KULUVA SYKSY on monella tavalla kiireinen ja meillä jokai sella on kädet täynnä töitä erilaisten haasteiden kanssa. Itse asiassa enpä ole kohtuullisen pitkän ammattiyhdistysurani aikana nähnyt vastaavaa tilannetta työmarkkinoilla. Käymme sopimusneuvotteluja todella hankalassa ja uudessa tilanteessa. En ala yksityiskohtaisesti toistamaan sitä, miksi sopimusneuvot telut ovat ehkä vielä takkuisemmat kuin osasimme odottaa. Sen kuitenkin totean, että kuntapuolen palkkaratkaisu ei todellakaan helpottanut meidän tilannettamme, vaan taakkaa on kuntasek torin ja valtiovallankin toimesta tullut meille enemmän kuin riittävästi.
Samaan aikaan ennätysvaikeiden neuvottelujen kanssa inflaa tio huitelee lähes kymmenessä prosentissa ja sähkön hinta on karkaamassa taivaisiin. Huoli jäsenistömme keskuudessa siitä, miten he ja heidän perheenjäsenensä pärjäävät, on kova ja erittäin aiheellinen. Samaan aikaan poliitikot varsinkin oikealla laidalla huutavat veronkevennysten perään. Veronalennuksille ei tässä tilanteessa ole mahdollisuuksia.
Teollisuusliitto valmistautuu kovaa vauhtia sen historian ensimmäisiin liittokokousvaaleihin. Ehdokasasettelu on käyn nissä ja Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitto on saanut runsaasti ehdokkaita listoille. Vielä kuitenkin mukaan mahtuu ja kannus tankin lähtemään ehdokkaaksi sekä pyytämään työtovereita lähtemään mukaan. Onnistunut ehdokasasettelu takaa parhaan lopputuloksen. Jokaisella äänellä on merkitystä niin näissä kuin muissakin vaaleissa. Myös se, että vaaleissa on ehdokkaita useam masta vaaliliitosta kuin yhdestä on demokratian tae ja kulmakivi. Teollisuuden Vaikuttajilla on paljon annettavaa vaaleihin hyvien ehdokkaiden ja painavien teemojen kautta.
Liitto on yhtä vahva kuin sen jäsenistö. Tämä on syytä huo mioida. Muistutan samalla myös siitä, että vaaleihin ehdokkaita asettavat vaaliliitot. Kukaan ei ole liiton ehdokkaana vaaleissa, vaikka toisenlaista informaatiota saattaa vastaan tullakin. Teolli suusliitto tarvitsee Vaikuttajia, sillä ilman meitä liitto olisi sisäl löllisesti köyhempi. Me olemme perinteisesti olleet niin sanottu liiton omatunto, koska Vaikuttajat tuovat jäsenten näkemykset kaunistelematta ja lyhentämättömänä liiton päätöksentekoelimiin.
Uskon, että erityisesti työnantajalinnakkeissa seurataan hyvin tarkalla silmällä sitä, minkälaiseksi Teollisuusliiton vaalien äänestysaktiivisuus muodostuu. Mikäli se jostain syystä jäisi heikoksi, varmasti se huomattaisiin ja esille nousee kysymys liiton mandaatin vahvuudesta neuvotella jäsenten työehdoista.
TÄNÄ SYKSYNÄ käydään myös luottamusmiesvaaleja työpai koilla. On tärkeää, että luottamusmiehet valitaan kaikille niille työpaikoille, joissa meillä on väkeä töissä.
Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on kulmakiviä ja toimin tamme perusta. Luottamusmiehen tehtävä on paljon muutakin kuin valvoa, että työnantaja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Hyvä luottamusmies on joukkuepelaaja, joka ottaa selvää asioista ja on työntekijöiden tavoitettavissa. Hän on parhaimmillaan myös työpaikan ja työyhteisön kehittäjä.
Mitään yli-ihmistä ei silti näihin tehtäviin olla hakemassa, vaan maalaisjärjellä varustettuja työpaikan edunvalvojia. Erin omaisia ehdokkaita onkin tänä syksynä tarjolla näihin tehtäviin. Muista käyttää oikeuttasi valintaan.
Toivotan näillä ajatuksilla hyvää syksyä kaikille lukijoille. \
Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 2\2022
JULKAISIJA: Teollisuuden Vaikuttajat
PÄÄTOIMITTAJA: Turja Lehtonen
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Hannu Siltala
TOIMITUSSIHTEERI: Asko-Matti Koskelainen
ULKOASU: Tuukka Rantala
PAINOPAIKKA: Lehtisepät Oy, Tuusula
Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien liittoryhmä.
TOIMITUSKUNTA: Veli-Matti Kauppinen, Vesa Kotaviita, Antti Salonen, Riikka Vasama
info@teollisuudenvaikuttajat.fi www.teollisuudenvaikuttajat.fi
Suurimmalla osalla Teollisuusliiton aloista valitaan luottamusmiehet marras–joulukuussa. Vaaleissa valitaan pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies sekä työosastojen luottamusmiehet. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi vuotta.
OIKEUS ASETTUA luottamusmies ehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa on kaikilla työpaikalla toimivaan Teollisuusliiton ammattiosastoon järjestäytyneillä työntekijöillä. Oikeus vaalien järjestämiseen työpaikalla on ammattiosastolla tai työpaikan ammattiosastoon kuuluvilla työntekijöillä. Vaaliajoista ja -paikoista sovitaan työnantajan kanssa.
TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJANAluottamusmies valvoo työehtosopimustennoudattamista, työlainsäädännönnoudattamista, työsopimusten ehtojennoudattamista ja työsuhteen muidenehtojen noudattamista. Luottamusmiesmyös edustaa ammattiosastoakysymyksissä, jotka liittyvät työntekijänja työnantajan välisiin suhteisiin, yrityksenkehittämiseen ja paikalliseen sopimiseen.
LUOTTAMUSMIES EDUSTAA työntekijöitätyöpaikalla. Hän toimii neuvottelijana,sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänätyöntekijöiden ja työnantajan välillä.Luottamusmies auttaa kaikissatyösuhteeseen liittyvissä asioissa jatoimii aina luottamuksellisesti.
LUOTTAMUSMIES SAA käyttää työaikaa toimen hoitamiseen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen asema perustuu lakiin ja työehtosopimukseen. \
Luottamusmiehen täytyy olla aktiivinen ja aloitteellinen sekä ajaa sinnikkäästi asioita maaliin saakka, Tommi Sauvolainen kirjoittaa.
TÄMÄ SYKSY on poikkeuksellisen vaikeaa aikaa kaikille palkansaajille. Euroopassa käydään Venäjän aloittamaa rumaa ja oikeudetonta sotaa. Palkansaajien ostovoima laskee nopeammin kuin ulkolämpömittari, päätyen pakkaselle, mutta kukaan ei vain vielä tiedä kuinka paljon. Tätä kirjoittaessa palkkaratkaisu vuo delle 2023 on vain toiveissa. Minulle on kyllä hyvin selkeästi tehtaalla kerrottu, millaista palkkaratkai sua halutaan. Tämä toive on kyllä neuvottelijoiden tietoon saatettu.
Tänä syksynä on jälleen valintojen aika, työ paikkojen työntekijät pääsevät valitsemaan luot tamusmiehiä.
Mitä luottamusmieheltä odotetaan? Halutaanko, että hän näkyy ja on läsnä kentällä, siellä missä ne huolet ja murheet ovat? Pitääkö luottamusmiehen tuntea työpaikka ja sen työntekijät? Pitääkö hänellä on hyvät ja suorat yhteydet liittoon? Halutaanko, että työtä tehdään sen eteen, mitä tehtaalla toivo taan? Halutaanko, että työntekijöiden mielipide
viedään suodattamatta liiton päätöksentekoon? Halutaanko, että luottamusmies tiedottaa ajankoh taisista asioista?
Mielestäni luottamusmiesten täytyy olla aktii visia ja aloitteellisia niin työnantajan kuin liiton päättäjien suuntaan, sekä ajaa sinnikkäästi asioita maaliin saakka.
