Page 1

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA Vuosikertomus 2010


Toiminta-ajatus

Kirkon Ulkomaanapu muuttaa maailmaa tekemällä tekoja ihmisarvon puolesta.

Visio

Heikoimmassa asemassa olevien ihmisarvoinen elämä toteutuu paremmin toimintaalueillamme. Ihmisarvoisen elämän puolustaminen on lähtökohtana kaikessa toiminnassamme. Ihmisarvoisessa elämässä ihmisen perusoikeudet toteutuvat niin, että hänellä on mahdollisuus hyvään elämään.

• Valikoimaton lähimmäisenrakkaus • Periksiantamaton toivo • Rohkeus • Laadukkuus

2

Kuva: Lauri Soini

Arvot


Lisää voimavaroja muutokseen Kirkon Ulkomaanavun työn tavoitteena on pysyvä muutos: vähemmän köyhyyttä ja ihmisarvoinen elämä jokaiselle. Haitin ja Pakistanin tilanne sekä monet hiljaisemmat kriisit mullistivat vuotta 2010. Ruoan hinta jatkoi nousuaan. Pakolaisuus, poliittinen epävarmuus ja turvattomuus, toteutumattomat ihmisoikeudet ja hidas toipuminen kriiseistä ja konflikteista leimasivat kulunutta vuotta. Lähimmäisenrakkaus toteutuu tekoina. Yhä vaikeammissa olosuhteissa tehtävä työ edellyttää koko ajan parempaa ennakointia, varautumista, nopeaa reagointia sekä ennakkoluulottomuutta valinnoissa. Tavoitteena jokaisessa toimintamaassamme on auttamisen ja vaikuttamisen strateginen kokonaisuus, joka aidosti lisää työmme piirissä olevien ihmisten ja heidän yhteisöjensä hyvinvointia. Kertomusvuonna Ulkomaanapu jatkoi strategiansa toteuttamista. Avustus- ja vaikuttamistoiminnassa saavutettiin merkittäviä tuloksia. Ohjelmien hallinnon siirtäminen lähemmäksi paikallisia yhteistyökumppaneitamme ja apua tarvitsevia ihmisiä alue- ja maatoimistoihin jatkui. Työssämme mukana olevien vapaaehtoisten ja lahjoittajien määrä kasvoi. Myös työhön käytettävissä olevat voimavarat lisääntyivät. Omaan kehitykseensä sitoutuneet ihmiset ja yhteisöt, työtä tukeneet lahjoittajat ja rahoittajat, aikaansa antaneet vapaaehtoiset, paikalliset kumppanit, kansainvälinen ACT-allianssi sekä Ulkomaanavun päätöksentekijät ja työntekijät ovat kukin antaneet merkittävän panoksensa. Kiitos teoistasi oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Pauliina Parhiala Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja

3


Toimintaa viidellä alueella Aasia

Kuva: Lauri Soini

Nepalissa keskityttiin maattomien dalitien tietoisuuden lisäämiseen heidän omista oikeuksistaan, muun muassa tukemalla kansalaisjärjestöjä. Samalla parannettiin maattomien ryhmien toimeentulomahdollisuuksia.

Kuva: Aarno Lahtinen

Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö Aasiassa jatkui vuonna 2010.

Kambodzhassa jatkui maaseudun kehittämisohjelma, jolla parannetaan ihmisten toimeentuloa ja tuetaan yhteisöjen voimautumista. Ohjelmaan sisältyy miinanraivausta. Sekä Kambodzhassa että Nepalissa jatkuivat Naisten Pankin hankkeet.

Kuva: Mirva Moilanen

Aasiassa tuimme myös muun muassa ihmiskaupan vastaista työtä ja alueellista katastrofivarautumisohjelmaa Bangladeshissa ja Nepalissa.

Afrikka Vuonna 2010 Afrikassa ei tapahtunut suuria, äkillisiä humanitaarisia katastrofeja. Mittavat pitkäaikaiset kriisit Kirkon Ulkomaanavun työalueilla muun muassa Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa, Sudanissa, Etiopiassa ja Zimbabwessa jatkuivat. Ulkomaanapu tuki heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä näissä maissa parantamalla heidän ruokaturvaansa, panostamalla toimeentulon kehittämiseen ja vahvistamalla rauhanomaista yhteiseloa ruohonjuuritasolla. Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö jatkui esimerkiksi Liberiassa ja Sierra Leonessa Naisten Pankin varojen turvin. Monet nuoret naiset ovat saaneet ammattikoulutusta ompelu-, maatalous- ja catering-linjoilla, naisyhdistysten toimintaa on tuettu toimeentulon kehittämiseksi ja vähävaraisille naisille on myönnetty pienlainoja. Ulkomaanapu avasi Itä-Afrikan aluetoimiston Nairobiin kesällä 2010. Muut toimistot jatkoivat ohjelmatyön laajentamista ja syventämistä yhteistyössä Ulkomaanavun paikallisten kumppaneiden kanssa.

4


Latinalainen Amerikka ja Karibia

Kirkon Ulkomaanapu tukee Moldovassa kotiväkivallan vastaista hanketta. Vuonna 2010 tehtiin selvitystyötä maaseudun kehittämishankkeen käynnistämiseksi. Kosovossa tuemme naistyön ohjelmaa sekä maatalousohjelmaa paikallisten kumppanien kanssa. Venäjällä tuemme paikallisten kumppaneiden työtä syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tuemme myös Viron ja Inkerin kirkkojen (Venäjä) työntekijäkoulutuksen sekä diakonia- ja kasvatustyön kehittämistä. Euroopassa tuemme alueellista ihmiskaupan vastaista ohjelmaa. Suomessa tehtiin vaikuttamistyötä, varainhankintaa, kansainvälisyyskasvatusta ja viestintää. Vapaaehtoistyön merkitys kasvoi vuonna 2010.

