Årgång 21 / 2018 - Nr: 44 Utgiven av Tenala byarådsförening r.f.
En riktigt frö jul och gla jdefull dv Riemukas inter // ta joulua j a iloista talv ea
Talko fyllde tallrikarna Talkolla ruokaa lautasille
Clean Kalle i flyttagen Clean Kalle muuttotunnelmissa
Prästkulla fick näridrottsplats Prästkulla sai lähiliikuntapaikan
Sidan - Sivu 6
Sidan - Sivu 9
Sidan - Sivu 24
Året som gått
Mennyt vuosi
Tenaladagen 2018 firades traditionsenligt den sista lördagen i juli. Föreningar och företag i byn hade åter en gång lyckats ordna ett brett utbud med evenemang för folk i olika åldrar. Dagen drog till sig ett stort besökarantal som spreds ut över hela byacentrum. Årligen hålls ett uppföljningsmöte för Tenaladagen där arrangörerna träffas och diskuterar hur de upplevt dagen och kommer med idéer och förbättringar inför kommande Tenaladagar. En tanke slog mig dock efter mötet detta år. För att kunna utveckla Tenaladagen och göra den så tilldragande som möjligt för alla, behövs även idéer och tips från alla. Det är för er – invånare, sommargäster och besökare på Tenaladagen, som vi arrangörsföreningar jobbar. Låt oss gärna veta vad era önskemål för dagen är och hjälp oss på så sätt förbättra evenemanget så det finns underlag att ordna det många år framöver. Ett annat traditionellt inslag i sommar-Tenala är Sommartorget som ordnas på lördagsmorgnarna och i år firade 30 år i byn. Tack till er alla försäljare som försett oss med lokala produkter och råvaror under alla dessa år.
Vuoden 2018 Tenholapäivää vietettiin perinteisesti heinäkuun viimeisenä lauantaina. Kylän yhdistykset ja yritykset olivat jälleen kerran onnistuneet järjestämään runsaasti tapahtumia kaikenikäisille. Päivä houkutteli koko kyläkeskuksen alueelle runsaasti kävijöitä. Tenholapäivän järjestäjät kokoontuvat vuosittain seurantakokoukseen, missä käydään läpi, miten kukin on päivän kokenut sekä kootaan ideoita ja parannusehdotuksia tulevia Tenholapäiviä ajatellen. Tämän vuoden kokouksen jälkeen rupesin kuitenkin miettimään. Jos halutaan kehittää Tenholapäivää ja tehdä siitä kaikkien kannalta entistä houkuttelevampi, tarvitaan myös kaikilta ideoita ja vihjeitä. Teidän asukkaiden, kesävieraiden ja Tenholapäivän kävijöiden eteenhän me järjestäjäyhdistykset tehdään töitä. Siksi kuulisimme mielellään teidän toivomuksia päivän suhteen. Näin auttaisitte meitä kehittämään tapahtumaa ja luomaan kestävä pohja sen järjestämiseen tulevina vuosina. Toinen perinteinen tapahtuma kesä-Tenholassa on lauantaiaamuisin järjestetty kesätori, joka tänä vuonna täytti 30 vuotta. Kiitos kaikille myyjille, jotka vuosien mittaan on tarjonnut meille paikallisia tuotteita ja raaka-aineita.
Byarådet valde att i år utöka användningen av det fina torg vi har i byn. Eftermiddagstorget som i somras ordnades på fredagar var efterfrågat av såväl försäljare som kunder. Som vi alla vet har allt nytt en inkörningsperiod och en knagglig första säsong bör inte skrämma någon. Det finns mycket kvar att jobba på och vi har därför i byarådet valt att fortsätta utveckla och arbeta fram ett fungerande koncept för kommande år. Liksom Tenaladagen är torget något som är till för er alla, framför gärna era tankar och idéer så vi kan utgå ifrån dessa i vårat arbete. Jag vill även passa på att rikta det ödmjukaste tack till N3M som möjliggjort en ökad användning av torget genom att sponsorera ett nytt, kraftigare elskåp. Det är således dags att tacka för detta första verksamhetsår som ordförande och vända blad för att ivrigt vänta och se vad kommande året för med sig!
Kylätoimikunta päätti tänä vuonna laajentaa kylässä olevan hienon torin käyttöä. Tänä kesänä järjestettiin perjantaisin iltapäivätori. Iltapäivätoria on kysytty sekä myyjien että asiakkaiden taholta. Kuten kaikki tiedämme kaikki uudet asiat tarvitsevat sisäänajokauden. Hankalaa ensimmäistä kautta ei pidä pelästyä. Vielä on paljon tehtävissä ja siksi olemme kylätoimikunnassa päättäneet jatkaa kehittämistyötä saadaksemme aikaiseksi toimivan konseptin tuleville vuosille. Tori on, kuten on Tenholapäiväkin, kaikkia varten. Mielellään kuulisimme teidän ajatuksia ja ideoita, jotta voitaisiin pitää niitä lähtökohtina työssämme. Haluan myös tässä käyttää tilaisuutta ja esittää nöyrimmän kiitoksen N3M Powerille, joka on tukenut meitä asentamalla uuden entistä voimakkaamman sähkökaapin ja näin mahdollistaneet torin laajemman käytön. On siis aika kiittää tästä ensimmäisestä puheenjohtajakaudesta ja innokkaasti katsoa eteenpäin kohti tulevaa vuotta!
Till sist vill jag på mina och byarådets vägnar önska Er alla en fridfull jul och ett gott nytt år 2019! Lopuksi haluan itseni ja kylätoimikunnan puolesta toivottaa teille kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2019! Emma Friman, ordförande / puheenjohtaja
2 |
Tenala byarådsförening rf Tenholan kylätoimikunta ry Styrelsen 2018 Hallitus Ordförande // Puheenjohtaja Emma Friman 0400 783 915 emmafriman1992@gmail.com Viceordförande // Varapuheenjohtaja Kim Holmberg 040 829 7760 info@carldemumma.com Sekreterare // Sihteeri Kjell Lindholm 045 648 9339 kjell.lindholm@gmail.com
Medlemmar // Jäsenet Christian Söderlund christiansoderlund@2me.fi Camilla Ragnell camilla.ragnell@suomi24.fi Jonna Nyström jonnanystrom74@gmail.com Christoffer Wiik 050 338 2812 wiikchristoffer@gmail.com
Kassör // Kassanhoitaja Annika Forsström annika.forsstrom@kontoristen.fi
Bli medlem!
Bli medlem i Tenala Byarådsförening r.f. Genom att bli medlem understöder du byarådets verksamhet. Medlemsavgiften är 10€ per hushåll. Kontonummer: FI54 4055 5820 0131 62 Vänligen skriv namn och postadress i meddelandefältet så att vi kan posta Tenalablade till din hemadress. De som har fast adress utanför Tenala får Tenalablade hem per post om de betalar medlemsavgiften.
ÅRGÅNG 21 - VUOSIKERTA 21 Tenalablade utkommer två gånger per år. E-post: info@tenala.fi FO-nummer: 2514277-7 Utgivare: Tenala byarådsförening rf Kontaktperson: Emma Friman Redaktör: Agneta Sjöblom Översättningar: Kent Gustafsson och Börje Broberg Produktion: MR MEDIA Oy Ab Upplaga: 1 800 ISSN: 2323-7384 // Tenalablade ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Sähköposti: info@tenala.fi Y-tunnus: 2514277-7 Julkaisija: Tenholan kylätoimikunta ry Yhteyshenkilö: Emma Friman Toimittaja: Agneta Sjöblom Käännökset: Kent Gustafsson och Börje Broberg Tuotanto: MR MEDIA Oy Ab Levikki: 1 800 ISSN: 2323-7384
Omslagsbild // Etusivun pääkuva: Tony Axberg
Läs tidigare årgångar på nätet tenala.fi
ÅRG ÅNG byaråds förening Utgiven av Tenala
2014 - Nr: 36 ÅRGÅN G 17 /
Liity jäseneksi! Tule tukemaan Tenholan kyläyhdistyksen toimintaa ja liity jäseneksi. Jäsenmaksu on 10€ / talous. Yhdistyksen tilinumero: FI54 4055 5820 0131 62 Maksaessasi muista ilmoittaa nimesi ja osoitteesi, jotta voimme postittaa sinulle Tenalablade! Tenholan ulkopuolella vakituisesti asuvat saavat Tenalablade’n kotiinsa maksamalla jäsenmaksun.
18 / 201 5 - Nr: 37
r.f.
Utgi ven
av Tena la
byar ådsf
t Daghemmeform
ören ing
r.f.
-biblioteket tar
Päiväkoti
ottua
us alkaa hahm
-kirjastorakenn
s Drömmar uppfyll minen Unelmien toteutta 10-11
Avlopp och gemensa vatten mt i Hulta Hultan kylän vesi ja viem yhteinen äri
Sid / Sivu
Sid / Sivu 26-27
Sid / Sivu
Ny församling Uusi seurakunta
Naturen
Mera ost från Tena la Enemmän Tenholast juustoja a
Sid / Sivu 20-21
-I Tenala
hittades
Luonno
-Tenhol Sid / Sivu
Sid / Sivu
l lingonp
noikku
asta löy
7
s nyck
en speciel
dettiin erik
Prästgården Pappila
oinen puo
lukka
nder i
som Jon och Victoria utvecklas efterhand. Det var i Tenala fortsätter och i Villa Christine Verksamheten
a Jon ja Victori kkansa. Villa Christinen Tenholasta unelmapai löysivät Jon ja Victoria ja kehittyy. Christinessä jatkuu Toiminta Villa
Sid / Sivu 16-17
30-31
lanta
Sid / Sivu 24-26
”Det hä
Christine ia på Villa sitt drömställe. Jon och Victor fann
12-13
”Tenalad i trean Tenala hållas kvarag NTH vill”Ek en på 20 ett lag n har Tenala fått
Gennarby viken runt 60 år Gennarby ympäriju nlahden oksu 60 vuotta
Sid / Sivu 32-33 - Ten 15 - Ten holassa tapah tuu”... holap ens sve sessa . / yms nska för äivä 2015”... . nsa kolmo ä paikka joukkueen NTH säilyttätta samling on Tenhola saanut Hiukan huomaama sommar divisioonaan. Sid / Sivu 14-15 palloilulajin 3. 2015”...
enäsnejd
Lite i skymunda i bollsport. division 3-nivå mm
Sid / Sivu
4-7
Lue vanhat vuosikerrat netistä tenala.fi
| 3
Ungdomsledare Mikael Sandell är nöjd med flytten till banklokalen. Till vänster kvällsledare Amanda Abborre. // Nuoriso-ohjaaja Mikael Sandell pitää muuttoa pankin entisiin tiloihin onnistuneena ratkaisuna. Vasemmalla iltaohjaaja Amanda Abborre.
