Page 1

TERVAVÄYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA


1. TERVAVÄYLÄN KOULU 1.1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.2. Kasvatus- ja oppimistavoitteet

4 5 5

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys ja oppimisympäristö 2.2. Koulun toimintakulttuuri 2.3. Työtavat

5 5 6 7

3. OPETUSJÄRJESTELYT JA OPETUKSEN RAKENNE 3.1. Erityispiirteitä 3.2. Tuntijako 3.3. Kieliohjelma 3.4. Valinnaisuus

7 7 10 12 12

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Yleinen tuki 4.2. Tehostettu tuki 4.3. Erityinen tuki 4.4. Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1. Oppimissuunnitelma 4.4.2. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 4.4.3. Siirto-HOJKS

13 13 13 14 16 16 18 19

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3. Erityisopetus 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2. Ohjauksen järjestäminen 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1. Oppilashuolto 5.3.2. Turvallisuuden edistäminen 5.3.2.1. Tervaväylän koulun järjestyssäännöt 5.3.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

19 19 19 20 21

6. ARVIOINTI 6.1. Arvioinnin tehtävä ja periaatteet 6.2. Arviointi opintojen aikana 6.3. Opinnoissa eteneminen 6.4. Itsearviointi 6.5. Työskentelyn arviointi 6.6. Käyttäytymisen arviointi 6.7. Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi 6.8. Valinnaisten opintojen arviointi vuosiluokilla 7-9 6.9. Arviointikäytännöt

37 38 38 39 39 39 39 39 40 40

2

22 23 24 25 25 26 28 29 30 30 32 36 36


7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2.1. Suomi äidinkielenä 7.2.2. Viittomakieli äidinkielenä 7.2.3. Suomi toisena kielenä 7.2.4. Suomi viittomakielisille 7.3. Vieraat kielet 7.3.1. Englanti A-kielenä 7.3.2. Ruotsi B-kielenä (B1) 7.4. Matematiikka 7.5. Ympäristö- ja luonnontieto 7.6. Biologia ja maantieto 7.6.1. Biologia 7.6.2. Maantieto 7.7. Fysiikka ja kemia 7.7.1. Fysiikka 7.7.2. Kemia 7.8. Terveystieto 7.9. Uskonto 7.9.1. Evankelisluterilainen uskonto 7.9.2. Ortodoksinen uskonto 7.9.3. Muut uskonnot 7.10. Elämänkatsomustieto 7.11. Historia 7.12. Yhteiskuntaoppi 7.13. Musiikki 7.14. Kuvataide 7.15. Käsityö 7.16. Liikunta 7.17. Kotitalous 7.18. Oppilaanohjaus 7.19. Tietotekniikka 7.20. Kulttuuri ja kansainvälisyys 7.21. Arjen taidot

44 44 49 49 55 59 62 64 64 67 69 73 75 77 79 81 82 84 86 88 88 91 94 95 98 101 103 105 108 110 112 114 117 123 125

8. TERVAVÄYLÄN KOULUN MENETELMÄLLINEN ERITYISOSAAMINEN 8.1. Kommunikaatio ja vuorovaikutus 8.2. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot 8.3. Hahmottaminen 8.4. Kuntouttava arki 8.5. Oppimisen taidot 8.6. Oppimisympäristö 8.7. Oppiainekohtaiset erityismenetelmät

129 129 130 131 131 131 132 132

3


1. TERVAVÄYLÄN KOULU Tervaväylän koulu on 1.1.2007 toimintansa aloittanut valtion ylläpitämä erityiskoulu sekä kehittämis- ja palvelukeskus. Koulun historia erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa on yli satavuotinen. Koulu syntyi kahden valtion yleissivistävän oppilaitoksen yhdistyttyä. Tästä johtuen koulu toimii kahdessa yksikössä: Lohipadon ja Merikartanon yksikössä.

Tervaväylän koulun toiminta ja tehtävät Tervaväylän koulun toiminta on valtakunnallista. Pääosin oppilaat ja asiakkaat tulevat pohjoisen Suomen alueelta. Oppilaiden erityisen tuen tarve aiheutuu ensisijaisesti kielellisistä erityisvaikeuksista kuuroudesta tai vaikeasta huonokuuluisuudesta liikuntavammaisuudesta liitännäisongelmineen neurologisista sairauksista autismin kirjoon liittyvistä haasteista Koulun tehtävä on kolmitasoinen: 1. Erityisopetus ja sitä tukevat kuntoutus-, hoito- ja tukipalvelut 2. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tukeminen lähikoulussa. Ohjauspalvelutoiminnan keskeinen tavoite on tukea lähikoulussa opiskelevien erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä. Ohjauspalvelutoiminnan keskeiset muodot ovat: koulutus konsultointi ohjauskäynnit oppimateriaalituotanto sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Tervaväylän koulussa järjestettävä tilapäinen opetus 3. Kehittämistyö. Kaikessa toiminnassa on työtä tutkiva ja kehittävä ote. Tätä kautta kehitetään opetus-, kuntoutus- ja hoitomenetelmiä, opetus- ja kuntoutussuunnitelmia ja testataan alan

4


teoreettisen tutkimuksen tuomaa tietoa käytäntöön. Tämän työn tuloksena syntyy myös uutta oppimateriaalia ja kirjallisuutta. Tervaväylän koulun kaikkea toimintaa ohjaa alueellisen tasa-arvon kehittäminen ja ylläpitäminen.

1.1. Toiminta-ajatus ja arvot Yhteistyöllä yksilöllisiin ratkaisuihin on koulun toiminta-ajatus. Keskeistä toimintaajatukselle on: kommunikaatio ja vuorovaikutus: oppimisen perusta kuntouttavan arjen kautta täysivaltaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa Kaikkea toimintaa ohjaa myös pohjoisen ulottuvuuden vuoksi alueellisen tasa-arvon kehittäminen ja ylläpitäminen. Tervaväylän koulun arvoja ovat asiakaslähtöisyys ammattitaito yhteistyö

1.2. Kasvatus- ja oppimistavoitteet Valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä painotetaan sekä ihmisyyteen että tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja saadakseen yleissivistystä ja hankkiakseen valmiuksia elämäänsä ja sen hallintaan. Opetus- ja kasvatustyön lähtökohtana on, että jokainen lapsi on arvokas ja hänellä on oma paikkansa koulussamme. Vaalimalla hyviä tapoja, suvaitsevuutta, vastuullisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä luomme kouluumme myönteisen ilmapiirin, jossa on mukava opiskella ja työskennellä. Oppiminen on yksilön kannalta persoonallinen ja kokonaisvaltainen tapahtuma. Oppiessaan erilaisia asioita oppilas oppii samalla tuntemaan itseään ihmisenä ja oppijana. Näin syntyy realistinen minäkäsitys. Koulussa vahvistetaan oppilaan kommunikaatio- ja kulttuuri-identiteettiä ja tuetaan hänen itseluottamuksensa vahvistumista. Elämme yhteiskunnassa, jossa ulottuvillamme olevaa informaatiota on tärkeää oppia arvioimaan. Koulun merkittävä tehtävä on opettaa kriittistä ajattelua suhteessa tietoon ja sitä välittäviin tiedotusvälineisiin. Ajattelun taitoja kehitetään pohtimalla ja kyseenalaistamalla asioita. Itsenäisellä tiedonhankinnalla kannustetaan oppilaita perustelemaan ratkaisunsa. Kestävän kehityksen ajatusmaailmaan kasvattaminen on myös yksi koulun tärkeistä tehtävistä.

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. Oppimiskäsitys ja oppimisympäristö Tervaväylän koulun opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten opetussuunnitelman Opetushallituksen vuonna 2004 vahvistamien perusteiden mukaisesti siten, että oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Se perustuu konstruktivistiseen oppimis- ja tiedonkäsitykseen, joka korostaa oppilaan aktiivista roolia oman tietorakenteensa järjestäjänä. Opiskelun lähtökohtana on aktiivinen ja tiedonhaluinen oppilas. Jokaisella lapsella on kouluun tullessaan muodostunut käsitys itsestään ja suh5


teestaan ympäristöönsä. Oppilas liittää uudet asiat jo oppimiinsa asioihin ja muodostaa kokemusten kautta merkityksen uusille asioille. Oppiminen tapahtuu joko itsenäisesti, opettajan ohjauksessa tai vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Jokaisella koulumme oppilaalla on erityisopetuspäätös, ja siksi jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa yksilöllistetään oppilaskohtaisesti yksittäisissä oppiaineissa. Ratkaisut opetuksen yksilöllistämisestä tehdään yhdessä huoltajien kanssa. Koulun tehtävänä on opettaa oppilaille perustiedot ja –taidot ja ohjata oppilaat hahmottamaan kokonaisuuksia, jolloin tiedosta tulee merkityksellistä. Tavoitteena on ohjata oppilas käsittelemään tietoa: yhdistelemään asioita, etsimään syy- ja seuraussuhteita, arvioimaan tiedon totuudellisuutta, hankkimaan ja hallitsemaan tietoa sekä tekemään johtopäätöksiä ja tuottamaan uutta tietoa. Koulun tehtävänä on tukea erilaisia oppijoita. Tavoitteena on kehittää oppilaan persoonaa monipuolisesti. Opettajan tehtävä on suunnitella ja luoda oppimisympäristöjä, joissa on huomioitu eri aistien kautta tapahtuva oppiminen. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa yksilöllinen ja yhteistoiminnallinen opiskelu sekä tukea oppilaan aktiivista työskentelyä. Opiskelussa hyödynnetään oppilaskeskeisiä työtapoja. Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu koulussa työskenteleville aikuisille ja oppilaille. Opettajan rooli on kehittymässä perinteisestä tiedon jakajasta työskentelyn ohjaajaksi. Opettaja asettaa oppilaan kanssa yhdessä tavoitteita opiskelulle ja auttaa oppilasta saavuttamaan ne sekä arvioi yhdessä oppilaan kanssa opiskelua. Oppimisen tavoitteiden on oltava selkeät oppilaille. Tällä lisätään oppilaiden tavoitesuuntautumista ja päämäärähakuisuutta. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan. Osa koulun oppilaista tarvitsee erityisen vahvaa tukea opiskelutaitojen ja elämänhallinnan opettelussa. Systemaattisuus sekä selkeät rajat ja säännöt luovat turvallisen struktuurin.

2.2. Koulun toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki Tervaväylän koulun toimintaa ohjaavat asiakirjat, esim. Opetusministeriön järjestämislupamääräys, johtosääntö ja järjestyssäännöt. Toimintakulttuuriin sisältyvät myös yhteisössämme vallitsevat arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin perustuu koulutyön laatu. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Keskeisenä tavoitteena on, että koulun kaikki käytänteet tukevat johdonmukaisesti kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuri näkyy oppituntien ulkopuolella koulun muussa toiminnassa, esim. teemapäivissä, juhlissa ja erilaisissa tapahtumissa. Koulussa on laadittu järjestyssäännöt, joiden toteutumista valvotaan yhteisvastuullisesti ammattinimekkeestä riippumatta. Koulussamme opiskelee kielellisiltä, sosiaalisilta ja fyysisiltä taidoiltaan sekä kommunikaatiotavoiltaan erilaisia oppilaita. Tämä antaa tilaisuuden oppia hyväksymään erilaisuutta ja opettaa jokaista koulussamme työskentelevää ja opiskelevaa henkilöä kärsivällisyyteen ja huomaavaisuuteen päivittäisissä tilanteissa. Oppilasta rohkaistaan aktiiviseen toimintaan ja tekemään itse.

6


Pidämme huolta oppilaiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Koulussa hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat mm. riittävä ja monipuolinen liikunta sekä terveellinen ravinto. Olennainen osa koulun toimintaa ovat retket vierailut leirikoulut kulttuurikävelyt kansainväliset projektit vierailijat kerhot ja muu vapaa-ajan toiminta juhlat teemapäivät osallistuminen paikallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin o VAU:n kisat o SAKOL:n tapahtumat o lisäopetuspäivät Koulussamme hyvät tavat ja suvaitsevaisuus ovat keskeisesti esillä. Tapakasvatusta korostetaan, ja koko henkilökunta on sitoutunut noudattamaan yhdessä sovittuja käytänteitä. Tapakasvatuksen keskeinen sisältö on Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuus, jota toteutetaan läpäisyperiaatteella kaikissa oppiaineissa eri luokka-asteilla ja esiopetuksessa.

2.3. Työtavat Koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Monipuoliset työtavat tukevat oppilaan kasvua, oppimista ja kehitystä. Koulussamme käytetään vaihtelevasti erilaisia työtapoja tilanteesta, oppilaasta ja opiskeltavasta asiasta riippuen. Opettaja/opettajatiimi valitsee oppilailleen sopivat työtavat ja pyrkii niiden avulla opettamaan ja ohjaamaan sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Perustiimin muodostavat opettajat, avustava henkilökunta ja oppilaat. Oppilaat on jaettu omiin ryhmiinsä tiimin sisällä. Opettajat ja avustava henkilökunta kokoontuvat viikoittain tiimipalavereihin suunnittelemaan tiimissä tapahtuvaa työskentelyä. Opetusjärjestelyt ovat joustavia ja mahdollistavat erilaisten menetelmien käytön. Tiimin sisällä oppilaat tutustuvat hyvin toisiinsa ja opettajat voivat ryhmitellä heitä tarkoituksenmukaisin tavoin riippuen siitä, mitä kulloinkin opiskellaan.

3. OPETUSJÄRJESTELYT JA OPETUKSEN RAKENNE

3.1. Erityispiirteitä Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi eri aistikanavia. Auditiivista informaatiota tuetaan visuaalisella materiaalilla sekä käyttämällä hyväksi kinesteettis-taktiilista kanavaa. Opetus on mahdollisimman havainnollista, järjestelmällistä ja selkeää. Opetettavat asiat liitetään mielekkäisiin asiakokonaisuuksiin, ja niitä kerrataan eri yhteyksissä. Tukena käytetään muistiharjoituksia ja -sääntöjä. Opetuksessa korostetaan oppilaan itsetunnon vahvistamista. Myönteisillä oppimiskokemuksilla ja onnistumisen elämyksillä pyritään luomaan oppilaalle positiivinen käsitys itsestään. Oppilaat tarvitsevat tukea ja rohkaisua itsensä ilmaisemiseen. 7


Tieto- ja viestintätekniikka on Tervaväylän koulussa tärkeä oppimisen väline, se kulkee läpäisevänä menetelmänä kaikissa oppiaineissa tarvittaessa. Yksittäisten ohjelmien käyttötaidon sijaan pyritään tietotekniikan yleisen käyttötaidon ja monimuotoisen sähköisen viestinnän hallintaan. Oppilaat osallistuvat tietotekniikan opiskeluun ja sen hyödyntämiseen yksilöllisten ominaisuuksiensa ja taitojensa mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa korostuu varsinkin alkuvaiheessa tietokoneavusteinen toiminta, jonka tarkoituksena on tukea erilaisten oppilaiden opiskelua.

Kielihäiriöiset Kielihäiriöisten oppilaiden opetuskielenä on suomen kieli, jota tuetaan viittomilla ja muilla puhetta tukevilla ja korvaavilla menetelmillä. Muina menetelminä voidaan käyttää esim. piktogrammeja sekä PCS-kuvia. Kielenopetus muodostaa laajan kokonaisuuden, johon sisältyvät käsitteiden opetus, kommunikaatio-opetus sekä lukemisen ja kirjoittamisen opetus. Lukemaan opettamisen menetelminä esi- ja alkuopetuksessa käytetään rinnakkain sekä analyyttisiä (esim. LVP = Lukemaan Viittomisen Perusteella, KPL = Kuuntelen – Puhun - Luen) että synteettisiä (esim. CID-assosiaatiomenetelmä) menetelmiä. Myöhemmin opetuksessa painottuu kunkin oppilaan kohdalla hänelle parhaiten soveltuva menetelmä. Kaikessa toiminnassa korostuu kielellisten taitojen monipuolinen kehittäminen. Kielihäiriöisten oppilaiden opetuksen tavoitteena on luoda mahdollisimman monelle edellytykset siirtyä lähikouluunsa. Tähän pyritään kielellisiä taitoja kuntouttavalla opetuksella. Kielihäiriöisen oppilaan kohdalla tavoitteena on saavuttaa sellaiset taidot suomen kielessä, että puheesta tulee hänen pääkommunikaatiomuotonsa.

Puhekyvyttömät Puhekyvyttömillä oppilailla on yleensä jo kouluun tullessaan käytössään puhetta korvaava tai tukeva kommunikaatiomenetelmä. Bliss-symbolikommunikaatio, Porter-kansio ja PCS-kuviin perustuva kommunikointi ovat tavallisimmat käytössä olevat keinot. Tavoitteena on käytössä olevan menetelmän taitojen syventäminen ja monipuolistaminen. Kommunikointi puhetta tukevan ja korvaavan menetelmän avulla on hidasta, ja siksi kommunikoinnin harjoittelemiseen on varattava riittävästi aikaa.

Huonokuuloiset Huonokuuloisille ja kuuroutuneille oppilaille suomen kieli on äidinkieli. Näiden oppilaiden opetuksen tavoitteena on äidinkielen taitojen kehittäminen. Tähän pyritään käyttämällä tukena viittomia tai viittomakieltä, muita tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä sekä erilaisia teknisiä apuvälineitä. Erityisesti huuliltalukutaidon kehittäminen on tärkeää. Kuuroutuneilla oppilailla viittomakieli antaa mahdollisuuden samastua myös kuurojen ryhmään. Viittomakieliset oppilaat valitsevat yhdessä huoltajiensa kanssa, opiskeleeko oppilas suomea äidinkielenä vai toisena kielenä.

Sisäkorvaistuteoppilaat (SI-oppilaat) Sisäkorvaistuteoppilaiden opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden puhekieltä ja kuulemista käyttäen mahdollisesti tukena viitottua puhetta. Opetuksessa käytetään myös muita mahdollisia tukitoimia ja kuntoutusta, jotka edesauttavat puhekommunikaation ja suomen kie8


len kehittymistä. Koulussa toimii SI-ryhmä, jossa sisäkorvaistutteen saaneet oppilaat käyvät opiskelemassa mm. äidinkieltä ja musiikkia. He saavat myös yksilö- ja ryhmäpuheterapiaa sekä toimintaterapiaa. Keskeistä SI-ryhmän toiminnassa on oppilaiden itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen moniammatillisen työryhmän ohjauksessa.

Viittomakieliset Kuurot muodostavat oman vähemmistöryhmänsä, jolla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Viittomakielinen ympäristö on myös kuurojen oppilaiden opetuksen perusta. Se antaa parhaat mahdollisuudet kielen ja ajattelun kehittymiselle. Viittomakieli on kuurolle ensikieli, joka luo pohjan kuuron lapsen identiteetin kehittymiselle ja kuurojen kulttuurille. Hyvä viittomakielen taito luo oppilaalle valmiudet ottaa vastaan opetusta eri oppiaineissa. Viittomakielisten opetuksen päätavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Tämän tarkoitus on edistää kuurojen integroitumista kuulevaan yhteiskuntaan. Opetuksen yleiset tavoitteet saavutetaan parhaiten kaksikielisyystavoitteen avulla. Suomen kielen opetus alkaa, kun viittomakielestä on muodostunut oppilaalle jäsentynyt kokonaisuus. Uuden kielen rakentaminen on helpompaa jo opitun kokonaisuuden pohjalta. Tällöin viittomakieltä voidaan käyttää apuna kielten vertailussa ja selvittelyssä. Ylemmillä luokilla suomen kielen merkitys korostuu. Suomen kielestä tulisi saada välinekieli opiskeluun, jotta oppilas pystyisi käyttämään mm. suomenkielistä oppimateriaalia. Opetuksessa käytetään hyväksi eri aistikanavia. Viittomakieliset oppilaat valitsevat yhdessä huoltajiensa kanssa, opiskeleeko oppilas suomea äidinkielenä vai toisena kielenä.

Usher-oppilaat Oman pienen erityisryhmänsä koulussamme muodostavat kuulonäkövammaiset oppilaat, joilla on Usherin syndrooma. Usher-oppilaiden opetuksessa huomioidaan kuulo- ja näkövamman asettamat vaatimukset ja rajoitukset. Tavoitteena on löytää kullekin oppilaalle sopivin kommunikointikieli (suomen kieli, viittomakieli, viitottu suomen kieli). Uusimpia haasteita tuovat Usher-oppilaat, joille on asennettu sisäkorvaistute.

Haastavasti käyttäytyvät Oppilasaineksen heterogeenisuus tarkoittaa sitä, että oppilailla esiintyy kielellisten vaikeuksien lisäksi erilaisia liitännäisvammoja tai -oireita, esim. haastavaa käyttäytymistä, tarkkaavaisuuden ja autismin kirjon ongelmia. Strukturoitu opetus ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot ovat avuksi em. oppilaille. Koulussa kehitetään erilaisia opetuksen ja ympäristön visualisointimalleja sekä toiminnallisia opetusmenetelmiä.

