Issuu on Google+

KOULU T

USPÄI

VÄT H

ELSING 24.-25.

ISSÄ

3.2011

suuntaavat iksi r stonsihtee Osa a työharjoitteluss

Jäsenlehti syksy 2010


Puheenjohtajan palsta • Från ordförande Tunnelmallista pikkujouluaikaa! Vuoden 2011 koulutuspäivien ohjelma on valmistunut ja luettavissa myös nettisivuillamme osoitteessa www.terveydenhuollonsihteerit.fi Koulutuspäivät ovat 24.-25.3.2011 Helsingissä, hotelli Scandic Continental, Mannerheimintie 46. Täältä olemme varanneet myös hotellihuonekiintiön. Koulutukseen tulevat voivat itse varata huoneensa hotellista. Tervetuloa taas kuulemaan mielenkiintoisia, asiapitoisia ja ajankohtaisia luentoja. Mukana on taas myös tärkeä voimavaramme eli erinomainen sihteeriseura ja sitä on tarjolla koko koulutuspäiviemme ajan! Iltabuffet on illalla tarjolla hotelli Scandic Continentalissa ja meitä hauskuuttaa siellä näyttelijä, koomikko Ulla Tapaninen. Olemme parhaillaan uudistamassa nettisivujamme. Tarkoituksenamme on, että meillä on alkuvuodesta uudet, hienot,

toimivat sivut. Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa, joten uudet sivut ovat enemmän kuin tervetulleet. Uudet sivut ovat olleet myös muutamien jäsenten toivelistalla. Meiltä hallituksen jäseniltä kysytään silloin tällöin, että voiko liittyä vielä ammattiliittoon, vaikka onkin jo jäsenenä yhdistyksessämme. Voi toki liittyä, sillä oman yhdistyksemme tarkoituksena on toimia nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimistotyötä tekevien henkilöiden ammatillisena etujärjestönä. Otamme kantaa ja pyrimme vaikuttamaan jäsentemme asemaan, oikeuksiin, velvollisuuksiin ja tehtäviin liittyvissä asioissa. Järjestämme myös ammatillista koulutusta. Ammattiliitot taas huolehtivat edunvalvonnastamme mm. palkan, työttömyysturvan ja työsuhdeturvan osalta.

Kun työpaikalla tapahtuu, on luottamusmies myös turvanasi liiton kautta heti. Jäsenlehtemme ilmestyy joulukuussa ja lehden mukana tulee jouluinen jäsenlahja. Toivottavasti se on mieluisa ja tulee käyttöön joulua odotellessa. Juttuvinkkejä jäsenlehteen otamme mielellämme vastaan. Toivotan kaikille oikein lämmintä ja tunnelmallista Joulun aikaa! Hilkka Uuttu puheenjohtaja

Stämningsfull lillajulstid! Programmet för skolningsdagarna 2011 har blivit färdigt och finns att se på våra nätsidor, www.terveydenhuollonsihteerit.fi. Skolningsdagarna ordnas 24.-25.3.2011 i Helsingfors, på hotell Scandic Continental, Mannerheimsvägen 46. Vi har även reserverat en hotellrumskvot så alla skolningsdeltagare kan själv reservera rum på hotellet. Välkommen igen till att höra intressanta, innehållsrika och aktuella föreläs-

ningar. Vår viktiga resurs, dvs. utomordentligt sekreterarsällskap, finns också med och det bjuds vi på hela tiden under skolningsdagarna! Kvällsbuffén bjuds på hotell Scandic Continental där skådesspelare, komiker Ulla Tapaninen underhåller oss. Som bäst håller vi på att förnya våra nätsidor. Vårt syfte är att i början av nästa år att ha nya, fina och välfungerande sidor. Det är en tid sedan föregående uppdatering så nya sidor är mer än välkomna. Några medlemmar har också haft nya sidor på sin önskelista. Vi styrelsemedlemmar utfrågas ibland om man kan ansluta sig till fackförening trots att man redan är medlem i vår förening. Visst kan man ansluta sig för syftet av vår förening är att fungera som en yrkesmässig intresseorganisation för de som jobbar i kontorsarbetet inom social- och hälsovårdsbranschen. Vi tar ställning och strävar till att påverka i frågor som gäller våra medlemmars position, rättigheter,

skyldigheter och uppgifter. Vi även ordnar yrkesmässig skolning. Fackföreningarna tar hand om vår intressebevakning, bland annat när det gäller lön, arbetslöshetsskydd och anställningsskydd. När det händer någonting på arbetsplatsen, kommer förtroendemannen via fackföreningen genast till ditt stöd. Vår medlemstidning utkommer i december och med tidningen får ni en medlemsgåva i julstämning. Hoppas ni tycker om den och använder den i väntan av jul. Tips för artiklar i medlemstidningen tar vi gärna emot. Jag tillönskar er alla mycket varm och stämningsfull Jultid! Hilkka Uuttu, ordförande


Jäsenlehti syksy 2010

3

Eväitä osastonsihteereiksi aikoville ja jo valmistuneillekin Osastonsihteereitä on mm. yliopistollisissa sairaaloissa, aluesairaaloissa, yksityisillä lääkäriasemilla ja terveyskeskuksissa. Nimikkeet saattavat vaihdella ja esimerkiksi terveyskeskuksissa työhön saattaa liittyä myös hoitotyötä, kuten esimerkiksi pienissä hoitotoimenpiteissä avustamista. Varsinkin yliopistollisissa sairaaloissa on monia erikoisaloja, osastonsihteeri voi toimia ensiavussa (kolmivuorotyö), korvapoliklinikalla, sisätautiosastoilla, teho-osastolla, suupoliklinikalla, sydänkeskuksessa, dialyysiyksikössä jne. Osastonsihteerin työ osastolla ja poliklinikalla eroaa jonkin verran. Poliklinikalla on paljon kirjoittamista ja ajanvarauksia ja yhden sihteereistä on oltava koko ajan ”luukulla” vastaanottamassa potilaita.

uusiutuviin ohjelmistoihin. Terveydenhuollon alalla myös lainsäädäntö ja monet muut asiat muuttuvat usein. Uutta ei kuitenkaan tule pelätä, vaan kannatta rohkeasti käydä koulutustilaisuuksissa elikkä omatoimisesti pyytää työnantajalta pääsyä koulutuksiin. Muun muassa Terveydenhuollon Sihteerit ry järjestää vuosittain erinomaisen hyviä kaksipäiväisiä koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomen

jenkin opettelu voi olla hyödyksi, mutta mieluummin tulee paeta kuin taistella. Nämä tilanteet ovat poikkeustapauksia, jotka kuitenkin kannattaa ottaa huomioon. Pelkäämään ei kuitenkaan tarvitse ruveta, pelkäämisestä kärsii niin työ kuin oleminen yleensä. Työnantajapuolen olisi tietysti syytä huomioida tällaisten uhkatilanteiden mahdollisuus suunnittelussa eli ylimääräinen ovi vaaratilanteista poistu-

maata. Kehotan rohkeasti hakeutumaan koulutuksiin, ehkä tapaamme Terveydenhuollon Sihteerit ry:n järjestämillä koulutuspäivillä Helsingissä 24.-25.3.2011!

mista varten tulisi toteuttaa. Työpöydän sijoitus on paras silloin, kun katse on oveen päin. Osastonsihteerin työ on palkitsevaa, koska työnsä tuloksen näkee heti. Eräänlainen kutsumus alalle pitää olla, koska eteen tulee surullisiakin potilaskohtaloita. Ammatillinen etäisyys potilaisiin on hyvä säilyttää, kotiin ikäviä asioita ei pidä viedä. Oman hyvinvoinnin edistämiseksi työ on hyvä pitää erossa yksityiselämästä.

Tarvittavia taitoja Kymmensormijärjestelmää ei nykyisin juuri opeteta, mikä on mielestäni suuri puute, koska se on erittäin tärkeä osastonsihteerin työssä. Kirjoittamisen pitää olla nopeaa, sillä sijoituspaikasta riippuen kirjoitustyötä voi olla suuriakin määriä. Harvemmin enää on konekirjoitusyksiköitä, joissa kirjoitetaan kaikki tekstit. Osastolla sihteerin siis pitää kirjoittaa lääkäreiden saneluita aika paljon. Latinankielistä lääketieteen sanastoakin on hyvä hallita melko paljon ja ennen kaikkea pitää tietää, mistä etsiä sanojen oikeat kirjoitusmuodot. Nykyään ollaan menossa siihen suuntaan, että varsinkin diagnoosit kirjoitetaan suomeksi, mutta silti latinan sanastoa esiintyy paljon teksteissä. Oma lukunsa ovat ulkomaalaistaustaiset lääkärit, joiden suomen kieli on omanlaistansa ja joskus on vaikeata saada suomalaisistakin sanoista selvää, saatikka sitten latinasta. Pitää olla siis tarkkakuuloinen. Tietokoneohjelmistojen osaaminen on erityisen tärkeää osastonsihteerin työssä. Potilaskertomusjärjestelmät muuttuvat ja uusiutuvat vähän väliä. Sen tähden pitää olla muutoshalukkuutta ja koulutusmyönteisyyttä. Työnantajat kouluttavat

Sihteerin kutsumus Hyvät asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä osastonsihteerin työssä. Potilaat / asiakkaat ovat erilaisia kuten ihmiset yleensäkin. Tasapuolinen kohtelu kaikkia asiakkaita kohtaan on tavoite, siinäpä omat ennakkoluulot ja asenteet punnitaan. Myös väkivallan uhka on nykypäivää osastonsihteerinkin työssä. Varsinkin ensiavussa, mutta myös muualla voi joutua uhkatilanteeseen, jolloin pitää osata toimia oikein ja välttyä vakavammilta seurauksilta. Koulutus ja harjoittelu etukäteen kannattaa. Itsepuolustustaito-

Anneli Korja


Terveydenhuollon Sihteerit ry

4

KETJULÄHETTITOIMINTA - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyömuoto Terveydenhuoltolaki yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon. Tavoitteena on potilaan hyvä ja laadukas hoito, jossa yhteistyötä eri toimijoiden kesken tulee erityisesti korostaa. Avainasemassa ovat hoitoketjut, yhteiset näkemykset toiminta- ja menettelytavoista sekä verkostoituminen eri toimijoiden kesken. Uuden toimintamallin tätä varten tarjoaa ketjulähettitoiminta, jossa perusterveydenhuollon /erikoissairaanhoidon lääkäri, hoitaja tai muu henkilökuntaan kuuluva (esim.osastonsihteeri), eli ketjulähetti, tekee etukäteen suunniteltuja viiden vuorokauden mittaisia jaksoja toisen organisaation, erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon, yksikössä.

