__MAIN_TEXT__

Page 1

Kustannusosakeyhtiö Teos  |  K e vät k ata l o gi  2 021

2021

Kevät


Kaunokirjallisuus

Tietokirjallisuus

         

         

rom a a n it

es seet

         

         

5 Marjo Niemi

13 Leena Krohn

Kuuleminen

Mitä en koskaan oppinut

6 Minna Lindgren

Armon Anneli

14 Olli Löytty

7 Riikka-Maria Rosenberg

Ninon

Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

– rakkauden mestari

8 Anna Maria Mäki

Äänenkantama

9 Heikki Reivilä

Kirjailija

Kehrääjä

11 Touko Kauppinen

Häikäisevät

12 Anna Järvinen

Uni viime yönä:

y lei nen ti e tok i r ja llisuus          

19 Eero Tarasti

Moi ja soi

Muistelmat

20 Seppo Kimanen

Iltanuotistolla

21 Anna-Lena Laurén

Samettidiktatuuri

          l ast en - ja n uort en k i r ja l l i su us          

– eli siitä harhasta josta elää

10 Marketta Pyysalo

         

22 Ollivier Pourriol

Jalkapallon likaiset legendat

23 Mari Mörö

Vapaammin versoo

15 Heikki Lehikoinen & Emmi Jormalainen

Tufunus ja Olavinlinnan neito

16 Lena Frölander-Ulf

Muru ja minä metropolissa

17 Sanna Sofia Vuori & Cara Knuutinen

Mäyrä kateissa

24 Marjo Seki & Heikki Valkama

Okazu

– japanilaista kasvisruokaa

25 Lukas Hemnell & Nina Weckström

Ravintola PLATS

Pohjoismaista gastronomiaa Hanasaaren keittiöstä

26 yhteystiedot 27 Teos in brief

Kannessa kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, kuva Liisa Takala.


3

         

K 

Lukekaamme siis omapäistä kirjallisuutta, kevään uutuuksia, lukekaamme Ninonista, joka eli lopulta elämän, jollaisen hän itse halusi – vapaan elämän. Maarit Halmesarka K u s ta n n u s pä ä l l i k kö

K e vät k ata l o gi 2 021

irjailija-kriitikko Satu Taskinen kirjoitti taannoin loistavan artikkelin Kritiikin Uutisissa Peter Handkesta sekä todellisuuden ja kirjallisuuden suhteesta. Taskinen nimitti kirjallisuutta tottelemattomaksi, toden ja taiteen välistä seinää olemassa olevaksi mutta läpipäästäväksi. Aloin pohtia, millainen on todellisten historiallisten tapahtumien ja kirjallisuuden suhde, kun puhutaan historiallisesta viihderomaanista. Keväällä 2021 ilmestyvä Riikka-Maria Rosenbergin Ninon – rakkauden mestari kuuluu tuon kirjallisuudenlajin aateliin. Romaani kertoo Ninon de Lenclos’na tunnetuksi tulleen kuuluisan kurtisaanin tarinan. Ninon eli 1600-luvun Ranskassa, ja historioitsija Rosenberg on ajan naiskuvan ja yläluokan tapojen asiantuntija. Mutta kun lukee Ninon-romaania, ei ajattele arkistoja tai sitä, mikä kaikki tekstissä on historiallista faktaa, mikä kirjailijan mielikuvitusta. Lukija antautuu tekstille, yhtä pelottomasti kuin Ninon antautuu omalakiseen elämäänsä itsenäisenä naisena. Taitavasti kirjoitettuun tekstiin heittäytyessämme me luotamme täysin kirjoittajan asiantuntemukseen, mutta sitäkin enemmän luotamme itse tekstiin. Me emme tiedä, mutta kirjoitettu teksti tietää. Sillä on oma todellisuutensa, omat lainalaisuutensa ja ennen kaikkea: suurin mahdollinen vapaus, jota ei enää kansien – oli ne sitten painetun kirjan, sähkökirjan tai äänikirjan – väliin päätymisen jälkeen voi kukaan kahlita. Historialliseen romaaniin pätee sama avoimuus kuin mihin tahansa kaunokirjallisuuteen. Ja vaikka onkin loputtoman kiehtovaa lukea Rosenbergin jälkisanoissa siitä, mitä todellisesta Ninonista voidaan tietää, lukijalle merkitsee ainoastaan se, miten lahjakas kirjoittaja herättää tekstissä henkiin romaanin maailman. Oli kyse sitten autofiktiosta tai viihdekirjasta, kaunokirjallisuus luo omat sääntönsä. Eri lukijoiden, kuulijoiden ja tutkijoiden tulkinnat ovat vapaus, johon ei ulotu vaatimus totuudesta, johon ei ulotu enää edes kirjailijan oma tahto. Leena Krohn kirjoittaa keväällä ilmestyvän esseekokoelmansa eräässä tekstissä siitä, kuinka hänen kirjansa käännöksessä haluttaisiin määritellä anonyymin sivuhenkilön sukupuoli. Krohn kieltäytyy päättämästä sukupuolta ja perustelee: ”Mutta kas kun kirjailija ei tiedä. Hän ei ole henkilöidensä eikä kirjojensakaan Jumala.”

|  Kustannusosakeyhtiö Teos  | 

Vapaa kirjallisuus


Kaunokirjallisuus


5 | Romaanit

KUVA HELI SORJONEN

Marjo Niemi

Kuuleminen

M 

itä täällä pitää tehdä tullakseen nähdyksi, kuulluksi? Kokeillaan kirjoittamista; valitaan vastaanottajat ja kerrotaan mitä kuuluu. Aloitetaan. Kuuleminen on kuvaus siitä, kuinka verrattain tavallinen, hyvinvoiva, keskiluokkainen ihminen meuhkaa, tunnustaa, järkeilee ja maanittelee ollakseen… jotain. Oma erityinen itsensä, joka ansaitsee sen osan, jonka itselleen kuvittelee, ehkä myös hieman rahaa. Kirjoitusten vastaanottajat – kuten rakastettu, isä, velkoja ynnä tuntematon – saavat osansa kertojan kaipuusta, halusta ja ITE-taiteesta. Kohtuuttomuuksilta ei vältytä. Jokin todellista maailmaa heijastavakin muistuttaa olemassaolostaan, ottaa se sitten speed datingin, käsikirjoitustyöpajan tai ihan vaan komeron ilmiasun. Marjo Niemen kerronta on ylivertaista. Silkka ihmisenä oleminen on kummallista, ja Kuuleminen tuo sen esiin tavoilla, jotka sattuvat, vaikka valoisa nauru on koko ajan kirpoamassa. Marjo niemi (s. 1978) on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän valmistui vuonna 2004 Teatterikorkeakoulusta ja samana vuonna ilmestyi Teoksesta esikoisteos Juostu maa, joka sai Tiiliskivi-palkinnon. Toinen romaani Miten niin valo oli Runeberg-palkintoehdokkaana vuonna 2008. Kolmas romaani Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012) on hurja tutkielma syyllisyydestä ja eurooppalaisten historiasta. Vuonna 2017 ilmestynyt Kaikkien menetysten äiti voitti Runeberg-palkinnon.

