Page 1

ty ö pä ivä n Pa re m m a n

8

hyvää tapaa kiittää työkaveria

”Tauot virkistävät pitkässä työsuhteessa.” Kolmen konkarin kokemukset

Menesty työhaastattelussa

Kohti rikkauksia!

Tiedätkö, mitä todella haluat?

Kaatosateesta konttoriin Työpaikkalinkit Treeniruoat töihin Tunge seuraan! Näin voitat univajeen

pu o le st a

0 4# 10


erto.fi

Rakastatko työtäsi?

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN.


{ 04#2010 sisällys }

{ pääkirjoitus }

Kannen kuva Taavetti Alin Tyyli Emilia Laitanen Meikki ja hiukset Piia Hiltunen Malli Viivi@Brand Siniset silkkihousut, Ted Baker. Sametti­takki, Selected Femme. Viininpunaiset kengät, Vagabond. Pitsipaita, Kappahl.

Illuusio elämän ohjaamisesta

Vähemmän on enemmän -ajattelu on vaikeaa. Sama tekemisenpakko seuraa ihmistä helposti töistä lomalle. Mitkä voimat ja kuka meitä ohjaa?

Päätoimittaja Tapio Huttula Toimituspäällikkö Arja Kuittinen ulkoasu www.BOTH.fi

16 Tuire Wacker

tietää työnantajansa luottavan häneen.

KIRJOITTAJAT Karo Hämäläinen, Antti Isokangas, Outi Kaartamo, Tuukka Koski, Virpi Kurjenlento, Emilia Laitanen, Hanna Rusila, Petri Tamminen, Elina Venesmäki, Kaisa Viitanen, Susanna Viljanen, Anu Virtanen Kuvaajat ja kuvittajat ossi ahola, Taavetti alin, terhi ekebom, Hanna-Kaisa hämäläinen, Tuomas ikonen, sade kahra, Hanna koikkalainen, juho kuva, sac magique, pauliina mäkelä, Juuso paloniemi, heikki rautio, sami repo, sami viljanto

oma ura

8 P a r a sta t yössä n i

Nina Haimi menee mielellään töihin

9 L i n k k ejä t yön h a k uun

Netti pursuaa palveluja

1 6 P i tk ässä p e sti ssä

Kuinka viihtyä vuosikymmeniä samassa työpaikassa?

2 0 I rt i r ah a n vall a sta

Voisiko elämästä tehdä leppoisampaa?

2 8 N ä i n pä rjä ät t yö ha astatte lu ssa

Vastaa työnantajan tarpeisiin 4 3 U u si alk u:

Eeva Viljanen, 9 vuotta

4

toimi n º 4 2010

kroppa & nuppi

12 K äytä jou to he tke t suhdetoi min taan 13 P idä tauko!

Laitteet pikajumppaan

ihmissuhteet

10 K u lkeeko t yö geenei ssä?

Tarja kiittää Georgin tuntevan taitonsa

11 T ervey ttä i hmi sistä

Hyvä seura pidentää ikää

31 L oi stava osaa ja!

Kehu työkaveri päivässä

omat rahat

14 K ir javaa sa lkkuun

Palkka poikii, kun sijoitukset hajauttaa

ruoka & juoma

33  T öi stä t reenei h in

Eväät kuntoilijalle

tila & tyyli 32 K aatosade

työmatkalla!

Ja näillä siitä selvitään

Toimituksen yhteystiedot Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki p. (09) 6132 3204 f. (09) 6132 3202 www.toimilehti.fi http://toimi.wordpress.com sähköposti toimi@erto.fi Julkaisija Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

+ vakiot 6 Toimi oikein

Kysy asiantuntijoiltamme

15  Kotiläksy t

Antti Isokangas paneutuu brändin olemukseen.

36 T yö huonee lta

Petri Tamminen luottaa siihen, miltä asiat näyttävät.

37 ERTO n jär jestösivu t

Mediamyynti

J

oka kesä haaveilen rauhallisis- Myös loman viettäminen on haasteelta aamukahveista Hakaniemen lista. Oma lomani ei ollut ollenkaan sellaistorilla. Yhtenä kesäaamuna sen ta rauhallista löhöilyä, ajatusten järjestelyä sitten tein. Työpäivä tuntui heti­ ja lukemista, jollaiseksi sitä suunnittelin. paremmalta. Sen jälkeen näi- Kun eteen aukenivat Italian suuret järvet, tä aamuja ei oleei maltti riittänyt hitaaseen kaan kyllä ollut. etenemiseen vaan ajotunteMiksi ihmisen onkin niin ja tuli jokunen liikaa. Maal”Lomaenergiaa vaikea rytmittää omaa työla vietetystä viikostakin tuli pitäisi myydä päiväänsä hiukan rennompikaremontin vuoksi pienimaksi? Täysi kalenteri ja lumuotoinen työleiri. purkissa.” kuisat deadlinet ovat tylyjä Vaikutuksia lomalla kuitenohjaajia. Turhien kokousten kin oli. Huomaamatta ajatuklakkauttaja ansaitsisi työelämän laatupal- set siirtyivät pois töistä, ja oman käden jäljen kinnon. näkeminen antoi kummallisesti energiaa. JotLoman jälkeen maailma tuntuu aina toi- kin asiat ovat edelleen hyvin konkreettisia. senlaiselta. Oma olemuskin on energinen. Ajatukset pysyvät kasassa ja tuntuu, että saa Voisiko omaa työtään sitten rytmitoikeasti aikaan asioita. tää vapaammin ansioiden kustannuksella? Loman vaikutus jää kuitenkin useimmiten Kuulun tässä suhteessa siihen suomalaislyhytaikaiseksi. Ehkä lomaenergiaa pitäisi ten suureen joukkoon, joilta pankki odottaa myydä purkissa. kuukausittaista huomionosoitusta. ”Kalliit

on laulujen lunnaat” – ja tila haaveilulle hyvin rajattu. Epätoivoisesti sitä pitää kuitenkin kiinni illuusiosta, että voi ohjata omaa elämäänsä. Välivuoden pitäminen ja pelkkien korkojen maksaminenhan on sovittavissa? Ehkä myös pienemmistä lyhennyksistä voisi neuvotella. Ehkä pitää kuitenkin opiskella von Schön­ burginsa ja hakea helpotusta arjen pienistä teois­ta ja haaveiden mitoituksesta. Jo se, ­että kirjoitan tätä kotona enkä toimiston hälinässä remontin keskellä, on osoitus siitä, että mahdollisuuksia on. Joku aamu saatan nousta vaikka hiukan aikaisemmin ja poiketa torilla. Silloin syksylläkin voisi sitten hyräillä, että ”Vielä on kesää jäljellä”. Kukas se niin lauloikaan? n

Tapio Huttula Päätoimittaja

tekijältä Tuukka Koski

Mirkka Aho, p. (09) 6132 3264

Valokuvaaja

repro

Olen monessa mielessä erittäin onnellisessa asemassa. Muun muassa siksi, että ammattini puolesta olen todella vapaa toimimaan monesti mielihalujeni mukaan. Alkuvuodesta tein päätöksen sulkea bisnekset Suomessa muutamaksi kuukaudeksi ja lähteä New Yorkiin kuvaamaan. Lähinnä vain kehittyäkseni ja päästäkseni pois oravanpyörästä. Tietysti olen pystynyt tekemään joitakin töitä Suomeen ja myös tänne paikallisille asiakkaille. Konkurssi ei varmasti ole kaukana, mutta kaikki tämä kokemani on kyllä ollut sen arvoista. Matkailu avartaa, taisi joku joskus sanoa?­ Get out there!!!

Jari Stenholm / Faktor Painopaikka Forssan kirjapaino, Forssa 2010

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0783-9693

toimi nº 4 2010 5


{ Toimi oikein } t o i m i - l e h d e n a s i a n t u n t i j at va s ta avat l u k i j o i d e n k y s y m y k s i i n

VTM, on STTK:n talous­poliittinen asiantuntija.

KM, on CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja.

Osaaminen käyttöön

?

LitM, on personal trainer ja urheilu­ valmentaja.

lähetä kysymys

Olen 56-vuotias ja tehnyt uran markkinointialalla. Menetin työni ja haen nyt uutta. Mitä menetelmiä ehdottaisit työnhakuun?

» Toimi-lehti / ERTO Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki » toimi@erto.fi

Työnhakija

vastaus: Tehokkaimpia työnhaun menetelmiä ovat oman osaamisen markkinointi ja piilotyöpaikkojen hakeminen. Kiinnostaviin työnantajiin kannattaa ottaa rohkeasti

Timo Haikarainen

ikänsä haasteena, ja yhtä kaikki kaikilla on vahvuutensa. Riikka Ojanperä

”Vireyttä voi korostaa kertomalla terveistä elämäntavoista.” yhteyttä. Tulokselliseen työnhakuun vaikuttaa paljon myös se, että suhtautuu itseensä positiivisesti. Mieti, miten kerrot itsestäsi, kun soitat työnantajille. Vanhemmilla työnhakijoilla on nuoriin verrattuna monia vahvuuksia kuten elämänkokemus, vastuuntunto ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Cv:ssä iän voi jättää mainitsematta ja korostaa sen sijaan ammatillisia ja persoonaan liittyviä vahvuuksia. Haastatteluun voi valmistautua miettimällä argumentteja ikään liittyviin kysymyksiin. Esimerkiksi vireyttä voi korostaa kertomalla terveistä elämäntavoista ja motivaatiosta oppia uutta. Kaikkien ikäryhmien työnhakijat näkevät 6

toimi n º 4 2010

Helppoon kuntotestiin

?

Olisi hauska testata vuoden välein, onko kunto parantunut vai huonontunut. Kerro muutama helppo, kotikutoinen testi!

Keskikuntoinen

vastaus: Tässä kotioloihin kolme helppoa

testiä, jotka suosittelen toistamaan 2–3 kuukauden välein. Lihaskunto: Tee maksimimäärä etunoja­ punnerruksia siten, että yksi punnerrus kestää 2–3 sekuntia. Lopeta testi, kun et enää pysty ylläpitämään tahtia tai vartalosi ei

Matti Orkovaara

varatuomari, on ERTOn neuvottelu­ päällikkö.

Anne Hyvén

PsM, on psykoterapeutti ja työterveys­ psykologi.

pysy suorana. Naiset punnertavat polvet ja miehet varpaat maassa. Kirjaa tulos ylös. Kestävyys: Kävele kaksi kilometriä mahdollisimman nopeasti urheilukentällä. Ota aika ylös. Voit myös kirjata muistiin sykkeen testin lopussa. Edistyneemmälle sopii Cooper-testi: Juokse 12 minuuttia mahdollisimman nopeasti ja mittaa juostu matka. Tasapaino: Asetu yhden jalan varaan. Nosta toisen jalan jalkapohja tukijalan polvitaivetta vasten. Mittaa aika, jonka pysyt asennossa horjahtamatta. Tee testi ilman kenkiä ja molemmilla jaloilla. Jos pysyt asennossa yli 30 sekuntia, tee testi silmät kiinni. Timo Haikarainen

Muiden töiden tekemisvelvoitetta ei siis ratkaista sillä, onko kyseistä lausetta työ­ sopimuksessa, koska lain määräys tulee joka­tapauksessa sovellettavaksi.

Työsopimus askarruttaa

?

Allekirjoitin työsopi­ muksen, jonka mukaan teen tarvittaessa myös ”muita työnantajan edellyttämiä tehtäviä”. Voinko joutua mihin tahansa tehtäviin?

Palkkapäivän huumaa

palautusoikeus.”

?

Mitä kaikkea voi palauttaa, jos ei olekaan tuotteeseen­ tyytyväinen? Saanko palauttaa vaikka sohvan tai silmälasit?

Jälkiviisas

vastaus: Lähes kaikissa työsopimuksissa on mainittu jotain tuon tapaista. Viittaus muun työn tekemisen velvollisuuteen lähtee työsopimuslain sanamuodosta: ”…tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena…”. Työntekijän tulevat työt olisi mahdotonta määritellä etukäteen tyhjentävästi. Työelämä ja tehtävä työ myös muuttuvat. Säännöksellä turvataan työnantajan oikeus jakaa työt. Työsopimuslaissa kuvataan, mitä muulla työllä tarkoitetaan. Määräyksessä sanotaan, että ”työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista vastaavaa työtä. Jos tällaista ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.”

”Etä- ja nettikaupassa on lakiin perustuva

Matti Orkovaara

Spontaani ostelija

pauliina mäkelä

Riikka Ojanperä

Ralf Sund

vastaus: Suomessa ei ole yleistä, lakiin perustuvaa palautusoikeutta. Poikkeuksen tekevät etä- ja nettikauppa, joissa on lakiin perustuva 14 päivän palautusoikeus. Tiskin yli tehtävässä kaupassa on ajateltu, että ostaja voi tarkistaa tuotteen, jolloin sitä ei saa palauttaa. Monet kaupat kuitenkin tarjoavat palautusoikeutta, mikä yleensä ilmenee kuitista. Palautusoikeus syntyy myös silloin, kun kuluttaja on valinnut esimerkiksi huonekalun esittelykappaleen perusteella ja tuote toimitetaan pakattuna varastosta. Palautusoikeudesta voidaan sopia erikseen avoimella kaupalla, jolloin tehty sopimus on syytä dokumentoida esimerkiksi ostokuittiin.

Palveluissa palautusmahdollisuus on teoreettinen. Jos palvelu ei vastaa annettuja lupauksia, ostaja on oikeutettu hyvitykseen. Ralf Sund

Työvuodet täyteen

?

Jään noin vuoden päästä eläkkeelle. Miten siihen kannattaisi valmistautua?

Kuntohoitaja

vastaus: Elät tärkeää siirtymävaihetta, joka on kuin silta työelämänpolkusi ja ansiotyöstä vapaan polun välillä. Sillalla kannattaa pysähtyä ja tehdä inventaariota tähänastisesta. Mieti, miten voit vahvistaa asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joista nautit. Miten

voit toteuttaa sen, mitä haluat vielä tehdä? On myös hyvä miettiä ratkaisuja talouden, asumisen ja terveyspalvelujen muutoksiin. Keskeistä on, että pidät huolta toimintakyvystäsi, yhteydestäsi muihin ja että sinulla on mielekästä tekemistä. Ole aktiivinen ystävyyssuhteissa jo nyt. Onko työyhteisössäsi ihmisiä, joiden kanssa olisi muutakin yhteistä kuin työasiat? Eläkkeellä luovutaan vain työpaikasta mutta ei tekemisestä, opituista asioista, kokemuksista eikä itsestä. Eikä työelämäpolkusikaan ole vielä loppuun kuljettu. Seniorina­ sinulla on tärkeä tehtävä siirtää hiljaista tietoa ja viisautta työyhteisössäsi, jonka jälkeen jatkat matkaasi uuteen elämänvaiheeseen. Anne Hyvén toimi nº 4 2010 7


{ oma ura }

TEKSTI

Elina Venesmäki KUVA hanna koikkalainen

KOONNuT

{ oma ura }

Arja Kuittinen

kuinka...

Nina Haimi, 51:

s u j u u i lta t y ö k av e r i e n k a n s s a

Parasta työssäni on…

Ilmapiiri työpaikallani on hyvä. Jos tulee ongelmia, kaikki ryhtyvät heti toimimaan, ja kaikki ovat tyytyväisiä työpaikkaan. Vietämme työssä niin paljon aikaa, että tämä on tärkeää. Pomo on mukava, ja minusta on hienoa, että hän on palkannut rohkeasti maahan­ muuttajia. Olen inkerinsuomalainen ja muutin Suomeen vuonna 2004 Venäjältä. Minulla on työkavereita Suomesta, Uzbekistanista, Venäjältä, Virosta, Bulgariasta, Etiopiasta­ ja Puolasta. Yhteinen kielemme on suomi. Syömme lou-

nasta joka päivä yhdessä ja tapaamme toisiamme vapaaajalla. Kahvitauoilla puhumme perheistämme, maail­ man tapahtumista ja kotimaidemme kulttuureista. Työskentelin Venäjälläkin kirjanpitäjänä. Pidän työstäni ja olen iloinen, että voin jatkaa samaa työtä täällä. Suomessa käytettävät atk-ohjelmat ovat niin toimivia, että työtä on helppo tehdä. Venäjältä tuo tavaraa niin moni firma, että on hyödyllistä osata kieltä. Työ on sosiaalista: tapaan asiakkaita ja teen työtä yhdessä kollegoiden kanssa. Menen mielelläni töihin joka aamu. n

1977 Kirjanpitäjä, Leningradin Autoliikenne­ yhdistys

Löydä töitä verkosta

1988 Kirjanpitäjä, Leningradin ammatti­ opisto

Nettipalvelut käyttöön ja uusiin hommiin! Aloita tästä.

