Issuu on Google+

THHL

4/2013

-j채senlehti


Puheenjohtajan

mietteitä

Aika rientää On tää aika vaan mielenkiintoinen ilmiö. Nuorena se ei aika-ajoin kulu mitenkään ja näin kypsemmällä iällä se tuppaa juoksemaan niin, ettei vauhdissa tahdo pysyä. Voin omalta osaltani todeta, että taas ihan yllättäin on yksi vuosi finaalissa. Asioita ja tapahtumia on ollut paljon ja vuosi vaihtuu monen keskeneräisen hankevalmistelun jatkuessa ensi vuodelle.

Muutosta aina vaan Vuodenvaihteessa 2014 TE-hallinnon arkeen vaikuttaa jälleen yksi iso muutos. AHTI-porukka jakautuu niin, että osa siirtyy uuteen TORI-hankkeen seurauksena perustettavaan, koko valtiohallintoa jatkossa palvelevaan virastoon. Näin siis TE-toimistojen atk-tuki tulee ensi vuonna tuolta uudesta virastosta, jonka nimi on vielä avoinna. Osa jää AHTIin, jonka toiminta uudistuu täysin, eikä sillä enää ole yhteyttä TE-

Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki

2

toimiston hommiin. Toivon, että AHTI-porukka ottaa rauhassa ja luottaa siihen, että Pardian edustajat ovat koko ajan olleet ja ovat jatkossakin hoitamassa kaikkien pardialaisten edunvalvontaa tässäkin muutoksessa. Tätä juttua kirjoittaessani (noin 3 viikkoa ennen lehden ilmestymistä) voin vain todeta, että vielä ei ole vastauksia kaikkiin olennaisiin kysymyksiin. Altavastaaja on VM:n TORI-hankeryhmä ja päättäjät, joilta tarvitaan päätökset ja vastaukset. Ensi vuonna jatkuvista hankkeista meille iso asia on ASPA 2014. Pilotointi pitäisi alkaa vuoden 2014 alusta, mutta ainakaan vielä ei ole tietoa kokeilupaikkakunnista tahi lukumäärästä. Tämä tulee olemaan ensi vuoden suurin hanke koko valtiohallintoa ajatellen. Tähän siis palaamme vielä moneen kertaan. Myös monia muita uudistuksia on menossa ja etenemässä vuodenvaihteen ja ensi vuoden aikana. Useilla on vaikutuksia meidän jäsenistöömme. Jaksa-

mista tarvitaan ja tukea arjen pyörittämiseen niin, että kotonakin itsestä olisi jotain annettavaa läheisille.

Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi

Toimituskunta: Merja Toijonen, I vpj. merja.toijonen@ely-keskus.fi

Kannen kuva: Antero Aaltonen

Jaana Rautiainen, II vpj. jaana.rautiainen@te-toimisto.fi

Painopaikka: Forssa Print, 2013

Ritva Weckström, plm ritva.weckstrom@tem.fi

Aika levähtää Nyt on jälleen Joulu kolkuttelemassa ovelle. Joulun aika on paitsi hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa, myös iloisen naurun ja laulun aikaa yksin, kaksin tai suuremmassa porukassa. Jättäkää suursiivoukset myöhempään ja valmistautukaa joulunviettoon ihan vaan rauhoittumalla ja downsiftaamalla tätä arjen kuormitusta. Antakaa kynttilöiden syttyä ja tuoda valoisia ajatuksia pimeyden keskelle.

Lämmöllä kanssanne myös ensi vuonna. Eija Tuutti


Pääluottamusmies

Katsausta lähimenneisyyteen Tähän aikaan vuodesta on tapana katsoa vähän taaksepäin, minkälainen vuosi on ollut, mitä on tullut tehtyä. Pääluottamusmiehen näkökulmasta, samoin kuin teidän kentällä toimivien kohdalla vuosi on ollut vähintäänkin haastava. TE-palvelu-uudistus hajotti työyhteisöt, tutut työkaverit mahdollisesti siirtyivät muualle, esimiehet vaihtuivat. Toimistoissa menetettiin työyhteisöllisyys – enää ei edes välttämättä tiedetä mitä toiset tekevät. Tuli uusia tehtäviä ilman perehdytystä, asiakkaat lisääntyivät, puhelinuudistus ei toiminut, sähköinen asiointi ei vielä toiminut. Tässä lyhykäisyydessä alkuvuoden kuva monissa toimistoissa, vähitellen osa asioista on korjaantunut, mutta vielä on paljon hiomista. Henkilöstö on väsynyttä. Kevään aikana tehdyt suoritusarviointikeskustelut eivät mitenkään parantaneet ilmapiiriä. Ei näistä nyt tämän enempää tässä yhteydessä.

