Page 1

Yritt채jyyslukioverkosto

Y-love

1


Sisällys Esipuhe.......................................................................4 OPS............................................................................ 6 Hanna Kantola: Merkittävää on ollut matka............ 26 Elimäen lukio, Kouvola............................................. 28 Heinäveden lukio....................................................... 29 Hämeenlinnan lukio.................................................. 30 Härmän lukio............................................................ 32 Juankosken lukio........................................................ 34 Konneveden lukio...................................................... 36 Karhulan lukio, Kotka............................................... 38 Kouvolan yhteiskoulun lukio .................................... 40 Valkealan lukio, Kouvola .......................................... 40 Kuopion Lyseon lukio ............................................... 42 Laukaan lukio............................................................ 44 Muuramen lukio........................................................ 46 Pohjanmaan lukiot..................................................... 48 Polvijärven Lukio....................................................... 50 Salon lukio................................................................. 52 Teuvan lukio.............................................................. 54 Turun Normalikoulu................................................. 56 Uudenkaupungin lukio.............................................. 58 Voionmaan lukio, Jyväskylä ...................................... 60 Y-Love: Yrittäjyyskasvatus ja sosiaalinen media........ 00 Case: Y-Love projektikurssi........................................ 00 2. painos

2

3


Esipuhe

Y

rittäjyyslukioverkosto Y-loven syntymä pohjustettiin jo muutamaa vuotta aiemmin Jyväskylän Seudun Yrittäjyyslukion perustamisen aikoihin. Vuonna 2006 alkoi neljän keskisuomalaisen lukion, Muuramen, Voionmaan (JKL), Palokan (nykyinen Sepän lukio, JKL) sekä Laukaan lukion yhteinen taival ESR-hankkeen pohjalta. Kehitystä oli tukemassa Villinikkarit OY:n toimitusjohtaja Petrikki Tukiainen. Hankkeen tuloksena syntyi Jyväskylän seudun yrittäjyyslukio. Uudenlainen verkostokehittämisen malli oli hankkeen projektipäälliköiden Aki Puustisen ja Timo Ilomäen sekä opettajavalmentajien kokemusten mukaan niin innostava, että verkostoa haluttiin laajentaa. Jyväskylässä 2009 järjestettiin tapaaminen, jossa 20 lukiota ilmoittautui matkalle mukaan. Projektia lähti vetämään Yrittäjyyslukion tiimipari Aki Puustinen & Timo Ilomäki. Pienen osallistujamuutoksin syntyi vaiheittain 23 lukion Yrittäjyyslukioverkosto Y-love, jonka kehittämistä rahoitettiin Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeista. Tämä julkaisu on kuvaus Y-loven kokemuksista, parhaista käytänteistä sekä erityisesti valtakunnallisesta yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelmaa kehitettiin pääosin aluekoordinaattoreiden toimesta, lopussa päävastuuta opetussuunnitelman muokkauksesta kantoi Hämeenlinnan yhteiskoulun lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hilden (nykyinen Riihimäen lukion rehtori) yhdessä hankkeen toisen projektipäällikön Timo Ilomäen kanssa.

4

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä on tehty välitehtävien ja kohtaamisten avulla. Tärkeintä on ollut jakaa hyvät käytänteet lukioiden yrittäjyyskasvattajien kanssa ja huomata, ettei kenenkään tarvitse tehdä kaikkea yksin. Kohtaamisissa on tehty konkreettisia asioita yhdessä, vahvistettu yhteenkuuluvuutta, Y-love heimoa milloin koskenlaskulla, toisinaan kiipeämisellä Tahkon huipulle. Iso kiitos tehdystä työstä ja erinomaisista tuloksista kuuluu kaikkien lukioiden yrittäjyysopettajille ja rehtoreille, projektipäälliköille, opiskelijoille, Villinikkari Petrikki Tukiaiselle, YES-verkostolle sekä Opetushallitukselle, jonka antama rahoitus on mahdollistanut tavoitteiden saavuttamisen. Lehtori, opinto-ohjaaja Timo Ilomäki, Voionmaan lukio, Jyväskylä

5


Lukion yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelman tavoitteet

Y

rittäjyys sisältyy lukion opetussuunnitelman perusteisiin aihekokonaisuuden ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -kautta. Aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan opiskelijan omaa yritteliäisyyttä, aktiivisuutta ja luovuutta, joita hän tarvitsee kaikessa opiskelussa ja myöhemmin elämässään (sisäinen yrittäjyys). Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan, lisätä paikallisen ja alueellisen yrityselämän tuntemusta ja opettaa ongelmakeskeistä projektityöskentelyä. Yrittäjyyskasvatuksella kehitetään opiskelijan yrittäjämäistä käyttäytymistä, taitoja ja ominaisuuksia sekä syvennetään oppijan näkemystä yrittäjyydestä. Yrittäjyyskasvatus alkaa asenne- ja arvokasvatuksella ja myöhemmin mukaan tulevat erilaiset yrittäjyyden tiedot ja taidot sekä mahdollinen ulkoinen yrittäjyys. Tärkeää on, että opiskelija mieltää yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona. Lukion yrittäjyyskasvatuksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä ja sen yhtenä tavoitteena on lisätä opiskelijan ymmärrystä muita kulttuureita ja niiden erityispiirteitä kohtaan sekä ymmärrystä kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Yrittäjyyskasvatukseen osallistuvaa opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan järkevään riskinottoon sekä tarjotaan hänelle mahdollisuuksia yhteistyö-, esiintymis-, käyttäytymis- ja kommunikaatiotaitojen kehittämiseen. Tavoitteena on myös opiskelijan

6

oman itsetuntemuksen kehittyminen ja oman osaamisen tunnistaminen sekä luovan ongelmanratkaisutaidon kehittyminen ja kyky nähdä mahdollisuudet muuttuvissa toimintaympäristöissä. Yrittäjyyskasvatuksessa painottuu toiminnallinen ja osallistava näkökulma. Käytännön yhteyksissä opiskelija saa kokemuksia koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä. Tällaisia ovat mm. messutapahtumat ja yritysvierailut sekä koulujen välinen toiminta. Yrittäjyyskasvatuksessa lähestytään yrittäjyyttä käytännön toimien ja luovuuden keinoin. Työskentely tapahtuu pääosin pienryhmässä, jolloin opettajan ja opiskelijan välille syntyy kiinteä vuorovaikutussuhde. Pienryhmään kuuluvat ovat samalla toinen toisensa peilejä eli myös vertaisohjaus on tärkeässä asemassa. Pienryhmässä voidaan huomioida ja tukea paremmin ja yksilöllisemmin opiskelijan lahjakkuutta. Yrittäjyyskurssien arvioinnissa huomioidaan oppimisprosessi ja opiskelijan metakognitiivisten taitojen kehittyminen. Arviointi on sekä kollektiivista että yksilöarviointia ja sitä tehdään eri tasoilla: arvioinnin kohteena voi olla oppija, tiimi/yhteisö, tuotos tai/ja prosessi. Arviointitapoja ovat mm. itsearviointi, vertaisarviointi, oppimispäiväkirja, havainnointi ja palaute yhteistyökumppaneilta. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittäjyysopintojensa aikana osoittaa omaa kehittymistään ja osaamistaan kokoamalla e-Portfoliota. Arviointiperusteet kerrotaan opiskelijalle kurssin aluksi, sillä oppija suuntaa toimintaansa ja oppimisprosessiaan arvioitaviin asioihin.

Yrittäjyyskasvatus yrittäjyyslukioverkostoon (y-love) kuuluvissa lukioissa Valtakunnallisessa Yrittäjyyslukioverkostossa (Y-love) on mukana 24 lukiota eri puolilta Suomea. Verkostossa kehitetään lukioiden opettajien yrittäjyyskasvatuksen osaamista, oppilaitosrajat ylittäviä yhteistoimintamalleja ja oppilaitosten yrittäjämäistä toimintakulttuuria sekä tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus opiskella monipuolisissa oppimisympäristöissä. Verkostossa ovat mukana Elimäen lukio (Kouvola), Evijärven lukio, Heinäveden lukio Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Härmän lukio (Kauhava), Juankosken lukio, Kauhavan lukio Karhulan lukio (Kotka), Konneveden lukio, Kouvolan yhteiskoulun lukio, Kuopion lyseon lukio, Kuusamon lukio, Lappajärven lukio, Laukaan lukio, Muuramen lukio, Polvijärven lukio, Salon lukio, Sepän lukio (Jyväskylä), Teuvan lukio, Turun Normaalikoulun lukio, Ulvilan lukio, Uudenkaupungin lukio, Valkealan lukio (Kouvola) sekä Voionmaan lukio (Jyväskylä). Yrittäjyyslukioverkostoon kuuluvilta lukioilta edellytetään, että lukio tarjoaa vähintään yhden yrittäjyyskurssin jokaisesta kolmesta teemasta: 1. Projektioppiminen 2. Yrittäjämäinen toiminta ja luovuus 3. Ammattina yrittäjä. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan lukioissa sekä ns. läpäisyperiaatteella useissa eri oppiaineissa että järjestämällä erillisiä yrittäjyyskasvatuskursseja. Y-love todistuksen saa opiskelija, joka on suorittanut vähintään yhden kurssin jokaisesta kolmesta yllämainitusta teemasta.

kysymyksillä. Projektioppiminen tarjoaa myös mahdollisuuden erilaisten ilmiöiden tutkimiseen (ilmiöpohjainen oppiminen) ja opetussuunnitelman eheyttämiseen. Projektioppiminen tarjoaa tekemisen kautta työnantajien arvostamia taitoja, kuten luovuutta, ongelmaratkaisukykyä, ihmissuhdetaitoja, kokonaisuuden hallintaa, yrittäjämäistä asennetta, viestintätaitoja, tiimioppimista, joustavuutta, johtamistaitoja, itsenäistä ajattelua, yhteistyötaitoja, riskinottokykyä ja intohimoa uuden oppimiseen. Opiskelijalähtöinen projekti pitää sisällään esimerkiksi seuraavat vaiheet: tiimiytyminen ja dialogisuus, ideointi, projektin suunnittelu ja toteutus, projektin liiketoimintaosaamisen suunnittelu ja toteutus, projektin päättäminen ja arviointi. II Yrittäjämäinen toiminta ja luovuus Yrittäjämäisen toiminnan korostuessa opiskelijaa kokee ja ymmärtää, että yrittäjämäiset ominaisuudet ovat keskeisiä työelämässä, toimii hän sitten toisen palveluksessa tai omassa yrityksessään. Parhaiten tähän vaikutetaan pitkäjänteisellä asennekasvatuksella. Yrittäjämäisellä toiminnalla (sisäinen yrittäjyys) tarkoitetaan omien valmiuksien, kuten omatoimisuuden, aktiivisuuden, sitoutumisen, elämänikäisen oppimisen, vastuullisuuden ja osallistavuuden kehittämistä. Oppimisessa luovuutta edistetään toiminnallisilla menetelmillä ja opiskelijalähtöisyydellä. Luovuus ei ole vain yksilön ominaisuus vaan siihen vaikuttaa ratkaisevasti se sosiaalinen oppimisympäristö, jossa yksilö toimii. Parhaimmillaan luova oppimisympäristö on kiireetön, avoin ja erilaisuuden hyväksyvä. Se mahdollistaa innovoinnin, järkevän riskinoton, maailman katselemisen uusista näkökulmista ja itsensä peliin laittamisen.

I Projektioppiminen Oppimisen motivaatio syntyy nuorten itsensä ideoimien projektien tai yhteistyökumppanin asettaman projektin kautta. Yrittäjyyteen opitaan tekemällä ja kokeilemalla vuorovaikutuksessa projektin muiden toimijoiden ja viiteryhmien (pääasiassa yritykset) kanssa. Valmentaja-opettaja oh- III Ammattina yrittäjä jaa yksilön, tiimin sekä projektin prosesseja Ulkoisella yrittäjyydellä tarkoitetaan käy-

7


tännön yhteistyötä yrittäjien, yritysten tai yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa. Lisäksi ulkoiseen yrittäjyyteen kuuluu NYvuosi yrittäjänä ohjelma. Vuoden aikana opiskelijat perustavat oman yrityksen, vastaavat yrityksen toiminnasta ja lopettavat yritystoiminnan ennen lukuvuoden loppua. Lisäksi ulkoisen yrittäjyyden oppimisympäristönä voi olla lukion osuuskunta tai osakeyhtiö.

Opiskelija tiedostaa yrittäjänä toimimisen riskit ja mahdollisuudet sekä ymmärtää mikä merkitys yrittäjyydellä on yhteiskunnalle. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen, yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön ymmärtämine ovat keinoja, joilla yrittäjän ammatin mahdollisuuksia ja vaatimuksia opitaan ymmärtämään.

Toteutusesimerkkejä Y-love -verkostosta: I Projektioppiminen (Projektioppimisen malli Jyväskylän seudun lukioissa)

- Jäsenet erikoistuvat projektin eri tehtäviin.

Tavoite

3. Projektissa

1. Opiskelija

- Ymmärtää ja sisäistää yksilön oppimisprosessin. - Osaa käyttää henkilökohtaista oppimissopimusta. - Löytää ja vahvistaa omia vahvuuksiaan. - Opettelee ja vahvistaa omaehtoisen ja sisäisen yrittäjyyden taitojaan. - Osaa toimia osana tiimiä. - Ymmärtää yrityksen toiminta- periaatteita. - Ymmärtää miten oma oppimisprosessi, yhteisön oppimisprosessi ja käytännön tekemisen prosessi liittyvät toisiinsa ja tehostuvat yhteisten ponnisteluiden myötä.

8

- Opiskellaan projektihallinnan perustaitoja. - Suunnataan tekemistä yhteisten tavoitteiden suuntaan. - Opitaan tuomaan asiakkailta saatuja palautteita tiimin keskusteluihin. Toteutus 1. Opiskelija

- Laatii oppimissopimuksen, jonka avulla oma rooli ja vastuu tiimissä selkiytyy. - Toimii aktiivisesti omassa roolitehtä- vässään tiimissä ja projektissa / projekteissa. - Käyttää oppimispäiväkirjaa oppimisen työkaluna.

2. Tiimi

2. Tiimi

- Osaa työskennellä dialogisesti myös ilman valmentajan läsnäoloa. - Tunnistaa ristiriidat ja kykenee käsittelemään niitä oma-aloitteisesti. - Tiedostaa yhteisen erilaisen osaamisen, erilaiset roolit sekä osaa hyödyntää ja kasvattaa niitä haasteiden ratkomisessa.

- Harjoituttaa opiskelijan yhteistyötaitoja osana tiimiä. - Auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman roolinsa tiimissä ja laajentamaan omia vahvuuksiaan. - Harjoittaa opiskelijaa antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta.

- Harjoittaa opiskelijaa käyttämään dialogia keskeisenä tiimityökaluna, myös ristiriitojen ratkaisuissa. - Käyttää tiimityöskentelyssä yhteisiä tiimiviikonloppuja, projektitapaamisia koulutyön aikana ja ulkopuolella. 3. Projektissa

- Tiimi tekee yhden tai useamman projektin. - Tiimi oppii projektityön eri vaiheet ja projektihallinnan työkaluja. - Työskentelyn aikana ja lopuksi tiimit analysoivat työn tulosta ja oppimistaan. - Opiskelijat perustavat NY-yrityksen projektien taloushallinnon työkaluksi.

tutummaksi - Tutustua liiketoiminnan eri osa-alueisiin ja johonkin tarkemmin (liikeidea, ym- päristöanalyysi, kilpailuanalyysi, rahoi- tus, kannattavuus ja markkinointi) Toteutus Kurssin aikana opiskelijaryhmän voimin suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan projekti, joka voi olla esimerkiksi tapahtuman, palvelun tai tuotteen kehittäminen/ tuottaminen. Mieluiten projekti tehdään koulun osuuskunnan johonkin toimialueeseen liittyen, mutta tämä ei ole ehdoton vaatimus.

Arviointi Kurssin aikana pidetään oppimispäivä1.Opiskelijat kirjaa, jonka sisältö muodostuu tehdyistä - Arvioivat omaa yksilöllistä oppimistaan, tehtävistä ja oman oppimisen arvioinnista. tiimioppimistaan ja projektioppimistaan Kurssin päätteeksi suoritetaan itsear suullisesti ja kirjallisesti opiskelun aikana. viointi, josta annetaan palaute. Lisäksi projektin tavoitteiden ja toteutuksen osalta 2. Tiimi käydään ryhmän yhteinen purkupalaveri. Tiimi arvioi omaa työskentelyään. Kurssista tulee suoritusmerkintä. Arviointi

3. Projektissa

Valmentajien arviointityökaluna ovat arviointikeskustelu ja opiskelijan kirjalliset näytöt. Asiakasarviointia käytetään projektien onnistumista arvioidessa Yrittäjyysprojektin kurssi (YH8, Kuopio) Tavoite - Vastuunotto omasta ja ryhmän työskentelystä - Vuorovaikutustaitojen kehittyminen - Ymmärtää paremmin omia vahvuus- ja heikkousalueita - Hahmottaa ja houkutella ulos jokaisen omaa luovuutta ja rohkeutta - Parantaa kykyä riskien ottamiseen ja epäonnistumisen sietämiseen - Tehdä yrittäjämäinen elämänasenne

Messuprojekti (Yhteiset projektit, Karhula) Tavoite - Saada kokemus projektioppimisen prosessista, ideoinnista suunnittelun ja toteutuksen kautta arviointiin. - Kehittää ideointi- ja suunnittelukykyä, projektin vaiheiden valmistelukykyä, toteutuksen hallintaa sekä ryhmätyö- ja esiintymistaitoja. - Vastuu toteutuksen laadusta messu- yrityksille ja muille yhteistyötahoille. Toteutus Messujen yläteemana on ”Elämän valinnat” - alateemat vaihtuvat ja perustuvat lukion aihekokonaisuuksiin - Yrityksille maksullinen messupaikka hintaan sisältyy mainonta ja markkinointi, sähkö, pöytä, pöytäliina, roskakori, seinäkkeet sekä opiskelija-assistentti

9


- Messuyritykset, standien luonne ja oppimistehtävät liittyvät kulloiseenkin alateemaan - Koulun tapahtuma ja yleisötapahtuma: asiantuntijaluentoja sekä opiskelijoille että yleisölle, yleisökilpailuja, muoti- näytös, musiikkiesityksiä, kahvio tms. - Kaksipäiväiset messut (pe klo 10-16 ja la klo 9-14) lukion liikuntasalissa, järjestetään joka toinen vuosi - Opiskelijan rooli messuassistenttina: hankkii yhteistyöyrityksen, tutustuu siihen sekä yhdessä yrittäjän kanssa suunnittelee ja toteuttaa messustandin - ÄI 14 Yritysviestintä-kurssilaiset suun- nittelevat ja toteuttavat messujen markkinoinnin Arviointi Projektiraportti, opiskelijan itsearviointi, yhteistyökumppanien palaute, suoritusmerkintä Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi YH6 (Salon lukio)

- Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan, ideoimaan ja toteuttamaan yrityselämäs- sä tarvittavia toimintamalleja. Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opet- tajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään pro- jektiin. Projekti voi olla esim. Lukiodii- li yhteistyössä YritysSalon kanssa tai Nuori Yrittäjyys -projekti tai jokin koulun tai opiskelijan itse luoma pro- jekti, jossa yrittäjyys ja yritteliäisyys ovat keskiössä. Arviointi - Suoritusmerkintä suunnitelman mukaisen projektin toteuttamisesta ja projektin raportoinnista, johon sisältyy myös projektin itsearviointi. Palautetta kerätään myös yhteistyökumppaneilta. II Yrittäjämäinen toiminta ja luovuus Paras idea kilpailu (YRI8, Hämeenlinna)

