Page 1

7

kevään kirjat


Sisällys

32 MARI KÄTKÄ, ULLA PIISPANEN & TUOMAS KESÄLÄ Hilla ja Liisi

3 ESIPUHE

KAUNOKIRJALLISUUS

TIETOKIRJALLISUUS

ROMAANIT

ELÄMÄKERRAT

4 SATU TASKINEN Lapset

34 STIG HANSÉN Birgitta Ulfsson – mikä ettei

6 ANU KAAJA Leda

36 KALLE KINNUNEN & JORMA SAIRANEN Daddy Cool Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla

8 MARIA PEURA Tunkeilijat 10 MIKKO RIMMINEN Maailman luonnollisin asia

YLEINEN

12 JENNI LINTURI Jälleenrakennus

38 JOONAS PÖRSTI Propagandan lumo Sata vuotta mielten hallintaa

14 JARKKO VOLANEN Hiekankantajat

40 SATU HELIN & PEKKA NURMINEN Euroopan parlamentti

16 HEIKKI REIVILÄ Onnettomat Roomassa

42 HENRI ALÉN & ANNUKKA OKSANEN Finnjävel Suomalaisen ruoan dna

18 HILARY MANTEL Margaret Thatcherin salamurha

RUNOT, ESSEET JA NÄYTELMÄT 20 MATTI KANGASKOSKI Pääkalloneuvottelut 22 LEIF SALMÉN Itämainen huone 24 MARIA ANTAS Hiukset Viehkeät, vaikeat, villit ja vapaat

44 MALIN BÅTMÄSTAR Rakkaudella, Malin Yli 100 luontaisesti gluteenitonta reseptiä

POKKARIT 

46–49

TEOS 50 HENKILÖKUNTA / STAFF 51 IN BRIEF

26 TUA KORHONEN (TOIM.) Sofokles

LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS 28 LEENA PARKKINEN Pikkuveli ja mainio harharetki 30 ANNIKA SANDELIN Tosi noloa ja supertärkeää Yokon toinen yökirja

PUHELIN 020 743 1250 INFO@TEOS.FI ∙ WWW.TEOS.FI

Kannessa Anu Kaaja lukemassa liisan seikkailut ihmemaassa -kirjaa kuva Stefan Bremer


Hyppäämisestä ja hoippumisesta

T

utun kehotuksen mukaan tarinan kyytiin tulisi hypätä. Jotta lukemaansa voisi eläytyä, täytyy uskoa kirjan luomaan fiktiiviseen maailmaan. Kuvitteellisen ja sepitetyn hyväksyminen osaksi omaa ajattelua ja tunteita ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä, suljettua. Kaunokirjallinen teos saa myös tahallaan ohjata epäloogisuuksiin, kerronnallisiin hoippumisiin ja monien tulkintojen mahdollisuuksiin. Kirjailijalla ei ole minkäänlaista vaadetta pysyä totuuden rajoissa, eikä kirjailijaa saa kahlita kirjoittamaan vain hänelle tutusta elämänpiiristä. Hyppääminen tarinan vietäväksi toimii kiehtovimmillaan vastoin tuttuuden periaatetta: sanat ja teoksen oma sisäinen maailma vaativat loikkaamaan pois ennakkokäsityksistä, pois tarinasta. Fiktio – oli se sitten runoa, esseistiikkaa, proosaa tai mitä tahansa – toimii villisti ja arvaamattomasti. Jokainen lukija lukee omalla tavallaan, mutta äkkiväärästi käyttäytyvät myös mielenkiintoisimmat romaanihenkilöt. Satu Taskisen Lapset-uutuus­romaanin kertoja Navid on loistava esimerkki hahmosta, joka kulkee uhkarohkean hyppääjän logiikalla. Navid on opettaja, joka on matkalla lapsenlapsensa syntymäpäiväjuhlille.

Matkanteko kuitenkin viivästyy, kun hän irtautuu koko ajan yhä enemmän itsestään ja yrittää miettiä saarnamiehen suuruuden­ hulluudella, miten voisimme yhdessä pelastaa maailman ja toisemme. Ei sen vähempää. Navidin ajatusten seuraaminen vaatii väistämättä myös lukijaa heittäytymään, niin painavia eettisiä ja filosofisia pohdintoja Taskinen meille romaanissaan osoittaa. Navid pyristelee irti järjen ja totutun kahleista, kohti sitä, että voisi huolehtia toisesta ilman seuraamusten miettimistä. Ulkopuolelta miehen epävakaa ja poukkoileva road trip näyttää horjuvan epätoivoiselta, mutta hänen ajatuksensa on kirkas: Ei saa antaa periksi siinä, että toimii kuten on hyvä. Lapset ei pyydä astumaan tarinaan, se vaatii harppaamaan, horjumaan tai edes huito­ maan pois tarinasta. Ainakin niistä autori­taa­ risista ja omaa etua ajavista tarinoista, jotka maailmaamme leimaavat. Täytyy hypätä Navidin lailla kohti jotakin epävarmaa mutta lohdullista, jotakin yhteistä.

Maarit Halmesarka kustannustoimittaja

3


Kaunokirjallisuus • romaanit

Satu Taskinen Lapset

VIMMALLA HYVIÄ TEKOJA

LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 304 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN 978-951-851-695-1 ILMESTYY MAALISKUUSSA

P

äivän kulun pitäisi olla selvä. Töiden jälkeen Navidin täytyy poistua luokkahuoneesta, ostaa lahja ja kortti lapsenlapselle ja ajaa syntymäpäiväjuhliin. Myös elämän kulun pitäisi olla kaikille selvä: itseä ja toisia tulee kunnioittaa, ei saa tuottaa kärsimystä, täytyy kantaa vastuunsa – oli se sitten miten pieni tai suuri tahansa. Mutta Navidin vointi on jostain syystä kovin kehno, Sara-vaimon poissaolo ahdistaa ja ajatukset pyörivät yhä laajenevina kehinä. Ja maailma ympärillä vasta pyöriikin: Eurooppa natisee liitoksissaan, eriarvoisuus kasvaa kaikkialla. Muutosten keskellä Navid yrittää saarnamiehen suuruudenhulluudella kurottaa oikeaan suuntaan, löytää parhaan mahdollisen tavan pelastaa kaiken sen, minkä ihmiset yhdessä voisivat pelastaa.

4

Tapahtumat kerrotaan Navidin sisäisen puheen kautta työpäivän loppumisesta iltaan. Taskinen kuvaa nerokkaasti ajatuksen kulkua, ihmistä keskellä kaikista välttämättömimpiä ja kipeimpiä kysymyksiä. Miten tulisi elää, miten suhtautua kärsimykseen, miten auttaa muita, ja miten selvitä myös itse tästä kaikesta? Romaani vaatii vimmalla hyviä tekoja ja heittäytymistä itsen ulkopuolelle. Mutta huutamisen sijasta Navid ja maailmamme esitetään siinä rakkaudella, koomisen paljaana ja kipeänä. Lapset on hurja kirja. Se muuttuu yksinpuhelua ja yhtä ihmistä suuremmaksi, universaaliksi yritykseksi pysyä inhimillisenä ja elää oikein.


»

Minä ajattelen: Onko ylipäätään mahdollista olla olemassa olematta koko ajan jotain vas­ taan. Viittä sekuntia. Edes yhtä. Onko mahdollista edistää kärsimyksen vastaisia kehityksiä ilman, että koko ajan itse tuottaa lisää toraa ja kärsimystä? Edes ajatella sellainen ajatus? On tavanomainen alkukesän päivä: tuulee puuskittain, tukka tuntui tuulenpesältä, vaatteita revittiin päältä. Kävely oli raskasta ja aloin hikoilla. Olisi edes myötätuuli mutta ei, puuskat olivat pääasiassa vastatuulta tai sivuttaistuulta. Jotenkin hassulta tuntui, kun tukkaa revittiin puolelta toiselle ja silmille ja taas. Olinko minä liikkuva vuori, jonka päältä tuuli sotkee niittyä kuinka vain sitä huvittaa. Arvok­ kuus ja kunnioitus. Siinäkin kulkee raja. Jos näistä tunteista joutuu luopumaan, koko maailmankuva ja teot ovat aivan toisenlaisia. Vaan tällä tavallako minä siinä selitin omaa häpeääni ja turhamaisuut­ tani, vaikka kyse on vain tukasta? Karvoista, jotka kasvavat päänahasta niin kuin ihmisillä yleensä, siinä kaikki. Oli miten oli. Niin tai näin. Matkalla etapista toiseen. Tuo kulma ja tämä ja sitten vielä yksi kortteli, pelkkää alamäkeä tällä kertaa. On luvattu ja kaikki me tiedämme, millaista se on, perheenväliset tärkeät asiat.

SATU TASKINEN (s. 1970) on opiskellut

Helsingin yliopistossa teoreettista filoso­fiaa ja germaanista filologiaa. Wienissä asuva vapaa kirjoittaja-kriitikko on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka työtä luonnehtivat filosofisuus, sosiaalisuus ja eurooppalaisuus. Taskinen kirjoittaa mm. Yhteiskuntapolitiikka-lehteen kolumnia nimellä ”Evoluutioita”. Esikoisteos Täydellinen paisti voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2011. Toinen romaani Katedraali (2014) sai niin ikään ylistävän vastaanoton Suomessa ja ulkomailla. Lapset on oma, itsenäinen päätöksensä eurooppalaiselle trilogialle, jonka kussakin romaanissa syöksytään yhden kertojan puheen ja henkilökohtaisen katastrofin kautta kohti perimmäisiä kysymyksiä. Aiemmat romaanit on käännetty saksaksi. Lapset-romaanin käännös ilmestyy keväällä 2018 itävaltalaisen Residenz Verlagin julkaisemana.

kuva Stefan Bremer

5


Kaunokirjallisuus • romaanit

Anu Kaaja Leda

NEIDONHÄPÄISYN ALKEET

LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 200 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN 978-951-851-770-5 ILMESTYY HELMIKUUSSA

E

rään myytin mukaan ylijumala Jupiter laskeutui joutsenen hahmossa nuoren Leda-nimisen neidon luo ja – no, tietäähän sen. Tätä tarinaa on kuvitettu historian saatossa viljalti, ja kerrottiinpa se kerran jopa kuninkaan hovissa jossain Ranskan suunnalla. Tuo versio meni kuitenkin karkeasti pieleen, ainakin jos kysyy kertojalta, joka viihtyy maaseudun rauhassa ja kirjoittaa epäkohdasta ystävälleen. Hän ottaa asiakseen uudistaa myytin itse. Uuden version epäonninen päähenkilö on luostarista poimittu nuori Adèle ja Jupiterin roolia saa esittää pahamaineinen

6

Monsieur de Signe. Anu Kaajan romaani Leda on valmis alkamaan. Seuraa mielipuolinen kuvaelma, jossa Adèlen tarinan rinnalla myös kertojasta alkaa paljastua yhtä ja toista. Mitä hän oikeastaan tekee niin kaukana ihailemansa hovin loistosta ja miksi suhtautuu lähes pakkomielteisesti ainoaan palvelustyttöönsä? Kaajan vertaansa vailla olevan tekstin tarkkuus ja mielikuvitus pääsevät valloilleen kertojan hillittömässä yrityksessä kuvata neidon häpäisy hienostuneesti ja ajanmukaisesti – niin kuin sen oikeasti kuuluisi mennä!