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  140 × 200 MM •  180 SIVUA  •  ULKOASU JUSSI KARJALAINEN   ISBN 978-952-363-130-4  • 

 ISBN 978-952-363-159-5  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-155-7 


6 | Romaanit KUVA JARKKO MIKKONEN

Minna Lindgren

Armon Anneli

A 

nneli Kaulimo on jättänyt opettajan työnsä. Kouluttautuminen eläinlääkäriksi ja muutto maalle ovat uusi alku, jos kohta ei sellainen kuin Anneli on ehkä kuvitellut. Työ koostuu lähinnä eläinten lopettamisesta. Anneli ajelee keikalta toiselle tietymättömillä teillä ja kohtaa jos jonkinlaista eläinrakkautta. Kaikilla on oma käsityksensä siitä, kuinka kärsimykseen pitäisi suhtautua: yksi haluaa pitää tuotteensa mahdollisimman monilukuisina, toinen ampuu tuosta vain, kolmas haluaa pitkittää rakkaan lemmikkinsä elämää kaikin mahdollisin keinoin. Päätyessään suorittamaan lakisääteisiä tarkastuksia karjatiloille Annelista tulee ei-toivottu hahmo niin yrittäjien kuin viranomaistenkin silmissä. Samalla hän joutuu puolisonsa kanssa eettisille painisille, kun parantumattomasti sairaan lähisukulaisen tila pahenee eikä kivunlievitys helpottaa kipua. Pitäisikö eläimiä hoitaa kuin ihmisiä, vai juuri toisin päin? Onko Anneli radikalisoitumassa? Armon Anneli on hauskanvakava romaani eläimistä, ihmisistä ja eutanasiasta. Minna Lindgren käsittelee mitä tärkeintä aihetta silmät avaavan huumorin avulla, eikä Annelin kyydistä puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteitakaan. Minna Lindgren (s. 1963) on monipuolinen kirjailijatoimittaja, joka on työskennellyt pitkään Yleisradiossa. Vuosina 2013–2015 ilmestynyt Ehtoolehto-trilogia on ollut suurmenestys niin Suomessa kuin maailmalla. Romaanit Vihainen leski (2018), Kaukorakkaus (2019) sekä Aina on Toivoa (2020) olivat myös menestyksiä. Lindgrenin teoksista on tehty lukuisia käännöksiä ja teatterisovituksia.

84.2  •  NIDOTTU, LIEPEET  •  140 × 2O0 MM  •  240 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI    ISBN 978-952-363-152-6  • 

 ISBN 978-952-363-160-1  •  ILMESTYY HUHTIKUUSSA

 ISBN 978-952-363-154-0 


7 | Romaanit

KUVA LIISA TAK AL A

Riikka-Maria Rosenberg

Ninon

– rakkauden mestari

I 

säänsä kaipaamaan jäänyt lapsi, maailman tunnetuin kurtisaani, luostariin pakotettu vanki, kulttuuripiirien rakastama älykkö, aikansa vahva nainen. Vuonna 1623 köyhään aatelisperheeseen syntynyt Anne de Lenclos, lempinimeltään Ninon, oli tuota kaikkea. Mutta hänen täytyi olla myös intohimoinen ihminen, joka teki epäsovinnaisia valintoja. Ninon – rakkauden mestari kuvittaa ja kertoo, miten kuuliaisesta kahdeksanvuotiaasta pariisilaistytöstä kasvaa koko yläluokan ja hovimiesten himoitsema nainen, peloton henkisten ja ruumiillisten nautintojen puolustaja ja arvostettu ystävä. Ninon on myös koskettava kertomus suuresta rakkaudesta, joka voi olla täydellistä vain saavuttamattomana. Rosenbergin kerronta on asiantuntevaa ja aistillista, se herättää eloon 1600-luvun Pariisin. Aateliston tavat, kodit, vaatteet ja ruoat on kuvattu historioitsijan tarkkuudella, ja rakastaminen – sillä rakkautta monissa muodoissaan Ninonin elämään mahtuu – hyökyy kohti lukijaa hävyttömän rohkeana. Uusi historiallisen romaanin taituri on syntynyt. Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) on Helsingissä ja Janakkalassa asuva historioitsija, joka haluaa tuoda historian naiskohtaloita suuren yleisön tietoisuuteen. Hän on työskennellyt Ninon de Lenclos’n ja 1600-luvun pariisittarien parissa yli kymmenen vuoden ajan. Aiheesta on syntynyt muun muassa tohtorin väitöskirja sekä Ulla Tuomarlan kanssa toimitettu tietokirja Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020).

84.2   •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI •  140 × 210 MM •  340 SIVUA  •  ULKOASU JENNI SAARI   ISBN 978-952-363-124-3  •   ISBN 978-952-363-161-8  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-157-1 


