Page 1

2017

ON AIKA PELASTAA

infra Kerroksittain ammatteja

Katso juttukohtaiset videot QR-koodeista!


Kolumni

2

ÄLÄ HYPPÄÄ

KAIVOON! Teksti: Emmi Rossi

J

os ystäväsi käskisi sinua loikata kaivoon, menisitkö? Jos hyppäisit, eläisit elämääsi pimeässä, kapeassa ja epämukavassa ympäristössä vain odotellen tikkaita, joiden avulla pääsisit sieltä pois. Pahinta asiassa olisi se, että saisit syyttää vain itseäsi. Itse päätit elää elämäsi toisen käskyn mukaan. Vähän sama asia on tehdä urapäätöksiä vain ennakkoluulojen pohjalta. Sanakirjan mukaan ennakkoluulo on uskomus, jolle ei ole järkevää perustetta. Sellaisen varaan ei kannata rakentaa tulevaisuuttaan. Entä kaatuisitko selällesi, jos ystäväsi vannoisi ottavasi sinut vastaan? Et voi taata, että takanasi on käsi­pari, mutta voit vain luottaa siihen. Tällöin olet itse tehnyt päätöksen ottaa riskin. Parasta siinä on, että pahinta mitä asiassa voi tapahtua on joutua nousemaan uudestaan ylös. Sama asia on tehdä päätöksiä tiedon varassa ennakkoluulot unohtaen. Tulosta ei synny, jos ei ole valmis ottamaan tietoista riskiä ja luottamaan siihen, että asiat lutviutuvat. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualaan liittyy paljon ennakkoluuloja. Huono palkka, ei etenemismahdollisuuksia, työntekijän oikeudet poljettu alas, häpeälli-

nen ammatti, leima otsassa ja niin sanotusti huonompaa kastia. Eipä paljoa vääremmässä voisi olla, jos näihin väitteisiin uskoo! Silloin ollaan kaivon pohjalla ja tiukasti. Mitkään muut alat eivät ole kehittyneet, kasvaneet ja työllistäneet ihmisiä lamavuosina yhtälailla kuin Kipa-­ala. Rakennusteollisuuden ylläpitämien tilastojen mukaan rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tarjoavat töitä joka viidennelle suomalaiselle työntekijälle. Ja valinnanvaraa riittää ammattinimikkeissä. Ammatteja on yhtä paljon kuin tekijöitä ja oikeastaan enemmänkin. On suhteellisen varmaa työllistyä suoraan koulunpenkiltä ja etenemismahdollisuuksia on runsaasti. Kaukana ollaan niistä ajoista, kun siivoojaksi pääsi kuka tahansa tai kirvesmiehenä työskentely ei tuonut elantoa. Nykyään siivoojan työ on arvostettua ja koulutus on monipuolista. Rakennusalan ammattilaisista on huutava pula. Kira-alan käsivarsilla et joudu työvoimatoimiston listoille, vaan pääset suoraan palkansaajaksi tai jopa yrittäjäksi. Kaikki on kiinni omasta itsestä. Uskallatko luottaa ja kaatua Kira-alan käsivarsille vai hyppäätkö kaivoon?

2017 PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi) TOIMITTAJA Emmi Rossi, VALOKUVAAJA Janne Suntio, ULKOASU Roban Konna, 15. vuosikerta


3

rakennusalaa opiskelemassa Turun ammatti-instituutissa

- Hyvät ­fiilikset! hehkuttavat 15-vuotiaat rakennus­alan perustutkintoa Turun ammatti-­instituutissa opiskelevat Oona Karonen ja Juha-­ Pekka Nummela. Oona ja Jupe ovat molemmat motivoituneita rakennusalan opiskelijoita, jotka suorittavat ammattiopintojen rinnalla myös ylioppilastutkinnon. Näin siksi, että heillä molemmilla on tavoitteena nykyisten opintojen jälkeen ammattikorkeakoulu ja rakennusinsinöörin tutkinto. Oona kertoo, että vaikka hän menestyi peruskoulussa hyvin, hän tarvitsee opintojen oheen myös tekemistä ja käytäntöä. Kolmen vuoden istuminen lukiossa tuntui hänestä ajatuksenakin uuvuttavalta. Turun ammatti-instituutissa on Oonan ja Jupen mielestä laadukas opetus. - Opettajat osaavat pitää yllä järjestystä, mutta samalla he ovat mukavia ja saavat opiskelun tuntumaan hauskalta, kertoo Oona. Jupe kertoo, että koulusta saa alussa kaikki tarvittavat työvaatteet ja -välineet. Opiskelussa käytännön harjoittelu alkaa ripeästi ja kukkalaatikoista siirrytään pian isoihin taloihin. Sekä Jupe että Oona kävivät molemmat paljon keskusteluja alan valinnasta opojensa ja vanhempiensa kanssa. Oonan vanhemmilla ja isoveljellä on taustaa rakennusalalta, joten hän sai päätökselleen heti tukea. Jupe joutui hieman vääntämään kättä ammatin­ valinnastaan opettajaäitinsä kanssa,

“Älkää tytöt pelätkö hakea rakennusalalle – kyl tääl ihan pärjää”

ennen kuin lupa heltisi – isä puolestaan oli alusta alken suopeampi. Turun ammatti-instituutin eräs par-

“Pidin pääni ja hain rakennusalalle”

haimmista puolista on Jupen mielestä nollatoleranssi kiusaamiselle. - Porukka on kirjavaa, mutta yhteishenki on hyvä, vahvistaa Oona.


4

J

“Nainen kiinteistönhoitoalalla voi olla yllättävä tekijä”

enna Mattsson, 30, työskentelee SOL Palveluissa kiinteistönhoitajana. SOLille Jenna pääsi riemastuttavan oma-aloitteisuutensa ansiosta jo opiskeluvaiheessa. Opiskellessaan Keskuspuiston ammattiopistossa Jenna huomasi SOLin hoitavan oppilaitoskiinteistöä. Niinpä hän meni reippaasti kysymään Solin henkilökunnalta työssäoppimispaikkaa. Tämä johti myöhemmin vakituiseen työsuhteeseen. Kiinteistönhoitajan työssään Jenna vaihtaa lamppuja, huoltaa lukkoja ja wc-istuimia. Talvisin Jenna auraa lumet, kesäisin leikkaa nurmikot. Muita tärkeitä tehtäviä ovat uima-altaan, höyrynkehittimien ja ilmanvaihtokoneiden huollot. Siis varsin monipuolista työtä, joka on mahdollista tehdä itse suunnittelemallaan tavalla. Pätevä Jenna osaa myös verhoilla huonekaluja ja tehdä pieniä rakennustöitä. Tuolit saavat Jennan käsissä uudet istuinosat ja kipsilevyt asentuvat paikoilleen varmoin ottein. Aamuvirkku Jenna on sympaattinen ja iloinen persoona. Harvassa ovat päivät, jolloin mikään harmittaisi. - Sysään syrjään ikävät ajatukset - negatiivinen energia on turhaa energiaa! naurahtaa Jenna. Lempinimen ”Big Mama” Jenna on saanut urheilutaustansa vuoksi. Vitriinistä löytyy esimerkiksi SM- ja PM-mitaleita painissa. Alalle haluavia Jenna evästää ymmärtämään, että alkuvaiheessa pitää olla joustava. Silloin pikkuhiljaa saa työelämältä mitä haluaa. Jenna on kiinnittänyt huomiotaan siihen, että jotkut ovat nirsoja ja haluavat heti kaiken. Ensin on kuitenkin näytettävä mitä osaa ja mihin pystyy.