Parasta antia luottamusmiehenä minulle on ollut kanssakäyminen ihmisten kanssa, kuunteleminen ja keskusteleminen. Nämä keskustelut työntekijöiden kanssa kertovat selkeästi mitä kentällä halutaan, ja mitä asioita toivotaan edistettävän ja otettavan esille työnantajan kanssa.
Maailma muuttuu nopeasti, ja niin muuttuu myös työelämä.
Työnantajapuoli puhuu paikallisesta sopimisesta. Olen huomannut, että työnantajilla kyllä riittää aikaa ja halua sopia heille tärkeistä asioista, mutta usein he ovat sitä mieltä, että asiahan on sovittu, kun he ovat jonkin asian esittäneet. Tämä ei ole paikallista sopimista.
Kun työntekijöiden puolelta esitetään asiaa paikallisesti sovittavaksi, kestää pitkään ennen kuin tulee valmista. Usein sinnikkyys kuitenkin palkitaan ja asiat saadaan sovittua.
Monesti joutuu myös muistuttamaan työn antajaa kovin sanoin siitä, ettei työehtosopimus ole pelkkä suosituskirjanen, vaan sitä pitää nou dattaa. Esimerkiksi lomapalkka ja lomaraha kuuluu maksaa tessin mukaan eikä siten, miten työnantaja sattuu muistamaan tai kiireiltään kerkeämään.
Joka tapauksessa marras- ja joulukuu on luotta musmiesvaalien aikaa, jolloin työntekijät käyttävät ylintä päätösvaltaa ja valitsevat edustajansa kaudelle 2023–2024.
Sinä päätät! Käytä äänioikeuttasi. Luottamus mies on sinua varten. \
”Työehtosopimus ei ole vain suosituskirjanen, vaan sitä pitää noudattaa.”
teksti: Veli-Matti Kauppinen, Teollisuusliiton viestintäasiantuntija
Marras–joulukuussa valitaan luottamusmiehet seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
NÄINÄ AIKOINA luottamusmiehillä riittää run saasti haasteita ja niiden määrä ei todellakaan ole vähenemään päin. Esimerkiksi paikallinen sopiminen on luottamusmiehille iso ja kuormittava asia. Met säteollisuuden irtaannuttua tes-toiminnasta myös yrityskohtaisten sopimusten tekeminen näkyy alan työpaikkojen luottamusmiesten arjessa.
Monet luottamusmiehistä myös kokevat, että toimintaedellytykset tehtävän hoitoon pitäisivät olla nykyistä paremmat. Tehtävässä tarvittavien tietojen ja taitojen määrä kasvaa jatkuvasti ja luottamusmiesten tulee hallita yhä laajempiakin kokonaisuuksia. On syytä muistaa, että toimiva luottamusmiesjärjestelmä on yksi ammattiyhdis tysliikkeen kulmakiviä.
Teollisuuden Vaikuttajilla on runsaasti tavoit teita, jotka liittyvät luottamusmiesten asemaan ja toimintamahdollisuuksiin. Seuraavat tavoitteet ja monta muutakin löytyvät Teollisuuden Vaikuttajien tavoiteohjelmasta:
f On huolehdittava, että työpaikoille valitaan luottamushenkilöt – vain tätä kautta järjes täytymisastetta saadaan nostettua ja liiton painoarvoa parannettua yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä neuvottelupöydissä f Luottamusmiehen asemaa on vahvistettava muun muassa luottamusmiesten koulutus oikeuksia lisäämällä f Paikallisia sopimuksia saisi tehdä ainoastaan koulutettu luottamusmies f Kannatamme yhdessä sopimista f Yksipuoliselle työehtojen sanelulle sanomme jyrkästi ei f Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut neuvottelevat ja valvovat jatkossakin yksittäisen työntekijän työehtoja f Luottamusmiehillä pitää olla paremmat mahdollisuudet valvoa työpaikalla tehtyjen ylitöiden määrää
Lue koko Teollisuuden Vaikuttajien tavoiteohjelma: www.teollisuudenvaikuttajat.fi/ tavoiteohjelma
Luottamushenkilöiden asema vahvistuu monipuolisella koulutuksella. Työnantajien pyrkimyksiin heikentää luottamushenkilöiden koulutusta ei pidä taipua, Hannu Siltala muistuttaa.
TEOLLISUUDEN VAIKUTTAJIEN perustavoit teita on, että tulevalla liittokokouskaudella luotta musmiesten asemaa vahvistetaan. Yksi merkittävä keino siihen on perusteellinen ja monipuolinen luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön kou luttaminen.
Työpaikkojen luottamustehtävissä toimivien tehtäväkenttä on tullut yhä vaativammaksi. Yhteis kunnan, työelämän ja lainsäädännön kehittyminen ja muutosvauhti ovat jatkuvassa myllerryksessä. Uutta työelämää säätelevää lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita tulee entisten lisäksi. Työehtosopimusten ja työlainsäädännön lisäksi (missä siinäkin on paljon oppimista) on hallittava neuvottelu-, vuorovaikutus-, kirjoittamis-, puhe-, it-, internet- ja sometaitoja. Lis taa voisi varmasti jatka vielä vaikka kuinka pitkälle.
Työnantajat heikentäisivät koulutusmahdollisuuksia Teollisuusliiton sopimusalojen työehtosopimuksissa on melko yhteneväiset määräykset luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön työnantajan tuen piiriin kuuluvista koulutusoikeuksista. Näiden kurssien ajalta työnantaja on velvollinen maksamaan kurssilaiselle palkan ja koulutuksen järjestäjälle ateriakorvauksen. Vuosittain Teollisuusliitto käy kunkin työnantajaliiton kanssa keskitetyt kurssineuvottelut. Metsäteollisuus ry:n lähdettyä omille teilleen kurssineuvotteluja käydään myös yritystasolla.
Erityisenä haasteena on joidenkin työantaja liittojen tavoite heikentää luottamushenkilöiden koulutusmahdollisuuksia. Tämä on sama kuin työehtoneuvotteluissa suostuttaisiin palkkojen tai muiden työehtojen heikennyksiin. Tarjonnassa olevien kurssien määrää halutaan vähentää, kurs seja halutaan lyhentää, koulutuksiin osallistumista rajoittaa. Viimeisimpinä tavoitteina samat tahot vaativat kurssien muuttamista joko kokonaan tai osittain verkkokursseiksi.
Näissä vaatimuksissa on selvä ristiriita luottamus miesten ja työsuojeluvaltuutettujen vaativammiksi muuttuneiden edunvalvontatehtävien kanssa. Nämä vaatimukset eivät ole aina järjellä ymmärrettävissä. Vaatimuksissa tuoksahtaa ideologiset tavoitteet hei kentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa ja luottamushenkilöiden asemaa.
Teollisuusliitolla ei ole varaa antaa yhtään periksi koulutusoikeuksien heikentämiselle. Heikennysten vaatijat vetoavat, että toimihenkilöliittojen kanssa voidaan sopia lyhemmistä kursseista ja verkko-opis kelusta. Pidän tällaista vertailua kaukaa haettuna ja populistisena. Siinä ei oteta huomioon täysin erilaisia opiskelun lähtökohtia toisen asteen tutkinnon suo rittaneiden ja ammatti- ja korkeakoulututkinnon
suorittaneiden toimihenkilöiden välillä. Suurin osa jäsenistöstämme työskentelee erilaisissa teollisuu den, korjaamoiden, työpajojen, kirjapainojen, ynnä muissa tuotantotehtävissä tai vastaavissa. Näissä töissä eivät läppärit ja nettiyhteydet ole osa nor maalia päivärutiinia.
Vuosikymmenten kokemus on osoittanut, että ylivoimaisesti paras tapa kouluttaa luottamushen kilöitämme on lähikoulutus Murikka-opistossa tai aiemmin entisille TEAMilaisille ja puuliittolaisille Kiljavan opistossa. Vaikka verkkokoulutuksen mene telmät ja ohjelmistot ja laitteet ovat kehittyneet, niin perinteisessä lähikoulutuksessa luokissa voidaan toteuttaa pedagogisesti parempaa ja tehokkaampaa opettamista. Mahdollisuudet vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen ovat aivan toisella tasolla kuin etäopiskelussa.