»

ADÈLE: Oi! Markiisitar! Kuka minä olen? MARKIISITAR: Leda, tietenkin. PARONI: Entä joutsen? MARKIISITAR: Kuulin, että hankkimanne lintu joutui epäsuosioon, ajattelin, että jos suvaitsette, voisimme laittaa sen koristamaan Mademoiselle Adèlea. Adèle katsoo linnun kivisilmiin, ei vastausta, paroni, paroni, markiisitar. PARONI: Hanhi tuo on! ISÄNTÄMME PARONI: Epäselvää lajia! MARKIISITAR: Olkoon vaikka kana, kunhan tarpeeksi pitkä­ kaulainen, sillä naamiaisissa jokainen on huijari. Valejoutsen seisoo matolla. Adèle kumartuu sen puoleen, hengittää kosteaa homeen ja pintapölyn tuoksua, verevä sisältö on poistettu, eikä lihallisten hajujen vaaraa ole.

ANU KAAJA (s. 1984) on kirjailija ja

elokuva­käsikirjoittaja, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Salfordin yliopistosta ja käynyt Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinjan. Hänen esikoisteoksensa, surrealis­ tinen novellikokoelma Muodonmuuttoilmoitus, oli Helsingin Sanomien kirjallisuus­palkinto­ ehdokkaana ja sijoittui kilpailussa toiseksi.

kuva Stefan Bremer

7


Kaunokirjallisuus • romaanit

Maria Peura Tunkeilijat

RAJANYLITYKSIÄ PIENESSÄ JA SUURESSA LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 240 SIVUA ULKOASU EEVALIINA RUSANEN ISBN 978-951-851-710-1 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

P

ohjois-Suomen metsiin on saapunut marjanpoimijoita jostain kaukaa. Turvapaikanhakijat ylittävät villin ja vaarallisen Porvoonjoen. Vastaanottokeskuksen työntekijä käyttää hengityssuojaa – jotta katkenneita hampaita ei huomattaisi. Tuhopolttaja kirjoittaa tunnustuksellisen rakkauskirjeen ja kahden sukupolven siivouspäivä suoritetaan Koskenkorvan voimalla. Tunkeilijat on kokoelma tekstejä rajojen ylittämisestä. Milloin luottamus parisuhteessa muuttuu väkivallaksi tai lapsuuden ja aikuisuuden raja rikotaan, milloin taas maiden rajat ylittäviä ihmisiä pidetään tunkeilevina eläiminä. Logiikka on usein sama:

8

epävarmuus ja pelko tuntemattoman edessä. Novellit katsovat yhtä suoraan ja peittelemättä niin lapsuuden aistimellisia kokemuksia kuin vastaanottokeskuksen uusia tulijoita, niin asukkaita kuin työntekijöitäkin. Meitä ja muita. Vaan synkkyys pois! Maria Peura on kirjoittanut tärkeän ja viisaan novellikokoelman, jonka huikea kerronta taipuu meän kielestä virallisiin selontekoihin, rujoudesta lyyriseen. Jos jotain, niin nämä novellit ovat rehellisiä, rehellisiä ihmisille kaikissa ristiriitaisuuksissaan. Raakojenkin kertomusten takaa Tunkeilijat sanoo, että rajojen ylittäminen voi tarkoittaa myös muuta: kädenojennusta.


»

Soli semmonen aika tavaomanen syyskuun päivä. Jokunen pakkasyöki oli ollu, mettä helotti ko mikäki ko mie oikasin polkua pitkin kotia työpäivän jälkhiin. Perjantai se häyty olla, ko tyttäret olit minua jo siellä oottamassa. Kirsti ja Leila ja Hannele. Armi ei ollu kehannu tulla, ko sen oli ukko piek­säny just eellisyönä ja olit silmät sinipunaset ja turvonheet. Heti siinä alkhuun hunteerasimma, että kohan olemma saahneet kaikki viis huushollia

siivottua niin emmäkhään vain käväse Arminki tykönä ja sittepä sen näkkee, minkävärinen naama sen vistolla ukolla on meän moppikäsittelyn jälkhiin. Soli sen kertanen kimmoke, aina met jotaki tart­ timma että saima oikein kunnon siihvoussraivot pääle. Kossupullot oli Kirsti hankkinu tällä kertaa ja iltapäivästä oli jo alottanu niitten jähyttämisen. Pari huurtheista pulloa oli jo oottamassa köökissä. Met heitimä alkunapanderit naamarhiin ja sitten met käärimmä hihat.

MARIA PEURA (s. 1970) julkaisi esikois-

Valon reunalla on käännetty englanniksi, espanjaksi ja tšekiksi, ja se on ollut arvostelu­ menestys sekä Suomessa että maailmalla. Peuran kolmas romaani Vedenaliset ilmestyi vuonna 2008, ja samana vuonna hän valmistui dramaturgiksi. Vuonna 2010 hän kirjoitti Antau­ muksella keskeneräinen -teoksen kirjoittamisesta ja kirjailijan ammatista. Vuonna 2014 ilmestynyt romaani Ja taivaan tähdet putoavat sai sekin loistavat arvostelut. Parhaillaan hän kirjoittaa näytelmää Kajaanin kaupungin­teat­terille.

romaaninsa On rakkautes ääretön (Tammi) vuonna 2001. Se valittiin Finlandia-palkinto­ ehdokkaaksi ja sai Nuori Aleksis-, Hyvä teko lapselle- ja Olvin kirjallisuussäätiön palkinnon. Vuonna 2004 ilmestyi lasten runokokoelma Mimmi Moun ilotaika (Tammi). Sen pohjalta syntyi myös näytelmä Mimmi Mou Mirmajasta, jota esitetään parhaillaan Jyväskylän kaupunginteatterissa. Seuraavana vuonna ilmestynyt romaani kuva juha kassila

9


Kaunokirjallisuus • romaanit

Mikko Rimminen

Maailman luonnollisin asia

NIIN. NIIN!

LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 352 SIVUA ULKOASU JOHANNES NIEMINEN ISBN 978-951-851-682-1 ILMESTYY HELMIKUUSSA

B

erliinissä Elsa-Brändström-Strassella asuva Ernst käy päivittäin työpaikallaan, tekee päivittäin asioita ja ”on” päivittäin. Se, mitä hän varsinaisesti vaikkapa työpaikallaan tekee, on hieman hämärän peitossa, mutta eräänä myrskyisenä aamuna hänen raahustaessaan jälleen työpaikalleen alkavat tapahtumat vyöryä, ainakin vähän. Ernst ohjataan uuden tehtävän pariin. Hän päätyy askarruttavaan kellarilaboratorioon vartioimaan salaperäistä ”kuutiota”. Samaan aikaan toisaalla tai ihan eri aikaan samassa paikassa tai jossakin näiden yhdistelmässä ruotsalainen laupeudensisar Elsa Brändström hoitaa sotavankeja Siperiassa.

10

Muutakin tapahtuu. Mitä hiivattia? Jokin ei nyt täsmää, kuten romaanissa ja romaaneissa sanotaan. Aika, paikka ja etäisyys töykkyilevät sinne ja tänne kuin oltaisiin mustan aukon likipiirissä. Mitä tavallinen virkamies voi sille, että koko kertomus on vaarassa mupeltua pilkkeeksi häränpyllyyntyneiden luonnonlakien ja merkkijärjestelmien keskellä? Kuka tekstiä sabotoi ja kuka hallinnoi? Jotain tekemistä koko salaliitolla on merkillisen kuution kanssa. Ja samaan aikaan toisaalla tai ihan eri aikaan samassa paikassa tai – niin. Niin!


»

Viimeistään nyt, taluttaessaan räikeää pyöräänsä tyhjän parkki­paikan poikki, Ernst ymmärsi että asiat todella oli­ vat vinossa, niin vinossa kuin Adlershofin painos­ tavan jämptissä suorakaiteistossa oli mahdollista. (Ja jämptiyttähän vastaan Ernstillä ei ollut min­ kään vertaa.) Hän tölväisi pyörän telineeseen ja lukitsi sen. Lyhyet portaat vaatimattomalle ovelle oli nopeasti harpottu. Kaivaessaan avainkorttia taskusta hän huomasi nykivän kuvajaisensa oven läpinäkymättömässä lasissa. Hän ei halunnut katsoa sitä. Hän ei katsonut sitä. Ikkunat seinässä, oven yläpuolella, tuntuivat katsovan sisäänpäin. Parkkipaikan toisella puolella häämöttävän miltei mustaseinäisen talon ikkunoista vain yhdessä paloi valo. Jokin oli vinossa. 10

MIKKO RIMMINEN (s. 1975) aloitti uransa runoilijana. Vuonna 2004 hän julkaisi Pussi­ kaljaromaanin, josta tuli valtaisa arvostelu- ja myyntimenestys. Romaani sai Kalevi Jäntin palkinnon ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Pussikaljaromaanin pohjalta tehtiin myös Pussikaljaelokuva vuonna 2011. Toinen romaani Pölkky (2007) oli niin ikään arvostelumenestys. Kolme vuotta myöhemmin ilmestynyt romaani Nenäpäivä (2010) voitti Finlandia-palkinnon, ja vuonna 2013 valmistui kiitetty romaani Hippa. Rimmisen kirjoja on käännetty yli kymmenelle kielelle.

10

Vai: ”jokin oli vinossa”?

kuva Stefan Bremer

11


Kaunokirjallisuus • romaanit

Jenni Linturi

Jälleenrakennus

SOTA ON PÄÄTTYNYT – JA TULEVAISUUS LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 250 SIVUA ULKOASU TUOMO PARIKKA ISBN 978-951-851-755-2 ILMESTYY MAALISKUUSSA

J

atkosota on juuri päättynyt. Veljekset Kalevi ja Olavi palaavat rintamalta kotiin Malmille. Kaleville kokemukset ovat liikaa ja hänet passitetaan hoidettavaksi Lapinlahden sairaalaan. Siellä hän käy läpi aikansa edistyksellisimpiä hoitomuotoja. Kalevin äiti Ingeborg kantaa pojastaan huolta, hänen tätinsä Elisabeth häpeää. Siskosten keskinäinen, vuosia pinnan alla kytenyt kaunan ja riippuvuuden kytkös saa Kalevista uuden pelinappulan. Kuinka Kalevia pitäisi hoitaa, saako hänestä puhua.

12

Aika on yhtä pysähtynyttä niin Malmilla kuin Kalevin laitoksessa. Jenni Linturin odotettu kolmas romaani Jälleenrakennus on vavahduttava teos äidinrakkaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupolvet pakottavat seuraaville. Linturin kerronnan taju on yksinkertaisesti ainutlaatuista. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat uskomattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydessään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy.


»

Kalevi raotti silmiä. Laiha nainen seisoi ikkunan edessä, suodatti valoa, kääri sitä kehräksi ympärilleen kuin morsiuslankoja. Hänen varjossaan seisoi lyhyt nainen, hieman pyöreä. Kalevi yritti nähdä hänen kasvonsa, katkenneen verisuonen nenänpielessä. Mutta nainen ei halun­ nut nähdä häntä. Hän halusi nähdä kansion, lukea siitä sanoja, kertoa, että Kalevi oli Kalevi Puolakka, asosiaalinen psykopaatti, osaston uusi potilas. Sopeutumisreaktio, kranaattiräjähdys. Kotiutettu, saanut harhoja. Mielentila masentunut, alaku­ loinen, ajatus hidas, vitkaileva, tuskin oleva. Siinä kaikki, mitä oli kirjattu.

kuva Stefan Bremer

JENNI LINTURIN (s. 1979) vuonna 2011

ilmestynyt esikoisromaani Isänmaan tähden oli arvostelumenestys. Se oli ehdokkaana sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kiitetty toinen romaani Malmi, 1917 (2013) oli koskettava kuvaus itsenäistymäisillään olevasta Suomesta, jossa sisällissodan siemenet on jo kylvetty. Linturi on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on opiskellut kirjoittamista Turun yliopiston luovan kirjoittamisen linjalla ja Kriittisessä korkeakoulussa.

