Vaikuttaminen koulussa Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimuksessa (ICCS 2009) kartoitettiin oppilaiden osallistumista koulun toimintaan kuudella kysymyksellä. Ne koskivat osallistumista väittelyihin, koulun päätöksentekoon ja vapaaehtoisiin oheistoimintoihin (ks. kuvio 30). Oppilaita pyydettiin huomioimaan osallistumisensa ensimmäisestä luokasta alkaen, jotta saataisiin kokonaiskuva koko kouluajalta. Kansainvälisessä vertailussa Suomen nuoret arvioivat olevansa vähemmän aktiivisia osallistumaan koulun toimintaan kuin muut eurooppalaiset nuoret. Kuvaavaa on, että vain 15 prosenttia suomalaisnuorista vastasi olleensa päättämässä siitä, millä tavoin koulua johdetaan. Vastaava luku oli esimerkiksi Ruotsin aineistossa 54 prosenttia. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kouluneuvostot on lakkautettu. Näin suomalaisnuorille ei mahdollisteta sen enempää tutustumista vaikuttamiseen kuin vaikutusmahdollisuuksiinkaan. Suutarisen ja Törmäkankaan (2012) mielestä jopa suomalaisnuorten radikalisoitumisen22 syitä voidaan syrjäytymiskehitystä paremmin lähteä etsimään koulusta, joka kansainvälisessä vertailussa osoittautuu oppilaitaan syrjiväksi ja demokratia- ja kansalaiskasvatukseltaan heikkotasoiseksi. (Ykkösluokkalaisten toimijuudes-
ta koulun arjessa ks. Hohti & Karlsson tässä kirjassa.) Suhde opettajaan Opettajasuhteen merkitystä ei ole tutkittu vielä niin laajasti kuin lapsen ja vanhempien välistä suhdetta. Opettajasuhteen laadulla on yhteys oppilaan motivaatioon, ja turvallisella opettajasuhteella yhteys hyvään itsetuntoon (Myllyviita 2004; Minkkinen 2011). Oppilaan kokemuksella opettajan tuesta on havaittu olevan yhteys oppilaan sosiaalisesti vastuulliseen käytökseen ja oppimismotivaatioon (Wentzel 1994, 1998), oppilaan sitoutumiseen kouluun ja koulusaavutuksiin (Myllyviita 2004; Minkkinen 2011) sekä terveyskäyttäytymiseen (NcNeely & Falci 2004). Minkkisen (2011) kyselytutkimuksessa opettajan tuen ja lapsen masennusoireiden välinen yhteys on selvä. Noora Ellosen tutkimuksessa vielä opettajan sosiaalisen tuen määrää tärkeämmäksi osoittautui sen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakautuminen (Ellonen 2008). Kouluterveyskyselyssä esitettiin koululaisille ja Vanhempien barometrissa vanhemmille väite ”Opettajat kohtelevat oppilaita oikeuden mukaisesti”. Yläkouluikäisten vanhemmista kuusi kymmenestä oli samaa mieltä väitteen
KUVIO 30. Suomalaisnuorten osallistuminen kouluissa. (%) Ollut päättämässä siitä, millä tavoin koulua johdetaan Osallistunut keskusteluun oppilaskokouksessa Ollut ehdokkaana luokan edustajaksi tai oppilaskuntaan Osallistunut vapaaehtoisena koulun musiikki- tai näytelmätoimintaan tavallisten oppituntien ulkopuolella Ottanut aktiivisesti osaa väittelyyn Äänestänyt luokan edustajan tai oppilaskunnan vaalissa 0
Viimeisen vuoden aikana
Yli vuosi sitten
20
40
60
80
100
Ei koskaan
Lähde: ICCS 2009.
59