Koulutusoikeuksien ja mahdollisuuksien heiken nykset on torjuttava. Päinvastoin on koulutusmahdol lisuuksia lisättävä, parannettava ja laitettava stoppi jatkuvalle vuosittaiselle väännölle yksittäisistä kurs seista työnantajaliittojen kanssa. Selkeintä olisi se, että työehtosopimusten koulutusoikeuksien puitteissa Murikan koko työnantajan tuen piiriin kuuluva ay-koulutustarjonta olisi optiona osallistua koulutuksiin. \
Kaikki Teollisuusliiton koulutukset löytyvät kätevästi osoitteesta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ Kurssikalenteri/
”Luottamustehtävissä toimivien tehtäväkenttä on tullut yhä vaativammaksi.”
Jouni Varjosen kaksivuotiskausi Uudenkaupungin Valmet-Automotiven autotehtaan pääluottamusmiehenä on ollut tuulista aikaa. Vaikeuksista huolimatta hän on tiiminsä kanssa saanut neuvoteltua työntekijöille vähintäänkin tyydyttäviä sopimuksia.
YLI 40 VUODEN työura samalla työpaikalla on hektisessä nykymaailmassa komea saavutus. Jouni Varjonen on työskennellyt Uudenkaupungin autoteh taalla jo 43 vuotta, ja virtaa riittää yhä. Ensimmäiset viisi vuotta Varjonen kokosi hitsaamossa erilaisia Saab-autoja. Sen jälkeen hän työskenteli maalaamossa muun muassa korvaajana ja vuodesta 1993 alkaen konepajalla työkalujen valmistajana.
Viimeiset kaksi vuotta on kulunut tehtaan päätoimisena pääluottamusmiehenä. Marraskuun pääluottamusmiesvaaleissa hän hakee jatkokautta.
– Olen ollut mukana ammattiosaston toiminnassa suurimman osan työurastani – maalaamon osaston luottamusmiehenä, ammattiosaston puheenjohtajana, sihteerinä ja jaostojen vetäjänä, Varjonen luettelee.
Ennen pääluottamusmiehen pestiään Varjonen oli kuusi vuotta varapääluottamusmiehenä. Hän on myös Teollisuusliiton valtuuston varajäsen.
Valmet-Automotiven autotehtaalla työskentelee tällä hetkellä 1 300 työntekijää Teollisuusliiton työehto sopimuksen alaisissa töissä, ja lisäksi toimihenkilöitä.
– Tällä hetkellä noin 600 työntekijää on lomau tettuna, koska Daimlerin Mercedes-Benz GLC:n valmistussopimus päättyi kesällä. Teemme tällä hetkellä Mercedes-Benzin A-mallia.
Lomautusten lisäksi 400 työntekijää on irtisa nottu. Se on ollut Varjosen mukaan ikävin asia hänen pääluottamusmieskaudellaan.
– Irtisanottujen ongelmat ja tulevaisuus ovat työllistäneet minua paljon. Etenkin ulkomaalais taustaisilla työntekijöillä on ollut lomautuksista ja irtisanomisista paljon epätietoisuutta, Varjonen kertoo.
Tehtaalla on tällä hetkellä töissä yli 70 eri kan sallisuuden edustajia.
Korona-aikana tehtaalla oli puutetta komponen teista, kuten puolijohtimista. Oli hankaluuksia saada tuotantoa sujumaan, ja nopeallakin aikataululla tuli tuotantomuutoksia ja tuotannottomia päiviä.
– Piti neuvotella työnantajan kanssa, ovatko ne tasausvapaita vai käytetäänkö työaikatilisopimusta. Työnantaja käytti myös yksipuolisesti työtuntijär jestelmän muutosta ja siirsi työpäiviä loppuvuoteen. Haastavinta näiden kahden vuoden aikana on ollut tilanteiden nopea vaihteleminen, Varjonen summaa.
Tuotantokatkoksissa saatiin palkallista vapaata
Tällä hetkellä tehtaan tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Uutta päin ollaan menossa, sillä kolmenkin uuden automallin valmistussopimus on tehty, Var jonen iloitsee.
Parasta pääluottamusmiehen toimessa on Var josen mukaan hyvä tiimi.
”Työnantajakin on lähtenyt sille linjalle, että jos jotain sovitaan paikallisesti, molempien pitää hyötyä.”
– Tiimissä on lisäkseni viisi päätoimista osastojen luottamusmiestä. He ovat minulle iso tuki ja turva.
Neuvotteluissa on saatu työntekijöiden kannalta tyydyttäviä ratkaisuja.
– Iso asia oli se, että vuonna 2021 saimme kom ponenttipulasta johtuvien vapaapäivien nimissä kymmenen päivää ylimääräistä palkallista vapaata.
Palkkaneuvotteluissakin on saatu selvästi perä lautaa eli työehtosopimuksen minimitasoa parem mat tulokset. Tehtaalla on Varjosen mukaan hyvä ja pitkäaikainen paikallisen sopimisen kulttuuri. Työntekijäpuoli on pärjännyt neuvotteluissa vahvan ammattiyhdistysorganisaation ansiosta.
– Aina on päästy sopimuksiin. Mielestäni pai kallisessa sopimuksessa on aina sekä työnantajan etu että työntekijän etu. Työnantajakin on lähtenyt sille linjalle, että jos jotain sovitaan paikallisesti, molempien pitää hyötyä.
”Asiat riitelevät ja ihmiset keskustelevat” Sopiminen vaatii hyvää neuvotteluosaamista. Vaa timukset pitää osata perustella hyvin ja keskus tella niistä rauhallisesti. Juuri neuvottelutaitoa ja yhteistyökykyä Varjonen pitää omina valtteinaan pääluottamusmiehenä.
– Niiden kanssa tässä on pakko elää. Minä en voi työnantajalle sanella asioita. Ennemminkin työnan taja pyrkii sanelemaan niitä meille, ja me pyrimme neuvottelemaan kompromissivaihtoehtoja. Asiat riitelevät ja ihmiset keskustelevat.
Lisäksi olennaista pääluottamusmiehen toimessa on Varjosen mukaan yksittäisten työntekijöiden kuunteleminen ja auttaminen heidän työsuhteeseensa ja oikeuksiinsa liittyvissä kysymyksissä.
Työoloissa Varjonen haluaisi kiinnittää huomiota työkiertoon.
– Meillä on linjasidonnainen työ. Jokaisen pitäisi päästä vaihtelemaan ainakin muutamalle työasemalle, etteivät asennot ja liikkeet olisi aina samoja. Työkierto olisi tärkeää saada mahdollisimman laajaksi.
Teollisuuden Vaikuttajien riveissä toimiminen on ollut Varjoselle itsestään selvä valinta. Hän on toi minut vasemmiston ja sitoutumattomien ryhmissä jo 1980-luvulta alkaen työntekijöiden oikeuksien ja tasa-arvoisen työelämän puolesta.
– Tärkeintä on se, että Teollisuuden Vaikuttajissa jokaisella saa olla omakin mielipide. Ei tarvitse mennä ryhmäkurin mukaan.
Varjonen toivoo, että seuraava kaksivuotiskausi olisi edellistä rauhallisempi. Turbulenssia niin kan
sainvälisessä taloudessa kuin suomalaisessa työmark kinajärjestelmässäkin näyttää kuitenkin riittävän. Inflaatio, etenkin energian hintojen nousu, nakertaa palkansaajien ostovoimaa ja lisää myös teollisuuden kustannuksia.
– Mietityttää, koska ja minkälaisin ehdoin tulee uusi työehtosopimus. Tuleeko työtaisteluja ja min kälaisia palkankorotuksia saadaan? Varjonen pohtii ja on valmiina tiukkoihin neuvotteluihin myös seu raavalla kaksivuotiskaudella, mikäli tulee valituksi pääluottamusmieheksi. \
Pääluottamusmiesvaalit käydään Valmet-Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla 11.11. ja 14.–15.11.
”Tärkeintä on se, että Teollisuuden Vaikuttajissa jokaisella saa olla omakin mielipide.”f Jouni Varjonen haluaa pääluottamusmiehenä kuunnella yksittäistenkin työntekijöiden huolia. Vaikuttaja
Sanoiko joku, että ammattiyhdistystoiminta on veteraaniosaston touhuja? Jos joku ajattelee näin, hänen pitäisi tutustua 29-vuotiaaseen Riku Laaksoseen, jolla on takana jo useampi vuosi ay-tehtävissä.