Jaksamista yhdessä Katse on nyt suunnattava tulevaisuuteen ja yhdessä toimien saatava palvelut paranemaan ja työssä jaksamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Olen nyt kymmenisen vuotta toiminut pääluottamusmiehenä, ensin varana vuoden verran ja sitten varsinaisena tässä hommassa. Ja täytyy sanoa, että tämän vuoden aikana yhteydenotot teiltä kentältä ovat olleet moninkertaisia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kuten hyvin tiedätte, olen jättämässä nämä hommat ja uudet virkeät toimijat tulevat jatkossa auttamaan ja tukemaan teitä uudistusten pyörteissä. Päätökseni tästä syntyi jo reilu vuosi sitten pitkän pohdinnan jälkeen, syitä on useita – pienistä puroista syntyy se iso päätös. Minulle jää näistä kymmenestä vuodesta lämpimät muistot. Sain tutustua moniin ihaniin ihmisiin, näkemään tätä meidän kaunista Suomen maata eri kolkista. Työ oli haastavaa, mutta myös välillä hyvin palkitsevaa kun pystyi totea-

maan, että sain jonkin asian hoidettuakin. Välillä kyllä hyvin turhauttavaakin – kuin olisi lyönyt päätä seinään, sellaistahan se välillä on valtion hallinnossa. Jos minä jotain jään kaipaamaan niin teitä hyvät jäsenet, toimistoissa puurtavat – niitä hienoja keskusteluja mitä yhdessä käytiin, sitä huumoria ja naurua mitä kanssanne koin. Suurkiitos näistä vuosista ja kaikesta tuesta, jota teiltä olen vuosien mittaan saanut. Seuraavan kerran tälläkin palstalla teille ”juttelee” uusi pääluottamusmiehenne, ottakaa hänet vastaan yhtä hyvin kuin olette minut ottaneet.

Hymyillään kun tavataan, tai nauretaan oikein kunnolla. terveisin Ritva Weckström, plm

3


Pohjanmaan kuulumisia

Pohjanmaan kuulumisia

Tutustuminen Järfällan paikalliseen työnvälitystoimistoon Tutustuimme THHL:n edustajien kanssa työhallinnon sisarjärjestöjen pohjoismaisessa NAG-konferenssin yhteydessä Tukholman lähiön työnvälitystoimistoon Järfällassa. Toimiston sijaistava johtaja Matias Hasspring otti meitä vastaan ja esitteli toimistoa sekä keskusteli kanssamme Ruotsin työhallinnon toiminnasta.

Järfällan työnvälitystoimisto Järfälla on pieni kunta luoteeseen Tukholmasta. Työnvälitystoimisto palvelee kolmen kunnan alueella työttömiä työnhakijoita. Järfällassa välitetään työtä Järfällan lisäksi Upplands-Bro ja Håbon (tavallisesti sanottu Bålstaksi) kunnan alueella. Koko alueen työttömien työnhakijoiden määrä on yli 7 000, mutta työttömyysprosentti vaihtelee aika paljon alueiden välillä. Järfällassa työttömyysprosentti on noin 9%, kun taas Upplands-Brossa se on vain 6,6% ja Håbossa työttömyysprosentti on vain 4,6%. Kokonaisuutena työttömyysprosentti koko alueella on suunnilleen Tukholman luokkaa, jonka työttömyysprosentti on 7,5% , joka on tietenkin parempi kuin koko ruotsin työttömyysprosentti 8,5%. Työttömistä avoimesti työttömiä on noin 4 000, kun taas jossain toimenpiteessä on noin 1 400 ja tuella töissä tai ilman on 2 000 hakijaa. Työnvälityksessä on töissä oin 60 työntekijää joista noin 10 on osa-aikaisia. Toimitilat ovat liian pienet koko henkilöstölle ja esim. suurin kokoushuone on tarkoitettu vain 25 henkilölle, joten koko henkilöstön kokouksia joudutaan