Autismin kirjoon kuuluvat Autismin kirjoon kuuluvien oppilaiden opetuksessa käytetään erilaisia strukturoidun opetuksen keinoja yksilöllisesti soveltaen. Visuaalisia toimintamalleja hyödynnetään ympäristön jäsentämisessä, oppiaineksen selkiyttämisessä sekä oppilaan oman toiminnan ohjauksen tukena.

9


Liikuntavammaiset ja neurologisesti sairaat Oppilaille tyypillistä on toimintojen hitaus: oppimiseen ja työskentelyyn tarvitaan aikaa paljon keskimääräistä enemmän. HOJKS:ssa huomioidaan jokaisen oppilaan yksilöllinen oppimistahti ja eteneminen. Päivittäiset arjen toiminnot muodostavat tärkeän osan oppilaan koulupäivästä. Kuntouttava arki tukee oppilaan kokonaiskehitystä. Näönkäytön ja hahmottamisen ongelmat asettavat suuria vaatimuksia opetukselle (menetelmille, välineille ja oppimisympäristölle).

3.2. Tuntijako Esiopetus Esiopetus toteutetaan kokonaisopetuksen periaatteen mukaisesti. Varsinaista tuntijakoa ei ole. Ympäristötiedon aihekokonaisuudet muodostavat keskusaiheen, johon muut oppiaineet integroidaan. Esiopetuksen kokonaistuntimäärä on 18 – 20 viikkotuntia (700 h/vuosi). Vuosiluokat 1 – 9 Lähtökohtana koulun tuntijaossa on ollut Opetushallituksen opetussuunnitelmaperusteiden mukainen tuntijako. Äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen ylittynyt tuntimäärä(1 (ks. taulukko) johtuu viittomakielen/puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien/tietotekniikan opetuksesta. Keväällä työjärjestystä tehtäessä tätä ylittynyttä tuntimäärää voidaan kohdentaa oppilasaineksen tarpeisiin. Huomioitavaa on, että koulussa opiskellaan suomea sekä äidinkielenä että toisena kielenä ja lisäksi viittomakieltä äidinkielenä. Englannin tai matematiikan oppiaineissa 6.vuosiluokalla on mahdollista lisätä jommankumman oppiaineen tuntimäärää 1 vvt:lla. Mikäli oppilaiden tuntimäärät poikkeavat oheisessa taulukossa esitetyistä tuntimääristä, määritellään muuttuneet tuntimäärät oppilaan HOJKS:ssa.

10


TUNTIJAKO Aine äidinkieli ja kirjallisuus

1

2

3

4

5

6

7

8

9

7

7

6

5

5

4

4

3

3

YhMI teensä N 51 + 6 42 1)

2 2 2 2 1 1 1 1 viittomakieli/ puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät/ tietotekniikka A-kieli englanti 2 2 2 2-3 2 3 B-kieli ruotsi 2 2 matematiikka 3 3 4 4 4 3-4 4 3 Ympäristöoppi ympäristö- ja 2 2 2 3 luonnontieto 1 2 2 3 biologia ja 1 1 3 2 maantieto fysiikka ja kemia terveystieto 1 1 uskonto/ 1 1 1 1 2 2 1 1 elämänkatsomustieto historia ja 2 2 2 2 yhteiskuntaoppi musiikki 1 1 1 1 1 1 1 kuvataide 1 1 2 2 2 2 käsityö 2 2 2 2 2 2 3 liikunta 2 2 3 3 3 3 2 2 kotitalous 3 oppilaanohjaus 1 1) valinnaiset aineet (1) (1) (1) (2) (1) (-) 3 2 vapaaehtoinen A-kieli 2) Oppilaan tuntimäärä 21 21 25 25 26 26 30 30 Valtakunnallinen 19 23 23 24 24 30 30 Tervaväylän kou- 19 minimi lussa 1) Sisältää vuosiluokkien 1-6 osalta valinnaiset aineet yhteensä 6 tuntia

1

3 2 4

16-17 6 32-33 28

16 6 32 28

1 1

3 11

3 11

3

11

10

2 2 1 3

56

56

3 2 14

3 2 13

30 30

234 -

222

2 2

Oppilaan tuntimäärä Lisäopetus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1100 tuntia. Koulussamme lisäopetuksen viikkotuntimäärä on yleensä 30. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Koulussamme lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen 11


tehtävän mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia sekä työelämään tutustumista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien yhteisten aineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan myös valinnaisten aineiden arvosanoja. Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 9. §:n mukaisesti.

3.3. Kieliohjelma Koulussa opiskellaan kieliohjelman mukaan A-kielenä englantia ja B-kielenä ruotsia. Esi- ja alkuopetuksessa sekä 3. luokalla ensisijaisesti vahvistetaan suomen kielen ja viittomakielen taitoja (viittomakieliset). Viittomakieliset oppilaat opiskelevat suomea toisena kielenä (äidinkieli ja kirjallisuus) ja suomea äidinkielenä opiskelevat oppilaat opiskelevat viittomakieltä tai puhetta korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Toisen vieraan kielen (englanti) opetus aloitetaan viimeistään 3. tai 4. luokalla. Ruotsin kielen opiskelu alkaa 7. luokalla. Seitsemänneltä luokalta lähtien kielten opetusryhmät pyritään muodostamaan oppilaiden oppimisvalmiuksien eikä luokka-asteen mukaan. Kieltenopetuksen perusperiaatteita ovat monikanavaisuus ja toiminnallisuus. Erilaiset oppijat ja oppimistyylit pyritään huomioimaan. Kielten opiskelun tulee olla kokemuksiin, elämyksiin, mielikuviin ja mielikuvitukseen vetoavaa. Lisäksi voidaan käyttää oppimisen apuna musiikkia. Erityisesti huomioidaan yksilöllistettyä oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisprosessin tukeminen. Tavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Koulun oppilailla on erilaisia haasteita, jotka vaikuttavat kielten opiskeluun, esim. kuulon rajoitteet, näönkäytön ongelmat, lukivaikeus, hahmottamisen ja keskittymiskyvyn vaikeudet, puhekyvyttömyys ja erilaiset kommunikaatiovälineet ja –tavat, kielenkehityksen viivästyminen ja muut kielelliset häiriöt. Opiskelussa on huomioitava mahdolliset tarvittavat tukitoimenpiteet ja apuvälineet. Opiskelussa eriyttäminen on tärkeää. Opettajan tehtävänä on ohjata myös tunnilla avustavaa henkilöstöä. Opiskelussa tavoitteena on kokemuksia antava ja kannustava ilmapiiri, joka antaa oppilaille valmiuksia toimia viestintäyhteiskunnassa ja kannustaa jatkuvaan kielenopiskeluun. Kielten tuntimäärät löytyvät tuntijakotaulukosta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksesta2) (ks. taulukko) koulu voi harkinnanvaraisesti päättää vuosittain. Ryhmän perustamiseen vaikuttaa mm. ryhmän koko ja käytettävä opetusresurssi.

3.4. Valinnaisuus Valinnaisaineet Valinnaisaineissa tuntimäärä on luokka-asteilla 1 – 9 yhteensä 14 tuntia. Tämä valinnaistuntimäärä1) (ks. taulukko) jakautuu Tervaväylän koulussa siten, että luokka-asteilla 1 – 6 käytetään yhteensä yhteensä 6 tuntia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen, tietotekniikan ja matematiikan opiskeluun. Luokilla 7 – 9 käytetään yhteensä 8 tuntia seuraavien oppiaineiden opiskeluun: • arjen taidot (sisältyy kaikkiin oppiaineisiin) • tietotekniikka • kotitalous • tekninen työ, tekstiilityö • kuvataide 12


• •

liikunta musiikki kielet ilmaisutaito

Valinnaisaineiden valinnat järjestetään joustaviksi enimmäistuntimäärän puitteissa. Koulumme oppilaat voivat valita vuosittain tietyistä oppiaineista kuitenkin sillä edellytyksellä, että opetusryhmän koko on riittävä. Arjen taidot tukevat kuntouttavan arjen toteutumista. Arjen taidot - aihekokonaisuus toteutetaan luokilla 1 – 6 muiden oppiaineiden ja vuosiluokilla 7 – 9 valinnaisaineiden yhteydessä. Tietotekniikkaa opetetaan 1vvt/lukuvuosi luokilla 7 – 9. Tunnit sisältyvät valinnaisaineiden tunteihin. Muu tietotekniikan opetus tapahtuu eri oppiaineiden yhteydessä (esim. äidinkieli, englanti).

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen tuen tasot jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tervaväylän koulussa pääasiallinen tuen muoto on erityinen tuki, koska oppilaillemme on tehty erityisen tuen päätös. 4.1. Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi yleisen tuen piirissä. Sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa.

4.2. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

13


Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osaaikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

4.3. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Tervaväylän koulun oppilaille annetaan pääsääntöisesti erityistä tukea. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskou14


lun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä mukaan vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

15


Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa (toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Tervaväylän koulussa pedagoginen selvitys tehdään myös aina silloin, kun oppilas siirtyy toiseen kouluun väliluokilta.

4.4. Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. 16


Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7 – 9 -vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

17


4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä o kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

18


edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

4.4.3. Siirto-HOJKS Siirto-HOJKS tehdään oppilaalle, kun hän siirtyy Tervaväylän koulusta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Siirto-HOJKS on työkalu, joka välittää oppilaan opetukseen/oppimiseen liittyvät ajankohtaiset tiedot vastaanottavaan kouluun tai oppilaitokseen. Se on päivitetty kooste oppilaan vahvuuksista, kehittämisalueista ja erityistarpeista. Se sisältää myös oppilaan kanssa työskennelleiden avainhenkilöiden yhteystiedot. Siirto-HOJKSin tavoitteena on taata, että vastaanottava oppilaitos ja siellä erityisesti opettajat saisivat heti opintojen alussa tarvittavat tiedot oppilaan opetukseen/oppimiseen vaikuttavista seikoista. Koulunsa päättävillä siirto-HOJKSit tulee olla tehtyinä ennen yhteisvalinnan alkamista. Kun oppilas siirtyy väliluokilta toiseen kouluun, hänelle tehdään pedagoginen selvitys.

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnois19


saan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tervaväylän koulussa tukiopetuksen järjestämisestä vastaa kyseistä ainetta opettava opettaja. Tarvittaessa toteuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä avustavan henkilökunnan kanssa. Tiedottamisesta huoltajille, oppilaalle sekä tarvittaessa muille toimijoille huolehtii tukiopetusta antava opettaja.

5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan 20


parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osaaikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä, opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

5.1.3. Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue, ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. 21


Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa.

Tervaväylän koulu on erityiskoulu, jossa kaikki opetus on erityisopetusta. Pääsääntöisesti oppilailla on erityisen tuen päätös, jolloin heillä kaikilla on HOJKS. Oppilaan opetuksesta on päävastuussa oppilaan oman luokan opettaja. Hän suunnittelee ja toteuttaa yhteistyön, vastuun ja työnjaon eri toimijoiden kanssa sekä yhteistyön huoltajan ja oppilaan kanssa.

5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset, ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatkoopintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättö22


arvioinnissa. Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.

5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin. 23


Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toimintaalueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. 24


Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

25


Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Tervaväylän koulussa kodin merkitystä ensisijaisena kasvattajana halutaan korostaa. Opettajan ja huoltajien välinen säännöllinen yhteistyö on perusta oppilaan koulunkäynnille. Vanhempainpäivä ja koulun yhteiset juhlat ovat tärkeitä kohtauspaikkoja vanhemmille ja henkilökunnalle. Huoltajat osallistuvat lapsensa koulunkäynnin arviointiin mm. itsearvioinnin kautta. Huoltajat osallistuvat lastensa koulunkäyntiin liittyvään päätöksentekoon ja arvioivat koulun toimintaa säännöllisesti. HOJKS–keskustelu on keskeinen yhteistyömuoto, jossa huoltajan/huoltajien läsnäolo on välttämätöntä. Koteihin lähetettäviin syys- ja kevättiedotteisiin kootaan kaikki koulun yhteystiedot sekä tietoa lukuvuoden tärkeimmistä tapahtumista, aikatauluista ja opetusryhmistä. Huoltajilla on aina mahdollisuus tulla seuraamaan oppitunteja. Osa oppilaista asuu viikot oppilaskodissa. Siksi yhteistyöllä huoltajien kanssa on erityisen suuri merkitys. Yhteistyön tiiviys ja käytänteet muotoutuvat oppilaan ja perheen tarpeiden mukaisiksi.

Koulun ja oppilaskodin välinen yhteistyö Oppilaskodissa asuvan oppilaan oma hoitaja ja opettaja ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Oppilaskodilla on merkittävä rooli oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa.

Yhteistyö muiden koulujen kanssa/tilapäinen opetus ja kuntoutus Tervaväylän koulun ohjaus- ja tukipalvelut järjestää maksullista palvelutoimintaa. Koulussa järjestetään tilapäisen opetuksen jaksoja. Koulun luokilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä muissa kouluissa olevien ystävyysluokkien kanssa.

Kansainvälisyys Koulu tekee yhteistyötä eurooppalaisten erityiskoulujen kanssa mm. Comenius-projekteissa. Koululla on kansainvälisyystrategia.

5.2.2. Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja 26


ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasaarvoa. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Työelämään tutustumisessa ja uravalinnan ohjaamisessa pyritään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun tukemalla oppilasta hänen valinnoissaan yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Työskentelytaidot, opiskelutekniikat ja koulun työtavat ovat oppilaanohjauksen keskeisiä opiskeltavia asioita kouluun tultaessa.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. 27


Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. OPO-tiimin kokoonpano ja käytössä oleva resurssi määritellään lukuvuosittain riippuen perusopetuksen päättöluokilla ja lisäopetuksessa olevien oppilaiden määrästä. OPO-tehtävässä toimivat erityisluokanopettajat huolehtivat yhteisvalintahaun käytännön kokonaisuudesta, työelämään tutustumisjaksoista, tutustumiskäynneistä työpaikoille ja toisen asteen oppilaitoksiin. Jokainen erityisluokanopettaja huolehtii oman oppilaansa HOJKS-suunnitelman oppilaanohjauksen yksilöllisistä tavoitteista ja huolehtii niiden toteuttamisesta. Henkilökunta huolehtii yhteisöllisesti oppilaiden tarkoituksenmukaisen kasvun tukemisesta ja arkielämässä tarvittavien yhteiskuntataitojen harjoittelemisesta koulun päivittäisissä tilanteissa. Koulussa on erillinen oppilaanohjauksen suunnitelma.

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline, ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.

28


Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. 29


Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. Tervaväylän koulussa päätetään vuosittain mahdollinen kerhotoiminta, sen toteuttamistavat ja -tahot sekä tiedottaminen.

5.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1. Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. 30


Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Poissaoloja seurataan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa, pyrkimyksenä on ehkäistä tarpeettomat poissaolot. Poissaolot kirjataan Wilmaan opettajan toimesta säännöllisesti. Poissaoloista ilmoittaminen koululle on huoltajan vastuulla. Opettaja voi myöntää oppilaalle vapaata koulusta enintään kolme päivää, apulaisrehtori enintään kaksi viikkoa. Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen on koko koulun henkilökunnan vastuulla. Päihteiden käytön ehkäiseminen otetaan huomioon myös opetuksessa ja rangaistuskäytänteissä. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Jokaisella Tervaväylän koulun työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluviranomaisille, kun huoli oppilaan kasvun tai kehityksen vaarantumisesta herää. Ilmoittaminen tapahtuu joko suoraan viranomaiselle tai oppilashuoltotyöryhmän kautta. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen, tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä oppilaanohjausryhmän (OPO-ryhmä) kanssa. Oppilaan siirtyessä eri kouluun tai kouluasteelle vastaavat Tervaväylän koulun oppilaanohjaus- ja oppilashuoltoryhmä yhteistyössä siirtymävaiheessa tarvittavien tietojen siirtymisestä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn 31


liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa. Tervaväylän koulussa oppilashuoltoryhmä on koulun sisällä toimiva moniammatillinen ryhmä, joka huolehtii oppilashuollon suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Ryhmään kuuluvat apulaisrehtori, kuntoutuspäällikkö, psykologi, sosiaalityöntekijä ja lääkäri. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti n. 1-2 kertaa kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Tervaväylän koululla on oppilashuollon toimintasuunnitelma, joka päivitetään säännöllisesti ja jonka mukaan toimitaan. Toimintasuunnitelma sisältää suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. ”Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämisen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.” (Pol 31 a § 3mom) Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella (tai niin kuin laissa erikseen säädetään) oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Tervaväylän koulussa kouluruokailu järjestetään molemmissa yksiköissä ruokailuun varatussa tilassa valvotusti ja ohjatusti. Koulussa tarjotaan myös välipala koulupäivän ollessa riittävän pitkä. Oppilaiden yksilölliset tarpeet, kuten erityisruokailuvälineet ja –ruokavaliot sekä ruokailuun liittyvä tuen tarve, otetaan huomioon ruokailutilanteissa. Koulussa toimii moniammatillinen ravitsemistyöryhmä, joka suunnittelee ratkaisuja yksilöllisiin ravitsemukseen liittyviin tuen tarpeisiin.

5.3.2. Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden

32


edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai eitoivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä. Myös väkivallalla uhkaileminen on yksi väkivallan muoto. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään suhtaudutaan Tervaväylän koulussa vakavasti. Koulun järjestyssäännöissä korostetaan jokaisen oikeutta turvalliseen kouluympäristöön. Koulun kriisisuunnitelmassa on mm. toimintaohjeet kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn. Koulussa on käytössä kaavake poikkeavasta tapahtumasta ilmoittamiseen. Tervaväylän koulu on ollut mukana KiVa Koulu –ohjelmassa syksystä 2009 alkaen. KiVa Koulu –ohjelma on pysyvä toimintatapa kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. KiVa Koulu – ohjelman tavoitteet liittyvät kiusaamisen vähentämisen lisäksi myös esim. ryhmässä olemiseen, itsetuntoon ja erilaisuuteen. Yksi ohjelman perusajatuksista on huomata se, ettei kiusaaminen kosketa vain kiusaajia ja kiusattuja, vaan myös sivustaseuraajat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamistilanteisiin. Tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään ryhmän merkitys kiusaamisessa ja opettaa keinoja tukea kiusattuja ja kantaa vastuuta siitä, ettei kiusaamista ryhmässä sallita. Koulun henkilökunta on saanut koulutusta ja monipuolisen materiaalin ohjelman toteuttamiseen. Kaikilla koulun ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilailla on kouluvuoden aikana KiVa oppitunteja tai KiVa- teemoja, joiden aiheet liittyvät mm. toisen kunnioittamiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen, tunteiden tunnistamiseen ja tunteiden säätelyyn,