Haitin maanjäristys sai aikaan lahjoitusten aallon, joka mahdollisti Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avustus- ja jälleenrakennustyön Haitissa vuonna 2010. Ulkomaanapu keskittyi pian koulut katastrofeissa -ohjelmaan, jossa on koulutettu opettajia antamaan oppilaille psykososiaalista tukea ja rakennettu kouluja. Haitissa kehitimme katastrofivalmiutta. Pyrkimyksenä on varautua esimerkiksi Karibialla jokavuotisiin hirmumyrskyihin, jotta tuhot olisivat pienemmät ja toipuminen nopeampaa. Haitiin perustettiin Kirkon Ulkomaanavun maatoimisto. Keski-Amerikassa, Guatemalassa ja Hondurasissa, Ulkomaanapu keskittyi ihmisten tietoisuuden lisäämiseen heidän oikeuksistaan. Näin yhteisöt voivat paremmin muun muassa suojella ja hyödyntää ympäristöä kestävällä tavalla. Kuva: Sari Kaipainen

Eurooppa

Lähi-itä

Kirkon Ulkomaanapu lähetti vuonna 2010 Suomesta kuusi vapaaehtoista EAPPI-tarkkailijaa seuraamaan palestiinalaisalueiden ihmisoikeustilannetta ja raportoimaan mahdollisista rikkomuksista. Paikallisina kumppaneina toimivat Lähi-idän kirkkojen neuvoston alaiset yksiköt sekä paikalliset yhteistyöjärjestöt.

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Toteutimme vuonna 2010 hankkeita Libanonissa, Syyriassa, Jordaniassa, palestiinalaisalueilla ja Irakissa. Teemme töitä pakolaisväestön parissa palestiinalaisalueilla ja Libanonissa, kohennamme alueiden sosiaali- ja terveyspalveluita ja parannamme erityisesti naisten ja nuorten asemaa. Teemme psykososiaalista työtä ja pyrimme vahvistamaan ruokaturvaa ja tulonhankkimismahdollisuuksia.

5


Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaat

Haitin maatoimisto Port-au-Prince • Haitin maatoimisto Port-auPrincessä avattiin keväällä 2010. • Henkilöstöä* oli vuoden lopussa yhdeksän henkilöä. • Vuosibudjetti** oli noin 3,1 miljoonaa euroa. • Työssä keskityttiin koulut katastrofeissa -ohjelmaan ja ympäristönsuojeluun.

Haiti Guatemala Honduras Sierra Leone Liberia

Peru

Länsi-Afrikan aluetoimisto Monrovia, Liberia • Henkilöstöä vuoden 2010 oli vuoden lopussa kolme henkilöä. • Vuosibudjetti oli noin 700 000 euroa. • Liberiassa ja Sierra Leonessa työ keskittyi maatalouden ja ruokaturvan kehittämiseen, nuorten toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen ja naisten oikeuksien edistämiseen. Paikallisten kumppanijärjestöjen toimintakyvyn parantaminen on tärkeä osa työtä.

6

*

Keski-Afrikan aluetoimisto Goma, Kongon demokraattinen tasavalta • Henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa kolme henkilöä. • Vuosibudjetti oli noin 1,6 miljoonaa euroa. • Toiminnassa keskityttiin humanitaariseen apuun Itä-Kongossa sekä toimeentulon ja naisten oikeuksien parantamiseen. Työssä edistettiin rauhaa ja vakautta sekä vahvistettiin paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä.

Henkilöstömääriin on laskettu mukaan ohjelmatyön ja hallinnon henkilöstö. Lisäksi toimistoissa työskentelee avustavaa henkilöstöä. Sisältää kunkin toimiston ja sen hallinnoimien hankkeiden budjetit.

**


Aasian aluetoimisto Phnom Penh, Kambodzha • Aasian aluetoimisto Phnom Penhiin perustetaan keväällä 2011. • Henkilöstöä tulee olemaan 2–3 henkilöä. • Vuosibudjetti on noin 3,3 miljoonaa euroa. • Tärkeimmät teemat ovat turvattu toimeentulo sekä oikeudet ja osallisuus.

Moldova Serbia Kosovo

Lähi-itä

Afganistan Nepal Bangladesh Intia

Myanmar

Sudan Eritrea

Tshad

Etiopia

Kambodzha

Somalian maatoimisto Hargeisa

Somalia

Uganda Kongon dem. tasavalta

Ruanda Burundi

Kenia

Angola Mosambik Zimbabwe

Itä-Afrikan aluetoimisto Nairobi, Kenia • Henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa kaksi henkilöä. • Vuosibudjetti oli 510 000 euroa. • Toiminnan painopisteet olivat Somalian rauhanohjelman avustaminen ja toimiston käynnistäminen.

Sudanin maatoimisto Juba • Maatoimisto Jubassa avattiin keväällä 2010. • Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaksi henkilöä. • Vuosibudjetti oli vajaat 1,4 miljoonaa euroa. • Työssä keskityttiin demokratia- ja vaalikoulutukseen, koulutussektorin tukemiseen ja humanitaariseen apuun.

7


Laaja-alaista työtä ihmisarvon puolesta Kirkon Ulkomaanapu muuttaa maailmaa tekemällä tekoja ihmisarvoisen elämän puolesta niin, että ihmisen perusoikeudet toteutuvat. Ulkomaanapu pyrkii tähän tavoitteeseen yhdessä tukijoidensa ja kumppaneidensa kanssa työskentelemällä erityisesti turvatun toimeentulon, yhteiskunnallisen vakauden ja oikeuksien ja osallisuuden toteutumisen puolesta. Turvattuun toimeentuloon sisältyvät ruokaturva, taloudellinen toimeentulo sekä ilmastonmuutoksen seurauksiin vastaaminen. Nämä kaikki teemat linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Kirkon Ulkomaanavun teemat kytkeytyvät toisiinsa