Ketjulähettitoiminta Vaasan sairaanhoitopiirissä Ketjulähettitoiminnan Vaasaan ovat tuoneet Pirkanmaan toimintamallin mukaisesti Vaasan keskussairaalan koulu-

tussuunnittelija Satu Hautamäki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualueen paikallinen asiantuntijahoitaja Katja Glad-Rasmussen. Heidän tehtävänään on koordinoida ketjulähettien siirtymistä yksiköstä toiseen ja toimia ketjulähettien yhdyshenkilönä. Ainoastaan heidän kauttaan varataan ketjulähettijaksot. Ketjulähettitoiminta on ammatillista, palkallista täydennyskoulutusta, jossa tarkoituksena on saada lisäarvoa omaan työhön päivittämällä ja syventämällä tietojaan ja kädentaitojaan. Perusterveydenhuollon / erikoissairaanhoidon lääkäri / hoitaja tai muu henkilökuntaan kuuluva valitsee yhdessä esimiehensä kanssa oman opintojaksonsa jaksosisältölistoista. Kohdeyksikön voi valita joko työntekijän oman ammatillisen osaamisen syventämis- tai työorganisaation tarpeiden mukaan. Ennen jakson alkua kartoitetaan jaksolle oppimistavoitteet. Opintojakson aikana ketjulähetti työskentelee yhdessä yksiköstä valitun ohjaajan kanssa, seuraa tämän työtä

ja osallistuu hoitotyöhön oman ammatillisen osaamisensa mukaan. Varsinaista hoitovastuuta ketjulähetillä ei ole. Jakson jälkeen ketjulähetiltä kartoitetaan kyselyn avulla oppimistavoitteiden saavuttamista ja yhteistyökysymyksiä. Vasta kyselyyn vastaamisen jälkeen ketjulähetille annetaan jaksosta todistus.

Molemminpuolinen hyöty Eräs ketjulähettitoiminnan tärkeistä tavoitteista on tutustua toinen toiseensa, niin yksilöllisellä, ammatillisella kuin organisaatioidenkin tasolla. Tarkoituksena on lähentää kahta isoa toimijaa, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, keskenään. Ketjulähettitoimintaa toteutetaan koordinoidusti ja systemaattisesti. Näin on mahdollisuus arvioida ja kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä entistä sujuvammaksi ja vaikuttavammaksi. n

Perusterveydenhuolto Primärhälsovården

Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Primärhälsovården Specialsjukvården

Alkukartoitus Kartläggning

Ketjulähettijakso 1 vko Gesällperiod 1 vecka

Loppukysely Utvärdering

Jaksolle lähtö sovitaan yhdessä esimiehen kanssa koordinaattorille ilmoitetaan: lähtijän nimi, ammattinimeke, kohdeyksikkö, aika

Koordinaattori vahvistaa jakson. Oppimistavoitteet laaditaan. Tavoitteet toimitetaan kohdeyksikköön

Ketjulähetti seuraa ja työskentelee nimetyn ohjaajan kanssa.Ketjulähetillä ei varsinaista hoitovastuuta. Työvaatteet järjestetty kohdeyksiköstä. Ruokailu henkilökuntahintaan.

Jakson jälkeen ketjulähetti täyttää loppukyselyn, jonka jälkeen saa jaksosta todistuksen. Systemaattisen kyselyn avulla arvioidaan ja kehitetään toimintaa.

Ketjulähettijaksolla päivitetyt tiedot/taidot hyödynnetään työorganisaatiossa. Verkostoitumisen hyödyntäminen.

Man kommer överens med förmannen att delta i gesällperioden. Deltagarens namn, yrkesbenämning, målenhet och tidpunkten för perioden anmäls till koordinatorn.

Koordninatorn bekräftar perioden. Man utarbetar inärningsmål, skrivelsen förs till målenheten.

Gesällen uppföljer och arbetar med den utnämnda handledaren. Gesällen har inget egentligt vårdansvar. Arbetskläder har ordnats av målenheten. Måltid för personalpris.

Efter perioden ifyller gesällen en utvärderingsförfrågan och efter detta får gesällen intyget. Med hjälp av systematisk förfrågan utvärderas och utvecklas verksamheten.

Kunskaperna som uppdaterats under gesällperioden tar man i användning i arbetsgivarorganisationen. Kontakterna används i praktiken.

Erikoissairaanhoito Specialsjukvården


Jäsenlehti syksy 2010

5

Gesällverksamhet – samarbetsmodell mellan primärhälsovård och specialsjukvård Hälsovårdslagen sammanbinder specialsjukvård och primärhälsovård. Syftet är att ge patienten god vård av hög kvalitet och samarbete mellan olika aktörer ska speciellt understrykas. Vårdkedjorna är i nyckelposition, likaså gemensamma synpunkter av funktions- och handlingssätt och kontakter mellan olika aktörer. Gesäll-

Gesällverksamheten inom Vasa sjukvårdsdistrikt Utbildningsplanerare Satu Hautamäki vid Vasa centralsjukhus och Katja GladRasmussen, lokal expertskötare för allmänmedicinskt ansvarsområde vid Pirkanmaas sjukvårdsdistrikt, har kommit

uppdatera och fördjupa sina kunskap och yrkesskicklighet. Primärhälsovårdens / specialsjukvårdens läkare / skötare eller annan personal väljer tillsammans med sin förman sin egen skolningsperiod ur listorna. Man kan välja sin målenhet enligt arbetstagarens egna yrkesmässiga behov eller enligt organisationens behov. Före skolningsperiodens början kartlägger man inlärningsmål. Under skolningsperioden arbetar gesällen tillsammans med den valda handledaren, uppföljer hennes / hans arbete och deltar i vårdarbetet efter sina yrkesmässiga kunskaper. Något vårdansvar har gesällen inte. Efter perioden kartlägger man samarbetsfrågor och hur inlärningsmål nåddes. Först efter besvarandet av förfrågan ges gesällen ett intyg av perioden.

Den ömsesidiga nyttan Ett av gesällverksamhetens syften är att bli bekant med varandra, på individuell, professionell och organisatorisk nivå. Syftet är att få två stora aktörer, primärhälsovården och specialsjukvården, närmare varandra. Man genomför gesällverksamhet koordinerat och systematiskt. På detta sätt har man möjlighet att utvärdera och utveckla samarbetet mellan primärhälsovården och specialsjukvården smidigare och mera verksam än tidigare. Katja Glad-Rasmussen

Asiantuntijahoitaja PSHP / Yleislääketieteen vastuualue / VSHP Vaasan Sosiaali- ja terveysvirastoExpertskötare PHSP / Allmänmedicinskt ansvarsområde / VSHP Vasa Social- och hälsovårdsverket katja.glad-rasmussen@vaasa.fi

verksamhet bjuder ett nytt handlingssätt för detta. En läkare, skötare eller annan till personalen hörande (t.ex. avdelningssekreterare) från primärhälsovården/specialsjukvården besöker en annan organisation, en enhet i specialsjukvård eller primärhälsovård. Dessa 5-dygnsbesöksperioder planeras på förhand. Besökaren kallas för ”kedjestafett”, gesäll.

med gesällverksamhet enligt Pirkanmaas verksamhetsmodell. Deras uppgift är att koordinera gesällernas besök mellan enheterna och fungera som kontaktperson för gesällerna. Gesällverksamhetsperioderna kan reserveras endast via dem. Gesällverksamheten är yrkesmässig, fortbildning med lön och dess syfte är att utveckla gesällens eget arbete genom att

Satu Hautamäki

Koulutussuunnittelija Vaasan keskussairaala utbildningsplanerare Vasa centralsjukhus satu.hautamaki@vshp.fi

Lähde / Källan: Luostarinen, E & Kangas, A. 2009. Ketjulähettitoiminta-linkki perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Sanatori (6), 20-21. Originaltext av Glad-Rasmussen, översättning av Tarja Mäkitalo


Terveydenhuollon Sihteerit ry

6

Alueellinen koulutuspäivä Seinäjoella 27.10.2010

”Sihteerit ovat paljon vartijoina” Yhdistyksellä on vuosien varrella ollut tapana järjestää alueellisia yhden päivän koulutuksia, sillä kaikilla sihteereillä ei ole mahdollisuuksia olla yön yli poissa kotoa tai töistä. Tällä kertaa oli vuorossa Pohjanmaa. Seinäjoen tunnelmalliseen hotelli Almaan kokoontui liki 80 sihteeriä eri puolilta Keski- ja Etelä-Pohjanmaata. Terveydenhuollon sihteerien kaksi hallituksen jäsentä, Sinikka Hautamäki ja Tarja Mäkitalo, olivat yhteistyössä Jytyn ja TJSopintokeskuksen kanssa laatineet kattavan ohjelman, joka oli sorvattu nimenomaan osastonsihteerin työtä ajatellen.

Lakiasiaa käytännönläheisesti Aamupäivällä keskityttiin EPSHP:n lakimies Johanna Sorvettulan erinomaisella luotsauksella ajankohtaisiin lakiasioihin. Mikä riemu kuunnella ihmistä, joka vankan ammatillisen osaamisen lisäksi tietää, millaisissa kuvioissa kuulijakunta liikkuu! Harvinaisen selkeäsanainen, raikas ja osaava ihminen joka on omalla alallaan! En ihmettele ollenkaan hänen sloganiaan: Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. Totesimme yhdessä, miten valtava lakien kavalkadi terveydenhuollossa työskenteleviä ohjaakaan. Terveydenhuoltolain pitäisi astua voimaan 1.5.2011, joskin Sorvettula pisti tämän lauseen loppuun kysymysmerkin. Samoin sähköisen potilastietojärjestelmän voimaantulopäivä on siirtynyt kaiken aikaa, nyt puhutaan päivämäärästä 1.9.2014 ja eReseptin kohdalla vuodesta 2012. Ainut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva voimassa oleva laki on laki tietosuojavastaavasta (1.7.2007). Ongelmia ja haasteita on paljon. Mm. jokaisesta luovutuksesta pitää tehdä merkintä, mutta nykyiset sähköiset sairauskertomukset eivät aina sisällä dokumentteja siitä; ei tiedetä mihin se kirjattaisiin, mistä tiedon löytää. Tästä seuraa taas haaste: kenelle annetaan käyttöoikeudet? Itselleni kolahtivat erityisesti seuraavat Sorvettulan esimerkit: - Kun potilaan perustietolomakkeella on maininta: lisätietoja Maistraatista, sitä

on kunnioitettava. Ts. emme ota yhteyttä suoraan potilaaseen, vaan asioimme vain Maistraatin kautta. Meillä ei myöskään ole lupaa kirjata lehdelle esim. potilaan salaista osoitetta tai puhelinnumeroa, vaikka hän sen meille antaisi. - Potilasasiakirjamerkinnät ovat henkilökunnan oikeusturvan tae! Jos esim. koet fyysistä väkivaltaa, kirjaa se potilaan papereihin itse. - Rekisterinpitäjän sisällä tietojen käsittely on käyttämistä. Muu on luovuttamista ja tapahtuu potilaan suostumuksella, paitsi muun erityisen tilanteen vallitessa. - Jos erikoissairaanhoitoon tulee lähete perusterveydenhuollosta tai yksityispuolelta, se katsotaan suostumukseksi. - Yleensäkin tietoja haluavalta viranomaiselta kannattaa pyytää kirjallinen, perusteltu pyyntö.

