Page 1


SISÄLLYSLUETTELO YMCA Finland tervehdys...................................................................................... 5 Oulun kaupungin tervehdys ................................................................................... 7 AC Oulun tervehdys .............................................................................................. 9 Sadan vuoden lyhyt oppimäärä ............................................................................. 11 Kisapäivän aikataulu .............................................................................................. 19 Reittikartta ............................................................................................................ 20 Ohjeet osallistujille ................................................................................................ 21 Maratonin kunniataulu 1989 - 2016....................................................................... 27 Puolimaratonin kunniataulu 1989 - 2016............................................................... 29 Kympin kunniataulu 1989 - 2016 .......................................................................... 31 Kärkijuoksijoiden etenemisaikataulu .................................................................... 33 Kisaorganisaatio .................................................................................................... 34


Juhlahumua Suomi juhlii 100 -vuotista historiaansa läpi vuoden ja erilaisten juhlatapahtumien kirjo on valtava. Mikä hienointa myös Ynnin perinteikäs Terwahölkkä ja – maraton on valittu juhlavuoden tapahtumien joukkoon. Tämä ei liene sattumaa, sillä onhan tapahtuma koko Suomen YMCA – liikkeen suurin yksittäinen tapahtuma osallistujamäärillä mitattuna ja saanut vuosien saatossa vahvan jalansijan juoksukansan keskuudessa. Suomi 100 -juhlavuoden teemaan juuri juoksutapahtuma sopii erinomaisesti. Juoksihan Hannes Kolehmainen Suomen maailmankartalle Tukholman olympialaisissa viisi vuotta ennen itsenäisyyttä. Paavo Nurmi edusti maineikkaasti Suomea itsenäisyyden alkuvuosina ja kaikki varmasti muistavat mm. Lasse Virenin ja Juha Väätäisen maineteot juoksuradoilla. Maailmanlaajuisen YMCA – liikkeen historia on myös monella tapaa osa urheilun historiaa. Koripallo kehitettiin 1800-luvun lopulla kanadalaisen James Naismithin toimesta Springfieldissä. Suomeen laji rantautui myös YMCAn kautta 1920-luvulla. Lentopallon syntytarina on samankaltainen. YMCAn työntekijä William G. Morgan kehitti lajin neljä vuotta koripallon jälkeen. Tänä päivänä YMCA – liike tavoittaa vuosittain 58 miljoonaa ihmistä 119 maassa. Historiaa tutkimalla voidaankin todeta, että liikunta ja urheilu ovat olleet YMCA – toiminnan ytimessä jo pitkään. YMCAn kolmioperiaatteen mukaisesti ihminen nähdään fyysisenä, henkisenä ja hengellisenä kokonaisuutena. Hyvinvointi syntyy näiden kolmen osa-alueen ollessa tasapainossa. Maratonin tai puolimaratonin juoksu voi parhaimmillaan olla näiden kaikkien osa-alueiden summa. Fyysisyys lienee itsestään selvää, henkistä kanttia tarvitaan matkan tuntuessa liian pitkältä ja jotkut voivat kokea koitoksen aikana myös hengellisen puolen. Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille osallistujille ja taustajoukoille unohtumatonta juhlavuoden tapahtumaa… Risto Koikkalainen Toiminnanjohtaja Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry

5


Tärkeintä ei ole voitto, vaan matka ja osallistuminen Terwahölkkä ja Terwamaraton avaavat oululaisen liikuntakesän. Sen myötä riennämme yhdessä kohti uutta, valoisaa vuodenaikaa. Juoksu on yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista tällä hetkellä. Meidät on vakuuttanut vapaus ja vauhdin hurma sekä mahdollisuus harrastaa huokealla, lähes missä tahansa. Moni on huomannut senkin, että liikunta lääkitsee monta vaivaa. Siksi Suomen satavuotisjuhlavuotta vietetään myös juosten pururadoilla, kaduilla ja poluilla. Oulussa olemme erityisen onnekkaita: ympäriltämme löytyvät loistavat kevyen liikenteen väylät niin keskustassa kuin sen ulkopuolellakin. Erityistä nautintoa liikkumiseemme antaa merenranta. Liikunta antaa arkeen pieninäkin annoksina hyvinvointia ja terveellisiä adrenaliiniryöppyjä. Urheilutapahtumat tuovat yhteen samanhenkisiä ihmisiä ja hyvää mieltä. Lisäksi ne säteilevät ympäristöönsä aktiivista ilmapiiriä ja luovat dynaamisen kaupunkikuvan. Myös kaupungin elinkeinotoiminta kiittää urheilutapahtumia. Tärkeintä ei ole voitto, vaan matka ja osallistuminen. Toivon että mahdollisimman monella oululaisella on tänäkin vuonna mahdollisuus pinkaista mukaan Terwahölkän ja -maratonin tunnelmaan. Ennen kaikkea toivon, että liikkuminen sujuu rennosti, hyväntuulisesti ja hymyssä suin. Siitä saamme lisää voimaa arkeen. Toukokuu on toivoa täynnä. Oulun kaupungin puolesta toivotan mukavaa juoksumieltä! Tästä se liikuntakesä alkaa...