Turvattu toimeentulo

Oikeudet ja osallisuus

Vakaa yhteiskunta

Vuonna 2010 pidimme esillä erityisesti ruokaturvaa, joka on hyvä esimerkki teemojen keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta. Kaikki lähtee ihmisen oikeudesta ruokaan: YK:n ihmisoikeusjulistuksessa maailman valtiot ovat yhdessä todenneet jokaisen ihmisen oikeuden sellaiseen elintasoon, joka takaa muun muassa riittävän ravinnon. Myös YK:n vuosituhattavoitteet painottavat oikeutta ruokaan. Yhteiskunnallinen vakaus linkittyy ruokaturvaan. Maissa, joissa suuri osa ihmisten

käytettävissä olevista tuloista menee ruokaan, ruoan hinnan rajut vaihtelut saattavat heikentää poliittista vakautta. Vuoden 2010 aikana näin kävi esimerkiksi Mosambikissa, jossa ruoan hinnannousu aiheutti mellakoita. Myös ruokaturvan heikkenemisestä johtuvat pakolaisvirrat aiheuttavat epävakautta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet ja tulvat tuhoavat satoja. Myös ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, erityisesti Afrikan rannikkoalueilla, on haitallista ruoantuotannolle. Ruokaturva linkittyy olennaisesti taloudelliseen toimeentuloon. Pienviljelijät ovat keskeisessä roolissa kehitysmaiden ruokaturvan parantamisessa. Olemme mukana muuttamassa poliittisia ja kaupan rakenteita niin, että pienviljelijöillä on edellytykset hankkia elantonsa omalla työllään ja samalla parantaa ruokaturvaa yleisesti. Naiset vastaavat kehitysmaissa 60–80 prosentista ruoantuotannosta. Heikon asemansa vuoksi he eivät kuitenkaan pääse tasaveroisesti miesten kanssa käsiksi maatalouden resursseihin ja sitä tukeviin palveluihin. Pyrimme kaikessa työssämme huomioimaan sukupuoliroolien eriarvoistavan vaikutuksen ja edistämään tasa-arvoa. Kirkon Ulkomaanavun valitsemat teemat eivät ole omia erillisiä työalueita, vaan kaikki teemat linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Pyrimme yhdessä kumppaniemme kanssa ottamaan työssään huomioon yhteiskunnan tilanteen kokonaisuudessaan. Tätä kautta voimme yhdessä saada aikaan muutosta.


9

Kuva: Paul Jeffrey


10

Kuva: Lauri Soini

”Valmistan nuudeleita kysynnän mukaan ja kaikki mitä teen menee kaupaksi.”


Kuva: Laura Pääkkönen

Turvattu toimeentulo

Sok.

Elämisen mahdollisuuksia Köyhyys on puutetta. Se on juomakelvotonta vettä, huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää, heikkoja asuinoloja ja lukutaidottomuutta. Köyhyyttä on myös koulutusmahdollisuuksien ja terveydenhuollon puute, yhteiskunnallinen syrjäytyneisyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeuksien loukkaukset. Köyhällä ei ole omaisuutta eikä rahaa. Köyhän parhaimmillaankin hutera turvallisuus joutuu vaakalaudalle ensimmäisenä, kun yhteiskuntarauha, luonto tai ilmasto järkkyy. Strategisena teemana turvat-

tu toimeentulo kattaa köyhyyden eri ulottuvuudet ja pyrkii lieventämään niitä. Huomion kohteena ovat yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi ja elämisen mahdollisuudet. Olemme valinneet painopisteiksemme ruokaturvan ja taloudellisen turvallisuuden edistämisen, joihin liittyy läheisesti myös varautuminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten muuttuviin maanviljelyoloihin, tulviin ja kuivuuteen. Erityishuomiota saavat ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat muita

heikommassa asemassa yhteiskunnallisen tai sosiaalisen eriarvoisuuden, konfliktien tai luonnonolojen vuoksi. Pyrimme myös vaikuttamaan köyhyyden ja turvattomuuden rakenteellisiin syihin. Vuonna 2010 olemme nostaneet esiin erityisesti kehitysmaiden oikeuden vahvaan paikalliseen ruoantuotantoon, jota epäoikeudenmukainen kansainvälinen kilpailu ja hintakeinottelu heikentävät. Ruokakriisien vaikutukset kohdistuvat vahvimmin juuri köyhimpiin maihin ja niiden köyhimpiin kansanosiin.

Nuudelitehtailijaksi Naisten Pankin avulla Kambodzhalainen 38-vuotias Sok on ryhtynyt nuudelitehtailijaksi. Yrittäjyys tuli mahdolliseksi Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin aloitettua toimintansa hänen kotikylässään Oudoun Povissa. ”Olemme perheyritys. Mieheni rakensi vanhasta sementtikoneesta nuudelin valmistukseen sopivan laitteen. Se toimii aggregaatilla, koska kylässä ei ole sähköä”, Sok kuvailee innostuneena yrityksen alkutaivalta. Naisella on menossa kolmas lainakausi kyläpankista. Hän on saanut yhteensä 115 euroa rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämi-

seen. Suurimpia menoerät ovat olleet aggregaatti ja vanhan sementtimyllyn hankinta. Sok on ilmeisen tyytyväinen tilanteeseensa ja liiketoiminnan tuomaan parannukseen perheen elinoloissa. Nuudelit valmistuvat anopin oppien mukaan. ”Naisten Pankista saamani rahoituksen ansiosta pystyn tekemään nuudelit koneellisesti. Tuotantomäärät ovat siten aivan toiset kuin perinteisesti käsin tekemällä. Valmistan nuudeleita kysynnän mukaan ja kaikki mitä teen, menee kaupaksi”, hän kertoo hymyillen.

11


12

Kuva: Liisa Perkkiö

”Olen onnellinen, että sain koulutusta ja voin olla mukana tukemassa oikeuden toteutumista.”


Kuva: Piritta Rikkonen

Oikeudet ja osallisuus

Ihmisarvoinen elämä on jokaisen oikeus Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, mutta johtuen erilaisista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja kulttuurisista syistä, kaikkien oikeudet eivät toteudu samalla tavalla. Oikeudenmukaisuuden edistämiseksi Kirkon Ulkomaanapu tukee erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien toteutumista ja syrjinnän vähentämistä. Se, että ihmiset tuntevat oikeutensa, saavat äänensä kuuluviin ja voivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen, on kehityksen edellytys. Työ keskittyi vuonna 2010 Nepaliin ja Haitiin sekä kansain-

välisiin rakenteisiin vaikuttamiseen. Työtä tehtiin kastittomien syrjinnän vähentämiseksi ja heikossa asemassa olevien naissiirtolaisten ja ihmiskaupan uhrien puolesta. Nepalissa alettiin kouluttaa ihmisoikeustarkkailijoita valvomaan dalitien, eli kastittomien ihmisten, oikeuksien toteutumista. Tarkkailijat kertovat ihmisille heidän oikeuksistaan ja miten niiden toteutumista voi vaatia sekä käsittelevät ihmisoikeuskysymyksiä viranomaisten kanssa. Köyhyys ja ihmisoikeuksien toteutumattomuus liittyvät toisiinsa, joten ihmisoikeuksien pa-

rantaminen ja erityisesti naisten oikeuksien ajaminen ovat kiinteä osa kaikkea työtämme. Oikeudet ja osallisuus Haitissa 2010 • ihmisoikeusseurantaa telttaleireissä • tuimme paikallisten kansalaisjärjestöjen osallistumista jälleenrakennukseen • olemme Euroopan Unionin politiikan kautta vaatineet, että kansalaisyhteiskunta on vahvasti mukana jälleenrakennuksessa