Kuulumisia VKS:sta Herkullisen, silmän ja suun iloksi tarjotun lounaan jälkeen Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Auvo Rauhala kertoi heillä syksyllä 2009 toteutetusta projektista, jonka tarkoituksena oli kehittää osastonsihteerien työtä siten, että nykyiset resurssit riittäisivät. Kuten tavallista, työ ja resurssit

eivät kohdanneet. Tarja Mäkitalo luennoi samasta aiheesta viime kevään koulutuspäivillämme Kuopiossa, joten en nyt toista sitä enää tässä. Totean vain, että yllättävän moni kehitysidea kääntyi muuta(kin) henkilökuntaa kohti; sanelutekniikan opetusta, tulostamisen vähentämistä, elektronisten lähetteiden käsittelyn yhdenmukaistamista, tiedonkulun parantamista…. Yksikään sihteeri ei tämän vuoksi talosta lähtenyt, eikä uusia toimia perustettu, mutta monet kehitysideat odottavat vielä tässä vaiheessa toteutumistaan.

Tiimit ja roolit KTM Kristiina Takala johdatteli meidät iltapäivän aikana etsimään ja löytämään eväitä onnistuneeseen ryhmätoimintaan. Tunnistimme ryhmän ja joukon eron, löysimme erilaiset tiimiroolit sekä itsestämme että toisista ja totesimme, että ihanteellisessa tiimissä ovat kaikki roolit edustettuina. Roolikäsitteistä on hyötyä, sillä ne mahdollistavat keskustelun roolien kautta loukkaamatta ihmisiä. Päivän anti koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi, seuraavassa muutamia osallistujien kommentteja. G-LT


Jäsenlehti syksy 2010 1. Mitä pid

it koulutusp

äivästämm

e? 2. Pitäisikö koulu Minkä suuru tuspäivä olla maksull inen lahjon inen maksu taepäilyjen olisi sopiva välttämisek ? si? 3. Pidätkö alueellisia k oulutuspäiv iä tarpeellis ena? 4. Muita te rveisiä tai k ommentte ja? Mitä pä ivästä jäi pu uttumaan? Linda Piiroinen Vaasa 1. Tykkäsin koulutuspäivästä, mielenkiintoinen päivä. 2. En osaa ottaa kantaa maksullisuuteen. 3. Nytkin sihteereitä on näin paljon, niin tarvetta alueellisille koulutuspäiville varmastikin on. 4. Mukava, kun ohjelmassa ei ollut pelkkää istumista ja luentojen kuuntelemista.

Christina Stoor Vasa hvc/dejourpkl 1. Dagen har varit intressant. 2. Gratis skolningsdag är bra, svårare att få komma om skolningen kostar. Idag är vi hela 7 sekreterare från Vasa hvc och arbetshälsovård. 3. Behov för regional skolning finns. 4. -

Raija Hanhikoski Seinäjoen keskussairaala/lasten pkl 1. Tosi kiva, kun järjestetään koulutusta lähialueella. Kiitokset tilaisuuden järjestäjille mukavasta päivästä! 2. Kyllä koulutus voi jonkin verran maksaakin. 3. Tarvetta on. Useammalla on mahdollisuus osallistua, kun koulutus on lähellä. 4. Sorvettula oli todella hyvä, esitys oli käytännönläheinen ja koulutustilanteen ilmapiiri sopivan rento eli yleisö ”uskalsi” esittää kysymyksiä.

Henna Ylikojola Epshp/Ilmajoen psyk.pkl 1. Sorvettula oli tosi hyvä. Tässä vaiheessa loppupäivän ohjelmaa ei vielä voi kommentoida. 2. Maksuttomuus ok. Enintään 70 euron osallistumismaksu, jos maksullinen. 3. Tarvetta alueellisille koulutuspäiville on. Pitkään aikaan ei ole ollutkaan. 4. Päivä oli odotustenmukainen.

7


Terveydenhuollon Sihteerit ry

8

Työn imua tavoittelemassa Yli 90 HUS:n osastonsihteeriä kokoontui 27.9.2010 HYKS-sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön järjestämään Osastonsihteereiden koulutuspäivään Helsingin Biomedicumiin. Tilaisuuden puheenjohtajan, ylihoitaja Karoliina Haggrenin toivotettua osallistujat tervetulleiksi siirryttiin päivän ohjelmaan.

sen, ergonomiatarkastusten ja työpaikan suunnittelun muodossa. Usein riittää, että työpisteemme tuolit ja pöydät säädetään oikeaan asentoon. Voimme ajatella ergonomiaa mahdollisuutena ja jopa haasteena ja pyrkiä aktiivisesti parantamaan työhyvinvointiamme ergonomiaa parantamalla.

Haasteita ja muutoksia

Työhyvinvointi HUS:ssa on tänä vuonna hyväksytty työhyvinvointia tukeva toimenpidesuunnitelma vuosille 2010 – 2013. Niinpä olikin luontevaa, että päivän aloitti työfysioterapeutti Vesa Autio (HUS Helsingin työterveysasema) aiheenaan Miten voimme itse vaikuttaa työhyvinvointiimme työpäivän aikana. Tarkastelimme työhyvinvointiimme sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme yleisesti vaikuttavia tekijöitä, joista osa oli ennestään tuttuja kuten ergonomiset olosuhteet, työasennot ja -tavat, tauotukset ja taukoliikkeet, työpaikan melutaso, ruokavalio ja uni. Vesa Autio korosti myös työpaikan sovittujen pelisääntöjen merkitystä ja tärkeimpänä seikkana positiivista asennoitumista ergonomiaan ja sen eri osatekijöihin. Työterveyshuollon työfysioterapeutti tarjoaa meille palveluitaan kuntotestauksen, liikuntaohjeistuk-

Hallinnollisen ylihoitajan Inger Mäenpään aiheena oli Osastonsihteerin työtehtävät – haasteet ja muutokset. Inger Mäenpää selosti Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä vuonna 2009 osastonsihteereille osastonsihteerin työnkuvasta tehdyn kyselyn tuloksia. Vastauksista kävi ilmi, että organisaatiomuutokset ja useiden uusien atk-ohjelmien käyttöönotto ovat toisaalta helpottaneet työntekoa, toisaalta tuoneet uusia tehtäviä. Tämän vuoksi myös uusien työntekijöiden perehdytys on koettu haasteelliseksi. Uudet tietojärjestelmät ovat lisänneet kirjaamista ja raportointia. Paljon työaikaa kuluu tietojen tarkistamiseen, virheiden korjaamiseen ja oikeiden tietojen etsimiseen. Tietojärjestelmät ovat kuitenkin nopeuttaneet asiakaspalvelua, koska potilastiedot löytyvät nyt samoista ohjelmista yli klinikkarajojen ja sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet helpottavat asiointia lähettäneen yk-

sikön kanssa. Positiivista oli kuulla, että lähes kaikissa vastauksissa tuli ilmi työssä viihtyminen. Työstä pidetään ja siinä viihdytään. Osastonsihteerit kokevat olevansa tärkeä osa työyhteisöä ja he tuntevat työnsä arvostuksen lisääntyneen kiitettävästi. He arvostavat myös itse omaa työtään ja tuntevat omat vahvuutensa. Tulevaisuus asettaa meille omat haasteensa. Organisaatiomuutokset ja tietoteknologian kehitys vaikuttavat työtehtäviimme, järjestelmien käyttö ja yhteensopivuus lisääntyvät ja kirjaamisen oikeellisuus korostuu. Kilpailu työvoimasta lisääntyy ja uudella sukupolvella on erilaiset tiedot, taidot ja odotukset itse työn sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen suhteen. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen korostuvat. Toisaalta kiristyvä talous vaatii tehokkuutta ja muuttuva lainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa. Monikulttuurisuus lisääntyy ja myös osastonsihteerin kielitaitovaatimukset kasvavat. Työssä tarvitaan enemmän sosiaalisia ja organisatorisia taitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Työtehtävät laajenevat, tarvitaan moniosaajia. Perehdytys- ja koulutustarve kasvaa riittävän osaamisen varmistamiseksi ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi. Tavoitteena on riittävästi osaavia henkilöitä oikeassa paikassa, oikeaan aikaan toteuttamassa ihmisläheistä ja korkeatasoista näyttöön perustuvaa hoitoa potilaan parhaaksi.

Työn imulla on monia myönteisiä seurauksia sekä yksilön että organisaation kannalta. Työn imu ja voimavarat näyttävät erityisesti lisäävän työn mielekkyyttä Osastonsihteeri Sinikka Ahola (HUS, HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, Naistenklinikka) Kuva: Kari Wahlstedt

ja motivoituvuutta juuri silloin, kun työ on haastavaa ja jopa kuormittavaa. Työn imua kokeva ihminen voi hyvin.


Jäsenlehti syksy 2010

Lähivuosina suuri joukko HUS:n osastonsihteereitä on jäämässä eläkkeelle. Tarvitsemme siis uusia työntekijöitä joukkoomme, ja Inger Mäenpää muistuttikin, että jokainen meistä on oman alansa rekrytoija ja kehotti meitä miettimään, miten itse markkinoimme alaamme. Inger Mäenpään kannustava puheenvuoro tuotti meille kuulijoille hyvän mielen etenkin, kun hän päätti esityksensä ajatukseen: Meillä kaikilla on tehtävänkuvastamme riippumatta selkeä ja yhteinen perustehtävä ja yhteiset tavoitteet – toimenkuva on erilainen mutta meitä kaikkia tarvitaan!

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotilaa, johon liittyy tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä. Omistautumisella tarkoitetaan työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä.