Tavoite Kilpailun tarkoituksena on tuottaa uusia Tavoite tuotteita tai palveluita vuosittain vaihtovil- Tarjota opiskelijoille mahdollisuus tutus- la teemoilla. tua yrittäjyyteen käytännössä oma- kohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityösken- Toteutus telynä. Kilpailu alkaa aivoriihellä, jonka päät- Oppilas oppii sosiaalisia taitoja ja teeksi ryhmissä tuotetut ideat kilpailevat yhteistyötaitoja sekä oppii verkostoitu- jatkoon pääsystä. Jatkoon päässeitä ideoita maan. Oppilas oppii toimimaan aktii- kehitetään eteenpäin hautomopäiväs visena yhteiskunnan jäsenenä. Oppi- sä, jossa perehdytään mahdollisuuksien las oppii kehittämään itsessään sellaisia mukaan ja ideasta riippuen esim. mark tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän kinointiin, tuotesuunnitteluun ja toteu tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myö- tukseen. Jatkoon päässeet ideat kilpailevat hemmin työelämässä riippumatta siitä, voitosta finaalitapahtumassa, jossa yritys työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä yhteistyöraati arvioi ideat ennalta mää vai toisen palveluksessa. rätyin kriteerein ja valitsee voittajaidean. - Oppilas perehtyy valmiiseen projektiin Kilpailussa painotetaan idean tuoreutta tai luo ja rajaa oman projektin toiminta ja omaperäisyyttä sekä arvioidaan idean mallin. esittelyä ja ryhmäläisten esiintymistaitoja Toteutus Arviointi - Oppilas tutustuu yrityselämään ja toteut- Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja taa yrittäjän työtehtäviä projektissa. kaikista kilpailutöistä annetaan sanalli-

10

nen palaute, jossa arvioidaan prosessia ja esiintymistaitojen kehittymistä sekä idean synnyttämistä. Palautteen antavat yritysyhteistyöraadin edustajat. Omituisten otusten kerho (YRI19/luovuuskerho, Hämeenlinna) Tavoite Ryhmätoiminnan avulla edistetään luovuutta yksilötasolla sekä oppilaitoskulttuurissa. Tavoitteena kehittää kouluhautomomalli. Toteutus Opiskellaan luovuuden teoriaa ja tehdään käytännön harjoituksia. Kurssi toteutetaan koko lukion aikana kurssitarjottimesta irrallaan. Arviointi Aktiivinen osallistuminen. Oppimispäiväkirjan palauttaminen ja itsearviointi. Suoritusmerkintä. Yrittäjyyskurssi I (YH6, Kuopio) Tavoite - Ensimmäisenä tavoitteena on omakoh- taisen näkemyksen luominen yrittäjyy- den merkityksestä yhteiskunnalle, yhtei- söille ja yksilöille nykyajan maailmassa. - Toisena tavoitteena on antaa kuva yrittäjyydestä ammatillisena vaihto- ehtona hyvine ja huonoine puolineen. - Kolmantena tavoitteena on synnyttää yrittäjämäistä käyttäytymistä kurssi- työskentelyn avulla Toteutus - Kurssilla tutustutaan yrittäjyyden, yritteliäisyyden ja yrittäjän käsitteisiin niin teorioiden kuin käytännön elämän näkökulmasta. - Kurssilla käydään läpi erilaiset yritys- muodot, tehdään yritysvierailuja ja haas-

tatellaan yrittäjiä - Kehitellään oma liikeidea, joka voidaan ajatella toteutettavaksi oikeasti. - Tehdään portfolio, jonka avulla avataan yrittäjyyden/yritteliäisyyden käsitteitä Arviointi Kurssin aikana pidetään oppimispäiväkirjaa, jonka sisältö muodostuu tehdyistä tehtävistä ja oman oppimisen arvioinnista. Kurssin päätteeksi suoritetaan itsearviointi, josta annetaan palaute. Kurssista tulee suoritusmerkintä. Liikunnanohjaus ja liikuntayrittäjyys (Li8, Karhula) Tavoite - Innostaa ja rohkaista opiskelijaa löytä- mään sisäinen yrittäjä itsestään. - Kehittää opiskelijan itsenäisiä suunnit- teluvalmiuksia, itsearviointitaitoja, esiin- tymistaitoja sekä yhteistyö- ja vuoro- vaikutustaitoja. - Avata myös näkökulmia alan ulkoiseen yrittäjyyteen Toteutus - eri liikuntamuotojen ohjaus - kukin suunnittelee ja ohjaa yhden liikunta- kerran - liikunta- ja terveysalan yrityksiin tutus- tuminen - 3-4 paikallista alan yritystä/ yrittäjää - liikuntatapahtuman suunnittelu ja to- teutus - koulun liikuntapäivän tai muun liikuntatapahtuman järjestäminen yhteistyössä yrityksen, päiväkodin tai muun yhteistyötahon kanssa - yhteiset suunnittelutunnit, opiskelijoiden ohjaamat liikuntatunnit, yritys- tai yrit- täjävierailut, liikuntatapahtuman järjes- telyt Arviointi - Ohjaustuokioiden itsearviointi ja vertais- arviointi, Oppimispäiväkirja, Suoritus- merkintä

11


Sisäinen yrittäjyys (YRI4, Hämeenlinna) Tavoite Kuinka kehitän omaa opiskeluani yksin ja ryhmässä? Kurssin tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu - ottamaan käyttöön leikkiä ja luovuutta sekä ymmärtämään lukio-opinnot osana koko omaa elämänpiiriään - luottamaan itseensä ja ottamaan hallittuja riskejä - löytämään keinoja tavoitteelliseen ja vastuulliseen työskentelyyn - kehittämään vuorovaikutustaitojaan - toimimaan aktiivisesti oman koulunsa (ja yhteiskunnan) kehittämiseksi - tutustumaan yrittäjämäiseen elämänasenteeseen

kykyä - oppia löytämään oma luovuus - pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toimintatavan oppiminen - tutustutaan yrittäjämäiseen toimintaan. Toteutus Kurssin aluksi opiskelijat ryhmäytetään. Ensimmäisellä kurssilla suunnitellaan projektin varainhankinta. Varainhankinnan toteutus. Arviointi

Palautekeskustelut osaprojektien toteuttamisen jälkeen. Suoritusmerkintä. Kansainvälisyys ”Härmästä maailmalle” (Ky 2)

Tavoite - jatketaan toimintaa 1. kurssin tavoitToteutus teiden mukaisesti kurssin taloudellisen 1.vuosikurssin opiskelijoille yhteinen tavoitteen saavuttamiseksi, opintojakso opinto-ohjauksen ½ kurssin jatkona. Kurssi koostuu käytännön harjoi- - kansainvälinen kanssakäyminen, tuksista mm. aivoriihi, ilmaisutaito, tavoi- - eurooppalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen, te- ja motivaatiojana, ideakävely, mediaseuranta, työelämätaitojen avaaminen ja - vieraskielisen kommunikaatiotaidon oma kehittymissuunnitelma, aloitteenteko, lisääminen. tutustuminen vapaaehtoistyöhön sekä Toteutus pelit ja leikit osana oppimista. Yhteistoiminnallisesti opiskellaan teoriaa sisäisestä Jatketaan varainhankintaa 1. kurssin yrittäjyydestä asian käsitteellistämiseksi ja teemojen puitteissa. Valmistaudutaan kurssiin sisältyvään matkaan tekemällä merkitysten löytämiseksi. tutkielmia kurssin kohdealueesta ja valitusta teemasta. Matka merkittävään kultArviointi tuurikohteeseen. Tutustumisia sovittuihin Kurssin aikana pidetään ohjattua oppiteemoihin ja aiheisiin, joista on koulussa mispäiväkirjaa ja sen päätteeksi tehdään laaja itsearviointi, josta annetaan palaute. työstetty tutkielmia. Matkan kesto noin viikko. Suoritusmerkintä. Kansainvälisyys ja yrittäjyys (Ky 1- 2, Härmä) Opiskelija valitsee molemmat kurssit Yrittäjyys (Ky1) Tavoite - oppia toimimaan ryhmän jäsenenä - kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisu

12

Arviointi Tutkielmat arvioidaan suoritusmerkinnällä. Palautetilaisuus matkan jälkeen. Suoritusmerkintä koko kurssista.

Business Cafe (Muurame) Opiskelijoiden hoitama ja brändäämä tuote. Cafessa koulutetaan paikallisia yrittäjäjärjestön, opettajakunnan tai muun työpaikan henkilöstöä mm. sosiaalisen median tai vastaavan aikuisille vieraan ympäristön maailmaan. Projektiryhmä toteuttaa learning cafe -menetelmällä koulutustilaisuuden, jonka he suunnittelevat sisältöineen, hinnoittelevat ja toteuttavat koulutuksen. Yrittäjyyskasvatuksen leirikurssi (YR2, Valkeala) Tavoitte NY 24h -leirillä opitaan luovaa ajattelua, ideointia, sosiaalisia taitoja ja löydetään omia vahvuuksia. Opiskelija saa käsityksen yritystoiminnan kokonaisuudesta. Opiskelija ymmärtää, että yritystoiminnassa ja työelämässä toimitaan yhteistyössä. Tutorina opiskelija oppii ohjamaan nuorempia opiskelijoita. Hän ymmärtää kannustavan ja myönteisen ilmapiirin tärkeyden leirillä sekä oppimisessa. Opiskelija ymmärtää, että tavoitteet saavutetaan, kun koko ryhmä antaa oman parhaan panoksensa sekä ryhmässä että yksilönä. leirikurssin keskeiset sisällöt ovat - idean etsiminen ja kehittäminen liikeideaksi - liiketoimintasuunnitelman tekeminen sähköiseen muotoon - ryhmän SWOT - analyysi - markkinointisuunnitelma - idean kannattavuuden arviointi - esiintymistaidot yritystoiminnassa - vuorovaikutustaidot ja yhteistyön tehostaminen - tiimihengen kohottamisvalmennus - tavoitteiden saavuttaminen ja yritysesittely Toteutus Kurssi toteutetaan Nuori Yrittäjyys ry:n luoman NY24h-leirikonseptin avulla. NY 24h -leirin käytännönläheinen opetus ta-

pahtuu ”Learning by Doing” -periaatteella. NY 24h -leirin ohjattu ohjelma rakentuu yhteisluennoista ja tietoiskusta sekä pienistä ja suurista rastitehtävistä. Tehtävärastit ovat tieto, taito ja toimintarasteja. Toimintarastien pääasiallinen tavoite on leiriläisten vireystilan ylläpitäminen ja nostaminen. Rastien aikana ideoidaan uutta ja kehitetään ideasta yritysesitys. Leiri huipentuu yhteiseen tilaisuuteen, jossa oppilaat esittävät luomansa yrityksen tarinan ja uudet innovatiiviset ideat. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun opiskelija on osallistunut yhdelle leirille opiskelijana sekä osallistunut leirin ohjaajakoulutukseen, leirin suunnitteluun ja ohjaamiseen hyväksyttävästi. Ohjaajan tulee osallistua ennen leiriä ohjaajakoulutukseen sekä leirin suunnittelukokouksiin (2-4). Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi (YR4, Valkeala) Tavoite Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä toteutettavista oppimiskokonaisuuksista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - omaksuu omaehtoista yritteliäisyyttä, pyrkii toimissaan tavoitteellisesti parempaan suoritukseen - työskentelee aloitteellisesti, vastuullisesti ja on kiinnostunut kokonaisuuden menestyksestä - kehittyy ongelmanratkaisijana ja tiimityöskentelijänä - saa onnistumisen kokemuksia - kasvaa yhteisön jäsenenä - kokee yhteisöllisyyttä

13


Toteutus Kurssin keskeiset sisällöt ovat - Yksi tai useampi yrittäjyyskasvatukseen liittyvä projekti - Kyse voi olla useamman koulun yhteistyössä toteutettavasta projektista Kurssilla voidaan käyttää monipuolisia projektioppimisen tapoja. Opiskelija osallistuu selkeästi opettajan kanssa määriteltyyn tavoitteelliseen projektiin tai useampaan osaprojektiin. Työmenetelminä käytetään yksilö, pari- ja tiimityötä. Suositaan toiminnallisuutta, aktiivisuutta ja opiskelijan asettamista vastuulliseen asemaan projektin toteutumisessa. Lopputuotos voi olla näytelmä, teemapäivä, oppimispäiväkirja, portfolio tms. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun opettajan kanssa sovittu projekti/osaprojektit on toteutettu ja niihin mahdollisesti liittyvät kirjalliset työt esim. oppimispäiväkirja tai portfolio on tehty. International Business Twinning (IBT) YH7 (Salon lukio) Tavoite - Kurssi tarjoaa opiskelijoille mahdolli- suuksia tutustua alueen elinkeino- elämään ja hahmottaa yrittäjyyteen tarvittavia valmiuksia. - Kurssi mahdollistaa opiskelijoiden kansainvälistymisen opiskelijavaihdon ja Internetissä tapahtuvan vuorovaikutuk- sen kautta.

opiskelijoina. - Opiskelijoilla on kummiyritykset, joissa he käyvät vierailulla ja valmistavat multi mediaesityksen kummiyrityksensä toiminnasta. - Työskentelyssä ja kommunikoinnissa käytetään Moodlea ja Facebookia. - Ryhmä kokoontuu vuosittain vaihtuvi- en teemojen mukaisesti noin kerran kuukaudessa; luennot räätälöidään ajankohtaisten teemojen mukaan yhdes- sä ammattikorkeakoulun ja YritysSalon kanssa. - Lukuvuoden päätteeksi järjestetään yhteinen konferenssi jossakin projektiin osallistuvassa maassa, jonne kokoontuvat kurssin opiskelijat kaikista osallistuvis- ta maista ja esittelevät kurssin aikana valmistamansa opintotehtävät. Arviointi - Suoritusmerkintään edellytetään opiske- lijan pitämä oppimispäiväkirja Moodles- sa ja kummiyrityksestä tehty multime- dia-esitys. - Opiskelijoiden itsearviointi ja kurssi- palaute on olennaisena osana prosessia. Lukiodiili (YR1, Uudenkaupungin lukio)

Tavoite Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan yrittäjämäistä asennetta, kehittää opiskelijan tiimitoimintavalmiuksia sekä vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja itsensä johtamisen taitoa tekemällä oppimisen kautta. Näiden lisäksi tavoitteena on myönteisen Toteutus yrittäjyyskulttuurin ja asenneilmapiirin - Salon lukioiden ja Salon seudun ammat- kehittäminen. Samalla tiivistetään koulu tioppilaitoksen opiskelijat työskentelevät ja elinkeinotoimen yhteistyötä ja tuetaan neljän Salon ystävyyskaupungin lukion toiminnallisuutta korostavia opetus- ja (Anija (Viro), Elva (Viro), Rzhev (Venäjä) oppimismenetelmiä. ja Gárdony (Unkari)) kanssa samankal- taisten opintotehtävien parissa luku- Toteutus vuoden ajan. Oppilasryhmät saavat yhteistyöyritykseltä - Turun ammattikorkeakoulun Salon yksi- esim. liiketoimintaosaamiseen (myynti, kön opiskelijat toimivat kurssilla tutor- markkinointi jne) liittyvän tehtävän, joka

14

ratkaistaan annettuun ajankohtaan mennessä. Tämän jälkeen yrityksen edustajat antavat siitä rakentavaa palautetta ja valitsevat voittajan. Tehtäviä on kurssia kohden 3-5 riippuen tehtävien laajuudesta.

teliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana on yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssilla ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilö- tai ryhmätyönä liikeidea. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen.

Arviointi Opintokokonaisuuden arviointityökaluina käytetään oppimispäiväkirjaa ja itsearviointia. Jokaisen tehtävän jälkeen käydään palautekeskustelu, johon osallistuu myös Kurssin tavoitteena on, että opiskelija yhteistyökumppani. Kurssista saa suoritus- - saa monipuolista ja syventävää tietoa merkinnän. yritystaloudesta ja sen merkityksestä kansantaloudelle III Ammattina yrittäjä - oppii näkemään paikalliset mahdolli- suudet yrittäjämäiseen toimintaan Näkökulmia yrittäjyyteen - tuntee yrittäjyyteen liittyvää toiminta- (YH7, Karhula) ympäristöä ja siihen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tavoite - ymmärtää yritystalouden merkityksen - Hahmottaa eri toimialojen yrittäjyyden omalle, lähiympäristön ja Suomen rakenteita, mahdollisuuksia ja vaati- hyvinvoinnille. muksia - kehittää itsessään sellaisia tietoja, taitoja - Syventää tietoja yrityksen markkinoin- ja asenteita, joita hän tarvitsee opiske- nista ja taloudenpidosta luaikanaan sekä myöhemmin työelä- mässä riippumatta siitä, työskenteleekö Toteutus hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen Kontaktiopetus, yritys- ja yrittäjävierai palveluksessa. lut, yrittäjäjärjestöjen luennot seuraavista - saa yrittämisestä ja yrittäjyydestä amma- sisällöistä: tinvalintaan ja jatko-opintoihin tietoja ja - suomalaiseen elinkeinorakenteeseen tarpeellisia valmiuksia. perehtyminen - kehittää itsessään sisäisen yrittäjyyden - paikalliseen elinkeinorakenteeseen ominaisuuksia: aloitteellisuutta, pää- tutustuminen määrätietoisuutta, yhteistyökykyisyyttä - yrittäjän arki ja osallistuvuutta. - yritystoimintaa tukeviin tahoihin tutustuminen Kurssin keskeiset sisällöt ovat - yrityksen markkinointi- ja - Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys talousosaaminen henkilökohtaisena ratkaisuna - Paikalliset yrittäjät esimerkkeinä Arviointi - Yrittäjämäinen toiminta ja Tutkielma, suoritusmerkintä persoonallisuus - Yrittäjän arkipäivää Yrittäväksi kansalaiseksi - Paikalliset mahdollisuudet yrittäjyyteen (YR1, Valkeala) - Lähiympäristön yritysrakenne. Yrittäjäjärjestö. Tavoite - Lähiympäristön resurssit ja Kurssilla kannustetaan opiskelijaa yrit mahdollisuudet

15


- Yritysidea sekä sen suunnittelu ja opiskelijat yrityksen perustoimintoihin testaaminen - opetella yrittäjyyden arkea paikallisiin - oman liikeidean ideointi yksin tai yrityksiin tutustumalla ryhmässä - opiskella yrittäjämäistä käyttäytymistä - aloittavan yrittäjän tietolähteet ja kurssityöskentelyn avulla niiden hyödyntäminen - antaa opiskelijoille työkaluja aloitteel- - liikeidean vahvuudet, heikkoudet, lisuuteen ja vastuunkantamiseen mahdollisuudet ja uhat (SWOT) - Yrityksen perustaminen, yritysmuodot Toteutus ja lainsäädäntö - vaihtelevasti eri opetus- ja toiminta- - Markkinointi, asiakkaat, riskien- muotoja: Oman liikeidean suunnittelua hallinta ja toteuttamista, asiantuntijaesityksiä ja - Aloittavan yrityksen rahoitus ja yritysvierailuja. yhteistyökumppanit Arviointi Toteutus - kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti (S). Opiskelija saa kurssista suoritusmererilaisia opetusmenetelmiä. Suositaan toi- kinnän, kun hän on tehnyt kurssilla etukäminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmäteen sovitut tehtävät. työvalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Opiskelijaa kannustetaan luovaan ajatteyri Teho-TET luun sekä omatoimisuuteen, itsenäiseen (YRI15, Hämeenlinna) tiedon hakemiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen. Työmenetelmien valinnasTavoite sa tavoitteena on yritteliäs, itsenäinen ja Opiskelija tutustuu käytännössä yrittäjyyrohkea yksilö, joka ymmärtää yhteiskunteen. Tavoitteena on, että hän tetin aikana nallisen vastuunsa. Opiskelun apuna voitutustuu paitsi alan työtehtäviin myös daan käyttää erilaisia materiaaleja kuten yrittäjän arkeen sekä yritykseen ja näkee yleis- ja erikoisteoksia, arkistolähteitä ja yrittäjänä toimimisen todellisena mahdoldokumentteja, joukkotiedotuksen tekstejä lisuutena ja vaihtoehtona tulevana ammaja ohjelmia sekä tietokantoja. Asiantuntinvalintanaan. tijavierailut ja tutustumiskäynnit ovat olennainen osa kurssia. Toteutus Noin viikon mittainen työelämään tutusArviointi tumisjakso lukion yrittäjyyslinjan toisen Kurssi arvioidaan kurssityönä tehtävän vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelijat liiketoimintasuunnitelman sekä kurssin ai- tekevät aluksi ammatinvalintatestin, jonka kana suoritettujen kirjallisten tehtävien tai avulla pyritään hankkimaan tet-paikka esitelmien tai pienimuotoisten tutkimusten yrityksessä siltä alalta, johon opiskelija on perusteella suoritusmerkinnällä. suuntautunut. Tet-jakson aikana opiskelija hakee vastauksia kysymyksiin koskien Mitä yrittäjyys on? yritystä ja yrittäjän työtä. TET- paikoiksi (YK1, Lappajärvi) pyritään saamaan yrityksiä pk-sektorilta, jossa opiskelijalla olisi todellinen mahdolTavoite lisuus päästä seuraamaan yrittäjää ja komKurssi on yrittäjyyskasvatuksen peruskurs- munikoimaan hänen kanssaan. si, joka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija yrittämisen maailmaan tutustuttaa

16

Arviointi Suoritusmerkintä. Reflektointi ja raportti. Yrittämisen idea – mitä yrittäjyys on? (Juankoski YR1) Tavoite Kurssi on yrittäjyyskasvatuksen peruskurssi. Tavoitteena on - oppia ymmärtämään yrittäjyyttä sekä yritteliäänä elämänasenteena että ammattina - tutustuttaa opiskelijat yrityksen perus- toimintoihin sekä eri yritysmuotoihin Toteutus - Kurssilla perehdytään mm. yrityksen perustamiseen sekä tehdään yritys- vierailuja - tehdään yritysvierailuja ja haastatellaan yrittäjiä - kehitellään omaa liikeideaa, jonka voisi ajatella toteutettavaksi oikeasti. Arviointi Opiskelija tekee oppimispäiväkirjan, jonka sisältö muodostuu tehdyistä tehtävistä ja oman oppimisen arvioinnista. Kurssin päätteeksi suoritetaan itsearviointi, josta annetaan palaute. Suoritusmerkintä (S).