BIG MAMA hoitaa hommat


5

Juulia taitaa kaiken

S

OL Palveluiden kiinteistönhoitaja Julia Hakkarainen, 22, on varsinainen rakennusten supernanny! Nuori lahjakkuus on hankkinut kiinteistönpalvelualan perustutkinnon lisäksi myös kiinteistönhoidossa arvostettuja erikoistaitoja. Takataskusta löytyvät mm. kylmä- ja lämmityslaiteasentajan pätevyydet sekä S3-sähköluvat. Julia on edennyt opinnoissaan päättäväisesti. Ammatillisten opintojensa aikana hän oli aina ainoa tyttö luokallaan. Tästä huolimatta - tai tästä syystä - Julia menestyi opinnoissaan erinomaisesti, sai stipendinkin. Opettajat arvostivat Julian huolellisuutta ja tarkkaa silmää asennuksissa – ja erityisesti miehisestä alasta poikkeavaa ajattelua. Kiinteistöpalvelualan opinnoissa Juliasta innostavinta olivat käytännön työt teoriaopintojen jälkeen. - Teoria on yleensä vain ihanne­ tilanteen kuvausta. Työmaalla tulee eteen ne muuttuvat olosuhteet, joista oppii enemmän. Lisäksi pääsee tapaamaan erilaisia ihmisiä, Juulia kertoo. Julia kertoo hakeneensa töihin SOLille hyvä kaverinsa suositusten perustella.

“Kiinteistö voi parhaiten, kun kaikki tekevät hyvää yhteistyötä. Tästä syntyy asiakkaalle paras lopputulos”

- Kaverini työ oli aina kuulostanut kivalta, ja olin myös kuullut muualtakin hyvää SOLista! - Työssäni itsenäisyys ja liikkuvuus ovat parasta. Saan joka päivän paljon mahdollisuuksia tehdä ihan kaikkea, eikä päivistä tule koskaan tylsiä. Voin suunnitella tekemiseni itse, kunhan hoidan duunit heti ja hyvin. Töitä ei saa jättää kasaantumaan, sillä silloin homma ei toimi. Juulia pitää tärkeänä, että nyky-

päivänä opiskelee mahdollisimman paljon. Edellinen tutkinto jouduttaa aina seuraavaa ja vaikuttaa positiivisesti myös palkkaukseen. - Jos tulee jotakin isompaa putki- tai sähköhommaa, osaan aina tilata näiden vaatiman erityis­ ammattilaisen. Kun on tutkintoja alla, jatkopalveluja on helppo tilata täsmällisesti. Oma osuus tuottavuudessa on aina sitä suurempi, mitä enemmän on osaamista.


6


7

JO PARIN VUOSI­KYMMENEN HEITTEILLE­JÄTTÖ VOI AIHEUTTAA MAAILMAN­LOPUN T­ UNNELMAN

M

itäpä jos Suomessa ei olisikaan infrastruktuuria tai se olisi romahtanut? Tiet olisivat huonossa kunnossa eikä joukkoliikenne toimisi lainkaan. Ratakiskot ruostuneet ja osittain irti. Metrotunnelit sortumisvaarassa. Vesiputket haperoituneet. Lämmitysputket paukahtelisivat rikki. Vesi poikki eikä lämpöä saisi muuta kuin takkatulella. Sähkökin olisi niin ja näin osan sähköstä kulkiessa maan alla. Näistä lähtökohdista alkaa Loiste Interactiven peli Infra. Pelintekijöillä onkin tärkeä viesti välitettävänä. Infrastruktuuri on todella oleellinen osa yhteis­kuntaa. - Peli käsittelee kysymystä, mitä tapahtuu, jos infra unohtuu? Tapahtumapaikkana on fiktiivinen pohjoiseurooppalainen kaupunki, jossa asiat on päässyt rempalleen. Miksi infra rapistuu ja missä kunnossa kaikki on tutkii pelin sankari: insinööri, kertoo Loisteen toimitus­ johtaja Oskari Samiola. Idea valtavirrasta poikkeavalle pelille syntyi vuonna 2011 dokumentin vaikutuksesta. Amerikan murenevaa infrastruktuuria käsittelevä dokkari synnytti Samiolassa kytevän ajatuksen. - Siitä sitten otin yhteyden kavereihin ja tiiminä alettiin kehittään peliä vähän samalla idealla. Peli ilmestyi tammikuussa 2016 ja on kerännyt muutamassa kuukaudessa loistavan vastaanoton. Iso projekti vie kuitenkin aikaa ja vielä kesäkuussa peliä hiottiin. Realistisuutensa ja tärkeän

yhteiskunnallisen sanomansa takia peli on loistava opetusväline nuorille oivaltamaan infran tärkeys. Varsinkin jos kuvitellaan pelin kaupungin sijaitsevan jossain päin Suomea. Tosin Samiolan mukaan Suomessa vastaavaa ketjureaktiota ei pääse syntymään kuin pelissä. Mutta ei täällä täysin puhtailla vesilläkään olla. - Suomessakin on kehitystä kaipaavia kohteita. Esimerkiksi tieja rataverkostot vaativat päivitystä ja kaupunkien sisäiset vesiputket alkavat ikääntyä. Esimerkiksi Helsingin putkisto tavoittelee jo 70 vuoden ikää, Samiola toteaa. Infrastruktuuri vaatii jatkuvaa ylläpitoa, jotta se toimisi sujuvasti. Jos jokin elintärkeä osa jätetään huomiotta jopa vain 20 vuodeksi, voi tuloksena olla tuhoisa ketju­ reaktio. - Ihan mikä tahansa voi romahtaa ensimmäisenä. Se mikä on päästetty kaikkein huonoimpaan kuntoon ja jos se on kriittisessä asemassa se vaikuttaa helposti muihinkin. Loisteen varatoimitusjohtaja Jukka Koskelainen kehottaa ihmisiä välillä miettimään, mitä kadun alta löytyy. - On aika itsestään selvää että vettä tulee hanasta ja sähkö pisto­ rasioista, mutta siihen vaaditaan hirveä määrä työtä ja rakenteita. Se ei ole niin yksinkertaista. Hallituksen puheenjohtajana toimiva Iiro Jussila toteaakin pelin olevan kunnianosoitus insinöörityölle.

