Issuu on Google+

Vuosikertomus


Tähtihetkiä

Ekokouluja Haitiin

Ilmastotyökalu käyttöön

Kyläkehitystä Kambodzhassa

– Olen hyvin ylpeä koulusta, sanoo Nagela Napoleon. – Rakennus on kaunis ja merkitsee meille paljon. Olen auttanut rakentamisessa ja poikani pääsevät opiskelemaan tähän kouluun. Tämä on meidän koulumme. Haitissa valmistui vuonna 2011 kaksi pysyvää koulukeskusta, St. Matthieun koulu Léogânessa ja St. Josephin koulu Jacmelissa. Koulut ovat ympäristöystävällisiä ja ne on rakennettu turvallisiksi maanjäristysten ja trooppisten myrskyjen varalta. Paikalliset yhteisöt osallistuivat tiiviisti suunnittelu- ja rakennustyöhön.

– Hankkeiden suunnittelu myös ilmaston kannalta kestäviksi edistää kehitystavoitteiden saavuttamista. Nepalissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo, mutta kaikkia riskejä ei tunnisteta. Tärkeintä on lievittää niitä ilmastonmuutoksen seurauksia, joista maksavat kaikkein köyhimmät ihmiset, sanoo Ulkomaanavun paikallisen kumppanijärjestön ohjelmakoordinaattori Krishna Pathak. Kirkon Ulkomaanavun kehittämä ilmastotyökalu kehitysyhteistyöhankkeiden kestävyyden parantamiseksi valmistui vuonna 2011. Työkalu edistää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista ja sopeutumista kehitysmaissa, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.

An Choun valittiin viime vuonna Speantumneabin kylän naisten ryhmän johtajaksi. Hän jakaa nyt tietoa monille kylän perheille. Uudet tiedot viljelytekniikoista ja kanankasvatuksesta nostivat hänet itsensäkin jaloilleen. Kanojen, mangojen, sokeriruon ja vihannesten myynnistä saatuja tuloja riittää säästöön. – Aion käyttää säästämäni rahat talon korjaamiseen ja uusien siementen ostamiseen. Ja säästöjen turvin lapseni pääsevät kouluun, Choun kertoo. Kyläkehitystyömme Kambodzhassa kouluttaa ihmisiä organisoitumaan, tehostamaan viljelyä, vaatimaan oikeuksiensa toteutumista ja varautumaan luonnonkatastrofeihin.

Kuva: Outi Kirkkopelto

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

2

Kuva: Lauri Soini


Ulkomaanapu ACT-hankkeen johdossa Kirkon Ulkomaanapu oli ensimmäistä kertaa vetovastuussa kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin avustusoperaatiosta, kun se vastasi Norsunluurannikon pakolaisten avustusohjelmasta Liberiassa. Ohjelman toteutti viisi paikallisjärjestöä. Maaliskuussa julkistetun hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,9 miljoonaa euroa ja sen piirissä oli noin 44 000 pakolaista ja 20 000 paikallista ihmistä. Ohjelma sisälsi terveydenhuoltoa, kaivojen ja uunien rakentamista, teiden kunnostusta, maanviljelykoulutusta, psykososiaalista tukea ja rauhankasvatusta. Ohjelma kesti vuoden loppuun asti. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

Naisten Pankki vauhdissa

Puhdasta vettä Ikotosiin

Vuoden aikana Naisten Pankin kuukausilahjoittajien määrä kaksinkertaistui ja yhdeksän uutta aluesolua aloitti toimintansa. Yhteensä lahjoituksia saatiin vuoden aikana yli 1,1 miljoonaa euroa. Naisten Pankin 30 paikallisryhmää eli solua järjestivät vuonna 2011 yli 200 tapahtumaa Sodankylästä Turkuun. Kehitysmaiden naisten hyväksi järjestettiin muun muassa elokuvanäytöksiä, design-kirppiksiä, käsityötalkoita, konsertteja, jumppaa, lukupiirejä, teemailtoja ja illallisia. Väsymättömän vapaaehtoistyön ansiosta on hyvän mielen lisäksi kertynyt kymmeniä tuhansia euroja, joilla tuetaan kehitysmaiden naisia. – Tuntuu hyvältä, että voin oikeasti auttaa vaikeassa tilanteessa olevia naisia, toteaa Naisten Pankin vapaaehtoinen Hämeenlinnasta.

Imatong-vuorelta Etelä-Sudanissa virtaa kirkasta ja kylmää vettä 17 kilometrin pituisessa vesiputkessa Ikotosiin. Alueen 15 000 asukasta ja noin 40 000 paluumuuttajaa saavat nyt puhdasta vettä. Nelivuotinen hanke saatiin päätökseen ja vedenjakeluverkoston avajaisia vietettiin maaliskuussa 2011. – Puhdas vesi itsessään tekee ison eron, mutta vaikuttaa myös kyläläisten suhteisiin, kertoo Ikotosin naisyhdistyksen puheenjohtaja, sairaanhoitaja Mary Jina Achucok. – Ennen veden vuoksi syntyi riitoja pitkissä kaivojonoissa, nyt vettä riittää ja sitä saa kymmeniltä eri vesipisteiltä tungeksimatta. Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt.

Kuva: Laura Laiho

3

Kuva: Ben Malinen


Toiminta-ajatus

Kirkon Ulkomaanapu muuttaa maailmaa tekemällä tekoja ihmisarvon puolesta.

Visio

Heikoimmassa asemassa olevien ihmisarvoinen elämä toteutuu paremmin toiminta-alueillamme. Ihmisarvoisen elämän puolustaminen on lähtökohtana kaikessa toiminnassamme. Ihmisarvoisessa elämässä ihmisen perusoikeudet toteutuvat niin, että hänellä on mahdollisuus hyvään elämään.

Arvot

Kuva: PPaul Jeffrey/ACT

• Valikoimaton lähimmäisenrakkaus • Periksiantamaton toivo • Rohkeus • Laadukkuus

4


Yhdessä tuloksia köyhyyden vähentämisessä Kirkon Ulkomaanapu on viime vuosien aikana muuttanut toimintatapaansa ja olemme perustaneet alue- ja maatoimistoja tukemaan kumppaneita ja paikallisia yhteisöjä lähempänä työalueita. Uusi toimintatapa on tuonut haasteita, mutta tuottanut myös kiistattomia tuloksia. Esimerkiksi Haitissa olemme olleet rakentamassa yli 400 koulua maanjäUusi toimintatapa on ristyksen jälkeen (ml. telttakoulut, vätuonut haasteita, liaikaiskoulut ja pysyvät koulukeskukmutta tuottanut myös set). Viime vuonna Ulkomaanapu oli ensimmäistä kertaa vetovastuussa kirkiistattomia tuloksia. kollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin operaatiosta, kun se vastasi Norsunluurannikon pakolaisten avustusohjelmasta Liberiassa. Ulkomaanapu avusti kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ja Somalian konfliktin uhreja Afrikan sarven alueella yhdessä ACT-allianssin järjestöjen kanssa. Samalla osallistuimme Somalian kriisin pitkäjänteiseen ratkaisuun auttamalla perustamaan parlamentin ylähuoneen kaltaisen vanhimpien neuvoston. Nämä ja lukuisat muut konkreettiset tulokset ovat olleet mahdollisia pitkäjänteisten tukijoittemme ansiosta. Samaan aikaan Ulkomaanavun tunnettuus on kasvanut ja pystymme antamaan tietoa tuloksistamme tukijoillemme entistä paremmin. Samalla olemme halunneet luoda monipuolisempia osallistumistapoja työhömme palvellaksemme tukijoitamme. Kirkon Ulkomaanavussa valmistellaan strategiaa vuosille 2013–2016. Sen päätavoitteena on auttaa meitä keskittämään toimintaamme. Haluamme muuttaa maailmaa konkreettisesti yhdessä kumppaniensa kanssa. Uskomme, että se on pienelle järjestölle mahdollista, kunhan keskitämme voimavarojamme riittävän harvoihin asioihin. Haluamme kiittää sydämellisesti kaikkia tukijoitamme ja kumppaneita siitä, että teette kanssamme työtä jokaisen ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Antti Pentikäinen toiminnanjohtaja

5


Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Kirkon Ulkomaanavun ohjelmamaat

Haitin maatoimisto Port-au-Prince • Henkilökuntaa Haitin toimistossa oli toimintavuonna 14 henkilöä*. • Vuosibudjetti** oli noin 2,7 miljoonaa euroa. • Ohjelmatyö keskittyi koulujen jälleenrakennukseen ja koleraepidemian torjuntaan.

Kuva: Aila Waismaa

Haiti Guatemala HONDURAS

Mali

SIERRA LEONE LIBERIA

PERU

Länsi-Afrikan aluetoimisto Monrovia, Liberia

Kuva: Leena Lindqvist

• Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 11. • Vuosibudjetti oli noin 1,8 miljoonaa euroa.