Arviointi Itsearviointi, josta annetaan palaute. Suoritusmerkintä (S) Nuori Yrittäjä 24 h leiri (Juankoski YR3) Tavoite NY 24h -leirillä ryhmäoppiminen kehittää vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä ongelmanratkaisukykyjä. Tämän lisäksi tavoitteena on oppia asettamaan tavoitteita ja ottamaan vastuuta sekä omasta että ryhmänsä toiminnasta. Leirin aikana kehitetään lisäksi esiintymistaitoja innostavassa ympäristössä ja rohkaistaan oppilaita aktiiviseen toimintaan. Leirin jälkeen osallistujat ymmärtävät yrittäjyyden / yritystoiminnan kokonaisuuden ja huomaavat, että yrittäjämäistä toimintatapaa, taitoja ja ominaisuuksia tarvitaan kaikessa työssä ja työelämässä. Toteutus Opiskelijat osallistuvat vuorokauden mittaiselle leirille, jossa ryhmittäin suoritetaan etukäteen annettua tehtävää ohjaajien opastaessa ongelmakohdissa. Leirin lopuksi ryhmät esittelevät tuotoksensa. Arviointi

Toiminta osuuskunnan hallituksessa (Juankoski YR2) Tavoite - opiskella yrittäjyyttä käytännön liiketoiminnan kautta. Harjoitella olemassa olevan yrityksen hallinnollisten asioitten hoitamista. Suunnitella tulevaa toimintaa ja kehittää yritystä eteenpäin. Toteutus Juankosken lukion työosuuskunta Pisneksellä on oma vuosittain valittava opiskelijahallitus. Opiskelijahallituksessa opiskelijoille on jaettu erilaisia vastuualueita ja tehtäviä. Kurssiin kuuluu myös yritysvierailuita.

Ryhmät tekevät itsearvioinnin työskentelystään. Lisäksi ohjaajat arvioivat työskentelyn ja tuotoksen loppukeskustelussa. Suoritusmerkintä (S). Nuori Yrittäjä leirin - kouluttajakurssi (Juankoski YR4) Tavoite Kouluttajakurssin tavoitteena on syventää vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi tavoitteena on oppia ryhmänohjaustaitoja. Toteutus Ny Nuori Yrittäjä leirin toteuttamista yhdessä lukion henkilökunnan kanssa.

17


Opiskelijat osallistuvat NY12h ja NY24h –leirien ohjaajakoulutukseen sekä suunnittelevat leirien ohjelman. Opiskelijat ovat mukana toteuttamassa kurssia ja toimivat kouluttajana em. leireillä. Arviointi Opiskelijat pitävät ohjattua oppimispäiväkirjaa ja tekevät itsearvioinnin. Suoritusmerkintä (S) Lukio-TET (Juankoski YR5)

näytelmä, teemapäivä). Arviointi - kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun opettajan kanssa sovitut projektit on toteutettu. - osana arviointia voidaan käyttää myös itsearviointia ja opetuskeskustelua. Käytännön yrittäjyys (YR3, Valkeala)

Tavoite Opiskelijalle annetaan mahdollisuus Tavoite tutustua yrittäjyyteen käytännössä omaOpiskelija oppii työelämätaitoja käytänkohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityöskentenössä työelämään tutustumisjaksolla. lynä. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat itse jonkin konkreettisen projektin Toteutus tai yritysidean. Kurssi voidaan toteuttaa Viikon mittainen työelämään tutustumiNuori Yrittäjyys -yhdistyksen ohjelman ja nen. Opiskelija hankkii itse työpaikan ja materiaalin avustuksella, joka takaa hyvät tekee oppimispäiväkirjaa viikosta. TET onnistumisen mahdollisuudet. Kurssin jakso suoritetaan vain koulujen lomatavoitteena on oppia aidosti oman yritykaikoina. sen/projektin aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan yrittäjän arkea ja yrittäArviointi jämäistä elämäntapaa. Kurssin tavoitteena Oppimispäiväkirja, jossa itsearviointi. on, että opiskelija Suoritusmerkintä (S) - saa monipuolista ja syventävää tietoa yritystaloudesta ja sen merkityksestä Käytännön yrittäjyys kansantaloudelle (YK2, Lappajärvi) - oppii näkemään paikalliset mahdollisuu- det yrittäjämäiseen toimintaan Tavoite - tuntee yrittäjyyteen liittyvää toiminta- - opiskelijat oppivat tiimityön perusteet ja ympäristöä ja siihen liittyviä vahvuuksia, osaavat toimia osana erilaisia yhteisöjä heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia - opiskelijat tottuvat vastuulliseen, tavoit- - ymmärtää yritystalouden merkityksen teelliseen ja tulokselliseen yhteistyöhön omalle, lähiympäristön ja Suomen - opiskelijat saavat onnistumisen hyvinvoinnille kokemuksia erilaisten projektien kautta - oppii verkostoitumaan - oppii sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja Toteutus oppii toimimaan aktiivisena yhteiskun- Projektikurssi, jonka aikana opiskelijat nan jäsenenä toteuttavat käytännössä YK1 kurssilla Keskeiset sisällöt kurssilla ovat opittuja asioita. - yrityksen/projektin aloittaminen Kurssin tarkoituksena on antaa koko- - markkinointi, asiakkaat, riskienhallinta naiskuva yrityksen perustoiminnoista. - yritysmuodot ja lainsäädäntö - oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat - yrityksen/projektin rahoitus; verotus, yhteisiä projekteja esim. järjestävät työnantajamaksut, rahan kierto, kustan- yhdessä jonkun tapahtuman (messut, nukset, hinnoittelu, kirjanpito

18

- muut yhteiskunnalliset velvoitteet - kansainvälisyys; toiminta kansainvälisillä markkinoilla, ulkomaankaupan rakenne, yrittäjän EU-tietous, ulkomaankaupan tietolähteet - yrittäjän arkipäivä Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, mutta suositaan toiminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmätyövalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Jos perustetaan yritys, sen liiketoimintasuunnitelma ja kirjanpito ovat kurssin kirjallinen lopputuotos. Jos kysymyksessä on projekti, erilaiset suunnitelmat, portfoliot ja muut tuotokset ovat lopputuotos. Opiskelun apuna voidaan käyttää erilaisia materiaaleja kuten yleisja erikoisteoksia, arkistolähteitä ja dokumentteja, joukkotiedotuksen tekstejä ja ohjelmia sekä tietokantoja. Kurssi voidaan toteuttaa Nuori Yrittäjyys Vuosi yrittäjänä -ohjelman avulla. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun kurssin alussa sovittu tehtävä on saatu päätökseen. Yrittäjyys (YH05, Elimäki) Tavoite Tarjoaa opiskelijoille perustietoa yrittäjyydestä. Kurssin tavoitteena on tarkastella yrittäjyyttä niin ammattina, kuin elämänasenteenakin. Kiinteä osa kurssin suoritusta on yrittäjyyteen liittyvän projektin toteuttaminen. Toteutus Kurssi pyritään toteuttamaan lukuvuosittain. Kurssiin sisältyy luokkaopetuksen lisäksi projektityöskentelyä. Arviointi hyväksytty/hylätty

Työ- tai projektikurssi (Muuramen lukio) Opiskelijan itsenäisesti suorittama harraste- työ tai projektikurssi näyttökoetyyliin. Opiskelija tekee esim. työtä kouluaikana (ei loma-ajat) vähintään 38 h. Opiskelija raportoi tehtävästään; mitä on tehnyt, mitä on oppinut, mikä on ollut haastavaa tehtävässä jne. Työnantaja kirjoittaa tehtävistä ja työtunneista todistuksen sekä opiskelija esittelee yrityksen raportissaan. Yritysesittelyssä opiskelija tutkailee yrityksen talousasioita kuten liikevaihtoa, tuloslaskelmaa, tasetta, kannattavuutta ja omavaraisastetta. Yrittäväksi kansalaiseksi (YH6, Kouvola) Tavoite Kurssi kannustaa opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdyttää yrittäjyyteen paikallisten avulla. Lähtökohtana ovat omat kokemukset ja ajatukset sekä yhteistyö paikallisten yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Kurssilla ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilö- tai ryhmätyönä liikeideoita ja/tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija - kehittää itsessään sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskente- leekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa - saa yrittämisestä ja yrittäjyydestä ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin tietoja ja tarpeellisia valmiuksia Tavoitteiden toteutumista mahdollistavat kurssin keskeiset sisällöt, jotka ovat - yritteliäisyys ja yrittäjyys henkilö- kohtaisena ratkaisuna, paikalliset yrittäjät esimerkkeinä

19


- yrittäjämäinen toiminta ja persoonal- lisuus; sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys, luovuus, yrittäjän etiikka - yrittäjän arki - paikalliset mahdollisuudet yrittäjyyteen - lähiympäristön yritysrakenne. Yrittäjä- järjestö. - lähiympäristön resurssit ja mahdolli- suudet - yritysidea sekä sen suunnittelu ja testaaminen - oman liikeidean ideointi ja tekniikoita ideoiden tuottamiseen ja jalostamiseen - aloittavan yrittäjän tietolähteet - liikeidean vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (SWOT) - yritysmuodot ja lainsäädäntö - muut yhteiskunnalliset velvoitteet Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Suositaan toiminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmätyövalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Opiskelijaa kannustetaan luovaan ajatteluun sekä omatoimisuuteen, itsenäiseen tiedon hakemiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen. Kurssilla voidaan kuunnella, katsoa, kirjoittaa, lukea, keskustella ja väitellä. Työmenetelmien valinnassa tavoitteena on yritteliäs, itsenäinen ja rohkea yksilö, joka ymmärtää yhteiskunnallisen vastuunsa. Asiantuntijavierailut ja tutustumiskäynnit ovat olennainen osa kurssia. Kurssiin voidaan liittää osallistuminen NY24h-leiriin. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun kurssin alussa sovitut vierailut, osallistumiset ja tehtävät on tehty. Arvioinnissa voidaan käyttää myös itsearviointia ja opetuskeskustelua.

20

Käytännön yrittäjyys (YH7, Kouvola) Tavoite Opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen käytännössä omakohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityöskentelynä. Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä toteutettavista oppimiskokonaisuuksista. Opiskelijat osallistuvat itse jonkin konkreettisen projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssin tavoitteena on oppia jonkin projektin aloittamisen ja hoitamisen kautta tuntemaan verkottumista, projektinhallintaa, tiimityöskentelyä, yrittäjän arkea ja yrittäjämäistä elämäntapaa. Osa kurssista voi olla osallistumista NY24h-leirin suunnitteluun ja 1-2 leirillä tutorina olemiseen. Osa kurssista voi olla osallistumista NY24h-leirin suunnitteluun ja 1-2 leirillä tutorina olemiseen. Tavoitteena on, että opiskelija - saa monipuolista ja syventävää tietoa yritystaloudesta ja sen merkityksestä kansantaloudelle - oppii näkemään paikalliset mahdollisuu- det yrittäjämäiseen toimintaan - tuntee yrittäjyyteen liittyvää toimintaym- päristöä ja siihen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia - ymmärtää yritystalouden merkityksen omalle, lähiympäristön ja Suomen hyvinvoinnille - oppii verkostoitumaan - oppii sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja - oppii toimimaan aktiivisena yhteiskun- nan jäsenenä

Tavoitteisiin pääsemistä tukevat kurssin keskeiset sisällöt, jotka ovat - Yrityksen/projektin aloittaminen ja hallinnointi - Markkinointi, asiakkaat, riskienhallinta - Yrityksen/projektin rahoitus; verotus, työnantajamaksut, rahan kierto, kustan- nukset, hinnoittelu, kirjanpito -Yrityksen/projektin verkostot Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, mutta suositaan toiminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmätyövalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Jos perustetaan yritys, sen liiketoimintasuunnitelma ja kirjanpito ovat kurssin kirjallinen lopputuotos. Jos kysymyksessä on projekti, erilaiset suunnitelmat, portfoliot ja muut tuotokset ovat lopputuotos. Opiskelun apuna voidaan käyttää erilaisia materiaaleja kuten yleisja erikoisteoksia, arkistolähteitä ja dokumentteja, joukkotiedotuksen tekstejä ja ohjelmia sekä tietokantoja. Jos opiskelija osallistuu tutori-toimintaan on leirin suunnittelu ja ohjaus osa opiskelua. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun opettajan kanssa sovittu projekti/osaprojektit on toteutettu ja niihin mahdollisesti liittyvät kirjalliset työt esim. oppimispäiväkirja tai portfolio on tehty. Arvioinnissa voidaan käyttää myös itsearviointia ja opetuskeskustelua. Yrittäjyyskasvatuksen projektikurssi, vuosi yrittäjänä (YH8, Kouvola) Opiskelija osallistuu yhteen opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään suurempaan projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman, messujen yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai pienessä ryhmässä. Projekti voi olla myös NY-yhdistyksen Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Projekti tai

harjoitusyritys voi kestää koko lukukauden tai -vuoden ajan riippuen projektin laajuudesta. Tavoite Opiskelija

- omaksuu omaehtoista yritteliäisyyttä, pyrkii toimissaan tavoitteellisesti parem- paan suoritukseen - työskentelee aloitteellisesti, vastuullisesti ja on kiinnostunut kokonaisuuden menestyksestä - kehittyy ongelmanratkaisijana ja tiimityöskentelijänä - saa onnistumisen kokemuksia - kasvaa yhteisön jäsenenä ja kokee yhteisöllisyyttä Tavoitteisiin pääsemistä tukevat kurssin keskeiset sisällöt, jotka ovat - yksi laajempi yrittäjyyskasvatukseen liittyvä projekti - kyse voi olla myös NY-yhdistyksen Vuosi yrittäjänä –ohjelma Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisia projektioppimisen tapoja. Opiskelija osallistuu selkeästi opettajan kanssa määriteltyyn tavoitteelliseen projektiin sen alusta loppuun. Työmenetelminä käytetään yksilö, pari- ja tiimityötä. Suositaan toiminnallisuutta, aktiivisuutta ja opiskelijan asettamista vastuulliseen asemaan projektin toteutumisessa. Lopputuotos voi olla harjoitusyritys, näytelmä, musikaali messut, teemapäivä, tms. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (hyväksytty/hylätty), kun opettajan kanssa sovittu projekti on toteutettu ja niihin mahdollisesti liittyvät kirjalliset työt esim. liiketoimintasuunnitelma, raportit, oppimispäiväkirja tai portfolio on tehty.