4

järjestämään auloissa. Lisäksi, koska tilaa on rajatusti, toimisto on jaettu kahteen kerrokseen. Ensimmäisessä kerroksessa on asiakastilat sekä tilat joissa asiakkaita palvellaan ja haastatellaan. Neljännessä kerroksessa on hallinto ja kokoushuoneet sekä kahviot henkilöstölle. Avonaisia tiloja, kuten Suomen REKRY-keskusta vastaavia sekä muutenkin käytäviä ja auloja käytetään enemmän asiakastyössä, kun mitä Suomessa tähän asti on käytetty. Ruotsissa ollaan jo pidemmän aikaa käytetty avointa asiakastilaa. Työnvälitys Järfällassa käyttää videoneuvottelulaitteita palvellakseen muissa kunnissa asioivia asiakkaita eli Upplands-Brossa ja Håbossa. Kokemukset videolaitteiden käytössä ovat olleet Matias Hasspring mukaan hyvät. Laitteet toimivat niin, että asiakas menee huoneeseen jossa on videoruutu ja puhelin. Kun asiakas nostaa puhelimen, niin videoruudulle tulee tieto siitä monesko ko. hakija on jonossa eli vuoronumero tulee näkyviin. Kun on hakijan vuoro puhelin soi ja yhteys aukeaa. Koska järjestelmä tuntuu toimivan, voitaisiin tästä ottaa mallia myös Suomeen siitä, miten kaukopalvelut voisivat toimia niissä paikoissa, joissa ei enää ole varsinaista TE-toimipistettä.

Miten työnhakijoita palvellaan Ruotsissa Ruotsissa kartoitetaan myös uuden hakijan tilanne ja jaetaan asiakkaita kahteen ryhmään: –  työnhakijat jotka työllistyvät helposti, eivätkä tarvitse mitään sen kummempaa ohjausta tai palveluja ja


Pohjanmaan kuulumisia

Pohjanmaan kuulumisia

–  työnhakijat joiden työttömyys uhkaa pitkittyä joko koulutuksen puutteen takia, terveydellisistä syistä tai muun syyn takia. Kartoituksessa käytetään myös tietokoneohjelman muodossa arviointitukea, jossa on 20 kysymystä joihin hakija vastaa. Sen jälkeen ohjelma arvioi miten suuri uhka on siitä, että työttömyys pitkittyy. Ruotsissa käytetään selkeästi eniten resursseja niihin työnhakijoihin, jotka tarvitsevat eniten tukea työllistyäkseen eli niihin, joilla on pisin polku työmarkkinoille. Lisäksi suuri ero Suomeen verrattuna on siinä, että työhallinto vastaa pakolaisten kotouttamisesta ja siihen käytetään myös paljon resursseja. Suomen malli, jossa kumminkin kaikki työnhakijat saavat palveluja TE-toimistoissa saattaa kumminkin olla parempi kuin se, että jätettäisiin koulutetut ja työkokemusta omaavia hakijoita ilman palveluita. Juuri se, että monet jäävät ilman sen kummempia palveluja, on Ruotsissa herättänyt paljon keskustelua. Se, ettei työnvälitys palvele kaikkia, nähdään suurena ongelmana Ruotsissa. Taloudellisen taantuman takia kumminkin on selvää, että yhä isompi joukko työnhakijoita tarvitsee yhä enemmän palveluja työllistyäkseen. Ruotsissa on jo käytetty pitkään myös sosiaalista mediaa. Arbetsförmedlingenillä on omat facebook-sivut ja mm. myös omia mm. chatti-tilaisuuksia eri aiheista. Vaikka ollaan katsottu, että on tarkoituksenmukaista olla mukana sosiaalisessa mediassa, koska kaikki viranomaiset ja yritykset ovat siinä mukana, on monesti todettu, ettei tämä anna juurikaan lisäarvoa työhallinnon työhön. Pieni äänekäs ryhmä käyttää sosiaalista mediaa vain mahdollisuutena kritisoida ja haukkua työhallintoa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun Suomessa mietitään osallistumista sosiaaliseen mediaan.

Ruotsin työvoimatoimistoissa on tänä syksynä otettu käyttöön aktivointiraportti Aktivointiraportti tarkoittaa sitä, että kaikkien jotka ovat työttömiä ja nostavat työttömyyskorvausta, pitää tehdä raportoida kerran kuukaudessa siitä miten he ovat aktivoituneet ja mitä tehneet työttömyytensä katkaisemiseksi. Raporttiin täytetään: –  kaikki työt mitä on hakenut, –  kaikki työhaastattelut missä on käynyt, –  kaikki avoimet työhakemukset mitä on lähettänyt, –  kaikki rekrytilaisuudet missä on käynyt, –  jos on käynyt ammattiohjaajalla ja –  mitä koulutuksia on hakenut. Seuraavassa työvoimatoimiston käynnissä verrataan aktivointiraporttia työnhakusuunnitelmaan. Raporttia käytetään keskustelun pohjana työnvälittäjän kanssa. Hakija täyttää aktivointiraportin netissä ja rekisteröityy käyttäjä- tai pankkitunnuksilla. Jos hakijalla ei ole tietokoneetta, hän tulee työvoimatoimistoon ja täyttää raportin siellä odotushuoneen koneilla. On myös mahdollista täyttää raportti paperilla, mutta sitä ei suositella. Ruotsissa pyritään myös siihen, että ensisijaisesti asiakkaat asioivat netin kautta. Jos ei täytä aktivointiraporttia kerran kuukaudessa, työvoimatoimisto ilmoittaa maksajalle asiasta. Maksaja selvittää miksei raporttia ole täytetty ja päättää vaikuttaako tämä työttömyyskorvauksen maksatukseen. Järfälla-koosteen NAGista työstivät alueluottamusmiehet Carola Ahlgren, Pohjanmaan TE-toimistosta ja Matias Fredriksson, Uudenmaan TE-toimistosta

