__MAIN_TEXT__

Page 1

TEKOJA 

Somali-isät tahtovat tyttärilleen parasta, eli koulutusta

Historiallinen koronakriisi muuttaa avustustyötä

Koulunkäynti siirtyi radioaalloille ja kännykkään

Ihmisarvon puolesta För människovärdet 2/2020

”ELÄMME PÄIVÄN KERRALLAAN.”


PÄÄKIRJOITUS

Vuosi jona kaikki muuttui TÄMÄN LEHDEN piti kertoa koko ihmiskunnan elämää perinpohjaisesti mullistavasta ja vaikeuttavasta uhasta. Vielä tammikuussa ajattelimme tuon uhan olevan ilmastonmuutos. Sittemmin koronavirus on vallannut uutisotsikot ja muuttanut ihmisten arjen lähes jokaisessa maailman kolkassa. Kun Suomessa tuskailtiin keväällä etäkoulun aloituksen kanssa, myös Keniassa, KORONAVIRUS EI Ugandassa, Somaliassa ja useissa muissa OLE PYYHKINYT POIS kehittyvissä maissa koulut menivät MUITA KRIISEJÄ. kiinni. Pakolaisasutus­alueilla alettiin pohtia, miten etäkoulu järjestetään, kun ei juuri ole älypuhelimia, tietokoneita tai sähköäkään. Kun suomalaismarkettien kassa­jonoihin ilmestyi turvaväleistä kertovia tarroja, maailman tiiviimmin asutuilla pakolaisasutus­alueilla jaettiin saippuaa ja toivottiin, että vettä riittäisi käsienpesuun. Monet ovat muistuttaneet, että tapa jolla koronavirus on muuttanut elämäämme, on vain alkusoittoa. Odottakaas, kun ilmastonmuutos tästä vielä kiihtyy. Suomessa ilmastonmuutos on toistaiseksi vienyt lumet etelästä ja tuonut ennalta-arvaamattomia kesäsäitä. Somaliassa kuivuus tappoi Abdibakir Abdinur Adenin karjan ja pakotti perheen jättämään kotiseutunsa (s. 18–21). Etelä-Sudanissa tulvat veivät Nyaboth Liep Wangin sadon mennessään, ja hän elättää seitsemää lastaan keräämällä lumpeiden hedelmiä suolta (s. 8–12). Koronavirus ei ole pyyhkinyt pois muita kriisejä, mutta se on valitettavasti jälleen yksi osoitus siitä, miten eri tavalla kriisit meihin ihmisiin vaikuttavat eri puolilla maapalloa. Vain se on varmaa, että näistä kriiseistä selviytyäksemme meidän täytyy tehdä yhteistyötä. teksti: Noora Jussila, viestintäpäällikkö • kuva: Saara Mansikkamäki

PS. Suuri kiitos sinulle, joka olet tukenut työtämme tämän vuoden aikana. Tämän historiallisen vuoden aikana jokainen euro avustustyöhön on tullut tarpeeseen.

Päätoimittaja Noora Jussila AD Tuukka Rantala Kuvatoimittaja Saara Mansikkamäki Julkaisija Kirkon Ulkomaan­apu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

2

YM

R PÄ

R

I

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton julkaisu, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Kirjapaino Punamusta / 2.2020 / 40 000 kpl ISSN 1797-7207 ISTÖME KK

Kirkon Ulkomaan­apu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

M

Avustustilit Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201, arkisin klo 11–16, 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. asiakaspalvelu@kua.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaan­apua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619


TÄSSÄ LEHDESSÄ

KUVITUS: CARLA LADAU

KUVA: MARIA DE LA GUARDIA

8–13  Sodasta toipuva Etelä-Sudan menetti sadon ennätystulvissa. Nälän­ hädän uhka ajaa ihmiset etsimään ruokaa epätoivoisista paikoista ja vaarantaa myös lasten koulunkäynnin. 

14–15  Ilmastonmuutos on jo käynnissä, ja se iskee voimakkaimmin juuri maailman heikoimmassa asemassa oleviin.

KUVA: PATRICK MEINHARDT

4  Etäkoulun videoiden kuvaaminen jännitti ensin opinto-ohjaaja Mak Buntithia, mutta lopulta uudenlainen tekeminen tuntui palkitsevalta. 7  Kouluun palaaminen koronan kaltaisen

kriisin jälkeen on herkkää aikaa, jossa ei ole varaa menettää yhtään oppilasta, kirjoittaa työelämä­professori Ritva Reinikka.

KANNEN KUVA: MARIA DE LA GUARDIA

22  Miten ratkaistaan pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan? 24  Koronakriisi tulee muuttamaan avustustyötä enemmän kuin avustustyö korona­kriisiä, kirjoittaa humanitaarisen avun asian­tuntija Risto Ihalainen. 30  Aurinkopaneelin avulla etä­oppitunnit raikuvat radiosta pakolais­asutusalueillakin.

18–21  Yhteisöt hyötyvät etenkin siitä, että tytöt opiskelevat, uskoo viiden lapsen yksinhuoltaja Abdibakir Abdinur Aden. ”Naiset muuttavat yhteisöjä ja murtavat stereotypioita.” 3


TEKIJÄ

”Etäopiskelun järjestäminen on ollut palkitsevaa” Opinto-ohjauksen kehittäminen ja uusien opojen kouluttaminen on merkittävä osa Kirkon Ulkomaanavun työtä Kambodžassa. Koronaviruksen vuoksi kaikki lähiopetus jouduttiin keskeyttämään. Mak Buntith ja muut KUA:n kouluttamat opinto-ohjaajat löysivät nopeasti uusia tapoja jatkaa työtään. KAMBODŽA. 30-vuotias Mak Buntith on yksi ensimmäisistä

Kambodžassa valmistuneista opinto-ohjaajista. Hän on työskennellyt nyt viisi vuotta opona lukiossa Anlong Vilissa Battambangin maakunnassa. Lisäksi hän kouluttaa uusia opinto-ohjaajia ja tarjoaa tukea ja mentorointia heille. ”Hain koulutukseen, koska ajattelin että opinto-ohjaajana voin tuoda uusia mahdollisuuksia nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Samalla se oli itselleni mahdollisuus kokeilla jotain uutta”, hän kertoo. Kambodžassa monet lapset jättävät koulunkäynnin kesken. Yhtenä syynä tähän on se, että nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa opiskelu- ja uramahdollisuuksista, eivätkä perheet pysty tukemaan heitä niissä. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja suunnittelemaan opintojaan ja mahdollisia urapolkuja. ”Opinto-ohjaus on muuttanut minua myös ihmisenä. Olen oppinut käsittelemään tunteitani ja ajattelemaan kriittisesti. Kommunikointitaitoni ovat kehittyneet koulutuksien ja kokemuksen myötä”, OPINTO-OHJAUS Buntith sanoo. AUTTAA OPIS­KE­ Maaliskuun puolivälissä LI­JOITA TUNNIS­ Kambodžan koulut suljettiin koronaviruksen vuoksi. TAMAAN OMIA Maaseudulla koululaiset elävät VAHVUUKSIAAN. pitkien välimatkojen päässä ja sen vuoksi kotivierailujen tai pienryhmien järjestäminen on vaikeaa. Etäopiskelu on hyvin haastavaa ja siihen tarvitaan tukea. KUA:n kouluttamat opinto-ohjaajat ovat suunnitelleet ja kuvanneet videoluentoja opinto-ohjauksesta. Haasteena ovat puutteelliset nettiyhteydet. Kaikilla lapsilla ei ole pääsyä verkossa oleviin palveluihin ja keskustelu­ryhmiin. On tärkeää, että koululaiset voivat edelleen olla yhteydessä opinto-ohjaajaan aina, kun eivät ymmärrä jotain. Opinto-ohjaajaan ollaan usein yhteydessä myös ongelmista, jotka haittaavat opiskelua. Yleisimpiä ongelmia ovat oppimisvaikeudet ja perheasiat, kuten kotiväkivalta. 4

Mak Buntith luennoi opinto-ohjauksesta videoiden välityksellä.

Tämän vuoksi tukea saa videoiden lisäksi puhelimitse tai verkon keskusteluryhmissä. Ensimmäisten videoiden kuvaaminen oli jännittävää. Buntith oli huolissaan siitä, onko materiaali tarpeeksi hyvälaatuista. ”Uudet opinto-ohjaajat ja koululaiset ovat kokeneet videot hyödyllisiksi. Etäopiskelun järjestäminen on ollut palkitsevaa, kun on päässyt tekemään uutta ja erilaista sekä oppinut uusia taitoja.” teksti: Noora Pohjanheimo • kuva: Long Ratana


PIENET SUURET ASIAT

Naisten Pankin tukemilla naisilla jo yli miljoona euroa säästössä KEHITYSMAIDEN NAISET kuudessa eri

valtaosin naisten omista säästöistä ja päätökset lainojen myöntämisestä tehdään säästöryhmissä. ”Noin puolet säästö- ja laina­ ryhmien jäsenistä on ottanut ryhmistä lainaa, puolet käyttävät ryhmiä säästämiseen. Säästösummat voivat olla esimerkiksi 20 tai 50 senttiä kuukaudessa riippuen ryhmän sopimista säännöistä. Laina­ summat taas vaihtelevat 20–580 euron välillä”, sanoo toimeentulon asiantuntija Ulla Sarasalmi Kirkon Ulkomaanavusta.

maassa ovat kerryttäneet yhteensä yli miljoonan euron pääoman itse hallinnoimiinsa ”kyläpankkeihin”. Kyläpankit ovat naisten omia säästöja lainaryhmiä sekä osuuskassoja, jotka myöntävät kohtuukorkoisia lainoja muun muassa naisten yritystoimintaan. Kyläpankit ovat yksi keino lisätä naisten taloudellista omavaraisuutta syrjäisillä maaseuduilla, joista puuttuvat pankkien kaltaiset viralliset rahoituslaitokset. Pääoma koostuu

€ arvo 50

€ arvo 30

Vastaa ja voita! Tekoja-lehden lukijatutkimukseen vastaamalla olet mukana luomu- ja reilun kaupan tuotepakettien arvonnassa. Arvomme vastaajien kesken kaksi n. 50 euron ja kolme n. 30 euron arvoista tuote­pakettia. Haluamme kehittää lehteämme ja kuulla juuri sinun mielipiteesi. Kerro mitä mieltä olet Tekoja-lehdestä osoitteessa: link.webropolsurveys.com/w/tekoja viimeistään 18.10. Kiitos!