13


Kaunokirjallisuus • romaanit

Jarkko volanen Hiekankantajat

MITEN PALJON VOI LÖYTÄÄ

LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 240 SIVUA ULKOASU ELINA WARSTA ISBN 978-951-851-738-5 ILMESTYY MAALISKUUSSA

A

lussa on, kuten aina on, unelma: talo saaristossa, kaukana kaupungista, elävä satu meren keskellä. Aura ja Henri muuttavat kaupungista saareen, kunnostavat kotiaan ja haaveilevat tulevaisuudesta. Yksi Auran suunnitelmista on raivata ja tehdä heille kesäksi oma hiekkaranta. Mutta meri ja saaristolaiset sen armoilla eivät ole aina ystävällisiä. Nimettömät viestit ja koko ajan kasvava yksinäisyys kiertyvät ympärille kuin puristava sumu. Onneksi Aura tutustuu Camillaan, jonka avulla hän oppii lisää seudun luonnosta, ihmisistä ja tavoista.

14

Ensimmäinen talvi saaressa ja sitä seuraava kesä luovat tarinan kehyksen, mutta välissä on julma kevät, joka hajottaa jään lisäksi myös paljon muuta. Jarkko Volasen esikoisromaani on maagisen kaunis kertomus siitä, miten paljon voi mennä rikki, miten paljon voi löytää. Samalla se puhuu lumoavasti luonnosta ja eläimistä, niistä voimista, joiden keskellä huomaamattamme elämme – ja tavoittelemme kohti toista ja itseä.


kuva Heini lehväslaiho

»

Tomuhiukkaset liitelivät ilmavirtausten varassa kuin linnut. Ne ylittivät valtavia etäisyyksiä ja laajoja alueita, rannikoita, manterei­ ta, kokonaisia valtameriä. Joskus ne laskeutuivat sellaisenaan, joskus vesipisaroina tai rakeina. Kettusaaren talvipakkaseen ne satoivat lumihiuta­ leina, lumihiutaleiden sydäminä. – Ajattele, että aavikolta voi lentää hiekkaa tänne asti, Aura sanoi Henrille ja mittaili taivasta katseellaan. Henri nosti silmille valahtanutta pipoaan ylem­ mäs ja näytti epäilevältä. – Tuhansia kilometrejä ilman polttoainetta tai minkäänlaisia siipiä, Aura jatkoi. Lumihiutaleita leijaili harvakseltaan. Tuskin edes painoivat mitään. Aura riisui toisen sormik­ kaansa, pyydysti hiutaleen ja katsoi, kun se suli hänen kämmenelleen. Lapsuusiässä Aura olisi kasannut lumivallin rantaan ja jäänyt odottamaan kevättä, mutta nyt

idea vain käväisi hänen mielessään. Ei lumihiuta­ leiden sydämistä muodostunut hiekkarantaa. Ei jäisi kuin märkä läikkä. – Jokohan nämä voi pestä? Henri kysyi malt­ tamattomana ja tunnusteli tamppaustelineelle nostettuja mattoja. – Aura? Aura nyökkäsi hajamielisenä samalla kun opet­ teli horisontin utuisia värejä – oranssia ja keltaista, aavistus purppuraa. Elettiin vuoden lyhyimpiä päiviä, aurinko vain käväisi luotojen yllä. Pian he eivät enää näkisi sinne, mistä olivat saareen muuttaneet.

JARKKO VOLANEN (s. 1971) on helsinkiläi-

nen kirjailija. Hän opiskelee kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja suunnittelee jatko-opintoja. Kirjoittamista hän on opiskellut Kriittisessä korkeakoulussa. Jarkko haaveilee omasta saaresta ja kodista meren rannalla. 15


Kaunokirjallisuus • romaanit

Heikki Reivilä

Onnettomat Roomassa

RAHA SOKAISEE, PIENIKIN LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 288 SIVUA ULKOASU VILLE TIIHONEN ISBN 978-951-851-760-6 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

N

uori Helena on notkea ja nopeaälyinen persoona, jonka roolit ja tyylit vaihtuvat tiuhaan. Helena perii tätinsä antiikkikorun – ja perintö saa mielen väänteille. Mitä pienten kaksospoikien äiti tekee arvokkaalla korulla? Suvun aarteen vaihtaminen rahaksi tuntuu moraalittomalta. Mutta moraali ei elätä, sillä ei saa kattoa päänsä päälle. Muutamaa kuukautta myöhemmin Hotel Majestic Romaan saapuu tyylikäs Helenarouva säihkyvä timanttikoru kaulassaan. Kuka aavistaisi, että tätinsä äkillistä poismenoa sureva signora on kulissi satojen tuhansien arvoiselle vakuutuspetokselle? Helenan tietämättä hotellissa on muitakin korusta

16

kiinnostuneita juonittelijoita ja itsestään paisuksissa olevia tyylitaitureita, jotka ajautuvat mukaan hämäräpuuhaan. Heikki Reivilän riemukas romaani On­ nettomat Roomassa on rikoskertomus maailmastamme, jossa pienikin raha voi sokaista. Arvokorun ympärillä parveilevat henkilöt kertovat tarinaansa, miettien minkälainen naamio ylleen pitää laittaa, että ei jäisi kiinni, että onnistuisi edes jossakin, että kuuluisi johonkin edes vähän.


»

Siitä hetkestä, kun Ellen-tätini lakimies, tämä Johannes, tämä Jokumikäliejohannes sai murrettua auki tädin testamentin ja kävi ilmi, että minä perisin antiikkikorun, tiesin joutuneeni mukaan johonkin tädin minulle järjestämään iljettävään näytelmään. Huokaan. Eikä. Kun tämä tyttö, minä niin, katse­ len hajamielisenä eteeni ja puren hiuksiani. Hetken olen täysin pyörällä päästäni, sanon. En tiedä miten tuolissa istua. Ajatella, olen niin pyöräl­ lä päästäni etten ikään kuin en enää tietäisi kuinka tuolissa istutaan. Koska hymy on kaiken aikaa tuloillaan yskäisen ja ryin kouraani. Hikoavin kä­ sin kaivan käsilaukusta nenäliinan. Puristan liinaa nyrkissäni. Tädin timanttikoru on aitoa antiikkia

ja kivineen se on hyvin arvokas ja näyttävä. Herra isä! minä huudan. Ääneen en huuda, kun sisääni huudan. Symbolisesti huudan.

HEIKKI REIVILÄ (s. 1955) on Lontoossa asuva kirjailija, joka on julkaissut sekä proosaa että runoutta. Hän voitti J. H. Erkon runokilpailun 26-vuotiaana vuonna 1981. Reivilä on myös kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja käsikirjoituksia Matti Ijäksen elokuviin Pieniä valheita (1994), Haaveiden kehä (2002) ja Puolin ja toisin (2013). Reivilän edellinen romaani Ryöstö (2014) sai innostuneen vastaan­ oton, jossa kiitettiin romaanin henkilökuvia ja dialogia.

kuva Heini lehväslaiho

17


Kaunokirjallisuus • romaanit

Hilary Mantel

Margaret Thatcherin salamurha Suomentanut kaisa sivenius

SUSIPALATSIN LUOJAN KATSE NYKYMAAILMAAN LUOKITUS 84.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 130 × 207 MM 270 SIVUA ALKUTEOS THE ASSASSINATION OF MARGARET THATCHER ULKOASU JENNI SAARI BAABEL-SARJA ISBN 978-951-851-766-8 ILMESTYY MAALISKUUSSA

Y

ksitoista Hilary Mantelin ennen suomentamatonta novellia todistavat historiallisten romaanien kirjoittajan taidoista myös tarkkanäköisenä nykymaailman kuvaajana. Mantelilla on silmää groteskeille yksityiskohdille sekä ihmisen vinolle kasvulle, puutteille ja heikkouksille. Ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tuntu, väärinkäsitykset ja erilaiset absurdeiksi äityvät tilanteet toistuvat. Niminovellissa nainen avaa ulko-oven miehelle, jota luulee putkimieheksi. Tämä osoittautuukin IRA:n salamurhaajaksi, joka haluaa majoittua keittiöön väijyäkseen viereisessä sairaalassa toipuvaa pääministeri Thatcheriä. Eräässä novellissa lukukeikalle kutsuttu kirjailija päätyy parhaat päivänsä näh-

18

neeseen maaseutukaupungin hotelliin, jossa pääosan varastaa eriskummallinen henkilökunta. Avauskertomuksessa miehensä työn takia Saudi-Arabiassa elävä brittinainen hakee ankeaan arkeensa piristystä tutustumalla pakistanilaismieheen ja tämän perheeseen – ja hullusti käy. Musta huumori ja poliittinen pelisilmä ovat Hilary Mantelia parhaimmillaan: lukija saa hymyillä, tosin välillä kyynelten läpi. Loistavasta suomennoksesta vastaa Kaisa Sivenius. ”Mantelin novellikokoelma on kuin suloinen pieni nautinto. Tai no, ei suloinen – sen ymmärtää jo nimestä.” USA TODAY


»

Mies pysytteli poissa ikkunastani, pyyhki kasvojaan, sekä kasvot että nenäliina olivat harmaat ja ruttuiset. Hän ei selvästi ollut tottunut ujuttautumaan yksityiskoteihin. Olin äkäisempi itselleni kuin hänelle. Pitihän hänen leipänsä ansaita, eikä kai häntä voinut syyttää sisään tunkeutumisesta, jos kerran hölmö nainen piti ovea auki. – Kuinka kauan ajattelit viipyä? kysyin. – Tunnin päästä hänen pitäisi tulla ulos. – Ahaa. Se selitti kadulta kuuluvan hyörinän ja pyörinän. – Mistä tiedät? – Meillä on yhteyshenkilö sisällä. Sairaanhoitaja. Ojensin hänelle kaksi arkkia talouspaperia. – Tattista. Hän taputteli otsaansa. – Hän tulee sairaalasta ulos ja lääkärit ja hoitajat asettuvat

HILARY MANTEL (s. 1952) on brittiläinen

kirjailija ja kriitikko. Hän on koulutukseltaan juristi. Mantel on tähän asti ainoana kirjailijana voittanut Man Booker -palkinnon kahdesti Thomas Cromwellista kertovilla historiallisilla teoksillaan Susipalatsi (Wolf Hall, 2009) ja

kuva els zweerink

riviin. Hän kulkee rivin ohi kiitellen ja hyvästellen, taaperoi se jälkeen sivuun, sukeltaa limusiiniin ja häipyy matkoihinsa. Näin siis periaatteessa. Tarkkaa aikaa minulla ei ole. Siksi päätin tulla ajoissa, laittaa viritykset valmiiksi ja katsella hieman, mikä kulma olisi hyvä. – Paljonko saat hyvästä osumasta? – Elinkautisen, ei armahdusoikeutta. Nauroin. – Eihän se mikään rikos ole. – Samaa mieltä. – Aika pitkä matka kylläkin, sanoin. – Onhan sinulla tietysti kauko-objektiivit ja sen sellaiset, ja tämä paikka on yksin sinun, mutta etkö haluaisi lähemmäksi? – Eei, mies sanoi. – Kunhan saan hänet tähtäimeeni, välimatka on lasten leikkiä.

