Page 1

Pa re m m a n

ty ö pä ivä n

pu o le st a

0 3# 11

Aina luottamuksen arvoinen Työhuoneen väriläiskät

Auta ikäihmistä rahaasioissa!

Voimaa työhön

Sushia simppelisti

Työhyvinvointi syntyy reilusta meiningistä. Äiti & tytär: teininä töihin

Palvelua tietoalan ammattilaisille Klovni luotsaa luovuuteen 45 henkisen kasvun minuuttia tiimi TEKEE TULOSTA

Kuka pelkää digicowboyta?


erto.ďŹ


Miksi sinä teet työtä?

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN.


{ 03#2011 sisällys } PAREM MAN

TYÖPÄ IVÄN

PUOLES TA

03#11

Aina luottamuksen arvoinen PA R E M M A N T YÖ PÄ I VÄ N P U O L E S TA

Työhuoneen väriläiskät

03#11

Voimaa työhön

Auta ikäihmistä rahaasioissa!

Työhyvinvointi syntyy reilusta meiningistä.

Sushia simppelisti

Äiti & tytär: teininä töihin PALVELUA TIETOALAN AMMATTILAISILLE KLOVNI LUOTSAA LUOVUUTEEN 45 HENKISEN KASVUN MINUUTTIA TIIMI TEKEE TULOSTA

Kuka pelkää digicowboyta?

Kannen kuva taavetti alin tyyli Anna Pirkola hiukset ja meikki piia hiltunen Malli NORA@brand Kauluspaita Acne, Hame H&M, Sukkahousut H&M, Kengät Marc O´ Polo, Korvakorut H&M.

Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenlehti. Päätoimittaja Kristiina Ahonen Toimituspäällikkö SUSANNA CYGNEL/ FONDAMENTA MEDIA OY ulkoasu www.BOTH.fi KIRJOITTAJAT

16 Luottamusmies

Sari Alhava, Terhi Hautamäki, Elina Hirvinen, Antti Isokangas,

Kerstin Tuomela ei pelkää vastuuta.

Liisa Joensuu, Katariina Krabbe, Kirsi Poikolainen, Tiina Raevaara ja Mikko Takala Kuvaajat ja kuvittajat Ossi ahola, taavetti alin, Tommi anttonen, sac magique, pauliina mäkelä, Juuso paloniemi, anja reponen, jan sandvik, Riikka sormunen ja Jussi vierimaa

oma ura

8 P A R A S TA T YÖS SÄ N I

Maija Pokkista motivoi merkityksellisyys.

9 V I N K I T PA L K K A N E U VOT T E LU UN

Jos et pyydä, et myöskään saa.

1 6 K A I K K I E N A S I A L L A

Luottamusmies kantaa huolta koko porukasta.

9 V I I S I K Y M P P I S E T

sysätään paitsioon aivan suotta.

2 8 L U OV U U S K U KO I S TA A

Klovni kehottaa leikkisyyteen.

kroppa & nuppi 1 2 4 5 minuuttia

paremmaksi ihmiseksi.

4

toimi n º 3 2011

20 K AIKKI HYVIN TÖISSÄ

Työhyvinvointi ponnistaa arvostuksesta.

13 S YDÄMEN ASIOITA

Huolehdi pumpustasi elämällä terveesti.

13 A RKILIIKUNTA HIMOTTAA

Vähän päivässä on paljon vuodessa.

43 U USI ALKU

Julianna Pakola, 7 vuotta

ihmissuhteet 10 K ULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?

Äiti ja tytär töihin jo teini-iässä. 11 T OIMIVA TIIMI

Työn imua ja ratkaisujen ilmapiiri.

ruoka & juoma 31 S USHI KIEHTOO

Eksoottinen herkku valmistuu helposti.

tila & tyyli

33 T OIMISTO KUTSUU

Innostava työympäristö syntyy väreistä.

Toimituksen yhteystiedot Fondamenta Media Oy Tarkk´ampujankatu 4 A 40, 00140 Helsinki p. 040 554 7780 susanna.cygnel@fondamenta.fi www.toimilehti.fi http://issuu.com/toimi sähköposti toimi@erto.fi Julkaisija Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

+ vakiot 6 T OIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 K OTILÄKSYT

Antti Isokangas pohtii digiajan lahjakkuuksia.

36 T YÖHUONEELTA

Tiina Raevaara ideoi romaaneja.

37 ERTON JÄSENSIVUT

Mediamyynti Kristiina Ahonen, p. (09) 6132 3267 repro Jari Stenholm / Faktor Painopaikka Forssa Print 2011

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0783-9693


{ pääkirjoitus }

Innosta ja innostu

Innostunut ja hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja luova. Innostumiseen ja innostamiseen tarvitaan koko työyhteisöä.

M

ielekäs ja innostava työ kuitenkin koko työyhteisön vastuulla. Jo­ perustuu muutamaan kainen voi käytöksellään, puheillaan ja seikkaan. On tiedettä­ toisten huomioon ottamisella rakentaa toi­ vä työn tarkoitus ja pe­ mivaa vuorovaikutusta ja innostaa työkave­ rusteet. Työn on olta­ reitaan. Avoimessa ja innostuneessa ilma­ va järkevästi organisoi­ piirissä voidaan hyvin ja tuloksia syntyy. tua, työssä on oltava mahdollisuus kehittyä ja työnantajan on kohdeltava työntekijöitä Kun jokainen kehittää työtään ja reilusti ja tasapuolisesti. Työntekijöille on osaamistaan, kehittyy koko työyhteisö. kerrottava yrityksen strategiasta, johdon Vanhoihin tapoihin on helppo jäädä jumit­ päätöksistä ja tulevaisuu­ tamaan ja uuden kokeile­ den suunnitelmista. Työyh­ minen saattaa tuntua aluk­ Luovuus teisössä on voitava keskus­ si rasittavalta. Mutta jos ei tella avoimesti, kuunnella kokeile, ei voi tietää. ei rönsyile ja tulla kuulluksi. Eräässä työpaikassani po­ määräämällä. Innostunut ja hyvinvoiva mo antoi kirjallisen määräyk­ työntekijä on sitoutunut, sen, jonka mukaan jokaisen luova ja palvelee asiakkaita hyvin. Esimie­ piti viettää päivittäin vähintään kymmenen het, johtajat ja henkilöstön edustajat ovat minuuttia tai mielellään noin puoli tuntia yk­ avainasemassa kehittämisessä ja muutos­ sin neuvotteluhuoneessa, tehdä olonsa mu­ tilanteissa. Ilmapiiri ja tuloksellisuus ovat kavaksi ja ennen kaikkea olla tekemättä yh­

tään mitään. Tarkoituksena oli antaa tilaa luo­ vuudelle ja uusille ajatuksille, jotta ne eivät hautautuisi kiireen alle. Pomo myös tieduste­ li säännöllisesti, oliko määräystä noudatettu. Tunnustan, etten aina noudattanut määräystä, koska oli (olevinaan) älytön kii­ re. Pomolle ei kuitenkaan kelvannut selitys, jonka mukaan työnteolta ei ollut jäänyt ai­ kaa luovuushetkelle. Hänen mukaansa tär­ keintä työtä oli ajattelu ja vasta sen jälkeen käytännön toimet. Luovuus ei rönsyile pakottamalla eikä määräämällä. Sen sijaan pieni rauhallinen hetki niin työssä kuin vapaalla voi tuottaa mielenkiintoisia ajatuksia. Innokasta ja luovaa syksyä! n

Kristiina Ahonen Päätoimittaja

tekijältä Graafinen suunnittelija

Pia Ettala

Tunnustan, olen kesäihminen. Rakastan valoa, lämpöä ja kiireetöntä aikaa. Toisaalta on myön­ nettävä, että mikään muu aika vuodesta ei tunnu yhtä kutkuttavalta kuin syksy. Silloin vuosi al­ kaa kuin alusta ja intoa riittää yhtäkkiä mihin vain. Tekee mieli kokeilla kaikkea uutta ja kalente­ ri täyttyy huomaamatta. Syksyn lopulla huomaa toteuttaneensa suunnitelmista vain murto-osan. Se ei kuitenkaan ole tärkeää. Tärkeämpää on käyttää kesän laiskojen päivien jälkeinen energia hyödyksi. Kokea uutta ja nauttia innostuksesta. Kesäihmisten onneksi syksy ei tarkoita vain ke­ sän loppua vaan uutta alkua. toimi nº 3 2011 5


{ Toimi oikein } t o i m i - l e h d e n a s i a n t u n t i j at va s ta avat l u k i j o i d e n k y s y m y k s i i n Marjukka Mikola

Ralf Sund

VTM, on STTK:n talous­poliittinen asiantuntija.

KTK, CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja.

Aika hukassa

?

» Toimi-lehti/ERTO Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki » toimi@erto.fi

Orjatar

Jos sinä et itse täytä kalenteria­ si, muut tekevät sen ja aina tarpeittensa mu­ kaan. Sinun tulee itse varata kalenteriisi ai­ koja ja pitää niistä kiinni. Mutta miten siirtyä orjattaresta oman ai­

LitM, on personal trainer ja urheilu­ valmentaja.

kysy asiantuntijoilta!

Minusta tuntuu, että muut täyttävät kalenterini. Tahti sen kuin kiihtyy. Miten saan ajankäytön omaan hallintaani? VASTAUS:

Timo Haikarainen

helpompaa hallita ajankäyttöään – jos tah­ dot muutosta, sinun on tehtävä asiat toisin ja totutettava muut siihen. Anne Hyvén

Ole ylpeä tekemästäsi ratkaisusta, jolla voit osoittaa tavoitteellisuuttasi. kansa hallitsijaksi? Se alkaa siitä, että lak­ kaat odottamasta muiden huomioivan si­ nun tilannettasi tai voimavarojasi. Sinun täytyy huolehtia tästä itse. Se näyttää ole­ van luontaisesti vaikeampaa meille naisille kuin miehille. Älä siis moiti itseäsi. Sen si­ jaan voisit tutkia, löytyykö työyhteisöstäsi henkilöä, joka hallitsee omaa kalenteriaan sinua paremmin. Opettele hänen keinojaan rajata ja hallita työtään. Muokkaa keinot si­ nulle sopiviksi. Pyri siihen, että sidot itse ainakin 40 pro­ senttia työajastasi palaverien ja muiden va­ rausten tuottamien töiden tekemiseen. Ryt­ mitä kalenteriisi myös tauot palautumiselle. Älä jää kiinni selittelyihin, että muiden on 6

toimi n º 3 2011

Jämähtänyt istumaan

?

Istun päivät pitkät päät­ teen ääressä. Miten saisin kehoni motivoitumaan liikkeelle? Taukojumppa tuntuu niin teennäiseltä, mutta jotain pitäisi keksiä.

Levottomat jalat

VASTAUS: Ylös tuolista pitäisi välillä pääs­ tä, niin selän kuin koko elimistönkin takia. Yli 50 minuutin istuminen yhtäjaksoisesti ei tee hyvää selälle ja jatkuva istuminen myös heikentää erityisesti alaraajojen verenkier­

Matti Orkovaara

varatuomari, on ERTOn edunvalvontajohtaja.

Anne Hyvén

PsM, on psykoterapeutti ja työterveys­ psykologi.

toa ja altistaa elintasosairauksille. En sil­ ti patista sinua väkisin taukojumppaan – ainakaan aluksi. Lisää liikkumistasi vaikka­ pa seuraavin keinoin: Tee liikunnasta välttämättömyys. Voit esimerkiksi yhdistää tietokoneesi toisessa huoneessa tai jopa toisessa kerroksessa ole­ vaan printteriin. Löydät varmasti myös mui­ ta keinoja omassa työympäristössäsi. Hoida pikaiset asiat kipaisemalla työtoverisi huo­ neeseen sen sijaan, että soittaisit hänelle tai lähettäisit sähköpostia. Anna perustarpeiden liikuttaa sinua. Voisit­ ko siirtää lounaasi vaikka puolen kilometrin päässä olevaan lounasravintolaan ja kävel­ lä sinne? Juo enemmän vettä, esim. 1,5 litraa työpäivän aikana. Jos juot liian vähän, sinulle ei tule tarvetta kävellä edes vessaan. Seuraa askelmittarilla, miten nämä toimet vaikuttavat aktiivisuuteesi työpäivän aika­ na, ja saat tietoa edistymisestäsi. Kenties in­ nostut pian taukojumpastakin! Timo Hakkarainen

Takaisin töihin

?

Olen tullut pitäneeksi kahden vuoden sapatti­ vapaan. Se ajoi asiansa, mutta nyt pitäisi päästä taas tienaamaan. Saanko vielä töitä ja miten?

Nelikymppinen

VASTAUS: Varmasti saat, sapattivapaa ei si­ tä estä. Päinvastoin, olet ladannut akkuja­ si ja olet työntekijänä ehkä entistäkin tuot­ tavampi. Hakiessasi töitä kerro rehellisesti, että olet pitänyt sapattivapaan ja laita se näky­ viin myös ansioluetteloosi. Mieti etukäteen, minkälaisen tarinan sapattivapaasi ympäril­ le rakennat: miksi jäit vapaalle, mitä vapaan aikana teit, mitä olet oppinut ja miten olet it­


seäsi kehittänyt. Tuo esiin haluasi uudistua. Ole ylpeä tekemästäsi rohkeasta ratkaisus­ ta, jolla voit osoittaa myös tiettyjä ominai­ suuksiasi, esimerkiksi päättäväisyyttä, ris­ kinottokykyä ja tavoitteellisuutta. Todennäköisesti sinulla on ollut aikaa miettiä tulevaisuuden uratoiveitasi ja pys­ tyt nyt suuntaamaan työnhakusi tietoises­ ti kohti uusia uratavoitteita. Hae työtä ak­ tiivisesti, hyödynnä eri kanavia sekä ver­ kostojasi. Marjukka Mikola

Ulkopuolelle jäänyt

riikka sormunen

?

Miksi luottamusmiehen valintaan saavat osallistua vain ertolaiset?

Satunnainen lukija

VASTAUS: Kaikkien työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet perustuvat ky­ seiseen sopimukseen ja näin edustavat työ­ paikalla paitsi liittoon järjestäytyneitä työn­ tekijöitä, myös ertoa liittona. Liitto myös kouluttaa luottamusmiehet. Jo lainkin mukaan työehtosopimuksen solminut liitto voidaan esimerkiksi tuomi­ ta hyvityssakkoon, mikäli luottamusmies osallistuu laittomaan lakkoon. Olisi nurin­ kurista rangaista liittoa, ellei sillä olisi mah­

Yhdistä tietokoneesi

toisessa kerroksessa olevaan printteriin. dollisuutta vaikuttaa luottamusmieheen jä­ senyyden kautta. Lyhyesti: luottamusmies edustaa jäseniä ja liittoa, joten luottamusmiehen valintaan voivat osallistua vain jäsenet. Matti Orkovaara

Järkeä säästämiseen

?

Mitä tarkoittavat ps-tilit ja miksi sellainen kannattaisi valita?

Sukanvarren kasvattaja

VASTAUS: Verottaja on luonut pienen pork­

kanan pitkäaikaisen säästämisen (ps) tuke­ miseksi. Asiakas voi sopia pankin kanssa ps-sopimuksesta, jolloin säästösummas­

ta saa veroetua enimmällään 1 400 euroa. Tuolloin talletussumma on 5 000 euroa vuo­ dessa. Säästöjen nostaminen on mahdollista elä­ keiässä, yleensä eli 63 vuoden jälkeen. Täs­ sä vaiheessa veroja peritään 28 %. Rahat on nostettava yleensä tasasuurina erinä 10 vuo­ den aikana. Säästöille karttuu tuottoja. Kohteiden va­ linnassa kannattaa olla tarkkana: esimerkik­ si rahastosijoittamiseen liittyy hoitomaksuja. Kumpi sitten kannattaa, ps-tili vai sukan varteen säästäminen? ps-tili tarjoaa vero­ etua säästövaiheessa, mutta veroa peritään rahan noston yhteydessä. Sukan varresta ei saa veroetua säästämisvaiheessa, mutta ei­ pä liioin peritä veroja varoja nostettaessa. Ralf Sund toimi nº 3 2011 7


{ oma ura }

Teksti

Susanna Cygnel Kuva juuso paloniemi

Maija Pokkinen, 30:

Parasta työssäni on…

motivoi minua. Työskentelen­ Suomen Punaisessa Ristissä omaishoidon ohjelmaavustajana. Työni tarkoitus on omaishoitajien hy­ vinvoinnin parantaminen ja terveyden edistäminen. Yhdessä omaishoidon koordinaattorin, aluetyönteki­ jöiden ja vapaaehtoisten kanssa suunnittelemme toi­ mintaa omaishoitajien raskaan työn vastapainoksi. spr järjestää heille esimerkiksi kolutusta ja vertaisryhmiä. Tällä hetkellä vien eteenpäin erityisesti sosiaalialan opiskelijoille suunnattua omaishoitajuuden koulutus­

MERKITYKSELLISYYS

1999–2001 Seikkailu- ja näyttelyopas Tytyrin kaivosmuseo, Lohjan kaupunki 2004 Suunnittelija Uudenmaan ympäristökeskus 2006–2007 Myynti- ja markkinointipäällikkö, ohjelmapalvelutyöntekijä Koulutustalo Majakka Oy/ Ryhmä X 2007–2010 (+ 2003) Toimitusharjoittelija, uutistoimittaja, toimitussihteeri Suomen Lehtiyhtymä, eri lehtiä 2010– Omaishoidon ohjelma-avustaja Suomen Punainen Risti

2021

”Teen työtä, jossa voin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja työskennellä lähellä luontoa. Luonnosta saatu voima kantaa arjessa eteenpäin.”

