Page 1

www.tekninenopettaja.net

TEEMA:

Yhteistyรถ

1/2019

TEKNINEN OPETTAJA


KIITOS TEKNINEN OPETTAJA -LEHDEN ILMOITTAJILLE VUODESTA 2018 Tekninen Opettaja -lehden ilmestymisen numerosta ja vuodesta toiseen takaavat lehdestämme ilmoitustilaa ostavat yritykset. Vuoden 2018 aikana ilmoitusasiakkaidemme määrä hieman laski, mutta mukaan saimme aivan uusiakin yrityksiä. Olemme erittäin kiitollisia seuraaville yrityksille: Awutek Oy

Olsa Ay

Bebek Electronic Ky

Ourex Oy

Boreas Electronics Oy

Plektra Trading Oy Ab

Colornova Oy

PRENTA Oy

EH-Protopaja Oy

Radioduo Oy

Elgood Oy

Sarbon Woodwise Oy

Ilaritools.fi/Ilari Group

Seicotec Oy/Suojaintukku

Industless Oy

Scantima Maskin Oy

JE-Nettiverstas

SC-Macc & Linqua Oy

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

Slöjd-Detaljer

Konstipakki Oy

SP-Elektroniikka Oy

Kouluelektroniikka Oy

TEAK-Huolto Oy

Kuokkala Oy

Terätoimitus Lehtinen Oy

Metsäkustannus Oy

Tooltechnic Oy

Muovia Oulu Oy

TEKNISEN TYÖN OPETTAJA! Lehdessämme ilmoittavat yritykset markkinoivat ilmoituksilla omia tuotteitaan ja palveluitaan sinulle. Ostetaan siis jatkossakin heiltä ja muistetaan kehua heidän yhteistyötään Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n kanssa!

2

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


KUSTANTAJA: Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y.

TÄSSÄ LEHDESSÄ: Pääkirjoitus: Yhteistyötä – tavoitteena parempi tulevaisuus ................5 Lastuja ja kipinöitä................................................................................................5 Sihteeriltä: Järjestöuutisia ja vähän muutakin............................................6 Puheenjohtaja: Yhteistyöllä vuoteen 2019..................................................7 Killoissa tapahtuu: TK-Killan uusi vuosi käyntiin........................................8 Kannanotto: Käsityönopetuksen kehittäminen peruskoulussa ja lukiossa...................................................................................9 TEEMA Teknologia-alan tulevaisuus alkaa yläkoulun teknisen työn tunneilla....................................................................................10 Käsityökasvatuksen pro graduja...................................................................12 TEEMA TAO r.y:n yhteistyöprojekteja..........................................................13 Killoissa tapahtuu Porin Seppien killan yhteistyökuvioita..................14 Killoissa tapahtuu Varsinais-Suomen teknisen opettajat toteuttivat käsityön veson..............................................................................15 TEEMA Projektit opettavat yhteistyötä ja tekemisen iloa....................16 Educa 2019, yhteistyötä vuodesta 2013....................................................18 Työsuojelua rautalangasta osa 9: Hiukkasten koko ja muoto............19 VIERASKYNÄ: teknologiakasvatuksen työelämäprofessori Maria Clavert ja teknologiakasvatuksen apulaisprofessori Kaiju Kangas.........................................................................................................20

TOIMITUS Päätoimittaja Pekka Väkiparta Puh. 0404610420 pekka.vakiparta@tekninenopettaja.net Toimitussihteeri Tiia Hintsa tiia.hintsa@tekninenopettaja.net ILMOITUSMYYNTI Mediakoordinaattori Jarno Vainionpää Puh. 0503391988 jarno.vainionpaa@tekninenopettaja.net TOIMITUSNEUVOSTO TAO ry:n työvaliokunta: Jouni Kaipainen pj. Terhi Söderling Joonas Ryynänen ISSN 1459-7276 LEHDEN PAINOS 1300 kpl KANSI: Tredu OSOITTEENMUUTOKSET Lehti postitetaan TAO r.y:n jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseen. Muutokset tehtävä sähköisesti: www.tekninenopettaja.net/jasenasiat tai sähköpostilla jasenasiat@tekninenopettaja.net AINEISTON TOIMITTAMINEN JA VASTUUT Juttuja koskevat materiaalin lähetetään toimitukselle, ilmoitukset painoon ja kopiona mediakoordinaattorille. Toimitus varaa oikeuden jättää julkaisematta toimitettua aineistoa. Toimituksella on oikeus muokata toimituksellista aineistoa. Artikkelit ja kannanotot ovat kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä eivätkä ne edusta TAO r.y:n virallista kantaaa. Lehden aineistoa lainattaessa lähde on mainittava. Lehden vastuu jutun tai ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä rajoittuu maksetun summan palauttamiseen. Lakosta tai tuotannollisista syistä johtuvia vahinkoja ei korvata.

Kemikaaliturvallisuus käsityön opettajan näkökulmasta....................22

AINEISTON AIKATAULU Numero Toimituksellinen 1/2019 26.1.2019 2/2019 20.4.2019 3/2019 9.8.2019 4/2019 1.11.2019

Kummisetä teki puusta, osa 17: Puutarhatuoli .......................................24

Artikkelit toimitukseen, ilmoitukset taittoon ja mediakoordinaattorille.

Uusia ja tuttuja kasvoja sekä puheenjohtajavaihdos TAO r.y:n hallituksessa......................................................................................26

MEDIATIEDOT Löytyvät TAO r.y:n nettisivuilta osoitteesta www. tekninenopettaja.net/files/tao-mediakortti.pdf TAITTO Grano Oy, Kuopio Jynkänkatu 8 70620 Kuopio +358 44 766 7615 offset.aineisto@grano.fi PAINO Grano Oy, Vaasa Meijerinkatu 2-4 65100 Vaasa +358 (0) 306 667 500

Ilmoitusaineisto 2.2.2019 27.4.2019 17.8.2019 9.11.2019

TEKNINEN OPETTAJA

TEKNINEN OPETTAJA 1/2019 54.vuosikerta


LAADUKKAAT LASERLEIKKURIT oppilaitoksille ja yrityksille Scantima Maskin Oy:stä

Myymälä ja verkkokauppa

Soveltuvat kaivertamiseen ja leikkaamiseen esim. seuraaville materiaaleille: ✔ ✔ ✔ ✔ ✔

Kaikki elektroniikan komponentit helposti ja nopeasti! Klikkaa itsesi valikoimaan

MDF Vaneri Puu Kumi Tekstiilit

WWW.PARTCO.FI

Saatavilla x, y työtilana: 700 x 500 mm - 1300 x 2500 mm

Meiltä ostaa kaikki! KONEET | HUOLLOT | VARAOSAT

Hermiankatu 6–8 H 33720 TAMPERE FINLAND

Tel. Fax. E-mail:

+358 3 3140 7100 +358 3 3140 7102 info@scantimamaskin.fi

Malminkaari 10, 00700 Helsinki myynti@elgood.fi 0600 133 20 (0,51 €/min)

www.scantimamaskin.fi

- A PART OF ADDTECH GROUP

Laadukkaat ja monipuoliset yleismittarit Ilmo 103_145_01_2019_Partco_PAINO_3mm.indd 1

24.1.2019 14.56.57

UNI-T TRMS UT139C

Yleismittari UNI-T UT131B Laadukas perusmittari koulu- ja harrastekäyttöön

UNI-T UT131B

• Selkeä näyttö • Jännite-, virta-, resistanssi-, jatkuvuusja diodimittaukset sekä paristotestaus • Automaattinen sammutus paristojen säästämiseksi

Yleismittari UNI-T TRMS UT139C Monipuolinen ja laadukas mittari vaativaankin käyttöön • True-RMS • Automaattinen aluevalinta • Perusmittausten lisäksi kapasitanssi- sekä lämpötilamittaukset K-tyypin anturilla

14,90 €

Kouluelektroniikka Oy Karjalankatu 12, 26100 RAUMA, puh. 02-8221 760

4

49,- € www.kouluelektroniikka.fi Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


PÄ Ä K I R J O I T U S

Yhteistyötä – tavoitteena parempi tulevaisuus P E K K A V Ä K I PA R TA

Meitä yhdistää ainakin ylempää tulleet epämieluisat päätökset, sillä ammatillinen koulutus on ollut viimeiset vuodet todella kovissa säästöpaineissa. Uskoisin myös ammatillisen koulutuksen väen toivovan sellaista hallitusta, joka ei leikkaa koulutuksesta vaan satsaa siihen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuoden puheessaan siitä, että kirjoitamme tarinaamme lapsillemme. Hän muistutti myös kasvatuksesta sanoilla ja esimerkeillä sekä tekojemme merkitystä. Reilun kuukauden päästä valittavien kansanedustajan nelivuotiskaudella aloitetaan suunnittelu uudesta opetussuunnitelmasta. Koen, että olemalla tiiviisti yhteydessä oman alueen kansanedustajiin, on jokaisella teknisen työn opettajalla mahdollisuus osallistua oppiaineemme tilanteen korjausliikkeeseen. Maaliskuussa on tarjolla tuhansia vaalimakkaroita, joiden äärellä on hyvä meidän jokaisen valottaa kansanedustajaehdokkaille oppiaineemme tukalaa tilannetta, mutta myös merkitystä kansakunnan laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäjänä.