8 | Romaanit KUVA MILK A AL ANEN

Anna Maria Mäki

Äänenkantama

S 

anni haluaisi vain nukkua, mutta sitä hänelle ei suoda. On pienet lapset, hieno ura ja työhönsä uponnut aviomies ja vastuuta ihan julmetusti. Sanni pyörittää lapsiperhearkea lähinnä yksin. Hoida työ, lasten lääkäriajat, psykologit, kaverisynttärit, vie päiväkotiin, hae kotiin, kokkaa, siivoa, pue, riisu, herätä, nukuta. Valvo yöt. Kyllä normaali ihminen jaksaa, jaksaahan? Kun Sanni romahtaa, hän putoaa korkealta. Sairaalassa hän kasaa palasiaan, kunnes tapahtuu jotain, joka saattaa muuttaa koko loppuelämän suunnan.  Kiitetyn novellistin ensimmäinen romaani on suora ja koskettava kertomus uupuneesta perheenäidistä, joka on niin korviaan myöten suorittamisen suossa, ettei tiedä, missä välissä ehtisi rakastaa. Mitä jää, kun kuva omasta menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta hajoaa? Äänenkantama on taiturimaisesti kirjoitettu, paljas ja toiveikas kirja siitä, miten kauas itsestään voi kulkea, jotta vielä voi löytää takaisin, löytää oman äänensä. Anna Maria Mäki (s. 1976) on vapaa kirjoittaja ja suomen kielen maisteri. Mäen esikoisteos, novellikokoelma Suljetun paikan lumo (Teos, 2005) oli ehdokkaana Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon sekä Olvi-, Tiiliskivija Runeberg-palkintojen saajaksi. Vuonna 2011 ilmestyi lyhytproosakokoelma Virginian vaatteet. Mäki on kirjoittanut myös lapsille. Hänen novellejaan on käännetty saksaksi ja unkariksi.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  260 SIVUA  •  ULKOASU SANNA-REETA MEILAHTI    ISBN 978-952-363-067-3  •   ISBN 978-952-363-162-5  ILMESTYY MAALISKUUSSA


9 | Romaanit

KUVA LIISA TAK AL A

Heikki Reivilä

Kirjailija

– eli siitä harhasta josta elää

K 

irjailija on kertomus eräästä tapahtumarikkaasta syys­yöstä ja uuden tarinan syntyhetkistä. Kirjailija löytää öisestä metsästä rahakätkön. Pulska rahasäkki kainalossa kirjailija pakenee, kun häntä ajavat takaa rahojen omistaja, poliisi, pelastuslaitos ja rannikkovartioston helikopteri. Piilotellessaan kirjailija törmää Emiliehen, naiseen jota rakastaa.  Ollaan draaman alkulähteillä. Kun kirjailija kuvittaa kaiken lukemansa perusteella jännittävää elämäänsä, merkitsee tuoreeltaan paperille kaiken näkemänsä ja kuulemansa, syntyy tarinaa kuin film noirissa. Tapahtumien edetessä herää uteliaisuus, mitä on todella tapahtunut? Vai onko kysymys turha, onko fiktio ainoa, mitä meillä on? Kirjailija on humoristinen ja luodintarkka kuvaus taiteellisesta työstä sekä peloista ja paineista, joita työhön liittyy. Kerronta on täynnä leikillisyyden ja yllätyksellisyyden iloa, ja Reivilän taiturimainen kieli naurattaa sivu toisen jälkeen. Reivilä kuvaa kirjailijan työtä ja asemaa yhteiskunnassamme ennennäkemättömällä tavalla. Heikki Reivilä (s. 1955) voitti J. H. Erkon runokilpailun vuonna 1981. Hän on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia, mm. Matti Ijäksen elokuviin Pieniä valheita (1994), Haaveiden kehä (2002) ja Puolin ja toisin (2013). Reivilän romaanitrilogian aiemmat osat ovat henkilöistään ja dialogistaan kiitetyt Ryöstö (2014) ja Onnettomat Roomassa (2017). 84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  200 SIVUA  •  ULKOASU MIKA TUOMINEN    ISBN 978-952-363-144-1 •   ISBN 978-952-363-163-2  ILMESTYY MAALISKUUSSA


10 | Romaanit KUVA ANNINA MANNIL A

Marketta Pyysalo

Kehrääjä

M 

ies sanoo, että hän lakkasi tahtomasta ennen kuin sanoi tahdon. Minä takerruin ennen kuin minut sidottiin. Pitkä avioliitto loppuu kylmään ja musertavaan toteamukseen illallispöydässä. Siitä alkaa naisen yksinpuhelu, ensyklopedinen suruprosessi ja kevään kasvukausi. Marketta Pyysalon pienoisromaani Kehrääjä on lumoavan kirjallinen kertomus siitä, mitä tapahtuu kun joutuu tahtomattaan muuttumaan itsenäiseksi, kun jokin, mikä ei koskaan ole oikeastaan alkanutkaan, loppuu. Naisen etymologinen intohimo yhdistyy puutarhan kasvukohinaan, eikä erosta ole koskaan kirjoitettu näin osuvasti, hauskasti ja toivoa antavasti. ”Puut ovat viisaita. Viisaampia kuin me. Ne kurottavat valoa kohti eikä pimeää.” Pyysalon älykäs ja syvälle kulttuurihistoriaan sukeltava kirja on kuin suomalaisen mytologian kautta kyynelkanavat aukaiseva monologi siitä, millaista on löytää itse. Marketta Pyysalo (s. 1976) on Taipalsaarelta kotoisin oleva kirjoittaja, kääntäjä ja pienviljelijä (sitruunaa kukkaruukussa). Kehrääjä on hänen ensimmäinen romaaninsa.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  125 × 190 MM  •  128 SIVUA  •  ULKOASU SANNA-REETA MEILAHTI    ISBN 978-952-363-132-8  •   ISBN 978-952-363-164-9  ILMESTYY HELMIKUUSSA


11 | Romaanit

KUVA MILK A AL ANEN

Touko Kauppinen

Häikäisevät

S 

anna on kadonnut, ihmiset tuntuvat erillisiltä, jotain puuttuu nykyisestä maailmasta. Kaduilla vaeltelee susi­olentoja, joista ei voi olla varma ovatko he ihmisiä vai villi­eläimiä – tai mikä näitä kahta edes erottaa. Häikäisevien kertoja yrittää saada tilanteesta selkoa. Hän etsii, elää, toimii hyvin intensiivisesti – ja päätyy omien ja Sannan läheisten pään sisään. On se sitten kuvittelua, tunkeilua, arvausta, mene ja tiedä, kaikki tyynni kertoja yrittää rakentaa muistoista, nykyhetkestä ja ehkä tulevastakin jotakin, joka olisi kokonaista. Näyissään hän kokee sirpaleita, jotka eivät ole hallittavissa, samalla kun Sannan etsiminen muuttuu hänen osaltaan yhä enemmän mielensisäiseksi, häikäiseväksi. Touko Kauppisen romaani on nimensä veroinen. Kauppisen lause on kaunis ja seesteinen ja Häikäisevien lyhyet kuvaukset niin luonnosta kuin mielen syvyyksistä ja sekavuudesta takertuvat muistiin. Touko Kauppinen (s. 1981) on monipuolinen toimittaja ja kirjailija. Hänen aiempia julkaisujaan ovat mm. kehuttu kirjailija Jyrki Pellisen elämäkerta Totaalirunoilija Pelli­nen (Savukeidas, 2014) ja yhdessä kahden muun toimittajan kanssa toimitetut Lasten tiedekysymykset -teokset (Helsin­ gin Sanomat). Häikäisevät on Kauppisen esikoisromaani.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  115 × 185 MM  •  176 SIVUA  •  ULKOASU JUSSI KARJALAINEN    ISBN 978-952-363-142-7  •   ISBN 978-952-363-165-6  ILMESTYY HELMIKUUSSA