Hauska auttaa! PERJANTAINA 13.11.2020 vietetään

Nenäpäivää. Meille suomalaisille jokainen päivä – jopa epäonninen marraskuun 13. päivä perjantai – on onnenpäivä. Käännetään yhdessä epäonni onneksi. Katso Nenäpäivälähetys Yle TV1:ltä alkaen klo 19 ja lahjoita pieni pala onnestasi maailman lapsille! Virittäydy tunnelmaan jo 29.10. seuraamalla klo 19 Yle TV1:ltä Rauhaa ja rakkautta -Nenäpäivä-konserttia. Lisää osallistumistapoja ja tietoa esiintyjistä: nenapaiva.fi 5


NÄIN SE TEHTIIN

Ugandassa koulu siirtyi radioon

1.

2.

Koronavirus voi sulkea koulut, mutta oppilaiden intoa oppia se ei ole vienyt. Ugandan pakolais­ asutusalueilla koulut ovat olleet kiinni maaliskuusta lähtien, mutta oppilaat ovat seuranneet opetusta radion ja etäoppimateriaalien turvin. Tältä se on tuntunut. UWASE MBABAZI, 13 vuotta, Rwamwanjan pakolais­ asutusalue. ”Kun koulut menivät kiinni, olin huolissani. Tykkään käydä koulussa, sillä siellä voin aina kysyä opettajalta, jos en tiedä jotain. Nyt opetus on jatkunut radion välityksellä ja lisäksi olemme saaneet koulusta tehtäviä kotiin. Kuuntelemme radiosta oppitunteja matematiikasta, englannista, uskonnosta ja yhteiskuntaopista. Kuuntelemme oppitunteja yhdessä ja tunnin jälkeen puhumme siitä mitä olemme kuulleet. Neuvomme toisiamme, jos joku ei ole kuullut tai ymmärtänyt jotain. Etsimme tietoa myös netistä, mutta yhteydet ovat huonot ja aina se ei onnistu. Kun korona loppuu, menen mielelläni takaisin kouluun! Haluan suorittaa loppuun peruskoulun.”

6

3.

1. Charles Muragwa (oikealla) ja muut koululaiset ovat kokoontuneet radion ääreen opiskelemaan. 2. Patience Kabarokore tarkistaa kotitehtäviään opettaja Emmanuel Njirentan kanssa. Koulujen ollessa kiinni, lasten on mahdollista olla yhteydessä opettajiin myös puhelimitse. 3. Uwabe Mbabazi kuuntelee oppi­ tunteja radion välityksellä.

CHARLES MURAGWA, 13 vuotta, Kyakan pakolaisasutus­ alue. ”Tykkään käydä koulussa, kun siellä on opettajat ja ystäviä. Nyt kun koulut ovat kiinni, opiskelen kotona ja kuuntelen radiosta oppitunteja. Välillä on hankalaa, kun ei voi kysyä opettajalta tarkempaa selitystä, jos ei ymmärrä jotain. Haluan opiskella, jotta saan tulevaisuudessa hyvän työn ja voin auttaa vanhempiani. Toivon, että pääsemme pian takaisin kouluun ja jatkamaan tavallista opiskelua. Koulussa meillä on enemmän materiaaleja ja opettaja, joka neuvoo ja auttaa.” teksti: Noora Pohjanheimo • kuvat: Hugh Rutherford


KOLUMNI

Kouluun koronakriisin jälkeen

LYHYTKIN KRIISI VOI AIHEUTTAA SUUREN VAHINGON.

KOULUMAAILMASSA eletään historiallisia aikoja. Ihmiskunta oli juuri juhlistanut suursaavutustaan, eli sitä, että lähes kaikki maailman lapset pääsevät kouluun. Kun koronapandemia keväällä sulki koulut melkein kaikkialla maailmassa, heräsi kysymys koulujen sulkemisen vaikutuksista ja siitä, miten kouluun voidaan palata mahdollisimman pienin vaurioin. Usein kuulee huolen siitä, että kehitysmaissa erityisesti köyhempien perheiden lapset eivät palaakaan kouluun niiden avautuessa. Käykö näin? Ja miten voisimme varmistaa, että lapset voisivat päästä palaamaan jopa entistä parempaan kouluun? Vaikkei koronapandemian suuruista häiriötä koulunkäynnille olekaan aiemmin koettu, voi osviittaa etsiä aiemmista kriiseistä. Entinen kollegani Maailman­pankista ja nykyinen George­townin yliopiston professori Jishnu Das on tutkinut äkillisen kriisin vaikutuksia Pakistanin pohjoisella vuoristoalueella vuoden 2005 maanjäristyksen jälkeen. Yhdessä tiiminsä kanssa hän selvitti, miten maanjäristys vaikutti lasten koulunkäyntiin ja erityisesti heidän oppimistuloksiinsa verrattuna lähialueisiin, jotka eivät olleet järistyksen murtumalinjalla. Toisin kuin ehkä voisi olettaa, Pakistanissa järistysalueen lapset palasivat kouluun kun pahin oli ohi. Heidän koulunkäyntinsä keskeytyi neljäksi kuukaudeksi, mutta palautui sen jälkeen suhteellisen normaaliksi. Oppimisen osalta asiat eivät kuitenkaan menneet näin hyvin, vaan testitulokset heikkenivät huomattavasti kaikissa ikäryhmissä. Yllättävintä oli, että järistysalueen koululaiset eivät olleet vain neljää kuukautta muita jäljessä oppimisen osalta, vaan keskimäärin he menettivät jopa melkein kaksi vuotta. Lyhytkin kriisi voi aiheuttaa suuren vahingon. Maanjäristyksen vaikutukset oppimiselle olivat kaikkein negatiivisimmat perheissä, joissa äidillä ei ollut lainkaan koulutusta. Kun järistysalueen koululaiset aikanaan astuivat työelämään, heidän ansionsa olivat arviolta noin 15–18 prosenttia pienemmät kuin ilman kriisiä. Mitä voimme tästä oppia? Ainakin sen, että kouluun palaaminen kriisin jälkeen on erityisen herkkää aikaa. Jos tavoitteet asetetaan liian korkealle, eikä opetussuunnitelmaa mukauteta oppilaiden tasolle, oppilaat tippuvat helposti kärryiltä. Silloin riskinä on, ettei koulussa oikeasti opita vaan epätasa-arvo ja kuilu eri lähtökohdista tulevien oppilaiden välillä kasvaa entisestään. Keinoja on monia. Oppilaiden yksilöllisten valmiuksien selvittäminen esimerkiksi testeillä, oppisisältöjen kertaaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat esimerkkejä näistä keinoista. Kun koulut lopulta aukeavat, meillä ei ole varaa menettää yhtään oppilasta. teksti: Ritva Reinikka • kuva: Heikki Tuuli Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsen ja työelämäprofessori Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa. Aiemmin hän toimi pitkään Maailmanpankissa eri tehtävissä, ml. maajohtajana Etelä-Afrikassa ja Afrikan inhimillisen kehityksen osaston johtajana. Hän on väitellyt taloustieteen tohtoriksi Oxfordin yliopistosta.

7


SUOALUEEN SELVIYTYMIS­ TAISTELU Ennennäkemättömät tulvat sekoittivat sodasta toipuvan Etelä-Sudanin maanviljelyksen ja uhkaavat ajaa maan nälänhätään. Kirkon Ulkomaanapu tukee viljelijöitä ja kalastajia, jotta he pystyvät pitämään lapsensa koulussa.

ETELÄ-SUDAN. Armottoman iltapäiväauringon alla kaikki huhkiminen on parasta siirtää varjoon. Nyaluak Kong Kuon survoo majassaan puukaulinta litteää kiveä vasten. Niiden väliin muodostuu tummanruskeaa tahnaa. Tahna koostuu puun lehdistä. Arabiaksi puu tunnetaan nimellä lalop, suomeksi egyptintokopuu, ja siitä on moneen. Nyaluak on ensin keittänyt lehdet ja jauhaa niitä nyt ruuaksi lapsilleen. Juuret voi myös keittää ruuaksi, ja lehdissä on vahaa, jolla sanotaan olevan lääkinnällinen vaikutus. Oksat ja runko kelpaavat vielä polttopuuksi. Yhdestä nipusta Nyaluakin ystävä Nyaboth Liep Wang saa 30 Etelä-Sudanin puntaa eli noin 20 eurosenttiä Fangakin maakunnassa sijaitsevan New Fangakin kylän markkinoilla. Puu on monelle eteläsudanilaiselle myös viimeinen oljenkorsi. ”Syömme lehtiä lähes päivittäin. Selviydymme niillä ja lumpeiden hedelmillä”, Nyaboth kertoo. LUMPEITA LÖYTYY runsaasti ympäröivältä Suddilta, Seitsemän lapsen äiti joka on yksi maailman suurimpia suoalueita. Nyaboth Liep Wang on viljellyt maata Lumpeiden poimiminen on kuitenkin vaaral- koko ikänsä, mutta lista. Suolla piileksii krokotiileja, virtahepoja tänä vuonna tulvat tuhosivat hänen ja käärmeitä. viljelmänsä. Seitsemän lapsen äiti ei normaalisti asettaisi itseään sellaiseen vaaraan villihedelmien tähden. Koko ikänsä hän on kasvattanut viljaa ja viime vuosina myös vihanneksia. Etelä-Sudanin pohjois­osissa kuivat kaudet ovat aina olleet kuumia ja sadekaudet rankkoja, mutta satoa hän on silti aina saanut. ”Tähän vuoteen saakka. Viime vuosi oli vielä hyvä, mutta nyt näemme nälkää”, hän sanoo.