Kuva: Talvikki Kiiskinen

• Liberiassa ja Sierra Leonessa parannettiin toimeentulon mahdollisuuksia ja ruokaturvaa sekä edistettiin naisten oikeuksia ja koulutusta. Norsunluurannikon pakolaisten vesi- ja terveydenhuoltoa parannettiin Liberiassa. Malissa tuettiin ruokaturvaa Sahelin alueella.

Keski-Afrikan aluetoimisto Goma, Kongon demokraattinen tasavalta

• Vuoden 2011 lopussa henkilöstöä oli viisi henkeä. • Vuosibudjetti oli noin 1,9 miljoonaa euroa.

Etelä-Sudanin maatoimisto Juba • Vuoden 2011 lopussa toimistossa työskenteli kolme henkeä. Ohjelmatyön ja hallinnon henkilöstö. Lisäksi toimistoissa työskentelee avustavaa henkilöstöä.

*

Sisältää kunkin toimiston ja sen hallinnoiminen ohjelmien budjetit.

**

• Vuosibudjetti oli vajaa 1,4 miljoonaa euroa. • Työssä keskityttiin vesi-, koulutus- ja ruokaturvasektoreiden tukemiseen sekä humanitaariseen apuun Darfurissa ja Etelä-Sudanissa.

6

• Toiminta keskittyi humanitaariseen avustustyöhön Itä-Kongossa ja Tshadissa. Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Burundissa Ulkomaanapu tuki jälleenrakennusta parantamalla toimeentuloa, parantamalla sanitaatiota ja puhtaan veden saantia sekä antoi psykososiaalista tukea. Työ naisten oikeuksien ja konfliktin ratkaisun puolesta edisti rauhaa ja vakautta. Paikallisille kumppaneille järjestetty koulutus vahvisti kansalaisyhteiskuntaa ja omistajuutta.


Kuva: Timo Hakulinen

Kuva: Ville Asikainen

Suomen toimisto Helsinki • Helsingin toimistossa työskenteli vuoden lopussa 106 henkilöä. • Toiminnassa keskityttiin vaikuttamistyöhön, kansalaistoimintaan, varainhankintaan, viestintään sekä ohjelmatyön ja hallinnon kehittämiseen.

MOLDOVA Länsi-Balkan (Kosovo, Serbia)

Aasian aluetoimisto Phnom Penh, Kambodzha • Aasian aluetoimisto perustettiin toukokuussa 2011. Vuoden lopussa henkilöstä oli neljä henkeä. • Vuosibudjetti oli noin 2,9 miljoonaa euroa.

SYYRIA Libanon Afganistan Palestiinalaisalueet Jordania

• Ohjelmatyö keskittyi toimeentulon ja ruokaturvan parantamiseen ja naisten taloudelliseen voimaantumiseen. Myös paikallisten kumppaneiden toimintakykyä tuettiin.

NEPAL Bangladesh

INTIA TsHad

Myanmar Kuva: Outi Behm

Eritrea Kambodzha

Somalia Etelä-Sudan Etiopia Uganda

Kenia

Kongon Burundi demokraattinen tasavalta Angola

Lähi-idän toimisto Amman, Jordania • Toimisto perustettiin helmikuussa 2012.

Mosambik

Kuva: Leena Koivisto

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Zimbabwe

Itä-Afrikan aluetoimisto Nairobi, Kenia

Somalian maatoimisto Hargeisa, Somalia

• Henkilöstöä oli vuoden lopussa neljä henkeä. • Vuosibudjetti oli noin 4,5 miljoonaa euroa (sisältää Itä-Afrikan humanitaarisen avun).

• Henkilöstöä oli vuoden lopussa kolme henkeä. • Vuosibudjetti oli noin 150 000 euroa euroa. • Työssä keskityttiin humanitaariseen apuun ja uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa tehtyyn rauhantyöhön.

7

• Työ keskittyi vuonna 2011 Itä-Afrikan kuivuuden aiheuttamaan humanitaariseen kriisiin vastaamiseen sekä paikallisten kumppaneiden ja ohjelmien tukemiseen.


Kaikilla samat oikeudet Viime vuosina Kirkon Ulkomaanapu ja sen monet kumppanit ovat aloittaneet asteittaisen siirtymiseen oikeusperustaiseen lähestymistapaan. Ihmisoikeuksien rooli ja merkitys kehityksessä ja köyhyyden vähentämisessä tunnustetaan nykyisin lähes kaikkialla, mutta perinteisten mallien muuttuminen ja uusien roolien sisäistäminen vie aikaa. Ei ole auttajia ja autettavia, vaan samanvertaisia, samat oikeudet omaavia ihmisiä. Joissain maissa perusoikeudet toteutuvat, toiset joutuvat vaatimaan oikeuksiaan ja niiden kunnioitusta hallituksiltaan ja viranomaisiltaan, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan kansalaisiaan kohtaan. Kestävä kehitys edellyttää toimivaa yhteiskuntaa, aktiivisia kansalaisia

8

ja heille tilivelvollisia ja vastuussa olevia hallituksia kaikkialla. Käytännössä tilanteet ovat kaikkea muuta kuin helppoja, sillä yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmien heikkous tekee monissa tilanteissa oikeuksiin vetoamisen lähinnä teoreettiseksi. Haitissa perustuslakiin on kirjattu lasten oikeus koulutukseen, mutta köyhä maa ei kykene kouluttamaan kuin murto-osan lapsista, heidätkin usein puutteellisissa oloissa. Olennaista kuitenkin on, että ihmiset ymmärtävät että heidän lapsillaan on oikeus koulutukseen. Jos oikeuden toteutumisessa auttavat äärimmäisessä puutteessa ja katastrofien jälkeen muut toimijat, kuten kirkot ja kansalaisjärjestöt, se ei poista valtion velvoitetta ponnistella kohti koulutuksen järjestämistä.


Kuva: Ville Asikainen

Oikeusperustaiseen lähestymistapaan liittyy myös riskejä. Toisissa tilanteissa oikeuksien vaatiminen voi aiheuttaa yhteisöjen sisällä jännitteitä ja konflikteja, sillä oikeusperustaisuus muuttaa valtarakenteita haastamalla valtaapitävät vastuuseen. Se vaatii kykyä neuvotella ja ratkaista konflikteja sekä ennakoida tilanteita. Oikeusperustaisuus tuo ihmisen keskiöön subjektina ja oikeuksien haltijana, mutta osana yhteiskuntaa ja sen rakenteita. Se korostaa eri toimijoiden keskinäistä vastuullisuutta, avoimuutta ja tilivelvollisuutta. Universaalit ihmisoikeudet luovat myös vahvan, yhteisen perustan usein hyvinkin erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille. Näin se osaltaan rakentaa yhteistä näkyä kehityksen päämääristä. Sylvia Raulo laatupäällikkö Kirkon Ulkomaanapu

9


Kuva: Kaarina Nieminen

Lapset p채채sev채t kouluun, kun toimeentulo paranee.

10


Parbati Shrestha kerää tomaattisatoa myyntiin.

U TURVATT U T LO TOIMEEN

Tomaattitulot antavat vapauden tunteen Parbati Shrestha viljelee maatilkullaan tomaattia kahden muun naisen kanssa kasvihuonemuovista rakennetuissa katoksissa. Naiset ovat jäseniä Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Guptesworiosuuskunnassa Lalitpurissa, Nepalissa. Kasvihuoneen ansiosta naiset voivat viljellä tomaatteja myös silloin, kun se ei enää onnistu avomaalla. Yksinkertainen kastelujärjestelmä takaa, että taimet eivät kärsi kuivuudesta. Naisten 200 tainta tuottavat noin 2 000 kilon tomaattisadon yhden kasvukauden aikana. Naiset tarkastavat tomaattien markkinahinnan Kathmandusta ja neuvottelevat sen jälkeen puhe-

limitse myyntihinnan. Kun siitä päästään sopuun, tomaatit lähetetään välittäjälle bussin kyydissä. Samassa lähetyksessä kulkevat myös osuuskunnan muiden tuottajien tomaatit. Näin kustannukset laskevat ja tomaatit saadaan helpommin kaupaksi pääkaupungin markkinoilla. – Osuuskunta on tukenut meitä monin tavoin: kylän naiset ovat aktiivisempia kuin ennen. Lapset pääsevät kouluun, kun toimeentulo paranee. Naiset tuntevat olevansa vapaampia, he voivat lähteä ulos kodeistaan ja tienata rahaa perheen hyväksi, kertoo Parbati Shrestha.

Vaikutamme köyhyyden rakenteellisiin syihin Köyhyys tarkoittaa juomakelvotonta vettä, huonoa ravintoa tai suoranaista nälkää. Köyhyyttä on myös koulutusmahdollisuuksien ja terveydenhuollon puute, syrjäytyneisyys, epätasa-arvo ja ihmisoikeuksien loukkaukset. Työmme kattaa köyhyyden eri ulottuvuudet ja pyrkii lieventämään tai poistamaan niitä. Vaikutamme myös köyhyyden ja turvattomuuden rakenteellisiin syihin. Vuonna 2011 kiinnitimme erityishuomiota siihen, että oikeudenmukaisella ruokapolitiikalla ja oikein suunnatuilla tukitoimilla ruoka saataisiin riittämään kaikille.

