Issuu on Google+

THHL

1/2011

-j채senlehti


Puheenjohtajan

mietteitä

Pakastelua piisaa Enpä muista Helsingistä talvea, jolloin olisi kuskattu kaduilta, toreilta, pihoilta jne. niin paljon lunta pois kuin tänä talvena. Kun pahimmat kinokset on viety pois, lumipyryt ovat heti tuoneet uudet kinokset. Nyt ehkä joku teistä ihmettelee miksi lumia kärrätään pois, mutta se on ollut ihan pakko. Kaikki risteysalueet ovat olleet näkyvyydeltään suorastaan vaarallisia, kaksikaistaiset kadut yksikaistaisia, jalkakaytävät kinttupolkuja jne. Kun ei sulamistakaan ole tapahtunut kuin nimeksi, poiskuljetus on ollut ainoa keino. Pakkastakin on piisannut yllin kyllin. Vaikka lukemat täällä ”etelässä” ovat olleet pienemmät kuin monilla muilla alueilla, on raaka viima tuonut siihen lisäksi ns. piilokymmenykset eli n. -10 astetta lisää ja joskus ylikin.

Kuuma peruna purtavaksi Valtion ja ylipäätään julkisten palvelujen tulevaisuus tulee nostaa eduskuntavaalien alla kolmen kärkeen arvioitaessa ehdokkaita ja eri puolueita. Meidän tulee itsekin ottaa vastuuta siitä, että hankkiudumme kysymään ehdokkaiden näkemyksiä suhteessa julkisten palvelujen kehitysnäkymiin. Me TE-hallinnon ja ELYjen porukat olemme yhteiskunnan toimivuuden keskiössä. On selvää, että tulevassakin

Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki

2

hallitusohjelmassa työllisyys on suuressa osassa. TE-toimistojen toteutusvastuulle tulee pääosin kaikki se, mitä poliittiset päättäjät kirjaavat hallitusohjelmaan ja päättävät seuraavan 4-vuotiskauden aikana TEM-hallinnossa toteutettavaksi. Kentällä tehdään todellisuudessa tuo paljon puhuttu TEM-hallinnon tulos. Tästä kiitos teille! Toivon todella, että myös päättäjät itse joskus tämän kiitoksensa avoimesti porukallemme antaisivat ihan julkisesti. Meidän tulee tuoda esiin sitä, että kaikki ei voi tapahtua vain talouden näkökulmasta. Ei yksilön/kansalaisen tarve saada julkisia palveluja ole mitenkään supistunut. Paremminkin päinvastoin. Mitä kiivaammaksi työelämän muutokset ja osaamisvaatimusten jatkuva kasvu ja uusiutuminen tulee, sitä enemmän tarvitaan TE-hallinnon, opetustoimen, terveydenhuollon ym. palveluita ja niitä tuottamaan tarvitaan riittävät resurssit. Tämä ei todellakaan tarkoita supistuvia resursseja. Pelkän tuottavuuden ja tehokkuuden mittareilla ei voi oikeudenmukaisesti mitata julkisten palvelujen tulosta. On kyettävä tarkastelemaan asiaa pitkän aikavälin tuloksellisuutena. Myös yhteiskuntarauhan säilyttämiselle on annettava suuri arvo. Olemme jo pitkään olleet matkalla hyvinvointiyhteiskunnasta pahoin-

vointiyhteiskunnan tielle. Se tie tulee kalliiksi ja vaikutukset ulottuvat kauas. Meillä on vastuu siitä, että palvelujen tarvitsijoita ei jätetä vaille palveluja. Meidän on vaadittava yhteistä vastuunkantoa myös niistä, jotka itse eivät osaa, kykene, jaksa tai ymmärrä vaatia palvelua.

Haasteena demokratia Pohjois-Afrikan maista monissa käydään kiivasta vanhan vallan ja diktatuurin murtamiskamppailua. On raskasta nähdä, kuinka kovan hinnan sadat ja tuhannet kansalaiset joutuvat maksamaan siitä, että haluavat demokratian yhteiskunnan toimintamalliksi. Meillä eletään demokratiassa. Onneksi. Silti voimme todeta, että näinkin kehittyneessä yhteiskunnassa tuntuu väliin siltä, että demokratiavaje monissa asioissa kasvaa ja arvot kovenevat. Olemme oman kamppailumme edessä.

