{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

pa r em m a n t yöpä i vä n puoles ta

1-13

TYÖAIKA VAI SINÄ Kumpi joustaa? Suunnittele eläkkeesi! tapaa vaalia vapaa-aikaa Tabletti tuo hupia

7

Työaika on tessissä Tohtorille vai töihin? Pomo käskee kotiin Keltainen kevät piristää ”Olen liikuntahullu”

Jaana Alatalo:

Uskalsin päästää irti upeasta urasta JÄSENLEHTI


Toimihenkilöliit to ERTOn jä senlehti Pä ätoimit ta ja Kristiina Ahonen Toimituspä ällikkö SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ulkoa su Marko von Konow Kir joit ta jat Sari Alhava , Helinä Hirvikorpi, Antti Isok anga s, Tar ja K arl sson, K atariina Kr abbe, Jari Peltor anta , Elina Venesmäki, Kirsi Poikol ainen, Miina Poikol ainen ja Tiina Torppa Kuva a jat ja kuvit ta jat Jonna Koski ja Juha Myllymäki Toimituksen

20

yhteystiedot Fondamenta Media Oy Tarkk ´ampujankatu 4 A 39

0 0140 Hel sinki p. 040 554 7 780 susanna .cygnel@ fondamenta .fi

Kello käy

Työaika vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja työn laatuun. Ylipitkät työajat vievät voimat, mutta mikä on riittävä määrä duunia?

sisältö 1-2013

w w w.toimilehti.fi http://issuu.com/ toimi Sähköposti toimi@erto.fi Julk aisija Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

TOIMIN JUTUT 16

Elämäntaitajaksi

Jaana Alatalo havahtui: työ ei voi olla koko elämä. Hän tuuletti urasuunnitelmansa ja pehmensi arvojaan. Nyt hänellä jää aikaa myös perheelle ja harrastuksille.

Minne menet, työaika?

28

Yrityksien pitää olla entistä tehokkaampia pärjätäkseen kilpailussa. Työntekijöistä ei välttämättä saa lisää tehoja irti lisäämällä työtunteja, vaan kehittämällä työoloja.

33

Tiedä, mistä pomo puhuu Kun on saamaisillaan työpaikan, ei ehkä ajattele kaikkia sudenkuoppia tai mieti työehtosopimusslangia. Siksi Toimissa on uusi palsta: Pärjää & päde. Nyt on aiheena työaika.

TOIMIN VA K IOT

TOIMIN PA LSTAT

3 Pä äkirjoitus & Jurin juttu

4 Toimi oikein

8 Työ & Pari

Tuire-pomo yrittää potkia tunnollisen Leenan välillä kotiin. 12 Parasta työssäni

Soili Vivolin. 13 Kotiläksyt

Antti Isokangas palasi Toimin kirjakolumnistiksi. 14 Omat rahat

Katse tiukasti eläkkeessä. 31 Kolumnisti

Kolumnistina aloittaa Tiina Torppa, joka puhuu työminästä perheessä. 32 vapa ata aika a

Tommi Saari on liikuntahullu. 35 7 tapa a

jättää työt työpaikalle. 43 Uusi alku

Jenina Mattsson, 9, on jyvällä veroneuvojan hommista.

2 |

toimi

| 1-2013

Asiantuntijat vastaavat.

Mediamy ynti Kristiina Ahonen, p. (09) 6132

3267

Painopaikk a Forssa Print

2013

5 Ura & ihmiset

Äiti palaa ehkä töihin. Määräaikaisuuden syyt selville. Sopisitko ERTOn Nuoreksi?

Aik ak auslehtien Liiton jä sen ISSN

0783-9693

6 Työ & terveys

Nuhanenä saattaa olla työkuntoinen. Syö sokeria kohtuudella. Näin rakennat peruskuntoa! 9 myös naisille

Tabletit tutuiksi. 10 Trendi & törmäys

Keltainen tuo kevään. Nukkumisasentosi paljastaa sinut. Sushi on uusi pizza, mutta mikä mahtaa olla in? 37 ERTON järjestösivut

juha myllymäki kuva si k anteen Ja ana al atalon.


pääkirjoitus

Juhlaa koko vuosi ERTO täyttää 45 vuotta. Sen kunniaksi hemmottelemme jäseniämme kuukausittaisilla jäseneduilla ja arvonnoilla.

E

RTOn 45-vuotissyntymäpäivät ovat iloisten yllätysten juhlavuosi. Arvomme kuukausittain laadukkaita palkintoja kaikkien jäsentemme kesken. Kun maksat jäsenmaksusi oikein, olet automaattisesti mukana arvonnoissa. Arvonta suoritetaan jokaisen kuukauden lopussa, ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Maaliskuun pääpalkintona on lippuja MM-lätkäpeleihin ja huhtikuussa festareille. Toukokuussa jäsen voi voittaa kokin käyttöönsä. Kesäkuussa arvomme lukupaketin, heinäkuussa luksusristeilyn ja elokuussa digikameran. Syyskuussa voittona on sisustussuunnittelijan lahjakortti. Lokakuussa pääpalkintona on huippupuhelin ja marraskuussa joulusiivous kotiin. Joulukuussa täytämme jäsenen kaapit herkuilla. Juhlavuoden ajan tarjoamme kuukausittain vaihtuvia jäsenetuja. Tiedossa on niin kosmetiikkaa, matkoja, kirjoja, alppitalohuoneistoja, viisumeita, frisbeegolf-tuotteita ym. Edut täsmentyvät koko vuoden ajan. Lisätietoa juhlavuoden eduista ja arvonnoista saat nettisivuiltamme.

Jurin Juttu

Kaikki jäsenemme perheineen ovat tervetulleita mukaan pääjuhlaan Linnanmäellä. Se on varattu ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina 8. kesäkuuta 2013 kello 9.30–13.00. ERTO-rannekkeen saat koko porukalle 10 euron omavastuulla per henkilö. ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja esittelypisteitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa. Tilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu, joten varaathan sisäänpääsyyn oikeuttavat rannekkeesi pian. Katso lisätietoa tämän lehden takakannesta. Myös Toimiin on tehty uudistuksia. Suositut palstat Työ & Terveys ja Omat rahat saivat lisää tilaa. Toimiin palaa kaivattu Kotiläksyt-kolumnisti Antti Isokangas, ja Työhuoneelta-kolumnistina aloittaa Tiina Torppa. Trendi & Törmäys -palstalla käsittelemme ajankohtaisia oivalluksia ja vinkkejä. Pärjää & Päde -palstalla esittelemme työelämän termejä ja kovia faktoja. Muiden palstojen sisältöjä ja käsittelytapoja on viilattu. Samoin lehden ulkoasua on uusittu monin uusin elementein. Antoisaa juhlavuotta!

Iloisten yllätysten juhlavuosi

Kristiina Ahonen päätoimittaja

Erton puheenjohta ja Juri A altonen kertoo, mitä on miettinyt viime aikoina .

Suomessa elää kerrallaan vain yksi totuus. Kulloistakin totuutta tiedotusvälineet ja yhteiskunnan kellokkaat toistavat totisina ja viisaina. Erimielisten esitykset vaietaan naureskellen hiljaisiksi. Juuri nyt ainoa hyväksyttävä totuus on Suomen kilpailukyvyttömyys ja tarve leikata palkansaajien etuja ja helliä raharikkaita uusilla kannusteilla. Julkisuudessa toistetaan Nalle Wahlroosin vetoomuksia yritysverotuksen alentamisesta ja uusien tukimuotojen keksimisestä pääomille. Juhana Vartiaisen ikääntyneiden palkanalennuspuheita siteerataan kilometritolkulla lehtien palstoilla. Toimittajien innokkuus ei riitä tutkimaan esitysten perusteita. Laajalta julkisuudelta pysyy piilossa mm. se, että Suomi on sijoittunut maailman kilpailukykyvertailussa maailman kärkisijoille, luottoluokituksemme on vahvistettu vakaasti parhaimpaan luokkaan ja OECD-kustannusvertailussa menestymme loistavasti. Ongelmien syynä tuntuu olevan enemmän yritysjohtajien osaamattomuus kuin palkansaajien edut.

Yhden totuuden Suomi.

toimi

| 1-2013 | 3


ura&ihminen

toimi oikein Kysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

Marjukka Mikola

KTK, CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja

Matti Orkovaara

varatuomari, ERTOn edunvalvonta­johtaja

Some potkii uralle?

?

Pörrään mielelläni netissä, lähinnä Facebookissa. Olen kuullut, että jotkut käyttävät netti­ verkostojaan hankkiessaan töitä. Miten somea pitäisi hyödyntää työnhaussa? Nimim. Verkot vesille

Sosiaalinen media, erityisesti LinkedIn toimii merkittävänä työnhaun kanavana. Rekrytoijat etsivät osaajia avoimiin tehtäviin LinkedInin ja erilaisten CV-tietokantojen kautta. Yritykset ilmoittelevat avoimista tehtävistä myös Facebookissa, joskin LinkedIn toimii enemmän ammatillisen verkostoitumisen kanavana. Oman LinkedIn-profiilin rakentaminen kannattaa, sillä sinut voidaan löytää profiilisi avulla. Laadi profiilisi huolella ja käytä sellaisia hakusanoja, joilla toivot itsesi löydettävän. Käytä olennaisia sanoja nimikkeessäsi, yhteenvedossa, työtehtävien kuvauksessa sekä osaamisissasi. Pidä profiilisi ajan tasalla ja liitä profiiliin itsesi näköinen ja työyhteyteen sopiva valokuva. Varmista myös, että sähköpostiosoitteesi on oikea. Ratkaisevaa LinkedInissä osaamisen selkeästi esiin tuovan profiilin lisäksi olennaisyrittäjäksi ta on verkostoituminen. Verkostoidu ryhtymisessä rohkeasti ihmisten kanssa, ylläpidä on, että verkostojasi ja pyydä suosituksia, jotka näkyvät profiilissasi. Seuraa asiakkaita kiinnostavia yrityksiä, liity mielenolisi useita. kiintoisiin ryhmiin ja osallistu keskusteluihin, sillä näin voit tuoda aktiivisesti osaamistasi esiin ja herättää rekrytoijien mielenkiinnon. Marjukka Mikola

Ylityöpakko?

?

Meillä työpaikalla jää välillä paljon töitä tekemättä, ja silloin pomo alkaa kysellä töihin. En ole erityisen innostunut jäämään töihin työajan jälkeen, mutta en halua vaarantaa työpaikkaani kieltäytymällä. Onko ylitöihin pakko suostua? Nimim. Kotiolot voittaa

Työaikalaissa sanotaan harvinaisen selvästi, että ”ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa var-

4 |

toimi

| 1-2013

Ralf Sund

VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

ten erikseen antamalla suostumuksella” (TaL 4:18,1 §). Ylityötä tehdään siis työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella. Työntekijällä on oikeus aina kieltäytyä. Perustelu on kuitenkin syytä kertoa, mutta se voi olla oma meno, väsymys jne. Työntekijän oma-aloitteinen työ on yleensä liukumia tai muuta vastaavaa, eikä ylityötä. Hätätyö on kuitenkin syytä erottaa ylityöstä ja siihen on suostuttava lain mukaan joissakin tapauksissa: ”Kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen…”. Nämä tilanteet ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia. Matti Orkovaara

Ryhtyisinkö yrittäjäksi?

?

Minua on epäsuorasti pyydetty irtisanoutumaan ja tekemään vanhat hommani oman firman kautta. Tuleeko yrittäjyys kalliiksi vai kannattaisiko tällaista vaihtoehtoa harkita? Nimim. Ehkä ex-palkkatyöläinen Oman firman kautta yhdelle asiakkaalle työskentely on erittäin riskialtista. Monella tavoin turva on palkansaaja-asemaa heikompi. Järjestely saattaa tulla kalliiksi. Yritystoimintaan liittyy jonkin verran byrokratiaa, joka yrittäjän on hoidettava. Hinnoittelussa pitää osata huomioida kaikki työhön liittyvät sivukulut. Alihankintasuhteen voi irtisanoa paljon helpommin kuin työsuhteen. Tällaisen tarjouksen yhteydessä kannattaa tarkkaan miettiä, miksi järjestelyä tarjotaan. Kenen etuja se viime kädessä palvelee. Ratkaisevaa yrittäjäksi ryhtymisessä on, että asiakkaita olisi useita. Näin toiminta tukeutuisi useammalle jalalle. Kun yksi jalka pettää, muut kantavat. Oman työnsä muuntaminen yrittäjyyteen tuo pitkällä tähtäimellä lisää turvattomuutta, pidempiä työpäiviä ja alhaisemmat ansiot. Poikkeuksiakin on, mutta harvassa. Ralf Sund


koonnut

ura&ihminen

susanna cygnel

TAKAISIN RUOTUUN pitäisi palata vauvalomalta töihin, vaikkei huvittaisi. Mahdollisuus äitiyden ja työminän yhdistämiseen auttaisi. Perheen toimeentulon varmistaminen ajaa äidit töihin perhevapaalta. Näin kertoo Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tutkimus. Moni äideistä palaa vanhempainvapaalta työhön jokseenkin vasten tahtoaan miehensä epävarman työtilanteen tai työttömyyden takia. Valoisa puoli silloin tosin on, että usein mies jää kotiin hoitamaan lapsia ja huoli lapsen hyvinvoinnista on työpäivän

Jossain vaiheessa

Tiesitkö? Niiden naisten, joiden nuorin lapsi on alle kouluikäinen, työvoimaosuus oli toissa vuonna huikeat 86,6 %. Lähde: Työterveyslaitos (Työvoimaosuus= työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.)

ajan poissa naisen päiväjärjestyksestä. Tutkimukseen osallistuneista naisista kolmannes oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen. Puolet oli edelleen hoitovapaalla ja viidennes kotona, koska heillä ei ollut työpaikkaa. Moni äideistä teki keikka- ja viikonlopputöitä saadakseen jalansijaa työelämässä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on kolmivuotias. Naiset pitävät perhevapaata hyvänä ja myönteisenä asiana. Pitkittynyt poissaolo voi kuitenkin nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää riskiä syrjäytyä työelämästä. Ammattitaito ruostuu, jos sitä ei käytä. Äitejä työhön paluu saattaa jopa masentaa ja pienten lasten äidit kokevat työkykynsä hieman alentuneeksi. Nämä asiat pitäisi huomioida esimerkiksi neuvolassa, sillä perhevapaat eivät saisi lisätä väestön terveyseroja. Työnteon ja lastenhoidon yhdistäminen erilaisin joustavin työratkaisuin olisi mainio tapa tasoittaa naisten paluuta työhön vanhempainvapaalta ja sitouttaisi äidit työpaikkaansa paremmin. Työpaikoille kaivataan siis lisää perheystävällisiä käytäntöjä ja avointa keskustelua.

Miksi määräaikaisuus? Uusi l aki helpotta a määräaikaisen työntekijän mahdollisuutta arvioida työsuhteensa perusteita. Työantajan on pitänyt vuoden alusta antaa määräaikaiselle työntekijälle selvitys siitä, miksi työsuhde on määräaikainen ja milloin määräaikainen sopimus päättyy. Myös vuokratyöntekijä on oikeutettu selvitykseen, josta tulisi ilmetä samat asiat. Lisäksi vuokratyön tilaajan pitäisi pyynnöstä ilmoittaa henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Lakimuutoksen taustalla on raamisopimus, jossa penätään työsuhdekäytäntöjen yhdenmukaisuutta. Lisäksi korkein oikeus antoi vuosi sitten ratkaisun vuokratyöstä ja määräaikaisista työsuhteista. – Vuokratyö ei ole korkeimman oikeuden mukaan automaattisesti peruste solmia määräaikaista työsopimusta, vaan perusteita arvioidaan samalla tavalla kuin muissakin työsuhteissa, huomauttaa vanhempi hallitussihteeri Anne-Mari Mäkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tsekkaa työelämän muistilista

Oletko saanut töitä? Onnea! Tarkista, että tiedät kaiken, mitä sinun uutena työntekijänä pitääkin tietää. Klikkaa video auki osoitteesta www.tyoelamaan.fi. Toimitus suosittelee! Julkaisija: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Kuinka… h yö dy l l i s tä o n oll a nuori?

ERTO Nuorten toiminta

on tarkoitettu alle 36-vuotiaille työssäkäyville jäsenille ja opiskelijajäsenille ertolaisilla aloilla.