5


Pohjanmaan kuulumisia

Pohjanmaan kuulumisia

En finlandssvensk representants tankar om den Nordiska konferensen i Stockholm 17.–19.9.2013 Glatt överraskad blev jag när jag blev vald till en av de 6 representanter från THHL/ANPF som fick delta i Nordisk konferens i år. Jag arbetar vid Servicecentret för arbetskraft, Intro, i tvåspråkiga Jakobstad och mitt modersmål är svenska så att åka till Stockholm är alltid roligt. Det blev 3 intensiva konferensdagar där man hörde svenska, finska, norska och danska hela dagarna och även kvällarna. Konferensen hölls vid Barkaby Gård, 15 min. från Stockholms central. Alla deltagare fick egna hörlurar så man kunde via tolk följa med när tex norskarna och danskarna pratade. Bråttom fick kollegorna från de andra länderna med sina lurar när Eija Tuutti pratade från Finland, ingen förstod det finska språket.

6

Den första dagen bekantade vi oss med arbetsförmedlingen i Järfälla. Intressant att konstatera att vi jobbar på många sätt likadant. Med den skillnaden att vi i Finland övergår till att lita och tro på vad kunden säjer och de i Sverige har börjat med aktiveringsrapportering, dvs. kunden måste rapportera sina aktiviteter för att få arbetslöshetsersättning. Den andra dagen berättade varje land i tur och ordning vad som händer i deras länder och tankar kring framtidens utmaningar. Gemensamt för alla länder är att arbetsförmedlingen önskas bli mera effektiv med mindre personal. Samtidigt har sjukskrivningarna och våldet ökat. Ex. i år blev en Norsk förmedlare knivhuggen till döds på sin arbetsplats. Den kvällen hade svenskarna ordnat buss till Stockholms stad var vi besökte Vasamuseet. Där fick vi en gui-

dad rundtur kring Kungens skepp som sjönk på sin jungfrufärd år 1628. Först 333 år senare lyckades man bärga skeppet som var nästan orört. Detta museum är mycket populärt i Sverige och berättar mycket om 1600-talets historia. Därefter fortsatte bussen till kvällens höjdpunkt, middag i Kaknästornet, Stockholms högst belägna restaurang. Tornet är 155 meter högt och därifrån kan man beundra hela Stockholm från ovan. Det höga tornet är även centrum för all radio- och TV-utsändning i Sverige. Där fick vi avnjuta en tre rätters middag. Bifogar en bild tagen kl. 22.00 då bussen åkte tillbaka. En intressant konferens i sin helhet, att få höra om de Nordiska ländernas arbetsmarknadspolitik. År 2014 har den Nordiska konferensen verkat i 30 år. Nästa NAG konferens blir år 2015 i Norge.


Pohjanmaan kuulumisia

Pohjanmaan kuulumisia

Ajatuksia suomenruotsalaisen näkökulmasta Pohjoismaisten sisäjärjestöjen yhteiseen NAGkonferenssista Tukholmassa 17.–19.9.2013 Olin iloisesti yllättynyt, kun minut valittiin yhdeksi THHL:n kuudesta edustajista NAG-konferenssiin. Työskentelen Työvoiman palvelukeskuksessa, Introssa, Pietarsaaressa ja äidinkieleni on ruotsi. Rannikkoruotsalaisena on aina yhtä ihanaa päästä matkustamaan Tukholmaan. Näiden kolmen konferenssipäivän aikana jokaisen maan edustajat puhuivat omaa kieltään, kuulin siellä siis ruotsia, suomea, norjaa ja tanskaa aamusta iltaan. Pohjoismaiden edustajat olivat sosiaalisia ja todella puheliaita. Konferenssi pidettiin Barkaby Gårdissa noin 15 minuutin matkan päästä Tukholman keskustasta. Kaikki osallistujat saivat konferenssin alussa omat korvakuulokkeet, jotta pystyivät tulkin avulla kuuntelemaan eri maiden puheet. Kun Eija Tuutti puhui Suomesta, kaikkien muiden maiden edustajat joutuivat turvautumaan korvakuulokkeisiin ja tulkkiin, sillä eihän kukaan ymmärtänyt yhtään suomea. Ensimmäisenä päivänä pääsimme tutustumaan työnvälitykseen Järfällassa. Mielenkiintoista oli todeta, että työskentelemme monessa asiassa samalla