Satoi tahi paistoi – huhtikuun kolmas viikonloppu – Sinä olet demokratian ääni! Lämpimiksensä Eija Tuutti

Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi

Toimituskunta: Manne Raitila, I vpj. manne.raitila@mol.fi

Kannen kuva: Antero Aaltonen

Merja Toijonen, II vpj. merja.toijonen@te-keskus.fi

Painopaikka: Forssa Print, 2011

Ritva Weckström, plm ritva.weckstrom@tem.fi


Pääluottamusmies

Ilmoista ja ilmastoista Lumista talvea on taas eletty täällä etelänkin puolella. Vuodenvaihteessa vietin lomaa loppiaisviikolla ja ajankäyttö jakaantui suunnilleen näin: lumitöitä – vähän lukemista – lumitöitä – leffan katselua – lumitöitä normaalien kotiaskareiden lomassa. Oli muisto vain niistä parista talvesta, jolloin ei tarvinnut lumityökaluihin koskea. Oletteko muuten huomanneet, että säästä puhuminen ei enää ole pelkkää keskustelun aloittavaa small talkia vaan jo ihan oma iso puheenaihe. Nämä epänormaalit sääolosuhteet sopivat keskusteltavaksi niin tuttujen kuin vähän vieraampienkin kanssa. Ja niistä voi puhua myös globaalisti – kuten sanonta kuuluu. On ollut maanjäristyksiä, pahoja tulvia, myös muu Eurooppa on saatu sekaisin joko tuhkapilven tai lumikaaoksen takia. Eli keskustelunaiheita on riittänyt. Tietynlainen ilmaston muutos tai ehkä enemmänkin ilmapiirin on puhuttanut tätä kirjoittaessani myös muulla tasolla etenkin Yhdysvalloissa. Tarkoitan nyt poliittisen retoriikan muuttumista vihamieliseksi – melkeinpä sotaisaksi

etenkin tuolla valtameren takana. Mitä kovemmat puheet sitä paremmin saa tilaa mediassa. Samanlaista kehitystä on valitettavasti huomattavissa myös meillä Suomessa. Ilmapiiri on muuttunut jos ei nyt ihan vihamieliseksi niin kärjistyneemmäksi kuitenkin. Arvot tuntuvat – siis ne käytännön toimenpiteitä ohjaavat ei puheiden – muuttuneen kovemmiksi. Kun kaikkea valotetaan ja joka puolelta kuulee asioita käsiteltävän vain talouden näkökulmasta – markkinat sitä tai tätä mieltä – niin se vähitellen alkaa vaikuttamaan itse kunkin ajatusmaailmaan. Missä me ihmiset tässä tulemme huomioiduksi? Tämä sama ajatusmaailma on sitten siirtynyt myös työpaikoille. Tuottavuus ja tehokkuus ovat pääosassa, jotta markkinavoimat olisivat tyytyväisiä. Yksilökeskeisyys tuntuu lisääntyvät, riittää kun minä pärjään tyyliin. Olemmeko unohtaneet joukolla tekemisen ilon, yhdessä nauramisen tuovan mielihyvän, myötäelämisen taidon. Työpaikoilla vallitseva kiirekö aiheuttaa sen,

ettemme ehdi pysähtyä miettimään miten kaveri voi – läheiset, työkaverit.

TYHY-lasit käyttöön Pardian puheenjohtaja Palola puhuu TYHY-laseista – jokaista muutosta pitäisi katsoa lasien läpi ja miettiä mitä muutos aiheuttaa henkilöstölle ja sen hyvinvoinnille. Pitäisiköhän meidän muidenkin alkaa miettiä henkilökohtaisia hyvän mielen laseja. Tuottaako minun sanomiseni/tekemiseni hyvää mieltä muillekin kuin vain itselleni, minkälaista ilmapiiriä minä omalta osaltani olen luomassa työyhteisössäni. Tehtäisiinkö tästä vuodesta hyvän mielen vuosi työpaikoillemme, kukin siltä osin mihin itse pystyy omalla käyttäytymisellään vaikuttamaan.