Yksi Suomen suurimpia rakennustyömaita Loiste Interactiven jäsenet pääsivät haastattelua tehdessä tutustumaan Espoon Matinkylän aseman rakennustyömaalle. Työmaa oli kesäkuussa yksi Suomen suurimmista työmaista, jossa monta palaa piti saada pelaamaan yhtä aikaa. - Pääurakoitsijana Lemminkäisellä on iso vastuu sovittaa kaikki aikataulut yhteen. Tässä Matinkylän kohdalla rakennamme rata-aluetta kilometrin verran, työmaainsinööri Perttu Tavia kertoo. Kesäkuuhun mennessä rakennustyömaalla oli käytetty muun muassa yli 20 000 kuutiota betonia ja kolme miljoonaa kiloa rautaa betonirakenteisiin. Asemalla oli myös tehty 100 metriä ratalinjaa pilareiden varaan, jota on tarkoitus käyttää metron huoltoon. Täällä metro pääsee vaihtamaan toiselle raiteelle ja jatkamaan matkaa Helsinkiin. Työt alkoivat heinäkuussa 2013 ja metro valmistuu vuoden 2017 aikana, Tavia toteaa.

Tehtävä POHDI luokkakavereidesi kanssa miten asuin­p aikka­kunnallasi infra voisi romahtaa. Mikä olisi huonoimmassa kunnossa ja miten ketju­reaktio etenisi? Pohdi myös keitä ammatti­r yhmiä vaadittaisiin ylläpitämään eri osa-alueita kunnossa.


Rakennuksella on aina monta suunnittelijaa. Jokaisesta osa-alueesta vastaa siihen erikoistunut suunnittelija. Kerrostalon suunnittelusta vastaavat muun muassa rakennusuunnittelija, LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja automaatiosuunnittelija. Rakennussuunnittelija suunnittelee rakennuksen pohjaratkaisun ja julkisivut, määrää materiaalit ja sijoituksen rakennuspaikalle sekä laatii viranomais-

SUUNNI T T EL I J AT

Jokaisella rakennuksella on oltava pääsuunnittelija eli yleensä arkkitehti. Hänen tehtävänään on huolehtia, että rakennussuunnitelma ja muut erityissuunnitelmat muodostavat toimivan ja laadukkaan kokonaisuuden.

PÄ Ä SUUNNI T T EL I J A /A RK K I T EH T I

Rakennuttaja on tilaajan edustaja rakennusasioissa. Rakennuttajan vastuulla on osallistua hanke­ suunnitteluun, valita suunnittelijat, huolehtia päätöksenteosta, valvoa rakennustöiden etenemistä ja vastata kokonaisuudessaan koko rakennus­ projektista.

R A K ENNU T TA J A

Projekti lähtee liikenteeseen tilaajalta. Tilaajalla tarkoitetaan rakennuksen tulevaa käyttäjää tai rahoittajaa, joka kerrostalon valmistuttua vuokraa tai myy valmiin rakennuksen eteenpäin

T IL A A J A

Kerrostalo rakentuu

Jokaisella työmaalla on pääurakoitsijan työnjohto, jotka vastaavat yhdessä sivu- ja aliurakoitsijoiden työnjohdon kanssa töiden etenemisestä ja suunnitellusta järjestyksestä. Pääurakoitsijan työnjohtoon kuuluu aina kolme eri henkilöä: vastaava mestari, työmaamestari ja työmaainsinööri. Vastaava mestari on lain mukaan oltava jokaisella työmaalla. Hänen vastuullaan on koko työmaa, sen työntekijät, työmaan johtaminen ja hallinta sekä taloudellinen tulos. Työmaamestari vastaa taas jokaisesta kerrallaan olevasta työvaiheesta ja niiden sujuvuudesta. Työmaainsinöörin tehtävänä on hoitaa

T Y ÖN JOH T O

Varsinaisesta rakennustyöstä vastaavat urakoitsijat. Jokaisella rakennustyömaalla on aina pää­ urakoitsija, jonka rakennuttaja/tilaaja on valinnut. Pääurakoitsija vastaa rakennustyön kokonaisuustoteutuksesta. Sen lisäksi työmaalla on myös useita sivu- ja aliurakoitsijoita, jotka ovat pääurakoitsijan johdossa ja joilta ostetaan palveluita. Urakoitsijoita jaetaan erikoisosaamisten mukaan. Pääurakoitsijan lisäksi on muun muassa LVI-urakoitsija, sähkö­ urakoitsija, ja automaatiourakoitsija.

UR A K OI T SI J AT

ten vaatimat rakennussuunnitelmat. Sähkösuunnittelija taas laatii nimensä mukaisesti rakennuksen sähkösuunnitelmat ja LVI-suunnittelija vastaa rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtosuunnitelmista.

K

Elementtitoimittaja toimittaa rakennustyömaalle kaikki siellä tarvittavat runkoelementit, jotka voivat olla esimerkiksi puusta tai betonista tehtyjä.

E L EME N T T I T OIMI T TA J A

Betonitoimittaja toimittaa betonimassan työmaalle, jossa massaa käytetään kaikkiin paikalla valettaviin rakenteisiin kuten perustuksiin ja runkoon.

BE T ONI T OIMI T TA J A

Perustusurakoitsijan vastuulla ovat perustus­ rakenteet, joille varsinainen kerrostalo rakentuu. Perustusurakoitsija aloittaa työnsä heti välittömästi maanrakentajan jälkeen.

PERUS T USUR A K OI T SI J A

Maanrakentajan vastuulla on nimensä mukaisesti tonttipohjan valmistaminen rakennusprojektia varten. Tämän ammattiryhmän vastuulla on maanrakennustyöt, kerrostalon pohja- ja piha­rakenne, muun muassa putkistojen asennus ja teiden rakentaminen.

M A A NR A K EN TA J A

paperityöt, aliurakoitsijoiden kilpailuttaminen, työmaa­perehdytys ja muut juoksevat asiat.

errostalo rakentuu kuin mikä tahansa muukin rakennus: suunnittelu, maatyöt, perustukset, johdotukset, putkitukset, seinät, pinnat, katto ja lopuksi piha. Eri työvaiheet vain toistetaan uudestaan jokaisen kerroksen kohdalla. Keskimäärin yksi kerrostalo rakentuu kahdessa vuodessa suunnittelupöydästä viimeiseen pihaistutukseen saakka. Kaiken kaikkiaan yhden kerrostalon valmistumiseen tarvitaan noin 30 eri ammattiryhmää. Ammatit esiintyvät ylhäältä alaspäin siinä järjestyksessä, kun ne suurin piirtein alottavat työnsä rakennusprojektissa. Todellisuudessa ammatit myös limittyvät aikajanalla keskenään.

