__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Kustannusosakeyhtiö Teos  |  K e s ä- ja s y y sk ata l o gi  2 021

2021

Kesä & syksy


Kaunokirjallisuus

Tietokirjallisuus

         

         

rom a a n it

Ru not

         

         

5 Aleksis Kivi

Seitsemän veljestä Alkuperäinen teksti & Juha Hurmeen nykysuomennos

16 Olli Sinivaara

Puut

17 Juhani Ahvenjärvi

Autotta Tampereen reunalla

6 Pertti Lassila

Venetsia

7 Alexandra Salmela

56, oletan

8 Matias Riikonen

          l ast en - ja n uort en k i r ja l l i su us          

Matara

9 Veera Antsalo

Fernanda

10 Jouko Sirola

Ihmeellinen matka halki Suomen äärimmäisten seutujen

11 J. P. Pulkkinen

Lapsi punaisessa komerossa

12 E. L. Karhu

Veljelleni

13 Mia Franck

Keikarit

14 Quynh Tran

Varjo ja viileys

15 Asta Olivia Nordenhof

Löysää rahaa

18 Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni

Fredrika!

Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

19 Juhani Känkänen

Apo Apponen

Skuuttijengi ratkaisee

20 Tomi Kontio & Elina Warsta

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme

21 Kristiina Lähde & Julia Vuori

Arhippa pyryharakkana

22 Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam

Jos kohtaat karhun

          y lei nen ti e tok i r ja llisuus          

25 Timo Miettinen

Eurooppa

Poliittisen yhteisön historia

26 Kalle Kinnunen & Jukka Mäkelä

Valkokankaan valtakunta Elokuvamoguli Jukka Mäkelän tunnustukset

27 Osmo Soininvaara

2020-luvun yhteiskunta­politiikka

28 Antto Vihma

Nostalgia

Teoria ja käytäntö

29 KATJA BOXBERG & SAMPPA VILKUNA

Päätös

Näin syntyvät liike-elämän kovimmat ratkaisut

30 Ilkka Herlin & Saara Kankaanrinta

Luonnollisia ajatuksia

31 Urmas A. Hilapieli

Kino-Suomi

Elokuvan esittämisen historia 1896–2021

32 Maarit Leskelä-Kärki & Antti Harmainen (toim.)

Uuden etsijät

Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880–1930

33 Erkki Vuokila

EVVK

Erkki Vuokilan vuosikirja 2022

34 yhteystiedot 35 Teos in brief

Kannessa kirjailija E. L . Karhu, kuva Liisa Takala.


3

M 

atias Riikosen elokuussa ilmestyvässä romaanissa Matara lapset viettävät kesää leirillä jossain päin Suomea. He viettävät kaikki päivänsä metsissä ja leikkivät antiikkia. Taustatyö on tehty huolella: metsästä löytyvät Rooman tasavallan viimeisiä aikoja mukailevat yhteiskuntaluokat ja naapurikansat, talousjärjestelmä ja uskonto. Senaatissa kiistellään, virkoja havitellaan, sotia käydään ja sitä rataa. Leikillä on säännöt, joista ei juuri puhuta, koska ne eivät kuulu historiallisen fiktion sisään. Mutta niitä noudatetaan ankarasti: jos kuolee puumiekan iskuun, ei enää palaa metsään koko kesänä. Mataran valtakunnan lait ovat muutettavissa, kierrettävissä, tulkittavissa tilanteen mukaan. Nämä lait kertovat, kuka omistaa sotaretkeltä saadut vangit, mutta säännöt sanovat, että sotavankikaan ei lipsu esittämästään osasta vaan ottaa vastaan kaiken häneen kohdistuvan nöyryytyksen ja väkivallan. Myös kirjan kerronta ottaa leikin tosissaan. Romaanissa on harvoja merkkejä leikin ulkopuolisesta maailmasta; aamulla ajetaan pyörillä metsänreunaan ja jakaudutaan luokkiin ja kansoihin; fiktio alkaa. Matara ei anna lukijalle liikaa sitä lohtua, että pian on syksy ja raadollinen, raaka leikki loppuu. Todellinen maailma odottaa metsän takana, siellä on sitten kaikki hyvin. Leikki ja fiktio voivat olla karmaiseviakin kuvaelmia, jotka esittävät erään totuuden maailmasta lähtemättä selittelemään, että ei se ole totta. Niiden jaettu voima ei piile hupsuttelussa ja kirmaamisessa, vaan vakavasti ottamisessa, tyylilajista riippumatta. Mataran tapauksessa tämä leikki, tämä fiktio sattuu kuvaamaan myös historiallista tositapahtumaa: tasavalta kuolee, diktatuuri syntyy.

Jussi Tiihonen K u s ta n n u s pä ä l l i k kö

K e sä- ja s y ysk ata logi  2021

         

|  Kustannusosakeyhtiö Teos  | 

Leikki ja fiktio


Kaunokirjallisuus


5 | Romaanit

KUVA ANNINA MANNIL A

Aleksis Kivi

Seitsemän veljestä ALKUPERÄINEN TEKSTI & JUHA HURMEEN NYKYSUOMENNOS

V 

ihakiiski, kämäleuka, kavun napu, minun tulee sinua armo. Mitähäh? Aleksis Stenvallin Kivi-nimellä kirjoittama Seitsemän veljestä, nippa nappa ensimmäinen suomenkielinen romaani, majailee yhä lajinsa top kympissä. Vaan Kiven nerokas, uutta luova ja vähän alakanttiin ilmaisten ilmaisuvoimainen kieli ei ehkä täysimääräisen läpinäkyvästi avarru nykypäivän ihmiselle, romaanin kontekstista puhumattakaan – vai mikä se isojako nyt sitten olikaan…? Vaan pelko pois! Juha Hurmeen suomentama Seitsemän veljestä asettaa ihailun kohteensa tassille ja tarjoilee meille veljesten miehukkaat tempaukset himppasen käännetyssä muodossa yhdessä kera historiallisten informaatiohippusten kuin mikäkin suomalaisen kirjallisuuden sisäänheittäjä. Mukana tietenkin myös alkuteksti riemun, kielen ja sivistyksen maksimoimiseksi! JUHA HUR ME (s. 1959) on kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsi­kirjoittaja. Hurme sai Eino Leinon palkinnon vuonna 2005, ja teatterialan arvostetuimman tunnustuksen, Eino Kaliman palkinnon, 2014. Hänet tunnetaan myös kolumnistina sekä maanmainiona esiintyjänä ja melkein unohdetun kirjallisuuden tulisena arvonpalauttajana. Hurme on julkaissut romaanit Volvo Amazon (Otava, 2007), Puupää (2009), Hullu (2012) Nyljetyt ajatukset (2014) sekä Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen (2017), jolle ilmestyi vuonna 2020 jatkoa nimellä Suomi.