Syytettyjen sali (Bring Up the Bodies, 2012). Susipalatsi oli myös ensimmäinen Mantelsuomennos maassamme, ja se sai runsaasti myönteistä huomiota ilmestyessään vuonna 2012. Mantelin omaelämäkerrallinen muistelmateos Vain varjo häälyväinen (Giving Up the Ghost, 2003) julkaistiin suomeksi 2015.

19


kaunokirjallisuus • runot, esseet ja näytelmät

Matti Kangaskoski

Pääkalloneuvottelut

ONKO NÄIN HYVÄ? LUOKITUS 82.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 165 × 225 MM 95 SIVUA ULKOASU LEENA KANGASKOSKI ISBN 978-951-851-745-3 ILMESTYY HELMIKUUSSA

O

n torstai, aina. Pääkallo herää, laittaa kananmunat, voitelee leivät ja ryhtyy neuvottelemaan. Alkuun ei oikein muuta ole, kyllä vai ei, nolla vai yksi, istuako hiukan enemmän oikealle vaiko sittenkin vasemmalle. Kuinka päin olla? Neuvottelut syvenevät ja asennot vaihtuvat. Matti Kangaskosken toinen runoteos Pääkalloneuvottelut on raivokasta pyrkimystä kommunikointiin, kokemiseen, ehkä ymmärrykseenkin. Se purkaa kokemuksen alkutekijöihinsä ja pysähtyy ihmettelemään kohtia, joissa inhimillinen neuvottelu tapahtuu. Pääkallon lähes binäärisen maailman rinnalla

20

kulkevat kysymykset niin naiivisti kuin väkivaltaisestikin rakentuvasta suhteesta henkilöön, ja ruumiista – jota siirtämällä kuitenkin jää aina kiinni. Onko rimpuilu turhaa, kun pääkallon urheat yritykset unelmoida katkotaan suitsait yhdellä napsauksella? Pääkalloneuvottelut on petollinen runoteos. Pääkallon kaksiarvopähkäilyille voi nauraa vedet silmissä, mutta suoraksi huudoksi muuttuessaan teksti pamauttaa lukijan näkemään umpikujan, jossa ollaankin sitten synkempiä. Näin ollen, viime kädessä teoksessa onkin kyse – naps.


kuva Heini Lehväslaiho

MATTI KANGASKOSKI (s. 1983)

on tutkija ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen esikoisteoksensa, runo­ kokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu (2012), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Seuraavaksi ilmestyi romaani Sydänmarssi (2014), joka oli ehdolla mm. Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran proosapalkinnon saajaksi. Lisäksi hän on julkaissut runoja, esseitä, suomennoksia ja kritiikkejä muun muassa Nuoressa Voimassa, Kritiikissä ja Tuli & Savussa. Hän on osa kiitettyä black mödernism -kokoonpanoa yhdessä Eino Santasen ja Tuomas Timosen kanssa. Kangaskoski on melkein valmis filosofian tohtori.

»

Huomenta, tänään torstaina pääkallo heräsi, tarkkaili mielenkiinnolla harjaamattoman pinnan mahdollisuuksia, kampasi muodon, voiteli leivät, laittoi kananmunat ja istui alas.

Tänään on tärkeä päivä. Istun vähän enemmän oikealle, pääkallo huomautti. –– Istun vähän enemmän vasemmalle. Ja piste. Tänään olen rauhallinen, pääkallo totesi ja pohti tunnesidoksiaan. Tänään on torstai. oi kyllä oi ei.

21


kaunokirjallisuus • runot, esseet ja näytelmät

Leif salmén

Itämainen huone

Suomentanut Arto Häilä

NYKYAJAN VAIHEITA HISTORIASSA

LUOKITUS 84.2 NIDOTTU, LIEPEET 143 × 210 MM 240 SIVUA ULKOASU MARIA APPELBERG ISBN 978-951-851-775-0 ILMESTYY HELMIKUUSSA

U

udessa esseekokoelmassaan Itä­mainen huone Leif Salmén palaa eurooppalai­ suuden ääreen. Sen ytimessä häntä kiinnostavat erityisesti orientaalinen kult­ tuuri ja Välimeren maat. Yhdessä esseistä Salmén kirjoittaakin kuuluisasta maanmiehestään, itämaiden tuntijasta ja tutkimusmatkailijasta Georg August Wallinista, ja pohtii tämän suhdetta eurooppalaiseen ja islamilaiseen kulttuuriin. Kokoelma ulottuu kuitenkin moniaalle: toisessa esseessä valistuksen ja populismin ajattelemisen yllykkeenä toimii aivan toisenlainen, moderni kirjailija Saul Bellow. Salménin ajattelussa hämärä laskeutuu ja heittää jo pitkiä varjoja sen toiveunen ylle, joka on Eurooppa. Eräs tällainen varjo

22

on pakolaisten saapumisen ja kohtaamisen paljastama perustava hajaannus eurooppalaisessa minäkuvassa. Salmén raivaa tietään menneisyyteen koetellakseen ajatusta, että demokratia ja tasaarvo ovat alituiseen uhattuina. Hän on aina valmis taistelemaan niiden puolesta, mutta on pakotettu tiettyyn pessimismiin löytäes­ sään historiasta vastaavuuksia nykyajan tendensseille. Esimerkin tarjoaa skottilainen historioitsija, kirjailija Thomas Carlyle, joka kamppaili opportunismia ja epärehellisyyttä vastaan yli 150 vuotta sitten. Aikana, joka rappioitui pidäkkeettömän materialismin ja ahneiden poliittisten kompromissien myötä häikäilemättömien pankkiirien ohjaamassa yhteiskunnassa.


kuva heini lehväslaiho

»

Ikävä kyllä tämän päivän Euroopassa on unohdettu lähes kaikki eikä mitään ole opittu. Ei voi olla huomaamatta piilevää nationalismia siinä itsetyytyväisyydessä, jolla saksalaiset suhtautuvat taloudelliseen menestykseensä eurojärjestelmässä, jonka yhteyttä kriisimaiden vastaavaan kurjuuteen visusti kartetaan mainitsemasta. Pitäisikö minun nyt olla huolissani, kun tämän päivän saksalaislehdet käyttävät oikeistopopulistien Alternative für Deutschlandista nimitys­ tä "völkisch" (tyyliin Völkische Beobachter), ja kun pakolaiskeskustelussa yhä useammin käytetään natsien ahkerasti viljelemiä käsitteitä "Staatsvolk" ja "Volksgemeinschaft" erotukseksi vastatulleista ulkomaalaisista. Uusnationalismin nousu Balkanilla, Serbiassa ja Kroatiassa, sekä vanhassa Keski-Euroopassa, ennen kaikkea Unkarissa ja Puolassa, mutta myös vahvana liikehdintänä Länsi-Euroopassa, jossa kaihtelemattomat ääriainekset ovat laajassa

mitassa kerääntyneet Ranskan Front Nationalin ja muiden maiden vastaavien puolueiden ympärille, ei kerro pelkästään EU:n epäonnistumisista vaan myös siitä, että kansallisen identiteetin suomalla turvalla on yhä lujaa vetovoimaa. Tuntuu olevan yhdentekevää, onko se keinotekoinen vai ei; se täyttää tarkoituksensa suojasatamana kovassa ja usein epävieraanvaraisessa maailmassa. Myös näennäinen turvallisuus voi tuoda lohtua.

LEIF SALMÉN (s. 1952) on helsinkiläinen runoilija, kirjailija, esseisti, kolumnisti ja yhteiskuntakriitikko. Hänet tunnetaan pitkän linjan kirjoittajana ja ajattelijana, joka on rohkealla ja suoraselkäisellä tyylillään uhmannut ajan hengelle tyypillisiä itsestäänselvyyksiä. Salménin edellinen esseekirja Maanalainen moskeija ilmestyi vuonna 2013, jolloin Salmén sai myös Eino Leinon palkinnon. 23


kaunokirjallisuus • runot, esseet ja näytelmät

Maria Antas Hiukset

Viehkeät, vaikeat, villit ja vapaat

Suomentanut Laura Jänisniemi

MIETIPÄ: MIKSI SINÄ VÄRJÄÄT HIUKSIASI? LUOKITUS 90.2 SIDOTTU, YLIVETO 130 × 207 MM 190 SIVUA ALKUTEOS HÅR – FINT, FULT, FRÄCKT OCH FUSK ULKOASU JENNI SAARI TEOS & FÖRLAGET -SARJA ISBN 978-951-851-767-5 ILMESTYY MAALISKUUSSA

M

aria Antas seisoo aamulla kylpyhuoneen peilin edessä kampa kädessä: tukka ei ole hyvin, hän ei tiedä mitä tehdä hiuksilleen. Kuulostaako tutulta? Kirjoittajan oma hiushistoria alkaa 1960-luvun Suomesta, jossa hiustenhoitotuotteita oli vielä niukasti. Esseekirjassaan Antas tarkastelee niin kosmetiikkateollisuutta, kampaustyylejä, päähuiveja kuin mainosten tukkatyylejäkin mahdollisimman monenlaisissa historiallisissa, taloudellisissa ja kulttuurisissa asiayhteyksissä. Sillä tukkasi ei ole vain sinun, se on myös bisnestä ja politiikkaa. Miksi kauniiksi ja seksikkäiksi mielletyillä naisilla on pitkät hiukset? Mikä olikaan afrokampausvillityksen takana? Minkälaista

24

miljoonabisnestä hiustenhoito on ollut Hans Schwarzkopfista lähtien? Vaikka pääpaino on naisissa sekä heihin kohdistuvissa odotuksissa ja paineissa, osansa tarkastelussa saavat myös miehet: yhtä lailla Napoleonin armeijan peruukit, Malcolm X kuin Sex Pistolsin punkkaristaili. Maria Antasin esseet hiuksista yhdistävät terävästi ja hauskasti sosiokulttuurisia rakenteita henkilökohtaisiin kokemuksiin ja laajempiin asiayhteyksiin. Kokoelma nostaa hänet esseistiemme eturiviin. Teoksen käännösoikeudet on jo myyty Saksaan. ”Antas kirjoittaa keveästi, välillä rupattelevaan sävyyn, mutta on vakavalla asialla.” HBL


kuva niklas sandström

»

Tässä minä seison enkä näe itseäni, mutta taidan tehdä itseäni näkyväksi muille. Laitan hiuksiani niin kuin aina, mutta äkkiä automaattiseksi muuttunut aamurituaali häiriintyy. Miltä hiukset tuntuvat sormissa, omissa sormissani? Enkö voisi pysähtyä hetkeksi katsomaan sitä mikä syntyy, sitä mikä on jo syntynyt, sillä kampaus on katoavainen, vain minä näen sen vastasyntyneenä. Muutos ja rappio käynnistyvät heti kun lasken föönin ja lakan käsistäni. Minun on pysähdyttävä hetkeksi, tunnettava harjakset päänahkaa vasten ja föönin lämmin hönkä. Minun on nähtävä muutos, tuo hauras muutos.