tavalla. Suurin ero oli ehkä siinä, että Suomessa siirrytään luottamaan ja uskomaan mitä asiakas sanoo ja kertoo. Ruotsissa taas on nyt otettu käyttöön aktivointiraportointi, missä työnhakijan täytyy raportoida millä tavalla on ollut työnhaussa aktiivinen, jotta hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan säilyy. Toisena päivänä jokaisen maan edustaja kertoi vuorotellen miten heidän maassa hoidetaan työttömyyttä ja heidän ajatuksiaan tulevaisuuden haasteista. Yhteistä jokaisessa maassa oli valtion tavoite tehostaa työvälitystä siten, että se vaatisi vähemmän henkilökuntaresursseja. Samanaikaisesti sairauspoissaolot, uhkatilanteet ja väkivalta ovat lisääntyneet työpaikoilla. Esimerkiksi Norjassa oli asiakas kesällä puukottanut virkailijaa työpaikalla niin, että virkailija kuoli. Illaksi ruotsalaiset olivat järjestäneet bussikyydin Tukholman keskustaan missä kävimme Vasamuseossa. Opastetulla käynnillä saimme tutustua Vasa-laivaan, joka on maailman ainoa 1600-luvulta säilynyt alus ja ainutlaatuinen taideaarre. Vasa-museo on ny-

kyisin yksi Pohjoismaiden suosituimpia museoita, museossa käy yli miljoona henkeä vuodessa. Sen jälkeen bussimatka jatkui ravintolaan, joka sijaitsi Pohjoismaiden korkeimmassa näkötornissa, Kaknästornissa. Tornin korkeus on 155 metriä, antennin kanssa 170 metriä. Korkea torni on myös Ruotsin televisiotorni. Tornissa saatiin nauttia Tukholman maisemista ja hyvästä ruoasta. Kuva on otettu noion klo 22.00, iltaohjelman päättyessä. Kokonaisuudessaan konferenssi oli mielenkiintoinen ja siellä sai kuulla ajankohtaista Pohjoismaiden työvoimapolitiikasta. Vuonna 2014 Pohjoismaiden konferenssiperinne täyttää jo 30 vuotta. Seuraava konferenssi on Norjassa vuonna 2015 eli konferenssi pidetään joka toinen vuosi. Carola Ahlgren, alueluottamusmies Pohjanmaalla distriksförtroendeman i Österbotten

7


Kaakkois-Suomen kuulumisia

Kaakkois-Suomen kuulumisia

Kaakkois-Suomen piiriyhdistys ry on nyt viisikymppinen Kaakkois-Suomen piiriyhdistys ry juhlisti viisikymmenvuotista taipalettaan kevätkokouksen merkeissä 20.4.2013 Kouvolan Upseerikerholla. Juhla aloitettiin ensin pitämällä kevätkokous, jonka jälkeen siirryttiin salongin puolelle muistelemaan menneitä ja nauttimaan juhlalounasta. Paikalle oli kutsuttu THHL:n pitkäaikaisia jäseniä, joista mukana olivat nykyinen puheenjohtaja Tuutti Eija, nykyinen pääluottamusmies Ritva Weckström, entinen pääluottamusmies Ritva Niemelä sekä entinen THHL:n puheenjohtaja Aarre Järvinen. Ennen juhlalounasta Kaakkois-Suomen piiriyhdistyksen ”kultakurkut” esittivät Jouni Päivisen riimittelemän viisun yhdistyksemme aktiivisesta toiminnasta, Junnun viisikymppisen sävelin…. Kaakkois-Suomen viiskymppiset juhlapotretissa.

Tässä tulee Kaakkois-Suomi hiljaa hissukseen laivasta on jääty kerran kaljakeisseineen. Risteilty on ristiin rastiin, joskus urheillen. Mä liityin yhdistykseen, silloin aikoinaan. Kertosäe: ” Mä oon viisikymppinen, oon viisikymppinen Karaooket laulettu on rilluvuosien. Olen viisikymppinen, viisikymppinen Kaada mulle kuohujuomaa, oon viisikymppinen.” Ootkos kuullut, mitä on se aayy-työ Siinä pitää riekkua ja valvoo joka yö. Edustaa ja tarkkailla viel jäsenhankintaa, nääs harva meistä smurffi on se tiedetään.