84.2   •  SIDOTTU, YLIVETO •  140 × 210 MM •  500 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI  ISBN 978-952-363-215-8  • 

 ISBN 978-952-363-199-1  •  ILMESTYY LOKAKUUSSA


6 | Romaanit KUVA LIISA TAK AL A

Pertti Lassila

Venetsia

 V

 enetsia on kertomus kolmen sukupolven tavallisista helsinkiläisistä 1910-luvulta vuosisadan loppupuolelle. Ilmari ja Alpo tulevat työnhakuun Helsinkiin. Toinen saa toimen rautakaupasta, toinen pääsee talonmieheksi. Kumpikin avioituu. Lapset syntyvät. Vuosien kuluttua nämä tutustuvat toisiinsa ja menevät naimisiin. Haaveet kantavat, aika lupaa, antaa ja ottaa, kun elämä yllättää, ja kuolema. Rakkaus, onni, menetys ja suru kuuluvat yhteen. Romaanin henkilöt huomaavat sen välähdyksestä, vähitellen, tai eivät huomaa eikä mikään muutu. Venetsia on syvästi sydämeenkäyvä romaani. Se kuvaa tarkasti sitä, mitkä ovat onnen edellytykset ja esteet, kun tyydytään siihen, mitä sattuma ihmiselle tarjoaa. PERTTI LASSILA (s. 1949) on julkaissut neljä kiitettyä romaania, joista Armain aika (2015) oli Finlandia-ehdokkaana. Hän on kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja Hel­singin Sanomiin 1973–2013 ja työskennellyt mm. kustannusjohtajana, tutkijana, yliopisto-opettajana sekä vierailevana professorina Saksassa ja Itävallassa.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  304 SIVUA  •  ULKOASU CAMILLA PENTTI  ISBN 978-952-363-173-1  • 

 ISBN 978-952-363-195-3  •  ILMESTYY KESÄKUUSSA

 ISBN 978-952-363-207-3


7 | Romaanit

KUVA MILK A AL ANEN

Alexandra Salmela

56, oletan

U 

udenvuoden ilotulitusten paukkuessa nainen istuu rikkoutuneessa junassa sydän murskana. Siitä eteenpäin viikot laahaavat pohjamudissa, mutta jotenkin on selvittävä, varsinkin kun kaikkien henkilökohtaisten riesojen lisäksi maailman päälle lankeaa kirottu virus ja sulkee rajat. Alexandra Salmelan uutuus punoo esiin erityislaatuisen vuodenkierron viikko viikolta – kuka sitä paitsi tietää tarkasti, kuinka monta viikkoa kurjaan vuoteen mahtuu. Ehkä 56? Kunkin viikon kertoja on eri nainen, mutta he kaikki poukkoilevat samassa, tasaisen harmaassa maailmassa, suun­tana ”eteenpäin” vaikka kuinka ylös alas sahaisi. 56, oletan on self-help-bitch-littiä kirkkaimmillaan. Se kokeilee ja ivaa autofiktiota, naurattaa ja kiusaannuttaa. Se on röyhkeää mentaalistripteasea, joka ei kaihda pahimpiakaan kliseitä tai itsesäälissä rypemistä. Salmelan rohkea episodiromaani on 57:n naisen saumoista repeävä yhteistyöprojekti nimeltä ”EHKÄ MINÄ”, konseptialbumi ilman häiritseviä kohokohtia. Tai sitten ei. Oletetaan. Alexandra Salmelan (s. 1980 Bratislavassa, Tšekkoslovakiassa) esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan palkittiin ilmestymisvuonna 2010 Helsingin Sano­mien kirjallisuuspalkinnolla, oli Finlandia-ehdokas ja voitti Kaiharin kulttuuripalkinnon. Salmela on julkaissut lyhyttä ja pitkää proosaa, pienille ja isoille, sekä suomeksi että slovakiksi. Viimeisin kirja, kiitetty lastenromaani Mieli­ kutitusystävä ilmestyi syksyllä 2019.

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  140 × 210 MM •  260 SIVUA  •  ULKOASU NINA LEINO  ISBN 978-952-363-213-4  • 

 ISBN 978-952-363-198-4  •  ILMESTYY ELOKUUSSA

 ISBN 978-952-363-209-7


8 | Romaanit KUVA LIISA TAK AL A

Matias Riikonen

Matara

V 

altakunnan rajojen takana uhkaavat tarinoiden julmat kansat. Mataran tasavallassa elämään kuuluvat sotaharjoitukset, joista edes syntyperä tai vauraus eivät vapauta. Nuori poika opettelee isoveljensä johdolla tiedustelijaksi, ja vakoiluretkellään he löytävät vihollisen leirin – sota lähestyy. Illaksi mennään opistolle nukkumaan. Matara on kertomus pojista, jotka leikkivät kesäisin omia valtakuntiaan. Senaattorit juonittelevat lakanatoogissa ja pitävät nukkeja vaimoinaan, hiiliviiksiset viikarit villiintyvät majakaupungin sirkushuveista. Isku puumiekasta tietää hengenlähtöä, ja kun kerran kuolee, takaisin ei ole tulemista. Toisia kansoja kohdellaan niin kuin useimmiten, säälimättömästi. Matias Riikosen neljäs romaani ottaa lapset vakavasti tavalla, jota ei ole ennen nähty. Alkukesän linnunlaulussa kihisevä metsä ja poikien välinen väkivalta ja hellyys yhdistyvät Riikosen otteessa ihmeelliseksi ja vavahduttavaksi kirjallisuudeksi, jonka parissa ajoittain unohtaa lukevansa kuvausta leikistä, ajoittain pelkää lukevansa kuvausta todellisuudesta. Matias Riikosen (s. 1989) esikoisromaani Nelisiipinen lokki (Gummerus, 2012) oli Helsingin Sanomien kirjallisuus­palkintoehdokkaana. Toinen romaani Suuri fuuga ja proosa­vihko Kiertorata (Aula & Co, 2017) olivat Toisin­koinen-eh­ dokkaina ja voittivat Kalevi Jäntin palkinnon. Iltavahtimestarin kierrokset (2019) oli Jarkko Laine -palkinto­ehdokas.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  240 SIVUA  •  ULKOASU JUSSI KARJALAINEN   ISBN 978-952-363-145-8  • 

 ISBN 978-952-363-193-9  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


9 | Romaanit

KUVA JARKKO MIKKONEN

Veera Antsalo

Fernanda

F 

ernanda aloittaa olemassaolonsa laittamalla päänsä harteilleen. Hän on teini-ikäinen löytöretkeilijä, joka asuu Inertiassa ja jonka vanhemmat enimmäkseen istuvat olohuoneessa lukemassa Vanity Faireja. Fernandan elämä kuitenkin sykähtää eri asentoon, kun hän tapaa Runawayn. Runaway on eksentrinen ja rohkea, kovin varma siitä, mistä on tulossa ja minne menossa. Jo ennestään monimutkaiseen todellisuuteen vuotaa kentaureja, joilla on omat oikkunsa ja suunnitelmansa. Maailman tolakin on vähän niin ja näin. Antsalon neljäs kirja on runouden logiikalla toimiva romaani, omaperäinen mosaiikkimainen kudelma nuoruuden illuusioista ja unelmista. Se pyöräyttää lukijansa keskelle teini-ikää ja universaalia kuhinaa. Fernanda on romaanielma, jonka tuttuus on vierasta ja vieraus tulee lähemmäs kuin osaamme aavistaakaan. Veera Antsalo (s. 1975) on julkaissut aiemmin kolme runoteosta. Sähkökatkoksen aikaan (2012) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaana, Pölyn historia (2015) oli ehdolla Toisinkoinen-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kritiikeissä ylistetty Imago ilmestyi vuonna 2018 ja oli Runeberg-­ehdokas. Antsalo on julkaissut runoja kirjallisuuslehdissä ja tehnyt työryhmän kanssa Pölyn historia -teokseen perustuvan Pöly­ fonia-esityksen.