10 hyvää syytä kuulua ERTO Nuoriin 1. ERTO Nuorten tapahtumissa on koulutusta, toimintaa, rentoa menoa, tietoa ja kokemusten vaihtoa. Tutustut muihin ertolaisiin nuoriin. 2. Saat henkilökohtaista palvelua työsuhdeneuvonnasta. 3. ERTOn lakimiehet ja asiantuntijat hoitavat työsuhteeseesi liittyvät neuvottelut ja riita-asiat. 4. Työttömyyden kohdatessa saat ansiosidonnaista päivärahaa edellytysten täyttyessä. 5. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan alasi työehtosopimuksen sisältöön. 6. ERTOn luottamusmies auttaa sinua työpaikallasi. 7. Voit osallistua ERTOn järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin. 8. Saat alennuksia mm. vakuutuksista, risteilyistä, hotelleista ja polttoaineesta. 9. Jäsenmaksuun kuuluu matkustajavakuutus vapaa-ajan ulkomaanmatkoille. 10. Opiskelijana saat kaikki ERTOn edut, vaikka opiskelijajäsenyys on ilmainen. (Liiton ja työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi liityt, kun siirryt työelämään.) Liity ERTO Nuorten jäseneksi osoitteessa www.erto.fi/liityjaseneksi/opiskelijat ja hyödynnä samalla kaikki etusi.

toimi

| 1-2013 | 5


työ&terveys

Tohtorille, töihin tai petiin lunssan takia ei tarvitse jäädä kotiin, jos työkyky on ennallaan. ”Talvisaikaan monilla on jatkuvasti joitain flunssan oireita, kuten nuhaa tai köhää. Ne eivät automaattisesti tee työkyvyttömäksi. Jokaisen täytyy harkita itse, pystyykö keskittymään työntekoon vai ei”, toteaa työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta. Jos työ on fyysisesti kuormittavaa tai jos työnteosta ei tule niistämisen, yskimisen ja aivastelun takia mitään, kannattaa jäädä kotiin. Martimo muistuttaa, ettei ratkaisua tarvitse tehdä heti aamusta. ”Voi mennä töihin ja katsoa, miltä olo tuntuu ja tarpeen mukaan lähteä kesken päivän kotiin.” Martimon mukaan pienen flunssan takia ei tarvitse jäädä töistä pois suojellakseen työkavereita tartunnalta. ”Taudit ovat tarttuvimmillaan silloin, kun oireita ei edes ole. Julkisilla paikoilla kuten liikennevälineissä ja supermarketeissa

on paljon korkeampi tartuntariski kuin työpaikoilla. On tietysti eri asia, jos työskentelee esimerkiksi huonokuntoisten vanhusten tai vastasyntyneiden kanssa, joilla on huonompi vastustuskyky.” Osa työnantajista edellyttää heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä lähtien lääkärin tai työterveyshoitajan todistusta. Mikäli lääkäriin ei tarvitse työnantajan puolesta hakeutua, jokaisen täytyy Martimon mukaan miettiä itse, ovatko oireet sellaisia, että ne vaativat lääkärin hoitoa. Yksi sairauden mittari on kuume, mutta ilman sitäkin kannattaa hakeutua hoitoon, mikäli oireet eivät tunnu tavanomaiselta flunssalta. Tavallinen virusflunssa voi kestää helposti viikon tai kaksikin, eikä lääkäri voi tarjota siihen muuta hoitoa kuin empatiaa. Flunssa on ohi viimeistään, kun kuumetta ei enää ole. ”Jos pystyy lukemaan kotona lehtiä ja keskittymään työasioihin, niin töihinpaluulle ei ole estettä”, Martimo totetaa. teksti

Miina Poikol ainen

JÄÄKENTTIEN KUNINGATAR mutta mitä tekee äiti – seisoo ja hytisee. Väärin! ”Parhaiten ajan saa kulumaan ja hien pintaan, kun työntää itsensä lasten jääkiekkopeliin mukaan. Mailasta saa mukavasti tukea”, ehdottaa Mila Kajas, entinen huippuluistelija. Tai kokeile kuntoilua: Ensin reippaasti kenttää ympäri eteen- ja taaksepäin. Sen jälkeen kyykkyyn–ylös-pumppauksia, jotka tuntuvat reisissä. ”Perusluistelupotkuja kannattaa aina harjoitella ja taaksepäin luistelua sekä sirklausta. Luistelutaito kehittyy mutkitellen ja liukumalla yhdellä jalalla”, Kajas neuvoo.

L apset luistelevat,

6 |

toimi

| 1-2013


koonnut

työ&terveys

susanna cygnel kuvat shut terstock

Sokerihiireksi vahingossa päivittäin enintään 50 grammaa, suosittelee Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Määrä kertyy huomaamatta jo piilosokerista. ”Ihminen sietää hyvin muutaman kymmenen grammaa sokeria päivässä. Minun on vaikea tukea sitä näkökulmaa, että sokeri olisi myrkkyä, jota ei pitäisi käyttää lainkaan”, toteaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Suurin ongelma terveyden kannalta on hänen mukaansa lisätty sokeri, jota tulee helposti esimerkiksi virvoitusjuomista, karkeista, makeisista ja kekseistä. Näitä tuotteita ei pitäisi syödä ja juoda päivittäin. Fogelholm muistuttaa, että esimerkiksi muroissa ja jukurteissa on paljon piilosokeria, ja etenkin lasten tulisi syödä niitä vähän, jos lainkaan. Aikuisten taas ei pitäisi lisätä kahviin ja teehen sokeria, varsinkaan, jos niitä juo päivässä monta kupillista. ”Sokerin käytössä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, ettei itse lisää sitä mihinkään, kuten ei suolaakaan. Mikäli suurimmat sokerinlähteet ovat sellaisia tuotteita, joita ei syö päivittäin, niin en olisi huolissani sokerin liiallisesta saannista.”

sokeria saisi syödä

Lääkäri Antti Heikkilä tunnetaan vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana. Hänen mukaansa sokeri nykyisessä muodossaan on luonnoton ravintoaine ja terveydelle haitallisempaa kuin rasva. Heikkilä suositteleekin lopettamaan sokerin käytön kokonaan, sillä se aiheuttaa lihavuuden ja karieksen lisäksi muun muassa diabetesta ja sydäntautia. 12 myyttiä sokerista -blogitekstissään Heikkilä toteaa myös, että sokeri aiheuttaa riippuvuutta eikä sitä pitäisi antaa lapsille lainkaan. teksti

Miina Poikol ainen

Pois pelistä Influenssan vuoksi menetetään joka vuosi 700 000–1 000 000 työpäivää. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

k u n to r akentuu

syntyy yllättävän kivuttomasti.

Kelpo kunto

1. Kunto kasvaa pitkäkestoisessa, suhteellisen matalatehoisessa liikunnassa. Keho lämpenee, kun iholla helmeilee pieni hiki. Hengästyt hieman, mutta puuskuttaa ei saa. 2. Harjoittelun pitää olla enimmäkseen miellyttävää, jotta sitä haluaa tehdä. Aloita siis rauhallisesti kävellen ja lisää sitten vauhtia. 3. Säännöllisyys on kunnon peruskivi. Voit kävellä vaikka joka päivä, mutta vähintään viidesti viikossa. Sopivassa viikko-ohjelmassa on esimerkiksi kaksi tunnin ja kolme puolen tunnin lenkkiä viikossa. Sisällytä osa lenkeistä hyötyliikuntaan: kävele kauppaan tai lounastapaamiselle.

Suu kuntoon Suussa el ä ä valtavasti mikrobeita, jotka yleensä ovat ihan hyväksi ja suojaavat haitallisilta bakteereilta, viruksilta sekä sieniltä. Suussa elää kuitenkin myös yleisvaarallisia taudinaiheuttajia, jotka voivat karata koko kehon verenkiertoon. Niitä pesii hoi-

Kuinka…

tamattomissa haavaumissa ja hampaiden tulehduspesäkkeissä. Esimerkiksi sydäntai aivoinfarktin laukaissut mikrobi voi olla lähtöisin suusta. Suun tulehdukset uhkaavat vakavalla tavalla erityisesti niiden terveyttä, jotka ovat muutenkin huonossa kunnossa. Vastustuskyvyn ollessa alhaalla melko harmittomatkin pöpöt voivat altistaa esimerkiksi sydäntai aivoinfarkteille. Tee vastaisku! Poista pöpöt hampaista kaksi kertaa päivässä huolellisesti harjaten ja päivittäin hammaslangalla. Verenvuoto hampaita harjatessa on aina hälytysmerkki. Jos siis suussasi muhii tulehdus, varaa aika hammaslääkärille. Siellä poistetaan ienrajaasi kiusaava hammaskivi ja paikataan reiät.

4. Nosta jaksamistasi niin, että teet lopulta kaksituntisen lenkin kerran viikossa (hanki lenkkikaveri, niin aika kuluu siivillä). Voit korvata sillä yhden puolen tunnin lenkin. 5. Ärsytä kehoa muuttelemalla etenemisen tahtia sekä lenkin sisällä että eri lenkeillä. Hetkellinen huohotus ei haittaa, kunhan palaat pian takaisin sellaiseen vauhtiin, että voit puhua puuskuttamatta. 6. Keksi vaihtoehtoja kävelylle. Jos hölkkä tuntuu vastenmieliseltä, älä vaadi itseltäsi sitä. Kokeile lumikenkäilyä, umpihankihiihtoa tai retkiluistelua. Kesän korvilla kaiva esiin polkupyörä tai lähde soutelemaan.

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

toimi

| 1-2013 | 7


työ&pari

koonnut

Sari Alhava kuva Juha Myllymäki

Työntekijä Leena Mellin, 48 , kirjanpitäjä, KLT, Pretax Accounting Oy:ssä Esimies Tuire Parkkonen, 48, tiimiesimies, KLT, Pretax Accounting Oy:ssä

Työ imaisee mukanaan Tuiren ei tarvitse miettiä, tekeekö hänen alaisensa riittävästi töitä. Leena Mellin: Olen äärettömän vastuuntuntoinen ihminen. Pyrin tekemään kaikki annetut työt heti, vaikka niitä olisi kiireisenä aikana ehtinyt kasaantua paljonkin. En halua sanoa asiakkaalle, etten ehdi tai pysty tekemään jotakin. Kannan vastuuta niin omasta työstä kuin firman maineestakin. Iltaisin koko toimisto hiljenee ja siellä saa tehtyä paljon töitä, vaikka olisikin jo fyysisesti ja henkisesti väsynyt. Puhelimet eivät soi tai sähköpostin merkkiääni piippaa. Siksi työpäivän jatkaminen iltaan houkuttaa. Huomaan myös tulevani helposti ahneeksi. Kun saan jonkin asian valmiiksi ja on vauhti päällä, niin tuumaan, että teenpäs vielä tuonkin. Kahvitauko jää toisinaan pitämättä, mutta ruokatauon pidän kyllä aina. Pahimmillaan täällä on tullut istuttua aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Yöksi en sentään ole koskaan jäänyt.

Toki tähän ammattiin kuuluu se, etteivät työt lopu aina silloin, kun työaika loppuu. Tilinpäätösaikaan pitäisi tehdä yksi ylimääräinen

Tuire Parkkonen:

8 |

toimi

| 1-2013

tuire huikkaa usein töistä lähtiessään Leenalle: ”muista sitten lähteä ajoissa kotiin”.

kuukausi muun työn ohessa. Kevät on kiireistä. Vaarana on rytmin jääminen päälle. On ammattilaisen tunnusmerkki, että kantaa vastuun omien työtehtäviensä lisäksi kokonaisuudestakin. Pitkien työpäivien tekemisen pitäisi kuitenkin olla poikkeuksellista eikä tapa. Virheet lisääntyvät väsyneenä, ja työergonomia sekä työhyvinvointi heikkenevät. On tärkeää, että töiden lomassa syö, juo ja jaloittelee riittävästi. Leenan kanssa olemme työskennelleet yhdessä yli kolme vuotta. Voin sanoa hänelle suoraan, että nyt olisi aika lähteä kotiin, jos päivät näyttävät pitenevän. Joskus häntä joutuu houkuttelemaan ihan tosissaan. Tai katsomme, mitä hänen töistään voisi joku muukin tehdä erityisen kiireisenä aikana. Liiallisten viikonlopputöiden esteenä on kulkukorttimme, joka toimii vain arkisin. Viikonlopputöistä on sovittava erikseen esimiehen kanssa, joten niitä ei pääse kertymään huomaamatta.


koonnut

myösnaisille

Jari Peltor anta kuva Apple

Tabletti kainaloon ja menoksi

Kevyt tabletti kulkee kätevästi mukana. Sen avulla voi lukea lehtiä, asioida netissä, kuunnella musiikkia tai katsoa vaikka elokuvia

T

abletti on tietokoneen ja kännykän välimuoto: pienikokoinen kannettava tietokone, jossa on kosketusnäyttö eikä erillistä näppä i m i stöä . Puhutaan niin ikään kämmentietokoneesta. Tabletit maksavat noin 300–850 euroa. Tabletti sopii parhaiten viihdyttäjäksi ja nettisurfailuun sellaiselle, joka matkustaa paljon. Ilman sim-korttia tabletilla pääsee nettiin vain siellä, missä on tarjolla avoin langaton verkko (WiFi). Jos siis haluaa käyttää tablettia vapaasti missä vain, kannattaa ostaa versio, jossa on sim-kortille paikka. Kehittyneemmissä tableteissa on toimisto-ohjelmiakin, mutta kosketusnäytöllä kirjoittaminen ei ole yhtä sulavaa kuin naputtelu kannettavan tietokoneen

näppäimistöllä. Joihinkin tabletteihin voi hankkia erillisen telakointinäppäimistön kirjoittamiseen, mutta jos tarvitsee matkalle varsinaista työkonetta, kannettava tietokone on oikeampi valinta.

TULEVAISUUDEN MENESTYJÄT? ASUS VivoTab -hybriditabletti vaikuttaa lupaavalta. Siihen on kehitetty uudenlainen kansimekanismi: telakointiasemana toimivan kannen saa helposti irti, jolloin laitteesta tulee tabletti kosketusnäytöllä. Asuksen PadFone menee vielä pidemmälle. Se yhdistää älypuhelimen ja tabletin telakointiaseman: Puhelin napsautetaan kiinni telakointiaseman taakse, jolloin puhelimeen saadaan esimerkiksi lisää akkutehoa. Kokonaisuuteen kuuluu osoitinkynä, joka muuntuu käteen otettaessa kuulokkeeksi.

Windows -pohjainen

Valitse näistä Applen iOS + suurin sovellusohjelmatarjonta + akku kestää + monen mielestä helppokäyttöisin – kallis – kiinteää keskusmuistia ei voi laajentaa Samsungin Android + edullinen + muistia voi laajentaa SDmuistitikulla helposti ja halvalla – soveltuu huonosti työntekoon (ei kunnollista toimistoohjelmistoa) Windows RT + erityisesti yrityskäyttöön kehitetty järjestelmä, jossa voi käyttää esiasennettua Windowsin Office-ohjelmistoa (eli sopii työskentelyynkin) – marginaalinen markkinaosuus, koska järjestelmään voi asentaa ohjelmia vain Windowsmyymälästä (eli vähän sovelluksia saatavilla) Windows 8 + joustavampi kuin Windows RT, sama käyttöjärjestelmä kuin Windows-puhelimissa + toimii sekä vanhempien työpöytäohjelmistojesi että Windows-kaupasta ladattujen sovellusten kanssa – pienempi sovellustarjonta kuin kilpailijoilla

toimi

| 1-2013 | 9


trendi&törmäys MAAILMAN MYRSKYISSÄ

Ilman sosiaalista vastuuta Monet yrit ykset puhuvat korulauseita sosiaalisesta vastuusta, mutta vain pieni osa maailman yrityksistä pitää tärkeänä sosiaalisen vastuun kantamista. Kansainvälisen työjärjestön ILOn osastopäällikkö Peter Poschen arvelee, että olisi hyvin vaikeaa ja kallista saada isoa osaa yrityksistä kantamaan sosiaalista vastuuta, vaikka se olisi lainsäädäntöä nopeampi ja joustavampi tie muutoksiin. ILO on listannut neljä ehtoa kunnolliselle työpaikalle: Palkan on riitettävä ruokaan ja asumiseen sekä muihin välttämättömiin kuluihin. Työnteon on taattava hyvinvoinnin muutkin perusasiat. Kunnon työyhteisössä kunnioitetaan ihmis- ja ay-oikeuksia. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa päätöksiin, jotka vaikuttavat työyhteisöön. Nämä vaatimukset toteutuvat aika monella suomalaisella työpaikalla – toivottavasti – mutta on helppo uskoa, että suhteellisesti monella työpaikalla maailmassa nuo ovat vielä kaukaisia unelmia. Lähde: www.sask.fi

koonnut

susanna cygnel kuvat shut ter stock

HYVÄÄ MATKAA! Säntillinen suunnittelija on jo puoliksi reissussa. Mahduta matkatavarasi käsi­ matkatavaroihin, niin selviät lentokentän ruuhkista nopeasti kohti lomakohdetta. Tässä on muutama muukin oiva ehdotus: 1. Pakk a a vetoketjulliseen pussukkaan lennolla tarvittavat tavarat. Laita kassiin ainakin korvatulpat, huulirasva, käsivoide, hammasharja ja -tahna, käsipyyhkeitä, kynä, nenäliinoja ja ylimääräiset alusvaatteet.

varten kitsaasti. Mieti, mitä asukokonaisuuksia tarvitset, ja jätä niistäkin yksi kotiin.

2 . Pakk a a reissua

3. Valitse lempituotteista si matkakoot. Säästä rahaa ottamalla mukaan vanhat puolityhjät purkit, jotka voi heittää lopulta pois. Älä unohda pesuainetta vaatteiden käsipesuun.

tilaa löydöille. Jos tykkäät ostella matkamuistoja, pakkaa mukaasi varalta ohut tyhjä kassi.

4. Jätä pak a a siin

5. Ota muk a an tarpeeksi lääkkeitä, ettei sinun tarvitse käyttää lomaasi apteekin etsimiseen. 6. Osta halpa

kello ja pukukoruja reissuasusteiksi ja jätä

kalliit kotiin. kamerat, kännykät ja läppärit. Sijoita kunnolliseen adapteriin, joka varmasti käy kohteessasi.

7. L ata a etuk äteen

kotiosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi katoamisen varalle.

8. Kirjoita matk al aukkuusi

PITÄISKÖ USKOA?