Tietoisuus naisten oikeuksista leviää ”Väkivaltaa kokeneita tyttöjä ja naisia uhkaillaan, jotteivät he veisi tekoja oikeuden käsittelyyn”, kertoo Godeliv Kasenge, joka avustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja Kyondon kylässä Pohjois-Kivun maaseudulla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Epävakaissa oloissa väkivaltaa kärsineet naiset eivät aina tunne oikeuksiaan ja heitä uhkaillaan muuttamaan kertomustaan. Vapaaehtoiset avustajat kiertävät kertomassa naisten oikeuksista, etsivät väkivallan uhreja ja auttavat heitä tarvittaessa oikeusavun piiriin naisjuristijärjestön hankkeessa Naiset sodan jälkimainingeissa.

”Raiskaaja saattaa maksaa poliisille, jottei häntä pidätettäisi, ja tytöt ja naiset muuttavat usein kertomustaan tapahtumista uhkailujen seurauksena.” Godliev kertoo, että köyhyys johtaa siihen, että uhrin perhe saattaa suostua sovintoon esimerkiksi vuohta tai rahaa vastaan. ”Tämä alistaa naisen ruumiin kauppatavaraksi. Joskus taas perhe hylkää naisen raiskauksen seurauksena ja tällöin yritämme auttaa sovittelussa.” ”Naisjuristien työ on tärkeää ja olen onnellinen, että sain koulutusta ja voin olla mukana tukemassa oikeuden toteutumista”, Godeliv toteaa.

13


14

Kuva: Nils Carstensen/ACT

”En uskonut, että pääsisimme tähän pisteeseen.”


Kuva: Nils Carstensen/ACT

Vakaa yhteiskunta

Tukea uskonnollisten johtajien rauhantyölle Vakaa yhteiskunta -teeman tärkeimpinä tavoitteina on puolustaa ihmisarvon toteutumista sekä edistää oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edellytyksiä. Sota, konflikti ja yhteiskunnallinen epävakaus ovat usein suurimpia uhkia näille arvoille. Mittavin rauhantyön hanke vuonna 2010 oli Somalian rauhanhanke, jossa tuetaan uskonnollisia johtajia sekä klaanien ja kylien vanhimpia. Nämä ovat

rauhan kannalta kaksi keskeistä ja vaikutusvaltaista ryhmää. Vuonna 2010 hanke keskittyi konkreettisten konfliktien ratkaisuun, ja saavutti merkittäviä tuloksia useissa pitkittyneissä konfliktitilanteissa. Tärkeä kehitys rauhantyössä oli vaikuttamistyön kasvattaminen. Tähän liittyen toimme YK:n ja muun kansainvälisen yhteisön agendalle yhteiskunnallista vakautta tukevia ratkaisumalleja, kuten uskonnollisten ja perin-

teisten johtajien sekä diasporan rooli rauhantyössä. Merkittävää oli myös Kirkon Ulkomaanavun kumppaneille annettu tuki rauhantyöhön ja vaikuttamiseen ja tätä kautta lisääntynyt paikallinen omistajuus. Vaikuttamistyö vakauden puolesta oli painopisteenä Somaliassa ja Sudanissa, mutta myös Haitissa, jossa korostettiin erityisesti koulutuksen merkitystä yhteiskunnalliselle vakaudelle.

Oppia äänestämiseen Paul Misa nostaa sinistä etusormeaan. ”Kun rauhansopimus allekirjoitettiin vuonna 2005, en uskonut että pääsisimme tähän pisteeseen.” On joulukuun alku Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Muste sormessa kertoo, että Misa rekisteröityi tammikuussa 2011 pidettyyn kansanäänestykseen, jossa eteläsudanilaiset päättivät maansa itsenäisyydestä. Etelä-Sudanin kansanäänestykseen liittyi suuria tunteita. Ilon ja toivon rinnalla oli myös pelkoa siitä, että äänestys aiheuttaisi levottomuuksia. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut yhdessä paikallisten kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa demokraattista ja rauhanomaista kehitystä Etelä-Sudanissa useiden vuosien ajan.

Keväällä 2010 Sudanissa pidettiin vuoden 2005 rauhansopimuksessa sovitut parlamentti- ja presidentinvaalit, jotka olivat suurimmalle osalle sudanilaisista ensimmäiset, joissa he ovat koskaan äänestäneet. Monet äänestäjistä olivat myös lukutaidottomia. Ulkomaanavun tuella ihmisille on kerrottu rauhansopimuksen sisällöstä ja koulutettu äänestämisestä sekä ihmisoikeuksista ja heidän omista oikeuksistaan osallistua yhteisön päätöksentekoon. Koulutuksiin ovat osallistuneet niin kylien päälliköt ja valtion virkamiehet kuin naisryhmät, nuoriso ja yhteisöjen muut avainhenkilöt. Haastateltavan nimi muutettu

15


Humanitaarinen avustustyö

Kuva: Sari Kaipainen

Vuonna 2010 suurimmat äkilliset katastrofit olivat Haitin maanjäristys ja Pakistanin tulvat. Kirkon Ulkomaanapu panosti vuonna 2010 myös katastrofivalmiuden kehittämiseen. Esimerkiksi Bangladeshissa ja Nepalissa tehtiin työtä luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja riskien vähentämiseksi. Katastrofiavun osuus koko avustustyöstämme oli vuonna 2010 34,2 prosenttia. Ulkoministeriön tuki Ulkomaanavun humanitaariselle työlle kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Katastrofityössä Ulkomaanapu ja paikalliset yhteistyökumppanit noudattavat kansainvälisiä humanitaarisen avun sääntöjä ja toimintaperiaatteita. Avustustyössä etusijalla ovat ihmisten hätä ja oikeus saada apua. Apua annetaan etniseen taustaan, uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta.