84.2 / 04  •  SIDOTTU •  120 × 191 MM  •  144 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI  ISBN 978-952-363-048-2  • 

 ISBN 978-952-363-190-8  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


10 | Romaanit KUVA STEFAN BREMER

Jouko Sirola

Ihmeellinen matka

halki Suomen äärimmäisten seutujen

J 

ouko Sirolan huikea suurteos kertoo matkasta Suomen ympäri. Matka lähtee liikkeelle Loviisan Pernajasta eteläisestä Suomesta ja etenee itärajaa myötäillen valtakunnan pohjoisille rajoille. Lapin käsivarresta pudotaan länsirannikolle ja rannikkoa seuraten Varsinais-Suomeen, kunnes matka Espoon syrjiä ihmetellen kiertyy takaisin lähtöpisteeseensä. Sirola tavoittaa herkullisesti ja terävästi – toisinaan täysin röyhkeästi – valittujen paikkakuntien mielenmaisemat ja tunnelmat. Ihmeellinen matka on karnevalistinen matkakertomus, totuuspohjaista kaunokirjallisuutta, joka tulkitsee asiat juuri niin kuin ne sillä hetkellä näyttävät olevan. Kertomukset paikkakunnista ovat syntyneet nimettömien paikallisten ihmisten puheiden perusteella, hetken havainnoista. Faktat ovat rehellisesti tarkistamattomia, ja sen vuoksi erityisen horjumattomia. Ihmeellinen matka on merkkiteos Suomestamme – rajoista ja rajoituksistamme. Jouko Sirola (s. 1963) on julkaissut novelleja, romaaneja, pakinoita sekä tieto- ja kaunokirjan keinoja käyttävän teoksen Lumottu niitty (2012). Viimeisin romaani Palan­ neiden vuoksi ilmestyi vuonna 2016. Sirolan kirjoja voi luonnehtia runolliseksi proosaksi, mutta tekstien taustalla kytee yhteiskunnallisuus, johon kirjailija käy käsiksi ihmisen sisäisen maailman kautta. Sirola kiersi Ihmeellinen matka -kirjan tiimoilta ympäri Suomea ja keräsi materiaalia vuosien 2016–2019 ajan.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  140 × 210 MM  •  420 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI  ISBN 978-951-851-824-5  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


11 | Romaanit

KUVA LIISA TAK AL A

J. P.  Pulkkinen

Lapsi punaisessa komerossa

-T

e ootte ihan surkeita! Te ootte ihan paskoja! Ette te mitään löydä! Poliisi on tottunut kuulemaan kritiikkiä, mutta kun kahdeksanvuotias haukkuu Liina Vahteran, se kirpaisee. Helmi on vihainen, sillä poliisi ei löydä hänen kadonnutta äitiään. Liina seuraa jälkiä, joiden varrelta löytyy alkoholia, miehiä, raakakakkulahko ja Queenin ulkoilmakonsertti. Ala-astetta ja kahden kodin väliä käyvä Helmi viihtyy parhaiten metsässä korvillaan Walkmanit, jotka isoveli Otto on hänelle antanut. Äidin luona Otto on rakentanut Helmille juuri oikeanvärisen komeron. Siellä hänellä on oma maailma ja tähystyspaikka. Viestintätoimistoa pyörittävän isän luona saa muutenkin olla yksin. Ampumisesta toipunut Liinan kollega Timo Markkula nou­see lapsenlapsensa kirittämänä jaloilleen ja avaa oman komeronsa, jonne on pakannut työnsä, muistonsa ja uteliaisuutensa. Timolle lasten kanssa oleminen on helppoa. Liinalle kahdeksanvuotias on vaikeampi tapaus, pelottava hahmo. Lapsi punaisessa komerossa on odotettu kolmas ja itsenäinen osa J. P. Pulkkisen Vantaa-sarjaa, joka rakentaa näkymätöntä kaupunkia näkyvän sisään. J.  P. Pulkkinen (s. 1959 Askolassa) on helsinkiläinen kirjailija-toimittaja, joka tunnetaan palkituista radiosarjois­ taan ja tv-dokumenteistaan. Vantaa-rikos­romaani­sarjan ensimmäinen osa Sinisiipi ilmestyi vuonna 2018 ja toinen osa Valkoinen varis kesällä 2019. Lapsi punaisessa komerossa on hänen yhdeksäs kirjansa.

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  130 × 207 MM •  288 SIVUA  •  ULKOASU SANNA-REETA MEILAHTI  ISBN 978-952-363-182-3  • 

 ISBN 978-952-363-192-2  •  ILMESTYY ELOKUUSSA

 ISBN 978-952-363-206-6


12 | Romaanit KUVA LIISA TAK AL A

E. L.  Karhu

Veljelleni

A 

hne, yksinäinen tyttö katsoo kaunista, suosittua veljeään tyttöystävämahkuilijoiden aistikkaiden kehojen päällä. Hän katsoo heidän aamiaisleipiään, joissa on paksu kerros viikunahilloa vuohenjuuston päällä. Jos taas joku katsoisi häntä, tämä näkisi ehkä irtokarkkeja mässäilevän, saippuasarjaa ahmivan, veljeään varjon lailla varjelevan hylkiön, jonka maaninen kerronta pakottaa tuijottamaan, katsomaan tarkemmin. Veljelleni ei kysy suoraan yhtään mitään. Sen antisankaria kuunnellessa tulee silti ajatelleeksi sisarussuhteita, hoivaa, himoa ja hierarkioita, jotka perustuvat sosiaaliselle ja seksuaaliselle. Se on sisäistetyn itseinhon idättämä absurdi kasvutarina, joka tapahtuu laitamilla, jos keskuksena on palapeili. Hopeinen, ihan täysiä kulkeva skootteri. Sen pyörivään akseliin on kiinnitetty epäkeskinen osa, joka muuttaa pyörimisliikkeen edestakaiseksi liikkeeksi. Kumpaan suuntaan nyt pitäisi kääntyä? E. L. Karhu (s. 1982) on näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen klassikoiden päälle kirjoitetut, uusia draamallisia muotoja tutkivat näytelmänsä, kuten Prinsessa Hamlet (2017) ja Eriopis (2020), ovat saaneet innostuneen vastaanoton Suomessa ja Saksassa. Veljelleni on hänen esikois­romaaninsa.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  288 SIVUA  •  ULKOASU MILENA HUHTA  ISBN 978-952-363-217-2  • 

 ISBN 978-952-363-194-6  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


13 | Romaanit

KUVA NIKL AS SANDSTRÖM

Mia Franck

Keikarit SUOMENTANUT LAURA BECK

V 

uoden 1912 Helsinki elää monen kielen ja kulttuurin moninaisuudessa. Mutta sukupuoliroolit ovat yksiselitteiset: nuorten naisten on syytä kiertää venäläiset sotilasporukat, eikä naisilla ole asiaa ravintoloihin ilman herra­seuraa. Dagmar on lahjakas hatuntekijä, joka haaveilee omasta liikkeestä ja Pariisista. Hän asuu ystävänsä Hilman kanssa Toivo-nimisessä talossa, josta muodostuu tukikohta myös kahdelle toiselle ystävälle, Klaralle ja Ebballe. Kaikki itse toimeentulevia, työssäkäyviä naisia. Kukin heistä kaipaa kuitenkin itsenäistä elämää, liikkumisen ja itseilmaisun vapautta. Maailma on miesten. Mutta ystävättäret keksivät keinon: he pukeutuvat miehiksi ja äkkiä kaikki on avoinna ja suurta. Myös riskit; kiinni jääminen voi tuhota heistä jokaisen. Mia Franckin historiallinen romaani vie lukijan keskelle murroksen vuosia. Dagmarin hahmo perustuu Franckin isoisoäitiin, joka myös haaveili omasta hattukaupasta. Franck kuvaa huumaavasti vapaudenkaipuun, sen mitä tapahtuu, kun ihminen ei enää tyydykään ahtaaseen, pakotettuun rooliin vaan seuraa omaa tahtoaan. Mia Franck (s. 1971) on suomenruotsalainen kirjailija, joka on julkaissut ennen Keikareita neljä romaania. Edellinen romaani Pommipuutarha (Bombträdgården, 2018) kertoi Ruotsiin lähetetyistä suomalaisista sotalapsista ja sai u­pean vastaanoton. Franck asuu Helsingissä ja opettaa kirjoittamista workshopeissa ja kursseilla. Hän on väitellyt kirjalli­suustieteestä.

