Issuu on Google+

AT U A G A S S I A Q U L L U I N N A R N I AT TAV E Q A AT E Q A R N E R M U T T U N N G A S O Q

UKIUT 10-AT • NR. 1 • 2009

TELE-POST tassaanngilaq allakkat poortukkallu q.4 Facebook, nutaatut atorneqaleraluttuinnartoq q. 5 Atuisut qitiutillugit q. 14 Buuarsikkut

q. 19

... tamarmik Online-mi uani ...


Asasara atuartartoq Kalaallit Nunaanni inuit Danmarkimiit 100-riaammik ikinnerusut – Danmarkimiillu 50-eriaammik isorartutigisumiittut – akitigut assigusumik aaqqissuussivigisin­ naanngilai, naak ilaasa tamanna kissaatigigaluaraat.

Oqariartuut pit­ saasoq tassaavoq, ukiuni aggersuni atuineq annertusiartillugu akit appariartussapput, soorunalumi tamanna ilutigalugu suliffeqarfimmi aningaasatigut ineriartorneq nakutigeqqissaartariaqarluni.

TMA 091118 mb

Marts 2009 Kalaallit Nunaanni – imaatigut kabelip suliarineqarnissaanut atsioqatigiinermiit qaammatit 15-innaat qaangiuttullu - ”Greenland Connect,” 4.800 km-imik iso­rartussuseqartoq atulissaaq. Taamaalilluta siunertatut qulequtsiusarput ”Kalaallit Nu­naat Nunarsuup Qeqqani” qallissavarput pi­ngaarutilimmillu alloriassalluta. Imaatigut kabeli teknikkikkut annertuumik siuariar­ titsisaaq, atulerneratigullu innuttaasut amerlanersaat, nunarsuarmi inuttoorsuit, ani­ ngaasarsiornikkullu siuarsimasut assigalugit internetikkut attaveqarsinnaalissapput. Sakkortusaaviit aqqutigalugit atuisunut kabel­ ip piginnaasaasa atorluarnissaat eqaarsaatigalugu, ukiuni aggersuni aningaasaqarnikkut unammilligassaqarpugut annertuunik. 2008-imi sineriak tamakkerlugu sakkortu­ saaviit nutarterneqarlutik naammassineqarput, taamalillutik ukiuni aggersuni illoqarfinnut nunaqarfinnullu attaveqatit naammattumik piginnaasaqarlerlutik. Nunatta avannaa Tunulu suli qaamma­ taasatigut pilersorneqassapput, kitaanilu atuisorpassuit kabelimut nuunneqarpata, qaammataasatigut inissaat annertusissaaq, taamaalillutillu periarfissaat, isumannaatsumillu pilersorneqarsinnaanissaat qulak­ keerneqassallutik. TELE-POST-ip 2008-imi pilersaarusiorluakkamik nunaqarfinni sakkortusaaviit piginnaan­ ngorsarpai, taamaaliunngikkuttami illoqarfinni Internetimik atuinerup annertusinera ilutigalugu tattoqisaattoqalersinnaammat. 2008-mi TELE-POST Upernaviup eqqaani nunaqarfiit tamaasa nutaanik sakkortusaavilersorpai ukioq mannalu, nunatsinni sumiiffinni allani pisariaqartitsineq allaavigalugu nutarterisoqassalluni. Kisitsisit akunnaattunngorlugit – nunaqarfiinnarni sakkortusaavinnik piorsaaneq – illoqutigiinnut ataatsinut 50.000 kr.-it miss. naleqarpoq. Nunallu isorartoqisup inukinnersaani attavimmik sukkasuumik aatsaat pilersitsisinnaasimavugut, TELE’p kisermaassisussaanermik isumaqatigiissutaa toqqammavigalugu. Nunaqarfinni sakkortusaavinnik aningaasa­ liissutit iluanaarutaasussaanngillat, imminullu akilersinnaanatik, kisianni qularutissaanngilaq nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnerup tamanut siammarternera, inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut nunaqqatigiinnullu tamanut iluaqutaasussaavoq. Europami Amerikallu avannaani atuisartut assigalugit ”Flatrate”-imik atuisitsinnginneq, tassalu akimik aalajangersimasumik akiliuteqarluni qanorluunniit atuisinnaaner-

mik periarfissinneqannginnneq, Internetimik atuinerusut ilaannit iluarineqarpallanngilaq. TELE-POST-i sullissinissamut isumaqatigiissut naapertorlugu pisussaavoq nalunaarasuar­ taatitigut attaveqaarteqarnikkut sapinngisamik Kalaallit Nunaat tamakkerlugu assigiimmik kiffartuussissalluni. Kalaallit Nunaanni inuit Danmarkimiit 100-riaammik ikinnerusut – Danmarkimiillu 50-eriaammik isorartutigisumiittut – akitigut assigusumik aaqqissuussivigisinnaanngilai, naak ilaasa tamanna kissaatigigaluaraat. Tamanna piviusunngussappat periarfissatu­ aavoq, annertuumik attaveqaateqarnermut tapiissuteqarneq, soorlu aamma tamanna Canadap avannaani – nunarujussuarmi inukitsumi – nunatsinnullu assigussumik unammilligassaqarfiusumi periuserineqartoq. TELE-POST piginnittumit – Namminersornerullutik Oqartussanit – tapiiffigineqarneq ajorpoq, akiliisarlunili – tassuunakkullu aamma akileraartartunut/atuisunullu akiliuteqartarluni. Ukiuni kingullerni TELE-POST-ip iluanaarutaasa qaffakkiartorneri ilarpassuisa akueriuminaatsittarpaat. ”Sooq TELE-POST-ip aningaasaatini amerlisaannarpai, illuatu­ ngaani akinik appaanani”? Ilai aperisarput. Siullermik naqissuserlara, TELE-POST ani­ ngaasaaterpassuaqanngimmat. Aningaasat uninngasuutit tamarmik, nuna tamakkerlugu Telemi sanaartugassanut atorneqarput, maannalu aningaaserivimmiittuutit sanaartortitatsinnut pilersuisunullu, atukkat nutaat akilersornerannut, ernianut, akissarsianut, akileraarutinut, piginnuttunullu agguagarsiassaannut il.il. naammaqqarput. TELE-POST 2007-imi akileraarutit peereerlugit 80 mio. kr.-inik iluanaaruteqarpoq. Akit taakku qiviaraanni, eqqaamaneqassaaq taakkunannga 35 mio.kr.-it piginnittunut akiliutigineqartussaammata, 9 mio.kr.-it selskabskat-imut, taakkulu saniatigut Namminersornerullutik Oqartussani telestyrelsip nutaap ingerlanneranut 3.mio.kr.-it – taakkulu katillugit 47.mio.kr-iupput. Taamaammat TELE-POST-imi pisussaaffigut naammassissagutsigit, iluanaarutinit isertitat uninngasuutillu naammaqqartarput. Oqariartuut pitsaasoq tassaavoq, ukiuni aggersuni atuineq annertusiartillugu akit appariartussapput, soorunalumi tamanna ilutigalugu suliffeqarfimmi aningaasatigut ineriartorneq nakutigeqqissaartariaqarluni. Taamaaliunngikkuttami atuisut kissaataat malillugit, annertuunik pisariaqartunillu ineriartortitsinissatsinnut aningaasaliisin­ naannginnatta.

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ Naqiterussiffigineqarpoq: TELE Greenland A/S, Postboks 1002, 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55, E-mail: marketing@tele.gl Nittatagaq: www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl Suliarinnittut: Brian Buus Pedersen (akisuussaalluni aaqqis­suisoq), Dorit Olsen (aaqqissuisoq), Malînánguaq M. Mølgaard, Malene Burghardt, Maria Toft & Mai-Britt Ejby Villadsen. Assilissat: TELE-POST, Essence Library, Deluxus Studio, allallu. Sananeqarfia: Malene Burghardt, TELE-POST. Naqiterneqarfia: Naqitat A/S. Ussassaarutit: Ussassaarutit atuutissapput 27. apr. 2009-imiit 1. augsut 2009-imut. TELE-POST-imi sulisut unamminnermi peqataasinnaanngillat. Eqqaamaqquarput tunniussinermi, naqinnerani akillu allanngornerini allannguuteqartoqarsinnaannera. ISSN: 1600-9215. Saqqaataa assitaa: Deluxus Studio



Online nr. 1 • 2009


i s t i r a Pillu TELE-POST-ip sulisuni tulluusimaarutigai JANUAR

FEBRUAR

MARTS

APRIL

MAJ

Nickie Levisen Nuuk

Tom B. Andersen Nuuk

Judithe Ignatiussen Tasiilaq

Knud Rasmussen Kangerlussuaq

Inooraq Dahl Sisimiut

JUNI

JULI

AUGUST

SEPTEMBER

Annemarie Andersen Nuuk

Sofie Larsen Aasiaat

Aajuku qaammami sulisutsialaat ukioq 2008-milu sulisutsialak. Sulisutsialaat toqqagaasimapput piginnaasaat sullarinnerallu TELEPOST-ip pingaartitaanut naapertuulluartuummata, tassaasut: Nuannaarneq, Tulluusimaarneq, Tuniaarusussuseq, Akisussaaqataaneq Isumassarsiullaqqinnerlu. TELE-POST-ip tamassi sulisutsialattut toqqagaasimanissinnik pilluaq­ quaasi sulilluarsimanissinnillu qutsavigalusi.