8

toimi n º 3 2011

kokonaisuutta. Näin lisääntyy tulevaisuuden ammatti­ laisten tietous tästä merkittävästä työstä. Yhteistä omaishoitajille on, että he ovat erittäin sitou­ tuneita – ja työhönsä sidottuja: heidän on vaikea pääs­ tä pois kotoa virkistäytymään edes pariksi tunniksi. Esi­ merkiksi pieniä erityislapsia hoitavien pitää olla koko ajan läsnä ja jopa ansiotyö voi jäädä. Heidän pitäisi kuitenkin päästä virkistäytymään, sil­ lä omasta itsestään on huolehdittava, että jaksaa pitää toisesta huolta. n


KOONNNUT Elina

{ oma ura }

Hirvinen

kuinka... o n n i s t u a pa l k k a n e u v o t t e l u i s s a

sinulle palkkaneuvotteluja, terästäydy! 1. Aloita neuvottelut Jos et pyydä, et myöskään saa. MBAtutkinnon suorittaneiden työllistymistä tutkittaessa havaittiin, että ne työnhakijat, jotka olivat valmiita neuvottelemaan, saivat paremman lähtöpalkan. Yllättävän moni jättää palkkaneuvottelut tekemättä. 2. Aseta lähtötaso Ensimmäinen mainittu luku yleensä asettaa lähtökohdat neuvotteluille. Jos annat työnantajan ehdottaa palkkaasi, hän asettaa todennäköisesti summan alas ja ottaa näin neuvotteluohjakset käsiinsä. 3. Aloita korkealta Varmista palkkatoivetta esittäessäsi, että summa on realistisen korkea. Mitä kor­keammista luvuista neuvottelut aloitetaan, sen korkeampi on myös lopputulos. 4. Höydynnä huumoria Neuvottelupöydän tunnelmaa saa kevennettyä sopivalla vitsillä oikealla hetkellä. Neuvottelukeino sekin! 5. Kilpaile Pidät tai et, palkkaneuvottelu on peliä. Suhtaudu siihen sen mukaisesti. 6. Valitse tavoite Ne, jotka pyrkivät win-win- eli kaikki voittavat -tilanteeseen ovat yleensä tyytyväisiä neuvotteluihin, mutta tienaavat vähemmän. Ne taas, jotka hakevat yksipuolista neuvotteluvoittoa tienaavat enemmän, mutta ovat vähemmän tyytyväisiä. 7. Vältä kompromisseja Ole kohtuullinen ja joustava. Aina kompromissit ja sovittelu eivät silti kannata. 8. Ole rohkea Hyvä neuvottelija ei pelkää riskien ottamista. 9. Muista sopimukset Hyödynnä palkkaneuvotteluissasi työehtosopimuksen määräyksiä tai ERTOn antamia palkkasuosituksia. n Lähde: Verkkojulkaisu PsyBlog Jos syksy tietää

Hölmöä syrjintää

Työpaikan vaihtaminen vaikeutuu yli 52-vuotiailla.

Viisikymppisten ikäsyrjintä työelämässä

kaan vuonna 2010 suomalaisia 52–65-vuo­ puhuttaa. Suomen Terveystalon teettämän tiaita oli liki 1,1 miljoonaa. tutkimuksen mukaan puolessa suomalai­ Kansantaloutemme ei taida olla kovin sista työpaikoista suhtaudu­ huonolla tolalla, jos meillä taan nihkeästi iäkkäämpiin on varaa näin suuren työn­ Eläkeikää työntekijöihin. Viisikymppi­ tekijäryhmän hylkimiseen ja lähestyvää sistä työntekijöistä joka vii­ vieläpä syyttä. Terveystalon työnhakijaa des kokee, että työnantaja tutkimuksen mukaan ter­ pyrkii laittamaan iäkkääm­ veysnäkökulmasta perus­ epäillään. piä työntekijöitä pois töistä teita ikäsyrjimiselle ei ole. ennen eläkeikää. Kuitenkin eläkeikää lähestyvä työnhakija Tilanne on ristiriitainen. Työnantajat ar­ kohtaa epäilyksiä sitoutuneisuudestaan ja vostavat kokemusta, mutta samalla työpai­ työkyvystään. kan vaihtaminen vaikeutuu olennaisesti Suomessa puhutaan eläkeiän nostamises­ 52 ikävuoden jälkeen. Puhutaan isosta työ­ ta 65 vuoteen, mutta miten ihmeessä, jos jo ikäisten rivistöstä: Tilastokeskuksen mu­ viisikymppiset koetaan kehäraakeiksi? n

istockphoto

Uralla eteenpäin työpaikkaa vaihtamatta Onko työstä kadonnut imu? Jos näin on päässyt käymään, marssi työnantajasi juttusille. Kerro rohkeasti ajatuksistasi ja toiveestasi päästä ete­ nemään urallasi. Kysy, mitä nykyisellä työpai­ kallasi olisi sinulle tarjota! Usein töissä etenemi­ seen ei tarvita vuosien kouluttautumista, vaan vilpitöntä kiinnostusta niitä tehtäviä kohtaan, joita tahtoo tehdä. Työpaikan vaihtaminen ei ole ainoa etenemisväylä.

toimi nº 3 2011 9


{ ihmissuhteet } Teksti

k u l ke e ko t yö g e e n e i s s ä ? Liisa Joensuu Kuva juuso paloniemi

äiti tiina wirtanen, 51

bioanalyytikko (AMK) Laboratoriohoitaja Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palvelu­ yksikön laboratoriossa

tytär soile wirtanen, 25 liikuntaneuvoja, urheiluhieroja, personal trainer Liikunnanohjaaja Urheiluhallit Oy:n Fix Malmilla

Töihin jo teini-iässä

Sekä äiti että tytär aloittivat työt jo nuorena, mikä auttoi itsenäistymään. Tiina Wirtanen: Pidän työntekoa tärkeä­

nä asiana, sillä mielestäni tekemätöntä työ­ tä on aina. Aloitin 14-vuotiaana kesätöissä, ja tuntui hyvältä saada omaa rahaa. Ho­ putin myös lapsiani hakemaan kesätöitä ja luulisin, että tämä auttoi Soileakin otta­ maan oman elämänsä haltuun. Itsenäistyin nuorena, eivätkä vanhempani osallistuneet ammatinvalintaani. Minua kiinnosti biologia ja farmasia, mut­ ta pisteet eivät riittäneet opiskelupaikkoi­ hin. Olin pyrkinyt opiskelemaan myös la­ boratoriohoitajaksi, kun näin lehdessä kiin­ toisan työpaikkailmoituksen: laboratoriossa tehtiin syöpiin ja periytyviin tauteihin liitty­

10

toimi n º 3 2011

vää diagnostiikkaa. Jo työpaikkahaastatte­ lussa olin varma, että tämä on minun alaani. Työ vei mennessään lähes 20 vuotta, kun­ nes suoritin puuttuvan laboratoriohoita­ jan tutkinnon varmistaakseni työsuhteeni jatkumisen. Kannustavan ylihoitajan avul­ la aloitin bioanalyytikon tutkintoon johta­ vat opinnot ja valmistuin kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä opiskelen bioanalyyti­ kon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Soile Wirtanen: Halusin aloittaa työn­ teon noin 15-vuotiaana, joten aloin jakaa il­ maisjakelulehtiä. Lukioaikana työskentelin kaupassa. Sitä halusi pärjätä itse! Aina oli

jotakin tohinaa koulun jälkeen, esimerkik­ si lasten valmentamista cheerleadingissä. Tahdoin joko taiteen tai liikunnan pariin. TaiKiin en päässyt, mutta kylläkin Kisakal­ lion Urheiluopistoon. Nykyiseen työhöni päädyin työharjoitte­ lun kautta. Liikutan kaiken ikäisiä ihmisiä nuorista senioreihin, vedän jumppia ja teen ryhmä- sekä yksilöohjauksia. Työpaikkalii­ kuntaryhmät ovat lemppareitani; vakiopo­ rukka kokoontuu tiettynä päivänä viikossa, ja ehdin jutella asiakkaiden kanssa. Nuorempana stressasin, mutta nyt suhtau­ dun työhön rennommin, ehkä elämänkoke­ muksen ansiosta. n


KOONNUT Susanna

Cygnel

{ ihmissuhteet } kuinka... r a k e n ta a t o i m i va t i i m i

Sutinaa toimistossa

Työpaikkaromanssit voivat jopa innostaa työntekoon, eivätkä ole yleensä vakavia.

supattanut kor­ pidemmälle, sillä työpaikkasutinoista vain vaan ihanasta kollegasta. Siitä, miten haus­ kolmannes on seksisuhteita. kaa on käydä lounaalla hieman virittynees­ Sinkulla työpaikkaromanssi piristää päi­ sä tunnelmassa ja hoitaa yhteisiä työasioita vän, eikä mahdollisesta jälkipyykistä tu­ pilke silmäkulmassa. le ylivoimaisen hankalaa. Moralisointi on turhaa, sil­ Avioliitossa olevan pitää Joka toinen lä työpaikkaromanssit ovat tietysti malttaa mielensä. Ja yleisiä: emeritaprofessori romanssi esimiehen tai alai­ kokee romanssin Elina Haavio-Mannilan mu­ sen kanssa on ihan varmas­ työpaikallaan. kaan noin joka toinen suo­ ti huono idea! malainen kokee sellaisen. Kaikkiaan Suomessa vallit­ Työpaikkaromanssit parantavat tutkimuk­ see työpaikkarakkautta ruokkiva ilmapiiri, sien mukaan työviihtyvyyttä ja saavat ih­ sillä Helsingin Sanomien kyselyssä peräti miset, etenkin naiset, paiskimaan ahkeram­ 73 prosenttia hyväksyi työkavereiden väli­ min hommia. Romanssit eivät usein johda set romanssit. n

Kuinka moni onkaan

istockphoto

Hipit heti takaisin! TASAVALLAN Presidentti Tarja Halonen määräsi vihapu­ heet lopetettaviksi koko valtakunnassa. Urbaani sana­ kirja selittää ne terrorismin sukulaisilmiöksi ja pu­ heeksi, joka ”joko osoittaa tai lietsoo vihaa jotakin kansanryhmää kohtaan”. Aika vahvasti sanottu, mutta voimakas on itse tunnekin puheiden taka­ na: sanakirja määrittelee vihan voimakkaaksi pa­ hansuopaisuudeksi, suuttumukseksi ja raivoksi­. Missä ne rauhaa rakastavat hipit nyt ovat?

Mikä on tiimi, dosentti Kristiina Heikkilä Turun yliopistosta? Pieni joukko ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja sekä ominaisuuksia ja jotka ovat yhdessä vastuussa lopputuloksesta. Tämä on tiimitutkija Katzenbachin osuva määritelmä. Silloin tällöin kokoontuva työryhmä ei siis ole tiimi. Millainen on hyvä tiimi? Toimivassa tiimissä on työn imua sekä avoin ja ratkaisukeskeinen ilmapiiri. Tiimin jäsenet ymmärtävät toistensa vahvuudet ja heikkoudet sekä sen, että yhdessä he ovat yhtä vahvoja kuin tiimin heikoin lenkki. Ongelmat ovat haasteita, joita ratkotaan yhdessä. Tiimin jäsenet työskentelevät toisiaan tukien ja auttaen tavoitteenaan yhteinen oppiminen, yhteinen hyvä ja onnistuminen. Tiimiläiset toteavat, että "ME teimme sen". Mistä syntyy hyvä tiimi? Tiiminrakennus on taitolaji ja vie joskus vuosia. Tiiminvetäjän on oltava tietoinen erilaisista prosesseista, jotka vaikuttavat ryhmiin ja niiden toimintaan. Tiiminvetäjä ei ole päällepäsmäri, joka sanelee ja ajattelee asioita toisten puolesta. Hän on suunnannäyttäjä, joka edistää ja kokoaa käytännön toimintaa. Parhaimmillaan tiimin jäsenet itse nostavat vetäjän keskuudestaan. Mitä kehittyneempi tiimi on, sitä useammin johtajuus kiertää työtehtävien ajoitusten mukaan. Mitä toimiva tiimi saa aikaiseksi? Se synnyttää parhaimmillaan enemmän, laadukkaampaa tai jotakin täysin uutta. Tiimityöskentely on yhdessä oivaltamista, ongelmanratkaisua, yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin yltämistä – ja usein niiden ylittämistäkin. Kun työtaakka jaetaan monille hartioille, työskentely muuttuu yleensä helpommaksi. Tiimityön avulla voidaan nousta uuteen oppimiskulttuuriin, jossa jokainen työpäivä voi olla yhteinen löytöretki. Uusi oppimiskulttuuri edistää työyhteisöjen ketteryyttä ja avoimuutta. n toimi nº 3 2011 11


{ kroppa & nuppi }

TEKSTI

Susanna Cygnel Kuva pauliina mäkelä

4 min ajatuksiasi ja mieti tulevaa: Mitä töissä tänään tapahtuu? Keitä kohtaat? Innostu tehtävistäsi. Uskalla miettiä myös niitä asioita, joita jännität. Hyväksy ne ja vakuuta itsellesi tarpeellisen monta kertaa, että selviät kaikesta kyllä – kukapa muu osaisi hoitaa tehtävän yhtä hyvin kuin sinä.

Kokoa ennen työpäivää

21 min ei ota sujuak­ seen? Haaste voi olla työrutiinissa, vuorovaikutuksessa tai vaikka aikataulujen setvimisessä. Tee jokin asia tuoreella tavalla niin, että se alkaa sujua paremmin. Muuta toimintatapasi reippaasti kohti parempaa, ja niin vältät leipääntymisen sekä urautumisen. Jos et keksi tapaa kuopata vanhaa kaavaa, kysy esimieheltä tai kollegalta vinkkiä. Voi olla, että ammattitaitosi kaipaa tässä kohdin päivittämistä. Mikset hakeutuisi työtäsi helpottavaan koulutukseen?

Jokin asia työssä

45 minuuttia

henkistä kasvua

12

Elämä on asennelaji. Sparraa itseäsi pitkin päivää ja huomaat, että asiat alkavat sujua.

9 min

1 min

10 min

Vie hyvää energiaa työpaikallesi ja vaali sitä joka päivä. Tervehdi työkavereita ja esimiehiä, kysele kuulumisia, kuuntele ja kannusta heitä haasteissaan. Auta, jos voit ja jos apuasi kaivataan. Ole aidosti läsnä, äläkä karkaile omiin ajatuksiisi kesken kaiken. Arvosta kanssa­ ihmisiäsi.

Hymyile itsellesi

peilistä ja toista mielessäsi, jos et ääneen tohdi: ”Olen ainutkertainen, olen taitava, olen hyvä, osaan työni. Olen sopiva juuri tällaisena.” Jatka hymyilyä pitkin päivää ja huomaat, että maailma hymyilee takaisin. Jos hymy huuliltasi katoaa, käy hakemassa se peilistä takaisin.

Tyhjennä mielesi työtehtävistä, paineista ja kiireestä. Rentoudu. Tämän voit tehdä keskellä työpäivää, työpäivän jälkeen tai illalla ennen nukkumaan menoa. Istu tai makaa. Sulje silmäsi. Ajatuksia tulee ja menee, mutta älä tartu niihin. Mietteesi lipuvat kuin pilvet taivaalla, joita et voi tai haluakaan tavoittaa.

toimi n º 3 2011


KOONNNUT Susanna

{ kroppa & nuppi }

Cygnel

kuinka… i r rot ta a hyöt y a r ki a s k a r ei s ta

saa iloa ottamalla hommat sporttailuna ja painon hallintana. Yhtäkkiä tylsänoloiset työt alkavat tuntua tärkeiltä. Ryhdyin saattamaan kuusivuotiastani kävellen esikouluun ja harmittelin, että matka on kovin mitätön, vain noin 400 metriä suuntaansa. Eipä kummoinen pätkä lenkkeilymielessä, ajattelin, vaikka talsisin ripeästi. Kun myös haen lapsen kävellen, yhden päivän aikana taitan matkaa 1 600 metriä, eli 20 minuuttia. Mutta sitten aloin ynnätä: Koulupäiviä on vuodessa noin 190. Siispä koko vuoden aikana esikoulumatkaa kertyy noin 300 kilometriä. Kun tuon kävelyn muuttaa kulutetuksi energiaksi, saadaan noin 16 000 kilokaloria, mikä vastaa 2,3 rasvakiloa. Jos siis saatan poikani joka päivä esikouluun ja haen hänet sieltä päivän päätteeksi kävellen, olen ensi kesän alussa pari kiloa sutjakampi. Innostuin motivoimaan itseäni hyötyliikuntaan ynnäämällä vähän lisää. Myönnän, kammoan imuroimista ja yritän tehdä sitä niin harvoin kuin mahdollista. Ei ehkä kannattaisi, sillä puoli tuntia imurointia kuluttaa noin 130 kilokaloria. Jos imuroin kerran viikossa, vuodessa lähtee kehosta kilo ylimääräistä. Ja kodista katoaa moninkertaisesti pölyä ja muuta roskaa. Kaupassakäyntikin kannattaa. 10 minuuttia shoppailua kärryjä työnnellen kolmasti viikossa poistaa lähes kilon kehostani vuodessa. Olen aina suosinut pieniä lähikauppoja, mutta painonhallinnan kannalta iso marketti olisi varmasti tehokkaampi. Työmatkat ja lasten harrastuksiin viemiset autolla ottavat nekin päähän. Mutta toisaalta, tunnin ajossa kuluu yli 100 kilokaloria, ja vuositasolla puhutaan jo monesta menetetystä kilosta. Joten ei muuta kuin hymy huuleen ja koko perheen autokuskiksi – ilman sitä karkkipussia hansikaslokerossa. Muuten, jos saattaisin lapsen esikouluun hyppien, olisin ensi kesän bikinikauden alussa neljä kiloa solakampi... n

Velvollisuuksiin

Käsi sydämelle!