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  140 × 210 MM •  300 SIVUA  •  ULKOASU SANNA MANDER ALKUTEOS GALANTERNA   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA  •   ISBN 978-952-363-197-7  • 

 ISBN 978-952-363-176-2  ISBN 978-952-363-208-0  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


14 | Romaanit KUVA KEVIN CHANG

Quynh Tran

Varjo ja viileys SUOMENTANUT OUTI MENNA

M 

á ja Hieu – kaikki pyörii heidän ympärillään. Má unelmoi rikastumisesta, Hieu kauniista tytöistä. Heidän rinnallaan varttuu, tarkkailee pikkuveli, jatkuvasti tapahtumien ulkosyrjällä, varjossa. Askel askeleelta pikkuveli etenee koulupolullaan, lumoutuu omasta hämmästystä herättävästä älystään. He kolme muodostavat oman pienen maailman suomalaisessa pikkukaupungissa Pohjanmaalla. Má ja Hieu, heidän vahvat luonteensa törmäävät rajusti sekä toisiinsa että kaupungin ahtauteen. He elävät keskellä ihmisiä, jotka puhuvat kaiken aikaa, jotka eivät ymmärrä mitään tarpeesta luoda varjoja, tarpeesta tarkentaa ja katsoa vierestä. Varjo ja viileys on Quynh Tranin esikoiskirja, romaani rakkaudesta, hullaantumisesta ja siitä, mitä tarkoittaa kuulua perheeseen. Quynh Tran (s. 1989) on varttunut Pietarsaaressa ja asuu nykyisin Malmössä. Hän on opiskellut Biskops Arnö -kirjoittajakoulussa ja työskentelee psykologina.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  240 SIVUA  •  ULKOASU ELINA WARSTA ALKUTEOS SKUGGA OCH SVALKA   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA  ISBN 978-952-363-212-7  • 

 ISBN 978-952-363-196-0  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


15 | Romaanit

KUVA ALBERT SANDVIG MADSEN

Asta Olivia Nordenhof

Löysää rahaa SUOMENNOS AINO AHONEN JA VAPPU VÄHÄLUMMUKKA

K 

ertoja näkee bussin ikkunasta vanhan miehen, jolle hän sommittelee elämän, avioliiton ja kodin. Mies ei jätä kertojaa rauhaan. Hän palaa Nyborgiin ja löytää maatilan, jossa mies on elänyt vaimonsa kanssa. Kurt ja Maggie, kaksi rujoa, jo lapsuudessaan haavoittu­ nutta, yhteiskunnan laitamilla elävää ihmistä hakevat turvaa toisistaan ja löytävät onnen lisäksi kosolti onnettomuutta. Maggie miettii, mitä kaikkea rakkaus on hänelle antanut, ja ennen kaikkea, mitä kaikkea se on häneltä vienyt. Tyhjyyttä hän on yrittänyt täyttää hankkimalla tavaraa. Kurt miettii, miten rikastuisi ja mihin pari linja-autoa omistava liikennöitsijä voisi sijoittaa löysät rahansa. Ehkä Tanskan ja Norjan välillä liikennöivään Scandinavian Star -lauttalinjaan? Sanat ovat kristallikiteitä tai timantteja, kirkkaita, täsmällisiä, vailla epäpuhtauksia. Niistä muodostuu tiiviitä lauseita, jotka eivät jätä lukijaa rauhaan. Löysää rahaa aloittaa Scandinavian Star -sarjan, jossa punaisena lankana kulkee samannimisen matkustajalaivan tulipalo ja vakuutuspetos vuonna 1990. Rahan ja ahneuden aiheut­tamassa katastrofissa menetti henkensä 159 ihmistä. Asta Olivia Nordenhof (s. 1988) on palkittu tanskalainen kirjailija. Loistavan vastaanoton saanut Löysää rahaa palkittiin 2020 Euroopan Unionin kirjallisuuspalkinnolla ja arvostetulla P. O. Enqvistin palkinnolla. Tänä vuonna se on ehdolla Tanskan Yleisradion ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintojen saajaksi.

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  130 × 207 MM •  200 SIVUA  •  ULKOASU EEVALIINA RUSANEN ALKUTEOS PENGE PÅ LOMMEN (BASILISK, 2020)   •  SCANDINAVIAN STAR -SARJA  ISBN 978-952-363-128-1  • 

 ISBN 978-952-363-191-5  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


16 | Runot KUVA JARKKO MIKKONEN

Olli Sinivaara

Puut

S 

inivaaran kuudes runokokoelma on ylistystä, puhetta puista. Lumoutunut ja tarkka puhuja maalaa havaintonsa esiin väreinä ja muotoina, fyysisesti liikuttavina kuvina ja lämpönä. Kuin ihminen ja puu olisivat samaa henkeä, yhdessä ylös kurottavia raajoja. Sinivaara kirjoittaa rohkean hurmioituneesti, vilpittömästi. Puiden lisäksi kokoelma nostaa esiin lähimetsien merkityksen, luonnon itsepintaisen ja hauraan olemassaolon kanssamme ja meistä riippumatta. Puissa on myös kyse valosta ja lumesta, luonnon ja urbaanin rajapinnasta, siitä missä rajoja ei ole, on ainoastaan ”metsä ja polkujen aava, melkein kuin ennen ja aina”. Olli Sinivaara (s. 1980) on kotoisin Tampereelta ja asuu nykyisin Helsingissä. Kalevi Jäntti -palkitun Sinivaaran esikoiskokoelma Hiililiekki ilmestyi 2005 ja viimeisin teos Purkautuva satama 2018. Puut on hänen kuudes runo­ kokoelmansa. Sinivaaran runoja on julkaistu monilla kielillä, ja hänen runojaan oli mukana Jenni Haukion toimittamassa antologiassa Katso pohjoista taivasta (Otava, 2017). Sinivaara on myös suomentanut ranskalaista filosofiaa ja runoutta, kuten René Girardin teoksen Väkivalta ja pyhä.

82.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  160 × 215 MM •  48 SIVUA  •  ULKOASU JUSSI KARJALAINEN  ISBN 978-952-363-069-7  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


17 |  Runot

KUVA ANNINA MANNIL A

Juhani Ahvenjärvi

Autotta Tampereen reunalla

S 

uihkuvirtauksiin tottumattomat ötökät sinkoilevat sinne tänne, jalkapalloa pelataan taskulampun valossa ja räntäsateella kukaan ei notku ikkunoissa. Ollaan sitten Tampereella, Kuopiossa, junamatkalla tai Egyptissä, Autotta Tampereen reunalla rakentaa pienehköistä näyistä ja maisemista kokonaisen käsityksen Telluksesta. Juhani Ahvenjärven katse kohdistuu usein taajamaan, metsän ja kaupungin kahnaukseen, jota sitten selvitellään – pontevasti kuin poikakirjoissa ikään. Viimeistään Tampereen reunalla havaitsee, kuinka koko maailma on taajama, sumea tai valheellinen raja ihmisen ja luonnon välissä: kuuma on yhtäkkiä liiankin kuumaa, kesän kulun näkee levän väristä, potkukelkka on kelpo vemmel lähestyä lähiötä. Autotta Tampereen reunalla ei saarnaa vaan antaa – kuvia, värejä, lämpöä. Huoli maailmasta yhdistyy rehelliseen iloon siitä että se on. Ahvenjärven kahdeksannen kokoelman myötä näkee jälleen uusin silmin. JUHANI AHVENJÄRVI (s. 1965) on palkittu tamperelainen runoilija. Hän debytoi keväällä 1992 antologiassa Ryhmä 92 (Tammi). Esikoisteoksensa Hölkkä (Tammi) hän julkaisi samana vuonna. Sen jälkeen Ahvenjärvi on kirjoittanut kuusi runokokoelmaa, joista Teos on julkaissut kokoelmat Yhä kiihtyvä tauko (2005), Liituvarjo (2010) sekä Ilmakuva osuu joka oksaan (2014) ja Maitovalas vatsa täynnä mandariineja (2018), joista molemmista hänelle myönnettiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto.