DRG Kun suunnittelija Marjaana Rasanen (Naisten- ja lastentautien tulosyksikön taloushallinto) aloitti esityksensä, tuntui siltä, että osastonsihteereiden käytäväkeskusteluissa esittämä toive oli kuultu: Marjaana Rasanen nimittäin kertoi meille DRG:n muodostumisesta; mihin se johtaa ja miksi yhtenäinen kirjaaminen on tärkeää. DRG (Diagnosis Related Groups) on luokitusjärjestelmä, jossa vuodeosastojen ja päiväkirurgian hoitojaksot ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten sivudiagnoosien, toimenpiteiden sekä potilaan iän, sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Se luokittelee myös avohoitokäynnit, jotka sisältävät merkittävän toimenpiteen tai tutkimuksen. Lisäksi on käytössä NordDRG, joka on Pohjoismaiden yhteisesti erikoissairaanhoidon toiminnan analysointiin kehittämä luokitusjärjestelmä. DRG-ryhmittelyn tavoitteena on kuvata voimavarojen käyttöä ja seurata niiden tuottoa kytkemällä toisiinsa hoidot ja niistä aiheutuvat kustannukset. DRGryhmittelyä käytetään hoidon kuvaamiseen, valtakunnalliseen ja alueelliseen tuottajien ja käyttäjien vertailuun, kuntalaskutukseen ja palvelutuotteiden hinnoitteluun sekä sairaalan johtamiseen.

Työn imuun liittyvä uppoutuminen ilmenee syvänä keskittymisen tilana ja paneutuneisuutena työhön sekä näistä koettuna nautintona, jolloin aika kuluu kuin huomaamatta.

DRG-ryhmittely tapahtuu tietokoneohjelman avulla, joka käyttää hyväkseen sairaalan eri tietojärjestelmiin potilaasta kirjattua tietoa. DRG-ryhmittelyn onnistuminen perustuu diagnoosien ja toimenpiteiden oikeaan, tarkkaan ja yhtenäiseen kirjaamiseen. Päädiagnoosin ja tehdyn toimenpiteen pitää muodostaa looginen kokonaisuus. Kuntalaskutuksessa DRGryhmille on määrätty hinta. Monilla DRG-ryhmillä on vastaava komplisoitunut ryhmä, jonka hinta on korkeampi. Vasta tarkka ja oikea pää- ja sivudiagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen antaa hoidolle oikean hinnan. Marjaana Rasanen esitteli havainnollisten esimerkkien valossa, miten diagnoosijärjestyksen valinta ja toimenpiteiden tallennus vaikuttavat hoidon hintaan. Ne pistivät todellakin miettimään omaa vastuutamme oikean ja yhtenäisen kirjaamisen toteutumisessa.

9

Työn imu Lounastauon jälkeen olimme valmiina jatkamaan aiheesta Työn imu omassa työssä ja työyhteisössä, josta meille oli saapunut kertomaan vanhempi konsultti Leena Multanen (Työterveyslaitos, Työyhteisöpalvelut). Aluksi puhuimme työn voimavaratekijöistä ja toisaalta työn vaatimuksista. Voimavaratekijöitä voivat olla esim. esimiehen tuki ja johtamisen käytännöt, vaikutusmahdollisuudet työssä, palaute ja arvostus, työpaikan innovatiivisuus ja ilmapiiri. Vaatimuspuolelle asettuvat mm. työn määrällinen ja fyysinen kuormittavuus, työn vaikeus ja vastuullisuus, asiakastyön tunnekuormittavuus, fyysisen työympäristön rasitteet ja työn epävarmuus. Työn voimavarat auttavat pärjäämään työssä, työ sujuu ja työyhteisössä voidaan hyvin. Toimivassa työyhteisössä työpaikan perustehtävä on selkeä, johtaminen tukee hyvää työyhteisöä, osataan muuttaa toimintaa, oma työ ja yhteistyö sujuvat, ongelmat ratkaistaan, vuorovaikutus on avointa ja tieto kulkee riittävästi. Toimiva työyhteisö on meidän kaikkien vastuulla. Myönteiset kokemukset kuten kannustus, ilo, ylpeys ja tyytyväisyys vahvistavat voimavarojamme. Työn imun tekee mahdolliseksi positiivinen ote asenteena työn arjessa ja toimintana työyhteisössä, kun huomio on ihmisen ja yhteisön vahvuuksissa ja mahdollisuuksissa. Voimavaroja voidaan vahvistaa kiinnittämällä huomio siihen, mikä työntekijässä ja työyhteisössä on toimivaa, vahvaa ja mahdollista. Toisaalta epäkohdat pitäisi ratkoa rakentavasti eikä syyllistämällä. Työyhteisöissä ilmenee kuitenkin hankalia tilanteita, joissa voimavarat ja työn imu ovat uhattuina. Näitä tilanteita voivat olla vaikkapa sairauslomien aiheuttama henkilöstövajaus, taloudelliset toimintarajoitteet, potilasmäärän kasvu tai yksinkertaisesti se, että jollakulla on ”paha päivä”. Näissä tilanteissa pitäisi pyrkiä varmistamaan, että hyvät asiat ja voimavarat säilytetään.


Terveydenhuollon Sihteerit ry

10

Visioita Sitten pääsivät ääneen osastonsihteerit itse sekä heidän lähin esimiehensä ja työparinsa osastonhoitaja. Aluksi osastonsihteeri Sinikka Ahola (HYKS, Naistenklinikka) alusti keskustelua aiheesta Visio osastonsihteerin työstä – Osastonsihteerin työn tulevaisuus. Osastonsihteereiden asema on sinänsä kaksijakoinen, että HUS:n vakanssiryhmittelyssä heidät on sijoitettu toimistohenkilökuntaan, mutta virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelussa he kuuluvat ryhmään hoitoalan ammattitehtävät. Osastonsihteerin työnkuva on viimeisten vuosien aikana muuttunut rajusti sähköisten potilaskertomusten, potilastietojärjestelmien ja useiden uusien tietokoneohjelmien käyttöönoton myötä. Sinikka Ahola korostikin, että kaikkien kannattaisi laatia ajan tasalla oleva tehtäväkuvaus, koska lähin esimiehemmekään ei enää välttämättä tiedä, mitä osastonsihteerin työhön nykyään kuuluu. Lähivuosina 30 – 40 HUS:n osastonsihteeriä on jäämässä eläkkeelle vuosittain. Olisi aika miettiä, miten ammatin vetovoimaa nuorten keskuudessa lisätään, jotta saamme alalle uusia työntekijöitä. Palkkaus ei ehkä houkuttele, mutta se on kuitenkin linjassa hoitoalan yleisen palk-

kauksen kanssa. Alalle valmistavaa koulutusta tarvitaan enemmän. Tässä yhteydessä Sinikka Ahola kertoi yleisölle kollega Tarja Mäkitalon (Vaasan keskussairaala) terveiset. Tarja ehdottaa, että esim. merkonomin koulutukseen voisi lisätä lukukauden mittaisen terveydenhuoltoon suuntautumisen vaihtoehdon. Nuorille tärkeitä urakehitysmahdollisuuksia ammatissamme on vähän, mutta toisaalta HUS:n tarjoamia täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia pitäisi käyttää oma-aloitteisesti hyväksi. Erityisesti HUS-Tietotekniikan järjestämät toimisto-ohjelmien koulutukset sopivat hyvin osastonsihteereille. Ammattikuntamme pitäisi profiloitua selvemmin. Tämä tekisi alaa tunnetuksi ja nostaisi arvostusta ja vetovoimaa myös nuorten keskuudessa. Osastonsihteereillä voisi olla myös oma ammatillinen esimies, joka tuntisi ammattiryhmän työn sisällön ja kehittämistarpeet. Erityistä huomiota Sinikka Ahola toivoi perehdytykseen. Sairaalan sähköistymisen myötä osastonsihteerin työnkuva on muuttunut niin paljon, ettei perinteinen perehdytys kollegan vierihoidossa enää riitä. Perehdytyksen pitäisi tapahtua eri tahojen yhteistyössä: Esimies selvittäisi palvelusuhdeasiat, kollega perehdyttäisi

toimipisteen työtehtäviin, HUS-Tietotekniikka ja atk-koordinaattorit selvittäisivät HUS:n hinnoitteluperiaatteet ja kirjaamiskäytännöt. HUS:n Intranetiäkin voisi hyödyntää enemmän. Intranetissä on paljon tietoa tarjolla, mutta varsinkin uuden työntekijän on sitä vaikea löytää. Sinikka Ahola toivoikin Intranetiin omaa perehdytyspakettia Naisten- ja lastentautien tulosyksikön osastonsihteereille. Se voisi sisältää linkit HUS:n yleisesittelyyn, HUS:n yleisohjeisiin, Naisten- ja lastentautien yksikön esittelyyn, toimialaa säätelevään lainsäädäntöön, lyhyet kuvaukset käytössä olevista atk-ohjelmista ja osastonsihteereille räätälöidyt hygieniahoitajan ohjeet. Päämäärinä ovat ammattikuntamme profiloituminen sekatyöläisistä ammattilaisiksi ja sen myötä alamme arvostuksen kasvu.

Yhteistyö Osastonhoitaja Pirjo Ilmakunnas (HYKS, Naistenklinikka) puhui aiheesta Osastonhoitajan ja osastonsihteerin yhteistyö työprosessien kehittämisessä. Pirjo Ilmakunnas pohti lähinnä yleisellä tasolla niitä haasteita, joita osastonhoitaja kohtaa pyrkiessään toimivan yhteistyön


Jäsenlehti syksy 2010

luomiseen omassa työyksikössään. Lähtökohtina ovat HUS:n perustehtävä ja visio kehittää hoitotyön palveluita vastaamaan kuntalaisten terveystarpeita terveyspoliittisten linjausten mukaisesti toimien. Terveyspalveluiden kehittämisen pitää tapahtua asiakaslähtöisesti ja toisaalta toiminnan pitää perustua näyttöön. Talouden hallinta on myös haasteellista: Osastonhoitajan on huolehdittava siitä, että hänellä on oikeat työntekijät oikeassa paikassa. Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua on pystyttävä arvioimaan. Osastonhoitajan haasteena on myös inhimillisten voimavarojen hallinta, osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä delegointitaito. Yksilöllisen henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi osastonhoitajan on pystyttävä huomioimaan työntekijöiden iän tuomat haasteet ja toteuttamaan työaika-autonomiaa; hänen on toimittava oikeudenmukaisesti ja tuettava alaisiaan muutoksissa. Suunnitelmallinen yhteistyö vaatii myös verkostoitumista ja vertaistukea, työnohjausta ja työnkiertoa. Toimivan yhteistyön luomisessa korostuu myös eettisyys arvokeskustelujen ja työmoraalin ylläpitämisen muodossa. Esimiesnäkökulma antoi meille kuulijoille aihetta miettiä, miten voisimme

tukea esimiestämme hänen vastatessaan haasteisiinsa. Sairaalan tietojärjestelmät hallitseva osastonsihteeri pystyy ainakin etsimään esimiehensä avuksi tarvittavat tilastot ja omalta osaltaan huolehtimaan potilastietojärjestelmiin tallennetun tiedon laadunvalvonnasta ajamalla oma-aloitteisesti virhelistat ja korjaamalla virheet.