Valtimotaudit olivat ennen vain miesten juttu, mutta eivät enää: puolet sepelvaltimopotilaista on nyt naisia.

kehittyy epäsuotui­ Palaako? Tumppaa lopullisesti, niin sepel­ sista elintavoista. Tarkista, että sydämesi valtiotautiriskisi puolittuu. asiat ovat kunnossa ja korjaa huonot tapasi. Maistissa? Yksi tai kaksi ravintola-annos­ Syötkö terveellisesti? Kolesteroliarvosi ta alkoholia päivässä ja enintään kuusi vii­ pysyvät suotuisina, jos nau­ kossa on vielä kohtuutta. Si­ tit runsaasti kasviksia, täys­ tä suuremmat määrät voivat Stressi jyväviljatuotteita, kalaa ja so­ hukuttaa sydämen. pivasti pehmeitä rasvoja. Mikä fiilis? Stressi on myrkyttää Paineet kohdallaan? Rei­ myrkkyä sydämelle. Opet­ sydämen. pas suolan ja alkoholin käyt­ tele sanomaan ”ei” ja ajatte­ tö, vähäinen liikunta sekä lii­ lemaan itseäsi. kapaino nostavat verenpainetta. Tuntuuko painavalta? Pullea vatsa altis­ Oletko kunnossa? Säännöllinen hikilii­ taa sydäntaudeille. Naisilla alle 80 sentin ja kunta leikkaa naisen sepelvaltimotautiris­ miehillä alle 94 sentin vyötärö on ihanne. n kin puoleen. Puoli tuntia päivässä riittää, ei­ Lähde: Suomen Sydänliitto ry, kä ylärajaa ole. www.punainen.fi

Sepelvaltimotauti

Joko teillä meditoidaan? Elvyttävää! Suuret­ kansainväliset yritykset, kuten Apple, Face­ book ja Google ovat ottaneet Mindfullnessmenetelmän käyttöönsä houkutellakseen tähtityöntekijöitä ja vahvistaakseen näiden luovuutta sekä paineensieto­kykyä. Yritys­ maailman supertrendi on noussut vanhois­ ta buddhalaisopeista: villityksen takana seisoo meditaatioguru Alan Wallace, Dalailaman läheinen oppilas.

istockphoto

Meditointia työpäivänä.

toimi nº 3 2011 13


{ omat rahat }

Teksti

Kirsi Poikolainen Kuvitus anja reponen

tehdä itse, mutta siihen pitää hankkia todis­ tajat. Jos vanhus on diagnosoidusti muisti­ sairas tai muuten kykenemätön päätöksen­ tekoon, hänelle täytyy nimetä edunvalvoja. Tämä voi olla omainen, tuttava tai maistraa­ tin viran puolesta nimeämä henkilö. Parasta toki olisi, jos neuvottelut ja pää­ tökset tehtäisiin jo ennen tilanteen äitymis­ tä akuutiksi. Testamentti ja hoivatestamentti kannat­ taa ihan jokaisen tehdä ajoissa, jo ihan oman edunvalvonnan varmistamiseksi ja myös säästääkseen perillisiä riidoilta. Näin oma tahto varallisuuden jakamisesta toteutuu, lain antamissa rajoissa tietenkin. Varhaise­ sessa vaiheessa tehty suunnitelma voi myös optimoida perillisten verotuksen. Huonokuntoinenkin vanhus saat­ taa pystyä asumaan kotonaan pitkään ko­ tiavun turvin. Mutta mistä rahat, jos eläke on pieni? Kotitalousvähennys helpottaa taakkaa. Verotuksessa voi vähentää ostetut hoiva­ palvelut kulloinkin voimassa olevaan ylä­ rajaan saakka. Vähennystä voivat käyttää myös lapset ostaessaan palveluita vanhem­ milleen. Veroetu moninkertaistuu, jos hoi­ van kustantajia on useampia. Kunnallisissa palvelutaloissa maksujen suuruuteen vaikuttavat asukkaan tulot, jo­ ten kannattaa kartoittaa kaikki vaihtoehdot ja niiden todelliset kustannukset verovaiku­ tusten kera.

Lokoisasti läheisten tuella Mikä neuvoksi, kun vanhuksen on vaikea selvitä raha-asioistaan tai eläke ei riitä? Hän tarvitsee apua, ja ratkaisu voi jopa olla seinissä. kertyy avaamat­ tomia kuoria, huomautuslaskuja ja ulosot­ tokirjeitä. Postilaatikosta tipahtelee outoja harrastelehtiä. Kysyttäessä vanhus väiste­ lee ja tai ei muista. Viimeistään tässä vaiheessa omaisten hä­ lytyskellojen pitäisi soida. Ikäihmisen pöydälle

14

toimi n º 3 2011

Kun vanha ihminen ei enää pysty huoleh­ timaan raha-asioistaan, jonkun muun on se tehtävä. Silloin on parasta ottaa asia pu­ heeksi reilusti koko perheen kesken ja laa­ tia suunnitelma. Vapaamuotoisella valta­ kirjalla omaisen tai kenet tahansa voi val­ tuuttaa hoitamaan asioitaan. Valtakirjan voi

Ikäihmisillä on usein pieni eläke, mut­ ta varallisuutta kiinni seinissä, jopa satojen tuhansien edestä. Vanhukset eivät kuiten­ kaan halua myydä asuntoa ja muuttaa pois kotoaan. Tässä tilanteessa, tai vaikka putkiremon­ tin uhatessa, auttaa niin sanottu kääntei­ nen asuntolaina. Siinä pankki myöntää lai­ naa asuntoa vastaan. Sitä ei tarvitse nostaa kerralla, vaan tarpeen mukaan esimerkiksi vuosittain. Lisäksi lainaa ei lyhennetä lainkaan, vaan siitä maksetaan pelkkiä korkoja nostetusta osuudesta. Lainan maksu jää aikanaan peri­ kunnalle, mutta sitä ei edes myönnetä asun­ non täydestä arvosta, joten jotain myös jää. Seuraava sukupolvi ei yleensä enää kärky perintöä, sillä vanhempien ajan koittaessa heille on jo itselleenkin kertynyt mukavas­ ti omaisuutta. Käänteistä lainaa voi käyttää myös vaikka­ pa kakkosasunnon hankkimiseen etelästä. Eläkeläinen voi viettää laatuaikaa auringos­ sa useita kuukausia vuodessa, ja loma-aikoi­ na asuntoa voivat käyttää lapset. n


konsultti

antti isokangas lukee ammattikirjallisuutta, jotta sinun ei tarvitse.

{ kotiläksyt }

Kuka pelkää digicowboyta?

P

Uusi digitaalinen sukupolvi vaatii paljon sekä itseltään että pomoiltaan.

ekka Viljakainen on ehtinyt pal­ jon. Hän on suomalaisen tie­ toalan pioneeri, joka ryhtyi ohjelmistoyrittä­jäksi jo perus­ koululaisena, johti 1990-luvul­ la menestynyttä Visual Sys­ tems -yritystä ja eteni tällä vuosituhannella Tieto­-konsernin kansainvälisten toiminto­ jen johtajaksi ja suuromistajaksi. Nyt, alle nelikymppisenä, hän on varakas nuori elä­ keläinen ja bisneskirjailija. Viljakainen on perinteisen lupsakka savo­ laisäijä, joka kertoo loputtomasti tarinoita ja mainostaa väsymättömästi kotipaikkakun­ taansa Joroista. Siksi ei ehkä ole ihme, et­ tä hän on myös aivan varmasti yksi tämän maan tehokkaimmin verkostoituneista ih­ misistä. Hän ei ainoastaan tunne valtavaa määrää kansainvälisen talouselämän vai­ kuttajia, vaan monet heistä ovat aivan oi­ keasti hänen hyviä ystäviään. Kysy vaikka Microsoftin pääjohtajalta Steve Ballmerilta tai Venäjän presidentin Dmitri Medvedvin talousneuvonantajalta Arkadi Dvorkovitšilta. Tämän vuoksi myös Viljakaisen kirja No Fear – Johtaja kohtaa digicowboyt on melkoinen verkostoitumisen taidonnäy­ te. Kirjaa on ollut työstämässä joukko ta­ louden ja johtamisen huippuammattilaisia Dvorkovitšista johtajakoulu imd:n professo­ riin Bill Fischeriin ja Viljakaisen kakkoskir­ joittajaan, teknologiakonsulttiyritys Adge­ tecin perustajaan ja entiseen Microsoftjohtajaan Mark Mueller-Ebersteiniin. Kirja julkaistaan suomen lisäksi ainakin englan­

niksi, venäjäksi, kiinaksi ja hindiksi sekä muutamalla muulla kielellä, joita en osaa ja joista en todennäköisesti ole kuullutkaan.

digicowboyta ei voi johtaa käskyttämällä, ei­ kä heitä motivoida pelkällä rahalla.

On oikeastaan aika yllättävää, että No nimensä mukaises­ Fear on lähtenyt maailmalle Suomesta. Ei ti uuden­ sukupolven vaikutuksesta yritys­ nimittäin voi olla ajattelematta, että monet toimintaan ja johtamiseen. PlayStation-su­ kirjan kuvaamista ongelmista ovat erityi­ kupolveksi Viljakainen määrittelee vuoden sen vaikeita juuri täällä. Hyvä esimerkki on luku Teknologia – pe1985 jälkeen syntyneen, kaikkien aikojen lastaja vai vihollinen, jos­ ensimmäisen koko elä­ sa käsitellään sitä, millai­ mänsä digitaalisuuden PlayStation-polvi siksi kehityksen jarruiksi parissa kasvaneen ikäluo­ konservatiiviset it-osastot kan, joka nyt astuu työ­ on yrityksille huikea ovat muodostuneet. markkinoille. Sukupolven mahdollisuus. Jos it-osasto keskittyy erityislahjakkuuksista, eli jatkuvasti siihen, mitä ei tulevaisuuden huippujoh­ tajista, Viljakainen käyttää nimitystä di­ ole mahdollista tehdä organisaatiossa, se gicowboyt, sillä he ovat yhtä itsenäisiä ja alkaa aika nopeasti uhata itse liiketoimin­ levottomia kuin länneneloku­vien karjapai­ taa, Viljakainen ja Mueller-Eberstein kir­ joittavat. menet. Jos? Ei ole liioiteltua sanoa, että metsäin­ Kirjan ydinviesti on, ettei PlayStation-­ sukupolvea voi johtaa vanhoilla hierarkioil­ sinöörien ja teknokraattien johtamissa suo­ la, eivätkä sen edustajat suostu tekemään malaisyrityksissä – ja erityisesti niiden ittyötä raskailla, siilotetuilla tietojärjestelmil­ osastoilla – keskitytään ennen kaikkea sii­ lä. Varsinkin cowboy-tason lahjakkuudet pi­ hen, mitä ei ole mahdollista tehdä. Täytyy siis vain toivoa, että Viljakaisen kir­ tävät jatkuvasti auki kanavia globaaliin kon­ taktiverkostoonsa, joten heille tiedon vapaa jaa luetaan suomalaisissa yrityksissä ja et­ kulku ja ketterät digitaaliset työkalut ovat it­ tä siitä otetaan oppia. Suomalaiset saavat jo nyt lukea aivan riittävän usein ikäviä uutisia sestäänselvyyksiä. Tiedonhaluinen ja ahkera PlayStation-pol­ Nokian vaikeuksista. Paljon inhottavampaa vi on yrityksille huikea mahdollisuus, mutta luettavaa on kuitenkin luvassa, jos kokonai­ myös haaste. Varsinkin suuryritysten johta­ nen johtajasukupolvi päättää hylätä suoma­ miskulttuurin on pakko muuttua, jos ne ha­ laiset yritykset. Silloin eivät auta enää edes hauskat tarinat luavat saada palvelukseensa tulevaisuuden lahjakkaimpia työntekijöitä. Itseohjautuvia ja lupsakka savolainen supliikki. n No Fear kertoo

toimi nº 3 2011 15


”Täytyy uskaltaa sanoa ja osata joustaa” Henkilöstön edustajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla kaikkitietävä järjestöaktiivi, sillä tehtävä koulii. Vaikeina aikoina luottamusmies ottaa vastaan tunteenpurkauksia ja tasapainottelee työntekijöiden ja työnantajan välillä. Teksti

16

Terhi Hautamäki KUVAT jussi vierimaa, juuso paloniemi ja ossi ahola

toimi n º 3 2011


Tiina Immonen, 50 asukasneuvoja, Turun ylioppilaskylä

3 muutosta, joilla työelämä kehittyisi

1. Jokaisella työpaikalla on koulutettu henkilöstön edustaja. 2. Työnjohtajia ja muita esimiehiä koulutetaan henkilöstön johtamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. 3. Työntekijöitä sitoutetaan pätkätöiden sijaan.

toimi nº 3 2011 17


I

hminen, joka kulkee elämässä silmät ja korvat auki. Näin turkulainen Tiina Immonen kuvaa henkilöä, joka sopii työ­ paikan luottamustehtävään. Se kuvaa hyvin myös häntä itseään. ”Olen luonteeltani sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä ja siitä, mikä motivoi ihmisiä. Ehkä näistä syistä päädyin luottamusvaltuutetuk­ si”, Immonen kertoo. Asukasneuvoja Immonen on työskennellyt 20 vuotta Tu­ run ylioppilaskyläsäätiössä. Luottamusvaltuutetun pes­ tiin hänet valittiin viisi vuotta sitten, kun säätiön henki­ löstö alkoi ajaa pääsyä korkeampaan palkkaluokkaan. ”Toimitusjoh­ taja kehotti meitä järjestäytymään, ja siitä se lähti.” Luottamusvaltuutettuna Immonen on henkilöstön edustaja, kuten luottamusmies. Luottamusvaltuutetun voivat työntekijät valita työ­ paikassa, jossa ei ole työntekijä- ja työnantajapuolen väliseen sopi­ mukseen perustuvaa luottamusmiestä. Immosen työnantaja kuuluu palvelulaitosten työnantajayhdistykseen, kun taas Immonen edus­ taa ertolaisia toimihenkilöitä. Immonen sai alussa huomata, että henkilöstön edustaja joutuu lu­ nastamaan asemansa ja työnantajan luottamuksen. Ensimmäiset ti­ lanteet olivat haastavia. ”Alkuaikoina tunsin usein, että ylitseni käveltiin, eikä kuunneltu, mitä työntekijät haluavat sanoa. Työnantaja kuitenkin huomasi, että tässä ollaan tosissaan. Nykyään työnantaja lähestyy minua hyvin ru­ tiiniasioissa, ja koen saavuttaneeni luottamuksen”, Immonen sanoo.

tukea saa tarvittaessa esimerkiksi lakimiehiltä. Immonen itse suo­ rittaa parhaillaan Oulun yliopiston järjestämää ratkaisukeskeistä työnohjaaja/kehittäjä-tutkintoa, joka on antanut lisää tietoa, hen­ kistä pääomaa ja intoa omaan työhön. ”Tykkään olla näiden ihmisten kanssa, ja minusta on palkitsevaa, että koen olevani nykyisin työpaikkani kehittäjä”, hän toteaa. ”Tämä tehtävä vaatii tasa-arvoista suhtautumista ja sitä, että osaa kuunnella”, arvioi tamperelainen Sari Sivula, joka aloitti maaliskuussa työpaikkansa luottamushenkilönä. Talenomin kirjanpitäjä Sari Sivula on työskennellyt kolme vuotta samassa firmassa, jonka omistaja tosin oli viime syksyyn asti Tam­ pereen tilitoimisto Oy. Luottamushenkilöksi eivät valikoidu vain piinkovat järjestöaktii­ vit, vaan Sivulakin päätyi mukaan puolivahingossa. ”Oma esimies ehdotti, että lähtisin mukaan, ja tulin valituksi kol­ mesta ehdokkaasta. Ilmeisesti työkaverit kokevat minun tulevan ihmisten kanssa toimeen, sillä tuskin he muuten olisivat äänestä­ neet”, Sivula pohtii. Hän myöntää miettineensä luottamustoimeen ryhtyessä, mahtaa­ ko tehtävä olla vaikea ja miltä tuntuu joutua riitaisiin tilanteisiin. Tä­ hänastisen lyhyen kokemuksensa aikana hän ei ole vielä sellaisiin törmännyt, vaan on pääasiassa saanut neuvoa ja opastaa. ”Nuoremmat työntekijät käyvät kysymässä, milloin määräaikai­ nen työsopimus pitäisi vakinaistaa ja missä vaiheessa voi alkaa

”Koen olevani nykyisin työpaikkani kehittäjä, mikä tuntuu palkitsevalta.” Luottamusvaltuutettuna hän on ollut mukana yt-neuvottelukun­ nan työskentelyssä sekä käsitellyt työsuhteiden kysymyksiä. ”Eräs vaikea tilanne oli viime syksynä, jolloin huolto ulkoistettiin ja väki väheni 39:stä 22:een. Luottamusvaltuutettuna saa vastaan­ ottaa ihmisten tunteenpurkauksia muutosvaiheessa: miksi näin ja miksi noin?” Immonen on ratkonut myös työntekijöiden ja työnantajan välisiä tilanteita yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Hän myöntää, et­ tä työkaverin huolet ovat painaneet häntä itseäänkin. ”En silti mieti liikaa työasioita vapaa-ajalla tai kanna murheita kotiin. Palkitsevaa on, kun ristiriitaan saadaan ratkaisu ja työnte­ kijä alkaa voida paremmin. Silloin työyhteisökin alkaa voida hy­ vin. Siinä on kuitenkin pannut itsensäkin likoon: nähnyt vaivaa ja käyttänyt aikaa.” Tiina Immonen arvelee, että luottamustehtäviin ei ole tunkua, jos homma mielletään kovin raskaaksi. ”Jotkut saattavat pelätä vastuu­ ta tai pomon silmätikuksi joutumista. Useimmin syynä lienee se, että ihmisillä on omat harrastukset ja perhe, eivätkä he siksi halua aktiiviseen asemaan työpaikalla. Kiinnostusta työpaikan asioihin useimmilla varmasti on.” Immosen mukaan ei kannata pelätä, jos alussa ei tiedä mitään. Liiton kursseilla ja henkilöstön edustajien tapaamisissa oppii, ja 18

toimi n º 3 2011

vaatia palkankorotusta. Yhdessä irtisanomistilanteessa piti varmis­ taa, onko irtisanomisaika lainmukainen, mutta siinäkään ei lopul­ ta ollut ongelmaa.” Työpaikalle on tullut joitakin uusia työntekijöitä, ja heille Sivula on käynyt esittäytymässä ja puhumassa ammattiyhdistyksen toi­ minnasta. ”Tarvittaessa täytyy uskaltaa pitää muiden puolia. Jos jo­ ku ei yksin halua käydä sanomassa epäkohdasta ylemmälle taholle, luottamushenkilö voi käydä hänen puolestaan.” Suurin viimeaikainen muutos työpaikalla on omistajanvaihdos. Tampereen toimiston henkilöstö on tuplaantunut lähes 70 hen­ keen, ja tämän vuoden elokuussa firma muutti uusiin tiloihin avo­ konttoriin. ”Ihmisille on aiheutunut yrityskaupasta epätietoisuutta ja epävar­ muutta, mutta on auttanut, kun asioita on yhdessä käyty läpi ja pi­ detty yhteisiä palavereja”, Sivula sanoo. Kysymyksiä työntekijöille aiheuttivat muun muassa työsuhdeetuudet, joista he olivat saaneet nauttia vuosikausia edellisen omis­ tajan aikaan. Kun ne omistajanvaihdoksen yhteydessä uhattiin lo­ pettaa, moni harmistui. ”Meillä on ollut työpaikalla esimerkiksi sellainen ihana etuus kuin hieronta, josta pidimme kiinni kynsin hampain. Myös liikuntaetu meinasi muuttua.”