12 | Romaanit KUVA MATTIAS EDWALL

Anna Järvinen

Uni viime yönä: SUOMENNOS RAIJA RINTAMÄKI

O 

n pääsiäislauantai ja Tukholmassa kesäisen lämmintä. En ole vielä tsekannut Helsinkiä. Mitä sinä teet. Olen porraspyramidin huipulla, olen elänyt pitkään, melkein viisikymmentä vuotta. Siihen mahtuu monta elämää. Minun pitäisi käyttää pohjepituista vekkihametta. Sitä en tee. Muusikko ja laulaja Anna Järvisen esikoisromaani on kirkas ja rehellinen sukellus taiteeseen, kuolemaan, kauneuteen ja haluun. Kevät Tukholmassa, kertoja-Anna kotonaan valoisassa asunnossa, jota hänen on vaikea pitää siistinä. Ajatuksissa on monesti Suomi, maa jonka hän jätti taakseen lapsena. Puhe kääntyy usein myös toista kohti, kohti sinää jossakin tietyssä hetkessä, kohti surua. Naisen elämäntarina peilataan esiin häkellyttävällä suoruudella, niin tiheästi että jokaisella sanalla on tavujaan suurempi paino. Järvisen pienoisromaani on haikeuden mestarillista liikettä, todesta uneen ja takaisin. Kirja on saanut ilmestyttyään ylistäviä arvioita sekä Suomessa että Ruotsissa. Anna Järvinen (s. 1970) on ruotsinsuomalainen säveltäjä, laulaja ja taiteilija, joka asuu Tukholmassa. Hänen läpimurtoalbuminsa Jag fick feeling ilmestyi vuonna 2007, uusin levy Vestigia Terrent ilmestyi keväällä 2020. ”Anna Järvinen och kvinnorna” -tv-sarjassaan (2016) hän keskusteli kymmenen naisen kanssa, joilla kaikilla oli suomalaiset sukujuuret. Uni viime yönä: on Järvisen esikoisromaani.

84.2  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  144 SIVUA  •  ULKOASU JOHANNA BRUUN,   ANNA JÄRVISEN KUVITUS  • ALKUTEOS DRÖM NATTEN TILL IDAG:   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA   ISBN 978-952-363-131-1  • 

 ISBN 978-952-363-172-4  • 

 ISBN 978-952-363-156-4  •  ILMESTYY TAMMIKUUSSA


13 |  Esseet

KUVA HELI SORJONEN

Leena Krohn

Mitä en koskaan oppinut

L 

eena Krohnin kirkas sanataide on luonut tummia tulevaisuuden näkyjä ja syviä pohdintoja lukijoille ympäri maailmaa. Odotetun esseekirjansa Krohn aloittaa listaamalla neljä lausetta, jotka ovat vaikuttaneet hänen omaan elämäänsä. Lauseista kasvaa koko kokoelman läpäisevä katse, jolla Krohn tutkii niin taidetta, kuolemaa ja tietoisuutta kuin kulttuurisen omimisen käsitettä ja sananvapauden rajoittamista. Krohn kirjoittaa myös omasta kasvamisestaan kirjailijaksi, kouluvuosistaan 1960-luvulla, lapsen näyistä jotka kävivät toteen, ympäristön ja luonnon hätähuudosta: ”Heräsin ymmärtämään, että ihmisen sivilisaatio kehittyy sovittamattomassa ristiriidassa ympäristön ja muiden lajien elämän edellytysten kanssa. Sen materiaalisen rikastumisen hinta on luonnon köyhtyminen.” Krohn on näkijä, joka ei kaihda suoruutta tai toivottomuutta kuvatessaan ihmisten toimintaa. Mutta kirjallisuudella on mahdollisuus: ”Kirjoittaminen on taistelua yksi­ ulotteista ihmiskuvaa vastaan. Se on avuton yritys mitata ihmisen monimutkaisuutta, pateettinen pyrkimys selittää hänen selittämättömyyttään.” Leena Krohnin (s. 1947) tuotanto sisältää romaaneja, lastenkirjoja, novelleja ja esseitä. Hänen teostensa vaivihkainen huumori ja kuulas kieli puhuvat olemassaolomme kummallisistakin piirteistä älykkäästi. Lukuisia kirjallisuuspalkintoja saaneen Krohnin viimeisin romaani Kadotus ilmestyi vuonna 2018. Maailmalla tunnetuimpiin kuuluvan suomalaiskirjailijan teoksia on julkaistu yli 20 kielellä.

84.2 / 04  •  SIDOTTU, SUOJAPAPERI  •  130 × 207 MM  •  224 SIVUA  •  ULKOASU MARJAANA VIRTA   ISBN 978-952-363-084-0  • 

 ISBN 978-952-363-166-3  •  ILMESTYY HELMIKUUSSA

 ISBN 978-952-363-158-8 


14 | Esseet KUVA LIISA TAK AL A

Olli Löytty

Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

M 

ikä tekee kirjallisuudesta ”suomalaista”, tai minkään muun maalaista sen puoleen? Äidinkieli, kirjoituskieli, kansallisuuden todistavat asiakirjat? Kysymys ei ole aivan helppo, mutta käsitykset niin kirjallisuudesta kuin kotimaisuudestakin ovat syvään juurtuneita. Esseekokoelmassaan Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle Olli Löytty etsii kirjallisuudesta ja sen ympäriltä outouden kuvia ja vieraan läheisyyttä. Hänen katseensa on yhtä tarkka kuin laajakin; kokoelma on rautaisannos historiaa ynnä nykypäivää, Rajamäen rykmentistä Taikatalveen, Edith Södergranista Hassan Blasimiin. Löytty tarjoilee hyvin jäsenneltyä kiukkua tylppää nationalismia kohtaan ja uudet kakkulat kaikille, jotka ovat joskus lukeneet jotain. Ennen kaikkea hän ihastelee kaunokirjallisuuden voimaa näyttää, millaisin säikein – ymmärtäväisin tai vihamielisin – ihmiset ovat sidottuja toisiin ihmisiin.