2000 Kirjanpitäjän pätevyys, Leningradin valtiollinen yliopisto

Suuri osa työmarkkinoiden tarjon- kluuvi/esitteet/Linkkilista_Kluuvi_­2009. nasta on siirtynyt piiloon avoimesta haus- pdf. ta ja verkkoon. Heiskanen muistuttaa, että omat tiedot Työvoimaohjaaja Tuula Heiskanen Helsin- voi jättää työnantajien löydettäväksi erilaigin työ- ja elinkeinotoimississa cv-palveluissa. Mol.fi­­ tosta mainitsee suurimpina -sivujen cv-palvelussa voi ”Osaajia verkkopalveluina Monstehalutessaan kertoa itsestään rin, Oikotien ja työhallinnon myös anonyymina. poimitaan mol.fi-sivut. Heiskanen tietää, että firtöihin.” ”Oikotie ja Monster kasvamat katsovat usein ensin cvvat ehkä eniten, lehti-ilmoitpalveluista sopivaa työntekitelu on jäämässä jo vähemmälle”, hän arvioi. jää ennen kuin laittavat paikkoja julkiseen Helsingin Kluuvin työvoimatoimistos- hakuun. Osaajia poimitaan suoraan töihin. sa on koottu lista hyödyllisiä linkkejä, osa ”Oikeastaan hakija on jo vähän myöhästo­imialakohtaisia. Lista löytyy osoittees- sä, jos jää odottamaan, että paikka tulee hata http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/­ kuun.” n

2006 Taloushallinnon ja myyntialan koulutus, Amiedu 2007 Työharjoittelu ja sen jälkeen kirjanpitäjä, Merimaa Accounting Services Oy

2020

”Olen töissä ­edelleen, jos vain pysyn terveenä. Toivon, että voin jatkaa pitkään. Samassa työpaikas­sakin haluaisin olla, en halua vaihtaa.”

Kokous kiinnostaa tiistaina kolmelta

veer, istockphoto

8

toimi n º 4 2010

parhaiten palaveriin? Ainakin britit­ vastaavat: kolmelta tiistaina. Asiaa tutkittiin Englannissa seuraamalla sitä, mihin aikoihin ­ehdotettuja ­kokouspyyntöjä sähköisten kalente­rien käyttäjät eniten hyväksyivät. Taloussanomien mukaan huonoimmin menevät kaupaksi kokoukset, joita­yritetään pitää yhdeksältä maanantaina. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että aamut halutaan varata­ muihin töihin.

Mihin aikaan pääset

Saitko kutsun illanviettoon työ­ porukalla? Joskus on hoidettava asiakas­ suhteita tai tiedossa läksiäiset. Vapaa-aikaan työseurassa kannattaa suhtautua harkitummin kuin muiden kans­ sa. Varmista, että olet ymmärtänyt tilai­ suuden luonteen ja osaat pukeutua siihen sopivasti. Jos kyse on liiketapaamisesta, saat tilaisuuden esittäytyä tai esitellä itse työtovereitasi asiakkaalle. Liikeasioissa tuttuus on tutkitusti jopa tärkeämpää kuin asiakkaan käsitys yrityksestä. Jos tiedät jännittäväsi tiettyjä ihmisiä, pyri muiden seuraan tai rauhoita itseäsi muistaen, ettei tilaisuus kestä kauaa. Rento ilmapiiri voi johtaa tilanteisiin, joita katuu myöhemmin. Varo puhumasta läpiä päähäsi työkaverien kanssa. Toisaal­ ta työpaikan ulkopuolella voi tutustua kollegaan paremmin, mikä saattaa tehdä työpäivistäkin mukavampia. Illan edetessä on hyvä pitää mielessä, että suuntaa kohti kotia ajoissa. Jutuilla on tapana pahentua ja riidoilla kehkeytyä pikkutunneilla. n

86 %

e ttä s i k ä l i

palkansaajista on melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työ ja terveys Suomessa 2009

toimi nº 4 2010 9


{ ihmissuhteet }

k u l ke e ko t yö g e e n e i s s ä ? TEKSTI Elina Venesmäki KUVA Juuso Paloniemi

KOONNUT

{ ihmissuhteet }

Arja Kuittinen

mistä… v i r ta a t ö i h i n h u o n o n yö n jä l k e e n

äiti tarja haili, 52

Ihmislääke auttaa

Kulttuurituottaja, ylempi AMK-tutkinto, erityisasiantuntija Uudenmaan liitossa Helsingissä

Hakeudu muiden seuraan. Elät pidempään.

Nyt on ilmaantunut oiva tapa saaMyös Suomessa julkaistaan hyviä ihmisda samat hyödyt kuin terveet elämäntavat suhteita kiittäviä tutkimuksia – viimeksi keantavat. Tapaa ihmisiä! Tiivis yhteydenpi- säkuussa, jolloin selvitys kertoi pääkaupunto toisiin voi kohentaa terveyttä ja pidentää kiseudun asukkaiden pitävän toisia ihmisiä ikää yhtä paljon kuin paitärkeimpänä asiana hyvinnonpudotus tai tupakoinnin voinnilleen. Suomalaisten ”Luottamus lopettaminen. hyvinvointia tutkinut ylilääTekniikka & Talous -lehden käri Markku T. Hyyppä kopidentää mukaan amerikkalainen tutrostaa ihmissuhteissa luotikää.” kijaryhmä pitää ihmissuhtamusta: Hyypän mukaan teiden puutetta haitallisemyhdessä puuhaaminen ja pana kuin liikkumatta jättämistä. Tuloksiin keskinäinen luottamus pidentävät ikää siipäädyttiin Brigham Young -yliopistossa, jos- nä missä terveellinen ruokavaliokin. sa tutkijat analysoivat lähes 150:tä tutkimusSiispä kiireesti työkaverien kanssa kahvita sosiaalisten suhteiden vaikutuksista. tauolle! n

poika georg geitel, 24 Opiskelee tietotekniikkaa Vaasan ammatti­ korkeakoulussa

Toisenlaisen ajan lapsi

Tarja on saanut aina töitä, Georgille löytäminen on hankalampaa.

10

toimi n º 4 2010

Toivon, että löydän vielä työn, jossa viihtyisin pidempään. Ajatus toimistotyöstä ei innosta, mutta ehkä vielä joskus olen jossain kahdeksan tuntia päivässä. Mukavassa työssä on vaihtelua ja hyvä porukka.” ”Olen yrittänyt opettaa pojalle pienestä saakka, että työstä pitää itse ottaa vastuu. Kun työpaikan hankkii itse, siihen myös suhtautuu kunnianhimoisemmin. Näin myös oma isäni opetti minua. Nyt ongelmana on vain se, että nuoriso ei tahdo saada paikkoja. Itse aloitin varsi­ naisen työelämän 1970-luvun lopussa ja aina­ olen saanut työtä. Kilpailemaan olen

Tarja Haili:

joutunut minäkin, mutta oli elämä silloin yksin­kertaisempaa. Näistä nykynuorista olen siinä positii­ visesti yllättynyt, että heille opetetaan koulus­sa hirveän hyvää itsearviointia. Heillä on hyvin selvä käsitys kyvyistään ja osaamisest­aan. Ei meillä ollut niin, vaan omaa osaamista piti kokemusten kautta­selvitellä. Neuvoa en poikaa osaa, kun maailma on nyt niin toisenlainen. Ulkomaille lähteminen oli varmasti hyvä juttu. Lähdin aikoinaan itsekin. Silloin vain nuoret lähtivät Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan, nyt taas Australia tuntuu olevan se lähin paikka.” n

Arvot peliin! Myös töissä.

istockphoto

”En tiedä, olenko nyt oikealla alalla. Olen opiskellut tietotekniikkaa vuoden ja tulin tänne, kun tänne pääsin. Tänä kesänä en ole ollut töissä, mutta aikaisemmin olen kokeillut kaikenlaista outoa. Olin esimerkiksi pari vuotta sitten farmilla Australiassa. Juoksin hirvittävässä kuumuudessa traktorin perässä ja hakkasin nauloja pellolle levitettyyn muoviin. Raksalla olen myös ollut ja hevostarvikeliikkeessä, vaikka en kyllä ole yhtään hevosihminen. Äiti on työnarkomaani ja aina menossa tekemään työjuttuja. En voi kuvitella, että minusta tulisi samanlainen. Arvostan vapaaaikaa niin paljon.

Georg Geitel:

Huomaatko usein , että toimit töissä toisin kuin haluaisit? Omien arvojen toteutumista esimerkiksi työpaikalla­voi seurata menetelmällä, jonka­ Arto Pietikäinen­ esittelee kirjassa Joustava mieli. Listaa ensin tärkeimmät arvosi. Pohdi sitten, mitä niistä olet toteuttanut viikon aikana työyhteisössä ja kuinka aktiivisesti asteikolla­ 1–10. Jotta viihtyisit töissä paremmin, aloita tärkeimpien toteuttamisesta.

Valvottaako vauva? Herättävätkö huolet? Näin selviät työpäivästä, kun yöunet jäävät vähiin. Pese kasvot kylmällä vedellä herät­ tyäsi tai ota kylmä suihku. Jos ehdit, tee muutamia jumppaliikkeitä. Kroppaasi herättelee myös reipas kävely työmat­ kalla: raikas ilma ja liikunta pistävät veren virtaamaan. Tuo töihin hedelmiä tai vihanneksia ennemmin kuin energiajuomaa tai kokis­ ta. Erityisen energiapitoisia ovat banaanit. Syö jotain viimeistään kolmen tunnin välein – pääruoan lisäksi terveellisiä välipaloja tai proteiinipatukoita, jotka antavat lihaksille energiaa. Työpöydälle kannat­ taa asemoida vesipullo ja juoda vettä pitkin päivää. Taikajuoma nesteyttää myös aivoja. Juo vettä kerralla niin paljon, että tunnet olevasi täynnä. Kahvi kannattaa raatopäivinä jättää keittimeen. Runsas veden juonti aiheuttaa myös vessakäyntien muodossa taukoliikuntaa. Muukin liikkeellä olo stimuloi aivotoimin­ taa. Hoida työtehtäviä, jotka edellyttävät pistäytymistä jossain. Jos ai­ kaa irtoaa, poikkea kävelylen­ kille – jo talon kiertäminen auttaa. Työpisteen tuule­ tuskin vähentää unettavaa tunnelmaa. Eikö virtaa löydy vieläkään? Energiaa voi imeä myös valosta. Vietä hetki auringossa ennen töitä tai kesken päivän. Kokouksessa istu paikkaan, johon lankeaa valoa ikkunasta. Vauvaperheissä eletään usein vähällä unella. Neuvottele siitä, voisitko lyhentää työaikaasi tai tulla töihin myöhemmin, jos yö on mennyt valvoessa. Jos uni vie väkisin mennessään, ota nokoset. Lyhytkin nukahtaminen auttaa. Ota avaimet käteen ja sulje silmäsi: heräät, kun avaimet putoavat. Mikäli mahdollista, nuku parikymmentä minuut­ tia. Jos se ei käy, lepää muuten: hengitä syvään ja rentoudu. Väsypäivinä kannattaa tehdä vä­ hemmän vaativia töitä. Hoida siis rutiinihommia. Huonosti nukutun yön jälkeen suorituksesi ovat kuitenkin vähemmän tehokkaita. n

toimi nº 4 2010 11


{ kroppa & nuppi }

TEKSTI

Arja Kuittinen KUVITUS Tuomas Ikonen

koonnut

Liikunta nuorena ehkäisee stressiä

4 min

30 min Sovi lounastapaamisia. Työ­ päivästä liikenee kuitenkin osa lounas­ taukoon, ja samassa ajassa ehtii vaihtaa kuulumiset. Liikelounaillakin kannattaa vain jutella, sillä haarukka kädessä on hankala kirjoittaa. Ehdota lounasta myös vanhoille tutuille.

Käytä kalenteria. Kirjaa vuoden alussa tärkeimmät ihmissuhteisiisi liittyvät päivämäärät kalenteriin, jotta näet ne muistelematta. Merkkaa myös, mitä teet: lähetätkö postikortin vai kirjeen, tekstiviestin vai sähköpostin, soitatko vai ehdotatko tapaamista.

Liity Facebookiin. Oman tilin luominen vie vain hetken, ja sen jälkeen yhteyksiä voi hoitaa moniin ihmisiin ker­ ralla ja kevyesti. Harva kuitenkaan kokee omakohtaisena yhteydenottona sitä, jos samat kuulumisesi saa myös 200 muuta. Käytä henkilökohtaisia viestejä.

12

toimi n º 4 2010

Saitko pakastimeen kesällä mustaherukoita? Kiitos, sanovat silmäsi! Sinikka Piipon tuore tietokirja suomalaisista marjoista kertoo, että mustaherukat estä­vät näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamaa silmien väsymistä. Lisäksi mustaherukat parantavat hämäränäköä. Perintei­sesti mustaherukkamehua on C-vitamiininsa vuoksi otettu lähinnä vilustumisoireisiin, mutta herukoiden sisältämät aineet torjuvat myös silmätulehduksia. Varoituksen sanana Piippo mainitsee, että­ närästyksestä kärsivän ei pidä mustaherukoita syödä. Korkealle verenpaineelle herukoiden siemenöljy sen sijaan on eliksiiriä. n

P i d ä j u m ppata u ko

myös pikku teoilla eikä vain viikonlopun vievällä joogakurssilla. Ota käyttöön keinot, jotka karkottavat kaaosta päästä. » Osta järkyttävän tummaa suklaata. Kaakaon flavonoidit rentouttavat veren­ kiertoa, ja tummassa suklaassa niitä on enemmän kuin maitosuklaassa. » Teetä juoneita ja ilman teetä jätettyjä koehenkilöitä laitettiin stressaavaan tehtävään. Tehtävän jälkeen mitattiin stressihormoniksi kutsutun kortisolin taso verestä. Teenjuojilla kortisolia oli selvästi vähemmän. Tutkimus tehtiin, yllätys yllätys, Englannissa! » Tuo töihin purkki omegakolmosia. Mitä enemmän veressä on kalaöljyistä saatuja rasvahappoja, sitä sovinnollisem­ pia ihmiset tutkitusti ovat. » Kokkaa valkosipuliherkkuja. Valko­ sipulin ainesosa allisiini saa elimistön tuottamaan sulfidia, joka rentouttaa verisuonia ja voimistaa verenkiertoa. » Television viihdeohjelmalle hekottami­ nen saa veren kiertämään sydämessä vii­ denneksen nopeammin. Toisen tutkimuk­ sen mukaan jo odotus nauramisesta­ vähentää stressihormoneja verestä. n

Stressiä voi vähentää

e ttä s i k ä l i

Miehet käyttävät liikunta­ harrastuksiinsa vuodessa istockphoto, valmistajat

Pyhitä so­ siaalisten suhteiden hoitamiselle yksi ilta viikosta tai kuukaudesta. Ellei kyseessä ole kiireellinen asia, voit tuolloin vastata kerralla saamiisi yhteydenottoihin. Ole myös itse aktiivinen, etteivät muut ehdi aina ennen sinua.

Vietä suhdeiltoja.

Mustaherukoista voimaa silmille

toimittaja Anna Ferrante Kotiliedessä 12/2010

Haluaisitko pitää yhteyttä tuttuihisi, mutta työssä ei ehdi eikä illalla jaksa? Näin hoidat ihmissuhteita kätevästi ja suunnitellusti.

10 min

m i n i t e ko j a s t r e s s i n p o i s t o o n

”Yhtä tärkeää kuin käyttää aivoja on antaa niille taukoja.”

239 minuuttia ihmissuhteiden hoitamiseen 15 min

terveen paperit

Nyt on keksitty sekin, kuinka voit vähentää lastesi tulevaa stressiä työelämässä. Jälkikasvu kannattaa innostaa liikkumaan. Kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan säännöllinen liikunnan harrastaminen 9–18-vuotiaana vähensi huomattavasti työn kuormittavuuden kokemista varhaisessa keski-iässä. Jyväskylässä tehtyyn tutkimukseen kartoitettiin yli 600 lapsen ja nuoren liikunnallisuutta 1980-luvulla ja samojen henkilöiden kokemaa kroonista työstressiä vuosina 2001–07. Tulosten mukaan lapsuudessaan liikunnallisesti passiiviset kärsivät työstressistä enemmän kuin nuorena kohtuullisesti tai aktiivisesti liikkuneet. n

Käytä hyväksesi irtohetket, jolloin ehdit hoitaa suhtei­ ta. Jos tiedät työmatkasi vievän sinut tuttavasi kotipaikkakunnalle, pirauta hänelle etukäteen ja ehdota tapaamista. Jos taas vietät päivittäin aikaa bussissa tai junassa, matkalla voi näpytellä tekstivies­ tillä kuulumisia. Sama toimii myös pitkissä jonoissa: Pankissa tai kaupassa ehtii viestin verran päivitellä ilmoja ja kysäistä, mitä ystävälle kuuluu. Jos mieleesi tulee ystäväsi syntymäpäivä, yllätä onnitte­ lemalla. Ole spontaani.

180 min

{ kroppa & nuppi }

arja kuittinen

Pääse tasapainoon

Uhraa minuutti työpäivästä Energetics-tasapaino­ laudalla keikkumiseen. Kehityt nopeasti. 30 €, Intersport.

Jumppaa sormille

Jousipuristin antaa näppäilyyn kaivattua vaihtelua. Tunturi De Luxe -käsikahvat 8 €, Kuntokauppa.fi.

jalat töihin

Puhalla tyyny, kengät jalasta ja tallomaan! Dr Winkler -jalkatyyny 22 €, Ea-Terveyden­ hoitomyymälät.

736 euroa.

Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010

toimi nº 4 2010 13


{ omat rahat }

TEKSTI

Karo Hämäläinen KUVitus terhi ekebom

konsultti

{ kotiläksyt }

antti isokangas lukee ammattikirjallisuutta, jotta sinun ei tarvitse.

