__MAIN_TEXT__

Page 1

IHMISARVON PUOLESTA  HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET 4/2019

TOIMEENTULO Työelämän taitoja Etelä-Sudanin nuorille

Virallinenkin Suomi kiinnostui Afrikasta


PÄÄKIRJOITUS

Huoli lapsista on universaali Helmikuun alussa, kirkkaana pakkaspäivänä tänä vuonna minusta tuli pienen tytön äiti. Kun minua synnytyksen jälkeen työnnettiin osastolle pyörätuolissa, pieni nyytti sylissäni tuhisten, tuli ensimmäinen huoli. Enhän vain pudota vauvaa. Vaikka esikoisellani on kaikki hyvin ja hän vaikuttaa ottavan maailman ja elämän vastaan nauraa räkättäen, en ole koskaan ennen ollut näin huolissani. Söitkö tarpeeksi, mikä tuo näppylä on, onko tarpeeksi päällä, vai liikaa? Olen myös huolestunut jo siitä, saako tyttäreni aikanaan kavereita koulussa, kun sinne asti ennättää. Huoli omista lapsista on universaali. Oli äiti sitten Keski-Afrikan tasavallasta, Nepalista tai Syyrian pakolainen, hän toivoo lapsilleen parasta. Tytöille kaikkein parasta on yleensä päästä kouluun, sillä se antaa mahdollisuuden parempaan toimeentuloon ja vähentää jopa lapsikuolleisuutta. Onneksi meillä suomalaisäideillä on sentään yksi huoli vähemmän. Meidän ei tarvitse maksaa lastemme koulutuksesta viimeisillä roposillamme, kuten tämän lehden sivuilla 6–11 esiintyvän Estherin vanhempien. Kaksi vuotta sitten YK listasi kymmenen maata, joissa tyttöjen on kaikkein vaikeinta saada koulutus. Itsenäistymisensä jälkeen aseellisista konflikteista edelleen kärsivä Etelä-Sudan nousi ykköseksi, verisestä sisällissodasta hitaasti toipuva Keski-Afrikan tasavalta kakkoseksi. Näissä molemmissa Kirkon Ulkomaanapu rakentaa kouluja, kouluttaa opettajia ja valistaa vanhempia koulutuksen tärkeydestä. Kirkon Ulkomaanavun kuukausilahjoittajana autat tyttöjä pääsemään kouluun siellä, missä se on kaikkein vaikeinta. Kiitos tuestasi oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman eteen.

TYTÖILLE KAIKKEIN PARASTA ON YLEENSÄ PÄÄSTÄ KOULUUN.

Kirkon Ulkomaan­apu on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

Kuva: Patrick Meinhardt

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kua.fi TAITTO Tuukka Rantala

KIRJAPAINO Punamusta / 4.2019 / 40 000 kpl ISSN 1797-7207 R PÄ

ISTÖME

R

I

PÄÄTOIMITTAJA Noora Jussila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kristiina Markkanen TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo, Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

KANSIKUVA Abir Mustafa, 23, opiskelee rakennusalaa Jubassa, Etelä-Sudanissa

KK

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaan­apu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

YM

Nro 4 Marraskuu 2019

KUVA: TATU BLOMQVIST

Noora Jussila Viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaan­apua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi


AJASSA

Syyrialainen äiti pakeni lapsensa kanssa Turkin pommituksia Ras-al-Ain kaupungissa Koillis-Syyriassa.

APUA KOILLIS-SYYRIAN SIVIILEILLE Kirkon Ulkomaanapu on käynnistänyt hätäapukeräyksen ja antanut katastrofirahastostaan 100 000 euroa Koillis-Syyrian siviilien auttamiseen. SYYRIA. Yli 200 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa Koillis-Syyriassa sen jälkeen, kun Turkki lokakuun 9. päivänä aloitti hyökkäyksen Syyriaan. Kirkon Ulkomaanapu tukee paikallisen yhteistyöjärjestönsä avustustyötä Hasakan alueella, jossa arviolta 100 000 maansisäistä pakolaista elää majoitettuina kouluihin, muihin julkisiin rakennuksiin ja paikallisiin perheisiin. Lämpötila Hasakassa voi talvella öisin laskea lähelle nollaa. Kirkon Ulkomaanapu auttaa pakolaisia varautumaan lähestyvään talveen toimittamalla heille yhteistyöjärjestönsä kautta

huopia, patjoja, talvivaatteita, ruokaa, ruuanlaittotarvikkeita ja puhdasta vettä. ”Alueella tarvitaan kipeästi talvivaatteita ja ruokatarvikkeita, varsinkin talvikuukausina. Alueella on myös pula vedestä. Vesisäiliöt ovat tässä vaiheessa

”ALUEELLA TARVITAAN KIPEÄSTI TALVIVAATTEITA JA RUOKATARVIKKEITA, VARSINKIN TALVIKUUKAUSINA.” tärkeitä, sillä paikallinen vesilaitos on vaurioitunut ja alueella on pulaa puhtaasta juomavedestä”, sanoo humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva Kirkon Ulkomaanavusta.

Monet avustusjärjestöt ovat hyökkäyksen vuoksi joutuneet keskeyttämään työnsä alueella ja vetämään avustustyöntekijänsä pois. ”Ihmiset joutuivat jättämään kotinsa nopealla aikataululla, ja hyökkäyksiä paetessaan he pystyivät ottamaan mukaansa vain välttämättömän”, kertoo Alajarva. Teksti: Noora Jussila Kuva: Delil Souleiman / AFP / LEHTIKUVA

AUTA SYYRIAN SODAN UHREJA Lahjoita tilille Nordea, IBAN FI33 1572 3000 5005 04 käyttäen viitettä 2082. Lähetä viesti APU20 numeroon 16499 (20 e).

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3


AJASSA

Daniel Abeliwa, 32, opiskelee rakentamista Jubassa, Etelä-Sudanissa.

Uusi opetussuunnitelma auttaa nuoria työelämään Etelä-Sudanissa KUA:n ja Etelä-Sudanin opetusministeriön laatimat ammattikoulutuksen opetussuunnitelmat ovat maan ensimmäiset.

”Yrityselämä tarvitsee osaavaa työvoimaa, nuoriso myytävää ammatti­ taitoa ja valtio taloudellista toimeliaisuutta”, KUA:n ammatillisen koulutuksen asiantuntija Carita Cruz sanoo.

ETELÄ-SUDAN. Nuoret voivat nyt suorittaa Etelä-Sudanissa muun muassa rakennusalan koulutuksen, josta käteen jää kansallisesti hyväksytty todistus sekä työharjoittelun kautta kosketus työelämään. KUA ja Etelä-Sudanin opetusministeriö julkistivat maan ensimmäiset, EU:n rahoituksella kehitetyn ammattikoulutuk­ sen opetussuunnitelmat syksyllä. Aloitteen on tarkoitus lisätä pätevän työvoiman määrää sodan runtelemassa maassa. Opetus tukee myös taloudellista kasvua Etelä-Sudanissa. Lisäksi koulutus on vaihtoehto aseellisiin ryhmiin liittymiselle. Rakennusala on Etelä-Sudanille erityisen tärkeä. Infrastruktuurille ja kodeille on tarvetta, kun pakolaisia palaa kotiseuduilleen, investoinnit lisääntyvät ja kaupungit ja yritykset kasvavat.