Ungdomsverksamhet på ny adress För ett år sedan stängde Aktia sitt Tenalakontor. Sedan kort tid tillbaka fungerar banklokalen i stället som stadens ungdomsgård. Tidigare var ”Uncan” inhyst i Bygdegården. – Utrymmena där var stora och bra men de var inte våra egna. Det här känns mera ändamålsenligt, säger ungdomsledaren Mikael Sandell. Banklokalen, som ägs av lokala sparbanksstiftelsen via ett fastighetsbolag, har renoverats och bland annat försetts med en inva-wc. Helt färdig är renoveringen vid inflyttningen inte, utan tanken är att ungdomarna ska få vara med och sätta sin prägel på stället.
4 |
Bidrag och gåvor har strömmat in från flera olika håll. – Vi är tacksamma för allt samarbete. Det känns som att hela Tenala engagerat sig. Det är verkligen imponerande, säger Mikael Sandell. Han tror att man kommer att trivas i sin nya lokal. – Jag gjorde en enkät bland våra besökare för ett år sedan. Det man önskade sig var ett ställe som känns som ett andra hem. Ett ställe där man kan titta på tv, laga lite mat och umgås genom spel eller andra aktiviteter, vilket det allt finns möjlighet till här.
Också eftis
Uncan är öppen fredagar klockan 13–16 för de yngre, klockan 16–21 för de äldre.
Från och med december är tanken att förutom fredagar ordna öppen verksamhet också på måndagar. Att det finns efterfrågan är tydligt. – Mini-gruppen som riktar sig till 9- till 12-åringar brukar ha 40 till 50 besökare. I Maxi-gruppen som är för 13- till 18-åringar kan man vara lika många, säger Mikael Sandell. Förutom ungdomsgården har också stadens eftis flyttat in i banklokalen. – Vi har länge vetat att eftiset skall ut från före detta kommunhuset och därför sökt efter nya utrymmen. Att dela lokal med ungdomsgården känns som ett lyckat drag. Vi är mycket nöjda med utrymmena, säger eftiskoordinatorn Seppo Lintuluoto.
Uusi osoite nuorisotoiminnalle Noin vuosi sitten Tenholan Aktiakonttorin toiminta päättyi. Nyt entinen pankki toimii kaupungin nuorison kokoontumispaikkana.
Edellinen nuorisotalo oli Bygdegården. - Bygdegården oli hyvä iso paikka, mutta tilat eivät olleet meidän omat. Nykyinen paikka on käytännöllisempi, sanoo nuoriso-ohjaaja Mikael Sandell. Pankin tilat omistaa kiinteistöyhtiön kautta paikallinen Säästöpankkisäätiö. Ne ovat hiljattain korjattu ja sinne on mm. rakennettu inva-wc. Kaikkia töitä ei ole vielä tehty valmiiksi, sillä idea on että nuoret itse voivat antaa leimansa sisustamiseen.
GRÄVNING SPRÄNGNING TRANSPORTER
Avustuksia ja lahjoja on saatu monelta eri taholta. - Olemme kiitollisia kaikesta yhteistyöstä. Tuntuu siltä kuin koko Tenhola olisi ottanut osaa siihen, mikä on todella vaikuttavaa, sanoo Mikael Sandell. Hän uskoo että nuoret tulevat viihtymään näissä uusissa tiloissa. - Vuosi sitten tein kyselyn vierailijoiden kesken. Silloin he toivoivat sellaista paikkaa joka tuntuisi toiselta kodilta. Paikkaa jossa voi katsoa televisiota, laittaa ruokaa, pelata pelejä ja tehdä muuta vastavaa yhdessä.
Myös iltapävätoimintaa
Uncan on avoinna perjantaisin, nuorimmille kello 13-16, ja hieman vanhemmille kello 16-21. Joulukuusta lähtien ajatukse-
na on järjestää avointa toimintaa myös maanantaisin. Selvää on että kysyntää riittää. - 9-12-vuotiaden miniryhmässä on tavallisesti 40-50 osallistujaa. Ja 13-18-vuotiaden maxiryhmän toiminnassa on yhtä monta, sanoo Mikael Sandell. Nuorisoryhmien lisäksi myös kaupungin iltapäivätoiminta on muuttanut pankin tiloihin. - Me olemme jo kauan tienneet että iltapäivätoiminnan on muutettava pois entisestä kunnantalosta ja olemme etsineet uusia toimitiloja. Päätös jakaa tilat nuorisotoiminnan kanssa tuntuu onnistuvan hyvin. Me olemme tyytyväisiä tähän, sanoo iltapäivätoiminnan koordinaattori Seppo Lintuluoto.
KAIVUUTYÖT LOUHINTATYÖT KULJETUKSET
| 5
Sussi Björkqvist och Jennie Ahtola hjälpte till med serveringen. I kön Milton Rehn, Anton Holmström och Eveline Lundström. // Sussi Björkqvist ja Jennie Ahtola auttoivat tarjoilussa. Ruokajonossa Milton Rehn, Anton Holmström ja Eveline Lundström.
Tallrikarna fylldes med hjälp av talkoanda Tack vare insats från Hem och Skola samt Tenala-Bromarf Företagare behövde eleverna i Höjdens skola inte packa med sig egen matsäck under tvådagarsstrejken som bland annat berörde kosthållen. Hem och Skola-föreningens ordförande Björn Lindqvist tog tag i saken efter att ha blivit kontaktad av en förälder som var oroad över utsikten av utebliven skollunchservering. – Jag i min tur kontaktade Synnöve Lindholm eftersom jag vet att i samarbete med företagarföreningen får man saker gjorda snabbt, säger han. Enligt företagarföreningens ordförande Synnöve Lindholm var beslutet om att från föreningens sida sponsorera skol-
6 |
maten lätt att fatta. – Vi gör det här för barnens skull. Det här är säkert något som de kommer att minnas som äldre, säger hon.
Viktig måltid
Björn Lindqvist ser skollunchen som en viktig sak att värna om. – Jag har själv barn i Höjdens skola för sjuttonde året i rad. Det här skulle ha varit första gången på 17 år som det inte serverades någon mat. För en del elever är skollunchen säkert dagens enda varma måltid. Den första strejkdagen, då det gällde att trolla fram något med kort varsel, serverades grillkorv. Korven grillades på skolgården av företagarföreningens representanter, på en av Lionsföreningen lånad grill. Också S-market i Ekenäs bistod. – Det här projektet har många samar-
betspartners. Det har inte varit svårt att engagera folk, säger Björn Lindqvist. Dag två blev det fisksoppa från Theodors i Bromarv och baguette från Carl de Mumma. Från skolans sida bidrog man med bröd, pålägg, äpple, morot och mjölk.
Lika för alla
Rektor Jennie Ahtola skötte tillsammans med föräldrar om serveringen inne i skolmatsalen och var nöjd över att kunna hålla fast vid rutinerna. – Jag är glad över att barnen får varm mat. Det har de rätt till, och det behöver de. Det ska också vara lika för alla. Ingen ska behöva vara orolig för att den egna maten skulle vara sämre än någon annans, säger hon. Också i Bromarv åt skoleleverna lunch sponsorerad av Tenala-Bromarf Företagare.
Talkoohengellä ruokaa lautasille Koti- ja kouluyhdistyksen ja Tenholan-Bromarvin yrittäjien ansiosta Höjdenin koulun oppilaiden ei tarvinnut pakata omaa ruokalaukkua, kun kahden päivän lakko pysäytti mm. koulujen keittiöt. Koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Björn Lindqvist reagoi kun eräs vanhempi oli ottanut yhteyttä häneen koska häntä huolestutti kouluruokailun mahdollinen puuttuminen. – Minä puolestani soitin Synnöve Lindholmille koska tiesin että yhteistyössä yrittäjien kanssa yleensä saa asiat hoidettua nopeasti, hän sanoo. Yrttäjien puheenjohtaja Synnöve Lindholmin mukaan päätös kouluruoan sponsoroimisesta oli helppo. - Me teemme tämän lasten hyväksi.
Tämä on asia jonka he varmasti muistavat vielä vanhempinakin.
Tärkeä ateria
Björn Lindqvistin mielestä kouluateria on asia josta pitää huolehtia. - Omia lapsia minulla on ollut Höjdenin koulussa jo 17 vuoden ajan. Tämä olisi ollut ensimmäinen kerta näiden vuosien aikana kun lapset jäisivät ilman ruokaa. Monille koululaisille kouluateria on varmasti päivän ainoa lämmin ateria. Ensimmisenä lakkopäivänä piti taikoa jotain lyhyessä ajassa, ja silloin tarjottiin grillimakkaraa. Makkara grillattin koulun pihalla, grillaajina yrittäjien edustajia, Lionskerhon lainaamalla grillillä. Myös Tammisaaren S-Market avusti. - Tällä projektilla oli monta osallistujaa. Siihen ei ollut vaikeaa saada mukaan ihmisiä, sanoo Björn Lindqvist.
