Taulukko 14. Halu osallistua vaikuttajaryhmän kanssa. Pääkomponenttianalyysin Varimax-rotatoidut painokertoimet
Työllistäminen ja toimeentulo Asumisasiat Syrjäytymisen ehkäisy Mielenterveysasiat Opiskelu- ja kouluasiat Päihde- ja huumeneuvonnan ja hoidon palvelut Terveydenhoitopalvelut Liikunta- ja urheilupalvelut Harrastus- ja toimintamahdollisuudet Kirjastot Ympäristö, puistot, kierrätys ja ekologia Muut kulttuuripalvelut (esim. musiikki, elokuva, kuvataide) Kaupat, kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset Liikenneyhteydet ja liput Ravintola- ja kahvilapalvelut
1 0,77 0,77 0,70 0,69 0,64 0,61 0,61 -0,04 0,31 0,14 0,23 0,07 0,29 0,25 0,09
2 -0,04 -0,05 0,42 0,08 0,34 0,23 0,20 0,70 0,66 0,57 0,55 0,46 0,23 -0,04 0,31
3 0,13 0,20 -0,04 0,40 0,14 0,21 0,43 0,09 -0,21 0,42 0,35 0,20 0,76 0,66 0,58
Ominaisarvo Kumulatiivinen selitysaste (%)
3,64 24,3
2,29 39,6
2,20 54,2
kuttajaryhmien nuoret eivät tunnista näitä asioita osallistumiskohteina.
vuotiaat nuoret miehet sekä selvät postmaterialistit sen sijaan eivät aktivoidu näiden teemojen kautta. Muutoin nuorten vaikuttajaryhmäläisten kategorisointi komponenttien ja komponenttipisteiden keskiarvojen mukaisesti on haasteellista, koska jako ei toimi johdonmukaisesti uusien ja vanhojen arvopreferenssin tai politiikan hypoteesien mukaisesti. Toinen pääkomponentti lataa hyvin vapaaajan ja kulttuurin palvelut sekä ympäristöpolitiikan. Naispuoliset vastaajat ja materialistisesti suuntautuneet ovat näiden kuntasektoreiden kannattajia. Pojat ja puhtaat materialistit eivät virity vapaa-ajan ja kulttuurin kokonaisuuden kannattajiksi. Kolmas faktori nostaa etualalle vapaa-ajan hyödykkeet, palvelut ja liikenteen. Tällöin muutamat naisiset koulutusalat ja postmaterialistinen orientaatio nousevat aktiivien osalta tärkeiksi. Kyse on ekologisesta ja harkitusta konsumerismista, elinkeino- ja liikennepolitiikasta. Miehet, työssä käyvät ja materialistisesti maailmaa pohtivat vai-
Järjestöjen toimintaan ja toimenpiteisiin osallistuminen: “Tavallisten nuorten” ay-liike aktivismi erottaa sen nuorisovaltuutetuista Vaikuttajaryhmien nuoret ovat kautta linjan aktiivisempia osallistujia kuin muut. Varsinkin alle 20-vuotiaille koululaisille ja opiskelijoille aukinaiset aktiviteetit ovat “vaikuttajaryhmäläisten” suosiossa johtuen heidän ikäryhmästään, hehän ovat pääosin 14–19-vuotiaita. Ainoa poikkeus on ammattiliitto, jonka toimintaan tai toimenpiteisiin katsoi osallistuneensa 7 prosenttia vaikuttajaryhmänuorista, mutta 19 prosenttia muista nuorista. Tähän vaikuttaa jälleen se, että vaikuttajaryhmien ihmiset ovat huomattavasti nuorempia. Heistä on työelämässä vain 10 prosenttia, kun tavallisista nuorista työssä käyvien osuus on 30 prosenttia.
101