Juha Hänninen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oulun kaupunki

7


ACOULU.FI


AC Oulu haluaa edistää liikuntaa ja terveyttä Vaikka AC Oulu toimii pääasiassa kilpaurheilun parissa, seuran arvoihin kuuluvat keskeisesti liikunta, terveys ja hyvinvointi. Olemme oululaisen jalkapalloilun lippulaiva, mutta näemme myös yhteiskunnan haasteet ominamme – ihmiset tulee saada liikkumaan ja voimaan hyvin. Lähdimme mukaan Terwamaraton-tapahtumaan siitä syystä, että voisimme kannustaa meidän kannattajia ja itse asiassa aivan jokaista ihmistä mukaan hienoon juoksutapahtumaan. Urheilun ja liikunnan ilo on yhteinen asia, joka välittyy parhaiten yhdessä tekemällä – siksi kasasimme viestijoukkueen, jossa nähdään juoksijoita niin pelaajistosta, valmennuksesta aina hallitusportaalle saakka. Haluamme näyttää kuinka tiivis ja hyvähenkinen yhteisö me olemme. Pienenä kilpailullisena porkkanana haluamme tarjota jokaiselle AC Oulun joukkueen voittaneelle juoksijalle lipun seuraavaan kotiotteluumme. Muistamme lisäksi jokaista osallistujaa antamalla reilun edun seuraavaan kotiotteluun – kunhan muistaa saapua paikalle Terwamaraton-paita yllään! Hyvinvoivaa ja urheilullista kesää kaikille. Nähdään Terwamaratonilla ja meidän otteluissa! Juho Meriläinen, Seurajohtaja

AC OULU CHALLANGE -viestijoukkueiden loppuajat 2016:

9

Puolimaraton 1:45:05 Maraton 4:00:15


bRIKOMME RASVAN

IPANKISSA VAUHTIL

EIKITTELYT

KOHTI LAHDEN

UP PA ·

EK A LIN VÄ

OT E T U I N

UR

HE

IL

U

JUOKSU0 SEURA 2. IJALLE

SOPII KUNTOIL

0AL% IIN OLUT PÄÄSI MA 13.9.2016 16.55

306142-1607

.indd 1

S LÖYDÄ ITS OSTAJAN OPA

1 /2017

Uintiksi renno + nopeaksi

päin! äisyys jälkeen

RÄTYYPPI

KOHT MM-KISO I

JA Naishiihtäjämme valmiina haasteisiin

LIIKETTÄ

IIVO NISK ANEN

UUSI KEKSINTÖ TUO HENGITYKSE EN VOIMAA s. 50 7 SUMMITS HAUSKA A ERÄMAA HIIHTOA s. 70 14.31

8,90 €

I MUTKAT SUORIKS

KA AN AJOTEKNIIK

Samuel Pökäläen

Nopeaksi viidenkympin jälkeenkin Tee se itse to Vaijerien vaih

Moninkertain i Suomen mestar

Koeajot: Canyon Endurace Felt FR

A Gardajärvi

Perus-, vauhtimaksimikestävy ja ys haltuun

JEET PARHA AT OH

Siljan 100 Maastopyörä­ sissa seikkailu Ruot

MAAILMALL

ABC

30.11.2016

1/ 2017

LENKILLE

EA PYÖ ELLESI OIK

KESTÄV YYDEN

Selkä vahvaksi kotona

täydessä vauhdi ssa kohti Lahtea

HiihtoKansi6_16_004

A ja pitkien tutkim iseen uusien teiden kannus taa meitä an. ole parhai mmilla losuht eet eivät siitä olisi tulossa tuu ikään kuin ja. Keho kangis ssä. lämmö lttaa keuhko kesän kuin än huomi ota nitettä vä enemm

10

Näin hiot HIIHTOTEKNIIKK HUIPPUKUNTOOASI N!

Opettele rento tekn Viritä paras luist iikka o

Rasvapäivityk sen 5 teesiä OIKEAA ÖLJYÄ KONEESEEN!

hiihto-lehti.fi

N LU

3

ME

cT ES TIS

.fi

UO

PAL.VKO 2016-4

12 16 2009 ·S

▪ ▪

SÄÄRYSTINTÄ &SUKKAA

ÄLYHOUSUTLIHAKSIA SEURAAVAT TELY VÄLTÄ VÄRJÖT KELLON VINKIT JUOKSU EEN PAIKANNUKS

a juoksij a-lehti

A HEILUKAUPP UOTETUIN UR ERSPORT.FI ERKOSSA INT

12

cNäin ehk

YVÄISY

TA K U U

MM-HIIHTOJA

e Suosittelemm juuri sinulle sopivia jalkineita

Kaikki irti SKINISUKSISTA

AUTTAAKO KOMPRESSIO?

ARIPLANTATI FASKIIT äiset ja hoidat

YS

T

6 | 2016 8,40 ¤

cHYÖDY VAUHTIE IN! cJUOKSE PAREMM

JA -SÄÄRYSTIMET RIOON UKAT | KATSE HCRESSIOS | KOMPR 2.0| UUSI KISAAN KUNTOSEURA | JUOKSU ITTELU NA SSA | HUIPEN KUUMAHARJO JUOKSESAATIO POLARI

n

LOIKAT TUOVAT ISKUNKESTOA TÄYDELLINEN PIRTELÖ

1971

HILJAA ATA KOVAROIS

6  2016

7 / 2016

Räätälöimme jalkineet yksilöllisillä pohjallisilla

TA € • VUODES 7/2016 • 8,40

281741-1606

5

kelta eiden lliseen uteen.