FIBER ger dig de bästa tv-upplevelserna och det snabbaste internet!
Det går redan att beställa fiberanslutning till hela Ekenäs centrum, Gammelboda, Langansböle, Österby, Trollböle och Tenala. Beställ på www.karistelefon.fi EKENÄS/TAMMISAARI Björknäsg./Koivuniemenk. 12
KARIS/KARJAA Dalgatan/Laaksokatu 7
019 278 480 kundtjanst@ktab.fi
Toisena päivänä tarjottiin Bromavilaisen Theodorin kalakeittoa ja Carl de Mumman patonkia. Koulu osallistui tarjoamalla leipää, leivänpäällystä, omenaa, porkkanaa ja maitoa.
Kaikille samalaista
Rehtori Jennie Ahtola hoiti vanhempien kanssa tarjoilun koulun ruokasalissa. Hän oli tyytyväinen siihen, että voitiin pitää kiinni rutiineista. - Olin iloinen siitä, että lapset saivat lämmintä ruokaa. Siihen heillä on on oikeus, sitä he tarvitsevat. Sen pitää myös olla samanlainen kaikille. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan siitä, että oma ruoka olisi muiden ruokia huonompi, hän sanoo. Myös Bromarvin koulun oppiaat söivät Tenhola-Bromarvin yrittäjäyhdistyksen sponsoroimaa ruokaa.
KUIDULLA parhaat tv-elämykset ja nopein netti!
Voit tilata kuituliittymän jo koko Tammisaaren keskustassa, Gammelbodassa, Langansbölessä, Österbyssä, Trollbölessä ja Tenholassa. Tilaa osoitteessa www.karjaanpuhelin.fi @karistelefon
| 7
Clean Kalle lämnar Tenala men rötterna blir kvar Allting har sin tid. Efter 55 år i Tenala lämnar Clean Kalle orten för att kunna utveckla sin verksamhet. Företaget Clean Kalle har under årens lopp expanderat i flera repriser. I dag har man cirka 50 anställda, butiker och kemtvättar på flera olika orter och ett verksamhetsfält som sträcker sig från Hangö till Helsingfors. Huvudkontoret finns vid Arvid Stålarms väg i Tenala. I fastigheten, som ursprungligen byggdes för tillverkning av telefoncentraler, jobbar sex anställda plus några inhoppare. Inom kort kommer dock både personal och maskineri, inklusive mangellinjen som det för några år sedan investerades stort i, att flytta till Eke-Tvätts före detta fastighet på Ekåsenområdet i Ekenäs. – Vill vi utveckla vår verksamhet krävs det mera utrymmen. Även annars har vi
haft det lite trångt. Först funderade vi på att bygga till i Tenala, men så kom den här möjligheten emot. Vi gav ett anbud på fastigheten i Ekenäs och så gick det så tokigt att vi fick den, säger ägaren Jonas Lindström. I och med flytten går man från 420 kvadratmeter till 2 000 kvadratmeter, samtidigt som man får tillgång till ett tvättrör som möjliggör utökad automatisering. – Hittills har vi varit lite av en liten tvättstuga, specialiserad på tjänster för den privata sektorn och små företag. Allt det kommer vi att fortsätta med, men kan nu också börja erbjuda våra tjänster åt större enheter och anstalter. Det ger oss också möjlighet att på ett annat sätt än tidigare kombinera städ- och tvättsidan och erbjuda kunderna olika helhetslösningar, säger Jonas.
mången Tenalabo, men tål att repeteras. Verksamheten fick sin början OS-sommaren 1952 då Jonas farmor Doris MoliisMellberg grundade Töölön Pesula – Tölö Tvätteri – i Brunakärr i Helsingfors. När utrymmena där blev för små köpte Doris Tenala Tvätteri, beläget på andra sidan vägen från Valios mejeri. Doris son, Jonas pappa, Kalle Lindström gav sig så småningom också han in i företagarbranschen och grundade städföretaget Städ-Kalle 1967. När Doris gick i pension 1977 köpte Kalle tvätteriverksamheten som fusionerades med städsidan till Clean Kalle. Till fastigheten vid Arvid Stålarms väg flyttade man 1982. Sedan 2001 ägs Clean Kalle av Jonas Lindström tillsammans med hustrun Pia. Som vd fungerar Frank Westerlund.
Familjeföretag
Efter flytten till Ekenäs, där man planerar köra i gång verksamheten den 10 decem-
Företagets historia är säkert bekant för
Mangellinjen det för några år sedan investerades stort i följer med då Clean Kalle flyttar till Ekenäs. // Mankelilinja johon joitakin vuosia sitten investoitiin tuntuvasti siirtyy muuton mukana Tammisaareen.
8 |
Med blandade känslor
ber, kommer fastigheten i Tenala att hyras ut eller säljas. Närmaste platsen för Tenalabor att lämna in tvätt blir härefter butiken vid Basatorget i Ekenäs. – Man kan också ringa så söker vi den
hemifrån. Samtidigt som flytten är en viktig milstolpe i familjeföretagets historia känns det jobbigt att lämna Tenala erkänner Jonas Lindström. – Det är med blandade känslor vi far
härifrån. Vi har trivts bra och fick nog fundera både en och två gånger innan vi fattade beslutet, men sådana här chanser kommer inte så ofta emot.
Clean Kalle jättää Tenholan mutta juuret säilyvät Kaikella on aikansa. Clean Kalle on toiminut Tenholassa 55 vuotta mutta nyt muutetaan pois paikkakunnalta, jotta voidaan kehittää toimintaa.
Yritys on vuosien varrella laajentanut moneen otteeseen. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 50 työntekijää, kauppoja ja kemiallisia pesuloita monessa paikassa ja toiminta-alue ylettyy Hangosta Helsinkiin. Pääkonttori on Arvid Stålarmintien varrella Tenholassa. Kiinteistössä joka alun perin rakennettiin puhelinkeskusten valmistusta varten, työskentelee 6 työntekijää sekä joitakin vuorottelijoita. Sekä henkilöstö että koneet mukaan lukien mankelilinja johon joitakin vuosia sitten investoitiin tuntuvasti, tulee kuitenkin lähiaikoina muuttamaan Eke-Tvättin entiseen kiinteistöön Tammiharjualueelle Tammisaareen. – Jos haluamme kehittää toimintaamme, niin tarvitaan lisää tilaa. Muutenkin on ollut hiukan ahdasta. Ensin suunniteltiin laajennusta Tenholassa, mutta sitten ilmaantui tämä mahdollisuus. Tehtiin Tammisaaren kiinteistöstä tarjous ja sitten kävi niin hassusti, että se saatiin, sanoo omistaja Jonas Lindström. Muuton yhteydessä siirrytään 420 neliöstä 2000 neliöön ja lisäksi saadaan käyttöön pesuputki, joka mahdollistaa toiminnan automatisoinnin lisäämisen. – Tähän asti olemme muistuttaneet pientä pesutupaa, joka on tarjonnut palveluja yksityisille ja pienille yrityksille. Tämä toiminta jatkuu, mutta jatkossa voimme tarjota palveluja suuremmille yksiköille ja laitoksille. Näin saamme mahdollisuuden yhdistää siivous- ja pesulatoiminnan uudella tavalla ja tarjota
asiakkaille erilaisia kokonaisratkaisuja, sanoo Jonas.
Perheyritys
tiin moneen otteeseen ennen päätöksentekoa. Mutta tällaisia mahdollisuuksia ei tule vastaan usein.
Yrityksen historia on varmasti monelle Tenholalaiselle tuttu, mutta se voidaan toistaa. Toiminta alkoi olympiakesänä 1952, kun Jonaksen isoäiti Doris Moliis-Mellberg perusti Töölön Pesula – Tölö Tvätteri – Ruskeasuolla Helsingissä. Kun tilat siellä kävi liian pieniksi, Doris osti Tenala Tvätterin, joka sijaitsi Valion meijerin kohdalla tien vastakkaisella puolella. Doriksen poika ja Jonaksen isä Kalle Lindström ryhtyi myös ajan myötä yrittäjäksi ja perusti Städ- Kalle nimisen siivousyrityksen 1967. Kun Doris siirtyi eläkkeelle vuonna 1977, Kalle osti pesulatoiminnan, ja yhdisti sen siivoustoimintaan nimellä Clean-Kalle. Arvid Stålarmintien kiinteistöön muutettiin 1982. Vuodesta 2001 asti Clean-Kallen omistaa Jonas Lindström yhdessä vaimonsa Pian kanssa. Toimitusjohtajana toimii Frank Westerlund.
Sekavin tuntein
Toiminta uudessa paikassa alkaa suunnitelmien mukaan 10. joulukuuta. Tenholankiinteistöä laitetaan joko vuokralle tai myydään. Lähin paikka viedä pyykkiä on tämän jälkeen yrityksen Raippatorilla sijaitseva toimintapiste. – Meille voi myös soittaa niin tulemme sitä noutamaan. Jonas tunnustaa, että samalla kun muutto on tärkeä virstanpylväs perheyrityksen historiassa, on Tenholan jättäminen raskasta. – Täältä lähdetään sekavin tuntein. Olemme viihtyneet hyvin ja asiaa mietit-
Jonas och Pia Lindström. // Jonas ja Pia Lindström.
| 9
Din bokförare och din disponent på Ystadsgatan 3. Kom in till vårt nya kontor och bekanta dig med våra tjänster
“Vi älskar det jobb du hatar!!”
PAPPER & HUS Ab Oy - Tel: 019 232 800 - E-mail: office@papperohus.fi - Besöksadress: Ystadsgatan 3, 10600 EKENÄS
10 |
www.papperohus.fi
D E M R ME M O K ÅTER !!! S N O N NY AN
Målar inne-ute - Slipar golv och lackar Kaklar - Skylift - även uthyrning Tapetserar - Mattläggning Mindre träarbeten Pålarfvägen 35, 10570 Bromarf, tel. 040 575 6228
Är du i behov av bättre ergonomi? Kontakta oss - Vi skapar friska arbetsplatser
Tfn 040 128 3100 E-post simon@simgo.fi Webb www.simgo.fi
| 11
Mejerifastighet får ny chans Gennarby Mejeris långa era som ödehus är över. Matti och Vellamo Maksniemi blåser som bäst nytt liv i fastigheten som stått tom sedan 1970-talet.