8

Kaverille kanssa niin kun jäsen itsekin ilot, surut, huvit, hyödyt jaathan sinäkin. Pois alta tuppisuut, täss on Jaana nyt meidät mukaan juhliin aina vetänyt. Mä oon viisikymppinen, oon viisikymppinen Karaooket laulettu on rilluvuosien. Olen viisikymppinen, viisikymppinen Kaada mulle kuohujuomaa, oon viisikymppinen Mä oon viikymppinen, oon viisikymppinen. Edessä kai rilluputki näiden juhlien. Olen viisikymppinen, viisikymppinen. Tuokaa sitä kuohujuomaa, oonhan …viisi….kymppiii…neeeen!


Kaakkois-Suomen kuulumisia

Kaakkois-Suomen kuulumisia

Syyskokouksen puheenjohtaja Sinikka Puruskainen ja sihteeri Anita Kirkkopelto-Mattila täydessä touhussa.

Asioita pohditaan juhlissakin.

Piirijaoston jäsenmäärä oli toiminnan alkaessa 9 ja vuoden 1963 lopussa oli jäseniä kaikkiaan 22.

Jäsenhankintaa vuonna 1964 Piiriyhdistyksen sihteeri oli koonnut historiikin yhdistystoiminnan alkutaipaleen toiminnasta ja tässä muutamia otteita historiikista:

Syntyhistoriaa Työvoimahallinnon virkailijat r.y:n Kouvolan piirijaoston ensimmäinen ja perustuva kokous pidettiin Lahdessa työnvälitystoimistossa 25.2.1963, jolloin saapuvilla oli 12 työvoimapiirin toimihenkilöä. Kokouksessa päätettiin mm. piirijaoston perustamisesta, johon valittiin puheenjohtajaksi tarkasta T. Saine, sihteeriksi työasiamies V. Vasko, rahastonhoitajaksi työnvälittäjä K. Kanniainen sekä jäseneksi toimistonjohtaja J. Sorjanen ja tilintarkastajaksi piiripäällikkö A.O. Salminen ja osastohoitaja T. Manninen.

Ammatillinen järjestäytyminen on nyky-yhteiskunnassa välttämätöntä. Ilman sitä ei palkka- ym. etuja voida valvoa ja kohentaa. Siksi on tärkeää, että myös jokainen virkamies liittyy omaan liittoonsa, sillä ”yksinäisen suden” ulvonta on tehotonta. Kun ratkaisuja tehdään neuvotteluissa, jää se osapuoli vähemmälle, joka on heikoimmin järjestäytynyt. Sen vuoksi tee sinäkin myönteinen ratkaisu ja liity virkamiesliittomme jäseneksi. Yhdistysterveisiä vuonna 1964 lähetti Kouvolan piirijaoston puolesta puheenjohtaja T.Saine.

Virkistysmatkalle Maaliskuussa Leningradiin MYÖ SITT LÄHETÄÄN MAALISKUUSSA LENINGRATIIN. MIE JA KALLE JA ERKKI. LÄHET SIE? POMO-JORMAKIN LÄHTEE.

Avot meille tulee hitsin hauskaa. Lähetää perjantain 17.3. Vilkkaan Onnin bussil. Hää lähtöö Kouvolasta tasan 16.00. Mukkaa sie pääset muualtakii. Eikä maksa paljo, korkeintaan 141 ml. Ja kato, sie oot pitemmästä matkast, hyö piirist on luvant neuvotella, ett sie ehit Kouvolaa klo 16.00. Älä siä piä kiiret. Harkitse sie vappaast. Mut 616.2. menness siun pittää tietää jot lähet sie matkaan. Siihe mennes siun on ilmoitettava Söderholmin Erkil Karhulan työnvälitykseen (puh. 952-61120) ennakkoon. Papereit älä vielä huoli lähetellä. Jos lähtijöitä on 20, myö saahaa oma linjur. Ja jos sul on ketä, jota et raatsi jättää, ota mukkaa. Hän saa kuintenkin maksaa151 mk, jos ei kuulu yhistyksee. Prosyrii ja viisumianomusta ei riitä kaikil, mut anna sie kiertää. Eipä sitt muuta ko soitelkaa Erkil, ja muistakaa, että siell oottaa meit… piirijaosto osallistuu matkakustannuksiin (jäsenalennus 15 mk/jäsen). Juhlamuisteloita kokosivat yhdistyksen vuosikertaa 2013 olevat toimijat Anita Kirkkopelto-Marttila, sihteeri jaJaana Rautiainen, puheenjohtaja