Näillä sanoin toivotan teille kaikille jaksamista tällekin vuodelle. Ritva Weckström

3


Pasi Wallenberg johtaja Oulun seudun TE-toimisto

”TE-toimistojen henkilöstön on voitava keskittyä ydintehtävään” Näin sanoo Oulun seudun työvoimatoimistossa 1.3.2009 johtajana aloittanut Pasi Wallenberg. Uutena työhallintolaisena hänen mielipiteensä on kiinnostavaa kuultavaa nyt, kun hallintomme ja työntekijät ovat keskellä myllerryksiä. Meneillään ovat mm. segmentointi, toimistoverkkouudistus, palvelujen siirtäminen verkkoon sekä henkilöstön väheneminen. Oulun TE-toimisto on maamme neljänneksi suurin toimisto ja henkilöstöä on n. 150. Toimisto on siirtynyt uudistettuun, segmentoituun asiakaspalveluun jo vuosi sitten.

Olet ollut nyt kaksi vuotta hallinnossamme Oulun seudun TE-toimiston johtajana. Miltä nyt tuntuu? Tuntuu kovasti myönteiseltä ja koen itseni tarpeelliseksi organisaatiomme haasteellisessa muutoksessa ja uudistuvan TEM-toimintaympäristön pyörteissä. Meillä täällä Oulussa on vahva tekemisen meininki ja hyvä yhteishenki.

4

Kannattiko tulla meille töihin? Kyllä kannatti. Monestakin syystä. Uskon, että muualta hankitusta muutosjohtamisen osaamisestani on hyötyä työyhteisöllemme ja olen voinut ammatillisesti jakaa ja välittää erilaista julkishallinnon kokemustani työkavereideni kesken.

Aikaisemmin toimit pitkään kuntajohtajana, mitkä ovat suurimmat eroavuudet, kun vertaat näitä kahta julkista sektoria? Kuntasektorilla selkeilläkin asioilla on taipumusta puuroutua, koska niin monet väliin tulevat intressit ja kunnallispolitikointi mutkistavat johtamisen prosesseja ja viivästyttävät usein rationaalista päätöksentekoa. Kun taas valtionhallinnossa toimintojen nykyaikainen tulosohjaus ja selkeät tavoitteet mahdollistavat virtaviivaisemman toiminnan ja henkilöstön kanssa yhdessä sovittujen asioiden jouhevan etenemisen sekä pitkäjänteisen työyhteisön kehittämistyön.

Mitä muutoksia tekisit työhallintoon? Kehittäisin edelleen asiakkaidemme palvelutarpeeseen tukeutuvaa ja kysyntäperusteista toimintamallia. Mahdollisimman hyvin toimivat työmarkkinat ovat jatkossakin meidän keskeisin asiakkuutemme. Työttömyysturvan hoitamisen erottaisin jollain kätevällä tavalla työnvälityksen tehtävästä. Se vapauttaisi merkittävästi henkilöstömme osaamista ydintehtäväämme eli työmarkkinoiden tarpeiden palvelemiseen. Siirtäisin kaikki ns. etuusasiakkaamme Kelan ja kuntien vastuulle ja hoidettavaksi yksinkertaisesti siksi, että emme pysty työhallinnon välineistöllä mitenkään auttamaan heitä.

Oulun seudun TE-toimiston palvelualue on laaja ja erityisesti nuorisotyöttömyys on alueella korkea, miten tilannetta voitaisiin parantaa? Nuorisotyöttömyys on seurausta vaikeasti ennakoitavasta elinkeinoraken-


Pasi Wallenberg Syntynyt v. -53 Rovaniemella Koulutus KM -78, HM -86 Sivistystoimenjohtajana 7 v. Kuntajohtajana 23 v. Oulun seudun TE-toimiston johtajana 1.3.2009 alkaen

teen muutoksesta ja talouden suhdanteista. Nuorten työttömyys helpottaa aina silloin, kun työnantajilla menee paremmin. Panostaisin perinteisten keinojemme lisäksi yrittäjyyden vahvistamiseen ja nykyistä reaaliaikaisempaan koulutustarpeen ennakoitiin ja vaikuttavampaan työvoimakoulutuksemme kohdentamiseen.