Nukkumisasentosi paljastaa luonteesi Stressa a jat a settuvat mielellään yöllä sikiöasentoon – kuten itse asiassa aika moni muukin. Peräti 58 prosenttia ihmisistä käpertyy pienelle kerälle yöksi. – Mitä enemmän käpertyy, sitä enemmän hakee turvaa, toteaa vartalonkieleen erikoistunut Robert Phipps. Toiseksi yleisin asento on tukkiasento, joka kertoo itsepäisestä luonteesta. Siinä nukkuva uinuu vartalo suorana, kädet sivuilla. Noin joka neljäs nukkuja näyttää jahtaavan unissaan jotain kädet eteenpäin ojennettuina. Nämä ”kaipaajat” ovat Phippsin mukaan usein hyvin itsekriittisiä ja yrittävät yltää aina parhaisiin tuloksiin. Oudoin asento on vapaapudotus, jossa nukkuu yllättävän moni (17 %). Vapaaputoajat nukkuvat kasvot tyynyssä, kädet levällään. Heillä nukkuma-asento paljastaa, että elämä ei ihan pysy raiteillaan. Lähde: Redorbit.com

10 |

toimi

| 1-2013

9. L ähetä matk atiedot sähköpostilla parille läheiselle ystävälle ennen matkaa. Liitä mukaan passin­numero ja vakuutuspapereiden kopio siltä varalta, että sattuu jotain. 10. Kirjaudu lennolle netissä vuorokausi ennen lähtöä, jotta aikaa ei tuhraudu lähtöselvityksessä. Lähde: The Forbes

Pinnalla nyt… Nousussa on korealainen keittiö. Kansal-

lisruoka kimchi syntyy helposti kiinankaalista, chilistä ja mausteista. Se sopii vaikkapa luomupossun lisukkeeksi! Thaikastikkeet takahyllylle ja tilalle gochujang-maustetahna. Korealainen pizza, jeon, ei sisällä juustoa ja on siis eurooppalaista terveellisempää. Sen täytteeksi ladotaan esimerkiksi mereneläviä.

… ja sukelta a Texmex on niin toissapäivää ja sushi on uusi pizza.


trendi&törmäys

T

Keltainen kevät

alven selkä taittuu ja mieli herää uuteen valoon. Jos kevätväsymys painaa ja mieli tuntuu nuhraantuneelta, olotilaan voi vaikuttaa väriterapian keinoin. Keltainen tunnetaan inspiroivana värinä. Se saa uudet ideat virtaamaan ja muistin toimimaan tehokkaasti. Keltainen virkistää, aktivoi ja pistää mielen etsimään uusia haasteita. Se lievittää alakuloa. Keltaisen värin tarve voi myös viestiä työuupumuksesta tai vihjata uuden opiskelun alkamisesta. Vahvan puhtaan keltainen kangastilkku työpöydälle silmien edessä auttaa jo. Sen mieltä stimuloiva vaikutus sopii sekä opiskelijalle ja henkilölle, jolle päätöksenteko on työlästä. Keltaisen vaikutus luo etäisyyttä tunteisiin: sen ansiosta kykenemme katsomaan asioita etäämmältä ja loogisemmasta näkökulmasta.

Keltainen luo valoa, tilaa ja avaruutta. Se on paras pimeiden tilojen väri ja psykologinen lisävalon tuoja. Keltainen sisustus sopii seurustelutilaan, jossa iloisen puheensorinan toivotaan lisääntyvän. Olohuoneessa keltainen väri aktivoi mieltä. Keittiössä se luo valoa, kiihdyttää ruokahalua ja nestekiertoa saaden herkästi nälättämään ja janottamaan. Makuuhuoneessa keltaista kannattaa välttää, koska se saa apinamielen toimimaan ja ajatukset laukkaamaan, eikä uni ei tule silmään. Työpaikan sisustuksessa väri sopii tiloihin, joissa virkeälle mielelle on kysyntää. Mielikuvat saavat tulvia ja väri tuottaa miellyttävän visuaalisen ärsykkeen. Hyviä sijainteja keltaiselle ovat neuvottelutilat tai energian tankkaamiseen tarkoitetut taukotilat. Keltaisen pehmeän murretut maalivärit seinillä ovat hienostunut värivalinta niin kotiin kuin työtilaankin. teksti

Tar ja K arl sson. Kir joitta ja on värikonsultti.

BON APPÉTIT Onko elämää avokadopastan jälkeen? Ei hätää, trendikkyyttään keittiössä voi edelleen osoittaa slow foodilla. Sisälmykset ja halvat ruhon osat ovat nyt arvossaan. On ekologista ja

Pötsiä pata an

eettistä käyttää eläin kokonaan. Sisäfilee on noloa kerskakulutusta. Häränhäntää, pötsiä, lampaanpotkaa tai possunposkea pataan hautumaan, seuraksi kotimaisia juureksia.

toimi

| 1-2013 | 11


parastatyössäni

teksti

Susanna Cygnel kuva Juha Myllymäki

Soili Vivolin, 55

Parasta työssäni on… ja jatkuva mahdollisuus kehittyä sekä kehittää ovat minulle erittäin tärkeitä asioita. Myös työn monipuolisuus merkitsee paljon. Työskentelen talouspäällikkönä Työväen Sivistysliitto TSL:ssä, joka on vapaan sivistystyön järjestö ja tarjoaa koulutusta aikuisväestölle. Päävastuullani ovat kirjanpito, täsmäytykset, tilinpäätökset ja avustustilitykset. Taloushallinnossa uurastaa minun lisäkseni neljä ihmistä, joiden esimies olen. Ollakseen hyvä esimies ihminen tarvitsee hyviä alaisia. En tiedä, millainen esimies olen, mutta on meillä mainio työporukka. Päivitin työn ohessa tutkintoni yo-merkonomista

UUDEN OPPIMINEN

1981–2001

Kirjanpitäjä, eri tilitoimistot ja perheyritys Hyvinkäällä

2001–2009

Taloussihteeri, pääkirjanpitäjä Kuurojen Liitto ry

2009–2010

Talouspäällikkö Solidaarisuussäätiö

2010–jatkuu Pääkirjanpitäjä, talouspäällikkö, Työväen Sivistysliitto TSL

2023 Olen ehkä eläkkeellä. En kuitenkaan aio jäädä syrjään, vaan aikaa kansalaistoiminnalle jää enemmän.

1212| toimi toimi| 4-2012 1-2013

tradenomiksi, mutta varsinaisen opiskelun lisäksi opin työtä tekemällä. Olen oppinut esimerkiksi sen, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Asiat loksahtavat yhdessä tehden lopulta kohdalleen, vaikka huippusuoritukseen ei päästäisikään. Tosin paha tapani on tavoitella täydellisyyttä. Olen oppinut myös, että olemme työpaikassa riippuvaisia toisistamme, eri osastot ja niitä pyörittävät ihmiset. Talous antaa liiton työskentelyyn rungon ja vaikuttaa aina taustalla, mutta järjestössä se ei saa olla pääasia. Avoimuudesta on taloudenpidossa hyötyä kaikille, ja siksi kyselen asioita tarkasti, en ollakseni hankala.


Viestintäkonsultti

ant ti isok anga s lukee ammattikir jallisuutta puolesta si.

kotiläksyt

Ennustaminen on helppoa Lentäviä lauseita siteerataan usein virheellisesti. Yksi useimmin pieleen menevistä kuuluu seuraavasti: Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

L

ähteestä riippuen viisauden on lausunut The Signal and the Noise ei kerro ainoastaan ensimmäisenä Konfutse, tanskalainen presidentinvaalien ennustamisesta. Vaalit ja Silverin fyysikko Niels Bohr, amerikkalainen koo- toinen suuri intohimon kohde baseball ovat vain hemikko Groucho Marx tai Suomen pitkäai- delmällisiä esimerkkejä ennustamisen käytännöistä: kainen ulkoministeri Ahti Karjalainen. tiukkojen sääntöjen ja säännöllisten aikataulujen sääKaiken lisäksi sitaatin sisältökin on telemiä tapahtumia, joista on olemassa lähes loputtoväärässä. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole lainkaan masti numerotietoa. Kuten Silver osoittaa, maanjärisvaikeaa, jos nimi sattuu olemaan Nate Silver. tysten ennustaminen on valtavan paljon vaikeampaa Silver on nuori amerikkalainen tilastoguru, joka on kuin vaalitulosten ennustaminen. herättänyt huomiota blogillaan FiveThirtyEight ja sen Oikeastaan kirja ei kerro pelkästä ennustamisesta, hämmästyttävän tarkoilla ennustuksilla Yhdysvaltain vaan pikemminkin siitä, miten suuria ja ristiriitaisiavaalien vaalituloksista. Vuoden 2008 presidentinvaa- kin tietomassoja käsitellään ja analysoidaan niin, ettleissa bloggaaja päihitti suuret tutkimuslaitokset men- eivät ne herätä pelkoa ja hämmennystä, vaan lisäävät nen tullen ennustamalla vaalien aidosti ymmärrystämme ympätuloksen oikein 49 osavaltiossa röivästä todellisuudesta. Kyse 50:stä. Viime syksyn vaaleissa on siis aivan samasta asiasta Tilastoguru tulos oli vielä yhden parempi. kuin toimittajien, bloggaajien ja on herättänyt Täysin oikean presidenttienkonsulttien hokemassa muotihuomiota nusteen lisäksi Silver ennusti termissä big data. ennustuksillaan vielä tarkasti kongressivaalien ja Kuten muotitermejä yleensäsatojen paikallisvaalien tulokset vaalien tuloksista. kin, big dataa on käytetty liikaa vaalipiireittäin. ja yleensä aivan väärin. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan perin vanhanaikaisesta asiasta: numeraalisen tiedon hyväkMiksi Nate Silver ennustaa äänestäjien käyttäytymistä niin paljon paremmin kuin useimmat muut? sikäytöstä päätöksenteossa. Datasta on vain tullut big Tai kuten hän itse kysyy tuoreen menestyskirjansa sen vuoksi, että nykyaikainen informaatio- ja tietonimessä: The Signal and the Noise: Why So Many Predic­ teknologia tuottaa tietoa ennätyksellisen paljon – ja tions Fail–But Some Don’t? (Signaali ja häly: Miksi niin mahdollistaa sen ennätyksellisen tehokkaan käsittelyn. Arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia monet ennusteet epäonnistuvat – mutta jotkin eivät?) Silver ei ole Nostradamus, eikä hänen ennusteisiin- kaikesta ikinä tuotetusta tiedosta sa liity periaatteessa mitään ihmeellistä. Hän vain on syntynyt viimeisten kahden muistaa, ettei yhdestä kyselytutkimuksesta voi tehdä vuoden aikana. Siksi dataa myös luotettavia johtopäätöksiä, mutta kymmenen, sadan käytetään ennen näkemättömän tai tuhannen tutkimuksen yhdistelmästä voi. Kerää- paljon kaikilla elämänalueilla mällä riittävästi erilaisten kyselytutkimusten tuloksia yhteiskunnallisesta päätöksenteja yhdistämällä niitä muihin julkisesti tarjolla oleviin osta markkinointiin. tietoihin voi rakentaa malleja, joiden ennustamiskyky on paljon yksittäistä kyselyä korkeampi. Nate Silver ei tee kenesNate Silver muistaa myös, ettei valtakunnallisilla täkään big datan asiantuntikyselyillä ole kuin viihdearvoa maassa, jossa todelliset jaa eikä kirjan luettuaan osaa ratkaisut tehdään kourallisessa vaa’ankieliosavaltioita. ennustaa, kenestä tulee YhSiksi hän tekee ennustuksensa osavaltio osavaltiolta dysvaltain presidentti vuonna ja jopa vaalipiiri vaalipiiriltä. Minäkin olisin osannut 2016. Sen sijaan hän auttaa ennustaa, että Obama voittaa Kaliforniassa ja Mitt suhtautumaan terveen epäRomney Texasissa, mutta valtakunnan lopputuloksen luuloisesti niihin, jotka väittäkannalta sillä ei ole mitään merkitystä. vät osaavansa.

toimi

| 1-2013 | 13


omatrahat

teksti

kirsi poikol ainen kuvitus Jonna Koski

Omin varoin eläkkeelle

E

Eläkkeen kartuttamiseen on monia vaihtoehtoja. Sijoittaja voi yhä poimia myös veroetuja.

läkesäästämiseen tarkoitettujen pitkälaisia ja eri kohteisiin sijoittavia. Jos haluaa minimoida riskejä, aikaistilien eli niin sanottujen PS-tilien eikä halua tai ehdi aktiivisesti seurata markkinoita, kannattaa historia jäi lyhyeksi. Ne ehtivät olla olevalita yhdistelmärahasto – rahasto, jossa on sekä osakkeita että massa vain kolme vuotta, kunnes veroedun korkoinstrumentteja. Sama tilanne on toki myös vakuutusten poistaminen käytännössä lopetti ne tämän kautta sijoittamisessa. vuoden alusta. Vaikka osakkeet pitkällä aikavälillä tuottavat parhaiten, voi Samoin kävi vapaaehtoisille eläkevakuutoiveikkaalle eläkesäästäjälle käydä niin, että pörssilasku iskee tuksille. Maksut ovat rajoitetusti veroväjuuri silloin, kun varoja pitäisi ryhtyä nostamaan. Jos eläkesääshennyskelpoisia nykyään vain siinä tapatäjä on nuori, hän voi aluksi ottaa enemmän riskejä hyvän tuouksessa, että säästöjen nostaminen aloitetaan vasta 68 vuoden ton tavoittelemiseksi ja vaihtaa sijoituskohteidensa valikoiman iässä ja jaksotetaan vähintään 10 vuodelle. Vanhoja vakuutukturvallisemmaksi vasta vanhemmiten, kun haluttu eläkeikä sia ja tilejä voi kartuttaa entisin ehdoin vielä vuoden 2016 lopalkaa lähestyä. puun asti. Uudistuksen tavoitteena on työuran pidentäminen, mutta se Vannoutuneet osakesijoitta jat eivät rahastoista tai rankaisee myös niitä, jotka ovat pyrkineet etukäteissäästämimuista pankkien sijoitustuotteista juuri innostu, vaan haluavat sellä täydentämään eläketurvaansa. Tällaisia lienee suurin osa itse käydä kauppaa ja näin välttää rahastojen perimiä kuluja. eläkesäästäjistä. Tätä ei kuitenkaan voi suositella kokeEläkesäästäminen on erittäin järkevää, mattomalle eläkesäästäjälle, etenkään jos sillä tilastojen valossa nykyiset kolmikerralla sijoitettavat summat ovat pieniä. hyvään kymppiset voivat odottaa eläkettä, jonka Pienellä pääomalla on vaikea rakentaa havuokratuottoon jautettua salkkua, jossa on tarpeeksi eri taso on todennäköisesti vain hiukan yli 40 prosenttia palkasta. Vanhat eläkevayhtiöiden osakkeita. pääsee kiinni kuutussopimukset ovatkin arvokkaita ja Arvopaperimarkkinoilla riskejä voi hapienemmällä niihin kannattaa sijoittaa lisää. jauttamisen lisäksi hallita myös niin sanopääomalla kuin tuilla pääomaturvatuilla indeksilainoilla pomminvarmaan eli osakeobligaatioilla. Niissä sijoitettu Jos el äkesä ä stämistä ei ehtinyt pääoma on turvattu nimellisarvostaan. aloittaa ennen veromuutosta, on onneksi myyntivoittoon. Toisin sanoen niihin sijoitetun summan monia muitakin vaihtoehtoja vanhuudensaa obligaation erääntyessä – vaikkapa viiturvan kartuttamiseksi. Pankit tarjoavat den vuoden päästä – sellaisenaan takaisin. Lisäksi sijoittaja saa nyt tähän tarkoitukseen esimerkiksi sijoitusvakuutuksia, joiosan kertyneestä arvonnoususta, mikäli sitä on kertynyt, mutta den sijoituskohteet asiakkaat voivat valita itselleen sopivan ei kaikkea, koska riskiturva maksaa. riskitason tai muiden mieltymystensä mukaan. Ne toimivat periaatteessa samoin kuin sijoitusrahastot, mutta erona tavallisiin rahastoihin on, että sijoittaja voi vaihtaa sijoituskohteita Asuntosijoittaminen on myös hyvä pitkän aikavälin maksamatta välillä veroa tuloutuneista voitoista. sijoittamisen vaihtoehto. Verottaja tulee tässä ainakin toistaiVakuutuksen juju on tässä veroedussa. Jos sijoittaa suoraan seksi hyväksi avuksi. Sijoitusasuntoon otetun laina korot voi eri kohteisiin ja realisoi välillä voittoja myymällä, joutuu maknimittäin vähentää täysimääräisesti verotuksessa, toisin kuin samaan myyntivoiton veroa. Sijoitusvakuutukseen voi sijoittaa omaan asuntoon kohdistuvan lainan korot, joiden vähennys tietyn summan kuukaudessa ja aikanaan myös nostaa varoja pieneni tämä vuonna 80 prosenttiin ja pienenee ensi vuonna halutessaan kuukausisuorituksina. edelleen. Asuntosijoittaja voi luonnollisesti myös vähentää veTavallisetkin sijoitusrahastot sopivat hyvin myös pitkän airotuksessa remonttikulut, välittäjänpalkkiot ja muut asunnon kavälin säännölliseen säästämiseen. Niitä on valtava kirjo erivuokraamisesta ja ylläpidosta koituvat kustannukset. Asun-

14 |

toimi

| 1-2013


omatrahat

tosijoittamisessakin on koulukuntia: toiset tavoittelevat mahdollisimman korkeaa vuokratuottoa ja toiset taas etsivät kohteita, joiden arvo todennäköisimmin nousee. Paras kohde on tietysti sellainen, jossa molemmat toteutuvat. Nyrkkisääntö on, että hyvään vuokratuottoon pääsee kiinni pienemmällä pääomalla kuin pomminvarmaan myyntivoittoon. Parhailla paikoilla sijaitsevat asunnot tulevat historian valossa nousemaan arvossaan yhä edelleen ja ne myös maksavat enemmän. Hyvän vuokratuoton voi sen sijaan saada vaikkapa pienemmästä yliopistokaupungista hyvien kulkuyhteyksien ääreltä. Jutun asiantuntijana toimi johtaja Risto Kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta.