Kerstin Tuomela, 57 liikenteenhoitaja, Geodis Wilson Finland Oy

3 muutosta, joilla työelämä kehittyisi

1. Liian hektistä tahtia rauhoitetaan. 2. Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä parannetaan: Tyky- ja Aslaktoimintaa lisätään. 3. Työnantaja kunnioittaa tehtyä työtä ja antaa kiitosta.

Sari Sivula, 29 kirjanpitäjä, Talenom Oy

3 muutosta, joilla työelämä kehittyisi

1. Työpaikkojen ilmapiiriä olisi parannettava. Työnantajan täytyisi huolehtia siitä, ettei kukaan kuormitu liikaa. 2. Työergonomiaa kehitetään. 3. Työstä annetaan palautetta – oli se sitten myönteistä tai kielteistä.

Sivula oli aktiivisena mukana neuvotteluissa, ja lopulta vanhat etuudet saatiin pitää. ”Ensin juttelimme työporukalla ja jokainen sai sanoa omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Sitten teimme kolmen hengen voimin kyselylomakkeen, joka jaettiin henkilökunnalle. Ku­ kaan ei ehkä olisi yksin uskaltanut jupista, mutta olikin tehokasta, että yhdessä kokosimme ajatukset ja esitimme ne asiallisesti”, Si­ vula kertoo. Monia luottamustoimea harkitsevia kenties huolettaa, onko teh­ tävä kovin aikaavievää. Sivulalla se on toistaiseksi hoitunut hyvin työn ohessa. Hän on oppinut asioita tehdessään niitä. ”Olen aina aiemminkin pitänyt itseni kärryillä työehtosopimuk­ sesta ja työntekijöiden oikeuksista. Luulisin, että nämä asiat kiin­ nostavat useimpia työntekijöitä”, Sivula tuumaa. Ay-konkari Kerstin Tuomela on huomannut, että luottamus­

tehtävillä on taipumus kasautua. Vastuuta lykätään sille, joka tehtä­

viin on kerran ryhtynyt. ”Olin ensimmäisen kerran luottamusmie­ henä vuonna 1986, ja yhtäkkiä istuinkin Kuljetus- ja huolinta-alan toimihenkilöiden, nykyisen Logistiikan toimihenkilöiden hallituk­ sessa, erton edustajistossa ja huolinnan edunvalvontavaliokun­ nan puheenjohtajana. Jotenkin olen tullut sanoneeksi, että voin tuon ja tuonkin tehtävän ottaa”, Tuomela toteaa. Eikä siinä mitään: Tuomela myöntää, että hänellä on aina ollut ki­ pinää työehtosopimusasioihin ja muihin työelämän kysymyksiin. Liikenteenhoitaja Tuomela on työskennellyt huolinta-alalla vuo­ desta 1971 ja lentokuljetuspuolella vuodesta 1982. Yrityskauppojen myötä työpaikan nimi on vaihtunut Huolintakeskuksesta Geodis Wilson Finlandiksi. ”Ensimmäiset yt-neuvottelut luottamusmiehenä olivat aika vai­ keat, ja soittelin paljon liittoon. Todella paljon opin vuonna 1996, kun rytisi oikein kunnolla ja Huolintakeskus myytiin.” Kun 1 200 ihmisen työpaikka oli uhattuna ja lopulta yli 200 irti­ sanottiin, Tuomela kiersi ympäri Suomea puhumassa eri toimipis­ teissä. Yt-neuvottelut kestivät koko kesän. ”Se oli tosi raskasta ai­ kaa. Perhe kärsi, kun olin koko ajan poissa. Vastuu tuntui hirveältä." Muita suuria hetkiä Tuomelalle ovat olleet tes-neuvottelut, joissa hän on ollut mukana useita kertoja. Kaksi kertaa lakon uhatessa sopuun on päästy vasta viime tunneil­ la valtakunnansovittelijan toimistolla. ”Monet sanovat yöllä neu­ vottelua väsytystaktiikaksi. Toimistolta ei pääse pois, tarjolla ei ole kuin vettä ja omat eväät. Neuvottelijana joutuu myös kompromis­ seihin: pitää miettiä, minkä takia porukka on valmis lähtemään lak­ koon ja minkä takia ei.” Henkilöstön edustajan tehtävä vaatii Kerstin Tuomelan mukaan joustoa kahteen suuntaan. ”Edustan työtekijöitä, mutta joudun ot­ tamaan työnantajankin huomioon, olemaan molempien kaveri." 140 hengen työpaikalla Tuomela edustaa 50–60:tä toimihenki­ löä. Luottamusmiehen arkinen perustyö on rauhallista. Kiireisinä ja rankempina aikoina auttaa jaksamaan, kun puhuu toisten aktii­ vien kanssa, vaihtaa ajatuksia ja neuvoja. ”Tuntuu hyvältä, kun on saatu aikaan työehtosopimus ihan hyvillä ehdoilla tai yt-neuvotteluissa estetty irtisanomisia. Itselleni luotta­ mustehtävät ovat opettaneet kärsivällisyyttä. Olen aina ollut hoso-­ heikki, mutta vuosien varrella olen saanut pitkää pinnaa ja rauhal­ lisuutta”, Tuomela tuumaa. n toimi nº 3 2011 19


Yhdessä hyvä tulee

Hyvinvointi työssä ei vaadi taikatemppuja vaan yhteistä tahtoa. Kun työ on organisoitua ja henkilökuntaa arvostetaan, lähtökohdat ovat kunnossa. Pienilläkin askelilla voidaan saada aikaan myönteinen kierre. Teksti

20

toimi n º 3 2011

Katariina Krabbe Kuvat taavetti alin


68

%

v o i t yö s s ä ä n h y v i n .

toimi nº 3 2011 21


mitä näistä kannustimista työpaikallasi käytetään? L i i k u n t a - / k u lt t u u r i s e t e l i t 5 5 %

L i i k u n tat u n t i t yöa j a l l a 6 %

T e h o k a s t y ö t e r v e y s h u o lt o 5 3 %

Punttisali 21%

”Työhyvinvoinnista on mahdollista saada johdettava ja mitattava kokonaisuus, kun­ han nykytilanne selvitetään ensin, sanoo työhyvinvointipalveluja tarjoavan Pohjo­ la Terveys Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Qvintus. ”Sen jälkeen voidaan keskittyä oikeisiin asioihin ennakoivasti, ja toimetkin kohdis­ tuvat koko työyhteisöön, eikä vain muuta­ miin yksilöihin.” merkitsee paljon muutakin kuin hyvää ilmapiiriä tai fyysis­ tä työkykyä. Työterveyslaitoksen määritel­ män mukaan työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevas­ sa työympäristössä ja työyhteisössä.

Työhyvinvointi

73

%

a j a t t e l e e , e t t ä t yö h y v i n v o i n t i t a r ko i t t a a t u r va ll i s t a t yö ymp ä r i s t ö ä .

Töiden sujuminen on työhyvinvoinnin lähtökohta. Niinkin yksinkertaisella asial­ la kuin toimivilla työvälineillä voi olla rat­ kaiseva merkitys. Työvälineet ja ergonomia kannattaa hoitaa ensiksi kuntoon siksikin, että se on paljon helpompaa kuin vuorovai­ kutukseen ja ilmapiiriasioihin tarttuminen. ”Oleellista työhyvinvoinnin kannalta on, että energia suuntautuu itse työntekoon ei­

Energian on suuntauduttava työhön, eikä esteiden raivaamiseen.

”Työhyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan sitä tavoitellaan ja voidaan parantaa. Pelkkä kokemus siitä, että töissä on kivaa, ei riitä, vaan työpaikan olosuhteet ratkaisevat pal­ jon”, tutkija Ahola sanoo. Jotkut työhyvinvoinnin osa-alueista on suo­ malaisilla työpaikoilla melko hyvässä kun­ nossa. Suurelle osalle suomalaisista työteh­ tävät ja töiden tavoitteet ovat selkeitä. Useim­ mat pystyvät vaikuttamaan omaan työhönsä ainakin jossain määrin. Koulutusmahdolli­ suudet ovat lisääntyneet, ja jatkuvat muutok­ set varmistavat, ettei työ käy yksitoikkoiseksi. Ikuisia kehittämiskohteita ilmapiirikyse­ lyjen mukaan ovat etenkin palautteen saa­ minen ja tiedon kulku. Jatkuvat muutokset saattavat synnyttää myös epävarmuutta. ”Kiitokset ja tehdyn työn huomaaminen ovat työntekijöille erittäin tärkeitä, joten niitä pitäisi viljellä laajasti”, Ahola neuvoo esimiehiä.

kä erilaisten työnteon esteiden raivaami­ seen tai harmistukseen siitä, että jokin tök­ kii”, Ahola painottaa. Töillä on taipumusta kasautua tiettyjen ih­ misten harteille, joten aika ajoin myös työ­ määrää olisi syytä arvioida uudestaan. Pe­ risuomalainen sinnittelyn hyve ei ole ke­ nenkään etu. Ahola varoittaa jatkuvista ylitöistä, joihin huonoissa tapauksissa mo­ tivoidaan käyttämällä hyväksi epävarmuut­ ta työsuhteen jatkuvuudesta. ”On todella lyhyen tähtäimen strategia ve­ nyä liikaa ja antaa polttaa itsensä loppuun. Kannattaa mieluummin pitää huolta oman osaamisen ja ammattitaidon kehittämises­ tä, sillä osaaville löytyy aina työtä.” Aholan mukaan kehityskeskustelu ker­ ran vuodessa on välttämätön minimi, mut­ ta vuosikin on turhan pitkä aika hautoa sel­ laisia asioita, joihin voitaisiin puuttua heti. ”Työntekijän olisi hyvä vaikka kerran

E r go n o m i a n op a s t u s t y ö p i s t e e s s ä 3 1 %

toimi T yö pa i k a n j ä r j e s tä m ä t e at t e r i - t a i oopp e r a i lt a 1 4 %

L i i k u n ta pa i n ot t e i s e t v i r k i s t y s pä i vät 2 4 %

E l ä m y s pa i n ot t e i s e t v i r k i s t y s pä i vät 3 5 %

22

toimi n º 3 2011

-lehden

työhyvinvointikysely

2011

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 411 ERTOn jäsentä. Vastanneista 69 % oli naisia ja 31 % miehiä. 36 % vastanneista asuu pääkaupunkiseudulla ja hieman yli puolet on alle 35-vuo­ tiaita. Vastaajien kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi-lahjakortti, jonka voitti Anna-Kaisa Pitkäniemi Oulusta.

tyyli anna pirkola, hiukset ja meikki piia hiltunen, malli nora@brand. SIVUT 20–21: Mekko DKNY, Sukkahousut H&M, Kengät Acne, Korvakorut H&M. SIVU 23: Mekko Acne, Villatakki InWear, Rannekoru H&M.

T

yöhyvinvointiin kiinni­ tetään liian usein huo­ miota vasta silloin, kun ongelmia on jo ilmen­ nyt: sairauslomat ovat lisääntyneet, työyhtei­ sön ristiriidat haittaavat työntekoa tai joku siirtyy työkyvyttömyys­ eläkkeelle. Heikolla tasolla oleva työhyvinvointi tulee kalliiksi. Pelkästään työkyvyttömyys mak­ saa Suomen kansantaloudelle joka vuo­ si noin 3 miljardia euroa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mukaan. Siksi työhyvinvoinnin kehittäminen on nousemassa hajanaisesta puuhastelusta systemaattiseksi toiminnaksi. Hyvinvointi ei ainoastaan vähennä sairauskuluja vaan lisää tuottavuutta, joten sillä on suora vai­ kutus tulokseen. Siksi siihen ollaan ainakin joillakin työpaikoilla valmiita käyttämään aikaa ja rahaa. ”On todettu, että työhyvinvointisatsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin jopa melko nopeasti, mutta ongelma on sii­ nä, että investoinnit pitää tehdä ensin. Sik­ si työhyvinvointihankkeet aloitetaan usein vasta sitten, kun ongelmat ovat jo isoja, vaikka toimet olisivat tehokkaampia ja hel­ pompia toteuttaa aiemmin”, toteaa vanhem­ pi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Työterveyslaitos toteuttaa joka kolmas vuosi Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutki­ muksen, ja sen mukaan 70 prosentilla suo­ malaisista työpaikoista on toteutettu il­ mapiirikysely. Yli puolella työpaikoista oli meneillään jokin työhyvinvointihanke vii­ meisen kolmen vuoden aikana. Pelkkä ilma­ piirikysely ei luo työhyvinvointia, mutta se antaa ainakin viitteitä siitä, missä asioissa olisi parannettavaa. Tarkempiakin työhyvin­ vointikartoituksia tehdään.


71

%

t o i v o i s i t y ö n a n t a j a lt a l i i k u n ta- ta i k u lt t u u r i s e t e l e i t ä .

67

%

m i e l e s t ä h y vä fyy s i n e n o l o o n a va i n t yö h y v i n v o i n t i i n .

toimi nº 3 2011 23


tusalan asiantuntijayrityksellä on kahdek­ san aluekeskusta ympäri Suomen. Henkilö­ kunta on neljä päivää viikosta siellä täällä asiakkaiden luona ja vain yhden päivän toi­ mistolla yhdessä tiimin kanssa. Työviikon tapahtumat puidaan viikoit­ tain tiimipalaverissa, ja esille tulleet asiat

”Menen kyllä heti

sanomaan esimiehelle,

jos jokin painaa mieltäni.” Asiaa tietenkin auttaa, jos esimiehen ovi on auki ja kynnys matala. Graafisena suun­ nittelijana työskentelevän Timo Hautamäen työpaikalla, vaasalaisessa mainostoimisto Bock´s Officessa näin on. ”Esimiehet ovat lähellä, ja menen kyllä heti sanomaan, jos jokin painaa mieltä.” Hauta­ mäki on työpaikkaansa erittäin tyytyväinen. Hän on viihtynyt siellä jo kymmenen vuot­ ta, eikä hänellä ole aikomustakaan vaihtaa sillä työ on monipuolista, itsenäistä ja luo­ vaa. Työskentelyolot ovat erinomaiset ja työ­ kaverit mukavia. ”Olen nähnyt myös toisenlaisia työpaikko­ ja, joissa asiat eivät olleet niin hyvin kuin meillä.” kyselyn vastaajis­ ta oli sitä mieltä, ettei työhyvinvoinnin pa­ rantamiseksi ole mitään muuta keinoa kuin vaihtaa työpaikkaa. Työhyvinvointi näyttääkin kasautuvan. Työpaikoissa, joissa henkilökuntaa arvos­ tetaan ja työskentelyoloihin sekä työhyvin­ vointiin satsataan, tyytyväisyys heijastuu ilmapiiriin. Työpaikan vaihtoa harkitsevien kannattaisikin tutustua jo etukäteen siihen, miten mahdollinen uusi työnantaja tukee työhyvinvointia. Vaikka henkilöstön hyvinvoinnin nostaminen vaikkapa yrityk­ sen arvojen kärkeen ei sinänsä takaakaan mitään, jotain kertoo se, jos henkilöstöä ei yrityksen arvoissa edes mainita. Suomen parhaaksi työpaikaksi pienten or­ ganisaatioiden sarjassa valittiin tänä vuon­ na Tutoris Oy, jossa työhyvinvointiin satsa­ taan systemaattisesti. ”Työhyvinvointi on meillä kaiken pohja, emmekä olisi voineet menestyä ilman sitä”, kehitysjohtaja Niina Niva sanoo. Oulussa päämajaansa pitävällä kuntou­

Osa Toimi-lehden

24

toimi n º 3 2011

jaetaan myös muille. Kaksi kertaa vuodes­ sa käydään kehityskeskustelu lähiesimie­ hen kanssa ja kerran vuodessa koko joukko kokoontuu kehittämispäiville. Henkilökoh­ taista kehittymistä tuetaan kannustamalla koulutuksiin osallistumista. ”Maantieteellisestä välimatkasta huoli­ matta olemme jatkuvasti yhteydessä toi­ siimme. Tiedonkulku on avointa, organi­ saatiomme on matala sekä ketterä ja ke­ hitämme asioita koko ajan yhdessä”, Niva luettelee hyvinvoinnin edellytyksiä. Henkilökunta saa suunnitella työnsä ja ajankäyttönsä itsenäisesti, mutta saa myös halutessaan tukea ja työnohjausta. ”Meillä on koko vuoden mittainen liuku­ va työaika, mikä tekee työajasta hyvin jous­ tavan. Tunteja voi tehdä sisään työntekijöi­ den kanssa sovittujen rajojen puitteissa, tai ne voivat jäädä välillä miinukselle, jos esi­

57

Työnantajat tukevat henkilöstönsä hyvinvointia myös erilaisin kannustimin ja bonuksin. Valmennusyritys Deep Lead to­ teutti huhtikuussa kyselytutkimuksen, jon­ ka mukaan työpaikkojen satsaukset painot­ tuvat vahvasti liikuntaan. Toiseksi eniten tuetaan henkilökunnan juhlia. Etenkin nuoret vastaajat arvostivat työnantajan tar­ joamia liikuntaetuja ja toivoivat niitä lisää. Tutoriksessa tuetaan sekä liikuntaa että kulttuuriharrastuksia. Käytössä ovat liikun­ ta- ja kulttuurisetelit, ja työaikaa saa käyt­ tää tunnin viikossa yhteiseen liikuntaan. Liikuntapankkiin kerätään pisteitä tiimin

miten työhyvinvoinnin ongelmia voisi ehkäistä? P u h u m a l l a t yö h y v i n vo i n n i n tä r k e y d e s tä 4 9 % S u u n n i t t e l e m a l l a t yöt e h tävät s op i v i k s i 7 6 %

S u u n n i t t e l e m a l l a t y ö a j a t s op i v i k s i 5 8 %

A n ta m a l l a i h m i s e n i t s e va i k u t ta a o m i i n t yöt e h täv i i n s ä 6 8 % A n ta m a l l a i h m i s e n i t s e va i k u t ta a o m i i n t yöa i ko i h i n s a 5 1 % A n ta m a l l a i h m i s e n i t s e va l i ta oman tiiminsä 11%

K a n n u s ta m a l l a l i i k k u m a a n 4 4 %

%

on voinut joskus huonosti nykyisessä t yö p a i k a s s a a n .

mistä huomaa

merkiksi perhetilanne vaatii. Mahdollista on myös tehdä vaikka viiden päivän työt sään­ nöllisesti neljässä päivässä. ” Myös Timo Hautamäki pitää itsenäisyyttä, vapautta ja työaikojen joustavuutta tärkeinä työhyvinvoinnin kannalta. ”Työnantajamme luottaa meihin ja siihen että työt hoituvat. Voimme käydä vaikka keskellä päivää hoitamassa asioitamme, ei­ kä kukaan kyttää tai kysele perään.”