Olli Löytty (s. 1966) on tietokirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. Hän on julkaissut mm. teokset Kulttuurin sekakäyttäjät (Teos, 2011) ja Maltillinen hutu (Teos, 2008) sekä yhdessä Minna Lindgrenin kanssa teoksen Sinfoniaanisin terveisin – kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan (Teos, 2014). Vuonna 2016 hän toimitti mittavan  Luojan palikkaleikki  -juhlakirjan Lauri Viidasta.

80  •  NIDOTTU, LIEPEET  •  130 × 197 MM  •  176 SIVUA  •  ULKOASU MIKA TUOMINEN    ISBN 978-952-363-146-5  •   ISBN 978-952-363-167-0  ILMESTYY HELMIKUUSSA


15 |  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

KUVAT HEINI LEHVÄSL AIHO

Heikki Lehikoinen & Emmi Jormalainen

Tufunus ja Olavinlinnan neito

S 

ukelluslabradori Tufunuksen kuumatkan tuliaisista löytynyt kapistus vie hänet ja ihmisystävä Amin vahingossa 400 vuoden taakse Olavinlinnaan, vaikka ruoka-aika olisi ollut käpälillä. Savossa vainu ruokapöydästä katoaa samoin kuin aikamatkustuslaite. Innokas nuuskinta sotkee heidät vain hovijuonitteluihin ja noitavainoihin sekä linnanneito Maria Sophia Hyvätuuli von Knorrhane-Kyhmykurmu­ simpun salaisiin tähtitieteellisiin tutkimuksiin. Tufunus seikkailee -kirjassa kalistellaan kalpoja huovien kanssa ja joudutaan jumalalliseen raastupaan, jossa vastuu on kuulijalla. Pääsevätkö Tufunus ja Ami takaisin kotiinsa? Ja ennen kaikkea: saako Tufunus-labradori mahansa täyteen? Tufunus ja Olavinlinnan neito on kolmas osa riemukasta Sukelluslabradori Tufunus tutkii -sarjaa.  Heikki Lehikoinen (s. 1961) on kaupunkilainen, luonnossa viihtyvä, vakavan humoristisesti asioihin suhtautuva kirjailija. Hän on kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi arvostettuja tietokirjoja niin metsästyksen historiasta, eläin­uskomuksista kuin kuolemakäsityksistä kansan­ perinteessä. EMMI JORMALAINEN (s. 1979) on kuvittaja ja taiteen maisteri, joka viettää päivänsä piirtämällä tarinoita, sarja­ku­via ja lastenkirjakuvituksia. Hän on kuvittanut muun muassa menestyksekästä Puluboi-sarjaa (Otava) ja julkaissut palkitun sanattoman kirjan Eksyksissä (omakustanne, 2019).

L84.2  •  SIDOTTU, YLIVETO  •  140 × 190 MM  •  160 SIVUA   KUVITUS JA ULKOASU EMMI JORMALAINEN  •  ILMESTYY HELMIKUUSSA

 ISBN 978-952-363-150-2 


16

KUVA JOHN GRÖNVALL

|  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

Lena Frölander-Ulf

Muru ja minä metropolissa

S 

uuressa kaupungissa koirat pissaavat tolppiin. Muru ei halua pissata tolppiin. Joka puolella on hälinää ja vilkkuvaloja, koirapuiston rakkisakki piiskaa pahaenteisesti häntiään. Ehkä kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä aluksi näyttää. Murulla ja suurimmalla koiralla – sillä jonka hampaat kiiltelevät kuolasta – onkin äkkiä paljon puhuttavaa. Ja jokainen saa päättää itse kutsumanimensä, kaikille on tilaa. Lena Frölander-Ulfin Muru ja minä metropolissa on itsenäinen jatko-osa kirjoille Minä, isä ja meri (2018) ja Minä, Muru ja metsä (2016). Upeat tummat raapekartonkikuvitukset ja varovaisen lapsen herkkä näkökulma sekä kuvissa että tekstissä luovat yhdessä lumoavan kokonaisuuden, joka rohkaisee epäröimään ja olemaan juuri sellainen kuin itse on. Lena Frölander-Ulf (s. 1976) on palkittu lastenkirjailija ja kuvittaja, joka kirjoittaa sekä suomeksi että ruotsiksi. Frölander-Ulfin edellinen kirja, Nelson Tiikeritassu (Teos & Förlaget, 2019) sai Arvid Lydecken -palkinnon ja oli Minä ja Muru -sarjan aiempien osien tapaan ehdolla muun muassa sekä Runeberg Junior että Finlandia Junior -palkintojen saajaksi.

85.2  •  SIDOTTU  •  210 × 280 MM  •  40 SIVUA  •  ULKOASU JA KUVITUS LENA FRÖLANDER-ULF   ALKUTEOS FIDEL OCH JAG I STORSTAN   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA  •  ILMESTYY HELMIKUUSSA

 ISBN 978-952-363-148-9 


17 |  Lasten- ja nuortenkirjallisuus

KUVA NIKL AS SANDSTRÖM

KUVA TIMO K ARI

Sanna Sofia Vuori & Cara Knuutinen

Mäyrä kateissa

M 

inulla on mäyrä joka on vain minun. Mäyrä tuoksuu hiekkakakulta ja spagetilta ja minä tykkään kuiskia sen korvaan ”mäyreliini” ja ”pieru”. Lapsi saa ottaa Mäyrän mukaan päiväkotiin. Matkalla Mäyrä haluaa käydä tervehtimässä koiraa ja saa toki tehdä niin. Mutta sitten tulee jo kiire ja Mäyrä jää puistoon! Mäyrä kateissa on lämmin ja kutkuttavan jännittävä kertomus siitä, mitä Mäyrä tekee, kun huomaa jääneensä yksin. Mäyrä tapaa muun muassa Pupun, joka on joutunut kokemaan pehmoeläimen kamalimman kohtalon. Sanna Sofia Vuoren oivaltava kertomus ja Cara Knuutisen ihana kuvitus kiehtovat ja tekevät lukuhetkestä aivan erityisen. Pieni tarina kasvaa kokoaan suuremmaksi, se kihelmöi ja naurattaa kuin piiloleikki. Sanna Sofia VuorEN (s. 1981) ensimmäinen kuvakirja Muna (Teos & Förlaget, 2018), jonka kuvituksen teki Linda Bondestam, oli ehdolla Finlandia junior -palkinnon saajaksi. Vuori on lastenkulttuurin monitaitaja, hän on muun muassa luonut huippusuositun Estridin Kirjakerho -netti­ ohjelman, tehnyt lastenteatteria ja tuonut näyttelytoimintaa päiväkoti- ja esikouluikäisille lapsille. Cara Knuutinen (s. 1965) on taidekasvatuksen opettaja ja rakastettu kuvittaja, joka tunnetaan Anna Gullichsenin satujen kuvituksista. Hänen kuvituksensa Pamela Mandar­ tin kirjassa Piilolaakson talvi (Schildts, 2008) oli ehdolla Rudolf Koivu -palkinnon saajaksi.