Karen Poulsen Nuuk

Giiti Titussen Nuuk

UKIOQ 2008 SULISUTSIALAK ÅRETS MEDARBEJDER 2008

OKTOBER

NOVEMBER

DECEMBER

Tine Romby Larsen Nuuk

Naasunnguaq Gr. Broberg Qeqertarsuaq

Nicky Kristensen Upernavik


TELE-POST

tassaanngilaq

allakkat poortukkallu

eqar tartut ”Nangeqattaar lutik saqqummiunn ineqarsarsiorneq allamiit ballonininngaanniit pissarsiar asas ilisim ku taak aat, soqutigineqaq iorfinni atigiistut, ICAO -mi nunanilu tamalaani silas ataq teknikkilu oqaluttuarisaaner mut iarlu silaanni rfian katersorneqar tarput maannakkorp nitta figin saaf ut sittarmatigit”, atuis arlutik. narsuup qanoq issusaanik takutitsi­s poq. oqar ard erga Vest Tina pisortaq ku timmisareqqarsaatiTaamaalillutik paasissutissat taak Kalaallillu Nunaat frimærkeqarneq inakik mut tissa aqqu ermi ialaaqqat tumik angallann papp , mat” guum tunn galugu ”inuusut pitsaanernerpaamut, isumannaannerpaamut rsisartunit kate kku tama lit sinil tunik vaar killa issat paamullu atorneqar tarput. Paasissut frimærk­ assorsuaq nuannarineqar tuupput, rsuuasse mat aam taam ugit atorl rsut -mee tsiICAO ataa ik rsan -t kate 1200 tut nit lluar ballo i anni inillu ilisim oq akunUllormi unnuamilu ataatsim tigalugu atlantikoq ikaarneqarsin­naav arput. Oqaatinaas arsin rsillu pissa ik rtun t moo tarpu aqqutisqullartinneqar q, Kalaallit nermik ataatsimik sivikinnerusumik asuni gisariaqartoq alla aamma tassaavo ratigut. Ullut tamaasa piffissani aalajangersim arne toqq up ngits llaan lerpa anor mik sap rtuu anne rsutut nuna artu niit allan gaan tut minn nuna Nunaat aanni marlunni silaannar suar Aamma ”isit qorsuit” atorlugit isigig . igaa nart kusa era. na rtarn avaa neqa rmita isigi qano aq isigalugu ami sivikintamanna ajunngilluinnarpoq, tass agguataNunarsuatsinni assigiinngitsunut mik aniatitsineq CO2nni igaa timm ik sum lugu neru naasa Filateliap silar suaanut iserit una toor arsimasut inuit 600-t ullut tamarluin , orsu ssaq pisariaqanngitsusaaq erus kinn anni it http://ww w.stamps.gl at. nal. 11.00 aamma nal. 23.00 UTC (tulu mik taamaalilluni atorneqassanngimm ninik sila­ uerus nalu­naaqutaat) eqqorluar lugu ballo rtun anne rlugu Kalaallit Nunaanni silasiorfiit nnar suar mi TELE-POST imaani angalaaqatigerujoo siutaasunik qullartitsisarput. Silaa arfigerusukkukkit imaluunniit isaq laa­ paas mik anga­ ni aapimaa i sinn tsinn aqar Maani Kalaallit Nuna suat talu uumasoqarsimaguni, taakku isum a. nnakkorpiaq nuar suat ta silaannar tass maa aat Aats -balput. ikaze qaar nare ”kam ut, nuan ittug rujoorneq put nalliuttorsiutiginn paasisaqarnissaq pisgu pillu aa ta issus q qarlu qano qarfe radio t. Nalunngilarput siner issami lonilli” allar luinnarmik siunertaqarpu t isigigukku, taava nittartakkattutu anar Tasisang aalu aapp artar anni nneq Aasi aa pulla marlunnik, aapp Ballonit brint-imik immerlugit ob/balloons. sinnut http://ww w.sr h.noaa.gov/m ”sinerissami he art-imik ilami. Imaanili angalanialertillutit uerus put, uuttuuteqartarlutillu state-of-t rtun anne t iorfii silas utit iserl t -imu html anngitsuakeq nik silaa uutil q nakkutilliinermik” taag taaguutilimmik. Sulia ssaat tassaavo isaqarfigisinnaavatit. paas liuk? mik nngi nalu ik gu silam , aallu imik isinn anor mik pissarsiar narsuarmi naqitsinermik , rmut iorne sers iissu sum lu umil minnerunngits t Stamps-it (frimærkit) ingerlalluarpu 35 kilomeSinerissami radioqarfik – ilinnut atorneqar tussamik uuttortaaneq. 15-it frimærut sulis lami Tasii ani Tunu tta Nuna ima ta anga iilera isum isumannaallisaat Kalaallit terit missaanni qutsitsig qarfimkiler isuupput. Nunarsuarmi tamarmi arunna suuj ni ballo oq, sarp Angalalinnginnerni Sinerissami radio giler kitsi naqitsini rkii assorsuaq nuannarineqar frimæ ata nnis Nuna utigi rnaar iinna nalu ik asul a itsum tass mut akeqanng luni qaar tarluni. Qaar neralli d Filatelia, put, ullullu tamaasa POST Greenlan rnissaq neqa utigi nakk ani Tass tit. aavu sinn saaf figinneq ajorpoq. sumut Europa-miit nunarsuullu sinneraniit isumaqatigiissutigineqassaaq, illillu ikimm lami Tasii elia, Filat q. arpo tisiu gulu qaqu nissu , issat utern i gu tsinm qaqu rsua it, ingerlalerner Kalaallit Nunaat aamma nuna 20.000-it koor toqarfik taamatut taaguutilik, ilisimatitsissuerit aarn kkum aqqi eq uteq llann naar nalu anga taallu timmisartumik missaanniittunik sullitaqarpoq, sulli neqarnissat imik , tigissavat. Taamaalillutit malittari Paasissutissat, ilaatigut silamik, anor amik nuta ik rkian frimæ ata Nuna allit Kala iorsers iissu t. sum sava ranik qulakkiis silaannaap naqitsine angat alutornar tumillu saqqummersoqa­ra issami nak-mut Paar lattuanik eqqaamallugu siner nermullu tunngasunik imallit, ICAO aat. artaq nillu vigin nnaa mali ajoquserat ssav utigi tion) naar nisa nalu Orga kutilliinermut (International Civil Aviation assigiin­ Filateliap ukiut tamaasa frimærkit a pisaria­ t taav umu erit, ffius qinn kattu tikeq ut nni utim ataa nak tigiit sima Naalagaaffiit Peqa illu assiliartallit 20-t itsun iinng assig ut ngits ilaq. anng a­ orta aliss ilaas qanngitsumik ujaa sisoq ingerlateqqinneqartarput. Nunani Assiliartai missaanniittut saqqummiuttarpai. angalullor suni nalinginnaasumik timmisartumik ut ormi tassaasinnaasarput kunngikk tunngaNakorsamit ikiorneqarneq rtuniit lannerit inatsisiliuunneqartarnerisa rsallu siornerannut atatillugu assitaliunneqa -p ICAO t Ajornartoortoqalissagaluarpat nako nut. gasu vimmikkut assigiissaarneqarnissaa rsuup kissakkiartorneranut tunn i radionuna issam rat siner ni, tarne lerlu eqar riaqa rsorn pisa a kate it ikiuinissa suliaraa. Uuttortaaner uni piumaneqarnertaart eqat nang ni oqaærki oqal ik Frim rsam ai. nako isarp qarfiup akeqanngitsumik ICAO -p aamma aningaasaleeqataaffig Issit tumi ilisimasassarsiornernut at rnisilaga neqa paat ikior u alutill ataq t aalil innu taam imm tit, teqartissavaa ummiunNunani tamalaani silasiorfiit tunngassutillit. Nangeqat taartut saqq aavat. atigiissaq pisariaqartitat pissarsiar isinn isut tigiinnerannut ICAO aammattaaq ataq eqaq tigin soqu niillu ut pisisartu rtart neqa saar isutut inissisimavoq. manna tikillugu arfiniliupput. rmilu Uuttortaaner it nunatsinni nunarsua

rput, Allakkavit apuunnissaat qulakkiigaraa atipinna uuss oqal kut onik ilaquttatillu telef ugit pagut. Internet e-mail-ilu aqqutigal anerit sinna eqar attav silarsuat ta sinneranut ta maannnat silaa liulli nngi Nalu rput. isumagaa T aamma -POS nakkorpiaq qanoq inneranik TELE takutitseqataasar toq?