11

Viisi kannibaalia sai töitä metallifirmassa. Ensimmäisenä päivänä

Erica Minna Donkor ja Riitta Laine (HUSTietotekniikka) pitivät meille lopuksi tietoiskun uudesta sairauskertomusten arkistointijärjestelmästä Ericasta, johon HUS:ssa lähiaikoina siirrytään. Kyseessä on järjestelmä, johon potilaskansioiden arkistosijainti päivitetään, ja se korvaa nykyisin käytössä olevan Ykert-järjestelmän. Esittelyn perusteella Erica vaikutti helppokäyttöiseltä ja lisäksi siinä on joitakin uusia, hyviä ominaisuuksia, jotka entisestä järjestelmästä puuttuvat. Loppukeskustelun ja puheenjohtajan päätössanojen jälkeen hajaannuimme kukin tahoillemme viisastuneina ja virkistyneinä. Koulutuspäivä vastasi odotuksiamme paremmin kuin hyvin, joten kaunis kiitos järjestäjille! n

pomo toivotti heidät tervetulleiksi: ”Olette kaikki meidän tiimiämme. Olkaa ahkeria ja voitte ansaita täällä hyvin ja edetä urallanne. Menkääpä nyt kahvioon lounaalle. Ja muistakaa olla häiritsemättä muita työntekijöitä.” Kannibaalit lupasivat ja menivät lounaalle. Pari kuukautta myöhemmin pomo ottaa heidät puhutteluun ja sanoo: ”Olette olleet oikein ahkeria. Olen ollut erittäin tyytyväinen teihin. MUTTA, yksi sihteereistämme on hävinnyt. Tiedättekö tästä mitään?” Kaikki kannibaalit pudistelivat

HYKS-sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön järjestämä Osastonsihteereiden koulutuspäivä Helsingin Biomedicumissa. Kuva: Timo Löfgren

päätään. Kun pomo oli lähtenyt, kannibaalien vanhin kysyy vihaisena muilta: ”Kuka teistä idiooteista söi sihteerin?” Yksi käsi nousee hitaasti ylös. Vanhin huutaa vihaisena: ”Senkin hölmö! Olemme pari kuukautta syöneet tiiminvetäjiä, projektipäälliköitä, laatupäälliköitä, suunnittelupäälliköitä ja jopa johtajia, eikä kukaan ole huomannut mitään, mutta SINUN piti mennä syömään SIHTEERI!”


Terveydenhuollon Sihteerit ry

12

Kun työ on nautinto, elämä on ilo. Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. (Maxim Gorki)

OSASTONSIHTEERIN TEHTÄVISSÄ 30 VUOTTA Nimeni on Säde Salo-Somppi ja toimin osastonsihteerinä Vaasan kaupungilla, Hietalahden terveysasemalla. Työurani olen aloittanut Vaasan keskussairaalassa lasten poliklinikalla 1.12.1980. Minulla ei tuolloin ollut mitään käsitystä siitä, mitä työ pitää sisällään, kuinka monipuolista se on ja mitä kaikkea pitää tietää. Ensimmäisen viikon olin aivan shokissa kaikista niistä uusista asioista, joita minun piti opetella. Ensinnäkin jo se, että piti kirjoittaa sanelusta oli aluksi vaikeaa, koska vaikka olen merkonomin koulutuksen saanut, ei koulussa kirjoitettu kuin yhden ainoan kerran sanelusta! Työhaastattelussa kirjoitin erikoisen näköiseltä savikiekolta ruotsinkielistä sanelua ja kauhistuin, että tällaisiako minun työvälineeni tässä talossa tulevat olemaan. Onneksi tämä oli poikkeus, mutta kuitenkin kirjoituskone, jolla saneluja naputtelin ei suinkaan ollut sähkökone, vaan hyvin raskastelainen malli, joka liikkui päivän mittaa pöydän toisesta päästä toiseen päähän, koska tela painoi kuin synti. Korjausnauhaakaan koneessa ei tie-

tenkään ollut, joten piti sählätä valkoisten korjauslappujen kanssa, joten tekstien puhtaaksikirjoittaminen oli välillä todella haasteellista. Potilastiedot kirjattiin A4kokoisille lastentautien arkeille, joita säilytettiin potilaskansioissa. Lääkäreitä lasten poliklinikalla oli neljä, kaikki suomenkielisiä, kun aloitin, mutta joukkoon tuli sitten jossain vaiheessa yksi ruotsinkielinenkin. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa oli lasten kirurginen vastaanotto ja erikoispoliklinikoita harvakseltaan kuten lasten sydänpoliklinikka, johon erikoislääkäri tuli HYKS:istä Helsingistä.

Aika kultaa muistot Hoitohenkilökunta käytti ruotsia työkielenään, mutta totta kai kaikki osasivat myös suomea, keskenään he puhuivat ruotsia. Osasin minäkin ruotsia, vaikka en sitä ollut paljon puhunutkaan, mutta siellä sitten rupesin ruotsin kieltä käyttämään, koska muuten olisin jäänyt täysin työyhteisön ulkopuolelle. Lää-

ketieteellisen sanaston opetteleminen oli työlästä, koska minulla ei ollut siitä tietoa eikä myöskään latinasta, jota tohtorit käyttivät, jos ei muussa niin diagnooseissa ja kyllähän se vilahteli muutenkin teksteissä. Vähitellen pääsin kuitenkin jyvälle tehtävistäni ja työnteko helpottui huomattavasti. Sanelujen kirjoittamisen lisäksi lähetin potilaiden todistukset Kelaan ja joskus lähetin potilaille kutsuja erikoispoliklinikoille, yleensäkin kaikki ”paperihommat” kuuluivat osastonsihteerin työtehtäviin. Keskussairaalassa viihdyin vähän yli kolme vuotta, mutta sitten tuli sellainen ajatus mieleen, että jospa hakisin Vaasan kaupungille, koska kaupunki maksoi tuohon aikaan parempaa palkkaa kuin keskussairaala! Tarkkailin lehdestä työpaikkailmoituksia ja niinhän terveyskeskuksen poliklinikalle tuli paikka auki, jota hain ja jonne minut sitten valittiin aika monen hakijan joukosta. Ruotsin kielen taito oli se asia, joka tämän paikan ratkaisi edukseni. Poliklinikka sijaitsi siihen aikaan Vaasan kaupunginsairaalan yhteydessä ja osas-


Jäsenlehti syksy 2010

tonsihteereiden työhuone oli osasto ykkösellä. Nyt sain jo kirjoitella sähkökoneella, jossa oli jopa korjausnauhakin. Meitä sihteereitä oli siihen aikaan kolme kappaletta eikä työtahti ollut ollenkaan samanlainen kuin se on tänä päivänä, mutta töitä riitti jokaiselle sopivasti. Terveyskeskuksessa sanelut kirjoitettiin pahvisille A4-kokoisille arkeille, jotka vielä sitten taitettiin, koska näin saatiin arkistoon mahtumaan enemmän potilasasiakirjoja, atk:sta ei ollut hajuakaan vielä tuolloin. Hankalaa oli sekin, että kaikki todistukset, röntgenlausunnot ja muut erikoiset asiakirjat kirjoitettiin kalkeeripaperin läpi ja oikein olisi pitänyt kirjoittaa, ettei olisi tullut virheitä kopioihin, harvemmin vain näin kävi!

ATK:n autuus Sitten ruvettiin rakentamaan nykyistä pääterveysasemaa 1983 ja se olikin tarpeen, koska vanhat tilat kävivät ahtaiksi ja uusia osastoja tarvittiin yhä lisääntyvän potilasmäärän hoitamiseksi. Kun uusi pääterveysasema aukaistiin 1984, sijoitet-

tiin meidät kolme sihteeriä samaan huoneeseen päivystyspoliklinikan tiloihin. Työmäärä vain tuntui lisääntyvän uusien tilojen myötä ja kiirettä sai pitää, että ehdittiin kaikki päivän sanelut saada kirjoitettua ennen työpäivän loppumista. Koittihan sekin päivä, että atk-laite ilmestyi työpöydälleni, tuolloin se oli semmoinen ”tyhmä pääte”, jolla ei internetissä päässyt surffailemaan, vaan se toimi vain ja ainoastaan Finnstar-ohjelmiston tallennuskoneena. Koulutusta tähän uuteen ohjelmistoon saimme kolmena päivänä vuoden aikana ja paljonko siitä muistin, kun konetta sitten piti ruveta käyttämään, enpä juuri mitään. Onneksi Finnstar oli sen verran yksinkertainen systeemi, että ei kovin kauan kestänyt, kun homma oli hallussa. Lääkärintodistukset ja röntgenlausunnot kirjoitettiin kuitenkin yhä kirjoituskoneella. Tämä Finnstar-ohjelmisto oli käytössä Vaasan kaupungilla aina vuoteen 2004 saakka, jolloin siirryttiin Pegasos-ohjelmistoon, joka on tänä päivänä käytössä terveyskeskuksessa. Tämä Pegasos-ohjelmisto onkin sitten huomattavasti monimutkaisempi

13

kuin Finnstar aikanaan, mutta kyllä senkin vain olen oppinut. Vaikka nyt pitäisi pyrkiä ”paperittomaan konttoriin”, on minulla tunne, että paperit vain lisääntyvät, koska vielä tulee palautteita sekä paperiversiona että Pegasokseen keskussairaalasta. Työmääräkin on lisääntynyt niin valtavasti, että meitä sihteereitä on Vaasan terveyskeskuksen palveluksessa tänä päivänä parikymmentä ja siltikin välillä on ruuhkaa. Olen urani aikana opettanut monet kollegani sekä Finnstarin että Pegasos-ohjelmistonkin käyttäjiksi. Paljon on muuttunut 30 vuoden aikana osastonsihteerin työssä, mutta on myöskin monta asiaa, jotka ovat pysyneet ihan samanlaisina. Olen pyrkinyt työssäni tulemaan toimeen kaikkien yhteistyötahojen kanssa, niin esimiehen kuin työtovereidenkin ja toki on ollut myöskin potilaskontakteja, joita olen joutunut hoitamaan. Työssäni viihdyn todella hyvin vielä muutaman vuoden, ennen kuin eläkepäivät koittavat. n


Terveydenhuollon Sihteerit ry

14

Tanskalaiset lääkärisihteerit saavat suomalaissyntyisen puheenjohtajan Sairaalat Tanskassa vähentävät henkilökuntaa ja lääkärisihteereille tarjotaan ratkottavaksi uusia tehtäviä Tanskan lääkärisihteereiden etujärjestö, DL – Danske Lægesekretærer, on saanut uuden puheenjohtajan. Hän on 37-vuotias Soile Katrine Mäkiaho Friis Gentoften sairaalasta. Hän on harvinainen: vain viidellä tanskalaisella naisella on etunimenä Soile. Mutta uudella puheenjohtajalla onkin suomalaisia sukulaisia. Hänen äitinsä on suomalainen, joka kohtasi tanskalaisen miehen. Soile Friis on syntynyt ja kasvanut Tanskassa.