Y

MYYTIN bTREEN

PAL.VKO 2017-0

| REITTI TUTUKSI

astie

Saariston reng

14.2.2017 14.16

06/02/17 16:47

TIlaa itsellesi tai lahjaksi osoitteesta

www.juoksija-lehti.fi/tilaalehti


Teksti: Matti Hannus

Sadan vuoden lyhyt oppimäärä Kestävyysjuoksun historia on yksi Suomen urheilun loistavimmista. Vaikka suuruuden aika onkin ohi, kuntoilumuotona juoksu elää ja voi hyvin. Tässä tiivis pikakurssi vuosisadan voittojen ja tappioiden tarinasta.

1910-luku. Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomi kilpailee Venäjän alaisuudessa, mutta omana joukkueenaan. Viljam-isoveljeltään Yhdysvalloista harjoitusohjeita saanut 22-vuotias Hannes Kolehmainen voittaa olympiakultaa maastojuoksussa, 10 000 metrillä ja 5000 metrillä, jolla hän kukistaa Ranskan Jean Bouinin rinnanmitalla. Hanneksen aika 14.36,6 alittaa entisen ME:n lähes puolella minuutilla. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin kukaan toinen yhtä nuori suomalainen juoksee nopeammin. Berliiniin 1916 myönnetyt olympiakisat jäävät maailmansodan jalkoihin, mutta Antwerpenissa 1920 Hannes täydentää kultaisen sarjansa maratonilla sinivalkoinen lippu rinnassaan. Suomesta on tullut itsenäinen valtio vuonna 1917.

1920-luku. Kolmissa olympiakisoissa mitaleita sataa laariin. Suomen nuoren

kansakunnan urheilullinen itsetunto on vahva. Yhdeksän kultaa kirjataan Paavo Nurmelle – niistä 1500 ja 5000 metrin voitot Pariisissa 1924 samana iltapäivänä – ja viisi Ville Ritolalle, joka saa nimensä sanastoonkin. Kun juostaan, ”pannaan ritolaksi”. Pariisissa Albin Stenroos voittaa olympiamaratonin yhä vieläkin ennätysmäisellä kuuden minuutin marginaalilla. Amsterdamissa 1928 Harri Larva kirii 21-vuotiaana 1500 metrin kultaan ja estejuoksijat kolmoisvoittoon Toivo Loukolan johdolla. Yleisurheilun 1920-luvun maailmankartalla ykkösenä komeilee suuri Yhdysvallat ja kakkosena pieni Suomi, jonka ylivoiman vuoksi maasto- ja joukkuejuoksu poistetaan olympiaohjelmasta.

1930-luku. Kunnian kausi jatkuu. Lauri Lehtinen voittaa 5000 metrin olympiakultaa Los Angelesissa 1932 ja Gunnar Höckert Berliinissä 1936. Molemmissa kisoissa estejuoksun voittaja on Volmari Iso-Hollo, joka Berliinissä lisäksi varmistaa Suomen 10 000 metrin täysosuman Ilmari Salmisen ja Arvo Askolan takana. Radiossa Martti Jukola selostaa eeppisen kolmoisvoiton kylmän viileästi ilman tunnekuohua. ”Meni aivan niin kuin odotettiin.”

Helsingin olympiastadionilla Kalevan kisoissa 1938 kymmenen suomalaista alittaa 15 minuuttia 5000 metrillä. Maailma hämmästelee aivan kuin nykypäivänä kymmenen miestä alittaisi 13 minuuttia. Olympiakisat 1940 on myönnetty Helsinkiin, mutta 1. syyskuuta 1939 alkaa toinen maailmansota. Jopa 200 km:n harjoitusviikkoja juokseva Taisto Mäki ehtii alittaa 10 000 metrillä puoli tuntia ensimmäisenä maailmassa ajalla 29.52,6. Marraskuun lopulla Suomi joutuu sotaan. Olympiakisat 1940 ja 1944 peruutetaan, urheiluasiat jäävät sivuseikoiksi. (jatkuu sivulla 13…)

11


Niin kuin ihminen tarvitsee happea, Suomi tarvitsee Woikoskea. Ilma jota hengitämme on meitä ympäröivien, näkymättömien kaasujen seos. Vaikka elämämme on siitä riippuvainen, tulemme harvemmin sitä ajatelleeksi. Useat teollisuudenalat hyödyntävät kaasujen ominaisuuksia niin tuotteiden valmistuksessa kuin niiden laadun parantamisessa. Woikoski on Suomen ainoa kokonaisvaltaisesti toimiva kaasualan yritys; perinteikäs kaasuteollisuuden uranuurtaja.

www.woikoski.fi


1940-luku. Talvi- ja jatkosota kaatavat tuhansittain nuorukaisia, mutta Viljo Heino selviytyy hengissä ja rikkoo juoksuradalla maailmanennätyksiä. EM-Oslossa 1946 Suomi vie Heinon ja Mikko Hietasen johdolla kaksoisvoitot 10 000 metrillä ja maratonilla, samana iltana ja vieläpä samanaikaisesti. Helge Perälä ja 47-vuotias Väinö Muinonen varmistavat hopeat.