Miten rentoudut vapaa-aikanasi? Harrastan hyötyliikuntaa ulkoaskareiden ja metsätöiden parissa. Villisikajahti ja hirvien metsästys sekä kalastus ovat myös mieluisaa puuhaa.

Haastattelijana Rauni Kurkela, Pohjois-Pohjanmaa piirin pj. , Oulun seudun TE-toimistosta

Kiitos haastattelusta.

5


Uusimaa esittäytyy

Uusimaa esittäytyy

Uusimaa; suurin ja kaunein… …loihe itsevarmasti lausumahan aikoinaan Oulun edustajakokousmatkalla silloinen yhdistyksen puheenjohtaja. No suurin nyt ainakin; kauneus taas on katsojan silmässä! Uudenmaan piiri ry on perustettu 5.4.1979 ja vuoden 2010 lopussa jäsenmäärä oli 534, joista työssä olevia 449 jäsentä. Luotsina on hallitus, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu kuusi varsinaista sekä kuusi varajäsentä. Hallituksen kokouksia pidetään keskimäärin kerran kuukaudessa, lukuun ottamatta kesäkautta. Kokouspaikkana on vuorol-

laan kunkin hallituksen jäsenen TE-toimisto. Mitä kokousten äänekkyydestä voi päätellä, niin aktiivisuutta hallituksen jäseniltä ei ainakaan puutu! Sääntömääräisiä kokouksia on vuodessa kaksi, kevätkokous huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa.

Tietoa ja toimintaa Vuosittaisena perinteenä on Kolmen piirin koulutus yhdesä Uudenmaan piiri ry:n, Työ- ja elinkeinoministeriön virkailijat ry:n ja Varsinais-Suomen piiri ry:n kanssa. Sisältönä sopivassa suhteessa ajankohtaista asiaa ja virkistys-

tä tyhy-teeman merkeissä, tavalla tai toisella itse koulutuksen keskeinen sisältö. Toimipaikkojen yhdyshenkilöille on järjestetty Yhdyshenkilöpäiviä, joilla on käsitelty ajankohtaisia asioita liittyen yhdyshenkilön rooliin ja tehtävään omassa toimipaikassaan, virkistystä unohtamatta. Uudeksi perinteeksi on jäsenistön toivomuksesta muodostunut vuosittainen Perhetapahtuma, johon voivat jäsenen lisäksi osallistua myös perheenjäsenet melko laajalla skaalalla vauvasta vaariin… Tapahtuman puitteissa on mm. seikkailtu Puuhamaassa, käyty sirkuksessa, ihasteltu Sea Lifen merimaail-

Uudenmaan yhdistyksen hallituksen varsinaiset ja varat koolla Kampissa. Kuvassa takavasemmalta alkaen Hannele Vuorioksa, Taimi Sandström, Helena Hellman, Tuula Nevalainen, Krista Riistama ja Minna Eräketo sekä etuvasemmalta Mirja Sipilä, Jyrki Ojanen, Matias Fredriksson, Urho Riikonen, Reijo Haimi, Heikki Försti ja Simo Jaatinen.

6


Uusimaa esittäytyy

Uusimaa esittäytyy

’’Pojat’’ serenadia laulamassa ja muuten vaan porukkaa viihdyttämässä, vasemmalta Heikki, Riku ja Matias.

maa ja tutustuttu Helsingin kaupunginteatterin kulisseihin. Suuren suosion on myös saavuttanut pidennetty viikonloppu virkistysmatkailun merkeissä. Neljän päivän reissuilla olemme vaeltaneet mm. Pyhällä, Tartossa, Pärnussa ja Rukalla. Näillä reissuilla on ollut töppösissä vipinää!

