuraa tiedotusta kotisivullamme. Bongaa meidät myös Facebookissa! pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@uudenmaanliitto.fi www.etry.fi

TOIMI

| 1-2017 | 41


ERTO ERTOn yhteystiedot ERTON TOIMISTO Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 etunimi.sukunimi@erto.fi Liiton eAsiointi www.erto.fi/liiton-easiointi Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen 040 553 8536 HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri 09 6132 3238 Aho Mirkka viestintäasiantuntija 09 6132 3264 Lindstedt Soile järjestöpäällikkö 09 6132 3271 Parikka Ainomaria viestintäpäällikkö 09 6132 3272

ALUEJÄRJESTÖT T YÖMARKKINAYKSIKKÖ

TALOUS- JA

ETELÄ-K ARJALA

LAPPI

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja (osa-aikaeläkkeellä) 09 6132 3248 Arola Saara vt. edunvalvontajohtaja 09 6132 3233 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Järvinen Sini lakimies 09 613 232 66 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Numminen Taija lakimies 09 613 23 101 Tykkä Johanna lakimies , perhevapaalla Väänänen Markku asiantuntija 09 6132 3262

HENKILÖSTÖHALLINTO

pj. Eila Taurén p. 0400 613 758 eila.tauren@gmail.com

pj. Merja Lindroos p. 0400 661 870 merja.lindroos@accountor.fi

ETELÄ-POHJANMA A

LÄNSIR ANNIKKO

pj. Ulla Knuuttila p. 050 308 0122 ullaknuuttila@netikka.fi

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarja jäsensihteeri, tiimin vetäjä 09 6132 3268 Hytönen Pirkko jäsensihteeri 09 6132 3259

Miettinen Teemu talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3112 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 T YÖTTÖMY YSK ASSA

ETELÄ-SAVO

p. 09 6132 3224 erto.tk@erto.fi eAsiointi www.erto.fi/kassan-easiointi

pj. Taina Ponto p. 050 492 5773 taina.ponto@gmail.com

PIRK ANMA A

pj. Tarja Nieminen p. 050 539 7102 tarjanieminen@erto.fi

HELSINKI-UUSIMA A

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

pj. Heli Salama p. 044 799 2984 heli.salama@welho.com

Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256 Mamia Toni järjestelmäasiantuntija 09 6132 3226

ITÄ-SAVO

Etuuskäsittelijät Graae Mikaela Myllykangas Jade Hokkanen Eeva Hutri Merja Numminen Heidi Ropanen Minna Utriainen Sari Vlasoff Heidi

KESKI-SUOMI

Palveluneuvoja Vuohelainen Katariina

pj. Laura Puustinen p. 050 541 3688 laura.puustinen@erto.fi

POHJOIS-K ARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi POHJOIS-POHJANMA A

pj. Sirkka Inkilä p. 045 878 8708 sirkka.inkila@erto.fi

K ANTA-HÄME

pj. Irja Uhre p. 050 511 4818 irja.uhre@gmail.com

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com SATAKUNTA

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com VARSINAIS-SUOMI

pj. Arja Lehtonen p. 040 557 2245 arja.h.lehtonen@kolumbus.fi

ERTON UUTISIA VUODENVAIHTEEN KAMPANJAT RATKESIVAT kampanjoimme e-laskuun siirtymisen puolesta. Kaikkien viitemaksuista e-laskuun 31.1.2017 mennessä siirtyneiden jäsenten kesken arvoimme kolme 100 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Arvonnan voittajia olivat: Turo Matintalo Porista, Hanna Isohanni-Nikula Espoosta ja Kari Renko Paimiosta. VUODENVAIHTEESSA

42 |

TOIMI

| 1-2017

Toisessa kampanjassamme pyysimme päivittämään tietoja liiton eAsioin­ nissa. Työpaikka- tai yhteystietonsa 31.1.2017 mennessä päivittäneiden kesken arvottiin BEATS Solo3 Wireless -kuulokkeet. Tällä kertaa arpaonni suosi Sari Nyrhilää Seinäjoen Hyllykalliolta. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Lämpimät onnittelut!