21


Ammattina yrittäjyys (YRI14, Hämeenlinna) Tavoite Kurssin tavoitteena on perehtyä yrittäjyyteen uravalintana. Tavoitteena on yrityksen perustamisen prosessin hahmottaminen: ideasta toimivaksi yritykseksi. Toteutus Kurssi sisältää vierailukäyntejä yrityksiin ja yrittäjien vierailuja sekä Uusyrityskeskuksen palveluihin tutustumisen. Toteutus ongelmaperustaisen oppimisen menetelmällä (PBL). Luovuutta ja ongelmanratkaisua. Pienyrityksen perustamiseen liittyvää opiskelua yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin asiantuntijoiden kanssa. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Arviointi Suoritusmerkintä, asiantuntijan palaute liiketoimintasuunnitelmasta, PBL-menetelmään kuuluva vertaispalaute. Yrittäjyyden peruskussi (YH5, Teuva) Tavoite Kurssin sisältöjä ovat mm. liikeidean hahmottaminen, yrityksen perustaminen, rahoitus ja markkinointi. - kurssilla tutustutaan yrittämiseen ja yritystoimntaan sekä teoreettiselta että käytännön näkökulmasta - pyrkimyksenä on tutustua paikalliseen liikemaailmaan - harjaannuttaa opiskelijoiden yrittäjä- mäistä asennoitumista eli luovuutta, on- gelmanratkaisua ja aktiivista toimijuutta Toteutus - tehdään yritysvierailuja sekä itsenäisesti että opettajan johdolla - kuullaan paikallisten yrittäjien ”omia

22

tarinoita” yrittäjyydestä - laaditaan pienryhmissä oma liiketoimin- tasuunnitelma Arviointi - kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun sovitut tehtävät on suoritettu Salo BisnesAkatemia-opinnot lukiolaisille (SBA) YH8 (Salon lukio) Tavoite Kurssilla kannustetaan opiskelijaa yritteliäisyyteen ja perehdytetään yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien sekä teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana on yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa ja Suomen yrityselämän pelisääntöihin tutustuminen mahdollisimman laajasti. Yrittäjyyttä tutkitaan yksittäisen yrittäjän, Salon alueen sekä Suomen kannalta. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja antamaan edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen tutustumalla yrittäjyyteen käytännössä omakohtaisesti, itsenäisesti tai tiimityöskentelynä. Kurssi pyrkii kehittämään oppilaiden aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta, yhteistyökykyä ja osallistuvuutta. Kurssi tarjoaa monipuolista tietoa yritystaloudesta ja sen merkityksestä lähiympäristölle, kansantaloudelle ja Suomen hyvinvoinnille. Oppilaat oppivat näkemään paikalliset mahdollisuudet yrittäjämäiseen toimintaan ja vertailemaan niitä kansallisesti, ja oppivat tuntemaan yrittäjyyteen liittyviä toimintaympäristöjä ja siihen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä. He oppivat laatimaan liiketoimintasuunnitelman, tutustuvat yrityksen perustamiseen (osuuskunta) ja markkinointiin. Aiheina voi olla esim. yrityksen rahoitus, kustannukset, hinnoittelu ja kirjanpito. Toteutus Kurssi toteutetaan Salon lukion ja Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön

osuuskuntalinjan yhteistyönä. Ammattikorkeakoulun osuuskuntalinjan opiskelijat toimivat kurssilla tutoropiskelijoina ja AMK:n opettajat ohjaajina, lukion yrittäjyysopettaja toimii yhdysopettajana ja valvoo oppilaiden suorituksia. Ryhmä kokoontuu viikoittain vaihtuvien teemojen mukaisesti koko lukukauden. Kurssin teoriaosio sisältää muutaman luennon, jotka räätälöidään ajankohtaisten teemojen mukaan (esim. sosiaalinen media) ja lisäksi opiskelijat lukevat annetusta kirjalistasta yrittäjyyttä koskevan teoksen ja osallistuvat AMK:n opettajan vetämään lukupiiriin. Opiskelijat tekevät Tampereen osuuskuntakeskuksen tehtävät ja raportoivat PowerPointin avulla osuuskunnan opiskelijoille: 1. Millaisia ominaisuuksia yrittäjänä toimiminen mielestäsi vaatii henkilöltä? 2. Millaisia kokemuksia, havaintoja tai ajatuksia itselläsi on yrittäjyydestä ja yrittäjän arjesta? Miten se eroaa palkan saajan arjesta? 3. Miten yrittäjämyönteiseksi arvioisit itsesi asteikolla 1-5? 4. Miten määrittelisit osuuskunnan? Mitkä ovat osuuskunnan erityispiirteet yritysmuotona? (perustajat, sijoitettava pääoma, jne.) 5. Millaisia osuuskuntia Suomessa toimii? Nimeä tai kerro toimialoista, joilla toimii. 6. Miksi sinä valitsisit osuuskunnan yritysmuodoksesi? 7. Miten osuuskunnassa päätetään asioista ja kuka vastaa osuuskunnan toiminnas- ta? 8. Mitä konkreettisesti on tehtävä, jotta saat osuuskunnan perustetuksi? Oppilaat osallistuvat osuuskuntalinjan oppilaiden perustamien yritysten käytännön rutiinityöhön. Oppilaat toteuttavat oman suuremman projektinsa itsenäisesti tai ryhmässä tai osana ammattikorkeakoululaisten projektia. Oppilaat tekevät yhdessä amk-opiskelijoiden kanssa projektisuunnitelman työnjakoineen, aikatauluineen,

budjetteineen, jne., toteuttavat projektin ja lopuksi tekevät yhdessä raportin projektista. Arviointi Suoritusmerkintä suunnitelman mukaisen projektin toteuttamisesta ja projektin raportoinnista, johon sisältyy myös projektin itsearviointi, oppimispäiväkirja ja kurssipalaute. Palautetta kerätään myös yhteistyökumppaneilta. Kipinä yrittäjyyteen (YR1) (Evijärvi) Tavoite Kurssilla opiskelijaa kannustetaan yritteliäisyyteen ja perehdytetään yrittäjyyteen paikallisten esimerkkien ja teoreettisen tarkastelun avulla. Lähtökohtana on yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssilla ideoidaan, kehitellään ja tuotetaan yksilö- tai ryhmätyönä liikeidea. Kurssilla pyritään luomaan myönteinen suhtautumistapa yrittäjyyteen ja asenteellisia edellytyksiä omaehtoiseen yrittämiseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - saa monipuolista ja syventävää tietoa yritystaloudesta ja sen merkityksestä kansantaloudelle - oppii näkemään paikalliset mahdollisuu- det yrittäjämäiseen toimintaan - tuntee yrittäjyyteen liittyvää toiminta- ympäristöä ja siihen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. - ymmärtää yritystalouden merkityksen omalle, lähiympäristön ja Suomen hyvinvoinnille. - kehittää itsessään sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskelu aikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. - saa yrittämisestä ja yrittäjyydestä ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin tietoja ja tarpeellisia valmiuksia. -kehittää itsessään sisäisen yrittäjyyden

23


ominaisuuksia: aloitteellisuutta, pää- määrätietoisuutta, yhteistyökykyisyyttä ja osallistuvuutta. Keskeisinä sisältöinä ovat - Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys henkilökohtaisena ratkaisuna - Paikalliset yrittäjät esimerkkeinä - Yrittäjämäinen toiminta ja persoonallisuus - Yrittäjän arkipäivää - Paikalliset mahdollisuudet yrittäjyyteen - Lähiympäristön yritysrakenne. Yrittäjäjärjestö. - Lähiympäristön resurssit ja mahdollisuudet - Yritysidea sekä sen suunnittelu ja testaaminen - Oman liikeidean ideointi yksin tai ryhmässä - Aloittavan yrittäjän tietolähteet ja niiden hyödyntäminen - Liikeidean vahvuudet, heikkoudet mahdollisuudet ja uhat (SWOT) - Yrityksen perustaminen, yritysmuodot ja lainsäädäntö - Markkinointi, asiakkaat, riskienhallinta - Aloittavan yrityksen rahoitus ja yhteistyökumppanit Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Suositaan toiminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmätyövalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Opiskelijaa kannustetaan luovaan ajatteluun sekä omatoimisuuteen, itsenäiseen tiedon hakemiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen. Työmenetelmien valinnassa tavoitteena on yritteliäs, itsenäinen ja rohkea yksilö, joka ymmärtää yhteiskunnallisen vastuunsa. Opiskelun apuna voidaan käyttää erilaisia materiaaleja kuten yleis- ja erikoisteoksia, arkistolähteitä ja dokumentteja, joukkotiedotuksen tekstejä ja ohjelmia sekä tietokantoja. Asiantuntijavierailut ja tutustumiskäynnit ovat olennainen osa kurssia.

24

Arviointi Kurssi arvioidaan kurssityönä tehtävän liiketoimintasuunnitelman sekä kurssin aikana suoritettujen kirjallisten tehtävien tai esitelmien tai pienimuotoisten tutkimusten perusteella suoritusmerkinnällä. Kisällistä projektiosaajaksi (YR2) (Evijärvi) Tavoite Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan opettajan kanssa yhdessä määriteltyyn yrittäjyyskasvatukseen liittyvään projektiin. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman yms. suunnittelemista ja toteuttamista yksin tai tiimityönä. Projekti voi myös koostua yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä useamman koulun yhteistyössä totutettavista oppimiskokonaisuuksista.

Suositaan toiminnallisuutta, aktiivisuutta ja opiskelijan asettamista vastuulliseen asemaan projekti toteutumisessa. Lopputuotos voi olla näytelmä, teemapäivä, oppimispäiväkirja, portfolio tms. Arviointi Kurssista saa suoritusmerkinnän (hyväksytty/hylätty), kun opettajan kanssa sovittu projekti/osaprojektit on toteutettu ja niihin mahdollisesti liittyvät kirjalliset työt esim. oppimispäiväkirja tai portfolio on tehty.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - omaksuu omaehtoista yritteliäisyyttä, pyrkii toimissaan tavoitteellisesti parempaan suoritukseen - työskentelee aloitteellisesti, vastuullisesti ja on kiinnostunut kokonaisuuden menestyksestä - kehittyy ongelmanratkaisijana ja tiimityöskentelijänä - saa onnistumisen kokemuksia - kasvaa yhteisön jäsenenä - kokee yhteisöllisyyttä Kurssin keskeiset sisällöt ovat - yksi tai useampi yrittäjyyskasvatukseen liittyvä projekti - kyse voi olla useamman koulun yhteistyössä toteutettavasta projektista Toteutus Kurssilla voidaan käyttää monipuolisia projektioppimisen tapoja. Opiskelija osallistuu selkeästi opettajan kanssa määriteltyyn tavoitteelliseen projektiin tai useampaan osaprojektiin. Työmenetelminä käytetään yksilö, pari- ja tiimityötä.

25


Merkittävää on ollut matka

K

uulin sanan yrittäjyyslinja vuosia sitten silloiselta rehtoriltamme. Rehtori näytti innostuneelta, mutta minä en oikein tiennyt, mistä oli kysymys. En tainnut mieltää itseäni kovin yrittäjyyshenkiseksi, ja yrittäminen herätti mielikuvia jostakin kovin kaupalliseen alaan liittyvästä. Humanistiäidinkielenopettaja, vieläpä hämäläistynyt sellainen, ajatteli katsella varovasti, mitä tulisi. Tuli luovan yrittäjyyden linja, tuli projekteja, yrittäjyyskursseja, yri-koulutuksia, pääsykokeita, lukion yri-ryhmä. Tuli kontakteja erilaisiin yrityksiin ja muihin yrittämisen kanssa tekemisissä oleviin tahoihin, ja tuli Taloudellisen Tiedotustoimiston kummiluokkalaisten kanssa toimiminen. Yhtäkkiä tajusin olevani innostunut tästä yrittäjyydestä. Mitä oikein tapahtui noiden vuosien aikana? Oman elämänsä yrittäjäksi Ensimmäisinä vuosina seurailin vierestä, kun ensimmäiset yrihenkiset alkoivat toimia. Vähän epäilytti: Nuohan näyttivät ihan oikeasti innostuneilta. Tuskin minä kumminkaan. Ensimmäiset ahaa-elämykset koin tajutessani, mikä on sisäisen yrittäjyyden merkitys. Ehkä tajusin asian jossakin koulutuksessa, tai sitten vain huomasin, että minussakin on pieni sisäinen yrittäjä. Muutos tapahtui pikkuhiljaa. Tärkeätä oli huomata, että sisäisellä yrittäjyydellä ihan oikeasti oli jotain te-

26

kemistä todellisuuden kanssa. Voisiko opettaja omalla toiminnallaan – ja joskus toimimatta jättämisellä, sillä opiskelijoille pitää antaa tilaa toimia – vaikuttaa siihen, että opiskelijat löytäisivät oman sisäisen yrittäjänsä? Joskus pitää heittäytyä – ja antaa toisten heittäytyä En tiedä, olisiko minusta koskaan tullut minkäänlaista yrittäjyysopettajaa (voinko vieläkään sanoa itseäni sellaiseksi), ellei joku olisi töninyt minua siihen. Ne innostuneet saivat innostuksen tarttumaan, ja joku ehdotti, ottaisinko jonkun yrihomman hoitaakseni. Vieläkin jokin minussa vähän kapinoi, sillä olisi ollut niin paljon helpompaa jatkaa entiseen tapaan. Minä kuitenkin tarvitsin lempeän tönäisyn alkuun. Sen jälkeen olen kokenut hetkiä, joita en olisi aiemmassa opettajaelämässäni kokenut. Usein hienoja hetkiä on edeltänyt tunne, että tuleeko tästä mitään. Kun viimein on saanut aikataulut sovittua, ihmiset koolle ja jokin juttu on nytkähtänyt eteenpäin, on huomannut, että kyllä tämä kannatti. Olen nähnyt, mitä opiskelijat osaavat ja tekevät. Olen nähnyt, miten yrittäjät toimivat ja mitä heillä on annettavaa opiskelijoille. Olen tavannut monia ihmisiä, joilta olen oppinut paljon. Olen tajunnut, että sen päivän tai niiden tuntien aikana, joka on käytetty yrittäjyysprojektiin tai vierailuun, opiskelijat ovat opiskelleet juuri elämässä tarvittavia taitoja. Olisinko pystynyt

tekemään saman luokassa? Ja onko kyse ollenkaan minun tekemisestäni vaan mahdollisuuksien antamisesta? Juuri tilaisuuksien antamisesta onkin kyse. Tarvitaan siis se tönäisijä, joka saa aikaan innostuksen, työnteon, joskus epäilyn ja lopulta onnistumisen. Koulussa tönäisijöitä voi olla monia, mutta tärkeää on, että rehtori ymmärtää yrittäjyyden merkityksen ja mahdollistaa asioita. Saako opettaja epäonnistua On myös hetkiä, jolloin yriopettaja ei tunne oloaan mukavaksi eikä kylve onnistumisen riemussa. Projekti ei aina etene, kuten alun perin ajatteli. Ihmiset eivät aina toimi, kuten kuvittelee, ei se opettajaihminenkään itse kaiken kiireen ja inhimillisen elämän keskellä. Joskus käy niin, että ei itse oikein tiedä, mitkä tavoitteet ovat. Joskus tavoitteet ovat selvillä, mutta puolivälissä tajuaa, että eihän tämä näin sujukaan. Joskus – aika usein – huomaa, että ei vain osaa antaa vastuuta toisille vaan tekee liikaa itse. Ja joskus voi huomata vasta projektin lopussa, miten tämä olisi pitänyt tehdä tai miten tätä ei ainakaan olisi pitänyt tehdä. Mutta onko tärkeintä sitten se, että tehdään alusta loppuun asti näyttävä juttu, jossa ei ole mitään huomautettavaa? Ehkä voisi todeta T.S. Eliotin tavoin: ”Merkittävää on ollut matka, ei kotiinpaluu.” Sen matkan aikana tuli rakkoja kantapäihin,

eikä ihan aina ollut kivaa, mutta löytyi paljon uutta ja tajusi, että pystynhän minä. Kyse ei olekaan epäonnistumisesta vaan oppimisesta, oivaltamisesta. Mitä tästä kaikesta sitten seuraa Yrittäjyyslinjan opiskelija saa tehdä töitä niin paljon kuin vain haluaa ja jaksaa. Vieressä joku toinen hoitaa kouluhommansa ja ehtii vielä nauttia vapaa-ajastakin. Tai sitten toisinpäin: yrilinjan opiskelija saa tarttua haasteisiin ja astua joskus mukavuusalueensa ulkopuolelle. Niin saa yriopekin. Yrilinjan opiskelija tapaa monenlaisia ihmisiä koulun ulkopuolella. Niin tapaa yriopekin. Yrilinjan opiskelija tekee töitä, vaikka ei ole aina jokaisella äidinkielen tunnilla. Sen yriäikänope on tajunnut näiden vuosien aikana eikä enää niin herkästi naputa, että mihin niitä oppitunteja häviää. Opiskelijat oppivat ihan oikean elämän asioita! Ja sitten koulun jälkeen tulee se oikea elämä ja sen haasteet. Yriopiskelija ei ole ihan samanlainen kuin oli ennen niitä yrittäjyyskursseja ja projekteja, sillä oikea elämä on tullut tutuksi jo kouluaikana. Eikä ole yriopekaan ihan samanlainen kuin ennen. Onneksi. Hanna Kantola, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio

27


Yrittäjämäistä oppimista Elimäen lukiossa

Heinävesi

H

Y

rittäjyysopinnot ovat melko tuore asia Elimäen lukiossa, vaikka yritteliästä väkeä on Elimäen lukiossa toki aikaisemminkin jo ollut. Ensimmäinen yhteiskuntaopin oppiaineen alla ollut valinnainen yrittäjyyskurssi käynnistyi Elimäen lukiossa lukuvuonna 2010-2011. Kurssi keskittyi pääasiassa projektioppimiseen ja tavoitteena oli saada lukiolle lisää näkyvyyttä. Ensimmäisellä yrittäjyyskurssilla opiskelijat suunnittelivat lukiolle oman messuosaston sekä miettivät lukion markkinointia Kouvolan ensimmäisillä koulutusmessuilla, jotka järjestettiin tammikuussa 2011. Kokemus oli opettava ja antoi paljon mietittävää tuleville messuille. Lukuvuonna 2011-2012 yrittäjyystoiminta on laajentunut Elimäen lukiossa. Syksyllä 2011 ensimmäiset Elimäen lukion opiskelijat, joita oli noin 20 osallistuivat NY 24-h leirille. Samaisesta joukosta

28

koulutettiin alkuvuodesta 2012 tutoreita tuleville yrittäjyysleirille. Kuluvana lukuvuotena Elimäen lukiossa on jatkunut yrittäjyyskurssi, joka keskittyi lukion markkinointiprojektiin koulutusmessuilla. Yrittäjyyskurssit ovat saaneet Elimäen lukiossa melko hyvän vastaanoton ja innokkaita opiskelijoita on kursseille riittänyt. Tulevaisuudessa kurssien sisältöä ja tarjontaa on tarkoitus monipuolistaa sekä laajentaa. Elimäen lukion kanssa samoissa tiloissa toimii yläkoulu sekä samassa pihapiirissä vielä alakoulu. Lukion tavoitteena järjestää NY-konseptin mukaisia 12-h leirejä yläkoulun oppilaille sekä tehdä yhteistyötä myös muiden Kouvolan seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa mm. toimimalla tutoreina NY 24-h leireillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Elimäen koulukeskuksen piirissä olisi käytössä yrittäjyysopintoja aina ensimmäiseltä vuosiluokalta lukion loppuun asti.

einäveden lukio on profiloitunut yrittäjyyteen, ja yr-kursseja on tarjottu opiskelijoille vuodesta 2007. Samana vuonna perustettiin lukion oma yritys, Osuuskunta Käskassara, joka toimii yrityspedagogiikan työvälineenä ja opiskelijoiden yritystoiminnan forumina. Lukio on tehnyt yrittäjyyskasvatuksessa tiivistä yhteistyötä Heinäveden Yrittäjät ry:n kanssa. Lukion 2. vuosikurssin yrittäjyysryhmä Haloo! ideoi ja järjesti Yrittäjyysmessut – tapahtuman keväällä 2010. Messujen teemaksi valikoitui ”Terveyttä ja hyvinvointia Heinävedeltä”. Messujen järjestämisestä vastasi yhdeksänhenkinen opiskelijaryhmä, joka aloitti messujen markkinoinnin ja messuosastojen myynnin heti syksyllä 2009. Messuja markkinointiin paikallislehden kautta, lähettämällä markkinointikirjeitä ja tekemällä yritysvierailuja. Myös paikallinen yrittäjäjärjestö aktivoi jäsenistöä tähän yhteisprojektiin. Lopulta saatiin kokoon 26 näytteilleasettajaa. Yrittäjyysopiskelijat pitivät osallistuville yrityksille suunnittelu- ja informaatiotilaisuuden, jossa keskusteltiin messujen käytännön järjestelyistä, ohjelmasta ja muista messuihin liittyvistä asioista. Samalla Haloo!-ryhmä esitteli suunnitelmiaan ja ideoitaan tapahtuman kehittämiseksi. Yrittäjäopiskelijat vastasivat messuosastojen rakentamisesta, tapahtuman tiedottamisesta medialle, yleisömarkkinoinnista sekä Osuuskunta Käskassaran messuosaston suunnittelusta ja työosuuskunnan toiminnan esittelystä. Lisäksi ryhmä hankki kolme messujen teemaan sopivaa luennoitsijaa sekä koosti ja suunnitteli messujen käsiohjelman, joka sisälsi mm. kaikkien messuyritysten ja luennoitsijoiden esittelyt . Messut järjestettiin pääasiassa tiimityönä, mutta jokaisella yrittäjänuorella oli myös

oma vastuualueensa (esim. tiedottaja, markkinointivastaava, graafinen suunnittelija, talousvastaava, ohjelmavastaava ja toimitusjohtaja). Messupäivä oli erikoispäivä koko koulu kouluyhteisössä. Kaikki lukion opiskelijat olivat yritysten messuosastoilla avustamassa yrittäjää ja esittelemässä yritystä messuvieraille. Erikoispäivää varten laadittiin yläkoulun 7.-9. luokkalaisille yrittäjyysaiheisia tehtäviä (liittyivät messuyrityksiin) ja teemapäivän lukujärjestys. Peruskoululaiset tutustuivat messuyrityksiin, yrittäjiin sekä kuuntelivat terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä monipuolisia ja mielenkiintoisia luentoja. Messujen kustannukset katettiin yritysten osallistumismaksuista ja mainoksista. Pääosin niihin perustui myös projektin liiketaloudellinen voitto, joka tuloutettiin Osuuskunta Käskassaran kautta yrittäjyysopiskelijoille. Yritysten osallistumismaksujen suuruus perustui yrityksen kokoon ja työntekijöiden määrään. Suurin yksittäinen kustannuserä oli messuosastojen rakennusmateriaalit (puutavara ja lastulevyt) ja osastojen rakentaminen. Messuosastojen pystyttämisessä jouduttiin käyttämään osittain ammattirakentajia, mutta kaikki muu messuihin liittyvä tehtiin omin voimin. Nuorten yrittäjyysprojekti huomioitiin alueellisessa mediassa, muun muassa Warkauden lehti, Savon Sanomat ja Karjalainen kirjoittivat artikkeleita hankkeen eri vaiheista. Petri Eränen yrittäjyysvalmentaja Minna Voutilainen yrittäjyysvalmentaja

29


Luovan Yrittäjyyden linja, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio (Hämeenlinnan lyseon lukio 1.8.2012 alkaen)

S

isäinen ja ulkoinen yrittäjyys, joita ruokitaan luovalla ajattelulla, ovat Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiossa toimivan pääsykokeellisen Luovan Yrittäjyyden linjan peruspilarit. Koulumme ideologian mukaisesti yrittäjämäinen toiminta leimaa mahdollisuuksien mukaan kaikkea koulun toimintaa alkaen eri aineiden yksittäisten kurssien opetuksen järjestämisestä arjen muiden toimintojen toteuttamiseen. Pyrimme huomioimaan kaikessa toiminnassamme mm. opiskelijoitten jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien kehittymisen, tiimityötaitojen tukemisen, ongelmaratkaisutaidot ja itsensä johtamisen taitojen paranemisen. Yrittäjyyskasvatuksella on Hykin lukiossa pitkät perinteet, sillä vaikka linja on toiminut vasta lukuvuoden 2008-2009 alusta, on yksittäisiä yrittäjyyskasvatuskursseja järjestetty jo yli kymmenen vuotta. Opettajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua yrittäjyyskasvatusta tukevaan jatko- ja täydennyskoulutukseen ja kaikkien opettajien toivotaan vuosittain osallistuvan jonkin yrittäjyyskurssin ohjaamiseen joko yksin tai mieluummin tiimiparin kanssa. Opettajia rohkaistaan myös vaihtelevien (ulos luokkahuoneesta) oppimisympäristöjen ennakkoluulottomaan käyttöön. Linjan opetussuunnitelma koostuu 20 yrittäjyyskasvatuskurssista, joista suurin osa on avoimia kaikille lukion opiskelijoille, ei vain linjalle valituille opiskelijoille.