MARIA ANTAS (s. 1964) sai 2013 Svenska litteratursällskapetin palkinnon esikois­ esseekokoelmastaan En stor bok om städning (Schildts & Söderströms), joka julkaistiin myös saksaksi. Hän työskenteli pitkään Suomen kirjallisuuden vienti­projekteissa FILIssä (Finnish Literature Exchange) ja on nykyään osaomistajana berliiniläisessä kirjallisuusagentuurissa. Hän asuu Berliinissä ja Helsingissä.

25


kaunokirjallisuus • runot, esseet ja näytelmät

toim. Tua Korhonen Sofokles

Suomentaneet Tua Korhonen, Kirsti Simonsuuri ja Vesa Vahtikari

DRAAMAN AJATON MESTARI LUOKITUS 83 SIDOTTU, YLIVETO 190 × 190 MM 300 SIVUA ULKOASU JENNI SAARI ISBN 978-951-851-779-8 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

V

errattomana näytelmäkirjailijana tunnetun Sofokleen (496–406 eea.) kokonaisina säilyneitä näytelmiä ei ole liiaksi suomennettu. Kaikille historian, kulttuurin, teatterin ja näytelmäkirjallisuuden rakastajille nyt suomennetut Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra hämmästyttävät yhtä aikaa päivänkohtaisilla ja universaaleilla teemoillaan. Sofokleen esittämät kysymykset kostosta ja sovinnosta, häpeästä ja hulluudesta, yksilöstä ja yhteiskunnasta ovat innoittaneet taiteilijoita kautta vuosituhansien toistamaan, maalaamaan, kirjoittamaan uudelleen ja

26

esittämään näitä näytelmiä, joiden parasta ennen -päiväystä ei näytä tulevan. Sofokleen tragediat kiehtovat myös outoudellaan: ne kieltäytyvät sovittamasta yhteen jumalten ja ihmisten maailmoja. Sofokleen näytelmien suomentajat Tua Korhonen, Kirsti Simonsuuri ja Vesa Vahtikari ovat antiikin kulttuurin asiantuntijoita ja kokeneita kääntäjiä. Sofokles aloittaa Teoksen sarjan, jossa julkaistaan ennen kääntämättömiä antiikin näytelmiä. Vuosien mittaan sarjassa ilmestyy tekstejä ainakin Euripideeltä, Aristofaneelta ja Plautukselta.


»

ELEKTRA Onko ahdingollani mitään rajaa? Sano, onko oikein olla välittämättä vainajista. Millainen ihminen edes esittää tuollaisia ajatuksia? Sellaisten ihmisten arvostama en voisi koskaan olla. Jos minussa on vähänkin arvokkuutta jäljellä, en voi enää koskaan elää huolettomana, en sitoa vaikerrusteni siipiä, en olla kunnioittamatta isääni. Jos hän onneton nyt joutuisi makaamaan maan sylissä kuolleena ilman kunnioitusta ja hänen murhaajansa saisivat elää ilman veristä rangaistusta, katoaisi kuolevaisilta kaikki keskinäinen kunnioitus ja jumalten pelko.

TUA KORHONEN on Kreikan kirjallisuuden

dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on kääntänyt kreikankielistä proosaa ja runoutta ja on yksi Aristoteleen Runousoppi – opas aloittelijoille ja edistyneille (2012) -kirjan kirjoittajista. Korhonen on luennoinut antiikin tragediasta ja komediasta sekä tutkinut esimerkiksi antiikin eläinpoetiikkaa. Sofokles-kirjaan hän on suomentanut tragediat Filoktetes ja Traakhiin neidot.

KIRSTI SIMONSUURI on kirjailija, tutkija ja suomentaja. Hänen suomennoksiinsa kuuluu mm. Aiskhyloksen Oresteia-trilogia, Sofokleen Antigone ja Euripideen Medeia, joita on esitetty lukuisilla näyttämöillä. Sofokles-kirjaan hän on suomentanut Aias-tragedian. VESA VAHTIKARI on opiskellut Kreikan kieltä

ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Väitöskirjansa hän teki antiikin kreikkalaisesta teatterista. Vahtikari työskentelee Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettajana. Hän on aiemmin suomentanut mm. vitsejä (Ikivanha – Antiikin vitsejä ja sukkeluuksia, Tammi 2002) ja retoriikkaa (Kaljuuden ylistys ja muita ylistyksiä, Tammi 2005). Sofokleskirjaan hän on suomentanut Elektra-tragedian.

27


kaunokirjallisuus • lasten- ja nuortenkirjallisuus

Leena parkkinen

Pikkuveli ja mainio harharetki Kuvittanut Jussi Karjalainen

SUURI SEIKKAILU LÖYTYY TAKAPIHALTA! LUOKITUS L84.2 SIDOTTU, YLIVETO 130 × 230 MM 48 SIVUA ULKOASU JA KUVITUS JUSSI KARJALAINEN ISBN 978-951-851-676-0 ILMESTYY MAALISKUUSSA

K

reivitär Pitäjämäki ja Pikkuveli ovat suuren tutkimusmatkan kynnyksellä. Kotinurkilta alkava sademetsä on tuttu muun muassa Me ja sarvikuonot -aviisin kestolukijoille. Atraimin, kiikarein ja muutenkin viimeisen päälle varustautuneet tutkimusmatkailijat ovat valmiina viidakon pyhimpään. Heidän jalo tavoitteensa on löytää myyttinen Suonsilmärusettianakonda, kamala, vaarallinen jättiläiskäärme. Luvassa on verenhimoisia suoleopardeja, kurnuttavia sammakoita, vuohiansa ja

28

kaikenlaista vielä ihmeellisempää. Onneksi Pikkuveljellä on apunaan mukaan lyöttäytynyt tulitikkulaatikkoa pienempi apina ja tassullisessa talossa asuva mummo. Pikkuveli ja mainio harharetki on tarina sisaruudesta ja mystisestä mangrove­- ovesta, jonka saattaa löytää omalta takapihaltaan. Leena Parkkisen mielettömän hauska ja koskettava teksti sekä Jussi Karjalaisen uskomattomat kuvitukset tempaavat lukijan kuin lukijan mukaan seikkailuun, josta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu.


kuva Aki-Pekka sinikoski

kuva KATJA LÖSÖNEN

»

Pikkuveljen kengät riippuivat nauhoistaan oksantyngässä aivan hänen päänsä vieressä. Hän työnsi kätensä vasempaan kenkään ja tunnusteli. Puussa oli pimeää ja hiljaista. Suo pulputti. Äkkiä hänen kätensä osui johonkin lämpimään ja pehmeään, ihan kuin pieneen turkiskaulukseen... Se tuntui oikeastaan melko mukavalta, Pikkuveli ajatteli. Mutta samassa oivalluksen aalto iski hänen lävitseen. Se lämmin ja pehmeä LIIKKUI. Pikkuveli vetäisi kätensä pois, mutta liian myöhään. Hän tunsi nipistyksen etusormessaan, yritti kiireesti ravistella kättään, menetti tasapainonsa oksalla ja HUPS. KRIP KRUP KRUTS KROP AUUH AAAA

LEENA PARKKINEN (s. 1979) sai esikois­ romaanillaan Sinun jälkeesi, Max (2009) mm. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja romaanillaan Galtbystä länteen (2013) K­alevi Jäntin palkinnon. Vuonna 2016 ilmestynyt romaani Säädyllinen ainesosa sai sekin ylistävän vastaanoton. Pikkuveli ja mainio harharetki on hänen toinen lastenkirjansa ja viides teoksensa. Parkkisen kirjoja on ilmestynyt 12 maassa. Hän myös opettaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. JUSSI KARJALAINEN (s. 1975) on ansioi-

tunut graafinen suunnittelija, kuvittaja ja toinen Napa Books -kustantamon perustajista. Hänen kädenjälkensä näkyy lukuisissa tutuissa kirjan- ja levynkansissa sekä lehtikuvituksissa. Karjalaisen kiitetyistä töistä oli laaja näyttely Helsingin Design Forum Showroomissa 2014 ja Kajaanin taidemuseossa 2015. Pikkuveli ja mainio harharetki on ensimmäinen Karjalaisen kuvittama lastenkirja.

29


kaunokirjallisuus • lasten- ja nuortenkirjallisuus

Annika Sandelin

Tosi noloa ja supertärkeää Yokon toinen yökirja

kuvittanut linda bondestam

JOKO TUNNET YOKON? LUOKITUS L84.2 SIDOTTU, YLIVETO 130 × 195 MM 160 SIVUA ALKUTEOS PINSAMT OCH LIVSAKTIGT ULKOASU JA KUVITUS LINDA BONDESTAM TEOS & FÖRLAGET -SARJA SUOMENTANUT LIISA RYÖMÄ ISBN 978-951-851-781-1 ILMESTYY TOUKOKUUSSA

M

oni kirjoittaa päiväkirjaa, mutta Yoko kirjoittaa yökirjaa. Ilman yökirjaa ajatukset saattaisivat mennä solmuun, sillä yhdessä ainoassa päivässä ehtii tapahtua vaikka mitä. Eivätkä asiat aina ole yksin­ kertaisia. Minkälaista on elää 11-vuotiaan elämää, kun temperamenttinen taiteilijaäiti tulee opettajaksi omaan kouluun, parhaalla kaverilla Annalla on murheita ja kesäpaikasta puuttuu sekä sähköt että juokseva vesi? Millaista on,

30

kun 8-vuotias pikkuveli on välillä ylirasittava, 3-vuotias pikkusisko yli­söpö ja isä ylikiva, mutta joskus vähän hölmö? Entä kun tekisi ihan hurjasti mieli pussata Danielia? Tästä kaikesta ja paljosta muusta saa tietää vain Yokon salainen yökirja. Ja ehkä sinä, jos onnistut hankkimaan kirjan käsiisi. Tosi noloa ja supertärkeää on itsenäinen jatko-osa Yokon yökirjalle, joka ilmestyi suomeksi 2015. Kirjan kuvituksesta vastaa palkittu kuvittaja Linda Bondestam.


kuva niklas sandström

kuva CATA PORTIN

ANNIKA SANDELIN (s. 1972) on arvostettu

suomenruotsalainen kirjailija ja kirjastonhoitaja. Hän on julkaissut runoja ja romaanin Regnpoetens dotter (suom. Saderunoilijan tytär, 2002) sekä useita kiitettyjä lastenkirjoja. Annika Sandelinin kirjoittama ja Karoliina Pertamon kuvittama Baudeliero ja Mette-rotta (Råttan Bettan och masken Baudelaire) oli Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana 2014. Rakastetuissa Retkuliina-kuvakirjoissa seikkailee Petra-tytön kadulta löytämä lelukoira.

LINDA BONDESTAM (s. 1977) on kuvittanut

kymmeniä rakastettuja kirjoja niin Suomessa kuin maailmalla, ja hän kuuluu keskeisiin pohjoismaisiin lastenkirjakuvittajiin. Bondestamin kuvittama, Ulf Starkin kirjoittama Djur som ingen sett utom vi (Ennen näkymättömiä eläimiä, 2016) on vuoden 2016 Augustpalkintoehdokkaana. Bondestam on ollut myös ehdolla Finlandia Junior - ja Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi sekä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuus­ palkinnon saajaksi.