Lontoon olympiakisoissa 1948 kestävyysjuoksu kokee katastrofin. Jalkavaiva pilaa Heinon juoksut. Kovia kokenut, leskeksi jäänyt perheenisä kokoaa surun keskellä itsensä vielä kerran ja päättää uransa 35-vuotiaana 10 000 metrin ME-aikaan 29.27,2 syksyllä 1949. Sotien jälkeen yleisurheilumaajoukkue on veteraanipainotteinen, mutta periksi ei anneta. Urheilu tuo tulevaisuuden uskoa. Rauhan keväänä 1945 maastojuoksujen propagandakilpailujen yhteinen osanottajamäärä on käsittämätön - yli 27 000 kilpailijaa.

1950-luku. Helsingin olympiakisat toteutuvat lopulta kesällä 1952. Kestävyysjuoksun

uuden valtiaan Emil Zatopekin varjossa Hannu Posti juoksee 10 000 metrillä neljänneksi. Ratamatkoilla Suomi jää ilman mitaleita, mutta taso on laajempi kuin nykyisin 2000-luvulla. Olavi Rinteenpää ja Pentti Karvonen rikkovat estejuoksun MEaikoja. Veikko Karvosen maratonmeriittejä ovat olympiapronssi Melbournessa 1956, EM-kulta ja -hopea sekä voittoja useissa maanosissa. Vuosikymmenen päättyessä hän on ylivoimaisesti eniten lentokoneessa matkustanut suomalaisurheilija.

Turussa 1957 nähdään kolmen Olavin yhden päivän yllätys 1500 metrillä: Salsola ja Salonen 3.40,2, Vuorisalo 3.40,3 – kaikki alle maailmanennätyksen, mutta jo seuraavana iltana Tshekkoslovakian Stanislav Jungwirth juoksee nopeammin.

1960-luku. Puheenaiheeksi nousee nuorison surkea kunto aivan kuten 50 vuotta myöhemminkin. Juoksu-urheilussa aallonpohja osuu vuoteen 1965, kun yksikään suomalainen ei esiinny 5000 metrillä maailman sadan parhaan tilastossa. Uuden Seelannin olympiavoittajien valmentaja Arthur Lydiard saapuu Suomeen keväällä 1967 ja patistaa pojat pitkille lenkeille. Ihme tapahtuu: nuoret maan eri puolilla innostuvat kestävyysjuoksusta. Eräs merkittävä lähtölaukaus on ensimmäinen Artturin maraton Turussa lumisohjoisilla teillä maaliskuussa 1968. Omia polkujaan kulkeva Jouko Kuha myy kaiken omaisuutensa ja harjoittelee ensimmäisenä suomalaisena etelän auringossa läpi talven. Riskinotto kannattaa. Heinäkuun iltana 1968 hän ravaa Tukholman stadionilla 3000 metrin esteiden ME-ajan 8.24,2. Paluu kestävyysjuoksun huipulle alkaa.

1970-luku. Suuria harjoitusmääriä ei enää pelätä. Tuhannet juniorit ja aikuiset harjoittelevat kovaa, tulosta syntyy.

Pika- ja aitamatkoilta kestävyysjuoksijaksi edennyt Juha Väätäinen villitsee kansan 5000 ja 10 000 metrin EM-voitoillaan Helsingissä 1971. Myrskylän hiljainen nuorukainen Lasse Virén tekee saman tempun olympiakisoissa 23-vuotiaana Münchenissä 1972 ja uudelleen Montrealissa 1976. Ainoan kerran sotien jälkeen (jatkuu sivulla 15…)

13


maailman paras yleisurheilija on suomalainen. Münchenissä Pekka Vasala voittaa olympiakultaa 1500 metrillä ja Tapio Kantanen pronssia esteissä.

Juha Väätäinen, EM-kultaa 1971 5000 & 10000m, on menestynein ONMKY:n urheilija.

Laajaa skaalaa juokseva yleisön suosikki Lätsä-Pekka Päivärinta voittaa maastojuoksun MM-kultaa 1973 ja rikkoo 25 000 metrin ME:n kaatosateessa Oulussa Raatin stadionilla keväällä 1975. Edellinen ennätys oli Seppo Nikkarin nimissä Jyväskylän lumipyrystä 1973. Vasta 22-vuotiaana kestävyysjuoksun pariin tullut Martti Vainio kirii 10 000 metrin EM-kultaan Prahassa 1978. Tilastojen huippuvuonna 1977 ei innostuksella ole mitään rajaa: 5000 metrillä peräti 168 suomalaista alle 15 minuutin, Kalevan kisoissa Tampereella 14 miestä alle 14 minuutin. Tasa-arvon myötä myös naiset syttyvät täydellä innolla kestävyysjuoksuun. Taina Syrjälä selvittää maratonin ensimmäisenä suomalaisnaisena Turussa 1973, ja hiukan myöhemmin Irja Pettinen alittaa kolmen tunnin rajan ensimmäisten joukossa maailmassa. Ratamatkoilla Nina Holménin läpimurto maailman huipulle avaa uusia mahdollisuuksia. Hänen 3000 metrin EM-kultansa Roomassa 1974 ei jää perheen ainoaksi.