KLAUS-ERIK STRANDBERG

Lastuja ja kipinöitä

YHTEISTYÖTÄ ON HYVÄ tehdä laajasti ja monipuolisesti. Toisten yhteistyökumppaneiden kanssa parannetaan yleiskuvaa ja toisten kanssa yksityiskohtia. Omassa työssäni koen tekeväni oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyötä laajasti, kun taas tavarantoimittajan kanssa tehtävä yhteistyö saattaa rajoittua vain nauhahiomakoneen varaosien etsimiseen ulkomailta. Tekninen Opettaja-lehti jaetaan TAO r.y:n jäsenistön lisäksi useille yhteistyökumppaneille. Tämä maaliskuun

lehti postitettiin 163:lle henkilölle, jotka koemme sellaisiksi. Kaikki lehden ilmoittajat ovat yhteistyökumppaneita yhtä lailla kuin useat ministerit, edunvalvontajärjestöt, ammattiliitot, korkeat virkamiehet ja moni muu jonka koemme tärkeäksi saada luettavakseen Tekninen Opettaja -lehti. Yhteistyö vaatii sitoutumista, tavoitteiden asettelua ja niihin sitoutumista sekä työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Oppiaineemme näköala on muuttunut viime vuosina monella tavalla epäedulliseen suuntaan. Tuntien määrän vähentymisen lisäksi käsityön valinnaisuuden määrä on saattanut laskea. Tästä saamme kuulla tutkimustietoa Meriseminaarissa sekä toukokuun Tekninen Opettaja -lehdessä. Tässä lehdessä toistetaan jo aiemmin monessa yhteydessä esille tullut Teknologiateollisuuden selvitys ammattilaisten tarpeesta eri vientiteollisuuden aloille. Tredun esimerkki tiiviistä yhteistyöstä Tampereen killan kanssa on juuri sellainen yhteistyön muoto, jota itse näkisin tarpeelliseksi koko Suomessa.

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

5


S I H T E E R I LTÄ

Järjestöuutisia ja vähän muutakin HANNU HÄMÄLÄINEN

Jäsenmaksut ja palautukset paikallisyhdistyksille

2019

Jäikö paperinen jäsenmaksulasku saapumatta? Vilkaise sähköiseen postilaatikkoosi Netposti -palvelussa, hoida jäsenmaksuasiat kuntoon ja pääset jatkossakin nauttimaan järjestön edunvalvonnasta, koulutuksista sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Tekninen Opettaja -lehdestä. Jäsenmaksuun liittyvissä ongelmissa voit olla yhteydessä TAO r.y:n jäsenasiainhoitaja Tero Tammeen; jasenasiat@tekninenopettaja.net. TAO r.y:n paikallisyhdistykset ovat saaneet aikaisempien vuosien tapaan ohjeet jäsenmaksuseurannasta ja jäsenmaksupalautuksesta. Jäsenmaksupalautus (15€/jäsen) maksetaan rekisteröityneille paikallisyhdistyksille 31.3. mennessä jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten perusteella.

30.3.2019

Hallituksen kokous 2-2019, M/S Gabriella

31.3.2019

Kevätkokous, M/S Gabriella, Helsinki

6. – 7.9.2019

Hallituksen kokous 3-2019, Tirva

27. ja 29.9.2019 Hallituksen kokous 4-2019, Helsinki 29.9.2019

Syyskokous, Helsinki

Muita tapahtumia 9. – 10.3.2019 FLL Eesti finaal, Tartto, Viro 14.3.2019

FLL SM-kilpailut, SAMK-kampus, Pori

16. – 17.3.2019 Kädentaitomessut, Turku 29. – 31.3.2019 Meriseminaari, Teknologiakasvatus, turvallisuus ja työhyvinvointi, M/S Gabriella, Helsinki – Tukholma – Helsinki 3. – 4.4.2019

Nordic3Dexpo, Espoo

4. – 5.4.2019

TuKoKe lopputapahtuma, Espoo

6. – 7.4.2019

Kädentaitomessut, Jyväskylä

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa Vaikka keskustelu asiasta ja sen vierestä on hiipunut TAO-foorumilla, on se puolestaan käynyt vilkkaana eri Facebook ryhmissä. Haastoin teidät vuosi sitten luomaan vähintään oman koulun teknisen käsityön Instagram-tilin ja jakamaan edustamaamme ilosanomaa ympäri maailmaa kuvien, videoiden ja tarinoiden muodossa. Instgramista onkin ollut ilo seurata teknisen työn luokkien arkea sekä erittäin upeita oppilaiden tuotoksia. Instagram-tilejä on luotu runsaasti ja päivityksistä on tullut selvästi osa usean opettajan arkirutiineja. Tileille on keksitty nimiä aivan laidasta laitaan. On teknistä työtä, teknistä, teknistä käsityötä, käsityötä, slöjdiä, garagea, maker spacea, verstasta, pajaa ja jopa omalla nimellä luotuja tilejä, kuten Jukka Raulamolla. Näkyvyyttä ei ole ikinä liikaa, joten pidetään vuosi sitten asettamani haaste voimassa ja muistakaa myös käydä tykkäämässä sekä kommentoimassa kollegoiden tekemiä postauksia. #tekninentyö #tekninen #tekninenkäsityö #käsityö #teknologia #teknologiakasvatus #oppilastyö #diy #itsesuunniteltu #itsetehty #netekeejotkaosaa #taitojatulevaisuuteen #taory TAO r.y. on myös panostanut näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa luomalla tiedotusstrategian ja viestintäohjeen, valitsemalla yhdistykselle tiedottajan sekä on laajentanut sosiaalisen median kanavien käyttöä Twitterin suuntaan. Enää jää nähtäväksi, millaisia somemyrskyä vuosi 2019 tuo tullessaan. Facebook, @tekninenopettaja.net, Instagram, @tekninenopettaja_net ja Twitter, @TAO_ry

The Maker Movement Manifesto – Maker-liikkeen manifesti Oletko jo tutustunut Mark Hatchin koostamaan innovaatioiden sääntöihin käsityöläisten, häkkääjien ja värkkääjien maailmassa? Maker-liikkeen manifestissa korostetaan mm. ihmisen perustarvetta tekemiseen ja tiedon jakamiseen. Elinikäinen tekemällä oppiminen rikastuttaa elämääsi ja oikeiden työkalujen avulla voit valmistaa kaiken haluamasi. Ole utelias, älä kadota mielikuvitustasi, hakeudu saman henkisten tekijöiden pariin ja ole mukana rakentamassa parempaa maailmaa. Lopulta joudut hyväksymään, että tekemällä oppiminen tekee sinusta paremman ihmisen.

8. – 14.4.2019 Taidon ja käsityön viikko 11. – 12.4.2019 Kohtio konferenssi, Hämeenlinna 12. – 13.4.2019 Tallinna Käsitöömess, Tallinna, Viro 11.5.2019

Käsityön upea tulevaisuus -seminaari, Espoo

13. – 15.5.2019 Innokas2019 Ohjelmointi- ja robotiikkaturnaus, Lappeenranta 18. – 19.5.2019 Kädentaitomessut, Rovaniemi 21. – 23.5.2019 Taitaja9 finaalikilpailu, Joensuu

The Maker Movement Manifesto 6

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


P U H E E N J O H TA J A LTA

Yhteistyöllä vuoteen 2019 J O U N I K A I PA I N E N

JOULUN VÄLIPÄIVINÄ lueskelin Tekninen Opettaja lehtiä vuosien takaa. Perehdyin TAO r.y:n yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Kertasin myös nykyisiä sääntöjä ja toimintasuunnitelmaa näin puheenjohtajakauteni alkajaisiksi, yhteistyön tekemisen näkövinkkelistä. TAO r.y:n säännöt ja toimintasuunnitelma suuntaavat yhteistyötä TAO r.y:n sääntöjen (2§) mukaan yhteistyötä tulee tehdä jäsenten oikeudellisten, palkkauksellisten ja työolosuhteiden parantamiseksi. Sääntöjen mukaan yhteistyötä tulee tehdä myös teknisen opetuksen ja arvostuksen lisäämiseksi sekä jäsenten ammattitaidon ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Yh-

teistyössä tulee olla alan kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. Järjestön sisäisesti (3§) TAO r.y:n on mahdollista tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Näin toimittaessa saadaan puolin ja toisin ideoita ja toiminnan kehittämisajatuksia paikallisilta toimijoilta sekä jäseniltä ympäri Suomea. Tämän ajatuksen mukaisesti TAO r.y:n kirkkaan sinisen brändin alla voidaan järjestää yhteistyössä esimerkiksi näyttelyjä, kursseja, esitelmiä ja luentotilaisuuksia ympäri Suomea yhteiseksi opiksi sekä myönteisen julkikuvan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti vakiintuneissa toimintamuodoissa (7§) järjestön syys- ja kevätkokouksissa, hallituksen kokouksissa, valiokunnissa ja työryhmissä koettaen huomioida jäsenistön tarpeita. Vuonna 2019 toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyötä voidaan edelleen jatkaa v. 2016 hyväksyttyjen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti sekä valtakunnallisessa, että paikallisessa politiikassa. TAO r.y. ja TOL ry voivat parhaiten yhteistyössä vaikuttaa käsityön opettajien työtilanteen parantamiseen

paikallis- ja valtakunnan tasolla. Teknologiakasvatuksen kehittämisyhteistyötä viritellään yhteistyössä mm. teknologiakasvatuksen professoreiden kanssa Meriseminaarissa 29.-31.3.2019. Taito- ja taideaineiden asemasta voidaan herätellä julkista keskustelua yhteistyössä Staili ryn ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen toteutumista voidaan seurata ja kehitellä paikallistasolla yhteistyössä paikallisten opetuksen järjestäjien kanssa. TAO r.y:n on mahdollista tehdä yhteistyötä myös lukion opetussuunnitelman uudistamisessa kannanottojen ja järjestötapaamisten myötä. Käsityön työturvallisuuden kehittämisessä voidaan tehdä yhteistyötä opetuksen järjestäjien, yliopistojen, aluehallintovirastojen ja OAJn kanssa. Yhteistyölle on vakioitunut TAO r.y:ssa yhteistyössä tietyt luontevat ajat ja paikat yhteisten vuosien varrella. Pian Meriseminaarissa ollaan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja kollegojen kanssa yhteisten asioiden äärellä. Tervetuloa mukaan yhteistyöhön - jokaiselle kykenevälle on yhteistyötä tarjolla!