Metsäkin on sijoitus Yksi suomal aisten suosituimpia sijoituskohteita on metsä, vaikka sitä eivät kaikki metsänomistajatkaan sijoitukseksi miellä. Metsän tuotto on pitkällä aikavälillä ollut noin neljä prosenttia, mikä on nykyisellä korkotasolla ihan hyvä taso. Plussaa on myös, että metsästä on muutakin iloa kuin puhdas omistaminen. Toisaalta tuottava

metsänhoito vaatii omistajalta työtä. Metsä onkin siten ehkä ainoa sijoitusmuoto, jonka tuottoon voi itse suoraan vaikuttaa. Verottaja suosii metsänomistamista erityisellä metsävähennyksellä, jonka voi tehdä puunmyyntitulosta. Jos metsän myy, metsävähennyksen verohyödyn kylläkin menettää takautuvasti. Myös sijoitus-

metsän ostamiseen otetun lainan korot voi vähentää verotuksessa, samoin kuin metsänhoidosta aiheutuneet kulut. Lainarahalla metsään sijoittavan tulee kuitenkin varautua osoittamaan verottajalle, että kyseessä on oikeasti tulonhankkiminen eikä esimerkiksi vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitseva virkistysmetsä.

toimi

| 1-2013 | 15


teksti

K atariina Kr abbe kuvat Juha Myllymäki

Työ­narkomaan elämäntaitaja Jaana Alatalo teki myyntineuvottelijana huipputulosta, kunnes havahtui siihen, ettei työ voi olla koko elämä. Nyt arvot ovat järjestyksessä. Aikaa jää myös perheelle ja harrastuksille.

16 |

toimi

| 1-2013


nista aksi

toimi

| 1-2013 | 17


”Ei ole olemassa erikseen työelämää.

Työ on osa elämää, ja koko elämä vaikuttaa työhön.”

eravalainen Jaana Alatalo teki 20 vuotta uraa suuressa valmennuspalveluja tarjoavassa yrityksessä. 21-vuotiaana hän aloitti puhelinvaihteenhoitajana, eteni muutaman vuoden jälkeen kampanja-assistentiksi ja edelleen myyntineuvottelijaksi. Seuraava uratavoite oli päästä valmentajaksi. ”En alun perin ajatellut, että minusta olisi myyjäksi. Kun huomasin, että myynnissä oli kyse vuorovaikutuksesta ja ratkaisujen löytämisestä asiakkaalle, se alkoikin kiinnostaa.” Myyntitiimissä oli tekemisen meininki. Alatalo sai kunnianhimoisen esimiehen ja kovat tavoitteet. Onnistumiset imaisivat mukaansa ja rimaa hilattiin aina vain korkeammalle. Sinkulla oli aikaa omistautua työlle, ja Alatalo tuli työpaikalle hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Usein työpäivä jatkui kellon ympäri. ”Vielä kotimatkallakin katselin ympärilleni ja bongailin yrityksiä, joihin voisin tarjota palveluitamme.” Alatalo teki huipputulosta havahtuessaan: elämässä ei ollut mitään muuta kuin työ. Harrastuksille eikä ystäville jäänyt aikaa. ”Ystävät olivat perheellistyneet, ja tajusin, että itsekin haluaisin perheen. Tulin myös ajatelleeksi, että jos menettäisin työni, minulle ei jäisi mitään.” Niinpä Alatalo painoi tietoisesti jarrua. Hän meni mukaan vapaaehtoistoimintaan, alkoi harrastaa laulua ja kävi ulkona tavatakseen ihmisiä. Myyntitulokset putosivat, ja haaveet päästä valmentajaksi kariutuivat siihen. Tavoitteiden saavuttaminen oli edellytys uralla etenemiselle. ”Tilanne oli turhauttava. Nautin työstäni, mutta tarvitsin muutakin. Niinpä päätin jatkaa työn ohessa opintojani.” vuosituhannen vaihteessa erityispedagogiikkaa. Sitten seurasi musiikkiterapian ja draamakasvatuksen perusteita ja NLP:tä. Sinkkubileissä hän tapasi kouluajoilta tutun kaverin, josta tuli hänen aviomiehensä. Parin vuoden päästä oli aika perustaa perhe. Esikoisen syntymän jälkeen alkoivat logoterapian opinnot. ”Opintopolkuni on syntynyt täysin intuitiivisesti. Olen koko ajan työstänyt omaa elämääni ja itseäni samalla.” Työpaikalle palaaminen sujui esikoisen jälkeen hyvin, ja Alatalo pääsi nopeasti kiinni töihinsä. Toisen äitiysloman jälkeen tilanne oli hankalampi. Paljon oli muuttunut: firma oli muuttanut, lähiesimiestä ei enää ollut ja työtapakin oli erilainen kuin ennen. ”En saanut enää aikaisempaa asiakaskantaani, vaan jouduin aloittamaan alusta. Pienten lasten äitinä en kyennyt satsaamaan työhön niin paljon kuin siinä tilanteessa olisi pitänyt.” Myynti putosi, ja Alatalo joutui puhutteluun. ”Menin siitä aivan lukkoon. Pariin kuukauteen en kyennyt

Al atalo alkoi opiskell a

18 |

toimi

| 1-2013

edes menemään juttelemaan työkavereille, sillä päässä takoi vain ’olen huono, olen huono’. Tein asiasta kuitenkin itselleni toipumisprosessin osana logoterapian opintoja, ja minua neuvottiin ottamaan asia uudestaan puheeksi.” Jälkipuinnissa oli mukana työsuojeluvaltuutettu, joka piti huolen, että keskustelu pysyi asiassa, eivätkä tunteet ryöpsähtäneet yli. Keskustelussa käytiin läpi vaihtoehdot, ja sen jälkeen oma ratkaisu oli helppo tehdä. ”Päätin, että alan hakea uutta työtä, sillä muuten edessä olisi seuraavat 20 vuotta samassa tehtävässä. Päätöksen myötä kykenin jatkamaan töitäni, kunnes löysin uuden työpaikan. Henkinen irtiotto oli todella tärkeä. Otin silloin itse vastuun omasta elämästäni.” yrityksestä, jossa Alatalon piti vihdoin päästä valmentamaan. Toisin kävi. ”Sain hallinnollisia tehtäviä, joihin en ollut tottunut. Kaikki piti tehdä alusta PowerPoint-pohjista alkaen. Olin vahvuus­ alueideni ulkopuolella, ja tuntui, etten pystynyt tekemään sitä, mitä odotettiin. Aloin tehdä virheitä, joita en muuten olisi tehnyt. Tilanne näkyi jaksamisessa. Kotonakin oli pinna kireällä.” Alatalo oli yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan ja otti selvää oikeuksistaan. Vaikka sekä työnantaja että Alatalo olivat samaa mieltä siitä, ettei hän ollut oikeassa paikassa, se ei ollut pätevä irtisanomisperuste. ”Irtaantuminen aiemmasta työpaikasta oli antanut selviytymiskeinoja, eikä koko maailmani enää romahtanut. Kerroin työnantajalle, millä ehdoin olisin valmis lähtemään, ja sain neuvoteltua itselleni puolen vuoden palkan.” Jäätyään työttömäksi Alatalo alkoi miettiä vaihtoehtoja. Hänellä oli 20 vuoden kokemus valmennusalalta. Hän oli kouluttautunut koko ajan lisää, ja elämänkoulu oli antanut rankkojakin kokemuksia työelämästä. Oman valmennusyrityksen perustaminen alkoi tuntua hyvältä vaihtoehdolta. ”Yksi logoterapian menetelmistä on koostaa elämäntase, jonka tarkoitus on selkeyttää, mitä henkistä pääomaa on kertynyt. Eihän esimerkiksi työkokemus katoa mihinkään, vaikka työpaikka menisikin. Siitä tuli yritykselleni nimi: Elämäntase Oy.”

Uusi t yö löy t yi pienestä

sai myönteisen starttirahapäätöksen, ja yrityksestä tuli totta. Vaikka alku on vaatinut valtavasti pohjatyötä, hän on jo päässyt toteuttamaan omia valmennuksia. Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja -sertifioinnin yhteydessä hän työskenteli työparina kokeneemman yrittäjän kanssa. ”Siinä kasvoi varmuus siitä, että juuri tätä olen aina halunnut tehdä.”

Vappuna 2012 Ja ana Al atalo


Yrittäjänä perheen ja työn yhteensovittaminen on helpompaa kuin palkkatyössä. Kun toimisto on kotona, ei aikaa kulu enää päivittäisiin työmatkoihin. ”Ennen jouduimme viemään lapset aikaisin aamulla päiväkotiin, ja pitkien työmatkojen takia haimme heidät viimeisenä. Yhdessäoloaika jäi lyhyeksi.” Nyt perhe on selkeä ykkönen ja hyvinvoinnin lähde, mutta oman yrityksen kehittäminen ja yhteistyöverkoston luominen tuovat iloa myös. Ystävät ja tukiverkostot ovat tärkeitä, ja harrastuksista keho ja sielu saavat virtaa. ”Minulle oli iso oivallus, että myös vastoinkäymisillä on tarkoitus, vaikkei sitä siinä tilanteessa ymmärrä. Jos olisin päässyt isossa yrityksessä valmentajaksi, olisin joutunut olemaan paljon iltoja ja öitäkin poissa kotoa, mutta yrittäjänä voin vaikuttaa itse myös aikatauluihini. Pienessä yrityksessä jouduin tekemään paljon sellaista, mitä en osannut, mutta nyt yrittäjänä niistäkin taidoista on hyötyä.” Kertyneistä opinnoistakin löytyy nyt punainen lanka: kaikki ovat antaneet keinoja ja menetelmiä, joita voi käyttää valmennuksessa, sparrauksessa ja työnohjauksessa, vaikka näkökulma onkin laajempi kuin pelkkä työ. ”Vaikka toiminkin työelämän valmentajana, ei ole olemassa erikseen työelämää. Työ on osa elämää, ja koko elämä vaikuttaa työhön.”

Jaana Alatalo, 44

Työelämän valmentaja, toimitusjohtaja

3 etappia…

matkalla elämäntaitajaksi

1. Pitää uskaltaa ottaa vastuu omasta elämästä. Aina on valinnanvaraa. Jos ei voi muuttaa olosuhteita, voi valita ainakin sen, miten tilanteeseen suhtautuu. 2. Uskalla päästää irti vanhasta. Kyse voi olla ihmisistä, tilanteista, tunteista tai ajatusmalleista, joihin on jäänyt jumiin. Ajatus saattaa lähteä kiertämään samaa rataa, jolloin ei näe muita vaihtoehtoja. Ensin pitää tunnistaa sekä tiedostaa jumitukset ja sitten päästää irti. 3. Vasta sen jälkeen voi alkaa luoda uutta.

toimi

| 1-2013 | 19


teksti

Sari Alhava kuvitus Juha Myllymäki

Ihminen tai työaika joustaa Valtakunnallisista työehtosopimuksissa kerrotuista työajoista on siirrytty yhä lähemmäs yksilöllistä, joustavaa työaikaa, mikäli työtehtävät sen sallivat. Tästä suuntauksesta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin.

teksti

Sari Alhava kuvat juha myllymäki

48 % m i e l e s tä l i u k u va t yöa i k a o l i s i m i e lu i s i n .

20 |

toimi

| 1-2013


71 % k e r too t e k e vä n s ä s ä ä n n ö l l i s tä t yöa i k a a .

toimi

| 1-2013 | 21


”Tutkimuksissa on todettu kuormittumisen korostuvan,

jollei työaikoihin voi vaikuttaa itse.”

E

i ole yhdentekevää, kuinka paljon teemme työtä. Työaika vaikuttaa muun muassa työntekijän terveyteen, hyvinvointiin, työn ja muun elämän yhteen sovittamiseen sekä työn tulokseen ja tuottavuuteen. ”Tästä syystä normaalityöajan tulisi olla maksimissaan 40 tuntia ja työpäivän pituutta pitäisi pystyä itse säätelemään. Saman vuorokauden aikana ei pitäisi olla kahta vuoroa ja kolmivuorotyötä tekevillä pitäisi vuorojen välissä olla vähintään 11 tuntia vapaata, jotta työtekijä pystyy elpymään työn tekemisestä. On myös tärkeää, että viikon kaksi vapaapäivää ovat peräkkäin. Ihmisellä pitää olla aikaa myös nukkumiselle ja vapaa-ajalle”, määrittelee Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Irja Kandolin. Ylipitkistä työajoista on ihmiselle haittaa. Kandolin kertoo, että ne lisäävät stressioireita sekä muisti- ja univaikeuksia. Ihminen on ärtynyt ja hermostunut. ”Tutkimuksissa on todettu kuormittumisen korostuvan, jollei työaikoihin voi vaikuttaa itse. Erityisen paljon haittaa on siitä, jos työtä täytyy tehdä ilman korvausta: työn ilo heikkenee eikä työn tuloskaan ole enää hyvä”, hän painottaa. Kahdessa Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen mukaan työtapaturmien riski kaksinkertaistui 12 tunnin työskentelyn jälkeen ja kolminkertaistui 16 tunnin työskentelyn jälkeen. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Heidän tehtävänään oli valita tiettyjä lukuja aina merkkiäänen kuultuaan. Toista ryhmää valvotettiin ja toiselle tarjottiin alkoholia. Kun verrattiin univajeen ja humaltumisen vaikutuksia, huomattiin että 24 tuntia valvoneiden työn tulos vastasi yhden promillen humalassa olevien tuloksia. Väsyneenä keskittymis- ja reaktiokyky sekä muisti heikkenevät merkittävästi. Tuskin kukaan työnantaja antaisi työntekijöidensä työskennellä humalassa, miksipä siis liian univelkaisenakaan.

K andolin anta a esimerkin eräästä teollisuuslaitoksesta, jossa kysynnän kasvaessa alettiin tehdä ylitöitä. Ylityöt jatkuivat ja jatkuivat, ja pian alettiin huomata roskakorin täyttyvän nopeasti virhekappaleista. Hävikin kalleus herätti työnantajat puuttumaan tilanteeseen. Työterveyslaitos kutsuttiin mukaan miettimään parannusideoita. Haastatteluissa ilmeni, että työntekijät olivat hyvin väsyneitä. He eivät jaksaneet tehdä kotona mitään työpäivän jälkeen. Päätettiin kokeilla puolen vuoden ajan työn tekemistä vuorotyönä siten, että palkattiin lisää työntekijöitä ja tehtiin kaksivuorotyössä kuuden tunnin työvuoroja. ”Työnantaja päätti, ettei tuon kokeilun ajaksi alenneta palkkoja, vaikka työaika lyhenikin lähes kaksi tuntia päivässä. Ko22 |

toimi

| 1-2013

24 % pitä ä k a h d e k s a s ta n e l jä ä n t yöa i k a a   so pi v i m pa n a .

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut, että samalla palkalla tehtäisi kaksi tuntia lisää työtä kuukaudessa. Kannatatko ehdotusta? En, kosk a … • Töitäk ä än ei k aiketi riittäisi t yöa janpidennykseen. • En ole k äyny t vuosia k alliita kouluja ja kursseja pä ä stäkseni talkooväeksi. • Teen t yötä palkk a a va sta an, ja vapa aehtoist yöni on muuall a . • Yrit ykseni palkk akehit ys on ollut niin heikko, että en ole valmis osallistuma an talkoisiin. • Tarpeetonta , kosk a t yöteho l a skisi oleellisesti. • Yhteiskunnan sä ä stöt on sa atava ensisijaisesti suurituloisilta esim. verotuksell a , ei tavallisen palk ansa a jan kukk arosta . • Perheellekin pitä ä jä ädä aik a a . • K ahdeksan tuntia päivä ssä on tarpeeksi. • Siivoojan palk all a a siantuntija t yötä . Eiköhän tä ssä ole jo talkoiltu tarpeeksi. Kyll ä , kosk a ... • Jos se on ainoa keino, joll a t yöpaikk a säily y. • 2 h/kk ei ole r a sk a s lisät yö. • Jos sill ä säily tetä än t yöpaikkoja ja k aikki siihen osallistuvat. • Se tukisi yrit ystoiminta a , erit yisesti pieniä yrit yksiä . • Tiukkoina aikoina on hy vä , että k aikki puhaltavat yhteen hiileen. • Pä ällikköta soll a teen jo ny t tarvittaessa kk-palkk a an sisälty viä ylitöitä . • Jos t yönanta ja jousta a , niin t yöntekijäkin voi jousta a . • Itsell ä ei kuitenk a an norma ali t yöaik a riitä . Sama , vaikk a vir allinen työaik a olisi pitempi. • Jos töitä ei sa ada norma alin t yöa jan puitteissa teht yä . Toinen vaihtoehto olisi tehdä töitä tehokk a ammin. • Mik ä ettei. • K aksi tuntia on melko pieni uhr aus yhteisen hy vän eteen! • Väliaik aisena r atk aisuna talouden ta sapainottamiseksi. • Teen jo ny t niin, muutkin voisivat.