1980-luku. Massaliikunnan kuuma kausi alkaa. Ensimmäinen Helsinki City maraton 1981 vetää mukaansa tuhansien kuntoilijain joukot. Muut kaupungit seuraavat perässä, siinä joukossa 1989 Oulu-maraton - nykyisin Terwamaratonina tunnettu. Kenia ja Etiopia nousevat kestävyysjuoksun kärkeen. Suomi pyristelee vielä mukana. Posion lumisilla teillä uransa aloittaneen Kaarlo Maaningan kymmenen vuoden työ palkitaan 1980 Moskovan olympiaradalla 10 000 metrin hopea- ja 5000 metrin pronssimitalilla. (jatkuu sivulla 17…)

15


Martti Vainio kokee dramatiikkaa hyvässä ja pahassa: MM-Helsingissä 1983 hän heittäytyy 5000 metrin maaliviivalla pronssimitalille, mutta dopingkäry Los Angelesin olympiakisoissa synkistää kestävyysjuoksun. Kilpailukiellon jälkeen Vainio palaa ikämiehenä radoille hyvin tuloksin. Pitkällä urallaan hän alittaa 10 000 metrillä 30 minuutin rajan useammin kuin kukaan toinen maailmassa, yhteensä yli sata kertaa.

1990-luku. Vaikka maailmalla mennään kovaa, Suomen juoksijat ovat parempia kuin suuri yleisö ymmärtääkään. Poikkeuksellinen lahjakkuus Annemari Sandell esiintyy 19-vuotiaana Atlantan olympiaradalla ja kerää maastossa MM- ja EM-mitaleita.

MM-Tokiossa 1991 Päivi Tikkanen juoksee 3000 metrillä neljänneksi ja Risto Ulmala 5000 metrillä seitsemänneksi – molemmat loistavia saavutuksia yhä kovenevassa kilpailussa. Ritva Lemettinen ja Harri Hänninen kilpailevat maratonilla huipputasolla. Kalevan kisoissa Lappeenrannassa 1997 juostaan mainio 5000 metriä: Samuli Vasalan johdolla kolme miestä alle 13.40 ja kolme seuraavaakin alle 14 minuutin.

2000-luku. Uusi vuosituhat, uudet tuulet. Ei olympia- eikä MM-mitaleita, mutta kaksi sensaatiomaista Euroopan mestaruutta. Münchenin sateessa 2002 Janne Holmén karkaa toisella maratonillaan omille teilleen ja voittaa 24-vuotiaana EM-kultaa aivan kuten Nina-äiti 28 vuotta aikaisemmin. Tohtoriksi väiteltyään Holmén alittaa Rotterdamissa 2008 Jukka Toivolan ja Esa Tikkasen 1980-luvun huippuajat SE-tuloksellaan 2.10.46. Jukka Keskisalon pitkän uran suurin hetki koittaa Göteborgissa 3000 metrin esteiden loppusuoralla 2006. Taktiikkakilpailussa hänen terävä kirivaihteensa kestää, tuloksena Euroopan mestaruus. Puolimaratonin erikoismies Jussi Utriainen kerää tiellä, maastossa ja radalla 15 vuoden aikana kymmeniä Suomen mestaruuksia, enemmän kuin kukaan muu koskaan.

2010-luku. Uudet ilmiöt metsä- ja elämysjuoksuineen kiinnostavat. Jokaiselle on tarjolla jotakin, mutta kilpaurheilussa sukupolvi vaihtuu. Ratakympillä 30 minuuttia tekee yhtäkkiä tiukkaa. Nuorille lupauksille – tytöille varsinkin – kasvu aikuisten joukkoon on vaikeaa. Johanna Matintalo, 800 metriä 14-vuotiaana 2.05, onnistuu, mutta toisessa lajissa, sillä hän valitsee hiihdon. Kuntoilutasolla trendi on selvä. Maratoonareiden määrä kasvaa – viime vuosina jo reilusti yli 10 000 – mutta samaan aikaan vauhti hiipuu. Vuonna 1981 kolmen tunnin alittajia oli 500, viime vuonna enää 200. Onko näillä numeroilla merkitystä, se on filosofinen kysymys. Yhä rennommin, yhä hitaammin, näin mennään tänään, mutta tulevaisuudessa ehkä taas vakavammin? Esikuvia tarvitaan. EM-mitali Berliinissä 2018 tekisi Suomen kestävyysjuoksulle erittäin hyvää.

17


Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

AMMATTILAINEN KATOLLESI


Kisapäivän la 20.5.2017 aikataulu 9:00

Kisakanslia aukeaa

10:45-10:55 Alkujumppa/10km – (tekonurmikenttä) 11:00

Maraton, startti1: niille, joilla ennakoitu loppuaika on yli 5h30min

11:15

10km startti

11:35-11:45 Alkujumppa/42.2 & 21.1 km (tekonurmikenttä)

12:00 ~12:30 ~14:00 ~14:30 14:45 ~16:00 ~17:00 18:00 18:00 18:00

Maratonin ja ½-maratonin startti 10km palkintojenjako: M/M, M19/N19 ½-maraton palkintojenjako: M/N, M/N22, M40-M60, N40-N50

½-maraton palkintojenjako: M65-M70, N55-N70 Pääsy maratonin 2. kierrokselle päättyy Maratonin palkintojenjako: M/N, M40-M60, N40-N45 Maratonin palkintojenjako: M65-M70, N50-N70 Maali/tulospalvelu sulkeutuu Varustesäilytys sulkeutuu Kisakanslia sulkeutuu

Huom! Palkintojenjaot suoritetaan Raatin Stadionilla (säävaraus).