KOKOUSKUTSU Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n kevätkokous pidetään sunnuntaina 31.3.2019 klo 10:15 Helsingissä m/s Gabriellan kokouskannella osoitteessa Katajanokanlaituri 8. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 19. § mukaiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! Hallituksen puolesta sihteeri Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

7


K I L L O I S S A TA P A H T U U

TK-KILLAN UUSI VUOSI KÄYNTIIN Vuosi on vaihtunut ja sen myötä myös TK-Killan hallitus. Vuoden 2019 hallitus on asettunut karsinoihinsa ja näyttää tältä: Santeri Hietala    Puheenjohtaja, Liittovastaava Emilia Virtanen    Sihteeri, Teknikavastaava Jenni Laaksonen    Varapuheenjohtaja, Liittovastaava Sanni Karlsson    Taloudenhoitaja, Tiedotus & Some Henri Hyvärinen   Resurssivastaava, Saunavastaava, Yritysyhteistyö Mikael Taivalsalmi    Teknikavastaava, Ympäristö, Kansainvälisyys, Yhdenvertaisuus Aapo Yli-Koivisto    Teknikavastaava, Saunavastaava, Kansainvälisyys Mari Hamppula    Hupi & Perinne, Ympäristö, Yhdenvertaisuus Wilma Selänne    Hupi & Perinne, Tiedotus & Some, Ympäristö Vili Sysilampi    Hupi & Perinne, Markkinointi Piritta Peltomäki    Teknikavastaava, Tiedotus & Some Petri Saarela    Hupi & Perinne, Markkinointi     Tuukka Sivonen    Saunaprojektipäällikkö Kimmo Sairanen    Hupi & Perinne, Saunavastaava Sini Ruokkeinen    Yritysyhteistyö, Koulutus- & sosiaalipolitiikka

Sauna saa pian lauteensa Viimeksi ilmestyneessä Tekninen Opettaja -lehdessä julkaistun artikkelin jälkeen on saunatyömaallamme ehtinyt tapahtua paljon. Töitä projektin eteen on tehty valtavasti, työtunnit lasketaan tällä hetkellä sadoissa. Aikataulullisesti sauna projektimme on edennyt pitkälti suunnitelmiemme mukaisesti. Katon saimme nostettua onnistuneesti paikalleen heti marraskuun alussa, jonka jälkeen Jaakko-tuotteen konesaumakatto saatiin asennettua. Yhdelläkään projektiin osallistuneista ei ollut aiempaa kokemusta kyseisten kattopeltien asentamisesta, mutta tutkimalla ja kokeilemalla siitäkin selvittiin kunnialla. Paljon pään raapimista on aiheuttanut polttopuille rakennettu tunneli lauteiden alle, sekä tunnelikiukaan asentamiseen vaadittavat läpiviennit, joita tämän tyyppisiin saunavaunuihin ei ole tietääksemme juurikaan asennettu. Kiukaan läpivienti toteutettiin asentamalla kiukaan läpiviennin molemmille puo-

8

lille metalliset runkotolpat, joiden välit eristettiin palovillalla. Kiukaan tausta viimeisteltiin asentamalla kivilevyt sekä sisä, että ulkopuolelle kiukaan suojaetäisyydet huomioon ottaen. Myöhemmin kivilevy viimeistellään vielä ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla levyillä. Ennen joulun viettoon siirtymistä sauna saatiin vielä kokonaisuudessaan paneloitua ulkopuolelta ja ikkunat sekä ulko-ovi löysivät paikkansa. Ulkopuolelta sauna on tällä hetkellä lähes valmis. Ulkotöistä jäljellä on enää ulkoverhouksen viimeistely, piipun ja valaistuksen asentaminen sekä tietenkin maalaus. Saunavaunu on tarkoitus maalata helmikuun aikana SorColorin tiloissa heidän sponsoroimillaan tuotteilla Raumalla. Sisätöitä päästiin aloittamaan osittain jo ennen joulua ja tämä vuosi on kulunut pääasiassa sisällä työskennellessä. Sisätyöt aloitettiin lattian asentamisella ja materiaaliksi valikoitui hintansa puolesta pontattu mäntylautalattia, joka käsiteltiin ennen asentamista saunasuojalla kestävyyden takaamiseksi. Vedenpoisto hoidettiin asentamalla keskelle lattiaa vesikouru ja lattiaan tehtiin asteen kaato molemmille puolille. Ennen eristeiden asentamista vedettiin saunan puolelle vielä sähköt. Eristeenä käytetiin Finnfoamin FF-Pir eristettä, jonka saimme lahjoituksena Finnfoamilta. Tämän jälkeen kiinnitettiin tuuletusrimat. Panelointi tehtiin saunasuojalla sävytetyllä kuusipaneelilla. Paneloinnin yhteydessä kattoon asennettiin kuituvalot Orionin tähtikuvion muodostelmaan kunnioittamaan työtä.

Tätä artikkelia kirjoittaessa sisältä puuttuvat vielä lauteet ja kaikki viimeistelyt, sekä sähköasennusten loppuun saattaminen. Laudemateriaaliksi on valittu leveä tuppeensahattu haapa, josta on tarkoitus valmistaa puun omia muotoja kunnioittavat ja tyylikkäät lauteet kiertämään saunatilaa. Sponsoreiden tukea emme voi olla korostamatta liikaa, sillä ilman heitä projekti ei olisi ollut mahdollinen. Haluammekin tässä vaiheessa kiittää kaikkia sponsoreitamme, jotka ovat tukeneet projektiamme. Erityiskiitos kuuluu Step Systems Oy:lle, joka on tukenut projektiamme alusta asti ja joustanut tarpeen tullen. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaisesti saunomaan päästää Raumalla helmikuussa järjestävillä talvipäivillä. Projektin etenemistä pääsee seuraamaan TK-Killan Instagramista. Tervetuloa saunomaan ja ihmettelemään tuotosta myös paikan päälle! TUUKKA SIVONEN, TEKSTI TK-KILLAN SAUNAPROJEK TIPÄ Ä L L I K K Ö J A E N T I N E N P U H E E N J O H TA J A

www.tkkilta.wordpress.com Sähköposti: hallitus@tkkilta.fi Facebook: TK-Kilta Instagram: tkkilta Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


KÄSITYÖNOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Tämä kannanotto on laadittu Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y:n, Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n sekä alan yliopistojen professoreiden, opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä. Käsityön opetuksen tuntimäärää lisättävä peruskoulussa

teellisiä, matemaattisia ja yhteiskunnallisia tietoja sovelletaan konkreettisesti tekemällä ja rakentamalla. Käsityössä opittavat taidot ovat tärkeitä riippumatta siitä, mihin opiskelija suuntaa lukion jälkeen. Peruskoulun käsityönopetuksen ja lukion jälkeisten opintojen välillä ei ole tällä hetkellä jatkumoa, joten käsityön tulisi olla oppiaine myös lukiossa.

Käsityö ja teknologinen lukutaito

konaisvaltaisen oppimisen sekä aivojen kehityksen kannalta on tärkeää, että oppilaan kehollisia kognitioita haastetaan monipuolisesti. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet saada kehitystasoonsa nähden riittävä määrä laadukasta käsityön opetusta. Teknologisen lukutaidon puute saattaa toimia yhteiskunnassa jopa syrjäyttävänä tekijänä.

Käsityölle ominainen oppiminen

Lukiosta puuttuu kaikille opiskelijoille suunnattu oppiaine, jossa luonnontie-

Käsityössä oppilas saa mahdollisuuden kehittää teknologista lukutaitoaan sekä oppia loogista ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua. Käsityöprojeketeissa oppilas pääsee tuottamaan uusia ideoita, kehittelemään niitä sekä toteuttamaan erilaisia ratkaisuja kokeillen ja keksien. Koulun käsityöluokka on lapselle ja nuorelle turvallinen paikka kokea ja kasvaa. Käsityöllinen tekeminen ohjaa oppilasta passiivisen kuluttajan ja vastaanottajan sijaan aktiiviseksi toimijaksi. Ympäristöä havainnoiden ja muokaten opitaan katsomaan toisin, kyseenalaistamaan ja vaikuttamaan omaan elinympäristöön niin omassa elämässä kuin yhteiskunnassakin. Käsityössä opitaan tekemällä. Ko-

Käsityössä opitaan kekseliäisyyttä, kätevyyttä, vastuullisuutta ja suunnitelmallisuutta. Käsityöhön ja siihen liittyvien ilmiöiden oppiminen vaatii erilaisten materiaalien käyttöä, muokkaamista sekä laadukasta ja vastuullista tuottamistoimintaa, joka yhdistää LUMA-aineiden teoriatietoa käytäntöön. Käsin tekemällä oma monipuolinen osaaminen konkretisoituu, mikä puolestaan tukee oppilaissa syntyviä pystyvyyden tunteita ja tätä kautta heidän hyvinvointiaan. Käsityössä osaamistaan voivat näyttää helpommin myös ne oppilaat, joille kielellinen ilmaiseminen on haastavaa, sillä oppiminen ja oppimisen osoittaminen tapahtuu tekemällä.

Jouni Kaipainen Puheenjohtaja Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y.

Antti Pirhonen erikoistutkija, KT, FT, dos. OKL Rauma, Turun yliopisto

Sinikka Pöllänen professori, käsityötiede Itä-Suomen yliopisto

Pirita Seitamaa-Hakkarainen Professor, PhD, Craft Studies University of Helsinki

Henna Lahti Käsityötieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Sirpa Kokko KT, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Kaiju Kangas KT, teknologiakasvatuksen apulaisprofessori Helsingin yliopisto.

Matti Pirttimaa Käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja OKL Rauma, Turun Yliopisto

Minna Kaipainen Käsityötieteen yliopistonlehtori Itä-Suomen Yliopisto

Minna Hankala-Vuorinen Puheenjohtaja Tekstiiliopettajaliitto TOL ry

Mirjami Haapalahti Käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja OKL Rauma, Turun Yliopisto

Eila Lindfors Professor of Craft, Design and Technology Education University of Turku Department of ­Teacher Education Käsityönaineenopettajakoulutus

Miika Leino Käsityökasvatuksen yliopisto-opettaja OKL Rauma, Turun Yliopisto

Perusopetuksen kaikille yhteiset käsityön opinnot, johon kuuluvat teknisen työn ja tekstiilityön työtavat, päättyvät 7. vuosiluokalla. Tämä voi merkitä oppilaalle käsityön opintojen loppumista tai viiden vuoden taukoa käsityöopinnoissa ennen korkea-asteelle siirtymistä. Esitämme, että käsityötä lisätään yksi viikkotunti seitsemännelle luokalle kaikille yhteisenä oppiaineena. Tämän lisäksi perusopetuksen 8. ja 9. luokilla jokaisen oppilaan tulisi saada yhteensä neljä viikkotuntia kaikille yhteistä käsityön opetusta.