RIKU LAAKSONEN on toiminut viisi vuotta työ suojeluvaltuutettuna Längelmäellä sijaitsevassa Jyki Oy:ssä. Kaksi vuotta sitten hänet valittiin myös työpaikkansa pääluottamusmieheksi. Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa Laaksonen on asettunut taas ehdokkaaksi.
– En kuvitellut pääluottamusmiehen tehtävään ryhtyessäni, että se on näin työllistävää. Mutta ei se mitään, puhtia on vielä jäljellä, Laaksonen perustelee jatkokaudelle pyrkimistään.
Peräkärryt menevät hyvin kaupaksi Jyki Oy valmistaa rekkojen peräkärryjä. Suurin osa tuotannosta menee kotimaahan, mutta vientiäkin on.
– Pääasiassa tehtaan tuotteita menee Ruotsiin ja Baltian maihin, Laaksonen kertoo.
– Ennen meni Venäjällekin, mutta viime aikoina Venäjänvienti on loppunut, sattuneesta syystä.
Venäjälle ostettiin peräkärryjä välillä suuriakin määriä. Vaikka itänaapuri onkin pudonnut vienti kohteiden joukosta pois, ei tehtaalla ole ollut tila uksista pulaa.
– Väkeä on palkattu koko ajan hiljakseen lisää. Parhaillaan lisärekrytointeja yritetään helpottaa
kouluttamalla ammatillisten oppilaitosten, TE-kes kuksen ja firman voimin lisää osaajia.
Pääluottamusmies Laaksosta ovat erityisesti työl listäneet työehtosopimuksen määräysten ja lakien soveltaminen työpaikalla.
– Työntekijät ovat kyselleet paljon esimerkiksi sellaisia asioita, kuinka lomat määräytyvät, miten pekkaspäivät lasketaan ja kuinka ylityökorvaukset määräytyvät.
Neuvotteluyhteys työnantajan kanssa on ollut suurimmaksi osaksi asiallinen, mutta koska Jyki Oy
ei ole työnantajana järjestäytynyt työnantajaliittoon, on se tuonut omat mausteensa edunvalvontaan.
Työntekijöiden toiveet esille Jos Riku Laaksonen valitaan toiselle kaksivuotiskau delle, aikoo hän pitää tiukasti kiinni, että yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan.
– Yritän entistä enemmän välittää työnantajalle työntekijöiden toiveita. Monet ovat kääntyneet puo leeni esittäen ajatuksia liukuvammasta ja joustavam masta työajasta, mistä haluan työnantajan kanssa keskustella. Yritän päästä entistä paremmin mukaan työnantajan erilaisiin projekteihin ja valvomaan niissä työntekijöiden etua.
Seuraavaan työehtosopimukseen Laaksonen haluaisi kunnon palkankorotukset – semminkin kun inflaatio syö kovaa vauhtia nykyisiä palkkoja. Jyki Oy:lle häneltä liikenee myös tunnustuksen sana:
– Työnantaja maksaa palkkoja yli tes:n vähim mäistason, mikä tietysti on hieno asia.
Innokkaana ay-aktiivina Laaksonen haluaisi vetää mukaan entistä enemmän jäseniä Teollisuusliiton tapahtumiin. Jäsenhankintaakin hän haluaisi tehostaa, koska mitä korkeampi järjestäytymisprosentti on, sen ponnekkaampaa on edunvalvonta.
– Olen ehdolla paitsi pääluottamusmieheksi, myös Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa. Teollisuuden Vaikuttajat olen valinnut, koska siellä olen havainnut olevan paljon aktiiveja, joilla on samanlaiset mieli piteet työelämästä kuin minulla. \
”Yritän entistä enemmän välittää työnantajalle työntekijöiden toiveita.”f ”Teollisuuden Vaikuttajat olen valinnut, koska siellä olen havainnut olevan paljon aktiiveja, joilla on samanlaiset mielipiteet työ elämästä kuin minulla”, Riku Laaksonen sanoo.
Timo Stålhandin strategia edun valvonta-asioissa on, että otetaan mukaan työntekijät, joita asia koskee. Pidetään sovituista asioista kiinni, eikä sovita alle työehto sopimuksen tason, Kausalan Haltonin pääluottamusmies sanoo.
TIMO STÅLHANDILLE, 53, on kertynyt jo monta pääluottamusmiesvuotta, mutta veri vetää jatkamaan. Stålhand hoiti tehtävää Halton Oy:ssä ensin vuosina 2013–2018. Sitten oli parin vuoden tauko, kunnes hän hyppäsi remmiin uudelleen pari vuotta sitten.
Tänä syksynä Stålhand on taas ehdolla tärkeään edunvalvontatehtävään pääluottamusmieheksi.
Eikä tässä vielä kaikki: Stålhand on myös ammat tiosastonsa Kouvolan metallityöväen ao. 116:n puheen johtaja.
– Kun on ollut 35 vuotta työelämässä ja kymme nen vuotta ay-toiminnassa, on ehtinyt nähdä paljon ongelmia työntekijöiden kohtelussa. Edunvalvonta on vaativaa työtä, mutta mielenkiintoista. Ja kun tuloksia tulee, niin se motivoi jatkamaan.
Timo Stålhandin työpaikka sijaitsee Kymenlaakson Kausalassa. Halton Oy valmistaa erilaisia ilmastoin tialan ”jälkituotteita”, kuten venttiilejä, ilmastointi palkkeja ja palopeltejä. Viime vuosina on aloitettu myös sairaalatuotteiden valmistus.
– Työllisyys on ollut firmassa hyvä, koska tuotteille on kysyntää. Vuokratyöntekijöitä on otettu lisää ja määräaikaisia vakinaistettu. Tosin Ukrainan sota on vaikuttanut markkinatilanteeseen, kun rakentaminen on hiljentynyt.
Haltonilla on Kausalassa noin 170 tuotantotyön tekijää. Stålhand iloitsee siitä, että järjestäytymisaste on vahvaa kahden kolmasosan tasoa. Nuoriakin on saatu mukavasti liittymään Teollisuusliiton jäseniksi. Edunvalvontatilannetta tehtaalla Stålhand kuvai lee ”rauhalliseksi”.
– Meillä on johtoporras vaihtunut kiivaaseen tahtiin ja on myönnettävä, että nyt työntekijöiden ääntä kuunnellaan paremmin kuin ennen. Nykyinen liiketoimintajohtaja on jopa jalkautunut työntekijöi den joukkoon kuuntelemaan heidän mielipiteitään, mitä pidän hienona juttuna.
Aina ei Haltonilla ole edunvalvonta ollut niin rau hallista kuin viime aikoina. Vuonna 2015 tehdasta pyyhki irtisanomisaalto. Pääluottamusmiehenä Stå lhand riitautti irtisanomiset ja pystyikin voittamaan työtuomioistuimessa irtisanotuille korvauksia.
– Hiukan aikaisemmin olin hakenut konemiehille pyhälisiä, jotka heille olisivat kuuluneet, mutta joita ei ollut maksettu. Lopulta vuorolisät maksettiin jopa viideltä vuodelta takautuvasti.
Muita irtisanomis- ja palkkasaatavia on firmassa onnistuttu perimään noin 200 000 euron arvosta.
Ehkä näiden kahinoiden seurauksena Stålhandilla on ollut työnantajan silmissä hankalan kaverin maine.
– Mahdollisesti sellaisen maineen saa, kun ajaa tinkimättömästi työntekijöiden asiaa. En minä mitään ylimääräistä ole halunnut lypsää, vain sen minkä sopimukset ja laki määräävät.
Työaikapankki paremmin käyttöön Vaikka isompia vääntöjä työnantajan kanssa ei viime aikoina olekaan ollut, pääluottamusmies Timo Stålhand on tehnyt työnantajalle sinnikkäästi esi tyksiä työntekijöiden aseman parantamiseksi.