Vuonna 2010 Kirkon Ulkomaanapu toimitti humanitaarista apua seuraaviin maihin: Angola Chile Eritrea Haiti Irak Jordania Kambodzha Kirgisia Kongon demokraattinen tasavalta Libanon Mali Moldova Myanmar Pakistan Palestiina Somalia Sri Lanka Sudan Tshad Uganda Venäjä


Koulu auttaa lasta toipumaan tävällisesti yhdessä paikallisen yhteisön kanssa. Koulutilojen lisäksi tarjottiin muun muassa psykososiaalista koulusta opettajille, jotta he pystyivät auttamaan lapsia traumojen käsittelyssä. Vuoden 2010 loppuun mennessä noin 20  000 lasta oli päässyt kouluun tuellamme. Maata koetelleen koleraepidemian yhteydessä koulujen kautta tavoitettiin oppilaiden lisäksi myös heidän perheensä koleravalistusta ja avustustarvikkeiden jakoa varten.

Katastrofin keskellä lapset ovat heikoilla ja perusturvallisuus järkkyy. Koulun käynnin aloittaminen ja arkirutiineihin palaaminen mahdollisimman pian auttavat lasta toipumaan.

Kuva: Sari Kaipainen

St. Matthieun koulutyömaa.

Kuva: Chris Herlinger

Vuoden 2010 alussa Haitissa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu keskittyi pian toteuttamaan koulut katastrofeissa -ohjelmaa. Rakensimme lahjoittajien tuella väliaikaisia luokkahuoneita ja aloimme yhtenä ensimmäisistä järjestöistä jälleenrakentaa pysyviä koulurakennuksia. Léogâneen Haitissa on valmistumassa Ulkomaanavun tuella St. Matthieun koulu, jonka rakentamisessa on hyödynnetty maanjäristyksessä syntynyttä rakennusmurskaa. Uusi koulu on rakennettu kestämään maanjäristyksiä ja hurrikaaneja. Rakennushanke on toteutettu mahdollisimman ympäristöys-

Pakistanissa vuoden 2010 heinäkuun lopulla alkaneista tulvista kärsi arvioiden mukaan noin 20 miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanavun tuella jaettiin perustarvikkeita ja ruokapaketteja 3 000 perheelle sekä rahoitettiin kolmea liikkuvaa klinikkaa. Ulkomaanapu lähetti Pakistaniin terveydenhuollon asiantuntijan ja avustustyön koordinaattorin syyslokakuun ajaksi. Vuonna 2011 Ulkomaanapu jatkaa terveyspalveluiden rahoittamista Kohistanin alueella.

17


Kumppanit ja yhteistyöverkosto Kirkon Ulkomaanapu toimii osana kirkkojen kansainvälistä ja ekumeenista verkostoa. Olemme kirkollisten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijoiden kattojärjestön, ACT-allianssin, jäsen. ACT on yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista ja vaikuttaa työllään elämään maailman köyhimmissä yhteiskunnissa. ACTin kokonaisvolyymi on 1,2 miljardia euroa vuodessa ja sillä on toimintaa 140 maassa. ACTissa on mukana yli sata avustusorganisaatiota. Sen jäsenjärjestöt sekä toteuttavat että rahoittavat toistensa työtä. Merkittävä kehitys- ja katastrofiohjelmien toteuttajakumppanimme on Luterilainen maailmanliitto (LML). Vuonna 2010 Ulkomaanapu osallistui LML:n ohjelmiin 17 ohjelmamaassa.

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) kautta tuemme monia ohjelmia, joilla edistetään tasaarvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikutemaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistetään rauhaa. KMN pitää kirkkojen ääntä esillä muun muassa YK:ssa. Kirkkojen ekumeeninen vaikuttamistoiminnan verkosto EAA (Ecumenical Advocacy Alliance) puolestaan on keskittynyt hiv- ja aids-kysymyksiin, ruokaturvaan sekä kansainvälisen kaupan ongelmiin. Kirkollisten kumppaneiden lisäksi toteutamme hankkeitamme muiden paikallisten organisaatioiden kanssa. Ulkomaanavun omien alue- ja maatoimistojen perustamisen yhtenä tavoitteena on hankkia uusia paikallisia kumppaneita ja tukea niiden toimintakykyä.

Verkostot

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö

Kirkon Ulkomaanapu on mukana eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen yhteistyöelimessä APRODEVissa. Sen päätehtävä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä tiedon välittäminen jäsenjärjestöille. Ulkomaanavulla on edustus useissa APRODEVin työryhmissä. Suomessa Kirkon Ulkomaanapu kuuluu jäsenenä suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistykseen, Kehys ry:hyn, joka seuraa EU-politiikkaa ja antaa neuvontaa jäsenjärjestöille. Ulkomaanapu on myös Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen KEPAn jäsen.

18

Kirkon Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Vuosille 2010–2012 on solmittu kolmivuotinen rahoitussopimus, jonka arvo on 22,2 miljoonaa euroa. Kirkon Ulkomaanavulla on sopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHOn kanssa vuosille 2008–2012.


Tekoja-kampanja

Kuva: Ville Asikainen

Lähes miljardi ihmistä maailmassa kärsii äärimmäisestä nälästä ja päivittäin nälkään kuolee 17 000 lasta. Kirkon Ulkomaanavun kaksivuotinen Tekoja-kampanja pureutuu kahden vuoden ajan ruokaturvaan ja siihen vaikuttaviin kysymyksiin. Tavoitteena on tukea kehitysmaiden pienviljelijöitä, erityisesti naisia, ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan paikalliseen elintarviketuotantoon. Vuoden 2010 aikana Nälkä, paha pala purtavaksi -kampanja haastoi suomalaiset mukaan tekoihin nälkää vastaan. Kampanjan sanomaa viestittiin TV-, ulko- ja verkkomainonnalla. Se jalkautui tapahtumiin, synnytti ensimmäiset Tekoja-päivät Kotkaan ja haastoi poliittiset vaikuttajat keskusteluun teeman ympärille. Poliittiset puolueet kutsuttiin ruokaturvaseminaariin ja heille tuotettiin aiheesta taustamateriaalia. Facebook-yhteisöön perustettu Lusikkaliike-faniryhmä kokosi aiheesta kiinnostuneet yhteen, tarjosi taustatietoa ja kannusti jäseniään edelleen levittämään sanaa. Seurakuntien avulla Lusikkaliike sai liikkeelle 12 997 lusikkaa ympäri Suomea. Lusikoihin kiinnitetyt tarrat herättivät arviolta 70 000 ihmistä puutteellisen ruokaturvan todellisuuteen. Kampanja jatkuu vuonna 2011.