Käsityö oppiaineeksi lukioon

Mia Porko-Hudd Professor i slöjdpedagogik Åbo Akademi Erja Syrjäläinen Käsityön didaktiikan professori Helsingin yliopisto Santeri Hietala Puheenjohtaja Rauman TK-Kilta ry. Riikka Räisänen dosentti, käsityötieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

Minna Huotilainen aivotutkija, professori Helsingin yliopisto

Juha Jaatinen tohtorikoulutettava OKL Rauma, Turun yliopisto

9


TEEMA

Teknologia-alan tulevaisuus alkaa yläkoulun teknisen työn tunneilta Teknisten aineiden opettajat TAO r.y., Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja pirkanmaalaiset yritykset tiivistävät yhteistyötään, jotta nuorten kiinnostus teknologia-alaa kohtaan saadaan nousuun. Yhteistyö on vankka peruskallio, jota työstämällä luodaan oikeita mielikuvia teknologia-alan työtehtävistä ja työllistymisestä. Teknologiateollisuus ry:n vuoden 2018 selvityksen mukaan teknologia-ala tarvitsee yhteensä noin 53 000 uutta osaajaa vuosina 2018–2021. Näistä 40 prosenttia on ammattiosaajia, jotka pääosin valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta. Ammattilaisia tarvitaan erityisesti kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tietojenkäsittelyn ja tieto- ja tietoliikennetekniikan töihin. Tällä hetkellä noin 310 000 suomalaista ansaitsee päivittäin elantonsa teknologiaalalla. Aikaansaava ja osaava joukko ylläpitää Suomen hyvinvoinnin selkärankaa ja luo yli puolet Suomen viennistä.

Oikeat mielikuvat ja kiinnostus herätetään yläkoulussa Suomi janoaa uusia osaajia, mutta nuorten silmissä tekniikan ala ei näyttäydy tarpeeksi kiinnostavana tulevaisuuden suuntana. Mielikuvien rakentaminen on aloitettava jo yläkoulun varhaisessa vaiheessa. Ammatillinen koulutus on polku jatko-opintoihin, mielekkäisiin töihin ja urakehitysmahdollisuuksiin. Nämä sadat tuhannet ammattilaiset eivät aherra työelämässä ikuisesti. Esimerkiksi Pirkanmaalta eläköityy noin 200–250 tekniikan alan työntekijää vuosittain. Tarvitsemme uusia nuoria suunnan näyttäjiä, jotka kulkevat teknologian eturintamassa kehittämässä Suomesta yhä vetovoimaisempaa ja kiinnostavampaa pelimerkkiä maailman kartalle. Innostus ja arvostus teknologia-alaa kohtaan kylvetään jo peruskoulussa. Olemme jo myöhässä, kun nuori kävelee päättötodistus kourassaan ulos yläkoulun ovista. Maailma odottaa val10

loittamistaan, mutta tarkka karttakuva tulevaisuudesta on vasta piirtymässä. Vaikuttaminen ja mielikuvien rakentaminen on aloitettava heti yläkoulun ensimmäisistä päivistä lähtien. Yläkoulujen, ammatillisen koulutuksen ja yritysmaailman yhteistyö luo pohjan oikeiden mielikuvien rakentamiselle. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opiskelee vuosittain 3500 teknologia-alan opiskelijaa kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä laboratorio- ja prosessiteollisuuden opintokokonaisuuksissa.

Tredun opiskelijat nuorempien mentoreiksi Teknisten aineiden opettajien ja Tredun yhteistyön tarkoituksena on vaikuttaa nuorten mielikuviin ja tulevaisuuden suunnitelmiin jo 7-luokasta lähtien. Kevään aikana aloitetaan projekti, jossa oppilaat ensin suunnittelevat jonkin tuotteen teknisen työn tunneillaan. Työn digitaalinen suunnittelu tehdään Tredussa, minkä jälkeen mallinnus viedään toteutettavaksi yritykseen. Prosessin aikana oppilas näkee tuotantoprojektin jatkuvuuden turvallisesta kouluympäristöstä yritysmaailmaan. Oikeassa työympäristössä vierailu kirkastaa nuorten mielikuvia teknologia-alan työolosuhteista. Tarjolla on paljon vaihtelevia ja hyvin palkattuja työtehtäviä nyky-aikaisten ja automatisoitujen laitteiden äärellä. Sääksjärven koulun teknisen työn

opettajan Jarno Vainionpään mukaan nuorten on tärkeä konkreettisesti nähdä, miten suuri merkitys koulussa opituilla taidoilla on myös tulevaisuudessa. Porras yläkoulun ja jatko-opintojen välillä madaltuu, kun yhteistyötä tehdään jo seitsemännestä luokasta lähtien. – Perusopetus on turvallinen ympäristö tehdä asioita. Tuotantoprosessin jatkamisessa Tredusta yritykseen nuoret näkevät syy-yhteyden tehdä oikeita asioita ja hyviä valintoja jo koulussa. He ymmärtävät, että näitä samoja asioita jatkotyöstetään esimerkiksi ammattiopistoissa. Teknisten aineiden opettajat ja Tredu suunnittelevat syksyksi myös yhteistyötä, jossa Tredun opiskelijat ovat apuna yläkoulun teknisen työn tunneilla. Ammattiopiston opiskelijat toimivat myös mentoreina, kun oppilaat tulevat työstämään suunnitelmaansa Tredun oppimisympäristöön. Jatkossa teknisten aineiden opettajille järjestetään myös tekniikan alan koulutusta Tredussa. Molempien oppilaitosten opettajat ja henkilökunta tapaavat säännöllisesti kevään ja ensi syksyn aikana.

Nuoruuden valinnat eivät sido yhteen ammattiin ja työpaikkaan Tredun kilpailujohtaja Kyösti Lehtosen mukaan kaiken yhteistyön yksi tavoite on saada oppilaat valitsemaan tekninen työ valinnaiseksi aineeksi myös 7. luokan jälkeen. Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


TEEMA

– Luomme nyt toimintamallia, jossa yritykset nidotaan mukaan yhteistyöhön alusta alkaen. Kun malli toimii, sitä voidaan kopioida monille eri aloille. Lehtosen mielestä tekniikan alan taidot ja käsityöt ovat ihmiselle yleishyödyllinen taito. – Näistä taidoista saa eväitä ihan normaalista elämästä selviytymiseen ja arkisiin asioihin. Teknologia-alan vetovoimaisuuden kehittäminen nivoutuu myös osaksi Tredun uutta strategista ohjelmaa. Yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on asetettu Teknologisesti älykkäämpää tulevaisuutta Tredusta.

Teknologia-alan työllistymismahdollisuuksien ja nykyaikaisten mielikuvien levittäminen peruskoulun oppilaille tukee Tredun tavoitetta ottaa kaikessa toiminnassa huomioon tulevaisuuden teknologian vaikutukset ammattien muutoksiin ja osaamistarpeisiin. Tredu hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatonta opetusteknologiaa ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. Tredun strategia esiteltiin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille tammikuun puolessa välissä. Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Peer Haataja nosti omassa strategian kommenttipuheenvuorossaan esille tärkeän seikan nuorten tulevaisuudesta. Haataja korosti yrittäjyyden merkitystä ja jatkuvan oppimisen filosofian hyväksymistä.

– Nuorille on tärkeää kertoa, että koulutusvalinnalla, jonka he nyt tekevät, ei ole tulevaisuuden kannalta merkitystä. Oman motivaation ja uuden opiskelun kautta kaikki on mahdollista. Haatajan kanssa samaa mieltä on myös Lehtonen Tredusta. Hänen mukaansa teknologia-alan perustutkinto avaa monipuolisia ovia työelämään, mutta samalla tutkinnolla voi ponnistaa jatko-opintoihin korkeakouluihin. – Treduun voi esimerkiksi tulla lukemaan automaatiotekniikkaa ja päätyä lääkäriksi. Ammatillinen koulutus on hyvä ponnahduslauta. NET TE TUOMINEN, TEKSTI TREDUN MARKKINOINTI JA V I E S T I N TÄ , K U V AT

Perustiedot Tredusta: • 26 perustutkintoa • 21 ammattitutkintoa • 9 erikoisammattitutkintoa • 16 toimipistettä ympäri Pirkanmaan noin • 1000 työntekijää • 17 900 opiskelijaa • 2900 perustutkinnon suorittanutta vuosittain • 14 mitalia Taitaja 2018 -kilpailuissa

Suomen paras laserosaaminen käytössänne! Markkinoiden laajin valikoima laitteita kaikkeen lasertyöstöön. Meiltä löytyy laserit, savukaasuimurit, suojalasit, materiaalit sekä kattavat tukipalvelut. Kysy lisää avaimet käteen –paketeista!