Hänen edeltäjänsä puheenjohtajana oli Aalborgin sairaalan Birgitte Ussing, joka ei asettunut uudelleen ehdokkaaksi. Soile Friisin aikaa vievät neuvottelut tilanteista, joissa jäsenille on löydettävä uusia työtehtäviä, ja hän on itse jo raivannut sille tietä. Lääkärisihteeriksi koulutettu Soile Friis on työskennellyt Gentoften sairaalan ATK-osastolla, jossa hän on kouluttanut sairaalaan ammattiryhmiä ATKohjelmien käytössä.

Supistuksia Tanskassa Tanskan sairaaloita vaivaavat parhaillaan säästötoimet ja irtisanomiset, jotka kohdistuvat myös lääkärisihteereihin. Henkilöstöleikkaukset ovat suuri haaste Soile Friisille. - Pelkäänpä, ettemme voi tyystin pysäyttää irtisanomisia, koska sairaaloihin kohdistuu poliittisia ja taloudellisia paineita. Mutta sellaisissa tilanteissa on erityisen tärkeää, että kaikki ammattiryhmät ovat hyvin koulutettuja ja omaavat sellaisia kykyjä ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä tehtävien hoidossa. Meidän lääkärisihteereiden on kohdattava yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa terveydenhuollon ongelmat, sanoo Soile Friis. - Vaikka säästöt tuntuvatkin kohtuuttomilta, niin meidän täytyy antaa omat käsityksemme ja ideamme siitä, miten varoja voidaan vapauttaa. Meidän tulee osoittaa, mitä voidaan tehdä paremmin potilaiden mahdollisimman hyvän hoidon ja hyvien työpaikkojen varmistamiseksi, Soile Friis esittää.

Näkyvää voimaa Lääkärisihteerien aktiivisuutta eivät vaadi ainoastaan säästötoimet. Soile Friis toivoo, että kaikki pyrkisivät koko ajan vahvistamaan joukon iskuvoimaa.

- Meidän on kaikissa tilanteissa oltava näkyviä ja aktiivisia. Meidän on vaikutettava asioihin. Meidän on tehtävä yhteistyötä toisten ammattiryhmien kanssa, ja luotava arvostusta lääkärisihteereiden kannanotoille ja ideoille. Monet sanovat, että lääkärisihteereiden täytyy olla näkyvillä, mutta Soile Friis tarkentaa keskustelunaihetta: - Meidän on aloitettava sen selvittämisellä, miksi me haluamme olla näkyviä. Minun mielestäni meidän tulee olla näkyviä ja tehdä ammattiryhmäämme tunnetuksi siksi, että meillä on monia pätevyyksiä potilaiden hyvän hoidon luomiseksi. Mutta DL ei selviä siitä yksin. Meidän täytyy toimia ja neuvotella yhtenä ryhmänä ja yhdessä toisten ammattiryhmien kanssa näyttääksemme, keitä me olemme ja mitä osaamme.

Enemmän tehtäviä Kaikin tavoin, myös tehtävien siirroin. Soile Friis tarkoittaa, että lääkärisihteerit voivat hyvinkin ottaa hoitaakseen enemmän hallinnollisia tehtäviä ja rekisteröintityötä kliinikoilta ja hoitohenkilöstöltä, mutta se on tehtävä realistisella tavalla. - Meillä on monta rautaa tulessa etukäteen. Mutta jos me yhdessä ajattelemme uudella tavalla ja luovasti, niin voimme nostaa esille pätevyyksiämme ja tarjota itseämme uusiin tehtäviin.

Osana HK:ta DL – Danske Lægesekretærer valitsi myös uuden varapuheenjohtajan. Hän on 35-vuotias Birthe Bækgaard Herningin aluesairaalasta. DL on ammattijärjestöön HK/Kommunal kuuluva maanlaajuinen etujärjestö. Jäsenien tehtäviä ovat hallinnolliset ja koordinoivat toimet koko terveydenhuoltosektorilla. n


Jäsenlehti syksy 2010

Desiderata Kulje tyynenä melun ja kiireen keskellä ja muista mikä rauha kätkeytyy hiljaisuuteen.

löydetty Baltimoren kirkosta 1692, Max Ehrmann

Puhu oma totuutesi hiljaa ja selvästi ja kuuntele muita, myös tietämättömiä, sillä heilläkin on oma tarinansa.

Vältä äänekkäitä ja aggressiivisia ihmisiä, sillä he vievät sielusi rauhan.

Elä sovussa ja ole hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa antamatta kuitenkaan liikaa alistaa itseäsi. Älä anna sen kuitenkaan sulkea silmiäsi hyvyydeltä, sillä monilla ihmisillä on korkeat päämäärät ja kaikkialla on paljon arjen sankaruutta.

Kun vertaat itseäsi muihin, saatat tuntea katkeruutta, sillä aina on olemassa itseäsi suurempia ja pienempiä ihmisiä.

Elä sovussa itsesi kanssa.

Ja ellei sinulle ole vielä selvinnyt, niin maailmankaikkeus näyttäytyy sinulle niin kuin sen pitääkin.

Ole sovussa Jumalasi kanssa, mitä ikinä hänestä ajatteletkaan.

Iloitse saavutuksistasi.

Älä varsinkaan teeskentele kiintymystä.

Ole oma itsesi.

Varo vaipumasta synkkyyteen ja tummiin mielikuviin, sillä monet pelot syntyvät uupumuksesta ja yksinäisyydestä.

Ole kiinnostunut työstäsi, mitä sitten teetkin ja oli se mielestäsi miten vaatimatonta tahansa. Aikojen saatossa se on arvokas ulottuvuus.

Ole varovainen liikeasioissa, sillä maailmaan mahtuu myös kavaluutta.

Ota tyynesti vastaan vuosien neuvot ja luovu suosiollisesti nuoruudestasi.

Ikävienkin asioiden ja särkyneiden unelmien keskellä muista, että maailma on sittenkin kaunis ja hyvä.

15

Olet maailmankaikkeuden lapsi niin kuin puut ja tähdet, sinulla on oikeus olla täällä.

Äläkä suhtaudu kyynisesti rakkauteen, sillä kaiken harmauden keskeltä se nousee kuin ruoho joka kevät roudan alta.

Ravitse mielesi voimaa varjelemaan itseäsi, kun epäonnistut. Ovatpa pyrkimyksesi ja päämääräsi mitä tahansa, säilytä mielenrauhasi kaiken hälyn ja hämmennyksen keskellä.

Ole iloinen.

Ole onnellinen.


Terveydenhuollon Sihteerit ry

16

Osastonsihteeriksi suuntaavat lähihoitajat työharjoittelussa Vaasan keskussairaalassa Neljä asiakaspalveluun ja tietohallintoon suuntautuvaa lähihoitajaopiskelijaa on ollut kuuden viikon ajan työharjoittelussa Vaasan keskussairaalassa. Mari Fazli on ollut kirurgisella vuodeosastolla A3, Mira Dahlbo sisätautiosastoilla E5 ja E4, Jasmine Lampinen ihotautipoliklinikalla ja Linda Piiroinen kirurgian poliklinikalla. Suuria odotuksia harjoittelujakson suhteen tytöillä ei ollut. Koulussa (Vaasan ammattiopisto) oli toki kerrottu osastonsihteerin työstä, mutta työtehtävät vaihtelevat saman laitoksenkin eri yksiköissä, joten työharjoittelu oli ”hyppy tuntemattomaan”. Ennakko-odotuksia ei ollut myöskään ohjaajilla, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun he saivat ohjata työharjoittelussa olevia opiskelijoita. He olivat aikaisemmin perehdyttäneet töihin tulevia osastonsihteereitä, mutta opiskelijat asettivat erilaisten haasteiden äärelle. Miten vastata koulun asettamiin oppimistavoitteisiin ja nuorten opiskelijoiden tiedontarpeisiin? Opiskelijat saivat jokaisessa työpisteessä tehdä monenlaisia sihteerin töitä, joista esimerkkeinä mainittakoon sanelujen pur-

ku (kymmensormijärjestelmä tuli tytöille tutuksi näiden viikkojen aikana), ajanvaraukset, tutkimusten tilaaminen, sairauskertomuksen ”saneeraus” eli papereiden järjestäminen tiettyyn järjestykseen potilaskansioon sekä potilaiden vastaanottaminen ja ohjaaminen. Opiskelijat kokivat oppineensa paljon uutta ja aikaisemmin opitut asiat saivat konkreettisen merkityksen. Sekä oppilaat että ohjaajat olivat sitä mieltä, että suunnittelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Asiakaspalvelun ja tietohallinnon suuntautuminen kannattaa huomioida jo opintojen alkuvaiheessa ja esimerkiksi kielten opetusta pitäisi olla mahdollisimman paljon koko opintojen ajan. Työharjoittelujaksojen suunnitteluun täytyy myös olla runsaasti aikaa ja ohjaajien yhteiset palaverit ennen opiskelijoiden saapumista varmistavat yhtenäisen linjan saavuttamisen, jolloin kaikki opiskelijat saavat mahdollisimman samankaltaisen harjoittelujakson. Lähihoitajan opintoihin sisältyy paljon hoitotyön opetusta ja työharjoittelun tavoitteina oli nytkin monia hoito-

Sari Mäkelä ja Mari Fazli

toimenpiteisiin liittyviä tehtäviä. Tätä oli kuitenkin mahdotonta toteuttaa erikoissairaanhoidossa, jossa hoidolliset työtehtävät kuuluvat erikoissairaanhoitajalle. Opiskelijat olivat joka tapauksessa työharjoittelujaksoonsa tyytyväisiä, samoin ohjaajat. Valmistumisvaiheessa keväällä 2011 Linda, Mari, Mira ja Jasmine sekä muut heidän opiskelutoverinsa ovatkin vaikean valinnan edessä: hoitotyö vai sihteerintyö? ”Molempi parempi”, mutta tällainen työpaikka ei ole se tavallisin mahdollisuus. Tällaisilla positiivisilla, reippailla, ahkerilla, vastuuntuntoisilla, ennakkoluulottomilla ja oppimishaluisilla nuorilla ei varmastikaan ole ongelmia työpaikan löytämisessä, kunhan ovat valintansa tehneet. TM