9


Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishanke ASPA 2014 ASPA 2014- hankkeen tavoitteena on, että asiakkaat saavat julkisen hallinnon asiakaspalvelut yhteisestä asiakaspalvelupisteestä koko maassa yhdenvertaisesti ja kohtuuetäisyydellä asuinpaikastaan. Tämän toteuttamiseksi tarkoitus on koota lakisääteinen verkosto, jossa tarjottaisiin aina poliisin lupapalveluja, TE-toimistojen palveluja sekä verohallinnon, maistraattien, ELYyjen ja kuntien palveluja. Asiakaspalvelukeskukset olisivat kuntavetoisia ja valtio korvaisi kunnille esim. sen tarjoamista valtion hallinnon palveluista aiheutuvia kustannuksia. Kela olisi mukana sopimuspohjaisesti. Asiakasalähtöisyys perusteluna Hankehan kuulostaa hienolta ajatukselta. Paikkakunnat, joista valtion hallinto on vienyt virastonsa pois, saisivat nyt myös näitä palveluja kotipaikkakunnaltaan. Kysymyksiä kuitenkin nousee. Kuinka pitkälle tässä pisteessä asiakkaita palvellaan? Jos ajatellaan omaa hallinnonalaamme, ei kovin pitkälle menevää palvelua voida tarjota. Toimialamme vaatii ehdottomasti erityisosaamista ja hallinnon omaa asiantuntijuutta. Käsittääkseni palvelu olisi ASPA-keskuksessa lähinnä sähköisen

10

asioinnin neuvontaa sekä esim. ajanvarausten tekoa TE-toimistoon tai mahdolliseen etäpalveluna tapahtuvaan asiantuntijan tapaamiseen. Nyt kuitenkin suunnitellaan asiakaspalvelupisteiden perustamista 164/129 paikkakunnalle. VM: n (valtiovarainministeriön) esitys on 164 ASPA-keskuksen palveluverkko. Kaikkien laissa säädettävine hallinnonalojen tulisi olla mukana, vaikka paikkakunnalla olisikin oma virasto. Visiona voisi ajatella, että TE-toimisto sijaitsisi paikkakunnalla jossain kohtaa ja tien toisella puolella olisi asiakaspalvelupiste, jossa tarjottaisiin myös TE-toimiston omia asiantuntijapalveluja. Onkohan tässä nyt tolkkua?

Näkemyksissä eroja Hankkeen loppuraporttiin on tullut melkoisesti eriäviä mielipiteitä. Poliisi, verohallinto, TEM sekä Pardia ovat esittäneet omat eriävät lausuntonsa. THHL on antanut myös oman lausuntonsa, nimenomaan koskien TE-toimistoja. Eromuileisyyttä on mm. rahoitusmallin epäselvyys sekä se, että hallinnonalat kehittävät koko ajan omia toimintojaan ja tämän hankkeen aiheuttamat kustannukset ASPA-keskusten perustamiseen ja ylläpitämiseen rapauttaisivat hallinnon oman kehittämistyön jatkamisen. Myös henkilöstövaikutukset ja henkilöstön asema on epäselvää. Kuntaliitto on melko selkeästi ilmais-

sut, ettei se mielellään rekrytoi valtion hallinnosta henkilöitä asiakaspalvelupisteeseen, koska heillä omiakin uusiin tehtäviin sijoitettavia on. Ja miten on, vaikka esim. TE-hallinto voisi osallistua asiakaspalvelupisteisiin vain niillä paikkakunnilla, joissa se katsoo tämän tarpeelliseksi, vietäisiinkö kuitenkin esim. perustamiskustannukset toimintamenoistamme 164/129 perustettavien pisteiden tarpeen mukaan? Kun ajatellaan, minkälaisessa pykälä- ja järjestelmäviidakossa asiakaspalvelupisteen palveluneuvojat tulisivat työskentelemään, sinne täytyisi rekrytoida superihmisiä. Totta kai suunnitellaan, että joka hallinnon ala tekisi ’’palvelukortit’’ palveluistaan, jota palveluneuvojat sitten käyttäisivät apunaan. Mutta kuka nämä palvelukortit tekee ja pitää ajan tasalla? Ja eihän niihin mitenkään saa kaikkea sitä, mitä esim. TEtoimistossa jo ensivaiheessa kysytään ja ratkaistaan. Melkein joka tilanne on erilainen.