,

J a k a m a l l a l i i k u n ta s e t e l e i tä 3 5 %

T a r k i s t a m a l l a p a l k k a u s k o h d a l l e e n 5 9 %

K a s vat ta m a l l a t yö m ot i va at i ota erilaisin kannustimin 65%

että työnantaja pitää työhyvinvointia tärkeänä

» Ergonomiaan ja työvälineisiin panostetaan. Jos työntekijä kokee tarvitsevansa jotain uutta ja tarpeellista, se yleensä myös annetaan hankkia. » Työpaikassani ihmetellään taipumustani tehdä vähän pidempää päivää ja keho­tetaan lähtemään jo, jollei kiireellistä tekemistä ole.

?

» Kannustetaan liikkumaan ja meillä onkin järjestetty työajalla tunti viikossa liikuntaa. » Pitkän työmatkan takia etäpäivät ovat sallittuja. Arvostan etäpäivämahdollisuutta, koska silloin jää enemmän aikaa mm. liikunnalle. » Meillä painotetaan toistensa tuntemiseen ja pidetään aktiivisesti peli-iltoja

SIVU 25: Paita See by Chloé, Housut Acne, Kengät Marc O´ Polo, Rannerengas Gina Tricot, Korvakorut H&M, Sormus H&M.

kuussa miettiä itsekseen, miten työ sujuu, ja käydä tarvittaessa esimiehen juttusilla. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työn­ tekijän velvollisuus on tuoda havaitseman­ sa epäkohdat esille. Esimiehen velvollisuus on huolehtia siitä, että työnteon edellytyk­ set ovat kunnossa.


68

%

m i e l e s t ä ko ko t yö y h t e i s ö va i k u t t a a t yö h y v i n v o i n t i i n .

83

%

a j a t t e l e e , e t t ä t yö h y v i n v o i n t i t a r ko i t t a a t y ö s s ä v i i h t ym i s t ä .

toimi nº 3 2011 25


S ä h k ö po s t i k y s e l y i n 4 7 % H e n k i lö ko h ta i s i n h a a s tat t e lu i n 6 8 % E s i m i e h e n a r v i o n p e r u s t e e l l a 1 1 % T yö n t u lo k s i a a r v i o i m a l l a 2 7 % S a i r a u s l o m i e n p i t u u k s i a l a s k e m a l l a 3 0 % E l ä kö i t y m i s e n a j a n ko h t i a ta r k k a i l e m a l l a 9 %

liikuntasuorituksista. Jos vähintään kolme lähtee liikkumaan yhdessä, pisteet saa kak­ sinkertaisina, ja puolivuosittain eniten pis­ teitä kerännyt tiimi palkitaan liikunnallisil­ la yllätyksillä. ”Palkitsemme siitä, että ihmiset kannus­ tavat myös työkavereitaan liikkumaan. Yh­ dessä liikkumisella on sosiaalinenkin mer­ kitys”, Niva sanoo. Timo Hautamäen työnantaja tukee henki­ lökunnan liikkumista myöntämällä jokaisel­ le vuosittain 300 euron liikuntarahaa ano­ musta vastaan. ”Se, että työnantaja maksaa kuntosalikort­ tini, kannustaa kyllä käyttämään sitä”, Hau­ tamäki sanoo tyytyväisenä. ”On hyvä, että tuen saa käyttää sellaiseen liikunnalliseen harrastukseen, josta on itse kiinnostunut.” Niin sanottua terveysbonusta saavat Bock´s Officessa kaikki, jotka eivät tupa­ koi. Työnantaja maksaa myös vieroitushoi­ don. Nykyään seitsenhenkisellä työpaikalla vain yksi polttaa. ”Lopetin itse tupakoinnin heti bonuksen kannustamana, vaikka silloin ei vielä ollut mahdollistuutta vieroitushoitoon”, Hauta­ mäki kertoo. Vaikka bonus on määritelty niin, että tupa­ kointi pitää lopettaa kokonaan, Hautamäki ei kuitenkaan usko, että bonuksia menettäi­ si, vaikka jäisikin kiinni satunnaisesta tupa­ koinnista vapaa-aikana. ”Uskon, että työnantajaa kiinnostaa enem­ män se, ettemme ramppaa koko ajan tupa­ kalla työaikana.” Hautamäen mielestä tupakoimattomuus­

bonus ei ole keneltäkään pois. ”Ne, jotka ei­ vät ole alun perinkään polttaneet, saavat bo­ nuksen automaattisesti, ja kaikilla on halu­ tessaan mahdollisuus lopettaa.” Kirsi Ahola varoittaa kuitenkin sellaisista bonuksista, joilla on eriarvoistava vaikutus. ”Työnantaja voi kyllä kannustaa terveelli­ siin elintapoihin ja tukea vaikka laihduttamis­ ta, mutta bonusten sitominen laihdutettuihin kiloihin tai painoindeksiin herättää närää, sil­ lä ihmisten edellytykset laihtua ovat erilaiset. Aholan mukaan esimerkiksi mahdollisuu­ della terveelliseen työpaikkalounaaseen vaikutetaan henkilöstön terveyteen enem­ män kuin bonuksilla. ”Kuntoilun tukemisella ja vaikkapa virkis­ tyspäivillä on paikkansa, mutta yksin niiden varaan työhyvinvointityötä ei pidä jättää”, hän lisää. vastaajat­ kin toivoisivat, että työnantajat satsaisivat hyvinvointiin kokonaisvaltaisemmin. Työhyvinvointia voidaan kehittää monella tavalla, joko omin voimin tai ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Tyypillisesti ilma­ piirikyselyssä havaitun ongelman ratkaise­ miseksi perustetaan työryhmä, joka kokoon­ tuu miettimään, mitä asialle voisi tehdä. ”Vaikka parannettavaa olisi paljon, on yleensä hyödyllisempää edetä pienin aske­ lin kuin yrittää korjata kaikkea kerralla. Suu­ ret muutokset tukehtuvat usein omaan mah­ dottomuuteensa. Jos resursseja ei ole tar­ peeksi, usko loppuu kesken”, Ahola sanoo. Kun ensin keskitytään pieneen, nopeasti hoidettavissa oleva asiaan, nopeat tulokset luovat uskoa siihen, että työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa. ”Se voi luoda laajempaakin nostetta, niin ettei jokaiseen yksittäiseen asiaan edes tar­ vitse erikseen puuttua, vaan ne korjautuvat itsestään.” Ruohonjuuritasolta alkava, alhaalta ylös­ päin tapahtuva työhyvinvoinnin kehitystyö on tavallisinta, mutta joskus tarvitaan laa­ jempia työhyvinvointiohjelmia, joissa johto­

Deep Leadin tutkimuksen

miten voisit itse parantaa hyvinvointiasi työpaikalla

?

H a r r a s ta a ta u ko l i i k u n ta a 4 4 %

O p e t e l l a p i t ä m ä ä n t a u k o j a 5 5 %

H u o l e h t i a , e t t e i vät t yö pä i vät v e n y 5 1 %

T u t u s t u a t yö k av e r e i h i n pa r e m m i n 2 9 %

H a n k k i a j at ko ko u lu t u s ta 4 7 %

P u h u m a l l a avo i m e s t i t yö pa i k a n o n g e l m i s ta 5 8 % M u o k k a a m a l l a t yö p i s t e t tä mieluisaksi 47% K äy m ä l l ä k e h i t y s k e s k u s t e l u esimiehen kanssa 42%

P y y t ä ä l i s ä ä p a l k k a a 3 4 %

Osallistua aktiivisesti t yö pa i k a n k e h i t tä m i s e e n 4 9 %

J ä r j e s tä ä v i r k i s t y s pä i v i ä 2 8 %

portaalla on iso merkitys. Mikäli ongelmat johtuvat etenkin huonosta johtamisesta, on syytä tietenkin kouluttaa esimiehiä. ”On kuitenkin erittäin tärkeää saada koko henkilöstö hankkeisiin mukaan”, Veli-Mat­ ti Qvintus sanoo. Enemmistö Toimi-lehden kyselyyn vastan­ neistakin on sitä mieltä, että työhyvinvoinnin parantaminen on koko työyhteisön tehtävä. Työterveyslaitoksen tutkija Kirsi Ahola ko­ rostaa alaistaitojen merkitystä: ”Tunteita tulee ja menee työpaikalla niin kuin elämässä yleensäkin. Mutta niistä päästään eteenpäin, kun jokainen kantaa oman osansa vuorovaikutuksesta ja käyt­ täytyy asiallisesti ja yhteistyötä edistävästi.” Pahoissakin ristiriitatilanteissa yleensä auttaa, jos mietitään, mitä olisi tehtävä, jot­ ta työ saadaan tehdyksi. Työpaikalla ollaan kuitenkin tekemässä työtä. n

tuetusti takaisin töihin Vaikka työpaikalla voitaisiin yleisesti

ottaen kuinka hyvin, kuka tahansa voi sairastua. Oleellista on luoda pelisäännöt siihen, kuinka paluuta työhön pitemmän sairausloman jälkeen tuetaan. ”Kun toimintatavoista on selkeästi sovittu yhteisesti, voidaan sovitun pituisen poissaolon jälkeen aloittaa työhön paluun tukitoimet automaattisesti”, vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta sanoo.

26

toimi n º 3 2011

Esimiehen tulisi ottaa sairastuneeseen alaiseensa yhteyttä jo siinä vaiheessa, kun huomataan, että sairausloma alkaa venyä. ”On tärkeää, että yhteys työpaikalle säilyy pidemmänkin poissaolon aikana. Se helpottaa aikanaan töihin palaamista.” Kun sairausloma alkaa loppua, kannattaa pitää palaveri jatkosta. Siinä sovittaisiin ainakin, millaista tukea työhön paluuseen tarvitaan vai onko sellaiseen tarvetta lainkaan.

Pitkän sairausloman jälkeen perehdytys voi olla paikallaan, ja jos työhön palataan osatyökykyisenä, voidaan työt aloittaa lyhennetyllä työajalla. ”Usein vasta paluu takaisin töihin viimeistelee tervehtymisen", tutkija Ahola korostaa ja muistuttaa tarpeellisista toimista: ”Erilaisista tukiohjelmista, osasairauspäivärahasta ja eläkelaitosten kuntoutustuesta on paljon hyviä kokemuksia.”

Tiedustelut: Acne / Beam (09) 278 5566, www.ginatricot.fi, H&M (09) 343 4950, DKNY, InWear, Marc O´Polo / See By Chloé / Stockmann (09) 1211.

miten työhyvinvointia voisi luotettavasti mitata työpaikalla?


Hei! Mitä ajattelet työhyvinvoinnista? Kyselimme Helsingin Arabiassa ja Kumpulassa, kenen vastuulla työhyvinvointi enemmän on: työnantajan vai työntekijän. Arjen asiantuntijat

Liikuntapaikanhoitaja ”Pomot eivät aina työskentele lähellä, joten työntekijällä on vastuu omasta ja toistensa hyvinvoinnista. Ei saisi olla kiusaamista ja tulee tarjota apua, jos näkee jonkun voivan huonosti.”

TIMO SALO

Teollisuustoimihenkilö ”Omasta hyvin­ voinnistaan on kaikkien huolehdittava, koska silloin elämänlaatu on yleisestikin parempi­. Työnantajan on järjestettävä kunnolliset olosuhteet työntekoon.”

TYTTI SALO

Toimistotyöntekijä ”Työntekijän vastuulla on mennä työ­ terveyshuoltoon, kun on aihetta. Työnantajan on huolehdittava muun muassa työterveyshuollosta ja työhyvinvointiin liittyvistä­ennaltaehkäisevistä toimista.”

Teksti

Sari Alhava kuvat Sari Alhava

TIMO GLAD

ELINA LÄHDE

Teatterityöläinen ”Totta kai jokaisen täytyy pitää huolta itsestään, mutta on pomon vastuulla, ettei työntekijöitä ylityöllistetä ja että he saavat pitää vapaapäivänsä.”

JARKKO RANTANEN

Liikuntahallipäällikkö ”Työnantajan on huomioitava kaikki työntekijät jokapäiväisessä arjessa ja tiedettävä, mitä he ajattelevat työhönsä liittyvistä asioista. Jokaisen on saatava kokea onnistumisia työssään.”

T Y Ö NANTAJAN V ASTUU

O M A V ASTUU

MERJA LIIMATAINEN

MATTI OJAMO

Elämäntapaliitto ry:n suunnittelija, kouluttaja

Näkövammaisten Keskusliiton tutkimuspäällikkö, YSTEA ry:n puheenjohtaja

”Lähtökohtaisesti jokainen ihminen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan omilla päätöksillään ja valinnoillaan.”

”Jokaisen työntekijän on voitava vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Tuloksenteko on pidettävä järkevissä mitoissa, ettei henkilöstö uuvu.” Virkansa puolesta

toimi nº 3 2011 27


Luottamus lietsoo luovuutta Klovni lupaa, että jos ihmiset luottavat toisiinsa ja uskaltavat heittäytyä leikkimieliksi, luovuus lisääntyy. Teksti

E

Susanna Cygnel Kuvitus sac magique

rilainen aamupalaveri: yrityk­ sen henkilökunta istuu rin­ gissä ja kahvikuppi kiertää kädestä toiseen. Kukin saa vuorollaan sanoa, mitä on mielessä, tai jättää sanomat­ ta. Kukaan ei kommentoi tai kysy. Keskus­ telua ei saa syntyä. Sitten, kun kierros on valmis, ihmiset lähtevät omiin hommiin­ sa. Mieli hieman kevyempänä ja avoimem­ pana. ”Syntyy luottamusta ja ymmärrystä. Ihmisellä voi olla mielessään asioita, jot­ ka vaikeuttavat työntekoa juuri sinä päivä­ nä. Voi olla vaikka selittämättömiä keskit­ tymisvaikeuksia, huonosti nukuttu yö ta­ kana tai suru koiran kuolemasta. Asioita on hyvä sanoa ääneen”, Hanna Terävä sa­ noo. Hän on oppinut tällaisen mielenpuh­ distusmetodin työskennellessään tanssija­ na ja klovnina. Terävän työ rakentuu luovuudelle, mutta tarvitaan sitä muissakin työpaikoissa. Luo­ vuuden ilmapiirissä syntyy hyviä ideoita, jotka kehittävät työtapoja ja työyhteisöjä. Luovuus kuolee, jos kaikki on tiukasti sään­ neltyä ja muodollista. Leikkimielisyys on ammattiklovnin mu­ kaan tärkeää. Täytyy uskaltaa olla välil­ lä hölmö ja rento. Työporukan kesken voi­

28

toimi n º 3 2011

daan esimerkiksi sopia, että keskiviikkona tunnustetaan tiettyä väriä: pistetään vaik­ ka jalkaan oranssi sukka, otetaan oranssi kahvikuppi tai sipaistaan huuliin kirkkaan oranssia punaa. kukkimiseen tarvitaan luottamusta. Sitä, että voi rauhassa eh­ dottaa asioita ja saada ajatuksilleen hy­ väksyntää torjunnan sijaan. Improvisaa­ tioteatterista voi ottaa oppia työpaikan

Luovuuden

vuorovaikutustilanteeseen. ”Jos improvi­ saatiossa torjuu toisen ihmisen sanan tai teon, kohtaus loppuu. Toisen ajatukset pi­ tää siis ottaa vastaan ja jatkaa vuorovaiku­ tusta siitä eteenpäin tai muuten vuorovai­ kutus ajautuu umpikujaan”, Terävä selittää. Jotta ihminen innostuisi tehtävistään, nii­ den pitäisi sopia hänelle. ”Jos jokaisella olisi mahdollisuus valita työlistasta tehtäviä, jot­ ka ovat tai hipovat omaa vahvuusaluetta, työ tuntuisi mielekkäämmältä”, Terävä uskoo. n

Korvapuusti kengässä Klovnerian maisteri ja tanssija Hanna Terävä, 35, työskentelee tanssiteatteri Hurjaruutissa, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomessa on vain kaksi tutkinnon suorittanutta klovnia, ja Terävä on heistä toinen.”Työskentelin tanssijana, ja sitä kautta aloin kiinnostua myös muunlaisesta ilmaisusta. Valmistuin Tukholman Teatterikorkeakoulusta”, Terävä kertoo. Hurjaruutin Talvisirkuksessa on tiukka esiintymistahti pimeimpänä aikana marrasja joulukuussa. Silloin alkaa kulisseissa tapahtua, jotta riemua riittäisi sirkuksen loppuun.