82.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  140 × 200 MM  •  48 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI  ISBN 978-952-363-179-3  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


18

KUVA MILK A AL ANEN

|  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni

Fredrika!

Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

F 

redrika Runeberg oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja feministejä – ja kansallisrunoilijan vaimo. Suomen supernaisia -kuvakirjasarjan neljäs osa kertoo 1800-luvun älykkäästä ja sivistyneestä naisesta, tarmokkaasta edelläkävijästä, joka toimi miehensä tukijana ja managerina, kasvatti poikakatraan ja suurenmoisen puutarhan, oli mestari keittiössään ja joka kaiken muun työn ohessa keksi sen kuuluisan tortun tai sitten ei. Koko elämänsä ajan Fredrika unelmoi, että saisi keskittyä kirjoittamiseensa, mutta mistä sen ajan olisi voinut ottaa? Usein aamuvarhaisella, kun herra Runeberg vielä veteli sikeitä, hänen mielensä täyttivät tarinat kaukaisista maista ja ajoista. Noina hetkinä syntyi muun muassa Suomen ensimmäinen historiallinen romaani, mutta sitä harva enää muistaa. Juhlikaamme siis Fredrikan syntymäpäivää 2. syyskuuta ja syökäämme runebergintorttuja kahdesti vuodessa! Sarjan aiemmat kirjat kertovat Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Leena Virtanen (s. 1960) on toimittaja-kirjailija. Sanna Pelliccioni (s.  1976) on palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija.

L85.2  •  SIDOTTU •  240 × 330 MM  •  40 SIVUA KUVITUS JA ULKOASU SANNA PELLICCIONI  •  SUOMEN SUPERNAISIA 4   ISBN 978-952-363-139-7  •  ILMESTYY KESÄKUUSSA


19 | Romaanit

KUVA K ATJA LÖSÖNEN

Juhani Känkänen

Apo Apponen Skuuttijengi ratkaisee

A 

po Apponen on kasvanut eskarilaisesta ekaluokkalaiseksi ja samalla lastenkirjasarja loikkaa kuvakirjasta alakoululaisille suunnatuksi seikkailuksi! Apo ja hänen koulukaverinsa Jesper sekä päiväkotilainen Pikku-Jussi perustavat salaseuramaisen Skuuttijengin, joka harjoittelee uutterasti temppujaan. Kaikki sujuu mallikkaasti, kunnes Pikku-Jussin kotiavaimet häviävät. Samalla katoaa mittaamattoman arvokas avaimenperä. Onko avaimet varastettu? Miltä varkaat yleisesti ottaen näyttävät vai näyttävätkö miltään? Voihan olla myös, että Vesitorninmäellä jöllöttävä jääkautinen Märsky-Murikka on niellyt avaimet. Skuuttikamujen tutkimusten tiimellyksessä Pikku-Jussi joutuu rehtorin auton peräkonttiin ja seudulla maleksivat Isot Pojat yrittävät tahallaan sotkea Skuuttijengin kuvioita. Eli tuskinpa tässä hyvin käy – vai käykö sittenkin? Juhani Känkänen (s. 1966) on palkittu kirjailija ja kuvittaja. Hänen rakastetussa Apo Apponen -lastenkirjasarjassaan on ilmestynyt aiemmin seitsemän osaa. Känkänen on lastenkirjojen lisäksi julkaissut neljä romaania. Esikoisteos Toivon mukaan palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla 2005 ja viimeisin romaani Luppa ja Tattis ilmestyi vuonna 2015.

L84.2  •  SIDOTTU  •  190 × 260 MM  •  48 SIVUA  •  ULKOASU JA KUVITUS JUHANI KÄNKÄNEN  

 ISBN 978-952-363-184-7  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


20

KUVA HELI SORJONEN

|  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

Tomi Kontio & Elina Warsta

Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme

K 

oira nimeltään Kissa, kissa nimeltään Koira sekä puli­ ukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä, jotka ovat löytäneet majapaikakseen hylätyn kontin. Kun heillä on sydän täynnä lämpöä kaikkia ja kaikkea kohtaan, ei heiltä mitään puutu. Jouluaattona he ihmettelevät Helsingin keskustassa, miten kiire ja hyörinä on tiessään. Ihmiset ovat menneet läheistensä luo. Yksinäiset ovat tänään kahta yksinäisempiä, mutta kolmikko on etuoikeutettu, kun heillä on toisensa. Kotiin päin palatessaan he ovat uteliaita näkemään, kuinka muut viettävät joulua. Eräs tyttö huomaa heidät ja otaksuu Näädän olevan joulupukki. ”No sovitaan, että minä olen sitten sellainen köyhän miehen joulupukki”, Näätä naurahtaa. Eihän hänellä ole poroakaan. Mutta arvaamatta kohtaamisesta kehkeytyy joulun ihme. Siinä maistuu se, mikä joulussa on tärkeintä, ja se voittaa jopa savusilakat. Tomi Kontio (s. 1966) on Suomen tunnetuimpia nykyrunoilijoita. Hänen ja Elina Warstan Koira nimeltään Kissa (2015) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi ja Koira nimeltään Kissa tapaa kissan (2019) Finlandia Junior -palkinnon saajaksi. Kontion lastenkirja Keväällä isä sai siivet voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2000. Elina Warsta (s. 1979) on palkittu kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hänelle myönnettiin Lastenkulttuurin valtionpalkinto vuonna 2016.

L85.2  •  SIDOTTU, YLIVETO  •  220 × 220 MM  •  40 SIVUA  •  ULKOASU ELINA WARSTA  ISBN 978-952-363-185-4  •  ILMESTYY LOKAKUUSSA


21 |  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

KUVA MILK A AL ANEN

KUVA STEFAN BREMER

Kristiina Lähde & Julia Vuori

Arhippa pyryharakkana

A 

rhipan ja Suhosen taksi on ajossa, kun taivaalta alkaa tipahdella jotakin ja vuodenaika vaihtuu talveksi. Muutakin kummaa on tekeillä: kyytiin poukkaa toinen toistaan kiireisempiä asiakkaita. Hössäkän keskellä ystävykset pohtivat stressiä ja asioiden tärkeysjärjestystä. Illan tullen laskeutuu ihana rauha. Arhippa pyryharakkana jatkaa Arhippa-sarjaa, jossa kuvataan ilahduttavan luonteikkaan kanarialintu Arhipan ja lempeän taksikuski Suhosen seikkailua suurempaa arkea. Kirjan on edellisten osien tapaan kuvittanut Julia Vuori upeilla akvarelleilla. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Arhippa – Nokka kohti etelää (2016) ja Arhippa kevään korvalla (2019). Kristiina Lähde (s. 1961) on helsinkiläinen runoilija, suomentaja ja kirjailija, joka on palkittu mm. Yleisradion Kääntäjäkarhulla. Hänen tuotantoaan on käännetty tanskan, venäjän, ruotsin, englannin, sloveenin, bulgarian ja heprean kielelle. Hän kiikaroi lintuja ja miettii maailman­ kaikkeutta. Julia Vuori (s. 1968) on helsinkiläinen, kansainvälisesti tunnettu kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Vuorelle on myönnetty muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinto sekä Kritiikin kannukset, Rudolf Koivu- ja Nuori Suomi -palkinnot.