11


Kuva: Luterilainen maailmanliitto/Keski-Amerikan toimisto

Päätimme myös yhdessä kerätä kaiken muoviroskan pois yhteisöni kaduilta.

12


”Maa kuuluu kaikille. Jotkut kuolivat jo, toiset vielä elämme, mutta suurin osa ei ole vielä syntynyt. Suojellaan ympäristöämme,” lukee Suany Faviánin pitelemässä taulussa.

T JA OIKEUDE US OSALLISU

Nuoret ympäristön puolesta söissä ja kouluissa työpajoja ja koulutustilaisuuksia ympäristön ja luonnonvarojen suojelusta. – Päätimme myös yhdessä kerätä kaiken muoviroskan pois yhteisöni kaduilta. Lisäksi aloitimme metsityskampanjan Telica-joen laaksossa, kertoo Favián. – Nyt olen sitoutuneempi osallistumaan yhteisöni tapahtumiin ja tietoisempi tarpeesta suojella luonnonvarojamme. Hyödynnän kaikki tilaisuudet edistääkseni koulutuksessa oppimiani asioita.

Oikeus kehitykseen merkitsee myös oikeutta vaikuttaa kehityksen prosesseihin. Keski-Amerikan Hondurasissa tuimme vuonna 2011 nuorten koulutusohjelmaa. Ohjelmassa koulutetaan nuoria toimimaan ympäristölähettiläinä omissa yhteisöissään. – Osallistuminen tähän projektiin on hyödyttänyt minua paljon, olen saanut tietoa luonnonvarojen suojelemiseksi ja voin nyt toimia yhdessä muiden kuntien nuorten kanssa, sanoo Suany Favián. Koulutuksen aikana nuoret hitsautuivat tiiviiksi ryhmäksi ja oppivat toimimaan yhdessä. He ovat myös tehneet aktiivista yhteistyötä alueen ympäristöliikkeen kanssa. Koulutuksen jälkeen nuoret järjestivät yhtei-

Ihmisarvoinen elämä jokaiselle Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, mutta erilaisista yhteiskunnallisista syistä kaikkien ihmisoikeudet eivät toteudu samalla tavalla. Teemme työtä, jotta heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeudet toteutuisivat. Kun ihmiset tuntevat oikeutensa, he voivat osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Myös vastuutahojen on tunnettava ja täytettävä velvollisuutensa. Köyhyys ja ihmisoikeuksien toteutumattomuus kulkevat käsi kädessä, joten oikeuksien ajaminen on kiinteä osa kaikkea työtämme. Vuonna 2011 tuimme muun muassa ihmisoikeustarkkailijoiden työtä Nepalissa ja Keski-Amerikassa ja laadimme linjauksen oikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisesta ohjelmatyössämme.

13


Kuva: Abdisalam Mahmoudi

Ent채 naisten oikeudet?

14


VAKAA UNTA YHTEISK

Vuoropuhelua rakentamassa Käynnistyi neuvotteluiden sarja, jossa uskonnollisille ja erityisesti perinteisille johtajille taattiin ”ääni” YK:n koordinoimassa Somalian rauhan- ja valtionrakennusprosessissa. Kuitenkin kysymys siitä, oliko tämä vain miesten ääni – kyseiset johtajat ovat kaikki miehiä – oli monen mielessä. Entä naisten oikeudet? Kesäkuun 2011 lopussa järjestetyissä neuvotteluissa perinteiset johtajat ilmaisivat toiveensa perustaa guurti, ”vanhimpien neuvosto”, keskiseen ja eteläiseen Somaliaan. Se voisi toteutuessaan näytellä tärkeää roolia Somalian vakauttamisessa. Kun perinteiset johtajat kertoivat, että heidän mielestään neuvoston 200 jäsenestä 50 tulisi olla naisia, uskoi moni guurtiin entistä enemmän.

Somalian kolmatta vuosikymmentä jatkuva konflikti on tehnyt maasta ehkä hauraimman kaikista maailman valtioista. Ihmisiltä puuttuvat keinot vaatia omia oikeuksiaan eikä Somalian väliaikaishallitus kykene takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista kansalaisilleen. Pyrimme vaikuttamaan näihin haurauden juurisyihin ja siten tukemaan maan vakautta. Usein ratkaisut löytyvät Somalian sisältä, mutta myös kansainvälisillä toimijoilla on roolinsa. Kun joulukuussa 2010 Somalian uskonnolliset ja perinteiset johtajat sekä YK kiittivät Ulkomaanapua osapuolten tuomisesta saman pöydän ääreen ensimmäistä kertaa, oli selvää, että oli kuljettu pitkä valmisteleva tie. Ulkomaanavun pitkäjänteinen ruohonjuuritason työ ja sieltä nouseva paikallisten toimijoiden luottamus kohtasi järjestön YK-rakenteissa nauttiman luottamuksen.

Rauhantyötä monella tasolla tusta sekä demokratia- ja vaalikoulutusta. Työn tuloksellisuudesta kertoo se, että näillä toiminta-alueilla äänestysaktiivisuus oli korkeaa ja vaaleissa pääsi läpi yllättäviäkin ehdokkaita, eivät vain ennakkosuosikit. Kirkon Ulkomaanapu tuki myös Sudanin ekumeenista foorumia sekä Afrikan kirkkojen konferenssi AACC:n erityislähettilästä Samuel Kobiaa. Kirkkojen rooli on erityisen tärkeä heimojen välisten konfliktien välittäjänä ja sovinnon rakentajana.

Sota, konflikti ja yhteiskunnallinen epävakaus ovat usein suurimpia uhkia ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Nämä puolestaan ovat edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Kirkon Ulkomaanapu tuki vuonna 2011 muun muassa ruohonjuuritason rauhantyötä EteläSudanissa ja yhteyksien luomista ruohonjuuritasolta kansainvälisillä foorumeilla käytäviin rauhanneuvotteluihin Somaliassa. Etelä-Sudanissa oli tärkeä vuosi, kun maa itsenäistyi. Ulkomaanapu tuki rauhankasva-

15

Kuva: Nils Carstensen/DCA/ACT

Perinteiset johtajat Somaliassa ilmaisivat kesällä 2011 halunsa perustaa guurti eli vanhimpien neuvosto, jolla voisi olla merkittävä rooli maan vakauttamisessa.


Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Kuivuus ja konflikti koettelivat Afrikan sarvea Vuoden 2011 vakavin katastrofi koettiin Itä-Afrikassa, jossa enimmillään yli 13 miljoonaa ihmistä oli kuivuuden aiheuttaman nälänhädän vuoksi hätäavun tarpeessa. Tilannetta pahensi Somalian konflikti, joka ajoi ihmisiä pois kotiseuduiltaan. YK julisti Somaliassa kuusi maakuntaa nälänhätäalueeksi. Kirkon Ulkomaanapu avusti nälänhädän uhreja sekä Keniassa Dadaabin leirillä että Somaliassa, Etiopiassa ja Djiboutissa. Dadaabin leirin asukasmäärä kaksinkertaistui ennen kaikkea

Somaliasta saapuneiden pakolaisten myötä. Ulkomaanapu toimi yhdessä kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACTallianssin kanssa.

Hyvä maine avasi ovia avustustyölle Avun saaminen perille Somaliaan oli erityisen haasteellista. ACT-allianssin paikallinen kumppani Daryeel Busho Guud (Apua kaikille) pystyi toimittamaan apua sekä islamistijärjestö Al-Shabaabin että Somalian väliaikaishallituksen hallinnoimille alueille.

16

”Otimme yhteyttä molempiin osapuoliin ja vakuutimme heidät puolueettomuudestamme”, Daryeel Busho Guudin johtaja Omar Olad Ahmed kertoi. Somaliassa ACT-allianssi jakoi riisiä, maissia, papuja, ruokaöljyä ja sokeria kuivuudesta pahoin kärsineellä Gedon alueella sekä pääkaupungissa Mogadishussa. Juomavettä tuotiin vesitankeilla ja kaivoja porattiin lisää sekä vanhoja kunnostettiin. Lisäksi alueelle toimitettiin käymälöitä ja hygieniapakkauksia.


Maailman suurimmalle pakolaisleirille Kenian Dadaabiin saapui heinäkuussa kymmeniä tuhansia somalinaisia ja lapsia.