33


kiusaamisen tunnistamiseen, miten toimia rakentavasti havaitessaan kiusaamista tai joutuessaan itse kiusatuksi. Kiusaamistapauksiin puuttumiseen on koulussa olemassa selkeä malli. Kiusaamisesta tiedon saanut aikuinen selvittää, onko kysymys toistuvasta kiusaamisesta ja ohjaa tapauksen tarvittaessa eteenpäin KiVa-tiimille / oppilashuoltoryhmään. Tiimin jäsenet keskustelevat sekä kiusatun että kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ja järjestävät seurantakeskustelut eri osapuolten kanssa. Luokanvalvoja puolestaan tapaa muutaman luokkatoverin, joita rohkaistaan tukemaan kiusattua. Vanhempia informoidaan tiimin käsiteltävinä olevista tapauksista ja tarpeen mukaan vanhemmat voidaan kutsua koululle selvittämään asiaa. KiVa Koulusta on kerrottu vanhemmille mm. vanhempainpäivässä. Syksyisin ilmestyvässä koulun syystiedotteessa on myös asiaa KiVa Koulusta. Vanhempia myös suositellaan tutustumaan KiVa Koulun vanhempien oppaaseen. Kaikesta kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvistä asioista tiedotetaan oppilashuoltoryhmää, joka pyrkii osaltaan varmistamaan, että kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään liittyvät asiat käsitellään asianmukaisesti ja että myös jälkiseurannasta huolehditaan. Oppilaan on mahdollista saada erityistukea esim. psykologilta, terveydenhoitajalta tai sosiaalityöntekijältä. Muita mahdollisia tukimuotoja ovat esim. terapian ja riittävien avustajapalveluiden järjestäminen. Tarvittaessa tehdään viranomaisyhteistyötä esimerkiksi lastensuojelun, poliisin ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoitotiimin kanssa. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä pyritään jatkuvasti parantamaan ja siihen panostetaan. Kiusaamisen vastaista suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vastuuhenkilöinä ovat koulun sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle vuosittain. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen Tervaväylän koulussa tapahtuu koulun oman erikoislääkärin ja osittain Oulun kaupungin lastenlääkärin toimesta. Terveyden- ja sairaanhoitajan virkoja hoitavat pätevät työntekijät. Koulun kahden yksikön terveydenhuolto toteutetaan oppilaiden erilaisten tarpeiden vuoksi hieman eri laajuisena. Merikartanon yksikössä kouluterveydenhuolto toteutetaan 1.7.2009 voimaantulleen kouluterveydenhuollon asetuksen mukaisesti, terveydenhoitaja tarkastaa koulun kaikki oppilaat kerran vuodessa, lastenlääkäri tarkastaa ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat. Lohipadon yksikössä kouluterveydenhuoltoa toteutetaan ta34


vanomaista laajempana. Koulun lastenlääkäri tarkastaa kaikki oppilaat vuosittain. Oppilaille laaditaan tarkastuksen yhteydessä vanhempien ja koulun moniammatillisen työryhmän yhteistyönä kuntoutussuunnitelma seuraavan vuoden ajalle. Lohipadon yksikössä oppilaiden pitkäaikaisten sairauksien seuranta on järjestetty kouluterveydenhuollon puitteissa, mikäli se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista ja koulun resurssit huomioiden mahdollista. Oppilaiden äkilliset sairaudet hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, mutta koulun terveydenhuoltohenkilöstön on mahdollista tutkia ja hoitaa myös äkillisesti sairastuneita oppilaita resurssiensa puitteissa, silloin kun se oppilaiden kannalta on selkeästi tarkoituksenmukaista (esim. oppilaskotioppilaat). Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Tervaväylän koululla on turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, jota noudatetaan tarvittaessa. Suunnitelmaa päivitetään ja siitä tiedotetaan säännöllisesti. Suunnitelma on kaikkien saatavilla. Kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi on yhteistyössä oppilaiden kanssa laadittu koulun järjestyssäännöt. Toivotun käyttäytymisen ohella tavoitteina ovat oppilaan mahdollisimman hyvät itsearviointitaidot oman käyttäytymisen tiedostamisessa ja arvioinnissa. Oppilaat arvioivat omaa toimintaansa lukukausittain; käytössä ovat itsearviointilomakkeet. Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen otetaan huomioon opetuksessa ja rangaistuskäytänteissä. Käyttöön puuttuminen on koko henkilökunnan vastuulla. Järjestyssääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset selvitetään oppilaille lukuvuoden alussa. Seuraamuksia ei-toivotusta käyttäytymisestä ovat keskustelu oppilaan kanssa, apulaisrehtorin/rehtorin puuttuminen tilanteeseen, poistaminen opetustilasta ja opetukseen osallistumisen estäminen, jälki-istunto sekä määräaikainen erottaminen. Oppilaan huoltajiin otetaan yhteyttä asioiden sitä edellyttäessä. Koulussa on käytössä kotimuistutus ja ilmoitus jälkiistunnosta –lomakkeet. Oppilashuollollinen tuki taataan oppilaalle myös silloin, kun oppilaan oikeus osallistua opetukseen on evätty. Sattuneista vahingonteoista oppilaita, henkilökuntaa tai omaisuutta kohtaan sekä uhkaavista tilanteista arkistoidaan selvitys (lomake Terviksessä). Tarvittaessa oppilaat saavat akuutti- ja jälkihoitoa ammattityöntekijöiltä. Aikuisten tulee osoittaa toiminnallaan toivotun käyttäytymisen esimerkkiä. 35


5.3.1.1 Tervaväylän koulun järjestyssäännöt Näin toimin Tervaväylän koulussa: Teen parhaani koulussa. Annan työrauhan. Noudatan sovittuja aikatauluja. Huolehdin kotitehtävistäni, koulutarvikkeistani ja apuvälineistäni. Pidän huolta yhteisistä tavaroista ja ympäristöstä. En tuo kouluun tarpeettomia tavaroita enkä koske luvatta toisten tavaroihin. Apuvälineet ovat henkilökohtaisia. Menen reippaasti välitunnille enkä poistu luvatta koulualueelta. Vietän välituntini sovituilla välituntialueilla. Käytän asiallista kieltä. En kiusaa enkä satuta ketään. Jokaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Olen ystävällinen ja kohtelias.

5.3.2 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut. Lisäksi kirjataan, kenelle oppilasta koskevia tietoja on annettu sekä myös se, mitä tietoja on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa 36


pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, harjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Tervaväylän koulussa salassapitovelvollisuus koskee kaikkia koulussa työskenteleviä. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

6. ARVIOINTI 6.1. Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen käsityksen oppimisestaan ja kehittymisestään. Arvioinnilla tuetaan persoonallisuuden kehitystä. Arviointi on tavoitteellista, yksilöllistä ja totuudenmukaista. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa oppimispäiväkirjalla, välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Hyvän osaamisen kriteerit on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

37


6.2. Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan oppimisvaikeudet huomioidaan oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas voi näyttää osaamistaan mahdollisimman hyvin. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin osaamista ei arvoida suhteessa hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

6.3. Opinnoissa eteneminen Koulussamme noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §:ssä määriteltyä opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteita. Opetus on pääsääntöisesti vuosiluokkiin sidottua. Mikäli oppilaan opiskelun kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan oppilaalle antaa mahdollisuus suorittaa esimerkiksi luokat 7-9 neljässä vuodessa. Tällöin oppilas kertaa vuosiluokan, mihin perusopetusasetuksen 11. § antaa mahdollisuuden. Vuosiluokalle jääminen voi tapahtua kahdella perusteella: oppilas ei opintojen aikana tai erikseen varatussa tilaisuudessa eli ehdoissa ole suorittanut eri aineiden opintoja hyväksytysti tai oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi vuosiluokalle jääntiä pidetään tarkoituksenmukaisena (perusopetusasetus 11.§). Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot opetukseen osallistumat-

38


ta. Opettaja päättää kunkin oppilaan osalta yksilöllisesti, milloin ja miten oppilas voi näyttää osaamisensa. Suoritusmahdollisuus voi olla myös lukuvuoden päätyttyä, jolloin luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaista. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

6.4. Itsearviointi Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilaalle annetaan mahdollisuus asettaa itselleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista. Itsearvioinnin menetelmiä ovat keskustelut työn yhteydessä ja oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirja toimii tiedonvälittäjänä kodin ja koulun välillä. Sen tarkoituksena on jäsentää opetuksen tavoitteita ja ylläpitää huoltajien mahdollisuuksia seurata lastensa koulunkäynnin edistymistä. Koulussamme itsearviointi toteutuu jatkuvana kaikilla luokka-asteilla.

6.5. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimisentaitojen kehittymistä. Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa/HOJKSissa sille asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

6.6. Käyttäytymisen arviointi Arvioinnin pohjana ovat koulumme järjestyssäännöt sekä yhteisesti sovitut käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Käyttäytymisessä arvioidaan sitä miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat ja kaikki oppilaan kanssa työskentelevät. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti tai numeerisesti, tarvittaessa voidaan käyttää molempia arvioinnin tapoja.

6.7. Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen, viittomakielen tai vaihtoehtoisen kommunikaatiomenetelmän taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen, viittomakielen tai vaihtoehtoisen kommunikaatiomenetelmän taitojen puutteista huolimatta.

39


Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia niiden oppilaiden kohdalla, joiden oppimääriä ei ole yksilöllistetty. Päättöarvioinnin tulee olla vertailukelpoista suomenkielisten oppilaiden kanssa.

6.8. Valinnaisten opintojen arviointi vuosiluokilla 7-9 Valinnaiset opinnot arvioidaan numerolla lukuun ottamatta Arjen taidot -opintoja, mikäli opintojen vuosiviikkotuntimäärä on vähintään kaksi. Arjen taidot -opintoihin kuuluvat kokonaisuudet, sekä valinnaisaineet joiden vuosiviikkotuntimäärä on alle kaksi tuntia, arvioidaan termillä hyväksytty/hylätty.

6.9. Arviointikäytännöt Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Koulussamme on käytössä seuraavat arviointikäytännöt ja todistukset: Itsearviointi Koulussamme on käytössä oppilaan itsearviointi, joka on pohjana oppilaan, hänen vanhempiensa ja opettajien väliselle yhteistyölle. Itsearvioinnissa korostetaan prosessia, jossa käytetään apuna erilaisia arviointikaavakkeita. Oppilaskodin oppilaan omahoitaja voi osallistua arviointiprosessiin. Itsearvioinnin keskeisenä välineenä toimii koulussa kehitetty oppimispäiväkirja. Se toimii HOJKSin valmistelun tukena ja tiedon kulun välineenä huoltajan, oppilaan ja opettajan välillä. Välitodistus Välitodistus annetaan syksyisin lukukauden päätteeksi. o ea - 6. luokat: itsearviointilomake o 7. – 9. luokat: numeroarviointi •

Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan keväällä lukuvuoden päätteeksi. Siinä on arvioitu koko lukuvuoden opintosuoritukset. o ea: sanallinen arviointi o 1.-3. luokka: sanallinen arviointi o 4.-9. luokka: numeerinen arviointi o toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat arvioidaan aina sanallisesti

Päättötodistus Perusopetuksen päättyessä annetaan päättötodistus. Päättötodistukseen voi kuulua liitteinä o arvosanoja täydentävä sanallinen arviointi o kuvaus ja arvio ja/tai todistukset oppilaan erityistaidoista esim. harrastustoiminnassa Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen Lisäopetuksen todistus

40


Erotodistus Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei anneta, jos oppilas siirtyy koulumme yksiköstä toiseen. Mikäli oppilaalle asetetaan yksilölliset tavoitteet oppiaineeseen/oppiaineisiin, arvioidaan hänen suorituksensa yksilöllisesti verraten niitä hänen omiin HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiinsa. Todistuksessa sekä numeerisesti että sanallisesti arvioidut yksilöllistetyt oppiaineet merkitään tähdellä (*). Yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan sanallista arviointia käyttää lisänä kaikilla vuosiluokilla. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeerista arviointia käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa on merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, mainitaan todistuksessa opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvioitavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus rehtorin allekirjoitus yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10) Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto), merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen kyseisen oppiaineen kohdalle. Numeerisesti arvioitavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

41


Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen, merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeerisesti tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 42


Lukuvuosi Tervaväylän koulussa Oppimispäiväkirjat käyvät kotona joulutodistusten mukana

Oppilaskohtaisten tavoitteiden laatiminen KUSUpalaverissa (GASmenetelmä)

Välitodistus ea-6.lk: itsearviointi 7.-9.lk ja lisäopetus: numeerinen arviointi

Joustava yhteydenpito oppilaiden huoltajien kanssa

SiirtoHOJKSit perus-ja lisäopetuksen päättäville

Oppilaskohtaisten GAS- tavoitteiden saavuttamisen arviointi

Oppimispäiväkirjat käyvät kotona syyslomaan mennessä

Oppimispäiväkirjat käyvät kotona toukokuun aikana

HOJKS-keskustelut syyslukukauden aikana

Pedagoginen selvitys 2.lk ja 6.lk toukokuussa ja aina mikäli oppilas lähtee ns. väliluokilta

Pedagoginen selvitys 2.lk ja 6.lk; tiedostettava jo tässä vaiheessa Oppimispäiväkirjan käyttöönottaminen / jatkaminen

Esiopetuksen todistus Lukuvuositodistus 1.-9.lk (numeerinen 4.-9.lk) Perusopetuksen päättötodistus (9.lk) Lisäopetuksen todistus Huom. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat arvioidaan sanallisesti.

GAS (Goal Attainment Scaling) eli tavoitteen asettamisen ja tavoitteen saavuttamisen arviointimenetelmä Tämä asiakaslähtöinen ja monialainen menetelmä tarkoittaa Tervaväylän koulun arjessa sitä, että oppilaan kuntoutumiselle asetetaan yksilöllisiä, merkityksellisiä, mitattavia ja saavutettavia tavoitteita. Asetettavat tavoitteet ovat siis perheen arjesta nousevia konkreettisia asioita kuten esimerkiksi syömiseen, pukemiseen, leikkimiseen, kommunikaatioon jne. liittyvät kuntoutukselliset kysymykset. Tavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan, hänen huoltajiensa ja Tervaväylän koulun moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Yhteiset tavoitteet on tarkoitus kirjata HOJKS- ja/tai KUSU- palavereissa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan Tervaväylän koulun moniammatillisen tiimin toimesta kuntouttavassa arjessa läpi lukuvuoden. Huoltajien osallistuminen tavoitteiden laatimiseen, asettamiseen ja saavuttamisen arviointiin on välttämätöntä. HOJKS = henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (kaikki Tervaväylän koulun oppilaat) KUSU = kuntoutussuunnitelma (koskee pääasiassa Lohipadon yksikön oppilaita) 43


7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET oman fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen oman toiminnan eettisyyden arvioiminen oikean ja väärän tunnistaminen elämänlaadun kannalta tärkeiden esteettisten kokemusten tunnistaminen oman oppimistyylin tunnistaminen ja oppijana kehittyminen ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimiminen

KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 44


TAVOITTEET oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen suomalaisen kulttuuri-identiteetin näkeminen osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oman kulttuurin juurien ja monimuotoisuuden ymmärtäminen sekä oman sukupolven näkeminen aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin tutustuminen ja valmiuksien saaminen monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä toimimiseen kulttuuri-identiteetin osatekijöiden ja niiden merkitysten ymmärtäminen

KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys

3. Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEET itsensä ilmaiseminen monipuolisesti ja vastuullisesti sekä muiden viestinnän tulkitseminen omien tiedonhallintataitojen kehittäminen sekä hankkimansa tiedon vertailu, valikoiminen ja hyödyntäminen kriittinen suhtautuminen median välittämiin sisältöihin ja niihin liittyvien eettisten ja esteettisten arvojen pohtiminen viestinnässä viestien tuottaminen ja välittäminen ja median tarkoituksenmukainen käyttäminen viestinnän ja median välineiden käyttäminen tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka

45


4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkityksen, toiminnan ja tarpeiden ymmärtäminen yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta oman kriittisen mielipiteen muodostaminen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistuminen tarkoituksenmukaisella tavalla ja vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä oppia kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti toimiminen päämäärän saavuttamiseksi sekä omaa toiminnan ja sen vaikutusten arvioiminen työelämän ja yritystoiminnan tunteminen sekä näiden merkityksen ymmärtäminen yksilölle ja yhteiskunnalle

KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

TAVOITTEET ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytysten ja niiden välisen yhteyden ymmärtäminen 46


ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvien muutosten havaitseminen, niiden syiden ja seurausten selvittäminen sekä elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi toimiminen oman kulutuksen ja arkikäytäntöjen vaikutusten arvioiminen ja kestävän kehityksen edellyttämien toimintatapojen omaksuminen hyvinvoinnin edistäminen omassa yhteisössä sekä hyvinvoinnin uhkien ja mahdollisuuksien ymmärtäminen globaalilla tasolla sen ymmärtäminen, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme rakentavasti toimiminen kestävän tulevaisuuden puolesta

KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta

6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

TAVOITTEET turvallisuus- ja terveysriskien tunnistaminen, ennakoiminen ja vaaratilanteiden välttäminen sekä toimiminen terveyttä ja turvallisuutta edistävästi väkivallattomuuden edistäminen ja toimiminen kiusaamistilanteissa rakentavasti onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimiminen vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä toimiminen liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen vaikuttaminen yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen tunteminen

KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 47


7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

TAVOITTEET teknologian, sen kehittämisen ja vaikutusten ymmärtäminen eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä teknologian käyttäminen vastuullisesti tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttäminen erilaisiin tarkoituksiin kannan ottaminen teknologisiin valintoihin ja sen arvioiminen, miten tämän päivän teknologiaan liittyvät päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen

KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

48


7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2.1. Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia vuorovaikutus- ja opiskelutaitoja. Vuosiluokat 1−2 TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot koulun vuorovaikutustilanteisiin tottuminen keskittyminen kuuntelemiseen omien tietojen, kokemuksien, ajatuksien ja mielipiteiden kertominen sekä kysymään ja vastaamaan oppiminen kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun kehittäminen Luku- ja kirjoitustaidot lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikoiden sekä niiden opettelussa tarpeellisten käsitteiden oppiminen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä kieltä koskevien sopimusten huomioon ottaminen omaa tekstiä kirjoittaessa Kirjallisuus ja kieli kuuntelemalla ja lukemalla kirjoitettuun kielimuotoon tutustuminen; sana- ja ilmaisuvaraston ja mielikuvituksen rikastuminen sekä aineksia ajatteluun ja ilmaisuun itseä kiinnostavien ja lukutaitoa vastaavien kirjojen valitseminen ja lukeminen kielen merkitysten ja muotojen tarkasteleminen käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmäja luokkakeskusteluja itsensä ilmaiseminen yksilöllisillä kommunikointikeinoilla keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden

49


Lukeminen ja kirjoittaminen kielellisen tietoisuuden harjoittelua esim. kielellä leikkien lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantavien strategioiden opiskelua ja käyttämistä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallisuudesta keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia Vuosiluokat 3−5 Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella tuetaan oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta ohjataan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot aktiivisen vastaanottajan ja viestijän taidot erilaisissa viestintätilanteissa toimiminen tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa oman kerronnan ja kokonaisilmaisun kehittäminen Tekstin tulkitseminen ja hyödyntäminen erilaisten tekstien sujuva lukeminen erilaisiin lukutapoihin tutustuminen 50


luetun ymmärtämistä helpottavien strategioiden harjoitteleminen sopivan luettavan valitseminen tekstien herättämien ajatusten pohtiminen ja ilmaiseminen sekä liittäminen omaan elämään ja ympäristöön tiedon etsiminen erityyppisistä lähteistä Tekstien tuottaminen ja hyödyntäminen tekstien rakentaminen suullisesti ja kirjallisesti itseilmaisu, sanavaraston laajeneminen ja täsmentyminen sujuva käsinkirjoittaminen tekstien tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla erilaiset viestinnän välineet Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri oman maan ja muiden kansojen kulttuureihin tutustuminen kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lasten- ja nuortenkirjallisuus kiinnostavan ja sopivan kirjallisuuden valitseminen eri kielten havaitseminen ja arvostaminen omassa ympäristössä median perustiedot ja viestintävälineiden hyödyntäminen

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja aktiivisen kuuntelun opettelua ilmaisuharjoituksia keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua Tekstinymmärtäminen silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista otsikoinnin ja kappalejaon opettelua selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua

51


Tiedonhallintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöä erityyppisten tietotekstien avaamista kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella taivutuksen tehtävä tekstilauseissa lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten, lyhyempien tekstien ja valinnaisten kirjojen lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteys Vuosiluokat 6−9 Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta sekä erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

TAVOITTEET Vuorovaikutustaidot viestintävalmiuksien ja tilannetajun kehittäminen puhujana, lukijana ja kirjoittajana toimiminen erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen Tekstien tulkitseminen ja hyödyntäminen aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi sekä kuulijaksi harjaantuminen tekstityyppien ja tekstilajien tuntemus sekä sen ennakointi, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tiedonhankinnan ja -käytön prosessi, eri lähteiden käyttäminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen monipuolisen ja oman näköisen tekstin tekeminen opittua kielitietoa hyödyntäen omien näkemysten ilmaiseminen ja perusteleminen sekä muiden ajatusten rakentava kommentoiminen viestinnän suunnitteleminen ja eteneminen tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissä tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan huomioiminen teksteissä

52


Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri perustiedon oppiminen omasta äidinkielestä, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta lukuharrastuksen monipuolistaminen; oppilaan kirjallisuudentuntemus syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja teatterin ja elokuvan ilmaisukeinojen kokeminen käsityksen saaminen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja esteettisen kokemusmaailman avartaminen; eettisen tietoisuuden vahvistuminen ja näkemyksen laajeneminen eri kulttuureja kohtaan erilaisten kielenpuhujien suvaitseminen

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista yhteyden löytäminen tekstin ja lukijan omien kokemusten välillä, lukukokemusten jakamista kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaaottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä sekä tekstintekoprosessien vakiinnuttamista tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien fiktioiden tuottamista 53


yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä sekä oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ilmaisukeinojen monipuolistamista Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen vaiheita ja vaihtelua suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia sekä vertailua muihin kieliin suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, sekä erilajisten lyhyiden tekstien käsittelyä kaunokirjallisuuden luokittelu päälajeihin ja joihinkin alalajeihin tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä fiktion rakenteiden erittelyä teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, erittelyä ja jakamista

54


7.2.2. Viittomakieli äidinkielenä Oppimäärältään viittomakieli äidinkielenä noudattaa soveltuvin osin suomi äidinkielenä -oppimäärän rakennetta, tavoitteita ja sisältöjä. Viittomakieli äidinkielenä -opetuksen yleistavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä ja minäkuvaa viittomakielisenä ihmisenä sekä viittomakielisen yhteisön jäsenenä puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Tavoitteena on, että hänelle kehittyvät hyvät valmiudet kaksi- ja monikielisyyteen sekä kyky kohdata muiden yhteisöjen kulttuureja. Hyvä viittomakielen taito on perusta, jonka varaan rakentuu suomen kielen ja muiden puhuttujen kielten sekä monipuolisten viestintä- ja opiskelutaitojen oppiminen. Opetuksessa käsitellään viittomakielistä kertomaperinnettä ja kaunokirjallisuutta, jotka auttavat vahvistamaan kulttuuri-identiteettiä ja edistävät kielellisten taitojen omaksumista. Opetuksessa on otettava huomioon, että viittomakielellä on viittomakieliselle oppilaalle samanlainen merkitys kuin puhutulla äidinkielellä muille oppilaille. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan persoonallista ja kulttuurista identiteettiä, ajatusten ja tunteiden ilmaisua sekä metakielellisiä ja viestinnällisiä taitoja. Sen avulla tuetaan myös hyvän itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä. Vuosiluokat 1−2 Vuosiluokilla 1−2 opetuksen pääpaino on viittomakielen perustaitojen oppimisessa. Tavoitteena on rohkaista oppilasta käyttämään jo osaamaansa ja koulussa oppimaansa viittomakieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