Lopuksi Asiakaspalvelupisteiden kehittäminen ja perustaminen on periaatteessa hyvä ajatus. Kaikkien valtion hallinnonalojen pakottaminen joka pisteeseen, oli sitten tarvetta tai ei, ei ole hyvä. Jaana Rautiainen, pj. Kaakkois-Suomi


Joulunalusaikaa pikkutonttujen kanssa Joulun odotus alkoi meidän perheessä jo lokakuussa, kun lapset ensimmäisen kerran halusivat leipoa pipareita. Yritin vastustella ja kertoa ettei nyt löydy taikina-aineita kaapista, että ehditään tässä vielä... Siinä samassa tajusin, että ounou, minunhan piti miettiä viimeisen vauvani hoitovapaa-aika ja äkkiä! Ollako kotona vai lähteäkö töihin jo tammikuussa, kun viralliset vapaat päättyvät. Jos kerran joulu on jo kohta, tämäkin päätös täytyi jo tehdä! Hoitovapaa on siis aikaa pois virasta, työstä ja kuukausiansioista - aikuisten maailmasta. Tuloina vain kotihoidon tuki ja lapsilisät ja edessä ympäripyöreät päivät Titi-nallea, Annina Ballerinaa, kauppaleikkiä ja askartelua. Jopa työttömänä nettoaisin enemmän kuin kolmen lapsen 24/7 hoitajana. Silti valitsin tien, joka on tulotasoltaan kapea ja kivikkoinen, mutta pitemmällä aikavälillä korvaamatonta aikaa. Olen siis koto-

na lasten kanssa heinäkuun 2014 loppuun asti. Saamme nyt viettää joulua oikein olan takaa; laittaa jouluvalot, joulumatot, kynttilät ja muut härpäkkeet ja nauttia yhdessäolosta, vaikka leipä ei olekaan kovin leveä, eikä taloa täytä lelukuvastojen yltäkylläisyys. Saamme olla keväthangilla, kokeilla pulkkailua, luistelua, hiihtoa. Saamme menettää hermot, kun ei suksi luistakaan tai nauraa kippurassa kun stigan vauhti hipoo äärirajoja. Auringon jo lämmittäessä voimme ihmetellä vauvamme ensi askeleita, kenties jo joitakin sanojakin. Lumen alta paljastuu aivan uusi maailma. Virittelemme trampoliinin ja kannamme kesäkalusteet ja grillin pihalle. Ensi kesänä sitten... Kesään on kuitenkin vielä matkaa. Ennen sitä Aino, Saimi ja Heta saavat minut tuntemaan itseni älykääpiöksi ja horror-äidiksi monta kertaa. Ei auta lakitekstit, eikä soveltamisohjeet, eikä keneltäkään voi kysyä oikeaa tapaa toimia. Välillä tulee tunne, että aivot surkastuvat, järki lähtee, eikä aikuisten kanssa osaa edes puhua! Onneksi

muutama kollega pitää minua edes hiukan kartalla ja kertoo myös ajankohtaisia työkuulumisia. Linkit muuhun elämään ovat kullanarvoisia! Onneksi työhallinnossa emme työskentele jouluna emmekä juhannuksena. Pian kaikki saavat edes muutaman päivän aikaa huokaista ja rauhoittua. Toivotankin kaikille teille kollegoille rauhallista ja elämänmyönteistä joulunaikaa! Tavataan taas ensi vuonna tavalla tai toisella!

Kirsi Suovalkama, vapaalla Työlinjalta

11


”JA NIIN JOULU JOUTUI JO TAAS POHJOLAAN” Säästäminen ja kierrätys ovat päivän ”sana”. Tulojen kasvu on pysähdyksissä ja palkkamme riittää entistä vähempään. On siis aika miettiä kulutustottumuksia ja tarpeita, myös Jouluna. On hyvä muistaa, että yhä useampi on vailla työtuloja ja köyhyysrajan alapuolella elää meillä Suomessakin iso joukko ihmisiä. Heille joulupöydän herkut ovat yhdenlainen unelma onnesta. THHL on jo parisenkymmentä vuotta sitten luopunut joululahjojen antamisesta työnantajan edustajille, yhteistyökumppaneille ja keskusjärjestöille ym. Meille on jo perinteeksi tullut tapa kohdentaa ns. joulutervehdysrahat lasten- ja nuorten hyväksi. Niinpä tuemme osaltamme sitä, että jokunen vähävarainen perhe saisi kokea Joulun myös masussaan. THHL ry lahjoitti joulutervehdyksensä YLEn Hyvä Joulumieli-keräykseen, jolla kerätään varoja joulun ruokakassien toimittamiseksi vähävaraisille perheille.

THHL:n toimisto ja hallitus toivottavat Sinulle

Rauhallista Joulua sekä Onnea ja jaksamista Uudelle Vuodelle 2014! THHL:n lomat vuodenvaihteessa: Eija Tuutti, pj. 23.12.2013–10.01.2014 Ritva Weckström, plm 23.12.2013–07.01.2014 Kari Reponen, plm 2014- 23.12.2013–07.01.2014 Tapaamisiin ja kuulumisiin jälleen vuonna 2014.

12


THHL jäsenlehti 4/2013