8


Väliseinäurakoitsija vastaa kerrostalon paikalla tehtävien väliseinien rakentamisesta. Väliseiniksi lasketaan niin asuntojen huoneiden väliset seinät kuin asuntojen välisetkin seinäpinnat.

VÄ L ISEIN Ä UR A K OI T SI J A

Muurausurakoitsijan tehtävänä on muurata rakennukseen tulevat tiili- ja harkkoseinät. Yleensä rakennuksen kosteat tilat eli pesuhuoneiden seinät ovat muuraus­urakoitsijan vastuulla.

MUUR A USUR A K OI T SI J A

Ikkuna- ja oviasentajat vastaavat kerrostalon jokaisen ikkunan ja oven paikalleen asentamisesta aina asuntojen väliovista kerrostalon ulko-oviin. Ikkuna- ja oviasentajat pääsevät työskentelemään joskus jopa todella korkealla asentaessaan ylimpiä ikkunoita.

IK K UN A- J A O V I A SENNUS

Betonilattiaurakoitsijan tehtävänä on valaa rakennukseen tulevat betonilattiat. Betonilattiat ovat rakennuksen jokaisessa kerroksessa.

BE T ONIL AT T I A UR A K OI T SI J A

Vesikattourakoitsijan vastuulla ovat kaikki vesi­ kattoon liittyvät työt. Vesikatolla tarkoitetaan rakennuksen ulointa kattoa.

V E SIK AT T OUR A K OI T SI J A

Listoitusurakoitsija viimeistelee ovi- ja ikkuna-­ asennukset sekä laminaatti- ja parkettiasennukset seinän vierellä. Tämän ammattiryhmän tehtävänä on asentaa listat paikalleen edellä mainittuihin kohtiin.

L IS T OI T USUR A K OI T SI J A

Alakattourakoitsija asentaa kerrostaloissa käytäville ja asuntoihin tulevat alakatot, jotka peittävät ylhäällä vilistävät sähkö-, putki- ja ilmanvaihto­ viidakot.

A L A K AT T OUR A K OI T SI J A

Hissiurakoitsija toimittaa ja asentaa kerrostaloon tulevat hissit.

HIS SIUR A K OI T SI J A

Laatoitusurakoitsijan työalueena on laatoitettavat pinnat eli esimerkiksi pesu- ja vessatiloissa ja keittiöissä.

L A AT OI T USUR A K OI T SI J A

Maalausurakoitsijan vastuulla on kaikki kerros­ talon maalattavat pinnat kuten asuntojen ja rappu­käytävän seinäpinnat. Useimmiten maalaus­ urakoitsija hoitaa myös sisäkattojen rappaukset.

M A A L A USUR A K OI T SI J A

PA L OK AT K OUR A K OI T SI J A Palokatkourakoitsijan tehtävänä on tiivistää putki, sähkö ja ilmanvaihto läpiviennit palo-osastoiduissa rakenteissa eli toisin sanoen asuntojen välisisissä seinissä ja välikatoissa.

EL EME N T T I A SE N TA J A

Elementtiasentaja asentaa kaikki elementti­ toimittajan toimittamat elementit.

L UK K OUR A K OI T SI J A

MIETTIKÄÄ yhdessä kuka voisi lä­his­töl­länne toimia tilaajana ja ­ra­ken­nut ­ta­ja­na. Osaatteko nimetä muita alueenne toimijoita kerros­talo­ projektiin?

Tehtävä

Huoltoliike vastaa rakennuksen yleisestä huollosta piha-alueilla kuten nurmikon leikkuusta ja lumen luonnista kulkuväyliltä. Huoltoliikkeen tehtävänä on hoitaa myös viat, joita rakennuksen ikääntyessä ilmenee. Nykypäivänä iso-osa huoltoliikkeen työtehtävistä on vastata rakennuksen automatiikan eli ilmanvaihdon ja lämmityksen toiminnasta.

HUOLT OL IIK E

Isännöitsijän vastuulla on talonyhtiön hallinnon järjestäminen ja talouden hoitaminen.

IS Ä NNÖI T SI J Ä

Asfalttiurakoitsijan hommana on asfaltoida kerrostalon parkkialueet ja kulkutiet.

A SFA LT T IUR A K OI T SI J A

Viherrakennusurakoitsija viimeistelee talon ulko­ alueet kuten nurmikot ja istutukset.

V IHERR A K ENNUSUR A K OI T SI J A

Lukkourakoitsija toimittaa ja asentaa kerrostalon asuntojen oviin tulevat lukot.

9


10

HENKKA HANKKII YIT:llä ”Tää firma pitää harjoittelijoista hyvin huolta!” Katso Henkan juttu videolta!

H

enrik Hassinen, energinen ja iloinen 24-vuotias kaveri, työskentelee YIT:n pääkonttorissa hankinta­ insinöörinä. Työnsä ohessa Henkka myös viimeistelee opintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulun englanninkielisessä Sustainable Building Engineering (SBE) tutkinto-ohjelmassa. Koulutuksensa ansiosta Henkka on edennyt ripeästi urapolullaan YIT:llä rakennustyömaalta haalarija työmaainsinööriharjoittelijasta pääkonttoriin hankintapuolelle. Henkan tekemät hankinnat kohdistuvat yhteen Suomen suurimmista työmaista – Pasilan Triplaan, joka yksistään takaa hänelle täys­työllisyyden viideksi vuodeksi. Henkalle on hyötyä hyvästä kielitaidosta, kun miljardihankkeessa kilpailutetaan merkittäviä hankin-

toja euroopanlaajuisesti. - Näen koko hankkeen ja pääsen vaikuttamaan asioihin, kertoo Henkka, jonka mielestä hommat hankintatiimissä ovat palkitsevia. Haastavassa projektissa Henkka saa tukea myös muulta organisaatiolta. - Apua ei pelota mennä kysymään, sillä kaikki auttavat mielellään. Työympäristö on muutenkin tosi kiva, eikä mitään jäykistelykulttuuria. Raskaan työn ohella Henkka on saanut osallistua myös YIT:n harjoittelijoilleen järjestämiin juhliin,

joissa kuvaan kuuluu hauskanpitoa niin ballroomeissa kuin pore­ altaillakin. Kohta päättyvät opinnotkaan eivät ole olleet sieltä tylsimmästä päästä. Edellisenä vuonna Henkka oli vaihdossa Kyproksella. Suomalaiseen täsmällisyyteen tottuneelle löysä välimerellinen kulttuuri oli erilainen ja mielenkiintoinen kokemus. Opiskelijat tulivat tunneille omaan tahtiinsa, toisaalta opettajat lopettivat opetuksen silloin kun sattui huvittamaan – vaikka useimmat olivat jopa Harvard-taustaisia, päteviä asiantuntijoita.