Humanitaarisen avun kohteet 2011 Afganistan – kuivuus Angola – humanitaarinen miinatoiminta

50 000 €

Haiti – varautuminen Atlantin hurrikaanikauteen

50 000 €

Indonesia – Mentawi-saarten tsunami

50 000 €

Kuva: Paul Jeffrey/ACT

Jordania – humanitaarinen pakolaisprojekti

Vaikka katastrofeja ei voida estää, niiden tuhoisia vaikutuksia ihmisten elämään voidaan vähentää. Varautumissuunnitelmien avulla katastrofeihin voidaan valmistautua ennakolta niin, että katastrofin sattuessa apua pystytään antamaan nopeasti ja tehokkaasti. Yksi Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2011 tavoitteista oli varautumissuunnitelmien kehittäminen ja laatiminen toimintamaita varten. Vuonna 2011 laadimme varautumissuunnitelmat seuraavissa maissa: • Etelä-Sudan • Liberia • Palestiinalaisalueet • Kongon demokraattinen tasavalta • Haiti

500 000 €

El Salvador – tulva-apu

Itä-Afrikan kuivuus ja alueelliset pakolaisohjelmat

Varautuminen tehostaa katastrofeissa auttamista

40 000 €

Kambodzha – tulva-apu

1 600 000 € 40 000 € 81 265 €

Kambodzha – humanitaarinen miinatoiminta 250 000 € Kenia – lisärahoitus Kakuma/ Turkanan vesi- ja sanitaatiohankkeelle

5 000 €

Kongon demokraattinen tasavalta – katastrofivarautuminen

800 €

Kongon demokraattinen tasavalta – ruokaturva

600 000 €

Liberia – Norsunluurannikon pakolaiset Liberiassa Mali – kuivuus

457 967 € 300 000 €

Myanmar – vesi- ja sanitaatiohanke

134 657 €

Pakistan – tulva-apu

50 000 €

Palestiina/Länsiranta – haavoittuvien kotitalouksien taloudellisen tilanteen parantaminen

85 000 €

Sri Lanka – tulva-apu

40 000 €

Tshad – kumppanin viestintäkapasiteetin kehittäminen Tshadissa

45 000 €

Tshad – hätäapu

17

300 000 €


Kumppanit ja yhteistyöverkostot Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa kirkon diakonista perustehtävää yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä kotimaisten yhteistyötahojen kanssa. Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin perustajajäsen. ACT on kirkollisten kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijoiden yhteistyöjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Vuosittain ACTin jäsenet käyttävät 1,6 miljardia työskennellessään maailman köyhimmissä yhteiskunnissa elävien hyväksi ja heidän kanssaan. ACTillä on 125 jäsentä ja se toimii 140 maassa. Vuonna 2011 tuimme ACTin kautta muun muassa lukuisia humanitaarisen avun operaatioita ja ACTin vaikuttamistyön kehittämistä. Luterilainen maailmanliitto (LML) on Kirkon Ulkomaanavun suurin yksittäinen ohjelmien toteuttaja ja vanhin kumppanimme. Vuonna 2011 toimimme yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton maaohjelmien kanssa 17 maassa erilaisissa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyöhankkeissa. Tuimme myös LML:n paikallisten jäsenkirkkojen diakoniatyötä sekä kansainvälistä

vaikuttamistyötä. Ulkomaanapu tukee Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) ohjelmia, joilla edistetään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikutetaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistetään rauhaa. Vuonna 2011 Ulkomaanapu panosti erityisesti KMN:n rauhantyöhön. Vuonna 2011 vahvistimme yhteistyötä YKjärjestöjen kanssa erityisesti koulutuksen saralla. Ulkomaanapu on mukana koordinoimassa kansainvälisellä tasolla katastrofitilanteissa järjestettävää koulutusta. Teimme YK-yhteistyötä myös YK:n lastenrahasto UNICEFin, YK:n kehitysohjelma UNDP:n, YK:N väestörahasto UNFPA:n, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR:n, YK:n poliittinen toimisto Somaliassa UNPOSin ja YK:n humanitaarisen avun logistiikkakeskus UNHRD:n kanssa erilaisissa humanitaarisissa kriiseissä. Kansainvälisten kumppaneiden lisäksi Ulkomaanavulla on kasvava määrä pieniä paikallisia kahdenvälisiä kumppaneita. Paikalliset kumppanit ovat kirkkoja, kirkollisia diakonisia järjestöjä sekä muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Verkostot

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö

Kirkon Ulkomaanapu tukee tai on jäsen useissa erilaisissa verkostoissa ja temaattisissa järjestöissä. Aprodev on eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen vaikuttamistyön yhteistyöelin. Sen päätehtävä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä tiedon välittäminen jäsenjärjestöille. Olemme myös EU-tason humanitaaristen toimijoiden yhteistyöjärjestön VOICEn ja vaikuttamistyön verkoston Ecumenical Advocacy Alliancen (EAA) jäsen. Suomessa Ulkomaanapu on muun muassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n ja suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen jäsen. Ulkomaanapu toimii kansainvälisen diakonian alalla läheisessä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien sekä muun muassa Yhteisvastuu-keräyksen kanssa. Olemme Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen.

Kirkon Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Ulkomaanapu on solminut ulkoministeriön kanssa 22,2 miljoonaa euroa suuruisen rahoitussopimuksen vuosille 2010–2012. Tämän lisäksi Kirkon Ulkomaanavulla on sopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHOn kanssa vuosille 2008–2012.

18


Vuonna 2011 perustettuun hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Ritva Ohmeroluoma (puheenjohtaja), Tuomas Aho ja Henni Alava.

Hallinto Kirkon Ulkomaanavun säätiön toimintaa johtaa kirkon ulkoasiain neuvoston asettama yksitoistajäseninen hallitus, apunaan kolmijäseninen työjaosto. Hallituksella on myös kolme varajäsentä. Hallitus kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa. Työjaosto kokoontui neljätoista kertaa. Toiminnanjohtajana toimi Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti ja Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen.

Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen edusti Ulkomaanapua yhteistyötahoilla 1.10.2011 alkaen seuraavasti: Kirkon Ulkoasiainosaston johtoryhmän jäsen, Kirkon lähetystyön toimikunnan asiantuntijajäsen, Ylen Hyvän hallituksen jäsen, Ortodoksisen kirkon ulkomaanavun hallituksen asiantuntijajäsen, Yhteisvastuu-keräystoimikunnan jäsen, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen. Pentikäinen toimi 30.9.2011 asti yhdysvaltalaisen Religions for Peace -järjestön konfliktienhallintaohjelmien vetäjänä.

Kirkon Ulkomaanavun hallitus 2011: puheenjohtajana toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen varapuheenjohtajana piispa Matti Repo jäseninä kansanedustaja Pekka Haavisto kv. asiantuntija Tarja Kantola alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde (18.8.2011 saakka) johtava työalasihteeri Pia Kummel-Myrskog kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen kirkkoherra Tapio Luoma kauppatieteen maisteri Ritva Ohmeroluoma europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (12.12.2011 alkaen) hiippakuntasihteeri Helena Tuominen vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila

Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu oli edustettuna seuraavilla tahoilla: Climate Action Network Europe CAN-E Coordination Europe Haiti COEH Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän Perjantairyhmä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisemisverkosto KATU ry Kehityspoliittinen toimikunta Kirkon ekumeenisten yhteyksien työryhmä Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta KION Kirkon järjestöjen Inkeri-neuvottelukunta Kirkon Ulkoasiainneuvoston Itä-Eurooppa työryhmä Pakolaisneuvonta ry Siviilikriisinhallinnan neuvottelukunnan järjestöjaosto Suomen Somaliaverkosto Vastuuviikon yhteistyöryhmä 1325-verkosto (naiset ja rauha)

varajäseninä johtaja Ilkka Mattila asianajaja Tuomas Aho valtiotieteen maisteri Henni Alava sihteerinä Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti, Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen sekä hallituksen kutsumina asiantuntijajäseninä pääsihteeri Heikki Huttunen, Suomen ekumeeninen neuvosto johtaja Kalle Kuusimäki, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö lähetyssihteeri Risto Jukko, Kirkon lähetystyön keskus Vt. projektipäällikkö Riina Nguyen, OrtAid.

Yhteiskuntavastuu Kirkon Ulkomaanapu kantaa yhteiskuntavastuuta toimimalla eettisesti ja ekologisesti. Olemme • ympäristökuormitusta vähentävä WWF:n Green Office -toimisto • Reilun kaupan työpaikka ja Reilun kaupan perustajajäsen. Käytämme Reilun kaupan tuotteita. • suomalaisten yritysten toimintaa kehitysmaissa tutkivan ja tarkkailevan Finnwatchin perustajajäsen.

Hallituksen työjaostoon kuuluivat: puheenjohtajana Anni Vepsäläinen, henkilökohtaisena varajäsenenä Kimmo Kääriäinen ja jäseninä Helena Tuominen henkilökohtaisena varajäsenenä Tarja Kantola ja Pia Kummel-Myrskog, henkilökohtaisena varajäsenenä Tuomas Aho sekä sihteerinä Pauliina Parhiala 30.9.2011 asti, Antti Pentikäinen 1.10.2011 alkaen.

19


Kuva: Ville Asikainen

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko keskustelee Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Maija Sankarin kanssa eduskuntatalon edustalla Painavaa asiaa -tapahtumassa toukokuussa 2011.