TAVOITTEET halu, rohkeus ja taito ilmaista itseä viittomakielellä, kokonaisilmaisun kehittyminen viittomakielen katsominen keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan keskusteluun osallistuminen kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietoja, kokemuksia, ajatuksia, mielipiteitä ja tunteita; viittomakielisen keskustelun perussääntöjen noudattaminen viittomakielisen tekstin vastaanottamisen ja ymmärtämisen tarkkaileminen kyseleminen ja tietojen hankkiminen viittomakielellä tutustuu kieleen ilmiönä viittomakielisiä tekstejä (videoklipit) katsoessaan ja tuottaessaan viittomakielen merkitysten ja muotojen tarkasteleminen suomalaisen viittomakielen viittomiston tarkasteleminen sekä eri viittomien merkityssisältöjen ja käyttötarkoitusten tunnistaminen eri kielenkäyttöyhteyksissä tutustuminen viittomakielellä tuotettuihin ja sille käännettyihin teksteihin ja taiteeseen siten, että hänen viittoma- ja kielivarastonsa sekä mielikuvituksensa rikastuvat ja hän saa aineksia ajattelunsa ja ilmaisunsa kehittymiselle

KESKEISET SISÄLLÖT Viestintä viittomakielistä ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin viittomakielisten vuorovaikutustaitojen harjoittelua: huomion herättämisen tekniikat, katsekontakti, viittojien optimaalinen sijainti, puheenvuoron ottaminen, vuorottelu keskustelutilanteessa, ajatusten ja mielipiteiden perustelu, aktiivinen katsominen ja kommentointi 55


esiintymisviittomakieleen tutustumista opettajan viittomista ja viittomakielisiä tallenteita katsomalla keskittyvän, tarkan ja päättelevän viittomakielisen kertomisen harjoittelua viittomakielellä toimiviin viestintävälineisiin tutustumista medialukutaidon perusteiden harjoittelemista Kielitietoisuus viittoman rakenneosiin tutustumista ja niiden hallinnan ja erottelun harjoittelemista erilaisten viittomakieleen perustuvien leikkien ja lorujen avulla viittomakielen merkitysten ja käyttöyhteyksien tarkastelemista sekä kiinteiden ja produktiivisten viittomien muodostukseen tutustumista kieliopin perustekijöihin, tilankäyttöön ja non-manuaalisiin rakenteisiin, tutustumista viittomavaraston kartuttamista satujen, tarinoiden ja kertomusten avulla Kulttuuritietoisuus viittomakielisen yhteisön käyttäytymisnormien ja tapojen tutkimista viittomakielisen yhteisön kulttuuriperinteeseen ja kulttuuritoimintaan tutustumista Kirjallisuus viittomakielellä tuotettuihin ja viittomakielelle käännettyihin satuihin, kertomuksiin, loruihin sekä lastenrunoihin ja -lauluihin tutustumista viittomakielisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen tutustumista erilaisten kirjastopalveluiden käyttöön eri oppiaineiden käsitteistöä ja sanastoa myös viittomakielen kautta Vuosiluokat 3−5 Vuosiluokilla 3−5 opetuksessa painotetaan viittomakielen tietojen ja taitojen kehittämistä ja viittomakielen käyttöä itseilmaisun välineenä. Opetuksen tavoitteena on myös oppia käyttämään tulkkipalveluita ja erilaisia viestintävälineitä.

TAVOITTEET viittomakielisten viestien vastaanottamis- ja tuottamistaitojen oppiminen ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen viittomakielellä viittomakielen merkitysten, rakenteiden ja muotojen tietoinen eritteleminen sekä niiden vertaaminen suomen kieleen rohkeus osallistua itsenäisesti tai tarvittaessa tulkin välityksellä keskusteluihin ja vastaanottajan huomioiminen omassa viestinnässään monipuolinen tutustuminen viittomakielellä tuotettuihin tai viittomakielelle käännettyihin teksteihin, niistä keskusteleminen ja kertominen viittomakielisen kirjallisuuden käyttäminen virikkeenä luovassa toiminnassa viittomakielen tulkkipalveluiden käyttäminen kansallisen viittomakielen tunnistaminen ja sen erottaminen muista viittomakielistä

KESKEISET SISÄLLÖT Viestintä viittomakielisen keskustelutilanteen harjoittelua; vuorottelun, ajattelun muotoilun ja mielipiteiden perustelujen harjoittelua, aktiivisen katsomisen ja kommentoinnin harjoittelua 56


lyhyiden viittomakielisten esitysten suunnittelua ja toteuttamista pienryhmille, luokalle ja/tai videolle tiedonhankinnan harjoittelua opettajan johdolla viittomakielisessä viestinnässä tiedonhankinnan harjoittelua opettajan johdolla erilaisista viittomakielisistä lähteistä kuvapuhelimen ja verkkopohjaisten viestintävälineiden käytön harjoittelua viittomakielisessä viestinnässä Kielitietoisuus kiinteiden ja produktiivisten viittomien merkitysten ja käyttöyhteyksien tarkastelua viittomien muodostamisen ja taivutuksen tarkastelua viittomiston kehittymisen tarkastelua viittomakielen lauseopin tarkastelua viittomavaraston kartuttamista monipuolisten viittomakielisten tekstien käsittelyn avulla Kulttuuritietoisuus viittomakieliseen perimätietoon tutustumista viittomakielisen yhteisön kulttuuritoimintaan liittyvien esitysten suunnittelua ja toteuttamista Kirjallisuus viittomakielellä tuotettuihin ja viittomakielelle käännettyihin kertomuksiin, tarinoihin, draamaan, runouteen tutustumista eri oppiaineiden käsitteistöä ja sanastoa myös viittomakielen kautta Vuosiluokat 6−9 Vuosiluokilla 6−9 painotetaan viittomakielen taidon kehittämistä ja syventämistä sekä viittomakielen hyvää hallintaa siten, että oppilas kykenee toimimaan tasavertaisena jäsenenä viittomakielisessä yhteisössä.

TAVOITTEET viittomakielisen tekstin rakenteen analysoiminen viittomakielisen tekstin tekstilajin ja viittomistyylin tunnistaminen viittomakielisen median kriittisen lukemisen taitojen ja viestintävalmiuksien kehittäminen tietoteknisessä viittomakielisessä oppimisympäristössä tulkkipalvelujen käyttäminen ja yhteistyössä viittomakielen tulkin kanssa toimiminen erilaisissa asioimis-, opiskelu- ja kulttuuritilanteissa suomalaisen viittomakielen eri käyttäjäryhmien tunnistaminen ja kielen käytön erojen havaitseminen eri tilanteissa yhteen tai useampaan vieraaseen viittomakieleen sekä kansainvälisen viittomisen perusteisiin tutustuminen erilaisiin viittomakielen merkintäjärjestelmiin tutustuminen

KESKEISET SISÄLLÖT Viestintä erilaisten keskustelumuotojen harjoittelua viittomakielisen esitelmän sekä muunlaisten esitysten suunnittelun ja toteuttamisen harjoittelua 57


itsenäisen tiedonhankinnan harjoittelua erilaisista viittomakielisistä lähteistä; lähdemateriaalin luotettavuuden arviointia arkikeskustelun alkeiden harjoittelua yhdellä vieraalla viittomakielellä sekä kansainvälisellä viittomisella Kielitietous viittoman rakenteeseen ja viittomakielen kieliopillisiin prosesseihin liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden tarkastelua tutustuminen viittomien muodostamiseen ja taivuttamiseen sekä suomalaisen viittomakielen lauseoppiin kiinteiden ja produktiivisten viittomien sekä viittomakielisten idiomien merkitysten tutkimista viittomiston tyylierojen tutkimista viittomakielen sanakirjojen käytön harjoittelua suomalaisen viittomakielen viittomiston, rakenteen ja kieliopin vertaamista yhteen pohjoismaiseen tai muuhun vieraaseen viittomakieleen viittomakielen rakenteen vertaamista suomen kieleen ja muihin puhuttuihin kieliin Kulttuuritietoisuus kuurosokeiden ryhmän erityispiirteisiin tutustumista suomenruotsalaisen kuurojen ryhmän erityispiirteisiin ja heidän käyttämäänsä suomenruotsalaiseen viittomakieleen tutustumista kommunikoinnin harjoittelua suomenkielisten kanssa tulkin avustuksella ja ilman tulkkia viittomakielisen ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua Kirjallisuus erilaisiin viittomakielisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustumista sekä niiden tuottamisen harjoittelua viittomakieliseen kertomaperinteeseen tutustumista eri oppiaineiden käsitteistöä ja sanastoa myös viittomakielen kautta

58


7.2.3. Suomi toisena kielenä Vuosiluokat 1−9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen liittyvät kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään kielellisiä ja kulttuurisia kokemuksia koulussa ja koulun ulkopuolella. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä.

TAVOITTEET normaalitempoisen kasvotusten käytävän keskustelun ymmärtäminen yleisistä aihepiireistä keskusteleminen oppituntikeskustelujen ymmärtäminen tuttuja aihepiirejä käsittelevien radio- ja televisio-ohjelmien ymmärtäminen käytännön puhetilanteissa selviäminen koulussa ja koulun ulkopuolella tekemään puhuessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä eri oppiaineiden ja yleisiä aihepiirejä käsittelevien tekstien ymmärtäminen itsenäinen lukeminen ja sopivan kirjallisuuden valitseminen sekä sen avulla sanaston ja ymmärryksen kehittäminen henkilökohtaisten ja opetukseen liittyvien tekstien kirjoittaminen ja ajatuksien esittäminen kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä kirjoitetun kielen rekisterin käyttäminen kielellisen tietoisuuden ja kielentuntemuksen kehittäminen erilaisten kielenopiskelussa tehokkaiksi todettujen työtapojen käyttäminen, omien oppimisstrategioiden tunnistaminen sekä tarvittaessa niiden muuttaminen tarkoituksenmukaisemmiksi kielitaidon kehittymisen arvioiminen kielitaidon kehittäminen myös muiden oppiaineiden tunneilla ja vapaa-aikana oman ja suomalaisen kulttuurin vertaileminen suomalaisessa kulttuurissa viestiminen ja toimiminen 59


oman ja suomalaisen kulttuurin vertaileminen, niiden juurien ymmärtäminen sekä arvostaminen

KESKEISET SISÄLLÖT tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät, koti ja asuminen vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta ruokailu ja puhtaus ihmisen keho ja vaatetus julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne sekä terveydenhoito maaseutu- ja kaupunki luonto ja matkailu vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu sekä tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto, sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri, leikit, arjen perinne ja elämänmuoto suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat Rakenteet ja kielitieto kirjoitus- ja äännejärjestelmä sekä niiden erityispiirteet keskeisimmät kielen rakenteet: o sanaluokat ja niiden taivuttaminen o verbityypit ja tärkeimmät nominityypit o sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset o äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen sekä tuottaminen pääpiirteissään o lauseenjäsenten tunnistaminen o nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen o lausetyypit o sanojen johtamisen pääperiaatteet o välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause, virke, sidoksisuus erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero, puhutun kielen vaihtelu suomi maailman kielten joukossa Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin Kertomusperinne, kirjallisuus ja viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut, kaunokirjalliset otteet sekä kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta 60


tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen, kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen sekä perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana merkityksen päättely asiayhteydestä suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen oman kielitaidon arviointi

61


7.2.4. Suomi viittomakielisille Suomi viittomakielisille -opetuksen yleisenä tavoitteena on oppilaan kielellisen kehityksen tukeminen siten, että oppilas saavuttaa mahdollisimman korkeatasoisen kaksikielisyyden, jonka varassa voi opiskella ja toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä. Tavoitteena on lisäksi, että oppilas on kiinnostunut suomen kielestä, siihen perustuvasta vuorovaikutuksesta ja monipuolisesta viestinnästä Tavoitteena on myös, että hän käyttää suomen kieltä tiedonhankinnan ja itseilmaisun välineenä kehittäen aktiivisen viestijän ja lukijan taitojaan osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Tarkoituksena on, että oppilas oppii vertaamaan suomen kielen ja viittomakielen rakennetta ja ilmaisutapoja sekä nauttii suomenkielisen kirjallisuuden lukemisesta ja saa runsaasti virikkeitä siitä. Opetuksessa käytettävät tekstit ja kirjallisuus valitaan siten, että oppilas saa tietoa myös viittomakielisestä yhteisöstä, sen historiasta ja perinteistä. Viittomakielisen oppilaan suomen kielen opetuksen osa-alueet ovat lukeminen, kirjoittaminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjallisuus sekä mahdollisuuksien mukaan puhuminen. Pääpaino opetuksessa on kirjoitetussa suomen kielessä. Opetuksen yksilöllisten tavoitteiden valintaan vaikuttavat oppilaan kielellinen tausta, viittomakielen ja suomen kielen taitotaso, oppimisvalmiudet ja kuulon taso. Viittomakieli äidinkielenä ja suomi viittomakielisille -oppimäärät sisältävät osin samankaltaisia keskeisiä kielen oppimisen ja viestinnän sisältöjä. Oppimäärät tukevat toisiaan ja syventävät äidinkielen oppimista ja kaksikielisyyttä sekä toimivat pohjana muiden kielten oppimiselle.

Vuosiluokat 1-2 Opetuksen pääpaino on suomen kielen perustaitojen oppimisessa, jonka pohjalta lähdetään rakentamaan kielellistä taitoa suomen kielessä. Tavoitteena on rohkaista oppilasta käyttämään jo osaamaansa ja koulussa oppimaansa suomen kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Vuosiluokat 3−5 Opetuksessa painotetaan suomen kielen käyttöä tietojen ja taitojen hankkimisen sekä itseilmaisun välineenä. Opetuksen tavoitteena on myös oppia suomen kielen käyttö- ja tyylisäännöt erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa. Vuosiluokat 6−9 Opetuksessa painotetaan suomen kielen tietojen ja taitojen kehittämistä sekä syventämistä, kielen rakenteiden ja kirjallisen ilmaisun hallintaa siten, että oppilas kykenee toimimaan tasavertaisena jäsenenä suomenkielisissä yhteisössä.

TAVOITTEET Suomi viittomakielisille -oppimäärä voidaan muodostaa joko suomi äidinkielenä- tai suomi toisena kielenä -oppimäärässä määritellyistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta suomi viittomakielisille on laadittu. Suomi viittomakielisille –oppimäärä laaditaan painottaen erityisesti seuraavia tavoitteita ja sisältöjä: 62


suomen kielen luonteva käyttäminen erilaisissa oppimis-, tiedonhankinta- ja viestintätilanteissa suomen kielen ja viittomakielen sanaston ja kieliopillisten rakenteiden sekä suomalaisen viittomakielen viittomiston ja kieliopillisten rakenteiden yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien havainnoiminen ja tiedostaminen suomenkielisen ja viittomakielisen kulttuurin yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien havainnoiminen ja tiedostaminen suomenkielisessä kulttuurissa toimiminen sekä viittomakielisen ja suomenkielisen kulttuurin juurien ymmärtäminen ja arvostaminen kirjoitetun ja puhutun kielen sekä yleiskielen ja arkikielen keskeisimpien erojen tunteminen eri oppiaineiden ja yleisiä aihepiirejä käsittelevien tekstien ymmärtäminen itsenäinen lukeminen ja tarkoitukseen sopivan kirjallisuuden valitseminen sekä kirjallisuuden avulla kielitaidon kehittäminen monipuolisten tekstien tuottaminen eri käyttötarkoituksiin erilaisten viestintävälineiden monipuolinen hyödyntäminen suomenkielisessä viestinnässä sekä kunkin viestintävälineen ja -tilanteen keskeisimpien kielenkäyttö- ja tyylisääntöjen huomioiminen tulkattuihin viestintätilanteisiin liittyvien kielellisten ja vuorovaikutuksellisten prosessien ymmärtäminen suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevan kielellisen tilanteen tunteminen, äidinkielen, kaksi- ja monikielisyyden sekä monikulttuurisuuden merkityksen ymmärtäminen oman identiteetin kannalta

KESKEISET SISÄLLÖT suomen kielen käyttöön rohkaiseminen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa suomen kielen sanaston ja ilmaisutapojen hallinnan laajentaminen suomen kielen kielioppiin perehtyminen kirjoitetun, puhutun ja viitotun kielimuodon vertaileminen kirjakielisen, yleiskielisen ja puhekielisen kielimuodon vertaileminen erilaisiin teksteihin ja kirjallisuuteen tutustuminen tekstien tuottaminen erilaisiin käyttötarkoituksiin viestintävälineiden käytön monipuolinen harjoitteleminen suomenkielisten muistiinpanojen ja käsikirjoitusten käyttäminen viittomakielisten esitysten valmistelussa suomalaiseen ja suomenkieliseen tapa- ja perinnekulttuuriin perehtyminen sekä sen vertaaminen viittomakielisen yhteisön tapa- ja perinnekulttuuriin

Arjen taidot - kirjasto - kulttuuripalveluihin tutustuminen (esim. teatteri, konsertit) - virastoasiointi (pankki, posti, Kela) - lomakkeiden täyttäminen - ajankohtaisten uutisten seuraaminen ja niistä keskustelu (medialukutaito) - viikonlopun tai loman kuulumisten vaihtaminen (kertominen ja toisten kuunteleminen, tilanteeseen sopivan kielen käyttäminen) - vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen (esim. puhelinkeskustelut) - viittomakielisen sanaston harjoittelu yhteistyössä kuntoutuksen, oppilaskodin ja kodin kanssa

63


7.3. Vieraat kielet Tervaväylän koulussa A-kieli on ensisijaisesti englanti. Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

7.3.1. Englanti A-kielenä A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. Akielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Vuosiluokat 3−6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET Kielitaito perustietojen kertominen itsestä ja lähipiiristä kohdekielellä viestiminen yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön ymmärtäminen tilanneyhteyden tukemana lyhyen viestin kirjoittaminen tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkielämään liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot kohdekulttuurin tunteminen ja alustava tutustuminen kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin kohdekulttuurin edustajien kanssa viestiminen jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat vastuullinen ja yritteliäs toimiminen kielenoppimistilanteissa pari- ja pienryhmätilanteiden hyödyntäminen kielen opiskelussa oppikirjan, sanakirjan ja muiden tiedonhankintavälineiden itsenäinen käyttäminen uusien sanojen ja rakenteiden käyttäminen omissa tuotoksissa omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen kielen opiskelijana sekä työskentelyn ja kielitaidon arvioiminen suhteessa tavoitteisiin

64


KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja sanattomaan viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Vuosiluokat 7−9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

TAVOITTEET Kielitaito pääajatusten ja keskeisten yksityiskohtien ymmärtäminen myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista selviytyminen kertominen suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia joidenkin keskeisten englannin kielen eri varianttien erojen tiedostaminen Kulttuuritaidot kohdekulttuurin tunteminen ja ymmärtäminen omaa kulttuuritaustaa vasten kohdekulttuurissa viestiminen ja toimiminen hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa arvojen kulttuurisidonnaisuuden tiedostaminen Opiskelustrategiat erilaisten työtapojen ja opiskelustrategioiden käyttäminen ja äidinkielessä opitun hyödyntäminen 65


tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa ja viestinnässä pienimuotoisten projektitöiden tekeminen itsenäisesti tai ryhmässä oman työskentelyn ja kielitaidon eri alueiden arvioiminen suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa työskentelytapojen muuttaminen

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

Arjen taidot - small talk - tervehdysten, ruokailusanaston ja kohteliaisuuksien harjoittelu draaman keinoin - Irish music societyn hyödyntäminen - laulut - kansainvälinen tai kotimainen yhteistyö englanniksi (sähköposti, msn, skype, facebook yms.) - nettikaupassa asiointi, hintavertailu - tuoteselosteiden tutkiminen, arkipäivän sanaston etsiminen kulutustavaroista

66


7.3.2. Ruotsi B-kielenä (B1) Vuosiluokat 7−9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

TAVOITTEET Kielitaito perustietojen kertominen itsestä ja lähipiiristä ruotsin kielellä viestiminen yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön ymmärtäminen tilanneyhteyden tukemana lyhyen viestin kirjoittaminen tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkielämään liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja muun pohjoismaisen elämänmuodon ymmärtäminen ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa viestiminen jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat erilaisten kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaiden työtapojen käyttäminen oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen sekä kielitaidon puutteiden korvaaminen käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita oman työskentelyn ja kielitaidon eri alueiden arvioiminen suhteessa tavoitteisiin

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajan vietto koulu ja oppilastoverit sekä opettajat matkustaminen asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet keskeisin verbioppi substantiivien ja adjektiivien taivutus keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi 67


vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö Mikäli oppilaista muodostuu tarkoituksenmukainen ryhmä, voidaan valinnaisen kielen (A2, B2) opetus järjestää.