Haasteita Haasteena meillä, kuten muuallakin, on niukkenevien resurssien myötä uusien jäsenten rekrytointi sekä myös nykyisten jäsenyyksien säilyttäminen. Turhan usein kuulee kysyttävän, että mitä hyötyä jäsenyydestä on eli kysymys kuuluu – miten saisimme lisättyä jäsenten kiinnostusta ja omaa aktiivisuutta? Vuodelle 2011 perustimme hallitukseen työryhmän, Jässärit, jonka tehtävänä on ideoida ja valmistella jäsenhankintaan ja huoltoon liittyviä teemoja. Voi kun tähän ikuisuuskysymykseen

joku keksisi pätevän ratkaisun; vinkkejä otetaan vastaan.

Luottamusta ja työsuojelua Alueellisia luottamusmiehiä Uudellamaalla on neljä + vara. Luottamusmiesten, yhdistyksen, liiton ja paikallistoimiston yhdyshenkilön kanssa pyrimme järjestämään kullekin alueelle jäsentapahtumia/jäseniltoja, joissa voi keskustella oman alueen asioista. Lisäksi luottamusmiehet käyvät alueensa paikallistoimistoissa kyselemässä kuulumisia, tarpeen mukaan. Päällimmäisenä jäsenistöä puhututtaa meilläkin palkkausasiat. Työsuojeluvaltuutettujen määrä Uudellamaalla on neljä + varat. Kaikki varsinaiset työsuojeluvaltuutetut ovat THHL:n jäseniä ja tässä roolissa he edustavat koko henkilöstöä. Toimitilat ja työturvallisuus ovat ykköskysymyksiä.

Toimintaympäristön muutokset Toimistoverkkouudistus jyllää Uudellamaallakin. Tällä hetkellä itsenäisiä TEtoimistoja on kahdeksan. Sateenvarjohankkeen tiimoilta ELY:n ja ministeriön kesken keskustelut ovat käyneet kuumana toimistojen tulevasta määrästä. Nyt näyttää siltä, että myös Uusimaa on 1–3 itsenäisen toimiston haarukassa ja alle 10 hengen toimipaikkojen olemassaolo on vaakalaudalla. Alueen suuren asukas- ja asiakasmäärän osalta toimistojen ja toimipaikkojen harvennus arveluttaa. Aika näyttää, mitä tuleman pitää. Mutta muutoksesta toiseen on eletty ennenkin ja eipä edes muista enää, monesko aalto se nyt on jo menossa… yritetään vaan pysyä laineilla!

Lumiset terveiset etelästä kesää ja kärpäsiä odotellen, toivottelee Uudenmaan py:n hallitus ynnä puheenjohtajansa Tuula Nevalainen

7


THHL ja korkeasti koulutetut Työ- ja elinkeinotoimistojen rekrytoinnissa on siirrytty viime vuosina yhä selvemmin siihen, että työhön otettavilta edellytetään käytännössä korkeakoulututkintoa. Akateemiselle pätkätyöläiselle määräaikaiset virkasuhteet voivatkin olla hyvä ponnahduslauta joko muihin organisaatioihin tai joskus jopa pysyviin virkasuhteisiin työ- ja elinkeinotoimistoissa. Sopii ainakin unelmoida, että mainittu rekrytointipolitiikka alkaisi näkyä jollain aikavälillä myös työmme arvostuksessa ja sitä kautta palkkauksessa. Koulutustaustojen nousu aiheuttaa päänvaivaa THHL:lle. Liiton tulevaisuuden ja painoarvon säilymisen kannalta on tärkeää saada myös korkeasti koulutettuja THHL:n jäseniksi. Useasti tilanne on se, että uudet virkailijat ovat liittyneet jo opiskeluaikoinaan omien koulutus-/ammattialojensa liittoihin, eivätkä näe tarpeelliseksi vaihtaa kirjojaan toiseen liittoon eli meille. Juuri tähän saumaan alueaktiivien on iskettävä!

8

tettava, miten konkreettisesti THHL on juuri oman hallinnonalamme kysymyksissä kiinni. Kevyt oheistoiminta tulee sitten mukavana lisänä.