Paret köpte fastigheten hösten 2017. – Jag gick på visning bara för att försäkra mig om att köp inte lönar sig, men det gick precis tvärtom, säger Matti Maksniemi. Maksniemi har jobbat med företag inom fastighetsutvecklingsbranschen i över 20 år och såg potential i den gamla mejeribyggnaden. – Huset har stått tomt och varit utan skötsel i decennier, men stommen var fortfarande bra och byggnaden gick att rädda. Dessutom är läget vid vackra Gennarby träsk fint, säger han.
Testning, förvaring och lager
En renovering inleddes i somras och kommer att bli ett långt projekt. Hittills har man bland annat åtgärdat dörrar och fönster och förnyat dagvattensystem. Träd och buskar har röjts runt huset och på insidan har man rensat bort bråte och städat upp. Fastigheten kommer delvis att vara i eget bruk. Matti Maksniemi har ett företag som jobbar med fastighets-, arkiverings-, elnäts- och parkeringssystem. – Vi använder byggnaden som testplats för Domax-företagets produktutveckling, speciellt för tester som har att göra med förhållanden som fukt och temperatur. Fastigheten bjuds också ut för säsongförvaring och som lagerutrymme. Kvadratmetrar finns det gott om. – Fastigheten har fem större sammanhängande hallar och en mängd rum i olika storlek. Längre fram kan det också bli
aktuellt att bjuda ut verksamhetsutrymmen. Fastigheten kan vid behov också anslutas till det lokala vattenandelslaget, säger Matti Maksniemi.
Mångsidig historia
Fastigheten har sina rötter i Gennarby andelsmejeri som grundades 1934 då några jordbrukare köpte upp Gennarby mejeri av godsägaren August Örnmark. Mejeriet byggdes sedan till efter hand först med ett svinhus och sedan med ett bageri. År 1952 bestod komplexet förutom mejeri, svingård och bageri också av en kvarn, en mjölk- och kolonialbutik och en ägguppköpscentral. Efter att all den verksamheten avvecklats eller flyttat annanstans hann fastigheten ännu fungera som snöplogsfabrik innan också den tillverkningen upphörde i mitten av 1970-talet.
Meijerikiinteistön uusi tuleminen Gennarbyn Mejerin pitkä jakso autiotalona on päättynyt. Matti ja Vellamo Maksniemi puhaltavat uutta henkeä aina 1970 luvulta asti tyhjillään olleeseen kiinteistöön.
Pari osti kiinteistön syksyllä 2017. – Kävin katsomassa kohdetta vain varmistuakseni, ettei sitä kannata ostaa mutta toisin kävi, sanoo Matti Maksniemi. Maksniemi on työskennellyt kiinteistökehitykseen keskittyneiden yritysten parissa yli 20 vuotta ja näki vanhassa meijerirakennuksessa mahdollisuuksia. – Kiinteistö on ollut hoitamatta ja kylmillään vuosikymmenet. Runko oli kuitenkin pysynyt liikkumattomana, eli kiinteistö oli vielä pelastettavissa. Lisäksi sijainti on hyvä, kauniin järven rannalla, hän sanoo.
12 |
Testaus-, säilytys ja varastotiloja
Kunnostustyö aloitettiin kesällä ja siitä tulee pitkä projekti. Ulkopuolella kiinteistöä kunnostustyö näkyy mm. ovien ja ikkunoiden kunnostuksena, sekä sadevesijärjestelmän asennuksena. Kiinteistön ympäriltä poistetaan liian lähellä sijaitsevat puut ja pensaat. Kiinteistö tulee osittain olemaan omassa käytössä. Maksniemellä on yritys joka työskentelee kiinteistö-, arkisto-, sähköverkko- ja pysäköintijärjestelmien parissa. – Käytämme meijerirakennusta Domax-yritykseni tuotekehityksessä, erityisesti olosuhdeseurantaan liittyvissä testeissä, hän kertoo. Tarjolla on myös kausisäilytys- ja varastotiloja. Neliöitä on runsaasti. – Kiinteistössä on viisi isompaa yhtenäistä hallitilaa ja runsaasti eri kokoisia huonetiloja. Jatkossa myös toimitilojen
tarjonta voi tulla kyseeseen, kohde on tarvittaessa mahdollista kytkeä paikalliseen vesi ja viemäriosuuskuntaan.
Monipuolinen menneisyys
Kiinteistön juuret ovat Gennarbyn osuusmeijerissä, joka perustettiin 1934. Silloin eräät maanviljelijät ostivat Gennarbyn meijerin maanomistaja August Örnmarkilta. Sen jälkeen meijeriä laajennettiin vaiheittain. Ensin rakennettiin sikala ja sitten leipomo. Vuonna 1952 kokonaisuuteen kuului meijerin, sikalan ja leipomon lisäksi mylly, maito- ja siirtomaatavarakauppa sekä kanamunien ostokeskus. Tämän toiminnan loputtua tai muutettua pois, kiinteistö toimi vielä jonkun aikaa lumiauratehtaana, kunnes tämäkin toiminta loppui 1970-luvun puolessavälissä.
Mejerifastigheten i Gennarby är i bruk igen. Mer info finns på den finskspråkiga sajten gennarbymejeri.fi. // Gennarby Mejerissä on taas toimintaa. Sivustolla gennarbymeijeri.fi voi tiedustella säilytystiloja
ralf@surfnet.fi
| 13
Tenala i bilder Tenhola kuvina
Har du Tenalabilder i original du vill dela med dig av? Tag kontakt med byarådets styrelse. Onko sinulla alkuperäisiä Tenholakuvia joita haluaisit jakaa? Ota yhteyttä kylätoimikunnan hallitukseen.
Uppe till vänster / Ylhäällä vasemmalla: Ekenäs Handelslags Tenalafilial 1954. // Tammisaaren osuuskunnan filiaali Tenholassa 1954. Foto/Kuva: Erik Lindholms fotosamling/Erik Lindholmin kuvakokoelma
Uppe till höger / Ylhäällä oikealla: Holgers kiosk/”Holgerin kioski” 1978. Foto/Kuva: Erik ”Eki” Lindholm
Nedan / Alhaalla: Andelsbanken 1984, före man började bygga det nya bankhuset, i dag Företagarhuset. // Osuuspankki 1984, ennen nykyisin Tenholan yrittäjätalona toimivan pankkitalon rakentamista, Foto/Kuva: Erik ”Eki” Lindholm
14 |
Långgatan Pitkäkatu 17, Ekenäs Tammisaari (019) 2411 461
BOKFÖRING LÖNERÄKNING KONTORSTJÄNSTER Företag, föreningar och jordbruk Annika Forsström www.kontoristen.fi
tel. 045 - 6316 891 annika.forsstrom@kontoristen.fi
| 15
Det viktigaste vardagslandskapet ”Den som lever lantbrukarens liv, knuten till jorden som ger skördarna till livets uppehälle, med vajande sädesfält och gröna ängar inför blicken, har svårt att för sig själv klargöra den primitiva människans livsbetingelser, då hon först tog nytt land i besittning. Om en nutida Tenala – eller Bromarfbo försattes bakåt i tiden, till stenåldern, så vore allt honom främmande: landskapet och livsformen.”
Oscar Nikulas beskrivning från 1938 framkallar bilden av ett landskap decennier och århundraden tillbaka. Den skapar en bro mellan nuet och det förgångna, mellan de spår människan lämnat då och nu. Men hur ser landskapet i Tenala och Bromarv ut i dag? Hurdant är vardagslandskapet? I oktober firades den nationella landskapsdagen i Finland för andra gången. Landskapsdagen började firas på initiativ av Europarådet och har som syfte att uppmärksamma landskapens betydelse. Landskapen är en del av identiteten, av det materiella och icke-materiella kulturarvet, av upplevelsen av den egna och gemensamma livsmiljön. Firandet av landskapsdagen ingår i den europeiska landskapskonventionen som Finland undertecknade 2006. Under det gångna året lyfte Miljöministeriet upp betydelsen av vardagslandskapet. Vilket är ditt eget viktigaste vardagslandskap i Tenala? Oktoberlördagen är kulen och förutspår snö. Sockenvägen ligger tyst. Jag stannar till för att lyssna och titta på bylandskapet. Målet är att ställa bybor frågan: vilket är ditt viktigaste vardagslandskap? Från tidigare somrar minns jag en uteplats som jag ofta passerat och vars blomsterprakt, med sina många krukor och varma stämning, nu, när vintern närmar sig, lockar mig till att fråga uteplatsens ägare om hennes tankar kring viktiga vardagslandskap. Uteplatsen har ställts i ordning inför vintern. Av sommarens blommor övervintrar en del inomhus medan andra i skydd av komposten står och väntar på våren. Intervjustunden med Ebba Nylund blir hjärtlig och givande. För Nylund är hela byn ett viktigt vardagslandskap. Det som speciellt verkar glädja henne är hembygdsmuseets gårdsområde och det numera vårdade mejeriområdet.