Arjen taidot - small talk - tervehdysten, ruokailusanaston ja kohteliaisuuksien harjoittelu draaman keinoin - opintoretki Ruotsiin (esim. Haaparanta, Luulaja), tutustuminen kohteeseen etukäteen, ruoka-annoksen tilaaminen - yhteistyö Svenska Privatskolanin kanssa - laulaminen ruotsiksi - nettikaupoissa asiointi, hintavertailut - tuoteselosteiden tutkiminen, arkipäivän sanaston opettelu kulutustavaroista

68


7.4. Matematiikka

TAVOITTEET matemaattisen ajattelun kehittyminen ja syventyminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden oppiminen opittujen matemaattisten taitojen käytäntöön soveltaminen

SISÄLLÖT Vuosiluokat 1-2 Luvut ja laskutoimitukset o lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukualueella 0-1000 o lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu ja järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen havainnollistavin välinein o kymmenjärjestelmä o yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0-1000 o yhteen- ja vähennyslaskujen allekkainlasku: muistinumero ja lainaaminen o kertolaskua ja kertotauluja o kertolaskun vaihdannaisuus o jakolaskua havainnollistavilla välineillä o laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla o murtoluvun käsite havainnollistavin välinein Algebra o yhtälön puuttuvan luvun ratkaiseminen kuva- ja/tai laskuvihjeen avulla o lukujonot Geometria o ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu o monikanavainen geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen o kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen o geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma o kaksiulotteisuus: ympyrät, kolmiot, neli-, viisi- ja kuusikulmiot o kolmiulotteisuus: pallo, särmiö, lieriö, kartio ja muut kappaleet o yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen o mittaamisen periaate o pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja raha o mittavälineiden käyttö o tärkeimmät mittayksiköt o mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot o yksinkertaiset taulukot ja diagrammit o koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina Arjen taidot o rahan käyttö maksuvälineenä

69


Vuosiluokat 3-5 Luvut ja laskutoimitukset o kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen o tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla o lukujen luokittelua ja järjestämistä o kertolaskua o sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus o laskualgoritmeja ja päässälaskua o murtoluvun käsite ja murtolukujen muunnokset o desimaaliluvun käsite o murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys o murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla o laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen o sulkeiden käyttö o negatiivisen kokonaisluvun käsite o erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebra o lausekkeen käsite o lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen o säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia o yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Geometria o suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava o peilauksia suoran ja pisteen suhteen o symmetria o yhtenevyys konkreetein välinein o ympyrä ja sen osia o yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat o kulman mitta ja kulmien luokittelu o erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu o piiri ja pinta-ala o kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen o mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen o mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista o mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys o tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen o koordinaatisto o yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen o keskiarvon käsite ja laskeminen o tietojen luokittelu ja järjestäminen o moodin eli tyyppiarvon ja mediaanin eli keskimmäisen arvon käsitteiden pohjustaminen o kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä

Vuosiluokat 6-9 Ajattelun taidot ja menetelmät o loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä o vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö o matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen 70


o todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen ja suora todistus o kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä o ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä o matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset o peruslaskutoimitusten varmentaminen o luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja reaaliluvut o vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku o aikalaskut ja aikaväli o alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin ja lukujen jaollisuussääntöjä o murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna o kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla o lausekkeiden sieventäminen o suhde ja verrannollisuus o prosenttikäsitteen vahvistaminen ja prosenttilasku o pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö o potenssi, eksponenttina kokonaisluku o juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra o lauseke ja sen sieventäminen o potenssilauseke ja sen sieventäminen o polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku o muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen o yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko o ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen o vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen o verranto o yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti o lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot o riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla o funktion käsite o lukuparin esittäminen koordinaatistossa o yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon o funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen o lineaarinen funktio o suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria o kulmien välisiä yhteyksiä o kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä o säännölliset monikulmiot o ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä o tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen o kappaleiden nimeäminen ja luokittelu o kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen o yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys o geometrista konstruointia o yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa o Pythagoraan lause o kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä 71


o trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot o todennäköisyyden käsite o frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi o keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen o hajonnan käsite o diagrammien tulkinta o tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Arjen taidot - kaupassakäynti ja kauppaleikit (rahan käyttö, hintavertailut) - rahan arvo ja järkevä käyttäminen - kuluttajatietous (taloudellisuus) - kellon käyttäminen arjessa (esim. tv-ohjelmat) - erilaiset mittaamiset (esim. oma pituus ja paino) - lämpömittarin tarkasteleminen - arjen taulukot ja diagrammit

72


7.5. Ympäristö- ja luonnontieto

Vuosiluokat 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa korostuu kokemuksellisuus ja elämyksellisyys sekä tutkiva ote.

TAVOITTEET ympäristössä turvallisesti toimiminen annettujen ohjeiden noudattaminen koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä oman lähiseudun luonnon ja rakennetun ympäristön tunteminen sekä niissä tapahtuvien muutosten havaitseminen oman kotiseudun hahmottaminen osana Suomea ja Pohjoismaita tiedon hankkiminen luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä havaintojen tekeminen eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä havaintojen kuvaileminen, vertaileminen ja luokittelu yksinkertaisten luonnontieteellisten kokeiden tekeminen yksinkertaisten karttojen lukeminen ja laatiminen sekä kartaston käyttäminen ympäristön ja sen ilmiöihin liittyvien tietojen esittäminen eri tavoin ympäristön ilmiöihin ja kohteisiin liittyvien käsitteiden käyttäminen, kuvaaminen ja selittäminen luonnonsuojelu ja energiavarojen säästäminen psyykkinen ja fyysinen itsetuntemus, itsensä ja muiden arvostaminen ja sosiaalinen osaaminen terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyvien käsitteiden, sanaston ja toimintatapojen hallinta terveyttä edistävien valintojen tekeminen

KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja luonto eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheita ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oma lähiympäristö vuorokauden- ja vuodenajat maaston keskeiset piirteet ja kartta kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana 73


Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu lämpöön liittyviä ilmiöitä ja lämmön lähteitä yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen oman koulun turvallisuus liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sopimukset ja säännöt hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen

Arjen taidot - ympäristö- ja luonnontiedon opetus on pitkälti arjen taitojen opettamista; opetettavat asiat tulee sitoa arkielämään - retket - liikkuminen välitunneilla ulkona ja sisällä - liikkumisen harjoittelu lähiympäristössä sekä erilaisissa maastoissa (metsä, suo) - julkisten kulkuvälineiden käytön opetteleminen - koulun ja yhteiskunnan yleiset säännöt - vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen - palo- ja liikenneturvallisuus, kotiympäristön turvallisuus - kierrätys koulun arjessa mukana jo pienillä oppilailla, ruokalassa roskien lajittelun opetteleminen, luokassa oikea paperinlajittelun opetteleminen, retkillä roskien oikea hävittäminen ja eväiden pakkaaminen mahdollisimman ekologisesti - marjastaminen/sienestäminen, saadusta sadosta leipominen ja/tai säilöminen - kasvien kasvattaminen ja saadusta sadosta ruuan ja leivonnaisten valmistaminen - luonnonsuojelu - oma puhtaus (suupielet, tahrattomat vaatteet) - apuvälineiden puhdistaminen ja puhtaus (silmälasit, pyörätuoli, kuulolaitteen korvakappale)

74


7.6. Biologia ja maantieto

Vuosiluokat 5–6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.

TAVOITTEET eliölajien, niiden rakenteiden, elämän ja elinympäristöihinsä sopeutumisen tunteminen eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen eliöiden luokittelu luonnossa liikkuminen sekä luonnon tutkiminen ja havainnointi maastossa sen ymmärtäminen, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta ympäristölukutaidon kehittäminen, ympäristöystävällinen toiminta, lähiympäristöstä huolehtiminen ja luonnon suojeleminen perusasioiden tietäminen ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista kasvun ja kehityksen arvostaminen jokaisen henkilökohtaisena prosessina, murrosiän tunnuspiirteiden tunnistaminen sekä ihmisen seksuaalisuuden ymmärtäminen kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien kysymyksien pohtiminen vastuun ottaminen omista teoista sekä toisten huomioonottaminen karttojen laatiminen ja tuottaminen sekä tilastojen, diagrammien, kuvien ja sähköisten viestimien käyttäminen maantieteellisen tiedon lähteinä maailmankartan hahmottaminen ja sen keskeisen nimistön tunteminen sen ymmärtäminen, että ihmisen toiminta riippuu ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin perehtyminen myönteisen suhtautumisen oppiminen vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin sekä niiden arvostamisen oppiminen

KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

75


Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Eurooppa osana maailmaa Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

76


7.6.1. Biologia

Vuosiluokat 7–9 Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen.

TAVOITTEET biologialle ominaisten käsitteiden, tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmien käyttäminen elämän perusilmiöiden kuvaaminen eliölajien tunnistaminen ja luonnon monimuotoisuuden arvostaminen sekä myönteinen suhtautuminen luonnon vaalimiseen ekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteiden tunteminen sekä kasvien kasvattamisesta kiinnostuminen ihmisen perusrakenteen ja keskeisien elintoimintojen tunnistaminen sekä seksuaalisuuden biologisen perustan ymmärtäminen perinnöllisyyteen liittyvien keskeisien käsitteiden tunteminen kotiseudun ympäristömuutoksien tunnistaminen, niiden syiden pohtiminen ja ongelmien ratkaisumahdollisuuksien esittäminen ympäristönsuojelun keskeisten tavoitteiden ymmärtäminen luonnonvarojen kestävän käytön periaatteiden ymmärtäminen

KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Ihminen ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen 77


Arjen taidot - kalastaminen, ruokakalat - kasvien kasvatus ja hoito: yrtit, viherkasvit, vihannekset, sipulikukat esim. jouluna - omasta hygieniasta huolehtiminen - terveyden ylläpito - sairaudenhoito: lääkkeet, miksi ne auttavat - kierrättäminen: tavaroiden uusiokäyttö, tuunaus ja korjaus, esim. omat vaatteet sekä pakkausmateriaalit ja viisaat ostokset - ympäristömerkkien tunnistaminen ostettavista tuotteista - kotimaisuuden ekologisuus

78


7.6.2. Maantieto

Vuosiluokat 7–9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnon ympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetus ohjaa oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

TAVOITTEET fyysisten karttojen ja teemakarttojen käyttäminen ja tulkitseminen sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden käyttäminen (esim. diagrammit, tilastot, ilmakuvat, satelliittikuvat, valokuvat, kirjallisuus, uutislähteet sekä sähköiset viestimet) alueiden sijainnin ja paikkojen välisten etäisyyksien määritteleminen planetaarisuuden vaikutusten ymmärtäminen maapallolla maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen ymmärtäminen maisemassa luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikuksen ymmärtäminen Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa niiden syiden tietäminen, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista eri kulttuurien piirteiden tunnistaminen myönteinen suhtautuminen vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin Suomen luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tunteminen ja arvostaminen sekä oman alueellisen identiteetin hahmottaminen sen tietäminen, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen maailmanlaajuisten ympäristö- ja kehityskysymyksiin liittyvien uutisien ymmärtäminen ja kriittinen arviointi kestävän kehityksen mukaisesti toimiminen

KESKEISET SISÄLLÖT Maa – ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu Eurooppa Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus

79


Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana

Arjen taidot - erilaiset juhlat ja perinteet - erilaisten karttojen käyttö, esim. puhelinluettelot, linja-autokartat - sääkartat lehdistä, uutisista - lomat, ostotottumukset

80


7.7. Fysiikka ja kemia Vuosiluokat 5–6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

TAVOITTEET havaintojen ja mittausten tekeminen, tiedon etsiminen tutkittavasta kohteesta sekä tiedon luotettavuuden pohtiminen johtopäätösten tekeminen havainnoista ja mittauksista sekä luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyvien syy-seuraussuhteiden tunnistaminen yksinkertaisten luonnontieteellisten kokeiden tekeminen, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia fysiikan ja kemian alaan kuuluvien käsitteiden käyttäminen päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden ymmärtäminen

KESKEISET SISÄLLÖT Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa sekä niiden haitat

81


7.7.1. Fysiikka

Vuosiluokat 7–9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn taitoja. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

TAVOITTEET havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekeminen, vertailu ja luokittelu, hypoteesin esittäminen ja sen testaaminen sekä tulosten käsitteleminen, esittäminen ja tulkitseminen myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen luonnontieteellisen tutkimuksen suunnitteleminen ja tekeminen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia yksinkertaisten mallien muodostaminen ja käyttäminen ilmiöiden selittämisessä sekä yleistyksien tekeminen ja tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuuden arvioiminen tarkoituksenmukaisten käsitteiden, suureiden ja yksiköiden käyttäminen fysikaalisten ilmiöiden ja teknologiaan kuuluvien asioiden kuvaamisessa eri lähteistä hankitun tiedon luotettavuuden arvioiminen erilaisten graafisten ja algebrallisten mallien käyttäminen ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa luonnonilmiöiden ja prosessien ja niissä tapahtuvien energiamuutosten, erilaisten luonnon rakenteiden ja rakenneosien vuorovaikutuksien tunteminen sekä ilmiöiden syyseuraussuhteiden ymmärtäminen

KESKEISET SISÄLLÖT Liike ja voima vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Värähdys- ja aaltoliike erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen ja niihin liittyvät ominaisuudet sekä suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita 82


Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt, niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen sekä lämpö energiamuotona Sähkö kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen

Arjen taidot - apuvälineiden (liikkuminen, pöytätaso) mekaniikkaan tutustuminen - kodin sähkölaitteiden käyttäminen ja turvallisuus

83


7.7.2. Kemia

Vuosiluokat 7–9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia ymmärtää kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kokeellisen työskentelyn taitoja.

TAVOITTEET luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisten tutkimusmenetelmien, myös tieto- ja viestintätekniikan, käyttäminen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arvioiminen luonnontieteellisen tutkimuksen tekeminen sekä tulosten tulkitseminen ja esittäminen aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyvät prosessit sekä niiden merkitys luonnolle ja ympäristölle aineiden ominaisuuksia kuvaavien fysikaalisten ja kemiallisten käsitteiden tunteminen ja käyttäminen aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavat käsitteet ja mallit kemiallisten reaktioiden kuvaileminen ja mallintaminen reaktioyhtälöiden avulla omien tietojen soveltaminen käytännön tilanteissa ja valinnoissa kemian ilmiöiden ja sovellusten merkitys ihmiselle ja yhteiskunnalle

KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi ilmakehän aineet sekä niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä Raaka-aineet ja tuotteet tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet, yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla 84


Elollinen luonto ja yhteiskunta fotosynteesi ja palaminen sekä energialähteet orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesuaineet ja kosmeettiset aineet sekä tekstiilit

Arjen taidot - pesuaineiden pH-arvon merkityksen ymmärtäminen siivoamisessa - tuotteiden koostumuksen ymmärtäminen ja merkitys ostopäätöksessä (esim. rasvat) - arkiruuan koostumuksen ja ravintosisällön ymmärtäminen esimerkiksi kouluruuassa

85


7.8. Terveystieto Vuosiluokat 7−9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto -oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa ja vuosiluokilla 7-9 itsenäisenä oppiaineena. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

TAVOITTEET ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteiden tunteminen nuoruuden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ymmärtäminen yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ymmärtäminen ihmisten hyvinvoinnissa itsensä ja ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyvien arvojen ja näkemysten ymmärtäminen terveyttä edistävien ja sairauksia aiheuttavien keskeisten tekijöiden havainnoiminen sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien valintojen tunnistaminen ja pohtiminen itsestä ja ympäristöstä huolehtiminen, ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen tunnistaminen sekä tarkoituksenmukainen toimiminen terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeiden selviytymistaitojen tunnistaminen, ymmärtäminen ja kehittäminen ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkityksen arvioiminen turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteiden ja tiedonhankintamenetelmien käyttäminen sekä niiden hyödyntäminen terveyden edistämiseksi sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen ymmärtäminen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä liikunnan merkityksen ymmärtäminen terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä

KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino 86


sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen sekä niihin liittyvät arvot ja normit tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen sekä itsehoito liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet sekä tapaturmat ja ensiapu Voimavarat ja selviytymisen taidot terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana sekä henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot sekä vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset sekä kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit ympäristö ja terveys, työhyvinvointi sekä kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut sekä kansalaisjärjestöjen työ lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

Arjen taidot - henkilökohtainen hygienia - omasta ulkonäöstä, siisteydestä huolehtiminen (kosmetologin/kampaajan vierailut) - terveellisen ravinnon merkitys jokapäiväiseen jaksamiseen - työn ja levon rytmi, päivittäiset rutiinit ja niiden merkitys hyvinvointiin - henkilökohtaisen tilantarpeen tunnistaminen ja kunnioittaminen - hyötyliikunta

87


7.9. Uskonto

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana tekijänä. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia.

7.9.1. Evankelisluterilainen uskonto Vuosiluokat 1−5 TAVOITTEET pyhän ulottuvuuden ymmärtäminen uskonnon vaikutuksen havaitseminen omassa ja muiden elämässä Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuminen Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin tutustuminen kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden ymmärtäminen luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuminen muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin tutustuminen eettisten asioiden pohtiminen, omien tunteiden ja kokemusten jakaminen sekä kristillisen etiikan soveltaminen

KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia alku- ja patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset Isä meidän –rukous

88


Eettisyyteen kasvaminen ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä seurakunta oppilaan elämässä kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä Vuosiluokat 6−9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä.

TAVOITTEET maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkityksen ymmärtäminen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyminen Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyminen kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen perehtyminen tutustuminen keskeisiin maailmanuskontoihin eri tavoin uskovien ja ajattelevien ihmisten kunnioittaminen eettisen ajattelun peruskäsitteiden ja kristillisen etiikan perusteiden tunteminen sekä niiden soveltaminen eettiseen pohdintaan ja toimintaan

KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

89


Raamattu Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen (erityisesti luterilainen) usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys sekä kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämän, ympäristön ja yhteiskunnan muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

Arjen taidot - oman seurakunnan toimintaan tutustuminen

90


7.9.2. Ortodoksinen uskonto Vuosiluokat 1–5

TAVOITTEET ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja pyhyyden ulottuvuuden ymmärtäminen liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan perehtyminen uskonopin peruskysymyksiin tutustuminen Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan perehtyminen Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevien eettisten kysymysten pohtiminen muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin tutustuminen

KESKEISET SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset pyhät ajat ja kirkkovuoden juhlat oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö luostarien toiminta kirkollisia järjestöjä lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä Raamattu pyhänä kirjana alkukertomukset ja patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous evankeliumien kirjoittajat ylösnousemus ja uusi elämä Uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

91


Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet pelastus ja iankaikkinen elämä kirkko ja seurakunta kymmenen käskyn etiikka

Vuosiluokat 6–9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä.

TAVOITTEET ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja syventäminen sekä pyhyyden ulottuvuuden ymmärtäminen liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen perehtyminen maailmankatsomuksen rakentumiseen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen sekä uskonnon ja katsomuksen merkityksen ymmärtäminen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyminen Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana eettisen ajattelun peruskäsitteiden ja ortodoksisen etiikan perusteiden tunteminen sekä niiden soveltaminen eettisessä pohdinnassa ja toiminnassa tutustuminen keskeisiin maailmanuskontoihin eri tavoin uskovien ja ajattelevien ihmisten arvostaminen

KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Profeetat, kuninkaiden aika ja psalmit Apostolien teot Kirkkohistoria kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat ja ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historia Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

92


Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki uskonopin keskeiset kohdat Etiikka ortodoksinen ihmisk채sitys eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen Vuorisaarnan etiikka

Arjen taidot - oman seurakunnan toimintaan tutustuminen

93


7.9.3. Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.

94


7.10. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Vuosiluokat 1−5 TAVOITTEET oman identiteetin ja elämänkatsomuksen etsiminen ja rakentaminen arvostelukyvyn ja eettisen toiminnan kehittäminen ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin tutustuminen vastuun kantaminen itsestä, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustuminen lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin

KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen sekä ihmisen hyvyys ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä sekä rikkaus ja köyhyys maailmassa ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus sekä suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi sekä vastuu ja vapaus elämässä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka olen ja mitä osaan sekä elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt sekä maailman kulttuuriperintö elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys sekä erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Yhteisö ja ihmisoikeudet yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus sekä kultainen sääntö lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus sekä ihmisoikeudet tasa-arvo ja rauha, demokratia sekä tulevaisuuden maailma etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus sekä oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja 95


Ihminen ja maailma ympäristö ja luonto, eloton ja elävä sekä kauneus luonnossa elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja sekä syntymä, elämä ja kuolema luonnossa luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä sekä maailmanperintö ja ympäristö Vuosiluokat 6−9 Opetuksen ydintehtävänä on oppilaan elämänkatsomuksen ja maailmankuvan ymmärryksen syventäminen. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot.