KILT Oy

Vesiroineenkatu 3, 33720 Tampere myynti@kilt.fi | p. 020 785 1515 www.kilt.fi | www.kaivertajankauppa.fi Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

11


K Ä S I T Y Ö K A S V AT U K S E N P R O G R A D U J A

Frisbeegolf -maalikorin oppimisaihio Intohimo frisbeegolfiin oli se ensimmäinen kipinä, joka sai pohtimaan, voisiko ilmiön ympärille rakentaa kokonaisen tutkielman. Lajin suosion näkyminen peruskoulun käsityötunneilla asti, sai pohtimaan, miten oppilasta voitaisiin tukea mittavassa frisbeegolf –maalikorin valmistusprosessissa. Prosessi on sekä ajallisesti, ohjauksellisesti, että oppilaan valmiudet huomioon ottaen haastava kokonaisuus. Frisbeegolf –maalikorin oppimisaihio toteutettiin rakentamalla laitteisto, jossa erilaisten muottien ja ohjureiden avulla avustetaan oppilasta maalikorin työvaiheiden toteuttamisessa. Laitteistolle toteutettiin ohjemateriaali painettuna ja sähköisenä versiona. Ohjemateriaali sisältää maalikorin valmistusprosessin dokumentoinnin sekä laitteiston käyttöohjeet. Sähköistä ohjemateriaalia ja sen sisältämää videomateriaalia valmistusprosessin eri vaiheista on mahdollista käyttää myös mobiililaitteen avulla. Frisbeegolf –maalikorin oppimisaihio tarjoaa hyvän alustan käsi-

työn perustekniikoiden opettamiselle ja oppimiselle sekä itseohjautuvalle ja yhteistoiminnalliselle työskentelylle. Oppimisaihio tuo maalikorin valmistusprosessiin laadullista ja ajallista hyötyä, parantaa prosessin toistettavuutta ja avustaa oppilasta haastavassa prosessissa erilaisten teknisten ratkaisujen

avulla. Maalikorin valmistuslaitteiston piirustukset ja sähköinen ohjemateriaali löytyvät pro gradu tutkielmastamme. Se on luettavissa osoitteessa:http:// www.utupub.fi/handle/10024/146480 JARNO MAJAMAA JA PET TERI S Y R J Ä N E N , T E K S T I J A K U VA

Yhteistoiminnallisessa käsityössä opitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Nykyään opiskelussa ja työelämässä vaaditaan yhdessä tekemisen taitoja ja sopeutumista projektiluontoiseen työskentelyyn. Pro gradu -tutkielmassamme (2018) selvitettiin käsityön aineenopettajien kokemuksia yhteistoiminnallisesta oppimisesta perusopetuksen käsityön opetuksessa. Näkökulmiksi otimme opettajan toiminnan sekä oppilaan oppimisen. Yhteistoiminnallisen käsityöprosessin suunnittelussa opettajan oppilaantuntemus on tärkeää toimivan pienryhmän muodostamisessa ja oppimistehtävän oikean haastavuustason löytämisessä. Pienryhmien muodostamisessa tulisi pyrkiä hyvään ryhmädynamiikkaan, jotta ryhmän työskentely olisi sujuvaa. Sopiva pienryhmän koko on 2–4 oppilasta. Yhteistoiminnallisen käsityöprosessin ideointi- ja suunnitteluvaiheessa korostuu se, että opettajan on ohjattava riittävästi pienryhmien tuotteen ja

12

työnjaon suunnittelua. On syytä huomata, että opettajan on oppilaantuntemuksen perusteella ohjattava tuotteen suunnittelua siten, että pienryhmät onnistuvat myös toteuttamaan oman suunnitelmansa. Toteutusvaiheessa opettajan tehtävänä on pienryhmien toiminnan tarkkailu ja yhteistoiminnallisen työskentelyn tukeminen. Opettaja pyrkii ohjaamaan oppilaita kohti toimintaa, jossa oppilaat hyödyntävät toistensa osaamista. Arviointivaiheessa opettaja järjestää oppilaille tilaisuuksia, joissa he pääsevät arvioimaan vertaisiaan. Tyypillisimpiä arvioinnin keinoja ovat tulosten perusteella ryhmäarviointi ja vertaisarviointi. Oppilaan arvosanan muodostamisessa ensisijaisina huomion kohteina ovat oppilaan työskentelyn ja työpanosten jakautumisen arviointi prosessin eri vaiheissa. Yhteistoiminnallisen oppimisen

ongelmakohtana oppilaan tietojen ja taitojen oppimisessa on se, että pienryhmien passiivisimmat oppilaat eivät välttämättä opi asioita yhtä monipuolisesti kuin aktiivisimmat oppilaat. Tällöin muodostuu riski, että taidoiltaan vahvemmat oppilaat vahvistuvat entisestään ja heikomman taitotason omaavat oppilaat passivoituvat. Toisena ongelmakohtana on, että oppilaat eivät välttämättä opi ryhmän sisäisen työnjaon vuoksi kaikkia niitä sisältöalueita, mitä opettaja on jaksoon suunnitellut. Yhteistoiminnallinen oppiminen kehittää erityisesti oppilaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyviä taitoja. Lisäksi kehittyvät erityisesti tulevan työelämän kannalta merkittävät taidot kuten vastuunottokyky, oman ajattelun taidot sekä projektinhallintataidot. E E T U LU U K I N E N J A PA N U P I T K Ä N E N , T E K S T I

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


TEEMA

TAO r.y. Yhteistyöprojekteja Kattojärjestömme, Teknisen aineiden opettajat - TAO r.y., tekee vuosittain paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lehden toimitus listasi muutaman tällä hetkellä menossa olevan projektin. Näistä kuullaan vielä myöhemmin lisää.

Kannanotto käsityön puolesta TAO r.y. on valmistellut yhteistyössä TOL ry:n ja alan professoreiden kanssa kannanoton, jossa pyritään tuomaan esiin näkemyksiä käsityönopetuksen kehittämiseksi ja teknologisen lukutaidon nostamiseksia peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteena on nostaa eduskuntavaalien keskusteluihin teemaksi teknologisen lukutaidon kehittäminen peruskoulussa ja lukiossa. Kannanoton konkreettisia ehdotuksia ovat vuosiviikkotuntien lisäämiset ja käsityön ehdottaminen lukion oppiaineeksi. Tavoitteena on myös saada 7. luokan yksi kadonnut tunti takaisin sekä lisätä käsityö kaikille oppilaille pakolliseksi oppiaineeksi 7.–9. vuosiluokille. Lisäksi nostamme esiin käsityön aseman lukiokoulutuksessa, josta aine pakollisena puuttuu.

Porin SuomiAreena TAO r.y. on mahdollisesti mukana Porin SuomiAreenassa. OAJ on ensimmäisenä ammattijärjestönä 15.-19.7.2019 järjestettävän SuomiAreenan pääyhteistyökumppani ja TAO r.y. on markkinoimassa OAJ:lle teknisen työn työtavoin pidettyjä opetustuokioita. Opetustuoki-

ot toimivat osana OAJ:n organisoimaa Pop Up-koulua, joka tapahtumassa esittelee yleisölle ja päättäjille nykyaikaista peruskoulua. Esittelemme tapahtumassa monipuolista ja modernia teknistä käsityötä, ja pidämme esillä sekä teknologisen lukutaidon merkitystä että teknis-loogisen ajattelun ja -taitojen kehittymistä teknisen työn työtavoissa.

Opetusalan tilasuunnittelun RT-kortisto RT-kortisto on rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu, joka on tehty huolellisesti ammattilaisten tarpeisiin, yhdessä alan toimijoiden kanssa. Puolueettomista RT-ohjeista saa tietoa mm. tilasuunnittelusta, rakenteista, tehtäväjaosta ja sopimuksista rakentamiseen liittyen. Mukana on myös yksityiskohtaisia rakenneohjeita suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnettäväksi. Opetusalan tilasuunnittelun RT-kortisto uudistuu vuoden 2019 aikana ja TAO r.y. on kommentoinut uudistuvia kortteja OPH:n pyynnöstä. Helmikuun aikana on kyseisistä korteista kokous Rakennustietosäätiössä ja oletettavaa on, että korttien sisältö lähtee eteenpäin ilman uutta lausuntokierrosta. TAO r.y. Jää odottavalle kannalle siinä, miten järjestön aktiivien kommentit ja lausunnot ovat vaikuttaneet tulevien korttien sisältöön. Otimme kantaa mm. siihen, että RT-korteissa tulee käyttää opetussuunnitelman mukaisia käsitteitä teknisen työn ja tekstiilityön työtavat ja että käsityön

opetustilojen sekä niihin liittyvien toimintojen tulee olla hyvin valvottavissa.

Tilasuunnitteluopas Eila Lindfors ja Juha Jaatinen Rauman OKL:sta valmistelevat parhaillaan käsityön tilasuunnitteluopasta. Yhteistyötä on tehty TAO r.y:n ja TOL ry:n kanssa. TAO r.y:n puolelta asiaa on hoitanut työturvallisuusasiantuntija Janne Marjamaa. Oppaan julkaisu on viivästynyt, joten tällä hetkellä todennäköisin valmistumisaika on kevään 2019 lopussa. Oppaasta tulee vain sähköinen julkaisu, sitä ei enää paineta kirjaksi. Sähköistä julkaisua on helppo myöhemmin päivittää ajantasalle uusien tarpeiden mukaan.

Käsityön teknisen työn työtapojen opetusvideot Voionmaan opiston on tarjoutunut tuottamaan opiskelijatyönä 20 kpl käsityön teknisen työn työtapojen opetusvideoita. Videot on tarkoitus kuvata Kangasalla Pirkkolan koululla teknisen työn lehtori Samuli Kelan pajassa. TAO r.y:llä tulee olemaan käyttöoikeudet videoihin, joten niitä voidaan jatkossa käyttää vapaasti teknisen työn työtapojen opetuksessa ja TAO r.y:n brändäyksessä. Videot julkaistaan TAO r.y:n YouTube -kanavalla. Projekti aloitetaan kevään 2019 aikana. Videot ovat valmiina käytettäväksi syksyllä 2019. TIIA HINTSA, TEKSTIEN KOONTI

SEURAAVASSA LEHDESSÄ TEEMANA: OPETUKSEN TUEKSI Teemajuttujen lisäksi luettavaa ainakin seuraavista aiheista: • Katosiko käsityö valinnaisaineista oppiaineista? • Opettajan terveellinen työympäristö • Meriseminaari 2019 • Killoissa tapahtuu

Tekninen Opettaja 2/2019 ilmestyy 25.toukokuuta.