19


29. TERWAHÖLKKÄ JA –MARATON, OHJEITA OSALLISTUJILLE A. Kisakanslia (kts sivu 24: tilasuunnitelma) Kisakanslia sijaitsee Raatin Stadionin liikuntasalissa, avoinna perjantaina klo 10 - 19 sekä lauantaina klo 9 - 18. Kisakansliassa varmistat osallistumisesi ja samalla vastaanotat osallistumismateriaalin, joka sisältää: kilpailunumeron & hakaneulat, käsiohjelman ja osallistujalahjan. B. Kilpailunumerot (taustavärit: maraton keltainen, ½-maraton valkoinen, kymppi vihreä) Numero kiinnitetään kilpailupaidan rintaan ja pidetään näkyvillä suorituksen aikana. Numeroa ei saa peittää, eikä taittaa. Kirjoita yhteystietosi sekä mahdolliset allergiat/lääkitykset numeron taakse, tiedot auttavat mahdollisissa ensiaputapauksissa. C. RFID-tunnistetarra Ajanoton RFID-tunniste/chip on kiinnitetty valmiiksi kilpailunumeroon - älä revi sitä irti! D. Osallistujalahja Saatuasi kilpailunumeron ja käsiohjelman voit noutaa osallistujalahjasi erillisestä pisteestä (kts s. 24). E. Pysäköinti ja liikenne Raatinsaareen pääsee autolla vain Merikosken siltoja pitkin. Etelästä tullessa ajo Lohitietä ja pohjoisesta Raatintietä. Kaikki kaupungin merkittävimmät linja-autolinjat kulkevat siltoja pitkin. Pysäkit molempiin suuntiin ovat aivan stadionin aurinkokatsomon muurien takana. Kevyen liikenteen käyttäjät pääsevät Raattiin etelästä joko Pikisaaren, Linnansaaren tai Merikosken siltojen kautta sekä pohjoisesta joko Alakanavan tai Merikosken siltojen kautta. Parkkipaikkoja on kisakeskuksessa rajallinen määrä. Liikenteenohjaajat ohjaavat teidät pysäköintialueelle, jossa on vapaita paikkoja. Tapahtumapäivän ruuhkien välttämiseksi paikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin. Suosittelemme tulemaan paikalle kimppakyydeillä, jalkaisin, polkupyörällä tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Noin kilometrin etäisyydellä kisakeskuksesta sijaitsee Oulun keskusta-alue, josta löytyy runsaasti maksullisia pysäköintipaikkoja (esim Kivisydän). F. Pukuhuoneet ja varustesäilytys Pukuhuoneet sijaitsevat Raatin Liikuntakeskuksessa. Henkilökohtaiset varusteet voi jättää säilytykseen Raatin Stadionilla sijaitsevaan (kts sivu 22) valvottuun varustesäilytyspisteeseen. G. WC:t Tapahtumakeskuksen sisätilojen ensimmäisestä kerroksesta (kts sivu 24) sekä toisesta kerroksesta katsomoiden alaisesta tilasta (seuraa opasteita) löytyy wc-tiloja. Raatin tekonurmikentän ja stadionin pohjoispäistä (kts sivu 22) löytyy kemiallisia wc-tiloja sekä pisuaareja. Lisäksi jokaiselta reitin huoltopisteeltä löytyy vähintään yksi kemiallinen-wc. H. Kokoontuminen, alkujumppa ja lähtöpaikalle siirtyminen Alkujumppaan osallistujia pyydetään kokoontumaan noin puoli tuntia ennen startteja Raatin tekonurmikentälle (kts sivu 22), jossa järjestetään ohjatut alkujumpat seuraavasti: Terwakymppi klo 10:45 - 10:55 Maraton & puolimaraton klo 11:35 - 11:45. Siirtyminen lähtöpaikalle välittömästi alkujumpan jälkeen. I. Lähtö ja maali Lähtöpaikat sijaitsevat Raatintiellä (kts aluesuunnitelma s. 22). Maratonin ja puolimaratonin lähdössä juoksijoita suositellaan sijoittumaan omien tavoiteaikojen mukaisiin lähtökarsinoihin, joiden välillä viritetyt muovinauhat poistetaan noin kaksi minuuttia ennen lähtölaukausta. Verryttely kielletty väliaikapisteen ja maalin läheisyydessä. Maali sijaitsee Raatin Stadionilla. (jatkuu sivulla 23…)