Vaalivuonna vaikutimme Suomessa Eduskunta tekee päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle – myös kehitysmaihin. Kirkon Ulkomaanapu teki siksi kevään 2011 eduskuntavaalien alla ahkerasti vaikuttamistyötä, jotta puolueiden vaaliohjelmissa ja lopulta hallitusohjelmassa näkyisi globaali oikeudenmukaisuus. Ulkomaanapu laati puolueille suosituksia muun muassa ruokaturvaan, ilmastonmuutokseen ja rauhantyöhön liittyen. Suosituksista keskusteltiin ennen vaaleja kaikkien eduskuntapuolueiden

kanssa tapaamisissa tai puhelimitse; yhteensä käytiin vuoropuhelua 19 puoluevaikuttajan kanssa. Hallitusneuvottelujen alla Ulkomaanapu lähestyi vielä erikseen neuvottelijoita. Monet Ulkomaanavulle tärkeät asiat päätyivät hallitusohjelmaan jossain muodossa. Ohjelmaan kirjattiin esimerkiksi Ulkomaanavun suositus strategian laatimisesta hauraiden valtioiden tukemiseksi ja ilmastolaki. Vaalien jälkeen Ulkomaanapu jatkoi vaikuttamistyötään uuden

20

eduskunnan suuntaan. Toukokuussa Ulkomaanavun työntekijät ja vapaaehtoiset keskustelivat kansanedustajien kanssa globaaleista kysymyksistä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan järjestämässä Painavaa asiaa -tapahtumassa. Alkusyksystä Ulkomaanapu järjesti Kepan kanssa infotilaisuuden ItäAfrikan kriisistä kansanedustajien avustajille. Lisäksi Ulkomaanapu oli puhumassa ruokaturvasta Perussuomalaisten eduskuntaryhmälle Kepan järjestämässä keskustelutilaisuudessa.


Toimintamme kotimaassa keskittyi kampanjointiin, varainhankintaan ja viestintään. Pääkampanja oli toista vuotta kehitysmaiden ruokaturvaan pureutuva Nälkä, paha pala purtavaksi -kampanja. Sosiaalisessa mediassa toimiva Lusikkaliike oli merkittävässä roolissa kampanjassa. Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöt ja muut vapaaehtoiset seurakunnissa olivat erityisen aktiivisia. Varainhankinnan suuri tapahtuma oli ensimmäistä kertaa Suomessa nähty Idols tekee hyvää -televisio-ohjelma, jossa kerrottiin nuorten elämästä kehitysmaissa ja haettiin Ulkomaanavulle uusia kuukausilahjoittajia. Vapaaehtoistoimintaa kehitettiin edelleen, uutena ulottuvuutena oli yhteistyö yritysten kanssa. Myös monet yksityiset ihmiset halusivat antaa ammattiosaamistaan Ulkomaanavulle vapaaehtoistyön muodossa. Naisten Pankki – Ulkomaanavun hallinnoima vapaaehtoisten verkosto ja rahasto kehitysmaiden naisten toimeentulon tukemiseksi – jatkoi kasvuaan. Uusia Naisten Pankin aluesoluja perustettiin yhdeksän. Myös Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva nuorisoverkosto Changemaker sai toimintaansa mukaan lisää aktiivisia nuoria.

Kuva: Jenni-Justiina Niemi

Sinä voit jättää perinnöksi paremman maailman

Kuva: Ville Asikainen

Vapaaehtoistyö kasvussa

Changemakerin pääkampanja Velan vangit keskittyi kehitysmaiden epäoikeutettuihin velkoihin.

Me unelmoimme siitä, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Työtä on paljon, mutta me uskomme, että muutos on mahdollista ja ponnistelemme sen saavuttamiseksi. Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi olet mukana toteuttamassa tätä unelmaa myös tulevaisuudessa ja varmistat tärkeän työn jatkuvuuden.

Testamenttilahjoituksen ei suinkaan tarvitse olla suuri. 500 euroa tai 50 000 euroa – jokaisella lahjoituksella on merkitystä köyhän perheen elämässä! Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Yleishyödyllisenä järjestönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta veroa, joten se menee kokonaisuudessaan toimintaamme.

Pienikin lahjoitus auttaa Kun olet ensin huomioinut läheisesi, harkitsisitko vielä kaukaisen lähimmäisen liittämistä testamenttiisi?

Lisätietoja: www.kirkonulkomaanapu.fi/ testamenttilahjoitus tai puhelimitse Johanna Karjalainen p. 040 733 0471

21


Kuva: Ville Asikainen

Kaikki saivat laulaa ja osallistua kampanjaan Stadin Suvivirsi -yhteislaulutapahtumassa Narinkkatorilla 31.5.2011.

Perinteinen suvivirsi Suvivirressä on kevään juhlan maku. Se yhdistyy koulun kevätjuhlaan tai -kirkkoon, loppuun saatettuun työvuoteen ja edessä olevaan kesän suloisuuteen. Tippa nousee yhden jos toisen äidin tai papan silmäkulmaan, kun voi jälkikasvun kanssa liittyä samaan virteen, jonka tunnelmaan omassa lapsuudessa kasvoi kiinni. Jotkut sanovat sen makuun liittyvän myös karvautta, muistoja heikosta todistuksesta tai ehdoista. Yhtäkaikki Suvivirsi on sukupolvia yhdistävä suomalainen perinne. Helsingin seurakunnissa päätettiin yhdistää yhteisen laulamisen ja perinteen voimaa. Ensimmäisen kerran vuonna 2010 sovittiin, että kaikissa Helsingin kirkoissa veisataan toukokuun viimeisenä sunnuntaina Suvivirsi. Syntyi Suvivirren sunnun-

tai. Riippumatta kirkkopyhän aiheesta toukokuun viimeisenä sunnuntaina ollaan kevään ja kesän taitekohdassa, on Suvivirren aika. Keväällä 2011 tapahtuma laajeni. Sunnuntain lisäksi seurakunnissa kokoonnuttiin eri tilaisuuksissa laulamaan Suvivirttä ja muita kesäisiä lauluja. Kaupungin keskustassa toteutettiin isona tapahtumana Stadin suvivirsi, jossa Jo pukkaa glaiduu aikaa sjungattiin myös stadin slangilla. Joissakin muissakin kaupungeissa järjestettiin vastaavia tilaisuuksia. Suvivirsi on vanha suomalainen kouluun liittyvä perinne. Meikäläinen koululaitos on todettu yhdeksi maailman parhaista. Kaikkialla maailmassa olot eivät ole likikään yhtä hyvällä tolalla. Seurakunnissa

22

haluttiin Suvivirren sävelten myötä lähettää apua niille, joilla asiat ovat heikommin. Kirkon Ulkomaanavusta tuli luonteva yhteistyökumppani. Suvivirteen liitettiin keräys koulujen rakentamiseksi Haitiin. Kirkkohallitus katsoi suopeasti asian puoleen ja määräsi kirkoissa kerättäväksi toukokuun viimeisenä sunnuntaina kolehdin Kirkon Ulkomaanavulle kouluolojen parantamiseen kehittyvissä maissa. Nähtäväksi jää, kuinka laajalle Suvivirren sunnuntain vietto ja siihen liittyvät yhteislaulutilaisuudet ja keräykset leviävät. Onko Suomen kirkkoon syntymässä uusi perinne? Seppo Simola Viestintäjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä


Karijoki keräsi Yhteisvastuun parhaan tuloksen Karijoen seurakunta keräsi vuonna 2011 Yhteisvastuukeräyksen parhaan tuloksen seurakuntalaista kohden laskettuna: 7,53 euroa jokaista seurakunnan jäsentä kohden. – Edeltäjäni diakoni Päivi Tamminen loi Karijoella hyvän vapaaehtoistyön hengen ja antoi ihmisille tilaa ja mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Meillä on hyvin organisoitu listakeräys ja innokas vapaaehtoisten joukko, valottaa Karijoen seurakunnan diakonissa ja keräyspäällikkö Maarit Suksi erinomaista tulosta. Erilaiset tempaukset, kuten karjalanpiirakkatalkoot ja käsityökilpailu, tuovat oman lisänsä. – Viime vuonna Karijoella valmistettiin laukkuja, joista kolme eniten ääniä saanutta palkittiin. Laukut huutokaupattiin kevään naistenillassa. Lisäksi Yhteisvastuun hyväksi järjestettiin virsilauluilta, miestenilta ja kinkerit, kertoo Suksi.