Ullormut silasiornissami sumiissusersiornernik uuttortaanernut qangaanerusoq teodolit-imik taaguutilik atorneqartarpoq. Teodolit ullumikkut atorneqartartoq uani takutinneqartumit nutaaliaanerumaarput.

Angalatillutit nakkutigineqarnissamik nalunaaruit makku ilisimatitsissutigissavatit: Angallatip aqqa Sumunnalernerit Qaqugu apuunnissat naatsorsuutiginerlugu

Ingerlavissat Angallammi qassiunersi Sinerissami radioqarfiit nakkutilliinerlu pillugit annertunerusumik aamma atuarsinnaavutit nittartakkatsinnut uunga iserlutit http://www.tele.gl/gl/kystradio


nutaatut atorneqaleraluttuinnartoq Facebook aqqutigalugu qangali ikinngutigisat sivisuumik takusimanngisat nassaaralugit nuannertaqaaq. Aamma assit arfininngormat festernitsinninngaanneersut, taamaniluunniit ”gulerodsbukse”-qartarallaratta ivikkanik qaannguusialerluta assigut isiginnaarlugit illarnartaqaaq. Eqqaamassavalli allat assinginik illilluunniit assinnik Facebook-imut ilisigaangavit, taava paasissutissat tamaasa Facebook-ip pigilersarmagit aammalu assit internetimi sumorsuaq siammarsinnaammata – illit sunnguamilluunniit iliuuseqarfigisinnaanngisannik.

Facebook-imi ilisarnaatit (profil) ujarlerfiusinnaasuninngaanniit peeruk Ilisarnaatip soorlu Google-minngaanniit peernissaa pisariitsunnguuvoq. Ilisarnaativit takuneqarsinnaanissaa piumanngikkukku ”søgemaxindeksering”-imut nalunaarutigisimanissat illit nammineq aalajangissavat. Nassaarineqarsinnaajumanngikkuit tassunga ilisarnaateeraq (flueben) ikkutissavat.

Tullianik ”kanngunakujuttumik” Facebook-imut ilisinialeruit immaqa eqqar­ saatigeqqaalaartariaqassavat inuup allap ”qissaarutissinnginnissaa”, eqqarsaatigeq­ qaalaartariaqassavammi sakivit arnap – imaluunniimmi suliffinni ittorisavit – imaas­ sinnaasoq assit taakku takusimagai.

Assiutitit illersukkit Assiutivit kikkunnit takuneqarsinnaanissaat illit nammineq aalajangersinnaavat – tassaasinnaapput ”tagget”-iffigisimasatit. Ilisarnaatitit pillugit paasissutissani toqqaruk ”brugerdefineret”, taamaalillutit kikkut alakkaasinnaanersut aalajangissavat. Ilisarnaatinni assiuteqarfiit aamma illersorsinnaavat. Taamaaliussaatit ”Beskyttelse af personlige oplysninger”-ip ataaniittoq ”Billeder” iserfigalugu.

Facebook nuannerluni quinartunik imaqarsinnaammat illit ilisarnaativit isumannaatsuutinnissaanut siunnersuutaalunnguit aajuku:

Attavigineqarnissamut paasissutissaatitit toqqukkit Kammalaativit 456-it tamarmik qanoq ilior-

lutik attavigissaneraatsit telefonivilluunniit normuanik tamaasa paasissutissinnissaat pisariaqanngilaq. Tuugassaq ”Information” iserfigalugu immikkoortumullu adressinut il.il. tunngasumut ingerlaguit, paasissutissat ilinnut tunngasut aaqqeriaannaavatit. Tamatuma saniatigut ilinnut qanoq allattoqarsimaneranik kikkut takunnissinnaassanersut aammattaaq aalajangersinnaavat, aamma tamanna kissaatigigukku Facebookimiikkunnaavissinnaavutit. Qanorluunniilli aalajangeraluaruit siunnersuutimininnguit iluaqutaasinnaasut taaneqareersut atorlugit Facebook aqqutigalugu nuannisaarsinnaallualereerputit. Naggataatigut eqqaamaannassavat Facebook-imi allagarsiatit pinngitsoornak akisariaqannginnakkit. 388-eriarlutit ”ruusat”, ”uummatit”, ”ikinngutiginerpaasara”, ”most loveable”, ”join my cause” allarpassuillu tamakku assigisaat pillugit allagarsisimaguit malinnaavigineq ajulikkannik, taava eqqaamaannassavat toorneqarsinnaammat ”ignorer alle”... IT-mik isumannaallisaaneq pillugu sorpassuarnik atuarsinnaavutit uani: www.forbrugerraadet.dk 60

Sinerissami radioqarfiit imaani angalasunut attaveqaataapput

04

63 02

03

23

24 25

27

Attaveqarfigitigut angalanissannullu pilersaarutitit uatsinnut oqaluttuaralugit. Aallarninniit tikinnissavit tungaanut angalanerit nakkutilliissutitsigut akeqanngitsumik malittarisinnaavarput. Nal. 06.05 Nal. 11.05 Nal. 16.05 Nal. 21.05

28 01 26

Aasiaat radio

24 25 26

Ammassalik Radio

25

27 26

03 04 28 23 27

26 24 23 02 25 28 03 04

01


Kunngissaq Frederik nulialu Mary frimærkimik nalinganit ilassu­ titalimmik 2006-imi naqitamik (arkimik) ilivitsumik, naqitamillu minnermik tunisipput. Frimærkip assiliartarai kunngissakkut nuliilu kalaallisoortut. Postdirektør Per Svendsen, frimærkinillu tunini­ aanermi pisortaq Allan Pertti Frandsen Amalienborg-imi marl. 27. januar tunisisuupput. Assiliisoq: Steen Brogaard.

Kunngissakkut POST Greenland-imit 250.000 kr-inik tunineqarput Ulloq 27. januar kalaallit meerartaannut nuanneqaaq. Ullormi taanna Kunngissakkut POST Greenland-imiit check-imik 250.000 kroninik nalilimmik tunineqarput. Kunngissap Kunngissattalu nuliata erngerlutik aningaasat Kalaallit Nunaanni meeqqat atugaasa pitsanngorsaatissaannut ingerlateqqippaat. Millionit sisamararterutaat 2006-imi frimærkip nalinganut ilassutallip tunineqarneranit isertitaapput. Frimærkip assiliartarai Kunngissakkut kusanaqalutik kalaallisoortut, frimærkilu ataaseq pisiarigaanni 50 øre-mik ilassutitaqarpoq. Kunngissakkut frimærkimi assingat Leiff Josefsen-imit assilisaavoq, ilusilersornera ilioqqarneralu Dorit Olsen-imit suliaalluni. Ukiut 50-it sinnerlugit ukiut tamaasa POST



Online nr. 1 • 2009

Greenland frimærkip nalinganut ilassutitalimmik frimærkimik saqqummiisarpoq, ilassutaasoq taanna tamakkerluni Kalaallit Nunaanni siunertanut pitsaasunut nakkartinneqartarluni. Kunngissakkut assiliartaralugit siunertanut pitsaasunut atorneqartussatut frimærkiliaq Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu frimærkinik katersisartuni assorsuaq nuannarineqarpoq. Frimærki taamaalilluni pisisartut katersisartullu akornanni ukiut tamaasa toqqaasinneqartarneranni, Kalaallit Nunaata frimærkiini 2006-imi nuannarineqarnerpaatut toqqagaavoq. ”Kunngikkormiutut Ataqqinassusillit Kunngissaq Kunngissallu nulianik assitalik frimærki ukiuni kingullerpaani Kalaallit Nunaanni frimærkip nalinganut ilassu-

titalinni nuannarineqarnerpaasimavoq”, allakkerinermut pisortaq tulluusimaaqisoq Per Svendsen, POST Greenland, oqarpoq. Checki millionit sisamararterutaannik nalilik allakkerinermut pisortamit Per Svendsen-imit aamma frimærkinik tunini­ aanermut pisortamit Allan Pertti Frandsenimit Amalienborg-imi persuarsiorpalaarpallaanngitsumik naapeqatigiinnermi ulloq 27. januar tunniunneqarpoq. ”Ilisimavarput Kalaallit Nunaat Kunngissakkut nuannareqigaat”, allakkerinermut pisortaq oqarpoq. ”Taamaattumik nuan­naarutigingaarparput Kunngissakkut Kalaallit Nunaanni meeqqanut pitsaasumik siunertalinnik suliniuteqarnerannut taamalilluta tapertaasinnaagatta”.