21


J. Lähtöajat: 11:00 Maraton, startti1: juoksijoille, joilla ennakoitu loppuaika on yli 5h30min 11:15 Terwakymppi 12:00 Maraton ja puolimaraton K. Reitti (kts reittikartta s. 20) Maraton ja puolimaraton juostaan 21,1 km:n lenkkeinä. Terwakymppi juostaan yhtenä lenkkinä, jonka reitti ylittää Oulujoen patosillan kohdalla. Maratonin toisella kierroksella juostaan maratonin ”reitintasaus” Nallikarin "majakan suoralla". Reitin merkinnässä on käytetty sinistä maalia, kalkkiviivaa, merkintänauhaa, aitaelementtejä, kartiorajaajia ja kilometrikylttejä. Liikenteellisesti vaarallisissa paikoissa on erillinen henkilöohjaus. L. Kilometrimerkinnät Terwakympillä vihreätaustaiset km-merkinnät. Puolimaratonilla ja maratonin 1. kierroksella valkotaustaiset km-merkinnät. Maratonin 2. kierroksella keltataustaiset km-merkinnät. M. Jänispalvelu Jänispalvelu auttaa juoksijoita säilyttämään tavoiteajan mukaisen tasaisen vauhdin koko juoksun ajan. Juoksussa toimivat jänikset löytyvät lähtökarsinoiden tavoiteaikatolppien luota. Erotat jänikset muusta joukosta ilmapalloista ja keltaisista jänispalvelu-liiveistä. Jänikset juoksevat tavoiteaikoihin seuraavasti: Maraton: 3h, 3h15m, 3h30m, 3h45m, 4h, 4h30m, 5h. Puolimaraton: 1h30m, 1h37.5m, 1h45m, 1h52.5m, 2h, 2h15m, 2h30m. N. Huoltopisteet Numeroidut huoltopisteet on merkattu reittikarttaan (s. 20) ja ne sijaitsevat noin 3-4 km:n välein seuraavasti: 1. Nallikari, 2. Tuira/Uittokoti, 3. Laanilan koulu, 3. Oulujoen koulu, 5. Koskenniska, 6. Raatinsaari ja 7. Maali/Raatin Stadion. Huoltopisteillä seuraavat tarjoilut sekä palvelut: • Squeezy Energy Drink (maku: orange/appelsiini), vesi, suolakurkku, rusina, banaani, WC:t • Lisäksi maalissa juoksijoille ojennetaan pullo Olvin Teho Sport -urheilujuomaa. Huom: reitin huoltopisteillä urheilujuoma tarjoillaan pahvimukeista ja vesi muovimukeista. O. Omat juomat (vain maraton ja puolimaraton) Huoltopisteille kuljetettavat omat juomapullot on toimitettava omalla kilpailunumerolla ja kierrosnumerolla (maraton: 1/2 ja 2/2, puolimaraton: 1/1) merkittyinä Raatin Stadionin huoltoteltoilla sijaitseviin kuljetuslaatikoihin lauantaina klo 10:45 mennessä. Huoltopisteillä omat juomat sisältävä pöytä on sijoitettu ensimmäiseksi. HUOM! Juoksijoiden huoltaminen ja juomien antaminen muualla kuin virallisilla huoltopisteillä ei ole suositeltavaa. Huoltopisteen alueella oma huoltaja voi ojentaa kisakeskuksesta huoltopisteelle järjestäjien toimesta toimitetun juoman juoksijalle. P. Keskeyttäminen ja keskeyttäneiden kuljetuspalvelu Mikäli joudut keskeyttämään, ilmoittaudu lähimmän huolto- tai ensiapupisteen toimitsijalle. Mikäli tarvitset autokyydin tapahtumakeskukseen, voit soittaa ja tilata veloituksettoman kuljetuksen rintanumerosta olevasta puhelinnumerosta. Kuljetus on mahdollista tilata myös huoltopisteiltä. Huomioithan, että samaan aikaan saattaa olla useita keskeyttäneitä, joten voit joutua odottamaan hetken. Käy ilmoittamassa kisakansliassa keskeyttämisestä, jotta tulospalvelulle menee tieto keskeytyksestä. Keskeyttämisilmoituksen voit tehdä myös autokyydin kuljettajalle. Q. Ensiapu Ensiapupisteet kisakeskuksessa Raatin stadionilla sekä Laanilan koulun ja Koskenniskan huoltopisteillä. Kaikilta huoltopisteiltä on yhteys ensiapuun ja keskeyttäneiden kuljetukseen.

(jatkuu sivulla 25…)