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

13


K I L L O I S S A TA P A H T U U

Porin Seppien Killan yhteistyökuvioita Paikalliskillan yhteistyö jä­ sen­ten ja muiden toimijoiden välillä voi olla monenlaista. Hallituksen ja jäsenten aktiivisuus, kontaktit ja paikalliset koulutuksen ja teollisuuden erikoisuuden värittävät kiltojen toimintaa eri puolilla Suomea. Porin Seppien Kilta täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Jäseniä meillä on yli 20, joista aktiivisia kiitettävä osa. Aktiivista toimintaa on useamman kerran vuodessa ja pyrimme pysymään ajan tasalla sekä viestimään jäsenille paikallisista tekniseen työhön liittyvistä koulutuksista ja asioista. Syksyllä juhlimme kiltaamme iltajuhlalla. Eräs meidän killassame suositttu yhteistyön muoto on uusiin tn-tiloihin tutustuminen. Ulvilan toinen suuri alakoulu, vajaan 300 oppilaan Vanhankylän koulu koki vuosina 2016–2018 mittavan peruskorjauksen, jonka yhteydessä myös teknisen työn tilat uusittiin. Tilat mitoitettiin 16 alakoululaiselle ja Bäck & co toimitti koneet ja laitteet. Kiltam-

me vieraili syksyllä 2018 Vanhankylän koululla Bäckin ​Kari Karjalaisen opastamana. Tutustuimme konekantaan ja Kari kertoi teknisen työn koneiden nykytilanteesta ja jakoi ajankohtaisia työturvallisuusvinkkejä. Laitetoimittajan asiantuntevuuus ja tietotaito saatiin näin useammalle kiltamme jäsenelle jaettua. Meri-Porin koulukeskukseen tutustuminen on toinen kiltamme viimeaikainen yhteistyöponnistus. Kiltamme jäsenet, Meri-Porin yhtenäiskoulun rehtori T ​ oni Ranne ja käsityönopettaja​ Juha Salonen​, esittelivät uudistetut käsityötilat sepille tammikuun lopulla. Meri-Porin yhtenäiskoulu on 500 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa on käsillä tekeminen valittu yhdeksi koulun painopiste-alueista ja se kyllä näkyi. Modernit ja tarkoituksenmukaiset tilat herättivät sepissä ihastusta. Meri-Porin sepät olivat järjestäneet vierailun yhteyteen myös muuta laadukasta ohjelmaa. Ruokailun tunnelmasta vastasi nuori pianistilupaus E ​ ero Ranne​, joka sai arvokasta esiintymiskokemusta soittaessaan sepille. Lisäksi vierailumme yhteyteen oli järjestetty mahdollisuus tutustua Meri-Porin uimahalliin yksi-

Sepät ja Bäck&Co:n Kari Karjalainen tutustumassa maalaushuoneeseen. 14

tyistilaisuudessa. Maan parhaaksi laitosmieheksikin nimetty J​ ukka Hahtimaa esitteli meille uimahallin toimintaa ja kertoili tarinoita hallin historiallisista vaiheista. Kokonaisuudessaan kouluvierailut ovat hyvä keino pitää jäsenet aktiivisina, sillä kukapa ei haluaisi tietää, millaisia ratkaisuja naapurikoululla on teknisen luokkaan keksitty. Kiltamme aiempia yhteistyötahoja ovat olleet muun muassa eri yritysten esittelyt ja koulutukset. StepSystems Oy järjesti Vex-roboteista sepille koulutusta, Prenta Oy esitteli 3d-printtereitä ja olemme myös tutustuneet uudistettuun Porin teatteriin ja vierailleet Tuntemattoman sotilaan kulisseissa. Kiltamme on aiempina vuosina myös vieraillut ammattikoulu Winnovassa ja informoinut jäseniään esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK:n CAD-koulutuksista. Mahdollisuudet paikalliseen yhteistyöhön ovat hyvät, tarvitaan vain mielikuvitusta ja intoa tarttua toimeen. Rohkeasti kysymään ja kehittämään paikallistoimintaa. JOONAS RYYNÄNEN, T E K S T I J A K U V AT

Sepät ruokailivat tyylikkäästi pianisti Eero Ranteen soittaessa taustalla. Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


K I L L O I S S A TA P A H T U U

Varsinais-Suomen tekniset opettajat toteuttivat käsityön veson Turussa pyydettiin opettajia tekemään ehdotuksia ainekohtaisista ja itse tuotetuista vesoista. Emme tiedä tuliko muilta aineryhmiltä ehdotuksia, mutta Varsinais-Suomen tekniset opettajat r.y:n (VSTO) hallitus päätti heti tästä mahdollisuudesta kuultuaan tehdä esityksen käsityön vesosta. Ehdotuksemme meni välittömästi läpi Turun opetuspäälliköltä veso-korvaavana. Kokemukset vesosta olivat todella hyviä ja uskomme, että jatkoa seuraa. Koulutuksen paikaksi valikoitui Turun uusin koulu, tuolloin kolme kuukautta vanha Syvälahden koulu Hirvensalossa. Koulutuksessamme oli tarkoituksena paitsi luennoida, myös tutustua erityisesti uusien opetusvälineiden käyttöön. Syvälahden käsityötiloista löytyy isohko laserleikkuri, jonka käyttökokemuksia kuultiin tiloissa työskentelevältä opettajalta. Lisäksi tilat ovat yleisestikin uutuutensa takia kiinnostavat.  Kouluttajiksi pyydettiin henkilöitä, joilla olisi tietoa ja kokemusta erityisesti uusista välineistä ja niiden käytöstä opetuksessa. Juha Katilan osaamisaluetta ovat erityisesti CNC- työstö ja laserleikkaus. Iiro Tujula taas on robotiikan asiantuntija, Käsityökoulu Robotista. Elektroniikkaan tutustuttiin paljon kokeilun kautta, jonka jälkeen selvitettiin,

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Manne Kallio Helsingin yliopistolta tuntee käsityön uuden tilanteen yliopiston ja tieteen näkökulmasta. Festo on yritys, joka toimittaa oppiainerajat ylittäviä opetusjärjestelmiä, sekä pieniä työstökoneita käsityöhön, muun muassa diodi-laserleikkureita.Mikä tahansa näistä neljästä aiheestamme olisi ansainnut enemmän aikaa, mutta hyvä näinkin. Kaikki luennoitsijat saivat luentonsa lopuksi aplodit osallistujilta. Mitään rajoja ilmoittautuneille ei asetettu, eli kaiken ikäisiä ja kaikkia aineita opettavia opettajia ympäri Suomea sai ilman muuta osallistua. Osallistumismaksuna oli ruokaraha 30 euroa, jotta sekään ei olisi kynnyskysymys, jos työnantaja ei maksaisikaan koulutusta. Näin kävi kahdelle. Osallistujia oli Uusikaupunki – Kemiö–Pöytyä -väliseltä alueelta. Kaikilla osallistujilla on opetettavana aineena, ai-

nakin jossain määrin, käsityö. Koulutukseen ilmoittautui 29 opettajaa, joista 27 pääsi osallistumaan. Osallistujilta kyseltiin jälkikäteen palautetta sähköpostitse. Yksi vastasi ja pelkkää plussaa. Oli kuulemma kiva nähdä kollegoita läheltä ja kaukaa, vaihtaa ajatuksia työhön ja etenkin uuteen OPS:iin liittyen ja kuulla kuulumisia yliopistosta. Uuden karhean koulutilankin näkeminen ja käyttökokemuksista kuuleminen oli myös hienoa antia. P.S. Pienenä kuriositeettinä mainittakoon, että halusimme osaltamme tukea nuoria yrittäjiä, ja tilasimme VESOn aamu- ja iltapäiväkahvit sämpylöineen ja piiraineen innokkailta perusopetusikäisiltä oppilailta. Maksoimme sen verran reilusti, että työstä toivottavasti tuli nuorille mukavat ja kannustavat työpalkat! LAURI LAAKKONEN, TEKSTI

15


TEEMA

Projektit opettavat yhteistyötä ja tekemisen iloa Projektien parissa opitaan yli oppiainerajojen ja yhteistyössä oppilaiden ja opettajien kanssa. Kansainvälisesti palkittu StarT-toimintamalli tukee sekä lapsia ja nuoria että opettajia monialaisten ja ilmiölähtöisten projektien toteuttamisessa sekä mahdollistaa yhteisen oppimisen ja tekemisen ilon jakamisen. StarT on yliopistojen tiede- ja teknologiakasvatusta edistävän LUMA-keskus Suomen järjestämä toimintamalli, jolla on kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin StarTissa halutaan innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteisiin, teknologiaan ja matematiikkaan ja toiseksi tavoitteena on luoda yhteistyötä ja oppimisen iloa korostava toimintakulttuuri suomalaiseen opetus- ja koulutustoimintaan. Kansalliset parhaat 2018 -palkituissa projekteissa on rakennettu muun muassa pienoismalli vuolukiviuunista yhteistyössä paikallisen uuninvalmistajan kanssa sekä suuri lautasantenni avaruudessa olevan vedyn havaitsemiseen. ”Yhteinen projekti ja lasten oppiminen on upeaa. Kuinka lapset jakavat asiantuntijuuttaan toisille- innostavat ja opettavat toisiaan.” kommentoi lastentarhanopettaja Kirsi Rehunen, Saimaanharjun päiväkoti Satulaivasta, jonka esikoululaisryhmä Puuhiset palkittiin keväällä 2018 Kansallisesti parhaana projektina. Puuhisten StarT-projektissa tehtiin kalatutkimuksia, joissa esikoululaiset pääsivät mm suunnittelemaan ja testaamaan kohoja sekä onkimaan erilaisilla syöteillä. Puuhisten vieraana kävi 8-luokkalainen Onni, joka kertoi pilkkiongen ja uistimen rakentamisesta, sekä kalastusasiantuntija Toivo. Asiantuntija-apu projektitöiden tekemiseen on tärkeä osa yhteistyötoimintaa. StarT-lähettiläiksi kutsutut vapaaehtoiset aikuiset ovat lapsille ja 16

Osana Kansalliset Parhaat 2018 -palkittua Radioastronomiaa-projektiaan Kulosaaren yhteiskoulun lukiolaiset rakensivat lautasantennin. Kuva: Kulosaaren yhteiskoulu

Irma Aroluoman ohjaama työpaja, jossa oppilaat suunnittelivat ja rakensivat ostoskeskuksen pienoismallia legoista. Kuva: Irma Aroluoma nuorille oman alan asiantuntijoina esikuvia, jotka innostavat ja itsekin innostuvat. “Sain ohjata ryhmiä, jotka valmisti ralliautoa pahvilaatikoista ja ostoskeskusta legoista”, kertoi eläköitynyt lehtori Irma Aroluoma lähettiläskokemuksistaan lisäten vielä “On tosi mukavaa käydä eri kouluilla ja toimia eri asteilla opettavien kollegoiden kanssa lasten ja nuorten science-innostuksen ja -tietoisuuden lisäämiseksi”. StarT on myös kehittämis- ja tutkimushanke, jossa tutkitaan yhteisöllistä eheyttävää opetusta ja projektiopiskelua. Osana toimintaa on esimerkiksi kehitetty opettajien tueksi satoja materiaaleja sisältävä materiaalipankki sekä verkkokoulutuskurssi.