Utaqqinerit sivikillipput TELE-POST Centerini tallimani atuisut normulersortarnerat POST-imut iluatsilluarpoq. Taamaammat normulersortarneq aamma atorneqalissaaq Uummannami, Maniitsumi, Paamiuni aamma Tasiilami. Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni, Aasianni aamma Ilulissani TELE-POST Centerinut iseruit takoqqaagassaraat normumik nusutsivissat. Normulersornerup atuisutta isernerminni tulleriiaarnertik malillugu sullinneqarnissaat qulakkeertussaavaa. Taamaalillutit tunuleriaarlutik utaqqisut unittoortut tunuannut inissittuussanngilatit. Taamaalillutit aamma TELE-POST Centerip iluani pisiassat utaqqininni qimerloorusaarsinnaavatit. Sumiiffiit ilaasa inaanni ilorlerni aamma atortulersuut ikkunneqarpoq, taamaalillutik suleqatit taqqamani sulisut takusinnaasarpaat ulapittoqarnersoq. Sullitassat

utaqqisut amerlavallaaraangata taamaalilluni ikiuukkiartortoqarsinnaasarpoq.

Taamaalilluta takusinnaalissavarput utaqqisarnerpit sivikilliartuinnarnera.

Illoqarfinni tallimani iluatsittoqarluarnera pissutigalugu POST aalajangerpoq taamatut atortuliisoqassasoq illoqarfinni allani sisamani. Tassalu Uummannami, Maniitsumi, Paamiuni aamma Tasiilami ukioq manna kvartalimi siullermi atortumik taamatut ittumik ikkussuisoqassaaq.

�Utaqqisunik nalunaarsuut atortuuvoq atuisut pitsaanerpaamik uatsinnit sullinneqarnissaannik qulakkeerinnittoq�, POST-ip pisortaanera Per Svendsen oqarpoq.

Atortorli tamanna aamma pitsanngorsaanernut allanut atorparput. POST-ip kisitsisinngorlugit misissueqqissaarnerit atortumiit anisissinnaavai, taamaalilluta takusinnaavarput agguaqatigiissillugu qanoq sivisutigisumik utaqqisarnersutit sullinneqalinnginninni. Takusinnaagutsigu sivisuallaamik utaqqisartutit, sulisunik taava nuutsitsisinnaavugut piaarnerusumik sullineqalersinnaaqqullutit.

POST-imi utaqqinerit sivisussusaat aamma malinnaavigiuarsinnaavatit nittartagarput www.post.gl aqqutigalugu

Utaqqinerit sivisussusaat pillugit paasissutissat:

Sullissinermi anguniakkat

2006

2007

2008

Utaqqinerit min. 5-t ataallugit Utaqqinerit min. 10-t ataallugit Utaqqinerit min. 15-t ataallugit Sullissinerit amerlassusaat

85% 95% 100% -

67% 87% 95% 304.000 *)

80% 93% 97% 316.000

82% 94% 97% 311.000

*) Ilulissat 20. januarimiit aamma Sisimiut 16. marts-imiit 2006-imi

Online nr. 1 • 2009




Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani Piffissami matumanerpiaannaq Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqaniinngilaq. Tassa 1858-imili Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqaniilereersimavoq, taamani telegrafeqarnermut kabeli siullerpaaq USA-miit Europa-mut ingerlasoq Kalaallit Nunaat aqqusaarlugu ingerlasoq assaanneqarmat.

Kabeli atorlugu Atlantikoq ilugiillugu toqqaannartumik attaveqarneq 1853-imili aallartimisaareerpoq. Tassa immap naqqatigut kabeliliinermit allamit, tassalu Calais-ip aamma USA-mi Dover-ip akornanni 1851-imi misilitta­ gaasut atorneqaramik.

Immap naqqatigut kabelimineq eqqumiitsoq immap naqqani nassaaq assilineqarpoq kuglepenni nalinginnaasoq sanileralugu.

Suliniutilik pilersaaruterpassualik Oberst Taliaffero Preston Shaffner 1818imi inuusimavoq. Nassaarsiortartuuvoq suliniuteqartuullunil, aammalu inatsisinik ilisimatusarsimalluni. Suleqatigisimavaa Samuel Morse (morserluni allatanik nassaartoq), tamatumalu saniatigut Shaffner-ip qaartiterutissanik misiligaaneq nuannarisarisimavaa. Oberst Shaffner immap naqqatigut Atlantikoq illugiillugu kabeliliinissamut pisortanngorsimavoq. Inuiaqatigiinni inuit qaffasissumik ilinniagallit ilinniagakikkaluartulluunniit, soorlu umiartortutoqqat, nunanik ilisimatusartut aammalu telegrafimut ingeniørit isuma­ sioqatigisarsimavai. Oberst Shaffner-ip pilersaarutaa annertooq tassaavoq, kabel­ imik takisoorsuarmik USA-miit Kalaallit Nunaannut, Island-imut, Savalimmiunut, Europa-p Asiallu avannarpasissortaat aqqusaarlugit Manerassuaq ikaarlugu USA-mut kabeliliiissaq, taamaalillunilu nunarsuaq kaajallallugu ataannavissumik immap naqqatigut kabeliliilluni. Pilersaarutaa takorluuinerujussuuvoq, suliarinissaanulli taamanikkut atortutigut amigarfioqaaq. Taamaakkaluartoq kabeliliisoqarpoq USA-miit Kalaallit Nunaat aqqusaarlugu Europa-mut. Kisianni iluatsinngilaq, kabelilu kilometerinik hundredenik arlalinnik takitigisoq misiliigaluarnemi maangaannarpoq. Ajornartorsiornerujussuit aqqusaareerlugilli kabeliisoqarpoq, august 1858-imilu USA-p Europa-llu akornanni signalit siulliit illugiimmik nassiunneqarput. Telegrafimulli kabelit siulliit ima sukkatigisumik ajortilertortigaat, nunat taakku akornanni aallakaatitsineq ajornarsigaluttuinnarmat naggataatigut unitsiinnartariaqarluni. Shaffner-imut eqqarsaat ajunngitsoq Oberst Shaffner-ip nunarsuaq kaajallallugu immap naqqatigut kabeliliinersuarmik pilersaarutaa takorluuinerujussuugaluartoq, ullumikkut eqqarsaammik



Online nr. 1 • 2009


Shaffner-ip immap naqqatigut kabelia 1860-imeersoq (titarneq kittorartaartoq) aamma immap naqqatigut kabeli 2009-meersoq. Ass. DEFF ajunngitsumik nassissinnaavarput, anguniagaqarsimanerata qasusuilluinnarsimaneratalu periarfissimmatigut takorluugaata ullumikkut piviusunngortissinnaaneranut. Atlantikoq illugiimmik ikaarlugu im-

map naqqatigut kabeli aammalu oberst Shaffner pillugu annerusumik atuarlutillu paasisaqarumaguit una toorlugu atuarsinnaavutit: http://www.civilwarsignals. org/pages/tele/shaffner/sch.html

Aamma una toorlugu: http://www.tidsskrift.dk/print.jsp?id=66851 oberst Shaffner-ip takorluugarujussuanut tunngasut atuarsinnaavatit.

Unnuk tamaat balloninik, kuglepeninik, aappalaartuaqqanik, kaageqqanilllu tunioraasoqarlunilu sassaallertoqarpoq, pitsaasunik neqeroortoqarluni, minnerunngitsumillu unammisitsisoqarluni, mobiltelefoninik marlunnik pinnattoqarsinnaalluni.

assigiinngitsigineri. Nuannerpoq takullugu, pulaartut suliatsinnut qanoq soqutiginnitsiginersut.

Nuummi TELE-POST Center ornigarneqaqaaq Arf. 17. jan. Nuummi TELE-POST Center aappassaaneerluni Unnuk Kulturisiorfimmut peqataavoq. Unnummi Kulturisiorfimmi suliffeqarfiit suliffeqarfitsik allatut takutissallugu. Akunnerni 3-ni periarfissinneqartarput. Unnuk taanna nuannarineqarlunilu susoqarfiusaqaaq, inuillu angerlarsimaannaratik takuniaavigisarpaat. Ballonit, kaageeqqat, neqeroorutillu pitsaasut Inuit 1000-it missaat suliffiup ammanerata avataatigut alakkarterisimapput. Nal. 19 palliinnaraa TELE-POST-ip silataani inuit ammarnissaanut utaqqilersimapput, unnullu tamaat TELE-POST Centeri ulik­ kaaqqaalluni.

Atuisorpassuit aamma periarfissinneqarput, atuisunut sullissiviit tunuatungaat alakkartissallugit. Unnuk tamaat allakkanik aatsisartut sulipput, atuisullu takuaat allakkerineq qanoq suliassaqarnartigisoq. Ilarpassuisa tupaallaatigaat piffimmi taama killeqartigisumi, suliassat qanoq

Nuummi TELE-POST Centerip Unnummi Kulturisiorfimmi alakkaasimasut tamaasa qutsavigai. Ilissimi unnuk nuannersun­ ngortipparsi, tassami aamma illoqarfiup qeqqani tamani aappalaartuaraatigut balloniutigullu takussaallutik nuannequ­ taammata.