TOIMI-LEHDEN TYÖAIKAKYSELY

Toimi-lehden tammikuiseen kyselyyn vastasi 612 ERTOn jäsentä, joista 63 % oli naisia ja 37 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 51 % oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi-lahjakortti. Voittaja löytyi tällä kertaa Helsingistä.


toimi

| 1-2013 | 23


4%

o n s itä m i e ltä , e t tä a s i a k k a i d e n ta r pe e t m ä ä r it t e l e vät t yöa ja n .

24 |

toimi

| 1-2013


”Työaikasääntely tuo turvaa ja huolehtii työntekijän jaksamisesta.”

Mikä ensisijaisesti vaikuttaa siihen, millainen työaika sinulle sopii? Perheen tarpeet. 28% Omat tottumukset ja tarpeet. 48% T yönkuva . 16% Palkk aus (esim. viikonloppulisät ). 2% A siakk aiden tarpeet. 4%

Vaikuttaako työaika työtyytyväisyyteen? • Totta k ai liukuma anta a vapautta omiin juttuihin. • Joustava sti jär jestett y t yöaik a on k aikkien etu. • T yö pitäisi pyst yä tekemä än ns. virk a-aik ana . • Joustavuus k annusta a . • Lisät yöt tuppa a vä sy ttämä än ihmisen. • Jos joutuu istuma an iltoja töissä , t y y t y väisy ys ei lisä änny. • Vireysta son ja t yöa jan pitäisi jotenkin osua yksiin. • Helpotta a el ämä ä . • Liukuva t yöaik a anta a mahdollisuuden valita . Aina a amut l a sten k anssa ei mene minuutilleen. • T yöaik a an pitä ä itse pyst yä vaikuttama an.

keilujakson jälkeen työnantaja totesi, että lyhyempi työaika voidaan ottaa vakituiseksi käytännöksi alkuperäisellä palkalla, sillä virhekappaleita ei juuri enää syntynyt ja säästöllä pystyttiin kompensoimaan palkkaero”, Kandolin kertoo. Työaikaan vaikuttamisella on myös vaikutusta työntekijöiden jaksamiseen. Eräässä kaupan alan yrityksessä työntekijät alkoivat väsyä. Työterveyslaitos tuli mukaan käynnistämään työaikapalavereja. Niissä olivat mukana esimiehet työntekijöineen, ja kaikille annettiin mahdollisuus osallistua keskusteluun työajoista ja -vuoroista. Näin tieto työaika-asioista kulki paremmin molempiin suuntiin. Kun työntekijät saivat kertoa perusteluin, mikä olisi juuri hänelle sopivin työaika, ymmärrys toisten työtilanteita kohtaan kasvoi. Ei ollut enää kyräilyä ja selän takana ihmettelyä, miksi joku toinen tekee eri määrän tunteja tai saa jonkin tietyn vuoron. Avoin keskustelu ja yhteinen päätöksenteko paransivat myös työilmapiiriä. Työaikapalaverikäytäntöä haluttiin jatkaa kokeilujakson jälkeenkin.

ylhäältä määrätystä työajasta kohti yksilöllisesti joustavaa työaikaa. Suomi on jo Euroopan kärkeä työntekijälähtöisesti joustavissa työajoissa, mutta kaikki työ ei suinkaan ole vielä tehty. ”Ensin tulivat valtakunnalliset työehtosopimukset, joissa on määritelty alakohtaiset työajat. Sen jälkeen on siirrytty miettimään työaikoja yritystasolla, eli miten juuri meillä on järkevää toteuttaa työaikoja. Seuraavaksi oli toimipisteittäisten työaikojen vuoro”, kertaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. Ihan täysin työntekijä ei voi koskaan määrätä työaikaansa, sillä työnantajalla on työjohto-oikeus. Mutta aikamoisin harppauksin Suomessa on edetty kohti henkilökohtaista, joustavaa työaikaa. ”Niin kauan kehitys on hyvä, kun noudatetaan lain määräyksiä ja tasa-arvoista kohtelua. Joustaviin työaikoihin siirtyminen niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista, on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen intressi, koska se lisää sekä työhyvinvointia että tuottavuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä jouduttaisiin luopumaan. Henkilökohtaiset poikkeamat työajasta tulisi mahdollistaa vain, jos ne lähtevät työntekijästä”, Aaltonen korostaa. Työsuojelukysymyksiä ei myöskään saa unohtaa. ”Työaikasääntelyn tehtävä on tuoda turvaa. Sillä pidetään huolta työntekijän jaksamisesta”, Aaltonen muistuttaa. Suomessa on edett y

Joustavuus t yöa joissa on Aaltosen mukaan esimerkiksi sitä, että jos joku haluaa tehdä viiden kahdeksantuntisen työpäivän sijaan neljä kymmentuntista, se tulisi sallia. ”Jos se on työntekijän toive ja soveltuu hänen työtehtäviinsä, ei ole mitään syytä estää tällaista työaikojen järjestämistä.” Aaltonen kertoo, kuinka työaikojen jousto vaikutti erään yrityksen puhelinasiakaspalvelussa. Kahdesta työntekijästä toinen halusi tulla töihin aamukuudelta ja toinen vasta kymmeneltä. Yrityksessä päätettiin kokeilla työntekijöiden toiveiden mukaisia työn aloitusaikoja. ”Lopputuloksena asiakaspalvelua saatiin pidennettyä lähes neljällä tunnilla ja kuitenkin pahimpaan ruuhka-aikaan kaksi asiakaspalvelijaa vastasi edelleen puheluihin. Näin saatiin parannettua sekä asiakaspalvelua että työtyytyväisyyttä. Tämänkaltaisia ratkaisuja ei tulisi pyrkiä estämään, vaan niihin tulisi päinvastoin kannustaa.” Joissakin elämäntilanteissa voidaan haluta tehdä lyhyempää työaikaa. Opiskelu, lasten tai vanhempien hoito tai vaikka perinnön tuoma parantunut taloudellinen tilanne voivat olla syitä tehdä normaalia vähemmän viikkotunteja. Järjestelmän tehtävä ei Aaltosen mukaan ole jokaisen ihmisen työajasta päättäminen, vaan ihmisten tulisi itse päästä vaikuttamaan siihen. Tämä parantaa myös työilmapiiriä. ”Jos työntekijä puolestaan haluaa tehdä enemmän tunteja, tulisi etsiä juridinen keino järjestää se laillisesti. Riskinä on ylityökorvausten kiertäminen, mutta työajan jouston mahdollisuudet ovat kuitenkin riskejä suuremmat”, Aaltonen uskoo. Hän lisää, että normaalista poikkeava työaika tulisi sopia aina määräajaksi, ja siinä on oltava irtisanomismahdollisuus puolin ja toisin. Kontrolli pitäisi olla paikallisella luottamusmiehellä. Yhä useammall a kulkee t yö mukana vapaa-ajallakin kännykässä tai kannettavalla tietokoneella. Asiantuntijatyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottu. Irja Kandolinin mielestä raja työajan ja vapaan välillä on oltava selvä. toimi

| 1-2013 | 25


Miksi teet ylitöitä? • Joskus a siakk a an py ynnöstä , muuten en tee. • T yön tekeminen va atii joskus ylitöitä . • Jos esim. jotain tapahtuma a varten on sa atava a sioita valmiiksi.

30%

joutuu tekemä än ylitöitä , kosk a muuta vaihtoehtoa ei anneta .

• K aikkia t yötehtäviä ei voi toteutta a norma alin t yöa jan puitteissa . • Tammi-huhtikuu on tilinpä ätösaik a a . • Tuur a an sair auspoissaolijoita . • Ylitöitä en tee, mutta t yöaik apankkia hyödynnän k yll ä , jotta sa an ylimä är äisiä vapaita ja pitkiä viikonloppuja . • Tarvittaessa . Onhan t yöt hoidettava . • T yö velvoitta a satunnaiset (k ausiluonteiset ) ylit yöt. A sia on ollut selvä työsopimusta tehtäessä .

Jos teet ylitöitä, mikä on syy siihen? En tee ylitöitä . 14% T yönanta ja velvoitta a . 5% Sa an lisä ä palkk a a . 9% Sa an var a stoon työtunteja , joita voin k äyttä ä vapaina . 24% ilman ylityön tekemistä en sa a hommia valmiiksi. 27% Viihdyn töissäni, joten en ole tarkk a työa joistani. 10%

Oletko joutunut neuvottelemaan työajoistasi?

Juri Aaltonen näkee työmatkojen muuttamisen työajaksi yhtenä työajan jouston mahdollisuutena. ”Esimerkiksi junassa voi halutessaan hyvin tehdä monia töitä, vaikka vastata sähköposteihin. Miksei voisi sopia, että tällöin matkustusajan voisi laskea ainakin osittain työajaksi? Työpäivä lyhentyisi hieman ja työssäjaksaminen parantuisi”, Aaltonen visioi. Kymmenen vuotta Lihastautiliitossa järjestösuunnittelijana työskennellyt Raija Similä ottaisi Aaltosen vision ilomielin vastaan. Similä matkustaa työn puolesta keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Hänen työalueensa käsittää yli puolet Suomen pinta-alasta Kokkolasta Utsjoelle. ”Asiakkaita on ympäri Pohjois-Suomea. Eivät he tule Ouluun, vaan minun on mentävä heidän luokseen. Lähden välillä aamuyöstä tai tulen kotiin iltayöllä.” Julkisilla kulkuvälineillä liikkuvalle Similälle korvataan matka-ajasta TES:n mukainen 50 prosenttia. ”Laskin, että viime vuonna istuin junassa omalla ajallani yhteensä kolmen työviikon verran. Pahin oli eräs vuosi, jolloin raideliikenne tökki. Istuin yhden vuoden aikana kolme kuukautta junassa. Tuo kaikki on pois vapaa-ajasta. Toivoisin, että matka-ajasta korvattaisiin 100 prosenttia. ” Työolobarometri 2011 kertoo, että ylityöt ovat lisääntyneet lamavuoden 2009 jälkeen. Vuonna 2011 vain rahana tai vapaana korvattuja ylitöitä oli tehnyt 37 prosenttia palkansaajista. Ilman mitään korvausta työtä oli tehnyt 7 prosenttia. Samoin 7 prosenttia oli tehnyt ylitöitä sekä korvauksella että ilman korvausta. Ilman korvausta työskentely oli yhtä yleistä miesten ja naisten keskuudessa. Ylemmät toimihenkilöt tekevät ylitöitä ilman korvausta selvästi useammin kuin muut. ”Niin sanotut harmaat ylityöt kostautuvat jatkuessaan. Ne aiheuttavat ensin väsymystä, sitten stressiä ja alkavat heikentää myös työn tulosta”, Irja Kandolin mainitsee. Myös Juri Aaltonen toteaa liian monen työnantajan määräävän ylityötä, josta ei makseta palkkaa. ”Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä ketään ylitöihin. Ylitöistä pitää aina sopia, ja korotettu palkka tai vapaa on annettava. Työpaikalla pitäisi toimia yhdessä, eikä kenenkään pidä tehdä palkatonta ylityötä.”

Työ- ja elinkeinoministeriön K yll ä , tullessani työpaikk a an työsopimusta tehdessäni. 12% K yll ä , Y T-neuvotteluiden yhteydessä . 2% K yll ä , työpaik an henkilöstön vaihtuessa . 2% En, työa jat ovat k aikill a samat työpaik all amme. 34% En, työa jat on kir jattu sopimukseen. 33% K yll ä . Jossain muussa til anteessa . 10%

”Työsähköpostien lukeminen ei kuulu työntekijälle vapaaaikana. Jos pitää olla usein tai säännöllisesti tavoitettavissa vapaa-ajallakin, pitäisi se huomioida kokonaistyöajassa. Jos on jotakin todella tärkeää ja kiireellistä asiaa työajan ulkopuolella, on parempi soittaa ja kysyä, voiko työntekijä tehdä sen. Samalla pitäisi sopia, miten se korvataan työajassa tai palkkiossa”, Kandolin linjaa. Mainostoimisto Raudan strategiajohtaja Timo Rantasen mielestä ihmisillä on oltava oikeus vapaa-aikaan. ”Emme ota työntekijöihimme yhteyttä illalla tai viikonloppuna. Itsellänikin on tapana katkaista kännykän kautta tulevat sähköpostit viikonlopuksi. Sen sijaan asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilöt seuraavat jonkin verran sähköpostiliikennettä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, koska tuntevat vastuuta asiakkaistaan”, Rantanen sanoo. 26 |

toimi

| 1-2013

kärkitasoa liukuvan työajan käytössä. Tämän lisäksi etätyöt ja työaikapankki ovat keinoja joustaa työajoissa. Työaikapankissa voidaan ottaa palkattomia vapaita, jos on tehty työtunteja sisään. ”Tulevaisuudessa kilpaillaan hyvistä työntekijöistä, ja silloin työntekijälähtöisesti joustavat työaikajärjestelyt ovat yritykselle kilpailuvaltti”, Aaltonen väläyttää. Mainosala on syklinen, joten joskus työajat venyvät, mutta on myös aikoja, jolloin on mahdollista tehdä lyhyempiä päiviä.

Suomi on eurooppal aisittain


Pidennetäänkö työviikkoa kahdella tunnilla? keskusliiton (EK) mielestä nykyiseen, työehtosopimuksessa sovittuun työaikaan olisi syytä saada kahden viikkotunnin pidennys palkan pysyessä samana. ”Lähtökohtana on Suomen kilpailukyvyn ja erityisesti viennin kehittäminen. Yksikkökustannukset ovat kasvaneet. On vain kaksi vaihtoehtoa muuttaa suuntaa: alennetaan ihmisten palkkoja tai tehdään enemmän samalla palkalla. Meistä jälkimmäinen olisi hyvä malli”, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. Erton puheenjohtaja Juri Aaltosen kanta EK:n esitykseen on selvä: työajan pidennys on yhtä kuin palkanalennus. ”Se ei ole yhteiskunnan, elinkeinoelämän tai työntekijöiden etu. Tuossa esityksessä ei ole järjen hiventäkään. Ihmetyttää jopa asian saama mediahuomio. Maamme työelämän ongelmia ovat muun muassa harmaat ylityöt, työttömyys ja työhyvinvointiasiat, joita kahden tunnin työajan lisäys ei ainakaan vähentäisi.” Äimälä on toista mieltä. ”Työhyvinvointi ei ole siitä kiinni, tehdäänkö kaksi tuntia enemmän tai vähemmän töitä viikoittain. Siihen vaikuttavat muut seikat, kuten työskentelytavat ja

Elinkeinoel ämän

johtaminen. Erilaisissa elämäntilanteissa voisi tehdä tarvittaessa lyhyempää päivää.” EK:ssa uskotaan mallin tuovan myönteisen kierteen: kun kustannuksia saadaan pienennettyä, etenkin vientiyritykset saavat myytyä tavaraa enemmän. Lisätilausten myötä tarvitaan lisää työntekijöitä. ”Meidän logiikkamme mukaan työn kokonaismäärä kasvaa ja työttömyys pienenee tätä kautta. Kahden viikkotunnin lisäys ei siis vähentäisi tällä hetkellä työttömänä olevien asemaa, vaan päinvastoin lisäisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan”, Äimälä uskoo. Harmaiden ylitöiden kitkeminenkään ei Äimälän mielestä ole pätevä argumentti. ”On väitetty monta vuotta etenkin ylempien toimihenkilöiden tekevän ylimääräistä työtä palkatta, mutta ei tällaisia valtavasti ole. Jos harmaan ylityön tekijöitä on, niin ei meidän mallimme sitä paitsi huononna heidän tilannettaan yhtään, jos he jo nyt tekevät ylimääräisiä tunteja”, Äimälä sanoo. Juri Aaltonen sanoo EK:n käyttävän yleensä perusteenaan tilastoja, jotka kertovat toteutuneiden työaikojen sijasta vain tietoja teollisuuden työehtosopimusten mukaisista säännöllisistä työajoista tai vertaavan kustannuksissa EK:lle sopivilta aikajaksoilta Ruotsiin tai Saksaan.

Työ pitää organisoida niin, ettei ihminen väsy.

”Markkinamme ovat globaalit, joten on järkevämpää tehdä vertailuja laajemmin. Esimerkiksi OECD-maiden vertailussa Suomen todelliset työajat tai yksikkökustannukset eivät ole poikkeavan huonoja”, Aaltonen huomauttaa. Aaltonen muistuttaa, että OECDvertailussa Suomi on 20 vuoden perspektiivillä katsottuna yksikkötyökustannuksiltaan kilpailukykyisempi nyt kuin koskaan. Vuosittaisia työtunteja tehdään vertailun mukaan Suomessa 1 684, kun esimerkiksi Saksassa niitä tehdään 1 413, Ruotsissa 1 644 ja Isossa-Britanniassa 1 325. ”Lisäksi työaikaa lyhennettäessä keskittymiskyky paranee, jolloin tuottavuus voi olla jopa parempi kuin pidemmällä työajalla.” Entä mitä sanoo työntekijä? Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Raija Similä on tyytyväinen nykyiseen hieman yli 36 tunnin viikkotyöaikaansa. ”Vaikka olenkin työorientoitunut, en haluaisi tehdä kaksi tuntia pidempää työviikkoa. Työ on nykyään niin hektistä, että se vaatii vastapainoksi riittävästi omaa aikaa. Jo nyt suurin osa valveillaoloajasta on töitä.”