Yhdessä hyvään tulevaisuuteen! – StarTin motto Yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa StarTissa ovat tärkeässä roolissa lukuisat yhteistyökumppanit, jotka tukevat lapsia ja nuoria ja oppimisyhteisöjä esimerkiksi lahjoittamalla stipendejä ja palkintoja elämyksellisissä tapahtumissa, jotka ovat keskeinen osa StarT-toimintaa. Keväällä 2019 järjestetään LUMAkeskus paikkakunnilla kymmenen StarT-festaria, joissa opettajat, lapset ja nuoret jakavat osaamistaan esittelemällä oman koulunsa hyviä opetuskäytänteitä sekä lasten ja nuorten tiimien toteuttamia projekteja. StarT-kausi huipentuu kansainväliseen gaalaan, joka järjestetään kesäkuussa 2019 Jyväskylässä. Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


TEEMA

Projektitöiden esittelykierros Uudenmaan 2018 StarT-festivaaleilla Aalto-yliopistolla. Kuva: LUMA-keskus Suomi

”Avain menestykseen on uteliaisuus, luovuus ja yhteistyö. Näitä taitoja tarvitaan aikamme pirullisten ongelmien ratkaisemiseen. StarT osallistujat ovat projekteissaan osoittaneet kaikkia näitä taitoja, joista on heille hyötyä kaikilla elämän osa-alueilla tulevaisuudessa”, totesi kevään 2018 StarT-gaalassa palkintoja jakanut Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Yhteistyökumppanit järjestävät myös yritysvierailuja ja työpajoja niin lapsille, nuorille kuin opettajille. Laaja yhteistyö yhteiskunnan toimijoiden sekä yritysten kanssa tarjoaakin lapsille ja nuorille näkymän tulevaisuuden uravaihtoehtoihin sekä LUMA-aineiden merkitykseen yhteiskunnassa. Tästä koulutus- ja elinkeinoelämän toimijo0 iden välisestä yhteistyöstä StarTtoiminta palkittiin 19.10.2018 kansainvälisellä Global Best Award -palkinnolla Euroopan parhaana LUMA-aineissa (Science, Technology, Engineering and Math (STEM)). Tutustu StarT toimintaan:

O U T I H A ATA I N E N , S TA R T - T O I M I N N A N P R O J E K T I PÄ Ä L L I K K Ö , T E K S T I

Olli-Pekka Heinonen ojentamassa International LUMA StarT 2018 palkintoa turkkilaiselle Baret Care-projektitiimille. Kuva: LUMA-keskus Suomi

K U LO S A A R E N Y H T E N Ä I S KO U LU, I R MA A R O LU O MA J A LU MA KESKUS SUOMI, K U V AT

5 VDC LED-nauhaa ja monta muuta tutustumisen Nyt meiltä myös räätälöidyt työkalutoimitukset arvoista tuotetta. edullisesti. www.konstipakki.fi/katalogi

www.konstipakki.fi/katalogi Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

17


Educa 2019, yhteistyötä vuodesta 2013 Teknisten Aineiden Opettajat - TAO r.y. ja Tekstiiliopettajaliitto ry ovat olleet Educassa mukana Opettajan olohuoneessa vuodesta 2013 alkaen. Ensimmäisenä vuonna esittelypiste oli yhteinen ja vuodesta 2014 alkaen tilantarpeen kasvaessa on hyvä ratkaisu ollut vierekkäiset pöydät. Tavoitteena on tehdä järjestöjä tunnetuksi näkymällä ja samalla nostaa käsityön opetuksen asiaa esille järjestämällä esittelypisteillä vuosittain jotain tekemistä messuvieraille. Helsingin teknisten aineiden opettajat - HTAO ry, rakentaa vuosittain messuosaston valmiiksi torstaina ennen perjantain avausryntäystä ja huolehtii osaston pois lauantaina heti messujen jälkeen. Esittelypisteelle pysähtyvät vuosittain sadat kiinnostuneet messuvieraat. Tällä kertaa TAO r.y:n esittelypisteellä oli viimevuoden tapaan jaossa esitteitä, Tekninen Opettaja -lehtiä, TAO r.y:n tulitikkurasioita ja LED-rintakorujen valmistusta. Opettajan olohuoneen esiintymislavalla sai 30 minuutin puheenvuoron puheenjohtaja Jouni Kaipainen, joka puhui opettajille tärkeästä työssä jaksamisesta. Artikkeli puheesta ilmestyy tekninenopettaja.net sivustolla 2.3.2019.

Tekninenopettaja.net TAO r.y:n esittelypisteellä vierailleista messuvieraista 230 henkilöä valmisti itselleen valoa loistavan korun keskustellen samalla käsityön tekemisen merkityksestä tämän päivän lapsille, nuorille ja aikuisille. Rintakorun valmistuksessa meni sen

verran aikaa, että keskustelu ehti rönsyillä hyvinkin monille poluille käsityön saralla. Lopulta moni epäileväinenkin messukävijä ilahtui kerta toisensa jälkeen: “Hei, se palaa! Onnistuin!” Yhteistyötä tekstiiliopettajaliiton kanssa tehtiin vuoden 2018 aikana myös Kuopion syyspäivillä. Kuopiossa järjestettiin muun muassa palaveri, jossa olivat paikalla TAO r.y:n puheenjohtajat, TOL ry:n puheenjohtaja ja käsityötieteen, käsityökasvatuksen ja teknologiakasvatuksen opettajankoulutuslaitosten edustajia Helsingistä ja Raumalta. Tuossa tapaamisessa pohdimme mitä voisimme yhdessä tehdä käsityöoppiaineen aseman parantamiseksi. Päätimme tuolloin aloittaa yhteisen kannanoton valmistelun eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Kannanottoa on tuon palaverin jälkeen tehty aina tämän Tekninen Opettaja -lehden julkaisemispäivään saakka TAO r.y:n ja TOL ry:n yhteistyönä. Järjestöjemme yhteinen viesti eduskuntavaaliehdokkaille on käsityön tuntimäärän lisääminen yläkouluun ja käsityön lisääminen lukion oppiaineeksi. Kannanottoa ja sen sanamuotoja on muotoiltu ja hiottu monenlaisissa yhteyksissä ja loppuvaiheessa opiskelijatkin saivat kannanottoon omat ehdotuksensa. TAO r.y:llä ja TOL ry:llä on yhteisiä tavoitteita, joita on nyt yhteisen kannanoton muotoon kirjoitettu poliittisiin päättäjiin vaikuttamista varten. Lopulliseen muotoonsa käteen jaettavaksi esitteeksi kannanotto valmistuu helmikuun kuluessa yhteistyössä raumalaisten opiskelijoiden kanssa. J O U N I K A I PA I N E N J A TIIA HINTSA, TEKSTI PETRI AHVENNIEMI JA H A N N U H Ä M Ä L Ä I N E N , K U V AT

18

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


TYÖSUOJELUA RAUTALANGASTA VÄÄNNETTYNÄ, OSA 9

Hiukkasten koko ja muoto Pölyhiukkaset kulkeutuvat elimistöön pääasiassa hengityksen kautta. Kuten aikaisemmin tuli todettua koolla on väliä: pölyn hiukkasen koko määrää sen, kuinka pitkälle pöly kulkee hengityselimistössä. Neulamainen muoto puolestaan helpottaa hiukkasen tarttumista keuhkon hengityskalvoon. Työsuojelussa käytetään seuraavaa luokittelua jota on käytetty myös joidenkin suodattimien suodatusluokitukseen (PM=Patricle Matter): Karkeat hiukkaset; Hiukkaskoko suurempi kuin 10 mikrometriä. Esim. karkea pöly, hiekka, suuret orgaaniset hiukkaset, karkeampi puun hiomapöly. Ihminen pystyy suodattamaan näitä hiukkasia hyvin nenäkarvojen ja limakalvojen avulla. aiheuttavat ärsytysoireita kuten yskää, mutta olo paranee nopeasti kun ärsytys poistuu. Vähäinen vaikutus terveyteen. PM10; Hiukkaskoko alle 10um. Esimerkiksi orgaaniset hiukkaset kuten tuulen kuljettama hiekkapöly, homeitiöt ja pienempi siitepöly, hienompi puun hiomapöly. Oireina tyypillisesti ylähengitystie- ja silmäoireet. Voivat päästä keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkojen vajaatoimintaa PM2,5; Hiukkaskoko alle 2,5um,

pienet orgaaniset hiukkaset, suuremmat itiöt, hitsaus savut. Voivat tunkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkojen vajaatoiminnan sekä iho- ja silmäoireita. PM1; Hiukkaskoko alle 1um. Erittäin hieno pöly ja palamishiukkaset, hitsaus savut, dieselpakokaasut, bakteerit, virukset ja pienimmät itiöt. Ovat niin pieniä että kulkeutuvat verenkiertoon ja aiheuttavat muun muassa kasvaimia, sydän- ja verisuonitauteja ja dementiaa. Nano hiukkaset; Hiukkaskoko alle sata nanometriä, hitsaus savut (sis. mangaania ja nikkeliä), laserkopiokone, 3D tulostus, palaminen (metsäpalot), leivän paistaminen. Voivat siirtyä verenkiertoon ja edelleen sisäelimiin. Nykytietämyksen mukaan vaarallisimpia ovat hiilinanoputket.