”Ihmiset alkavat jo vähän väsähtää loppupään näytösten aikaan. Silloin alamme tehdä toisillemme pieniä kepposia, jotka tuovat lisää eloa ja iloa näyttämölle. Ne eivät saa pilata näytöstä, mutta valpastuttavat kivalla tavalla", Terävä kertoo. Kerran kengässä oli korvapuusti, joka nauratti sitä, jonka piti näyttämöllä pukea juuri se kenkä jalkaansa esityksessä. "Yleisölle tilanne näytti vain siltä, että näyttelijä nauttii työstään ja vaikuttaa siksi niin ilahtuneelta”, Mitähän kujeita työkaverit keksivät tämänvuotisen Talvisirkus Nenän esityksissä?


i Kotikäyntin e takaa oikun mitoitet vakuutus turvan.

Täällä varTioin minä Ole todellakin kuin kotonasi. Jokainen ihminen tarvitsee asunnon. Se, missä kukin tuntee olevansa kotonaan, onkin jo toinen juttu. Koska koti on pikemminkin mielentila, varmista että voit asua turvallisin mielin. Pyytämällä meidät kotikäynnille saat laadittua juuri oikein mitoitetun ja asiantuntevasti laaditun vakuutuksen. Näin et maksa turhasta. Erton jäsenenä saat myös lukuisia etuja. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti. Lähimmän edustajan löydät nettisivuiltamme. Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Tutust jäsenetu u i osoittee hisi s sa www.tu rva.fi/e rto


Teksti

Mikko Takala Kuvat Tommi Anttonen Reseptit Markus Kauppinen

{ ruoka & juoma }

Salaperäinen sushi

Sushit ovat mainettaan helpompia valmistaa ja onnistuvat aina, kunhan muistat kaksi asiaa: älä tingi raaka-aineiden tuoreudesta ja keitä riisi huolellisesti. Sushien tekeminen kotona ei vaadi kalliita välineitä, sillä riisimatto, kattila ja terävä veitsi riittävät. Perusraaka-aineet saa useimmasta marketista. Tässä kauniiden uramakien täytteeksi on valittu jokirapua ja avokadoa.

Kalifornialaiset jokirapu-uramakit

(neljälle)

2 norilevyä 4 dl kypsää sushiriisiä 4 tl seesaminsiemeniä wasabia 20 jokiravunpyrstöä 1 avokado pieninä lohkoina puolikas kurkku tankoina ruohosipulia japanilaista majoneesia, esim. Kewpie 1. Aseta puolikas norilevy sushimatolle. Levitä päälle riisiä hieman levyn reunojen yli. Ripottele päälle seesamin siemeniä. Käännä levy ympäri ja nori esiin. 2. Pyyhkäise wasabia noriin koko maton pituudelta. Asettele jokiravut, avokado ja kurkkusuikaleet hieman keskiviivan alapuolelle. Sipaise päälle vielä majoneesia ja ripaus ruohosipulia. 3. Kieritä mattoa apuna käyttäen rullaksi kuin tekisit kääretorttua. Kiristä tiiviiksi. Leikkaa rulla kostutetulla terävällä veitsellä annospaloihin.

Kuvausastiat: Tokyokan, Annankatu 24, Helsinki

Etikka maustaa sushi-riisin

K

uohkea ja sopivasti maustettu rii­ si on sushin perusta. Monet luule­ vat, että sushi tarkoittaa raakaa ka­ laa, mutta se on yleisnimitys etikalla maus­ tetuille riisiruuille. Nigireiksi kutsutaan käsin puristeltavia sushipalleroita, joiden päälle laitetaan ka­

laa, kasviksia, äyriäisiä tai munakasta. Nori-­ merileväarkkeihin kääräistyjä rullia nimi­ tetään makeiksi. Uramaki-rullissa merilevä puolestaan on sisäpuolella täytteiden ympä­ rillä ja riisi ulkopuolella. Temakeissa riisi ja muut täytteet pakataan sushitötteröiden sisään.

Pese 4 dl sushiriisiä monta kertaa. Valuta siivilässä 5 minuuttia juoksevan kylmän veden alla. Laita riisi ja 5 dl kylmää vettä kattilaan. Anna poreilla lempeästi noin 10 minuuttia. Hauduta kannen alla poissa liedeltä, kunnes vesi on imeytynyt. Kiehauta sitten mausteliemeä varten tilkka vettä ja sekoita siihen 2 tl suolaa ja 4 rkl sokeria. Anna liueta miedolla lämmöllä siirappimaiseksi. Lisää 2 dl riisietikkaa, sekoita huolella ja anna jäähtyä. Siirrä kypsä riisi isoon kulhoon, ja kynnä mausteliemi puulastalla riisin joukkoon kääntelemällä (1 dl lientä/1 l riisiä).

toimi nº 3 2011 31


{ ruoka & juoma } Nigirissä riisi on saanut ylleen pikaisesti grillattua lohta. Gari eli marinoitu inkivääri ja tuju wasabi täydentävät annoksen.

Tee se itse -inkivääri

Voit ostaa marinoidun inkiväärin eli garin valmiina, mutta itse tehty on aina parempaa: Kuori 100 g inkivääriä ja suikaloi ohuiksi kiekoiksi. Ryöppää kiehuvassa vedessä kolme kertaa. Valuta hyvin. Mittaa kattilaan 1,5 dl riisi­ viinietikkaa, 1 tl suolaa ja 3 rkl sokeria. Kiehauta, lisää inkiväärit kuumaan liemeen ja anna poreilla hetken. Jäähdytä. Anna tekeytyä.

Grillilohi nigiri

(8 nigirisushia)

Temakin eli sushitötterön sisälle kääräistiin riisin kaveriksi kanttarelleja, kurkkua ja retiisiä.

5 dl vettä ½ dl suolaa ½ dl kuivaa valkoviiniä 0,2 dl riisiviinietikkaa 200 g nahatonta ja ruodotonta lohifileetä 1½ dl valmista sushiriisiä 1. Kiehauta vesi ja liota suola joukkoon. Lisää viini ja etikka. Jäähdytä jääkaapissa viileäksi. Marinoi fileetä liemessä 10 minuuttia. Huuhtele varovasti juoksevalla kylmällä vedellä. 2. Kuivaa ja leikkaa lohesta noin 5 mm:n paksuisia viipaleita. Anna viipaleille toholla (puhalluslamppu) pikainen grillipinta. 3. Huuhtele kädet. Puristele ja pyörittele noin peukalon kokoinen annos sushiriisiä pitkulaiseksi­ palleroksi ja nosta kalapala kevyesti sen päälle. Koristele majoneesilla ja kevätsipulin varsilla tai ruohosipulilla.

Kantarellitemaki

(8 temakia)

4 dl kasvis- tai kanalientä ½ dl miriniä ½ dl soijaa ½ dl sokeria 5 dl kantarelleja 4 norileväarkkia 8 shiso-lehteä 3 dl valmista sushiriisiä wasabia puolikas kurkku tangoiksi leikattuna muutama retiisi ohuina siivuina 1. Keitä lientä ja miriniä hiljaisella lämmöllä tunti. Lisää soija ja sokeri. Ota pois liedeltä. Lisää puhdistetut sienet ja anna marinoitua muutama tunti. Riisietikka tuo liemeen hapokkuutta. 2. Taita norileväarkki kahtia suorakaiteiksi. Aseta toiseen yläkulmaan shison-lehti ja sen päälle riisiä kahden peukalonpään verran. 3. Lisää wasabia, kurkutankoja ja retiisiä. Laita sisälle muutama kantarelli. Kääri jäätelötötteröä muistattavaksi kartioksi. n

32

toimi n º 3 2011


TEKSTI

Elina Hirvinen KUVAT Jan Sandvik

{ toimitilat }

Kuva Kokkolan asuntomessujen kohteesta 41, sisustus­s uunnittelu Mervi Reini/Innostava.

Syvä pöydänkansi tarjoaa työskentelytilaa kahdelle, mikä on käytännöllinen ratkaisu erityisesti kotitoimistoissa.

Työpisteen voimalla harmautta vastaan! Työtilan sisustus vaikuttaa ihmisten luovuuteen, viihtymiseen ja tuottavuuteen. Värit piristävät. Nyt kannattaa uskaltaa!

toimi nº 3 2011 33


{ toimitilat }

Harmautta vastaan voi taistella vaikkapa värikkään valaisimen avulla.

Pienikin väri-ilottelu saa suuria aikaan. Jo yksittäinen kaapin ovi voi piristää koko tilan.

Persoonallisen muistitaulun voi tehdä helposti ja edullisesti.

Suomalaiset käyttävät värejä arasti.

Uskallusta peliin!

P

imeän vuodenajan lähestyminen antaa hyvän syyn tarkastella työ­ ympäristöä uusin silmin. Vastaisku inspiroivan ja työvireyttä edistävän työpisteen aikaansaamiseksi on loppujen lopuksi helppoa. Tarvitaan vain rohkeutta ja ripaus kirkkaita värejä. Koteja ja useita toimistotiloja uudistanut sisustussuunnittelija Mervi Reini on varma, että valtaosa suomalaisista toimistotiloista kaipaisi raikkaita tuulia. ”Töitä tehdään ankeissa oloissa. Huono valaistus ja puutteelliset säilytysjärjestel­ mät ovat pikemminkin sääntö kuin poik­ keus”, hän tietää. Reinin mukaan toimitilojen sisustamisen tekee hankalaksi se, että koska työpaikka ei ole kenenkään koti, sen viihtyvyyteen ei viitsitä juuri satsata. ”Siksi työtiloja pitäisi sisustaa rohkeasti. Tilassa ollaan vain tietty hetki päivästä, ja sen ajan pitäisi nostattaa vireystasoa.”

ei vaa­ di täydellistä remonttia tai edes uusia ka­ Harmauden karkottaminen

34

toimi n º 3 2011

lustehankintoja. Mervi Reini vinkkaa hä­ määmään: muutama harkittu väriläiskä tai kiinnostava yksityiskohta saa katseen kiin­ nittymään. ”Tehostevärit kannattaa poimia yrityksen logosta. Näin toimisto jatkaa yri­ tyksen visuaalista linjaa.” Kotitoimiston tuunaajalle Reini ehdottaa energisiä värejä, kuten keltaista, oranssia ja punaista. ”Väri voi pilkahtaa esimerkiksi kukkapurkista, muistitaulusta, valaisimes­ ta, mappirivistöstä tai vaikkapa matosta ja verhoista.” Niin, tämän sisustussuunnitteli­ jan mielestä viihtyisässä työtilassa on myös verhot, matto ja kukkia, kuten kodissakin. ”Me suomalaiset olemme arkoja käyttä­ mään värejä. Uskallusta peliin! Jos aina pi­ tää tehdä valintoja, jotka ovat kivoja vielä kymmenen vuoden päästäkin, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on valkoinen.” Jos sisustustavaroilla ja tekstiileillä ei saa haluttua lopputulosta aikaiseksi, maalipur­ kista on toimiston sisustajalle suuri apu. Värillisten seinien ohella tällä hetkellä suo­ sitaan erityyppisiä seinämaalauksia joko suurina tai pienempinä pintoina. Toimisto­

tiloissa seinämaalaus on käytännöllinen rat­ kaisu sekä puhdistettavuutensa että helpon uudistamisensa ansiosta. Eikä nyt puhuta pelkästä silmänruoasta. Onnellisuuden vaatimus on tullut haasta­ maan työpaikkoja jopa tuottavuuden nimis­ sä. Onnellisuustutkija Alexander Kjerulf ker­ too kirjassaan Happy Hour is 9 to 5 – Learn How To Love Your Job, Create a Great Busi­ ness and Kick Butt at Work, että työssään viihtyvät ihmiset ovat luovempia ja siten myös tuottavampia. Ja viihtyvyyden luomi­ sessa juuri ympäristöllä on suuri merkitys. n

Sisustusvinkkejä toimistoon: 1. Heitä turha tavara roskiin. 2. A  rkistoi tyylikkäästi, suosi kansioita

ja purnukoita

3. T  oimisto saa olla kodikas: verhoilla

ja matolla luot viihtyisyyttä.

4. S  atsaa hyvään, epäsuoraa valoa

­antavaan valaisimeen.


{ toimitilat }

Kuva Kokkolan asunto­m essujen kohteesta 8, sisustussuunnittelu Susanna Vento/Deko.

Kotitoimiston valkoinen yleisilme piristyy mustan tuolin ja värikkään muistitaulun ansiosta.

toimi nº 3 2011 35


{ työhuoneelta }

TIINA RAEVAARA on keravalainen kirjailija ja kahden lapsen äiti, joka voitti viime keväänä Runebergin kirjallisuuspalkinnon.

Ajatuksen harmillinen nopeus On turhauttavaa, kun kädet eivät nopeudessaan pärjää päälle.

36

toimi n º 3 2011

mutta jollain tapaa mielenkiinnon tulee säi­ lyä projektin loppumetreille saakka. Siksi minun on pakko yrittää hillitä uusien­ kirjojen ideointia. Vanha, jo melko pitkälle kirjoitettu käsikirjoitus ansaitsee suurem­ man mahdollisuuden selvitä valmiiksi asti kuin täysin kirjoittamaton idea. Mutta hou­ kuttelevien, kiehtovien ideoiden ja niihin liittyvien henkilöiden, tunnelmien, tapah­ tumien – kokonaisten maailmojen – tahalli­ nen tukahduttaminen tuntuu sekin pahalta. Joskus tulee väistämättä hetkiä, jolloin olisi aikaa, vaan ei lainkaan ideoita. Silloin ajatte­ len varmasti katkerana kaikkia väkisin tap­ pamiani romaani-ideoita. Innostuneisuuden ja pitkäjänteisyyden välillä luoviminen ei ole helppoa. En edes yritä kuvitella, että tällainen ongelma oli­ si tyypillinen vain kirjailijoille. Ihan saman konfliktin muistan tutkijan työstä, ja voin kuvitella sen mihin tahansa projektiluontei­ seen työhön. Niin kuin elämään yleensäkin. Jatkan siis pitkäjänteisen kärsivällisesti keskeneräisen romaanikäsikirjoituksen pa­ rissa ja yritän siinä sivussa kirjoittaa uudet ideat mahdollisimman inspiroivasti talteen. Onneksi pitkäjänteisyyskin palkitaan: yk­ si kirjan kirjoittamisen loistohetkistä on se, kun omasta tekstistään alkaa löytää uusia, odottamattomia asioita, toisiinsa loksahta­ via palasia, punaisia lankoja ja niiden sol­ mittavia päitä. Ideamyllyä voi pyörittää pit­ kän projektin loppupuolellakin. n

Heini Lehväslaiho

K

irjoitan parhaillaan romaa­ tun jonkinlaiseksi imuriksi: yhtäkkiä maail­ nia. Romaanin kirjoittami­ ma on täynnä yksityiskohtia, jotka sopisivat nen on hidasta. Toisille se romaaniin. Niitä tulvii aivoihini. Koko maa­ on nopeampaa, mutta mo­ ilma on romaanin kasvatusalusta. Tällainen inspiraatiotulva on yksi kirjoitta­ nille vielä hitaampaa kuin minulle. Silti vaikka liusko­ miselämäntavan hienoimpia asioita. Mutta ja syntyisi päivässä kymmenenkin kappa­ jos se sattuu kohdalle silloin, kun edellinen letta (johon harva kirjailija pystyy), pari– romaani on vielä pahasti kesken, asiasta tu­ kolmesataasivuisen kirjan tekemiseen vie­ lee hankala. Kuinka säilyttää motivaatio ja mielenkiinto keskeneräiseen, mutta ei-eh­ rähtää silti kuukausia. Niin kuin kaikessa tekemisessä, romaa­ kä-juuri-nyt-niin-innostavassa tilassa ole­ nin ideointi on monesti paljon nopeampaa vaan projektiin ja samalla tallettaa tuoreen kuin itse toteutus. Tämä on minulle yksi kir­ idean raikkaus ja valtava inspiraatio? joittamisen suuria konflikteja. Välillä, ilmei­ sesti varsinkin kesäisin, päähäni ilmestyy Haaveilen oman pääni monistamises­ romaani-­ideoita kuin kedolle kukkia. Ideat­ ta: yhtä päätä voisin käyttää varsinaiseen ovat monitasoisia: ne saavat alkunsa jostain kirjoittamiseen ja kopiopäissä voisin säi­ kuvasta tai aistihavainnoista, musiikin sa­ lyttää tulevien romaanien ideoita. Mutta noituksesta, televisiosar­ voiko inspiraatiota ja in­ jan kohtauksesta, ihan nostusta oikeasti edes mistä vain. Syntyneeseen säilöä vai ovatko ne tiu­ Koko maailma romaanin alkukuvaan liit­ kasti hetkeen sidottuja? on romaanin tyy vahva tunnelma, ehkä Luulen, että ovat. Joskus aavistus tarinan kertojan olen joutunut odotta­ kasvatusalusta. tunnemaailmasta ja ole­ maan vuoden, että pää­ muksesta. sen kirjoittamaan kehit­ Viime aikoina olen löytänyt alkukuvia telemishetkellä kovin innostavaa ideaa, muun muassa Viru-hotellin museoidusta mutta kirjoitushetkellä se onkin osoittautu­ salakuunteluhuoneesta ja eräästä rockbän­ nut jo täysin hengettömäksi. distä kertovasta kirjasta. Toisaalta motivaation sammuminen kes­ Olennaista romaani-ideassa on myös in­ ken romaaninteon on painajaisistani pa­ nostus. Minulla olisi palava halu ryhtyä kir­ himpia. Tokihan on hetkiä, jolloin kirjoitta­ joittamaan tarinaa juuri silloin, omistautua minen ei maistu ja koko kehitelmä tuntuu sille vaadittavien kuukausien ajaksi. Muu­ pelkältä ruuansulatuskanavan tuotokselta,


hedejä hemmotellaan vuonna 2012! mikä ihmeen hed? Näin var­ maan moni miettii. hed tulee lyhenteestä henkilös­ tön edustaja eli työpaikkasi po­ rukan edustaja. hed voi toimia työpaikallasi monenlaisissa teh­ tävissä. Hän voi olla luottamus­ mies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, yh­ dyshenkilö tai vaikka työpaikkasi klubin tai työpaik­ kaporukan vetäjänä. Etsimme nyt Sinua, joka olet innostunut ja kiinnos­ tunut edustamaan työpaikkasi porukkaa. Aloittaa voi pienin askelin esimerkiksi työpaikkaporukan vetäjä­ nä. Kutsu työporukkasi vaikka illanistujaisiin, pizzal­ le tai muuhun yhdessä oloon. ertolainen jäsenyhdis­ tyksesi tukee työpaikkatoimintaa myös taloudellisesti. Lisätietoja hedien toiminnasta saat erton kotisivuil­ ta, jäsenyhdistyksesi kotisivuilta tai minulta, toimiala­ päällikkö Pia Saunavaaralta, pia.­saunavaara@erto.fi. erto ja oma jäsenyhdistyksesi kouluttavat henkilös­ tön edustajia monin tavoin. Käy katsomassa tarjontaa erton kotisivuilla ja poimi itsellesi sopiva koulutus. erto järjestää tammikuussa 28.–29.1.2012 kahden päivän pituisen henkilöstön edustajille suunnatun se­ minaarin, joka toimii lähtölaukaisuna vuoden 2012 jär­ jestötoimintaan ja hedien hemmotteluvuoteen. Luvas­ sa on tietoiskuja, seminaaripuheita, verkostoitumista, koulutusta, hyviä vinkkejä hed-toimintaan ja omaan jaksamiseen sekä pienimuotoiset kokkarit. Muistamme jokaista osallistujaa yllätyslahjalla. Tilai­ suudessa on myös ständi, jossa voit rekisteröidä itsesi uuteen hedien omaan verkkopalveluun.

