Page 53

53

luonto

T H E B A LT I C G U I D E ™ K E S Ä K U U 2 0 1 7

Länsi-Viron salainen helmi Tõstamaa yllättää merellisyydellä ja kauniilla maalaismaisemilla.

Tõhela on paitsi upea lintujärvi myös mainio kalapaikka.

TEKSTI JA KUVAT MIKKO VIRTA, KARTTA EVE JAANSOO

Vaikka Tõstamaa jääkin pääväylis-

tä sivuun, se ei tarkoita, etteikö mielenkiintoista nähtävää riittäisi. Pärnun länsipuolella sijaitsevalla suurella kunnalla on merenrantaa kymmeniä kilometrejä ja jopa oma saari – Manilaid. Tõstamaan maalaismaisemat hivelevät silmiä. Talot ja pihat ovat hyvin hoidettuja ja karjalaitumia näkyy tiuhaan tien varressa. Vastaan tulee muutamia matkapyöräilijöitä, sillä Pärnusta Tõstamaalle kulkeva tie on osa Eurovelo 10 -reittiä. Matkaa etapille kertyy noin 50 kilometriä. Myös lähiseudun pienet maantiet sopivat pyöräilyyn mainiosti.

Yli kymmenkiloiset hauet ovat Ermistulla tavallisia.

Kastnan niemellä maisema muistuttaa Saarenmaan katajaniittyjä.

Muista myös nämä kohteet ■ Manilaid eli Manijan saari on yksi Viron ainutlaatuisimmista

pikkusaarista. Kihnun kulttuurin vaikutuksesta kertovat punaraitaisiin kansallishameisiin arkenakin pukeutuvat naiset. Noin 4,5 kilometriä pitkällä saarella ei ole juurikaan metsää, vaan maisemaa hallitsevat rantaniityt ja heinämaat. Manijalle pääsee päivittäin Munalaidin satamasta. ■ Matsin ranta sijaitsee täpärästi Varblan kunnan puolella, Viron mantereen länsilaidalla. Moni pitää Matsin rantaa Viron kauneimpana ja se sopii rauhaa rakastaville auringonpalvojille. Paikan päällä on huollettu telttailualue. ■ Kolgan dyynit sijaitsevat kauniin mäntymetsän keskellä, Tõstamaan kirkonkylän luoteispuolella. Kymmenentuhatta vuotta sitten dyynien paikalla oli vielä merenranta. Vanhojen mäntyjen katveessa kulkee mielenkiintoinen luontopolku.

Retki Tõhelalle kannattaa, sillä se on epäilemättä yksi Länsi-Viron parhaimmista lintujärvistä. Rannan lintutornissa kiikaroidessani huomaan mustalintuparin keskellä järveä. Ne ovat kai ”pudonneet” yöllä muutolta levähtämään järvelle. Pesimäalueelle tundralle on vielä tuhansia kilometrejä. Eteläpäästä löytyy järven tunnuslaji mustatiira tai oikeammin parvi mustatiiroja. Reilusti yli puolensataa tummaa lintua liihottelee veden yllä. Hyviä lajeja kertyy muitakin: mustapyrstökuiri lentää vastarannalla ja valkoselkätikkakoiras laskeutuu rannan koivuun. Silkkiuikkujen ja nokikanojen lisäksi kiikareiden eteen jää mustakurkku-uikkuja, punasotkia, harmaasorsia ja paljon kyhmyjoutsenia. Tõhelajärven historia on mielen-

kiintoinen, sillä järveä käytettiin vuosina 1946–1948 Venäjän armeijan lentokoneiden harjoitus-

Pikkuinen kirkonkylä vaikuttaa pirteältä ja vilinää riittää keskellä arkipäivääkin. Ruokakaupan lisäksi kyliltä löytyy kahvila, tori ja käsityöpuoti. Kylän ylpeys on hieno kartano, jossa on toiminut koulu 1920-luvulta lähtien. Kartanonpuiston kautta kulkee Tõstamaan nähtävyyksiä ja luontoa esittelevä 2,5 kilometriä pitkä polku. Kirkonkylältä on lyhyt ajomatka Pärnun maakunnan toiseksi suurimmalle järvelle, Tõhelalle.

Tallinna

TÕSTAMAA Pärnu

kohteena. Tuon aikaisia pommeja lepää yhä järven pohjamudissa. Nykyään järvi on suojeltu ja ahkerassa virkistyskäytössä. Lintutornin vieressä on uimaranta leikkipuistoineen ja järvellä näkyy kalastajien veneitä. Tõhelan kalakanta on erityisen runsas: lajistoon kuuluvat muun muassa ahvenet, hauet ja ankeriaat. Eteläpuolella sijaitseva Ermistujärvi on maakunnan suurin, mutta lintukohteena naapurijärveään köyhempi. Kalakanta sen sijaan on runsas ja sen tietävät myös paikalliset kalastajat. Yli kymmenkiloiset hauet ovat Ermistulla kuuleman mukaan tavallisia. Ermistu tunnetaan myös hoitavasta mudastaan, jota on käytetty Pärnun kylpylöissä. Tõstamaan toinen helmi sijaitsee

Satakieli naksuttaa rantalehdossa,

kun saavun Tõhelajärven parkkipaikalle. Toukokuun lopussa rantalehdon äänimaailma on huumaava: sirittäjiä, peippoja, mustapääkerttuja, kirjosieppoja ja käenpiika. Kaulushaikara puhaltelee jostain kauempaa kumeaa sarjaansa, käkikin kukkuu. Kesäöinä lintukuoroon liittyvät lintumaailman laulutaiturit, viita- ja luhtakerttuset.

Tõstamaa

Kevätesikko on niittyjen tunnuslaji.

meren rannalla, Kastnan niemessä. Liivinlahdelle kurottuva niemi tunnetaan kolmesta tammestaan, joista vanhimmalla on ikää yli 350 vuotta. Puita kutsutaan Kapteenien tammiksi, koska ne toimivat aikoinaan merimiesten maamerkkeinä. Kastnan maisema tuo mieleen Saarenmaan rantaniityt. Tammien ympärillä levittäytyvä katajaniitty on maakunnan suurin ja kaunein. Niittyä ja meren ulappaa voi ihailla korkeasta näkötornista, josta hyvällä säällä näkee myös Kihnun saaren. Toukokuussa katajaniitty hehkuu keltaisena kevätesikkojen kukkiessa. Kesäkuussa niiden seuraan nousee kasvimaailman kaunottaria, kämmeköitä, punaisen eri sävyissä. ■

The Baltic Guide FIN Kesäkuu 2017  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

The Baltic Guide FIN Kesäkuu 2017  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

Advertisement