11 391 4

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Aiemmin kymmenet kansalaisjärjestöt järjestivät kukin omia ammattikoulutus­ ohjelmiaan. Opetuksen sisältö erosi toisistaan ja kukin järjestö antoi valmistuneille oman todistuksensa. Valtionhallinnossa vastuu opetussuunnitelmista oli hajautunut useille hallinnon aloille. Ammattikouluissa opettajat opettivat 20 vuotta vanhoista opetussuunnitelmista – tai omasta päästään. Uudet osaamisperusteiset suunnitelmat yhtenäistävät vaatimuksia ja antavat todistukselle painoarvoa. Opetuksesta 80 prosenttia keskittyy käytännön tekemiseen ja 20 prosenttia teoriaan. Työelämässä nimenomaan käytännön osaamisen puute on ollut suurin haaste sekä nuorten työllistymiselle että yritysten kasvulle. Osa

opinnoista tapahtuu työpaikoilla. ”Työharjoittelu on myös mahdollisuus päästä kiinni työelämään”, Cruz sanoo. Nuorten työttömyys on maailmanlaajuinen ongelma, etenkin kehittyvissä maissa. Itä-Afrikassa väestön keskimääräinen ikä on alle 20 vuotta. Etelä-Sudanissa 2,2 miljoonaa lasta on YK:n mukaan poissa koulusta, ja monelta nuorelta on sodan takia jäänyt koulu kokonaan käymättä. Ammattikoulutuksen tehostaminen kitkee nuorisotyöttömyyttä. Cruz toivookin hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan. ”Kun projekti alkoi, työmarkkinatutkimuksella tunnistettiin 32 ammattialaa, joissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. KUA:n ja Etelä-Sudanin opetusviranomaisten työn tulisi jatkua, jotta kaikkiin tarpeisiin voitaisiin vastata”, hän sanoo. Teksti: Erik Nyström Kuva: Patrick Meinhardt

lasta saatiin vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen varoilla kouluun Pohjois- ja Luoteis-Kenian köyhimmillä paimentolaisalueilla alueilla Turkanassa, Garisassa ja Marsabitissa. Lähde: Kirkon Ulkomaanapu


KOLUMNI KUVA: JUKKA GRÖNDAL

VIRALLINENKIN SUOMI KIINNOSTUI AFRIKASTA Kehitysjärjestöjen asiantuntemus kannattaa ottaa mukaan strategiatyöhön. Afrikka on hyvässä nosteessa Suomessa. Presidentti Sauli Niinistö kävi lokakuussa ensimmäistä kertaa Afrikassa virallisella vierailulla, Jutta Urpilaisesta on tulossa EU:n erityisesti Afrikan kumppanuuksista vastaavaa komissaari ja ulkoministerinä toimii Afrikka-asioissa meritoitunut Pekka Haavisto. Suomen hallitusohjelmassa korostetaan Afrikan merkitystä ja päätetään laatia Suomelle Afrikka-strategia. Myös EU aikoo laatia Urpilaisen johdolla uuden Afrikka-strategian. Kiinnostus Afrikkaan ei synny tyhjästä: maanosan talouskasvu on yli kolmen prosentin luokkaa, Afrikan väestö tulee kaksinkertaistumaan noin 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja siellä tulee joka vuosi markkinoille kahden Suomen verran työikäisiä nuoria. Potentiaali on valtava, ja myös haasteet ovat jättimäisiä: Reilusti yli puolet ns. hauraista ja vähiten kehittyneistä maista sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Juuri nämä maat ovat kaikkein köyhimpiä ja juuri niiden on kaikkein vaikein saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. EU, Suomi ja Afrikan valtiot hakevat yhä useammin kaksisuuntaista yhteistyötä, kumppanuutta, jossa pyritään eroon edelleen vahvana kummittelevista siirtomaa-ajan kaiuista. Kumppanuusajattelua edistää myös se, että monella afrikkalaisella toimijalla on huonoja kokemuksia nojaamisesta etenkin kiinalaiseen velkarahaan, työvoimaan ja tietotaidon heikkoon siirtymiseen. Tasavertainen kumppanuus nähdään toteutuvaksi helpoimmin juuri kaupan ja liiketoiminnan aloilla ja tässä onkin merkittävää potentiaalia. KUA uskoo, että Afrikkaan suuntautuvalla avustustyöllä ja kehitysyhteistyöllä on myös jatkossa tärkeä roolinsa: työllä vastataan akuutteihin humanitaarisiin kriiseihin ja maanosan kehityshaasteisiin. Suomi on kuitenkin pieni toimija Afrikassa, joten meidän kannattaa suunnata resurssimme viisaasti. Yksi

ohjenuora on suunnata työ sinne missä hätä on suurin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen hauraimmissa maissa vaatii noin 360 miljardin euron vuosittaisen lisärahoituksen. Suomen tehtävä ei kuitenkaan ole muuttua rahaksi. Meidän tulee sen sijaan näyttää rohkeasti mallia ja viitoittaa tietä muille, esimerkiksi EU:lle ja sen jäsenmaille, sellaisista ratkaisuista jotka toimivat. Yksi malli on näyttää miten laadukas peruskoulutus, ammattikoulutus ja pienyrittäjyyden tukeminen avaavat nuorille tarvittavan vision tulevaisuuteen. Toinen on tukea

AFRIKAN POTENTIAALI ON VALTAVA, JA MYÖS HAASTEET OVAT JÄTTIMÄISIÄ. kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuneiden pienten- ja keskisuurten yritysten kasvua, ja erityisesti työpaikkojen luontia. Samalla myös veropohja laajenee. Keskittymällä Afrikan hauraimpiin maihin, Suomi toisi oman panoksensa kestävän kehityksen tavoitteiden periaatteeseen ”ketään ei jätetä”. Suomi on jo aloittanut ulkoministeriön johdolla työn Afrikka-strategian valmistelemiseksi tilaamalla tutkijoilta analyysin Afrikan megatrendeistä. Tutkimukseen perustuva tieto on edellytys niin strategialle kuin eri toimenpiteillekin, joten Suomen suunta on oikea. Suomella on iso tilaisuus näyttää jo Afrikka-strategian suunnitteluvaiheessa, miltä tasavertainen kumppanuus voi parhaimmillaan näyttää. Strategian valmisteluihin olisikin tärkeää saada myös aidosti afrikkalainen ääni. Siinä voivat auttaa suomalaiset kansalaisjärjestöt, joilla on sekä läsnäoloa että kumppaneita Afrikassa, ja halua tukea Suomen Afrikka-strategian valmisteluja. Jussi Ojala Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun yksityissektorin kehittämisen erityisedustaja.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5


ALUEEMME JALOKIVI Katja Hedberg vieraili kuopiolaisten avustuksella rakennetussa Nyamukaun alakoulussa Itä-Kongossa vuosikymmen sitten. Tänä syksynä hän palasi paikalle katsomaan, mitä kouluun kuuluu. Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA


  Anastasie Mandrosi Vive on 67-vuotias ja koulun toiseksi vanhin opettaja. Hänen luokassaan on 110 oppilasta.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7