30

Ammattina Yrittäjyys - ongelmanratkaisua ja tukea jatko-opintovalinnoille Yksi Hykin lukion yrittäjyyskasvatuskursseista on “Ammattina yrittäjyys” -kurssi. Kurssilla opiskellaan ongelmaperustaisen oppimisen (PBL, problem based learning) periaatteita noudattaen. Kurssin aluksi järjestetään ensimmäinen tutoriaali, jossa herätteen, aivoriihen ja ryhmittelyn tuloksena opiskelijat muodostavat kurssille oppimistehtävän, johon he hakevat vastauksia kurssin aikana. Jokainen opiskelija muodostaa yhteisen oppimistehtävän lisäksi jonkin henkilökohtaisen oppimistehtävän, jonka suuntaan hän painottaa kurssiraporttiaan. Kurssin aluksi myös kartoitetaan opiskelijoitten toivomuksia yrityskäyntikohteiksi. Tärkeä osuus kurssin toteuttamisessa on yhteistyökumppanillamme Hämeenlinnan Seudun Osuuspankilla, jonne tehdään vierailu kurssin alkupuolella. Pankin rahoitusjohtaja esittelee yritysrahoitusta ja arvioi kurssin päätteeksi opiskelijoitten omat liiketoimintasuunnitelmat, jotka jokainen esittelee pankin asiantuntijoille. HSOP antaa liiketoimintasuunnitelmista opiskelijoille henkilökohtaisen palautteen ja palkitsee parhaana pitämänsä työn. Ohjausta liiketoimintasuunnitelman laatimiseen opiskelijat saavat kurssin tutoreiden/opettajien lisäksi Hämeen Uusyrityskeskuksen asiantuntijoilta. Opiskelijoita kannustetaan ideoimaan yritys esimerkik-

si omalta tulevaisuuden alaltaan. Liiketoimintasuunnitelmien odotetaan olevan laajahkoja ja tarkkoja aina kannattavuuslaskelmia, riskianalyysiä ja toimintaympäristön analyysiä myöten. Kurssin ohjelmaan kuuluvat lukuisia vierailut yrityksiin, joita evästetään ennakkoon opiskelijoitten yhteisellä oppimistehtävällä. Yrityksen toivotaan valaisevan oppimistehtävään liittyviä asioita oman toimialansa kannalta. Kurssin aikana opiskelija kirjoittaa raportin oppimistehtävästään ja perehtyy toisten ryhmäläisten tuotoksiin ennen kurssin päätteeksi järjestettävää tutoriaalia. Tutoriaalissa jaetaan yhdessä opittua ja muodostetaan yhteinen synteesi. Kurssi

arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saamisen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen ja liiketoimintasuunnitelman sekä kirjallisten raporttien tuottaminen. Kurssilla opetellaan antamaan ja vastaan ottamaan henkilökohtaista palautetta. Opiskelijoitten näkemykset kurssista ovat olleet erittäin myönteiset, koska he pääsevät tutustumaan moniin yrityksiin ja saavat ensikäden tietoa yrittäjyydestä ammattina. Myös ongelmaperustainen oppiminen on opiskelijoitten mielestä mukavaa vaihtelua ja usein he kurssin päätteeksi yllättyvät siitä, kuinka paljon ovat (huomaamattaan) oppineet.

31


Härmän lukion cake

M

eillä Härmän lukiossa (ja Alahärmän kunnassa) yrittäjyyskasvatukseen paneuduttiin jo 1990-luvun alkupuolella. Eräänä helmikuisena lauantaiaamuna saapui Tauno Kekäle Vaasan yliopistosta kertomaan ”innokkaille” opettajille yrittäjyyskasvatuksesta. Asiastahan saatiin aikaiseksi oikein projekti - ”Auringonkukka”. Projektin iskulauseeksi valittiin ”On oikein olla yrittävä!” Lukiossa suunniteltiin kaikkiaan 8 erillistä yritystalouden kurssia. Kursseja valittiin vaihtelevalla menestyksellä. Kursseilla oli kuulemma mukavaa mutta lukioissa päälle painavat ylioppilaskirjoitukset varmaankin saivat opiskelijat valitsemaan kirjoitusaineita ja yritystalouskurssien suosio hiipui. Joka tapauksessa näiden kurssien suorittajista on muutama ryhtynyt yrittäjiksi ja muutama toimii perheensä yrityksessä. Nykyisen kaltaisia yrittäjyyskasvatuskursseja on vedetty tuolta 2000-luvun alusta. Silloin saimme Euroopan Unionilta rahaa voidaksemme matkustaa tutustumaan Unionin parlamentiin Strasbourgiin mutta eihän se raha tietenkään riittänyt kuin alkupaloiksi. Koska koulu ei ole matkatoimisto ja ”Pappa betalar” ei oikein sopinut ajatukseemme yritteliäästä opiskelijasta, jouduimme yhdessä opiskelijoiden kanssa kehittämään meille uudenlaista toimintaa saadaksemme noin 100 000 markan hankkeemme toimimaan. Samalla meille kirkastui ajatus kulttuurimatkailusta - haluamme tarjota sellaisia elämyksiä opiske-

32

lijoille, joita he eivät ehkä yksityisinä kansalaisina voisi saada. Niinpä yhdistimme yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyyden. Pakettimme sisältää kaksi kurssia: hankkeen rahoituksen suunnittelun ja toteutuksen sekä matkan eurooppalaiseen kulttuurisesti ja historiallisesti merkittävään kohteeseen. Kohteissa vieraillaan tietysti museoissa, käydään konserteissa, tutustutaan paikailliseen ruokakulttuuriin ja toisinaan vieraillaan koulussa. Yleensä ohjelmaan kuulu myös vierailu Suomen suurlähetystössä. Meidän case on oikeastaan meidä ”cake”. Cake sai alkunsa siitä, että paikallisen Halpa Hallin myymäläpäällikkö oli innokas tekemään kouluyhteistyötä. Myymälässä oli iso eteisaula(ei ole enää remontin jälkeen) ja siihen haluttiin toimintaa. Hänen kanssaan ideoimme kuukausittain toistuvat leivonnaisten myyjäiset. Niinpä sitten kokoonnuimme opiskelijoiden kanssa leipomaan kerran kuussa torstaiiltaisin ja perjantaina panimme pystyyn kakkumarkkinat HH:n aulassa. Niinhän siinä kävi, että ihmiset - ne kylän miehet ja naiset - alkoivat oikein odottaa perjantain myyjäisiä. Mutta menestyksemme oli liian hyvää. Muutkin kunnan koulut halusivat apajille ja HH:n edustajien piti tehdä meidän kannalta ikävä päätös myyjäisten lopettamisesta. Huolimatta tästä melkoisesta takaiskusta olemme toteuttaneet cake-linjaamme kaikkien uusien kurssien kanssa. On hauska huomata kuinka toisilleen vieraat opis-

kelijat tulevat tutuiksi saman taikinakulhon äärellä ja samalla opiskelijamme harjoittelevat hyödyllisiä elämänhallintataitoja. Olemme saaneet levitettyä erinomaisia leivonnaisreseptejä opiskelijoiden koteihin. Opiskelijoistamme on kehittynyt melkoisia jauhopeukaloita - tosin välillä on saatu aikaiseksi ”maistiaisa”. Vuonna 2011 neljä Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen lukiota (Härmä, Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi) tekivät yhteisen yrittäjyyskasvatuskurssin Y-Loven puitteissa. Yhdessä päätettiin

järjestää vapaa-aika ja hyvinvointi teemalla messut. (Tästä erillinen juttu.) Näille nykyisille yrittäjyys/ kansainvälisyyskursseille on suoranaista tungosta. Joudumme melkein joka vuosi karsimaan osan kurssit valinneista pois. Facebook on osoittautunut oivalliseksi yhteydenpitovälineeksi tällaisella kurssilla, jolle ei ole kiinteää paikkaa lukujärjestyksessä. Jari Salminen Härmän lukio

33


Juankosken lukion osuuskunta Pisnes:

Nuorta yrittäjyyttä ja yhteistyötaitoja

J

uankosken koululla järjestettiin helmikuussa 2012 NY12h-leiri yhdeksäsluokkalaisille. Kirjaimet tulevat sanoista nuori yrittäjyys. Leirillä nuorten tehtävänä onkin perustaa yritys. Vähitellen perinteeksi muodostuva leiri järjestettiin Juankoskella nyt toisen kerran. NY-leiri on nimensä mukaisesti yrittäjyysopetusta nuorille. Leirillä opetellaan yrittämiseen liittyviä asioita ryhmissä, joihin pyritään valitsemaan mahdollisimman erilaisia nuoria. Työelämässäkin on tultava toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Leirin järjesti Juankosken lukion osuuskunta Pisnes. Leiri järjestettiin koulun tiloissa, mutta muuten päivä oli leiriläisille virkistävää vaihtelua tavalliseen kouluarkeen. Aamupäivän aikana tutustumisharjoitusten jälkeen alettiin etsiä ryhmän vahvuuksia ja

34

mahdollisuuksia yrityselämää ajatellen. Pinnalle nousivat esimerkiksi urheiluharrastukset ja tietotekninen osaaminen. Ryhmistä löytyi myös taiteellisia lahjoja, kuten hyviä piirtäjiä ja valokuvaajia. Päivän edetessä ryhmän taitoja alettiin yhdistellä nuoria kiinnostaviin yritysideoihin. Monien erilaisten vaiheiden kautta ideoita työstettiin ja päivän päätteeksi jokaisella ryhmällä oli koossa oma yritys ja liikeidea. Tänä vuonna ryhmien tuotokset olivat etupäässä elämysyrityksiä nuorille ja turisteille. Vaikka päivän ohjelma perustuukin oman yrityksen kehittämiseen, ei leirin pääasia ole mahdollisimman hyvän liikeidean keksiminen. ”Pääpointti on yhdessä tekeminen, sillä työelämäkin on juuri sitä”, kertoo leirin ohjaavana opettajana toiminut Mika Levy. Leiriläiset kehittivät yritysideoitaan etu-

päässä ryhmänä, mutta jokaiselle jaettiin myös oma tehtävä osaamisesta riippuen joko budjetointiin, tietotekniikkaan tai graafiseen suunnitteluun liittyen. Jokaisesta ryhmästä valittiin myös puheenjohtaja. Roolien jakamisen takana oli ajatus siitä, että yritykset koostuvat yksittäisten ihmisten yhdistetyistä työpanoksista. Leiriläisten oli myös otettava vastuuta itse ja tehtävä omat hommansa ryhmän eteen. Yhdeksäsluokkalaiset Kristiina Mikkonen ja Veikka Valtiala lähtivät NY12-leirille mielenkiinnosta. ”Ei meille kerrottu paljonkaan mitä täällä tehdään, mutta tulin mielenkiinnosta tutustumaan yrittäjyyteen”, Kristiina kertoo. Molempien mielestä leirillä on ollut hauskaa. Kivointa on ollut projektityöskentely, kertoo Veikka. Hänen mielestään tällaisten leirien järjestäminen on hyvä

asia, eikä haittaisi, jos niitä järjestettäisiin useamminkin. Veikka ja Kristiina eivät ole vielä varmoja tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta totta kai yrittäjäksi ryhtyminenkin on mahdollista. Yrittäjyyteen liittyy kuitenkin epäilyksiä. ”Se vaikuttaa aika riskialttiilta. Tarvitsisi varmasti tosi paljon rohkeutta ja ideoita”, Kristiina pohtii. Oman yrityksensä budjetin laskemisen jälkeen nuoret huomasivat, että myös raha-asioista perillä oleminen on tärkeää. Katariina Mustonen

35


Konnevetiset edelläkävijät

K

onneveden lukiossa opiskelee vuodesta riippuen 30-50 opiskelijaa. Pienestä koostaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, lukio näyttää tietä monella eri saralla. Se on tullut tunnetuksi erityisesti monipuolisesta tietotekniikan käyttämisestä ja verkko-opetuksesta. Tämän lisäksi Konneveden lukio toimi tienavaajana myös yrittäjyyskasvatuksessa. Konnevedelle perustettiin Suomen ensimmäinen lukion työosuuskunta jo vuonna 2000. Työosuuskunta Tehoteam toimii yhä edelleen omalla omituisella tavallaan. Välillä osuuskunta on toiminut täydellä teholla ja välillä se on vetäytynyt talviunille herätäkseen taas myöhemmin, aina opiskelijoiden ja ohjaajien innostuksen mukaan. Lukion ja osuuskunnan pieni koko on sekä etu että haaste. Pienistä luokista voi

36

joskus olla vaikeaa löytää uusia vastuunkantajia, sillä yrittäjyyskasvatus joutuu kilpailemaan opiskelijoiden suosiosta ja ajasta monen muun mielenkiintoisen alan kanssa. Toisaalta pienessä lukiossa opettajat ja lukiolaiset tuntevat kaikki toisensa, joten kukaan ei joudu täysin uuteen porukkaan lähtiessään mukaan osuuskunnan toimintaan. Uusien yrittäjäraakileiden rekrytointikin tapahtuu hyvin henkilökohtaisella tasolla, yleensä kahdenkeskeisissä keskusteluissa. Mitä vain, kenelle vain Tehoteamin toimintakenttää on vaikea määritellä. Periaatteessa jäsenet voivat tehdä osuuskunnan kautta kaikkia töitä, joihin heiltä löytyy osaamista. Yleisimpiä ovat olleet erilaiset pihatyöt, avustaminen tarjoiluissa ja tietotekniikkaan liittyvät työt.

Asiakkaina on ollut sekä tavallisia ihmisiä että paikallisia yrityksiä. Osuuskuntalaiset eivät kuitenkaan jää odottamaan, että joku pyytää heitä töihin. Tehoteam on järjestänyt myös erilaisia tapahtumia, joista suurin on ollut tietotekniikkaan keskittynyt seminaari, joka järjestettiin ruotsinlaivalla. Osuuskunta on myös julkaissut keittokirjan, jonka painoksen opiskelijat myivät loppuun. Taloudellinen toiminta on tietysti vain osuuskunnan toiminnan näkyvä osa. Vähintään yhtä tärkeää on kasvattaminen yrittäjämäiseen elämäntapaan. Osuuskunta saa vaikka tuottaa tappiota, kunhan opiskelijat oppivat havaitsemaan ympärillään mahdollisuuksia ja tarttumaan niihin. Tavoitteena ei ole, että jokaisesta osuuskuntalaisesta tulisi yrittäjä, vaan että he oppisivat olemaan itse aktiivisia ja aloit-

teellisia eivätkä vain odottaisi jonkun muun tekevän asioita heidän puolestaan. Yrittäjyyteen liittyviä käytännön asioita opiskellaan osuuskunnassa siten, että opiskelijat ottavat osaa osuuskunnan hallintoon ja ovat mukana hallituksen kokouksissa ja vuosikokouksissa. Myös palkanmaksu osuuskunnassa hoidetaan opiskelijavoimin. Mikko Saranen

37


”Elämän valinnat” – messut Karhulan lukiolla

K

arhulan lukion yrittäjyyskasvatuksen suurimpiin projekteihin kuuluu kaksipäiväisten messujen järjestäminen joka toinen vuosi. Alueen yrittäjiä ja yleisöä palvelevien messujen yläteemana on ”Elämän valinnat”. Alateema valitaan lukion aihekokonaisuuksista tai paikallisesti muuten ajankohtainen teema. Alateemoja ovat olleet: ”Ammattina vapaaaika, hyvinvointi tai palveluala” (2007), ”Kestävä kehitys ja elävä Itämeri” (2009) sekä ”Tietoa, taitoa ja teknologiaa” (2011). Standien lisäksi messuohjelmassa voi olla opiskelija- ja yleisöluentoja, paneelikeskusteluja, muotinäytöksiä, musiikkiesityksiä, infopisteitä, kirpputori, yleisökilpailuja, kahvio jne. Pääluennoitsijoiksi kutsutaan kansainvälisesti menestyneitä ja kiinnostavia yrittäjiä, kuten sisustusarkkitehti Marko Paananen (yksityisyrittäjä), toimitusjohtaja Seija Lukkala (Globe Hope) ja valosuunnittelija Mikki Kunttu (Mikki Kunttu Oy). Messuyrityksiä on mukana kolmisenkymmentä ja yleisöä tapahtumassa 200-500. Keväällä järjestettävien messujen valmistelu alkaa jo edellisenä syksynä. Yrittäjyyslinjalaisten lisäksi projektikurssia tarjotaan myös muille kiinnostuneille opiskelijoille. Ideana on, että opiskelijat toteuttavat messujärjestelyt markkinoinnista loppuarviointiin opettajien ja yhteistyöyritysten ohjauksessa. Opiskelija etsii

38

messuteemaan sopivan yhteistyöyrityksen ja perehtyy sen toimintaan. Messustandi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yrittäjän kanssa. Standilla opiskelija hoitaa esittelyä ja markkinointia ”yrityksen työntekijän” tavoin. ”Oli hienoa etsiä itse yritys ja hoitaa yhteys yritykseen. Samalla oppi vastuunottamista. ja se tuntui myös hyvältä, kun sai olla oikeasti yritysyhteistyössä. Yhteishenki opiskelijoiden ja opettajien kesken oli myös hyvä: oppi tuntemaan muita paremmin. Standin suunnittelu oli kiva oma juttu”, kertoo Helmivisio Oy:tä emännöinyt ensimmäisen vuoden opiskelija Miisa Porkka. Messut tuovat lukioomme kaivattua yhteistyötä koulumaailman ulkopuolelta. Yrityksille ne takaavat paikallista näkyvyyttä ja tunnettuutta. Paikallisen vaikuttavuuden lisäksi messuilla voi olla myös laajempaa vaikuttavuutta. Kevään 2009 Kestävän kehityksen messutuotosta lahjoitettiin Itämeren suojeluun 1800 euroa. Koululle messut ovat väylä, jonka kautta lukiota voi tehdä tunnetuksi niin yrityksille, yhteisöille kuin yleisöllekin. Opiskelijoille messut tarjoavat mahdollisuuden harjoitella työelämätaitoja ”aidoissa olosuhteissa” ja rohkaisevat itsenäiseen toimintaan. Messut ovat olleet myös merkittävä keino hankkia varoja yrittäjyyslinjan toimintaan.