Tarja Rautamäki ja Linda Piiroinen


Jäsenlehti syksy 2010

17

Paula Ketomäki, Mira Dahlbo, Camilla Sjöman ja Anja Sundström

Paula Virkanen ja Jasmine Lampinen


Terveydenhuollon Sihteerit ry

18

IFHRO, Milano 15.-19.11.2010

Health Information Manager IFHROn yleiskokous pidettiin Milanossa 15.11.2010. Hallitus (The IFHRO Executive Board) raportoi joka 3. vuosi yleiskokouksessa, johon kaikki ovat tervetulleita saaden näin mahdollisuuden tutustua järjestöön ja sen tekemään työhön. Yleiskokouksessa 15.11. pidettiin hallitusjäsenten vaalit ajalle 2010-2013 ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Margaret Skurka USAsta. Tämän vuoden teemat ovat koulutus, sähköinen sairauskertomus, tietoturva ja kehitysmaiden tarpeet eli luentoja näistä aiheista oli runsaasti tarjolla IFHROn 16. kongressissa ”Better Information for Better Health” Milanossa 15.-19.11. Englanninkielisiä luentoja oli peräti 132 ja tämän lisäksi niitä oli myös italiaksi, simultaanitulkkaus oli järjestetty molemmille kielille. Milanon tyylikkään johtajattaren nimeä en valitettavasti kirjannut ylös, mutta hän toivotti kongressiyleisön tervetulleeksi. Italian yhdistyksen puheenjohtaja Leonardo la Pietra kertoi avajaispuheessaan, että paikalla on noin 400 osallistujaa 34 eri maasta. Olin tässä joukossa ainoa suomalainen, mutta ruotsalaiskollegojen vierellä oli kotoista.

Keskeisiä teemoja Osallistujien kiinnostuksen kohteet olivat monenlaiset ja tämän vuoksi aamupäivän luennot olivat yleisluontoisempia kuin iltapäiväluennot, jotka pidettiin pienemmissä tiloissa aihepiireittäin. Joissakin maissa sairauskertomukset saattavat olla käsinkirjoitettuja lappusia, joiden säilytyspaikka voi olla laatikko jossain. Dokumentointi on ehkä hyvinkin satunnaista, eikä diagnoosien kirjaaminenkaan ole systemaattista. Toisissa maissa sairauskertomukset ovat sähköisiä ja koodaus hyvinkin pitkälle edistynyttä. Elektronisen sairauskertomuksen tietoturvallisuutta sivuttiin monissa luennoissa, paperista ja elektronista sairauskertomusta vertailtiin

myös. Erilaisia elektronisia sairauskertomusversioita esiteltiin, mutta mieleenpainuvin oli erään italialaisnaisen esittelemä ”koko perheen sairauskertomus”. Perusteluna tällaiselle vaihtoehdolle oli, että esimerkiksi elämäntavat ja sukurasitus koskettavat koko perhettä, joten nämä tiedot on hyvä olla helposti saatavilla tarvittaessa. Tämä on varmaankin totta, mutta kuka on perheessä sairauskertomuksen hallinnoija - suunnitteilla nimittäin oli, että jokaisessa perheessä yhdellä olisi tämä asema. ICD-10 ja DRG olivat usein mainittuja järjestelmiä ja ”coding” eli diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen virheettömästi on luotettavien tilastojen kannalta erittäin tärkeää. Tätä työtä on useissa maissa pidetty jopa niin tärkeänä, että tehtävään on koulutettu omat henkilöt. Suomessahan tätä työtä pyritään siirtämään lääkäreille. Tilastollisesti on osoitettu, että sairaaloiden kirjaukset ovat parantuneet merkittävästi, kun tehtävään perehtyneet henkilöt ovat hoitaneet koodauksen. Huolellisen kirjaamisen ansiosta sairaaloiden tulot ovat saattaneet lisääntyäkin. Ruotsissa koulutetuilla ”koodareilla” on jopa oma yhdistys, joka viettää 10-vuotisjuhlaansa ensi vuonna.

Ammattinimike Ammattinimikkeemme on myös ollut mietinnän alla IFHROssa. Työpaikkamme ovat erilaisia ja työtehtävämmekin voivat vaihdella, mutta yleensä työmme liittyy jollain tavalla terveyteen ja informaatioon. Tämän vuoksi ei enää puhuta esimerkiksi nimikkeistä ”medical secretary” tai ”health secretary”, vaan ”health information manager” (HIM) kattaa monet työtehtävämme. Kongressissakin meistä, osastonsihteereistäkin, käytettiin nimitystä HIM. Nimi on varmasti tul-

International Federation of Health Records Organizations (IFHRO) on perustettu 1968 ja sen tavoitteena on toimia kansallisten yhdistysten yhteisenä foorumina sairauskertomusten

ke-

hittämistyössä. Tämä eikaupallinen järjestö antaa mahdollisuuden tiedonvaihtoon esimerkiksi koulutus- ja teknologia-asioissa ja sillä on viralliset yhteydet Maailman terveysjärjestöön (WHO).

lut jäädäkseen, sillä ensi vuonna IFHRO on muuttamassa nimensä IFHIMAksi (International Federation of Health Information Management Association), Amerikan yhdistys on jo nyt nimeltään AHIMA (American Health Information Management Association), Kanadan yhdistyksen nimi on CHIMA ja Italian yhdistys ilmoitti muuttavansa nimensä IHIMAksi. Kongressi oli upea kokemus. Oli todella mielenkiintoista tavata kollegoja muista maista, saada kuulla ajankohtaisista asioista ja todeta, että ammattikunnallamme näyttää sittenkin olevan toivoa kehittymismahdollisuuksista. Monissa maissa meille on olemassa jopa yliopistotasoinen koulutus. Olikin melkoisen masentavaa myöntää kysyjille, että Suomessa, kou-


Jäsenlehti syksy 2010

19

vasemmalla: Irene Bohlin ja Darley Petersen, Alla: Patt, Zakiyeh, Leila ja Tarja.

lutusta arvostavassa maassa, terveydenhuollon sihteereille ei ole systemaattista koulutusta tarjolla. Useiden suomalaisten osastonsihteereiden peruskoulutus on liiketalouteen suuntaava koulutus, ei terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltoon suuntaavan koulutuksen puuttuminen tällä hetkellä voi toisaalta olla hyvä asia, sillä nyt meillä ei ole vanhoja koulutusrakenteita purettavana, vaan nykypäivän haasteisiin valmentavan koulutuksen järjestäminen voitaisiin aloittaa puhtaalta pöydältä. Mitä kaikkea HIM voisikaan tehdä Suomessa?! TM

Milanon kuuluisa kirkko Duomo.


Terveydenhuollon Sihteerit ry

20

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) 2010-2011 sopimusmuutokset Yksi muutos KVTES:ssä koskee lääkärintodistuksen toimittamista työnantajalle. Uusien säännösten mukaan lääkärintodistus täytyy toimittaa työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä. Mikäli näin ei tehdä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Tästä ja monesta muusta asiasta saat lisätietoja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Internet-sivuilta, www.kuntatyonantajat.fi

Ändringar i AKTA 2010-2011 En av ändringarna gäller inlämnandet av läkarintyget till arbetsgivaren. Enligt nya bestämmelserna ska man lämna sjukintyget till arbetsgivaren inom en vecka efter intygets underskriftsdatum. Annars blir sjukledighetens första dag utan lön. Om detta och mycket annat finns information på Kommunala arbetsmarknadsverkets Internetsidor, www.kommunarbetsgivarna.fi

Oikeinkirjoitusohjeita Puhelinnumerot ryhmitellään yleensä seuraavasti: 09 1234 019 12 345 tai 019 123 45 06 123 456 02 123 4567 tai 02 1234 567 08 1234 5678 Edellä olevissa puhelinnumeroissa ei enää ole sulkeita suuntanumeron ympärillä. Suomen standardisoimisliitto esittää puhelinnumeroiden ryhmittelyä koskevassa suosituksessaan, että suuntanumero on kiinteä osa puhelinnumeroa. Tällöin suuntanumero kirjoitetaan omaksi ryhmäkseen ilman sulkeita.

Pikkujoulumenuehdotuksen äärellä – yhdyssanoja yhdyssanoista Suomen kielessä on paljon yhdyssanoja. Varsinkin substantiiveja yhdistämällä voi luoda miltei rajattomasti uusia substantiiveja: monien joulunviettoon kuuluvat jouluruoka, joulukuusi ja joululahjat, osa suomalaisista viettää kotijoulua, osa laitosjoulua ja osa matkajoulua. Nämä kaksiosaiset ilmaukset on vielä helppo hahmottaa kokonaisuuksiksi, jotka kuuluu kirjoittaa yhteen. Kaikkien alussa on perusmuotoinen eli nominatiivissa oleva substantiivi, joka kirjoitetaan aina yhteen jälkimmäisen sanan kanssa.

Kirjoittaja voi kuitenkin kokea itsensä sitä epävarmemmaksi, mitä pidempi yhdyssana näyttää olevan tulossa. Kuuluuko myös asiakaspalautejärjestelmä, perusaineenvaihdunta ja tietotekniikkayhteiskunta kirjoittaa yhteen? Kyllä kuuluu, niin pitkiltä kuin nämä sanat tuntuvatkin. Yhdyssanan osat voivat itsekin olla yhdyssanoja: alkuosa (asiakaspalaute + järjestelmä), loppuosa (perus + aineenvaihdunta) tai kumpikin (tietotekniikka + yhteiskunta). Varsinkin yhdyssanan alkuosaa voi kuoria kuin sipulia ja löytää sisäkkäisiä yhdyssanoja. Sanaan ylioppilastutkintolautakunta sisältyy paitsi sanat ylioppilastutkinto ja lautakunta myös sana ylioppilas. Samoin sanasta pikkujoulumenuehdotus kuoriutuu esiin ensin pikkujoulumenu ja sitten pelkkä pikkujoulu. Suomen kieleen kuuluu siis huomattavan pitkiäkin yhdyssanoja. Joskus niitä on kuitenkin mahdollista purkaa lyhemmiksi suomen sijamuotoja hyödyntämällä ja helpottaa näin ilmauksen hahmottamista. Esimerkiksi pikkujoulumenuehdotuksen tilalle käy ehdotus pikkujoulumenuksi. Elina Heikkilä joulukuu 2009 (lähde: www.kotus.fi)


Jäsenlehti syksy 2010

21

SAVOLAISET TES-OHJEET Pomon ohjeet:

Työntekijän ohjeet:

1. JOS TYÖNTEKIJÄ LINTSOO Kun se sitte tulloo töehin, niin halloo sitä, itkee tirraata ja sano, jotta kun niin harvon nähhään.