TAVOITTEET oman identiteetin ja elämänkatsomuksen etsiminen ja rakentaminen arvostelukyvyn ja eettisen toiminnan kehittäminen ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin omaksuminen ja sisäistäminen vastuun kantaminen itsestä, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustuminen lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen laajentaminen tutustuminen eri kulttuurien arvoihin, uskomusjärjestelmiin ja elämänkatsomuksellisiin ratkaisuihin sekä niiden taustoihin arvioida tieteiden vaikutusta elämäntapaamme

KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena ja kestävä kehitys Katsomusten maailma katsomusten historiaa ja katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus sekä luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus sekä oma elämänkatsomus Kulttuuri kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri sekä suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä sekä nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka ja ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä 96


Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus sekä maailmanperintö oma tulevaisuus ja toimiminen tulevaisuuden hyväksi

Arjen taidot - kansalaisjärjestöihin perehtyminen

97


7.11. Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

Vuosiluokat 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

TAVOITTEET ymmärtää, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtää erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin käyttää oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistaa muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa kuvailla muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään tunnistaa esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittää muutoksille syitä

KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään Keskiaika uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia

98


Uuden ajan murros eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800luvulle saakka: jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri kaupankäynnin kehitys kulttuurin kehitys liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys väestössä tapahtuneet muutokset

Vuosiluokat 7–9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

TAVOITTEET oppia hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa oppia käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta oppia ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin oppia selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia oppia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa

KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate elämää 1800-luvun Suomessa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään kaupungistuminen

99


Murrosten aika Suomessa sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Laman ja totalitarismin aika maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin sekä siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty sekä sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys globalisaatio Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri tasa-arvoisuuden kehitys kulttuurin kehitys teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

Arjen taidot - omaan sukupuuhun perehtyminen - oman suvun lähihistoriaan perehtyminen

100


7.12. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

Vuosiluokat 7–9 TAVOITTEET käsitys yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppia hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana julkisten palvelujen tunteminen saada valmiuksia työnteon kunnioittamiseen yrittäjyyden perusteiden oppiminen yrittäjyyden merkityksen ymmärtäminen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä ymmärrys yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksista kansalaisten elämään yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta kiinnostuminen oppia toimimaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana sekä oman osaamisen tarkastelu ja kehittäminen tekojensa oikeudellisten seuraamuksien tarkastelu

KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

101


Taloudenpito yksityisen taloudenpidon periaatteet työnteko ja yrittäjyys Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus

Arjen taidot - retket - liikkuminen välitunneilla ulkona ja sisällä - liikkumisen harjoittelu lähiympäristössä sekä erilaisissa maastoissa (metsä, suo) - julkisten kuluvälineiden käytön opetteleminen - koulun ja yhteiskunnan yleiset säännöt - vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen

102


7.13. Musiikki Vuosiluokat 1–4 Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia moninaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEET oman äänen luonteva käyttö itseilmaisu laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin ääniympäristön ja musiikin kuunteleminen ja havainnoiminen keskittyneesti ja aktiivisesti musiikin eri elementtien käyttäminen musiikillisen keksinnän aineksina musiikillisen maailman monimuotoisuuden ymmärtäminen vastuullinen toimiminen musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana

KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen (laululeikit) lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia yhteissoittoa (keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimilla) monipuolisen musiikin kuuntelua sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin musiikin elementit (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) suomalaiseen sekä muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin, eri aikakausiin ja eri musiikin lajeihin tutustuminen

Vuosiluokat 5–9 5.–9. -luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

TAVOITTEET musisoivan ryhmän jäsenenä toimiminen musiikillisen ilmaisun eri alueilla erilaisten ääniympäristöjen kriittinen tarkastelu ja arviointi musiikin eri lajien ja tyylien tuntemuksen laajentaminen ja syventäminen musiikin elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) ilmaisevien käsitteiden ja niiden merkintöjen käyttäminen sekä niiden tehtävän ymmärtäminen musiikin rakentumisessa luovan suhteen rakentaminen musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin

103


KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäytön ja ääni-ilmaisun harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa yhteissoittoharjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

Arjen taidot - musiikkitallenteiden kuunteleminen ja hankkiminen - konserteissa käyminen - kuulon suojeleminen: kuunteluvoimakkuus, korvatulpat, tinnitus

104


7.14. Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuurien visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin.

Vuosiluokat 1–4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti eri aistien ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

TAVOITTEET kuvallisessa ilmaisussa tarvittavat taidot ja tiedot: havaintojen teko, mielikuvien prosessointi, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taidot, esteettisten valintojen teko ja niiden perustelu sekä omien tavoitteiden asettelu kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taidot materiaalin tuntemus ja tarkoituksenmukainen käyttö välineiden vastuullinen käsittely ja huolto omien ja toisten tekemien kuvien tarkastelu ja niistä keskustelu kuvataiteen peruskäsitteiden käyttö erilaisten näkemysten arvostaminen oman kulttuurin sekä vieraiden kulttuurien kuvallisen perinteen, nykytaiteen, suomalaisen rakennusperinteen sekä oman kotipaikkakunnan tärkeiden rakennusten ja luonnonympäristön, arkkitehtuurin ja muotoilun tunteminen ympäristön esteettisten arvojen, viihtyisyyden ja toimivuuden arvioiminen eri medioiden merkitysten tarkastelu omassa elämässä kuvallisen viestinnän välineiden käyttö todellisen ja kuvitteellisen maailman erojen ymmärtäminen

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva 105


kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista taidekuvien tarkastelua omia kuvia tekemällä ja keskustelemalla kuvista Suomen kultakauden mestareihin tutustuminen, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista sekä niiden kuvaamista, ympäristön muutosten tunnistamista esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen Vuosiluokat 5−9 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 5−9 painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla.

TAVOITTEET kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisten ilmaisutapojen, materiaalien, tekniikoiden ja työvälineiden tunteminen ja tarkoituksenmukainen käyttö ja huolto omista ajatuksista, havainnoista, mielikuvista ja tunteiden kuvallisesta ilmaisemisesta nauttiminen oman ja toisten kuvallisen ilmaisun ja työtapojen arvioiminen (sisällölliset, kuvalliset ja tekniset ratkaisut) kuvataiteen keskeisten käsitteiden käyttäminen kulttuuripalvelujen ja sähköisten viestinten hyödyntäminen oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinojen tunteminen kuvaviestinnän välineiden käyttäminen omien ajatusten ilmaisemisessa mediassa taiteen, kuvaviestinnän ja ympäristön tarkasteleminen sekä arvioiminen esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta itsenäinen ja ryhmän jäsenenä työskentely kuvataiteen projekteissa

106


KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista, tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta, videokuvausta tai digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia

Arjen taidot - taidemuseokäynnit - galleria-, työpaja- ja näyttelykäynnit - tilataidetta koululle - juhlien koristelut - oman huoneen/kodin sisustussuunnittelua

107


7.15. Käsityö

Vuosiluokat 1–4 Vuosiluokilla 1-4 käsityön opetuksessa on keskeistä perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin. Oppilasta ohjataan suunnittelussa ja toteuttamisessa mahdollisimman itsenäiseen työskentelyyn. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille teknisessä ja tekstiilityössä.

TAVOITTEET käsityöhön liittyvien käsitteiden tunteminen erilaisten materiaalien, työvälineiden ja menetelmien käyttäminen turvallinen työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttäminen käsityön perustekniikat ja tuotesuunnittelu avaruudellinen hahmottaminen suunnittelussa ja työskentelyssä tuotteiden esteettisten ominaisuuksien, värien ja muotojen huomioiminen arkipäivän käytännöllisten tuotteiden valmistaminen, huoltaminen ja korjaaminen vastuun ottaminen omasta esineympäristöstä ja tuotteiden elinkaaren huomioiminen tietoteknisten välineiden käyttö osana käsityöprosessia kokonaisen käsityöprosessin mahdollisimman itsenäinen hallitseminen arkielämän teknologiaan tutustuminen

KESKEISET SISÄLLÖT keskeiset tekstiili- ja teknisen työn materiaalit, työvälineet ja työtavat työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät oman työn suunnittelu ja toteuttaminen erilaisin menetelmin suomalaiseen ja oman alueen käsityöperinteeseen tutustuminen tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus materiaalien ja tuotteiden kierrätys sekä uudelleen käyttö Vuosiluokat 5−9 Vuosiluokilla 5−9 käsityön opetuksessa syvennetään ja kartutetaan oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että itsenäinen käsityöprosessi mahdollistuu. Oppilasta ohjataan luovaan suunnitteluun ja itsenäiseen työskentelyyn. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TAVOITTEET laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja esteettisten tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen eettisten, ekologisten ja taloudellisten arvojen huomioiminen työskentelyssä suomalaiseen ja soveltuvin osin muiden kansojen muotoiluun ja käsitöihin perehtyminen arkielämään liittyvään teknologiaan tutustuminen yritystoimintaan ja teollisiin tuotantoprosesseihin perehtyminen 108


KESKEISET SISÄLLÖT Käsityön yleiset sisällöt tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu o tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietoteknisten välineiden käyttö o erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin o erilaisten laitteiden toimintaperiaatteet, rakenteet, teknologiset käsitteet ja järjestelmät sekä niiden sovellukset Valmistaminen o teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden tarkoituksenmukainen käyttö o teknisen työn eri materiaalit ja valmistustekniikat o laiterakentelu o kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu o tekstiili- ja muotihistoria o tietotekniset sovellukset ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineenä o tekstiilituotteen mallintaminen kolmiulotteisesti o kaavoituksen perusteita o tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen o tekstiilityön perinteisten ja modernien työvälineiden ja koneiden tarkoituksenmukainen käyttö ja huolto o tekstiilityön eri materiaalit ja valmistustekniikat o tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

Arjen taidot - apuvälineiden huolto - kodin pienkoneiden huolto (esim. lampunvaihto, paristojen tai sulakkeiden vaihto) - omien vaatteiden korjaaminen (esim. paikkaus, napin ompeleminen, lahkeiden lyhentäminen) - tahrojen poistaminen vaatteista - oman polkupyörän tai mopon huoltaminen - oman huoneen tai kodin sisustuksen suunnitteleminen - kuulokojeesta ja silmälaseista huolehtiminen (peseminen, pariston vaihtaminen) - ilman lisääminen pyörätuolin renkaisiin

109


7.16. Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys fyysisen ja psyykkisen peruskunnon yllämpitämisessä. Liikunnanopetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Vuosiluokat 1−4 Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja sovelletusti ja oppilaan erityistarpeet huomioon ottaen. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

TAVOITTEET motoriset perustaidot (erityisesti rytmiikan kehittäminen) kehon hahmottaminen ja hallinta virikkeet liikunnan harrastamiseen hyvinvointia edistävät ja turvalliset liikuntatavat perusuimataito itsenäisen työskentelyn taitojen ja yhteistyötaitojen kehittyminen ilman keskinäisen kilpailun korostumista sovittujen ohjeiden mukaan toimiminen reilun pelin hengessä ympäristön ja tilan hahmottaminen

KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja luontoliikuntaa talviliikuntaa veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia liikunnallisia leikkejä 110


Vuosiluokat 5−9 Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.

TAVOITTEET kehon hahmottaminen ja hallinta motoriset perustaidot ja liikunnan lajitaidot liikunnan merkityksen ymmärtäminen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä toimintakyvyn kehittäminen ja tarkkaileminen uimataidon kehittyminen turvallinen ja asianmukainen toimiminen liikuntatilanteissa itsenäisesti ja ryhmässä toimiminen liikunnan harrastusympäristöihin tutustuminen myönteinen asenne liikuntaan ympäristön ja tilan hahmottaminen

KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia pallopelejä suunnistusta ja retkeilyä talviliikuntaa uintia ja vesipelastusta toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa (liikkuvuus ja notkeus) uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

Arjen taidot - pukeutuminen ja riisuminen sekä asianmukainen vaatetus - oikeiden varusteiden löytäminen ko. lajiin, varusteiden huoltaminen - liikkuminen lähiympäristössä (mm. liikennesäännöt eri tavoin liikkuville) - erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen, oman harrastuksen löytäminen - hyötyliikunta - suuntien opetteleminen lähiympäristössä liikkumalla, matkojen ja etäisyyksien arvioiminen (ympäristön ja tilan hahmottaminen) - kisareissut - ”penkkiurheilu” (pelien seuraaminen, urheilutapahtumissa käyminen)

111


7.17. Kotitalous Vuosiluokat 7−9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

TAVOITTEET hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen ymmärtäminen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta kotitalouden arjen hallinnan ja sen yhteyksien ymmärtäminen omien valintojen ja toiminnan kannalta ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvien perustehtävien tekeminen ja tarkoituksenmukaisten, turvallisten ja kestävän kehityksen mukaisten aineiden, välineiden ja työtapojen käyttäminen harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana toimiminen sekä kulutukseen liittyvien ongelmien tiedostaminen tavaroiden ja jätteiden kierrättäminen kotitalouksien toimintaan liittyvän kansallisen kulttuurin tiedostaminen kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomien mahdollisuuksien tunteminen

KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelu kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö 112


kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

Arjen taidot - kaupassa käynti (ostosten suunnittelu, rahankäyttö) - kaupassa toimiminen, taloudellisuus, ekologisuus (esim. oma kauppakassi mukaan) - lähiruuan merkitys - pöytätavat - uusiin makuihin tutustuminen - hygienia ruuan valmistuksessa - juhlien valmistelu ja toteutus - kodinkoneiden käytön opettelua (astianpesukone, pyykinpesukone, keittiön pienkoneet) - kotitaloustehtävissä tarvittaviin apuvälineisiin tutustuminen ja käytön harjoitteleminen - tiedostava kuluttaminen: mm. aterian hinnan laskeminen, hintavertailu - ruokaretket kahviloihin ja ravintoloihin

113


7.18. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

TAVOITTEET itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppiminen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen oppimisvalmiuksien kehittäminen, oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja avun etsiminen ongelmatilanteissa erilaisten oppimistyylien tunteminen opiskelutaitojen ja oman toiminnan arviointitaitojen kehittäminen tuen ja ohjauksen saaminen siirtyessä koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa tietojen etsimisen ja taitojen hankkimisen oppiminen opiskelua, elämää ja tulevaisuutta koskevia suunnitelmia ja valintoja varten hyödyntäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia päätöksentekotaitojen kehittäminen tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen ja arviointi myös muuttuvissa olosuhteissa tuen ja ohjauksen saaminen ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa tietojen hankkimaan oppiminen yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvaminen

Vuosiluokat 1–2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa tarvitessaan henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

Vuosiluokat 3–6 Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. 114


Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaat saavat tarvitessaan henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

Vuosiluokat 7–9 Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään luokkamuotoisena ohjauksena yksilöllisiin kysymyksiin syventyvänä henkilökohtaisena ohjauksena sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvana pienryhmäohjauksena työelämään tutustumisena Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin hänellä on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle järjestetään pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään opetus- ja työhallinnon ja muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas voi työelämään tutustumisjaksoilla hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.

Luokkamuotoinen ohjaus TAVOITTEET itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen kokonaiskäsityksen muodostaminen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista erilaisten opiskelumenetelmien ja tiedonhankintakanavien käyttämään oppiminen omien opiskelutaitojen arvioimaan oppiminen itselle sopivien opiskelustrategioiden kehittäminen Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteiden tunteminen jatko-opiskelumahdollisuuksiin liittyvän tiedon etsimään oppiminen työelämään ja eri ammattialoihin liittyvän perustiedon hankkiminen ulkomailla opiskeluun ja työntekoon liittyvän tiedon etsimään oppiminen

KESKEISET SISÄLLÖT itsetuntemus ja ammatillinen kehitys kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelun taidot 115


tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä jatko-opintomahdollisuudet perusopetuksen jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Arjen taidot - työelämään tutustuminen (ammattiesittelyt, työpaikkavierailut) - hakemusten ym. lomakkeiden täyttäminen - virastoissa ja oppilaitoksissa vierailut - työpaikan hakeminen (hakemus/ haastattelu) - opiskelupaikan hakeminen

116


7.19. Tietotekniikka Tieto- ja viestintätekniikan opettamiseen liittyy eri osa-alueita, joiden opiskelu auttaa oppilaita kasvamaan osaksi kansainvälistä tietoyhteiskuntaa. Tietotekniikan opiskelu antaa oppilaalle käsityksen tietokoneen toiminnasta ja käyttötavoista sekä auttaa oppilasta omaksumaan tietotekniikkaan liittyvää käsitteistöä ja periaatteita. Tietokoneen peruskäytön osaaminen edistää tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä (laitteet, ohjelmat, tietoverkot, mediat ja vuorovaikutuskanavat) opiskelussa ja myös muussa elämässä. Lisäksi se kehittää oppilaan tiedonhankinta- ja viestintätaitoja sekä kasvattaa oppilaasta verkkolukutaitoisen tietoverkkojen kansalaisen. Media- ja teknologiakasvatus liittyvät olennaisena osana tietotekniikan opetukseen. Internetin tietotulva sekä muun tiedonvälityksen lisääntyminen aiheuttavat sen, että oppilaan on opittava ymmärtämään erilaisten mediamuotojen hyödyntämisen taustoja sekä median tuottamista. Tärkeitä huomioitavia osioita ovat mediakriittisyys (kuka sanoo, mitä sanoo, miten sanoo, mihin pyritään vaikuttamaan, ilmaisun oikeellisuus, eettisyys ja ulkoasu eli estetiikka), tiedon oikeellisuus ja lähdekritiikki sekä netiketin ja tekijänoikeuksien merkityksen ymmärtäminen.

OPETUKSEN PAINOPISTEET Tietotekniikka ja mediakasvatus muiden oppiaineiden opetuksen ohessa vuosiluokat 1-2: opetusohjelmien käyttö, sovellusohjelmien ja internetin käytön aloittelu, erilaisten medioiden käyttö ja vertailu vuosiluokat 3-6: opetusohjelmien käyttö, sovellusohjelmien ja internetin käytön aloittelu, erilaisten medioiden käyttö ja vertailu vuosiluokat 7-9: erilaisten ohjelmien hyötykäyttö, käsitteiden omaksuminen, tietotekniikan teoria ja erilaisten tietoteknisten medioiden tuotantoon tutustuminen. Tietotekniikka on valinnaisaine luokilla 7-9. Opetusta toteutetaan kurssimuotoisena ja muihin oppiaineisiin sisällytettynä lukuvuoden resurssit huomioiden.

TYÖTAVAT kykenee soveltamaan ja muistaa aikaisemmin opitun itsenäinen työskentely tietokoneella ohjattu tai omaan tahtiin etenevä vaiheittainen työskentely ryhmätyöt ja yhteisprojektit muiden oppiaineiden kanssa (esim. koululehti ja raportit) Opetus tapahtuu pääsääntöisesti ohjatusti. Opiskeltavat ohjelmat ja harjoitukset valitaan oppilaiden tason mukaan aloittaen vähemmän vaativasta edeten monipuolisempaan ja enemmän taitoa vaativaan. Kaikki opittu otetaan hyötykäyttöön ja mahdollisuuksien mukaan palvellaan muiden oppiaineiden tarpeita.

ARVIOINTI Arviointi noudattaa yleisiä arviointiperusteita huomioiden tietotekniikan valinnaisuudesta johtuvat erikoispiirteet. Erityinen kiinnostus ja vapaaehtoinen harrastaminen huomioidaan. Arviointi annetaan tietotekniikan ollessa valinnainen aine numeroarvosanana (4 – 10). Kiitettävään arvosanaan vaaditaan tietokoneen ja ohjelmiston itsenäinen hallinta ilman opettajan avustusta. Lisäksi työsuoritusten ulkoasu on oltava siistiä ja asianmukaista.

117


Arviointi on jatkuvaa ja se perustuu opettajan näkemykseen oppilaan selviytymisestä tietokoneella työskentelystä, oppilaan itsearvioinnista sekä kirjallisista projektitöistä. Arvioinnin pohjana käytetään esim. portfolioon koottuja oppilaan tekemiä töitä. Portfolioon voidaan kerätä tuotoksia myös muista oppiaineista. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan harrastuneisuus ja asenne työskentelyyn. Tuntityöskentelyssä kiinnitetään huomio erityisesti työskentelytaitojen arviointiin. Tunneilta myöhästymiset ja poissaolot vaikuttavat arvosanaan. Oppilas pitää tietotekniikasta oppimispäiväkirjaa, johon hän kokoaa vuosittaiset osatavoitteet (esiopetuksessa – luokilla 1-9), saamansa materiaalin ja annetut tehtävät, omat tuotoksensa (tulosteina / tiedostoina) ja muistiinpanonsa. Lisäksi oppilas arvioi omaa edistymistään osatavoitteittain. Opettaja arvioi tehdyt tehtävät ja seuraa oppilaan edistymistä osatavoitteittain.