8


9


1. Nyaboth Liep Wang poimii egyptintokopuun lehtiä. New Fangakissa moni perhe syö niitä selviytyäkseen. 2. Tytöt leikkivät hyppynaruilla William Chuolin koulun pihalla New Fangakissa. Koulu järjestää oppituntien lisäksi paljon aktiviteetteja, kuten kerhoja ja jalkapallo-otteluita. 3. New Fangak on perinteistä paimentolais­ aluetta. Karja on perheiden arvokkainta omaisuutta. 4. James Bab Kuelt kertoo, että monet tulvista selviytyneet lehmät kärsivät loisten aiheuttamista taudeista. 5. New Fangakissa puun lehdistä tehdään esimerkiksi tahnaa ruuaksi. 6. Tulvat sekoittivat Po-joen kalakantaa ja kalastajien päivittäiset saaliit ovat jääneet pieniksi. 1.

New Fangak on perinteistä paimentolaisaluetta, lähellä naapuri­ maa Sudanin rajaa. Lehmät ja härät ovat arvokasta kauppatavaraa – terveinä niiden kappalehinta on yli 400 euroa, mikä vastaa etelä­sudanilaisen keskimääräistä kuukausipalkkaa. Lehmien maito on myös tärkeää ravintoa. Nyabothin naapurilla James Bab Kueltilla on kohtuullisen iso lauma. Tuntuu hassulta kysellä, miten tulvat vaikuttivat häneen, kun karjan on selvästi vaikea löytää syötävää halkeilevasta maasta. James kertoo monen lehmän hukkuneen tulvivaan jokeen. Lehmät eivät ole muutenkaan entisellään. Tulvavedet toivat mukanaan loisia, joista lehmät kärsivät. ”Sairaina nämä menettävät arvonsa”, James toteaa.

Maailmalla koulutus on kriisissä, koska koronaviruksen leviämistä on pyritty estämään sulkemalla kouluja. New Fangakissa oltiin jo ennen koronaa vaikean tilanteen edessä. KUA:n tiiminjohtaja Dhuor Deng on työskennellyt alueella neljä vuotta ja kuvaa ruokatilannetta ennennäkemättömäksi. ”Nyt tulvien jälkeinen kuiva kausi on myös tuntunut poikkeuksellisen kuivalta. Markkinoilla ei ole läheskään yhtä paljon ruokaa kuin ennen, eikä monella ole varaa edes käydä siellä”, hän sanoo.

NYABOTHIN VIHANNEKSET olivat juuri alkaneet versoa, kun sateet alkoivat. Po-joki tulvi yli äyräiden ja pyyhkäisi sen varrella kasvaneet tomaatit, sipulit, okrat ja munakoisot. Vihannesten kasvattaminen vaatii TULVAT TEKIVÄT tuhoa monissa osissa paljon vettä. Kuivalla kaudella niiden maata. Etelä-Sudanin presidentti Salva pitää olla lähellä jokea, toisin kuin viljat ”TULVIEN JÄLKEINEN KUIVA Kiir julisti Fangakin tulvat katastrofiksi. durra ja maissi, jotka selviävät paremmin KAUSI ON TUNTUNUT POIKVeden valtaan jäi muitakin maakuntia. kuivemmalla sisämaalla. KEUKSELLISEN KUIVALTA.” YK on luokitellut Fangakin ruokatilanSateilla viljelmiä ja savimajoja suojelteen viisiportaisella asteikolla neljänneksi. laan perinteisesti kaivamalla ojia, mutta Asteikon viides vaihe on nälänhätä. Fangane eivät riittäneet. kissa maanviljelijät arvioivat menettäneensä sadostaan 70 prosenttia. Durraa pitää nyt tuoda New Fangakiin yhä kauempaa, ja hinta Tulvien taustalla oli mitä ilmeisimmin Intian valtameren on kaksinkertaistunut: 10 kiloa maksaa nyt jo 26 euroa. Se on dipoli-ilmiö. Se saa alkunsa ilmakehän ja valtameren vuorovaiku- katastrofi alueen köyhille perheille. tuksesta: meri lämpenee Itä-Afrikan rannikolla, mikä tuo alueelle Nyaluak Kong Kuon menetti miehensä sodan aikana. Yksinäärimmäisiä rankkasateita. huoltajan kuusi lasta näkevät nälkää, ja hänellä on huono omatunto. Tutkijat eivät pysty varmasti osoittamaan, miten ilmaston- Perhe saattaa olla ilman ruokaa jopa kolme päivää viikossa. muutos vaikuttaa dipoli-ilmiön voimakkuuteen, mutta Fangakin Talon takana kuihtuneilla viljelmillä laahustaa riutunut kulkuasukkaat eivät ole kokeneet vastaavaa sadekautta. koira. Rintakehän luut pullottavat, ja koira vaikuttaa vetelältä. Kun kulkukoiratkaan eivät löydä ruuan tähteitä, tilanteen sanotaan KIRKON ULKOMAANAPU ON JAKANUT viljelijöille siemeniä ja työkaluja. olevan todella paha. Nyaluak kertoo, että paikalliset elävät päivä Kalastajia puolestaan tuetaan antamalla verkkoja ja muita tarvikkeita. kerrallaan. Heille opetetaan kalan savustamista, jotta kalat säilyvät paremmin. ”Viime vuoden sadolla pystyin tarjoamaan perheelleni kaksi Kun perheellä on ruokaa ja vanhemmilla vakaa toimeentulo, ateriaa päivässä, nyt pystyn valmistamaan korkeintaan yhden, ja heidän lapsensa voivat käydä koulua. Alueella pojat ovat perintei- silloinkin saatan kerjätä naapureilta apua”, Nyaluak sanoo. sesti huolehtineet karjasta ja tytöt joutuneet menemään alaikäisinä Riek Thiey Joar on kalastanut koko aamupäivän. Palmusta naimisiin. KUA:n työn ansiosta noin 7 000 lasta on voinut käydä väsätty kapea kanootti on hutera, mutta joella se on yleisin kulkukoulua, ja lähes puolet heistä on tyttöjä. väline. Useimmiten siinä melotaan polvet leuassa kiinni. Kalastajat

10


2.

3.

5.

4.

6.

11


ovat kuitenkin tottuneet tasapainoilemaan Lony Doar opettaa TILANTEESTA HUOLIMATTA vanhemmilla on sama tavoite: lasten siinä jopa seisaallaan. Riek poimi tänään viisi William Chuolin tulevaisuus on turvattava. peruskoulussa New kalaa verkoistaan. Niistä kuuden lapsen perhe Fangakissa. Kaksi vuotta sitten solmittu rauhansopimus on valanut toisaa päivän ruoka-annoksensa. voa sisällissodasta kärsineellä alueella. Fangakin maakuntaan on ”Nykyään jään usein tyhjin käsin. Aiemmin sain kalaa jopa rakennettu 16 koulua. Helmikuussa New Fangakissa järjestettiin markkinoille myytäväksi”, hän sanoo. ensimmäiset peruskoulun loppukokeet sitten sodan alkamisen 2013. Riekiä kokeneempi Duer Wiyual Tudeal on elänyt kalastuksesta KUA:n tiiminjohtaja Dhuor Deng ei usko, että vastoinkäymiset koko elämänsä. 31-vuotias saa pyydystettyä enää puolet normaa- saavat vanhempia heti lopettamaan lastensa koulunkäyntiä. Viljelilista saalistaan, ja tuntuu pahalta palata lasten luo tyhjin käsin. jöitä ja kalastajia tuetaan rahallisesti jatkossakin. Käteisavustuksilla He eivät tiedä, mitä on tapahtunut, mutta kalastajat uskovat, vanhemmat ostavat ruokaa ja perustavat yrityksiä. että tulvat sekoittivat kalakantaa. Kalaa Vanhemmat ovat ylpeitä kouluista, huuhtoutui joelta suoalueille, jonne kalat koska ne ovat yhteisten ponnistusten jäivät loukkuun ja kuolivat tulvavesien tulosta. VANHEMMILLA ON SAMA laskettua. Tilanne ei ole ollut koskaan ”Vanhemmat olivat mukana rakentaTAVOITE: LASTEN TULEVAIennen näin paha. massa kouluja ja osallistuvat vanhempainSUUS ON TURVATTAVA. ”Sää on muuttunut rankasti elämäni yhdistyksen toimintaan sekä opetuksen aikana. En usko, että koulua käyvät lapkehittämiseen yhdessä koulutettujen seni tekevät tätä työtä tulevaisuudessa, opettajien kanssa”, Deng kertoo. mutta minulla ei ole vaihtoehtoa, koska en käynyt koulua”, Duer Duer Wiyual Tudealille on tärkeää, että hänen lapsensa käyvät toteaa. peruskoulun loppuun. Sekä oppilaita että vanhempia rohkaisee, Pienen tilapia-kalan hinta on viisinkertaistunut New Fangakin että peruskouluissa on järjestetty loppukokeita. Niiden avulla on markkinoilla. Isompia kaloja, kuten jopa kaksimetriseksi kasvavaa mahdollista päästä lukioon ja sen jälkeen jopa yliopistoon. Nyt Niilinahventa näkee harvoin Riekin apajilla. koronavirus on tosin sulkenut koulut myös Etelä-Sudanissa, ja seu”Ennen sain kalaa 15–20 minuutin matkan päässä kotoa, mutta raavien loppukokeiden järjestyminen on vielä elokuussa epäselvää. nyt joudun melomaan kahden tunnin päähän”, Riek laskee. Lastensa vuoksi Duer aikoo jatkossakin tehdä pitkiä työpäiviä. Kanootissa hänellä on bambukeihäät, joissa on teräväksi hiottu ”Jossain vaiheessa heidän sukupolvensa kannattelee meitä metalliterä. Niillä ei pyydetä kalaa. kaikkia”, hän sanoo. ”Mitä kauemmas kalaan lähtee, sitä suurempi riski on kohdata krokotiileja.” teksti: Erik Nyström • kuvat: Maria de la Guardia

12


MAA: ETELÄ-SUDAN

Etelä-Sudan – maailman nuorin valtio Virallinen nimi Valtiomuoto Väkiluku Pinta-ala

Etelä-Sudanin liittotasavalta liittotasavalta 10,2 miljoonaa 644 330 km² (lähes kaksi kertaa Suomen pinta-ala) Pääkaupunki Juba Valuutta Etelä-Sudanin punta (n. 0,006 €) Kielet Englanti (virallinen), arabia, alueelliset kielet, ml. Dinka, Nuer, Bari, Zande ja Shilluk Uskonnot kristinusko, islam, animismi Elinajanodote 58 vuotta Väestön keski-ikä 18,1 vuotta KUA Etelä-Sudanissa vuodesta 2010 lähtien

SUDAN

Tonga Old Fangak

New Fangak

ETELÄ-SUDAN

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

Pibor

ETIOPIA

Mingkaman Juba KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

Yei

KENIA UGANDA

KUA:n toiminta-alueet Etelä-Sudanissa.