39


Kouvolan yhteiskoulun lukion musikaaliprojekti 2010-2011

J

oka kolmas vuosi tehtävä musikaaliprojekti on koulumme suurin yhteinen hanke, joka sitoo yhteen useita opettajia ja lähes puolet koulumme oppilaista. Projektin laajuus ja sen vaatima työn määrä onkin syynä siihen, että teemme sen vain joka kolmas vuosi. Näin kaikilla lukiotamme käyvällä opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus osallistua siihen kerran ja opettajat jaksavat viedä sen läpi. Projekti alkaa syksyllä aiheen valinnalla ja opiskelijoiden rekrytoinnilla. Jälkimmäinen on yleensä helppoa. Sen sijaan tehtävien ja roolien jako ei ole. Kun se lopulta on saatu tehtyä alkaa muutaman kuukauden suunnittelu, harjoittelu, palaveeraus, harjoittelu, järjestelyiden miettiminen, harjoittelu, yhteistyökuvioiden miettiminen, harjoittelu, harjoittelu jne. Lukuvuoden 2010-2011 musikaaliksi valittiin Footloose, 1980-luvun suosittu musikaali ja elokuva. Ensimmäinen info järjestettiin 27. päivä elokuuta, vaikka vielä ei ollut selvillä, mikä musikaali tuli olemaan. Toinen info pidettiin 7. päivä syyskuuta, jolloin musikaalin aihe paljastettiin. Sen jälkeen projekti lähti rullaamaan: 15. syyskuuta olivat roolihaastattelut, 1. päivä lokakuuta oli Footloose-elokuvan katsominen, 3. päivä lokakuuta alkoivat koeesiintymiset, 20.10. roolit olivat jaettu ja sen jälkeen jokainen alkoi harjoitella omaa tehtäväänsä. Ensimmäinen kokopäiväinen harjoitus oli 9. päivä joulukuuta ja ensi-ilta koitti vihdoin tiistaina 22.2.2011. Koko tuon viikon oli maksuttomia esityksiä Kouvolan keskustan yläkouluille ja lukioille. Iltaisin olivat maksulliset esitykset yleisölle. Kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä ja

40

lisäesityksiäkin toivottiin. Musikaaliprojekti on loistava esimerkki monitahoisesta yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta. Koululle se merkitsee tietenkin positiivista julkisuuskuvaa hyvien opiskelijoiden rekrytoimiseksi. Projektilla koulumme voi tarjota opiskelijoille toisenlaista tapaa oppia ja saada uusia elämyksiä. Eikä rahallistakaan puolta sovi unohtaa; stipendirahastomme karttuu aina hiukan. Opiskelijoilla on mahdollisuus kokea ja tehdä välillä jotain aivan muuta. He voivat joko harjoitella jotain täysin uutta, tai vahvistaa jotain olemassa olevaa taitonaan tai ominaisuuttaan. Ryhmätyötaidot karttuvat ja suuren projektin järjestäminen tulee tutuksi. Opettajille projekti antaa myös mahdollisuuden irtaantua arkirutiineista ja nähdä uusia puolia opiskelijoista. Musikaaliprojektiin kuului useita työryhmiä, joilla oli oma vastuualueensa. Tällaisia olivat esimerkiksi lavastus-, musiikki-, tekniikka-, tanssi- sekä erilaiset rooliryhmät. Yrittäjyysopintojen kannalta olennainen ryhmä oli markkinointiryhmä. Sen tärkeimpinä tehtävinä oli hankkia yhteistyökumppaneita eli sponsoreita sekä valita tarkoituksenmukaisimmat yritykset tekemään musikaalille paidat, julisteet, käsiohjelmat, flyerit ja liput tarjousten perusteella. Musikaaliprojektin ulkopuolella oli vielä eräs irrallinen ryhmä, joka hoiti oma tehtävänsä loistavasti. Yhden vuosikurssin ryhmän opiskelijat perustivat kioskin kerätäkseen rahaa opintomatkaa varten. Ryhmä hankki alkupääoman ja suunnitteli myyntilistan, tavaroiden hankkimisen, työvuorot ja koko toteutuksen itsenäisesti. Osa kioskiryhmästä oli vielä musikaalipro-

jektissa muussakin roolissa. Ja voittoa ker- kelijoista, henkilökunnasta, yhteishengestä tyi! Tärkeää oli myös se, että kioski palveli sekä - yrittäjämäisestä asenteestamme! maksavaa yleisöä. Projekti näkyi ja kuului lähes koko lukuvuoden koulussamme ja kaupungissamme. Se oli menestys kaikilla mittareilla mitattuna. Ja sehän kertoo jotain koulumme opis-

41


Yrittäjyyskasvatus markkinointistrategiana Valkealan lukiossa

Y

rittäjyyskasvatus haastaa opettajuutta ja johtajuutta. ”Kertokaa minulle, miten esittelen rehtorille tämän idean? Miten me pyydetään rehtorilta rahaa 100 euroa potkupuvun ostamista varten?”, kysyi oppilaanohjaaja Ville Peltola opiskelijatiimiltä KouAhead –messujen Valkealan lukion messupisteen suunnittelupalaverissa joulukuussa 2011. KouAhead opiskelu- ja uramessut on toteutettu Kouvolassa kahdesti vuosina 2010 ja 2011. Oppilaitoksen esitteleminen messuilla on meille uudenlaista toimintaa. Valkealan lukion messupistettä suunnittelivat toisen vuosikurssin tutor-opiskelijat, oppilaskunnan hallituksen edustajat sekä Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä -ohjelman opiskelijat. Päävastuu opiskelijatiimien ohjaamisessa oli Ville Peltolalla. Vuosi Yrittäjänä ohjelmassa mukana olevien NY yritysten omien messuosastojen osalta vastaavana opettajana toimi Päivi Parkkonen. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat messupisteen varsin itsenäisesti. Mukana ollut Julia Falck (2vsk) totesi tyytyväisenä, että oli mukava päästä tekemään yhdessä. Hänen mukaansa oli tärkeää, että kaikki huolehtivat luvatuista asioista aikataulun mukaisesti. Opettaja Ville Peltola piti tärkeänä, että opiskelijat oppivat messujen avulla markkinointia suunnittelusta toteutukseen. Oppilaiden ehdotuksesta arpajaisvoitoksi ostettiin lahjakortti One-Piece

42

-puvun ostamiseen. Arpajaisvoitto veti kiinnostuneita osastolle ja oli riittävän erilainen. Yrittäjyyskasvatuksen kautta vahvistetaan opiskelijoiden luovuutta, innovatiivisuutta, rohkeutta – itse tehden ja suunnitellen. Tästä esimerkkinä Muno NY:n toiminta messuilla: opiskelijat kysyivät spontaanisti lupaa esitellä yritystään ja tuotettaan messujen päälavalla. Toimitusjohtaja Ira Lehtonen (2vsk.) sekä mukana ollut markkinointipäällikkö Eelis Piipponen (1vsk) kommentoivat myöhemmin oivallustaan. Tilanne oli ollut jännittävä, omat pelot voitettiin ja lopputulos oli yrityksen kannalta menestys. Itse huomasin, että heidän yrityksensä jäi paikalla olleiden mieleen ja sai positiivista huomiota. Mikä yrittäjyyskasvatuksessa minua opettajana kiehtoo? Nuorten innostus tekemiseen tarttuu. Messuilla oli hienoa nähdä aitoa iloa tehdyistä kaupoista sekä oman koulun esittelystä. Koulun pisteellä opiskelijat laittoivat itsensä peliin, opettajina olimme positiivisella tavalla ylpeitä opiskelijoistamme. Rehtori Keijo Hulkkosen mielestä messut olivat toimiva kokonaisuus. Samalla hän jo visioi tulevaa ja ehdotti, että kehittelemme syksyksi 2012 messuosaston suunnittelukilpailun. Auditorioomme voisi rakentaa malliosastoja, joiden kesken sitten järjestetään kilpailu. Yrittäjyyskasvatus käynnistyi Valkealan lukiossa vuonna 1997 Valkealan Yrittäjät

ry:n ja lukion yhteisen suunnittelutyön tuloksena. Tänä päivänä yrittäjyyskasvatus on keskeinen osa lukiomme markkinoinnin strategiaa yhdessä media- ja kansainvälisyyskasvatuksen kanssa. Nämä kolme painopistettä muodostavat lukiomme toiminnassa tiiviin kolminaisuuden. Nykyi-

sin yrittäjyyskasvatus on mukana kaikessa koulumme toiminnassa. Käytämme apunamme Nuori yrittäjyys ry:n ohjelmia sekä jatkamme omia perinteitämme. Valkealan lukion puolesta, Päivi Parkkonen.

43


INTO - Yrittäjyysprojektilla hyvää lapsille ja nuorille!

K

uopion Lyseon lukion yrittäjyysprojekti INTO (Ideoi luovasti, Näytä osaamisesi, Toteuta yhdessä, Opi projektista) lähti liikkeelle opettajiemme Minna Aallon ja Leena Stählbergin ideoinnista Y-Love – koulutuksessa Kuopiossa syksyllä 2010. Jo tuolloin syntyi ajatus toteuttaa ensimmäinen projekti hyväntekeväisyyteen järjestämällä lastentapahtuma. Tällä ideologianvastaisella (opiskelijat eivät päättäneet) toiminnalla pyrittiin saamaan koulumme ensimmäiselle yrittäjyysprojektille selkeä sapluuna. Hyväntekeväisyyskohteeksi valikoitui opiskelijoiden toimesta Nuorten ystävät ry:n sijaiskotipalvelut. Projekti polkaistiin liikkeelle allekirjoittaneella vahvistettuna marraskuussa 2010, kun mahdollisuutta uudenlaiseen koulutoimintaan alettiin mainostaa opiskelijoillemme. Saimmekin mukaan noin 20 innokasta opiskelijaa ihmettelemään, mitä on tarkoitus tehdä: Kurssin idea kuulostaa mielenkiintoiselta ja haluan olla mukana tekemässä hyvää yhdessä. Ja sitten alettiin tehdä. Varsinainen projekti lähti käyntiin opiskelijoiden ja valmentajien ryhmäyttämisellä Tuusniemen Viitakossa 21.–22.1.2011, jossa opiskelijat myös jaettiin tutustumisten ja tunnustelujen jälkeen projektin eri vastuuryhmiin eli ohjelma-, talous-, markkinointi- ja sponso-

44

riryhmiin: Käynnistysleiri oli mahtava… Oppi ihmisten nimet…Nukkumaankaan ei todellakaan menty ajoissa…Tuli hyviä ideoita lastentapahtuman suhteen…Tapahtuma sai nimen: Lasten Lysti Lauantai Lyseolla…Projektin mittasuhteet hahmottuivat. Kevään mittaan eri ryhmät veivät projektia eteenpäin omilla tahoillaan ja välillä kokoonnuimme koko porukalla yhteen tarkastamaan, missä olemme menossa ja mitä tulisi seuraavaksi tehdä. Tämä vaihe osoittautui kuitenkin jälkiviisaasti katsottuna kriittiseksi ajatellen projektin päätapahtuman onnistumista taloudellisesti: Helmi- maaliskuun vaihde oli hieman liian hiljainen INTO-kurssin osalta. Porukkamme loppukiri oli kuitenkin mahtava ja huhti- toukokuussa järjestelyt alkoivat loksahtaa kohdalleen, niin että Lasten Lystilauantai Lyseolla saatiin järjestettyä 14.5.2011: Päivä oli mukava, mutta kävijöiden määrän vähäisyys harmitti… Ryhmähenki oli erittäin hyvä…Merirosvoseikkailusta saimme paljon kiitosta…Asiakas: Meidän pojat (2 v. ja 5 v.) tuntuivat viihtyvän ja erityisesti merirosvoseikkailu ja maskotti-tiikeri olivat kivoja…on mukava nähdä, että innokkaita nuoria tällaiseen löytyy.

45


Laukaa

P

alveluyrityksemme aloitti lennokkaasti lukuvuonna 2010-2011 nimellä ”Volo-Vacca NY eli lentävä lehmä” ja jatkoi seuraavana lukuvuonna hieman muunnetulla nimellä Volo-Vacat NY. Saimme aikaan iloisia hetkiä ja kokemuksia kaiken ikäisille lapsista vanhuksiin eli suuntauduimme sosiaaliseen toimintaan koulun ulkopuolella. Ei pelkästään nimi, myös ideointi oli lennokasta, ja yhteistyömme tiivistä. Opimme paljon esimerkiksi yhteishengen luomisesta sekä vastuun kantamisesta ja jakamisesta. Palveluyrityksessämme oli viisi opiskelijaa, joista yksi oli toimitusjohtajana. Lisäksi yritykselle oli valittu muun muassa talous- ja markkinointipäälliköt. Kaikkia tehtäviä vaihdettiin ensimmäisen lukuvuoden jälkeen, jotta kokemus yrittäjyydestä saatiin mahdollisimman monipuoliseksi. Ensimmäisenä yritysvuotenamme suurin ponnistuksemme oli lastentapahtuman järjestäminen. Tapahtuma onnistui hienosti tuottaen hyvää mieltä monelle tenavalle - ja heidän vanhemmilleen. Lapsilla oli mahdollisuus leikkiä ja pelailla temppuradalla, jonka olimme koonneet lukion liikuntavälineistöstä. Suurin vetonaula oli kuitenkin pomppulinna, jonka vuokrasimme käyttöömme Laukaan kunnan nuorisotoimelta. Lisäksi osallistujilla oli mah-

46

dollisuus askarrella ystävänpäiväkortteja, osallistua lastenbingoon ja arpajaisiin sekä herkutella. Bingo- ja arpajaispalkinnoista suurkiitos Laukaan ja Jyväskylän yrityksille, joilta saimme hienoja lahjoituksia. Ensimmäisenä vuonna järjestimme myös 24h-leirin, jossa yrittäjyyttä ja Laukaan lukiota markkinoitiin Laukaan kunnan yläkoululaisille. Lisäksi hoidimme kahvituksia. Jo ensimmäisenä yrittäjyysvuonna aloitimme myös koko toisen vuoden jatkuneen toimintamme vanhusten parissa. Tästä saimme erittäin hyvää palautetta. Pidimme Lievestuoreen palvelukoti Männikössä muisteluhetkiä, joissa käytimme apuna kodeistamme löytyviä vanhoja esineitä. Vanhuksilla oli esineisiin liittyen uskomaton määrä tarinoita ja muistoja. Toisena yrittäjyysvuonna lisäsimme muisteluhetkien rinnalle vielä lauluhetkiä. Kaksi yritysvuotta menivät nopeasti. Erityisen paljon opimme markkinoinnista, johon myös panostimme kovasti ja onnistuneesti. Toisena yrittäjyysvuonna teimme myös pienen markkinointitutkimuksen, jossa selvitimme haastattelujen avulla erikokoisten yritysten markkinointistrategioita ja niiden eroja. Lukiosta maailmalle kohta lentävät lehmät ovat siis monta asiaa viisaampia yrittäjyystoiminnan ansiosta!

47


Muuramen lukio

Opiskelijoiden ja opettajien tiimioppiminen

M

uuramen lukio perustettiin 17 vuotta sitten ja alusta saakka painopiste on ollut yrittäjyydessä. Olemme kulkeneet yrittäjyyden polkua monien eri kokeilujen kautta. On kokeiltu projektioppimista, yrittäjyyskursseja perinteisellä tavalla ja monien vaiheiden kautta olemme päätyneet nykyiseen systeemiin, jossa osuuskunta, tiimioppiminen ja yrittäjyyslukiotoimintamalli ovat arkipäivää. Organisaation oppiminen Muuramen lukiossa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koko opettajakunta on jakautunut yrittäjyys- ja kestävä kehitys –tiimeihin. Tiimit on rakennettu siten, että molemmissa on mahdollisimman heterogeeninen koostumus. Näin saadaan koko opettajakunnan osaaminen paremmin esiin. Tiimeissä opitaan toisilta, koska mukana on analyyttisloogisia, intuitiivisuuteen, organisointiin sekä sosiaalisuuteen taipuvaisia henkilöitä. Tiimit asettavat lukuvuodeksi omat tavoitteensa dialogin kautta. Tiimeillä on 3-4 päätavoitetta lukuvuodeksi. Joulukuussa tehdään välitarkistus, ovatko jotkin tavoitteet jo toteutuneet ja mitkä vaativat vielä toimenpiteitä. Tavoitteille ja toimenpiteille on luotu mittarit, joilla seurataan onnistumista. Tehtävät on jaettu yleensä työpareille.