L85.2  •  SIDOTTU  •  170 × 240 MM  •  34 SIVUA  •  ULKOASU JULIA VUORI, JENNI SAARI  ISBN ISBN 978-952-363-129-8  •  ILMESTYY LOKAKUUSSA


22

Jos kohtaat karhun

M 

itä tehdä, jos kohtaa metsässä karhun? Pitäisikö juosta karkuun, kiivetä puuhun tai kenties ojentaa pikimmiten mukana oleva hunajapurkki kohti kontiota? Ovatko karhut kiinnostuneita älypuhelimista? Kaikkia, jotka ovat olleet metsässä esimerkiksi partioleirillä, marjametsässä tai retkellä, on joskus pelottanut ajatus karhuun törmäämisestä. Tässä kirjassa Malin Kivelä ja Martin Glaz Serup neuvovat, mitä tehdä, jos ihan oikeasti kohtaa karhun. Jos kohtaat karhun kannustaa lasta miettimään eläimen ja ihmisen suhdetta. Linda Bondestamin kuvitus vangitsee upeasti metsän vaarojen ja pulppuavan iloisen kertojaäänen kontrastin. Kirja ilmestyy vuonna 2021 ruotsiksi, suomeksi ja tanskaksi. Malin Kivelä (s. 1974) on kirjoittanut neljä romaania, lastenkirjoja ja näytelmiä. Viimeisin romaani Sydän (Hjärtat, 2019) palkittiin Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnolla ja ilmestyy pian venäjäksi. Martin Glaz Serup (s. 1978) on tanskalainen kirjailija, joka on julkaissut lastenkirjoja, runokokoelmia ja chapbook -julkaisuja sekä proosaa seitsemässä eri maassa. Linda Bondestam (s. 1977) on Pohjoismaiden keskei­ sim­piä nykykuvittajia. Hän on voittanut muun muassa Pohjois­maiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon sekä Vanessaprisetin.

L85.2  •  SIDOTTU, YLIVETO  •  230 × 210 MM  •  40 SIVUA  •  ULKOASU LINDA BONDESTAM SUOMENTANUT MALIN KIVELÄ  •  ALKUTEOS OM DU MÖTER EN BJÖRN TEOS & FÖRLAGET -SARJA  • 

 ISBN 978-952-363-214-1  •  ILMESTYY ELOKUUSSA

KUVA NIKL AS SANDSTRÖM

KUVA DENNIS DALGA ARD

KUVA NIKL AS SANDSTRÖM

|  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam


23

|  Kustannusosakeyhtiö Teos  |  K e sä- ja s y ysk ata logi  2021


Tietokirjallisuus


25 | Tietokirjallisuus

KUVA HELI SORJONEN

Timo Miettinen

Eurooppa

Poliittisen yhteisön historia

E 

uroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Mikä on sen onnistumisen salaisuus? Ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä ei ole vain toisen maailmansodan jälkeinen keksintö. Se on erottamaton osa itse modernin eurooppalaisen valtiojärjestyksen kehittymistä aina uuden ajan alusta lähtien. Sen luonteeseen ovat vaikuttaneet käsitykset niin vallan olemuksesta, oikeuden luonteesta kuin historian suunnastakin. Tässä tarinassa erityinen rooli on ollut taloudella. 1700luvulla kehittyneen ajattelutavan mukaan juuri taloudelliset siteet, kuten kaupankäynti, olivat Euroopan paras toivo kestävän rauhanjärjestyksen muodostamiseksi. Ajatus Euroopasta ”liberaalina rauhanprojektina” on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa. Kirja on yleistajuinen johdatus Eurooppaan poliittisena yhteisönä, sen filosofisiin ja aatehistoriallisiin juuriin aina antiikista lähtien. Juuri tähän teokseen kenen tahansa Euroopasta kiinnostuneen lukijan kannattaa tarttua. FT, dosentti Timo Miettinen (s. 1981) toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut laajasti euroop­ palaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan. Miettinen on kysytty asiantuntija ja tunnettu Eurooppa- ja EU-asioiden kommentaattori kotimaisessa mediassa.

91  •  SIDOTTU •  140 × 210 MM  •  288 SIVUA  •  ULKOASU DOG DESIGN  ISBN 978-952-363-141-0  • 

 ISBN 978-952-363-202-8  • 

 ISBN 978-952-363-211-0  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


26 | Tietokirjallisuus KUVA HELI SORJONEN

Kalle Kinnunen & Jukka Mäkelä

Valkokankaan valtakunta

Elokuvamoguli Jukka Mäkelän tunnustukset

K 

un Jukka Mäkelä sai vain 45-vuotiaana Betoni-Jussin elämäntyöstään, häntä kutsuttiin Suomen viimeiseksi elokuvamoguliksi. Mäkelä oli ehtinyt perustaa Finn­ kinon ja pelastaa näin Suomen elokuva-alan, tuottaa Talvisodan (1989) ja useita muita elokuvia – sekä ajaa itsensä tuhon partaalle. Finnkino oli myyty Rautakirjalle, sen johto putsattu ja kaikkensa antaneen Mäkelän ura näytti olevan ohi. Kamppailu oli kuitenkin vasta alussa. Valkokankaan valtakunta on muistelmateos bisneksen ja elokuvan polttopisteestä, hurja sukukronikka kinoporvareista ja kertomus nöyrtymisestä. Onko ”romanttinen liikemies” liian mahdoton yhdistelmä yhtä ja samaa ihmistä luonnehtimaan? Kalle Kinnunen (s. 1977) on tietokirjailija ja Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko. Hän on ensimmäinen toimittaja ja kriitikko, joka on saanut työstään elokuvataiteen valtionpalkinnon. Kinnusen aiempia kirjoja ovat Jorma Sairasen muistelmateos Daddy Cool (2017) ja kiitetty historiikki Elokuvasäätiön tuella (SKS, 2019).

99.1 / 77.492  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI, NELIVÄRILIITE  •  140 × 210 MM  •  240 SIVUA ULKOASU DOG DESIGN  •

 ISBN 978-952-363-134-2  •   ISBN 978-952-363-200-4  •  ILMESTYY ELOKUUSSA

 ISBN 978-952-363-210-3


27 | Tietokirjallisuus

KUVA MILK A AL ANEN

Osmo Soininvaara

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka

U 

udessa kirjassaan Osmo Soininvaara esittää kattavan näkemyksen siitä, mitä taloudessamme pitäisi korjata, jotta ihmiset ja maapallo voisivat paremmin. Markkinatalous on nostanut meidät ennennäkemättömään vaurauteen, mutta se ei ole lisännyt hyvinvointia ja onnellisuutta niin paljon kuin näillä resursseilla pitäisi. Ympäristön tila on vakavasti heikentynyt. Avuksi Soininvaara löytää välineet valtavirran taloustieteistä. Suuri haaste on eriarvoisuuden kasvu työmarkkinoilla: joidenkuiden osaamiselle on yhä enemmän kysyntää ja toisilla ei ole tarjota työnantajalle juuri muuta kuin kaksi kättään. Miten hyvinvointivaltio pelastetaan, kun kiinalaiset ja robotit tekevät työt? Erityisesti poliittista vasemmistoa Soininvaara haastaa muuttamaan strategiaansa perusteellisesti. 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka ei haihattele, vaan ottaa tosiasiat vakavasti. Vain siten on järkevä politiikka ylipäätään mahdollista. OSMO SOININVAARA (s. 1951) on tietokirjailija, kolumnisti, luennoitsija ja hallitusammattilainen. Hän on tullut tunnetuksi omaäänisenä yhteiskunnallisena ajattelijana sekä yhtenä vihreän liikkeen perustajista. Hän on julkaissut useita yhteiskuntaa ja politiikkaa koskevia teoksia, viimeisimpänä Jäähyväiset eduskunnalle (2015).