Keski-Suomi jäseniä rekrytoimassa

Meidän on tuotava selkeämmin esille niitä hyötyjä, joita liittoomme kuuluminen antaa. On nostettava profiilia paikallistasollakin. En usko niinkä��n siihen, että millään kevyillä tempauksilla potentiaaliset jäsenet meistä kiinnostuvat. Kyllä siinä tarvitaan tiukkaa asiaa. On mainostettava sitä, miten liitto ajaa ja puolustaa oikeuksiamme, mitä väyliä siihen on käytettävissä ja miten kiinnostuneet pääsevät aktiivitoimintaan mukaan. Ennen kaikkea on koros-

Keski-Suomen piiriyhdistys on omalta osaltaan alkanut kiinnittää asiaan huomiota. Yhdistys avasi omat kotisivut, joilta löytyy tietoa muun muassa toiminnasta ja vaikuttamisväylistä. Pyrimme keskustelemaan uusien liittoomme kuulumattomien virkailijoiden kanssa hyvässä hengessä siitä, mitä hyötyä olisi kuulua THHL:ään. Edellä mainittu ei kuitenkaan vielä riitä. On oltava ruohonjuuritasolla näkyvillä ja osoitettava, että meitä todella tarvitaan! Santtu Lytsy Kirjoittaja on Keski-Suomen piiriyhdistyksen hallituksen jäsen, jonka kollegat saivat aikanaan (järki)puhuttua liittoon.


THHL:n jäsenistä moni täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Jos alkaisimme julkaista lehdessä jäsenrekisteristä suoraan poimien kaikkien merkkipäivien (50-, 60- ja 65-vuotta) viettäjien nimet, tarvittaisiin jokaisen osalta henkilökohtainen lupa julkaisemiseen. Tähän työhön resurssimme eivät riitä. Haluamme kuitenkin muistaa juhlivia jäseniämme ja päätimme onnitella porukkaa kollektiivisesti koko vuoden edestä.

Sydämelliset onnittelut Sinulle merkkipäiväsi johdosta! Olkoot kulkusi kohti seuraavaa vuosikymmentä eloisaa ja antoisaa.

toivottaa THHL ry

Oleelliset sisäistetty Eskarissa oli opeteltu koko viikko värioppia. Viikonlopun jälkeen opettaja kysäisi lapsilta ’’Mitkähän ne ovat ne päävärit?’’ Pitkä hiljaisuus. Vihdoin yksi tyttö nostaa reippaasti kätensä ja ilmoittaa iloisella lapsen äänellä: ”Huulipuna, ripsiväri ja puuteri.” – Anni

9


Aito yhteistoiminta on voimavara

Yhteistoimintaa ei virastodemokratiaa Valtiohallinnossa elettiin 1970-luvulla vd- eli virastodemokratian aikaa. Tässä perusideana oli, että työnantajalla oli velvollisuus tiedottaa henkilöstölle asioista, jotka koskivat henkilöstön asemaa ja työympäristöä. Sittemmin 1979 tuli yleinen Yhteistoimintalaki ja lopulta 1989 Valtion yhteistoimintalaki. 1980-luvulla viimemainittu muutos vei yhteistoiminta-ajatusta huomattavasti pidemmälle ja toi mukanaan laajan yhteistoimintavelvoitteen valtiotyönantajalle. Enää ei puhuta vain tiedottamisesta. On kyse aidosta yhteistyöstä henkilöstön kanssa jo henkilöstöä ja työyhteisön muutoksia koskevien asioiden valmisteluvaiheessa.

Pikkupakkasta yhteistoiminnassa TE-toimistot ja ELY-keskusten TEpuoli ovat päättyvällä hallituskaudella käyneet läpi kaksi suurta organisaatiouudistusta. Ensinnä perustettiin uusi ministeriö TEM ja sitten myllerrettiin aluehallinto ja perustettiin ELY-keskukset. Molemmat vaikuttivat suuresti henkilöstön arkeen ja töiden sujuvuuteen. Ison osan ajasta selkeä ohjaus ja tukitoiminta hallinnon asioiden hoitamiseksi on ollut hukassa ja tuntuu osittain olevan edelleen. Valtakunnallisissa TEM-hallinnon yhteistoimintaryhmissä yhteistyö ja keskustelu, parhaimmillaan yhteinen valmistelutyökin on sujunut melko hyvin. Nyt kun isot TEM- ja ELY-uudistukset on saatu pakettiin, tuntuu siltä,