31


kaunokirjallisuus • lasten- ja nuortenkirjallisuus

Mari Kätkä, Ulla Piispanen ja Tuomas Kesälä Hilla ja Liisi kuvittanut Sari Airola

LUOKITUS 78.311 SIDOTTU, MUKANA CD-LEVY 220 × 220 MM 56 SIVUA ULKOASU JA KUVITUS SARI AIROLA YHTEISTYÖSSÄ KYMI SINFONIETTAN JA ALBA RECORDSIN KANSSA ISBN 978-951-851-765-1 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

H

illa ja Liisi ovat kaksi pientä musiikintäyteistä olentoa, vähän peikkomaista, kovasti inhimillistä, iloista ja eloisaa ystävystä. Heidän seurassaan niin perheen pienempien kuin isompienkin on kerrassaan riemukasta lähteä orkesterin säestämälle seikkailulle arjen ja juhlan sattumuksiin. Hilla ja Liisi -kirjassa nähtävät hahmot ja maailmat on musiikin soidessa luonut palkittu kuvittaja Sari Airola. Musiikin eli kaksitoista ihastuttavaa laulua lapsille ja lapsenmie-

32

lisille korvainhöristelijöille puolestaan ovat luoneet alan ammattilaiset Mari Kätkä, Ulla Piispanen ja Tuomas Kesälä. Levylle musiikin on soittanut Kymi Sinfonietta ja äänittänyt Alba Records. Kokonaisuudessaan tämä hurmaava musiikkisatu on oivallinen keino tutustua ja ihastua aidon orkesterin sointiin. Se sopii niin koteihin perheen kesken tutkailtavaksi kuin erilaisiin oppimis- ja harrastustilanteisiin.


MARI KÄTKÄ (s. 1973) on musiikin monitoi-

ULLA PIISPANEN (s. 1963) toimii päätyök-

TUOMAS KESÄLÄ (s. 1972) on monipuo-

SARI AIROLA (s. 1967) on kuva- ja oppi­

minainen niin esiintyjänä kuin kouluttajana. Hän on tehnyt lastenkulttuuri-, teatteri- ja televisiotöitä sekä johtanut teatteriorkestereja. Hän toimii opettajana muun muassa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.

linen pianisti-muusikko. Hän on toiminut esiintyjänä, sovittajana ja säveltäjänä useissa kokoonpanoissa eri artistien konserttikiertueilla, teatterituotannoissa ja televisiossa. Kersälä toimii myös pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa. kuva liisa takala

seen musiikkileikin ja kanteleensoiton lehtorina Espoon musiikkiopistossa. Päätoimensa ohella hän luennoi, kouluttaa, tekee oppikirjoja ja lastenmusiikkia.

kirjoihin erikoistunut kuvittaja, jonka sydän­tä lähellä ovat lasten lukutaito ja taide­ kasvatus. Airola toimii myös opettajana sekä Lahden Muotoiluinstituutissa että Aaltoyliopis­tossa.

33


Tietokirjallisuus ⋅ ELÄMÄKERRAT

Stig Hansén

Birgitta Ulfsson – mikä ettei

Suomentanut Liisa Ryömä

”HITON HAUSKA ELÄMÄ” LUOKITUS 99.1 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 140 × 220 MM 180 SIVUA ALKUTEOS BIRGITTA ULFSSON MED OCH MOT SIN VILJA ULKOASU ANDERS CARPELAN TEOS & FÖRLAGET -SARJA ISBN 978-951-851-780-4 ILMESTYY MAALISKUUSSA

B

irgitta Ulfsson on vuosikymmenien ajan valloittanut yleisönsä teatterien näyttämöillä, tv-kameroiden edessä ja radioäänityksissä – mitä erilaisimmissa rooleissa. Nyt hän kertoo omista kasvu­ vuosis­taan, alkuvaiheistaan näyttelijänuralla, ammattinsa haasteista ja kohokohdista sekä siitä, millaista oli työskennellä Tove Janssonin, Lasse Pöystin ja Vivica Bandlerin kanssa. Hän kuvaa myös asumista Suomenlahden pienellä saarella, jolla hän viettää monta kuu-

34

kautta vuodesta ja jota hän kutsuu sydämensä viidenneksi kammioksi. Birgitta Ulfsson sanoo olevansa perimmältään onnellinen ihminen, vaikka pohjavire olisi tumma. ”Minä olen terveellä tavalla onneton”, hän toteaa. Elämässä tulee kompastuksia ja kolhuja, mutta katkeroituminen olisi myrkkyä. Tärkeää on pysyä uteliaana, säilyttää kykynsä hämmästyä. Elämä kannattaa elää – mikä ettei!


»

Joskus kun luen teatteri-ihmisten elämänkertoja mietin: Olemmeko ollenkaan eläneet samassa sosiaalisessa todellisuudessa? Samassa yhteiskunnassa? Samassa ammatissa? Olen iloinen etten ole katkera enkä huolissani siitä miten huomenna käy. Hoitelen tämän nykyhetken niin hyvin kuin pystyn ja sitten mietin mitä voin tehdä loppuelämällä. Se ei voi olla kovin pitkä, mutta silti. Kulunut sana etuoikeus koskee minua, minulla on ollut hiton hauska elämä.”

näytelmä Muumit kulisseissa. Birgitta Ulfsson on työskennellyt myös Televisioteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa, kunnes muutti Ruotsiin vuonna 1981. Siitä pitäen hän on vaikuttanut ruotsalaisessa teatterimaailmassa ja on edelleen täysillä mukana. Hän asuu puolet vuodesta Suomessa ja puolet Ruotsissa miehensä, näyttelijä Iwar Wiklanderin kanssa. Pro Finlandia -mitalin Birgitta Ulfsson sai jo vuonna 1973 ja taiteen Suomi-palkinnon vuonna 2015.

BIRGITTA ULFSSONIN (s. 1928) näytteli-

STIG HANSÉN (s. 1954) on ruotsalainen kir-

jänura alkoi Helsingin Ruotsalaisessa Teatterissa ja jatkui Lilla Teaternissa, jota hän oli myös johtamassa vuodet 1967–1974. Yleisön suursuosikiksi nousi mm. Tove Janssonin Vaarallinen juhannus -kirjaan pohjautuva

Kuva sanna liimatainen

jailija ja journalisti. Hänen runsas ja monipuolinen kirjallinen tuotantonsa sisältää muun muassa novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Erityisesti hänet tunnetaan elämäkertateoksistaan ja reportaasikirjoistaan.

35


Tietokirjallisuus ⋅ ELÄMÄKERRAT

Kalle Kinnunen & Jorma Sairanen Daddy Cool

Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla

LUOKITUS 99 / 07.22 SIDOTTU, SUOJAPAPERI, VÄRIKUVALIITE 130 × 207 MM 304 SIVUA ULKOASU TARU STAUDINGER ISBN 978-951-851-758-3 ILMESTYY MAALISKUUSSA

J

orma Sairanen on yksi suomalaisen televisiohistorian tärkeimmistä vaikuttajista. Elämäntyönsä hän on tehnyt MTV:n ohjelmajohtajana, mutta hän toimi myös MTV:n kilpailijaksi perustetun Nelosen kanavajohtajana 1990-luvun lopussa. Television sisäpiiriläisen suorasanaisia muistelmia on alalla jo kauan odotettu – ja pelätty. Sairanen päätti vuosikymmenten ajan, mitä MTV:llä esitetään ja kuka ruudussa näkyy. 1980-luvun lopulta aina eläköitymiseensä asti hän valitsi viihdeohjelmia, rahoitti elokuvia, osti suurimmat sarjat Kauniista ja rohkeista lähtien ja tuli siinä sivussa enemmän tai vähemmän hyvin toimeen maan suurimpien tähtien kanssa. Neljännesvuosisadan ajan Sairanen loi loistavia uria, teki tähtiä ja pelasti imagoja. Kirjassa hän kertoo muiden muassa Spede

36

Pasasesta, Mikael Jungnerista, Kata Kärkkäisestä, Marco Bjurströmistä, Pirkka-Pekka Peteliuksesta ja Markus Selinistä. Ja paljastaa taustoja suurista viihdeohjelmista, kuten Putous, Idols ja Tanssii tähtien kanssa. Kirja kuvaa myös television ohjelma­ sisältöjen rakentamisen kaarta Ylen mono­ polin ajasta kanavien määrän nopeaan kasvuun, digitaalivallankumoukseen ja tähän päivään. Harvinaisen rehellisen tarinan kautta aukeaa paitsi suomalaisen viihteen myös kulttuurin muutos. Daddy Cool on Jorma Sairasen muistelmateos, jonka on toimittanut Kalle Kinnunen. Sairanen aloitti materiaalin keräämisen muistelmiaan varten jo 1990-luvulla. Eläkkeelle jäätyään hän päätti saattaa kirjan valmiiksi.


kuvat stefan bremer

»

Keskusteluissamme sivuttiin myös Riitta Väisästä, vain ammatillisessa mielessä. Sanoin, että Kymppitonnilla on niin vanha katsoja­profiili, että se täytyy lopettaa. Spede mutisi pitkään Riitasta, jolle hän halusi olla lojaali. Muu­ taman palaverin jälkeen hän taipui ja halusi tilalle keksintöohjelman. Siinä hän olisi itse kiertänyt ympäri Suomea etsimässä nerokkaita keksintöjä. Pidin ajatuksesta. Spedelle keksinnöt olivat into­ himo, joten hän olisi tehnyt niin hyvää ohjelmaa kuin vain osasi. Löimme kättä päälle. Viikon päästä Spede kuoli. Kuolema golfkentällä tuli kaikille yllätyksenä. En tiedä, tuliko Spedelle itselleenkin. Sain käsityk­ sen, että hän vältteli lääkärikäyntejä. Jos jotain jatkotutkimusten aihetta olisi ollut, hän toden­ näköisesti jätti menemättä. Kaikki liittyi vanhe­ nemisen pelkoon.

Minäkin olin huomannut, kuinka Spede aktiivi­ sesti kielsi vanhenemisensa. Hän suoritti toimiaan kuin mikään ei olisi muuttunut. Ennen kuolemaan­ sa hän kerran Speden spelien kuvauksissa alkoi voida pahoin ja meni tunniksi takahuoneeseen lepäämään. Saiko se sydänkohtauksen, kuvaus­ ryhmäläiset pohtivat keskenään, mutta kukaan ei tietenkään uskaltanut kysyä, mistä oli kyse. Sitten kuvaukset jatkuivat.

KALLE KINNUNEN on vapaa toimittaja

ja kriitikko. Hän pitää kiitettyä Kuvien takaa -elokuvablogia Suomen Kuvalehdessä ja on julkaissut tietokirjan Big Game – kuinka Holly­ wood tuotiin Suomeen (Johnny Kniga, 2015).