BUNIA, KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA. Ahdasta KOULULLA ON ISO TEHTÄVÄ. SE ANTAA on. Nyamukaun alakoulu Bunian kaupungissa sananmukaiPOJILLE VAIHTOEHDON SISSIRYHMIIN sesti pullistelee lapsista. LIITTYMISELLE JA TYTÖILLE TOIVON Opettaja Henriette Ndorakwonkan luokassa on 137 ekaAMMATISTA JA PAREMMASTA HUOMISESTA. luokkalaista lasta. Pulpetit loppuvat kesken naapuriluokassakin, jossa myös Anastasie Mandrosi Vive opettaa ekaluokkalaisia – 110 tyttöä ja poikaa. Koulu on rakennettu Kirkon Ulkomaanavun hankkeena vuosikymmenen sitten. Kun vihkiäisiä vietettiin syksyllä 2009, suilla on katettu useimpien koulun opettajien palkat. Preluokkia oli kuusi ja oppilaita 500. sidentti ei kertonut, kuinka saamatta jäävät koulumaksut Nyt pelkästään ykkösluokkalaisia on 500. Yhteensä oppikorvataan. Opettajien ja rehtorin kuukausitienesti on reilut laita on yli 1800, kuusisataa enemmän kuin viime keväänä. 100 euroa, mutta opettajat pelkäävät tilipussinsa pienentySyynä kouluryntäykseen on Kongon uuden presidentin Félix vän jatkossa. Tshisekedin toimeenpanema uudistus. Tästä syksystä lähtien kongolaislapset ovat päässeet ala- ja yläkouluun ilmaiseksi. ”Alueemme jalokivi”, kuvaavat lasten vanhemmat lähikouVain koulupuku täytyy hankkia itse. luaan. Tiilistä muuratun, peltikattoisen alakoulun erottaa Muutos näkyi heti tungoksena Nyamukaun alakoulussa. kaukaa. Muut alueen talot on rakennettu savesta, ja lähes joka Opettajat sulattelevatkin nyt presidentin päätöstä ja pohtivat, kodin kattona on paksu kerros heinää. miten koulutarvikkeet riittävät kaikille. Täällä ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä kuten muissa”Kuinka pystyn tarkistamaan jokaisen lapsen kotitehtävät”, kaan Bunian lähiöissä. Mutta oma alakoulu on, tienoon ainoa Henriette Ndorakwonka ihmettelee. kunnallinen alakoulu. ”Ehdinkö opettaa jokaisen oppilaan lukemaan kevääseen Kun lukuvuosi tänä syksynä käynnistyi, lapset lausuivat mennessä”, aprikoi Anastasie Manorosi. runoja, ja raikuva laulu kantoi koulun pihalta kauas. Rehtori Presidentin päätös toi muitakin huolia: LukukausimakBeatrice Love Tsosi ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA


  Jokaisen luokan edessä on paikka käsienpesulle. Vedessä on klooria itäisessä Kongossa riehuvan ebolan takia.

  Nyamukaun seitsenluokkainen koulu on kymmenvuotisjuhlan kunniaksi rapattu ja maalattu.

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

ETELÄ-SUDAN

Bunia UGANDA KONGO GABON

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

Kinshasa

RUANDA BURUNDI TANSANIA

ANGOLA SAMBIA

Nestor Litsinga lähettivät juhlapuheissaan kiitoksia 7 000 kilometrin päähän Kuopioon. Siellä järjestetty keräys mahdollisti aikoinaan Nyamukaun koulun rakentamisen. Idea koulun rakentamisesta syntyi vuonna 2007 yhteisvastuukeräyksen alla. Kuopiolaiset saivat kokoon 40 000 euroa, KUA antoi 20 000 euroa – ja koulu valmistui KUA:n valitsemaan paikkaan. Kuopiossa jatkettiin rahan keräämistä. Mukaan tulivat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Kuopion Lyseon lukiolaiset. Nyamukaun koulu sai lisäluokan, koulutarvikkeita ja ensimmäiset oppikirjat. Koulu on mullistanut tuhansien perheiden arjen ja todennäköisesti satojen lasten tulevaisuuden. Pojat ovat saaneet vaihtoehdon sissiryhmään liittymiselle, tytöt mahdollisuuden ponnistaa kohti parempaa elämää. Koululla on alusta asti ollut erityinen tehtävä. Lapsia ei opeteta vain lukemaan ja laskemaan, vaan tärkeää on opettaa lähimmäisenrakkautta ja anteeksiantoa. Rehtori Beatrice Love Tsosi painottaa, että luokissa toteutuu rauhankasvatus. Pulpetteihin istutetaan vierekkäin tytöt ja pojat eri heimoista. ”He oppivat pienestä pitäen, että yhteistyö yli heimorajojen on mahdollista”, rehtori sanoo, ja viittaa Bunian kaupungin

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9


veriseen historiaan. Iturin maakunnassa ja sen pääkaupungissa Buniassa syttyi vuonna 2002 lähes kansanmurhaksi laajentunut, 60 000 uhria vaatinut etninen konflikti. Se päättyi kesällä 2003, kun Euroopan unioni toteutti YK:n pyynnöstä ensimmäisen sotilasoperaationsa juuri Bunian kaupungissa ja sai tilanteen rauhoittumaan. Tänä vuonna heimojen väliset, maan omistukseen liittyvät, erimielisyydet ovat jälleen kärjistyneet taisteluiksi. Buniaan on tullut tuhansia maansisäisiä pakolaisia. Osa perheistä on päätynyt Ndibakoun lähiöön, ja lapset Nyamukaun alakouluun. Opettajat opettavat lapsia kahdessa vuorossa aamusta iltaan eli niin kauan kuin valoa riittää. Luokkatiloja myös lainataan viereisestä yläkoulusta. Yläkoulu rakennettiin hallituksen rahoilla Nyamukaun alakoulun viereen sen jälkeen, kun paikallisparlamentin jäsenet kävivät tutustumassa alakouluun ja vaikuttuivat näkemästään. Koulun oppilaista 65 prosenttia on tyttöjä. Luku on kongolaisittain korkea. Yksi onnellisista on kahdeksasluokkalainen Esther Mawe Birungi, 15, yhdeksänlapsisen perheensä ainoa yläkoululainen. Estherin lempiaine koulussa on historia. ”Opin tietämään, miten tärkeä mies oli Patrice Lumumba. Ilman koulua en tuntisi oman maani historiaa”, hän sanoo. Belgian siirtomaavallasta vuonna 1960 itsenäistyneen Kongon ensimmäisellä pääministerillä Lumumballa oli unelma, ja sellainen on myös Estherillä. Hän mielii yläkoulun jälkeen lukiota vastaavaan instituuttiin, ja sitten yliopistoon lukemaan oikeustiedettä. Ihmisoikeudet kiinnostavat. Esther kertoo käyneensä oikeudessa seuraamassa, millaisia tuomioita raiskaajat, ryöstäjät ja pahoinpitelijät saavat. ”Mikä ajaa kongolaisia niin raakalaismaisiin tekoihin”, hän pohtii. Kiinnostus ihmisoikeuksiin kumpuaa oman perheen historiasta. Estherin isoäiti oli Iturin konfliktin ensimmäisiä uhreja vuonna 2002. Esther saa käydä koulua toisin kuin moni ikätoveri. Kun Esther osallistui entisen koulunsa 10-vuotisjuhlaan, kaupungin toisella laidalla Bankokon äitiysklinikalla Antoinette Ngilawani, 20, synnytti neljännen lapsensa. Antoinetten koulutie keskeytyi kolmannella luokalla. ”Isäni menehtyi malariaan, ja minut lähetettiin enoni luokse.” Eno löysi pian tytölle sopivan sulhasen. Äidiksi Antoinette tuli kolmetoistavuotiaana. Bankokon äitiysklinikka rakennettiin vuonna 2007 KUA:n hankkeena. Klinikan kätilön Marie Bagaban mukaan bunialaisäiti synnyttää keskimäärin seitsemän lasta. 12-lapsiset perheetkään eivät ole harvinaisia. ”Asiakkaissamme on nyt viisitoista alle 14-vuotiasta odottavaa äitiä.” Bankokon klinikan äideillä on yhteinen toive: kunpa lapsi syntyisi päivällä. Kun ilta tulee, ja päiväntasaajan pimeys laskeutuu, klinikalla sytytetään lyhdyt ja taskulamput ja toi-

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

  Antoinette Ngilawanin tarina on kongolaistytölle tyypillinen. Hän joutui keskeyttämään koulun kolmannella luokalla, tuli äidiksi 13-vuotiaana ja on nyt 20-vuotiaana neljän lapsen äiti. Kuopuspoika syntyi Kirkon Ulkomaanavun rahoittamalla äitiysklinikalla.