Aikahajautus tasaa riskiä Maantieteellisessä ja toimiala­ hajauttamisessa katsotaan sijoitussalkun koostumusta jollain tietyllä hetkellä. Aikahajauttaminen taas tarkoittaa sitä, että salkku koostetaan hitaasti. Tasaisesti osan palkastaan sijoittavalle osakkeiden aikahajautus syntyy luonnostaan. Jos ostaa satasella joka kuukausi, tulee ostaneeksi silloin, kun kurssit ovat pohjalla mutta myös silloin, kun osakkeet ovat kalliita. Täydellinen ajoittaja luon­ nollisesti ostaisi osakkeita juuri romah­ duksen jälkeen ja tyhjentäisi salkkunsa kurssihuipuilla. Heitä ei kuitenkaan esiinny kuin rahoitustutkimuksissa ja myöhäisillan baaritiskeillä – jälkimmäiset tosin vain puheissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka vaikeaa parhaiden sijoitusam­mattilaistenkaan on onnistua ajoittamisessa.­ Jos pankkitilille ilmestyy kerralla suuri sijoittamista vaativa summa, kannat­ taa miettiä, millä aikataululla rahoja siirtää osakemarkkinoille. Turvallisin vaihto­ehto on osakesalkun rauhallinen kasvattaminen.­

tenkin markkinariski, mikä tarkoittaa, että sijoitusten kehitys alkaa vastata markkinoiden kehitystä. salkun arvon heilahteluja. Minkä tahansa osakkeiden ostaminen ei kuitenkaan ole hajautusmielessä järkevää. Mitä erilaisempia yhtiöt ovat keskenään, sitä enemmän ne tuovat vakautta salkkuun. Öljy-yhtiön tulos paranee öljyn hinnan noustessa, kun taas kuljetusyhtiön kulut kasvavat polttoaineiden kallistuessa. Jos salkussa on kumpaakin, öljyn hinnanlasku painaa toista ja auttaa toista. Öljy- ja kuljetusyhtiön valitseminen salkkuun on toimialahajauttamista. Maantieteellinen hajauttaminen puolestaan tarkoittaa osallistumista eri markkina-­alueiden talouskehitykseen. Helsingin pörssin suuryhtiöt ovat poikkeuksellisen kansainväli­ siä, joten myös kotipörssin firmoilla saa luotua itselleen kansainvälisesti hajautetun ­salkun. Alle tuhannen euron kertaostoissa kaupankäyntikulut tulevat tarpeettoman suuriksi. Siksi hajauttaminen vaatii harkintaa – ja mieluiten muutaman tonnin pääomaa. n

Hajauttaminen tasaa

Sijoittajan ilmainen lounas Jos haluat kerätä osakesijoituksilla säästöjä eläkepäiville, älä laita kaikkia munia samaan koriin. Yhtenä Sijoitusmaailman lainalaisuutena pidetään sitä, että ilmaisia lounaita ei ole olemassa. Se tarkoittaa, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Jos sijoituksesta voi odottaa korkeita tuottoja, siihen sisältyy myös suurempi riski. Säännöstä on yksi tärkeä poikkeus: hajauttaminen. Idea on niin merkittävä, että sen

14

toimi n º 4 2010

kehittäjä Harry M. Markowitz palkittiin taloustieteen Nobel-mitalilla. Jos osakesijoittajalla on salkussaan yksi osake, hänen riskinsä on hyvin keskittynyt. Kun sijoittaja poimii salkkuunsa toisen yhtiön, riski pienenee. Mitä useampaa yhtiötä reppuun kuuluu, sitä pienemmäksi yhtiökohtainen riski tulee. Tilalle astuu kui-

Huuhaa-puuhaa

M

Usko tai älä, brändeistä ja brändäämisestä voi puhua myös järkeviä.

arkkinointi- ja uusmedia­ kaikkea sitä huuhaata, jolla rehellinen työn-alan­ seminaareissa ja teko hukutetaan markkinahumun alle. muissa ammattilaistaToisin sanoen jokaisella on oma määritelpahtumissa harrastettiin mänsä sille, mitä se brändi oikein tarkoittaa. vuosituhannen taitteessa leikkimielistä peliä, Brändeistä puhutaan myös Marco jota kutsuttiin bullshit-bingoksi. Perinteises- ­Mäkisen, Anja Kahrin ja Tuomas Kahrin kirtä bingosta peli poikkesi siinä, että numero- jassa Brändi kulmahuoneeseen! Mäkinen on lappujen sijaan osallistujille jaettiin ruuduk- mainostoimisto sek & Greyn toimitusjohko, johon oli kirjoitettu alan muotitermejä. taja, Anja Kahri pitkäaikainen markkinoinIdeana oli bongata muotisanoja seminaari- nin ja myynnin ammattilainen ja Tuomas puhujien esitelmistä. KilKahri Hartwallin markkipailijat seurasivat sananointi- ja viestintäjohtaja. ruudukkoaan ja ruksivat Taustojensa ansiosta – tai ”Brändi sijaitsee sanoja yli aina puhujien pikemminkin niistä huolivastaanottajan mainitessa ne. Ensimmäimatta – kolmikko osaa pusenä bingorivin täyteen hua markkinoinnista sorkorvien välissä.” saanut kilpailija sai nostumatta huuhaa-termeitaa kätensä ylös ja huutaa hin ja munkkilatinaan. ”bullshit!” niin, että koko sali varmasti kuuli. Mystiset käsitteet muuttuvatkin alalla kovin Voittajan lapussa luki yleensä tuon ajan harvinaiseksi järkipuheeksi. Oppikirjamaista useimmin toisteltuja markkinointi- ja tekno­ otetta korostaa se, että tärkeimmät kohdat on logiatermejä kuten innovaatio, paradigma, yliviivattu valmiiksi, ja marginaaleista löytyy asiakaslähtöisyys ja konvergenssi. Mitä­ käsin kirjoitettuja sivuhuomautuksia. toden­näköisimmin lapussa luki myös sana­ ”Brändi sijaitsee aina vastaanottajan korbrändi. vien välissä, ja se on tämän mielestä totta.” Nykyään markkinointiseminaareissa ei Toisin sanoen mielikuvat ovat voimakkaampuhuta enää ”paradigman muutoksesta”, pia kuin faktat. Jos olet sitä mieltä, että suomitä se sitten tarkoittaakin. Brändeistä ja malainen maito maistuu paremmalta kuin brändäämisestä puhutaan sen sijaan sitä- ruotsalainen, mikään sokkomakutesti ei tukin enemmän. le muuttamaan mielipidettäsi. Joidenkin puheissa brändi tarkoittaa jon”Jokaisen henkilön mielikuva (brändi) on kinlaista yritystunnuksen ja iskulauseen yh- tämän oma totuus. Oma mielikuva saattaa distelmää. Toisille brändi on lähes uskonnol- poiketa muiden mielikuvista.” Minun mielinen käsite, jonkinlainen unelma paremmas- lestäni Ranska on ankea ja tylsä maa, mutta­ ta maailmasta. Kolmansille sana symboloi Helena Petäistön mielestä länsimaisen si-

vistyksen kehto – ja me molemmat olemme ­oikeassa. ”Brändin perusteella tehdään kaikki ostopäätökset.” Eli ihmiset toimivat ostaessaan aina mielikuviensa pohjalta. Kirjan nimi Brändi kulmahuoneeseen! sisältää ajatuksen siitä, että brändeistä huolehtiminen ei kuulu yrityksessä ainoastaan markkinointiväelle vaan myös firman ylimmälle johdolle. Kirjan konkreettiset käytännön esimerkit valaisevat asiaa kuitenkin myös meille, jotka emme istu kulmahuoneissa. Jos ei esimerkiksi ymmärrä, mitä hyötyä vahvasta brändistä on, kannattaa lukea tapaus automaailmasta. Citroën C1, Peugeot 107 ja Toyota Aygo ovat pieniä muotoiluyksityiskohtia lukuun ottamatta samanlaisia autoja. Vahvan tuotemielikuvansa vuoksi Toyotaa voidaan kuitenkin myydä lähes kymmenen prosenttia muita kalliimmalla. Mutta mikä ihme se brändi sitten lopulta on? Tarkoittaako sana jotakin todellista vai onko se pelkkää seminaarien sanahelinää? Ei hätää. Mäkinen, Kahri ja Kahri määrittelevät brändin käsitteen niin yksiselitteisesti, että kirja kannattaa lukea jo näiden kahden virkkeen vuoksi: ”Brändi on mielikuva, joka summaa henkilön kaiken tiedon ja kokemuksen kyseisestä asiasta. Brändin määrittelyn näkökulmasta kohteena voi olla melkeinpä mikä vain – tuote, ihminen, palvelu, valtio jne.” Jos joku olisi selittänyt asian näin jo kymmenen vuotta sitten, bullshit-bingoa ei olisi ehkä ikinä tarvinnut keksiä. n

toimi nº 4 2010 15


Tuire Wacker, 56 asianajoassistentti asianajotoimisto Paldanius & Mäkelässä Tampereella

3 asiaa… jotka sitouttavat minua työpaikalle:

1) Tunnen olevani tarpeellinen ja ajan hermolla. 2) Työyhteisö on tasa-arvoinen. 3) Työnantaja seisoo työntekijänsä takana.

”Tunnen, että työtäni arvostetaan” Joskus kohdalle osuu työpaikka, josta ei halua lähteä koskaan. Kolme naista kertoo, mikä on saanut heidät pysymään samassa työpaikassa. TEKSTI

16

toimi n º 4 2010

Outi Kaartamo KUVAT ossi ahola, hanna-kaisa hämäläinen ja sade kahra

toimi nº 4 2010 17


K

un Tuire Wacker, 56, astui työpaikkansa ovesta sisään kaksikymmentä vuotta sitten, hänellä oli yllään vaalea neule ja tummansininen hame. Se oli sihteerille mahdollisimman asiallinen vaatetus ensimmäiseen, jännittävään työpäivään. Hameen vekit ovat edelleen tiukasti prässissä, mutta muuten Wacker ottaa jo rennosti. ”Tällaisessa pienessä toimistossa ei ole niin hierarkkista. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että töissä on hyväntuulisuutta ja hauskuutta. Se ei ole pois osaamisesta ja uskottavuudesta.” Wacker tuntee vastuuta siitä, että toimiston tunnelma pysyy ennallaan. Hän ei halua olla se, joka kurtistaa kulmiaan kaikille muutoksille. ”Olen saanut itseni muutaman kerran kiinni siitä, että toppuuttelen muita. Yritän oikein paneutua siihen, etten olisi jäärä, joka sanoo aina, miten vanha tapa olisi parempi.” On pitkästä työsuhteesta hyötyäkin. Wacker uskoo, että molemminpuolinen, syvä luottamus työnantajan kanssa syntyy hitaasti. ”Työnantajani voi luottaa siihen, että järjestelen asiat, jos olen yksin toimistolla. Yhtä lailla voin luottaa työnantajani joustavuuteen.” Vuonna 2000 Wacker sairastui ja joutui jäämään töistä pois kahdeksi kuukaudeksi. Työnantaja oli ensimmäisten joukossa lohduttamassa, että tästä selvitään. Wacker sai kokea, että häntä odotetaan takaisin lämmöllä, kun on sen aika. Tuire Wacker on jäänyt nykyiseen työpaikkaansa ehkä eniten juuri siksi, että hän kokee työpanoksensa olevan tärkeä.

lillä. Ystäviä työkavereista on tullut vasta, kun he ovat vaihtaneet työpaikkaa. ”Olen kuitenkin kiintynyt työkavereihin. Kun en näe jotakuta pitkään aikaan, ajattelen, että voi kun se tulisi jo töihin!” Vaikka Wackerin työpaikalla ihmiset ovat tasa-arvoisia, pitkä kokemus on tuonut hänelle pientä mukavaa arvokkuuslisää. ”Ehkä minua ei juoksuteta niin kuin takavuosina. Ei olisikaan hirveän kiva tehdä juoksutytön töitä enää tässä iässä.”

Mirja Papunen, 56 urheiluopisto Kisakeskuksen rehtori Pohjassa

3 asiaa…

Lapset kiljuvat Kullaanjärven rantavedessä ilosta. Siitä ää-

nestä Mirja Papunen, 56, pitää. Pohjan kunnassa sijaitsevan Kisakeskuksen rehtori on saanut kuunnella tätä ääntä jo 26 vuoden ajan. ”Elämän ilo näkyy tässä työympäristössä!” Papusen urakehitys on ollut näyttävä. Hän tuli opistoon tuntiopettajaksi ja eteni liikunnanopettajaksi, apulaisrehtoriksi ja lopulta rehtoriksi. Hän toimii edelleen myös tanssinopettajana ja onkin urheiluopiston rehtoriksi uskottavan urheilullisen oloinen. Mirja Papunen on pyrkinyt pitämään itse huolen siitä, että työ on pysynyt vaihtelevana. Hän uskoo, että kun itsensä laittaa peliin, pienet pyörät alkavat pyörittää isoa pyörää. ”Haasteet työssä ovat tukeneet sitä, että innostukseni on säilynyt. Kun yksi asia valmistuu, seuraava alkaa.” Samaan työpaikkaan sitoutuminen on kuitenkin ollut myös jostain pois. ”Jos olisin nyt nuori, lähtisin hakemaan kokemusta ulkomailta. Kun aloin oman työurani, se ei kuitenkaan ollut mahdollista, kun perheessäni oli muitakin kuin minä.” Papusen työuran aikana hänen elämäntilanteensa on muuttunut

jotka sitouttavat minua työpaikalle:

1) Saan tehdä työtä, jossa voin toteuttaa itseäni. 2) Päivät ovat erilaisia. 3) Minulla on mahdollisuus kehittyä.

Anna-Liisa Ruuska, 64 markkinatutkija ja tiiminvetäjä PresscoDatassa

”Kun samassa työpaikassa on pitkään, on hyvä pitää taukoja ja katsella itseään kauempaa.” ”On merkittävää, että työnantaja osoittaa arvostamistaan. Palkkani on noussut vuosien varrella, ja myös pienet etuisuudet sitouttavat tänne.” Yksi tärkeimmistä huomionosoituksista tapahtui toissa jouluna. Weckerille luovutettiin pikkujoulutilaisuudessa työnantajan anoma Keskuskauppakamarin mitali. ”Oli hirveän hienoa, että työnantajani näki sellaisen vaivan. Minulle on osoitettu kaikin puolin, että olen hyvä.” Kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut myös joitakin kilpailevia työtarjouksia. 90-luvun lopulla eteen tuli niin houkutteleva ehdotus, että menojalkaa alkoi jo vipattaa. Silloinkin hän päätyi siihen, ettei työpaikka vaihtamalla parane. ”Kaikissa paikoissa ja henkilösuhteissa on hyvät puolensa, mutta ajan myötä arvosteltavaa löytyy aina.” Pitkässä työsuhteessa Wacker on oppinut myös itsestään. ”Osaan olla provosoitumatta erilaisista ihmisistä. Työkavereiden henkilökohtaiset ominaisuudet pitää ottaa huomioon ja elää niiden mukaan. Pienessä toimistossa se on erityisen tärkeää.” Tuire Wacker pitää tiukan rajan työelämän ja yksityiselämän vä18

toimi n º 4 2010

moneen kertaan. Tasaisesta työelämästä on ollut paljon apua. ”Sillä aikaa, kun olen ollut tässä, lapseni ovat syntyneet, olen käynyt läpi avioeron ja alkanut yksinhuoltajaksi. Yksityiselämässä epäonnistumiseksi kokemani asia ei heilauttanut niin paljon, kun jalkani olivat tukevasti maassa työni takia.” Toisaalta juuri elämän etappikohdissa Mirja Papusen mielessä on käynyt, olisiko työelämälläkin uutta tarjottavaa. Tarpeeksi haasteellista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole löytynyt. Papunen on yrittänyt miettiä pitkää työsuhdettaan myös henkilökuntansa näkökulmasta. ”Minun on syytä katsoa peiliin ja ajatella, että ehkä henkilökuntani haluaisi rehtorin naaman vaihtuvan. Toivoisin, että minulle sanottaisiin, jos voisin tehdä jotain toisin.” Työtovereihinsa Papunen on halunnut suhtautua ammattimaisesti. Vaikka ihmisistä tulee vuosien aikana tuttuja, hän vierastaa ylenpalttista ystävyyttä työpaikalla. Työkavereiden aikaa ja voimia ei ole syytä käyttää henkilökohtaisesta elämästä tilittämiseen. ”On tärkeää tunnistaa, missä kohtaa elämäänsä ihmiset menevät, mutta vatvominen on eri asia. Jos jonkun läheinen kuolee, joku me-

3 asiaa… jotka sitouttavat minua työpaikalle:

1) Työnteon pitää mielekkäänä se, että osaan työni hyvin. 2) Palkka. Palkankorotus on myös tapa kiittää työstä. 3) Työsuhteen vakinaisuus. nee naimisiin tai täyttää 50 vuotta, niitä juhlitaan tai itketään. Mutta sen jälkeen ne jäävät taustalle ja elämä jatkuu.” Papunen haaveilee pitävänsä ennen eläkkeellä jäämistään vielä vuorotteluvapaan. Hän uskoo, että pitkässä työsuhteessa se on hyvinvoinnin kannalta merkittävää. ”Kun samassa työpaikassa on pitkään, on hyvä pitää taukoja, katsella itseään kauempaa ja ajatella asioista uudella tavalla.” Anna-Liisa Ruuska ,