Vuosiluokat 1-9 sekä lisäopetus TAVOITTEET tietotekniikkaan, viestintään ja mediaan liittyvä käsitteistö ja toimintaperiaatteet laitteistojen, ohjelmien ja erityisapuvälineiden peruskäyttö tietotekniikan käyttäminen viestinnän ja kommunikaation apukeinona sovellusten välisen tiedonsiirron hyödyntäminen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opiskelussa ja elämässä tiedonhankinta- ja viestintätaidot ideoiden toteuttaminen tietoteknisillä välineillä mediakriittiseksi ja verkkolukutaitoiseksi tietoverkkojen kansalaiseksi kasvaminen ymmärtää teknologian kehityksen vaikutukset tietotekniikkaan ja mediaan tietoturvariskien tunnistaminen ja välttäminen osallistuminen tietotekniikan työskentely-ympäristön kehittämiseen erityistarpeisiin sopivaksi osallistuminen tarvittaessa tietoteknisten apuvälinetarpeiden arvioimiseen, suosittamiseen ja hankkimiseen kommunikaation ja opiskelun avuksi kommunikoida helpommin tietoteknisten erityissovellusten avulla

Vuosiluokat 1-2 KESKEISET SISÄLLÖT Laitteiston tuntemus tietokoneen osat ja oheislaitteet tietokoneen tallennusvälineet ohjainten ja hiiren käyttöön tutustuminen Windows-ympäristö ikkunat ja valikot tiedostot levykkeen käsittely omaan kansioon tallentaminen Opetusohjelmat, pelit ohjelman hyödyntäminen 118


tiedon etsiminen ja käsittely tietolähde Netiketin alkeet käyttöoikeudet ja sitoutuminen seuraavan käyttäjän huomioiminen Tekstinkäsittely näppäimistön käyttö tekstin tuottaminen tekstin korjaaminen ja muokkaaminen liikkuminen tekstissä tiedoston tallennus ja avaus (levyke) ClipArt –kuvien hyödyntäminen kuvakommunikaatio-ohjelmaan tutustuminen Piirto-ohjelma kuvan piirtäminen ja muuttaminen kuvan tallentaminen ja avaus kuvan kopioiminen tekstiin Internet (aikuinen apuna) tutustumista selailuun yksinkertaiset haut Mediakasvatus tiedon oikeellisuus erilaiset mediat

Vuosiluokat 3-6 KESKEISET SISÄLLÖT Laitteiston tuntemus tietokoneen osat ja oheislaitteet tietokoneen tallennusvälineet lähiverkko ohjainten ja hiiren käytön varmentaminen Windows-ympäristö ikkunat ja valikot tiedostot kansion ja tiedoston käsittely (luominen, kopiointi, siirtäminen, poistaminen) oman kansion ylläpito Opetusohjelmat, pelit aikaisemmin opitun syventäminen tiedon etsiminen ja käsittely kuvan ja tekstin vienti tekstinkäsittelyyn tietolähde sosiaaliseen mediaan tutustuminen 119


Netiketin alkeet sähköpostikäyttäytyminen seuraavan käyttäjän huomioiminen yksityisyys, julkisuus Intranet käyttöoikeudet ja tietoturva tiedonhaku Tekstinkäsittely kymmensormijärjestelmän alkeet erikoisnäppäimet (shift, ctrl, alt, alt gr) valinta, kopiointi, liittäminen tekstin ja grafiikan yhdistäminen kuvakommunikaatio-ohjelman käyttö Kuvankäsittely kuvan tuottaminen (eri työkalut) digikameran käyttö kuvan muokkaaminen (värit, alueet) kuvan koon muutos, kääntäminen Internet käyttöoikeudet ja tietoturva tiedonhaku ja hyötykäyttö sähköposti viestintävälineenä kirjanmerkit oman aineiston julkaisemisen alkeet Mediakasvatus tiedon oikeellisuus lähdekritiikki tietoa erilaisista medioista

Vuosiluokat 3-6 KESKEISET SISÄLLÖT Laitteiston tuntemus tietokoneen toiminta (teoria ja käytäntö) tietotekniikan terminologia tietoverkot (lähiverkko, intranet, internet) Windows-ympäristö tiedostojen haku verkkokansioiden käyttö ja ylläpito käyttöjärjestelmä (asetuksia yms.)

120


Ohjelmien hyödyntäminen tiedonsiirto sovellusten välillä esitelmät (tiedonhaku, tekstinkäsittely, kuvankäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka) sosiaaliseen median hyödyntäminen Netiketti tietokoneen käytön vastuullisuus käyttäytyminen tietoverkoissa seuraavan käyttäjän huomioiminen Intranet käyttöoikeudet ja tietoturva tiedonhaku ja hyötykäyttö sähköpostin liitetiedostot www-sivujen tekeminen Tekstinkäsittely kymmensormijärjestelmä valinta, kopiointi, liittäminen sivuasetusten ja tehosteiden käyttäminen asiakirjamallit, kehykset tulostaminen kuvakommunikaatio-ohjelman käyttö Kuvankäsittely kirkkaus, kontrasti, tehosteet kuvan manipulointi tallennusmuodot videokameran käyttö ja editointi Taulukkolaskenta taulukkolaskennan perusteet kaavat ja funktiot graafiset kuvaajat tiedonsiirto tekstinkäsittelyohjelmaan Mediakasvatus lähdekritiikki vastuu materiaalia tuotettaessa tekijänoikeudet Projektityö materiaalin tuottaminen opittuja ohjelmia ja menetelmiä käyttäen aihetta työstetään yhdessä jonkin muun oppiaineen kanssa

121


Arjen taidot Tietotekniikalla on koulussamme erityistä merkitystä, koska se mahdollistaa monia asioita oppilaille, joille normaali tietokoneen käyttö on vaikeaa. Koulun alkaessa pyrimme arvioimaan ja löytämään tarvittavat tietotekniset apuvälineet taataksemme oppilaille opiskelussa tarvittavan tietoteknisen avun. Apuvälineiden löytäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Tietoteknisen osaamisen ja tietokoneen hyötykäytön kautta oppilas voi saada positiivisia oppimiskokemuksia useissa eri oppiaineissa. Lisäksi tutustuminen erilaisiin kulttuureihin helpottuu internetin välityksellä. Sosiaalisen median hallintataitojen opetteleminen on tärkeä tavoite erityisesti nuorten arjen hallinnassa. On tärkeää oppia tunnistamaan luottamuksellinen vuorovaikutus ja turvallinen kommunikointi internetissä. Media- ja teknologiakasvatus liittyvät olennaisesti tietotekniikan opetukseen. Internetin informaatiotulva sekä muun tiedonvälityksen lisääntyminen aiheuttavat sen, että oppilaan on opittava ymmärtämään erilaisten mediamuotojen hyödyntämisen taustoja sekä median tuottamista. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat mediakriittisyys, tiedon oikeellisuus ja lähdekritiikki, tietoturvallisuus, netiketti sekä tekijänoikeudet.

122


7.20. Kulttuuri ja kansainvälisyys Kulttuuri tarkoittaa kaikkea ihmisen toimintaa. Sana tulee latinan kielestä ja tarkoittaa alun perin viljelyä. Ihmisen kädenjälki on kulttuuria. Kulttuuriopetuksella on mahdollista tutustuttaa oppilaat vieraisiin kulttuureihin ja auttaa löytämään mielekkyys ja valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Lasta ja nuorta ohjataan osallistumaan yhteiskunnan tarjoamiin kulttuuritapahtumiin. Kulttuuritoiminta on luonnollinen osa ihmisen toimintaa. Kulttuuritoiminta opettaa itsetuntemusta, sekä auttaa positiivisesti kohtaamaan ihmisten erilaisuutta ja erilaista elämänkatsomusta. Ihmisoikeuksien noudattaminen ja luottamus eri kansojen, kansalaisuuksien ja etnisten ryhmien välillä on edellytys hyvään yhteistyöhön. Tapakulttuurin tuntemuksella on tärkeä merkitys suomalaisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kulttuuritoiminta on myös koulun sisäinen eheyttäjä antamalla mahdollisuuden toimia yhdessä. Kulttuuriopetus sisältyy Tervaväylän koululla kaikkiin oppiaineisiin läpäisyperiaatteella.

TAVOITTEET suomalaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuriin tutustuminen ja niiden ymmärtäminen oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen oman kulttuurin juurten ymmärtäminen oman ja aikaisempien sukupolvien työn tulosten näkeminen monipuolinen tutustuminen kulttuurin eri osa-alueisiin yhteiskunnan eri toimintamuotoihin tutustuminen ja osallistuminen

KESKEISET SISÄLLÖT Mahdollisia tapahtumia ja käyntikohteita: teemapäivät esim. hyvä käytös, ruokailu, tervehtiminen suomalainen juhlaperinne, koulun juhlat kirjasto museo, Turkansaaren ulkomuseo, muut museotalot teatteri, ooppera, baletti kauppahalli ja tori, perinteinen kaupankäynti elettiin ennen –teemana Koiramäki-näyttely museossa nukketeatteri lasten ja nuorten teatteripäivät konsertit elokuvat vierailevat esitykset kulttuuri- ja patsaskävelyt tanssi taidemuseo kirkkovierailut ja jumalanpalvelukset draama- ja näytelmäpiirit näyttelyt Oulun Koulun Kohinaa -lehden tekoon osallistuminen urheilukisat ja kisamatkat 123


arkkitehtuuri ja rakennusten tarkastelu tunnetut kohteet Oulussa ulkomaan leirikoulut

124


7.21. Arjen taidot Arjen taitojen opetuksella pyritään järjestämään oppilaille mahdollisuuksia harjoitella omatoimisuutta ja itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Opetuksella tuetaan oppilaiden valmiuksia tiedostaa omat kyvyt sekä pyytää tarvittaessa ohjausta ja apua. Opetustilanteissa huomioidaan oppilaiden yksilölliset tarpeet. Arjen taitojen opetus toteutetaan eri oppiaineiden yhteydessä. Arjen taitoja ei arvioida erillisenä oppiaineena. Arjen taitojen yleisenä tavoitteena on tukea oppilaiden osallistumista yhteiskuntaan.

MENETELMIÄ Äidinkieli kirjasto kulttuuripalveluihin tutustuminen (esim. teatteri, konsertit) virastoasiointi (pankki, posti, Kela) lomakkeiden täyttäminen ajankohtaisten uutisten seuraaminen ja niistä keskustelu (medialukutaito) viikonlopun tai loman kuulumisten vaihtaminen (kertominen ja toisten kuunteleminen, tilanteeseen sopiva kielen käyttäminen) vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen (esim. puhelinkeskustelut) viittomakielistä sanastoa yhteistyössä kuntoutuksen, oppilaskodin ja kodin kanssa Ruotsi small talk tervehdysten, ruokailusanaston ja kohteliaisuuksien harjoittelu draaman keinoin opintoretki Ruotsiin (esim. Haaparanta, Luulaja), tutustuminen kohteeseen etukäteen, ruoka-annoksen tilaaminen yhteistyö Svenska Privatskolanin kanssa laulaminen ruotsiksi nettikaupoissa asiointi, hintavertailut tuoteselosteiden tutkiminen, arkipäivän sanaston opettelu kulutustavaroista Englanti small talk tervehdysten, ruokailusanaston ja kohteliaisuuksien harjoittelu draaman keinoin Irish music societyn hyödyntäminen laulut kansainvälinen yhteistyö/kotimainen yhteistyö englanniksi (sähköposti, msn, skype, facebook yms.) nettikaupassa asiointi, hintavertailu tuoteselosteiden tutkiminen, arkipäivän sanaston etsiminen kulutustavaroista Matematiikka kaupassakäynti ja kauppaleikit (rahan käyttö, hintavertailut) rahan arvo ja järkevä käyttäminen kuluttajatietous (taloudellisuus) kellon käyttäminen arjessa (esim. tv-ohjelmat) erilaiset mittaamiset (esim. oma pituus ja paino) lämpömittarin tarkasteleminen arjen taulukot ja diagrammit

125


Ympäristö- ja luonnontieto ympäristö- ja luonnontiedon opetus on pitkälti arjen taitojen opettamista, opetettavat asiat tulee sitoa arkielämään retket liikkuminen välitunneilla ulkona ja sisällä liikkumisen harjoittelu lähiympäristössä sekä erilaisissa maastoissa (metsä, suo) julkisten kuluvälineiden käytön opetteleminen koulun ja yhteiskunnan yleiset säännöt vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen palo- ja liikenneturvallisuus, kotiympäristön turvallisuus kierrätys koulun arjessa mukana jo pienillä oppialilla, ruokalassa roskien lajittelun opetteleminen, luokassa oikea paperin lajittelun opetteleminen, retkillä roskien oikea hävittäminen ja eväiden pakkaaminen mahdollisimman ekologisesti marjastaminen/sienestäminen, saadusta sadosta leipominen ja/tai säilöminen kasvien kasvattaminen ja saadusta sadosta ruuan ja leivonnaisten valmistaminen luonnonsuojelu oma puhtaus (suupielet, tahrattomat vaatteet) apuvälineiden puhdistaminen ja puhtaus (silmälasit, pyörätuoli, kuulolaitteen korvakappale) Biologia kalastaminen, ruokakalat kasvien kasvatus ja hoito: yrtit, viherkasvit, vihannekset, sipulikukat esim. jouluna omasta hygieniasta huolehtiminen terveyden ylläpito sairaudenhoito: lääkkeet ja miksi ne auttavat kierrättäminen: tavaroiden uusiokäyttö, tuunaus ja korjaus esim. omat vaatteet sekä pakkausmateriaalit ja viisaat ostokset ympäristömerkkien tunnistaminen ostettavista tuotteista kotimaisuuden ekologisuus Maantieto erilaiset juhlat ja perinteet erilaisten karttojen käyttö esim. puhelinluettelot, linja-autokartat sääkartat lehdistä, uutisista lomat, ostotottumukset Fysiikka apuvälineiden (liikkuminen, pöytätaso) mekaniikkaan tutustuminen kodin sähkölaitteiden käyttäminen ja turvallisuus Kemia pesuaineiden pH-arvon merkityksen ymmärtäminen siivoamisessa tuotteiden koostumuksen ymmärtäminen ja merkitys ostopäätöksessä (esim. rasvat) arkiruuan koostumuksen ja ravintosisällön ymmärtäminen (esimerkiksi kouluruuassa) Terveystieto henkilökohtainen hygienia omasta ulkonäöstä, siisteydestä huolehtiminen (kosmetologin/kampaajan vierailut) terveellisen ravinnon merkitys jokapäiväiseen jaksamiseen työn ja levon rytmi: päivittäiset rutiinit ja niiden merkitys hyvinvointiin henkilökohtaisen tilantarpeen tunnistaminen ja kunnioittaminen 126


hyötyliikunta Uskonto oman seurakunnan toimintaan tutustuminen Elämänkatsomustieto kansalaisjärjestöihin perehtyminen Historia omaan sukupuuhun perehtyminen oman suvun lähihistoriaan perehtyminen Yhteiskuntaoppi retket liikkuminen välitunneilla ulkona ja sisällä liikkumisen harjoittelu lähiympäristössä sekä erilaisissa maastoissa (metsä, suo) julkisten kuluvälineiden käytön opetteleminen koulun ja yhteiskunnan yleiset säännöt vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen Musiikki musiikkitallenteiden kuunteleminen ja hankkiminen konserteissa käyminen kuulon suojeleminen: kuunteluvoimakkuus, korvatulpat, tinnitus Kuvataide taidemuseokäynnit galleria-, työpaja- ja näyttelykäynnit tilataidetta koululle juhlien koristelut oman huoneen tai kodin sisustussuunnittelua Käsityö apuvälineiden huolto kodin pienkoneiden huolto (esim. lampunvaihto, paristojen/sulakkeiden vaihto) omien vaatteiden korjaaminen (esim. paikkaus, napin ompeleminen, lahkeiden lyhentäminen) tahrojen poistaminen vaatteista oman polkupyörän tai mopon huoltaminen oman huoneen tai kodin sisustuksen suunnitteleminen kuulokojeesta ja silmälaseista huolehtiminen (peseminen, pariston vaihtaminen) ilman lisääminen pyörätuolin renkaisiin Liikunta pukeutuminen ja riisuminen sekä asianmukainen vaatetus oikeiden varusteiden löytäminen ko. lajiin, varusteiden huoltaminen liikkuminen lähiympäristössä (mm. liikennesäännöt eri tavoin liikkuville) erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen, oman harrastuksen löytäminen hyötyliikunta suuntien opetteleminen lähiympäristössä liikkumalla, matkojen ja etäisyyksien arvioiminen (ympäristön ja tilan hahmottaminen) kisareissut 127


”penkkiurheilu” (pelien seuraaminen, urheilutapahtumissa käyminen) Kotitalous kaupassa käynti (ostosten suunnittelu, rahankäyttö) pöytätavat ruokaretket kahviloihin ja ravintoloihin uusiin makuihin tutustuminen hygienia ruuan valmistuksessa juhlien valmistelu ja toteutus kodinkoneiden käytön opettelua (astianpesukone, pyykinpesukone, keittiön pienkoneet) kotitaloustehtävissä tarvittaviin apuvälineisiin tutustuminen tiedostava kuluttaminen: mm. aterian hinnan laskeminen, hintavertailu ruokaretket kahviloihin ja ravintoloihin Oppilaanohjaus työelämään tutustuminen (ammattiesittelyt, työpaikkavierailut) hakemusten ym. lomakkeiden täyttäminen virastoissa ja oppilaitoksissa vierailut työpaikan hakeminen (hakemus/ haastattelu) opiskelupaikan hakeminen Tietotekniikka Tietotekniikalla on koulussamme erityistä merkitystä, koska se mahdollistaa monia asioita oppilaille, joilla normaali tietokoneen käyttö on vaikeaa. Heti koulun alkaessa pyrimme arvioimaan ja löytämään tarvittavat tietotekniset apuvälineet taataksemme oppilaille tietoteknisen avun, jota he tarvitsevat opiskelussaan. Apuvälineiden löytäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Tietoteknisen osaamisen ja tietokoneen hyötykäytön kautta oppilas voi saada positiivisia oppimiskokemuksia useissa eri oppiaineissa. Lisäksi tutustuminen erilaisiin kulttuureihin helpottuu internetin välityksellä. Sosiaalisen median hallintaitojen opetteleminen on tärkeä tavoite erityisesti nuorten arjen hallinnassa On tärkeää oppia tunnistamaan luottamuksellinen vuorovaikutus ja turvallinen kommunikointi internetissä. Media- ja teknologiakasvatus liittyvät olennaisesti tietotekniikan opetukseen. Internetin informaatiotulva sekä muun tiedonvälityksen lisääntyminen aiheuttavat sen, että oppilaan on opittava ymmärtämään erilaisten mediamuotojen hyödyntämisen taustoja sekä median tuottamista. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat mediakriittisyys, tiedon oikeellisuus ja lähdekritiikki, tietoturvallisuus, netiketti sekä tekijänoikeudet.