Lukutaito

35 %

Kaikki yli 15-vuotiaat (miehet 40 %, naiset 29 %)

48 %

Ikäjakauma 80– 75–79 70–74 65–69 60–64 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 15–19 10–14 5–9 0–4 0 %

15–24-vuotiaat

Pääelinkeino

85 %

5 %

10 %

15 %

KUVA: SUMY SADURNI

ETELÄ-SUDAN TUNNETAAN maailman nuorimpana valtiona. Maa itsenäistyi Sudanista 9. heinäkuuta 2011 kansan­ äänestyksen jälkeen ja täyttää ensi vuonna 10 vuotta. Etelä-Sudan on myös yksi maailman hauraimmista valtioista. Pian itsenäisyytensä jälkeen maa ajautui sisällissotaan presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin valtataistelun seurauksena, mutta konfliktin aikana eri aseryhmien ja osapuolten määrä on kasvanut. Lähes neljä miljoonaa ihmistä pakeni kodeistaan sodan takia, puolet heistä naapurimaihin. Syyskuussa 2018 solmitulla rauhansopimuksella on ollut myönteinen vaikutus maan tilanteeseen, joskaan kaikki aseryhmät eivät sitä allekirjoittaneet.

Maatalous ja kalastus

ETELÄ-SUDANISSA ON paljon toisistaan poikkeavia alueita. Idässä ja pohjoisessa paimento­ laisuudella on pitkät juuret. Vaurautta mitataan lehmien määrällä ja elämä pyörii kar229 cm jan ehdoilla. Etelässä on puolestaan hedelmällinen maaperä viljelylle, minkä takia se tunnetaan 180 cm  maan vilja-aittana. Vaikka jalkapallo on Etelä-Sudanin suosituin urheilu­laji, maa tunnetaan kansainvälisesti koripalloilijoistaan. Esimerkiksi Manute Bol on 2,29 metrin pituudellaan maailman parhaan liigan NBA:n toiseksi pisin pelaaja kautta aikojen. Etelä-Sudanissa asuukin Afrikan pisin kansa. teksti: Erik Nyström

13


10 + 1 ASIAA, JOTKA JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ ILMASTONMUUTOKSESTA

14


1. 

ILMASTONMUUTOS tarkoittaa ilmiötä, joka on teollisen aikakauden alun eli 1800-luvun jälkipuoliskon jälkeen vauhdittunut ihmisen toiminnan seurauksena. Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea niin sanottujen kasvihuonekaasujen eli ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipitoisuuksien sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien kasvusta. Suuren osan kasvihuonepäästöistä muodostaa ihmisen toiminta kuten fossiilisten polttoaineiden, öljyn, ja kivihiilen, polttaminen esimerkiksi lämmitys- ja energiantuotantotarkoituksissa sekä liikenteen päästöt.

2. 

MITTAUSHISTORIA. Vuosi 2019 oli mittaushistorian lämpimin. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston Nasan mukaan maapallon lämpötila oli 0,98 Celsius-astetta eli lähes asteen lämpimämpi vuonna 2019 kuin koko 1900-luvun keskilämpötila. Kyse ei ole sattumasta, sillä vuodesta 1880 alkaen pidetyn tilaston viisi lämpöennätystä ajoittuvat kaikki vuosille 2015–2019. Lämpenemisen kriittisenä rajana pidetään 1,5 asteen nousua. Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 astetta ylittyy vuoteen 2050 mennessä.

3. 

VAIKUTUKSET NYT. Jopa miljardi ihmistä maailmassa kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulvista, kuivuudesta, merenpinnan kohoamisesta ja lisääntyneistä rajumyrskyistä, joista on tullut vaikeammin ennustettavia. Erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ovat maailman köyhimpiin kuuluvat Afrikan ja Aasian kehittyvät maat ja maanviljelyksestä vahvasti riippuvaiset yhteisöt.

infrastruktuurin, tiet, koulut, sähköt ja viemäröinnin. Myrskytuhoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia jopa miljoonien ihmisten toimeentulolle ja arjelle.

8. 

LUONNON MONIMUOTOISUUS. Ilmastonmuutos tuhoaa luonnon monimuotoisuutta. Jo yhden kasvilajikkeen tai eliölajin katoaminen vaikuttaa kymmeniin ellei satoihin muihin. Ennen pitkään monimuotoisuuden katoaminen vaikuttaa myös viljelykasvien menestykseen, kun esimerkiksi muita kasveja aiemmin ravinnokseen käyttäneet hyönteiset käyvät ihmisten ja kotieläinten ruoaksi kasvatettavien viljojen ja vihannesten kimppuun.

9. 

SUOMI. Monet ilmastonmuutoksesta johtuvat ilmiöt näkyvät jo meillä Suomessa. Suomen talvista on vain muutaman vuosikymmenen aikana tullut leudompia ja vähälumisempia, ja vuoden keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta. WWF:n mukaan talvikuukaudet ovat Suomessa lämmenneet kesäkuukausia enemmän ja joulukuussa keskilämpötila on noussut jo viisi astetta.

10. 

HIILIJALANJÄLKI. Ihmiset rikkaammissa maissa kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat päästöjä moninkertaisesti verrattuna kehittyvien maiden väestöön. Siksi on hyödyllistä yrittää pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suuressa kuvassa ilmastotoimet tarvitsevat kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä poliittisia lupauksia. Vain valtioiden välisellä yhteistyöllä voidaan pitää huoli siitä, että esimerkiksi kehittyvien maiden nousu köyhyydestä on mahdollista ilman, että ympäristö kärsii.

4. 

MAANVILJELY on äärimmäisen haavoittuva elinkeino ilmas- teksti: Elisa Rimaila • kuvitus: Carla Ladau tonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden edessä. Rajut ja yllättävät sääilmiöt voivat viedä sadon, mutta ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös viljelykasveihin ja esimerkiksi kasvukauden Kirkon Ulkomaanapu huomioi pituuteen. Muutoksesta voi olla paikallisesti etua joissakin osissa maailmaa, mutta pääsääntöisesti ilmiö vaikeuttaa maanviljelyä ilmastoasiat kaikessa työssään siellä, missä se on jo valmiiksi hankalaa mutta välttämätöntä hengissä pysymisen ja toimeentulon kannalta. VOIMME VIELÄ VAIKUTTAA tulevaisuuteen ja ilmastonmuutok-

+1

5. 

ILMASTOPAKOLAISET. Vaikka ilmastopakolaisuudesta ja siirtolaisuudesta yleensä puhutaan kansainvälisenä, valtioiden rajoja ylittävänä ilmiönä, suurin osa muuttoliikkeistä tapahtuu maiden sisällä. Maailmanpankki arvioi, että seuraavien 30 vuoden aikana yli 140 miljoonaa ihmistä muuttaa ilmastonmuutoksen vuoksi maansa rajojen sisällä. Riskialueita ovat Saharan eteläpuoleinen Afrikka, Etelä-Aasia ja Latinalainen Amerikka, joissa asuu yhteensä yli puolet koko maapallon väestöstä.

6. 

KONFLIKTIT. Yleensä ilmastonmuutos ei yksin synnytä konflikteja vaan se altistaa jo valmiiksi hauraita yhteisöjä konflikteille luomalla ihmisten ja ihmisryhmien välille kilpailua. Tilanne voi pahimmillaan muuttua aseelliseksi konfliktiksi. Nuoret ihmiset saattavat ajautua ääriliikkeiden pariin, jos vaihtoehdot mielekkääseen ja riittävään toimeentulon hankkimiseen ovat vähissä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi.

7. 

TALOUS. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös taloudellisesti. Erityisen tuhoisia ovat sen synnyttämät äkilliset myrskyt, jotka voivat hetkessä pyyhkäistä mennessään kokonaisten kylien

seen. Koska ilmasto lämpenee jo, pelkkä päästöjen leikkaaminen ei riitä. Peruutusnappia ei ole, ja siksi monet maailman hauraimmista valtioista tarvitsevat tukea sopeutuakseen. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ottaa ilmastonmuutoksen uhkat ja vaikutukset huomioon kaikessa työssään. Erityinen ilmastotyökalu auttaa huomioimaan ilmastoon liittyvät näkökulmat osana KUA:n kaikkea toimintaa olipa kyse sitten sään ääri-ilmiöihin varautumisesta Etelä-Sudanin maaseutu­yhteisöissä tai ilmastoystävällisistä toimisto­ käytännöistä Helsingissä. Tärkeää on huomioida etenkin se, minkälaisia työ- ja viljelymahdollisuuksia tulevaisuudessa on ja tukea niitä esimerkiksi koulutuksen keinoin. Ilmastonäkökulma ei ole KUA:n työssä uusi ulottuvuus, vaan työn ja ohjelmien vaikutuksia ympäristölle on huomioitu jo pitkään. Erityisesti Afrikassa ja Aasiassa KUA tekee työtä, joka parantaa paikallisten ihmisten varautumista sään ääri-ilmiöihin ja tukee maanviljelyksestä riippuvaisten yhteisöjen kestävää toimeentuloa esimerkiksi koulutuksen avulla.

15


”PARATIISINI ON SITÄ, ETTÄ NÄEN TYTTÄRENI PÄRJÄÄVÄN OMILLAAN ELÄMÄSSÄÄN” Somaliassa muuttuva ilmasto on vienyt monelta elinkeinon. Ilman koulutusta uuden elämän syrjään pääseminen on hankalaa entisille paimentolaisille. Kolme isää kertoo, miksi he haluavat nimenomaan tyttäriensä käyvän koulua.