64, on tottunut palelemaan. Hän on markkinatutkija ja kiertänyt päivittäistavarakauppoja jo 30 vuotta. Ja elintarvikemyymälöissä on aina kylmä. ”Kylmästä autosta ei ole aina kivaa mennä kylmään myymälään, mutta kenttätöissä yksikään työpäiväni ei ole samanlainen. Kotonani on työhuone, mutta muuten minulla ei ole toimistoa.” Eikä työkavereita. Ruuska toimii tiiminvetäjänä, mutta tiimi on jakautunut ympäri Suomea. Työkaverit ovat jääneet etäisiksi. ”Monet ovat ihmetelleet sitä, että olen jaksanut niin pitkään työs-

sä, joka on vielä niin yksinäistä. Minusta on mukavaa, kun joka paikassa on eri ihmiset.” Reissunaisena hän viihtyy ammatissaan. Ruuska ajaa 30 000 kilometriä vuodessa, eikä auton rattiin ole koskaan vastenmielistä istua. ”Työaikani ovat vapaat eikä verenpaineeni nouse töiden takia. Tapaan paljon ihmisiä, joten pidän itsestäni huolta. En voisi pyöriä liikkeissä verkkareissa ja hiukset silmillä.” Ruuska on viihtynyt työssään niin hyvin, ettei suunnittele eläkkeelle jäämistä niin kauan kuin työnantaja kaipaa hänen palveluksiaan tai kunto kestää. Oikeastaan kyselyt eläkkeelle lähtemisestä ottavat häntä päähän. Joskus hänen on tehnyt mieli laittaa selkäänsä lappu, jossa kertoo, ettei ole lähdössä. ”Kerran tuttava kysyi, minne pitäisi soittaa, että näin vanhat saataisiin töistä pois!” Mutta soittamiset eivät auttaisi mitään. Ruuskan on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka kiirehtivät pois työelämästä. ”Minulle työ on yksi elämän tärkeimmistä arvoista. Ammatissa viihtyminen on ollut palkkaakin tärkeämpää. Olen saanut iloa siitä, että minusta on tullut työssäni hyvä.” Työelämä on muuttunut Anna-Liisa Ruuskan työuran aikana valtavasti. Muutosta on ollut turvallista seurata samalla työnantajalla. Vakituinen työ on tuonut turvaa myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Turvallisuuden tuntu on säilynyt, vaikka ympärillä työttömyys ja pätkätyöt ovat lisääntyneet. Anna-Liisa Ruuska kuitenkin toivoisi, että pitkä työsuhde näkyisi paremmin palkassa. Vuosien varrella myös kannustimet ja koulutukset ovat jääneet pois. Enää työnantajalta ei tule syntymäpäivä- tai joulukortteja, eikä vuosikymmenien sitoutumisesta ole jäänyt edes viiriä kirjahyllyyn. ”Muistaminen ja huomioiminen motivoivat kuitenkin paljon. Siinä mielessä työilmapiiri on muuttunut kylmemmäksi.” Mitään Ruuska ei urallaan silti tekisi toisin. Jos hän olisi lähtenyt työnantajansa tarjoamaan toimistotyöhön Helsinkiin, elämä olisi erinäköistä. Ja sitä hän ei olisi halunnut. ”En usko, että olisin sopeutunut kaupunkiin. Olen sydämeltäni maalaistyttö, ja pitkän työsuhteen ansiosta olen saanut jäädä Muurameen.” n toimi nº 4 2010 19


46

%

o n h a r k i n n u t i r t i s a n o u t u m i s ta .

64

Missä rikkaudet piilevät? %

k a i p a i s i e n e mm ä n va p a a - a i k a a kuin rahaa.

20

toimi n º 4 2010

Kumpi teillä määrää: sinä rahojasi vai raha sinua? Köyhtymisen pelko potkii eteenpäin uralla, mutta pitkät työpäivät kalvavat vapaa-aikaa. Kuukausipalkan turvasta irtautuminen kiehtoo ja pelottaa. Saisinko tilalle uusia rikkauksia? TEKSTI

Kaisa Viitanen KUVAT Taavetti alin

toimi nº 4 2010 21


En ole vielä edes neljääkymmentä. Jaksanko toistaa näitä rutiineja eläkevuosiin asti? Työnantajan vaihtaminen tuntuu turhalta, koska samanlaista se työ on toistenkin leivissä. Mitä sitten marisen? Pakko tunnustaa, että kaipaan vapautta. Sitä, ettei jokaisena marraskuun aamuna tarvitse herätä seitsemältä. Että voisin itse päättää, millaisia projekteja hoidan. Kaipaan tunnetta, että ryhdyn johonkin uuteen, hiukan vieraaseen, mutta opin ja yllätyn. Olen valmis tulojen pudotukseen, kunhan saan enemmän omaa aikaa. Vanhempani eivät minua ymmärrä. He ovat sodanjälkeistä sukupolvea, joille työ tarkoittaa ennen kaikkea turvaa. Heille on itsestään selvää palvella koko työura yhtä työnantajaa. Tiedän, että vanhempieni korvissa vapaudenkaipuuni kuulostaa humputtelulta: eihän työn aina kuulukaan olla hauskaa. Niinpä. Työnteon tarkoituksena on rahan

toimi

-lehti

ansaitseminen. Mitä enemmän sitä saa, sen parempi. Niinkö? Mitä jos olenkin toista mieltä? Koska olen toimittaja , saan kutsun wwf:n ja ajatushautomo Demos Helsingin tiedotustilaisuuteen. Sen nimi kutkuttaa minua: Onnellisuuspoliittinen manifesti. Järjestöt ovat etsineet keinoja, joilla suomalaisten hyvinvointi kasvaisi ekologista jalanjälkeä pienentämällä. Istun yleisössä ja kuuntelen posket punaisena, kun Demos Helsingin tutkija Olli­ Alanen­ luennoi suomalaisten onnellisuudesta. Sen kasvu kuulemma pysähtyi jo 1980-luvulla, vaikka palkat ovat niistä päivistä nousseet rutkasti.

kunta kuluttaa luonnonvaroja jo neljä kertaa enemmän kuin planeettamme niitä tuottaa. Jatkuva kasvu koituu luonnon turmioksi. Samalla se taitaa turmella työntekijän yksityiselämän. Ainakin jos minun laillani harrastaa työasioiden vatvomista iltakaudet. menestys tarkoitti isoa asuntoa, kultakäätyä ja kaukaisia lomamatkoja. Rahaa. Tutkijat vakuuttavat, että henki on muuttumassa. Luksusta ei ole enää raha vaan aika: leppoisampi, stressittömämpi elämä. Allekirjoitan! Ainakaan minä en kolme vuotta sitten ollut kuullutkaan sanaa downshifting, jota nyt kaveripiirissäni yks sun toinen viljelee tarkoittaessaan vapaaehtoista

Ennen vanhaan

”Olen valmis tulojen pudotukseen, kunhan saan enemmän omaa aikaa.” ”Varallisuuden nousu lakkaa lisäämästä onnellisuutta jo selvästi ennen keskimääräistä tulotasoa”, Alanen sanoo. Eli kun perustarpeet on tyydytetty, ylimääräinen raha ei enää kohennakaan elämänlaatua. Alasen mielestä suuremmat tulot ja pidemmät työpäivät lisäävät stressiä, tunnetta ajan riittämättömyydestä ja luokkaeroista. Tunnistan itseni tutkijoiden maalailemasta kiireisen ihmisen irvikuvasta. Kun omaa aikaa on vähän ja mieli työstressistä kireä, tulee sorruttua pikaruokaan, turhiin heräteostoksiin ja nopeisiin viikonloppureissuihin toisella puolella Eurooppaa. Liikunta unohtuu ja ystävien tapaamiset lykkääntyvät. Ja kun tilille ensi kuussakin takuuvarmasti tupsahtaa rahaa, ei niitä liian kalliita, hiertäviä korkosaapikkaita ja kuuntelematta ostettuja, huonoja cd-levyjä jaksa kauan murehtia. Koska tilaisuus on wwf:n järjestämä, seinälle heijastetaan neljä maapalloa. Ihmis-

kysyi elämän leppoistamisesta

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 554 ERTOn jäsentä. Vastanneista kaksi kolmesta oli naisia ja 65 prosenttia yli 44-vuotiaita. Yli puolet vastaajista työskentelee alle 50 hengen yrityksissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotun 80 euron arvoisen Presentcard.fi -lahjakortin voitti Eeva Niskanen Kotkasta.

köyhtymistä. Osa-aikaeläkkeet, vuorotteluvapaat ja syntyvyyden nousu ovat tutkija Alasen mukaan osa uutta megatrendiä, jonka tavoitteena on löytää elämään toisen-

71

%

ko k e e va k i t u i s e n t yö s u h t e e n e r i t tä i n tä r k e ä k s i .

arvomaailmamme on koventunut T ä y sin s a m a a m ie lt ä 7 1 % Me l k o s a m a a m ie lt ä 2 5 % En osaa sanoa 2 %

73

J o k seen k in e r i m ie lt ä 2 % T ä y sin e r i m ie lt ä 1 %

%

v o i s i va r m a s t i t a i m e l ko va r m a s t i m u u t ta a k u l u t u s tot t u m u k s i a a n j a e l ä ä vä h e mm ä l l ä .

22

toimi n º 4 2010

.

Tyyli Emilia Laitanen, Hiukset ja meikki Piia Hiltunen, Malli Viivi@Brand. SIVUT 20–21: Villakangasjakku 149 €, Benetton. Pitsipaita 24,90 €, Gina Tricot. Alla oleva toppi 45 €, Filippa K. Viininpunaiset housut 129 €, Philosophy Blues Original. Viininpunaiset kengät 79 €, Vagabond. Mustat sukat 5,95 €, Lindex. Punosvyö 24,95 €, Pieces. SIVU 23: Rusehtava paita 309 €, Akris. Vaalea jakku 59,95 €, H&M. Harmaa hattu 19,95€, Pieces. Koristeellinen peili, Play It Again Sam.

P

iiiip. Kuinkahan monta kertaa olen kuullut työpaikkani hissin äänen? Aamuiset työmatkat ovat muuttuneet rutiineiksi, joita en edes ajattele. Vilautan taas kulkukorttia hissin lukijalle ja painan toimistokerroksen nappulaa. Luen meilit, vilkaisen päivän työlistaa. Helppohan tätä olisi jatkaa vaikka eläkkeelle saakka. Olen päässyt vakituiseen työpaikkaan vakavaraiseen mediataloon. Jos olisin parikymppisenä nähnyt, millaista työtä nyt teen, olisin hihkunut unelmatyöstä. Ja hyvinhän tässä on käynyt: kesätyösuhde piteni määräaikaiseksi. Sain toisen, pidemmän pätkän, ja kolmannen jälkeen pomo vakinaisti työsuhteeni. Vuosien saatossa olen saanut lisää vastuuta ja samalla palkkakin on noussut. Asuntolainan lyhennys napsahtaa palkkapäivänä tililtä yhtä huomaamatta kuin livautan kulkulupaa hississä. Minusta on pikku hiljaa tullut keski-ikäinen – ja keskiluokkainen. Tiedän, että pätkätöiden aikakaudella pitäisi olla hiljaa ja onnellinen, koska firma korvaa aherrukseni kelpo palkalla ja pomoni jaksaa kannustaa. Saan matkustella ja kehittää itseäni kursseilla työnantajan piikkiin. Jokin tässä silti mättää.

43

%

v o i s i l u o p u a s ä ä n n ö l l i s e s tä k u u k a u s i pa l k a s ta , j o s s e pa r a n ta i s i e l ä m ä n l a at u a .

toimi nº 4 2010 23


ja joutui yhtäkkiä taikomaan perheelleen elannon murto-osalla tottumastaan. Kokemuksillaan von Schönburg kirjoitti oppaan Tyylikkään köyhäilyn taito. Sukellan von Schönburgin tarinaan ja rohkaistun. Mies on varsinainen köyhyyden suurlähettiläs, joka saa vähäosaisuu-

”Herätyskello ei ole aikapäiviin soinut

ennen kymmentä.”

Kotona alan rustata klassista plussat ja miinukset -listaa irtisanoutumisen rahallisista vaikutuksista. Jos ottaisin loparit, saisin kaiken ajan itselleni. Voisin aloittaa freelance-elämän ja säädellä itse työmääräni. Miinusta: Turvallisten tulojen lisäksi joutuisin sanomaan hyvästit työkännykälle, työläppärille, työterveydenhuollolle, it-tuelle, työpaikan puoli-ilmaisille joogatunneille… Pulmatilanteissa en voisi enää turvautua viisaiden kollegoideni asiantuntemukseen. Plussaa: Voisin nukkua marraskuussa myöhään ja kirjoittaa kahviloissa. Voisin matkustaa vaikka kuukaudeksi Tukholmaan ja tehdä sieltä kiireettömästi juttuja moneen lehteen. Nykyiset työmatkat ovat aina hyvin kiireisiä, koska jokainen päivä toimiston ulkopuolella maksaa työnantajalle. Jos minulla olisi lapsia, ratkaisu voisi olla vaikeampi. Itsenäisenä naisena joudun ajattelemaan ja saan ajatella vain itseäni.

den kuulostamaan mitä houkuttelevimmalta elämäntyyliltä. ”Hyvinvointi ei riipu rahan ja tavaran haalimisesta, vaan hyvinvointiin voi päästä oikealla asenteella.”

Onneksi en ole ainoa ,

taloudellinen turvallisuus vaikuttaa päätöksiini...

joka pelkää köyhtymistä. Minunlaisilleni on jopa kirjoitettu opas. Toimittaja Alexander von Schön­ burg työskenteli hyvin palkatussa berliiniläislehdessä, sai 1990-luvun lamassa potkut

En voi sille mitään, että periluterilainen asenne ”otsa rypyssä pitää sinun työsi ansaitseman” nakuttaa ohimoillani. Laiskanahan sellaista pidetään, joka ei suostu käyttämään kaikkea aikaansa työntekoon, vaan haluaa pitää päivästä enemmän tunteja itsellään. Mitä jos köyhdynkin liikaa? Olen valmis vaihtamaan jonkun verran rahaa vapaa-aikaan, mutta en halua sentään joutua sillan alle. Alexander von Schönburg on radikaali. Hänen mielestään köyhtyminen pitää nähdä rikastumisena. ”On kaksi mahdollisuutta tulla rikkaaksi: 1: Tehdä töitä täyttääkseen ne kaikki toiveet, joita pää on täynnä. On raadettava ja

Auta, Alexander!

haaveiltava tavaroista, joihin ei vielä ole varaa, ja kun ne sitten lopulta saa, ne eivät teekään onnelliseksi. Mahdollisuus 2: Muokata toiveitaan.” Selvä! Olen valmis leikkaamaan menojani, ainakin kolmanneksella, ehkä jopa puolella. Täytyy toki muistaa, ettei von Schönburg tarkoita nyt sellaista köyhyyttä, jota kohtaa Intian kaduilla. Tuskin myöskään sitä suomalaista vähäosaisuutta, joka syntyy syrjäytymisestä, sairauksista ja päihdeongelmista ja johtaa leipäjonoon ja mielenterveyspalvelujen kasvaviin jonoihin. Von Schönburgille – ja mahdollisesti myös minulle – köyhyys tarkoittaa oma-aloitteista askelta keskiluokkaisesta yltäkylläisyydestä hiukan vaatimattomampaan elämäntapaan, jossa ei enää syödä päivittäin ulkona ja lennetä viikonloppulomille Keski-Eurooppaan. Tätä voi kutsua snobbailuksi, mutta myönnän jännittäväni, millaista elämästäni tulee,

71

24

toimi n º 4 2010

%

ko k e e o l e va n s a e r i t t ä i n

o n p o h t i n u t u r a n va i h d o s t a .

t a i m e l ko o n n e l l i n e n .

olen leppoistanut elämäntyyliäni… t y y t y m ä l l ä vä h e m pä ä n 6 7 %

p ienent ä m ä l l ä e k o l o g ist a j a l a n j ä l k e ä ni 5 0 %

l y h ent ä m ä l l ä t y ö a i k a a ni 2 6 %

va i h ta m a l l a u r a a 1 9 %

m u u tt a m a l l a v a a ti m a tt o m a m p iin o l o i h in 9 %

l u o p u m a l l a o m ist u s a s u nn o st a 8 %

e r itt ä in p a l j o n 4 0 % m e l ko pa l j o n 5 7 % ei k o vin p a l j o n 4 %

m y ö s n ä i l l ä : j ä tt ä m ä l l ä k a l ente r iin ti l a a , m u u tt a m a l l a s u h t a u t u m ist a ni t y ö h ö n , v u o r o tte l u v a p a a l l a , l u o p u m a l l a l ii a st a h a r r a st a m isest a j a siiv o a m isest a

lukijoiden leppoistamisvinkit

» Tee vapaa-aikana sitä, mikä tuo iloa. » Luovu kulutus- ja kilpailuhysteriasta. » Opettele olemaan yksin, rauhoitu ja rentoudu. » Lähde pois työyhteisöstä, joka nuivettaa. » Vie turha tavara roskiin, kierrätykseen tai kirpparille. » Karsi turhat menot. Keskity hyvän olon hakemiseen.