37  •  SIDOTTU, YLIVETO •  135 × 200 MM  •  400 SIVUA  •  ULKOASU TARU STAUDINGER, TYÖNALLE  ISBN 978-952-363-188-5  • 

 ISBN 978-952-363-204-2  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


28 | Tietokirjallisuus KUVA MIIKK A PIRINEN

Antto Vihma

Nostalgia

Teoria ja käytäntö

E 

lämme nostalgian kulta-aikaa. Sadat miljoonat ihmiset länsimaissa uskovat, että elämä oli parempaa 50 vuotta sitten. Tutkijat ovat kirjoittaneet peräti ”globaalista nostalgiaepidemiasta”, joka kutsuu vastustamaan koettua poliittista alamäkeä ja kulttuurista rappiota sekä palaamaan menneeseen elämäntapaan. Nostalgia on moderni perustuntemus. Se on läsnä politiikassa, arjessa, kaupunkitilassa, vuosipäiväjuhlissa, lukuisissa kulttuurituotteissa ja tavaroissa. Ilmiönä se ei ole yksiselitteinen eikä yksiselitteisesti hyvä tai paha. Se on selviytymismekanismi maailmassa, jota hallitsevat epävarmuus ja kokemus katkoksesta. Henkilökohtaisen kaipauksen käsitteleminen voi olla nykyihmiselle myös elämää eteenpäin vievä voima. Antto Vihman uusi kirja on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen teos nostalgiasta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena voimana. Se näyttää, että mennyt ei muutu tulevaisuudeksi. Menneessä on kuitenkin oikein käytettynä voimaa luoda valoa epävarmaan nykyisyyteen. Kuten lääkehoidoissa yleensä, ratkaisevaa ovat sekoitussuhteet ja oikea annostelu. VTT, dosentti Antto Vihma (s. 1978) työskentelee johtavana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Vihma on kansainvälisen politiikan asiantuntija ja keskustelija, joka on tutkinut laajasti ilmastopolitiikkaa, suurvaltasuhteita ja politiikan teoriaa. Vihma oli yksi kiitetyn Totuuden jälkeen -kirjan (2018) tekijöistä.

32.01  •  NIDOTTU, LIEPEET  •  140 × 210 MM  •  240 SIVUA  •  ULKOASU ANNA-MARI TENHUNEN  ISBN 978-952-363-094-9  • 

 ISBN 978-952-363-201-1  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


29 | Tietokirjallisuus

KUVA JARKKO MIKKONEN

Katja Boxberg & Samppa Vilkuna

Päätös

Näin syntyvät liike-elämän kovimmat ratkaisut

H 

yvät päätökset kantavat yrityksiä vaikeinakin aikoina, kun taas huonot päätökset suistavat parhaatkin firmat perikatoon, vaikka ajat olisivat hyvät. Päätöksenteon anatomiaa on kuitenkin kansainvälisestikin tutkittu vähän. Suomessa aiheesta ei ole aiemmin kirjoitettu tällä tasolla. Katja Boxbergin ja Samppa Vilkunan Päätös pureutuu bisnes­­­päätösten taustoihin ja selvittää, miten tärkeimmät ja pitkä­vaikutteisimmat ratkaisut yrityksissä tehdään. Kokemuksistaan ovat kertomassa kokeneet suomalaiset yritysjohtajat, muiden muassa Nathalie Ahlström, Mårten Mickos, Antti Herlin, Veli-Matti Mattila, Inka Mero, Sanna Suvanto-Harsae ja Björn Wahlroos. Haastattelujen lisäksi kirjassa perehdytään päätöksenteon tutkimukseen. Kirja puhuttelee kaikkia huippujohtajien kokemuksista kiinnostuneita ja tietenkin omaa päätöksentekokykyään parantamaan pyrkiviä. Katja Boxberg on ansioitunut taloustoimittaja, joka työskentelee Talouselämässä. Hän on aiemmin julkaissut mm. kirjan Lumedemokratia (Johnny Kniga, 2009) Taneli Heikan kanssa sekä kirjan Paavo Lipponen (Nemo, 2004). Samppa Vilkuna on kansainvälisen markkinointiviestintätoimisto Supersonin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on kokenut markkinointiviestinnän ammatti­lainen ja menestynyt yrittäjä.

69.1  •  SIDOTTU •  140 × 210 MM  •  256 SIVUA  •  ULKOASU DOG DESIGN  ISBN 978-952-363-178-6  • 

 ISBN 978-952-363-203-5  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


30 | Tietokirjallisuus KUVA LIISA TAK AL A

Ilkka Herlin & Saara Kankaanrinta

Luonnollisia ajatuksia

I 

hminen on osa luontoa, ja luonto on ihmisen koti. Olemme erottamaton osa lähes lukemattomien lajien verkostoa, jonka toiminnasta riippuvat elämän edellytykset. Tästä lähtökohdasta Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ovat omistautuneet Itämeren suojelulle, ilmastonmuutoksen torjumiselle sekä luonnon monimuotoisuuden pelastamiselle. He tekevät konkreettista työtä ekologisesti kestävän maa- ja metsätalouden parissa, vesistöjen elonkirjon suojelun sekä energiantuotannon kehitystyössä. Molemmat ovat jo pidempään julkaisseet eri foorumeilla kolumneja, joiden laajaa antia sekä sitä täydentäviä uusia tekstejä on koottu kirjaan Luonnollisia ajatuksia. Ajankohtainen teos näyttää, miten ekologisen ajattelun on oltava rohkeaa, ymmärrettävä kokonaisuudet sekä tarvittaessa korjattava itseään alati karttuvan tutkimustiedon muokatessa yhteisen tulevaisuutemme näkymiä. FT ILKKA HERLIN (s. 1959) on mm. Cargotecin, Tampereen yliopiston, Soilfoodin ja Q Powerin hallituksen puheenjohtaja.

SAARA KANKAANRINTA (s. 1978) on BSAG -säätiön ja Carbon Action -alustan puheenjohtaja, LUKE:n johtokunnan varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsen useissa ekologisissa kasvuyrityksissä. Herlin ja Kankaanrinta ovat ympäristövaikuttajia ja yhdessä perustajia Baltic Sea Action Group (BSAG)-säätiössä, Soilfood Oy:ssä ja Q Power Oy:ssä. He omistavat tutkimustila Qvidjan Paraisilla sekä Gullkronan sataman saaristossa.

50.1  •  SIDOTTU  •  130 × 200 MM  •  224 SIVUA  •  ULKOASU DOG DESIGN  ISBN 978-952-363-187-8  • 

 ISBN 978-952-363-205-9  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


31 | Romaanit

KUVA LIISA TAK AL A

Urmas A. Hilapieli

Kino-Suomi

Elokuvan esittämisen historia 1896–2021

E 

nnennäkemätön ihme, elävät kuvat, joita ihmiset pääsivät katsomaan 1800-luvun viimeisinä vuosina, avasivat uuden ikkunan maailmaan. 1900-lukua voidaan nimittää elokuvan vuosisadaksi. Tuolloin 1800-luvun lopun lyhyet filmipätkät vailla juonta kehittyivät kokoillan elokuviksi. Kino-Suomi esittelee jokaisen Helsingissä toimineen elokuvateatterin kaupunginosittain, vaihtuvine nimineen, vuodesta 1896 alkaen. Myös muun Suomen teatterit noin 30 paikkakunnalta esitellään kirjassa. Elokuvailtaan kuului paljon muutakin kuin elokuva. Se oli yhdessäoloa kaupungilla, kaunista arkkitehtuuria, väli­ aika­ohjelmaa, tuoksuja ja tunnelmaa – univormupukuisia portieereja ja platsareita, glamouria ja kohtaamisia. Nykyään se on immersiivisiä IMAX-elämyksiä, sympaattisia korttelikinoja, yhteisiä kulttuurihetkiä. Kino-Suomi on historia- ja hakuteos kaikille elokuvateattereista kiinnostuneille. Kirjassa käydään läpi myös teattereiden arkkitehtuuri, esitystekniikan murrokset, elokuvien levitystoiminta, värikkäät ja elokuvalle omistautuneet persoonat, alan yritykset, lainsäädäntö ja paljon muuta. Urmas A. Hilapieli (s. 1963) on valtiotieteen tohtori ja historiantutkija. Helsinkiläinen Hilapieli tutustui kotikaupunkinsa elokuvateattereihin jo lapsena. Intohimo elokuviin ja niiden esityspaikkoihin sekä huoli korttelikinojen katoamisesta johtivat hänet tutkimaan aihetta syvällisesti. Hän on tutkinut myös poliittista historiaa.