19


Vaikuttamista ja vapaaehtoistyötä Vuonna 2010 tammikuinen maanjäristys Haitissa sai aikaan solidaarisuuden aallon Suomessa ja maailmalla. Seurakuntien tuella Yhteisvastuukeräys käynnistettiin etuajassa haitilaisten auttamiseksi. Yksityiset lahjoittajat ja seurakunnat lahjoittivat Haitin auttamiseksi yli kolme miljoonaa euroa. Vapaaehtoisten ja lahjoittajien tuki mahdollisti Kirkon Ulkomaanavun edelleen jatkuvan työn haitilaisten hyväksi. Ulkomaanapu kehitti vapaaehtoistoimintaa Suomessa esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön toimistollamme. Nuorisoverkosto Changemaker ja Naisten Pankki kasvoivat. Seurakunnissa ympäri Suomen

yhteyshenkilöt pitivät esillä Ulkomaanavun toimintaa. Vaikuttamistyön teemoja olivat ruokaturva, ilmaston muutoksen torjuminen ja ilmastorahoitus sekä rauhantyö. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja on säilyttänyt edelleen suosionsa. Vuonna 2010 lahjoja annettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla. Ulkomaanavun feissarit aloittivat 2010 kesällä katuvarainhankinnan Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

Lahjoituksia saatiin yli 1,1 miljoonaa euroa.

Uusia Naisten Pankin ryhmiä syntyi yhdeksällä paikkakunnalla, ja niitä oli vuoden lopussa yhteensä 13.

Uusia hankkeita käynnistettiin Kongossa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Hankesuunnittelu aloitettiin Haitissa, Guatemalassa, Palestiinalaisalueella ja Kosovossa.

Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima vapaaehtoisten verkosto ja rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein.

20

Kuva: Satu Lapinlampi

Naisten Pankki kasvoi vuonna 2010


Opetusministeriö myönsi vuoden 2010 nuorisotyön tunnustuspalkinnon nuorisoverkosto Changemakerille.

Vuonna 2010 verkoston jäsenmäärä kasvoi 17 prosenttia

Paikallisryhmiä syntyi kaksi, Kotkaan ja Vaasaan

Verkoston uusia, pysyviä teemoja ovat rauha, velka ja ympäristö.

Kuva: Changemaker

Changemaker palkittiin

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva itsenäinen nuorten verkosto, joka tarjoaa vapaaehtois- ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuuksia kehityskysymyksistä kiinnostuneille nuorille.

Sinä voit jättää perinnöksi paremman maailman Me unelmoimme siitä, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Työtä on paljon, mutta me uskomme, että muutos on mahdollista ja ponnistelemme sen saavuttamiseksi. Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi olet mukana toteuttamassa tätä unelmaa myös tulevaisuudessa ja varmistat tärkeän työn jatkuvuuden.

Foto: Lauri Soini

Pienikin lahjoitus auttaa Kun olet ensin huomioinut läheisesi, harkitsisitko vielä kaukaisen lähimmäisen liittämistä testamenttiisi? Testamenttilahjoituksen ei suinkaan tarvitse olla suuri. 500 euroa tai 50 000 euroa – jokaisella lahjoituksella on merkitystä köyhän perheen elämässä! Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Yleishyödyllisenä järjestönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta veroa, joten se menee kokonaisuudessaan toimintaamme. Lisätietoja: www.kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus tai puhelimitse Johanna Karjalainen p. 040 733 0471

21


Kirkon Ulkomaanavun avustusalueet 2010 Avustusalueet (Summat ovat euroina) LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä MAANOSA YHT. välinen hankkeet Afrikka 3 964 679 0 648 808 2 590 298 1 386 943 8 590 728 Aasia 1 590 028 0 586 215 1 008 109 13 794 3 198 146 Lähi-itä 0 75 000 80 000 484 115 189 570 828 685 Latinalainen Amerikka 1 169 189 0 50 000 272 947 1 848 024 3 340 160 Eurooppa 0 0 30 000 930 279 0 960 279 Globaalit hankkeet 709 326 395 000 287 264 116 424 216 839 1 724 854 YHTEENSÄ 7 433 223 470 000 1 682 287 5 402 172 3 655 170 18 642 852 Suunnittelu ja seuranta 3 567 754 ULKOMAANTYÖ YHTEENSÄ 7 433 223 470 000 1 682 287 5 402 172 3 655 170 22 210 607

%

38,7 % 14,4 % 3,7 % 15,0 % 4,3 % 7,8 % 83,9 % 16,1 % 100,0 %

AFRIKKA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä % Maa välinen hankkeet Angola 512 387 482 957 995 344 11,6 % Burundi 100 000 100 000 1,2 % Eritrea 338 932 338 932 3,9 % Etiopia 524 620 296 859 7 804 829 283 9,7 % Itäinen Afrikka alueellinen 52 389 30 201 247 657 330 247 3,8 % Kongon dem. tasavalta 447 227 268 808 208 824 171 174 1 096 032 12,8 % Liberia ja Länsi-Afrikka alueell. 6 116 82 860 227 869 316 845 3,7 % Mosambik 605 049 39 216 644 265 7,5 % Ruanda 155 000 155 000 1,8 % Sierra Leone 150 000 235 985 385 985 4,5 % Somalia 633 096 90 397 723 493 8,4 % Sudan 381 653 290 228 204 285 876 166 10,2 % Tshad 330 000 330 000 3,8 % Uganda 681 306 51 028 435 732 770 8,5 % Zimbabwe 140 355 140 355 1,6 % Muu Afrikka 10 000 50 000 98 688 437 323 596 011 6,9 % YHTEENSÄ 3 964 679 0 648 808 2 590 298 1 386 943 8 590 728 100,0 % LML = Luterilainen maailmanliitto KMN = Kirkkojen maailmanneuvosto ACT = ACT-alliassi