10

että jatkotyö ja kehittäminen sekä siihen liittyvä yhteinen valmistelutyö on jäämässä unohduksiin. Ainakin siitä joutuu jatkuvasti muistuttaman. On sovittu, että ELY-alueiden ja TE-toimistojen moninaisiin kehittämisen jatkotyöryhmiin tulee mukaan myös henkilöstön edustajat. Tämä ei oikein ole mennyt sovitun mukaisesti. Saamme jatkuvasti viestejä siitä, että erinäisissä ryhmissä on tehty loppuraportteja, päätöksiä ym. henkilöstöä olennaisesti koskevissa hankkeissa. Tieto niistä valuu henkilöstön edustajille vasta vaiheessa, jossa hankkeen kulkuun ei enää voi oikeasti vaikuttaa. Olemme ottaneet asian keskusteluun myös TEM-työantajan kanssa.

Yhteistoiminta on voimavara Aito ja avoin yhteistoiminta on voimavara, joka nyt menossa olevassa ja tulevissa hallinnon muutoksissa on aivan välttämätöntä. Jos me hukkaamme tämän perustyövälineen käytön tilanteessa, jossa kipeimmin sitä tarvitsemme, ei hallinnolla ole mahdollisuuksia saavuttaa tulevaisuudelle asetettuja tavoitteita. Hyvä esimies ja johto on terveellä itsetunnolla varustettu henkilöstön ja hallinnon keulakuva, joka ei pelkää avoimuutta ja aitoa yhteistyötä henkilöstön kanssa. Molemminpuolinen arvostus ja tuki sekä tasavertainen keskusteluyhteys vaikeistakin asioista tässä yhteisessä savotassa on saavutettavissa vain sillä, että otamme haasteen vastaan yhdessä.

Puhutaan paljon proaktiiviisuudesta ja innovatiivisuudesta. Niinpä niin, emme kai kukaan kuvittele, että tämä on mahdollista, saatikka maksimaalista vain esimiesten rahkeilla? Parhaat ja toteutuskelpoisimmat ajatukset tulevat yleensä ryhmätyön tuloksena. Näissä porukoissa on ja tarvitaan aidosti erilaisia, eri tehtävistä ja taustoista olevia hallinnon ihmisiä avoimessa vuorovaikutussuhteessa.

Muumimammana on hyvä olla Olin nuorena likkana jo vahvasti taustajoukoissa silloin, kun lähdimme tekemään työtä virastodemokratian muuttamiseksi laajemmin yhteistoiminnaksi. En tosin silloin vielä ollut valtiolla töissä. Olen ”henkeen ja vereen” yhteistoiminnan puolestapuhuja ja myös rauhan ihmisenä korostan sitä, että vain tällä tiellä olemme matkalla oikeaan suuntaan. TE-hallinnossa olen 80-luvun alusta saakka tätä aatetta eteenpäin vienyt ja tulen tekemään sitä jatkossakin. Yhteistomintaa ei ole ”riitalautakunta, toverituomioistuin, juorukalenteri” tai muu vastaava toiminta. On kysymys työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisestä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on se, että meillä kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla työyhteisössämme ja jaksaisimme läpi muutosten ja lama-aikojen toinen toistamme tukien edelleen motivoituneina ja innovatiivisina työmme kehittäjinä sekä julkisten palvelujen arvostettuina ammattilaisina ja osaajina.


Hitaasti, mutta varmasti matkalla samaan suuntaan eteenpäin, tuntosarvet valppaina.

Kuva Antero Aaltonen

Ota yhteyttä Olen valmis tulemaan alueille selvittämään ja keskustelemaan yhteistoiminnan perusteista ja toiminnan tavoitteista. Tähän olen lupautunut myös TEM/ELYja TE-toimistojen HEPO (henkilöstöpolitiikan) yt-ryhmässä, jossa olen ollut moottorina alueiden yt-koulutuksen järjestämiseksi. Jos sinulla tai työporukallasi on yhteistoimintaan liittyviä asioita, joita haluat tuoda liiton piirissä pohdittavaksi tai jopa valtakunnallisessa yt-toiminnassa vähän laajempaan pohdintaan, ota ihmeessä yhteyttä. Olen THHL:sta Pardian edustajana seuraavissa: – TEM-hallinnon yt-ryhmä (käsittelee koko TEM-konsernin asioita) – TEM / ELY- ja TE-toimistojen valtakunnallisessa yt-ryhmässä sekä – TEM / ELY- ja TE-toimistojen HEPO yt-ryhmässä Lisäksi TEM / ELY- ja TE-toimistojen Työsuojelun yt-ryhmässä THHL:n pardialaisena edustajana on Sauli Hiltunen, Pohjois-Karjalan piiristä.