84

%

» Tee elämästä inventaario: mikä todella on tärkeää. » Luovu ylisuorittamisesta. » Käy kalassa, marjassa, sienessä, uimassa, kirjastossa, pyöräilemässä ja nauti elämästä. » Ota päivä vapaata ja katso, pysyykö työpaikkasi ilman sinua pystyssä. » Alanvaihdos oli minulle loton täys­osuma.

» Ota viikonlopuista ja illoista irti mahdolli­ simman paljon. » Muuta kehä kolmen ulkopuolelle. » Tee asioita, joita pidät tärkeinä ja joiden puolesta haluat toimia. » Välillä täytyy olla sohvaperuna. » Opi pysähtymään. Näet kasvit ja kuulet linnut.

SIVU 25: Beigesininen pallopaita 189 €, Tara Jarmon.

laista merkitystä kuin materialistista menestystä. Aika harvalle se kuitenkaan tarkoittaa muuttamista surffariksi Balille tai erakoitumista Lapin mökkiin. Vapaampi elämä tarkoittaa nelipäiväisiä työviikkoja, pidempiä hoitovapaita ja itse valittua työtahtia.

toimi nº 4 2010 25


saakka.

k o u l u t u st a s o a 2 1 % p e r h ett ä 8 2 % i h m isen ä k e h itt y m ist ä 8 5 % viis a u tt a 7 1 %

Irtisanoutumiseni on herättänyt paljon huomiota, yllättävän myönteistä. Peräti viisi ystävääni on tunnustanut pohtivansa irtisanoutumista samoista syistä. Ainakin materialistinen kyllästymis­raja kaveripiirissäni näyttää täyttyneen. Kun tyhjensin asuntoni, kenelläkään ei ollut tarvetta astioille, huonekaluille tai polkupyörille. Vapaa-­aikaa he olisivat taatusti ottaneet. Pelkäsin, että freelance-kollegani välttelisivät minua astuessani heidän kilpakentälleen. Turha pelko: Mediaväki on innolla kannustanut anomaan starttirahaa, opastanut toiminimen perustamisessa ja suositellut hyviä kirjanpitäjiä. Minusta on tullut yrittäjä enkä enää ole pelokas. Alan olla hemmetin toiveikas. Olen huomannut ,

että rahaan voi suhtautua monella tavalla. Juhannusjuhlilla tutustuin espanjalaiseen hiihdonopettajaan ja jääkiipeilijä Juan Riveraan, joka oli jättänyt kolmen pahvilaatikon kokoisen omaisuutensa tuttavansa kellariin Pyreneiden vuoristoon ja lähtenyt Norjaan Jäämeren rannalle. Mies on päättänyt kävellä puolessa vuodessa Euroopan pohjoisimmasta pisteestä Euroopan länsilaidalle Santiago de Compostelaan. Hän oli laskenut matkan pituudeksi kuusi miljoonaa askelta. ”Lähdin, koska se tuntui hauskalta idealta”, Juan selitti minulle juhannussaunassa Päijänteen rannalla. Siinä vaiheessa hän oli kävellyt kaksi kuukautta. Tällä nykyajan kulkurilla on rahaan äärettömän huoleton asenne. Juan arveli, etteivät hänen rahansa varmaankaan riitä loppumatkan

o m a is u u tt a 7 % m y ö s n ä it ä : r a u h a a , h y vi ä y st ä v y y ss u h teit a , v a h v a a itset u nt o a , h y v ä ä f y y sist ä k u nt o a

raha on menestyksen mitta

.

T ä y sin s a m a a m ie lt ä 6 % Me l k o s a m a a m ie lt ä 2 9 % En osaa sanoa 8 % J o k seen k in e r i m ie lt ä 3 9 % T ä y sin e r i m ie lt ä 1 8 %

ruokiin, mutta sitä hän ei vielä murehtinut. ”Tiedän, että löydän jotain työtä, kun tarvitsen rahaa. Aina ennenkin sitä on löytynyt”. Alan ymmärtää ,

mitä Alexander von Schönburg tarkoitti sanoessaan, että onnellisuus vaatii omien toiveiden muokkaamista. On panostettava siihen, mihin rahkeet riittävät ja lopetettava haikailemasta asioita, jotka ovat omien käsien ulottumattomissa. Niin tein minäkin. Herätyskello ei ole aikapäiviin soinut ennen kymmentä. Nyt pitkä kamppailuni ennen elämänmuutosta jo hiukan huvittaa. Miten saatoinkin olla niin paniikissa rahan loppumisesta! Siksi mainostin palvelujani joka suuntaan. Nyt näyttää, ettei tässä kaurapuurolla tarvitse elää. Sähköpostiini on tupsahdellut juttutilauksia, ja pikkuinen firmani lähetti juuri ensimmäisen laskun. Olen jopa kieltäytynyt töistä, joita en tuntenut omikseni. Joskus taitaa kannattaa olla vähän hullu. n

mieti eurojen sijaan, mitä haluat tehdä Toimittajana tiedän , että suoma­

laisia on helpompi saada lehteen puhumaan seksielämästään kuin suostutella heidät paljastamaan palkkansa. Raha on edelleen tabu. Tutkimusten mukaan moni suomalainen olisi jopa valmis laskemaan palkkaansa, jos saisi vastineeksi vapaa-aikaa. Ajan henki on muuttumassa. Hyvä merkki siitä on sanfran­ ciscolaisen Lynne Twistin harvinaislaatuinen talouskirja The Soul of Money. 26

toimi n º 4 2010

Tavallisesti rahateokset neuvovat, miten raha laitetaan poikimaan. Twist opastaa sen sijaan, miten rahan loppumisen pelosta voi pelastau­ tua. Hänen sanoistaan oli paljon apua, kun itse pähkäilin elämänmuutostani. Twist ei ole ekonomi. Hän on luonut uransa keräämällä varoja kansainväliselle The Hunger Project -kansalaisjärjestölle, pelastanut sade­ metsiä ja kohentanut naisten asemaa. Twist on tavannut maailman ääripäät: kehitys­ maiden köyhimmät ja nälkäisimmät sekä yltäkyl­

läisyydessä elävät miljönäärit, suuryhtiöiden hallitusväkeä ja poliittisia päättäjiä. Itseään hän kuvaa taloudelliseksi aktivistiksi, joka haluaa muuttaa suhtautumisemme rahaan. Twist ei halua hylätä rahaa, päinvastoin – hän sanoo uskovansa rahan voimaan. Olennaista on ymmärtää myytit, jotka käyttäytymistä ohjaavat. Kun huoli euroista hiukan väistyy, mieli vapautuu miettimään olennaisempia asioita: mihin uskoo ja minkä puolesta haluaa työnsä tehdä.

Helsingin kauppatorilla pysäytetyt kertoivat, mikä on hyvä palkka ja kuinka usein raha pyörii mielessä. Ja mitä omalla palkalla oli viimeksi hankittu. vä h ä r i i t tä ä

TIIA RÄSÄNEN

PIRJO KORPI-KOKKO

KIRSI POLOJÄRVI

tarjoilija / opiskelija ”Tupakka-askin.”

halliemäntä ”Housut.”

taloussihteeri ”Eilen ostin kaupasta ruokaa.”

TIMO JAAKKOLA

virkamies ”Lounaan henkilöstöruokalassa.”

MARCUS NYSTEN

SAKARI TUOMINEN

tutkija ”Harrastuksiin liittyvän kirjan.”

toimitusjohtaja ”Golf-setin, eli mailoja ja bägin.”

DENIS VINOKOR

kiinalainen lääketieteilijä ”Kameran objektiivin.”

MARGIT HUHTALA

yksikön päällikkö ”Mansikkalaatikon torilta.”

MATIAS KASSALA

MAURI REINIKKA

raha mielessä

ko k e e t e k e vä n s ä t ö i t ä u u p u m u k s e e n

ulkonäköä 6 %

JAANA MATILAINEN

tietojenkäsittelytieteen opiskelija ”Ilta-Sanomat.”

kielten opettaja ”Juuri äsken nauttimani munkkikahvit.”

JAANA MÄKI

customer service adviser ”Salaattilounaan päivällä.”

JANI PENTTILÄ

suunnittelija ”Kirsikoita torilta.”

RIITTA SUONPÄÄ

toimistotyöntekijä ”Ostin lounaan lounaspaikassa.”

Anu Virtanen KUVAT Juho Kuva, istockphoto

%

uraa 11 %

Hei! Mitä ostit viimeksi?

TEKSTI

ni on päättynyt. Yhdentoista työvuoden jälkeen olen irtisanoutunut. Olen vaihtanut tilavan keskustakaksioni pieneen vuokraasuntoon ja hankkinut siskoni kanssa siirtolapuutarhamökin. Olen laatinut itselleni raa’an päiväbudjetin, joka ei enää salli sushilounaita.

?

st a t u st a 3 %

Tiedustelut: Akris / Stockmann (09) 1211. Benetton (09) 756 2020. Filippa K / FI Aikon (09) 6801 770. Gina Tricot (09) 2785 456. H&M (09) 3434 950. KappAhl / Marsaana Communications (09) 2522 6200. Lindex 020 1422 400. Philosophy Blues Original / PBO Group (09) 876 4156. Play It Again Sam (09) 628877. Pieces ja Selected Femme / Bestseller Finland 020 7474 674. Tara Jarmon / Lemonade Fashion Oy 0400 773 325. Ted Baker 0400 959 371. Vagabond (09) 506 1498.

Oma kuukausia kestänyt puntarointi-

26

mitä muita menestyksen mittareita arvostat kuin rahaa

huoleton

kun tilille ei enää ilmestykään säännöllistä rahasummaa. Von Schönburgin mielestä isoja summia säästyy, kun lopettaa autoilun, uusimman tekniikan ja muotivaatteiden ostamisen, lomailee kotimaassa ja lukee lehdet kirjastossa. Kyse on priorisoinnista. Toinen kirjailija, amerikkalainen Lynne Twist arvioi teoksessaan The Soul of ­Money, että päätöksiämme rajoittaa pelko. Twistin mielestä keskeisin ongelmamme on jatkuva pelko, että rahamme ovat pian loppumassa, että jäämme ilman ja että muilla menee paremmin. Tunne on hänen kokemuksensa mukaan sama, vaikka tilillä olisi satanen tai sata miljoonaa. Pelon takia emme uskalla kuunnella sisäisiä toiveitamme, jotka voisivat johtaa toisenlaiseen elämäntapaan. Twistin mielestä ihmiset vapautuisivat, jos he eivät olisi nielleet seuraavia käsityksiä: 1. Rahaa ei ole tarpeeksi. Meihin on iskostettu ajatus, että maailman vaurautta on rajallisesti, ja siksi meidän on itsekkäästi otettava omamme. Käytös johtaa sotiin, yksityiselämässä valtapeleihin ja luo jatkuvan rahan janon, joka ei koskaan tyydyty. 2. Mitä enemmän, sen parempi. Kilpailuun perustuva kulttuurimme tukee loputonta oravanpyörää, jossa jokainen keskittyy kahmimaan enemmän rahaa kuin tarvitsisi. Se johtaa riippuvuuteen, joka ei tyydyty, vaikka ihminen olisi jo miljonääri. 3. Niin se vain on. Ahnetta toimintaamme jatkaa ajatus, että elämme maailmassa, jossa rikkaat voivat köyhiä paremmin. Opittuja käytösmalleja on opittava kyseenalaistamaan. On tunnistettava koko yhteisön tarpeet.­

järjestöasiantuntija ”Kirjan, romaanin kesälukemiseksi.”

EEVA CASTREN

lääkäri ”Varmaankin jotain ruokaa. Sitä ostaa päivittäin.”

RIITTA AUVINEN

varatoimitusjohtaja ”Aamulla ostin porkkanoita torilta.”

MIKA ILARI KOSKINEN

konseptisuunnittelija ”Bussikorttiin aikaa.”

ESA KYNTÄJÄ

huoltoedustaja ”Risteilylipun saaristoristeilylle ja herneitä.”

KARI LUUKINEN

opettaja ”Kahvit torikahvilasta.”

ELINA LEHTINEN

viestintäpäällikkö ”Ostin eilen ekaluokkalaiselle lapselleni kirjoituspöydän, tuolin ja lampun Ikeasta.”

ANU PAJALA

MERJA SUOMINEN

ELINA TENHO

arkkitehtiopiskelija ” Kukkakaalin.”

projektijohtaja ”Kirsikoita torimyyjältä.”

juristi ”En muista. Varmaan jotain vaatteita, jos ruokaa ei oteta lukuun.”

k u n n o n ko rvau s

JUHA MÄKELÄ

sähköasentaja ”Kahvin ja jäätelön.”

RIITTA RAHKONEN

palveluneuvoja ”Mansikoita välipalaksi.”

toimi nº 4 2010 27


Onnea haastatteluun! Pääsitkö työhaastatteluun? Onneksi olkoon! Olet jo tehnyt työnantajaan vaikutuksen. Kisassa on kuitenkin monta ehdokasta. Siksi haastatteluvalmiuksia kannattaa kehittää. TEKSTI

T

yöhaastattelu on myyntitapahtuma, jossa myyjä kohtaa ostajan. Työnhakija eli myyjä pyrkii vakuuttamaan työnantajan eli ostajan osaamisestaan. Se on myös eräänlainen peli, jolla on säännöt. Pelissä kumpikin osapuoli voi haparoida. Hakijat voidaan jakaa karkeasti kahteen. Toiset tuntuvat tulleen haastatteluun vain, koska tarvitsevat työpaikan. Toiset taas hakisivat juuri tätä paikkaa, vaikka heillä jo olisikin vakituinen työ. Ensimmäisiä on enemmistö, jälkimmäisten joukosta työnantaja tekee valintansa. Taistelu kisan voitosta alkaa jo ennen haastattelua. Tärkeintä on miettiä, mitä työnantaja pohjimmiltaan tarvitsee ja miksi hän palkkaisi juuri sinut. Kaikilla haastatteluun kutsutuilla on sekä vahvuuksia että heikkouksia, joten valmistautuminen on a ja o. Prosessi käynnistyy hakuilmoituksesta, jos sellainen on laadittu. Mieti, mitä ominaisuuksia työnantaja arvostaa, sillä niistä kumpuavat todennäköiset kysymykset. Tutustu työnantajaan ja tämän toimialaan huolella. Selaa yrityksen ja ehkä myös sen kilpailijoiden nettisivuja, vuosikertomusta

28

toimi n º 4 2010

Hanna Rusila KUVITUS sac magique

ja esitteitä, uutiskirjeitä ja lehtiä. Etsi yritystä koskevia uutisia netistä. Jos et löydä tarpeeksi tietoa, voit soittaa yritykseen ja pyytää lähettämään materiaalia. Sillä osoitat olevasi kiinnostunut ja teet ensimmäisen hyvän vaikutuksen.

haastattelussa, kuvita mielessäsi tilanne pala palalta saapumisesta lähtien. Näin kaikki tuntuu tutulta, kun hetki koittaa. Haastattelupäivänä syö kevyesti ja viritä itsesi positiiviseen tunnelmaan. Jos jännitys puskee pintaan kesken tapaamisen, hen-

”Tärkeintä on miettiä, mitä työnantaja tarvitsee ja miksi hän palkkaisi sinut.” Viimeistään työhaastattelukutsun saa­ tuaan moni huomaa, että työnhakuun kuuluu myös jännittämistä. Parhaiten torjut jännitysoireita miettimällä vastauksia kysymyksiin etukäteen ja harjoittelemalla niitä. Haastattelua edeltävinä päivinä voi kokeilla myös yksinkertaisia rentoutusharjoituksia. Opettele hengittämään syvään ja rauhallisesti. Jos pelkäät jännityksen alkavan

gitä syvään haastattelijan puhuessa. ­Istu rennosti mutta hyvässä asennossa. Hymyileminenkin laukaisee jännityksiä. Muista varata riittävästi aikaa matkaan. Jos tulet autolla, jätä aikaa myös parkkipaikan etsimiselle. Tule mieluummin vaikka puoli tuntia etuajassa kuin kaksi minuuttia myöhässä. Pidä mukana kännykkää ja


haastattelijan puhelinnumeroa siltä varalta, että myöhästyt yllättävän esteen vuoksi. Haastatteluun kannattaa ottaa mukaan todisteita omasta osaamisesta: työnäytteitä, lehtileikkeitä, tyytyväisten asiakkaiden palautekirjeitä. Ota myös muistiinpanovälineet. Työhaastattelussa jos missä ensivaikutelma ratkaisee. Tutkimusten mukaan tyypillinen työnantaja tekee päätelmänsä jo neljän tai viiden ensimmäisen minuutin aikana. Loppuosuudesta hän hakee vahvistusta tuntumalleen. Siksi myös ulkonäöllä on merkitystä. Muista näyttää siistiltä ja asialliselta – vältä­räi­keää tyyliä ja voimakkaita tuoksuja. Kampaajalla tai parturissa käynti kannattaa etenkin konservatiivisilla aloilla. Nykyisin pukeutumiskoodi vaihtelee paljon alasta ja työpaikasta toiseen. Siksi voi olla hyödyksi vilkaista yrityksen nettisivuilta tai esitteistä, miltä sen väki näyttää tai käydä ”vakoilemassa” ihmisiä lounastunnilla tai

mutta sen kanssa kannattaa olla tarkkana. Vaikka haastattelija keskeyttäisi sinut, älä keskeytä häntä. Älä myöskään rönsyile, vaan vastaa muutamalla lauseella ja yritä kytkeä vastaus hakemaasi tehtävään. Kaiken kaikkiaan ole oma itsesi, sillä haastattelija huomaa teennäisyyden. Pyri antamaan­itsestäsi energinen ja motivoitunut kuva. On arvioitu, että työnantajan päätöksestä vain kymmenen prosenttia muodostuu siitä, mitä haastateltava sanoo. Jopa 50 prosenttia syntyy kehon kielestä ja lisäksi 40 prosenttia siitä, miten asiat ilmaistaan, muun muassa äänenpainoista ja äänen voimakkuudesta. Eleet, ilmeet, asento, katsekontakti sekä jalkojen ja käsien liikkeet ovat tärkeämpiä kuin arvaatkaan. Katso haastattelijaa silmiin ja hymyile. Jos haastattelijoita on useita, ota katsekontakti heihin vuorotellen, mutta keskity kysymyk-