Regelbundna promenader och de iakttagelser som görs i samband med dem verkar stärka banden till den egna hembygden och till byn där man hittar både beständighet och förändring. Från hembygdsmuseets gårdsområde hörs ljudet av en lövblåsare. Jag söker mig ditåt och hittar Tenala Marthaförenings Gun Lundsten. Viktiga vardagslandskap för henne är skogen som finns i närheten av det egna hemmet samt sommarstället i Bromarv skärgård som också är i höst- och vinterbruk. Också hembygdsmuseets gårdsområde är förvisso viktigt. Just nu gäller det att få höstarbetena där gjorda. Men kanske tiden också räcker till för att dra till skogs, ut till ön och samla av höstens skörd. Även de här korta, spontana mötena visar vilka olika och personliga betydelser ett landskap kan ha. En i sig enkel fråga öppnar upp frågor som har att göra med landskap i förhållande till identitet, livsmiljö, seder och bruk, rörelse och motion samt kultur. Intressant nog kan de viktiga landskapen vara flera. Förutom fysiska platser kan de också finnas i sinnet och i minnet och vara platser dit man återvänder i tankarna då de inte finns inom synhåll. Oscar Nikulas beskrivning av det förgångna landskapet för tankarna till tidigare generationer men lockar också till att tänka på det nuvarande vardagslandskapet - vad i det är viktigt, vad föränderligt och konstant, gemensamt och personligt? Och hur binder landskapet samman det förgångna med nuet? Jag hoppas att denna text inspirerar till att ordna lokala byavandringar. Genom vandringarna och människornas berättelser lyfts vardagsvyer från förr och nu fram och vävs samman till en gemensam erfarenhet. Kanske vandringar kunde ordnas redan i sommar? Elina Tuomarila
Tärkein arkimaisema Yllä oleva Oscar Nikulan kuvaus vuodelta 1938 avaa silmien eteen kuvan maisemasta vuosisatojen ja vuosikymmenten takaa. Se luo siltaa menneen ja nykyhetken välille, ihmisen jättämiin jälkiin maisemassa, ennen ja nyt. Mutta miltä näyttää Tenholan, Bromarvin maisema nyt? Millainen arjen maisema se on? Suomessa vietettiin lokakuussa toista kertaa kansainvälistä maisemapäivää. Tämä alun perin Euroopan neuvoston aloite pyrkii kiinnittämään huomiota maisemiin ja niiden merkityksiin
16 |
jokapäiväisessä elämässä. Maisemat ovat osa identiteettiä, osa aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä, osa yksityistä ja yhteistä kokemusta elinympäristöstä. Maisemapäivän vietto liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi on liittynyt vuonna 2006. Kuluvana vuonna ympäristöministeriö nosti erityisesti esiin arkimaiseman merkityksen. Mikä on sinun tärkein arkimaisema Tenholassa? Lokakuinen kolea lauantai enteilee lumisadetta ja Pitäjäntiellä
Höstarbeten på gång vid hembygdsmuseet. // Syystyöt käynnissä kotiseutumuseon pihapiirillä.
on hiljaista. Pysähdyn kuulostelemaan ja katsomaan Tenholan kylämaisemaa tavoitteena esittää paikallisille kysymys: mikä on sinun tärkein arkimaisema? Muistin menneiltä kesiltä Tenholassa erään terassin, jonka ohitse olin usein kulkenut ja jonka kukkarunsaus, monet ruukut ja lämmin tunnelma houkuttelivat minut nyt talven lähestyessä tiedustelemaan tämän terassin omistajalta hänen ajatuksia omasta tärkeästä arkimaisemasta. Terassi odottaa talvea ja on tyhjä kesän kukkasista, joista osa talvehtii sisätiloissa ja osa on piilotettu kompostin suojiin kevättä odottamaan. Haastatteluhetki Ebba Nylundin kanssa on lämminhenkinen ja antoisa. Nylund kokee koko Tenholan kylän omaksi tärkeäksi arkimaisemakseen. Hän nostaa erityisesti esiin Kotiseutumuseon pihapiirin ja meijerin alueen, jonka nykyisestä hoidetusta ilmeestä hän vaikuttaa olevan erityisen ilahtunut. Toistuvat kävelyretket ja niiden myötä avautuvat havainnot vaikuttavat vahvistavan sidettä omaan kotiseutuun ja kylään, jossa löytyy sekä pysyvyyttä että muutoksia. Kotiseutumuseon pihapiiristä kuuluu lehtipuhaltimen ääntä ja suuntaan pihamaalle, jossa syystöiden parissa ahertaa Tenholan Marttayhdistyksen Gun Lundsten. Hän paljastaa tärkeimmiksi arkimaisemikseen kodin läheisyydessä sijaitsevan metsän ja toisaalta kesäpaikan Bromarvin saaristossa, jossa viihdytään myös syksyisin ja talviaikaan. Toki myös Kotiseutumuseon piha-alue
on tärkeä maisema Lundstenille, jossa juuri nyt ajankohtaista on saada syystyöt tehtyä. Mutta ehkä on vielä aikaa mennä metsään, saarelle ja kerätä koriin syksyn satoa? Nämä lyhyetkin, spontaanit kohtaamiset tuovat esiin maisemaan liittyviä erilaisia, henkilökohtaisia merkityksiä. Sinällään yksinkertainen kysymys avaa maisemaan liittyviä identiteettikysymyksiä, elinympäristöön, tapoihin, liikkumiseen ja kulttuuriin liittyviä merkityksiä. Mielenkiintoista on, että tärkeitä maisemia voi olla useita. Ne ovat paitsi fyysisiä sijainteja, myös ehkä mielen maisemia tai muistin paikkoja, joihin voi palata mielessään yhä uudelleen silloinkin, kun se tärkeä maisema ei ole juuri tässä, katseen ulottuvilla. Oscar Nikulan kuvaus menneisyyden maisemasta tuo mieleen menneet sukupolvet, mutta houkuttelee ajattelemaan nykyistä arjen maisemaa: mikä siinä on tärkeää, muuttuvaa ja muuttumatonta, yhteistä ja henkilökohtaista. Ja millaista ajallista sidosta maisema välittää menneen ja nykyhetken välille. Haluan tämän kirjoituksen myötä houkutella järjestämään Tenholassa paikallisia kyläkävelyjä, jolloin erilaiset menneisyyden ja nykyiset arjen maisemat tulevat ihmisten kertomusten kautta esiin ja punoutuvat osaksi yhteistä kokemusta. Ehkä jo ensi kesänä? Elina Tuomarila
Använda källor: / Käytetyt lähteet: Nikula, Oscar. 1938.Tenala och Bromarf, Socknars historia I. www.ymparisto.fi/maisemapaiva http://www.ymparisto.fi/sv-FI/Natur/Landskap
| 17
Lekfulla textilier tar form i Hulta Denise Lindqvists produkter bär namnet Ruter knekt design och kan bland annat köpas via den egna webbutiken. // Denise Lindqvistin Ruter knekt design-tuotteita voi muun muuassa ostaa oman nettikaupan kautta.
Personliga accessoarer och inredningstextilier med lekfulla mönster är nischen för Ruter knekt design vars studio man hittar i Hulta. Ruter knekt design är Denise Lindqvists företag. Efter att ha utbildat sig till textilartesan och sedan studerat vidare till formgivare vid Novia i Åbo startade hon eget våren 2016. – Företagande var något jag vill pröva på, och mönster och färger har alltid varit min grej. Jag är intresserad av hur de kan påverka känslan man får av ett föremål.
Fysisk butik drömmen
Hon är ursprungligen hemma från Ekenäs. Att just Hulta blev bas för företaget var lite av en slump, och kom sig av att
18 |
där råkade finnas en lämplig studiolokal. Men även annars trivs Denise ute på landsbygden. – Naturen inspirerar och ger nya idéer. Via sin webbshop når hon kunder runt om i landet. Flest beställningar går det till städer som Helsingfors, Åbo och Tammerfors Ibland deltar hon i designmässor och -marknader och har haft en pop up-butik tillsammans med bekanta. Ruter knekts produkter säljs också i en butik i Fiskars. – Webbutiken är praktisk eftersom jag kan sköta den parallellt med att jag jobbar i studion. Att en dag ha en fysisk butik är ändå helt klart en dröm.
Med glimten i ögat
Denise gör allting inom företaget själv – från design och tillverkning till produkt-
presentation och försäljning. – Det är mycket jobb, men det här är en livsstil och det jag vill syssla med. Även om studioutrymmena i Tenala passar bra för den nuvarande verksamheten har de också sina begränsningar. Till exempel går det bara att trycka 2 meter tyg åt gången vilket innebär utmaningar då det droppar in större beställningar, som till exempel nyligen då hon fick uppdraget att tillverka en större mängds företagspresenter. – För produkter som handdukar och dynvar som jag tillverkar i större mängder har jag lite funderat på att anlita ett tryckeri i framtiden. Hur skulle du själv beskriva din stil som designer? – Eftersom själva produkterna är ganska klassiska och enkla till sin utformning
måste mönstren vara roliga och ha glimten i ögat för att väcka intresse. Folk ska bli glada av dem. Medan första året som företagare
mycket handlade om att pröva sig fram har hon nu lärt sig lita och gå mera på den egna magkänslan. – Ibland har jag gjort mönster som jag
tänkt att det här är det säkert bara jag själv som gillar. Sedan är det ändå ofta just de produkterna som visat sig gå allra bäst åt.
Leikkimielisiä tekstiilejä muotoillaan Hultan kylässä Leikkimieliset kuviot tarvikkeissa ja sisustustekstiileissä ovat Ruter knekt (Ruuturitari)- designyrityksen markkinarako. Yrityksen studion voi löytää Hultan kylässä.
Ruter knekt design on Denise Lindqvistin pyörittämä yritys. Alkuaan Tammisaarelainen Denise valmistui artesaaniksi ja jatkoi sen jälkeen muotoilijaopintojaan ammattiopisto Noviassa Turussa. Oman designyrityksensä hän perusti keväällä 2016. - Halusin kokeilla työtä omassa yrityksessä, ja kuviot sekä värit ovat aina viehättäneet minua. Minua kiinnostaa miten ne voivat vaikuttaa esineen välittämään tunteeseen.
Unelmana oma liike
Se että Hultasta tuli yrityksen kotipaikka oli oikeastaan sattuma. Syy siihen oli sieltä löytyneen sopivan studiohuoneen, ja muutenkin Denise viihtyy maaseudulla. - Luonto inspiroi ja antaa uusia ideoita.