74.92  •  SIDOTTU •  230 × 280 MM  •  550 SIVUA  •  ULKOASU LEO KARHUNEN, DOUBLE HAPPINESS  ISBN 978-952-363-216-5  •  ILMESTYY ELOKUUSSA


32 | Tietokirjallisuus KUVAT MILK A AL ANEN

Maarit Leskelä-Kärki & Antti Harmainen (toim.)

Uuden etsijät

Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria 1880–1930

1800-luvun teollistuva ja kaupungistuva Eurooppa oli

muutoksessa. Uudenlaiset taidevirtaukset, tieteelliset keksinnöt sekä ihmissielun syvyyksiin pureutuva psykologinen tutkimus saivat yksilön pohtimaan paikkaansa, myös suhteessa uskontoon ja tuonpuoleiseen. Avautui tilaa uudenlaiselle henkisyydelle, johon haettiin virikkeitä niin kansainvälisestä esoteerisesta liikehdinnästä kuin muinaisten uskontojen mytologioista ja Kalevalasta. Uuden etsijät on huikea tutkielma unohdetusta osasta kulttuurihistoriaa: esoteerisista virtauksista, jotka liikuttivat ihmisten mieliä. Kirja lähestyy aihetta värikkään henkilögallerian kautta. Mukana on taiteilijoita, kirjailijoita, muusikoita ja yhteiskunnallisia keskustelijoita kuten J. H. Erkko, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Aarni Kouta, Ida Moberg, Sigrid af Forselles, Helmi Krohn ja Yrjö Kallinen. Uuden etsijöiden kautta avautuu kiehtova näkymä uuteen suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Uuden etsijät -tutkimushankkeen johtaja, kulttuuri­histo­ rian dosentti, FT Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja historian väitöskirjatutkija, FM Antti Harmainen Tampereen yliopistosta ovat toimittaneet kirjan. Heidän lisäkseen kirjan kirjoittajia ovat Nina Kokkinen, Marja Lahelma, Pekka Pitkälä, Jasmine Westerlund, Mikko Kemppainen, Susanna Välimäki ja Juha Torvinen.

21.5  •  SIDOTTU, NELIVÄRIKUVITUS  •  165 × 225 MM  •  352 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI  •

 ISBN 978-952-363-186-1  •  ILMESTYY SYYSKUUSSA


33 | Tietokirjallisuus

KUVA JOONAS VUORINEN

Erkki Vuokila

EVVK

Erkki Vuokilan vuosikirja 2022

E 

VVK – Erkki Vuokilan Vuosikirja 2022 on huikea kalenteri, joka sisältää yli 200 sivua todella monipuolista sanallista pähkäiltävää tunnetulta ja tunnustetulta ristikonlaatijakonkarilta. Vuoden jokaiselle viikolle on omistettu neljä sivua tehtäviä, mukana sivun kuvaristikko ja krypto sekä runsaasti muun muassa piilosanoja. Kaikki tehtävät ovat uusia ja tietysti aina ajankohtaisia. Vaikeustaso vaihtelee, mutta pääosa puuhasta sopii ihan tavallisille ratkojille. Sitä paitsi kirjassa ovat mukana myös ratkaisut! Tyylikkäästä, värikkäästä kuvituksesta vastaa Heli Kärkkäinen. EVVK 2022 on mitä parhain lahja ystäville, tutuille ja tuntemattomille sekä tietysti itselle! ERKKI VUOKILA (s. 1957) on mm. tietokirjailija, päätoimittaja, säveltäjä ja sanoittaja. Hänen laatimiaan ristikoita on julkaistu puolen vuosisadan ajan.

79.8  •  NIDOTTU, LIEPEET •  170 × 230 MM  •  224 SIVUA ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN, NIKO RITARI  • 

 ISBN 978-952-363-082-6


34

Henkilökunta / Staff Toimitusjohtaja Managing Director

Toimituspäällikkö Publishing Manager

Tiedotuspäällikkö Publicity Manager

Kustannuspäällikkö Editorial Director

Kustannuspäällikkö Editorial Director

Myynti- ja markkinointi-­ päällikkö / Sales and Marketing Manager

Kustannustoimittaja Editor

Graafinen suunnittelija Graphic designer

Assistentti assistant

Nina Paavolainen +358 (0)40 500 8342

Jussi Tiihonen +358 (0)44 302 1223

Matias Kuokkanen +358 (0)50 549 9788

Elia Lennes +358 (0)40 720 6310

Päivi Koivisto +358 (0)50 549 8397

Jenni Saari

Opintovapaalla

Hannele Jyrkkä +358 (0)50 322 2387

Sari Häggqvist +358 (0)50 568 9388

Juho Sallinen +358 (0)50 346 6145

Sähköposti / Email etunim i.sukunim i@teo s.fi fi r stnam e.l astnam e@teo s.fi

Yhteystiedot / Contact information

puhelin  020 743 1250

info@teos.fi www.teos.fi

Kustannusosakeyhtiö Teos Kasarmikatu 23 a, 3. krs 00130 Helsinki


35 |  Kustannusosakeyhtiö Teos  | 

Teos is an independent publishing house that focuses on publishing fiction and non-fiction in Finnish. Our selection of books covers the whole spectrum from poetry to novels and nonfiction. We aim to publish around 50–60 books a year. Teos' authors include numerous recognized writers, such as Monika Fagerholm, Juha Hurme, Emmi Itäranta, Tomi Kontio, Leena Krohn, Marko Leino, Minna Lindgren, Laura Lindstedt, Ulla-Lena Lundberg, Marjo Niemi, Leena Parkkinen, Riikka Pelo and Mikko Rimminen. Teos will continue to focus on Finnish literature and nonfiction, but we have also published translations of foreign classics such as Edgar Allan Poe, Oscar Wilde, Sir Arthur Conan Doyle, P. G. Wodehouse and Sigmund Freud. In the autumn of 2007, Teos launched a translated fiction series called Baabel, which focuses on modern classics. Since the launch, we have published books by, among others, Thomas Bernhard, A. S. Byatt, Jorge Luis Borges, Manuel Puig, Carlo Emilio Gadda, Hilary Mantel, Robert Walser, Günter Grass, Clarice Lispector and László Krasznahorkai. www.teos.fi

K e sä- ja s y ysk ata logi  2021

Teos in Brief


Pyydetään palauttamaan, ellei vastaanottajaa tavoiteta

Kustannusosakeyhtiö Teos Kasarmikatu 23 a, 3. krs 00130 Helsinki Puhelin 020 743 1250 www.teos.fi

@teoskustantamo

Katalogit ja arvostelukappaleet Puhelin 020 743 1250 info@teos.fi Tiedotus hannele.jyrkkä@teos.fi puhelin 050 322 2387

Kesä- ja syyskatalogi 2021 Julkaisija Kustannusosakeyhtiö Teos Painopaikka Premedia Helsinki, 2021 toimitus Hannele Jyrkkä Ulkoasu Jenni Saari Muutokset mahdollisia

Profile for Teos

Teoksen kesä ja syksy 2021  

Advertisement
Advertisement
Advertisement