11

Lauri suunnittelee ja rakentaa

“NCC maksaa kilpailukykyisen palkan ja tarjoaa suuren talon työsuhde-edut”

R

akennusinsinööri Lauri Suutarinen, 24, työskentelee NCC:n kerrostalotyömaalla. Uravalinta rakennusalalla alkoi hahmottua Laurille lukiossa, sillä arkkitehtuuri ja rakentaminen olivat aina kiinnostaneet. Koska matematiikka ja fysiikka olivat aina olleet hyvin hallussa, Laurin oli helppoa kouluttautua isoisän jalanjäljissä rakennus­insinööriksi. Insinööriopinnoissaan Lauri erikoistui rakennesuunnitteluun. Eteen tulleet statiikka ja lujuusoppi olivat uusia asioita, joihin lukion pitkä matematiikka tarjosi lähtökohdan. Uudet asiat eivät olleet

kuitenkaan vaikeita, sillä Laurin mielestä kaavat tarttuvat helpommin päähän, kun on kiinnostunut asiasta. Työmaainsinöörinä NCC:llä Lauri käyttää erilaisia mallinnusohjelmia, toimistosovelluksia ja aikataulusuunnitteluohjelmia. Ohjelmistot tulivat tutuiksi jo opiskeluaikana. Lauri on huomannut, että uuden ohjelman oppiminen on helppoa, kun osaa ennestään jo vastaavan ohjelman – usein perustoiminnot ovat samankaltaisia. Opiskelujensa aikana Lauri oli joka kesä rakennustyömaalla – kaksi kesää rakennusapumiehenä ja kolmannen kesän työnjohto­ harjoittelijana. Laurin arki työmaainsinöörinä kuluu palavereissa, laadunvarmistuksessa, tarkastuksissa ja mittauksissa. - Pidän huolta, että kaikki tarvittavat paperit ovat kunnossa ja loogisesti arkistoituja, kertoo Lauri. Koska rakennusalalla vallitsee tällä hetkellä korkeasuhdanne, Lauri sai valita työpaikkansa useasta vaihtoehdosta. Lauri päätti mennä töihin NCC:lle – suureen ja kansainväliseen yritykseen, jossa on hyvät etenemismahdollisuudet. Esimerkiksi ulkomaan vaihtoa Ruotsiin tai Tanskaan pidetään NCC:llä hyvänä juttuna.


12

KOTKAN POJAT

ja talotekniikan innovaatio

R

akennusinsinööri Niko Kälviä, 27, ja rakennustuotealan ammattitutkinnon suorittanut

Miika kertoo pitävänsä työssään käsillä tekemisestä. - Ennen Rudukselle tuloa hahmotin

palkkiota, jotka motivoivat turvalliseen työn suorittamiseen. Niko suunnittelee työssään talotek-

Miika Jormakka, 25, työs-

talonrakentamisen lähinnä pientalojen

niikkaelementit sellaisiksi kuin tilaaja

kentelevät Ruduksen Kotkan

kautta – nyt kokonaiskuva on muuttunut

ne haluaa. Työ on vaativaa, sillä prosessi

betonituotetehtaalla.

huikeasti. Muistan, kuinka ensimmäise-

sisältää LVI-, rakenne-, arkkitehti- ja

nä päivänä menin seisoskelemaan halliin

sähkösuunnittelua.

Niko ja Miika suunnittelevat ja valmis-

tavat talotekniikkaelementtejä, joihin

ja lähinnä ihmettelin. Mutta nyt pystyn

sijoitetaan kaikki rakennuksissa tarvit-

tekemään hallissa mitä vaan!

tavat vesijohdot, lämpöjohdot, viemärit,

Miika arvostaa erityisesti sitä, että

ilmanvaihtokanavat sekä putkitukset

Ruduksen tavoite on ehkäistä ennalta

sähkö- ja tietoliikenne­kaapeleita varten.

kaikki työtapaturmat.

Betonirunkoon valetuista elementeistä rakennetaan kerrostalon runko –

- Hallin puolella ei tarvitse eikä saa tehdä mitään, mikä ei tunnu turvalliselta.

“Talotekniikkaelementeissä voi pienellä vaivalla vaihtaa koko vesijohtopaketin ylhäältä alas” Valmiiden suunnitelmien pohjalta tilaajalle valmistetaan sitten sopivat ele-

­nostamalla ne työmaalla kerroksittain

Niko puolestaan kertoo, että Ruduksel-

paikoilleen vähän samaan tapaan kuin

la kaikilla on takana työturvallisuuskou-

mentit. Tämä on todellista tarkkuustyötä, sillä toleranssit ovat vain muutamia

Lego-palikat.

lutus. Lisäksi yritys maksaa kannustin-

millimetrejä suuntaansa.


13

HILLITÖN

HALLI

M

annisen Oliver, 24-vuotias rakennusmestari, työskentelee Lemminkäisen Freeway:n työmaalla Sipoossa. Työmaalla rakennetaan 150 000 neliön elin­ tarvikehallia S-ryhmälle – ei siis mitään pikkumökkiä. Rakennusmestarina Oliver johtaa työmaalla töiden suorittamista. Tullakseen päteväksi mesuksi Oliverin on myös itse pitänyt puurtaa rakennustöissä. Raksahommat alkoivat jo Oliverin ensimmäisestä kesätyöstä, jolloin hän työskenteli Lemminkäisellä rakennus­apumiehenä. Nyt Oliverilla on takataskussaan ammatillisen asteen rakennusalan

Katso Oliverin juttu videolta!

“Tauot ovat ikään kuin palkintoja

“Lähinnä varmistan, että työt etenevät suunnitellussa järjestyksessä” perustutkinto ja rakennusmestarin tutkinto ammattikorkeakoulusta.