1. JOS POMO ÄRJYY Taputa ja kehu, että siinä oes aenesta heviyhtyveen laalajaksj.

2. JOS TYÖN JÄLÄKI ON KELEVOTONTA Kehu antaamuksella työntekijän nuorekkuutta. Että kun tuntuu ihan ku oes koolun harjottelija.

2. JOS TÖETÄ ON LIIKOO Kiittele pommoo siitä, jotta on ies töetä paljo. Ku kaekesta muusta on pula.

3. JOS TYÖNTEKIJÄT HAAKKUU ILIKEEKSI Liikutu ja kiittele, kun ne aotto sinuu viimeennii tulemmaan ulos kuapista.

3. JOS PALAKKA ON LIIJAN PIENJ Hihkase tilipäevänä, että nero pomo on keksinä aekakonneen! Se suoltaa viime vuosjtuhannen tilinaahoo.

4. JOS VALITETTAAN PIENIJÄ PALAKKOJA Ou laskevinas konneella ja sano, jotta työhän tienootta yhteesä vielä enemmän ku sinä ite ja sano, jotta niitä on kaekel lisäksj monta, sinnout polonen yksinäsj. 5. JOS ALETAAN VUATIJA SOPIMUKSIJA TYÖOLOJEN KORJOOMISEKSJ Luppoo, jotta kutut konsultin selevittämmään asijoo. Ja sitten lyyvään tiili pöötään. Ja jos ee muu aata, nii sitte kaekki vappautettaan.

4. JOS TYÖN VAAHTI ON LIIJAN KOVA Sano, jotta pomossa on suurel luokan valtijomiesaenesta. Tarjovvaa vuan verta, hikkee ja kyynelijä. 5. JOS LOMMOO ON LIIJAN VÄHÄ Tuo hiilirilli työpaekalle ja kutu pomo paestammaan makkarroo ja juomaan kalijjoo. n

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God Jul och gott nytt år!


Terveydenhuollon Sihteerit ry

22

Terveydenhuollon Sihteerit ry:n vuosikokous / Årsmöte

Tähän tulee otsikko

pidetään Helsingissä, Hotelli Scandic Continentalissa (Mannerheimintie 46) torstaina 24.3.2011 klo 16.20. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus

Koulutuspäivien osallistumismaksut Päivien hinta, joka sisältää kaikki luennot, ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat on jäsenelle 270 e ja ei-jäsenelle 320 e. Alv on 0 %, yhdistys on vapautettu arvonlisäverosta. Saadakseen koulutuspäivät jäsenhintaan, pitää jäsenmaksu 2010 olla maksettuna. Ilmoittaudu 10.3.2011 mennessä joko allaolevalla lomakkeella tai kotisivuillamme osoitteessa www.terveydenhuollonsihteerit.fi Ilmoittautuneille lähetämme laskun, osallistumismaksu on maksettava 10.3.2011 mennessä, sen jälkeen tulevista peruutuksista peritään toimistokuluja 30 e.

Jokainen varaa ja maksaa majoituksen itse (ei kuulu hintaan). Olemme alustavasti varanneet tilaisuuteen huoneet hotelli Scandic Continentalista joka on myös koulutuspäivien pitopaikka. Hinnat: 2 hh 109 e /  vrk, 1 hh 99 e / vrk. Hotelli ei myy puolikkaita huoneita, joten huonekaveri pitää olla selvillä ennen 2h huoneen varausta. Huonevaraukset 28.2.2011 mennessä Scandic Continental p. 09 473 71 tai sähköpostitse continentalhelsinki@scandichotels.com Mainitse varaustunnus TER230211

Ilmottautuminen koulutuspäiville 24.  -  25.3.2011 Postita/faksaa: Tilitoimisto Abacus, Urheilukatu 6 C 16, 53100 Lappeenranta, fax (05) 453 1943 Hinnat: Jäsen 270 e / 2 pv, ei jäsen 320 e / 2 pv (alv 0%, yhdistys vapautettu alv:sta)

Täytäthän tekstaten, kiitos! Olen MAKSANUT TERVEYDENHUOLLONSIHTEERIT RY:n jäsenMAKSUN 2010

en ole jäsen

Etunimi, Sukunimi

Sähköpostiosoite (vahvistusosoite)

Katuosoite

Postinumero, postitoimipaikka

Puh. työ

Puh. koti

Työyhteisö / Työyksikkö Maksaja

Osallistuja itse

Työnantaja maksaa

Maksajan tiedot, maksajan nimi Sairaanhoitopiiri

Sairaala / taloustoimisto tai osasto

Katuosoite tai PL

Postinumero ja -toimipaikka

Erityisruokavalio

Osallistun iltatilaisuuteen

sitova ilmottautuminen!

Päiväys ja allekirjoitus

Voit ilmoittautua helposti myös internetissä: www.terveydenhuollonsihteerit.fi


Jäsenlehti syksy 2010

HElsinki, HOTELLI SCANDIC CONTINENTAL 24. - 25.3.2011

KOULUTUSPÄIVIEN OHJELMA

Muutokset mahdollisia, lisäykset varmoja!

Torstai 24.3.2011

Perjantai 25.3.2011

8.30

Ilmoittautuminen ja tervetuliaiskahvi

Aamukahvi ei-majoittuville

9.40

Koulutuspäivien avaus puheenjohtaja Hilkka Uuttu

10.00

8.30

Stadin slangi Raija Tervomaa, kirjailija, pakinoitsija

Uudenmaan sh-piirin tervehdys

8.45

Kansalainen sote-palvelujen käyttäjänä, sihteeri asiakaspalvelijana Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri

10.20

Osastonsihteerin puheenvuoro, keskustelua Greta-Liisa Timonen

9.50

Aamujumppa Tarja Ylimaunu

11.30

LOUNAS

10.00

12.30

Työssäjaksaminen, työnilo

Puheentunnistus Marko. Litmanen, Tieto Oy

11.00

13.10

Taukojumppa Tarja Ylimaunu

Unen ja ravinnon vaikutus vireyteen ja suorituskykyyn Susan Pihl, uniterapeutti

13.20

Kielipoliisi tuli taloon! Riitta Suominen, FM, Yksityinen kielitoimisto

14.30 KAHVITAUKO 15.00

Kuinka KanTa-palvelut vaikuttavat osastonsihteerin arkeen Anne Kallio, Kehittämispäällikkö STM

15.30 Jollet tiedä mihin olet menossa, voit päätyä mihin tahansa. Valmentaja Piia Leskinen

16.20 Terveydenhuollon sihteerit ry:n VUOSIKOKOUS

19.00- Ohjelmallinen iltabuffet

ihan naurettava ohjelma! (kuuluu koulutuspäivien hintaan)

11.45 Lounas 13.15

Työsuojelu -tukena ja turvana vai kiusana? Susanna Puumi, työsuojeluvaltuutettu, HUS

14.00

Tuolijumppa Tarja Ylimaunu

14.15

Valta ja vuorovaikutus Simo Routarinne, vuorovaikutuskouluttaja, ohjaaja

15.00 Päätöskahvi

Hyvää & turvallista kotimatkaa!

23


www.terveydenhuollonsihteerit.fi

Terveydenhuollossa toimivien sihteerien oma jäsenlehti. Terveydenhuollon Sihteerit ry hallitus 2010 Päätoimittaja, ilmoitusmyynti:

Tarja Mäkitalo, tarja.makitalo@vshp.fi puh. 050 363 1231 Ulkoasu ja taitto: Arctosmedia / Sanna Uusivirta Painosmäärä: 4 200 kpl Ilmoituskoot ja hinnat (alv 0%, koko: leveys x korkeus) 1/1 sivu, 500 e 180 x 260 mm (210 x 297 mm) ½ sivua, 300 e 180 x 125 mm (210 x 148 mm) 1/4 sivua, 190 e 80 x 125 mm 1/8 sivua, 100 e 80 x 57 mm Jäsenrekisterin / rahastonhoitaja: Tilitoimisto Abacus / Aila Alamäki aila.alamaki@quicknet.inet.fi Urheilukatu 6 C 16, 53100 Lappeenranta Puh. 040 775 4191 Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2011. Toimita aineisto maaliskuun alkuun mennessä Tarjalle!

PUHEENJOHTAJA Hilkka Uuttu Korvenalantie 335, 21540 Preitilä

hilkka.uuttu@tyks.fi puh. 050 306 5733

SIHTEERI Karita Ihalainen, Mikkeli

karita.ihalainen@esth.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Päivi Ahdesmäki, Pori

paivi.ahdesmaki@sats.fi

JÄSENET Leila Hanhikangas, Kankaanpää Anneli Korja, Tampere Tarja Mäkitalo, Vaasa Päivi Rissanen, Kuopio Greta-Liisa Timonen, Kaustinen Tarja Ylimaunu, Rovaniemi

hanhikangasleila@msn.com anneli.korja@pshp.fi tarja.makitalo@vshp.fi paivi.rissanen@kuh.fi gretati@kase.fi tarja.ylimaunu@lshp.fi

VARAJÄSENET: Sinikka Hautamäki, Seinäjoki Kaarina Ihanamäki, Kankaanpää Sirpa Kinnari, Lappila Tiina Martikainen, Mikkeli

sinikka.hautamaki@epshp.fi kaarina.ihanamaki@kuntke.fi sirpa.kinnari@phnet.fi tiina.martikainen@esshp.fi

Palvelukortti liittyminen

osoitteen/nimenmuutos

eroamiNen

olen opiskelija, valmistun

etunimi sukunimi

sähköpostiosoite

katuosoite

postinumero

postitoimipaikka

koulutus

syntymäaika

virkanimeke

työpuh

työpaikka

liitto mihin järjestäytynyt

entinen nimi/osoite

päiväys ja allekirjoitus

Ilmoituksen voi lähettää suoraan jäsenasianhoitajalle tai toimittaa hallituksen jäsenelle. Palvelukortin voit täyttää myös kotisivuillamme: www.terveydenhuollonsihteerit.fi

Jäsenasiainhoitaja: Tilitoimisto Abacus Urheilukatu 6 C 16 53100 LAPPEENRANTA puh 040 775 4191 fax 05 453 1943


Terveydenhuollon Sihteerit ry:n jäsenlehti syksy 2010