Page 33

112. ­ 113. METROPOLIAN TULEVAISUUSPAJA Metropolian tulevaisuuspajoissa oli 13 + 10 liiketalouden opiskeli‐ jaa. Pajat aloitettiin tulevaisuusluennolla ja yhdessä laadittavalla tulevaisuustaulukolla. Äänestettiin toivottu, ei‐toivottu ja todennä‐ köinen skenaario. Opiskelijat jakaantuivat kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä hahmotti oman skenaarionsa arkipäivää lehden, kuunnelman tai videon avulla. Apuna mielikuvitusta vauhdittamassa olivat arvotut roolihahmot, joiden kautta tulevaisuuden arkea hahmotettiin. mäisen päivän ryhmässä kukaan ollut käyttänyt videoedi‐ tointia, audacitya tai scribusta. Toisen päivän ryhmässä oli muutama osaaja. Hälytimmekin eka päivänä luotsiavuksi vielä yhden luotsin. Talkoolaiset oppivat tekniikan nopeasti.

Metropolian tulevaissuuspajan ensimmäinen päivä alkoi yllätyksellä: Luotsit olivat varautuneet kahden päivän tal‐ koisiin ja itsetehtyyn ruokaan tavanomaisten talkoiden mukaan. Opettajat olivat tulkinneet keskustelut toisin. He olivat varautuneet kahteen talkoopäivään siten, että kum‐ massakin oli eri ryhmä. He olivat varautuneet syömiseen ammattikorkeakoulun ruokalassa tarjoten luotseillekin ruoan. Myös aamukahvit haettiin valmiina. Ei siinä mitään, sitten vain ryhdyttiin toimiin. Alkuesittely talkoiden ideasta oli lyhyt, jonka jälkeen pidettiin tulevaisuusajattelun ja tulevaisuuden tutkimuk‐ sen luento keskustellen samalla oppilaiden kanssa. En‐ simmäisen päivän oppilaat olivat kaikki tyttöjä, tästäkö johtui, että keskustelua ei tahtonut millään syntyä? Opet‐ tajat osallistuivat keskusteluun tuoden näin eloa alustuk‐ seen. Toisena päivänä oppilaita oli vähemmän ja kolmas‐ osa oli poikia. Keskustelu oli nyt vilkasta ja haastavaa. Tulevaisuustaulukko syntyi molemmilla kerroilla hy‐ vin. Kaikki osallistuivat sen tekoon ja taulukkoa teh‐ dessä talkoolaiset tutustuivat toistensa ajatuksiin. Molemmilla kerroilla tulevaisuusskenaarioiden: toivottu, epätoivottu ja todennäköinen syntyi äänestyksen avulla. Todella moni piti slowlife/ lähiruoka skenaarioita toivo‐ tuimpina. Molempina päivinä talkoolaiset aloittivat työskentelyn vä‐ littömästi. Ei mennyt pitkääkään aikaa, kun he olivat päät‐ täneet, mikä on media. Kuunnelmia syntyi eniten ‐ liekö esi‐ merkkinä kuunneltu Sonniyhdistys‐kuunnelma motivoinut? Eka päivänä syntyi 2 kuunnelmaa ja lehti ja toisena päivä‐ nä video, kuunnelma ja lehti. Talkoolaiset samaistuivat rooleihinsa ja tulevaisuuteen kekseliäästi. Kysyttäessä tietotekniikan luovasta käytöstä ei ensim‐

Opittua:

Käytettävissä olevaa aikaa voi lyhentää tarpeesta johtu‐ en: 12 tuntia tuntuu nykyaikana olevan ihmisille tosi pitkä aika, kokoon ei saa 10 ihmistä sitoutumaan niin pitkäksi ajaksi. Ja toisaalta lyhyemmässäkin ajassa saa valmista, jos tekniikka on hallussa. (Tämähän todistaa tekniikan te‐ hostavan työtämme). No toisaalta, jos kyse on tekniikan käytön lisäämisestä, niin pitääkö talkoita järjestää teknik‐ kaa taitaville lainkaan? Vastaan itse kysymykseeni: Pitää! Sillä useinkaan ei tekniikan luova käyttö ole hallinnassa, vaan yleensä tekniikan salat ja nopea omaksuminen. Vie‐ läkään ei haastattelujeni mukaan koulussa tehdä vide‐ oita, kuunnelmia, lehtiä. Jopa vähemmän kuin 1900‐lu‐ vun lopulla. Minusta ei suinkaan riitä it‐lukutaito, vaan tarvitaan myös kirjoitustaito. Ei riitä elokuvien katselu, taidenäyttelyissä käynti, musiikin kuuntelu, vaan kaik‐ kia näitä pitää osata myös itse tehdä. Sitten vasta oppii syvällisemmin ymmärtämään ammattilaisten tuotteita. ‐ jos aika lyhenee, niin ruokailu täytyy jättää pois, ja se kyllä vähentää talkoohenkeä. Kouluissa se onnis‐ tuu, koska oppilailla on motiivina oppiminen, ei val‐ miiksi saaminen. Viimeinen opitaan talkoiden ohessa. ‐ Tulevaisuusajattelu on asia, joka on kokemukseni mu‐ kaan aika hukassa nuorilta, tulevaisuussuuntautunut ajattelu ja toiminta on myös usein yhteisöillä hakusessa. Miksi emme siis laajentaisi talkoiden sisältöä tulevaisuus‐ työskentelyyn? Mm. tulevaisuustaulukon ja skenaarioiden laadinta antaa hyvän ponnahduslaudan yhteiselle teke‐ miselle. Ja skenaarioiden tuominen "iholle" lisää tule‐ vaisuuden tekojen ymmärrystä. Toisaalta on myös niin, että tulevaisuus on kaikille yhteinen asia ja sen ympä‐ rille voi koota yhteisöllisyyttä lisäävää työskentelyä. ‐ Arvottavat roolihenkilöt ovat todella hyvä apu yritettä‐ essä ymmärtää arjen tulevaisuutta. On helpompi miettiä, millainen on esimerkiksi huonokuuloisen taiteilijan tule‐ vaisuus kuin oma.

Luotsit: Johanna, Maija, Susanne ja Tuija 33

Talkootarinoita 2011  

Talkooluotsien kirjoittamia talkootarinoita vuodelta 2011