– Työaikapankkia voitaisiin käyttää paremminkin kuin mitä sitä nykyisin käytetään. Olen yrittänyt ehdottaa työtuntien sisäänteossa mallia, jota voitai siin käyttää kausivaihtelujen tasoittamiseen. Tämä ehdotukseni ei vielä ole ottanut tulta.
– Tehtaalle on hankittu kalliita koneita, mutta käsityömenetelmien kehittäminen ei ole lukuisista ehdotuksistani huolimatta edennyt.
Stålhand on Teollisuuden Vaikuttajien miehiä. Sieltä hän on kokenut saaneensa parasta apua ja tukea. Vastaavasti Vaikuttajissa on otettu hänen omat näkemyksensä hyvin vastaan. \
”Työntekijöiden ääntä kuunnellaan paremmin kuin ennen.”
teksti: Teollisuuden Vaikuttajat
Teollisuuden työpaikoilla valitaan marras–joulukuussa luottamusmiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdolla luottamusmiehiksi on lukuisia Teollisuuden Vaikuttajia ympäri Suomea, tässä heistä osa. Tehdään työpaikoilla vaikuttavia valintoja!
f Pääluottamusmies f Vilpe Oy, Mustasaari
OLEN SYNTYNYT Vaasassa 1966. Työskentelen Mustasaaressa Vilpe Oy:ssä kokoonpanijana/pakkaa jana. Pääluottamusmiehenä vuodesta 2019 lähtien. Kuulun myös ammattiosaston 596 hallitukseen. Harrastukset: koirat, järjestyksenvalvojan hommat ja jalkapallossa juniorivalmentajana 32 vuotta. \
f Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu f Skaala IFN Oy, Yli härmä
HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ mies Etelä-Poh janmaalta. Huumorintajua enemmän kuin pienessä pitäjässä. Lupaukset pidän niin hyvässä kuin pahassa. Välillä tulee lyötyä päätä liikaa seinään siinä uskossa, että pää menee seinästä läpi. \
f Metalpower Oy, Kempele
NUORESTA ASTI mukana ay-toiminnassa. Ensin monta vuotta pääluottamusmiehenä, nykyään varapääluotta musmiehenä. Osaston hal lituksessa jäsenasioidenja taloudenhoitajana. Olen myös oman kuntani kun tapolitiikassa mukana. \
f Pääluottamusmies f Stora Enso Veitsiluodon saha, Kemi
OLEN REILU nelikymppinen kunnossapitoasen taja Kemistä/ Keminmaasta. Sahateollisuudessa työskennellyt kohta kymmenen vuotta. Ay-toimin nassa ollut mukana vajaat kuusi vuotta. Luotta mustoimintaan päädyin mukaan osittain kohtalon oikusta, kun edellinen pääluottamusmiehemme menehtyi äkillisesti. Silloin järjestettiin vaalit, ja henkilöstö päätyi valitsemaan minut tehtävään. Tämän lisäksi toimin ammattiosaston talou denhoitajana ja sihteerinä. Eikä tässä vielä kaikki. Työn ohessa suoritan konetekniikan insinöörin opintoja, joissa toinen vuosi menossa. \
OLEN 57-VUOTIAS pitkän linjan laivanrakentaja. Ammattini ennen pääluottamusmieheksi valintaa oli levyseppä, mutta monenlaisia hommia olen yli 39 vuotta kestäneellä urallani Turun telakalla tehnyt. Lisäksi olen viiden aikuisen lapsen isä, kau punginvaltuutettu ja jalkapallohuoltaja.
Harrastuksiini kuuluu muun muassa pol kupyöräily, lukeminen, metsässä kuljeskelu ja ruuanlaitto. \
38-VUOTIAS PERHEENISÄ Varsinais-Suomesta. Ammattiosaston sihteeri ja kunnanvaltuutettu. Aktiivinen yhdistystoimija. Perheen kanssa tou huilun lisäksi viihdyn alamäessä lumilaudalla ja pyörällä. \
f Pääluottamusmies f Meyer Turku Oy, Turkuf Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu f Volvo Finland Ab, Volvo Truck Center Turku, Lieto
OLEN 37-VUOTIAS, naimisissa oleva kolmen lapsen isä Alavudelta. Olen työskennellyt samassa tehtaassa hitsaajana vuodesta 2005, ja pääluot tamusmiehenä viimeiset 10 vuotta. Vapaalla nautin luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä. \
f Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu f Agronic Oy, Haapavesi
MAATALOUS KONEIDEN kokoonpanohitsaaja. Pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2016. \
NOKIALAINEN KAHDEN tytön äiti. Olen kiinnostunut työelämästä, yhteiskunnasta ja ennen kaikkea siitä, miten saamme yhteiskunnassa kaikki pysymään mukana elämän eri vaiheissa. Haluan myös, että lapsillani on mahdollisuus hyvään ja reiluun työelämään.
Asiat, jotka mietityttävät minua työelämässä: Työolojen kehittäminen on meidän kaikkien etu. Työnantajapuolenkin on hyvä ymmärtää, että työntekijän hyvinvointi tulee pitkällä aikavälillä kaikille osapuolille edullisemmaksi. Työn teke misen on oltava turvallista ja työn kuormituksen on oltava järkevällä tasolla. Ihmisen on pystyttävä palautumaan työstään, ihmisen on koettava suo riutuvansa työstään ilman, että olisi kuin jyrän alle jäänyt.
Palkkauksen on oltava reilua. Ensimmäinen edellytys on, että palkkaus on sellainen, että ihmi nen voi sillä elää ilman, että tarvitsee turvautua sosiaalietuuksiin. Myöskään firmojen tulosta ei tule tehdä duunarin selkänahasta, vaan on ymmärret tävä, että duunarit ovat arvokkaita ja ihan varmasti palkkansa ansainneet.
Viime aikoina on paljon keskusteltu eri laisten lisien poistoista. On hyvä olla ymmärrys
f Pääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu f Vindea Oy, Transval Group, Vantaa
44-VUOTIAS JÄRVENPÄÄLÄINEN, jonka perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi poikaa ja tytär. Pääluottamusmiehenä olen ollut reilut kaksi kautta ja kolmatta kautta tulen hakemaan. Minua ajaa eteenpäin into puolustaa heikommassa asemassa olevaa, jonka myötä olen nykyiseen pestiini ajautunut.
Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuute tuilla on iso rooli. On jokaisen työpaikan etu, että työpaikoille valitaan luottamusmiehet ja työsuoje luvaltuutetut. On jokaisen etu, että työpaikoilla on paljon aktiivisia ja järjestäytyneitä työnteki jöitä, jotka osaltaan auttavat luottamusmiestä sekä työsuojeluvaltuutettua toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
siitä, että puhumme esimerkiksi vuoro- ja sun nuntailisien kohdalla haittalisästä. Vuorotyön kuormituksesta tulee mielestäni maksaa, koska ei ole hääviä kenenkään öitänsä valvoa. Sunnun tailisä kuuluu samaan kastiin: sunnuntaisin ja viikonloppuisin monesti esimerkiksi perheet tekevät yhdessä asioita, mutta jos äiti/isä on töissä, se tuo omat haasteensa. \
f Pääluottamusmies
OLEN 61-VUOTIAS
vanhan liiton metalli mies ja näissä ay-hom missakin olen ollut mukana tavalla tai toi sella varmaan 30 vuotta yhteensä. Harmaatuk kainen hopeakettu. \
Aktiivisella otteella muutamme kenttää yhdessä ja olemme Vaikuttajia. Riittävän laaja järjestäytymisaste takaa selkänojan luottamus henkilöille työpaikoilla sekä liitolle työehtoja neuvoteltaessa. \
f Pääluottamusmies
f Nokian Raskaat Renkaat Oy, Nokia
OLEN TOIMINUT luottamusmiehenä neljä kautta, joista kaksi kautta osaston luottamusmie henä ja kaksi pääluottamusmiehenä. Kuulun myös ammattiosaston ja sairauskassan hallitukseen.
Itseäni ajaa eteenpäin halu auttaa ihmisiä ja tuoda samalla esille myös liiton toimintaa.