85.2  •  SIDOTTU, YLIVETO  •  210 × 230 MM  •  24 SIVUA  •  ULKOASU CARA KNUUTINEN   ALKUTEOS GRÄVLING BORTA   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA  •  ILMESTYY TAMMIKUUSSA

 ISBN 978-952-363-147-2 


Tietokirjallisuus


19 | Tietokirjallisuus

KUVA LIISA TAK AL A

Eero Tarasti

Moi ja soi Muistelmat

M 

oi ja soi – näin hilpeästi on muistelmateoksensa nimennyt suomalaisen musiikkitieteen ja semiotiikan suurmies, emeritusprofessori Eero Tarasti. Ilahduttavan tuttavallisesti heti musiikin ääreen, niinkö? Kertokoon kirja sen tarkemmin! Jo nyt voi kuitenkin paljastaa, että kyseessä on suomalaisen kosmopoliitin tarina, jota kuljettavat korkeimman tutkimuksen, opetuksen ja taiteen ihanteet. Tarastin huikean monipuoliseen uraan sekä tieteen että taiteen piirissä on aina kuulunut vilkas ja aktiivinen sosiaalinen elämä – ja siitähän kerrottavaa juuri syntyy: alati uteliaasta mielenlaadusta saman- ja erimielisten kanssaihmisten keskuudessa. Kirja dokumentoi Tarastin lukemattomia yhteyksiä ja kohtaamisia mitä erilaisimmissa älymystöpiireissä, hänen tieteellisiä saavutuksiaan ja lukuisia matkojaan Ranskaan, Brasiliaan, Japaniin… Kaiken kaikkiaan Eero Tarastin tarina Moi ja soi on riemastuttava kuvaus sivistyksestä yhteiskunnassamme ja inhimillisen hengenelämän suuruudesta. FT Eero Tarasti (s. 1948) on suomalainen musiikintutkija, semiootikko, pianisti ja kirjailija. Tarasti toimi musiikkitieteen professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1984–2016 ja vierailevana professorina monessa maassa, mm. Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

99.1  •  SIDOTTU, NELIVÄRIKUVITUS  •  165 × 225 MM  •  704 SIVUA  ULKOASU ELINA KUUSAMO  • 

 ISBN 978-952-363-123-6  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-168-7 


20 | Tietokirjallisuus KUVA SEPPO KIMANEN

Seppo Kimanen

Iltanuotistolla

K 

onsertin jälkeen muusikot päätyvät usein karonkkaan – syömään, juomaan ja vaihtamaan ajatuksia kollegojensa ja muun asiaankuuluvan väen seurassa. Etenkin pitkillä kiertueilla karonkat ovat korvaamattoman tärkeitä, kun matkustusaikataulujen ja esiintymisten paineet ovat muutoin alati mielessä. Tämän kirjan inspiraationa on juuri tällainen karonkka. Tai siis karonkat – sadat, ellei peräti tuhannet karonkat, joihin Seppo Kimanen on osallistunut. Ja vielä täsmentäen: ei niinkään se syömis- ja juomispuoli, vaan säkenöivät tarinat. Muusikoiden ajatukset. Ja ajatukset musiikista. Kimanen on koonnut Iltanuotistolle koko joukon karonkkaolosuhteista kumpuavia kaskuja, mietteitä, heittoja, provokaatioita, korkealentoisempia pohdintoja ja kaikenlaisia henkevyyksiä. Niitä on perimätietona kertynyt satojen vuosien ajalta toki musiikkihistorian suuruuksilta, mutta mukana on kosolti myös nykypäiväistä aineistoa. Tätä kirjaa kannattaa kuljettaa mukana kaikkialle. Ainoa paikka, missä siitä ei ole suoraan iloa, on konsertti, kun siellä on usein niin pimeää, ettei näe lukea. Sitä paitsi naurunpurskahdusten aika on sitten konsertin jälkeen, karonkassa. Seppo Kimanen (s. 1949) on sellotaiteilija ja musiikkimaailman monitoimimies, jonka kansainvälinen ura hakee veroistaan. Hänet tunnetaan Kuhmon Kamarimusiikin perustajana ja pitkäaikaisena taiteellisena johtajana. Kimanen on toiminut lukuisissa taiteen ja kulttuurin tehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

78  •  NIDOTTU, LIEPEET  •  130 × 190 MM  •  192 SIVUA  ULKOASU DOG DESIGN  •

 ISBN 978-952-363-133-5  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-169-4 


21 | Tietokirjallisuus

KUVA OKSANA YUSHKO

Anna-Lena Laurén

Samettidiktatuuri SUOMENTANUT KAISA SIVENIUS

S 

amettidiktatuurissa pehmeys yhdistyy kovuuteen. Venäjällä pehmeyttä edustavat esimerkiksi vapaus ilmaista mielipiteensä ja äänioikeus. Se, että eri mielipiteillä kuitenkin harvoin on käytännön merkitystä tai että valinnat on oikeastaan tehty jo ennen vaaleja, on silti useimmille venäläisille ihan vain vallitseva asiaintila. Vaan ei kaikille, ja sellaisista ihmisistä Anna-­Lena Laurén kertoo. He vastustavat sitä, että maaseudusta on tehty suurkaupunkien kaatopaikka – vaikka onhan tietysti edullisempaa kaataa jätteet luontoon kuin lajitella ne. Joku puolestaan on menettänyt peltonsa suuryritykselle ja haluaa protestoida. Oppositiopoliitikkoja ahdistellaan, vangitaan, tapetaan. On vaarallista ryhtyä vastustamaan ikinuoren presidentin hahmon ottanutta valtaa, mutta niin vain mielenosoitukset jatkuvat. Demokratia ei Venäjällä ole mitenkään luonnoton ajatus, mutta sen päämääristä vallitsee paljon väärinkäsityksiä. Muutos on käynnissä. Tämä on Laurénin toiveikas väite kirjassa, joka on eräänlainen jatko-osa hänen loisteliaalle esikoisteokselleen Hulluja nuo venäläiset. Sävyltään se on tummempi ja otteeltaan yhteiskunnallisempi, mutta aivan yhtä mukaansatempaava. Anna-Lena Laurén (s. 1976) on palkittu toimittaja ja kirjailija. Hän on julkaissut menestyskirjat Hulluja nuo venäläiset (2009), Vuorilla ei ole herroja (2009), Sitten saavuin Moskovaan (2010), Kuinka kallis vapaus (2013) ja Ukraina – rajamaa (Peter Lodeniuksen kanssa, Teos 2015).