SOMALIA. Somalian viljelijät ja paimenet seuraavat ilmastonmuutosta aitiopaikalta. Sään ääriolosuhteet vaihtelevat ankarasta kuivuudesta tuhoisiin tulviin. Jäljelle jää yhä vähemmän karjaa ja satoa. Tilanne on vaikein alueilla, joilla väkivaltaista ekstremismiä viljelevä al-Shabaab on vahvimmillaan ja koulutusmahdollisuudet perinteisesti heikot. Vaihto­ehtojen puute johtaa selviytymistaisteluun, jossa valtiota vastaan taistelevaan äärijärjestöön liittyminen saattaa tuntua ainoalta ratkaisulta. Somalia tasapainottelee nälänhädän partaalla ja vanhemmat pyrkivät pelastamaan perheensä pakenemalla kaupunkeihin. Baidoa on Somalian toiseksi suurin pakolaiskeskittymä pää­kaupunki Mogadishun jälkeen. Pakolaisia on arviolta jopa 360 000, enemmän kuin paikallisia asukkaita. Määrä on kasvanut dramaattisesti vuoden 2017 kuivuuden jälkeen ja pakolaisleirien olosuhteet ovat vaikeat. Kun työtä ei ole, uuden elämän aloittaminen on monelle vaikeaa. Somalia sulki useimpien muiden maiden tapaan koulunsa keväällä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Lapset palasivat oppitunneille elokuussa. Viljelmänsä ja karjansa menettäneet isät kertovat, mitä he toivovat lastensa tulevaisuuden varalle.

18


Abdibakir Abdinur Aden ja hänen tyttärensä Falhado.

”Tyttäreni opettaa minulle asioita” ABDIBAKIR ABDINUR ADEN, 38. Viiden lapsen yksinhuoltaja. ”Kuivuus pakotti meidät valitsemaan: pako tai kuolema. Meillä ei ollut syötävää eikä juotavaa. Pakenimme tänne Baidoaan kaksi ja puoli vuotta sitten. Somaliassa suurin haasteemme on ankara sää. Ensin kuivuus vei elinkeinomme. Karjamme kuoli ja viljelmämme kuihtuivat. Tänään uutiset kertovat, että entinen kotiseutumme on tulvien vallassa. Onneksi lähdimme. Saapuminen Baidoaan avasi silmäni. Koulutettujen ihmisten on paljon helpompaa tulla toimeen, vaikka kärsimme kaikki sään vaihteluista. He pystyvät sopeutumaan uusiin elämäntilanteisiin. He löytävät aina töitä, koska osaavat lukea ja kirjoittaa ja he perustavat yrityksiä. En itse päässyt kouluun. Kylässäni koulutusta ei arvostettu, sukupolveni tietää vain viljelystä ja karjasta. En enää pysty pitämään huolta perheestäni omin voimin menetettyäni viljelmäni, koska en ikinä saanut käydä koulua ja oppia muuta. En halua, että lapseni joutuvat kokemaan saman. Elämä pakolaisleirillä on haastavaa. Meillä ei ole sähköä. Vedestä ja terveydenhuollosta on puute. Meillä on kuitenkin koulu ja se on minusta valtava helpotus. Aiemmin lapset leikkivät kadulla, eikä

”SUURIN HAASTEEMME ON ANKARA SÄÄ.” katu ole turvallinen paikka kasvaa aikuiseksi­. Aseelliset ääriryhmät rekrytoivat toimettomia nuoria. Lapseni ovat käyneet koulua muutaman kuukauden. Näen valtavan muutoksen. Heidän elämällään on tarkoitus, ja koulu tuo heille turvaa ja ystäviä. He ovat oppineet myös kurinalaisuutta. Ihmiset janoavat parempaa tulevaisuutta lapsilleen. Mielestäni erityisesti tyttöjen on tärkeä päästä kouluun. Naiset muuttavat yhteisöjä ja murtavat stereotypioita. Itse opin kaiken äidiltäni. Naiset luovat kodin ilmapiirin, ja siksi on itsestään selvää, että koulutus kuuluu sekä tytöille että pojille. Tyttäreni Falhado on 11-vuotias ja on toisella luokalla. Kun hän tulee kotiin, hän tekee ahkerasti läksynsä ja kertoo minulle, mitä hän on oppinut. Opin itsekin asioita, ja olen hänestä todella ylpeä. Kun lapseni valmistuvat koulusta, olen varma, että he pystyvät pitämään huolta itsestään ja perheestään. He voivat tukea yhteisöänsä ja koko Somalian kehitystä. Paratiisini on sitä, että näen tyttäreni pärjäävän omillaan elämässään.”

19


Abdullahi Hassan Yusuf ja hänen tyttärensä Luuley.

”Kaikki hyötyvät siitä, että tytöt opiskelevat” ABDULLAHI HASSAN YUSUF, 53. Seitsemän lapsen isä. ”Koulu on muuttanut elämämme Baidoassa. Lapsemme ovat käyneet muutaman kuukauden koulua ja jo nyt he osaavat lukea ja kirjoittaa. He ovat parempia keskittymään. Elämä on vakaampaa. Uskon, että koulutus avaa heille runsaasti mahdollisuuksia, etenkin tytöille. Olin itse viljelijä ja karjankasvattaja ennen kuin menetimme kaiken kuivuuden ja sodan takia. Saavuimme pakolaisina Baidoaan. Tyttäreni Luuley on kuulovammainen, mutta nyt hänkin pääsee kouluun. Olen onnellinen hänen puolestaan. Luuley pitää erityisesti englannista ja matematiikasta. Hän on löytänyt kuulovammaisten luokalta ystäviä, ja he leikkivät paljon keskenään esimerkiksi hyppynaruilla. Uudet ystävät vain lisäävät koulunkäynnin merkitystä. Koulu helpottaa vanhempien taakkaa, koska arkemme täällä on täynnä haasteita. Koulun rehtorin mukaan Luuley on nopea oppimaan. Hän on käynyt koulua neljä kuukautta, mutta selviää hyvin jopa kaikkein vaikeimmista tehtävistä. Hänellä on hyvä englannin sanavarasto. Lastemme koulunkäyntiä vaikeuttaa se, että kaikki eivät mahdu kouluihin. Tarvitsemme lisää kouluja.

20

FAKTA

KIRKON ULKOMAANAPU on perustanut kuusi koulua maan sisäisille pakolaisille Baidoassa. Hätäapuhanke tarjoaa laadukasta koulutusta yli 3 000 lapselle ja nuorelle. Koulutukselle on valtava kysyntä. Kaksi vuotta sitten pakolaisten asuttamia alueita oli Baidoassa 70, viime vuoden lopussa jo 435. Äärijärjestö al-Shabaabilla on paljon vaikutus­valtaa kuivuudesta kärsivillä alueilla. Koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksien puute hyödyttää järjestön rekrytointia.

Mikä tahansa yhteisö hyötyy lasten koulunkäynnistä, ja etenkin siitä, että myös tytöt opiskelevat. Heistä kasvaa fiksuja aikuisia, jotka tietävät meitä paremmin, miten kehittää yhteisöä.”


Subane Bulle Aden ja hänen tyttärensä Nasteho.

”Haluan, että lapseni kulkevat omaa polkuaan elämässä” SUBANE BULLE ADEN, 37. Kolmen lapsen isä. ”KOULUTUS TEKEE IHMISISTÄ ”Vähän yli vuosi sitten menetin joka päivä vuohia. Eläimet OMA-ALOITTEISEMPIA. SE AUTTAA kuolivat janoon ja nälkään. Lopulta kuivuus vei minulta kaiken SELVIÄMÄÄN VASTOINKÄYMISISTÄ, omaisuuteni. Olin kylvänyt peltoni suuren sadon toivossa, mutta sateita ei näkynyt. Ruoan ja veden puute olisi voinut maksaa vielä KUTEN NÄISTÄ SÄÄOLOSUHTEISTA.” henkemme. Maaseudulla meidän ei ollut mahdollista käydä koulua – ei minun sukupolvellani eikä lapsillani. Kouluja ei ollut ja ihmiset tiesivät todella vähän mistään muusta kuin viljelystä ja karjankasvatuksesta. Emme esimerkiksi ymmärtäneet, että elin­keinomme katoaisi. Jos sää muuttuu tulevaisuudessa vakaammaksi, miettisin paluuta. En kuitenkaan tiedä, voiko siihen luottaa. Uskon ennemmin siihen, että koulutus takaa lapsilleni paremman tulevaisuuden. esikoiseni Nasteho aloitti koulun. Nasteho on 12 vuotta vanha ja Koulutus tekee ihmisistä oma-aloitteisempia. Se auttaa selviä- hän on kertonut haluavansa opettajaksi. Hän nauttii jokaisesta mään vastoinkäymisistä, kuten näistä sääolosuhteista. Koulutus koulupäivästä, mikä tekee minut iloiseksi. lisää huomattavasti mahdollisuuksia työllistyä. Menetin itse jo Kun lapseni valmistuvat, haluan heidän valitsevan oman poltämän mahdollisuuden. Isänä voin varmistaa, ettei sama tapahdu kunsa elämässä. Olen varma, että sellainen tulevaisuus on hyödyksi lapsilleni. myös minulle ja koko yhteisöllemme.” Minulle on tärkeää, että myös tyttäreni käyvät koulua. Toinen heistä syntyi neljä kuukautta sitten, samoihin aikoihin kuin teksti: Erik Nyström • kuvat: Patrick Meinhardt