  Esther Mawe Birungi haaveilee jatkavansa yläkoulun jälkeen opiskelua lukiossa ja yliopistossa. ”Me tarvitsemme Kongoon koulutettuja nuoria, jotka osaavat johtaa maamme kohti rauhaa”, sanoo isä Norbert Lodja. Kuva on otettu perheen kotona.


”ÄITIYSKLINIKAN ASIAKKAISSAMME ON NYT VIISITOISTA ALLE 14-VUOTIASTA ODOTTAVAA ÄITIÄ.” votaan parasta. Sähköä tai juoksevaa vettä ei täälläkään ole. Katolla on aurinkopaneeli, mutta lamppu sisällä ei syty. ”Kosketushäiriö. Rahaa ei ole korjaamiseen”, kätilö Bagaba kertoo. Lääkäriäkään ei ole. Jos synnytyksessä tulee ongelmia, äiti lähetetään ambulanssilla viiden kilometrin päähän pääsairaalaan. Jos hätä tulee yöllä, riski kasvaa. Pimeällä liikkuminen on Buniassa aina vaarallista. Usein ambulanssi rikkoutuu kuoppaisilla teillä kesken matkan. ”Silloin lähetämme synnyttävän äidin sairaalaan mopokyydillä.”

Antoinette Ngilawanin neljäs vauva tuli maailmaan ilman ongelmia. ”Jos itse olisin saanut valita, en olisi halunnut äidiksi niin nuorena. 13-vuotias on itsekin lapsi”, hän sanoo. Esther Mawe Birungi on esimerkki siitä, kuinka koulutus luo toivoa kehittyvien maiden tytöille. Estherin isä Norbert Lodja on ylpeä tyttärestään. Lodja viljelee vaimonsa kanssa neljää vuokrapeltoa. Vuositienesti on 200 euroa, vuosimaksu yliopistossa on 350 euroa. ”Esther olisi sukumme ensimmäinen nainen yliopistossa”, isä sanoo. ”Pelto ei anna paljon tuloja, ja siksi muut lapsemme lopettivat koulun lyhyeen. Pitää ponnistella, jotta voisimme kustantaa Estherin yliopistoon”, isä sanoo. Hän itse on käynyt alakoulun, mutta vaimo Henriette Kaswera ei osaa lukea eikä kirjoittaa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11


TÄLLÄ AUKEAMALLA KERROMME ESIMERKKEJÄ SIITÄ, KUINKA TEN TYÖMME ON MUUTTANUT IHMIS ELÄMÄÄ. KIITOS MUUTOKSESTA ME! KUULUU KAIKILLE TUKIJOILLEM

14 158

koululaista on Syyriasssa saanut koulupukuja ja koulutarvikkeita.

3 600 ihmistä Keski-Afrikan tasavallan maaseutuyhteisöissä on koulutettu kansalaisoikeuksista.

5000 Etelä-Sudanin koulupudokasta pääsi takaisin kouluun ETELÄ-SUDAN. Mary, 17, sytyttää tulen majansa edustalla olevaan pieneen lieteen. Hän on yksi Pohjois-Ugandan Bidibidin pakolaisasutusalueen 230 000 eteläsudanilaispakolaisesta. ”Täällä on hyvä olla. Täällä on turvallista.” Pakeneminen Etelä-Sudanista tapahtui yllättäen. Mary kuuli, että hänen kotinsa lähellä ammuskeltiin. Hän pelkäsi lapsensa puolesta ja lähti keskellä yötä kävellen kohti Ugandan rajaa.

12

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Nyt Mary pitää yksin huolta kolmevuotiaasta lapsestaan, hoitaa kotityöt ja käy KUA:n tarjoamaa nopeutettua koulutusohjelmaa koulunsa keskeyttäneille lapsille ja nuorille. ”Vanhemmillani ei ollut enää varaa koulumaksuihini. He olivat alkoholisteja ja koulu on kallis”, Mary kertoo. KUA tukee Ugandassa 5000:tä koulunsa keskeyttänyttä pakolaislasta ja -nuorta. Teksti: Linda-Lotta Luhtala Kuva: Erik Nyström

Mary pääsi jatkamaan koulua Ugandassa.


110 naista perusti yrityksen Somalimaassa

Koulutukseen osallistunut Faisa Abdi Mohamed perusti smoothiebaarin ja pienen kaupan.

SOMALIMAA. Somalimaan pääkaupungin Hargeisan liepeillä sijaitsee useita maan sisäisille pakolaisille perustettuja pakolaisleirejä. Monet leirien asukkaista ovat entisiä karjapaimenia, joiden karja on kuollut maata piinanneen äärimmäisen kuivuuden seurauksena. Kuivuus ajoi heidät pakolaisleireihin, mutta myös siellä toimeentulomahdollisuudet ovat vähissä. Lahjoittajiemme tuella 110 pakolaisleirillä asuvaa haavoittuvaisessa asemassa olevaa naista osallistui kolmen kuukauden mittaiseen yrittäjyys­ koulutukseen. Koulutukseen valittiin

naisia, jotka ovat yksin vastuussa perheestään. Koulutukseen osallistuneista naisista jokainen on jo perustanut oman yrityksensä. Naiset laativat liiketoiminta­suunnitelmat yrityksilleen ja saivat alkuun päästäkseen pienen starttirahan. Koulutuksen käyneet naiset ovat ylpeitä yrityksistään: pienistä kioskeistaan, ompelimoistaan ja ravintoloistaan. Yrittäjyys tuo naisille toimeentulon lisäksi myös tunteen siitä, että he pystyvät vaikuttamaan elämäänsä. Teksti: Linda-Lotta Luhtala Kuva: Heidi Nyroos

646

isää, äitiä, lasta, mummoa ja vaaria, jotka muodostavat yhteensä 93 kotitaloutta Nepalin Kailalin ja Kanchanpurin alueilla, sai viime kesänä riehuneen hirmumyrskyn jälkeen KUA:lta apua asuntojensa korjaamiseen.