Verkkokauppansa kautta hän tavoittaa asiakkaita koko maasta. Suurin osa tilauksista lähtee Helsingin, Turun ja Tampereen alueille. Silloin tällöin hän osallistuu designmessuihin ja –markkinoihin. Hänellä on myös ollut pop-up-kauppa tuttavien kanssa, ja Ruter knektdesign-tuotteita myydään eräässä kaupassa Fiskarsissa. - Verkkokauppa on hyvä asia koska minä voin hoitaa sitä samalla kun teen työtä studiossani. Mutta unelma on että jonain päivänä minulla on oma, oikea liiketila.
Pilke silmäkulmassa
Denise tekee yrityksessä itse kaiken mitä pitää tehdä – suunnittelun ja valmistuksen, tuote-esittelyn ja myynnin. - Paljon työtä, mutta tämä on elämäntapa josta minä pidän. Vaikka Tenholan studiotilat sopivat hyvin tämän päivän toimintaan, ne myös rajoittavat. Esimerkiksi niissä voi hyvin painattaa kahden metrin kankaita, mutta kun pitää valmistaa suurempia tilauksia, tilanne on haasteellinen. Sellainen oli ti-
lanne kun häneltä tilattiin suurehko määrä yrityslahjoja. - Olen harkinnut tekstiilipainon palveluja käsipyyhkeiden ja tyynyliinojen painatusta varten, koska niiden menekki on suhteellisen suuri. Miten luonnehdit omaa designtyyliäsi? - Koska itse tuotteet ovat melko klassisia ja yksinkertaisia tyyliltään, kuvioiden pitää olla hauskoja, tehty pilke silmäkulmassa, herättääkseen kiinnostusta. Niiden pitää saada katsojat iloisiksi. Yrittäjän alkutaipaleella hänen piti edetä kokeilemalla asioita, nyt hän on oppinut luottamaan itseensä ja omaan sormituntumaansa. - Joskus olen luonut sellaisia kuvioita, etten luule kenenkään toisen ihmisen arvostavan niitä. Silloin voikin olla niin, että juuri nämä tuotteet menestyvät parhaiten.
| 19
Målar inne-ute - Slipar golv och lackar Kaklar - Skylift - även uthyrning Tapetserar - Mattläggning Mindre träarbeten Pålarfvägen 35, 10570 Bromarf, tel. 040 575 6228
20 |
Höjdaren är tillbaka! I samband med att vår skola fyller 50 år kommer vi att ge ut ett jubileumsnummer av skoltidningen Höjdaren. Du får tillgång till e-tidningens länk från och med 5.12 via qr-koden nedanför. Trevlig läsning! /Redaktionen
Café - Lunch & A la carte - Pub & Bar
HEMLAGAD LUNCHBUFFÈ Vardagar 10.30- 14 Lördagar 11.30- 15 Pris: 9,00€
Öppettider under vintern: Må-To 6-17 Fre 6-21 Lö 9-18 Sö Stängt
(Köket stänger halvtimme tidigare)
Bordsreservationer 040 744 22 79
| 21
Matbanken fyller ett behov Övrig bankverksamhet må ha försvunnit från byn, men matbanken i Tenala församlingshem jobbar på. Varje torsdag mellan klockan 14 och 15 delas donerad mat ut åt personer i behov av ekonomisk hjälp. Matbanken i Tenala startades upp i december 2014 av församlingshemmets värdinna Mona Andersson och har rullat på sedan dess. – Matbanken i Ekenäs hade börjat och jag tänkte varför inte ha en också i Tenala. Att behovet finns har varit helt tydligt, säger Mona Andersson. Varje vecka har man besök av 20 till 25 personer. Utöver det ordnas också hemutdelning i viss mån.
Församlings- och frivilligarbete
Verksamheten riktar sig i första hand till
Tenala-, Bromarv- och Ekenäsbor och drivs av Ekenäsnejdens församling tillsammans med frivilliga som hjälper till med att hämta maten från butikerna, packa, frysa in och dela ut den. – Det handlar om mat som annars skulle hamna i soporna även om det inte är något fel på den, säger Mona Andersson. Hygien och livsmedelssäkerhet är något man månar om. Den mat som matbanken inte har användning för går heller inte till spillo utan distribueras vidare som djurfoder. Är tröskeln att vända sig till matbanken hög på en liten ort som Tenala? – För vissa är den säkert för hög. Jag tror att behovet av hjälp skulle vara ännu större än vad vi har besökare.
Gemensamt julfirande
Utöver utdelningen varje torsdag ordnar gänget bakom matbanken också fest på
julaftonen -– i år för tredje gången. Festen börjar klockan 12 med en välkomsthälsning av kyrkoherden Anders Lindström varefter man går till bords tillsammans. Även festen är ett resultat av frivilliga bidrag och insatser från flera olika håll. – Vi har ett fullständigt julbord. Det är fisk från fiskare i Bromarv, potatis från lokala odlare, ost och jullådor från diversehandeln, skinka från bybutiken. Våra frivilliga gör egen bondost och senap. Med hjälp av Lions-herrarna kan man erbjuda taxitransport till och från festen åt den som behöver, medan Lions-damerna bidrar med en summa pengar som går till julklappsuppköp. Församlingen står för utrymmet. Uppslutningen under tidigare år visar att också festen behövs. – Ingen ska behöva sitta ensam på julaftonen. Alla ska få äta god mat och ha lite samvaro, säger Mona Andersson.
Ruokapankki täyttää tarpeen Kaikki muu pankkitoiminta on lakkautettu Tenholasta, mutta Tenholan seurakuntatalon ruokapankki jatkaa yhä. Joka torstai kello 14 ja 15 välillä jaellaan ruokaa taloudellista apua tarvitseville.
Tenholan ruokapankki aloitti toimintansa joulukuussa 2014 seurakuntatalon emäntä Mona Anderssonin aloitteesta ja on siitä lähtien jatkanut toimintaansa. - Tammisaaren ruokapankki oli aloittanut, ja ajattelin että miksei samanlainen myös meillä Tenholassa. Sellaisen tarpeen huomasi aivan selvästi, sanoo Mona Andersson. Viikoittain 20 – 25 henkilöä tulee käymään. Sen lisäksi järjestetään myös jonkin verran kotiikuljetusta.
Seurakunta- ja vapaaehtoistyötä
Toiminnan kohteena ovat ensisijaisesti Tenhola- Bromarv- ja Tammisaarelaiset. Sen järjestää Tammisaarenseudun seurakunta yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Nämä kuljettavat ruoan kaupoista, pakkaa, jäähdyttää ja jakaa sen. - Ruoka on sellaista, joka muuten joutuisi jätteiden sekaan vaikka siinä ei ole mitään vikaa, sanoo Mona Andersson Hygienia ja elintarviketurvallisuus ovat asioita joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Eikä sekään ruoka, jolle ruokapankilla ei ole käyttöä joudu tunkiolle, vaan käytetään eläinten ruokana. Onko Tenholan kokoisella pienellä paikkakunnalla korkea kynnys kääntyä ruokapankin puoleen? - Muutamille se on varmasti korkea.
Församlingshemmets värdinna Mona Andersson. // Seurakuntatalon emäntä Mona Andersson.
22 |
Minusta tuntuu että avun tarve on vielä suurempi kuin kävijämäärä osoittaa.
Yhteinen joulunvietto
Torstaijakelujen lisäksi ruokapankin väki järjestää myös jouluaaton vieton – tänä vuonna kolmannen kerran. Juhla alkaa kello 12 kirkkoherra Anders Lindströmin tervetuliaissanoilla, jonka jälkeen kaikki istuvat pöytään. Myös tämän
juhlan mahdollistavat vapaaehtoisten lahjoitukset ja monien eri tahojen tuki. – Meillä on täydellinen joulupöytä. On Bromarvin kalastajien kalaa, paikallisten viljelöiden perunaa, sekatavarakaupan juustoa, kyläkaupan kinkkua. Ja meidän vapaaehtoiset valmistavat tuorejuustoa ja sinappia. Lions-herrojen avustuksella voidaan tarvittaessa tarjota taksikuljetuksia juh-
lapaikalle ja takaisin. Lions-rouvat osallistuvat maksamalla tietyn rahamäärän joululahjahankintoihin. Seurakunta vastaa tiloista. Viime vuosien osallistujamäärä osoittaa että juhla on erittäin tervetullut tapahtuma. - Kenenkään ei tarvitse istua yksin jouluaattona. Kaikkien pitää saada hyvää ruokaa ja jouluseuraa, sanoo Mona Andersson.
Välkommen på förmånliga inköp! Sale Tenala
Sockenvägen 21 Tfn. 010 76 26810 (0,0828 €/samtal + 0,1199 €/min)
må.–fr. lö. sö.
8–21 8–18 11–17
| 23
Prästkulla fick näridrottsplats Prästkullanejdens hembygdsförening ligger inte på latsidan. Till senaste prestationer hör en konstgräsförsedd och belyst näridrottsplats invid föreningshuset Malmåsa. För några år sedan byggde hembygdsföreningen en lekpark. – Det projektet löpte bra och parken har varit omtyckt. Därför tänkte vi att vi fortsätter och den här gången gör något som riktar sig till lite äldre barn och kanske också vuxna, säger Mikael Nylund som är en av de föreningsaktiva. Att erbjuda möjlighet till fritidssysselsättning upplevs som viktigt. – Vi vill jobba för att hålla byn levande och skapa platser där folk kan träffas. Byn ska inte bara vara en plats där man sover.