21


KORONAPANDEMIA JÄTTÄÄ JÄLJEN KEHITTYVIIN MAIHIN Kukaan ei tiedä, milloin koronaviruspandemia loppuu. Se kuitenkin on varmaa, että sillä tulee olemaan pitkä­kestoisia vaikutuksia maailman hauraimpiin maihin. MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN WHO:n mukaan Afrikan mantereella koronatartuntoja oli syyskuun alussa hieman yli miljoona. Luku jää kauas Pohjois- ja Etelä-Amerikan tartunta­tilastoista (yli 13 miljoonaa) ja kalpenee Euroopallekin (yli 4 miljoonaa). Miksi? Moni Afrikan maa, Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimintamaat mukaan luettuina, ymmärsi pandemian kynnyksellä tilanteen vakavuuden. Ne sulkivat muun maailman kanssa samaan aikaan rajojaan, koulujaan ja rajoittivat ihmisten kokoontumista tartuntojen ehkäisemiseksi. Alhaisia tartuntamääriä on osittain selitetty myös sillä, ettei tautitapausten ja niihin liittyvien kuolemien tilastoiminen ole itsestäänselvyys maissa, joissa sairaanhoidon piiriin, tehohoidosta puhumattakaan, pääsee vain pieni osa väestöstä. Olisi kuitenkin vaarallista ajatella, ettei koronaviruksella ole ollut Afrikan mantereella vakavia vaikutuksia. Huomionarvoista on, että koronavirus ei ole vain terveydellinen uhka. Pandemialla on laajoja välillisiä vaikutuksia etenkin kehittyvissä maissa. WHO totesi kesäkuussa, että koronaviruksen vuoksi tehdyt rajoitukset ihmisten liikkumiselle ja taloudelle ovat lyöneet kovimmin juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja hauraimpiin yhteisöihin. MAAILMAN KÖYHIMPIEN maiden kehityssuunta on 1990-luvulta alkaen ollut hitaasti nousujohteinen. Kuluneiden kolmen vuosi­ kymmenen aikana maailmassa on onnistuttu puolittamaan äärimmäinen köyhyys ja saatu muutenkin aikaan kehitystä, joka on vaikuttanut erityisesti kaikkein köyhimpien ihmisten elämään. Kevään 2020 aikana tämä positiivinen suunta on muuttunut dramaattisesti, ja koronakriisiä on hyvin perusteltua kutsua pahimmaksi maailmaa uhkaavaksi humanitaariseksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan kehitysmaiden tulonmenetykset voivat nousta jopa 220 miljardiin euroon. Taustalla ovat esimerkiksi kehittyviin maihin suuntautuvien investointien ja siirtotyöläisten rahalähetysten väheneminen. Ehkäistäkseen pandemian taloudellisten menetysten aiheuttamaa äärimmäistä köyhyyttä, nälänhätää ja aliravitsemusta sekä epätasa-arvon kasvamista ja ihmisoikeustilanteen heikkenemistä kehittyville maille on suunniteltu erityistä lisälainoitusta ja vanhojen lainojen anteeksi antamista. Maailmanpankki arvioi huhtikuussa, että koronaviruspandemia voi syöstä jopa 49 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. YK:n maailman ruokaohjelma WFP puolestaan arvioi heinäkuussa

22


nälänhädän uhkaavan koronaNÄLÄNHÄTÄ VOI kriisin myötä jopa 270 miljoonaa UHATA JOPA ihmistä vuoden 2020 loppuun 270 MILJOONAA mennessä. Se tarkoittaa ruokaavusta riippuvaisten ihmisten IHMISTÄ. määrän kaksinkertaistumista. Valtioiden tiukat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet miljoonien ihmisten toimeentuloon ja heikoimmassa tilanteessa ovat erityisesti mikro- ja pienyrittäjät, joiden toimeentulo on pitkälti heidän päivittäin myymiensä tuotteiden ja palveluiden varassa. Suuri osa ihmisistä globaalissa etelässä elää harmaan talouden piirissä olevan päivittäisen työnsä varassa. Talouden pysähtyessä he joutuvat etsimään vaihtoehtoisia tapoja tulla toimeen. TERVEYSONGELMIEN LISÄKSI maailman hauraimmissa valtioissa kertautuvat pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi muut ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronavirusta. Esimerkiksi hauras ja toiveikas rauha saattaa ryöpsähtää konfliktiksi, kun pandemian torjuntaan ja ihmishenkien suojelemiseen tarkoitetut rajoitukset vievät toimeentulon miljoonilta. Lapsille kohtalokasta voi olla se, että he eivät pääse kouluun. Jo pandemian alkumetreillä todettiin, että meneillään on ennennäkemätön tilanne, jossa suurin osa maailman lapsista ja nuorista, peräti 90 prosenttia, on joutunut keskeyttämään koulunkäynnin. Yhdeksän kymmenestä maailman 1,8 miljardista nuoresta elää kehittyvissä maissa, joissa mahdollisuudet etäopetukselle ovat heikot. Erityisen riskin koulusta poissa oleminen muodostaa niille maailman 111 miljoonalle tytölle, jotka elävät kehittyvissä maissa. Osalle kuukausien tauko koulusta saattaa tarkoittaa, että opinnot katkeavat kokonaan esimerkiksi perheen toimeentulon katoamisen, väkivallan tai lapsiavioliiton vuoksi. Näihin kaikkiin tilanteisiin Kirkon Ulkomaanapu yrittää varautua tukemalla ihmisten toimeentuloa ja turvaamalla koulutusta poikkeusoloissakin. Mittavia tuhoja kärsivissä maissa aloitetaan jälleenrakennuksella, mutta KUA:n humanitaarisen avun päällikön Eija Alajarvan mukaan tärkeää on keskittyä myös pitkäjänteiseen kehitys­ yhteistyöhön. Miten esimerkiksi Suomen kaltaiset valtiot voivat parhaiten tukea hauraita valtioita palautumaan koronakriisistä? Alajarvan mukaan tuki on aivan välttämätöntä, mutta se täytyy osata kohdistaa niin, että se tukee koko yhteiskuntajärjestelmää. ”Kaikkia rahoja ei voi ohjata normaalilta ohjelmatyöltämme covid-19-työhön. Se olisi lyhytnäköistä. Perustyömme tarpeet eivät ole poistuneet koronakriisin vuoksi”, Alajarva sanoo. teksti: Elisa Rimaila • kuvitus: Carla Ladau

23


KOLUMNI

Korona on kriisi, joka tulee muuttamaan koko avustustyön MAALIS–HUHTIKUUN aikana koronaviruksen globaalit vaikutuk- avustustyö alkoi muuttua ammattimaisemmaksi. Vuoden 2004 set alkoivat hahmottua. Humanitaarisen avun järjestöt alkoivat tsunamia seuranneen kaaoksen myötä humanitaariseen apuun luosuunnitella kuinka vastata virukseen jo valmiiksi haastavissa tiin keskitetty YK- ja viranomais­vetoinen koordinaatiojärjestelmä. kriiseissä. Esimerkiksi pakolaisleireillä ja konfliktialueilla, kuten Humanitaariset kriisit eivät ole kadonneet maailmasta pandeBangladeshissa, Jemenissa, Etelä-Sudanissa tai Somaliassa. mian myötä. Korona on kriisi, joka pakottaa avustusjärjestelmän Vahvan terveydenhuoltojärjestelmän valtiot, kuten Kiina ja uudistumaan. Pandemia tulee muuttamaan tapaamme tehdä Ranska kamppailivat koronapandemian kanssa, joten ennuste humanitaarista apua enemmän kuin apu muuttaa pandemian hauraille valtioille ei ollut hyvä. Pandemia vaikuttaa suoraan jo kulkua. olemassa oleviin kriiseihin. Esimerkiksi Cox´s Bazaarin alueella Bangladeshissa yhteensä miljoona rohingyaa asuu tiiviisti 34 teksti: Risto Ihalainen, humanitaarisen avun asian­tuntija • kuva: Saara Mansikkamäki pienessä pakolaisleirissä. Etäisyyden pitäminen muihin asukkaisiin on näissä olosuhteissa käytännössä mahdotonta. KORONA ON KRIISI, JOKA Terveydenhuolto on ollut leirillä jo valPAKOTTAA AVUSTUSJÄRmiiksi heikko. JESTELMÄN UUDISTUMAAN. Pandemian epäsuorat vaikutukset ovat vielä suoria vaikutuksia suurempia. Maailman ruokajärjestö WFP arvioi ruoka-avun tarpeen tuplautuvan 270 miljoonaan ihmiseen ennen tämän vuoden loppua. Jo lähtökohtaisesti vaikeassa asemassa olevissa konflikteista kärsivissä valtioissa, kuten Jemen ja Etelä-Sudan, toimeentulo ja sen seurauksena ruokaturva heikkenee nopeasti. Pandemia on hidastanut talouden toiminnan ennennäkemättömällä tavalla kaikkialla maailmassa. Tällä on vaikutuksia myös moneen sellaiseen maahan, joissa tilanne ei ollut kärjistynyt ennen koronaa. Työn ja toimeentulon loppuminen johtavat nopeasti hallitsemattomaan velkaantumiseen yhteiskunnissa, joissa turvaverkot ovat heikkoja. Koronan myötä miljoonat siirto­työläiset ovat palanneet kotimaihinsa ja kotimaahan ennen tulleet rahalähetykset ovat näin vaihtuneet kuluiksi. YK on vastannut pyytämällä 10 miljardia dollaria pandemian välittömiin vaikutuksiin vastaamiseen. Kyseessä on YK:n historian suurin rahoituspyyntö kriisiin. Suunnitelmia on niin terveyden, vesihuollon, ravinnon kuin koulutuksen parantamiseksi tehtävään työhön. Tästä huolimatta koronapandemia on luonut ennennäkemättömiä haasteita, joihin kansainvälinen avustusjärjestelmä ei ole ollut valmis. Covid-19 on ”uusi normaali”, joka muuttaa tapaa, jolla humanitaarinen apu toimii. Humanitaarisen avun järjestelmä on rakennettu liikkuvuuden ja nopean toiminnan varaan – rakenne, joka ei toimi yhteen maailman kanssa, jossa liikkuminen ja toiminta pysähtyivät. Toisen maailmansodan jälkeen globaalisti jaetun sotakoke­ muksen myötä syntyi YK-järjestelmä sekä useita itsenäisiä, neutraaleita kansalaisjärjestöjä, jotka keskittyivät globaalien ongelmien ratkaisuun. Avustustoimijat ovat vuosikymmenten saatossa kasvaneet hyvää tarkoittavista järjestöistä miljardien toimialaksi. Monesta uudistusprosessista ja suurista lupauksista huolimatta kansainvälinen avustusjärjestelmä on ollut hyvin hidas uudistumaan. Suuret muutokset ovat aina tapahtuneet kriisien myötä. Vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan jälkihoidon epäonnistumisten jälkeen