48

Yrittäjyystiimin tavoitteet lukuvuodelle 2011-2012 olivat seuraavat : 1. Hyvinvointi ja jaksaminen 2. Kestävä yrittäjyys ja luovuus 3. Työelämätiimi ja verkostoituminen Tiimit päättävät käytössään olevasta resurssista pienessä mittakaavassa. Molemmilla tiimeillä on 4 vvt palkkioihin ja tiimin tarvitsemiin hankintoihin. Tiimit päättävät itse resurssinsa jaosta. Ne päättävät myös itse johtajuuskysymyksen ja kokouskäytännöt. Alussa tiimit luovat omat tiimisopimuksensa ja pelisäännöt, jotka allekirjoitetaan. Jokainen tiimin jäsen miettii myös oman kehityssuunnitelmansa tulevalle vuodelle. Siinä on kaksi tavoitetta: miten kehityn oman aineeni opettamisessa ja mitä teen yhteisöllisyyden eteen tänä lukuvuonna. Tiimipalaverit kokoontuvat koeviikolla, jolloin yhteisen ajan löytyminen on helpompaa. Opettajille ja opiskelijoille annetaan paljon vastuuta eri tehtävistä. Lukuvuoden kiertoon liittyvät tapahtumat on jaettu vuosikursseittain. Ykkösten vastuulla on joulujuhlan järjestelyt, kakkoset vastaavat vanhojenpäivien toiminnoista ja abeilla on penkkarien järjestämisvastuu. Lisäksi opis-

kelijoita (oppilaskunnan hallitus) vastuutetaan erikoispäivien järjestelyissä. Tutorit hoitavat joitakin tehtäviä, kuten ykkösten ryhmäyttämisen sekä yhdessä opon ja ryhmänohjaajien kanssa ykkösten ensimmäisen koulupäivän valintoineen. Jokaisen jakson lopussa ennen koeviikon alkua kokoonnumme koulun ala-aulaan ”välikohtaukseen”, jossa eri tiimit (opettajat, ykköset, kakkoset, abit, tutorit, opkh, kekettäjät) vuorotellen vastaavat yhteisen n. 15 minuutin hetkestä. Välikohtauksessa voi olla musiikkia, liikuntaa, yhteinen tiimileikki jne. Rehtori palkitsee jaksossa erityisesti kunnostautuneen opiskelijan tai opettajan. Tiimipalavereissa ja opettajien kokouksissa pyritään kuuntelemaan kaikkia osapuolia, joskus jopa kysytään jokaisen osallistujan mielipidettä. Opettajat ja opiskelijat otetaan mukaan päätöksentekoon viestimällä lukion asioista, johtoryhmän ja kunnan päätöksistä, jotta he osallistuisivat keskusteluun ja antaisivat toteuttamismalleja hankaliinkin kysymyksiin. Opettajaja opiskelijakuntaa kuunnellaan ja heidän annetaan vaikuttaa asioiden kulkuun. Opettajankokousten esityslistat annetaan vähintään viikkoa ennen kokousta, jotta jokaisella on hyvin aikaa tutustua esityslistoihin. Opiskelijoilla ja opettajilla on

mahdollista tehdä kehitysehdotuksia, jotka sitten käsitellään aina opettajainkokouksissa ja päätös tuodaan julki. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja osallistuu opettajankokouksiin. Opettajien ja opiskelijoiden omia ideoita, ehdotuksia tai projekteja toteutetaan. Pyritään antamaan mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita, olivat ne sitten opetusmenetelmällisiä, rakenteellisia tai vaikkapa koulun kalustoon liittyviä. Niissä voi aina olla jokin uusi siemen. Näin pyrimme antamaan jokaiselle yhteisömme jäsenelle kehittymisen ja kasvun paikkoja, koska uudistuminen ja omista lähtökohdista nousevat inspiraation lähteet antavat yksilöille eniten. Kaikkien pitäisi päästä loistamaan jollakin osa-alueella. Ihminen innostuu asioista, joissa on hyvä, ja joka on ”se oma juttu”. Opettajien koulutukseen lähtemistä tuetaan. Parasta olisi jos mukaan koulutuksiin pääsisi aina työpari. Silloin syntyy reflektiivistä keskustelua ja koulutuksen anti leviää paremmin muuhun kouluyhteisöön.

49


Neljän lukion yhteinen loikka yrittäjyyteen

H

ärmän, Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven lukiot toimivat Etelä-Pohjanmaalla, joka tunnetaan hyvin yritysystävällisenä maakuntana. Osallistuminen valtakunnallisen yrittäjyyslukioverkoston Y-Loven toimintaan on silti ollut merkittävä piristysruiske kaikkien lukioiden toimintakulttuurille ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiselle. Vappuaattona 2011 lukioiden yhteistyö kantoi kauniin hedelmän: erinomaisesti onnistuneen messutapahtuman Kauhavan koulukeskuksessa. Neljän lukion yhteisen hankkeen pohjustus alkoi lukiolaisten ja heidän ohjaavien opettajiensa ryhmäytymistapahtumalla Kortesjärvellä syyskuussa 2010. Kipinä yrittäjyyteen saatiin syttymään 30 lukiolaisen rinnassa. Maantieteellisten etäisyyksien vuoksi lukiolaiset oli aluksi saatettava yhteyteen toistensa kanssa verkko-oppimisalustaa ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Etelä-Pohjanmaan Lakeusmoodleen perustettiin projektikurssin foorumi Kisällistä projektiosaajaksi. Hankkeen suunnittelussa selkeästi Moodlea suositummaksi nousi kuitenkin suljettu Facebook-ryhmä, jossa opiskelijat vaihtoivat tietoja, jakoivat tehtäviä ja ratkaisivat ongelmia hyvin aktiivisesti. Visio yhteisestä messuhankkeesta syntyi syksyllä. Opiskelijat saivat keskenään miettiä mm. tapahtuman ajankohtaa, ohjelmaa

50

ja rahoitusta. Varsin nopeasti messujen aiheeksi varmistui vapaa-aika ja hyvinvointi. Koska messut päätettiin järjestää vappuaattona 30.4.2011, tavoitteeksi otettiin monipuolisen ja eri ikäryhmiä kiinnostavan messuohjelman suunnitteleminen. Näytteilleasettajia ei haluttu rajata vain yrityksiin. Päämääränä oli saada liikkeelle messuyleisöä vauvoista vaareihin. Messuprojektin taakse oli saatava laaja yhteistyökumppaneiden joukko. Aluksi esittelimme suunnitelmamme paikallisille yrittäjäjärjestöille, jotka suhtautuivat messuajatukseen hyvin kannustavasti. Opiskelijat saivat yrittäjiltä hyviä vinkkejä muun muassa siitä, kuinka yrityksiä pitää lähestyä ja miten tapahtumaa kannattaa markkinoida. Tämän jälkeen yhteistyökumppaneiden rekrytointi onnistui mainiosti. Saimme messutapahtumaan merkittävän tuen lukioilta, kunnilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä ja Y-Lovelta. Kukin opiskelija löysi oman roolinsa joko johtoryhmästä, markkinointiryhmästä tai teknisestä ryhmästä. Työtunteja ei juuri laskettu, kun yhteinen päämäärä alkoi lähestyä. Vapaa-ajan ja hyvinvoinnin messut brändättiin Hyppy-Messuiksi. Teemaa hyödynnettiin logossa, mainonnassa ja markkinointiviestinnässä. Mukaan saatiin lähes 60 näytteilleasettajaa. Messupäivän ohjelmassa oli mm. muotinäytöksiä, muksujumppaa, Kauhavan lukion tyttöjen

Kuva: Jari Kankaanpää, Härmän lukio

Neljän pohjalaislukion vapaa-ajan ja hyvinvoinnin messut olivat onnistunut tapahtuma vappuaattona 2011.

tanssiesityksiä ja Janne Porkan stand-up komiikkaa. Yhteistyökumppaneistamme Järvilakeuden kansalaisopisto esitti suositun Väkihäjylä 3-näytelmän ja Härmänmaan musiikkiopiston oppilaat konsertoivat. Kauhavalainen elokuvateatteri Y-Kino esitti elokuvia, joihin pääsi ilmaiseksi Hyppy-Messujen leimaa vastaan. Messuvieraita kävi vappuaattona 600– 700, mitä voi pitää kelpo saavutuksena. Yleisö, näytteilleasettajat ja tekijät olivat kokonaisuuteen tyytyväisiä. On hyvin to-

dennäköistä, että vastaavanlainen tapahtuma järjestetään seuraavan kerran keväällä 2013. Messuista saatu pieni voitto jaettiin neljän lukion kesken. Anne Luomajoki-Lahdensuo, Lappajärven lukio Iiris Rajaniemi, Lappajärven lukio Toni Uusimäki, Kauhavan lukio

51


Kummiyritystoimintaa Polvijärven lukiossa

P

olvijärven lukiossa jokaisella aloittavalla ryhmällä on oma kummiyrityksensä. Tavoitteena on tutustua yritystoimintaan ja työelämään, integroida opetusta todelliseen toimintaan ja laajentaa myös opettajien näkökulmaa koulusta kohti tulevaisuutta. Toimintatapoja ovat yritysesittelyt opiskelijoille ja huoltajille, yritysvierailut, yhteistyö toimialaan sopivilla lukiokursseilla sekä opiskelijoiden TETpäivät ja opeTET. Tuttua yritystä on opiskelijan ja opettajan helppo lähestyä yhteistyökuvioissa. Reippaita kaivosmiehiä ja – nainen matkalla Kylylahti Copperin kaivoksen uumeniin.

liittyvä. Tein haastavan suodatustehtävän ja suodatin koko työporukalle aamukahvit. Virkistystauon ja yrityksen esittelyn jälkeen sain tehtäväkseni testata viskosimetreissä käytettäviä kapillaariputkia, minkä parissa kului ensimmäinen työpäiväni lähelle loppuaan. Viimeisenä työtehtävänä toimitin vielä juoksupojan tehtäviä, noutamalla valokuvausliikkeestä ACA:n tuotteiden mainoskuvia. Toisena työpäivänäni tutustuin yrityksen sihteerin tehtäviin. Sain hoitaakseni asiakastietokannan päivityksen. Iltapäivän tehtäväni oli ratkaista laskennallisesti hankala tekninen ongelma - sain mainion käsityksen siitä, millaista uusien laitteiden suunnittelu voi olla. Ope-TET antoi minulle mahdollisuuMAFY-lehtori Päivi Oinonen: den tutustua monipuolisesti kansainväOPE-TET ACA SYSTEMS OY:SSÄ liseen fysiikkaa ja kemiaa hyödyntävään 5.-6.4.2011 korkean teknologian yritykseen. EdelliACA on Polvijärven lukion vuonna 2010 sestä kontaktista ”todelliseen” työelämään aloittaneen vuosikurssin kummiyritys, joka opetustyön ulkopuolella olikin jo vierähtävalmistaa paperiteollisuuden käyttämiä nyt jo lähes 15 vuotta. Tiedoissani oli siis prosessinvalvontalaitteita. todellakin päivittämisen tarvetta. Aloitin työharjoittelun yksinkertaisimmista tehtävistä edeten kohti vaativamAurora Hansen pia haasteita. Ensimmäinen tehtäväni oli enemmänkin kemianalaan kuin fysiikkaan

52

53


IBT (International Business Twinning) Salon lukiossa

S

alon toisen asteen oppilaitoksissa on alkanut syksyllä 2010 yrittäjyyspainotteinen kansainvälinen projekti nimeltään IBT. Projektiin osallistuvat Halikon, Perniön ja Salon lukio sekä Salon seudun ammattiopisto. Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön opiskelijat toimivat projektissa tutoropiskelijoina. Yhteistyökumppanimme ovat Elvassa (Viro), Anijassa (Viro), Rzhevissä (Venäjä) ja Gárdonyssa (Unkari). Kyseiset kaupungit ovat Salon ystävyyskaupunkeja. Projektissa työskennellään internetissä Moodlen välityksellä joka kuukausi samojen opintotehtävien parissa kaikissa projektiin osallistuvissa maissa. Lukuvuonna 2010-2011 IBT-ryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa pääsääntöisesti tiistaisin klo 14-16. Tapaamiskertojen aiheina olivat Salon alueen elinkeinorakenteeseen tutustuminen, yrityksen perustamiseen tarvittavat tekijät ja tukiorganisaatiot, yrittäjän ja työntekijän sosiaaliturva, verotus, tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun vaikuttavat tekijät sekä hinnan muodostus kuluttajille ja kansainvälisyyden vaikutus hinnoitteluun, vienti- ja tuontitoiminta sekä oman kuvitteellisen yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Luentojen järjestäjinä olivat Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö, Salon seudun ammattiopisto, YritysSalo ja Salon kaupunki. Projektin keskeisenä osana oli kummiyritysten kanssa työskentely. Projektin kummiyritykset olivat lukuvuonna 20102011 Adepti Oy, Gasthaus Fjalar, Hög-

54

fors Oy, Manageritiimi, Media Solutions, Muotiperho ja Tenwood Oy. Opiskelijat vierailivat kummiyrityksissään ammattikorkeakoulun tutoropiskelijoiden opastamina ja perehtyivät yritysten toimintaan ja valmistivat esityksen omasta kummiyrityksestä. Projektityöskentely huipentui huhtikuussa 2011 järjestettyyn kansainväliseen tapaamiseen Salossa. Vieraaksemme tuli yhteensä 24 opiskelijaa, 7 opettajaa ja 2 yrittäjää Unkarista, Venäjältä ja Virosta. Vierailuviikon aikana sekä omat opiskelijamme että opiskelijavieraat esittivät kummiyrityksistä tekemänsä multimediaesitykset, tutustuivat Salon lukioihin, ammattiopistoon, ammattikorkeakouluun, Astrum -keskukseen ja Nokian tehtaaseen. Vierailun järjestämiseen saatiin rahoitusta EU:lta ja Salon kaupungilta. Lukuvuonna 2011-2012 projektin sisällöt ja toimintatavat ovat olleet samankaltaisia kuin edellisenä lukuvuonna. Olemme lisäksi ottaneet käyttöön Moodlessa oppimispäiväkirjan, jonne opiskelijat kirjoittavat ajatuksiaan luennoilta ja opintotehtävistä. Olemme tiivistäneet yhteistyötämme ammattikorkeakoulun kanssa, jossa opiskelijat ovat osallistuneet englanninkielisten kurssien tunneille (International Trade, Different time concepts, Intercultural Conversation) ja olemme jatkaneet yhteistyötä YritysSalon kanssa. Opiskelijat ovat edellisen vuoden tapaan tehneet yhteistyötä kummiyritystensä kanssa, jotka lukuvuonna 2011-2012 ovat Meri Teijo, Satel ja Super Resta. Projekti huipentuu huhti-

Opiskelijoita Elvasta, Anijasta, Rzhevistä, Gárdonysta ja Salosta yhteisen tehtävän parissa Salon lukiolla huhtikuussa 2011.

kuussa 2012 kansainväliseen tapaamiseen Gárdonyssa, Unkarissa, jonne lähtee Salosta 7 opiskelijaa ja 3 opettajaa. Projektin keskeisimpinä anteina ovat olleet yhteistyö alueen toisen asteen oppilaitosten kesken ja ammattikorkeakoulun kanssa, yhteistyö ystävyyskaupunkien lukioiden kanssa sekä yhteydet paikallisiin yrittäjiin ja YritysSaloon. Työskentelyssä olemme korostaneet sisäisen yrittäjyyden merkitystä sekä vuorovaikutustaitojen tärkeyttä. Olemme käyttäneet projektin kie-

lenä englantia mahdollisimman monella luennolla sekä Moodlen oppimistehtävissä. Opiskelijat ovat kirjoittaneet oppimispäiväkirjaa englanniksi. Opiskelijoiden palautteissa positiivisimmiksi kokemuksiksi nousevat ystävyyskaupunkien opiskelijoihin tutustuminen.

55


Teuva

V

ireässä Teuvan lukiossa on mahdollisuus tutustua yrittäjyyden perusteisiin. Lukuvuonna 2010-2011 yrittäjyyden peruskurssilla tutustuttiin paikkakunnan yrityksiin ja laadittiin liiketoimintasuunnitelma. Aivan aluksi kurssin vetänyt opettaja kävi esittelemässä tulevaa yrittäjyyskurssia kunnan järjestämässä yrittäjien aamuseminaarissa. Yhteistyökumppaniksi lupautui nuori teuvalainen yrittäjä, joka halusi tukea lukiolaisten yrittäjyyskasvatusta. Toiseksi yhteistyökumppaniksi lupautui Teuvan Aikuiskoulutuskeskus. Kuuden viikon mittaiselle kurssille osallistui neljätoista sitoutunutta opiskelijaa. Kurssi rakentui seuraavasti. Viikon ensimmäisellä kerralla opiskeltiin opettajan johdolla yrittäjyyden perusteita ja teoriaa. Toisella kerralla luokassa vieraili yrittäjiä tai luennoitsijoita ja kolmannella kerralla opiskelijat saivat ryhmissä omatoimisesti laatia liiketoimintasuunnitelmaansa. Mielenkiinnon lisäämiseksi paikalliset yrittäjät olivat lupautuneet sponsoroimaan rahapalkinnon parhaimmalle liiketoimintasuunnitelmalle. Kurssin tavoitteet toteutuivat hyvin. Lukiolaiset perehtyivät yrittäjyyden perusteisiin ja tutustuivat paikallisiin yrittäjiin. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä nuorten

56

itsenäistä työskentelyä liiketoimintasuunnitelmiensa parissa, joiden tekoon oli nähty paljon vaivaa. Ensimmäistä vuosikurssia opiskeleva Jere oli kovin tyytyväinen yrittäjyyskurssin sisältöön. Opettavainen kurssi, jossa oppi paremmin ymmärtämään yrittäjyyttä ja yrityksen perustamisen vaiheita. Kenties voisin jonain päivänä perustaa oman yrityksen. Kurssin lopulla opettaja lähetti liiketoimintasuunnitelmat paikallisille yrittäjille arvioitaviksi. Opiskelijoiden työt ja valitsemat aiheet kuten vanhusten palvelutarjonta, kiinteistön välitys ja remontointi sekä ATK-palvelut sekä varaosien myynti saivat kiitosta. Parhaimmaksi työksi valikoitui Electronic Parts Oy, jonka ydinliiketoimintaa olisi atk-ala. Raati kuvasi voittotyötä kokonaisuudessaan laajimmaksi ja kypsimmäksi suunnitelmaksi, jossa oli rahoitus ja markkinanäkymät kohdallaan. Ensimmäistä vuosikurssia opiskelevat Tomi ja Valtteri kommentoivat menestynyttä Electronic Parts Oy liiketoimintasuunnitelmaansa. Yrityksen toimiala valittiin sillä perusteella, että meillä oli siitä osaamista, Tomi sanoi. Ajatus tuli vähän harrastuksen kautta, sillä tykkäämme touhuta koneitten kanssa ja motivaatiota lisäsi myös luvattu rahapalkinto, lisäsi Valtteri.

57


Turun normaalikoulun ensimmäinen vuotuinen yrittäjyysviikko

T

urun normaalikoulussa vietettiin 5.9.-9.9.2011 ensimmäistä vuotuista yrittäjyysviikkoa. Sen avasi maanantaina suomalaisen yrittäjän päivänä Ahmed Al-Chibib, joka vuonna 2010 perusti Varissuolle Suomen ensimmäisen itämaisen basaarin. Hän tuli pitämään yrittäjähenkisen aamunavauksen koko koululle keskusradion kautta. Tämän jälkeen opettajilla oli tilaisuus keskustella Al-Chibibin kanssa kahvikupin äärellä. Illalla opettajat suuntasivat vielä Varsinais-Suomen YESkeskuksen ope-yrittäjä –treffeille, joilla luotiin lisää yrityselämäkontakteja. Iltatilaisuus poiki mm. Lainahöyhenet-nimisen pukuvuokraamon vieraaksi lukion kakkosluokkalaisille. Vanhojen tanssi –asujen esittelyn lisäksi opiskelijat saivat oppitunnin pukeutumisen protokollasta. Tiistaina opettajat viettivät puolikkaan VESO-päivän, jonka teemana oli yrittäjyyskasvatus. Kouluttajina toimivat YVI-projektin Jaana Seikkula-Leino, Jane Delfino Manchester Academy:stä, Jarmo Matala-aho TAT:ista ja Miia Kaerala Varsinais-Suomen YES-keskuksesta. Keskiviikkona lukiolaisille tuli tutuksi yritys nimeltä Finska, joka valittiin Turun

58

parhaaksi ruokakaupaksi vuonna 2011. Finska tarjoaa lähi- ja luomuruokatuotteita suoraan tuottajilta. Liikeideasta oli auditoriotilaisuudessa kertomassa Tommi Pohjakallio. Torstaipäivän toisella oppitunnilla kukin lukion opettaja käsitteli yrittäjyyttä oman aineensa puitteissa. Tehtävänä oli pohtia sosiaalisten taitojen, verkostoitumisen ja sosiaalisen median merkitystä yrittäjille ja yrityksille. Turun normaalikoulu on Vihreä lippu –koulu. Lukiolaiset nostivat kestävän kehityksen keskiöön perjantaina yrittäjyysviikon päätteeksi organisoimassaan muotinäytöksessä. Nuoret lähestyivät kahta ekologisesti valveutunutta yritystä ehdottaen yhteistyötä. Roots Cultural Movement ja Yono lainasivat mielellään vaatteita ja koruja lukiolaisten käyttöön. Muotinäytöksen konsulttina toimi Turun normaalikoulun IB-lukion alumni Lan Le, joka on nuorten suunnittelijoiden ja taiteilijoiden yhteistyöverkosto Dressing Mimian projektipäällikkö. Lukiolaiset toimivat malleina, koreografeina, kampaajina, meikkaajina, juontajina, markkinoijina sekä valo- ja ääniteknikkoina.