128


8. TERVAVÄYLÄN KOULUN MENETELMÄLLINEN ERITYISOSAAMINEN

8.1. Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatiomenetelmät Tervaväylän koulun yksi keskeinen tehtävä on löytää oppilaalle vastavuoroinen ja toimiva kommunikaatiomenetelmä. Kommunikaatio-opetuksen tavoitteena on puhuttu ja kirjoitettu suomen kieli. Mikäli puhekommunikaatio ei ole mahdollista, oppilaille etsitään yksilöllisesti soveltuvin kommunikointikeino ja tarvittavat apuvälineet sekä niiden yhdistelmät. Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä käytetään lyhennettä AAC (Augmentative and Alternative Communication). AAC-menetelmien avulla tuetaan eri tavoin kommunikoivien oppilaiden tarpeita oppiaineissa myös oppisisältöjen ymmärtämisessä (mm. käsitteet ja sanasto). Käytössä olevia kommunikaatiomenetelmiä ovat: olemuskieli: puhetta edeltäviä vuorovaikutuksen keinoja, kuten ilmeet, eleet, äänensävyt, katse, fyysinen rentoutuneisuus tai jännittyneisyys ja asennot kutsutaan olemuskieleksi. Vaikeimmin vammainenkin voi ilmaista itseään näiden toimintojen avulla ja niitä yhdistelemällä. Jotta viesti välittyisi, pitää vastaanottajan pystyä tarkkailemaan ja kuuntelemaan sekä tulkitsemaan viestijää tarkasti. Bliss-symbolikommunikaatio: Bliss-kieli on kansainvälinen puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatiokeino, jossa sanat korvataan symboleilla. Bliss-kommunikaatiota käyttävälle oppilaalle tehdään aina henkilökohtainen bliss-kansio, jota päivitetään jatkuvasti. Blisssymbolien käyttö tukee myös lapsen lukemaan oppimista. Symbolin yläpuolella lukee, mitä sana tarkoittaa. kuvakommunikaatio: puheen tai kirjoitetun kielen korvaamiseen tai tukemiseen voi käyttää kuvia. Tämä menetelmä on tärkeä keino, mikäli itseilmaisu ja/tai ymmärtäminen on vaikeaa puhuen tai kirjoitetun kielen avulla. Kuvakommunikaatiota voidaan käyttää väliaikaisesti tai pysyvästi. Myös puheen ja viittomien opettamisessa ja niiden tukena sekä strukturoinnin ja käsitteiden ymmärtämisessä kuvat ovat toimiva väline. Laajimmillaan kuvakommunikointi tarkoittaa yksilöllisesti muokattua laajaa kommunikointimenetelmää, jonka oppiakseen lapsi tarvitsee mallia antavan ympäristön. Kuva voi olla esimerkiksi piirros, lehtikuva, valokuva, pcs- tai pictokuva. tukiviittomat: tukiviittomat ovat yksittäisiä viittomamerkkejä, joita käytetään samanaikaisen puhumisen tai puheen tukena. Tällöin vain keskeiset avainsanat viitotaan lauseesta puheen tueksi. Tukiviittomia käytetään kielihäiriöisten, huonokuuloisten, sisäkorvaistutetta käyttävien, kehitysvammaisten ja autisminkirjon oppilaiden kanssa puhekommunikaation tukena selventämään ydinsanoja. viitottu puhe: viitottu puhe on huuliltalukua tukeva kommunikaatiomenetelmä, jonka perustana on puhuttu kieli ja sen rakenteet. Ymmärtämisen kannalta tärkeimmät viittomat viitotaan samanaikaisesti puheen kanssa eikä kaikkia sanoja välttämättä viitota. Viitotun puheen yhteydessä käytetään sanan merkitystä vastaavia viittomia. Lukemista ja kirjoittamista opeteltaessa toisinaan on tarpeen käyttää sanatarkkaa suomen kielen mukaista viittomista, jolloin myös päätteet viitotaan. Viitottua puhetta käytetään sisäkorvaistutetta käyttävien, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja vaikeasti kielihäiriöisten, esim. puhumattomien oppilaiden kanssa kommunikoitaessa. Tarvittaessa käytetään myös sormiaakkosia. Tällöin sanat sormitetaan perusmuodossa. Sormiaakkoset ovat osa viittomakieltä ja niitä käytetään myös tukiviittomien ja viitotun puheen yhteydessä. Sormiaakkoset tukevat

129


lukemaan ja kirjoittamaan oppimista visuaalisesti ja kinesteettisesti niin kuulovammaisilla kuin kielihäiriöisillä ja lukivaikeuksisilla oppilailla. kehoviittomat: kehoviittomat (sosiaaliset pikaviestit, kehomerkit) perustuvat merkkeihin, jotka tehdään vastaanottajan kehoon selvästi erottuvina. Kehoviittomat toimivat joko kielellisen tiedon tukena tai itsenäisenä tiedon välittäjänä. Kehoviittomat voivat olla keholle tehtyjä viittomia, viittomapohjaisia muunnelmia tai luonnollisia liikkeitä. Keholle viittomista käytetään erityisesti kuurosokeiden, mutta myös vaikeasti vammaisten lasten kanssa. viittomakieli: viittomakieli ei ole pelkkä kommunikointimenetelmä, vaan oma itsenäinen kielensä. Se on viittomakielisten henkilöiden äidinkieli tai ensikieli. Viittomakielisiä ovat kuurot, huonokuuloiset ja kuulevat, jotka ovat omaksuneet suomalaisen viittomakielen vanhemmiltaan, sisaruksiltaan tai esimerkiksi kouluympäristössä tovereiltaan. Viittomakieltä käytetään myös toisena tai vieraana kielenä puhutun kielen lisäksi. Viittomakielellä on oma kielioppi, taivutusmuodot ja sanajärjestys, jotka poikkeavat puhutusta kielestä. Tervaväylän koulussa viittomakieltä opetetaan sekä äidinkielenä että vieraana kielenä. Kaksikielisen opetuksen periaatteen mukaisesti viittomakieliset oppilaat ja heidän opettajansa käyttävät opetuskielenä viittomakieltä. Muut kielet opitaan toisen kielen oppimisen periaatteen mukaisesti. tuettu kommunikaatio: tuettu kommunikoinnin harjoittelu (Facilitated communication training, FCT) on toisen henkilön antamaan fyysiseen tukeen perustuvaa kommunikointia. Viesti välitetään kuvia tai kirjaimia osoittamalla tai kommunikointilaitteen tai tietokoneen avulla. Avustajan tukea pyritään vähentämään asteittain heti kun mahdollista, tavoitteena on tueton kommunikaatio. Tuettu kommunikoinnin harjoittelutekniikka voidaan nähdä myös laajemmin; sitä voidaan käyttää tukemaan oppilasta, joka tarvitsee tukea esim. aloitteellisuudessa tai oman toiminnan ohjailussa esinekommunikaatio: esinekommunikaatiossa voidaan käyttää kosketeltavia, haisteltavia tai maisteltavia merkkejä. Kun ärsykkeitä saa monen aistin välityksellä, ne tukevat toisiaan ja helpottavat ymmärtämistä. Merkit joita kosketellaan voivat olla konkreettisia esineitä, materiaaleja tai pienoismalleja. Näiden avulla voidaan esimerkiksi ennakoida tulevia tapahtumia tai jäsentää toimintoja ( esim. haarukka = ruokailu ).

8.2. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat opittavissa olevia taitoja, jotka liittyvät kiinteästi koulun arkeen ja niitä harjoitellaan mm. seuraavien menetelmien avulla: sosiaaliset kuvatarinat toiminnanohjauskuvat draama ohjaava keskustelu yhteistoiminnallinen oppiminen sosiaalinen media ryhmäyttäminen (retket, leirikoulut ym.) Erityistä huomiota kiinnitetään taitojen harjoitteluun autenttisissa käytännön tilanteissa, jotta oppilaat saisivat varmuutta eri toimintaympäristöissä selviytymiseen. Oppilaan oppimisen kannalta ilmapiirillä ja kaverisuhteilla on tärkeä merkitys. Näiden asioiden eteen tehdään tietoisesti töitä valitsemalla sellaisia menetelmiä, joiden avulla hyvä oppimisilmapiiri mahdollistuu.

130


8.3. Hahmottaminen Hahmottamisen vaikeuksiin saadaan työkaluja mm. toiminnallisen näönkäytön/visuaalisen prosessoinnin käsitteistön avulla. Katsomisen ja hahmottamisen ongelmat ovat erityisvaikeuksia, joita voidaan harjaannuttaa ja joihin liittyviä taitoja on mahdollista oppia. Katsomista ja näkemistä arvioidaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan lähiyöntekijöiden kanssa sekä erityisellä tätä tarkoitusta varten kehitetyllä välineistöllä. Saatua tietoa käytetään kuntoutuksen perusteena sekä oppimisympäristön ja oppimateriaalin muokkaamisessa oppilaalle sopivaksi.

8.4. Kuntouttava arki Oppimista tukeva kuntoutus on koulun toimivaa arkea. Oppilas saa tarkoituksenmukaista ohjausta ja kuntoutus on tavoitteellisesti läsnä kaikessa toiminnassa. Kuntouttavan arjen tavoitteena on saada oppilaan taidot monipuolisesti käyttöön sekä kehittää niitä. Moniammatillinen yhteistyö on kuntouttavan arjen suunnittelun perusta. Kuntouttavan arjen käytännöt ovat saaneet vaikutteita Andras Petön kehittämästä Petö-menetelmästä, josta käytetään nimitystä konduktiivinen opetus. Ydinkysymys on, Miten auttaa lasta auttamaan itse itseään? Lasta ohjataan oppimaan asioita, jotka mahdollistavat itse tekemistä omassa elämässä. Opetus yhdistää opettamisen, kuntoutuksen ja perushoidon, tavoitteena on löytää parempia liikemalleja, tasapainoa, asennon hallintaa sekä lihasten koordinointia, kontrollia ja vahvistamista. Em. asiat ovat myös osa liikunnanopetusta.

8.5. Oppimisen taidot Systemaattinen oppimaan oppimisen taitojen opetus aloitetaan esi- ja alkuopetuksessa. Eri oppiaineisiin liittyvät oppimisstrategiat helpottavat oppilaan oppimista ja kompensoivat oppimisvaikeuksia. Oppimisstrategioiden oppiminen vaatii aikaa, jonka vuoksi oppiaineissa usein keskitytään olennaisimpaan perusoppiainekseen. Kognitiivisten taitojen harjaannuttamiseen voidaan käyttää erityisiä ohjelmia, kuten Bright Start ja Individual Enrichment. Bright Start on kognitiivinen kuntoutusmenetelmä, joka pohjautuu kognitiiviseen psykologiaan. Ohjelmassa otetaan huomioon kehityskaudet harjoitusten tasossa, sisäisellä motivaatiolla on tärkeä asema. Bright Start-ohjelma on tarkoitettu kognitiviiselta iältään alle 8-vuotiaille lapsille. Individual Enrichment on jatkoa Bright Start-ohjelmalle. Se on kognitiivisen prosessoinnin kehittämismenetelmä, joka koostuu pääasiassa visuaalisesta aineistosta. Ohjelman avulla kehitetään erityisesti ajattelutoimintoja ja oppimisvalmiuksia. Ohjelma on tarkoitettu kognitiiviselta iältään yli 8-vuotiaille lapsille. Opiskelustrategioita: muististrategiat, muistin tukeminen lukustrategiat matematiikan sanallisten ja soveltavien tehtävien ratkaiseminen sekä päässälaskustrategiat metakognitiiviset taidot toiminnallisuus, kehollisuus kokemuksellisuuden hyödyntäminen draama

131


8.6. Oppimisympäristö Oppimisympäristö määritellään fyysisen, sosiaalisen ja pedagogisen näkökulman kautta. Oppimisympäristöä muokataan oppilaan tarpeita vastaavaksi ja mahdollistamaan oppilaan aktiivista toimimista. Oppimisympäristössä huomioidaan mm. esteettömyys, selkeys, visuaalisuus ja strukturointi. Oppimisympäristö mahdollistaa osallisuuden, jolloin oppilas tuntee olevansa aktiivinen osallistuja, joka kuuluu joukkoon. Hänellä on myös esteetön pääsy kaikkeen koulun toimintaan. Aikuisilla on vastuu oppimisympäristön järjestämisestä osallisuutta tukevaksi. Oppimisympäristön pedagogiset ratkaisut Oppilaiden erityisyydestä johtuen kokemusten saaminen ympäröivästä maailmasta on rajallista tai tavanomaista vaikeampaa. Tämän vuoksi opetuksessa huolehditaan, että opeteltavat asiat ovat konkretisoitavissa. Oppilaille annetaan myös kokemuksia opittavista asioista ja niihin liittyvästä käsitemaailmasta viemällä heidät vaikkapa katsomaan muurahaispesää, tähtitaivasta, revontulia jne. Liiallinen suojelu ja puolesta tekeminen kaventavat lapsen ja nuoren mahdollisuuksia toimia itsenäisesti oppien. Tervaväylän koulun oppilaiden oppimisvaikeudet liittyvät usein kielellisiin ja motorisiin vaikeuksiin, auditiivisen ja visuaalisen prosessoinnin, muistin ja ymmärtämisen ongelmiin. Tästä johtuen oppilaille suodaan mahdollisuus kompensoida vaikeita oppimisen pulmia käyttämällä äänikirjoja ja hyödyntämällä tieto- ja muuta tekniikkaa. Käytettävässä oppimateriaalissa kiinnitetään erityisesti huomiota visuaaliseen, käsitteelliseen ja kielelliseen selkeyteen. Valmista materiaalia muokataan ja tarvittaessa valmistetaan yksilöllistä materiaalia oppilaiden erityistarpeisiin. Vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja käyttävien oppilaiden kielen taidon kehittymisestä huolehditaan huomioimalla heidän erityistarpeensa ja päivittämällä heidän kommunikaatiokansioitaan säännöllisesti. Viittomia opetetaan useimmille oppilaille kielellisten taitojen kartuttamiseksi. Oppilaiden osallisuuden ja osallistumisen tukeminen vaatii erityistä osaamista ja huolenpitoa. Tämä koskee kaikkia oppiaineita, mutta erityisesti taito- ja taideaineita. Apuvälineiden valinta ja kehittely kuuluu olennaisesti taito- ja taideaineiden opetukseen.

8.7. Oppiainekohtaiset erityismenetelmät Oppiminen tarvitsee tuekseen opetus-, kuntoutus- ja avustushenkilöstön vankan menetelmällisen erityisosaamisen. Oppimista helpotetaan käyttämällä oppilaan vahvuuksia ja hyödyntämällä mahdollisimman monikanavaisia opetusmenetelmiä. Tervaväylän koulussa käytössä olevia erityismenetelmiä ovat mm. seuraavat oppiainekohtaiset erityismenetelmät. Äidinkielen lukemaan oppimisessa käytetään CID-assosiaatiomenetelmää, KPL-kokosanamenetelmää (Kuuntelen-Puhun-Luen) sekä LPP (Lukemaan Puhumisen Perusteella) ja LVP (Lukemaan Viittomisen Perusteella) –menetelmien sovelluksia. Lukemista tuetaan selkokielisellä materiaalilla. CID –assosiaatiomenetelmä on strukturoitu erityisopetuksen lukemaan opettamisen menetelmä. Se on synteettinen, osista kokonaisuuksiin etenevä menetelmä, jossa tietyt äänteet ja kirjaimet yhdistetään ensin tavuiksi. Nämä opetellut tavut yhdistetään sanoiksi. Näin edetään kirjain- ja tavurypäs kerrallaan. Olennaista on puhuttujen äänteiden, tavujen ja sanojen yhdistäminen, assosiointi niitä vastaaviin kirjoitettuihin muotoihin. CID-menetelmässä puheen ja lukutaidon välinen yhteys korostuu. Kielen kehitys mahdollistaa lukutaidon oppimisen, mutta samalla lukemaan oppiminen ja kirjoitettu kieli tukevat puheen kehitystä. CID-menetelmään liittyvät olennaisesti toistot ja monipuolinen kaikkia aistikanavia hyödyntävä kertaaminen.

132


Menetelmään kuuluvat järjestelmällinen etenemistapa tarkan toimintastuktuurin luominen eri aistikanavien monipuolinen käyttö kielellisen työmuistin säännöllinen harjoittaminen opeteltavien asioiden runsas toistaminen. KPL – Kuuntelen-Puhun-Luen on analyyttinen kokosanamenetelmä, joka sopii käytettäväksi synteettisten lukemaan opettamisen menetelmien rinnalla. KPL-sanasto koostuu 240 sanasta, jotka on jaoteltu aihepiireittäin 12 sanan ryhmiin. Sanaston sanat on valittu käyttökelpoisuuden, kattavuuden ja osin myös helppouden perusteella. Menetelmään kuuluu laaja materiaalipaketti. Perussanasto opetellaan ymmärtämään käsitteinä tuottamaan puhuen ja/tai viittoen lukemaan/tunnistamaan kokonaisina sanahahmoina kirjoittamaan CID- ja KPL- menetelmät ovat toisistaan riippumattomia strukturoituja kielenopetusmenetelmiä. Ne soveltuvat käytettäväksi rinnakkaismenetelminä, sillä ne tarjoavat oppilaalle kaksi erilaista lähestymistapaa lukemaan oppimiseen. Rinnakkain käytettyinä molempien menetelmien mukaista opetusta pidetään samassa opetusryhmässä erillisinä tuokioina. CID- ja KPL-menetelmiä tukee mm. LukiOte-materiaali, joka mahdollistaa sekä kirjain-, äänne- ja tavutason harjoittelemisen että kokonaisilla sanahahmoilla operoimisen. LPP – Lukemaan Puhumisen Perusteella –menetelmä lähestyy lukemaan oppimista lapsen oman puheen, ajattelun ja kokemusten kautta. Lapsi on oppimisprosessissa aktiivinen toimija. Menetelmä tarjoaa opetuksen alkuvaiheessa analyyttisen lähestymistavan lukemaan oppimiseen. Loppuvaiheissa vastaavasti korostuvat synteettiset sana-, tavu- ja äännetason harjoitukset. LVP – Lukemaan Viittomisen Perusteella on muokattu LPP -menetelmästä viittomakielisten oppilaiden suomen kielen opettamiseen. LVP -menetelmän mukaisen opetuksen lähtökohtana on oppilaiden viittoen tuottama kertomus, jonka opettaja kääntää suomen kielelle. Yhteistä tekstiä käsitellään verraten suomen kieltä ja viittomakieltä keskenään. Menetelmään kuuluu laaja materiaalipaketti. LVP –menetelmän vaiheet mukailevat LPP –menetelmää ja ovat: Keskustelu – Keskustellen sukellan Sanelu – Sanellen sitoudun Erittely – Eritellen ymmärrän Uudelleenlukeminen – Uudelleenlukien syvennän Sanojen käsittely – Sanoja käsitellen kertaan ja otan omaksi LVP-menetelmässä oppilaiden omakohtainen tarina motivoi oppilasta työskentelemään haastavienkin tehtävien parissa. Menetelmän eri vaiheissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ryhmässä ja pareittain. Se ohjaa oppilasta myös itsenäiseen ja omatoimiseen työskentelyyn. Rakenteensa ja oppilaslähtöisyytensä vuoksi menetelmää on sovellettu myös kielihäiriöisten ja lukivaikeuksisten oppilaiden kielen opetukseen. Tällöin viittomakielinen osuus jää pois, mutta tekstiä visualisoidaan tarvittaessa tukiviittomin. Sormiaakkosten käyttö liittyy yleensä tekstin käsittelyyn. Menetelmän työvaiheet soveltuvat käytettäväksi myös luovan kirjoittamisen motivointiin.

133


Liikunnan opetuksessa käytetään soveltavan liikunnan lisäksi Sherborneliikuntamenetelmää. Veronica Sherborne -liikunta (SDM) on lapsen kokonaiskehitystä tukeva menetelmä. Sen avulla myös liikuntavammaiset lapset saavat monipuolisia kokemuksia ja aistimuksia liikkumisesta. He oppivat oman kehonsa hallintaa ja solmimaan vuorovaikutussuhteita. Rentoutuminen ja rauhoittuminen, tilan hahmottaminen ja siinä liikkuminen, suunnat, voiman säätely ja onnistumisen kokeminen ovat tuokion tärkeimmät tavoitteet. Uinnin opetuksessa käytetään tarvittaessa erityismenetelmiä. Montessori-menetelmän keskeinen ajatus oppimisympäristön merkityksestä lapsen oppimisen mahdollistajana liittyy olennaisesti ajatukseen esteettömästä ympäristöstä. Kuten konduktiivinen opetus myös Montessori-menetelmä sisältää ajatuksen lapsesta aktiivisena toimijana, jota aikuinen tukee siten, että lapsi suoriutuu tehtävistään itse. Konkreettinen itseohjautuva Montessori-materiaali tukee monikanavaisesti oppimista ohjaten oppilasta itsenäiseen työskentelyyn. Menetelmää ja materiaalia käytetään erityisesti esi- ja alkuopetusluokissa soveltaen niitä oppilaiden tarpeiden mukaan. Välineistön avulla voivat myös vaikeasti liikuntavammaiset oppilaat harjoitella arkipäivän töitä sekä tehdä erilaisia aistiharjoituksia. Nämä harjoitukset ovat pohjana käsitteiden muodostamisessa. Montessoriharjoituksia yhdistetään käytännön elämän taitoihin, jolloin oppilas harjoittelee mm. työskentelytaitoja, motoriikkaa ja tarkkaavaisuutta. Oppiaineisiin, kuten matematiikkaan, äidinkieleen ja ympäristö- ja luonnontietoon liittyvien materiaalien avulla opetettava asia konkretisoidaan ja opetellaan vaihe vaiheelta. Englannin ja ruotsin kielen opettamisessa hyödynnetään TPR - menetelmää (Total Physical Response), toiminnallista tapaa oppia kieltä, tätä voidaan hyödyntää myös kuuroilla ja huonokuuloisilla suomen kielen opettelemisessa. Menetelmässä hyödynnetään luonnollista kielenoppimistapaa, esimerkiksi sitä, kuinka vauva oppii kielen vanhemmiltaan ensin seuraamalla ja reagoimalla siihen fyysisesti (esim. katse kääntyy, hymy). TPR:ssä huomioidaan aivopuoliskojen erilainen tapa käsitellä tietoa. TPR kannustaa kommunikoimaan toiminnan avulla. Musiikin tunneilla rohkaistaan puhekyvyttömiä oppilaita osallistumaan äänellään lauluun, monen kohdalla laulaminen onkin helpompaa kuin puhuminen. Soittamisessa etsitään ratkaisuja, joilla kaikki oppilaat voivat osallistua. Rumpua voi soittaa jalalla, käteen voi kiinnittää tarranauhalla marakassin, avustaja voi avustaa käden liikuttamisessa oppilaan määrätessä rytmin, kapulaa voi pitää myös suussa tai se voidaan kiinnittää kypärään. Myös käsitöissä sekä kuvataiteessa etsitään jatkuvasti apuvälineitä ja sovelluksia, joiden avulla oppilas voi itse tehdä oman tuotoksensa. Ompelukonetta voi painaa kädellä, jolloin oppilas määrää tahdin ja aikuinen ohjaa kangasta. Kuvataiteessa sivellin voidaan kiinnittää varpaan väliin, ranteeseen tai kypärään. Jokaisen oppilaan kohdalla mietitään yksilöllisiä ratkaisuja.

134

/TVKOPS  

http://www.tervavayla.fi/pdft/TVKOPS.pdf

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you