24


YRITTÄJÄN KORONAPÄIVÄKIRJA

Pienyrittäjä selviää kekseliäisyytensä avulla

Pienyrittäjät ympäri maailmaa ovat olleet kovilla tänä vuonna, kun koronavirusrajoitukset ovat sulkeneet yhteiskuntia. Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulun käynyt Ahimidwe Boutros pyrkii pitämään päänsä kylmänä. UGANDA. ”Olen Ahimidwe Boutros. Pakenin kotimaastani

Kongon demokraattisesta tasavallasta vuonna 2015. Kun saavuin Ugandaan, minulla ei ollut minkäänlaisia taitoja, millä elättää itseni. Ugandassa pääsin ensimmäistä kertaa oppimaan jotain uutta. Aloitin Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulussa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella ja opiskelin räätäliksi. Se tuntui minulle sopivalta työltä. Minulla on albinismi enkä voi työskennellä esimerkiksi viljelmillä, joilla ollaan pitkiä päiviä auringonpaahteessa. Viime vuonna valmistuin myös KUA:n koulutuksesta, josta sain suomalaisen yrittäjän ammattitutkinnon. Kurssi opetti minulle paljon, esimerkiksi miten asiakassuhteista huolehditaan ja veroja maksetaan sekä siitä, millaiset asut sopivat parhaiten millekin asiakkaalle. Ompelu on ihanaa ja minulla on riittävästi rohkeutta tehdä sitä. Ihmiset rakastavat vaatteita ja tiedän osaavani tehdä niistä heille mieleisiä. Käytän paikallista Kitenge-kangasta. Valmistuttuani räätäliksi ostin itselleni

Koronarajoitusten vuoksi Ahimidwe Boutros kauppaa ompelemiaan vaatteita nyt kotinsa lähialueilla asuville.

ompelukoneen, ja sen avulla olen rakentanut itselleni elämän. Pidän työssäni myös siitä, että se tuo ihmisiä luokseni juttelemaan. Ystäväni pyytävät minua opettamaan heillekin ompelua, ja se on myös yksi syy, miksi nautin työstäni ja siitä, että osaan tehdä tätä. Tuloillani olen pystynyt myös tukemaan sekä ystäviäni että sisaruksiani. Koronaviruksen leviäminen ja sen torjumiseksi asetetut rajoitukset ovat kuitenkin tuoneet haasteita työhöni. Kauempana asuvat asiakkaani eivät pysty käymään luonani. Tuloni ovat vähentyneet, ja sen lisäksi minun on ollut vaikea tilata uusia kankaita, koska yhteiskunnan rajoitukset estävät kuljetuksia tänne. Koronan takia minulta puuttuu ompelumateriaaleja. Olen ratkaissut tilanteen esimerkiksi viemällä vaatteita myytäväksi paljon yksinkertaisemmilla sommitelmilla. Yritän saada niitä kaupaksi kävelemällä lähialueille, koska en tässä tilanteessa pysty kulkemaan pitkiä matkoja. En ansaitse yhtä paljon kuin koronaa edeltäneenä aikana. Lähitulevaisuudessa toivon tilanteen kuitenkin palaavan ennalleen ja yritykseni kehittyvän niin, että voin sekä opettaa että palkata muitakin ihmisiä. Unelmani on perustaa iso työpaja, jossa voimme kaikki työskennellä.” teksti: Erik Nyström • kuvat: Hugh Rutherford

25


OSALLISTU!

Tekoja jotka kantavat PERHOSVAIKUTUKSEKSI kuvataan sitä, kuinka hyvin pieni asia, esimerkiksi perhosen siivenisku, voi saada aikaan suuren muutoksen, jopa toisella puolen maailmaa. Yksi asia johtaa toiseen, siitä kolmanteen ja pian voi olla syntynyt ketjureaktio, joka on mittasuhteiltaan valtava verrattuna kaiken alulle panneeseen alkusysäykseen. Me ihmiset emme elä tyhjiössä, vaan muiden ihmisten ja laajemmalti kokonaisten ekosysteemien hyvinvointi heijastelee myös meihin. Niin ikään omilla teoillamme on vaikutuksia, joita voi olla vaikeaa havaita tai ennustaa. Ystävällisyys ja lähimmäisenrakkaus kuitenkin kannattavat aina. Maailmantilaa pohdittaessa huomio keskittyy usein lopputuloksiin, mutta jos haluamme saada aikaan muutosta, kannattaa panostaa lähtökohtien parantamiseen. On helpompaa ennaltaehkäistä ongelmia kuin ratkoa niitä silloin, kun tilanne on jo pitkään kehittynyt väärään suuntaan. Kun perusta on kunnossa, lopputulos seuraa kyllä.

26

Hyvillä asioilla on tapana kertautua, mutta valitettavasti niin myös pahoilla. Osattomuus, köyhyys ja väkivalta siirtyvät usein läpi sukupolvien. Tämä noidankehä voidaan kuitenkin onneksi katkaista. Parhaat keinot siihen ovat koulutus, toimeentulo ja rauha. Näiden peruspilarien varassa voimme saada aikaan hyvän kierteitä, jotka kantavat kauas tulevaan. Lahjoittaminen on yksi tapa vaikuttaa. Oli kyseessä sitten kuukausilahjoitus, Toisenlainen Lahja, testamentti­ lahjoitus tai jokin muu tapa, auttaminen on aina hyvä päätös. Pienellä teolla voi olla paljon kokoaan suurempi merkitys. Kiitos sinulle, että olet mukana muuttamassa lukemattomien perheiden elämää eri puolilla maailmaa. Maailma voi näyttää epävarmalta, mutta se on varmaa, ettei hyviä tekoja ole ikinä liikaa. Sydämestä tulevat päätökset eivät mene ikinä hukkaan. Ne jäävät kaikumaan ikuisuuteen. Minkälaisen jäljen sinä haluat jättää maailmaan? teksti: Markus Silvennoinen • kuvitus: Otto Koivunen


OSALLISTU!

MYÖS NÄIN VOI OSALLISTUA Tule vähentämään ruokahävikkiä WeFoodin vapaaehtoisena Hävikkiruokakauppa WeFoodin vapaa­ ehtoisena pääset tekemään konkreettista työtä ruokahävikin vähentämiseksi toiveesi mukaan joko myymälässä tai logistiikka­ tiimissä. Hae vapaa­muotoisella hakemuksella wefood@kua.fi 18.10. mennessä.

Naisten Pankin lahjat saivat uuden ilmeen TOISENLAISEN LAHJAN valikoimasta

löytyy viisi Naisten Pankin lahjaa, jotka tukevat naisten yrittäjyyttä, koulutusta ja toimeentuloa. Nyt tutut lahjat ovat saaneet raikkaan uuden

Maailmaa muuttavaa nuorten toimintaa CHANGEMAKER-verkosto kampan-

joi tänä syksynä kehitysyhteistyön puolesta Kehyä, kiitos! -kampanjalla sekä järjestää useita kiinnostavia koulutuksia, mm. Changemakerviikon­lopun 9.–11.10. Orivedellä, erilaisia teemailtoja sekä Vaikuttamis­ toiminnan ABC-koulutuksia eri puolilla Suomea ja netissä. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki maailman muuttamisesta innostuneet nuoret ja nuoret aikuiset. Lisätietoa toiminnasta ja tulevista tapahtumista: changemaker.fi.

ilmeen. Uudet kuvat koristavat sekä paperisia että sähköisiä kortteja, joilla ilahdutat merkkipäivänä. Kaikki uudistuneet lahjakuvat löydät sivulta toisenlainenlahja.fi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin osuudella voit jättää kestävän jäljen monen lapsen ja nuoren elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kua.fi/testamentti.

Vapaaehtoiseksi kielioppaaksi Suomeen kotoutujille Oletko kiinnostunut opettamaan, suunnittelemaan tai vaikka tarjoamaan vertais­ tukea turvapaikanhakijoiden ja kotoutujien suomen kielen vapaaehtoisopetuksessa palkitulla Toisto-menetelmällä? Sinulta ei vaadita muuta kuin intoa ja avointa mieltä. Lisätietoa saat kotisivuilta suomenkieli­ sanootervetuloa.fi ja hankekoordinaattorilta sara.isotalo@kua.fi. Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 11–16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi

27


SVENSKA SIDOR LEDAREN

Året då allting förändrades DET VAR MENINGEN att den här tidningen skulle handla om ett omvälvande hot som försvårar allas våra liv. Ännu i januari trodde vi att hotet var klimatförändringen, men sedan har koronaviruset tagit över nyhetsrubrikerna och förändrat människors vardag överallt i världen. Medan man i Finland kämpade med att ordna distansundervisning stängdes skolorna också i Kenya, Uganda, Somalia och många andra utvecklingsländer. På flyktingbosättningarna tvingades man tänka efter hur undervisningen kunde fortsätta på distans när det finns ytterst begränsat med smarttelefoner, datorer och el. De finska matbutikerna fäste klistermärken vid kassorna för att påminna kunder om att hålla ett säkert avstånd till varandra, men på världens tätast befolkade områden delade man ut tvål och hoppades att vattnet skulle räcka till att tvätta händerna. Många har påmint om att sättet på vilket koronaviruset förändrat våra liv är endast en början på något större. Vänta bara tills klimatförändringen eskalerar ytterligare. I Finland har klimatförändringen hittills inneburit mindre snö i söder och oförutsägbart sommarväder. I Somalia förlorade Abdibakir Abdinur Aden sin boskap till följd av torkan som också tvingade hans familj att fly (s. 18–21). I Sydsudan kostade översvämningarna Nyaboth Liep Wangs skörd och nu försörjer hon sina sju barn med näckrosfrukter från sumpmarken (s. 8–12 och bredvid på svenska). Koronaviruset har inte gjort slut på andra kriser, men viruset visar än en gång att konsekvenserna av kriser ser väldigt olika ut för människor runtom världen. Det enda som är säkert är att vi måste samarbeta för att klara oss. text: Noora Jussila, kommunikationschef foto: Saara Mansikkamäki

ÖVERSVÄMNINGAR TOG SKÖRDEN I SYDSUDAN Delar av Sydsudan hotas av hungersnöd efter ödesdigra översvämningar. Kyrkans Utlandshjälp stöder jordbrukare och fiskare så att deras barn kan fortsätta gå i skolan.