3000 koulupukua Somaliaan SOMALIA. Vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet tekevät Somaliasta yhden maailman hauraimmista ja köyhimmistä maista. Vuonna 1990 alkanut sisällissota romahdutti Somalian keskushallinnon. Islamistiset ääriryhmät, kuten al-Shabaab, pitävät edelleen hallussaan monia alueita sekä tekevät tuhoisia terrori-iskuja.  Väkivaltaisuuksien ja poliittisten turbulenssien lisäksi Somalia kärsii rankoista kuivuusjaksoista joiden vuoksi kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Yhteisvas-

tuuvaroilla on edistetty juuri kuivuuden vuoksi pakoon lähteneiden ala-aste­ ikäisten lasten sekä pakolaisia vastaanottavan yhteisön lasten pääsyä laadukkaaseen opetukseen Baidoassa Lounais-Somaliassa. Yhteisvastuuvaroin tuetun hankkeen aikana rakennettiin kuusi uutta luokkahuonetta, 17 luokkahuonetta remontoitiin ja 12 käymälää saneerattiin. Lisäksi 3000 lapselle hankittiin koulupuvut ja koulutettiin yhteensä 50 opettajaa. Teksti: Noora Pohjanheimo Kuva: Erik Nyström

Oppilaita KUA:n Tawal Primary -koulussa Baidoassa Lounais-Somaliassa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

13


PINTAA SYVEMMÄLTÄ

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA


PINTAA SYVEMMÄLTÄ

RAHA AUTTAA PAHIMMAN YLI Ruuan kuljettaminen nälkäisille ei aina ole tehokkain keino auttaa heitä. Käteis­avustuksilla köyhät perheet pystyvät itse päättämään, mitä he tarvitsevat ja missä järjestyksessä. Vihanneksia, kalaa, vaatteita, kenkiä. Bambukeppejä ja heinää rakentamiseen. Monissa osissa Etelä-Sudania tavaraa ja ruokaa on markkinoilla ja ihmisten ulottuvilla paremmin kuin pitkään aikaan. Rauhansopimus on helpottanut kuljetuksia jopa maan syrjäseuduille. Harvalla on kuitenkaan varaa ostaa tarvitsemaansa. Yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut sotaa maan sisällä ja jättänyt kaiken omaisuutensa taakseen. Etelä-Sudanissa inflaatio on vielä nostanut ruuan hinnan pilviin. Tällaisessa tilanteessa avustusjärjestöt tukeutuvat yhä vahvemmin käteisavustuksiin. Esimerkiksi EU:n komission humanitaarisesta avusta noin 40 prosenttia, yhteensä 990 miljoonaa euroa, on käteisavustuksia. Apu annetaan joko rahana tai kuponkeina, joita voi käyttää tiettyihin tuotteisiin. ”Käteinen on sekä toimivampi että kustannustehokkaampi tapa tukea ihmisiä humanitaarisessa kriisissä”, sanoo KUA:n humanitaarinen koordinaattori Moses Habib. Päätelmää tukevat myös monet tutkimukset, joita aiheesta on tehty. Esimerkiksi Maailmanpankki ja YK suosivat käteisavustuksia humanitaaristen kriisien jälkihoidossa. Yksinkertaisesti sanottuna käteistä jaettaessa entistä suurempi osa avusta menee suoraan sitä tarvitseville. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa ruoka pitää tuoda pääkaupunki Jubasta asti. Pelkästään varastointi, kuljetus ja kuljetuksen turvaaminen maksavat paljon, mikä pienentää perille menevän avun määrää. Matka Niiliä tai maanteitä pitkin kestää päiviä ja kuljetuksia saatetaan ryöstää. Etelä-Sudanissa KUA on jakanut käteisavustuksia Jubassa, Old Fangakissa ja Yeissä. Rahaa vastaanottavat etenkin yksinhuoltajaäidit. Keskiverto­ perheessä on 6–7 henkilöä. Perheet saavat KUA:n hankkeen aikana kahdessa tai kolmessa erässä yhteensä 100–150 euroa. Jakelupäivänä perheen pää saapuu henkilökohtaisesti tunnistautumaan sormenjäljellään. Avustuspäätöstä edellyttää tarkka tilannearvio siitä, miten käteisen jakaminen vaikuttaa markkinoihin ja kyläyhteisöihin. Kylän vanhimmat auttavat esimerkiksi arvioimaan, miten perheiden tilanteet eroavat toisistaan ja keneltä puuttuvat kaikki tukiverkot.

Kartoitus ottaa huomioon myös lieveilmiöitä. Niitä voivat olla riita rahan käytöstä perheen sisällä tai kateellinen naapuri. Niinpä rahaa jaettaessa pyritään välttämään tilanteita, joissa kahdesta rinnakkain asuvasta perheestä toinen saa apua ja toinen ei. Suurin haaste onkin valita, kuka saa apua. Old Fangakissa KUA on tukenut tuhatta perhettä, mutta käytännössä kaikki 50 000 ihmistä ovat kärsineet sodasta. Moni apua tarvitseva perhe jää ilman tukea. Suurella määrällä käteistä, joka jaetaan kerralla, voi olla myös kielteisiä vaikutuksia markkinoihin. Vaarana on inflaatio tai se, että jakelusta kuulleet kauppiaat nostavat hintoja. Tilanteen välttämiseksi KUA seuraa rahan käyttöä jakelun jälkeen yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Tarkkailu osoittaa, että yli puolet rahoista käytetään ruokaan ja esimeriksi lasten vanhemmat saavat itse päättää, että heidän lapsensa syövät mahdollisimman monipuolisesti.

”KÄTEINEN ON SEKÄ TOIMIVAMPI ETTÄ KUSTANNUSTEHOKKAAMPI TAPA TUKEA IHMISIÄ HUMANITAARISESSA KRIISISSÄ.” Huomattavan moni maan sisäinen pakolainen käyttää avustuksia majoituksensa rakentamiseen. Moses Habib kertoo esimerkin äidistä, joka asui lapsineen toisen perheen pihalla ja joutui heidän kaltoin kohtelemakseen. Käteisavustuksilla hän pystyi rakentamaan perheelleen oman savimajan. Parhaassa tapauksessa käteinen ennaltaehkäisee niin kutsuttua apuriippuvuutta. Säännöllisen ruoka-avun vastaanottaja ei välttämättä saa mahdollisuutta auttaa itseään ja tottuu tilanteeseen, jossa hän vastaanottaa tavaroita. Rahalla hän voi itse suunnitella elämäänsä. Moni myös säästää rahoja pahan päivän varalle. Esimerkiksi viljelijät laittavat rahaa talteen selviytyäkseen huonosta satokaudesta. Jotkut ostavat siemeniä viljelyyn tai vuohia tuottamaan perheelle maitoa. On tärkeää, että käteisen vastaanottajaa eivät sido mitkään ehdot. ”Meille tärkeintä on, että ihmisillä on mahdollisuus priorisoida omia tarpeitaan sen sijaan, että annamme heille, mitä luulemme heidän tarvitsevan”, Habib sanoo. Teksti: Erik Nyström Kuvitus: Carla Ladau

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15


KOHTAUSPAIKKA

KUA ja muut avustusjärjestöt jakoivat avustustarvikkeita hurrikaani Matthew’n tuhoalueella Haitissa lokakuussa 2016.