Tätä seminaaria et halua jättää väliin, joten merkit­ sethän päivämäärät kalenteriisi heti! Lisätietoa ja var­ sinaisen ohjelman lähetämme myöhemmin. oma verkkopalvelu henkilöstön edustajille avau­ tuu vuoden alussa ja se esitellään tammikuun seminaa­ rissa. Verkkopalvelu on hedien oma, kaiken tarpeelli­ sen tiedon kokoava materiaalipankki, keskinäinen kes­ kustelualusta ja tiedotuskanava. Palvelussa voit kysyä mieltäsi askarruttavista asioista toisilta hedeiltä tai erton asiantuntijoilta. Jokainen ertolainen henkilöstön edustaja pystyy luomaan pal­ veluun oman profiilinsa, antamaan toiminnalle kasvot ja jakamaan hy­ hed on henkilöstön väksi havaittuja käytäntöjä muiden edustaja eli työhed-verkostoon kuuluvien henki­ paikkasi porukan löiden kanssa. hedit saavat vuoden aikana käyt­ edustaja. töönsä uudenlaisen materiaalipaketin jäsenhankintaa silmällä pitäen. Luvassa ei ole mitään perinteistä esite ja myyntipuhe -tyylistä tylsää kotiku­ toista tuotepakettia, vaan jotain sähäkkää, josta vas­ taanottajakin ilahtuu. Tästä lisää tammikuun seminaa­ rissa ja tulevilla hedien omilla verkkosivuilla. Eikä tässä vielä kaikki! Pidä silmäsi auki ja seuraa il­ moitteluamme syksyn mittaan. Värien täyteistä syksyä toivottaen

pia saunavaara toimialapäällikkö

Iloiset terveiset Kuopiosta

Koulutuksia hedille

Tarkkana: 90 päivän karenssi

s. 38

s. 39

s. 42 erton järjestösivut n º 3 2011

37


Teksti

Riitta Eskola Kuva Hellu Lintu

Oinoska, Alahovin maskotti, villitsi yleisöä Kuopiossa.

Iloinen jäsenpäivä

Kaukaisimmillaan tultiin Turuust, lähimmillään kotirannasta Kuopijosta.

huolet jäivät rannalle, kun satapäi­ nen jäsenjoukko nousi Kallaveden risteilyl­ le Queen R laivalle Rauhalahden kylpyläho­ tellin rannasta. m/s Queen vei Vaajasalon

Tarvitsemme sähköposti­ osoitteesi

toimiva sähköpostiosoite on edellytys sujuvalle viestinnälle. Huolehdithan, että erto­lla on ajantasaiset yhteystietosi. Muu­ toksista voit ilmoittaa jäsen­ palveluun: jasenpalvelu@erto. fi tai sähköisellä asiointipalve­ lulla Web-Lyytillä. Lyytiin pää­ set kirjautumaan ohjeita seuraa­ malla nettisivuilla: www.erto.fi/ kirjaudu.

Tietoalan toimihenkilöt -yhdistys erosi tietoalan toimihenkilöt päät­ ti 27.8.2011 ylimääräisessä ko­ 38

saareen, jossa Alahovin viinitilan isäntäpa­ ri Taina ja Risto Hallman, ankat, strutsit ja riikinkukot kutsuivat rentoihin olympialai­ siin sekä talon pitkiin pitopöytiin.

kouksessaan erota ertosta ja liittyä insinööriliittoon 1.9.2011 lukien. Kenenkään jäsenen ei ole pakko siirtyä insinööriliittoon, ellei itse niin halua. erto jatkaa aktiivisena tietoalan edunvalvo­ jana tulevaisuudessakin. Jäsenyys ertossa kannattaa aina. Jäsenyyden ertossa voi vahvistaa jatkamalla jäsenmak­ sujen maksamista normaalisti. Käytä jäsenmaksun maksami­ seen ertosta aiemmin lähetet­ tyjä viitesiirtoja. Työnantajape­ rinnän jäsenmaksuvaltakirjasi on jatkossakin voimassa, ellet itse muuta sitä. erto postittaa vuoden 2012 jäsenmaksuohjeet tammikuussa. erton jäsenenä turvaat työt­ tömyysturvasi katkeamattoma­ na ja säilytät mm. oikeutesi vuo­ rotteluvapaakorvaukseen. Saat

erton järjestösivut n º 3 2011

Tilalla pidettiin strutsinmunien syöntikil­ pailujen sijasta olympiakisat, jossa ertolai­ set sijoittuivat paremmin kuin hyvin. Tito­ laiset, etläiset, MaMalaiset, Tietotekniikan toimihenkilöt, Logistiikan toimihenkilöt ja ystealaiset muotoilivat itsestään jouk­ kueet tikkakisaan, patukoiden sahaamiseen ja strutsinmunan painon arviointiin. Voit­ toina oli hyvää mieltä ja pikkupalkintoja. Järjestävän Pohjois -Savon aluejärjestön pu­ heenjohtaja Ulla-Maija Alanne, Pirkko Pessi, Ismo Kiljunen, Eila Hokkanen, Tuula Parviai­ nen ja Pekka Kortelainen kiittivät erton pu­ heenjohtajaa Juri Aaltosta, siitä että hän oli mukana ja toi työmarkkinaterveiset.   – Julkisen sektorin rahat ovat lopussa. Ta­ louden ennustettavuus on heikko, kasvu epävarmaa, eikä eläkeiän nostaminen käy ertolle työurien pidennyksestä, Juri Aal­ tonen luetteli työelämän haasteita. – Siksi ertolaistenkin on kasvatettava omaa osuuttaan. Viikon tavoite on, että jo­ kainen ertolainen kertoo liitostaan villille ja vapaalle työkaverilleen, Aaltonen kannus­ taa joukkojaan jäsenhankintaan. Jäsenpäivä on vuosittainen alueellinen ta­ pahtuma. Viime vuonna kokoonnuttiin Suo­ menlinnaan ja ensi vuonna jäsenpäivät vie­ tetään Oulussa. Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön piikkiin tämänvuotisia Kuopion järjestelyjä vakoil­ lut Ritva ”Anneli” Väyrynen ei vielä tiennyt tarkkaa paikkaa ensi vuoden jäsenpäivälle. Oulun seudulla kuitenkin tapaamme.

edelleen erton lakimiespalve­ lut, oikeusturvan ja työsuhde­ neuvonnan. Lisäksi saat maksu­ tonta oikeudellista neuvontaa työelämän eri tilanteissa. Lisätietoa saat erton henki­ lökunnalta ja nettisivuiltamme www.erto.fi » Työsuhdeneuvonta, p. (09) 6132 3241, ma–pe klo 9.00–15.00 tai » Jäsenrekisteri, p. (09) 6132 3204, ma–ti, to–pe klo 9.30–11.30 ja 12.00–14.00 tai » Työttömyyskassa p. (09) 6132 3224, ma klo 9.30– 11.30 ja 12–14.00 ti–pe 9.30–11.30

Anna palautetta! haluatko antaa palautet­ ta Toimi-lehdestä? Onko sinul­ la juttuvinkkejä? Kenet haluaisit

nähdä lehden sivuilla? Mistä ai­ heesta haluaisit lukea? Toimitus odottaa mietteitäsi osoitteessa toimi@erto.fi. E R T O kouluttaa

henkilöstön edustajalle

erton perehdyttämiskoulu­ tus. Henkilöstön edustajan pe­ rehdytyskoulutus on suunnat­ tu ensisijaisesti vasta valituille luottamusmiehelle, luottamus­ valtuutetulle ja työsuojeluval­ tuutetulle. Koulutus soveltuu myös pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön edus­ tajalle, joka ei ole saanut kou­ lutusta tehtäväänsä tai tahtoo päivittää omaa osaamistaan. Henkilöstön edustajan pereh­ dyttämiskoulutus koostuu kah­


desta kahden päivän lähiope­ tusjaksosta ja etäopiskelusta. Luottamusmiesten ja työsuo­ jeluvaltuutettujen perehdytys­ koulutus I järjestetään seuraa­ van kerran talvella/keväällä 2012, Helsinki Luottamusmiesten ja työ­suojeluvaltuutettujen perehdytyskoulutus II 28.–29.11.2011, Helsinki Lisätiedot henkilöstön edusta­ jien koulutuksesta: www.erto.fi/ palvelut/koulutus/koulutukset­ henkilostonedustajille

kaikille jäsenille

Työnhakuvalmennus 4.10. Helsinki, 11.10. Tampere, 18.10. Oulu klo 17–20 Valmennusillassa käsitellään tehokkaan työnhaun keino­ ja, neuvotaan päivittämään ha­ kupaperit ja valmistautumaan haastatteluun. Lisäksi pohdi­ taan työnhakuun liittyviä kes­ keisiä asioita ja opetellaan erottautumaan positiivises­ ti joukosta sekä menestymään rekrytointitilanteessa. Sopii kaikille jäsenille. Omat edut ja oikeudet Helsinki: 26.10. (1. osa) ja 16.11. (2. osa), Tampere: 2.11. (1. osa) ja 23.11. (2. osa), Turku: 9.11. (1. osa) ja 7.12. (2. osa), klo 17–20 Edut ja oikeudet -koulutus an­

taa tietoa, tukea ja valmiuksia toimia työpaikan ongelmati­ lanteissa tutustuttamalla osal­ listujat alan työehtosopimuk­ seen ja keskeiseen työlainsää­ däntöön. Lisätiedot jäsenkoulutuksista: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ koulutuksetjasenille

ilmoittautuminen koulutuksiin

Sitovat ilmoittautumiset net­ tisivuilla olevalla lomakkeel­ la tai sähköpostilla koulutus@­ erto.fi tai puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. TA PA H t U M A K A L E N T E R I

Aluejärjestöt pohjois-pohjanmaa

Eläkkeelle siirtyminen on yksi aikuisiän merkittävimpiä muu­ toksia. Työelämän jättäminen ja vapaa-ajan lisääntyminen avaavat monelle uusia mahdol­ lisuuksia. Oulussa järjestetään lokakuun loppupuolella eri toimijoiden yhteistyössä suunnittelema elä­ keinfotapahtuma. Siinä on esillä laajasti erilaisia eläkkeelle siir­ tymiseen liittyviä asioita mm. terveydestä eläketurvaan, lii­

erton toimisto

Jäsenmaksu

!

Tiesithän, että erton jäsenmaksun voit vähentää verotuksessasi.

kunnasta kulttuuriin ja seksuaa­ lisuudesta asumiseen liittyviin kysymyksiin. Tapahtuman pää­ aiheena ovat hyvinvointia lisää­ vät osallistumismahdollisuudet ja vapaaehtoistoiminta. Eläkeinfotapahtuma järjeste­ tään 22.10.2011 klo 10.00–16.00 Aleksinkulmassa, osoitteessa Aleksanterinkatu 9. Tapahtu­ maan on vapaa pääsy. Tapahtuma on kohdistettu elä­ keikää kolkutteleville sekä vast­ ikään eläkkeelle jääneille henki­ löille. Kaikki asiasta kiinnostu­ neet ovat tervetulleita. Eläkeinfojen toteutuksesta vastaa Ikä-esko-hanke (Oulun Seudun Setlementti ry), joka on Oulussa toteutettava sosiaalija terveysjärjestöjen sekä Ou­ lun kaupungin yhteinen ennal­ ta ehkäisevän työn hanke. Hanke toteutetaan vuosi­ na 2009–2013 ja sitä rahoittaa

m a r k k i n o i n t i v i e s t i n n ä n , -t u t k i m u k s e n j a d i g i m e d i a - a l a n a m m at t i l a i s e t m a m a

von mukaan. Junaliput voi tilata vr Yrityspalvelusta. Il­ moittautumiset ja lisätieto­ ja Erja Paajaselta p. 045 239 MaMa ja Lapland Studio. 3663 tai erja.paajanen@erto.fi MaMa ry:n syyskokous la 19.11.2011 klo 10–14 Helsingis­ 4.11. mennessä. Rohkeutta ilmaisuun ja vuo­ sä Scandic Hotel Simonken­ rovaikutukseen. MaMa ryn tässä, Simonkatu 9, kabinet­ ti Paviolionissa. Kokouksessa kurssi jäsenille lauantaina 8.10.2011 klo 10–14 Radisson käsitellään sääntömääräiset Blu Seaside -hotellissa Ruo­ asiat ja valitaan uudet halli­ holahdenranta 3, Helsinki, tuksen jäsenet. Kokouksen kokoustila Virtanen 1. Ilmai­ yhteydessä Ilkka Immonen Lapland Studiosta kertoo di­ sun ja naurujoogan opettaja gimedia-alasta. MaMa ry tar­ Essi Tolonen opastaa luovuu­ joaa lounaan ja korvaa matka­ teen uudella tavalla. Hinta 25 € (sis. opetus ja välipa­ kulut halvimman kulkuneu­ TA PA H t U M A KALENTERI

la). Sitova ilm. Erja Paajanen p. 045 239 3663/erja.paaja­ nen@erto.fi. Maksu 23.9. men­ nessä MaMa ryn tilille Sam­ po 800011-1175918. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä.

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimediaalan ammattilaiset mama pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi

Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 f. 09 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi puheenjohtaja Juri Aaltonen 040 553 8536 hallinto Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri 040 500 9793 Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija 09 6132 3264 Ahonen Kristiina, viestintäpäällikkö 09 6132 3267 Saunavaara Pia, toimialapäällikkö 09 6132 3243 palveluyksikkö Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3214 Hongisto Marja, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3212 Huusko Hannu, järjestelmäasiantuntija 09 6132 3272 Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3268 työmarkkinayksikkö Orkovaara Matti, edunvalvontajohtaja 09 6132 3248 Ahtola Kaisu, järjestölakimies 09 6132 3266 Bruun Leila, työsuhdeasiamies 09 6132 3231 Dahlström Kristina, järjestöasiantuntija 09 6132 3263

erton järjestösivut n º 3 2011

39


Jalo Maritta, järjestölakimies 09 6132 3245 Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija 09 6132 3216 Kokkonen Ulla, toimialasihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri, järjestöasiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija 09 6132 3239 Pohja Jami, järjestölakimies 09 6132 3273 Lievonen Helena, järjestölakimies 09 6132 3246 Tuomas-Kettunen Elina, toimialasihteeri 09 6132 3227 Laihorinne Minna, järjestöasiantuntija perhevapaalla Tykkä Johanna, järjestölakimies perhevapaalla talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö Koskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3210 Miettinen Maija, taloussihteeri 09 6132 3265 Wickström Leena, taloussihteeri 09 6132 3221 työttömyyskassa Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224 f. 09 6132 3201 erto.tk@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi Kivistö Esa, kassanjohtaja 09 6132 3250 Hedman Virpi, taloudenhoitaja 09 6132 3251 Helle Anna, osastosihteeri 09 6132 3256

Aluejärjestöt etelä-karjala vpj. Kari Hämäläinen p. 040 522 7340 kari.hamalainen@reimgroup.com

40

y k s i t y i s t e n s o s i a a l i - j a t e r v e y s a l a n a m m at t i l a i s e t r y y s t e a

Tukea lomailuun & työpaikan toimintaan

ystean jäsen voi hakea ko­ timaan lomatukea: www.ystea. fi/jasenedut/lomatuki/ Työpaikkatoiminta on tar­ koitettu kaikille saman yri­ tyksen ystean jäsenille. Ta­ voitteena on parantaa ja yl­ läpitää yhteishenkeä sekä seurata, että työpaikoilla nou­ datetaan lakeja ja työehto­ sopimuksia. Jäsenille tiedo­ tetaan liiton ja yhdistyksen asioista, järjestään tilaisuuk­ sia ja edistetään järjestäyty­ mistä ertoon ja ysteaan. Lähetä toimintatukihake­ mukset Raija Similälle, klubi­ vastaava@ystea.fi. Tarkemmat ohjeet: www.ys­ tea.fi/ystea/typaikkatoiminta/ Raha-­automaattiyhdistys. Ky­ sy lisää: Liisa Jurmu, p. 044 786 8896.