SYDSUDAN. Under den skoningslösa eftermiddagssolen är det bäst att flytta allt arbete till skuggan. I sin hydda knådar Nyaluak Kong Kuong med sin träkavel mot en platt sten. Mellan dem bildas en mörkbrun massa. Massan består av blad från ökendadeln. På arabiska kal�las trädet för lalop och den har många nyttiga egenskaper. Nyaluak har först kokat bladen och pressar dem nu till mat åt sina barn. Rötterna går också att äta när man kokat dem, och bladens vax sägs ha en medicinsk effekt. Grenarna och stammen går att använda som ved. För ett knippe tjänar Nyaluaks vän Nyaboth Liep Wang 30 sydsudanesiska pund som motsvarar 20 eurocent på marknaden i New Fangak, en by i delstaten Fangak. Ökendadeln är också ett av de sista halmstråna för många sydsudaneser. ”Vi äter blad nästan dagligen. De och näckrosfrukterna hjälper oss att överleva”, säger Nyaboth. I SLUTET av förra året skapade översvämningarna stor förödelse på många håll i landet. Sydsudans president Salva Kiir utlyste katastroftillstånd i Fangak och flera andra delstater. Nu har regnen övergått i torka i New Fangak. I den spruckna jordmånen finns inga spår av vatten – och inte av något ätbart heller. Utmärglade hundar med putande revben vandrar omkring på de kruttorra åkrarna och kring människors hyddor.

1.

28


SVENSKA SIDOR

2.

3.

4.

Om inte ens hundarna hittar rester är det illa. 1. Ökendadeln har FN klassar Fangaks matsituation som en blivit en livlina för många i New Fangak. fyra på en femstegsskala. Steg fem skulle inne- Nyaboth Liep Wang bära hungersnöd. I Fangak uppskattar jordbru- samlar blad från karna att de förlorat 70 procent av sin skörd. trädet. 2. Efter lektionerna Forskare kan inte med säkerhet bevisa hinner ungdomarna sambandet mellan klimatförändringen och också tillbringa tid de exceptionellt kraftiga regnen i Östafrika tillsammans i klubbar med olika aktiviteter. som orsakats av att Indiska Oceanen varit 3. Fiskarnas fångst varmare än vanligt. Invånarna i New Fangak har minskat betydligt säger sig ändå aldrig ha upplevt en lika lång sedan översvämningarna i slutet av och svår regnperiod. förra året. Duer Wiyual Tudeal har fiskat hela sitt 4. Nyaluak Kong liv. 31-åringen fångar numera bara hälften Kuon blandar ihop ökendadelns blad så mycket fisk som tidigare och har dåligt med andra ingredisamvete varje gång han återvänder tomhänt enser och kavlar ihop från en fisketur. Fiskarna tror att översväm- dem till en kräm. ningarna rört till fiskbeståndet i Po-floden och att många fiskar fastnat och dött i den omringande sumpmarken. ”Vädret har förändrats drastiskt under min livsstid. Jag tror inte att mina barn kommer att fiska i framtiden, men jag har inget val eftersom jag inte gått i skolan”, säger Duer.

KYRKANS UTLANDSHJÄLP har delat ut frön och verktyg åt jordbrukarna, och nät och andra redskap åt fiskarna. Projektets syfte är att stöda barnens skolgång: när föräldrarna klarar av att försörja sina familjer kan barnen fortsätta gå i skolan i stället för att arbeta för familjens överlevnad. KUH har byggt 16 skolbyggnader i Fangak. Fredsavtalet som slöts för två år sedan har gjort det möjligt för 7 000 barn i New Fangak att börja skolan, nästan hälften av dem flickor. Översvämningarna och sedermera också koronaviruset har satt befolkningen inför ett nytt prov. Innan koronaviruset tvingade skolorna att stängas ordnade grundskolorna sina första slutexamen i New Fangak sedan kriget som började 2013. Föräldrarna hoppas att alla barn ska få samma chans för att sedan kunna fortsätta i gymnasiet och senare på ett universitet. På grund av koronaviruset är det ännu i augusti oklart när nästa chans till utexaminering blir av. Duer försäkrar ändå att han är beredd på att arbeta långa dagar för sina barns skull. ”Vid något skede kommer deras generation att axla ansvar för oss alla”, säger han. text: Erik Nyström • foto: Maria de la Guardia

29


KATSO TARKEMMIN

Opiskelua radioaalloilla

Mukana tulevan aurinkopaneelin avulla radion saa ladattua, vaikka sähköä ei olisi saatavilla. Aurinko­ energia on myös ympäristö­ ystävällistä ja taloudellista, sillä paristoja ei tarvitse ostaa.

Laitteen avulla voi ladata myös kännykän. Usein pakolaisasutus­ alueilla kännyköitä ladataan maksua vastaan kioskeilla, joten radion haltija säästää rahaa. Taskulampun avulla myös iltaisin näkee opiskella. Aurinko laskee Keniassa noin puoli seitsemältä illalla, jonka jälkeen on pilkko­ pimeää.

Radion avulla lapset ja nuoret pystyvät seuramaan opetusta ja perheet saavat tärkeää tietoa koronaviruksesta ja tartunnoilta suojautumisesta.

KORONAVIRUS pakotti miljoonat koululaiset siirtymään

etäopetukseen ympäri maailmaa. Miten se onnistui Kenian pakolaisasutusalueilla, kun nettiyhteyksiä ei ole? Älypuhelimiakaan ei pakolaisasutusalueiden koululaisilla ole käytössä. Ratkaisu on radio. Radion kautta opettajat pystyvät pitämään oppitunteja koronarajoitusten aikana. Oppimista tuetaan lisäksi koululaisille jaettavilla kotiopiskeluun sopivilla oppimateriaaleilla. Radiotakaan ei entuudestaan ole kaikilla, joten Kirkon Ulkomaanapu jakoi haavoittuvassa asemassa oleville perheille Kenian pakolaisasutusalueilla 500 radiota. Eikä ihan 30

Radiossa on myös mahdollisuus tallentaa ohjelmia muistikortille ja kuunnella niitä uudelleen.

mitä tahansa radioita, vaan juuri pakolaisasutusalueiden olosuhteisiin sopivia! Kenian hallitus on ilmoittanut, että koronapandemian vuoksi koulut pysyvät suljettuna vuoden loppuun, joten radioille riittää käyttöä. Lasten ja nuorten pitäminen opetuksen piirissä on tärkeää, sillä se auttaa suojelemaan heitä muun muassa lapsityöltä, pahoinpitelyltä, teiniraskauksilta ja lapsiavioliitoilta. Kosketuksen säilyttäminen omaan opettajaan ja kouluun on erityisen tärkeää myös, jotta oppilaat palaisivat kouluun, kun ne jälleen avaavat ovensa. teksti: Minna Elo • kuvitus: Ville Nykänen


APU MENEE PERILLE Tällä sivulla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme!

122 

perhettä Beirutissa sai lahjoittajiemme tuella patjoja ja petivaatteita sekä ruoka­ paketin ja hygienia­tarvikkeita. Tytöille ja naisille jaettiin lisäksi mm. kuukautissiteitä, shampoota ja alus­housuja.

783 

Jordaniassa pakolais­ leirillä vaikeassa tilanteessa elävää nuorta on osallistunut liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin, jotka tukevat heidän psykososiaalista hyvinvointiaan.

1403 

radiota jaettu perheille Ugandan pakolaisasutusalueilla. Radion avulla perheet saavat tietoa korona­ viruksesta ja tartunnoilta suojau­ tumisesta ja koululaiset voivat seurata oppi­tunteja koulujen ollessa suljettuna.

KUVA: IDeS

1081 

perhettä Ugandan pakolaisasutus­ alueilla sai hygieniatarvikkeita, kuten saippuaa ja käsidesiä.

KUVA: HÅVARD BJELLAND / NCA

141 825 

lasta ja nuorta sai materiaalit kotiopiskelua varten Ugandan pakolaisasutusalueilla touko–heinäkuussa. Koulut ovat Ugandassa olleet suljettuina korona­ viruksen vuoksi maaliskuusta saakka.

2 655 

kotitaloudelle jaettiin ruoka-apua Nepalissa, Dadeldhuran, Kailalin ja Sindhulin alueilla. Paketit sisältävät riisiä, linssejä, öljyä, suolaa, sokeria ja saippuaa. Apu huomioi erityisesti raskaana olevat ja imettävät naiset. Heille jaetaan lisäksi proteiinipitoisia ruokia kuten kananmunia ja soijaa. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat vieneet monelta toimeentulon Nepalissa ja kotitalouksilla on pulaa elintarvikkeista. 31


Toisenlainen Lahja

®

auttaa kehitysmaiden perheitä

Vuohi 30 €

Stipendi tytöll e 25 €

Puuntaimet 15 €

Lahjoituksesta saat lähetettäväksi sähköisen kortin tai perinteisen postikortin. Tilaa lahjat osoitteessa

toisenlainenlahja.fi VOIT MYÖS SOITTAA

020 787 1201

Palvelemme arkisin klo 11–16 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

Profile for Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

Tekoja 2 2020  

"Elämme päivän kerrallaan" Lehden teemaksi oltiin suunniteltu ilmastonmuutosta mutta koronapandemia nousikin vuoden merkittävimmäksi puhe...

Tekoja 2 2020  

"Elämme päivän kerrallaan" Lehden teemaksi oltiin suunniteltu ilmastonmuutosta mutta koronapandemia nousikin vuoden merkittävimmäksi puhe...

Profile for tekoja
Advertisement