Online nr. 1 • 2009




Hash, cigaretsit aalisagaaqqallu guultit

Hash-imik ujarlertartutut Nivi-tut pikkoritsigisinnaalerumalluni cockerspaniel-i Kiki hash-imik naamannissinnaanermut ilinnialeruttorpoq.

Akitsuuserisut qimmillu ikiaroornartunik ujarlertartut sapaatip akunneranut arlaleriarlutik allakkat poortukkallu misissuiffigisarpaat nunatsinnut eqquteqqusaan­ ngitsunik eqqussisoqaqqunagu. Ilaanni tupaallannartunik nassaartoqartarpoq.

Qimmip cockerspaniel-erip Kiki-p u­naatigaluni poortugaq kuniorsuataarpaa. Qimmeq mikisunnguuvoq, qernertuulluni takisuunillu meqqoqarluni, qimmillu kisimik takutissinnaasagaannik suliassaminik nuannaaqaluni sulivoq. Ilisiviit poortukka-

Allanartunilli aamma naammattuugaqartarput. Akitsuuserisut siorna nassiussat arlallit akvarianiittus­ sanik aalisagaaqqanik arsaarinnissuteqarput. Poortuganngorlutik nassiunneqarnertik aalisagaaqqat sapersimavaat, tassami amerlanerit toqusimapput akitsuuserisut poortugaq ammarmassuk

10

Online nr. 1 • 2009

nik ulikkaartut akornanni Kiki narajorluni uteqattaarpoq, tassanngaannarlu poortukkap ataatsip nalaanut unippoq qiloriarlunilu. ”Karsi taanna soorluuna soqutiginartumik imaqarsimasoq, qimmimik piginnittoq akitsuuserisuusoq qimmimillu aqutsisuusoq” Manu Jensen oqarpoq. Manu-p Kiki ilinniartitaraa, taamaamma qimmip qiloriarfiginninnera eqqortuunersoq misissorluarniarlugu qimmeqataa labrador-i qernertoq Nivi poortukkat ilitsiviannut isertinneqarpoq akitsuuserisoq qimmip inuttarisaa Arkaluk Vold ilagalugu, qimmillu taassuma karsi taanna aamma assut soqutigerpasippaa.


Qimmit taakku marluk akitsuuserisullu Nuummi TELE-POST Centerimi misissuipput. Akuttunngitsumik sisamaallutik tassunngartarput allakkeriveqarfiup ikiaroornartunik anngiortumik eqqussiviunnginnissaa qulakkeerniarlugu. Ikinnerpaamik sapaatip akunneranut ataasiarlutik misissuiartortarput Danmarkimiit poortukkanik allakkanillu tikittoqartillugu. Nassiussat qimmit misissugarisarpaat, nassiussallu tigusiffigillattaarlugit mittarfinni nassatanik seqertitsiviginnittarnerit assigalugit seqertitsivigineqartarput. Papkarsi qimmit qiloriarnermikkut nalunaarutigisaat ammarneqarpoq. Akitsuuserisut poortukkamik allakkamilluunniit anngiortumik eqqussinermut atorneqartumik pasitsaassaqaraangamik sua tamaat misissorsinnaavaat. Karsip iluaniittoq qarasaasiaq angisooq Arkalûp mianersoqqissaarluni qaqippaa, ajoqusernaveeqqutigisaaniillu flamingo-niit peerlugu. ” Qarasaasiat hash-imik toqqorsivigineqartarnerat siornatigut takoreerparput, oqarpoq qarasaasiap ilua qanillivillugu misissuutigalugu”. Kisianni qarasaasiap iluata peqqissaartumik misissornissaanut qaammartartoq amigaatigaa, taamaammat qarasaasiaq seqertitsissummut annillaanneqarpoq. Kalaallit Nunaanni akitsuuserisut nunat­ sinnut agguataarsimasunik katillugit tallimaasunik qimmeqarput. Timmisartoqarfinni, nassiussaleriffinni umiarsualivinnilu ikiaroornartunik nassaarnissaq suliassaraat. Ujartarpaat hash ikiaroor­

Nivi poortugarlu assut soqutigisaa uani takuneqarsinnaapput.

Aalisagaarannguit guldfisk-it timmisartukkut Kalaallit Nunaanni aalisagaaralerituunut allakkap puussaanut poorsimallutik nassiunneqartarnertik iluarinngivippaat.

nartullu allat, aammali inerteqqutaasunik allanik naammattuugaqartarput, soorlu immiaaqqat, viinnit, imigassat kimittuut cigaretsillu. Allanartunilli aamma naammattuu­ga­ qartarput. Akitsuuserisut siorna nassiussat arlallit akvarianiittussanik aalisagaaqqanik arsaarinnissuteqarput. Poortuganngorlutik nassiunneqarnertik aalisagaaqqat sapersimavaat, tassami amerlanerit toqusimapput akitsuuserisut poortugaq ammarmassuk. ”Aalisagaaqq uumasutuat uumasut nakorsaannut ingerlatippagut misissorne-

qassammata. Uumasunimmi uumasunik allakkatigut nassiussisoqaqqusaanngilaq”, Arkaluk Vold oqarpoq. Qarasaasiaq scannerip maskiinaanut ilineqarpoq ingerlatinneqarlunilu. Skærmikkut qarasaasiaq pitarlugu takuneqarsinnaavoq, inerteqqutaasinnaasumillu nassaassaqarpasinngilaq. Qarasaasiaq assigiinngitsunik iliorluni Arkalûp seqertitsivigisinnaavaa, arlaannaalluunniillu tassa takutitsinngilaq unioqqutitsissutaasinnaasumik. Taamaammat qarasaasiaq scanneriminngaanniit qaqippaa qinneri­ aammillu ammarternialerlugu. Qara­ saasiap qalliutaa mianersortumik peerpaa ilua takusin­naajumallugu. Taamaalinerani pissangarpaseqalutik qimmit saniani malinnaapput. Eqqissisimanngerujupput, naalakkerneqaraangamilli aqupeqquneqarlutik naalattarput.

Suulluunniit allakkerivikkut nassiussinnaanngilatit. Kalaallit Nunaanni malittarisassani allassimavoq imigassamik, pujortagassatut nioqqutissianik, uumasunik naasunillu nassiussiniaruit akuersissummik peqartussaasutit. Tamatuma saniatigut immikkut malittarisassaqarput CITES-imik isumaqatigiissuteqarnernik taaguutillit malillugit nassiunneqartussat – soorlu elefantip aamma qilalukkap tuugaavi. Nassiussat inerteqqutaasut tamarmik arsaarinnissutigineqartarput. Unioqqutitsinerit ilaat aamma politiinut nalunaarutigineqartarput – soorlu hash-i – allalli akiliisitsinermik kinguneqartarlutik.

Online nr. 1 • 2009

11


Arkalûp qarasaasiamik misissuinerani Manu-p allakkat tigusillattaarfigalugit misissuiffigai. Allakkat puui silaannar­ talersukkat scannerikkoortinneqarput, skærmikkullu takuneqarsinnaapput X-Boxe-t, quligutit igasullu savissui. Tamakkuli tamarmik eqqunnissaat iner­ teqqutaanngillat poortukkallu ammarnagit ingerlatiinnarneqarput. Aamma qarasaasiaq Arkalûp peqqissaartumik misissugaa ”soqanngilaq”. Arkalûp peqqissaartumik poortoqqippaa karsimullu ikillugu. Tape-mik sungaartumik qalipaatilimmik akitsuuserisut misissuisimanerannik allassimasulimmik papkarsi nipititsiffigaa ileqqillugulu. ”Karsip allap hash-imik imaqarsimasup saniani karsi inissisimasimasinnaavoq”, oqarpoq, tamannalu qimmit naamasimavaat. Taamannak pisoqakulanatik akitsuuserisut misissuinerminni nassaanngillat – tamannalu ajorinngeqaat.

NUANNARINEQARTUT Sonim Xperience One (XP1)

HTC Touch HD

Samsung U900 Soul 5 MP MP3

T9

5 MP kamera

WI-FI

GPS

MP3 afspiller

MSN

Vandtæt, stød- og slagfast

Outlook mail int.

Synk. med PC

3 års garanti

Int. menuikoner

Pocket office HD skærm GPS

Pris kr. 999,-

Sony Ericsson W960i

Pris kr.

4.999,-

Samsung Omnia

Pris kr.

2.999,-

Motorola U9

8 GB indbygget hukommelse

Touch screen

MP3

Bluetooth

Touch screen

16 GB hukommelse

Java

E-mail GPRS

Int. kamera

Windows Mobile 6.1 prof.