TIEN

J

ani Kumpulainen, 22-vuotias infratekniikan insinööriopiskelija, työskentelee Lemminkäisellä työnjohtoharjoittelijana. Lemminkäisellä Jani toimii vastaavan mestarin oikeana kätenä eri päällystystyömailla. Jani kertoo saaneensa mentoriltaan kallis­ arvoista oppia käytännön töistä. - Erityisesti olen oppinut, miten parannetaan teiden kantavuutta. Työporukka, johon Jani kuuluu, kunnostaa vanhoja ja huono­ kuntoisia teitä. - Käytännössä sekoitusjyrsimellä jyrsitään vanha asfalttipinta pois,

PÄÄLLÄ

uudeksi maantien pinnaksi, kertoo Jani. Tyypillisesti yhteen asfalttiryhmään kuuluu noin kymmenen ammattilaista, jotka painavat töitä tien päällä lumen lähdöstä lumen tuloon. Talvisaikaan asfalttialan ammattilaiset huoltavat koneita ja laitteita, laskevat seuraavan kauden urakoiden tarjouksia ja suunnittelevat tulevia töitä. Talvisin henkilöstöä myös koulutetaan. Janin mielestä Lemminkäinen on hyvä ja varma työnantaja. - Iso talo pitää työntekijöistä huolta. Vastuutakin saa sen mu-

“Tien päällä porukalla on mukava yhteishenki – täällä pärjää hyvin” ja samalla näin saatuun massaan sekoitetaan uusia aineita, kuten bitumia. Tämä taikina sitten kuumennetaan, levitetään ja jyrätään

Oliverin päivät kuluvat työmaalla erinäisistä rakennustöistä vastaten ja työmaatoimiston palavereissa. - Jos erehtyy luulemaan, että päivä on menossa leppoisasti kahvin juonniksi, niin tilanne yleensä kääntyy hetkessä jäätävän kiireiseksi. Vaikea siis nähdä, että tähän pystyisi ikinä kyllästymään, nauraa Oliver. Työmaalla on myös paljon Oliveria kokeneempia rakennusmestareita, joilta saa paljon tukea ja oppia. Oliverin tavoitteena on joku päivä siitä, että homma sujuu” itsekin olla vanhempi ja viisaampi mesu, joka neuvoo ja auttaa nuorempiaan. - Rakennustyömaalla pärjää huumorilla ja reippaudella, Oliver kertoo.

Katso Janin juttu videolta!

kaan kun sitä haluaa kantaa, sanoo Jani.

“Infra-alan hommista maksetaan hyvää palkkaa”


14

Intoa, lämpöä ja

eteenpäin menoa ”Kiinteistö- ja talotekniikka-alan yliopisto-opinnot kiinnostavat minua kovasti. Haaveenani on tekniikan kandidaatin tutkinto”

J

oseph Gathogo, ystävien kesken Gathos, työskentelee Coor Service Management Oy:n palveluksessa siivoojana. Gathoksen asemapaikka on Oulun ammatti­ korkeakoululla, jonka rennossa

opiskelijailmapiirissä hän kertoo todella viihtyvänsä. Ammattiinsa Gathos pätevöityi suo-

on lämmin ihminen, voin luottaa häneen

rittamalla kiinteistöpalvelualan perus-

ja keskustella hänen kanssaan kaikesta.

tutkinnon toimitilahuoltajan koulutus-

Oulun ammattikorkeakoulussa Gat-

ohjelmassa. Parhaillaan hän suorittaa

hoksen kanssa työskentelee seitsemän

kiinteistöpalvelualan erikoisammatti­

muuta siivoojaa.

tutkintoa.

- On mukava tehdä töitä tutussa työ­

Gathos on menestynyt työssään ja

porukassa, joka hoitaa hommat taita-

opinnoissaan, ja hänellä on tavoitteena

vasti. Nuorin meistä on 25-vuotias, ja

opiskella korkeakoulututkintoon saakka.

vanhin on lähellä eläkeikää.

- Kiinteistö- ja talotekniikka-alan

Gathoksen työ on monipuolista.

yliopisto-opinnot kiinnostavat minua

Omaan alueeseen kuuluu ravintola,

kovasti. Haaveilen tekniikan kandidaatin

luokka­huoneita, atk-tila, laboratorio,

tutkinnon suorittamisesta Oulun yliopis-

toimistohuoneita ja portaikkoja.

tossa, toteaa Gathos.

- Jokaiselle siivoojalla on omat,

Energinen Gathos on myös urheilu-

henkilö­kohtaiset vastuualueensa. Coor

miehiä. Hänen lajinsa ovat jalkapallo

nuksia tai uusia välineitä, Coor huolehtii

kouluttaa koko henkilöstön selviämään

ja pituushyppy. Lisäksi hän tekee

kaikesta välittömästi.

kaikesta, sanoo Gathos.

vapaa­ehtoista valmennustyötä Oulun Pyrinnössä.

Erityisesti Coorin esimiehet saavat

Gathoksen mielestä nuoren kannattaa

Gathokselta kehuja aiemman työuran-

hankkia ennen alalle tuloa kiinteistö­

Gathos kehuu Cooria hyväksi työn­

sa kokemusten perusteella. Gathos on

palvelualan perustutkinto. Lisäksi työs-

antajaksi, joka kantaa aina huolta työn-

työskennellyt kiinteistöpalvelualalla

kentelyn ohessa kannattaa aina tarttua

tekijöistään.

aiemmin niin Suomessa, Keniassa kuin

työnantajan tarjoamiin alan jatkokou-

Irlannissakin.

lutuksiin ja etenemismahdollisuuksiin

- Kun työ vaatii mitä tahansa paran-

- Esimieheni on unelmapomo! Hän arvioi aina reilusti yrityksen ja työntekijän

urapolulla. - Koulutus ja työkokemus saavat työn

näkökulman. Jos itselläni on tarve sovit-

rullaamaan ja takaavat samalla parem-

taa omaa työaikaani harrastuksiini, niin

man palkan, sanoo Gathos.

hänen kanssa asia järjestyy. Esimieheni


15

Pohjolassa rakennetaan

hyvällä fiiliksellä

A

urinkoisena joulukuun aamuna työmaalla tuulee navakasti. Elementtien nostaminen ei tuulisissa olosuhteissa onnistu turvallisesti. Elias Tyrni, työmaan nuori työnjohtaja, päättää siirtää työmaalle tulevia elementtitoimituksia parempiin ilmoihin. Elias on aloittanut Pohjola Rakennuksella puolitoista vuotta sitten eli heti rakennusinsinööriksi valmistuttuaan. - Rakennusinsinöörin työssä teoria ja käytäntö ovat molemmat läsnä, Elias kertoo. Rakennusala on aina kiinnostanut häntä, ja lopullinen päätös hakeutua alalle syntyi armeija-aikana. Työpäivänsä Elias aloittaa ennen seitsemää, jolloin hän availee pa-

Katso Eliaksen juttu videolta!