KUA HAKEE ASIANTUNTIJOITA ROSTERIIN Humanitaarisen avun valmiusryhmä aloitti jälleen toimintansa Kirkon Ulkomaanapu on herättänyt muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen henkiin niin sanotun rosterin eli humanitaarisen avun valmiusryhmän. Rosteri on asiantuntijarekisteri, jonka jäsenillä on mahdollisuus lähteä lyhyelläkin varoitusajalla työhön kriisialueille. Työstä saa normaalin palkan. Kyse ei ole vapaaehtoistyöstä. Valmiusryhmään haetaan nyt muun muassa temaattisia asiantuntijoita, logistikkoja, rakennusalan asiantuntijoita, HR- ja talousasiantuntijoita sekä humanitaarisen avun koordinaattoreita. Jokaiseen ammattiryhmään valitaan vähintään 10–20 henkeä. ”Koska usein vain yksi tai kaksi heistä on aina kerrallaan käytettävissä lähtemään maailmalle”, sanoo rosterista vastaava valmiustoiminnan päällikkö Anu Riikonen. KUA pyrkii kaikissa maaohjelmissaan

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

edistämään paikallista hätäapuvalmiutta, osaamista ja riskien minimoimista jo ennalta ja käyttämään ensisijaisesti paikallista työvoimaa katastrofien jälkihoitoon. Isoissa katastrofeissa tarvitaan paikallisten rinnalle kuitenkin kansain­ välisiä avustustyöntekijöitä. ”Isojen katastrofien tai kriisien mittasuhteet usein ylittävät paikalliset voimavarat”, Riikonen sanoo. Siksi on tarpeellista pitää myös omaa valmiusryhmää, jonka asiantuntijoita voidaan pyytää lähtemään kentälle nopeasti. Asiantuntijoiksi toivotaan ihmisiä, joilla on jo kokemusta humanitaarisesta työstä, vahva ammatillinen osaaminen, valmiudet tehdä tarvearviointeja hätäalueilla, laatia avustussuunnitelmia sekä koordinoida ja toteuttaa avustushankkeita yhdessä KUA:n henkilöstön ja paikallisten kumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa. Työtehtävä ja sen pituus määritellään aina tarpeen mukaan. Tehtävien

TYÖSTÄ SAA NORMAALIN PALKAN. KYSE EI OLE VAPAAEHTOIS­T YÖSTÄ. kesto voi vaihdella muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Joskus jopa pidempään. Rosteriin voi hakea eri puolilta maail­ maa. Ikähaitari on noin 25-70 vuotta. Valmiusryhmään voivat hakea myös KUA:n omat työntekijät ja vapaaehtoisina toimineet. Haku valmiusryhmään järjestetään 1-2 kertaa vuodessa tai tarpeiden mukaan. KUA kouluttaa rosteriin valittuja. ”Käytämme jatkossa enemmän verkkopohjaisia koulutuksia, joita voi kukin omalla ajallaan opiskella. Lisäksi rosterilaiset voivat osallistua joihinkin koulutuksiin yhdessä meidän oman henkilökunnan kanssa”, Riikonen sanoo. Teksti: Kristiina Markkanen Kuva: Thomas Lohnes / DKH


KOHTAUSPAIKKA

Kävele Naiselle Ammatti ylitti 100 000 euron tavoitteensa

Naisten Pankin vuoden suurin hyväntekeväisyystapahtuma rikkoi 10-vuotis­ juhlavuotenaan ennätykset niin tapahtumien lukumäärän kuin kerättyjen varojen osalta. Kävele Naiselle Ammatti järjestettiin 15. syyskuuta jo 10:ttä kertaa.  Synttäri­vuoden kunniaksi tavoitteet asetettiin korkealle. Tavoitteeksi pitkälti

Ennätyksellinen keräyssumma tarkoittaa sitä, että Naisten Pankin työ naisten toimeentulon vahvistamiseksi Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa voi tavoittaa yhä useamman naisen ja perheen. Vuonna 2019 Naisten Pankki toimii kuudessa maassa: Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Jordaniassa, Nepalissa, Myanmarissa ja Kambodžassa.

KUVA: KEIJO LAITALA

10 vuoden aikana Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma on kerännyt yli 600 000 euroa.

Lisäksi juhlavuoden tapahtumiin on osallistunut noin 2 500 kävelijää 104 tapahtumassa Suomessa ja Euroopassa. Tapahtumia järjestettiin Suomessa 82 ja ulkomailla 22. Ulkomailla käveltiin mm. Saksan Hampurissa ja Berliinissä, Espanjassa, Kreikassa ja Kroatiassa. ”Tiesimme, että juhlavuoden tavoite oli asetettu todella korkealle, mutta sitoutuneiden vapaaehtoistemme aherruksen ja päämäärätietoisuuden ansiosta sadantuhannen euron huikea raja lopulta ylitettiin”, sanoo tapahtumaa koordinoinut Iida Markkanen.

vapaaehtoisvoimin järjestettäviin tapahtumiin laitettiin sata kävelytapahtumaa ja 100 000 lahjoituseuroa – ja tavoite saavutettiin. Sadantuhannen euron summa vastaa yhden Naisten Pankin hankkeen koko vuoden toimintaa. Keräyspotti on tapahtuman historian suurin ja kasvua edellis­vuoteen syntyi jopa 21 prosenttia.

Naisten Pankki sai suurlahjoituksen

Äänestä!

Naisten Pankki on saanut historiansa suurimman, 300 000 euron, suurlahjoituksen yksityislahjoittajalta. ”Lahjoituksen käyttötarkoituksena on edistää paikallisen toimeentulon edellytyksiä Afrikan maissa erityisesti naisyrittäjien tukemisella”, nimettömänä pysyttelevä suurlahjoittaja sanoo. Hän toivoo lahjoituksen edesauttavan

Lehden 3/2019 parhaaksi jutuksi äänestettiin Entisiltä orjilta puuttuvat oikeudet s. 6-11. Reilun kaupan tuotepaketin arvonnan voitti Mari Sikkilä Joensuusta. Onnea! Äänestä tämän lehden 4/2019 parasta juttua ja osallistu joulun kunniaksi tavallista suuremman tuote­paketin arvontaan. Äänestä 12.1. mennessä osoitteesssa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse: Kirkon Ulkomaan­ apu, PL 210, 00131 Helsinki

sitä, että ihmisten ei tarvitsisi muuttaa asuinsijoiltaan toimeentulon puutteen takia. Lahjoittajan mukaan raha on parhaassa käytössä juuri naisten käsissä. Lahjoitus käytetään Ugandassa ensi vuonna alkavaan hankkeeseen, joka antaa mahdollisuuksia pakolaisnaisille ja pakolaisia vastaanottavien yhteisöjen naisille.

Naisten Pankki uusi ilmeensä Naisten Pankin visuaalinen ilme uudistuu joulukuun alussa. Uusi ilme kertoo Naisten Pankin kasvusta valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi toimijaksi. Visuaalinen ilme ja päivitetty tunnus huomioivat entistä paremmin uudet kohderyhmät ja digitaaliset kanavat. Tunnuksen sydämenä säilyy kuitenkin tukkimiehen kirjanpito, joka kertoo

tarinaa NP:n työstä nainen, perhe ja yhteisö kerrallaan. Uusi pääväri on appelsiininkeltainen. Tuhkanharmaa ja aniliini täydentävät väripalettia.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17


OSALLISTU!

MONTA SYYTÄ AUTTAA Jokaisella on varmasti monta kohdetta, joihin rahaa voisi käyttää, mutta silti sinä ja muut lahjoittajamme olette kerta toisensa jälkeen päättäneet auttaa heitä, joilla on kaikkein vähiten. Se on hyvä teko. Syitä lahjoittaa on monia ja kaikki hyviä. Seuraavassa viisi lahjoittajaamme kertoo, minkä takia he haluavat olla mukana auttamassa. ”Olen sitä mieltä, että meillä, joille on annettu paljon, on velvollisuus jakaa omastamme. On hyvä, kun voi pienelläkin panoksella saada aikaan jotakin tarpeellista ja hyvää sellaisten ihmisten elämässä, joilla on vähemmän kuin minulla.” – Paula

”Tulee hyvä mieli, kun voi olla mukana auttamassa heikompiosaisia. Lahjoitta­ malla voin vaikuttaa, laittaa korteni kekoon. Yhdessä tehden voimme saada aikaiseksi isoja muutoksia.”