37


Tietokirjallisuus ⋅ yleinen

JOONAS PÖRSTI

Propagandan lumo

Sata vuotta mielten hallintaa

KOHTI AVOIMEMPAA MAAILMAA LUOKITUS 32.01 SIDOTTU, SUOJAPAPERI, VÄRIKUVALIITE 140 × 210 MM 344 SIVUA ULKOASU DOG DESIGN ISBN 978-951-851-731-6 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

1900

-luvun kylmää sotaa ja Neuvosto­liiton romahdusta seurasi toiveikas vuosikymmen. Yhä uudet maat avautuivat demokratialle, ja poliittinen propaganda näytti painuvan diktatuurien mukana historian hämärään. Meneillään oleva vuosisatamme on osoittanut, että viimeksi mainittu kehitys ei sittenkään toteutunut. Irakin sota, Ukrainan konflikti ja äärijärjestö Isisin nousu ovat nostaneet propagandan rytinällä maailmanpolitiikan keskiöön. Demokratiat eivät ole ilmiöltä suojassa. Äänestäjät Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuuntelevat jälleen omaa valtaansa pönkittävien demogogien kutsua. Lisäksi nyt niin kuin ennenkin näyttävät pro-

38

pagandan tekijät olevan aina askeleen edellä suurta yleisöä. Miten se on mahdollista? Joonas Pörstin Propagandan lumo esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta. Teos johdattaa lukijan läpi 1900- ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. Propagandan lumo kannustaa lukijansa kohti avoimempaa maailmaa.


kuva Heini Lehväslaiho

»

Putin osasi tehdä vaikutuksen ihmisiin. Hän oli tutkinut ennen ensitapaamistaan Yhdysval­ tain presidentin kanssa huolellisesti tämän taustat avustajien laatimasta kansiosta. Bush oli tunnettu raittiina ja syvästi uskovaisena evankelikaalina, joka viihtyy maatilallaan Teksasissa. Niinpä Putin kertoi Bushille Slovenian Ljubljanassa kesäkuussa 2001 tarinan vanhasta datšastaan Pietarin lähellä. Mökki oli palanut tulipalossa muutamaa vuotta aiemmin. Ihmeenomaisesti palossa oli säilynyt vain äidin lahjoittama alumiiniristi, jonka Vladimir Putin oli ottanut kaulastaan ennen saunaa. Ljubljanan tapaaminen oli alkanut varau­ tuneissa tunnelmissa. Naton laajentuminen ja Yhdysvaltojen Eurooppaan kaavailema ohjuspuo­ lustusjärjestelmä hiersivät ydinasemahtien välejä. Tunnin keskustelun jälkeen valtiojohtajien välillä vallitsi kuitenkin lämmin ystävyyden ja yhteistyön tunnelma, jota paikalla ollut BBC:n toimittaja

ihmetteli uutisjutussaan. Bushin tiedettiin tekevän päätelmiä nopeasti intuitioonsa luottaen. ”Katsoin miestä silmiin”, Bush kommentoi tapaamisen jäl­ keen vaikutelmaansa Putinista. ”Havaitsin, että hän on suoraselkäinen ja luotettava, ja meillä oli erittäin hyvä keskustelu. Sain käsityksen hänen sielustaan.”

JOONAS PÖRSTI (s. 1974) on filosofian

maisteri ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö. Toimittajana Pörsti on keskittynyt kansainväliseen politiikkaan ja seurannut Venäjän kehitystä jo 1990-luvun lopulta. Ennen nykyisiä tehtäviään Pörsti on työskennellyt toimittajana Vihreässä Langassa ja kustannuspäällikkönä Editassa. Hän on kirjoittanut myös Yliopisto-lehteen, Kalevaan ja Kehityslehteen sekä suomentanut ja toimittanut tietokirjoja.

39


Tietokirjallisuus ⋅ yleinen

SATU HELIN & PEKKA NURMINEN Euroopan parlamentti

”VAPAUTTA KOKO EUROOPALLE” LUOKITUS 32.51 SIDOTTU 140 × 210 MM 304 SIVUA ULKOASU TARU STAUDINGER ISBN 978-951-851-708-8 ILMESTYY MAALISKUUSSA

E

uroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Tämä yksinkertainen määritelmä on helppo ymmärtää ja muistaa. Mutta miten parlamentti oikein toimii? Mikä sen rooli on koko EU:n poliittisessa järjestelmässä? Satu Helinin ja Pekka Nurmisen Euroopan parlamentti on ensimmäinen suomenkielinen kirja aiheesta. Se kertoo parlamentin historiasta aina Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta 1952 asti, mutta keskittyy Suomen EU-jäsenyyden aikaan vuodesta 1995 eteenpäin. Erityisen kiinnostavia ovat konkreettiset näkymät parlamentin sisään: molemmat tekijät ”tuntevat talon” erinomai-

40

sesti. Mukana on lisäksi sekä julkisuudessa näkyvien että näkymättömien toimijoiden puheenvuoroja, joiden myötä lukija saa ehyen kokonaiskäsityksen parlamentin toiminnasta. Samalla kirja on kriittinenkin katsaus Euroopan yhteisen poliittisen toiminnan nykypäivään, jolloin unioni joutuu kohtaamaan esimerkiksi Ison-Britannian EU-eron mahdolliset, vielä tuntemattomat seuraukset. Kirja on laadittu joka kodin lukemistoksi. Kattavuutensa ja ajantasaisuutensa johdosta se palvelee erinomaisesti myös aihetta ammatikseen tai vaikkapa opinnoissaan käsitteleviä lukijoita.


kuvat heini lehväslaiho

»

Parlamentissa on runsaasti jäseniä, joilla on muistoja EU:n ja Euroopan parlamentin koko kehityskaaresta. Kourallinen voi muistaa Hitlerin Saksan ajan, kun taas toiselle kouralliselle eurooppalainen vapaa liikkuvuus on ollut olemassa aina. Monien nykymeppien syntyessä EU:ta ei vielä ollut olemassa. Osaltaan tämä kertoo parlamentin lyhyestä historiasta, toisaalta sekä sen että Euroopan huikean nopeasta muutoksesta. Euroopan Parlamentin vanhin meppi on ranskalainen 87-vuotias äärioikeistolaisista mielipiteistä tunnettu Jean-Marie Le Pen (INI). Hän on syntynyt vuonna 1928. Samana vuonna, kun naiset saivat äänioikeuden Britanniassa. Hän oli 17-vuotias toisen maailmansodan päättyessä, kolmikymppinen hiilija teräsyhteisön ensimmäisen kokouksena aikana ja 51, kun Euroopan parlamentti valittiin ensimmäistä kertaa suorilla vaaleilla vuonna 1979.

PEKKA NURMINEN (s. 1961) on oikeustieteen lisensiaatti, joka työskentelee Euroopan parlamentin pääsihteeristössä Brysselissä. Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston päällikkönä Nurminen toimi vuodet 2006–2016. Hän on toiminut Euroopan parlamenttiin liittyvissä tehtävissä vuodesta 1994 Suomen päätettyä liittyä Euroopan unioniin. SATU HELIN (s. 1981) on ulkomaan- ja poli-

tiikantoimittajana seurannut EU-kysymyksiä Yleisradiossa, Aamulehdessä ja erityisesti Helsingin Sanomissa, jossa on ilmestynyt useita hänen kirjoittamiaan laajoja artikkeleita parlamentin toiminnasta. Helin on aiemmin työskennellyt Euroopan parlamentissa tiedottajana ja meppiavustajana.

41


Tietokirjallisuus ⋅ yleinen

Henri Alén & Annukka Oksanen Finnjävel

Suomalaisen ruoan dna

YLISTYS SUOMALAISELLE RUOALLE LUOKITUS 68.2 SIDOTTU, YLIVETO 270 × 375 MM 240 SIVUA ULKOASU KIMMO KIVILAHTI VALOKUVAT NICO BACKSTRÖM ISBN 978-951-851-762-0 ILMESTYY TAMMIKUUSSA

H

elsingissä sijaitseva ravintola Finnjävel on monella tapaa ainutlaatuinen. Harvassa huippuravintolassa vieras saa eteensä luusoppaa ja savusilliä tai oman pienmeijerin valmistamaa piimää. Finnjävel onkin kunnianosoitus suomalaiselle ruokakulttuurille, sen nykyään usein sivuutetuille ja halveksituillekin perinteille. Ravintolan keittiöpäälliköt Henri Alén ja Tommi Tuominen ovat Finnjävelin myötä palauttaneet suomalaiselle ruokaperinteelle sen ansaitseman arvostuksen. Ravintola Finnjävel on elämys, ja niin on Finnjävel-kirjakin. Teoksessa kuvataan ravin-

42

tolan arkea ja avataan suomalaisen ruokakulttuurin juuria. Nico Backströmin ottamissa upeissa kuvissa osansa saa myös ravintolan design: koko sisustus pöydistä laseihin ja aterimiin on sekä suunniteltu että toteutettu Suomessa Finnjäveliä varten. Ja se ruoka! Niin kuvista kuin resepteistäkin lukijalle avautuu aivan uudenlainen näkökulma arvokkaaseen ruokaperinteeseemme. Huippuravintolan huippureseptien lisäksi kirjasta löytyy jokaiselle kotikokille sopivia versioita Finnjävelin ruoista.


HENRI ALÉN (s. 1978) on Suomen keit-

tiömestareiden kärkikaartia. Ravintola Finnjävelin luotsaajana ja keittiöpäällikkönä työskentelevä Alén omistaa myös Muru- ja Pastis-ravintolat. Hän on julkaissut lukuisia ruokakirjoja, muun muassa teoksen Muru (2012). Ruokakirjojen lisäksi hän on tehnyt lukuisia televisio-ohjelmia ja avustaa säännöllisesti Helsingin Sanomia. Alénin mielestä elämä on liian lyhyt huonon ruoan syömiseen.

ANNUKKA OKSANEN (s. 1965) on Köö-

penhaminassa asuva toimittaja ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut ruokaan, talouteen ja politiikkaan. Oksanen on tehnyt pitkän uran Helsingin Sanomissa muun muassa taloustoimituksen esimiehenä ja toimittajana Brysselissä, ja hän on työskennellyt myös Financial Timesissa Lontoossa. Finnjävel – suomalaisen ruoan dna on Oksasen ja Alénin kolmas yhteinen ruokakirja.

kuva nico backström

43


tietokirjallisuus • yleinen

Malin Båtmästar

Rakkaudella, Malin

Yli 100 luontaisesti gluteenitonta reseptiä

RAKKAUDESTA RUOANLAITTOON LUOKITUS 68.2 SIDOTTU, SUOJAPAPERI 200 × 227 MM 224 SIVUA ULKOASU ULRIKA ÖHMAN TEOS & FÖRLAGET -SARJA ISBN 978-951-851-776-7 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

R

akkaudella, Malin on upouusi kotimainen ruokakirja-aarre. Vaasalainen kokki Malin Båtmästar on koonnut ensimmäiseen suomennettuun kirjaansa huikean määrän herkullisia reseptejä kaikille elämän iloista nautiskeleville. Reseptien gluteenittomuus avartaa maailmaa makuhermoja kutkuttavalla tavalla ja sopii tietenkin myös niille, jotka eivät gluteenitonta ruokavaliota muutoin noudata – kotikeittiöön kun on nykyisin niin helppo hankkia vaikkapa kvinoaa, kookos- tai hamppujauhoja!

44

Raikas ja monipuolinen makumaailma onkin kirjan tärkein anti: painotus ei ole ruokavaliossa vaan ammattikokin näkökulmassa. Rikkaiden makujen myötä perinteinen käsitys kotiruoasta ja leivonnasta lavenee aivan uusiin sfääreihin. Mukana on kosolti ohjeita ja vinkkejä kaikkiin ruokailutilanteisiin – aamiaisiin, lounaisiin, päivällisiin ja juhlavampiin hetkiin, niin kasvis- kuin sekasyöjillekin.