”Vastaa muutamalla lauseella ja yritä kytkeä vastaus

hakemaasi tehtävään.”

työpäivän päättyessä. Pyri pukeutumaan työpaikan tyyliin sopivasti ja mieluummin asteen verran paremmin kuin yrityksen väki keskimäärin. Tärkeää on kuitenkin, että vaatteissa on mukava ja rento olo. kädenpuristuksella. Hymyile ja katso silmiin, kun sinut otetaan vastaan. Lähes kaikki työhaastattelut noudattavat samaa peruskaavaa. Ensin työnantaja toivottaa hakijan tervetulleeksi ja rupattelee mukavia. Sinulta saatetaan kysyä, kuinka matka sujui tai löysitkö helposti perille. Jo tässä kannattaa muistaa positiivisuus: Kerro, että matkaan kuluva aika on sinulle sopiva tai kehu nettisivuilta löytyneitä ajo-ohjeita. Varsinainen haastattelu alkaa yleiskysymyksillä, jotka esitetään kaikille. Tyypillinen tällainen on ”kerro jotain itsestäsi”. Seuraavaksi siirrytään hakijakohtaisiin kysymyksiin kuten ”miksi haluat vaihtaa työpaikkaa”. Puhu selkeästi ja muista, että työhaastattelu on eri tilanne kuin uusiin ihmisiin tutustuminen vapaa-ajalla. Huumori ei ole kiellettyä, Tervehdi varmalla

30

toimi n º 4 2010

sen esittäjään. Haastattelijan puhuessa voi nyökkäillä ja nojata kevyesti eteenpäin merkiksi siitä, että olet kiinnostunut. Istu rennosti mutta tukevasti ja vältä torjuvia eleitä kuten käsivarsien ristimistä rinnalle. Rauhallisuus on yleensä valttia. Pidä kädet aloillaan, ellet tarvitse niitä havainnollistamiseen. Älä myöskään heiluttele jalkojasi, sillä se tulkitaan hermostuneisuudeksi. Haastattelussa työnantaja on niskan päällä, mutta hakijakin voi pelata korttinsa viisaasti. Vastauksia kannattaa harjoitella. Osa haastattelijoista suosii helppoja kysymyksiä, osa virittää ansoja. Muista välttää kielteisiä vastauksia, sillä negatiivisen informaation vaikutus on myönteiseen verrattuna nelinkertainen. Jos joudut kertomaan jotain kielteistä, käännä se myönteiseksi kertomalla, että mukauduit tilanteeseen tai otit siitä opiksi. Haastattelukysymyksiä on periaatteessa kahta tyyppiä. Toisilla pyritään selvittämään, miksi sinut kannattaisi palkata ja toisilla, miksi ei kannattaisi. Toiset houkutte-

levat kehumaan itseäsi, toiset paljastamaan heikkouksiasi. Hyvät kysymykset antavat loistavan tilaisuuden myydä itseäsi. Haastavien kanssa on puolestaan oltava tarkkana, sillä niillä yritetään onkia tietoa, jota et haluaisi kertoa. Tyypillisiä hyviä kysymyksiä ovat ”miksi meidän kannattaisi palkata sinut” ja ”mitä tiedät yrityksestämme”. Jos kysymys kuuluu ”kuvaa itseäsi kolmella sanalla”, valitse sanoiksi esimerkiksi aikaansaava, joustava ja luotettava. Vastaavasti haastattelussa törmää usein samoihin hankaliin kysymyksiin. Sellaisia voivat olla ”miksi haluat vaihtaa työpaikkaa”, ”mitkä ovat suurimmat heikkoutesi” ja ”millainen on palkkatoiveesi”. Jos olet pyrkimässä esimies- tai johtotehtäviin, sinulta saatetaan kysyä johtamistyylistäsi ja tiukoissa tilanteissa pärjäämisestä. Työnantaja jättää yleensä haastattelun loppuun aikaa myös haastateltavan omille kysymyksille. Se, mitä kysyt tai jätät kysymättä, kertoo sinusta enemmän kuin arvaatkaan. Mieti etukäteen lista asioista, joihin toivot lisätietoa. Osa selviää varsinaisen haastattelun aikana, mutta tuskin haluat vastata tulevalle työnantajallesi, että sinulla ei ole mitään kysyttävää. Kuinka motivoituneen kuvan se antaisi? Näillä sen sijaan teet hyvän vaikutuksen ja saat omaa päätöstäsi tukevaa tietoa: Milloin teette valintanne? Jos päädytte minuun, mitä odotatte minulta? Miksi paikka tuli hakuun? Yritittekö ensin täyttää paikkaa sisäisesti? kohteena myös haastattelun päätyttyä. Matkalla ovelle saattaa aueta tilaisuus epämuodollisempaan jutusteluun. Voit ehkä kysyä, montako haastateltavaa työnantaja tapaa, ja keskustella aikatauluista lisää. Jos saat työtarjouksen tai kutsun uuteen haastatteluun, onneksi olkoon! Jos odotat samaan aikaan tietoa muualtakin, älä epäröi soittaa mieluisampaan paikkaan ja kertoa tilanteesta. Vaikka tällä kertaa ei tärppäisikään, ei kannata lannistua. Voit kertoa yritykselle olevasi käytettävissä myös myöhemmin tätä tai muuta tehtävää varten. Ja ennen kaikkea: Jokainen työhaastattelu on kokemus, josta ammennat oppia tuleviin koitoksiin. n

Olet arvioinnin

Lähteet: Ros Jay: Brilliant Interview. 2. painos. Pearson 2005, Lontoo. Alan Jones: Winning at Interview. Random House 2000, Lontoo. Michael Betrus & Carole Martin: The Complete Book of Perfect Phrases for Job Seekers. McGraw-Hill 2005, New York. Jeffrey G. Allen: The Complete Q&A Job Interview Book. 3. painos. John Wiley & Sons 2000, New York. Mark Parkinson: Interviews Made Easy. Kogan Page 1994, Lontoo.

8

tapaa

kehua viisaasti

Anna työtovereillesi kiitosta, joka jää mieleen. Kohteliaisuuksien lausumista voi harjoitella. TEKSTI

Arja Kuittinen KUVITUS sami viljanto

1

olla valtava voima. Vilpittömyys syntyy siitä, että uskot tai tunnet jotain todella. Etenkin ulkonäköön liittyvät kehut ovat herkkää aluetta, joten käytä harkintaa sen suhteen, kenelle kehuja annat ja missä seurassa.

Puhu tarkasti. Pelkkä ”kiitos esityksestä” ilahduttaa sekin. Paremmin silti jää mieleen, jos kerrot työtoverisi esityksen olleen sinusta mielenkiintoinen tai herättäneen ajatuksia. Osoita, että olet kiinnittänyt huomiota siihen, mistä kiität. Ajatuksella annetut kiitokset muistetaan ja parhaimmillaan parantavat tunnelmaa työpaikalla.

6

Valitse oikea hetki. Jotta kiitoksesi olisi onnistunut, sille kannattaa myös valita sopiva ajankohta. Ja samalla toisinpäin: Jos ajankohtaa alkaa varta vasten huolella valita, hetki voi mennä ohi. Älä jätä hyvää palautetta antamatta, kun se kuuluu asiaan. Kohteliaisuuksien sanomatta jättäminen on pahimmillaan työpaikkakiusaamista ja peli, johon ei pidä mennä mukaan.

2

Ole luonnollinen. Ei tarvitse muuttua täysin toiseksi ihmiseksi, että voi kehua työtovereitaan. Tee se omalla tavallasi. Kiitosten antaminen opettaa myös ottamaan niitä itse vastaan.

3

Ilman tietoista päätöstä kiitokset jäävät usein sanomatta. Älä laskelmoi ja mieti, onko tämä ihminen varmasti sen arvoinen tai muistele, kuinka hän tosiaan niittasi sen ehdottamasi idean vuosi sitten. Nyt on hetki, jolloin näet hänessä hyvää. Treenaa kehumista sanomalla edes jotain.

4

7

Päätä kiittää.

Ole ytimekäs. Kun tutusta työ-

toverista pitäisi sanoa jotain tavallisen juttelun ylitse menevää, alkaa helposti hämmentyneenä rönsyillä. Älä jää tankkaamaan tai liioittelemaan. Lausu haluamasi ja jatka muihin asioihin tai töihin.

”Rehellisellä arvostuksen osoituksella voi olla valtava voima.”

5

Älä käytä kohteliaisuuksia väärin saavuttaaksesi niillä jotakin. Jos kehujen takana piilee jokin tavoite, ylistäminen tuntuu herkästi alistamiselta. Rehellisellä arvostuksen osoituksella voi sen sijaan Tarkoita mitä sanot.

Kokeile näitä. Jos tuntuu vaikealta keksiä, mitä sanoisi, käytä vaikka jotain näistä lauseen aluista. ”Olet todella lahjakas…” ”Olen oppinut sinulta…” ”Sinä onnistut aina…” ”Olin vaikuttunut siitä, että…” ”Arvostan todella…” ”Tosi hienoa, että olet täällä töissä.”

8

Rakenna hyvää ilmapiiriä.

Työkaverin tai esimiehen kiittäminen tekee harvoin pahaa työyhteisön ilmapiirille, joskin saattaa olla paikallaan miettiä, kenen kuullen kiitokset antaa. Toisinaan on hyvä kehua muiden kuullen, mutta kateus on myös herkkä nostamaan päätään ja puoltaa kahdenkeskisiä kiitoksia. n toimi nº 4 2010 31


TEKSTI

Emilia Laitanen KUVA Heikki Rautio

Selviä syysmyrskystä!

Työmatkalla viuhuu vettä vaakasuoraan, mutta toimistolla pitäisi esiintyä taas ihmisen näköisenä. Syyskeleissä pärjää oikeilla varusteilla.

Tyyliä ruudullisesta sateenvarjosta. 49,90 €, Tommy Hilfiger. Kuppi kuumaa helpottaa. Termospullo 8,90 €, Clas Ohlson. Vedenkestävä kello kaatosateeseen. 189 €, Tommy Hilfiger. Kelluva avaimenperä 2 €, Clas Ohlson. Hiusharja ja geeli pöytälaatikkoon hiuskatastrofin varalle. Kokoontaitettava harja 15 €, Stockmann. Hiusgeeli 21,90 €, Schwarzkopf Osis+. Kumisaappaat 199 €, Pertti Palmroth. Lämmittele neuleen alla. 29,95 €, H&M. Sydwest 17,90 €, Rukka. Suojaa toimistokengät kalosseilla. Ruudulliset avokkaat 49 €, Ellos. Päällä olevat punaiset kalossit 55 € ja keltaiset kalossit kävelykengille 55 €, Swims. Nesessääripussi 14,50 €, Marimekko. Muista vaihtosukat! 7 € kpl, Happy Socks. Sadeviitta pitää kuivana. 32,50 €, Rukka. Kasvopyyhe 2,50 €, Stockmann. Kännykkä ja iPod säilyvät kuivana vesitiiviissä laatikossa. 2,95 €, Clas Ohlson.

32

toimi n º 4 2010

TEKSTI Tiedustelut Benetton (09) 756 2020, Clas Ohlson 020 111 2222, Ellos 01019 1313, Happy Socks ja Swims/FI Aikon (09) 680 1770, H&M (09) 3434 950, Marimekko (09) 758 71, Rukka/L-Fashion Group (09) 4770 830, Stockmann (09) 1211, Tommy Hilfiger sateenvarjo (09) 4282 1200 ja kello 010 321 2125.

{ toimiva tyyli }

{ ruoka & juoma }

Virpi Kurjenlento KUVAT Sami Repo

Töistä treeneihin

Ennen lähtöä töistä treeneihin on hyvä tankata kunnolla. Menetpä ulkoilemaan, voimailemaan tai pelaamaan, treeniruoan on oltava kevyttä mutta energiaa antavaa. Broileri-sienieväs maistuu sellaisenaan tai leivän kanssa.

Tuoreet vihannekset sopivat liikkujan lounaaksi.

Broileri-sienieväs

2 annosta

300–400 g suikaloitua, hunajamarinoitua broileria 200 g herkkusieniä 2 sipulia 1 valkosipulinkynsi pala purjoa 1 paprika 2 tomaattia 2 porkkanaa 1 tl soijakastiketta ½ tl mustapippuria 1 ruukku salaattia 1. Kypsennä broilerisuikaleet kuumalla pannulla tai mikrossa omassa liemessään. 2. Puhdista ja paloittele sienet. Leikkaa pieniksi paloiksi sipulit, valkosipulinkynsi, purjo, paprika, tomaatit ja porkkanat. Lisää sieni- ja kasvispa­ lat samalle pannulle broilerisuikaleiden kanssa. Mausta soijakastikkeella ja mustapippurilla.

U

rheiluharrastukset kutsuvat monia heti työpäivän jälkeen. Jotta voimasi ovat treeneissä kohdallaan, nauti ateria vähintään tuntia ennen harjoituksia. Hedelmät, kasvikset, pähkinät ja täysjyväleipä vapauttavat elimistöön energiaa tasaisesti. Liikkujan ruokavalioon sopivat tavallista sokeria paremmin etenkin

hedelmien ja leivän sisältämät hiilihyd­ raatit. Pelkillä sokereilla ei kuitenkaan pärjää. Mukaan tarvitaan myös valkuaisaineita. Kevyesti maustettu broileri, vähärasvaiset juustot, raejuusto ja rahka tuovat ateriaan sopivasti voimaa, sillä ne sisältävät runsaasti proteiineja ja kivennäisaineita.

Liikkuja! Muista...

» juoda reilusti » syödä ajoissa ennen harjoituksia » syödä hedelmiä ja juoda harjoitusten jälkeen » unohtaa iltasyöminen ja makeat välipalat.

toimi nº 4 2010 33


{ ruoka & juoma } Ananas-rahkasalaatti sopii myös aamu- tai iltapalaksi treenien jälkeen. Tarjoa salaatti silloin omasta kuorestaan.

Hauduta aineksia kannen alla 5–10 minuuttia. 4. Nosta tarjolle salaatinlehtien päälle. Nauti täysjyväruisleivän kanssa. 3.

Ananas-rahkasalaatti

2 annosta

1 tuore ananas 2 tölkkiä rahkaa 1 purkki (100 g) vaniljavanukasta 100 g viinirypäleitä 1 pieni tölkki mangoa 1 pieni tölkki mandariinia 1. Halkaise ananas pituussuunnas­ sa. Leikkaa puolikkaat pitkulaisiksi lohkoiksi ja leikkaa lohkoista kuori pois. Paloittele lohkot suupaloiksi. 2. Sekoita rahka ja vaniljavanukas. 3. Leikkaa rypäleet kahtia. Kuori ja paloittele mangolohkot ja man­ dariinit. 4. Sekoita hedelmäpalat ja rahka. Koristele hedelmäpaloilla. Voit myös kovertaa ananaksen ontoksi ja täyttää kolon hedelmäsalaatilla.

Kätevä paprikasalaatti

2 annosta

2 paprikaa 1 porkkana 250 g kirsikkatomaatteja 100 g sinihomejuustoa 100 g mozzarellajuustoa ½ keräsalaatti 1 rkl oliiviöljyä 2 tl viinietikkaa ½ tl mustapippuria Leikkaa paprikasta kanta pois siten, että paprika jää muutoin eh­ jäksi ja ontoksi. Leikkaa kantapalat pieniksi kuutioiksi ja käytä myös ne salaattiin. Leikkaa porkkana suikaleiksi. 2. Halkaise kirsikkatomaatit kahtia ja paloittele juustot suupaloiksi. 3. Leikkaa salaatinlehdet suika­ leiksi. 4. Sekoita oliiviöljy, viinietikka ja mustapippuri. Valele kastike ainesten päälle. 5. Nostele salaattiainekset onttoihin paprikoihin ja tarjoa täysjyväleivän kanssa. Syö myös paprikat. n 1.

VINKKI!

Jos syöt monipuolisesti ennen treenejä, pärjäät seuraavaan päivään kevyellä iltapalalla.

34

toimi n º 4 2010

Turvaa lapsen

N E E T U U S I A V E L TU Matka vauvasta aikuiseksi edellyttää monenlaista hankintaa. Lapsen kasvaessa kasvavat yleensä myös kulut. Säännöllisesti syrjään laitetut pienetkin säästöt karttuvat vuosien myötä huomattaviksi summiksi. Lapsen säästövakuutus on järkevä ja riskitön ratkaisu. Se on myös hyvä lahjaidea niin kummipojalle, lapsenlapselle kuin omalle jälkikasvullekin. Ennakoi tulevaa ja ota yhteyttä. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä.