– Jaakko

”Toivon lahjoituksen saavan aikaan naisille enemmän mahdollisuuksia päättää omasta elämästään, tulla kuulluksi, vaikuttaa yhteisössään ja saada arvonantoa.” – Sirpa

– Kaija

”Olen aina pitänyt tärkeänä kehitysmaiden ja niiden ihmisten auttamista. Kukaan ei voi valita, millaisiin olosuhteisiin syntyy.” – Lea

18

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

”Haluan olla yhtenä monien joukossa auttamassa kaukaisia lähimmäisiä luotet­tavan ja tasapuolisen avustus­­ järjestön kautta. Olen kiitollinen, kun voin näin vaikuttaa pieneltä osin kaukaisten lähimmäisteni elämään.”


OSALLISTU!

MYÖS NÄIN VOI AUTTAA OSALLISTU CHANGEMAKERIN JUHLAKAMPANJAAN

Toisenlaisia joululahjoja joka makuun Onko joululahjat vielä hankkimatta? Onneksi hyvän mielen lahjojen hankkiminen on helppoa. Aineettomalla lahjalla levität iloa lähelle ja kauas. Lahjoituksesta saat lähetettäväksi sähköisen kortin tai perinteisen postikortin. Sähköinen kortti ehtii perille vaikka vielä jouluaattona hankittuna. Kaikki hyvää tekevät Toisenlaiset Lahjat löydät sivulta toisenlainenlahja.fi.

15 vuotta täyttävän Change­ makerin juhlakampanja nostaa esiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Kampanjaan voi osallistua julkaisemalla somessa kuvan, jossa lupaa ja vaatii jotain, sekä lisäämällä aihetunnisteet #lupaanvaadinvaikutan ja #CM15v. Tervetuloa myös kampanjan huipentavaan juhlaan 14.12. Katso lisätietoja sivulta changemaker.fi.

KIELIOPPAAKSI SUOMEEN MUUTTANEILLE Toisto-kieliryhmät pyörivät ympäri Suomen vapaaehtoisten kielioppaiden voimin. Ilmoittaudu kielioppaaksi tai pyydä apua oman kieliryhmän perustamiseen. Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen kautta pääset nopeasti tositoimiin. Lisätietoa löydät osoitteesta opettajatilmanrajoja.fi/ suomenkielisanootervetuloa.

TESTAMENTTI ON KAUNIS TAPA AUTTAA

Uutuuslahjalla tyttöjen koulunkäynti jatkuu Liian moni tyttö joutuu kuukautisten takia keskeyttämään koulun. Tähän haluamme muutoksen, ja siksi uusin Toisenlainen Lahja on Hygieniapaketti tytölle. Hygieniapaketti tytölle -lahjan avulla tytöille jaetaan kriisialueilla hygieniapaketteja, jotka sisältävät kestokuukautissuojia, alusvaatteita ja saippuaa. Lahjan avulla järjestetään myös koulutuksia kuukautishygieniasta.

Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin osuudella voit jättää kestävän jäljen monen lapsen ja nuoren elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/testamentti Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9–16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19


SVENSKA SIDOR

OMRÅDETS KRONJUVEL

LEDAREN

DET ÄR UNIVERSELLT ATT OROA SIG FÖR BARNEN

För tio år sedan besökte kommunikationschef Katja Hedberg lågstadiet i Nyamukau i östra Kongo – en skola som byggdes med stöd från Kuopio. I höst återvände hon till skolan för att se hur det går.

En klar och kall dag i början av februari blev jag mamma till en liten flicka. När jag efter förlossningen blev skuffad till avdelningen i en rullstol, med det lilla snusande knyttet i min famn, uppstod första orosmomentet. Inte kommer jag väl att tappa barnet? Fastän min förstfödda har allt bra och verkar omfamna världen och livet med en sprudlande glädje, har jag aldrig tidigare varit lika orolig. Åt hon tillräckligt, vad är det där för utslag, har hon tillräckligt med kläder, eller kanske för mycket? Jag är redan orolig för om min dotter kommer att få vänner när det blir dags för henne att börja i skolan. Det är universellt att oroa sig för de egna barnen. Vare sig man är mamma i Centralafrikanska republiken, Nepal eller syrisk flykting, så vill man bara det bästa för sina barn. För flickor är det bästa att gå i skola, eftersom det ger bättre förutsättningar för en skälig inkomst och minskar till och med barnadödligheten. Lyckligtvis har vi finländska mammor åtminstone en sak mindre att oroa oss för. Vi behöver inte betala för våra barns utbildning med våra sista pengar, såsom Esthers föräldrar. Läs mer om hennes liv i reportaget på sidorna 6–11. För två år sedan listade FN tio länder där flickorna har allra svårast att få en utbildning. Efter självständigheten lider Sydsudan fortfarande av väpnade konflikter och steg till plats nummer ett på den listan. Andra på listan är Centralafrikanska republiken som återhämtar sig från ett blodigt inbördeskrig. I bägge länder bygger Kyrkans Utlandshjälp skolor, utbildar lärare och berättar för föräldrar om vikten av utbildning. Som Kyrkans Utlandshjälps månadsgivare hjälper du flickor att gå i skola på platser där det är allra svårast för dem. Tack för att du stöder oss så att vi kan skapa en rättvisare och mer jämställd värld.

BUNIA, KONGOS DEMOKRATISKA REPUBLIK. Det är trångt i Nyamukaus lågstadieskola i staden Bunia, i östra delarna av Kongos demokratiska republik. I lärare Henriette Ndorakwonkas klass finns 137 elever som går i första klass. Också i grannklassen där Anastasie Mandrosi Vive lär förstaklassare – 110 flickor och pojkar – tar pulpeterna slut. Skolan byggdes i samband med Kyrkans Utlandshjälps projekt för tio år sedan. När skolan invigdes hösten 2009 fanns det sex klasser och 500 elever. Nu finns det 500 förstaklassare. Sammanlagt finns det över 1 800 elever, 600 fler än förra våren. En orsak till det här är en förnyelse av Kongos nya president Félix Tshisekedi: från med i höst får barnen i Kongo gå gratis i låg- och högstadiet. Det enda de behöver betala för är skoldräkten. Lärarna funderar nu hur skolmaterialet ska räcka för alla. ”Hur ska jag kunna kontrollera allas läxor”, undrar Henriette Ndorakwonka. ”Hinner jag lära alla barnen att läsa innan våren”, funderar Anastasie Manorosi.

Noora Jussila Kommunikationschef Kyrkans Utlandshjälp

FOTO: TATU BLOMQVIST

20

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Skolan har revolutionerat vardagen för tusentals familjer och högst sannolikt också framtiden för hundratals barn. Pojkarna i det konfliktstyrda östra Kongo har fått ett alternativ till att ansluta sig till gerillagrupper, flickorna en möjlighet att sträva efter ett bättre liv. Rektor Beatrice Love Tsosi poängterar att fredsfostran förverkligas i klasserna – flickor och pojkar från olika stammar sitter bredvid varandra. ”De lär sig från barnsben att samarbete över stamgränser är möjligt”, säger rektorn. I landskapet Ituri och dess huvudstad Bunia startade en etnisk konflikt 2002. Konflikten utvecklades nästan till ett folkmord och skördade 60 000 liv. Den slutade sommaren 2003 när EU förverkligade sin första soldatoperation på begäran av FN och lyckades lugna ner läget i Bunia. I år har konflikterna mellan stammarna eskalerat till strider igen. Det har kommit tusentals internflyktingar till Bunia. De femton lärarna i skolan undervisar barnen i två skift från morgon till kväll – så länge som det är ljust. Skolan lånar också klassutrymmen från högstadieskolan intill. Högstadiet byggdes intill Nuymukaus lågstadium med statliga medel efter att lokalpolitiker bekantade sig med skolan och övertygades av det de såg.