Vapaaehtoiset listakerääjät ja keittiöllä touhuavat, monitaitoiset naiset ovat Karijoen hienon tuloksen takana. Myös keräyspäälliköllä on oma roolinsa. – Minulla on keräyspäällikkönä vastuu tiedotuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi on tärkeätä kannustaa, rohkaista ja kiittää! Pitää antaa vapaaehtoisille tilaa ja mahdollisuuksia toimia kunkin omien kykyjen mukaan. Karijoella täytyy myös joskus vapaaehtoisia ”toppuutella” eli muistuttaa, että pitää muistaa omat voimavarat ja jaksaminen, sanoo Suksi. Mutta mikä saa keräyspäällikön innostumaan vuodesta toiseen? – Täytyy tunnustaa, että joskus tuntuu siltä, että vuosi kuluu liian nopeasti. Vapaaehtoiset kuitenkin kannustavat työntekijää toimimaan ja kyselevät jo etukäteen, mitä seuraavana vuonna tehdään. Yhdessä tekeminen innostaa! Vaihtuvat kohteet, konk-

Maarit Suksi.

reettinen tieto siitä, miten paljon apua tarvitaan esimerkiksi Afrikassa ja mitä pienelläkin rahamäärällä voidaan saada aikaan, motivoivat. Yhteisvastuukeräys on keino osoittaa lähimmäisenrakkautta.

Alberto aloitti hitsausopinnot Viime vuonna Yhteisvastuukeräys torjui nuorten yksinäisyyttä Xikhelenin köyhälistöaluella Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Keräysvideolla esiintyneen Alberto Mabaten koulunkäynti sujuu nyt hyvin, menossa on seitsemäs luokka. Projektin vapaaehtoistyöntekijät vierailevat Alberton luona kolme kertaa viikossa, auttavat läksyissä ja kodin askareissa. Xikhelenissä nuoret voivat aloittaa projektin turvin ammatillisen opiskelun. Alberto on aloittanut syksyllä hitsausopinnot. Hän pitää niistä kovasti ja haluaa tulla hyväksi hitsaajaksi. Alberton kotitaloa on korjattu, muun muassa ovi ja ikkuna on uusittu. Nyt kotona on turvallisempaa. Alberto asuu edelleen veljen kanssa, mutta veli on työn vuoksi paljon poissa. Vapaa-ajallaan Alberto pelaa jalkapalloa ystäviensä kanssa. Teksti: Titos Languene Kuva: Ville Asikainen

23

– Katson elämää nyt uudesta näkökulmasta, kertoo Alberto.


Köyhän asia on pyhä Kristillinen diakonia toimii heikoimmassa asemassa olevien puolesta Jeesuksen käskyn ja esimerkin mukaisesti. Se on köyhän asialla maailmanlaajuisesti. Toimeksianto on vahva. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus aloitti uransa saarnalla kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa. Hänen saarnatekstinään oli profeetta Jesajan kirja. Sen nojalla hän julisti, että Jumalan lupaukset koskevat erityisesti köyhiä: –Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta. Jeesuksella oli sanomalleen vahvat perusteet. Kaksi tuhatta Raamatun kohtaa puhuu siitä, kuinka Jumala kantaa huolta köyhistä ja heikoista. Erityistä huomiota saa osakseen kolme ryhmää: lesket ja orvot, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle; muukalaiset, jotka kohtaavat syrjintää; ja viholliset, joiden ihmisarvosta on suurin kiusaus tinkiä. Samat ryhmät ovat yhä edelleen kaikkein haavoittuvimpia. Samat lesket ja orvot kansoittavat Itä-Afrikan pakolaisleirejä. Samat muukalaiset peittävät lapsensa korvat humalaisen solvauksilta suomalaisessa lähiössä. Samat ruhjotut vangit katsovat kauhistuneina Abu Ghraibin vankilassa salaa otetuissa kuvissa. Vähän on uutta auringon alla.

Joku voisi pitää Jeesusta ja Raamatun profeettoja suorastaan diakoniakiihkoilijoina. Yhteiskunnallisesta työstä irrallaan oleva jumalanpalveluselämä saa heiltä tylyn tuomion. Pois turha virrenveisuu ja oikeudenmukaisuutta tilalle! Lähimmäisenrakkaus on tärkeämpää kuin uhrimenot. Jos Jeesus eläisi nyt, arvosteltaisiinko häntä ’eettisestä kristinuskosta’, jossa Jumalan sana liudentuu kädenlämpöiseksi rakkauspuheeksi? Se ei tekisi hänelle oikeutta. Diakoniassa on kysymys enemmästä kuin sentimentaalisesta myötätunnosta tai romanttisesta halusta kasvaa ihmisenä. Jeesus opetti, että Jumala kohdataan todellisesti ja konkreettisesti apua ja oikeutta tarvitsevassa lähimmäisessä: – Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Näin hän teki diakoniasta pyhän toimituksen. Kuten kirkon pyhät toimitukset eli sakramentit, myös diakonia perustuu Jeesuksen käskyyn ja lupaukseen olla itse läsnä. Petri Merenlahti kirkollisen työn päällikkö Kirkon Ulkomaanapu

24


25

Kuva: Paul Jeffrey


Valitse oma tapasi muuttaa maailmaa! Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin tekoihin ihmisarvon puolesta. Tarjoamme seurakuntien käyttöön monipuolisia ja helposti käytettäviä työkaluja ja toimintamalleja. Tässä muutamia esimerkkejä: Kuva: Ville Asikainen

Toivon torstai -toimintamalli Kutsu ihmiset viettämään Toivon torstaita! Toimintamalli mahdollistaa helposti toteutettavan ja valmiiksi tunnetun tilaisuuden järjestämisen kansainvälisestä diakoniasta ja Kirkon Ulkomaanavun työstä. Tapahtumamalli on vapaasti käytettävissä ja sitä voi muokata tarpeen mukaan. Tukea ideointiin, tiedotukseen ja järjestelyihin saa Ulkomaanavusta. www.kirkonulkomaanapu.fi/seurakunnat

Katastrofilipas

Tekoja-lehti

Arvaamaton katastrofi pyyhkäisee elämästä kodin ja läheiset ihmiset. Puhelin ei toimi. Kukaan ei kuule. Pelko valtaa ihmisen ja avuttomuus astuu sisään. Sinä voit auttaa! Lipaskeräys on helppo tapa olla ratkaiseva osa avun ketjua. Varmista, että seurakuntasi on valmistautunut katastrofiin! Muodosta oma nopean toiminnan joukkosi ja tilaa heti omat keräyslippaat ja -liivit. Lisätiedot ja materiaalitilaukset: kaarina.meskanen@kirkonulkomaanapu.fi, puh. 0400 103 373.

kertoo ihmisistä, joiden luo apu on tullut perille ja siitä, kuinka sinä voit olla mukana työssä ihmisarvoisemman elämän puolesta. Valitse perinteinen tai sähköinen lehti, tilaus on maksuton. www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti

Toisenlainen Lahja Edistä kestävää kehitystä ja tee arvokkaan lahjan antaminen helpoksi. Tilaa seurakuntaasi teline ja kortteja ja tee paikkakuntasi ihmisille lahjan ostaminen helpoksi. Toisenlainen lahja on Suomen suosituimpia eettisiä lahjoja! www.toisenlainenlahja.fi

26 26


Pelasta maailma Kansainvälisyyskasvatusta Film café -menetelmällä

Minna Törrönen (Toim.)

Ohjaajan ja opettajan materiaali II Pelasta maailma kansainvälisyyskasvatushankkeen julkaisu

Pelasta maailma -kansainvälisyyskasvatusmateriaali II Monipuolinen opettajan ja ohjaajan tietopaketti on suunniteltu käytettäväksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Film café -menetelmä yhdistää videoiden katselun ja keskustelun pienryhmissä. www.kirkonulkomaanapu.fi/aineistopankki

Rippikoulupaketti Nuorisoverkosto Changemakerin kansainvälisen diakonian rippikoulupaketti on ladattavissa osoitteessa www.changemaker.fi/riparipaketti. Changemakeriltä voi myös pyytää vapaaehtoisen vierailijan rippikouluun. Kysy lisää: toimisto@changemaker.fi.

Jumalanpalveluselämään ja hartauksiin Käytettävissäsi ovat kansainväliseen vastuuseen liittyvät jumalanpalvelusaineistot Kirkon Ulkomaanavun kolehtipyhille, hartausaineistot ja Seimimateriaali adventin ja joulun ajalle.

Haluaisitko järjestää konsertin tai tapahtuman tai innostaa seurakuntasi vapaaehtoistyöntekijöitä

Tekoja-kampanja Uusi kaksivuotinen Tekoja-kampanja keskittyy kehitysmaiden nuorten toimeentuloon. Maailmassa on 80 miljoonaa nuorta, joista monen elämää varjostaa sota tai muu katastrofi. Konfliktien keskellä eläneet nuoret ovat usein jääneet ilman perustaitoja, joilla pärjätä elämässä. Kirkon Ulkomaanapu tukee nuorten koulutusta ja työllistymistä kehitysmaissa.

Ota meihin yhteyttä: karita.linden-lemmetti@ kirkonulkomaanapu.fi (tapahtumat) tai sabina. bergholm@kirkonulkomaanapu.fi (vapaaehtoistyö). Lisää ideoita: www.kirkonulkomaanapu.fi/seurakunnat

Lue lisää ja allekirjoita vetoomus asian puolesta: www.tekojakampanja.fi

27


Kuva: Ville Asikainen

Kaj Kunnas ja Pirkko Harri veivät Tekoja-päivien viestiä ruokaturvasta seinäjokisille Prismassa.