FM radio

Synk. med PC

TrackID

5 MP kamera

Video

Touch screen

Pris kr. 3.499,-

Pris kr.

4.499,-

Pris kr.

1.999,-


Interneti kabeleqanngitsoq maanna pigineqalerpoq atorunnaartussaajunnaarluni, tassalu kabelinik naaffissaaruppugut ...

”Dllliii-dyyy”-miit

wrrooom Internetimut attavik sukkasooq pigineqalerpoq atorunnaartussaajunnaarluni. Ukiumi 2009-mi inoqutigiiusut amerligaluttuinnartut interneti ledningeqanngitsoq atugaraat. Maanna ukiualuit qaa­ ngiussimalerput modem-itta internetimut attavilernialersugullu ”dlllii-dyyy”-mik nippattarneraniit, piffissarlu tamanna pissanganarsimasoq maanna uteqqittussaajunnaarluni qaangiuppoq. Attavik sukkasooq pigineqartariaqarpoq. Aamma kabelerpassuit ledningerpassuillu assigiinngitsut sumi tamaaniittut pangallaffigisinnaasagullu atornissaat pigerusukkunnaarpagut. Interneti ”qasuersaarneq” ajorpoq Teknologiimik ineriartortitsineq uninngatinneqarneq ajorpoq. Aamma ualinerani ”qasuersaartoqarneq” ajorpoq. Angerlar-

simaffiit internetimut ledningeqanngitsumik attavilersorneqartarnerat ullumikkut nalinginnaalluinnarpoq. Pisariitsunnguuvoq, attavilerniaraannilu netkort-i attaveqanngitsoq imaluunniit usb, signalinik ledningeqanngitsumik qarasaasiatsinnut ingerlatitseqqittussaq, taamaallaat pigisariaqarpoq. Tassa pisariillunilu iluaq, kisianni ... ... Isumannaallisagaanissaq eqqaamallugu Ledningeqanngitsumik attaviit ammarukku eqqarsaatigisariaqarpat attaviup ledningeqanngitsup inimiinnaanngitsoq, gangimiinnaanngitsoq imaluunniit igaffimmiinnaanngitsoq atorsinnaanera. Signalit attavimmeersut silamiit aamma tiguneqarsinnaapput. Tassa illit atuisutut attavinnik ledningeqanngitsumik ”ilisarisimanngisavit”atuilinnginnissaa,

-imut illillu akilikkannik internetimi ujarleru­ saannginnissaa imaluunniit illit attavinniit unioqqutitsisumik niuernermik ingerlatsinnginnissaa qulakkeertariaqarpat. Inuit tamarmik inutsialaannaanngillat. Attaviit ilisarineqarsinnaajunnaarsissinnaavat isumannaallisaaffigalugulu ilitsersuutip routerimik pisigavit ilaasup malinneratigut. Ilisarineqarsinnaajunnaarsitsinissamut aamma ikiorneqarsinnaavutit ajutoornissaraluarlu pinngitsoortillugu innersuussissut una iserfigalugu:

www.itborger.dk

Online nr. 1 • 2009

13


Atuisut qitiutillugit TELE-POST akutsunngitsunik arlaan­ naanulluunniit attuumassuteqanngitsunik atuisut isumaannik misissuisitsisarpoq. Tamatumani siunertaavoq, sullissinitsinni sapinngisamik atuisut kissaataasa tusarniarnissaat. Aammami nittarsaanitsinni neqeroorutigisatta ineriartortinnissaat nittarsaalluarnissaallu aallaavigisaratsigu. Maannakkut atuisut pitsanngorsaatissatut kissaataat tunngavigalugit pilersaarusiuleruttorpugut, oqaatigereersinnaavarpulli 2009-ip ingerlanerani makku eqqumaffiginerussagatsigit: •

POST-imut atatillugu misissuinerit aal-­ lavigalugit makku pingaartinneqassapput: Tuniniaaneq, kiffartuussineq, pitsaasumik sullissineq, nittarsaanernullu tun-­ ngasunik suliaqarneq.

• TELE-p misissuinera aallaavigalugu maakku pingaartillugit sulissutigneqas sapput:

14

Online nr. 1 • 2009

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Iluarinninneq

Tatiginassuseq

Atuisut telefonikkut, Internetikkut, pisiniarfitsigullu sullinneqartarnerat pitsaanerulissaaq, aammalu sulisut atuisut saaffiginnissutaat tamaasa akisinnaassavaat. Atuisut pingaartikkatsigit, isumaannik misissuinerit soorunami ingerlattuassavagut, ingerlaavartumillu taakkununnga iluaqu­ taasunik pitsanngorsaasarluta. TELE-POST-ip aamma akuttunngitsumik

Isigineqarneq

Pingaartitaq

sulisut sulliviinut tunngasumik isumasior­ tarpai. TELE-POST-imimi isumaqarpugut sulisut atuisullu atugaasa ilisimalluarnissaat pitsanngorsartuarnissaallu pingaaruteqartut. Upperaarput sulisut sullivimminni nuannaarunik, taava aamma atuisutsinnut suli pitsaanerumik sullissisinnaassasut.


Iserfik – internetikkut telefonimik nuutsitsisarfik Iserfik suua Iserfik tassaavoq siunissami atorneqartussaq telefonimik nuutsitsisarfik. Iserfik tassaavoq IP atorlugu telefoni, TELE-llu illit sulinerit aammalu suliffeqarfinni sulineq pisariillisarpai oqinnerulersillugillu – siunissaq qulakkeerinniffigereerlugu atortulersuummik. Iserfik atorlugu susoqarsinnaava Iserfik atorlugu suliffeqarfiit atortoqalissaaq ataatsimoortunik, telefonimik nuutsitsinermut nutaaliaasunik arlalissuarnik atortoqartumik. Atortui ilaatigut tassaapput:

• • • • •

Suleqatigiit telefoniisa arlaannut sianertumik nammineq telefonimut nuussineq Sianertumik utaqqisitsigallarneq Ajoquserneqarumannginneq Voice Messaging (Tele-mit Nipi) Internet aqqutigalugu atortuit suunerisa allattorsimanerat takusinnaavatit

Aammattaaq pisiarineqarsinnaapput atortulersuutigineqarsinnaasut allat, soorlu Telefon konference, Utaqqilaarallaqqusissut, Utaqqinermi nipilersugaq, e-mailimut atortoq Tele-mit Nipi, Outlook kiisalu attaveqartarfiit telefonillu normuisa ilanngutsinnerat il.il. Iserfik pillugu annertunerusumik paasisaqarumaguit – taava TELE Erhverv attavigiuk

• Nuutsitsisarfik • Ingerlatitseqqittarneq

Attavigiuk: TELE Erhverv E-mail: erhverv@tele.gl 80 80 80-imulluunniit sianerit Aamma www.tele.g –imi allanik atuarsinnaavutit, ataatsimeeqatiginnikkusukkuilluunniit inniminniisinnaallutit

Ukiuni 40-ni aalajaallutik sulisimasut TELE-POST-imi sulisut arfinillit 2009-mi ukiuni 40-ni sulisimanerminni nalliuttorsiussapput TELE-POST-imi sulisut arfinillit assigiissuteqarput, tassalu tamarmik 1969-imi pisortat suliffeqarfianni sulilersimagamik. Ulloq sulilerfigisaat ukiumi Neil Armstrong-ip qaammammut tutiffigisaani pivoq, aammalu inuusuttut ukiup pikitsitsiffigisaatta aappaaguani pilluni. TELE-POST-imi Sulisoqarnermut immikkoortoqarfimmi pisortap Karl Henrik Simonsen-ip nalliuttorsiornerpassuit taakku sulisut suliffimminnik nuannarinninnerisa ersiutaattut isigai. ”Tamanna tulluusimaarutissatut isigaara. Sulisut naammagisimaarinnipput, tamatumalu takutippaa TELE-POST suliffeqarfiusoq siuariartorfiusoq”, Karl Henrik oqarpoq.

40 år i TELE-POST: Områdeleder

Jørgen Lennert

6/1

Radiosondeleder

Søren Basbøl

Supervisor

Niels Abia Brandt

15/6

6/3

Områdeleder

Svend Aage Olsen

1/7

Stationsleder

Tore Hartmann Andreassen

13/8

1. tekniker

Skjold Johansen

29/8

Ukiunik 40-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerit saniatigut 2009-mi aamma sulisut arfinillit suliffissuarmi ukiunik 25-nngortorsiorlutik nalliuttorsiussapput.