97.15  •  SIDOTTU •  135 × 205 MM  •  192 SIVUA  •  ULKOASU SARA ACEDO  ALKUTEOS  SAMMETSDIKTATUREN – MOTSTÅND OCH MEDLÖPARE I DAGENS RYSSLAND   •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA   ISBN 978-952-363-149-6  • 

 ISBN 978-952-363-170-0  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA


22 | Tietokirjallisuus KUVA TARU STAUDINGER

Ollivier Pourriol

Jalkapallon likaiset legendat SUOMENTANUT KAISAN LUOKKA (KAISA SIVENIUS, OLLI KULMALA, ELIA LENNES, TUOMAS NEVANLINNA, LAURI PEKONEN, JUSSI TIIHONEN JA ANNA TUOMIKOSKI)

K 

irjassa Jalkapallon likaiset legendat Ollivier Pourriol pohtii kuutta kuuluisaa ”rumaa temppua” jalkapallon historiassa: Zidanen pusku Materazzin rintaan MM-loppu­ottelussa 2006, Maradonan Jumalan käsi -maali Meksikossa 1986, Henryn käsivirhe MM-karsintaottelussa Irlantia vastaan 2009, Cantonan potku vastajoukkueen kannattajan vatsaan 1995, Schumacherin hyökkäys Saksan Battistonia vastaan 1982 ja Platinin pidäkkeetön riemu maalin jälkeen Heysel-stadionilla 1985, kun ottelua edeltäneissä mellakoissa oli kuollut 39 ihmistä. Tarkastellessaan näitä tapauksia innokas jalkapalloihminen Pourriol löytää kuhunkin näkökulman, joka paljastaa niiden ”suuruuden”. Ihan niin kuin jalkapallo ei ole vain peliä, eivät sen rumat temputkaan ole vain rumia temppuja. Mutta miksi oikeastaan vaikkapa Zidanen pusku tai Henryn käsivirhe herättävät valtavan kohun, johon verrattuna maali – vaikka poikkeuksellinenkin – herättää vain kohteliasta kiinnostusta? Ovatko rumat temput sittenkin oikeastaan juuri sitä, mitä miljoonat jalkapallokannattajat hakevat? Millaisista sirkushuveista oikein on kyse?

Ollivier Pourriol (s. 1971) on ranskalainen filosofi, kirjailija ja suosittu luennoitsija.

78  •  NIDOTTU, LIEPEET  •  130 × 190 MM  •  160 SIVUA  •  ULKOASU TARU STAUDINGER / TYÖNALLE   ALKUTEOS  ÉLOGE DU MAUVAIS GESTE  • 

 ISBN 978-952-363-083-3  ILMESTYY HUHTIKUUSSA


23 | Tietokirjallisuus

KUVA STEFAN BREMER

Mari Mörö

Vapaammin versoo

K 

ukkasille puhuvat kaikki, mutta kukkasuutari rupattelee myös kompostille. Maaliskuu koittaa, ja taas hän kykkii, kylvää ja kurkottaa: täyttä on ja tungosta tulee, vaan ei valmista koskaan. Ruukkuja retuutetaan ja kiviä käännellään, ja välillä tavataan muita vihertumppuja. Ja niin selviää esimerkiksi se, mitkä ovat seitsemän uutta kuolemansyntiä tarhassa ja kuinka edistää puutarha­tera­ piaa. Entä keitä ovat nykyajan vihreät velhot? Vapaammin versoo on garden writingia alusta loppuun. Tarinat rönsyävät, ja kasvikuntaa kannatetaan ja kumarretaan. Toivosta ei hellitetä, eikä huumorista tingitä. Koreat kasvit pääsevät oikeuksiinsa harvinaisessa kuvamateriaalissa, jonka kuvaamista varten on valvottu yö poikineen, kukat kun eivät juuri nukkumisesta perusta.

Mari Mörö (s. 1963) on palkittu kirjailija. Pitkän kuunnelma- ja nuortenkirjailijauran jälkeen romaani Kiltin yön lahjat (WSOY, 1998) oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-­ palkintoehdokkaana ja sai Runeberg-palkinnon 1999. Mörö on toiminut pitkään luovan kirjoittamisen opettajana ja sanataideohjaajana. Hän on työskennellyt kuunnelmakäsikirjoittajana, script editorina ja dramaturgina Yleisradiossa 1995–2005. Keväällä 2018 julkaistiin Mörön puutarhakirja Kukkanuottasilla (Teos), ja vuonna 2020 saatiin kaivattua jatkoa Kukkasillaan-kirjan muodossa.

38.1  •  SIDOTTU, YLIVETO  •  168 × 235 MM  •  236 SIVUA  ULKOASU SANNA-REETA MEILAHTI  • 

 ISBN 978-952-363-151-9  ILMESTYY MAALISKUUSSA


24 | Tietokirjallisuus KUVA JARKKO MIKKONEN

KUVA TEIJA K .

Marjo Seki & Heikki Valkama

Okazu

– japanilaista kasvisruokaa

J 

apanilainen keittiö on sushien, raamen-nuudeleiden ja tempuran muodossa tullut Suomeen jäädäkseen. Perinteinen japanilainen ruoka on kuitenkin paljon muutakin ja yleensä hyvin kasvispainotteista. Okazu-kirjaa on innoittanut japanilaisen kasvisruoan puhtain edustaja: buddhalainen temppeliruokaperinne, shōjin ryōri. 1200-luvulla eläneen Dōgenin mukaan vaatimattomiinkin kasviksiin pitää suhtautua kuin temppelin rakentamiseen. Jokaista raaka-ainetta pitää arvostaa ja ruoka on valmistettava sille omistautuen. Okazu avaa tien kasviksista koostuvaan, valmistusmenetelmiltään yksinkertaiseen ja uskomattoman herkulliseen ruokaan. Ideana on eri elementtien yhdistely vaikkapa japanilaisen arkiaterian muodossa: yksi liemi, kolme lisuketta ja kipollinen riisiä. Kirjan reseptit ovat helppoja ja ne on laadittu nimenomaan suomalaisia, kenen tahansa saatavilla olevia raaka-aineita käyttäen. Marjo Seki (s. 1958) asui Japanissa 20 vuotta ja toimi siellä mm. ravintoloitsijana, peruskoulun opettajana sekä tulkkina. Hän on Tampereella sijainneen legendaarisen Maruseki-ravintolan perustaja. Heikki Valkama (s. 1975) on toimittaja, kirjailija ja japanilaisen kulttuurin tuntija. Hän on julkaissut sekä lukuisia tietokirjoja että romaaneja, joista viimeisimpänä gastro­dekkari Tulikukka (Tammi, 2019). 68.25  •  SIDOTTU •  145 × 225 MM  •  160 SIVUA  VALOKUVAT  NINA KARLSSON  •  ULKOASU  EEVA VÄRTÖ  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-140-3 