22


AASIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Afganistan 169 502 169 502 Bangladesh 433 185 433 185 Intia 130 397 130 397 Kambodzha 938 549 938 549 Myanmar 15 822 56 460 72 281 Nepal 635 658 18 377 654 035 Pakistan 580 611 12 146 592 757 Muu Aasia 5 603 200 189 1 648 207 440 YHTEENSÄ 1 590 028 0 586 215 1 008 109 13 794 3 198 146

LÄHI-ITÄ* LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä välinen hankkeet YHTEENSÄ 0 75 000 80 000 484 115 189 570 828 685

%

5,3 % 13,5 % 4,1 % 29,3 % 2,3 % 20,5 % 18,5 % 6,5 % 100,0 %

%

100,0 %

miehitetyt palestiinalaisalueet, Jordania, Libanon, Syyria

*

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet 382 000 Keski-Amerikka* Peru Haiti 787 189 Muu Lat. Amerikka 50 000 YHTEENSÄ 1 169 189 0 50 000

25 757 212 190 20 000 1 848 024 15 000 272 947 1 848 024

407 757 212 190 2 655 213 65 000 3 340 160

%

12,2 % 6,4 % 79,5 % 1,9 % 100,0 %

ml. Guatemala, El Salvador, Honduras

*

EUROOPPA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Kosovo Moldova Serbia Venäjä 30 000 Venäjä / rakennusprojektit Muu Eurooppa 0 YHTEENSÄ 0 0 30 000

343 829 67 232 109 245 226 152 114 000 69 822 0 930 279 0

343 829 67 232 109 245 256 152 114 000 69 822 960 279

%

35,8 % 7,0 % 11,4 % 26,7 % 11,9 % 7,3 % 100,0 %

23


Tuloslaskelma

Euroa 1.1. - 31.12.2010 1.1. - 31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta Tuotot Valtiolta 11 514 621,86 11 649 278,38 EU:lta 135 924,54 161 902,81 Seurakunnilta 9 417 349,32 7 001 729,50 Kv. rahoituslähteistä 1 010 698,47 0,00 Muut tuotot 113 025,99 38 578,26 22 191 620,18 18 851 488,95 Kulut Suorat avustukset -15 935 285,49 -16 558 933,34 Henkilöstökulut -3 299 290,86 -2 769 784,75 Muut kulut -2 133 266,84 -1 384 653,39 -21 367 843,19 823 776,99 -20 713 371,48 -1 861 882,53 Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä, koulutus ja vaikuttamistyö Tuotot 502 632,33 475 511,39 Kulut Henkilöstökulut -684 972,80 -982 178,58 Muut toimintakulut -1 092 638,64 -1 056 108,36 -1 777 611,44 -1 274 979,11 -2 038 286,94 -1 562 775,55 Yleishallinto Tuotot 59,47 2 494,97 Kulut Henkilöstökulut -858 916,00 -563 229,36 Muut toimintakulut -144 162,61 -266 511,47 -1 003 078,61 -1 003 019,14 -829 740,83 -827 245,86 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 454 221,26 -4 251 903,94

VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 5 685 199,56 4 080 796,69 Yrityksiltä ja yhteisöiltä 508 037,84 305 916,22 6 193 237,40 4 386 712,91 Kulut -1 284 915,55 4 908 321,85 -813 820,62 3 572 892,29 Tuotto/kulujäämä 3 454 100,59 -679 011,65 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 62 799,40 35 502,13 Kulut -7 529,71 55 269,69 -13 610,18 21 891,95 Tuotto/kulujäämä 3 509 370,28 -657 119,70 YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta 638 000,00 601 000,00 Tuotto/kulujäämä 4 147 370,28 -56 119,70

OMAKATTEISET RAHASTOT Katastrofirahasto Tuotot 807 552,15 985 660,16 Avustukset -598 563,85 -909 363,88 Rahaston muutos -208 988,30 -76 296,28 Avustusrahasto Tuotot 1 051,78 1 823,77 Avustukset 0,00 -911,89 Rahaston muutos -1 051,78 -911,88 Kehitysyhteistyörahasto Tuotot 37 918,91 46 460,72 Avustukset -100 000,00 0,00 Rahaston muutos 62 081,09 -46 460,72 NaistenPankki rahasto Tuotot 1 062 654,30 695 193,44 Avustukset -144 199,55 -198 325,50 Toimintakulut -123 619,55 -121 682,99 Rahaston muutos -794 835,20 -375 184,95 Tulos ennen rahastosiirtoja 4 147 370,28 -56 119,70

24

RAHASTOSIIRROT Siirto kehitysyhteistyörahastoon -1 400 000,00 -70 000,00 Siirto katastrofirahastoon 0,00 -60 000,00 Aasia-rahaston muutos 37 955,29 198 190,97 Haiti-rahaston muutos -2 752 812,63 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 32 512,94 12 071,27


Tase

Euroa 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 187 869,36 179 759,74 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 117 460,92 190 752,03 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 64 776,05 72 092,05 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT Katastrofirahasto, tilivarat ja pankkitalletukset 1 183 546,09 974 557,79 Kehitysyhteistyörahasto, tilivarat ja pankkitalletukset 2 554 248,13 1 216 329,22 Avustusrahasto, tilivarat ja pankkitalletukset 114 448,92 113 397,14 Naisten Pankki rahasto, tilivarat ja pankkitalletukset 1 568 236,87 773 401,67 Saamiset Lyhytaikaiset Maksetut ennakkomaksut 2 118 562,54 764 813,27 Myyntisaamiset 11 486,52 278,1 Siirtosaamiset 354 197,76 601 622,79 Muut saamiset 117 909,75 2 602 156,57 32 088,14 1 398 802,30 Rahat ja pankkisaamiset 9 663 247,33 6 169 202,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 055 990,24 11 088 294,72 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 33 637,59 33 637,59 Omakatteiset rahastot Katastrofirahasto 2.6.1999 1 183 546,09 974 557,79 Kehyrahasto 31.12.2005 2 554 248,13 1 216 329,22 Avustusrahasto 21.8.1984 114 448,92 113 397,14 NaistenPankki rahasto 24.5.07 1 568 236,87 5 420 480,01 773 401,67 3 077 685,82 Muut sidotut rahastot Aasia-rahasto 262 382,08 300 337,37 Haiti-rahasto 2 752 812,63 3 015 194,71 0,00 300 337,37 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 665 854,13 3 653 782,86 Tilikauden yli-/alijäämä 32 512,94 12 167 679,38 12 071,27 3 665 854,13 7 077 514,91 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut 2 232 120,50 1 204 987,62 Ostovelat 483 619,36 804 016,28 Muut velat 94 852,83 76 589,14 Siirtovelat 3 077 718,17 5 888 310,86 1 925 186,77 4 010 779,81 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 055 990,24 11 088 294,72