Tekoja-päivillä puhuttiin nälästä Maailman ruokatilanne nostettiin esille Kirkon Ulkomaanavun ja Seinäjoen seurakunnan järjestämillä Tekoja-päivillä maaliskuussa 2011. Tapahtuma oli osa Nälkä, paha pala purtavaksi -kampanjaa. – Näinä aikoina, kun talouden puristusote tuntuu, on haastavaa pitää esillä kansainvälisiä asioita. Seurakunta ei kuitenkaan voi sulkea silmiään ja kantaa huolta vain vieressä olevista lähimmäisistä. Hätä ja tuska koskevat yhtä kipeästi naapuria kuin kaukaisempaakin lähimmäistä, sanoo piispa Tapio Luoma, joka toimi tapahtuman aikaan Seinäjoen seurakunnan kirkkoherrana.

Viikon ohjelmassa oli niin vapaaehtoisten ilta, eduskuntavaaliehdokkaiden vaalipaneeli kuin Naisten Pankin klubi-ilta ja perhemessu. Koululaiset tutustuivat kansainväliseen avustustyöhön muun muassa nukketeatterin ja lyhytelokuvien kautta. Tapahtuma näkyi myös Kauppakeskus Epstorissa ja Prismassa. – Tekoja-päivien avulla oli helppo pitää esillä auttamisen ja itseltä jakamisen teemaa. Tämä oli pirteällä otteella ja ennakkoluulottomalla tavalla toteutettu seurakuntatapahtuma, valoisa ja raikas. Seurakunta oli tässä selkeästi saamapuolella. Hyvä

28

mieli jäi myös siitä, että Naisten Pankin klubi-illan seurauksena sai lähtölaukauksensa Naisten Pankin Seinäjoen aluesolu. – Yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun kanssa ja tämän tyyppinen tapahtuma on mainio tilaisuus seurakunnalle hoitaa perustehtäväänsä ja pitää esillä kristillistä sanomaa. Samalla seurakunta saa itsekin hyvällä tavalla näkyvyyttä, toteaa Luoma. Kirkon Ulkomaanavun Tekojakampanja keskittyy vuosina 2012–2013 nuorten toimeentuloon. Myös tässä kampanjassa seurakunnat ovat tärkeässä roolissa ja voivat olla mukana eri tavoin.


Seurakuntien tärkeä tuki Tekoja-kampanjaan liittyvä seurakuntien aktiivisuus ja Yhteisvastuukeräys ovat taas kerran laittaneet suomalaisia kiitettävästi liikkeelle hyvän asian puolesta ja kiitos tästä kuuluu kaikille aktiivisille seurakunnan työntekijöille ja vapaaehtoisille.

Kirkon ja seurakuntien antama rahallinen tuki on merkittävää Kirkon Ulkomaanavulle. Seurakunnat ovat kuluneen vuoden aikana aktivoituneet yhä vahvemmin kampanjoimaan yhteisesti Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Helsingin seurakuntayhtymän ja Ulkomaanavun yhteinen Suvivirren sunnuntai, joka toteutettiin myös joissakin muissa seurakunnissa. Lisäksi esimerkiksi Vantaan seurakuntayhtymän Rakenna joulupuu -kampanjaan Ulkomaanapu tuotti oman Toisenlaisen Lahjan.

Kirkon Ulkomaanavun tuotot SEURAKUNNILTA 2011 8,5 % 2,8 %

12,9 %

Talousarviotuki Yhteisvastuukeräys Kolehdit Seurakuntien muu tuki Kirkkohallituksen tuki Yhteensä

53,3 %

% milj. € 53,3 4,5 22,5 1,9 12,9 1,1 2,8 0,2 8,5 0,7 100,0 8,6

22,5 %

Seurakuntien talousarviotuki Kirkon Ulkomaanavulle 2002–2011 Milj. € % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0

3,8 3,2

3,6

3,9

3,8

3,6

4,2

4,2

4,3

4,5

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Seurakuntien tuki Kirkon Ulkomaanavulle 2011 -tilasto löytyy osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/srktuki

29


Kirkon Ulkomaanavun avustusalueet 2011 Avustusalueet (Summat ovat euroina) LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä MAANOSA YHT. välinen hankkeet Afrikka 4 787 098 0 1 844 902 3 272 992 1 739 570 11 644 561 Aasia 1 072 679 0 266 148 1 913 892 196 963 3 449 683 Lähi-itä 0 75 162 70 337 575 454 67 833 788 786 Latinalainen Amerikka 742 578 0 68 238 374 673 2 448 686 3 634 174 Eurooppa 0 0 0 733 722 23 817 757 539 Globaalit hankkeet 785��746 422 957 240 991 117 411 449 162 2 016 267 YHTEENSÄ 7 388 101 498 119 2 490 616 6 988 144 4 926 031 22 291 010 Suunnittelu ja seuranta 3 424 590 ULKOMAANTYÖ YHTEENSÄ

7 388 101

498 119

2 490 616

6 988 144

4 926 031

25 715 600

AFRIKKA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Angola 553 953 467 043 1 020 996 Burundi 177 154 16 302 193 456 Eritrea 669 751 669 751 707 406 553 177 341 786 1 602 369 Itäinen Afrikka alueellinen* Kongon dem. tasavalta 751 772 18 821 266 731 295 495 1 332 819 Liberia ja Länsi-Afrikka alueell. 13 696 1 000 681 432 193 1 446 570 Mosambik 715 522 46 878 762 400 Sierra Leone 376 916 152 934 529 850 Somalia 7 748 868 112 352 639 207 375 1 435 875 Sudan 7 847 381 464 260 534 277 182 927 026 Tshad 345 540 9 632 16 302 371 474 Uganda 850 405 51 000 901 405 Zimbabwe 106 000 106 000 Muu Afrikka 344 571 344 571

%

45,3 % 13,4 % 3,1 % 14,1 % 2,9 % 7,8 % 86,7 % 13,3 % 100,0 %

%

8,8 % 1,7 % 5,8 % 13,8 % 11,4 % 12,4 % 6,5 % 4,6 % 12,3 % 8,0 % 3,2 % 7,7 % 0,9 % 3,0 %

YHTEENSÄ 4 787 098 0 1 844 902 3 272 992 1 739 570 11 644 561 100,0 % * ml. Etiopia ja Kenia LML = Luterilainen maailmanliitto KMN = Kirkkojen maailmanneuvosto ACT = ACT-allianssi

30


AASIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet Afganistan 327 190 327 190 Bangladesh 340 560 340 560 Intia 139 603 139 603 Kambodzha 225 683 22 765 830 547 71 862 1 150 857 Myanmar 80 000 48 690 128 690 Nepal 751 277 32 140 783 417 Pakistan 193 383 97 000 7 851 298 235 Muu Aasia 15 719 50 000 146 853 68 559 281 131 YHTEENSÄ

1 072 679

0

266 148

1 913 892

196 963

3 449 683

LÄHI-ITÄ* LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä välinen hankkeet YHTEENSÄ 0 75 162 70 337 575 454 67 833 788 786 *

%

9,5 % 9,9 % 4,0 % 33,4 % 3,7 % 22,7 % 8,6 % 8,1 % 100,0 %

%

100,0 %

palestiinalaisalueet, Jordania, Libanon, Syyria

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet

%

458 928 50 000 Keski-Amerikka** Peru Haiti 283 650 18 238 Muu Lat. Amerikka

15 000 207 486 137 187 2 448 686 15 000

523 928 207 486 2 887 760 15 000

14,4 % 5,7 % 79,5 % 0,4 %

YHTEENSÄ

374 673

3 634 174

100,0 %

742 578

0

68 238

2 448 686

ml. Guatemala, El Salvador, Honduras

**

EUROOPPA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä Maa välinen hankkeet

%

Kosovo Serbia Venäjä Muu Eurooppa 0

243 318 16 497 83 000 314 060 93 344 7 320

259 814 83 000 314 060 100 665

34,3 % 11,0 % 41,5 % 13,3 %

YHTEENSÄ

733 722

757 539

100,0 %

0

0

31

0

23 817


Tuloslaskelma Euroa

1.1. - 31.12.2011

1.1. - 31.12.2010

VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta Tuotot Valtiolta 12 643 810,03 11 514 621,86 EU:lta 40 000,00 135 924,54 Seurakunnilta 7 833 443,36 8 117 224,59 Kv. rahoituslähteistä 1 159 936,76 1 010 698,47 Muut tuotot 56 853,47 117 711,04 21 734 043,62 20 896 180,50 Kulut Suorat avustukset -19 496 306,50 -16 778 048,89 Henkilöstökulut -3 965 024,07 -3 299 290,86 Muut kulut -2 254 269,60 -2 095 311,55 -25 715 600,17 -3 981 556,55 -22 172 651,30 -1 276 470,80 Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä, koulutus ja vaikuttamistyö Tuotot 512 586,40 502 632,33 Kulut Henkilöstökulut -858 686,26 -684 972,80 Muut toimintakulut -1 064 031,79 -1 092 638,64 -1 922 718,05 -1 410 131,65 -1 777 611,44 -1 274 979,11 Yleishallinto Tuotot 5010,43 59,47 Kulut Henkilöstökulut -1 015 957,54 -858 916,00 Muut toimintakulut -247 365,44 -144 162,61 -1 263 322,98 -1 258 312,55 -1 003 078,61 -1 003 019,14 Varsinaisen toiminnan kulujäämä