25 | Tietokirjallisuus

KUVAT ROBERT LINDSTRÖM/HANASA ARI

Lukas Hemnell & Nina Weckström

Ravintola PLATS Pohjoismaista gastronomiaa Hanasaaren keittiöstä SUOMENNOS JENNI PITKÄNIEMI

T 

ämä on kirja ravintola PLATSista, joka sijaitsee Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Ravintolan pääkokki Lukas Hemnellin ja hänen tiiminsä laatimissa resepteissä painottuvat rikas pohjoismainen makumaailma ja paikalliset, kestävästi kasvatetut ainekset. Kirja kertoo myös ihmisistä: kalastajasta, joka nostaa päivän saaliin ravintolaa ympäröiviltä vesiltä, lihantuottajasta, joka työskentelee ekologisesti mausta tinkimättä, ja kokista, joka valmistaa olutta omassa autotallissaan. Tekstit on kirjoittanut toimittaja ja ruokaintoilija Nina Weck­ström. Kirja soveltuu erityisesti niille, joita kiinnostaa uusi pohjoismainen gastronomia. Se tarjoaa moderneja tulkintoja klassisista ruokalajeista, jotka ovat aina yhdistäneet Suomea ja Ruotsia. Olisiko tänään pöydässä lahnamoussea ja sokerisuolattua haukea? Tai grillattua suippokaalia savustetulla kermaviilillä ja kiehautetulla parsalla? Jos et juuri nyt jaksa itse kokata, kirja tarjoaa silmänruokaa ja inspiraatiota tuleviin gastronomisiin seikkailuihin. Nina Weckström (s. 1953) työskenteli yli kolme vuosi­kym­mentä toimittajana Hufvudstadsbladetissa. Hän nauttii iloisista aterioista ja uppoutuu ruoanlaittoon täydellä sydämellä. Lukas Hemnell (s. 1976) on ravintola PLATSin keittiöpäällikkö. Hemnell haluaa tuoda esiin puhtaita ja koreilemattomia makuja sekä työ- että kotikeittiössään.

68.2  •  SIDOTTU •  206 × 268 MM  •  208 SIVUA  •  VALOKUVAT ROBERT LINDSTRÖM  ULKOASU KOBRA AGENCY  •  TEOS & FÖRLAGET -SARJA  •  ILMESTYY MAALISKUUSSA

 ISBN 978-952-363-032-1 


26

Henkilökunta / Staff Toimitusjohtaja Managing Director

Toimituspäällikkö Publishing Manager

Tiedotuspäällikkö Publicity Manager

Kustannuspäällikkö Editorial Director

Kustannuspäällikkö Editorial Director

Myynti- ja markkinointi-­ päällikkö / Sales and Marketing Manager

Kustannustoimittaja Editor

Graafinen suunnittelija Graphic designer

Assistentti assistant

Nina Paavolainen +358 (0)40 500 8342

Maarit Halmesarka +358 (0)44 302 1220

Matias Kuokkanen +358 (0)50 549 9788

Elia Lennes +358 (0)40 720 6310

Jussi Tiihonen +358 (0)44 302 1223

Jenni Saari

Opintovapaalla

Hannele Jyrkkä +358 (0)50 322 2387

Sari Häggqvist +358 (0)50 568 9388

Juho Sallinen +358 (0)50 346 6145

Sähköposti / Email etunim i.sukunim i@teo s.fi fi r stnam e.l astnam e@teo s.fi

Yhteystiedot / Contact information

puhelin  020 743 1250

info@teos.fi www.teos.fi

Kustannusosakeyhtiö Teos Kasarmikatu 23 a, 3. krs 00130 Helsinki


27 |  Kustannusosakeyhtiö Teos  |  K e vät k ata l o gi 2 021

Teos in Brief Teos is an independent publishing house that focuses on publishing fiction and non-fiction in Finnish. Our selection of books covers the whole spectrum from poetry to novels and nonfiction. We aim to publish around 50–60 books a year. Teos' authors include numerous recognized writers, such as Monika Fagerholm, Juha Hurme, Emmi Itäranta, Tomi Kontio, Leena Krohn, Marko Leino, Minna Lindgren, Laura Lindstedt, Ulla-Lena Lundberg, Marjo Niemi, Leena Parkkinen, Riikka Pelo and Mikko Rimminen. Teos will continue to focus on Finnish literature and nonfiction, but we have also published translations of foreign classics such as Edgar Allan Poe, Oscar Wilde, Sir Arthur Conan Doyle, P. G. Wodehouse and Sigmund Freud. In the autumn of 2007, Teos launched a translated fiction series called Baabel, which focuses on modern classics. Since the launch, we have published books by, among others, Thomas Bernhard, A. S. Byatt, Jorge Luis Borges, Manuel Puig, Carlo Emilio Gadda, Hilary Mantel, Robert Walser, Günter Grass, Clarice Lispector and László Krasznahorkai. www.teos.fi


Pyydetään palauttamaan, ellei vastaanottajaa tavoiteta

Kustannusosakeyhtiö Teos Kasarmikatu 23 a, 3. krs 00130 Helsinki Puhelin 020 743 1250 www.teos.fi

@teoskustantamo

Katalogit ja arvostelukappaleet Puhelin 020 743 1250 info@teos.fi Tiedotus hannele.jyrkkä@teos.fi puhelin 050 322 2387

Kevätkatalogi 2021 Julkaisija Kustannusosakeyhtiö Teos Painopaikka Premedia Helsinki, 2020 toimitus Hannele Jyrkkä Ulkoasu Jenni Saari Muutokset mahdollisia

Profile for Teos

Teoksen kevät 2021  

Advertisement
Advertisement
Advertisement