Perheessäni on vaimo ja kolme lasta, joista kaksi asuu kotona. Lemmikkeinä koira, käärme ja kilpikonna. \
f Pääluottamusmies f Nordec Oy, Peräseinäjoki
f Varapääluottamusmies f Nokian Renkaat, Nokia
f Varapääluottamus mies f Wipro Infrastruc ture Engineering Oy, Perniö
f Varatyösuojeluvaltuutettu f Assistor-Uuttera Oy, Hanko f 44-vuotias varastotyöntekijä/rengasvastaava.
MINÄ OLEN mukana toiminnassa ja Teollisuu den Vaikuttajissa koska haluan päästä parhaani mukaan vaikuttamaan asioiden hoidossa. Jos tulee valituksi eri toimiin, ei sinne mennä istumaan, vaan pyrkimys on vaikuttaa asioihin. Enemmän täytyy alkaa pitämään puheenvuoroja ja tekemään selkeitä kannanottoja. Teollisuuden Vaikuttajissa olen ollut toiminnassa mukana 16 vuotta ja päivääkään en ole katunut mukaan lähtemistä tähän porukkaan. \
f Pääluottamusmies f Boliden Harjavalta Oy, Harjavalta
TOIMIN työpaik kani pääluottamus henkilönä ja olen myös ammatti osaston puheen johtaja. \
f Pääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu f Primo Finland, Vaasa
f Pääluottamusmies f Salon Seudun Sanomat, Salo
f Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu f PunaMusta, Tampere
YLI 30 vuotta alalla toiminut painaja. Monessa liemessä keitetty, silti ”hengissä”. Raskaan työn vastapainona toimii Suomen Lappi. \
f Pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu f Itab Finland Oy, Jyväskylä
OLEN 49-VUOTIAS jyväskyläläinen. Puoli soni lisäksi perheeseeni kuuluu kaksi teini-ikäistä lasta. Minulla on vankka 25 vuoden työkokemus samalta työnantajalta puusepänalalla. Vuodesta 2020 olen toiminut pääluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna. Vuonna 2022 minut valit tiin ammattiosaston puheenjohtajan tehtävään. Olen optimistinen, joustava ja loistava tiimi peluri, joka tähtää tulevaisuuteen. Lempisitaat tini työelämässä onkin ”tyytyväisyys tukahduttaa kehityksen”. \
OLEN KENTÄN ääni liitossa. Tuon esille tämän ryhmän kautta niitä tuntoja ja toiveita, joita ihmiset paino- ja media-alalla tuntevat koko ajan muut tuvassa työympäristössä.
Olen pääluottamusmies ja Teollisuusliiton luottamustoimissa sektorijohtokunnassa sekä paino- ja media-alan tes-neuvottelukunnan jäsen.
Kun on yli neljäkymmentä vuotta toiminut alalla, voi sanoa, että on muodostunut hyvinkin realistinen kuva siitä, mihin ala on menossa tule vaisuudessa. \
f Ammattiosaston puheenjohtaja f Isku Interior Oy, Lahti
OLEN REIPAS ja rempseä ”tehtaan tyttö”. Ikää ensi joulukuussa 43 vuotta. Iskulla työskente len varastotyöntekijänä/trukkikuskina. Uraa on takana yli 18 vuotta. Ay-hommat olen aloittanut 12 vuotta sitten, kun minut valittiin osastoni luot tamusmieheksi. Nykyään olen ammattiosastomme puheenjohtaja. Muita edustuksia: Teollisuusliiton valtuutettu sekä SAK:n edustajiston henkilökoh tainen varajäsen.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että osai simme ennakoida työnantajien liikkeitä. Jäsenis tömme kannalta on tärkeää, että luottamusmiehen asema saadaan työlainsäädäntöön, koska emme voi tietää mitä yllätyksiä on vielä tulossa työnan tajapuolelta. \
OLEN 36-VUOTIAS helsinkiläinen. Työuraa ABB:llä 15 vuotta takana. Työkokemusta kääminnästä, kokoon panosta ja lopputarkastuksesta ennen päätoimiseksi pääluottamusmieheksi siirtymistä. Toimin myös toista kautta ammattiosaston puheenjohtajana ja kv-vastaavana. \
f Pääluottamusmies
f JTK Power Oy, Vöyri
38-VUOTIAS PERHEENISÄ Isostakyröstä. Vapaa aikana tulee harrastettua kuntosalia ja jär jestyksenvalvojan hommia. 10. vuosi menossa pääluottamusmiestehtävissä. Reilu ja tasapuolinen kohtelu on reilua. \
OLEN 36-VUOTIAS nuorukainen Laitilasta. Perheeseeni kuuluu puoliso ja viisi lasta, joista yksi on jo muuttanut omilleen. Harrastan frisbeegolfia aina kun ehdin.
Quant Finlandilla työskentelen kunnossapito asentajana Oraksen tehtaalla Raumalla, jossa tuli tänä vuonna 10 vuotta täyteen. Pääluottamusmie henä Quantilla olen nyt toista kautta. Meillä ovat työturvallisuus sekä työntekijöiden hyvinvointi ja viihtyvyys avainasemassa. Hyvällä työtyytyväi syydellä saadaan sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. \
f Outokumpu Tornion tehtaat, Tornio
TERÄSTEHTAALLA 32 vuotta. Olen nähnyt ja kokenut, että asiat eivät muutu itsestään, vaan muutosta pitää vaatia. Olen ollut prosessissa vuo rotyöntekijä 30 vuotta. Erilaisia luottamustehtäviä ammattiosastossa on ollut vuosien aikana. Olen toiminut myös vuosia osaston luottona, varapääluot tamusmiehenä ja lopuksi pääluottamusmiehenä. \
f Pääluottamusmies
f NSG Pilkington Automotive Finland Oy, Tampere
OLEN OLLUT Pilkigtonin Tampereen tehtaan pääluottamusmiehenä jo kuusi kautta ja jatkoa haen myös seitsemännelle kaudelle. Pitkän linjan ay-aktiivi, joka ei vähästä hätkähdä. Edunvalvonta ja heikom pien puolustaminen on ollut aina sydämen asia. \
f Varapääluottamusmies, luottamusmies f Orion Oyj, Espoo
OLEN OLLUT töissä Orionilla jo 33 vuotta. Teen lääkkeitä, tällä hetkellä injektio-osastolla. Liittoon olen liittynyt vuonna 1989, silloiseen Kemianliittoon. Olen tällä hetkellä varapääluottamusmies, osaston luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja, Teollisuusliiton hallituksen varajäsen ja Helsin ki-Uusimaan koulutusjaoston jäsen. Perheeseeni kuuluu avomies Petri ja poikani Jesse. Harrastan liikuntaa, se on hyvää vastapainoa näille liiton hommille. Tsemppiä kaikille vaaleihin! \
OLEN TOIMINUT Auraprint Oy:n pääluotta musmiehenä vuodesta 2016 alkaen. Nyt on kolmas toimikausi meneillään.
Työpaikallamme tilanne on kokonaisuutena kohtalaisen hyvä, ottaen huomioon media- ja painoalan haasteet. Palkkojen kehitys on tosin ollut haastavaa, mutta muun muassa lomaedut ovat edelleen hyvät.
Haluaisin kehittää myös oppisopimuskou lutusta, joka on Suomessa jäänyt lähes täysin sivuraiteille. Työajan lyhennys ja työn jakaminen on myös syytä ottaa vakavaan harkintaan. Ei ole mitään mieltä, että osalla ei ole yhtäkään työtuntia kuukaudessa, kun toisilla niitä on yli äärirajojen. \
f Quant Finland Oy, Rauma f ABB Oy Motors & Generators, Helsinki f Pääluottamusmies f Auraprint Oy, TurkuMiltä näyttävät sopimuskierros ja työmarkkinatilanne? Teollisuuden Vai kuttajien työmarkkinatoimintaa vetävät Turja Lehtonen, Jyrki Alapartanen, Terho Ihalainen ja Kalle Forsman käyvät Vaikuttaja-lehden haastattelussa läpi tämän syksyn tilannetta ja työmarkkinoiden tulevaisuutta.
KYSYMYKSEEN SIITÄ, miltä sopimustoiminta näyttää nyt, jokainen haastatelluista toteaa tilanteen olevan haastava.