Online nr. 1 • 2009

15


”Qarasaasianut aarleqqutissaq tassaanngilaq, qarasaasiat inuttut eqqarsartalernissaat, aarleqqutissallunili inuit qarasaasiatut eqqarsartalernissaat” Oqartoq Sydney J. Harris

Digitalip siuariarnera 16

Online nr. 1 • 2009


Internetip Kalaallit Nunaanni 1995-imi atorneqarsinnaalerneraniit, ukiut 14-it qaangiunnerani annertuumik ineriartortoqarsimavoq. Digitalimik atuineq annertusisimaqaaq, periarfissallu sumulluunniit ”kaassalikaaraanni” takuneqarsinnaapput.

ikinngutit nallukattariaqatiginngikkaluarlugit, internetikkut nallukattaqatigineqarsinnaapput. Ilami sap.ak. badminton-eriartarnerup serverimut nuunneqarsinnaanissaa kissaatiginangajapporluunniit. Imaluunniit?

Tamatta ulluinnarni eqqorneqarpugut. Tamatumani pineqarlutik qarasaasianut atortugut, maskiinat programit, atuinitta sukkassusaat, uagutsinnulu attaveqarnerput, aliikkusersorneqarnerpullu.

Teknologip suna tamaat ajornaatsun­ ngortippaa, immaqa ajornanngippallartillugu. Immaqa inoqatitsinnut toqqaannartumik attaveqarnissarput puigoraluttuinnarparput.

Interneti sunialeraangatta atortarparput, amerligaluttuinnartullu sumiikkaluarunilluunniit internet atortarpaat, imaanngitsoq angerlaqqaartaariaqartut. Tassami aamma maanna mobilit internetimut atorsinnaavat.

Taamaammat tulliani attavinnut digi­ taliusumut isertinnak, eqaarsaatigiuk ikinngutit pisuttuaqatigigukku pit­saanerunnginnersoq. Internet aqqutigalugu nallukattarasi, soormi piviusumik naapillusi nallukattaqatigiikkussi.

Interneti atorluarpoq Ullumikkut interneti uumassusilittut atorparput. TV isiginnaarsinnaavat, netikkut angalasinnaavutit, sumilu feriassanerlutit takusinnaallugu. Aamma Google Earth aqqutigalugu qanganisanik alakkaasin­ naavutit. Internetimit nukatsinneqaraluttuinnarpugut. Allaammi anartarfiit kuuffisulli pingaartitsigilersimavarput. Iserfigisin­ naajuartariaqarparput. Ullut tamaasa inuit amerligaluttuinnartut internetimut isertarput, taakkulu takor­ luukkatik, misigisimasatik, eqqarsaatitillu uagutsinnut apuuttarpaat. Taamaalilluta oqarsinnaavugut, Interneti uumassuseqalersimasoq, tassami sekundimiit sekundimut allanngorartuarami. Paasissutissiisarfittut uninngaanartutut periarluni, maanna inuit pilersitaanik uumassuseqalersimavoq.

Soorumani internetimut assinik ilisisinnaavutit, blog-ikkullu allaaserinnillutit, kisianni… pitsaanerpasuaannarpoq inuit allat, ikinngutitoqqallu naapeqatigalugit. Inuimmi uagut inoqatitsinnik peqateqarnissarput sananeqaatitsinneereerpoq. Ikinngutivit qanoq ittuunerit ilisimaqqissaarpaat. Inuk alla ilinnik ilisarisimannilluartoq, illillu ilisarisimalluakkat, isersimaaqatigalugu illaqatigalugulu nuannisaaqatigigukku, nittartakkap, maskiinalluunniit qamuuna nuannersumik misigisimanerit taarsersinnaanngilaa..

Ullut inunnik naapitsiffiunngitsut ... taamaassinnaavit? Internet taama uumassuseqartigitillugu, inunnik allanik takusariaqanngilagulluunniit. Tamanna eqqarsaatigalugu tupinna­ qaaq, illuatungaanilu aamma annilaarna­ laarluni. Ilumoorpoq interneti aqqutigalugu niuersinnaagatta, angerlarsimaffitsinni sulilluta, qanigisagullu attavigalugit. Nammineerluta musikvideo-liorsinnaavugut, nipilersukkanullu atatillugu Myspace atorsinnaallugu. Attaveqarsinnaajuaannarpugut. Ilisimasanik pigiinnarnagit agguaaqatigiinneq atorumaneqarnerulerput. Nassuiaaterpassuaqanngikkaluarluta taamaaliortarpugut, allatut imminut aamma takuterusulluta. Suliffeqaraanni internetimut attaveqar-

tumik – inuillumi taama sulisut amerligaluttuinnarput – ajornanngillat interneti aqutigalugu ataatsimiitalernissat, aammalu mailikkut chatitigullu attaveqartarnerit. Sunngiffik allaat internetimik atuiffiu­ sarpoq. Sisamanngornerup unnukkuani

Aamma sap.ak. siuliani umiatsiamik angalaarnernit assilisatit internetikkut attavigisartakkannut takusassiarigukkilluunniit, nuannernerussannginnerpoq kangerlummi angalaaqatigigukkit?

Maanna imaatigut kabelip atuutilerpoq, atorluarnissaanut eqqumaffigisassat arlaqarput: • Najugaq – nunaqarfimmiinneq, illoqarfimmiinneq imaluunniit sinerissami sakkortusaaviit avataanniinneq apeqqutaapput. • Qarasaasiat sukkassutsimut naleqquttuussaaq • Atuisutut/attaviit aalajangersimasumik angissuseqassaaq • Imaatigut kabilikkut/sakkortusaavitsigullu attaviit inissimaneri • Serveri, attavigisat tiguisinnaasuussaaq

Ingerlalluarina


Tusarnaaqataavugut Atuisoq sianernermini siullermi sullinneqarsinnaasariaqarpoq, tamannalu aatsaat pisinnaasoq atuisunut sullissivimmi paasissutissat naammattut pigigutsigit

”Atuisut sullissiviani sulisut suliffeqarfimmi sulisunit pingaarnersaapput” Taama atuisunik sullissinermi ilisimatooq, Niels Kjellerup ukiarmi Nuummi tike­ raarnermini, inuppassuit atuisunik sullissinerup pingaassusaa pillugu tusarniaasut saallugit oqarpoq. Atuisunut sullissivimmi sulisut taakkuupput atuisup saaffiginnikkaangami naammattooqqaartagai. Taakkuupput suliffiup avammut kiinai, taamaammallu atuisunik sullissivimmi sulisoq, atuisumut, suliffe­ qarfimmullu annertuumik akisussaaffeqarpoq. TELE-POST-imi atuisut sianertut sunilluunnit apeqquteqarniartut saaffiginnittar­fianni 18-inik sullissisoqarpugut. Atuisunut sullissivimmi sulisut TELEp nioqqutaanut tunngasut suulluunniit akisinnaasus­ saavaat, taamaattumik pingaaruteqarput tassani sulisut nioqqutiginut tunngasumik sapinngisamik ilisimasaqarnissaat. Atuisunut sullissivimmi sulisut paasissutissanik pisariaqartunik ilisimanninnissaasa pingaassusianik sulisut tamarmik paasinninnissaat qulakkeerniarlugu, TELE-POST nutaamik aallartitsivoq qulequtserlugu ”Tusarnaaqataagit” Tamatumani sulisut tamarmik periar-

fissinneqarput, ulloq ataaseq atuisut saaffiginnittarfianni ulluinnarni suliat naammattoortakkallu suunerinik malin­ naanissaminnut. Taama periarfissinneqartut tassaanerupput sulisut Nuummi Sisimiunilu najugaqartut, atuisunullu sullissvitsinni sulisut taakkunaniimmata. Soorunami sinerissami sulisut allat illo­ qarfinnut taakkununnga pissagaluarunik, aamma alakkaanissaminnut periarfissaqarput.

”Taama iliuuseqarnitsigut neriuppugut, suleqataasut ilisimanerulissaagaat qanoq pingaartigisoq, atuisunut sullissivimmi sulisut paasissutissilluartarnissaat. Atuisut suli pitsaanerusumik sullinneqarnissaat siunertarlugu, immikkoortortaqarfiit akornanni suleqatigiinnerunissaq pingaartipparput. Atuisoq sianernermini siullermi sullinneqarsinnaasariaqarpoq, tamannalu aatsaat pisinnaasoq atuisunut sullissivimmi paasissutissat naammattut pigigutsigit.”call center-imi pisortaq Ane Katrine Laugesen oqarpoq. Atuisut sullissiviani sulineq ullormiit ullormut assigiinngittaqaaq, unammillernaqalunilu. Ulluinnarni sulinermi naapitassat assigiinngittaqaat, soorlu apeqqutigineqarsinnaasarpoq qanoq Danmarkimut sms-inik nassitsisoqartarnersoq, akiligas-

sanut tunngasut, akit, mailikkut kontot atuutilersinneri, telefonit attaveqaataasa akornuteqarneri, allarpassuillu. Nioqqutit kiffartuussinerillu assigiinngitsorpassuit ilisimaneqartariaqarput, aammalu sullissisut taakkuupput siullersaallutik atuisut ajornartorsiutaannik tusarlerneqartartut, soorlu teknikkikkut ajornartorsiortoqartillugu.