TYÖTTÖMYYSKASSAN EASIOINTI UUDISTUI UUDISTUKSESSA ON KIINNITETT Y erityistä huomiota muun muassa mobiilikäyttöön, tietototurvaan, sisällön selkeyteen ja käyttömukavuuteen. Kassan eAsioinnissa voit hoitaa työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen liittyviä asioita kuten tarkastella hakemuksesi käsittelyn tai maksujen tilannetta, lähettää työttömyyspäivärahahakemuksen tai jatkohakemuksen liitteineen sekä tehdä vuorottelukorvaushakemuksen tai sen muutosilmoituksen.


TEKSTI

SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI TÄLL Ä PAL STALL A L APSET SELIT TÄVÄT ERTOL AISIA AMMAT TEJA .

UUSI ALKU

Astrid Kerrman, 9 vuotta menee varmaan markkinoille ja tutkii siellä hintoja tai ovatko tavarat hyödyllisiä. Hän kertoo tutkimuksen tulokset niille myyjille tai vaikka poliisille, jos huomaa, että markkinoilla myydään huumeita. Luulen, että markkinatutkijaksi voi opiskella yliopistossa, jos ottaa markkinatutkimuskursseja. Se ammatti sopii yksinäisille ihmisille, koska työtä tehdään yksin. Jos sitä tekisi jonkun toisen

MARKKINATUTKIJA

kanssa ja he olisivat eri mieltä, voisi syntyä tappelu. Vanhempieni mielestä minulle sopisi ammatti, jossa vertaillaan hintoja. Kommentoin aina kaupassa, jos joku on erityisen halpa tai kallis. Se on ehkä lähellä sitä markkinatutkijan työtä. Mutta en haluaisi tehdä sitä, koska se kuulostaa aika tylsältä. Työn pitäisi olla kivaa, ja siitä pitäisi saada tarpeeksi palkkaa. En tiedä vielä

yhtään, mitä haluaisin tehdä aikuisena. Nyt haluan vain leikkiä kavereideni tai Namu-hamsterini kanssa. Tykkään myös piirtää paljon. Onneksi vielä ei tarvitse tietää, mitä työtä tekee aikuisena. Minulla on aikaa 20-vuotiaaksi asti, koska vasta silloin aletaan hankkia työtä. Siihen saakka leikin ja käyn koulua. Siellähän oppii niitä taitoja, joita töissä sitten tarvitsee. Astridin äiti on graafikko ja isä on yrittäjä.

TOIMI

| 1-2017 | 43


Saitko tammikuussa paperia postilaatikkoon?

MITÄ JOS SIIRTYISIT E-LASKUUN! KÄTEVÄ

Viivakoodi, tilinumero ja muut tiedot ovat valmiina. Niitä ei tarvitse näpytellä erikseen. Saat laskun käyttöösi jopa vuorokaudessa. Maksat muutamalla napin painalluksella.

NOPEA

Saat laskun omaan verkkopankkiisi. TURVALLINEN Laskut säilyvät arkistoituna myöhempää tarkastusta varten. Pienennät hiilijalanjälkeäsi, säästät luontoa ja vähennät turhia paperipinoja kotonasi.

EKOLOGINEN

NÄIN SIIRRYT E-LASKUUN VERKKOPANKISSASI: A) tilaa e-lasku etsimällä laskuttajatiedot nimellä Toimihenkilöliitto ERTO, tai B) klikkaa ”tilaa e-lasku” maksettuasi jäsenmaksun. Molemmissa vaihtoehdoissa saat seuraavan jäsenmaksulaskusi suoraan verkkopankkiisi e-laskuna. Tieto e-laskun tilaamisesta siirtyy pankin kautta ERTOn jäsenrekisteriin. Kattosummaista jäsenmaksua maksavat saavat e-laskun valmiiksi kattosummalla lähettämällä viestin ”haluan e-laskun kattosummalla” jäsenrekisteriin jasenpalvelu@erto.fi.

HELPPOA, EIKÖ VAIN!

Toimi 1/2017  

Brändää ammattitaitosi, ura eteenee mutkitellen, opettele hyväksi tyypiksi, haluatko olla oman työyhteisösi mielipidejohtaja?

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you