”Ei sitä tiedä, jos täällä viihtyykin aivan työuran loppuun saakka” rakkien ovet ja ottaa vastaan työntekijät ja aliurakoitsijat mukavassa hengessä. Seuraavaksi vuorossa on pieni työmaakierros, jonka aikana havainnoidaan työvaiheet ja keskustellaan ihmisten kanssa päivän töistä. Työmaatoimistossa päivittäisiin tehtäviin kuuluvat palaverit, muistiot, sähköpostit ja tavaran­ tilaukset. Lisäksi Elias hoitaa erilaiset tarkistukset, katselmukset ja laadunvalvontadokumentaation. Elias kertoo, että joskus saattaa tulla hieman ylitöitäkin, kun vaativat vaiheet niin edellyttävät.

Yleensä päivät ovat kuitenkin säännöllisiä. Rakennusyrityksen taloudelliset tavoitteet ovat Eliakselle hyvin selvillä, mutta rahaa ei silti voi nostaa tärkeimmäksi. Kaikki tekeminen lähtee työturvallisuudesta, jota seuraa laatu ja aikataulussa pysyminen. Elias tietää, että kun kaikki osa-alueet ovat kunnossa, rahaakin jää silloin jäljelle. Pohjola Rakennuksessa työskennellään hyvässä fiiliksessä. - Tyytyväisestä porukasta ei ole

juurikaan lähtenyt ihmisiä pois, toteaa Elias. Vapaa-aikanaan Elias harrastaa vaeltamista, kuntosalia ja lenkkeilyä. Lisäksi hän lukee ja katsoo elokuvia. - Työni on juuri sitä, mikä minua kiinnostaa! kertoo Elias tyytyväisenä. Urasuunnitelmissaan Elias näkee itsensä lähitulevaisuudessa työvaihemestarina ja aikanaan myös oman kohteen vastaavana mestarina.


16

Työvoimapula ei lama-ajoista huolimatta ole vitsi kiinteistö­palvelu- ja rakennus­ aloilla, vaan täyttä totta. Työvoima­toimiston listojen mukaan rakennus- ja kiinteistö­ palvelualalla on avoinna satoja avoimia paikkoja. Eikä tässä ole edes ­kaikki. Osa paikoista on niin sanottuna piilotyöpaikkoja, jotka löytää parhaiten omalla aktiivisuudellaan. Tällä hetkellä kaivataan eniten tekijöitä näillä ammatti­nimikkeillä.

­TALOPUOLEN DIPLOMI-­I NSINÖÖRI

SIIVOOJA

Diplomi-insinöörin tutkinto on suures-

Siivoustyö on vaihtelevaa ja vaatii

ti arvostettu tutkinto rakennusalalla.

palveluhenkisyyttä, vastuul-

Eritoten talonrakennuksen puolella

lisuutta sekä itsenäistä

vousalalla on myös helppo

diplomi-insinöörien on helppo työllis-

työotetta. Kohteet ovat

edetä uralla eteenpäin

tyä vastuullisiin esimies- ja asiantun-

erilaisia ja jokaisessa on

tijatöihin. Uransa alkupuolella oleva

omat vaatimuksensa.

mattitutkintojen ja

diplomi-insinööri voi valita esimerkiksi

Työ vaatiikin nopeaa

siivouspalveluyri-

työmaainsinöörin tai työmaamestarin

oppimiskykyä sekä

tysten järjestä-

työt. Molemmat työt ovat työmaajohtoon

kykyä muistaa monta

mien esimieskou-

kuuluvia ja vastuualueet ovat laajat.

asiaa yhtäaikaa.

lutusten

Edetessään urallaan dippi-inssit siirtyvät

tekemään muun

yhtäaikaa sekä hankkimaan uusia työ-

muassa toimistoissa,

kohteita.

teollisuustiloissa, hotelleissa ja laivois-

dutaan teknillisissä yliopistoissa.

sa, linja-autoissa tai

Työnantajina ovat useat rakennus-

lentokoneissa kuin

liikkeet

ja arkkitehtitoimistot. Diplomi­-insinöörin on myös mah-

valmistuvilla raken-

kautta.

nuksillakin. Siivoojana on

dollista toteut-

helppo työllistää

taa ammattiaan

itsensä. Töitä voi tehdä

yrittäjänä.

erilaisten erikoisam-

Siivoustyötä voi päästä

yleensä vastaamaan useista työ­maista

Diplomi-insinööriksi kouluttau-

arvostavat siivouskoneiden käyttötaitoa. Sii-

Siivoojaksi voi opiskella suorittamalla puhdistuspalveluiden perustutkinnon

joko itsenäisenä yrittäjänä tai

erikoistuen siivousalaan ja näin valmis-

kiinteistönhoitoyritysten tai eri yritys-

tua toimitilahuoltajaksi.

ten palveluksessa. Erityisesti työnantajat


17

MUURARI KIINTEISTÖN­H OITAJA

Muurarin työ on rakennus­alan vaati-

mikä luo työlle

vimpia ja perinteisimpiä ammattiryhmiä.

mukavaa vaih-

Pääasiallisesti työnkuvaan kuuluvat

telua.

tiili- ja harkkomuuraukset rakennus-

Muurarik-

Kiinteistönhoitajan työ on monipuolista

ten perusteisiin, ulko- ja sisäseiniin ja

si kouluttau-

ja vastuullista. Työtaidot on oltava myös

pilareihin. Muurari tekee myös yleensä

dutaan toiseen

laajat aina asiakaspalvelutaidoista tek-

rappaus- ja laatoitustyöt sekä tulisijojen

asteen ammatillisissa op-

niseen osaamiseen saakka. Työnkuvaan

muuraukset. Työ on kohteesta riip-

pilaitoksissa, joissa

kuuluu vastattavan kiinteistön tekniikan

puen tiivistä yhteistyötä tai itsenäistä

voi suuntautua

tarkkailu, pienet huolto- ja korjaustyöt

työskentelyä. Työ vaatii useiden eri

talonrakennuk-

työtekniikoiden osaamisen sekä myös

seen ja erikoistua

korjausrakentamisen vaatiman teoria-

muuraukseen.

tiedon vanhoista rakenteista ja raken-

Muurarit työskentelevät

kiinteistö-

nustavoista. Muurarin työ on haastavaa

usein yksityisyrittäjinä, tehden alihan-

huoltoyrityk-

työympäristöön liittyvien olosuhteiden

kintaa eri työmailla.

set.

takia. Työkohteet myös muuttuvat usein

sekä piha-alueiden hoito. Työnantajina ovat yleensä kiinteistöpalvelu- ja

Kiinteistönhoitajalla on yleensä vastattavana yksi tai kaksi kerrostaloa ulkoalueineen. Työ on hyvin