”Saaffiginnittoqartillugu tusarnaarutiga (headset) atorlugu, atuisup sumiiffia, inissisimanera , qanorlu ikiortariaqarnera aallaavigalugit paasiniartarpara.” atuisut sullissiviani sulisoq Giiti Titussen oqarpoq. ”Ulluinnarni sulininni uannut pingaarnerpaavoq, atuisut pitsaasumik sullinnissaat, oqaloqatigiinneepummi naammassigaa­ ngat, atuisut pitsaasumik sullinneqarlutik misigisimanissaat pingaateqigakku.” Taama aaqqissuussineq atuisutsinnut iluaqutaasussaavoq. TELE-POST-imimi sulisunut pingaaruteqarpoq, paasissallugu atuisunut sullissivimmi sulisut pikkorissut, immikkoortortaqarfinni allani susoqarneranik malinnaatinnissaat. Taamaammat aamma neriuutigaarput, piffissami aggersumi suleqataasut atuisut sullissiviani ulloq ataaseq malinnaasinnaajumaartut, suliffeqarfiup iluani ilisimasanik avitseqatigiinnissaq siunertarlugu.


HTC Touch HD Musikvideot, filmillu ilorrisimaarutigikkit, sunaaffa mobilikkut takuneqarsinnaallutillu tusarnaarneqasinnaasut..

Taakku 3,8-tommer pixel-erpassualik, TouchFLO™ 3D-mik atuisoq WVGA- atorlugu skærmi atorlugu takusinnaavatit. 3,8-tommers WVGA-skærm (480 x 800 pixels)-iuvoq

Pitsaasunik assiliigit, assigiliissutitaanillu videoliorit 5 megapixel angullugu.

, 9 9 9 Kr. 4.


Erinarsoqataaginnaqiit Online-mi uani nipilersukkanut innersuussissutit sammineruagut. Nipilersorneq nuannarigukku guitarerlutillu ”Piitaq aasiannguaq” kisiat atortarusunngikkukku, nipilersornermik ilinniarluarsinnaavutit innersuussissutit sungiusarnernik imallit iserfigalugit. Tusar­ naaginnarusukkuilli imaluunniit nipilersukkanik dvd-inillu piserusukkuit nipilersukkanut assigiinngitsunut 1.590.000-nit ikinnerun­ ngitsunut aamma innersuussissuteqarpoq. www.earmaster.com Nipilersortartunut programmi nipilersortartunit suliaq. Software una tassaavoq nipilersukkat tusarnaarnissaannut sungiusaat annertunerpaaq sunniuteqarnerpaasinnaasorlu. Klassisk-ininngaanniit jazz-imik nipilersornernut ilinniutissartaqarpoq 651-inik. http://www.guitaralliance.com/ Mark Knofler-ipajaajuit guitarimillu nipilersorsinnaaneq suli annerusumik ilinniarusullugu? Taava nittartakkami uani tamanna ilinni-

Sunali tamarmi nipilersornermut tunngassanngilaq. Meeqqanut qassinilluunniit ukiulinnut tunngasumer­ ngit aajuku http://www.abcleg.dk Nittartakkami uani nassaarisinnaavatit atuakkat, pinnguaatit, imaluunniimmi inussannik tagiartorusaartillugu qaratsamik eqqissiartuaartitsisartoq Koosh-bold. Tassa meeqqamut atualerlaamut sivisuumik issialerluni eqqissiveeruttartumut imaluunniit inersimasumut uiverunnaarsarniartumut iluaqutissarujussuaq.

arsinnaavat – taamaallaat minutsini 30-ni – kisianniuna tassa ilungersulaavillutit... http://www.hansrosenberg.com Tumerparpaartartup tusaamasap Hans Rosenberg-ip nittartagaa. Tassaniipput diskografi-t, nipilersukkat video-llu. 80-ikkunni nuannarineqarnerpaat eqqaakuluffigerian­ nguakkit. http://www.imusic.dk Tassani nipilersukkat dvd-iillu akitsuusigaanngitsut pisiarisinnaavatit. Qinigassani pigineqartuni qinigassat tassani amerlanerpaapput, tassa nipilersukkat 1.590.000-nit ikinnerunngitsut, taamaattumik nipilersugaq dvd-iiluunniit ujartukkat taannarpiaq allani pissarsiarisinnaanngisat tassani iluatsissinnaalluarpat. Kiammi eqqaamannginnerpaa, soorlu ”Røde Mor – jeg er på rekreation ...” Tassani naniuk.

http://www.lyrics.com ”Yeaah, another one rides the bus ...” Arrgh! Kanngusuusaarsimannginnerpit isumaqarlutit torrassuullutit nipilersugarlu tusarnaakkat nikingasorsuarmik ilaarsuataarlugu? Nittartagaq una iserfigiuk tusaamasarsuillu misigissutsinut tunngasunik taalliarpassui iserfigalugit, imaassinnaavormi Queen-ikkut torrallataat ”Another one bites the dust” tulliani erinarsulerukku tusarnernerusumik (torrallataanerulaamillu) atorit, taallai alanngaarsinnaallugit minnerunngitsumillu erinaa uniornagu. http://www.origenmusic.com Nipilersukkanik anersaaqarnerusunik aammalu new age-mik taaneqartartunut tunnganerusunik tusarnaarusukkuit, ”Ave Maria”mik torrallatat tassani nassaarisinnaavatit. Illit nammineq latinerisut, tyskisut, tuluttut griikerisullu ”Ave Maria”-p erinarsornissaa aamma ilinniarsinnaavat.

http://www.billigespil.dk Mua-ha-hahah ... Pinnguaaterpassuit nuannersut ... Tassani nassaassarpassuupput – qarasaasiami, PS1-imi, 2-mi aamma 3-mi, X-BOX-imi, WII-mi aamma PSP-imi atorneqarsinnaasut. Meeqqanut inersimasunullu qassinilluunniit ukiiulinnut naleqquttut. Nittartakkat allat aamma pinnguaatinik nioqqutilit alakkarsinnaavatit, soorlu: http://www.elgiganten.dk http://www.ebgames.dk http://www.ea.dk

Buuarsikkut

Koosh-bold, meeqqanit inersimasuniillu atorneqarsinnaasoq. Aamma qarasaasiamut mus-i torrassuit pisiarisinnaavatit – taakkuli annerusumik immaqa meeqqanoortuupput. Mus-i optisk-iuvoq – imaappoq toqqissuni tamani atorneqarsin­ naasuuvoq.)

af Robert Holmene


Kalaallit Nunaanni Neriuffiit Kattuffiat Allattoq Allan Pertti Frandsen POST Greenland-ip tulluusimaarutigaa, ukioq manna frimærki nalimigut ilassutitalik suliniutinut pitsaasunut naatsorsuussaq Neriuffiit Kattuffianut (Kræftens Bekæmpelse) tuttussanngortikkamiuk. Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atugassarititaasut qaffakkiartorneri aallaavigalugit, peqqinnissaq pingaartinneqaraluttuinnarpoq. Taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaanni kræftertut amerligaluttuinnarput. 1998-imiilli Neriuffiit Kattuffiat kræfti akiorniarlugu, siunnersuillunilu ani­ ngaasanik katersuiniartarsimavoq. Suliaq tamanna annertuvoq, nersortariaqarlunilu. Titartakkanik ilusilersuisartoq Lis Stender kusarnartumik frimærkiliorsimavoq, Neriuffiit Kattuffiata ulluinnarni suliaata isumaanut tulluuttumik. POST Greenland-ip neriuutigaa, suliniut tamanna pitsaasoq, ukioq manna frimærkip nalinganut ilassutitalik aqqutigalugu innuttaasunit taapersersorluarneqaru­ maartoq. Illit aamma frimærkip taassuma pisiarineratigut peqataasinnaavutit. Frimærki iluitsutut arlalinngorluni naqitatut, ima­ luunniit ikinnerusunik naqitatut pissarsiarineqarsinnaavoq.

01106415 Frimærki nalinganit ilassutitalik, minneq Akia: 27,00 Saqqummerfia: 19. januar 2009

01100415 Frimærki nalinganit ilassutitalik Nalinga: 6,25 + 0,50 Saqqummerfia: 19. januar 2009 Arkimut frimærkit 40-it Ilusaa: G – stående Angissusaa: 39,52 x 28,84 mm Eqqumiitsuliortoq: Lis Stender Naqinneqarnera: Offset Pappiaraq: Sopal, qaqortoq Typografi: Dorit Olsen

www.stamps.gl

POST Greenland Filatelia Postboks 121, 3913 Tasiilaq


Online nr. 1, 2009