Työn teko väsyneenä väsyttää lisää. Mainostoimisto Raudassa on käytössä liukuva työaika ja työaikapankki. Työajan ylitys korvataan vapaa-aikana. ”Suurin osa haluaa ottaa ylityötunnit vapaana. He pitävät siitä, että voivat esimerkiksi lähteä perjantaisin aikaisemmin. Kuuluu toimialaan, että välillä on kiire, mutta pyrimme pitämään työajoista kiinni. Luovuus ei synny minuuteista, mutta meistä työaika on myös henkilöstöpoliittinen kysymys: tasaarvoisen kohtelun kannalta on tärkeää, ettei joku tee paljon ja joku vähän”, Rantanen perustelee. Voisi kuvitella, että mainostoimiston luovat työntekijät olisivat vapaita tekemään työtään missä ja milloin haluavat, kunhan työ tulee tehdyksi. Totuus on hieman toisenlainen. ”Työn suorittamisen kannalta ei ole tärkeää, missä työnsä tekee. Mutta koska työmme on pitkälti ryhmätyötä, auttaa muiden läsnäolo kaikkia parhaaseen lopputulokseen. Kukaan ei osaa yksin niin paljon kuin ryhmä yhteensä. Siksi suurin osa

47 % o n t y y t y vä i n e n n y k y i s e e n j o u s too n t yöa ja s s a a n

ajasta työskennellään samassa tilassa: oli se sitten neuvotteluhuone tai lähipuisto.” Oleellista on organisoida työ niin, etteivät ihmiset väsy. Väsyneenä työn tekemiseen menee enemmän aikaa, mikä väsyttää lisää. Oravanpyörä on valmis. ”Tähän auttaa ajanhallinta: mitkä asiat tulee tehdä tänään ja mitkä voi siirtää”, Irja Kandolin sanoo. Hän vinkkaa myös seuraamaan työaikaa ja kirjaamaan esimerkiksi kaksi viikkoa kaiken työhön kuluvan ajan – myös kotona tehtävät työt. Monelle vasta se havahduttaa huomaamaan, kuinka paljon aikaa kuluukaan työn tekemiseen. Juri Aaltonen kehottaa miettimään, miten pystyisimme uudistamaan työaikakäytännöt niin, että ihmiset sekä jaksavat että haluavat olla töissä. ”Jos työtyytyväisyyttä pystytään lisäämään työaikajärjestelyin, niin totta kai se kannattaa tehdä.” toimi

| 1-2013 | 27


Osaavasta työvoimasta kilpaillaan tulevaisuudessa parhailla työoloilla. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan kertoo työn joustavuudesta.

Tulevaisuuden työaika

L

ama pahenee ja ihmisiä irtisanotaan yhä enemmän. Työpaikoille jäljelle jäävät tekevät töitä ihan liikaa ja palavat loppuun. Tämäkö on tulevaisuutemme? Tulevaisuuden tutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun yliopistosta toivoo, että näin ei käy. Jos yritykset ajattelevat tarpeeksi pitkään eteenpäin, ne eivät vastaa lisääntyviin tehokkuusvaatimuksiin lisäämällä työaikaa. ”Nyt tärkeintä olisi miettiä työoloja”, Heinonen huomauttaa. Hänen mukaansa ihmiset hakevat yhä enemmän työltä mielekkyyttä. Pelkästään elannon hankkimiseen työ ei yhä useammille riitä. Erityisesti tietotyöntekijät toivovat jo nyt työltä joustavuutta ja työajan lyhentämistä. Joustavuus onkin lisääntynyt. Viime vuosina esimerkiksi liukuva työaika on yleistynyt ja ihmisillä on entistä useammin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa. Vuonna 1984 vajaat 40 prosenttia palkansaajista pystyi vaikuttamaan työnsä aloitus- ja loppumisaikoihin vähintään puoli tuntia. Vuonna 2008 jo yli 60 prosenttia sai sanoa sanansa työajastaan. Esimerkiksi etätyöt eivät kuitenkaan ole mahdollisia läheskään kaikkialla. Yleensä etätyö täydentää varsinaista työtä: ihmisillä on etätyöpäiviä tai he tekevät osan työpäivästä kotona. Tämä on Heinosen mielestä hyvä suunta, ja hänestä etätyöhön pitäisi ehdottomasti olla mahdollisuus aina, kun se sopii työn kuvaan. Myös työajan lyhentämiseen moni työnantaja suhtautuu vielä nihkeästi. Tilastokeskuksen mukaan osapäivätyö on yleistä etenkin palvelualoilla ja osaaikatyö on yleistynyt – mutta ei kuitenkaan kovin paljon. Noin joka kymmenes on tehnyt osa-aikatyötä 1980-luvulta alkaen, ja nyt lukumäärä on 11–14 prosentin luokkaa.

28 |

toimi

| 1-2013

teksti

Elina Venesmäki kuvat juha myllymäki

”Jos osaavasta työvoimasta tulee pulaa, työehdot ovat tärkeä kilpailuvaltti”, Heinonen toteaa. Työajan ja vapaa-ajan raja on tietotyön yleistyttyä liudentunut, ja Heinonen uskoo, että tämä kehitys jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan jo neljä viidestä palkansaajasta käyttää työssään tietotekniikkaa. Jokaisen oletetaan olevan helposti tavoitettavissa työajan ulkopuolellakin. Työ on liukunut työpaikoilta myös koteihin ja vapaa-ajalle. Uudeksi ansaintatavaksi Heinonen nostaa amatööriyden luomat työurat. Työ löytyy yhä useammin harrastuksen parista esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tällaisissa tilanteissa tietenkin yksityiselämä ja työ ovat tiiviisti yhdessä.

Työaika muuttuu hitaasti Tutkija Pa si Pyöriä Tampereen yliopistosta kertoo, että työajat ovat kyllä muuttuneet ja muuttuvat vielä lisää, mutta kovin hitaasti. ”Suurin osa työssä käyvistä tekee edelleen töitä päivätyönään”, Pyöriä sanoo. Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä 90 prosenttia tekee töitä noin kahdeksasta neljään. ”Kovin radikaaleihin muutoksiin en usko. Ajan ja perinteisen työtilan merkitys eivät ole kadonneet.” Emme voi muuttaa esimerkiksi sitä, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan parhaiten kasvokkain ja jotkin asiat on vain helpoin hoitaa tapaamisissa. Työtilaa tarvitaan muuhunkin kuin varsinaiseen työn tekemiseen: on hyvä nähdä ihmisiä. Jotkut viihtyisivät töissä hyvin yksin kotonaan, mutta monille sosiaalinen ympäristö on tärkeä. Myös asiakaskontaktit ovat tärkeitä, ja esimerkiksi it-alalta kuntien tai vastaavien palvelua ei vain voi ulkoistaa Intiaan. Ylitöistä vajaa kolmannes on nykyään palkattomia. Riski on, että irtisanomiset lisäävät etenkin palkattomia ylitöitä entisestään.


toimi

| 1-2013 | 29


nnus ttu ale korote013 alk aen! 1.1.2

ja lisäetaulk aen! 3 1 0 1.1.2

ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta***

* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä.


työhuoneelta

tiina torppa työskentelee vapa ana toimitta jana ja kir joittamisen koulutta jana .

Työelämän välittäjä kyökissä Kuka tahansa tuo joskus työt kotiin, puhuu vapaalla pomostaan tai kiireestään. Seinillä ei ole korvia. Lapsilla on.

T

yöpaineita kokevan pitää silti edes kotona saada morkata firmaa tai esimiestä. Satunnaisesti työstään nurisevien lapset eivät kai heti lopeta kauppaleikkejään, lintsaa koulusta tai syrjäydy. Suhtautuminen työhön näkyy paitsi puheissa myös vanhempien teoissa. Minä itse haen aamuisin sukkahousuja tai työpapereita kuin kohtaloni riippuisi aanelosen tai nailonin varassa. Jo pieninä lapseni näkivät, että äidin pitää ehtiä ja sukkikset liittyvät työhön. En muista, milloin viimeksi juttelin työni valoisista puolista. Kotikäyttäytymiseni perusteella kukaan ei valitse minua työn ilon lähettilääksi, vaikka pidän työstäni toimittajana ja kouluttajana.

Pankkivirkailijana työskennellyt äitini sai sisareni ja minut rokotettua niin, ettemme koskaan edes hakeneet töihin pankkiin. Mikään yrityskuvakampanja ei ikinä päihitä äitiäni. Kuulin pienestä pitäen niin paljon jo pelkästään pankinjohtajista. Olen aina kuvitellut näkeväni Björn Wahlroosin kalliiden kulissien läpi. Enkä kerro mitä! Monet vanhemmat tuskailevat, jos perheen yhteinen aika on kortilla työkiireiden vuoksi. Olen itsekin pitänyt pahana, kun lapsi on joutunut notkumaan työhuoneellani tai työasiani ovat kiilanneet keskelle perheen lomapäivää. Olen myös kantanut syyllisyyttä siitä, että vapaaajallani päässäni pyörivät työasiat enkä ole edes ajatuksissani läsnä. Mindfulness-jutut, erilaiset läsnäoloteoriat teroittavat nykyvanhemmille, että pitää jopa ajatuksineen pysyä läsnä lapsen luona. Vielä vuosikymmen sitten äiti tai isä sai sentään rauhassa ajatella työasioita, jos hiekkalaatikolla tylsistytti. George Orwell kääntyisi haudassa, jos saisi tietää, kuinka me tosissamme yritämme välttää ajatusrikoksia.

voivat lohduttautua sillä, että lapset saavat heiltä jotain tietoa aikamme työelämästä. Kaikilla vanhemmilla ei valitettavasti ole kerrottavaa työpäivistään. Syrjäkylällä eräs peruskoulun oppilas sanoi, ettei hänen aikuisena tarvitse mennä töihin. Lapsen opettaja vastasi, että kyllä sinun pitää. Tutkijakielellä oppilaan asenne kertoo syrjäytymisestä sukupolvesta toiseen. Surullista. Entä jos t yöskentelen niin ylenpalttisesti, että Ruuhka-Suomessakin työelämä jää monille nuorille lapsi aikuisena haistattaa pitkät työelämälle? vieraaksi. Joidenkin tulevaisuuden Tunnen vanhempia, joiden nuotoivojen mielikuva työelämästä ret eivät tunnu löytävän omaa lepää liikaa telkkarin ja viihteen Äidin pitää ehtiä paikkaansa työelämässä. Jotkut harteilla: nuori kuvittelee, väittävät, että vapaaehtoisesti työja sukkikset että julkkis on ammatti elämästä ulos jäävä nuori kapinoi liittyvät työhön vanhempiensa työkeskeistä eläja ilmiö nimeltä julkisuus pulittaa kuukaumäntapaa. Tuntemani vanhemmat sipalkkaa. eivät minusta ole työhulluja, vaan Työpaikoilla monet päivittelevät, he ovat taitavasti yhdistäneet työn ja perhe-elämän. että töihin tuleville, jopa täysi-ikäiEn ole varma, auttaako nuoria tai vanhempia – joilla sille nuorille, täytyy kädestä pitäen tuntuu aina olevan joko liikaa tai ei yhtään työtä – se, opettaa niin sanotut työelämän tai- että presidentti levittää työelämän velvoitteiden ilosadot – että ajoissa työpaikalle ja sen nomaa. sellaista. Siitä olen varma, että lasten kanssa kannattaa puKesätyöpaikatkin ovat kiven alla, hua työelämästä. Alan kuitenkin itse kiemurrella, kun joten harva nuori pääsee imemään lapsi kysyy ammateista. En haluaisi tyrkyttää mitään työelämän taitoja. Eivätkä nuoret alaa, ammattia, sosiaaliluokkaa tai elämäntapaa. pysty päättelemään, pitävätkö vanEhkä minun ei pidä ajatella vastaavani viisaasti tai hempien mahdolliset kauhukerto- kattavasti lapselle. Yhtä totuutta työelämästä ei ole, ja mukset työelämästä paikkansa. työn maailma muuttuu koko ajan.

Työkeskeiset vanhemmat

toimi

| 1-2013 | 31


vapaata aikaa

teksti

Miina Poikol ainen kuva Juha Myllymäki

Tommi Saaren polte liikuntaan alkoi, kun hänet nos-

tettiin alle kouluikäisenä ensimmäisen kerran suksille seisomaan. Sen jälkeen hän on kokeillut kaikkea jalkapallosta frisbeegolfiin ja nyrkkeilystä pilatekseen. ”Liikunta on minulle henkireikä. Parasta on, kun saavuttaa jotain uutta: jaksaa juosta pidempään tai nostaa enemmän painoja kuin aiemmin.” Nykyään Saari työskentelee logistiikka-alalla, mutta hän on alun perin kouluttautunut urheiluhierojaksi ja personal traineriksi. ”Sain itse vanhaan selkävammaani niin paljon apua hieronnasta, että halusin auttaa muitakin.” Personal traineriksi hän kouluttautui vuoden mittaisessa koulutuksessa, kun ammatti yleistyi Suomessa. ”Ihmiset ottavat aika vähän tietoa asioista eivätkä mieti, mistä tieto on peräisin. Ammattilaisena voin neuvoa heitä laihtumaan, elämään terveellisemmin, pysymään hyvässä kunnossa tai löytämään uuden liikuntalajin.” Nyt Saari on liikuntakiellossa salilla tulleen lihaskalvon repeämän takia. ”Tämä on kovaa aikaa minulle. Lenkillä saan käydä ja tehdä kevyitä lihasharjoituksia.” Jos Saarelle on rankkaa olla liikkumatta, on liikunnan aloittaminen sitä monelle. ”Kannattaa hakea tukea vaikka kaverista, naapurista tai sukulaisesta. Ihminen on laumaeläin, ja seura lisää tervettä kilpailuhenkisyyttä. Lenkkikin menee mukavammin, kun saa jutella kaverin kanssa.” ”Terveys on arvokasta, ja se pitää ansaita liikkumalla.” Kuka Tommi Saari Työpaikka Transvall Ammatti personal trainer, urheiluhieroja Ikä 25 Harrastus liikunta

32 |

toimi

| 1-2013


koonnut

pärjää & päde

Helinä Hirvikorpi kuvitus Jonna Koski

Aika töissä

T

Työajasta puhutaan yleensä ensimmäisen kerran, kun istutaan työhaastattelussa naamatusten mahdollisen tulevan pomon kanssa. Silloin ei tule ajatelleeksi sudenkuoppia.

yöaika tarkoittaa aikaa, jona ihminen on työnantajan käytettävissä. Työaikajärjestely on säädetty aika tarkkaan ERTOn työehtosopimuksissa ja työaikalaissa, joten sitä harvoin onnistuu sössimään. Jos kovasti aletaan

puhua työajoista työsopimusta solmittaessa, kannattaa tietysti ihmetellä, miksi. Onko tarkoitus jotenkin poiketa tes:in työajoista? Työajasta sopiminen omalla työsopimuksella on todella harvinaista. Työ on joko kokopäivätyötä tai osapäivätyötä. Jos se on osapäivätyötä ja työn tuntimäärä vaihtelee, työsopimukseen täytyy saada merkityksi vähin ja enin tuntimäärä.

toimi

| 1-2013 | 33


pärjää & päde

Kasvaako työ pankissa korkoa? Entä millainen on talletussuoja, jos työntekijä jää vapaalle tai sairastuu? Nollasopimusta ei pidä tehdä. Nollasopimuksia kuitenkin on: siinä työajaksi on merkitty esimerkiksi 0–40 tuntia viikossa. Sinänsä tuntimäärän vaihtelu on ymmärrettävää joillakin aloilla, mutta nollatunteja ei pitäisi olla. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pysty sopimaan, paljonko on päivässä tai viikossa työtä, niin on pienempi paha sopia vaikka kolmen viikon jakso, jossa on esimerkiksi 10–15 tuntia. Tällöin kuukausipalkkaan on taattu ainakin 10 tuntia. Jaksottaisia ja periodityöaikoja on esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, mutta jonkin verran myös tietoalalla. Tällaisia työaikoja tekee tuhannet ihmiset. Työaik apankin k ä site ja käyttö hämmentää monia. Kasvaako työ pankissa korkoa, kun se on siellä säästössä? Tuskin. Työaikapankista puhutaan kovasti, mutta se ei ole käytössä juuri missään. Työmarkkinamies arvioi, että työaikapankki on käytössä 0,000001 prosentissa työpaikoista! Entä millainen on talletussuoja, jos jää vapaalle tai sairastuu? Työaikapankkien sisältö vaihtelee aloittain. Joissakin ilmoittamalla sairastumisestaan saa pankkivapaan siirretyksi jo heti seuraavasta päivästä, osassa taas on muutaman päivän karenssi. Kovin yhtenäistä käytäntöä ei ole, koska soveltaminen on niin harvinaista. Liukuva työaika täytyy puolestaan mieltää eri tavalla kuin ylityö. Jos työntekijä itse säätelee työaikaa ja päättää, että teenpä tuon homman nyt tänään valmiiksi, se on liukuvaa aikaa. Jos työnantaja käskee, pyytää tai maanittelee jäämään ylitöihin, työntekijä vastaa ”kyllä” tai ”ei” sen mukaan, onko menoa kuntosalille tai hakemaan lasta tarhasta. Tällöin on kyseessä ylityö. Joskus epäselvyyksiä on myös viikonlopputyöstä. Jos työtä aletaan siirtää entistä enemmän iltoihin ja viikonloppuihin, senkin pitää olla jossakin suhteessa muihin. Joku voi huomata olevansa jatkuvasti viikonlopputöissä.