Fri användning
Näridrottsplatsen är omgiven av en sarg och stor nog att fungera som tennisplan även om den givetvis också är lämpad för en mängd andra grenar och aktiviteter – fotboll, basket, hockey.. Föreningen har tankar på att ordna en del ledd verksamhet, men i övrigt är planen fri att användas av vem som helst. Man tänder lamporna när man kommer, plockar undan efter sig och släcker när man går. – Näridrottsplatsen är en gemensam sak som vi också hoppas att alla ska kunna ta ansvar för, säger Mikael Nylund. Av kostnaderna har hälften täckts med hjälp av Leader-finansiering via Pomoväst, medan Sparbanksstiftelsen i Tenala och Sophie von Julins stiftelse skjutit till resten. Allt som gått har gjorts på talko. Enligt Mikael Nylund har man inom föreningen en bra uppgiftsfördelning – ordförande
Den nya planen lämpar sig för en mängd olika aktiviteter och grenar. // Uusi lähiliikuntapaikka soveltuu monen eri lajin ja harrastuksen käyttöön.
24 |
Leif Wikström är kunnig vad gäller grävarbete, Annette Ström kan det här med ansökningar och själv har han jobbat med offerter.
En sak i taget
Med näridrottsplatsen klar fortsätter föreningen arbetena med att förnya det intilliggande uthuset. Uthuset kommer att förses med omklädningsrum och wc och bli en stödbyggnad för näridrottsplatsen. Eftersom konstgräsplanen vintertid är tänkt att kunna isläggas och fungera som isrink kommer också vattenrören att ses över. Projekten tar knappast slut med det. – Vi har många idéer men vill ta en sak i taget och göra den färdig först, säger Mikael Nylund. En inofficiell invigning av näridrottsplatsen hölls i höstas. Ett större invigningsjippo är inplanerat till nästa år i samband med det första sommartorget.
Planen är belägen invid föreningshuset Malmåsa. // Kenttä sijaitsee yhdistystalo Malmåsan vieressä.
Prästkulla sai lähiliikuntapaikan Prästkullan kotiseutuyhdistys ei laiskottele. Viimeisin aikaansaannos on keinonurmella varustetun ja valaistun lähiliikuntapaikan rakentaminen Malmåsan yhdistystalon viereen. Joitakin vuodia sitten kotiseutuyhdistys rakensi leikkipuiston. – Projekti sujui hyvin ja puisto on ollut suosittu. Niinpä ajattelimme jatkaa ja tällä kertaa tehdä jotain hieman vanhempia lapsia ja ehkä myös aikuisia ajatellen, sanoo Mikael Nylund, joka on eräs yhdistyksen aktiivisista. Vapaa-ajan toiminnan tarjoaminen koetaan tärkeäksi. – Haluamme toimia kylän pitämiseksi vilkkaana sekä luoda paikkoja missä ihmiset voivat tavata. Kylässä pitää voida tehdä muutakin kuin nukkua.
Vapaa käyttö
Lähiliikuntapaikka on aidan ympäröimä ja riittävän iso toimiakseen tenniskenttänä, vaikka se tietenkin soveltuu myös monen muun lajin kuten jalkapallon, koripallon tai jääkiekon harjoittamiseen. Yhdistyksen ajatuksena on, että osa toiminnasta voisi olla johdettua, mutta muuten kenttä on kenen tahansa vapaasti käytettävissä. Kun tullaan paikalle sytytetään valot ja kun lähdetään, siivotaan ja sammutetaan valot. – Lähiliikuntapaikka on yhteinen asia ja toivomme, että jokainen voisi ottaa vastuuta sen kunnosta, sanoo Mikael Nylund. Puolet kustannuksista on katettu Leader-rahoituksella Pomovästin kautta ja loput on katettu Tenholan Säästöpankkisäätiön ja Sophie von Julinin säätiön tuella. Kaikki mitä on voitu tehdä talkootyönä, on tehty. Mikael Nylundin mielestä yhdistyksessä on hyvä työnjako. Puheenjohta-
ja Leif Wikström osaa kaivuutyöt, Anette Ström osaa tehdä tukianomuksia ja itse hän on työskennellyt tarjousten parissa.
Asia kerrallaan
Kun lähiliikuntapaikka on valmis yhdistys jatkaa uudistamalla vieressä olevan ulkorakennuksen. Ulkorakennukseen tulee pukuhuone ja wc ja siitä muodostuu näin liikuntapaikan tukirakennus. Tarkoitus on, että keinonurmikenttä talvella jäädytetään, jotta kenttä voi toimia jääkiekkokaukalona. Sen takia vesiputket on tarkistettava ja tarvittaessa kunnostettava. Tuskin projektit tähän loppuvat. – Meillä on monta ideaa, mutta haluamme edetä tekemällä asia kerrallaan valmiiksi, sanoo Mikael Nylund. Syksyllä pidettiin lähiliikuntapaikan epäviralliset avajaiset. Suurempi avajaistapahtuma on suunniteltu pidettävän ensi vuonna ensimmäisen kesätoripäivän yhteydessä.
| 25
Kläddesign med Tenala som kär bas Kläddesignern och konstnären Noora Steenvoorden har bott på många olika håll i Finland. Tenala är ändå den första plats där hon upplever att hon rotat sig på riktigt.
Noora Steenvorden har varit Tenalabo i tio års tid. Hon bor i det före detta ålderdomshemmet i Pölckå som numera är bostadsbolag med flera lägenheter. Husets äldsta delar är från 1880-talet och
stämningen inomhus charmig och ombonad med tjocka stockväggar och höga takhöjder. Här trivs Noora. Så till den grad att hon i början av året sade upp sina verksamhetsutrymmen i Ekenäs och började jobba med hemmet i Tenala som bas. – Jag älskar mitt hem och omgivningarna med skog och hav. Här är vackert och lugnt och i Tenala finns all den service man kan behöva – post, bybutik, återvinning.. Också för barnen är det här en fin plats att växa upp, säger hon.
Kläddesignern och konstnären Noora Steenvoorden är känd för sina dräkter. // Vaatesuunnittelija ja taiteilija Noora Steenvoorden on tunnettu puvuistaan.
26 |
Mångårig medverkan på slottet
Noora är framför allt känd som kläddesigner. Hennes företag Saaga Design har trogna kunder från Finlands alla knutar som nu söker sig till Tenala för att anlita dess tjänster. Förutom färdiga kollektioner gör Saaga Design också specialsydda kläder såsom scenkostymer och brudoch festklänningar. I sex år i rad har Nooras klänningar kunnat ses på slottsbalen. Hur det blir med årets bal är i skrivande stund oklart eftersom inbjudningarna inte skickats ut ännu.
– En klänning per bal är allt man hinner med. Tiden är så pass knapp och klänningarna så pass spektakulära.
Bredare verksamhet
Förutom kläder gör Noora Steenvoorden också konst och installationer. I våras var hon aktuell med en utställning på Galleri Perspektivet i Ekenäs. I höst har hon ställt ut i Salo. – Jag fick stipendium från Svenska kulturfonden för utställningen i Ekenäs. Det gjorde att jag kunde jobba utan att behöva tänka på kommersiella aspekter vilket var oerhört frigörande och inspirerande. I ett par års tid har hon också studerat fysiska uttrycksformer såsom dansmeditation. Planerna är att i framtiden ordna kurser och retreater kring hälsa och välmående i Pölckå men också öppna evenemang kring kläder och konst.
– I huset finns stora gemensamma utrymmen som kan användas för den typen av verksamhet. Hon ser det nya som en naturlig fortsättning på det hon jobbat med tidigare. – Saaga Design baserar sig på personlig kontakt. Konceptet går ut på att förse kunden med kläder som liknar en själv och får en att känna sig vacker och må bra. Som jag ser det håller jag inte på att byta bransch utan breddar verksamheten, vilket känns härligt.
Noora Steenvoorden trivs i Tenala. // Noora Steenvoorden viihtyy Tenholassa.
Vaatesuunnittelua Tenhola rakkaana tukikohtana Vaatesuunnittelija ja taitejlija Noora Steenvoorden on asunut monella paikkakunnalla Suomessa. Tenhola on kuitenkin ensimmäinen paikka mihin hän kokee asettuneensa kunnolla. Noora Steenvorden on ollut Tenholalainen kymmenen vuotta. Hän asuu entisessä vanhainkodissa Pölckåssa. Talo on nykyään asunto-osakeyhtiö, jossa on useita huoneistoja. Talon vanhimmat osat ovat 1880-luvulta. Paksut hirsiseinät ja suuri kattokorkeus luo sisätiloissa viehettävän ja kotoisan tunnelman. Täällä Noora vihtyy. Siinä määrin, että hän vuoden alussa sanoi irti Tammisaaren toimitilansa ja siirtyi työskentelemään Tenhola tukikohtanaan. – Rakastan kotiani ja ympäristöä, jossa löytyy metsää ja merta. Täällä on kaunista ja rauhallista ja Tenholassa on kaikki tarvittavat palvelut – posti, kyläkauppa, kierrätys. Tämä on myös lapsille hyvä paikka varttua, hän sanoo.
Monivuotinen osallistuminen linnan juhliin
Noora on ennenkaikkea tunnettu vaatsuunnittelijana. Hänen Saaga Design nimisellä yrityksellä on uskollisia asiakkaita ympäri Suomea ja he hakeutuvat nyt Tenholaan käyttämään yrityksen palveluja. Valmiiden mallistojen lisäksi Saaga Design tekee tilausvaatteita kuten näyttämöpukuja sekä hää- ja juhlapukuja. Kuusi vuotta peräkkäin Nooran pukuja on voitu nähdä linnan juhlissa. Miten tänä vuonna käy ei haastatteluajankohtana ole vielä tiedossa. Kutsuja ei ole ehditty lähettää. – Linnan juhlaan kerkiää tehdä vain yhden puvun. Aikaa on niin vähän ja pukujen tulee olla näyttäviä.