– Sopimuskierroksella pitäisi taklata korkeaa inflaatiota sekä räjähdysmäisesti nousseita energia kustannuksia samaan aikaan, kun yritysten tilauskirjat ovat täynnä, mutta uusia tilauksia ei tule enää sisään samalla vauhdilla. Talousennusteissa on väläytelty taantumankin mahdollisuutta, toteaa kemian sek torin Teollisuuden Vaikuttajien sektorivastaava, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Kalle Forsman
Teknologiasektorin Teollisuuden Vaikuttajien sektorivastaava ja liiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen jatkaa, että haastava maailmapoliittinen tilanne luo lisää vaikeusastetta.
– Euroopassa käytävä sota ja siitä aiheutunut energiakriisi ei ole vaikutuksiltaan vähäinen asia neuvottelupöydissä, Ihalainen sanoo.
Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien sektorivastaava Jyrki Alapartasen mukaan vallitsevassa ristivedossa on vaikea löytää yhteistä linjaa.
– Työnantajat laajasti ja julkinen sektori ovat osal taan luopuneet kansataloutta tukevista ratkaisuista. Sopimuspolitiikassa on siirrytty yhteisestä tavoite asetannasta eri toimialojen kilpailevaan tulonjaon aikaan. Miksi Teollisuusliiton jäsenten olisi tässä rikki olevassa sopimustoiminnassa tyydyttävä vähempään? Itsekkyys lisääntyy ja solidaarisen palkanmuodos tuksen aika näyttää olevan ohi, Alapartanen näkee.
Miten tämän syksyn tilanne eroaa edeltävistä kierroksista? Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä Turja Lehtonen toteaa kierroksen olevan koko lailla erilainen verrattuna aiempiin. Juuri kytkös julkiseen puoleen suhteessa vientialoihin on merkittävä ero. Lisäksi kierrosta käydään Ukrainan sodan varjossa.
– Myös työnantajapuolen asenne neuvotteluihin on tavanomaistakin tylympi. Tuntuu, että mikään ei heille riitä tällä hetkellä, Lehtonen sanoo.
– Ay-liikettä pirstaloidaan nyt sopimustoiminnan keinoin. Yhtenäisyys ja palkansaajien koordinaatio kyky katoavat. Ammattiliittojen asema tässä kehi tyksessä heikkenee. Pitää vahvistaa työlainsäädäntöä, pohtii puolestaan Alapartanen.
Mitkä ovat sopimustoiminnan suurimmat tulevaisuuden haasteet? – Ennustettavuus ehdottomasti! sanoo Ihalainen.
– Olemme eläneet aikakautta, jossa loimme sekä työntekijöille että yrityksille näkymiä ja turvaa tule vaisuuteen ostovoimaa ja kilpailukykyä turvaavilla
Miksi Teollisuusliiton jäsenten olisi tässä rikki olevassa sopimustoiminnassa tyydyttävä vähempään?
sopimuksilla. Tähän turvalliseen sopimuskulttuuriin ollaan luomassa hajautusta ja epävarmuutta. Työn antajapuolen järjestölliset hajauttamisratkaisut ovat rikkoneet kaiken turvan ja pysyvyyden. Samalla puuttuu ennustettavuus ja vakaus, Ihalainen jatkaa.
– Yhtenä suurena haasteena näen työntekijä järjestöjen keskinäisen solidaarisuuden ja koordinaa tion tulevilla kierroksilla. Työnantajat kyllä pitävät huolen ”omasta pesästään” eli muun muassa EK vahtii tiukasti sitä, mitä sen työehtosopimustoiminnassa tapahtuu, vaikkei suoraan enää itse neuvottelupöy dissä istukaan, Lehtonen sanoo.
Lehtosen kanta on, että jollakin aikavälillä jär jestöjen välistä vuoropuhelua tulee kehittää. Selvää on, että työnantajapuolella sitä tehdään jatkuvasti.
Ihalainen pohtii, että olisi helppoa todeta, että paluu askeleissa takaisinpäin olisi paikallaan.
– Tie takanamme lienee kuitenkin suljettu lopul lisesti työnantajien toimesta, ja rinnalle täytyisi luoda kuitenkin kolmikantaa muistuttava elementti. Laajem mat tulopoliittiset ratkaisut, lisättynä alakohtaisilla liikkumavaroilla ja joissa samalla tarkisteltaisiin eri alojen tulokehittyminen laajemmalti.
– Haluan toivottaa voimia tulevaan talveen. Se tulee olemaan haastava. Teollisuuden Vaikuttajana pyrin tekemään asioita sen eteen, että palkankorotukset olisivat tuntuvat ja vastaisivat osaltaan kustannusten rajuun nousuun, Forsman sanoo.
– Vaikuttakaa kukin tahoillanne. Uskokaa tule vaisuuteen. Yhdessä olemme enemmän ja äänemme kuuluu. Nyt kun isot asiat ovat murroksessa, ammat
tiliittojen jäsenyys on entistäkin tärkeämpää, sen edistäminen on meidän jokaisen tehtävä. Palkan saajien on syytä nähdä tahot, jotka heitä puolustavat ja heidän etujaan ajavat, Alapartanen muistuttaa.
– Jäsenistölle haluan antaa viestiä, että liitto tarvitsee pärjätäkseen vahvan järjestäytymisasteen. Vain tätä kautta voimme parhaalla lopputuloksella toimia neuvottelupöydissä, Lehtonen näkee.
– Järjestäytymisen tärkeys! Vallitsevassa tilan teessa ja ennen kaikkea tulevaisuudessa näkymät ovat sellaiset, että ammattiliittoja tarvitaan yhä vahvemmin. Liikehdinnät erilaisten sopimusjärjes telmien hajauttamiseen vievät pohjan vakaudelta. Tarvitsemme yhteistä työntekijöiden edunvalvontaa, Ihalainen painottaa.
– Huolehtikaa osaltanne teollisuuden ja palkansaajien toimintakyvystä. Yhteiskuntarauha on nyt entistäkin tärkeämpi arvo Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta, viestittää Alapartanen.
– Haluan lähettää viestiä, että työmarkkinajärjes töt kyllä hoitavat oman tonttinsa, kunhan päättäjät hoitavat omansa, Lehtonen tiivistää.
– Päätöksiä ihmisten ahdingon helpottamiseksi tulee tehdä edelleen. Päätökset pitää kuitenkin olla kohdennettu niin, että raha menee sinne missä se konkreettisesti auttaa. Ei hyväosaisten taskuun, Fors manin terveiset kuuluvat.
– Poteroista pois ja luomaan ja vahvistamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, laaja katsanta eri yhteis kuntaluokkiin, eikä pelkästään tavoittelemaan edus tamansa yhteiskuntaluokan tavoitteita, Ihalainen sanoo. \
c Sota Euroopassa ja energiakriisi vaikuttaa neuvottelupöydissä, Terho Ihalainen näkee. toimialojen kilpailuun, Jyrki Alapartanen arvioi. Forsman painottaa. c Liitto tarvitsee vahvan järjestäytymisasteen pärjätäkseen neuvottelupöydissä, Turja Lehtonen muistuttaa.Ensi toukokuun liittokokous päättää liiton tulevasta linjasta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Edustajat liittokokoukseen valitaan maaliskuun liittokokousvaaleissa. Paljon ratkeaa jo liittokokousvaalien ehdokas asettelussa, joka päättyy tammikuun lopussa. Nyt viimeistään on aika lähteä ehdokkaaksi!
TEOLLISUUDEN VAIKUTTAJAT -vaaliliiton ehdokasasettelu etenee hyvässä vauhdissa.
– Työ on käynnissä jokaisessa vaalipiirissä, mutta vielä mahtuu mukaan vaikuttamaan liiton tulevaisuu teen, rohkaisee Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.
– On tärkeää, että ehdokkaita asetetaan mahdolli simman monipuolisesti. Nuoria ja kokeneita, miehiä ja naisia, kaikilta eri aloilta ja eri puolilta maata.
Liittokokousvaalien ehdokasasettelu päättyy 31. tammikuuta 2023. Näihin vaaleihin vaaliliitto voi asettaa enimmillään 1 031 ehdokasta.
Liittokokouksessa päätetään Teollisuusliiton suuret linjat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kokouksen käsittelemät asiat tulevat suoraan jäseniltä ammat tiosastojen esityksinä ja aloitteina.