34 |

toimi

| 1-2013

Pienellä präntättyä Liukuva työaika. Työntekijä voi päättää päivittäisen työn alkamisja päättymisajan sovituissa rajoissa itse. Samalla sovitaan, milloin on vähintään oltava työpaikalla, esimerkiksi klo 10–15. Liukumarajat ovat aamuin ja iltapäivisin. Työaikapankki. Työaikaa voi kerätä pankkiin, ja saldo mahdollistaa ylimääräisten työtuntien käytön vapaa-aikana. Työajanseurantajärjestelmä kirjaa työn alkamis- ja päättymisajat, joista lasketaan työssäoloaika ja verrataan sitä perustyöaikaan. Tästä saadaan päivän plus- tai miinussaldo. Työaikapankki mahdollistaa liukuvaa työaikaa pidempien palkallisten vapaiden pitämisen. Säästövapaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Koeaika. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään 4 kuukauden jakso koeaikaa, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Liukuvassa työajassa työntekijä itse päättää, että teenpä tuon homman tänään valmiiksi.

Entäs työmatka ja matka-aika? Matka-aika on se, mitä säännöllisen työajan ulkopuolella käyttää työmatkan tekemiseen vaikkapa asiakkaan luo. Jos päivällä työaikana vaihtaa paikkaa, se ei ole matka-aikaa. Matka-aikaa kaikki työehtosopimukset korvaavat vähän eri tavalla: on talokohtaisia käytäntöjä, tes-käytäntöjä ja valtion matkustussääntöjä.


teksti

seitsemän tapaa

Susanna Cygnel

7

tapa a vapautua töistä vapa a-aik ana Suuri osa toimihenkilöistä kantaa töitä kotiin joko ihan konkreettisesti tai ainakin pääkopassaan. Ei kannata!

1

HER ÄÄ! Jos työstressi vie yöunet tai tekee niistä epämääräistä pyörimistä, työt ovat tulleet kotiin pahimmalla mahdollisella tavalla. Tiedosta ongelmasi viimeistään nyt. Ilman rauhallista yöunta et palaudu, ja kamala kierre on valmis.

2

PUHU! Kerro ongelmastasi työpaikalla esimiehellesi ja kollegoillesi. Kerro, että aiot muuttaa tapaasi ja lopettaa työasioiden märehtimisen vapaalla. Tehtäväsi pitää mitoittaa niin, että ehdit tehdä ne useimmiten työaikanasi. Myönnä myös puolisollesi, että olet tuonut liikaa töitä kotiin.

3

ALOITA ASENNEMUUTOS! Ihannoidaanko työpaikallasi sitä, että työt viedään kotiin? Tee loppu sellaiselle kulttuurille: ihminen tarvitsee lepoa voidakseen olla hyvä työssään. Aloita muutos itsestäsi ja näytä esimerkkiä muille. Kun stressi karsiutuu, olet töissä rennompi, iloisempi – ja tuotteliaampi.

4

IRROTTAUDU! Kun lähdet työpaikalta, jätä työt oikeasti taaksesi siltä päivältä. Kieltäydy kantamasta työasioita päässäsi kotiin (äläkä missään nimessä ota mappia tai läppäriä mukaan). Mieti, mikä auttaa sinua henkisesti irrottautumaan töistä. Liikuntaharrastus tai muu mieluisa toiminta vapaa-ajalla nollaa ajatukset.

5

RENTOUDU! Salli itsellesi rentoutumisen hetki kerran vuorokaudessa, mutta älä ota paineita ajankohdasta. Tutki, mikä auttaa sinua rentoutumaan: rentoutuskasetti, meditatiivinen harrastus, television saippuaooppera tai vaikka lasten kanssa puuhailu.

6

VAPAUDU KONTROLLISTA! Työaika on useimmalla kellotettua määräaikoineen, kokousaikoineen, työaikoineen, tapaamisaikoineen ja jopa lounasaikoineen. Elä vapaa-ajallasi ilman tiukkaa aikataulua niin paljon kuin se on mahdollista. Jos yhtenä päivänä harrastus määrää aikataulun, valitse seuraavana päivänä ajasta vapaa tekeminen.

7

ONNISTU! Moni peilaa elämänsä huippuja työn kautta, mutta huolehdi, että saat onnistumisen tuntemuksia myös vapaa-aikanasi. Uskalla kehittyä ja iloita siitä, mitä upeaa saavutat työajan ulkopuolella. Juttuun haastateltiin työpsykologian dosentti Taru Feldtiä Jyväskylän yliopiston Psykologian laitokselta.

toimi

| 1-2013 | 35


Palkitsemme ykköskuskit Parasta autollesi - Turvan . o Liittokask

Liittosi t saa jäsenenä avia huomatt tso etuja. Ka rto turva.fi/e

Turva on reilu autovakuuttaja ja palkitsee parhaat kuskit. Turvan Liittokasko on vain liittojen jäsenille räätälöity autovakuutus. Se sisältää paljon mainioita ominaisuuksia, mutta yksi on ylitse muiden - ainutlaatuinen bonusetu. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman törttöilyjä. Bonus

ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Ykkösjuttu, eikö totta? Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi


ERTO

Myöhemmin eläkkeelle

Ilman työelämän parantamista työurat eivät pitene.

E

lämme pidempään kuin omat vanhempamme. Elinajanodotteen kasvaessa eläkkeellä vietettävä aika lisääntyy. Eläkeläisten määrä kasvaa, julkinen talous joutuu ongelmiin ja yhä suurempi osuus työvoimasta tarvitaan ikääntyneiden palvelemiseen. Työuria pitää pidentää, mutta eläkeiän nostaminen ei ongelmaa ratkaise. Ilman työelämän parantamista eivät työurat pitene. Työuria pitää pidentää opiskeluaikoja tiivistämällä, työttömyyttä vähentämällä ja eläköitymistä viivästyttämällä. Em. asioista ollaan yksimielisiä, mutta erityisesti eläkkeelle siirtymisen lykkäämisen keinoista ollaan erimielisiä. Yhteisesti on sovittu työurien pidentämisestä kolmella vuodella. Julkisuudessa näyttää ainoa ratkaisu olevan eläkeiän nostaminen. Selvitysten mukaan yhden vuoden nosto eläkeiässä pidentää työuria neljä kuukautta. Kolmen vuoden tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi siis eläkeiän nostamista 9 vuodella 72 ikävuoteen. Kolmen vuoden tavoitetta ei saavuteta eläkeikää nostamalla. Vuonna 2011 alkoi 22 983 työkyvyttömyyseläkettä. Se on noin puolet alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrästä. Vanhuuseläkkeet alkoivat keskimäärin 63,5 vuoden ja työkyvyttömyyseläkkeet 52,1 vuoden iässä. Meidän on pakko parantaa työelämää niin paljon, että ihmiset jaksavat ja pystyvät tekemään työtä edes nykyiseen 63 vuoden eläkeikään. Vuoden 2013 aikana selvitetään työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Tämän selvityksen jälkeen käynnistyy neuvottelut 1.1.2017 voimaan tulevasta eläkejärjestelmän uudistuksesta. Uudistuvan eläkejärjestelmän pitää kohdella eri sukupuolia, sukupolvia ja tulotasoja tasa-arvoisesti. Naisen euro on työuran aikana 82 senttiä. Palkkaerojen syitä on selvitetty laajasti. Ns. selittämätöntä, eli syrjivää, palkkaeroa on noin viisi prosenttiyksikköä. Tätä syrjivää palkkaeroa ei ole hyvistä puheista huolimatta saatu korjattua. Yksittäisten työsuhteiden ongelmaa ei kuulemma voida kollektiivisesti korjata. Naisen kokonaiseläke on keskimäärin 78 prosenttia miehen eläkkeestä. Eläkejärjestelmä ei siis pelkästään vakiinnuta, vaan jopa lisää epätasaarvoa. Tilanne on täysin kestämätön. Naisten eläkkeitä voitaisiin helposti korjata vaikkapa parantamalla perhevapailta kertyvän eläkkeen määrää. Hyvätuloisten elinajanodotteet ovat nousseet massiivisesti nopeammin kuin pienituloisten elinajanodotteet. Hyvätuloisten pitkä elämä ei saa johtaa pienituloisten eläkkeiden heikentämiseen. Eläkeuudistuksen pitää olla solidaarisesti kestävä ja parantaa alle keskitulon ansaitsevien suhteellista asemaa eläkejärjestelmässä. Juri Aaltonen

toimi

| 1-2013 | 37


ERTO

Sinäkin kuulut ERTOn aluejärjestöön Jokainen ERTOn jäsen kuuluu aluejärjestöön asuinpaikkakuntansa perusteella.

E

RTOn aluejärjestöt järjestävät kyseisen alueen ertolaisille tapahtumia ja toimintaa, esimerkiksi virkistystä, koulutusta, teatterikäyntejä, shoppailureissuja, kokouksia, seminaareja ym. Aluejärjestöt ovat aktiivisia myös jäsenhankinnassa ja järjestävät erilaisia ERTO tutuksi -tempauksia. Aluejärjestöjen tehtävänä on huolehtia maakuntatason vaikuttamisesta ja alueen ertolaisten yhteenkuuluvuudesta. Aluejärjestöt toimivat ERTOlta saatavalla

Linnanmäelle! Aluejärjestöissä suunnitellaan yhteiskuljetuksia ERTOn synttäreille 8.6.2013 Linnanmäelle. Varaa oma ERTO-rannekkeesi osoitteessa www.erto.fi/ ajankohtaista/lintsi

tuella. Jokainen ERTOn jäsen kuuluu automaattisesti asuinpaikkakuntansa perusteella johonkin aluejärjestöön. Aluejärjestöissä toimii siis jokaisen kuuden jäsenyhdistyksemme väkeä. Aluejärjestöt valitsevat itselleen hallituksen, toimihenkilöt ja tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä. Toimivia aluejärjestöjä on tällä hetkellä 16. Niiden yhteystiedot löydät nettisivuiltamme www.erto.fi -> Tietoa ERTOsta -> Aluejärjestöt. Jos olet kiinnostunut aluejärjestötoiminnasta ja/tai haluat päästä mukaan järjestämään alueellesi ertolaista toimintaa, niin ota yhteyttä aluejärjestösi puheenjohtajaan tai ERTOon Pia Saunavaaraan, pia.saunavaara@erto.fi

Jäsenpäivät vuosittain

Yhteystiedot kuntoon

Jokin aluejärjestö järjestää vuosittain ERTOn Jäsenpäivät. Jäsenpäivät on alueellinen tapahtuma, jonne kaikki ertolaiset ovat tervetulleita. Matkat jokainen kustantaa itse, mutta monet aluejärjestöt järjestävät Jäsenpäivään yhteiskuljetuksen. Tänä vuonna Jäsenpäivät pidetään Jyväskylässä 10.8. Keski-Suomen aluejärjestön organisoimina. Viime vuonna Jäsenpäiviä vietettiin Oulussa PohjoisPohjanmaan aluejärjestön vetämänä, vuonna 2011 oltiin Kuopiossa Pohjois-Savon aluejärjestön junailemana ja vuonna 2010 kyläiltiin Suomenlinnassa HelsinkiUusimaa aluejärjestön vieraina.

Aluejärjestöt hoitavat tiedotuksensa pääsääntöisesti sähköisesti. Jotta saisit kaiken tiedon alueesi tapahtumista, niin huolehdi, että jäsenrekisterissä on sinulle toimiva sähköpostiosoite. Tietosi voit tarkistaa ja päivittää sähköisessä asiointipalvelussamme Web-Lyytissä www.erto.fi/kirjaudu. Jäsenrekisteri auttaa tarvittaessa: jasenpalvelu@erto.fi

38 |

toimi

| 1-2013


ERTO aluejärjestöt

ERTO kouluttaa

Keski-Suomen aluejärjestö

Lisätietoa kaikista koulutuksista ja täydellisen koulutuskalenterin löydät osoitteesta www. erto.fi/palvelut/koulutus

Takaisin 70-luvulle 10.8. ERTOn jäsenpäivä, Könkkölän juhlatalo, Jyväskylä. Päivän teemana on 70-luku. Tarkempia tietoja, aikataulut sekä ilmoittautumisohjeet seuraavassa Toimi-lehdessä ja ERTOn nettisivuilla.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö Bongaa ERTO Rotuaarilta! 1.5. (klo 11 - 13) ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön vappu, keskustan kadut & Rotuaari, Oulu. Ohjelmassa simaa, munkkeja ja vapputoivotuksia. Nappaa vapustamme kuva ja lähetä se sirkka.inkila@erto.fi. Kolme osuvinta otosta napannutta voittaa Finnkinon elokuvaliput. Tapaamisiin!

Länsirannikon aluejärjestö 16.3. (klo 16–17) Hohtokeilailutilaisuus Wasa Cinema Bowlingissa, Kauppapuistikko 18, Vaasa. 25.3 (klo 18) Kevätkokous Ravintola Fransmanni, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään yhdistyksen nimenmuutos ja sääntömuutos. 13.4 Kylpyläpäivä Kylpylä Tropiclandia, Kesäpolku 1, Vaasa. Ilmoittautumiset pj. Marjo Luoma, p. 050 581 8485, marjo.luomanen@hotmail. com tai vpj. Inga Lassfolk-Herler, p.0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com Lisää tapahtumia: www.facebook.com/ pages/ERTOn-Länsirannikon-paikallisjärjestö-ry/306971462754657

Pohjois-Savon aluejärjestö 25.4. (klo 18) Pohjois-Savon aluejärjestö ry:n kevätkokous Pohjois-Savon Osuuspankki, Tulliportinkatu 38 A-rappu, 3.kerros, KUOPIO. Ilm. 22.4. mennessä: kpo.kortelainen@ luukku.com tai p. 040 8234 105.

Koulutuksiin ilmoittautuminen Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeella: www.erto.fi/ palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

Koulutukset kaikille jäsenille Onnistu kehityskeskustelussa Helsinki 9.4. Tampere 24.9. Jyväskylä 12.11. Koulutukset klo 17-20.00. Koulutus antaa valmiuksia kehityskeskusteluihin. Miten tunnistat vahvuutesi ja kehittämiskohdat? Miten tuot esille osaamisesi ja vuosien varrella hankitut taidot? Miten valmistaudut omaan kehityskeskusteluun? Tunne etusi ja oikeutesi työelämässä Turku 21.3. ja 18.4. Helsinki 25.4. ja 14.5. Koulutukset klo 17-20.00 jakautuen kahdelle illalle. Koulutuksesta saat tietoa ja valmiuksia toimia työpaikan pulmatilanteissa. Koulutuksessa tutustutaan mm. keskeiseen työlainsäädäntöön. Uralla eteenpäin! Rovaniemi 16.5. Oulu 19.9. Helsinki 29.10. Koulutukset klo 17–20.00. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää urasuunnittelu- ja työnhakutaitojaan. Koulutuksessa tehdään urasuunnitelma ja opitaan tunnistamaan ja tuomaan esiin omia vahvuuksia ja osaamista. Miten huolehdin työhyvinvoinnista muutostilanteessa? Tampere 16.4. klo 17–20.00 Vuorovaikutteinen luento tarjoaa kurkistuksen työelämän muutostilanteisiin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Osallistujat saavat työkaluja pohtia omaa suhtautumistapaansa muutokseen sekä rooliaan muutoksessa elävän työyhteisön jäsenenä. Luento tarjoaa vinkkejä siihen, miten jokainen voi edistää sekä omaa että toisten työhyvinvointia rakentavan vuorovaikutuksen avulla. Puhutko somea? – Sosiaalinen media apuna työnhaussa Helsinki 10.9. Turku 22.10. Koulutukset klo 17–20.00. Sosiaalinen media tarjoaa työnhakijoille ja

työnantajille uusia tapoja verkostoitua ja kohdata. Puhutko somea? -koulutuksessa osallistujat saavat eväitä sosiaalisen median parhaisiin käytäntöihin ja hyvin käytännönläheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen urasuunnittelussa ja työnhaussa.

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys vastavalitulle henkilöstön edustajalle 1. jakso 3.-4.9. ja 2. jakso 26.–27.11., Helsinki Sopii ensisijaisesti vasta valituille luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös pidempään tehtävässään toimineet henkilöstön edustajat ovat tervetulleita päivittämään osaamistaan. Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta. Yt-menettelypäivä Oulu 24.4. Jyväskylä 24.10. Tampere 20.11. Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdollisuuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. TSN:n luottamusmiesten koulutus Suosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat AktiiviInstituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www. aktiivi-instituutti.fi Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutus Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiiviinstituutti.fi Työturvallisuuskeskuksen koulutus Työturvallisuuskeskus järjestää koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Nämä koulutukset ovat pääsääntöisesti työnantajien maksamia ja niistä on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Lisätietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.tyoturva.fi/koulutus

toimi

| 1-2013 | 39


ERTO ERTOn jäsenyhdistykset Taloushallinnon ammattilaiset ry

Erityistoimihenkilöt ET ry

Tapahtumia keväällä 2013

Tapahtumia keväällä 2013

13.–14.4.2013 HED-seminaari, Flamingo Spa, Tasetie 8, Vantaa. Valmistautumista syksyn TES-neuvotteluihin ja käymme läpi jäsenkyselyn satoa. Tuija Piepposen esiintymistaitokoulutusta.