SVENSKA SIDOR

71-åriga Henriette Ndorakwonka är lärare för förstaklassarna i Nyamukaus lågstadieskola. Den redan 51 år långa karriären fortsätter, eftersom det inte finns något pensionssystem i Kongo. ”Min son avled och nu tar jag hand om hans fem barn”, berättar Ndorakwonka.

SKOLAN HAR EN VIKTIG UPPGIFT. POJKARNA I DET KONFLIKTSTYRDA ÖSTRA KONGO HAR FÅTT ETT ALTERNATIV TILL ATT ANSLUTA SIG TILL GERILLAGRUPPER, FLICKORNA EN MÖJLIGHET ATT STRÄVA EFTER ETT BÄTTRE LIV. ”Utan vår fina lågstadieskola skulle det inte ha blivit något högstadium”, säger rektorn. 65 procent av eleverna är flickor, vilket är en hög andel i Kongo. En av de lyckliga är 15-åriga Esther Mawe Birungi som går i åttonde klass, som den enda av familjens nio barn som går i högstadiet. I motsats till många i samma ålder får kunskapstörstiga Esther gå i skola. Antoinette Ngilawani har levt ett mer typiskt liv för kongolesiska flickor. När Esther deltog i 10-årsfesten för sin före detta skola födde 20-åriga Antoinette Ngilawani sitt fjärde barn på en mödraklinik på andra sidan staden. Antoinettes skolgång avbröts på tredje klass. Hon var tretton när hon blev mamma, nu har hon fyra barn.

Bankokos mödraklinik byggdes 2007 i samband med Kyrkans Utlandshjälps projekt Enligt Maria Bagaba som är barnmorska på kliniken föder mammorna i Bunia i snitt sju barn. Familjer med tolv barn är inte heller ovanliga. ”Bland våra kunder har vi nu femton under 14-åriga gravida mammor.” ”Områdets kronjuvel.” Så brukar barnens föräldrar beskriva skolan. Skolan, murad i tegel och med ett plåttak, syns på långt håll. De övriga husen i området är byggda av lera och nästan alla tak består av ett tjockt lager hö. Här finns varken el eller rinnande vatten – precis som i de andra förorterna i Bunia. Idén till att bygga skolan föddes 2007 i Kuopio. Kuopioborna lyckades samla in 40 000 euro, Utlandshjälpen gav 20 000 euro och skolan byggdes i Kongo på en plats som valdes av Kyrkans Utlandshjälp. När läsåret i år inleddes med skolans 10-årsjubileum skickade rektor Beatrice Love Tsosi och föräldraföreningens ordförande Nestor Litsinga hälsningar till Kuopio, 7000 kilometer bort. Text och foto: Katja Hedberg Översättning: Michaela von Kügelgen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

21


TEKIJÄ

”Haluaisin rohkaista kaikkia laajentamaan perpektiiviä ja tekemään asioita, joita ei koskaan uskonut tekevänsä.”

KOLMATTA KERTAA KAMBODŽAAN ”Minulla on tietynlainen hinku oppia ja haastaa itseä, opettaa ja olla avuksi”, sanoo Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoinen Elina Yli-Hakala. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Elina suuntaa marraskuussa puoleksi vuodeksi Kambodžaan kehittämään perusopetuksen laatua. Takana on 33 vuoden ura yläkoulun kieltenopettajana Keravalla ja Espoossa. Jäätyään eläkkeelle keväällä 2011, Elina oli jo saman vuoden syksynä kiipeämässä vuorta Nepalissa osana Kapua-ryhmää. Matkalla maalattiin klinikka, tehtiin metsätöitä ja etsittiin salametsästäjiä. Vuoria on tullut kiivettyä myös Keniassa ja Tansaniassa. Elina lähtee matkoilleen joko yksin tai edellisillä matkoilla tavattujen uusien tuttavuuksien kanssa. ”Lapsenlapset luottavat jo nykyään, että kyllä mummi pärjää siellä maailmalla”, Elina nauraa. Sammumaton elämännälkä ja maratonharrastus on vienyt Elinaa ympäri maailmaa läpi aikuisiän. Elina on kotoisin Kainuun korvesta. Lapsia oli perheessä kymmenen ja leikit villejä. ”Kerran yhtenä kirkkaana helmikuun päivänä kiipesin ison männyn latvaan. Metsä ja sininen taivas jatkuivat loputtomiin. Silloin ajattelin, että minä vielä lähden täältä ja jonain päivänä katson sen maailman!”

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Vuonna 2016 Elina lähti ensimmäistä kertaa Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoiseksi Dream School -hankkeeseen Kam­ bodžaan, Battambangin provinssiin. Hankkeen tavoitteena on perusopetuksen tason nostaminen ja opettajien ammatti­ taidon tukeminen. Maan ensimmäiset opinto-ohjaajat oli juuri koulutettu, ja Elina oli mukana kouluttamassa heistä tulevien opinto-ohjaajien kouluttajia. Kun vapaaehtoisjakso Kambodžassa tuli puolen vuoden jälkeen päätökseensä, Elinaa pyydettiin palaamaan seuraavana keväänä takaisin. Tarkoituksena on jatkaa opetuksen kehittämistä. ”Tuntuu hyvältä mennä takaisin, vähän kuin kotiin palaisi. Kun on ollut siellä hankkeen alkujuurilla, on etuoikeutettua päästä näkemään, mihin työ on johtanut.” Mikä saa Elinan lähtemään aina vain uudestaan? ”En pidä itseäni seikkailijana. Minulla on tietynlainen hinku oppia ja haastaa itseä, opettaa ja olla avuksi. Sitä tunnetta on vaikea sammuttaa.” Elina aikoo jatkaa matkustamista ja vapaaehtoistöitä niin kauan kuin siltä tuntuu. Palkitsevinta on, kun matkan päätteeksi tulee tunne, että kannatti mennä. Teksti: Elina Kostiainen Kuva: Tatu Blomqvist Opettajat ilman rajoja -verkosto lähettää opetusalan ammattilaisia vapaaehtoistehtäviin Aasiaan ja Afrikkaan. Lue lisää www.kua.fi


KUVASTIN

KUVA: PATRICK MEINHARDT

Pannaanko tasan Kun lähden, tarvitsen suuren laukun. On niin paljon, mihin pitää varautua: säitä, tapaamisia, mielentiloja. Silti hankaa mieltä epäilys, että jotakin puuttuu. Kotini hyllyt pursuavat yhä. Mistään ei huomaa, että otin sieltä kaiken tärkeän ja vähän yli. Tulet minua vastaan paljain jaloin. Levität maton vuoteeksesi lattialle. Hyllyssä on vaihtopaita suomalaiselta kirpputorilta. Kellastunut postikortti kummitädiltä. Laiha muovinen kukkaro. Peilinpuolikas. Hymyilet leveästi. Avaat kotisi oven. Sinulla on, mistä jakaa. Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23


Anna jouluna ® Toisenlainen Lahja

Vuohi 30 €

Koulua ja turv aa 40 €

Puuntaimet 15 €

Lahjoituksesta saat lähetettäväksi sähköisen kortin tai perinteisen postikortin. Kortissa kerrotaan, miten lahja auttaa kehitysmaiden perheitä. Hanki lahja: toisenlainenla h tai 020 787 12 ja.fi 01

Profile for Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

Tekoja 4 2019  

Tekoja 4 2019  

Profile for tekoja
Advertisement