Laaja toiminta
Vaatteiden lisäksi Noora Steenvoorden tekee taidetta ja installaatioita. Keväällä hänellä oli näyttely Galleri Perspektivetissä Tammisaaressa. Tänä syksynä oli näyttely Salossa. – Tammisaaren näyttelyä varten sain
stipendin Svenska kulturfondenilta. Sen myötä pystyin työskentelemään ajattelematta kaupallisia näkökohtia, mikä oli suunnattoman vapauttavaa ja inspiroivaa. Parin vuoden ajan hän on myös opiskellut fyysisiä ilmaisumuotoja kuten tanssimeditaatiota. Tulevaisuudensuunnitelmissa on terveyteen ja hyvinvointiin liityvien kurssien ja retriittien, mutta myös vaatteisiin ja taiteeseen liittyvien avointen tilaisuuksien järjestäminen Pölckåssa. – Talossa on suuria yhteisiä tiloja, joita voi käyttää tällaiseen toimintaan. Uudet asiat ovat hänestä luonnollinen jatke aikaisemmalle työlle. – Saaga Design perustuu henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Tarkoitus on tarjota asiakkaille itsensä näköisiä vaatteita jossa on hyvä olla ja jossa tuntee itsensä kauniiksi. Omasta mielestä en ole vaihtamassa alaa vaan laajentamassa toimintaa ja se tuntuu ihanalta.
| 27
Årets företagare gillar spänning Tenala-Bromarf företagarförenings pris går i år till Johan Lindgren och JCL Service – ett framåtsträvande företag där man inte ligger på latsidan.
Johan Lindgren har jobbat med el allt sedan han var 15 år gammal och hade sitt första sommarjobb. År 1995 startade han sitt första egna företag som han sålde bort tio år senare för att ägna sig åt JCL Service som är grundat 2005. Företaget jobbar främst med elinstallationer åt allt från industrier till sommarstugor. En stor och viktig kundgrupp är också butikerna.
Expansion
Förutom Johan sysselsätter företaget i dag två anställda, däribland sonen Tobias Lindgren. – Tobias sköter arbetsledningen och all ny teknik som ska programmeras. Det går snabbare för en som är yngre. Tobias är också vd för företaget Raseborgs El som JCL Service köpte för omkring ett år sedan. – Den vägen fick vi en stor kundkrets till, främst inom industrin. Så pass stor är efterfrågan på företagets tjänster att man överväger att nyanställa.
Vad tror du efterfrågan beror på? – Vi försöker vara noggranna - det är viktigt, och så städar vi upp efter oss. Man har också ett gott och långvarigt samarbete med många små bygg- och rörföretag vilket ger smidighet. Vad är det som får dig att trivas med det du gör? – Man brukar prata om spänning på jobbet, säger Johan med ett skratt. Är jobbet fyllt av spänning kräver det också goda nerver och är inget för den som lätt blir stressad. På morgonen kan det komma samtal från en industrikund om att all verksamhet står stilla på grund av elfel. Då gäller det att kunna plocka in det jobbet fastän dagen skulle vara fullbokad redan från tidigare. Också i övrigt krävs mycket planering och pusselläggning för att få arbetsdagen att löpa smidigt utan onödig dö- eller körtid. – Medan en byggare kanske har ett eller två projekt på gång samtidigt måste vi ha femton, tjugo för att hålla oss fullt sysselsatta. I går jobbade vi till exempel på åtta olika ställen.
Fint med pris
Att i form av företagarpriset få erkännande för det arbete man gjort känns bra. – Arbetstiden man lagt ner under de senaste tretton åren handlar ju inte om några åtta timmars dagar direkt, säger Johan Lindgren.
Då arbetsdagen ute på fältet är slut fortsätter kvällarna ofta i hemmakontoret. Telefonen är påkopplad dygnet runt. – Söndagar brukar jag försöka hålla ledigt och under somrarna numera också veckosluten. I fjol var första gången på tolv år som jag hade semester två veckor i rad. För avkoppling står också deltagandet i företagarföreningens resor och utfärder som samtidigt ger en möjlighet att träffa andra företagare.
Hus som hobby
Vid sidan av JCL Service är Johan också ägare och delägare för en del fastighetsbolag. Tillsammans med frun Camilla och barnen Tobias och Therese köpte han för några år sedan Bio Arla-fastigheten som omvandlats till hyreslägenheter. I fastighetsportföljen finns också före detta Hälsogården, Lojo El-fastigheten vid Bromarvvägen samt JCL:s hall vid Käldagränd. I våras lade han och Camilla också in ett vinnande anbud på det före detta kommunkansliet som så småningom ska omvandlas till lägenheter. – Det blir ett stort projekt. Fastigheterna är ändå något av en fritidssysselsättning medan JCL Service är huvudverksamheten, säger Johan Lindgren. Årets företagare utses av styrelsen för Tenala-Bromarf företagarförening. Priset delas ut i samband med julfesten i början av december.
Vuoden yrittäjä pitää jännityksestä Tenholan-Bromarvin yrittäjien palkinnon saa tänä vuonna Johan Lindgren ja JCL Service – eteenpäin pyrkivä yritys jossa ei laiskotella.
Johan Lindgren on toiminut sähköalalla aina 15 vuotiaasta asti, jolloin hän oli ensimmäisen kerran kesätöissä. Vuonna 1995 hän perusti ensimmäisen
28 |
oman yrityksensä. Sen hän myi kymmenen vuotta myöhemmin ja ryhtyi hoitamaan vuonna 2005 perustettua JCL Service Oy:tä. Yritys hoitaa ensisijaisesti sähköasennuksia. Kohteet vaihtelevat aina kesämökeistä teollisuuslaitoksiin. Myös kaupat ovat iso ja tärkeä asiakasryhmä.
Laajennus
Johanin lisäksi yritys työllistää tällä het-
kellä kaksi työntekijää. Näistä toinen on Johanin poika Tobias Lindgren. – Tobias vastaa työnjohdosta ja kaiken uuden tekniikan ohjelmoinnista. Nuorempi on näissä asioissa nopeampi. Tobias toimii myös Raseborgs El:in toimitusjohtajana. Tämän yrityksen JCL Service osti noin vuosi sitten. – Sitä kautta asiakaspiiri etupäässä teollisuudessa kasvoi merkittävästi. Palvelujen kysyntä on niin suuri, että
Johan Lindgren är årets företagare. // Johan Lindgren on vuoden yrittäjä.
harkitaan uusien työntekijöiden palkkaamista. Mistä luulet kysynnän johtuvan? – Yritämme olla huolellisia – se on tärkeää. Lisäksi siivoamme jälkemme. Yrityksellä on myös hyvä ja pitkäaikainen yhteistyö monen pienen rakennus- ja putkiliikkeen kanssa. Tämä antaa joustavuutta. Miksi viihdyt työssäsi? – Puhutaan työn jännittävyydestä, Johan nauraa. Jännittävä työ vaatii hyvät hermot eikä sovi sille, joka helposti stressaantuu. Aamulla teollisuusasiakas voi soittaa ja ilmoittaa, että toiminta on pysähdyksissä sähkövian vuoksi. Tällaisen työn pitää pystyä hoitamaan, vaikka päivä jo olisi täyteen varattu. Muutenkin vaaditaan paljon suunnittelua ja sovittelua, jotta työ sujuisi ilman turhaa odotus- tai ajoaikaa. – Rakentajalla saattaa olla yksi tai kaksi samanaikaista projektia. Meillä on oltava
15 tai 20 projektia meneillään, jotta olisimme täystyöllistettyjä. Esimerkiksi eilen oltiin kahdeksassa eri paikassa töissä.
retkiin. Tämä antaa myös mahdollisuuden tavata muita yrittäjiä.
Palkinto on hieno asia
Johan on JCL Servicen rinnalla myös joidenkin kiinteistöyhtiöiden omistaja ja osakas. Yhdessä vaimonsa Camillan ja lastensa Tobiaksen ja Theresen kanssa hän osti joitakin vuosia sitten Bio Arla-kiinteistön ja muutti sen vuokra-asunnoiksi. Kiinteistösalkussa on ennestään vanha terveyskeskus, Lohjan sähkön entinen kiinteistö ja JCL:n halli. Keväällä hän ja Camilla tekivät vanhasta kunnalliskansliasta voitokkaan tarjouksen. Sekin on tarkoitus vähitellen muuttaa asunnoiksi. – Siitä tulee iso projekti. Kiinteistöt ovat kuitenkin enemmän vapaa-ajanharrastus. JCL Service on pääasia. Vuoden yrittjää valitsee yrittäjäyhdistyksen hallitus. Palkintoa jaetaan yhdistyksen joulujuhlissa.
Yrittäjäpalkinnon saaminen merkitsee tunnustusta tehdylle työlle ja se tuntuu hyvältä. – Viimeisten kolmentoista vuoden aikana tehdyssä työmäärässä ei ole kyse kahdeksan tunnin työpäivistä, sanoo Johan Lindgren. Kun työpäivä kentällä loppuu, se usein jatkuu iltaisin kotikonttorissa. Puhelin on päällä ympäri vuorokauden. – Sunnuntaisin yritän pitää vapaata ja nykyään myös viikonloput kesäisin. Viime vuonna minulla oli ensimmäistä kertaa kahteentoista vuoteen kaksi perättäistä viikkoa vapaata. Osa rentoutumista on myös osallistuminen yrittäjäyhdistyksen matkoihin ja
Talot harrastuksena
| 29
ED M R E M M O K ÅTER !!! S N O N N A Y N
För din trygghet
www.tekno-test.fi Öppet mån-to kl. 8-16 Fredagar kl. 8-17
Brandsläckareservice Brandsäkerhetsprodukter AGA gaser och tillbehör Skyltar och märken Honda Småmaskiner
Sammutinhuolto Paloturvallisuustuotteet AGA kaasut ja tarvikkeet Opasteet ja kyltit Honda Pienkoneet
0400 805 347 I industrigatan 3 10600 Ekenäs I info@tekno-test.fi
coa@surfnet.fi - 10570 Bromarf 30 |
| 31