Yhteistyössä tulevaisuuteen Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi

11


HEI SINÄ TEEHOOHOOÄLLÄN JÄSEN äiti, isä, mummi tai vaari

HERÄÄ JO

- juuri nyt on se hetki, kun haetaan THHL:n perheleirille 2011 HAKUAIKAON 23.3.2011 SAAKKA

THHL ry järjestää jäsenistölleen yhteistyössä Lomakotien liiton kanssa perinteisen perheleirin kesällä 2010.

Koska – missä Aika: vk 31 ma–la 1.–6.8.2011 Paikka: Haapalahden Lomakoti, Eno Lomakylä on Pohjois-Karjalassa Enon kunnassa Joensuusta n. 55 km Lieksaan päin Pielisen rannalla. Paikka on maisemiltaan kaunis. Suuri piha-alue sekä oma uimaranta mahdollistaa eri-ikäisille monensortin puuhastelua (uinti ja sauna, jalkapallo, tennis, sulkis, onginta, soutu, pingis). Katsopa kotisivut lomakoti@haapalahti.fi Liitto tarjoaa vielä retket Pikkukilin eläinpuistoon ja koskenlaskuun kuljetuksineen. Näihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Matka Haapalahden lomakotiin taittuu kätevästi omalla autolla tai junalla, jolla pääsee ihan mukavasti perille. Talon kanssa sopien kyyti junalta hoituu paikallisella taksilla.

Kohderyhmä THHL:n jäsenet ja perheenjäsenet. Erityisesti toivomme, että Sinä nuori perheen huoltaja tai isovanhempi lapsenlastesi kanssa rohkaistut hakemaan uudenlaisen yhteisen lomaviikon viettoon. Tämä on taatusti erilainen loma ja antaa mukavia elämyksiä ja muistoja yhteisen arjen piristeeksi. Lapsille on syntynyt uusia kaverisuhteita, jotka parhaimmillaan ovat jatkuneet jopa vuosien yhteydenpidolla.

Kustannukset THHL:n jäsenille perheleiri on maksuton. Jäsenen tulee osallistua päivittäin parituntiseen ”ay-ajankohtaiskoulutukseen”. Tämä ei leireilyä haittaa, sillä homma hoituu aamiaisen ja lounaan välissä. Perheen junioreille on sillä aikaa talon leiriohjaajien järjestämää puuhastelua. Veloitus muilta perheenjäseniltä/täysihoitovuorokausi. HUOM! Perheleirille valitaan vain täydelle leiriviikolle tulevat ma-la, koska liitto maksaa Lomakotien liitolle kustannukset koko viikolta.

12

20 euroa / vrk / aikuinen 5 euroa / vrk / 5-15-vuotias lapsi alle 5-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

THHL korvaa jäsenten matkakustannukset edullisimman matkustustavan mukaan. Perheenjäsenien matkakustannuksia ei korvata.

Hakuaika Hakemukset on lähetettävä keskiviikkoon 23.3.2011 mennessä liiton toimistoon – (ei Lomakotien liittoon) osoitteeseen: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry Ratamestarinkatu 11.B.6krs., 00520 HELSINKI Tulostettava hakulomake löytyy osoitteesta www.lomakotien.liitto.fi HUOM! Älä käytä sähköisesti lähetettävää lomaketta, koska se menee suoraan Lomakotien liittoon. Tukea ei voi saada peräkkäisinä vuosina. Valintoja tehtäessä ensikertalaiset ovat etusijalla.

NYT TUUMASTA TOIMEEN – SE KANNATTAA!


THHL:n jäsenlehti 1/2011