Hymyile, olet Turvassa

Korko-Omavara -vakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola. Kaikki vakuutuksen hoitoon liittyvät asiat voit hoitaa meillä Turvassa.

Pa l ve l u n u m e ro 0 1 0 1 9 5 1 1 0 | w w w. t u r va . f i Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.


{ työhuoneelta }

Petri Tamminen on vääksyläinen kirjailija, jonka työmatka suuntautuu yläkerrasta alakertaan.

Työelämä tarvitsee uutta lainsäädäntöä työelämän muutos on ollut viime vuosina ja vuosikymmeninä kova. Työelämän keskeiset lait on kuitenkin laadittu enimmäkseen jo 1960- ja 70-luvuilla. Sen jälkeen tehdyt muutokset ovat olleet lähinnä pientä pintaremonttia. Ja se näkyy. Esimerkiksi erton jäsenistön yhteydenotot liittoon kertovat siitä, että työelämä on raaistumassa. Työnantajien piittaamattomuus työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksistä on selvästi lisääntynyt. Ongelmat tulevat esiin erityisesti pienillä työpaikoilla, joissa on halun lisäksi monesti puute myös osaamisesta. Ero työpaikkoihin, joilla työntekijöiden asiat ovat kohdallaan, on suuri. Onneksi meillä on paljon työpaikkoja, joilla henkilöstöön panostetaan ja joiden henkilöstöpolitiikka on kunnossa. Valitettavasti vain ”riistotyöpaikkojen” määrä on kasvamassa.

Esiintyvät taiteilijat

T

Jokainen tietää osaavansa vain vähän. Siksi osaamista on pitänyt alkaa esittää.

Miten tässä näin kävi , miksi pinta voit-

ti sisällön? Miksi tiedon tulva ei tehnytkään meistä entistä rationaalisempia vaan hetken lapsia, tunneihmisiä. Tarkkailen joka päivä pilvien liikkeitä netin säätutkasta. Urheilun tilastosivuilta tarkistan kaikki piirikunnallisetkin tulokset. Maailman uutiset päivittyvät ruudulleni tasaisena virtana. Pääni täyttyy informaatiosta niin kuin kotini laitteista ja manuaaleista, joihin en jaksa perehtyä. Kaiken tämän tiedon keskellä minulle on valjennut, että oma suhteellinen tietomääräni on romahtanut. Maailmaa aukeaa joka suuntaan enemmän kuin ehdin koskaan käsittää. Universumin ulottuvuuksistakin saadaan lisätietoa viikoittain. Ainoa varma asia, josta voin ja ehdin tehdä havaintoja omin päin, on pinta. Kun kaik-

36

toimi n º 4 2010

ki muu huojuu, luotan siihen, miltä asiat ­näyttävät.

osaamiselta. Sivuseikka sekin, ratkeavatko ongelmat, seuranta jää joka tapauksessa tekemättä. Ja kuukauden päästä voi aina sanoa, että ”joo, me katottiin se läpi ja päätettiin, että sille kannattaakin tehdä näin...”

Työelämässä tiedon paljous tarkoittaa sitä, että kukaan ei ehdi seurata alansa kehitystä eikä hallita sitä. Kun työstä on samalla tullut sarja projekteja, lopulta voi olla Ajan henki on tavoittanut myös oman vaikea tietää, mitä työkaveri tekee. Enhän alani, tämän omituisen kirjailijan ammatin. minä hyvänen aika tiedä edes, mitä vaimo- Lukijat eivät kuulemma kaipaa enää kirjaa ni tekee. ”Jotain se siellä päätteen ääressä vaan kirjailijan. Pitäisi kiertää ja näkyä, olla istuu ja puhuu ihmisten kanssa ja reissaa...” suuna ja päänä, koota massat blogiensa ja Tässä yksinäisessä sirpalemaailmassa, twitterpäivitystensä ääreen. jossa­jokainen tietää osaaIdea on kehityskelpoivansa vain vähän, on pitänen. Pitäisi vain muistaa ”Nykyään nyt alkaa esittää osaamisvanha periaate: oikea ihta. Tätä esitystä oikein minen oikealle paikaltekeminen toivotaan, me myymme le. Miksi muokata sisäilon näkymistä.” toisillemme mielikuvaa maihmisestä show-hahosaamisesta, luotsin kymoa? Kun voi yhtä hyvin vyistä: ”Joo, minä tunnen nämä vedet.” palkata kokonaan uuden ihmisen esittäMitä nopeatempoisempi ja hahmotto- mään kirjailijaa. mampi ala, sitä kipeämmin esitystä kaivaKenties piankin jokaisella menestyvällä taan. Liikemaailman ammattijohtajien voi kirjailijalla on sivuhahmo julkisuudenhalolla mahdotonta arvioida alaistensa sisältö- lintaa varten. Kirjailija saa jatkaa puuhastetaitoja. Niinpä nämä johtajat arvostavat hy- luaan sivulauseidensa parissa, kun samaan viä tyyppejä, energisen oloisia hahmoja, me- aikaan hänen stunt-hahmonsa visailee ja neviä miehiä ja naisia, jotka ovat jatkuvassa tanssii mediassa kirjailijan nimissä. Kaksi ihryhtymisen tilassa. mistä työllistyy ja molempien tulot kasvavat. Esimiestä ei välttämättä edes kiinnosta se, Meitä kaikkia esiintyviä taiteilijoita tosin mitä alainen tekee, pääasia että tämä vai- odottaa jo uusi haaste nurkan takana: Onkuttaa innokkaalta ja lupaa ratkaista mon- ko näkyminenkään enää näkymistä? Kuka ta hankalaa ongelmaa. Kun kukaan ei kui- enää ehtii katsella, kun kaikki keskittyvät tenkaan ehdi kiireessä selvittää, mikä oli- oman hahmonsa markkinoimiseen? Kuusi oikeasti paras vaihtoehto ja miten siihen luuko ääni, kun yksinäinen statuksenpäipäästään, osaaminen on sitä, mikä näyttää vittäjä kaatuu keskellä sosiaalista mediaa? n

seuraavan hallituksen ohjelmaan onkin saatava linjaus työelämää koskevan lainsäädännön perusremontista. Tarvitsemme uudistuksen, joka ottaa huomioon muuttuneen työelämän ja työn tekemisen vaatimukset. Nykylainsäädäntö ei ole tässä mielessä ajan tasalla. Tarvitaan myös enemmän turvaa yksittäiselle työntekijälle ja vahvempaa valvontaa. Valvontaa tarvitaan, koska yritykset eivät suostu hoitamaan normaaleja, lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Kiistaa syntyy paljon työajoista, vuosilomista ja palkkasaatavista, jopa työsuhteeseen liittyvien todistusten saamisesta. Pienellä yrityksellä ei ole myöskään mitään ”imagoa”, mainetta, jota työnantajan pitäisi suojata.

Otava / Ville Juurikkala

eitkö paljon hommia? Puursitko hiki hatussa? Raadoitko selkä vääränä? Hukkaan meni! Ainakin jos kukaan ei nähnyt! Pelkkä tekeminen ei nimittäin riitä enää mihinkään. Nykyään tekeminen on näkymistä, ja osaaminen on ­sitä, että osaa olla esillä. Tositekeminen on sitä, että näkyy valtakunnan mediassa. Vastaavasti dynaamisin puolue on nyt se, jolla on tiedotustilaisuudessaan kirkkaimmat valot. Maukkain tomaatti on se, joka kiiltelee punaisimpana, ja kätevin puhelin se, jossa on vinkein muotoilu.

Ryhdy tsn ry:n luottamusmieheksi s. 38

lainsäädäntö on peruskorjattava myös työelämässä tapahtuneiden muutosten takia. Tarvitaan tarkastelua, joka varmistaa, ettei lainsäädäntö aiheuta rakenteellisia ongelmia esimerkiksi pätkä- ja vuokratyötä tekeville. Tästä tarpeesta hyvä esimerkki on lomaoikeuden määrittely. Ei voi olla oikein, että pätkätyöläisen lomaoikeus on vain kaksi päivää kuukautta kohti, kun se pidempään työskennelleellä on 2,5 päivää. Toinen pätkätyöläisten ongelma on se, että he eivät voi pitää lomaa muun muassa työttömyysturvan takia. Jotta rakenteelliset ongelmat saadaan ratkaistua, tarvi”tarvitaan taan lainsäädännön tarkastelua enemmän ­kokonaisuutena. Oman arviointinsa vaatii niiturvaa.” den asema, jotka tekevät työtä työsuhteen ulkopuolella. Heidän asemansa on monissa tapauksissa heikompi kuin työsuhteessa työtään tekevillä. Tämäkään ei ole oikein. On palkansaajien etu, että pelisäännöt, joiden mukaan työtä tehdään, ovat kaikille oikeudenmukaiset. Muuten työmarkkinoille syntyy kilpailua vääristäviä loukkuja, joita työnantajat aina yrittävät hyödyntää. Eikä se ole yhdenkään palkansaajan etu. Siksi toivon, että koko palkansaajaliike on yhdessä ajamassa työlainsäädännön perusremonttia uuden ­hallituksen ohjelmaan. Remontille on todella tarvetta.

tapio huttula Puheenjohtaja

Työnhakijalle uusia oikeuksia ja velvollisuuksia s. 38

Kuntoremontti kutsuu! Hakuaika on käsillä s. 38 erton järjestösivut n º 4 2010

37


Hae kuntoremonttiin! nyt on aika hakea erton kautta kuntoremonttilomatukea, jota Raha-automaattiyhdistys myöntää T-Lomat ry:lle. Tuen suuruus on 350 euroa­ kuntoremonttijaksoa ja 150 euroa seuranta­treffejä varten. Kohteet, ajankohdat ja omavastuuhinnat » Liikuntakeskus Pajulahti 20.–25.3.2011, 165 € täysihoito » Kylpylä Sani Kalajoki 30.5.–4.6.2011, 150 € täysi­ hoito » Kylpylähotelli Peurunka 21.–26.8.2011, 109 € täysi­hoito » Hotelli Levitunturi 25.–30.9.2011, 178 € täysihoito Lisätiedot ja hakulomake: www.erto.fi/palvelut/tyohyvinvointi/kuntoremonttituki. Voit myös pyytää hakulomakkeen lisätietoineen liiton toimistosta: hilkka.kekkonen@erto.fi tai p. (09) 6132 3236. Hakuaika kevätkauden kohteisiin päättyy 3.12. ja syyskauden kohteisiin 28.2.

Yksityissektorille tarvitaan luottamusmiehiä

erto, super ja tehy muodostavat yhdessä Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön. tsn solmii yksityissektorin työehtosopimuksista Terveyspalvelualan, Yksityisen sosiaalipalvelualan, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Työterveyslaitoksen työehtosopimuksen sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus pty:n.

Kaikissa edellä mainituissa työehtosopimuksissa on sovittu luottamusmiesjärjestelmästä ja tsn:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeudesta valita luottamusmies. pty:n työehtosopimuksessa edellytetään, että edustettavia jäseniä eli tsn:n jäsenliittoihin järjestäytyneitä tulee olla vähintään viisi, muissa ei rajoituksia ole. Lisäksi joitakin poikkeuksia on valtakunnallisten yritysten talokohtaisissa luottamusmiessopimuksissa. tsn:n kolmivuotinen luottamusmieskausi päättyy 31.12.2010, joten luottamusmiesvaalit ovat ajankohtaiset marraskuussa. Vaalien toteuttaminen on helppoa. Kaikki ohjeet ja vaali­ asiakirjat löytyvät erton sivuilta osoitteesta www.erto.fi/erto/tiedostopankki kan­siosta Lomakkeet. tsn:n luottamusmies edustaa ertoon, SuPeriin tai Tehyyn järjestäytyneitä työntekijöitä, mutta ei muiden ammattijärjestöjen jäseniä tai järjestäytymättömiä. tsn:läiseksi luottamusmieheksi voidaan valita erton, SuPerin tai Tehyn varsinainen jäsen, joka on asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, työskentelee kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla tsn:n sopimusaloilla tarvitaan lisää luottamusmiehiä. Paikallisen neuvottelun ja edunvalvonnan turvaamiseksi on tärkeää valita työpaikalle luottamusmies ja varaluottamusmies. Ryhdy siis rohkeasti ehdolle! Luottamusmiestehtävä on mielenkiintoinen, eikä kaikkea tarvitse heti osata, sillä tsn järjestää luottamusmiehille koulutusta. Lisäksi kysymyksiin ja ongelmiin saa aina apua liittojen toimistoista.

T YÖ T T ÖMYY S KA S S A T IEDO T TAA

muutoksia työnhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin

Työnhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin on tullut toukokuussa muutoksia. Työnhakijan palveluprosessi ja suunnitelmat Työnhakijan tarve saada erilaisia palveluja arvioi­daan ja hänen kanssaan laaditaan työllistymissuunnitelma kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Työttömyyden pitkittymisen syyt ja palvelutarve arvioidaan uudelleen viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta ja uudelleen viimeistään kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii muutosturvan piiriin kuulumisen edellytykset ilman työnhakijan erikseen esittämää pyyntöä. Edellytyksenä on, että henkilön työnhaku on alkanut 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työssäkäyntialueet Työssäkäyntialueen määrittelyä muutettiin siten, että henkilön työssäkäyntialue on hänen asuin38

erton järjestösivut n º 4 2010

paikkakunnastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tosiasialliset kulkuvaikeudet ja työmatkaan käytettävä aika huomioidaan laissa säädetyin edellytyksin pätevänä syynä kieltäytyä työssäkäyntialueen sisällä tarjotusta työstä. Nykyisen lain mukaan työnhakijalle on varattava kohtuullinen aika kulkuvaikeuksien ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen. Työnhakija saa kieltäytyä osa-aikaisesta työstä, jos palkka ja hänelle maksettava työttömyysetuus jäävät pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus, kun työmatkakustannukset ja muut työn vastaanottamisen kustannukset on vähennetty. Näitä säännöksiä ei muutettu. Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä, jos päivittäinen työmatka kokoaikatyössä keskimäärin ylittäisi yhteensä kolme tuntia. Päivittäiseen työmatkaan käytettävää aikaa tarkasteltaessa otetaan joukkoliikenteen lisäksi huo­ mioon esimerkiksi mahdollisuus käyttää omaa autoa ja polkupyörää tai kävellä työmatka.

Toimisto Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 f. 09 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Työsuhdeneuvonta ma–pe klo 9–15 09 6132 3241 Jäsenpalvelu ma–pe klo 9–15 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi puheenjohtaja Huttula Tapio 040 563 7944 puheenjohtajan esikunta Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri 040 500 9793 Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija 09 6132 3264 Kuittinen Arja, tiedottaja 09 6132 3267 palveluyksikkö Koivisto Helena, laatupäällikkö 09 6132 3242 Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3214 Hongisto Marja, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3212 Huusko Hannu, järjestelmäasiantuntija 09 6132 3272 Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri 09 6132 3236 Räsänen Katariina, jäsenpalvelusihteeri poissa 30.9.2010 saakka Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri 09 6132 3268 toimialayksikkö Hannele Waltari, toimialajohtaja 09 6132 3262 Ben aissa Pia, toimialapäällikkö 09 6132 3243 Orkovaara Matti, neuvottelupäällikkö 09 6132 3248 Ahtola Kaisu, järjestölakimies 09 6132 3266 Bruun Leila, työsuhdeasiamies 09 6132 3231 Jalo Maritta, järjestölakimies 09 6132 3245

Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija 09 6132 3216 Kalmi Kristiina, järjestöasiantuntija 09 6132 3263 Karonen Satu, toimialasihteeri poissa 31.12.2010 saakka Kokkonen Ulla, toimialasihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri, järjestöasiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija 09 6132 3239 Laihorinne Minna, järjestöasiantuntija 09 6132 3220 Leppä Saana, järjestölakimies 09 6132 3270 Sarvi Anne, järjestölakimies 09 6132 3237 Tuomas-Kettunen Elina, toimialasihteeri 09 6132 3227 Tykkä Johanna, järjestölakimies perhevapaalla 26.4.2010 alkaen talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö Koskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3210 Miettinen Maija, taloussihteeri 09 6132 3265 Wickström Leena, taloussihteeri 09 6132 3221 työttömyyskassa Puhelinpalvelu päivystää ma, ti ja to klo 9.30–11.30 ja 12–14 p. 09 6132 3224 f. 09 6132 3201 erto.tk@erto.fi Kivistö Esa, kassanjohtaja 09 6132 3250 Hedman Virpi, taloudenhoitaja 09 6132 3251 Helle Anna, osastosihteeri 09 6132 3256

Jäsenyhdistykset erityistoimihenkilöt et pj. Seija Pyökeri Virpikuja 4 A 11, 01360 Vantaa

Jäsenpäivä houkutteli ertolaiset Suomenlinnaan erton jäsenpäivä houkutteli elokuussa Suomenlinnaan parisataa osallistujaa. Päivä alkoi tiukalla talous- ja työllisyysasialla paneelikeskustelua seuraten tai vaihtoehtoisesti hyvän olon luennolla ja jatkui saarikierroksen, tanssin, teatterin ja muun mukavan merkeissä. Paarlastihuoneella ruodittiin hälyttävää työllisyystilannetta, epävarmaa taloutta ja tulevia vaaleja. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi puheenjohtaja Tapio Huttula. sttk:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund alusti keskustelun, vastaajina olivat hallituksesta Outi Alanko-­Kahiluoto (vihr.) ja oppositiosta Maria Guzenina-Richardson (sdp). Poliittisesta vastakkainasettelusta huolimatta keskustelua käytiin hyvän yhteistyön hengessä. Pientä vääntöä sentään syntyi nuorisotyöttömyyden hoidosta ja energiapolitiikasta. Työttömyyden kasvu on niin Ralf Sundin kuin muunkin paneelin mielestä tämän hetken vakavin ongelma. Tulevana syksynä ja talvena huono työllisyystilanne koskettaa lähes kaikkia ertolaisia. Sundin mukaan työllisyyspoliittinen painopiste tulisi siirtää nuorisotyöttömyyden hoidosta pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.