25


Tulot kasvoivat vuonna 2010 Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2010 kansainväliseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa yhteensä 26,4 miljoonaa euroa. Noin viisi miljoonaan euroa siirrettiin rahastoihin, kuten Haiti-rahastoon ja Naisten Pankin rahastoon. Tulot olivat 31,5 miljoonaa euroa, jossa on kasvua yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Yksityisiltä ja yhteisöiltä saatiin lahjoituksina 23,8 prosenttia tuotoista. Merkittävä osa kasvusta kohdistui korvamerkittyihin kohteisiin, kuten lähes viiden miljoonaan euron tuki, joka saatiin Haitin tammikuisen maanjäristyksen katastrofiapuun ja jälleenrakennukseen. Seurakuntasektorilta saatu tuki oli 10,6 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 30,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Seurakuntien tuen osuus kaikista tuotoista oli 33,8 prosenttia sisältäen Yhteisvastuukeräyksen tuoton ja kirkkohallitukselta saadun toiminta-avustuksen. Yhteisvastuukeräyksen tuottoon sisältyy 1,5 miljoonaa euroa, jotka saatiin keräystoimiston kautta Haitin katastrofityön tukemiseen. Valtion ja kansainvälisten rahoituslähteiden osuus tuotoista oli 41,9 prosenttia, ja kasvu edelliseen vuoteen nähden oli 8,0 prosenttia. Ulkomi-

nisteriö tuki kehitysyhteistyötä 7,2 miljoonalla eurolla ja humanitaarista työtä 4,6 miljoonalla eurolla. Tilikauden kulut olivat 26,4 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta kolme prosenttia. Avustustoiminnan kulut olivat 22,2 miljoonaa euroa. Tärkein työalue oli edelleen Afrikka, jossa käytettiin 8,6 miljoonaa euroa. Latinalaisen Amerikan osuus nousi johtuen toiminnan kasvusta Haitissa. Luterilainen maailmanliitto oli suurin ohjelmia toteuttava kumppani. Sen kautta kanavoitiin 7,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli vuoden 2010 lopussa 109 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi kertomusvuoden aikana yhteensä 99. Vuoden aikana Ulkomaanapu aloitti katu- ja televarainhankinnan oman henkilöstön voimin ja 84 määräaikaista työntekijää kerrytti yhteensä viisi henkilötyövuotta. Ulkomaanavun tilintarkastusyhteisö vuonna 2010 oli Ernst & Young. Toiminnan läpinäkyvyyttä varmistavat myös omat sisäisen tarkistuksen prosessit.

Lahjoittajien tuki kasvoi Kirkon Ulkomaanapu sai yksityis- ja yrityslahjoituksia yhteensä lähes 7,5 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Haiti-keräys sai monet suomalaiset lahjoittamaan, ja se näkyi varainhankinnan ennätyksellisessä tuloksessa. Säännölliset lahjoittajat olivat kuitenkin myös viime vuonna varainhankinnan tukijalka. Uusia kuukausilahjoittajia saatiin erityisesti katuvarainhankinnan kautta. Toisenlainen Lahja säilytti edelleen suosionsa. Vuonna 2010 lahjoja annettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi Ulkomaanapu sai myös ilahduttavan paljon merkittäviä lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä. Suurlahjoitukset ovat arvokas luottamuksen osoitus Ulkomaanavun työlle.

26


Kirkon Ulkomaanavun tulot 2010 4,2 %

13,5 % 12,8 % 3,9 % 1,4 % 2,2 % 0,4 % 37,8 % 23,8 % 4,2 % 100,0 %

milj. € 4,3 4,0 1,2 0,4 0,7 0,1 11,9 7,5 1,4 31,5

32,5 % 15,3 % 12,7 % 3,6 % 6,5 % 13,5 % 12,1 % 3,8 % 100,0 %

milj. € 8,6 4,0 3,3 1,0 1,7 3,6 3,2 1,0 26,4

13,5 %

23,8 % 12,8 %

3,9 % 1,4 % 2,2 % 0,4 %

Seurakuntien talousarviotuki Yhteisvastuukeräys Kolehdit Seurakuntien muu tuki Kirkkohallituksen tuki EU:n tuki Valtion tuki Yksityiset ja yhteisöt Muut tuotot YHTEENSÄ

37,8 %

Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot 2010 3,8 % 12,1 % 32,5 %

13,5 %

6,5 %

Afrikka Aasia, Lähi-Itä ja Oseania Latinalainen Amerikka Eurooppa Yleismaailmalliset ohjelmat Avustustyön suunnittelu ja seuranta Tukitoiminnot kotimaassa Yleishallinto YHTEENSÄ

Tukitoiminnot sisältävät varainhankinnan, vaikuttamistyön, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.

3,6 % 15,3 % 12,7 %

Kansainvälinen työ 2010 4,0 % 9,0 %

Kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Vaikuttamistyö Kirkkojenvälinen yhteistyö YHTEENSÄ

53,0 % 34,0 % 9,0 % 4,0 % 100,0 %

milj. € 9,8 1,6 6,4 0,8 18,6

53,0 %

34,0 %

27


441 612 Painotuote

28

Tilinumerot: Nordea 157230-500504 Sampo 800018-223340 Aktia 405512-210437 Helsingin OP 572302-121551

IBAN: FI33 1572 3000 5005 04

BIC: NDEAFIHH

IBAN: FI19 4055 1220 0104 37

BIC: HELSFIHH

IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 BIC: DABAFIHH IBAN: FI08 5723 0210 0215 51

BIC: OKOYFIHH

Kannen kuva: Paul Jeffrey

Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A) 00161 Helsinki Puh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu) Sähköposti: kirkonulkomaanapu@kirkonulkomaanapu.fi www.kirkonulkomaanapu.fi


Vuosikertomus  

Vuosikertomus 2010 / Kirkon Ulkomaanapu

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you