MALIN BÅTMÄSTAR (s. 1988) on vaasalainen kokki ja yrittäjä, joka vuonna 2014 luopui perinteisestä leipomokahvilastaan ja alkoi elää gluteenitonta elämää. Siten syntyi hänen ensimmäinen keittokirjansa Malins nya mat (2015), josta muodostui menestys gluteenia välttävien mutta elämän herkullisuuksista nauttivien kotikokkien keskuudessa. Båtmästar pitää myös suosittua ruokablogia malinsblogg.fi.

kuva ulrika ohman

45


kuva AP

pokkarit

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM SUOMENTANUT KAISA SIVENIUS ISBN 978-951-851-782-8 ILMESTYY TAMMIKUUSSA

P. G. Wodehouse  Hiiop, Jeeves

H

iiop, Jeeves on vastustamattoman herkullinen kurkistus katastrofialttiin Bertie Woosterin ja hänen ystäviensä mutkikkaaseen elämänmenoon sekä monitaitoisen herrasmiespalvelija Jeevesin ällistyttävään kykyyn kääntää kaikki parhain päin.

P.G.Wodehouse kirjoittaa hulvatonta tekstiä, jossa tapahtumat äityvät aina ojasta allikkoon ja lukija tunnetilasta toiseen. Miljoonien rakastamat hahmot Bertie Wooster ja Jeeves ovat tuttuja sekä suosituista kirjoista että niistä tehdystä tv-sarjasta.

LUOKITUS T81.3 NIDOTTU 110 × 178 MM 304 SIVUA ULKOASU MIKA TUOMINEN ISBN 978-951-851-790-3 ILMESTYY HELMIKUUSSA

Douglas Adams & John Lloyd  Elimäen koko tarkoitus

Suomeksi kirjoittaneet Silja Hiidenheimo, Kirsti Määttänen, Tuomas Nevanlinna, Tarja Roinila

K

aikkien tiedossa on, että maailma on pullollaan paikannimiä, joilla ei ole mitään tarkoitusta ja jotka vain odottavat pääsyä hyötykäyttöön. Toisaalta moni tuttu asia, ilmiö tai kokemus on vailla pätevää nimeä. Tämä klassikkoaseman saavuttanut teos korjaa nämä epäkohdat perin juurin. Alun perin kahtena niteenä ilmestynyt, jo pitkään loppuunmyyty koko kansan riemukas

46

tietopaketti ilmestyy nyt uutena, viimeistä piirtoa myöten täydellisenä laitoksena. Soveltuu kaikille lukuikäisille.

ALA-LIVO (s., räät.) Takinosa, jonka päälle viereisen henkilön on määrä istua bussissa. Vrt. yli-livo.


kuva HEINI LEHVÄSLAIHO kuva AP

pokkarit

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU JUSSI KAAKINEN ISBN 978-951-851-783-5 ILMESTYY HELMIKUUSSA

TOM ERIK ARNKIL  Vale-Bardijan kirja

B

Tom Erik Arnkilin hieno teos on historiallisiin tositapahtumiin punoutuva jännityskertomus ja vuosisadan rakkaustarina – viisi vuosisataa ennen ajanlaskun alkua.

kuva stefan bremer

enjamin Aamoksenpoika on uskonnollinen vakooja, joka kuuntelee kuninkaalleen pappien puheita ja kansojen kuiskauksia. Vale-Bardijan kirja on kolmas osa suositusta Kuninkaan korva -sarjasta, mutta siitä lukija voi myös mainiosti aloittaa matkanteon Kuninkaan korvan Benin kanssa.

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU NINA LEINO ISBN 978-951-851-784-2 ILMESTYY MAALISKUUSSA

Jenni Linturi  Isänmaan tähden

J

enni Linturin huikea esikoisteos ei ole aivan tyypillinen sotakirja. Toisessa maailmansodassa Suomesta Saksaan lähteneistä vapaaehtoisista ja eloonjääneiden muistojen riivaamasta elämästä kertova Isänmaan tähden ravistelee sankarimyyttejä. Se tuo elävät ja kuolleet yhtä lailla läsnä oleviksi. Henkeäsalpaa-

valla kielellä ja taidokkaalla kerronnalla Linturi näyttää lukijalle, kuinka sodasta ei aina palaa, vaikka jäisi henkiin. Isänmaan tähden oli ilmestyessään sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaana.

47


kuva katja Lösönen

pokkarit

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU JUSSI KARJALAINEN ISBN 978-951-851-785-9 ILMESTYY MAALISKUUSSA

Leena Parkkinen  Säädyllinen ainesosa

L

sessa kolmannessa romaanissa ruoka kietoutuu kaikkeen, niin tapahtumiin kuin tunteisiin. ”Tämä kirja on vuoden paras kotimainen lukukokemus.” AAMULEHTI

kuva HEINI LEHVÄSLAIHO

eena Parkkisen Säädyllinen ainesosa on upea kertomus 1950-luvun porvarillisesta Töölöstä ja naisten välisestä ristiriitaisesta rakkaudesta. Ja ruoasta! Mitä kaikkea se Saaralle ja Elisabethille merkitseekään. Rakkautta, pelkoa – ja salattuja viestejä. Parkkisen tiivistunnelmai-

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU TUOMO PARIKKA ISBN 978-951-851-786-6 ILMESTYY HUHTIKUUSSA

Katarina Baer  He olivat natseja

H

e olivat natseja on toimittaja Katarina Baerin koskettava kertomus omista isovanhemmista, joista tuli dramaattisten historiallisten tapahtumien myötä aatteellisia ja aktiivisia natseja. Teoksesta kasvaa hieno, syvästi inhimillinen selonteko menneisyydes-

48

tä, josta ei ole itse voinut päättää, mutta joka leimaa tulevienkin sukupolvien elämää. He olivat natseja on äärimmäisen ajankohtainen kirja myös nyky-Euroopan kulttuuristen ristiriitojen maailmassa.


kuva HEINI LEHVÄSLAIHO

pokkarit

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU JUSSI KARJALAINEN ISBN 978-951-851-787-3 ILMESTYY TOUKOKUUSSA

Rosa Meriläinen  Osteri

R kuva Stefan Bremer

osa Meriläisen toinen romaani Osteri on taidokkaasti kudottu tarina kehollisuudesta, katsomisesta ja katseiden alla olemisesta. Yhtä lailla keskiössä on 1800-luvun Pariisi, kielletty kuninkaallinen rakkaus ja lääkäri Axel

Munthe, Ruotsin kuningattaren uskottu, joka vetää ihmisiä puoleensa kuin magneetti. ”Teos on täynnä älykästä retoriikkaa. Tämä on kauno­ kirjallisuutta parhaimmillaan.” KESKISUOMALAINEN

LUOKITUS T84.2 NIDOTTU 110 × 178 MM ULKOASU JENNI SAARI ISBN 978-951-851-788-0 ILMESTYY KESÄKUUSSA

Raija Oranen  Ackté!

R

aija Orasen mestarillisen Ackté!-taiteilijaromaanin kertoja on kansainväliseksi tähdeksi kasvava lahjakas laulajatar Aino Ackté. Tie oopperan primadonnaksi 1800-luvun lopun Pariisissa on mutkainen. Sille, joka on päättänyt voittaa, mikään uhraus ei ole kuiten-

kaan liian suuri. Aviomies ja kaksi lasta saavat odottaa Helsingissä, yöt saavat hukkua itkuun, kunhan vain tähti loistaa jokaisessa esityksessä. Acktén laulajantien komea kuvaus tulvii säveliä ja draamaa. Ja jää vahvasti mieleen.

49


PUHELIN / TEL +358 (0)20 743 1250 SÄHKÖPOSTI / EMAIL INFO@TEOS.FI WWW.TEOS.FI

ETUNIMI.SUKUNIMI@TEOS.FI / FIRSTNAME.LASTNAME@TEOS.FI

Henkilökunta / Staff Toimitusjohtaja / Managing Director

Graafinen suunnittelija / Graphic Designer

NINA PAAVOLAINEN

JENNI SAARI

Kustannuspäällikkö / Editorial Director

Assistentti / Assistant

JUSSI TIIHONEN

NIINA TIAINEN

+358 (0)40 500 8342

+358 (0)44 302 1223

+358 (0)40 778 8117

+358 (0) 20 743 1250

Myynti- ja markkinointipäällikkö / Sales and Marketing Manager

SARI HÄGGQVIST +358 (0)50 568 9388

HEIDI JOHANSSON ÄITIYSVAPAALLA

Toimituspäällikkö / Publishing Manager

ELIA LENNES

+358 (0)40 720 6310 Tiedotuspäällikkö / Publicity Manager

HANNELE JYRKKÄ +358 (0)50 322 2387

Kustannustoimittaja / Editor

MAARIT HALMESARKA +358 (0)44 302 1220

50

Hallitus / Board NIKLAS HERLIN

Puheenjohtaja / Chairman

ILKKA HIIDENHEIMO ASKO KALLONEN


In Brief Teos is an independent publishing house that focuses on publishing fiction and non­ fiction in Finnish. Our selection of books covers the whole spectrum from poetry to novels and nonfiction. We aim to publish around 40­-50 books a year. Teos' authors include internationally recognized writers, such as Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Laura Lindstedt, Leena Parkkinen, Monika Fagerholm, Ulla-Lena Lundberg, Marko Leino, Mikko Rimminen, Emmi Itäranta, Riikka Pelo and Minna Lindgren.

Teos will continue to focus on Finnish literature and nonfiction, but we have also published translations of foreign classics such as Edgar Allan Poe, Oscar Wilde, Sir Arthur Conan Doyle, P. G. Wodehouse and Sigmund Freud. In the autumn of 2007, Teos launched a translated fiction series called Baabel, which focuses on modern classics. Since the launch, we have published books by, among others, Thomas Bernhard, A. S. Byatt, Jorge Luis Bor­ ges, Manuel Puig, Carlo Emilio Gadda, Hilary Mantel, Robert Walser and Günter Grass.

www.teos.fi


PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN ELLEI VASTAANOTTAJAA TAVOITETA

LEENA PARKKINEN Pikkuveli ja mainio harharetki

MIKKO RIMMINEN Maailman luonnollisin asia

MARIA PEURA Tunkeilijat

JENNI LINTURI Jälleenrakennus

STIG HANSÉN Birgitta Ulfsson -mikä ettei

JOONAS PÖRSTI Propagandan lumo Sata vuotta mielten hallintaa

JARKKO VOLANEN Hiekankantajat

HEIKKI REIVILÄ Onnettomat Roomassa

MALIN BÅTMÄSTAR Rakkaudella, Malin Yli 100 luontaisesti gluteenitonta reseptiä

SATU HELIN & PEKKA NURMINEN Euroopan parlamentti

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOS KASARMIKATU 23 A ∙ 00130 HELSINKI PUHELIN 020 743 1250 WWW.TEOS.FI LUETTELOTILAUKSET JA LISÄTIEDOT PUHELIN 020 743 1250 INFO@TEOS.FI TIEDOTUS HANNELE.JYRKKA@TEOS.FI PUHELIN 050 322 2387 KEVÄTLUETTELO 2017 JULKAISIJA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOS SUUNNITTELU ALEKSI SALOKANNEL / SISIN PAINOPAIKKA PAINTEK OY ∙ HELSINKI 2017 MUUTOKSET MAHDOLLISIA

2017 Kevään kirjat  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you