-6 650 000,75

-3 554 469,05

VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 6 561 435,33 5 053 776,49 Yrityksiltä ja yhteisöiltä 712 927,91 531 987,69 Muut tuotot 4 162,89 0,00 7 278 526,13 5 585 764,18 Kulut -2 038 471,49 5 240 054,64 -1 408 535,10 4 177 229,08 Tuotto/kulujäämä -1 409 946,11 622 760,03 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 222 913,58 118 253,31 Kulut -64 832,10 158 081,48 -7 529,71 110 723,60 Tuotto/kulujäämä -1 251 864,63 733 483,63 YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta 655 000,00 638 000,00 Tulos ennen rahastosiirtoja

-596 864,63

1 371 483,63

RAHASTOSIIRROT Siirto avustusrahastoon -1 409,34 -1 051,78 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -598 273,97 1 370 431,85

32


Tase

Euroa 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmat 120 166,28 187 869,36 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 126 914,16 117 460,92 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 59 406,70 64 776,05 Joukkovelkakirjalainat 942 500,00 1 001 906,70 613 200,00 677 976,05 Omakatteisten rahastojen varat Avustusrahasto, tilivarat ja pankkitalletukset 115 290,42 114 448,92 Saamiset Lyhytaikaiset Maksetut ennakkomaksut 2 545 707,69 2 118 562,54 Siirtosaamiset 383 174,98 354 197,76 Muut saamiset 117 080,73 3 045 963,40 129 396,27 2 602 156,57 Rahat ja pankkisaamiset 12 160 145,37 12 239 393,62 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 570 386,33 15 939 305,44 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 33 637,59 33 637,59 Omakatteiset rahastot Avustusrahasto 21.8.1984 115 858,26 114 448,92 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 252 615,20 4 882 183,35 Tilikauden yli-/alijäämä -598 273,97 5 803 837,08 1 370 431,85 6 252 615,20 6 400 701,71 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut 9 454 055,75 7 999 098,17 Ostovelat 280 403,03 483 619,36 Muut velat 160 489,88 94 852,83 Siirtovelat 871 600,59 10 766 549,25 961 033,37 9 538 603,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 570 386,33 15 939 305,44

33


Tasaista kasvua Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2011 kansainväliseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa yhteensä 31 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 17,6 prosenttia. Tuotot olivat 30,4 miljoonaa euroa, ja ne kasvoivat 9,6 prosenttia. Tilikauden alijäämä oli 0,6 miljoonaa euroa, joka katettiin edellisten tilikausien ylijäämästä. Oma pääoma oli 5,8 miljoonaa euroa ja vastaavasti edellisen tilikauden lopussa 6,4 miljoonaa euroa. Katastrofityöhön, jälleenrakennukseen, Naisten Pankin työhön ja muuhun toimintaan saadut ennakkomaksut taseessa olivat yhteensä 9,5 miljoonaa euroa ja edellisen tilikauden lopussa 8,0 miljoonaa euroa. Summa sisältää entiset rahastot, kuten Naisten Pankin varat.

Kirkon Ulkomaanavun säätiön tilinpäätöskäytäntöä on muutettu suoriteperusteiseksi ja myös vuoden 2010 vertailutietoja on oikaistu vastaavasti. Tavoitteena on ollut lisätä tilinpäätöksen läpinäkyvyyttä ja helppolukuisuutta sekä täyttää sidotuille oman pääoman rahastoille asetetut vaatimukset. Ulkomaanapu haluaa varmistaa käytössään olevien resurssien mahdollisimman tuloksekkaan ja vastuullisen käytön. Se on yhtenä ensimmäisistä kehitysyhteistyöjärjestöistä kehittänyt sisäistä tarkastusta, jota tukee vuodesta 2011 alkaen myös hallituksen tarkastusvaliokunta. Samalla riskienhallinnasta on tullut osa normaalia toiminnan suunnittelua ja arviointia. Ulkomaanavun tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers.

Henkilöstö Henkilöstön vahvuus oli vuoden 2011 lopussa 131 henkilöä. Henkilöstöstä 25 työskenteli Ulkomaanavun kenttätoimistoissa. Ohjelmatoimistoissa oli lisäksi

Ulkomaanavun palveluksessa erilaisissa tehtävissä 56 paikalta palkattua työntekijää. Henkilötyövuosia kertyi kertomusvuoden aikana yhteensä 157.

Tuleva kehitys Kirkon Ulkomaanavussa valmistellaan strategiaa vuosille 2013–2016. Sen päätavoitteena on auttaa Ulkomaanapua fokusoimaan toimintaansa niin, että järjestön on mahdollista nousta johtavaksi toimijaksi erikoistumisosa-alueillaan. Samalla kenttätoimintaa arvioidaan ja pääkonttorin ja kentän välistä työnjakoa kehitetään. Tavoitteena on suurempi vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, jotka edellyttävät resurssien kohdentamista oikein. Prosessien kehittämisessä on

kuitenkin muistettava, ettei huomio saa olla liiaksi järjestön sisäisissä asioissa vaan ennen kaikkea riittävän tuen tarjoamisessa kumppaneille kentällä ja paikallisyhteisöille. Toimintaympäristön ja järjestön sisäiset muutokset edellyttävät johdolta selkeää näkemystä ja muutoksen hallintaa. Strategiaprosessi ja sen yhteydessä tehtävä organisaatioarvio tarjoavat hyvät lähtökohdat kriittiselle tarkastelulle.

Säännöllisten lahjoittajien määrä kasvoi Kirkon Ulkomaanapu sai yksityis- ja yrityslahjoituksia yhteensä lähes 7,8 miljoonaa euroa. Tästä 0,5 miljoonaa euroa siirrettiin käytettäväksi seuraavina vuosina. Säännölliset lahjoittajat olivat myös viime vuonna varainhankinnan tukijalka. Uusia kuukausilahjoittajia saatiin erityisesti katuvarainhankinnalla. Toisenlainen Lahja kasvatti suosiotaan edelleen. Vuonna 2011 lahjoja annettiin reilulla 1,4 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi Ulkomaanapu sai myös ilahduttavan paljon merkittäviä lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä. Suur- ja testamenttilahjoitukset ovat arvokas luottamuksen osoitus Ulkomaanavun työlle.

34


Kirkon Ulkomaanavun tuotot 2011 1,0 %

15,0 %

24,0 % 6,3 % 3,7 % 0,8 % 2,4 % 3,9 %

Seurakuntien talousarviotuki Yhteisvastuukeräys Kolehdit Seurakuntien muu tuki Kirkkohallituksen tuki Kansainvälinen rahoitus Valtion tuki Yksityiset ja yhteisöt Muut tuotot YHTEENSÄ

% milj. € 15,0 4,5 6,3 1,9 3,7 1,1 0,8 0,2 2,4 0,7 3,9 1,4 42,9 13,0 24,0 7,3 1,0 0,3 100,0 30,4

42,9 %

Kirkon Ulkomaanavun toimintamenot 2011 4,2 %

%

12,8 %

37,6 %

11,0 %

6,5 % 2,4 % 11,7 %

13,7 %

milj. €

Afrikka 37,6 11,6 Aasia ja Lähi-itä 13,7 4,2 Latinalainen Amerikka 11,7 3,6 Eurooppa 2,4 0,8 Yleismaailmalliset ohjelmat 6,5 2,0 Ohjelmatyön suunnittelu ja seuranta 11,0 3,4 Toiminnot kotimaassa 12,8 4,0 Yleishallinto 4,2 1,3 YHTEENSÄ 100,0 31,0 Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulutuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.

Olemme siirtyneet suoriteperusteiseen kirjanpitoon, minkä vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosikertomusten kanssa.

Kirkon Ulkomaanavun säätiön tasekirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/talous

35


Tilinumerot: Nordea 157230-500504 Sampo 800018-223340 Aktia 405512-210437 Helsingin OP 572302-121551

36

IBAN: FI33 1572 3000 5005 04

BIC: NDEAFIHH

IBAN: FI19 4055 1220 0104 37

BIC: HELSFIHH

IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 BIC: DABAFIHH IBAN: FI08 5723 0210 0215 51

BIC: OKOYFIHH

Kannen kuva: Paul Jeffrey/ACT, Kenia

Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A) 00161 Helsinki Puh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu) Sähköposti: kirkonulkomaanapu@kirkonulkomaanapu.fi www.kirkonulkomaanapu.fi


Vuosikertomus 2011 (seurakuntaversio)