INFRAPUOLEN RAKENNUSMESTARI

itsenäistä, jossa saa päät-

KIRVESMIES Kirvesmies on puurakentamisen erikoismies, jonka ammattitaitoa arvostetaan

tää töiden suoritustavat ja

Infraan suuntautuneista rakennusmes-

jokaisella työ­maalla. Kirvesmies työsken-

järjestyksen. Työnjohtoon

tareista on tällä hetkellä ja tulevaisuu-

telee myös yleensä koko rakennus­ajan

ollaan yhteydessä lähinnä

dessa vielä enemmän huutava pula.

kiinteistöllä toisin kuin moni

Toisin sanoen, jos etsinnässä on varma

muu ammatti, joilla on

pitkäaikainen työpaikka, josta ei vastuu

omat määrätyt kohtansa.

eikä mielenkiintoiset työtehtävät lopu

Kirvesmies voi erikois-

taudutaan

kannattaa tutustua tarkemmin infra-

tua mittakirvesmieheksi,

toiseen asteen

puoleen. Rakennusmestarin vastuulla on

sisustuskirvesmieheksi

ammatillisissa oppilaitoksis-

työmaa kokonaisuudessaan. Työnkuvaan

tai elementtiasenta-

sa suorittamalla kiinteistöpalveluiden

kuuluu aliurakoitsijoiden työn valvonta,

jaksi. Työtehtäviin

perustutkinnon. Tutkintoon voi myös

aikataulutus työtehtävien ja koneiden

kuuluvat esimerkiksi

liittää rakennusalan, talotekniikan,

suhteen, työturvallisuuden ja kustan-

puu- ja levymateriaa-

nusten valvonta sekä yhteydenpito

lien käyttöön, raken-

puhelimitse. Kiinteistönhoitajaksi koulut-

sähköalan sekä kone- ja metallialan perustutkinnot,

tilaajaan. Rakennusmestarin apuna

nuksen mittaamiseen

jolloin on mahdol-

ovat muut työnjohtajat ja rakennus-

ja rakennustuottei-

lisuus suorittaa

insinööri. Kuitenkin rakennusmestari

den asennukseen

laajempia ja vastuullisempia työtehtäviä.

on esimiesasemassa. Infrapuolella työmaat voivat vaihdella katujen

liittyvät hommat. Työtehtävät muuttu-

rakentamisesta talojen

vat oman erikoistumisen

perustus- ja maanra-

mukaan.

kennustöihin. Infrapuolen raken-

Kirvesmieheltä vaaditaan monitai-

nusmestariksi kouluttaudutaan

toisuutta, kädentaitoja, tilallista hahmo-

useimmiten ammattikorkeakoulun

tuskykyä ja visuaalista silmää sekä myös

kautta. Työnantajina ovat useat rakennus- yritykset, mutta koulutus antaa myös mahdollisuuden tehdä töitä yrittäjänä.

tyylitajua. Työ vaatii myös harkintaa, suunnittelutaitoa ja hyvää keskittymiskykyä. Koulutuksena on ammattillisen koulutuksen rakennusalan perustutkinto, jossa voi suuntautua talonrakennukseen ja erikoistua kirvesmieheksi.


18

KAIVA MAATA JALKOJESI ALTA. Infra on teitä, ratoja, vesiväyliä. Siltoja, louhintaa, asfalttia. Talojen perustustöitä, lenkkipolkuja ja puistoja. Kaivuhommia, valtavia koneita. Haastavia työmaita ympäri Suomen!

Infran rakentajana pääset kelpo tienesteihin tutkitusti heti. Monissa tehtävissä tienaat paremmin kuin kollega muulla rakennussektorilla. Lue lisää: Infra.fi/Tosihommiin


T Ä V Ä T TEH 1

19

ETSI VASTAUKSIA LEHDESTÄ JA RATKAISE RISTIKKO. PYSTYYN MUODOSTUU TÄRKEÄ NETTIOSOITE, JOSTA VOIT LUKEA LISÄÄ RAKENNUS- JA KIINTEISTÖPALVELUALAN AMMATEISTA.

1. Mitkä ovat hyviä INFRA-alalla?

1.

2. Minkälainen yritys SOL on omistuspohjaltaan?

2.

3. Mitä SOL:in Juulia ja Jenna hoitavat ja huoltavat?

3.

4. Yksi Suomen suurimpia rakennustyömaita?

4. 5.

5. Kuka rakentaa hyvällä fiiliksellä? 6. Mikä on rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla erityisen tärkeää? 6. 7.

7. Mitä Infra tarkoittaa?

8.

8. Kuka suunnittelee ja rakentaa? 9.

9. Mikä on Oliverin ja Janin työnantaja? 10.

10. Mikä on Nikon ja Miikan työpaikka?

11.

11. Keitä rakentajat arvostavat saneerauskohteissa eniten?

2

LÖYDÄTKÖ LABYRINTISTÄ KAHDEKSAN (8) LEHDESSÄ MAINITTUA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖ­P ALVELUALAN YRITYSTÄ? VOIT LUKEA SANAT ERI SUUNTIIN: SUORAAN ALAS, SUORAAN YLÖS, OIKEALTA VASEMMALLE TAI VASEMMALTA OIKEALLE. LÖYDETTYÄSI SANAN, VEDÄ VIIVA SEN PÄÄLLE!

1. Rudus 2. Lemminkäinen 3. YIT

A U T K

K

S H S U D U R O M P N P

P N E N

I

Ä K N

I

P O P

4. Coor

P N P

P A P

P N T

5. Loiste

L

L O

S

6. SOL

O T

S N S

P M F

H P

J

P

7. Pohjola Rakennus 8. INFRA

K

E

F

K

L

I

T

T

M M E

T

L O P

I

P R H P

Y

E N V N P C

I

A P

A A

L

K V O O

I

E C P

X

P

I

N O

R

E

F M

S

T

P O

P A K O M R A P A R M L

P

P N O P

S

E

T

P A M S

I

P

R

Y

A P

P V

L

A P

R

P O U A

T

S

L

G P O H

J

O L

T

T

A R A K

E N N U S U

Oikeat vastaukset löytyvät osoitteesta themesta.net/opot-opet/materiaalit/esityksia-materiaalipankki/


TheMesta.net on T­ aitaja9:n pää­sponsori

TAITAJA

2017.FI

Instagra m.com/t aitaja Facebook .com/tai taja Twitter. com/Tai tajaSM Taitajatapahtum a

#Taitaja2

017

JULKAISIJA Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote­teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinän­päällysteliitto ry, Koneyrittäjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

Lisää tietoa rakennus- ja kiinteistö­ palvelu­alasta themesta.net

PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi) TOIMITTAJA Emmi Rossi VALOKUVAAJA Janne Suntio ULKOASU Roban Konna 15. vuosikerta

Themesta lehti 2017  

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tietoutta ammatinvalintaikäisille.