lahti

Hartwall kutsuu ke 5.10.2011 Bussikuljetus Maronlankadun turistipysäkiltä klo 17.30. Teh­ daskierros ja maistiaiset, kesto 1.5 tuntia. Paluukuljetus klo 20. Ei omavastuuosuutta. Ilm. viim. 3.10. sirpa.huovila@gmail.com tai p. 0400 343 116. Isku Areenalla. Tavataan pe 4.11. klo 16.30. Ennen Pelicans– jyp-matsia Isku Areenan esit­ tely ja ruokailu. Liiton toimis­ tosta iltaa kanssamme viettävät pj. Juri­ Aaltonen ja hallintosih­ teeri Pirkkoliisa Meincke. Oma­ vastuu jäsenille 30 euroa ja eijäsenille 60 euroa. Ilm. viim. 28.10 sirkka.rappumaki@phnet. fi tai 044 338 9002. Maksu tilille 800025-4634139. Lähde mukaan kannustamaan kotijoukkuetta! Vuosikokous ke 16.11.2011 klo 17.00 kauppakeskus Trion Osuuspankissa, Aleksanterin­ katu 20, Lahti. Käsitellään sään­ töjen määräämät asiat. Tarjoi­

erton järjestösivut n º 3 2011

TA PA H t U M A KALENTERI

Kutsu syyskokoukseen. La 12.11.2011 klo 13.00 Radisson Blu Royal Hotel, Runebergin­ katu 2, 00100 Helsinki. Ko­ kouksessa käsitellään sään­ tömääräiset asiat ja jäsenten tekemät aloitteet, jotka toimi­ tetaan kirjallisena 30 vrk ai­ kaisemmin pj Matti Ojamol­ le, Jenkkapolku 30 F, 04420 Järvenpää. Osallistujien matkat makse­ taan edullisimman kulkuneu­ von mukaan. Tervetuloa 30-vuotisiltajuh­ laan! La 12.11.2011 klo 18.00– 22.00, Radisson Blu Royal Hotel, Ballroom, Runebergin­ katu 2, 00100 Helsinki. Sekä kokoukseen että iltajuhlaan osallistuville yhdistys mak­ lua varten ilmoittautumiset 11.11. mennessä sirkka.rappuma­ ki@phnet.fi tai p. 044 338 9002. Osallistujille elokuvaliput!

helsinki-uusimaa

Suurmusikaali Katri-Helena. Helsinki-Uusimaan aluejärjes­ tö kutsuu jäseniään Helsingin Kaupunginteatteriin perjantai­ na 4.11.2011. Katsomme suur­ musikaali Katri-Helenan. Va­ raa aika kalenteriisi jo nyt! Lä­ hetämme kutsun sähköpostitse syyskuussa. Tarkemmat tiedot, omavas­ tuuosuus ja ilmoittautumisoh­ jeet löytyvät 8.9. jälkeen myös netissä http://www.erto.fi/ajan­ kohtaista/kalenteri/aluejaerjes­ toejen-tapahtumat

saa majoituksesta 40 euroa/ jäsen kuittia vastaan. Majoi­ tus on varattava itse hotellis­ ta. Varauskiintiö on voimas­ sa 28.10.11 asti ja tilaustunnus on ystea ry/1111bystea. Varaus tehdään p. 020 123 4701. Sitovat ilmoittautumiset se­ kä kokoukseen että iltajuh­ laan: sirkku.­mutru@erto.fi tai p. 040 519 6767 viimeistään maanantaina 24.10.2011.

yksityisen sosiaalija terveysalan ammattilaiset ry ystea pj. Matti Ojamo p. 040 737 1720 matti.ojamo@erto.fi www.ystea.fi

etelä-pohjanmaa

Järjestämme yhdessä et:n kanssa tyky-päivän Härmän Kuntokeskuksessa lauantaina 8.10. Ohjelmassa: klo 12.30–13.15 ohjattu niska-hartiaseudun jumppa kenttä 3, klo 13.30–14.15 ohjattu kuntosali, n. klo 14.30– 16.00 kylpylä, n. klo 16.00 buf­ fet-päivällinen. Osallistumis­ maksu jäseniltä vain 20 euroa. Tervetuloa hyvän olon päivään ja tutustumaan juuri uusittuun kylpylään! Ilmoittaudu 5.10. men­ nessä Ulla­ Muurimäki ulla.­ muurimaki­@ gmail.com tai p. 050 328 5264. Järjestöpäivä Lääkäritalolla­ tiistaina 22.11. klo 16–18.15. Mukana erton puheenjohta­

Opiskelijajäsenyys on ilmainen

!

erton opiskelijajäsenyys on ilmainen ja kattaa kaikki jäsenedut. www.erto.fi » Liity jäseneksi » Opiskelijat


erit yistoimihenkilöt et

Kaameat pomot hauskuttivat et:n syyskausi alkoi uutuus­ elokuvalla Horrible Bosses. Helsingin Tennispalatsiin lä­ hes 90 henkeä katsoi hullun hauskan komedian, jossa kol­ me kaveria yritti päästä eroon pomoistaan. Yksi et:n tavoitteista on, et­ tä myös pienillä työpaikoilla hyvä johtaminen on itsestään selvää. Valitettavasti tämä ei aina toteudu. Syitä on monia, kuten, että keskitytään enem­ män liiketoimintaan kuin ih­ misten johtamiseen. Tulevaisuudessa kilpai­ lu työntekijöistä kiihtyy, ja työpaikoilla on kiinnitettä­ vä huomiota hyvään johtami­ seen. Nuori sukupolvi toivoo työpaikaltaan muutakin kuin ja Juri Aaltonen. Aluejärjestön vuosikokous alkaa klo 18.20. Teatterinäytös Herttin tähären Kaupungintatterilla alkaa klo 19. Herttin tähären revyy on uu­ sittu viime vuodesta! Teatteri­ näytöksen hinta jäsenille 15 €, muille 25 €. Sitovat ilmoittautumiset 8.11. mennessä Ulla Muurimäki ulla.­muurimaki@gmail.com tai p. 050 328 5264. Tervetuloa!

meistään 30 päivää ennen ko­ kousta. Kokoukseen osallistuvalle maksetaan matkakulut koti­ paikkakunnalta Tampereelle matkustusohjesäännön mu­ kaisesti. Liput tilataan keski­ TA PA H t U M A tetysti ja saat varausnumeron KALENTERI sähköpostina tai tekstiviesti­ nä, jolla voit lunastaa liput. Kutsu syyskokoukseen. Tarkempi aikataulu: www. Erityistoimihenkilöt et ry:n sääntömääräinen syyskokous etry.fi. Ilmoittautumiset 4.11.2011 mennessä Virpi Pelt­ pidetään Tampereella, Scan­ dic Tampere City hotelli, Rau­ tarille virpi.pelttari@erto.fi/ tatienkatu 16, la 19.11.2011 klo p. 050 377 1961 13 alkaen. Sen jälkeen tarjo­ taan buffet-ateria. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja li­ säksi puheenjohtajan valin­ erityistoimihenkilöt et ta vuodelle 2012. Jos haluat pj. Seija Pyökeri jonkin asian­käsiteltäväksi, jä­ p. 050 559 3142 tä kirjallinen aloite päätöseh­ seija.pyokeri@erto.fi dotuksineen hallitukselle vii­ www.etry.fi palkkaa ja vaihtaa paikkaa, jos työilmapiiri ei miellytä. et:n ajankohtaisista tapah­ tumista löydät tietoja koti­ sivuiltamme www.etry.fi.

oulu

Merkitse kalenteriisi jäsenta­ pahtuma 24.11.2011 Oulussa! Jäsenyhdistykset pitävät aluksi oman osuutensa jäsenilleen klo 17–17.45 ja ohjelmaa jatketaan ruoan ja juoman merkeissä klo 18.30 asti. Illan päättää konsert­ ti Madetojan Salissa klo 19 alk.: Peaceful, Easy Feeling – Eagle­ sin ja Billy Joelin menestyshit­ tejä. Ilmoittautumiset sirkka.in­

kila@erto.fi perjantaihin 28.10 mennessä. Tarkemmat tiedot erton tapahtumakalenterista tai puheenjohtaja Ritva Väyry­ seltä p. 040 5868 606. Syyskokous 18.10.2011 klo 17 Oulun Osuuspankkilla (Isoka­ tu 14). Tervetuloa! Tarkemmat tiedot erton tapahtumakalen­ terista tai puheenjohtaja Ritva Väyryseltä p. 040 5868 606. tjs Opintokeskus järjestää Ou­

tilitoimihenkilöt tito

Tes-neuvotteluissa tiukkoja kierroksia

tilitoimisto- ja taloushal­ lintoalan tes-neuvottelut ovat käynnistyneet: yksi neuvot­ telukerta on takana ja useita oletettavasti edessä. Toivot­ tavasti olemme lehden ilmes­ tyessä saavuttaneet neuvot­ telutuloksen, jolloin uusi so­ pimuskausi alkaisi 1.10.2011. Seuraa kotisivujamme!

TA PA H t U M A KALENTERI

Asiantuntijaseminaari. Tilitoimihenkilöt tito ry:n asiantuntijaseminaari järjes­ tetään Helsingissä kokous- ja kongressikeskus Paasitornis­ sa perjantaina 18.11.2011, ai­ heena mm. verotuksen vuo­ denvaihteen muutokset ja palvelukaupan alv-säännök­ set. Perjantaina mahdollisuus osallistua teatteri-iltaan Hel­

singin Kaupunginteatterissa. Kutsu syyskokoukseen. tito ry:n syyskokous pidetään lauantaina 19.11.2011.

tilitoimihenkilöt tito pj. Anne-Mari Korhola p. 040 741 5915 anne-mari.korhola@erto.fi www.tilitoimihenkilot.com

etelä-savo pj. Kirsi Kyröläinen p. 050 338 9936 kirsi.kyrolainen@surffi.fi helsinki-uusimaa pj. Sirkku Mutru p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi itä-savo pj. Eila Taurén p. 0400 613 758 eila.tauren@gmail.com kanta-häme vpj. Annika Lundahl (ajalla 25.10.2010–25.10.2011) p. 050 514 8784 annika.lundahl@elisanet.fi keski-suomi vpj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi lahden seutu pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi lappi pj. Raili Martin p. 0400 217 732 raili.martin@erto.fi länsirannikko pj. Virve Konttas p. 050 558 9986 virve.konttas@erto.fi pirkanmaa pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jvkkoivula@hotmail.com pohjois-karjala pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi pohjois-pohjanmaa pj. Ritva Väyrynen p. 040 586 8606 ritva.vayrynen@erto.fi pohjois-savo pj. Ulla-Maija Alanne p. 050 305 1713 ulla-maija.alanne@erto.fi

erton järjestösivut n º 3 2011

41


satakunta pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com seinäjoen seutu pj. Ulla Muurimäki p. 050 328 5264 ulla.muurimaki@gmail.com varsinais-suomi pj. Tiina Immonen p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

lussa syksyllä 2011 koulutusta. Koulutuksiin (maksullisiin) voi tutustua: www.tjs-opintokeskus. fi/koulutus. T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

Älä sano itseäsi irti työstäsi ”omin päin” – taloudelliset seu­ raukset eivät ole välttämättä eri­ tyisen hyvät. Työttömyyskorvausta ei saa välttämättä heti, jos sanot itsesi irti työstä. Karenssi on 90 päivää. Jos työntekijä irtisanoutuu työstään ilman pätevää syytä tai itse aiheuttaa työsuhteen päät­ tymisen, asettaa työ- ja elinkei­ notoimisto 90 päivän karenssin työsuhteen päättymisestä luki­ en. Asiaa ei voi yleensä korja­ ta jälkikäteen, jos ei ole esimer­ kiksi terveydellistä syytä työstä eroamiseen. Työ- ja elinkeino­ toimisto vaatii lääkärintodis­ tuksen asiasta. Työttömyyskassa sitoo työ- ja elinkeinotoimiston antama lau­ sunto karenssista. Työttömyys­

kassa ei voi siitä poiketa anta­ essaan päätöstä. Pätevä syy Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstään muun muassa, jos hä­ nellä on työsopimuslain tarkoit­ tama purkuperuste tai työtä ei voida hänen työkykynsä perus­ teella pitää hänelle sopivana. Henkilöllä voi olla myös muu pätevä syy, esimerkiksi se, et­ tä perhe muuttaa aviopuolison työn vuoksi toiselle paikkakun­ nalle työssäkäyntialueen ulko­ puolelle. Oikeuskäytännössä päteviä syitä eivät olleet lastenhoito­ vaikeudet, matkustusvaikeudet, työajan pituus, palkanmaksuvai­ keudet tai vastaavat hankaluu­ det. Esimerkiksi lastenhoitovai­ keuksiin on haettava mahdolli­ sesti tarvittavaa lisäapua. Työsuhteen päättäminen sopimalla? Ole tarkkana, jos työnantaja eh­ dottaa irtisanomisilmoituksen sijasta työsuhteen päättämises­ tä sopimalla. Jos sovit työsuh­

teen päättämisestä, se voi johtaa myös 90 päivän karenssiin. Voit menettää myös tavallista korkeampaa maksettavaa päivära­ haa eli ns. korotetun ansio-osan ja muutosturvan ansio-osan. Ota yhteyttä liittoon Ota aina yhteys liittoon tai työ­ suojeluviranomaiseen ennen kuin eroat työstä. Mikäli keskustelusi työnan­ tajan kanssa eivät johda mah­ dollisten epäkohtien selvit­ tämiseen tai korjaamiseen, pi­ täisi ensin kääntyä liiton tai työsuojelupiirin puoleen. Et voi itse päättää, onko sinulla päte­ vä syy erota työstä, esimerkik­ si oletko sopimaton työtehtä­ vään tai kiusataanko sinua työ­ paikalla. Korvauksetonta määräaikaa ei tule asettaa työttömyysturva­ lain tavoitteeseen nähden esi­ merkiksi silloin, jos työnanta­ ja on arvioinut työntekijän so­ veltumattomaksi työhön, mutta soveltumattomuutta ei voida lu­ kea työntekijän viaksi tai laimin­ lyönniksi.

logistiik an toimihenkilöt

N etissä nyt

”Tarjolla mökki Himoksella sekä asunto Helsingissä.”

Ahkerat jäsenhankkijat palkitaan

logistiikan toimihenkilöt ry:llä on voimassa jäsenhan­ kintakampanja, jossa sekä uusi jäsen että jäsenhankkija palki­ taan. Molemmat ovat oikeutet­ tuja 20 euron arvoiseen S-ryh­ män lahjakorttiin. Tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyvät yhdis­ Vapaita aikoja ja tarkempia tietoja näistäkin jäseneduista: tyksen nettisivuilta osoittees­ http://www.logistiikantoimihenkilot.fi/fi/mokki_ja_asunto.html ta: http://www.logistiikantoi­ mihenkilot.fi/fi/jasenhankin­ vasti jokainen jäsenemme käy ta/jasenhankinta_sivu.html jättämässä äänensä yhdistyk­ sen nettisivujen puolesta ja auttaa näin yhdistyksemme kisan voittoon. Äänes­tämään yhdistyksen nettisivut nettisivuja pääset osoitteessa: logistiikan toimihenkilöt www.logistiikantoimihenki­ www.suomenparhaatverkko­ lot.fi on mukana WebSiteRa­ pj. Marko Nurmi ce-kilpailussa, jossa yhdistyk­ sivut.com tai klikkaamalla yh­ p. 044 514 5691 sellä on mahdollisuus voittaa distyksen nettisivulla olevaa marko.nurmi@erto.fi esim. tv-mainontaa. Toivotta­ banneria. www.logistiikantoimihenkilot.fi

Äänestä yhdistyksen kotisivut voittoon

42

erton järjestösivut n º 3 2011


{ uusi alku }

t u l e va i s u u d e n t e k i j ä t a n a l ys o i va t t yö e l ä m ä ä TEKSTI Sari

Alhava kuva Juuso paloniemi

Julianna Pakola, 7 vuotta työntekijät ovat sellaisia, jotka välittävät erilaisista asioista ja siitä, mitä ihmiset sanoo. Siihen oppii sellaisessa koulussa, jossa opettaja tietää, mitä ihmiset sanovat ja ajattelevat. Se opettaja on aika erikoinen. Sen ei tarvitse kysyä kenel­ täkään, vaan ne ihmiset haluavat tulla kertomaan kai­ ken itse sille opettajalle. Minä en halua kiinteistövälitystoimistoon, koska mi­ nua ei kiinnosta, mitä muut sanovat. Työ on kyllä tär­ keää, että saa rahaa. Sitten voi ostaa ruokaa, juomaa, vaatteita ja asuntoja.

Kiinteistövälitystoimistojen

Minä haluan maalariksi. Maalaan ainakin liiloja per­ hosia. Kun olen maalannut, panen kuvat seinille. Sitten kun seinät eivät enää riitä, alan myydä tauluja ja saan rahaa. Olen harjoitellut jo maalaamista päivä­kodissa ja kotona. Voisin myös alkaa hevostenhoitajaksi. Pienenä ratsas­ tin hevosilla, mutta nyt poneilla. Tärkeintä hevosten hoi­ dossa on ruokkia niitä porkkanoilla. n Juliannan äiti on reskontranhoitaja ja isä franchisingpäällikkö.

toimi nº 3 2011 43


Henkilöstön edustajien, eli HEDien, rooli on yhä useammalla työpaikalla vuosi vuodelta suurempi. Tärkeimpiä ihmisiä myös kohdellaan asemansa mukaisesti. Niin teemme mekin. Tammikuussa kaikki huomio kohdistuu HEDeihin, joille tarjoillaan kokonainen tapahtumallinen hupia ja hyötyä. Varaa 28.-29.1.2012 kalenteristasi jo nyt. Jos harkitset HEDiksi ryhtymistä, tapahtuma on paras hetki astua remmiin.

Tarkkaile syksyn aikana postiasi. Lisätietoja tapahtumasta piakkoin.


Toimi 4/2011  

Voimaa työhön työhyvinvoinnista.

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you