23


R. Tulokset Julkaistaan internetissä osoitteissa www.resultservice.fi (online-tulokset) ja www.terwamaraton.fi sekä kisakansliassa. Tuloksissa bruttoaika (lähtölaukauksesta maaliviivan ylitykseen) on kilpailijan virallinen aika. Nettoaika kertoo osallistujalle hänen todellisen matkaan käytetyn aikansa (lähtöviivan ylityksestä maaliviivan ylitykseen). Palkitsemiset tehdään bruttoaikojen perusteella. S. Diplomi/Kunniakirja Tapahtuman jälkeen kaikki tuloksen saaneet pystyvät tulostamaan 'Reaaliaikainen tuloseuranta OnLine Results' -sivulta henkilökohtaisen diplomin/kunniakirjan ja halutessaan myös jakamaan tuloksensa Facebookissa ja/tai Twitterissä. T. Mitalin kaiverrus Osallistujilla on mahdollisuus kaiverruttaa pientä maksua vastaan maalissa saamansa mitali Raatin Stadionilla sijaitsevassa POCAL-kaiverruspisteessä, sijainti merkitty aluesuunnitelmaan (kts sivu 22). U. Palkinnot Yleisten sarjojen 5 parasta sekä ikäsarjojen 3 parasta palkitaan pokaaleilla ja tuote- ja/tai lahjakorttipalkinnoilla. Osallistumismitali jaetaan kaikille maaliin tulleille. (5. maratonin maaliin juosseet voivat noutaa hopeisen ja 10. maratonin maaliin juosseet kullatun mitalin kisakansliasta). Palkintojenjaot järjestetään Raatin Stadionilla (kts sivu 22, säävaraus). Palkintojenjakoaikataulu löytyy sivulta 19. Arvontapalkinnot on lunastettava kisakansliasta lauantaina klo 17 mennessä. Arvontapalkintojen voittajalista on nähtävillä kisakansliassa perjantaina klo 10 alkaen. V. Peseytyminen Peseytymismahdollisuus Raatin liikuntakeskuksen tiloissa klo 12 - 18:30. Osallistujilla on mahdollisuus käyttää myös uimahallia. Huom! Raatin liikuntakeskuksen pukuhuone-, peseytymis- ja uimahallitilat ovat varattu tapahtumapäivänä ainoastaan Terwahölkän ja -maratonin osallistujille. W. Vakuutus Osallistujia ei ole vakuutettu tapahtuman puolesta. Suosittelemme osallistujille henkilökohtaista vakuutusta. X. Valokuvaus Kaikki juoksijat pyritään kuvaamaan reitin varrella Avi-Studion toimesta. Tapahtuman jälkeen kukin osallistuja saa sp-osoitteeseensa automaattisesti linkin henkilökohtaiseen kuvagalleriaansa. Ohjeet kuvien katsomista varten saat Avi Studion ohjesivulta: www.avistudio.fi. Järjestäjillä on vapaa käyttöoikeus tapahtuman aikana otettuihin kuviin. Y. Muuta Maratonin toiselle kierrokselle pääsee klo 14:45 mennessä puolimatkan ohittaneet. Maali suljetaan viimeistään klo 18. Huom: maratoonarit, jotka ennakoivat loppuajakseen yli 5h30min ajan suositellaan aikaisempaa klo 11.00 starttia (kts kohta J). Z. Pirkka –minimaraton pe 19.5. klo 18.00 alkaen Raatin Stadionilla. Minimaraton järjestetään perjantaina 19.5. klo 18 alkaen Raatin stadionilla. Maksuttoman Pirkka – minimaratonin matkoina 200/300/350m. Lapset voivat noutaa rintanumeronsa ennakkoon Raatin liikuntakeskuksen sisääntuloaulassa sijaitsevasta Info-pisteestä tai he voivat saapua suoraan lähtöpaikalle, jossa jaetaan osallistumisnumeroita klo 17.30 alkaen. Å. AC OULU CHALLENGE AC Oululla on tapahtumassamme viestijoukkueet puolimaratonin ja maratonin matkoilla ja pienenä kilpailullisena porkkanana AC Oulu on luvannut lahjoittaa jokaiselle joukkueidensa voittaneille juoksijoille vapaalipun kotiotteluunsa, lippu jaetaan heti maaliviivan jälkeen. AC OULU CHALLENGE -joukkueiden loppuajat 2016: puolimaraton 1:45:05, maraton 4:00:15.

25


www.ravintolanallikari.fi


27


29


31


33

33


Kisaorganisaatio/järjestelytoimikunta Kilpailun johtaja……………………………Pentti Kuukasjärvi p. 040-512 9710 Tapahtumapäällikkö…………………………Petri Huhtala p. 040-567 6586 Turvallisuuspäällikkö……………………….. Matti Hautala p. 040-520 6004 Kisakanslia………………………………….. Leila Väyrynen Tulospalvelu…………………………………Asko Vääräniemi Huolto……………………………………….. Esko Tuohimaa Jänispalvelu…………………………………. Petri Huhtala Kannustusjoukot/esiintyjät………………….. Taina Linna Liikenteenohjaus……………………………. Antti Alaviitala Materiaalihankinta………………………….. Tauno Siik, Jukka Marttila Minimaraton………………………………… Sini Huotari Tiedotus…………………………………….. Pentti Kuukasjärvi, Petri Huhtala Varustesäilytys………………………………Jukka Romppainen, Mervi Nikkanen Kuuluttajat………………………………….. Arto Aunola, Keijo Pulkkinen Lähettäjä……………………………………. Pekka Rautakorpi Reitinmittaus………………………………… Ismo Pudas Reitinmerkkaus………………………………Teemu Kangasharju Ensiapu kisakeskus (SPR)………………….. p. 040-5515243 Keskeyttäneiden kuljetus…………………… p. 040-4727924

– PRINTTITUOTTEESI TEKIJÄ –


Terwamaraton käsiohjelma 2017  

Tule rohkeasti mukaan liikuttamaan juoksukansaa! Ilmoitustilatiedustelut 2018 käsiohjelmaan: maraton(at)onmky.fi tai p. 040-5676586.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you