15.3. Cirque du Soleil: Alegria, Helsinki, Hartwall-Areena 22.3. Cirque du Soleil: Alegria, Turku, HK-Areena 4.4. Armi, Helsingin kaupunginteatteri, Helsinki  13.–14.4. Uusien jäsenien tilaisuus, Naantali 27.4. ET ry kevätkokous, Vantaa 27.–30.4. Jäsenmatka, Unkari, Budapest 18.5. Likkojen lenkki, Tampere

18.–19.5.2013 Kevätkokous ja koulutuspäivä, Holiday Club, Tampere. Ohjelmassa ammatillista koulutusta, TESasioita ja kevyempää ohjelmaa. Ilmoittaudu 15.4. mennessä. Osallistu ASLAK-kurssille Jäsenillemme suunnattu Aslak-kurssi toteutetaan neljässä jaksossa, joista ensimmäinen alkaa 20.5.2013 Päiväkummussa Lohjalla. Kuntoutushakemus tulee olla Kelassa viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen jakson alkua, joten muista toimia ajoissa! Lisätietoja kotisivuiltamme ja Tosite-lehden numerosta 2/2012. Esiintymistaitoa Piepposen opeilla Maaliskuun HED-seminaarissa Vantaalla on TES- ja jäsenkyselyteemojen lisäksi mahdollisuus kehittyä esiintymisessä. Kokenut esiintymistaidon kouluttaja Tuija Piepponen tutustuttaa seminaarissa vuorovaikutustilanteiden sanattomaan viestintään. Seminaariin ovat tervetulleita henkilöstön edustajien lisäksi jäsenistämme kaikki muutkin kiinnostuneet.

Yhteisöllisyyttä kasvattaen Erityistoimihenkilöt ET ry toimii jo 45. vuotta. Yhdistyksen toiminnan alusta asti ET ry on koonnut pienten, järjestäytymättömien toimialojen työntekijöitä yhteen ja pyrkinyt kasvattamaan yhteisöllisyyttä jäsenistönsä kesken. Koko toiminnan ajan erilaiset tapahtumat ovat keränneet suuren joukon jäseniä – usein yksin työpaikallaan työskenteleviä – yhteen.

pj. Teemu Miettinen p. 040 484 1406 teemu.miettinen@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

45. vuotta juhlistetaan toimimalla Tämän erityisen juhlavuoden aikana pyrimme järjestämään tapahtumia ja koulutusta niin monipuolisesti, että kaikki jäsenet pääsisivät osalliseksi toiminnasta. Tarjolla on teatteri- ja konsertti-iltoja, erilaisia kulttuuritapahtumia, rokkikonsertteja sekä liikuntatapahtumia. Syksyinen Jäsenfoorumimme keskittyy kouluttamaan jäsenistöä monipuolisesti eri alat huomioiden. Juhlavuoden lopuksi juhlistamme yhdistystä ja jäsenistöä Juhlaseminaarissa, joka järjestetään syyskokouksen yhteydessä Helsingissä.

MaMa ry

Seuraa kotisivuja ET ry 45 -juhlavuoden kokouksissa ja tilaisuuksissa on kuukausittain jäsentoimintaa. Seuraa yhdistyksen www.etry.fi -sivuja, joille tiedot ja ilmoittautumisohjeet päivittyvät.

Tapahtumia keväällä 2013 11.5. MaMan sääntömääräinen kevätkokous ja 40 -vuotisjuhla Helsingissä. Laita päivämäärä muistiin. Lisää tietoja tulee nettisivuille ja jäsenkirjeeseen. pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi

40 |

toimi

| 1-2013

Jäikö jotain mieleen? Mikäli sinulla on hyviä muistoja vuosien varrelta tai kuva-aarteita tilaisuuksista, keräämme niitä mielellämme syksyllä ilmestyvään tETra-lehden juhlanumeroon. Osa juhlavuoden tarjonnasta löytyykin tältä palstalta, vuoden kuluessa on tulossa vielä paljon uutta. Kutsu kevätkokoukseen Erityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 27.4.2013 al-

kaen klo 12.00 Sokos Hotel Vantaassa, osoite: Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouskutsu ja esityslista ovat viikolla 11 ilmestyvässä tETra-lehdessä. Yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite päätösehdotuksineen tulee jättää hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@uudenmaanliitto.fi www.etry.fi

YSTEA Tapahtumia keväällä 2013 25.5. klo 10.30 YSTEAN kevätkokous, Turku 25.-26.5. Jäsenristeily (lähtö Turusta) Kevätkokouksen jälkeen lähdemme jäsenristeilylle uudella M/S Gracella ja palaamme takaisin Turkuun 26.5. illalla. Kutsu sekä tarkemmat ilmoittautumis-, matkustus- ja maksuohjeet löytyvät www. ystea.fi ja YSTEA-lehdestä. 25.–26.5. Maailma kylässä -tapahtuma Helsinki. Maailman kulttuurit kohtaavat jälleen Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa ilmaiseksi. 8.6. ERTOn 45-vuotisjuhlat, Linnanmäki, Helsinki. YSTEA on mukana juhlistamassa Ertoa Lintsillä, tervetuloa mukaan rientoihin! Vapaaehtoisia Maailma kylässä -tapahtumaan YSTEA kaipaa Maailma kylässä -tapahtuman esittelypisteelleen vapaaehtoisia 25.–26.5.2013. Tule mukaan ja ota yhteyttä Pekka Laukkaseen, pekka.laukkanen@erto.fi tai p. 0400 931 033. Peukuta facebookissa Pysy ajan tasalla ja etsi YSTEA facebookista. Käy tykkäämässä ja ja voita leffaliput! pj. Matti Ojamo p. 040 737 1720 matti.ojamo@erto.fi www.ystea.fi


ERTO Logistiikan toimihenkilöt Kyselyyn vastanneet palkittu Logistiikka-alojen palkkaus- ja työehtokyselyn palkinnot on arvottu. Voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti. Voittajat julkaistaan LOG ON 1/2013 lehdessä, joka ilmestyy 1.3.2013. Kiitos kyselyyn vastanneille! Löydä työpaikka kotisivuilta Yhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Kotisivut aukeavat osoitteesta www.logistiikantoimihenkilot.fi Facebookissa on ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista uutisvirtaasi. www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot. tyopaikat Edullinen yösija Helsingissä Logistiikan toimihenkilöt ry on vuokrannut kolmen huoneen asunnon jäsentensä ja hallinnon käyttöä varten Helsingin Pasilasta Jarrumiehenkadulta Messukeskuksen läheltä. Asunto on ensisijaisesti hallinnon kokouskäytössä, mutta muuten sitä vuokrataan jäsenille. Asuntoon majoittuu kuusi henkilöä kerrallaan. Vuorokausivuokra on 60 e/koko huoneisto tai 30 e/petipaikka. Tiedustelut ja varaukset: Leena Wickström, p.040 560 8430 tai (09) 6132 3221. pj. Marko Nurmi p. 044 514 5691 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN ammattilaiset Tapahtumia keväällä 2013 18.5. vuosikokous, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Muu ohjelma selviää Facebook-sivuiltamme kevään mittaan: www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset Leffaan! Kerää työkavereista leffaporukka ja ilmoita meille, niin saat paluupostissa liput (ilmoitukset jari.koivula@erto.fi). Mökki ensi kesänä Kesäksi on suunnitelmissa mökkiviikkojen hankinta jäsenten käyttöön (viikot arvotaan). Kerro meille, missä haluaisit mökkeillä ensi kesänä. pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jari.koivula@erto.fi www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

Työttömyyskassa tiedottaa Yrittäjäjäsen – muista varmistaa työttömyysturvasi Yrittäjille ja palkansaajille on erilliset työttömyyskassat. Palkansaajakassan jäsen ei voi kerryttää työssäoloehtoaan yritystoiminnalla eikä yrittäjäkassan jäsen palkkatyöllä. Työttömyysturvalaissa on kuitenkin ns. jälkisuojasäännöksiä, joiden perusteella etuutta voidaan maksaa aiemmin ansaittujen vakuutuskausien perusteella. Nämä säännöksen huomioiden yrittäjäksi ryhtyvän on hyvä itse pohtia, siirtääkö hän jäsenyytensä yrittäjäkassaan vai pysyykö edelleen Erton työttömyyskassan jäsenenä. Vaikka liiton jäsenyys voi jatkua, yrittäjyydellä on merkittävä vaikutus työttömyysturvaoikeuteen.

Palk ansaajak assan jäsen aloittaa yritystoiminnan Mikäli Erton työttömyyskassan jäsen aloittaa yritystoiminnan ja jää Erton kassan jäseneksi, voidaan hänelle maksaa aiempaan palkkatyöhön perustuvaa päivärahaa, mikäli hän lopettaa yritystoiminnan 18 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta. Jos henkilö on ollut työtön ennen yritystoimintaa ja saanut työttömyyskassasta päivärahaa, jatketaan päivärahan maksua siitä mihin oli jääty ennen yritystoimintaa, edellyttäen että hakijan 500-päivän työttömyysetuuden enimmäisaikaa ei ole maksettu täyteen. Päiväraha on samansuuruista ja 500-päivän laskurissa on aiemmin maksetut päivät. Jos yritystoiminta kestää yli 18 kuukautta, ei palkansaajan työt-

tömyyskassa maksa päivärahaa ennen kuin hakija on uudelleen täyttänyt 34 kalenteriviikon työssäoloehdon palkkatyöllä.

Siirtyminen yrittäjäk assaan Henkilö voi siirtyä yritystoiminnan aloittaessaan yrittäjäkassan jäseneksi. Jos hän siirtyy sinne kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisestaan ja palkansaajakassasta eroamisestaan, voi hän viedä mukanaan enintään kuusi kuukautta vakuutettunaolo- ja työssäoloaikaansa. Yrittäjäkassassa päivärahaoikeus edellyttää 18 kuukauden yritystoimintaa, palkansaajakassasta hyväksiluettava vakuutuskausi huomioiden 18 – 6 = 12 kuukautta.

Sivutoiminen yrittäjä palk ansaajak assassa Sivutoimista yritystoimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti palkkatyön rinnalla. Jos henkilö jää työttömäksi päätoimisestaan palkkatyöstään, niin työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, onko hänen harjoittamansa yritystoiminta sivutoimista vai päätoimista. Jos se on päätoimista, ei hakijalla ole oikeutta päivärahaan. Jos yritystoiminta todetaan sivutoimiseksi, työttömyyskassa maksaa palkkatyöhön perustuvaa työttömyyspäivärahaa, mutta sivutoimisesta yritystulosta ansaitut tulot vähennetään sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan. Yritystulo arvioidaan ensisijaisesti viimeisen vahvistetun verotuksen tulojen mukaan, mutta mikäli yritystoimintaa on harjoitettu vasta lyhyen aikaa, arvioidaan tulot muulla luotettavalla selvityksellä.

Uutta henkilökuntaa ERTOon Helmikuun alkupuolella aloitti ERTOssa hallintoassistenttina Tuula SeppäläKoski. Hän on aiemmin työskennellyt Duodecimissa ja sosiaalialan järjestöissä. Hänen edeltäjänsä Pirkkoliisa Meincke jäi eläkkeelle. Työttömyyskassassa aloitti etuuskäsittelijänä helmikuussa Heidi Vlasoff. Hän on ollut aiemmin töissä muissa työttömyyskassoissa. Hänen edeltäjänsä Inger Rask jäi eläkkeelle.

toimi

| 1-2013 | 41


ERTO ERTOn yhteystiedot Erton toimisto Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 f. 09 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi puheenjohtaja

Juri Aaltonen 040 553 8536 hallinto

Seppälä-Koski Tuula hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri 09 6132 3238 Ahonen Kristiina viestintäpäällikkö 09 6132 3267 Saunavaara Pia toimialapäällikkö 09 6132 3243 Reunanen Piia viestintäasiantuntija 09 6132 3262 Aho Mirkka viestintäasiantuntija perhevapaalla

Aluejärjestöt palveluyksikkö

talous- ja henkilöstö -

etelä-k arjala

länsir annikko

Fagerlund Sari jäsensihteeri 09 6132 3214 Turunen Tarja jäsensihteeri, tiimin vetäjä 09 6132 3268

hallintoyksikkö

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972 mirja.sipponen@emaili.fi

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi

t yömarkkinayksikkö

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja 09 6132 3248 Bruun Leila asiamies 09 6132 3231 Dahlström Kristina asiantuntija 09 6132 3263 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Pohja Jami lakimies 09 6132 3273 Tykkä Johanna lakimies 09 6132 3234 Ahtola Kaisu lakimies, perhevapaalla Laihorinne Minna asiantuntija, perhevapaalla

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3210 Miettinen Maija taloussihteeri 09 6132 3265 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 t yöttömy ysk assa

Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224 f. 09 6132 3201 erto.tk@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi. Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Hedman Virpi taloudenhoitaja 09 6132 3251 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256 Etuuskäsittelijät Hokkanen Eeva Hutri Merja Koivu Tiina Mamia Toni Numminen Heidi Ropanen Minna Utriainen Sari Vlasoff Heidi

etelä-savo

vpj. Katri Pystynen p. 040 557 6390 kati.pystynen@gmail.com

pirk anma a

pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jari.koivula@erto.fi

helsinki-uusima a

pj. Sirkku Mutru p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi

pohjois-k arjala

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi

itä-savo

pj. Päivi Ruuskanen p. 050 347 5240 paivi.ruuskanen@ savonlinnatravel.com

pohjois-pohjanma a

k anta-häme

pohjois-savo

pj. Annika Lundahl p. 050 514 8784 annika.lundahl@elisanet.fi

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com

pj. Sirkka Inkilä p. 045 878 8708 sirkka.inkila@erto.fi

keski-suomi

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi

satakunta

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com

lahden seutu

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

seinäjoen seutu

pj. Ulla Muurimäki p. 050 328 5264 ulla.muurimaki@gmail.com

lappi varsinais-suomi pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607 pj. Tiina Immonen johannes.ekholm@luukku.com p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

ERTOn UUTISIA Palkka- ja työehto­ kyselyitä tulossa

Hae hyvinvointi­lomalle

Tule ERTOn synttäreille

Kevä än aik ana tehdä än useimmilla ertolaisilla toimialoilla palkka- ja työehtokyselyt. Vastausten perusteella määritellään tavoitteita työehtosopimusneuvotteluihin. Vastaaminen on erittäin tärkeää, jotta saamme mahdollisimman ajantasaista tietoa jäsentemme työehdoista ja saamme sitä kautta neuvotteluihin vipuvoimaa.

ERTOn jä senenä voit hakea Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämille lomille. Näitä 1. askel -hyvinvointijaksoja voit selata PHT:n nettisivuilla osoitteessa www.pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Ensimmäinen askel hyvinvointijaksoja järjestetään sekä työikäisille että koko perheelle.

ERTOn 45 -vuotissynt ymäpäiviä

42 |

toimi

| 1-2013

juhlitaan Linnanmäellä 8.6.2013. Kaikki jäsenet perheenjäsenineen ovat tervetulleita mukaan. Sisäänpääsyyn ja kaikkiin laitteisiin oikeuttavat ERTO-rannekkeet saat koko porukalle 10 eurolla per henkilö. Varaa rannekkeesi pian: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi


teksti

Sari Alhava kuva juha myllymäki

uusi alku

Jenina Mattsson, 9 vuotta Veroneuvoja antaa neuvoja työntekijälle. Se kertoo, paljonko rahaa laitetaan lääkäreihin ja sellaisiin. Eli se opettaa rahaasioissa. Veroneuvojalla täytyy olla hyvä matikkapää, ja sen täytyy tykätä olla ihmisten kanssa tekemisissä. Siihen ammattiin ei varmaan tarvitse opiskella, vaan voi vaan mennä, jos osaa laskea hyvin. Jotakin täytyy tietää rahasta etukäteen, ja siksi on hyvä olla ensin sellaisessa ammatissa, jossa käytetään rahaa. Minä en haluaisi olla veroneuvoja, koska en tykkää laskea. Minun unelma-ammatti on kampaaja. Tykkään näpräillä omia ja toisten hiuksia. Teen itselleni esimerkiksi letit itse. Kerran laitoin hiukset ponnarille ja leikkasin lyhyemmäksi, mutta silloin

piti käydä kampaajalla tasoittamassa hiukset. Kavereillekin olen tehnyt kampauksia. Pikkusisko ei anna minun koskea hiuksiinsa, joten se onkin pienen peikon näköinen. Kampaajaksi pääsee, jos on aikaisemmin kokeillut. Mummi on kyllä puhunut jostain linjasta, niin ehkä sitä voi myös opiskella. Haluaisin ihan oman kampaamon. Se olisi iso ja siellä olisi paljon hyviä työntekijöitä. Me tekisimme ihan perusjuttuja. En minä ehkä Linnan juhliin kampauksia osaisi tehdä. Kampaamossani olisi mukavia asiakkaita ja rauhallista. Taustalla soisi hiljainen tunnelmamusiikki. Jeninan äiti on henkilöstöpäällikkö ja isä operaattori.

toimi

| 1-2013 | 43


ERTO 45 – ILOISTEN YLLÄTYSTEN JUHLAVUOSI Tervetuloa juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa Linnanmäelle! Linnanmäki on varattuna ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina 8.6.2013 klo 10–13.00. Portit aukeavat klo 9.30. Ota mukaan perheesi ja muut tärkeät henkilöt! Juhlan kunniaksi saat ERTO-rannekkeet koko porukalle 10 eurolla per henkilö. ERTO-rannekkeella Linnanmäen Pohjoismaiden suurin laitevalikoima on vapaasti käytössänne. ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja erilaisia esittely- ja toimintapisteitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi Tilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu.

Profile for Toimihenkilöliitto ERTO

Toimi 1/2013  

Työajan joustot ja yksilöllinen työaika.

Toimi 1/2013  

Työajan joustot ja yksilöllinen työaika.

Profile for toimi
Advertisement