59


Uudenkaupungin lukio LUKIODIILI

U

udenkaupungin lukiossa on tarjottu Lukiodiili -muotoista yrittäjyyskurssia syksystä 2009 alkaen. Kurssilla sisäistetään mm. yrittäjämäistä asennetta ja liiketoimintaosaamista sekä samalla tutustutaan paikallisiin yrityksiin. Yritysvierailulla oppilaat saavat ryhmissä yritykseltä tehtävän, joka liittyy johonkin liiketoiminnan osa-alueeseen. Yrityksen edustajat antavat tuotoksista ryhmälle rakentavaa palautetta ja valitsevat voittajajoukkueen. Tehtäviä on kurssia kohden 3-5 (esim. 2 syyslukukaudella ja 2 kevätlukukaudella) riippuen tehtävien laajuudesta. Paikallistelevisio on kuvannut osan diilitehtävistä ja koostanut niistä ohjelmasarjan. Lukiodiili järjestetään ns. palkkien ulkopuolella eli siihen ei ole lukujärjestyksessä varattu oppitunteja, vaan tapaamiset sovitaan yhdessä oppilaiden ja yrittäjien kanssa. Oppilaat jakautuvat 4-5 henkilön ryhmiin ja keksivät ryhmälle nimen. Ryhmäytymiseen on syytä panostaa heti kurssin alussa. Tällöin jo ensimmäinen tehtävä on mahdollista ratkoa tiiminä, jossa jokainen voi vaikuttaa ja jossa työtehtävien jakamien on helppoa. Ryhmäytymisharjoituksia voidaan toki tehdä tarpeen vaatiessa pitkin lukuvuottakin ja ne toimivat myös hauskoina välitehtävinä. Ryhmät ovat mm. ideoineet ja järjestäneet torille tapahtumia, kehittäneet ja markkinoineet lähileipomon tuotteita, teh-

60

neet mainosvideoita kenkäkaupalle, tuunanneet näyteikkunoita sekä myyneet paikallisen virvoitusjuomatehtaan tuotteita. Yksi tehtävistä on liittynyt ekologiseen yrittämiseen. Kahden viikon aikana ryhmä tuunasi kirpputorilta löytämänsä tuotteen. Vakka-Suomen Osuuspankin sponsoroimalla sadalla eurolla oli ostettava myös tuunaukseen tarvittava materiaali. Projektin aikana pidettiin päiväkirjaa, johon mm. merkittiin tarkasti ylös kaikki kulut. Tuunatut tavarat sekä valokuvia alkuperäisistä tuotteista laitettiin esille Vakka-Suomen Osuuspankin näyteikkunaan. Team Sesta oli ostanut kirpputorilta vanhan matkalaukun ja tuunannut sen lasten läppäri ”Ompuksi”. - Tehtävän ratkaiseminen oli haastavaa, mutta palkitsevaa. Jokainen sai ryhmässä hyödyntää omia taitojaan. Oli hienoa huomata, että meistä muodostui tiimi, jossa toisiin pystyi täysin luottamaan, pohtii Team Sestaan kuulunut Maiju Rekola. Kurssin aikana pidetään oppimispäiväkirjaa, jonka avulla oppilaat peilaavat omaa oppimistaan. Oppilaat pohtivat oppimispäiväkirjassaan mm. sitä, miten tiimityö sujui, miten tehtävä liittyi annettuun teemaan ja mitä oppilaat oppivat annetusta tehtävästä. Oppimispäiväkirjassa oppilaat voivat myös kertoa mielipiteitään tai ajatuksiaan. Lukiodiililäiset ovat osallistuneet NY-

messuille, jossa he ovat tehneet vertais- neita. Lounaan yhteydessä ravintoloitsija haastatteluja ja tutustuneet muiden nuor- on kertonut mm. ravintolayrittämisestä, ten NY-yrityksiin. Kurssilaiset ovat myös ruokailuetiketistä sekä lähiruuasta. olleet Uudenkaupungin kaupungin yrityksille järjestämän Jouluakkunakisan tuomaristossa. Kurssi päätetään keväällä tyylikkäästi paikallisessa ravintolassa ”bisneslounaaseen”. Lukiodiililäiset ovat kutsuneet lounaalle myös yhteistyökumppa-

61


Voionmaan lukio, Jyväskylä:

Kansainvälistymistä ja yrittäjyyttä yhdessä paketissa

V

oionmaan urheilulukio on yksi Jyväskylän seudun yrittäjyyslukion perustajajäsenistä. Hankkeen aikana rakennettiin projektioppimiseen perustuvat yrittäjyysopinnot, joita tarjottiin kaikille Jyväskylän yhteisen lukion opiskelijoille. Vuosien myötä kurssit muotoutuivat ja nykyisessä mallissa on yhdistetty onnistuneesti projektioppiminen ja kansainvälisyys. Opettajat Laura Sallinen ja Johanna tilus järjestivät edellisenä lukuvuotena ensimmäisen kansainvälisyyteen perustuvan kurssin, joka päätyi Italian Pisaan ja 20112012 on sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijoilla (Barcelona) on yrittäjyyden kv-projekti menossa. Miten kaikki tapahtuikaan . . . Aloimme suunnitella kurssia, jossa yhdistyisivät yrittäjämäinen ote ja projektioppiminen sekä kansainvälisyys. Kun kannustimena on konkreettinen tavoite – yhteinen matka – tuntuu yrittäjinä toimiminenkin vaivan arvoiselta. Projektin eri vaiheissa käytetään yrittäjyysopinnoista tuttuja työ-

62

kaluja ja ideana on, että opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita aina matkakohteen valinnasta matkan toteutukseen saakka. Opettajat toimivat valmentajina, jotka huolehtivat siitä, että projekti pysyy aikataulussa ja että opiskelijat pysyvät kaidalla tiellä. Projektin koordinoinnin helpottamiseksi opiskelijat jaetaan 4-6 hengen tiimeihin, jotka ottavat vastuun omasta matkabudjetistaan sekä heille annettujen tehtävien suorittamisesta. Matkakassaa kartutetaan myös erilaisilla yhteisillä tapahtumilla, talkootöillä ja vastaavilla. Projektiin osallistui 28 opiskelijaa, joista muodostui kuusi tiimiä. Kukin tiimi teki töitä itsenäisesti omien liikeideoidensa parissa lukuvuoden aikana. Yhteisinä projekteina oli koulun kahvila Voimalan liiketoiminta vuoden 2010 lokakuusta aina toukokuun alkuun saakka sekä kahvitusten järjestäminen erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi opiskelijoita työllistivät muutamien isojen kauppaliikkeiden joulu- ja inventaarioapulaisina toimiminen. Matkakassan kartuttamiseen tähtäävän yritystoiminnan ohella aikaa käytettiin

matkakohteen valintaan, matkan suunnitteluun ja järjestelyihin. Tämä tapahtui osin tiimeissä ja osin koko ryhmänä työskennellen. Matkakohteeksi valikoitui lopulta Italia - Pisa ja Firenze, ja matkajärjestelyt aloitettiin lentojen ja hotellien varaamisella. Myös tutustumiskohteiden valinta ja osin matkaohjelman laatiminenkin olivat opiskelijoiden vastuulla. Matka Pisaan ja Firenzeen toteutettiin 11.-15.5.2011 ja sen onnistuminen oli paras palkka lukuvuoden aikana tehdystä työstä niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Valtaosa yrittäjyysopintoihin osallistuneista opiskelijoista valitsi yrittäjyyskurssin myös lukuvuodelle 2011-2012. Joukkoon otettiin myös muutamia uusia opiskelijoita.

Projektin vaiheet: VAIHE 1 – MINNE? - matkakohteen valinta - matkan käytännön järjestelyt: lennot, majoitus ym. VAIHE 2 – MITEN? - matkan rahoitus - yritysideat ja niiden toteuttaminen pikkutiimeissä - kahvila Voimalan pyörittäminen koko porukan voimin -tapahtumien järjestäminen - talkootyöt VAIHE 3 – MIKSI? - matkakohteeseen tutustuminen - kieli, kulttuuri, historia, maantiede - kartat ja liikkuminen - käyntikohteet, pääsyliput

Laura Sallinen & Johanna Tilus

63


Y-Love: Yrittäjyyskasvatus ja sosiaalinen media

Y

-Loven kehittämismatka jatkuu edelleen, sillä jatkohankkeessa keskitytään yrittäjyyskasvatuksen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen kehittämiseen seuraavin tavoittein: Jatkohankkeessa kehitetään: a) Sosiaalisen median hyödyntämistä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä b) Sosiaalisen median hyödyntämistä yrittäjyyslukioverkoston johtamisessa ja yrittäjyyskasvatuksen pedagogisten toteutustapojen sekä parhaitten käytänteiden kehittämisessä c) Sosiaalisen median hyödyntämistä oppilaitosten markkinoinnissa, viestinnässä, lukioiden toiminnan näkyväksi tekemisessä. d) Sosiaalisen median hyödyntäminen uudenlaisen yhteisöllisyyden synnyttämisessä

64

Case Y-Love projektikurssi

Y

rittäjyyslukioverkoston valtakunnallinen projektikurssi: ”Meidän lukio on paras lukio” – kilpailu tarjoaa ensimmäisen kurkistusmahdollisuuden yrittäjyyskasvatuksen ja sosiaalisen median yhteistyön mahdollisuuksiin. Projektikurssi toteutettiin kolmen verkoston opettajan voimin: Muuramen lukiosta Heli Vuorela ja Marjo Kaipiainen sekä Valkealan lukiosta Päivi Parkkonen. Kyseessä on valtakunnallinen pilottiprojekti, vastaavaa ei ole yrittäjyyskasvatuksessa toteutettu. Valmista mallia ei ollut olemassa. Tavoitteena oli suunnitella sosiaalista mediaa hyödyntävä valtakunnallinen kurssi yrittäjyyskasvatukseen. https://www. facebook.com/pages/Y-love-projekti/122506897853925 Facebook- kurssin ideointi Kurssin opettajien osalta keskeinen työskentelyvaihe oli some-kurssin ideointi: päätimme toteuttaa kurssin kilpailuna, jolloin saisimme opiskelijatiimien välille pientä keskinäistä kilvoittelua. Tavoitteena oli kilpailun avulla motivoida opiskelijoita itsenäiseen työskentelyyn ja tiedon hankkimiseen. Tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa omaa koulua markkinoiva tuotos. Ohjausalustaksi päätimme perusteellisen harkinnan jälkeen valita facebookin, johon loimme oman avoimen ryhmän tiimeille sekä suljetun ryhmän opettajatiimille. Suljetussa ryhmässä hallinnoimme julkista profiilia ja kävimme tiimikeskustelut. Päätimme

dokumentoida facebookiin palautettavat tehtävät googlen dokumentteihin, jotta ne säilyvät yhdessä paikassa. Kyselimme eri tahoilta vinkkejä ja saimme arvokasta opastusta. Kurssin suunnittelu Keskeinen osa opettajatiimin työskentelyä oli kurssin sisällöstä päättäminen sekä toteutuksen suunnittelu ja aikataulutus. Päädyimme antamaan tiimeille päätehtävän (oman koulun markkinointimateriaali) lisäksi kolme välitehtävää. Välitehtävät olivat: 1. Oman tiimin esittely muille tiimeille sosiaalisen median avulla. 2. Tapaaminen markkinoinnin ammattilaisen kanssa ja tapaamisen oppien raportointi somessa. 3. Nuoren yrittäjän Essi Ahtolan pitämän bambuser-luennon opit ja kopit yksilön, tiimin ja kilpailutehtävän tasoilla. Aikataulutimme työskentelyn ja välitehtävät kahden ja puolen kuukauden ajalle. Käytimme paljon aikaa sosiaalisen median työkaluihin tutustumiseen ja pyrimme valitsemaan sillä hetkellä käyttökelpoisimmat työkalut välitehtävien ohjauksen toteuttamiseen (esim. facebook, bambuuser, prezi). Jätimme opiskelijoille vapauden valita haluamansa sosiaalisen median alustan välitehtävän toteutuksessa, linkki tuli laittaa facebookin ryhmäsivulle. Laadimme kilpailun säännöt ja esittelimme ne verkostolle suullisesti sekä sähköisesti. http://www. slideshare.net/helivuo/ylove-projektin-kilpailusnnt

65


Ohjaus ja työskentely Kurssin käynnistyttyä ohjasimme facebookin ryhmäsivulla opiskelijatiimien työskentelyä. Jokaisen välitehtävän jälkeen annoimme opiskelijatiimeille palautteen työskentelystä. Kurssin käynnissä ollessa oli olennaista, että facebookin ryhmäsivulla oli viikoittain jotakin elämää, jotta kurssi pysyi elävänä. Kurssin aikana siirsimme palautettavia töitä googlen dokumentteihin. Lopputuotosten eli kilpailutöiden arviointi Laadimme googlen dokumentteihin palautesivun, jonne kilpailun juryn jäsenet pääsivät kirjoittamaan arviointinsa. Juryn muodostivat virtuaalivalmentajat sekä Yloven koordinaattori ja Muuramen lukion rehtori Aki Puustinen sekä mainostoimisto Aava& Bangin mainostoimistoliiketoiminnan johtaja Mikko Kalliola. Suuri osa kurssin opettajien työmäärää oli kilpailutöiden katsominen, analysointi ja palautteiden muotoilu sekä vieminen facebookin sivulle. Annoimme jokaiselle tiimille henkilökohtaisen palautteen.

Kenelle?

Kurssi oli avoinna verkoston lukioiden opiskelijoille. Opiskelijat muodostivat 4-10 henkilön tiimejä, jotka ilmoittautuivat kurssin facebook profiilisivulle määräaikaan mennessä. Miten?

Projektikurssi oli sosiaalisen median verkkotyökalujen avulla toteutettava valtakunnallinen verkkokurssi yrittäjyyslukioverkoston lukioiden opiskelijoille. Pyysimme opiskelijoilta palautetta facebookissa pidetystä kurssista. 1. Miten omasta mielestänne onnistuitte tiiminä? 2. Oliko välitehtäviä sopivasti ja olivatko sopivan laajuisia? 3. Millaisena koitte kurssin virtuaalisuuden? Syntyikö virtuaaliluokassa yhteenkuuluvaisuuden tunne ”meidän kurssi”?

Opettajina heittäydyimme uuden haasteen vietäviksi. Opettelimme käyttämään uusia työkaluja ja opimme paljon opiskelijatiimeiltä. Ennakkosuunnittelumme osoittautui toimivaksi. Varsinaisia isompia ongelmia matkan varrella ei tullut.

4. Millaista on opiskella näkymättömien virtuaalivalmentajien ohjauksessa?

Y-love projektikurssi lyhyesti: ”Meidän lukio on paras lukio” –kilpailu

Tässä muutamia vastauksia: “Tiiminä onnistuttiin mielestäni ihan hyvin, koska kaikki oli ahkerasti mukana ja kaikkien ideat kuunneltiin. Välitehtäviä olisi voinut olla ehkä joku 2 enemmän. Kurssi oli kivan erilainen ja vaihtelua perus kursseihin! Ja ohjauskin onnistui kuitenkin hyvin, kunhan seurasi facebookista asioita, joten ”näkymättömyys” ei haitannut. Ja osallistuisin kyllä ainakin itse toistekin. :) “ (Karoliina Heikkilä, Valkealan lukion tiimi 2)

Mitä?

5. Osallistuisitko uudelleen sosiaalisessa mediassa järjestettävälle kurssille?

Yleisenä tavoitteena oli luoda käyttökelpoinen sähköinen markkinointimateriaali omalle koululle. Kurssin tavoitteena oli testata erilaisten sosiaalisen median työkalujen käyttökelpoisuutta yrittäjyyskasvatuksen oppimisessa. Ohjausalustana käytettiin facebookin avointa ryhmäsivua. “Tiimimme toimi hyvin, mutta yhteisen

66

ajan löytäminen oli välillä hankalaa. Vä- kurssista virtuaalisen. litehtäviä oli sopivasti, mutta ne olisivat 4. (hähähähää yksi ei ole ainakaan näkyvoineet olla hieman monipuolisempia/laa- mätön ;D) ohjeita tuli hyvin ja tarvittaessa jempia. Keskityimme ehkä liikaakin aina opettajilta pystyi kysymään apua. meneillään olevaan välitehtävään, jonka 5. Osallistuisimme ehdottomasti! “ .seurauksena kilpailutyön toteuttaminen (Anniina Laari, VaTut ) meinasi jäädä viime tippaan. Muut tiimit jäivät hieman etäisiksi, kuten myös virtuaalivalmentajatkin. Jo aiemmin mainittu yhteinen tapaaminen tai palkintojenjakotilaisuus olisi voinut olla kiva, että olis päässy tutustumaan muiden tiimien jäseniin. Osallistuttais uudestaa tälläselle kurssille, sillä tää oli mukava kokemus ja oli hauskaa, että osallistujia oli paljon eri kouluista!“ (Tiina Tuominen, tiimi Vallu ) “1. Sanoisin että hyvin, vaikka välillä tuntui ettei kukaan ottanut mitään vastuuta ja hommat eivät edenneet. Tiimimme teki paljon yhteistyötä ja ryhmän jokainen jäsen oli mukana jokaisen välitehtävän sekä lopputehtävän toteuttamisessa enemmän tai vähemmän. 2. Välitehtäviä oli mielestämme sopivasti. Ainut mikä tulee mieleen on että välitehtävien toteuttamista olisi auttanut etukäteen annetut tehtävänannot ja aikataulut. 3. En osaa vastata kuinka virtuaalisena koimme kurssin. Hoidimme kommunikoinnin pääosin Facebookin kautta, mutta itse ideointi ja tehtävien toteutus tapahtui suurimmaksi osaksi koululla. Ryhmästämme muodostui tiivis tiimi. 4. Mukavaa? 5. Totta kai! “ (Aaro Häkkinen, Muuramen Lukion Kuninkaat)

“1. Onnistuimme tekemään yhteistyötä tehokkaasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Jokaiselta tuli ideoita ja tiimin jäsenillä oli oma-aloitteisuutta. 2. Välitehtäviä oli mielestäni hieman liikaa. Muiden kiireiden keskellä oli joskus hankala löytää aikaa tehdä niitä. 3. Virtuaaliluokassa tuo ”meidän kurssi” -tunne ehkä löytyi oman ryhmän keskellä, mutta muiden kurssin jäseniin ei tullut samanlaista yhteyttä kuin todellisessa elämässä. 4. Opiskeleminen virtuaalisesti on ihan helppoa ja toimivaakin. Itse pidän enemmän siitä, että opettajan/valmentajan näkee ja tuntee. Se tekee neuvojen hakemisesta ja kysymyksien kysymisestä helpompaa. 5. Osallistuisin mielelläni. Tämä on ollut hyvin kiinnostava kokemus. Sosiaalista mediaa voi hyvin käyttää kurssityöskentelyn välineenä.” (Katharine Shelby, SaLuTe)

”1. Yhteistyömme oli hyvää ja kaikki tekivät oman osuutensa 2. Välitehtäviä oli hieman liian vähän ja liian harvaan. 3. Ei pitänyt kommunikoida toisten ryhmien kanssa, joten yhteenkuuluvuutta ei pahemmin ollut.. netissä tekeminen teki

67


68

69


70

71


72

Yrittäjyyslukioverkosto Ylove: OPS ja parhaat käytännöt  

Yrittäjyyslukioverkosto Ylove: OPS ja parhaat käytännöt

Yrittäjyyslukioverkosto Ylove: OPS ja parhaat käytännöt  

Yrittäjyyslukioverkosto Ylove: OPS ja parhaat käytännöt

Advertisement