”Tutkimusten mukaan puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen puolet näistä ihmisistä on työelämän kannalta menetettyjä tapauksia. Julma vauhti, joka on sekä yksilön että kansantalouden kannalta traagista.” Hallituksen ja opposition vastakkainasettelu näkyi parhaiten keskustelun sivutessa energiapolitiikkaa. Alanko-Kahiluoto puolusti energiaveroa välttämättömänä politiikkana ja ympäristösyistä, Guzenina-Richardson kritisoi sitä anti­ elvytyksenä. Paneelikeskustelun kolmikko tuomitsi nykyisen kuntapolitiikan, kuntien itsehallinnon sekä tuloeroja kasvattavan nykyisen veropolitiikan. Palkka- ja pääomatulot pitäisi saada takaisin samalle viivalle ja tulojen progressiivinen verotus palauttaa. Paneelikeskustelun kanssa samaan aikaan Yläkerholla Vierumäen testauspäällikkö Matti Heikkilä veti hyvän olon luennon. Jäsenpäivä on jatkumo 1990-luvulta 2000-luvulle kestäneelle erton valtakunnalliselle Kesäpäivälle. Jäsenistön aloitteesta elvytetyn päivän idea on kerätä ertolaiset yhteen ja tarjota eri yhdistysten ihmisille mahdollisuus tutustua toisiinsa. Tämänvuotinen jäsenpäivä oli Helsinki-­Uudenmaan alueella, ensi vuonna se järjestetään jossain muualla. Alueelliseen tapahtumaan voivat kuitenkin osallistua halutessaan kaikki ertolaiset.

ER T O ko u l u tta a

henkilöstön edustajalle

erton perehdyttämis­koulutus Henkilöstön edustajan perehdytyskoulutus on suunnattu ensisijaisesti vasta valitulle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Koulutus soveltuu myös pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön edustajalle, joka ei ole saanut koulutusta tehtäväänsä tai haluaa päivittää osaamistaan. Koulutus koostuu lähi- ja etäopiskelusta. Luottamusmiesten ja työsuojelu­valtuutettujen perehdytyskoulutus I Perehdyttämiskoulutus I toteutetaan seuraavan kerran talvella 2011. Katso koulutuksen sisältö ja ohjelma nettisivuilta. Luottamusmiesten ja työsuojelu­ valtuutettujen perehdytyskoulutus II 27.–28.9. ja 7.–8.12. Helsinki Lisätiedot henkilöstön edustajien koulutuksesta:­ www.erto.fi/palvelut/koulutus/koulutuksethenkilostonedustajille

kaikille jäsenille

Uranavigoinnin abc Jyväskylä 22.9. klo 17–20 Koulutus on tarkoitettu niille erton jäsenille,

jotka ovat halukkaita pohtimaan omaan uraan tai työelämään liittyviä valintoja. Tarkemmat tiedot liiton nettisivuilla. Työnhakuvalmennus 23.9. Kuopio, 7.10. Kouvola klo 17–20 ja 9.10. Helsinki (työttömille) päiväkoulutuksena Valmennuksessa käsitellään tehokkaan työnhaun keinoja, neuvotaan päivittämään hakupaperit ja valmistautumaan haastatteluun. Lisäksi pohditaan työnhakuun liittyviä keskeisiä asioita.  Tarkemmat tiedot liiton nettisivuilla. Omat edut ja oikeudet 1 ja 2 Toteutetaan syksyllä 2010, ajat ja paikkakunnat ilmoitetaan myöhemmin nettisivuillamme. Edut ja oikeudet -koulutus antaa tietoa, tukea ja valmiuksia siihen, kuinka kannattaa toimia työpaikan ongelmatilanteissa tutustuttamalla osallistujat alan työehtosopimukseen ja keskeiseen työlainsäädäntöön. Tarkemmat tiedot liiton nettisivuilla.

ilmoittautuminen koulutuksiin

Sitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla lomakkeella, sähköpostilla osoitteeseen hilkka.­ kekkonen@­erto.fi tai puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. erton järjestösivut n º 4 2010

39


dot ja kutsu tulevat lokakuun ystea-lehteen ja ystea:n nettisivuille. Merkitse ajankohta kalenteriisi ja seuraa sivuja www.ystea.fi.

Yhdistykset

Aluejärjestöt

erityistoimihenkilöt et

keski-suomi

et:n sääntömääräinen syyskokous la 13.11. klo 11 alkaen Helsingissä (os. Technopolis, Hiilikatu 3). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jos yhdistyksen jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, hänen tulee jättää kirjallinen aloite päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Päivitä sähköpostitietosi erton sivuilla WebLyytin kautta osoitteessa www.erto.fi/kirjaudu ja voita iPod! Kaikkien et:n jäsenten kesken, joilla on toimiva sähköpostiosoite erton rekisterissä, arvotaan iPod 15.10.

mama

Syksyllä Panimoravintola Kouluun! Tervetuloa MaMa:n sääntömääräiseen syyskokoukseen ja koulutukseen la 13.11. klo 11.30 alkaen Panimoravintola Kouluun, Eerikinkatu 18, Turku. Lounas, jonka jälkeen luento tekijänoikeuksista aloillamme ja syyskokous sääntömääräisine valintoineen. Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle. MaMa tarjoaa lounaan ja kahvin sekä maksaa jäsenen meno-paluumatkan Turkuun halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Ilmoittautumiset Erja Paajaselle p. 045 239 3663 tai meilitse etunimi.sukunimi@mamary.fi.

ystea

ystea:n syyskokous pidetään 13.11. Helsingissä Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio 1 b. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Tarkemmat tie40

erton järjestösivut n º 4 2010

Aluejärjestön vuosikokous pidetään to 18.11. klo 18 ravintola Sohwissa Vaasankatu 21, Jyväskylä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

lahden seutu

Vuosikokous ja Kummanki kaa. Aluejärjestön vuosikokous ti 16.11. klo 18 ravintola Casselissa, Borupinraitti 4, Lahti. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla on suolaista ja makeaa­iltapalaa. Kokouksen jälkeen jatketaan iltaa Sibe­ liustalolla Kummanki kaa -esityksen parissa, johon ilmoittautumiset 2.11. mennessä sirkka. rappumaki­@phnet.fi tai p. 044  338 9002. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Maksu 20 € yhdistyksen tilille 800025-4634139.

pohjois-pohjanmaa

Eläketietoilta to 9.9. klo 16.30–19.30. Työeläkelaitoksen edustaja kertoo eläkeasioista hotel­li Cumuluksessa, Kajaaninkatu 17. Alussa tarjotaan ilta­pala. Ilmoittautuminen Annikki Holmalle 3.9. mennessä, p. 040 506 2911 tai sähköpostilla annikki.holma@luukku.com. ”Salkkuilta” eli sijoitusneuvontaa jäsenistölle ke 20.10. klo 17–19.30 Oulun Osuuspankilla, Hallituskatu 16, 4. kerros (sisään autohissin vie­restä). Tarjolla pientä purtavaa. Ilmoittautuminen Annikki­ Holmalle 13.10. mennessä, p. 040 506 2911 tai sähköpostilla annikki.holma@luukku.com. Vuosikokous ja pikkujoulut 5.11. klo 17.30 Rakennusmestarien yhdistyksellä, Isokatu 13, 4. kerros, Oulu. Ilmoittautuminen Annikki Holmalle 29.10. mennessä, p. 040 506 2911 tai sähkö­ postilla annikki.holma@luukku.com.

Henkilötiedot (Täytetään aina) Etu- ja sukunimi Jäsennumero tai hetu (merkittävä kokonaan) Sähköpostiosoite Puhelin

Koti

Työ

Ammattinimike Lisätietoja

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset mama pj. Kaarina Pehkonen Humalistonkatu 5 B 41, 00250 Helsinki p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen Logica Suomi Oy p. 0400 940 273 jouko.malinen@tietoala.fi www.tietoala.fi tilitoimihenkilöt tito pj. Anne-Mari Korhola Korholantie 27, 95500 Vojakkala p. 040 741 5915 anne-mari.korhola@erto.fi www.tilitoimihenkilot.com yksityisen sosiaalija terveysalan ammattilaiset ry ystea pj. Matti Ojamo Näkövammaisten Keskusliitto p. 040 737 1720 matti.ojamo@erto.fi www.ystea.fi

Aluejärjestöt etelä-karjala pj. Markus Saukkonen Hytintie 201, 54310 Hytti p. 044 700 7245 markus.saukkonen@kaakontieto.fi

itä-savo pj. Eila Taurén Armilankatu 18 B 12, 53100 Lappeenranta p. 0400 613 758 eilatauren@gmail.com kanta-häme pj. Sari Ilmarinen Torninmutka 4 B 5, 14200 Turenki p. 040 747 8516 sari.ilmarinen@mehilainen.fi keski-suomi pj. Ilkka Puhakka Tyyppäläntie 6 A 5, 40250 Jyväskylä p. 044 702 1055 ilkka.puhakka@ksshp.fi kymi yhdyshenkilö Marjo Vierula Velhontie 2 F 47, 48350 Kotka p. 044 526 0506 marjo.vierula@erto.fi lahden seutu pj. Sirkka Rappumäki Onnelaisentie 4, 15340 Lahti p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi lappi pj. Raili Karjalainen Reetintie 10, 96400 Rovaniemi p. 0400 217 732 raili.karjalainen@erto.fi länsirannikko pj. Virve Konttas Lähdetie 8, 65320 Vaasa p. 050 558 9986 virve.konttas@erto.fi

Markkinoinnin esto

Muutokset jäsentietoihin (Osan muutosilmoituksista voi myös tehdä nettisivujemme kautta www.erto.fi) osoite

Ilmoitukset lähetetään osoitteeseen ilmoitukset. erto@erto.fi. Lähetä ilmoitukset seuraavaan numeroon viimeistään 13.10.2010.

helsinki-uusimaa pj. Sirkku Mutru Toinen linja 19 A 18, 00530 Helsinki p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi

Jäsentietojen muutoslomake 2010

Vanha osoite Uusi osoite Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2010 on 7,50€/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain täysille kalenterikuukausille (esim. 1.1.–31.1.2010). Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä alkamis- ja päättymisaika. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti.

palkaton ajanjakso

Ta pa ht u m a k a l e n t e r i

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva Väyrynen Kantajantie 5, 90800 Oulu p. 050 495 2701 p. koti 08 510 867 ritva.vayrynen@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

etelä-savo pj. Kirsi Kyröläinen Naistingintie 2 B 10, 50600 Mikkeli p. 050 338 9936 kirsi.kyrolainen@surffi.fi

työpaikan muutos

erto, autoliikenteen työnantajaliitto ja ErityispalveluidenTyönantajaliitto hyväksyivät kesä­kuussa valtakunnansovittelijan sovintoesityksen autoliikenne- ja huolinta-alojen työehto­ sopimuksiksi. Sopimuskausi on kummassakin työehtosopimuksessa 1.6.2010–30.9.2013. Palkankorotukset ovat 1.6.2010 0,6 prosenttia ja 1.10.2010 0,7 prosenttia. Seuraavien vuosien palkankorotukset 1.11. alkaen määräytyvät teollisuuden toimihenkilöiden toteutuneiden palkankorotusten keskiarvona.

p. 050 559 3142 seija.pyokeri@syl.fi, seija.pyokeri@erto.fi www.etry.fi

Palkaton ajanjakso: ____/ ____ 20______ – ____/ ____ 20______. Syy:

Palkaton sairausloma

Opiskelu (varsinainen henkilöjäsen,  joka siirtyy päätoimiseksi opiskelijaksi)

Asevelvollisuus

Palkaton vapaa

Hoitovapaa (lastenhoidon tuki)

Määräaikainen eläke

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

elan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön). K Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmaksun maksamiseen.

Edellinen työsuhde päättyi ____/____20______. Uusi työsuhde alkanut ____/____20______. Uusi työsuhteeni on

 Vakituinen

Määräaikainen

Työnantajan nimi Työnantajan osoite Toimiala Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ____/____20____ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

eläke

erto toteutti maalis-huhtikuussa pienille alle kymmenen hengen työpaikoille suunnatun jäsenhankintakisan. Eniten jäseniä hankkinut työpaikka palkittiin vip-lipuilla elokuiseen U2-360 Tour -konserttiin Helsingissä. Kisan voitti Tilitoimisto Lapin Kauppiaat ja Yrittäjät ry Rovaniemeltä. Palkinnon työporukalle tarjosi Toimihenkilöliitto erto yhteistyössä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Lisäksi erto päätti yllättää vuoden 2010 aikana (31.7. mennessä) liittyneet uudet jäsenet arpomalla viisi kahden hengen vip-lippupakettia liittyjien kesken. Onnittelut voittajille!

Autoliikenneja huolinta-aloille sopimukset

LUOTTAMUSTOIMET

Onnea voittajille!

roan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien. E Vuonna 2010 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 5 €/kk.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien. 

(Ympyröi oikea vaihtoehto) Olen aloittanut / lopettanut luottamusmiehenä / varaluottamusmiehenä / luottamusvaltuutettuna / varaluottamusvaltuutettuna / työsuojeluvaltuutettuna / 1. varatyösuojeluvaltuutettuna / 2. varatyösuojeluvaltuutettuna ____/____2010 alkaen.

Päiväys

Paikka

Allekirjoitus

____/____20______

erton järjestösivut n º 4 2010

41


{ uusi alku }

t u l e va i s u u d e n t e k i j ä t a n a l ys o i va t t yö e l ä m ä ä TEKSTI Susanna Viljanen KUVA ossi ahola

✃ Vastaanottaja maksaa postimaksun

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry Tunnus 5005594 Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

pirkanmaa pj. Jari Koivula Kaaritie 24, 37600 Valkeakoski p. 050 591 6551 jvkkoivula@hotmail.com pohjois-karjala pj. Päivi Kuosmanen Kokkomäentie 2 D 19, 80140 Joensuu p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi pohjois-pohjanmaa pj. Raija Similä Kanavaranta 9 A 3, 90100 Oulu p. 040 505 5397 raija.simila@erto.fi

Eeva Viljanen, 9 vuotta ”Pienempänä halusin prinsessaksi ,

sitten leijonankesyttäjäksi ja sitten kirurgiksi. Nyt olen vähän aikaa ollut sitä mieltä, että minusta tulee eläinlääkäri. Eläinlääkärinä saan hoitaa eläimiä ja auttaa niitä. Katson aina televisiosta Eläinsairaala-ohjelmaa. Kerran olen käynyt eläinlääkärissä, kun meidän koiralla oli tarkastus. En muista siitä paljon, mutta varmaan se lääkäri oli mukava. Äiti kertoi, että joku koira oli pissannut siellä matolle. Mutta en pelkää likaa, niin sellainen ei haittaa. Meillä on kissa ja koira, joskus oli kaksi kaniakin. Mi-

nusta tulee varmaan sellainen pieneläinlääkäri, joka hoitaa vain lemmikeitä. Meidän Ville-kissa yski kerran kauheasti. Kuulosti­ kuin se oksentaisi. Villellä on myös joskus rähmää silmissä. Käsken aina äidin ottaa ne pois. Eläinlääkärin työssä hyvää on sekin, että se saa varmaan hyvää palkkaa. Se on aika tärkeää. Mistäs sitä muuten rahaa tekisi?” n Eevan äiti on palveluesimies ja isä kirvesmies.

pohjois-savo pj. Ulla-Maija Alanne Linnanpellonkatu 8 as 2, 70500 Kuopio p. 050 305 1713 ulla-maija.alanne@erto.fi satakunta pj. Anne Kivelä Hakalantie 20 as 7, 29600 Noormarkku p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com seinäjoen seutu pj. Ulla Muurimäki Keijukaisenpolku 2 E, 60150 Seinäjoki p. 050 328 5264 ulla.muurimaki@gmail.com varsinais-suomi pj. Tiina Immonen Ahmankuja 3 A, 20750 Turku p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

42

erton järjestösivut n º 4 2010

toimi nº 4 2010 43


Käytkö töissä pystyäksesi tekemään muita asioita elämässäsi? Puuttuuko työelämästäsi kiintopiste? Me tarjoamme sinulle pysyvän yhteisön silloin, kun työkavereista ei sellaista ehdi muodostua. Työstä vapautta www.erto.fi


TOIMI 4 / 2010  

Irti rahan vallasta! Tiedätkö, mitä todella haluat? Kahdeksan toimivaa tapaa kiittää työkaveria. Näin pärjäät työhaastattelussa. Palkka poik...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you