– Ammattiosastoissa on nyt tärkeää käydä keskus teluja ja tehdä esityksiä ja aloitteita liittokokoukselle. Niistä muodostuvat linjat liiton toiminnalle. Tämä on tärkeä prosessi liiton demokratialle, Risberg sanoo.
Risberg kannustaa kaikkia Teollisuuden Vai kuttajien tekijöitä ja tukijoita olemaan aktiivisia liittokokousvaalien ehdokasasettelussa, aloitteiden tekemisessä ja varsinaisessa liittokokouksessa.
– Vain tehokkaalla vaikuttamisella turvamme demokratian toteutumisen Teollisuusliitossa. Se vaatii meiltä kaikilta hartiavoimin töitä, mutta me pystymme siihen!
Tule mukaan ehdokkaaksi! Liittokokouksen linjaukset ja päätökset ovat työ paikan ja jäsenen näkökulmasta tärkeitä. Liittoko kouksessa päätettäviin asioihin lukeutuvat muun muassa työehtosopimusten sisällöt, joiden mukaan palkat määräytyvät. Sinun mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis äärimmäisen tärkeitä. Nuo tärkeät seikat kumpuavat jokaisen jäsenen omasta työpaikasta ja elämästä. Ja niillä on väliä!
Jotta onnistumme vaaleissa, tarvitsemme sinua, teitä ja meitä kaikkia mukaan. Teollisuuden Vai kuttajissa jokainen on yksilö, jonka mielipidettä arvostetaan ja kuullaan. Asettumalla ehdokkaaksi varmistat sen, että saat omat sekä työpaikkasi aja tukset ja ideat liittokokousväen päätettäväksi. Mikäli et ole jo lupautunut ehdokkaaksi, niin nyt sinulla on mahdollisuus tulla mukaan joukkoomme. Jos työ paikalta löytyy sinun lisäksesi muita hyviä tyyppejä ehdokkaiksi, pyydä myös heitä mukaan!
Liittokokousvaalit ovat työpaikalla käytävä vaali. Ehdokkaat ovat työpaikan aktiiveja, tuttuja ihmisiä, joita on helppo äänestää. Siksi asioista keskustelu työpaikalla on tärkeää. Pohtikaa yhdessä, mitä te haluatte Teollisuusliitolta. Olkaa rohkeita: pitäkää meteliä, tulkaa kuulluiksi ja nähdyiksi. Kysy itseltäsi yksinkertainen asia: Haluanko muuttaa Teollisuus liiton toimintaa? Jos vastauksesi on kyllä, paras tapa on tulla mukaan vaikuttavaan sakkiin toteuttamaan muutosta. Mitä enemmän meitä on, sen paremmin saamme äänemme kuuluviin.
Tule mukaan: www.teollisuudenvaikuttajat.fi/ ota-yhteytta/tule-mukaan
Tavoiteohjelmassa 8 teemaa Teollisuuden Vaikuttajat lähtee liittokokousvaaleihin tavoiteohjelmalla, jonka kahdeksan tasavahvaa teemaa ovat ammattiliiton yhteiskunnallinen merkitys, työn muutos, työehdot, palkkapolitiikka, työaika, työym päristö ja työsuojelu, sosiaalipoliittiset linjaukset ja kestävä teollisuuspolitiikka.
Lue Teollisuuden Vaikuttajien tavoiteohjelma: www.teollisuudenvaikuttajat.fi/ tavoiteohjelma
\ FAKTATEOLLISUUSLIITON LIITTOKOKOUS järjestetään sääntöjen mukaan joka viides vuosi. Seuraava, 23. liittokokous järjestetään 22.–24.5.2023.
Liittokokoukseen valitaan 442 kokou sedustajaa suhteellisella vaalilla 34 vaalipii ristä. Työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet voivat äänestää sähköisesti tai pos titse 10.–31.3.2023.
Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka voivat muodostaa vaaliliittoja. Ehdokas voi olla vain yhden vaaliliiton listoilla. Teollisuu den Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmis ton ja sitoutumattomien vaaliliitto.
Liittokokous päättää liiton toiminnan suu rista linjoista seuraavaksi viisivuotiskaudeksi sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja vara puheenjohtajat sekä muut liiton hallituksen jäsenet. Lisäksi liittokokous valitsee jäsenet liiton valtuustoon.
19.8.2021 liiton hallitus päätti vaalien ajankohdat 31.12.2021 jäsenmäärän perusteella määräytyi edustajamäärä
31.10.2022 mennessä liittyneet työmark kinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia ja voivat toimia valitsijayhdistysten allekirjoit tajina (myös varsinaisina jäseninä olevat vapaajäsenet voivat toimia allekirjoittajina) 20.11.2022 mennessä ilmoitus liitto kokouksesta ammatti osastoille 10.12.2022 mennessä liittyneet työmark kinoiden käytettävissä olevat varsinaiset jäsenet ovat ääni oikeutettuja
21.1.2023 mennessä on toimitettava liittokokousaloitteet kirjalli sesti liiton hallitukselle 31.1.2023 klo 12–16 valitsijayhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 10.–31.3.2023 sähköinen vaali ja posti äänestys 5.4.2023 vaalin tulos vahvistetaan 21.5.2023 vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5.2023 liittokokous Tampere-talossa
#Teollisuusliitto2023
TYÖN MURROKSESTA on puhuttu kohta vuosikymmeniä ja tänäkin päivänä teema on mitä ajankohtaisin. Teknologisen kehityksen ja uusien työnteon muotojen ohella tilannekuvaa on viime vuosina määrittänyt tiettyjen työnantajatahojen irtautu minen sopimustoiminnasta, mikä horjuttaa koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Käsillä olevat muutokset asettavat suuren haasteen sekä ay-liikkeelle että vasemmistolle ja edellyttä vät uutta vaihdetta työelämän uudistamiseen niin sopimusteitse kuin lainsäädännön kautta.
Poliittisella tasolla yksi hallituskauden kuumista perunoista on ollut paikallinen sopiminen, jonka kehittämiselle vasemmisto asetti jo hallitukseen mennessään yksiselitteiset reunaehdot: paikallista sopimista voidaan kehittää työ- ja virkaehtoso pimuksien kautta. Kun tämä ei ole työnantajapuolelle käynyt vaan vaatimuksena on ollut työehtosopimuksien mukaisten sopijaosapuolien ohittaminen lainsäädän nöllä, ei uudistus ole edennyt. Olemme halunneet pitää kiinni siitä, että yksipuolista sanelua ei naamioida paikalliseksi sopimiseksi.
On selvää, että jatkossa pelkät torjuntavoitot eivät riitä vaan muuttuvassa tilanteessa kollektiivisen edunvalvonnan edellytyksiä on pystyttävä paran tamaan myös lainsäädännön kautta. Vasemmisto liitto on tavoitellut ja tulee jatkossakin ajamaan erityisesti luottamusmiesten aseman vahvistamista lainsäädännössä.
Kaatuneiden hankkeiden lisäksi työlainsäädän töä on onnistuttu myös uudistamaan – ainakin pienin askelin. YT-lain uudistus on tuonut työpaikoille jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen, joka toimiessaan voi parantaa henkilöstön tie donsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Kilpailukieltosopimuksien käyttöön on puututtu ja työnantajat laitettu maksamaan niistä korvausta. Nolla tuntisopimuksilla työskentelevien asemaa on parannettu, pakollinen veronumero laajennettu tela koille ja palkkaturvajärjestelmää vahvistetaan.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi on valmisteltu hallituskauden aikana laaja toimenpidekoko naisuus, johon olen sosiaali- ja terveysministerinä päässyt vai kuttamaan. Olemme lisänneet työsuojeluvalvonnan ja ulko maalaisvalvonnan resursseja, tehostaneet viranomaisten välistä yhteistyötä ja parhaillaan
työsuojeluviranomaisille valmistellaan uusia toimivaltuuksia alipalkkaukseen puuttumiseksi.
Valitettavasti kyseessä on edelleen kasvava ongelma, jossa
”On selvää, että jatkossa pelkät torjuntavoitot eivät riitä.”Vaikuttaja
Äänestä