Kuitumainen pöly ja asbesti Kuitumaiseksi pöly määritellään silloin, kun sen terveyshaitat johtuvat pääasiassa hiukkasen muodosta. Kuitu on riittävän ohut päästäkseen syvälle keuhkoihin ja riittävän pitkä tarttuakseen kiinni. Mitä pitempiä kuidut ovat, sitä tehokkaammin ne jäävät keuhkoihin. Osa liukenee, osa koteloituu, osan tuhoavat syöjäsolut, mutta vakaviakin seurauksia on ja kaikista ei vielä tiedetä. Verenkierron mukana muihin elimiin siirtyvistä aineista on hyvin vähän tietoa. Kuitumaisia pölyjä muodostuu esimerkiksi asbestista, vuorivillas-

ta, lasikuidusta ja keraamisista kuituja sisältävistä materiaaleista. Kuiduista tunnetuin on asbesti, yleisnimitys jota käytettään kuudelle eri silikaattimineriitti kuitulajille. Se on hyvin lämpöä kestävä ja sitkeä, ominaisuuksiensa vuoksi aiemmin ”jokapaikan materiaalina” käytetty, esimerkiksi autojen kytkin ja jarrujen kitkamateriaali, niin sanonut lujalevyt (mineriittilevy), lattialaatat ja -liimat, ja lämpöputkien eristeet. Vaikka asbesti on ollut käyttökiellossa Suomessa jo vuodesta 1993, siihen edelleen törmätään rakennusten purkutöissä, ja valitettavasti jokin verran asbestia sisältäviä tuotteita tulee ulkomailta. Asbestille ei tunneta turvallista pitoisuutta joten asbestiin on syytä suhtautua vakavasti, onhan se työperäisten kuolemien suurin aiheuttaja. Asbestikartoitus on tehtävä aina jos vähänkin epäillään kohteen sisältävän asbestia. Toki ehjässä materiaalissa esimerkiksi lämmön siirtoputken eristeessä asbesti ei ole vaarallista, se on vaarallista ainoastaan kun sitä pääsee pölynä ilmaan esimerkiksi eristeen pinnan rikkoutuessa tai purkutöissä. Asbesti epäilyissä pölynäytteestä tutkitaan elektronimikroskoopilla kuitutyyppi. Kuidun tunnistaminen tapahtuu silmämääräisesti, valitettavasti asbestin tunnistaminen ei ole helppoa ja vääriäkin tulkintoja voi tulla. HARRI AHONEN, T E K S T I J A K U VA

Rikkoutunut asbestinen putkieriste. Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

19


VIERASKYNÄ

Teknologiakasvatus innostaa keksimään ja kokeilemaan Teknologiakasvatus on monialaista, uutta innovoivaa ongelmanratkaisua ja tekemällä oppimista. Sen tavoitteena on oppia ymmärtämään teknologista maailmaa ja vaikuttamaan siihen, lisätä teknologista yleissivistystä sekä kasvattaa innostusta sekä motivaatiota teknologiaa ja sen soveltamista kohtaan. Teknologiakasvatukseen kuuluu muun muassa matematiikan ja luonnontieteiden sekä käsityön, taiteen ja muotoilun osaamisen kehittämistä ja tutkimista. Ala kehittyy tällä hetkellä hyvin voimakkaasti, mistä yhtenä esimerkkinä ovat Helsingin yliopistoon ja Aalto-yliopistoon kesällä 2018 perustetut alan ensimmäiset suomalaiset professuurit. Professuurien perustamisen taustalla on useita teknologiakasvatuksen ke-

hittämiseen liittyviä haasteita. Suomessa on maailman parasta koulutus- ja teknologiaosaamista, mutta teknologiakasvatukseen liittyvä asiantuntemus on pitkään ollut hajallaan erilaisissa verkostoissa ja yksittäisten asialle omistautuneiden opettajien harteilla. Opettajankoulutuksessa teknologiakasvatusta on tarjolla pääsääntöisesti vain vähän, eikä työelämässä pidempään olleilla opettajilla ole välttämättä lainkaan teknologiakasvatuksen opintoja taustalla. Vaikka Suomessa tarvitaan lisää teknologiaorientoituneita osaajia, kiinnostavat alan opiskelu- ja työpaikat vain kapeaa joukkoa nuorista. Osaajajoukon laajentaminen edellyttää opettajien teknologiaosaamisen vahvistamista aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Vahvemmalla teknologiakasvatusosaamisella parannetaan teknologiaan liittyvän opetuksen laatua sekä lisätään lasten ja nuorten kiinnostusta teknologia-alojen opintoja kohtaan.

Globaali ja arkipäivän teknologia Teknologiakasvatuksen professoreiden tavoitteena on pyrkiä laajentamaan vallitsevaa näkemystä siitä, millä aloilla ja mille toimijaryhmille teknologisella osaamisella on merkitystä. Ratkaisut globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen ehtymiseen ja kasvavaan epätasa-arvoisuuteen, ovat monitieteisiä ja yhä enenevässä määrin teknologisia. Teknologinen kehitys tuo mukanaan myös uudenlaisia ongelmia liittyen esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja tekoälyn eettisyyteen. Tarvitsemme yhä enemmän eri alojen osaajia, jotka kykenevät hyödyntämään, soveltamaan ja kehittämään kestävän tulevaisuuden rakentamista tukevia teknologioita. Toisaalta myös tavallinen arki on täynnä teknologiaa. Vaikka kaikki tulevaisuuden osaajat eivät työskentele teknologisten ongelmien ja ratkaisujen parissa, ohjaavat he kuluttajina voimakkaasti sitä, mihin suuntaan teknologiaa

Näppäimistövalon kehittely edellytti Aurinkolahden koulun oppilailta usean prototyypin rakentamista ja testaamista. 20

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


VIERASKYNÄ kehitetään. Teknologisten laitteiden ja järjestelmien ymmärtäminen sekä käsitys siitä, että teknologia on ihmisen aikaansaamaa, ovat perusedellytyksiä teknologisessa maailmassa toimimiseen ja kestävien valintojen tekemiseen.

Opettajien teknologiakasvatus vaikuttaa Professoreiden työssä systemaattinen tutkimus ja yhteistyö teknologiakasvatuksen eri toimijoiden ja verkostojen kanssa toimivat pohjana teknologiakasvatuksen kehittämiselle. Työn tarkoituksena on luoda tieteidenvälistä, tulevaisuuteen tähtäävää näkemystä ja sisältöä opettajien jatkuvaan koulutukseen, ja tätä kautta edistää niitä rakenteita ja lähtökohtia, jotka tukevat lasten ja nuorten teknologista osaamista. Helsingin yliopistossa pyörii toista vuotta teknologiakasvatuksen valinnainen opintokokonaisuus, joka on tähän asti suunnattu ensisijaisesti käsityönopettajiksi opiskeleville. Tavoitteena on tulevaisuudessa laajentaa kokonaisuus koko kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, ja näin vaikuttaa teknologiakasvatuksen kehittymiseen kaikilla koulutuksen tasoilla. Lisäksi opintokokonaisuuden pohjalta kehitetään teknologiakasvatuksen täydennyskoulutusta yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa. Yhteisopettajuuteen kannustava täydennyskoulutus tullaan suuntaamaan eri koulutusasteilla toi-

Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

miville opettajille. Helsingin yliopiston pedagoginen asiantuntijuus ja opettajankoulutus yhdistettynä Aalto-yliopiston uusimpaan teknologiseen tietoon ja poikkitieteelliseen osaamiseen luovat aivan uudenlaisia edellytyksiä myös täydennyskoulutuksen saralla.

Kehittäminen edellyttää tutkimusta Parhaillaan on käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa tutkijoiden ja opettajien yhteistyönä pyritään kehittämään käytäntöjä teknologiakasvatukseen sekä tuottamaan tutkittua tietoa niiden toimivuudesta. Esimerkiksi Co4-Lab (http://co4lab. helsinki.fi/) ja Growing Mind (https:// growingmind.fi/) tutkimushankkeissa tavoitteena on juurruttaa luova tekemisen kulttuuri ja keksimispedagogiikka osaksi peruskoulujen arkea. Oppilaat harjoittelevat yhteisöllisiä keksimiskäytäntöjä (esim. ideoiden kehittäminen ja prototyyppien rakentaminen sekä arvioiminen) ja tieteellisiä käytäntöjä (esim. ongelmien asettaminen, kokeiden tekeminen, selittäminen ja raportoiminen) sekä hyödyntävät digitaalista ja perinteistä teknologiaa rinnakkain. Keksimispedagogiikan avulla lapsille ja nuorille pyritään tarjoamaan optimistinen ja pragmaattinen suhde teknologiaan. Lisäksi korostetaan jokaisessa piilevää kykyä innovointiin ja uuden luomiseen. Hankkeissa syntyneitä oppilaiden keksintöjä ovat esimerkiksi älykäs urheilupohjallinen UrPo, imuroiva matto sekä ergonomiakahvat älypuhelimella pelaamiseen. Hankkeesiin osallistuneet opettajat ovat korostaneet yhteisopettajuutta ja koulun johdon tukea perusedellytyksinä aidosti monialaisen ja oppilaiden ideoista lähtevän projektin onnistumiselle. Osassa kouluista on myös hyödynnetty oppilaiden asiantuntijuutta ja koulutettu heistä digitaalisen teknologian tutor-oppilaita. Tutorit ovat tukeneet nuorempien oppilaiden keksintöprojekteja, kouluttaneet opettajia sekä perehdyttäneet itselleen seuraajat. Aalto-yliopisto on vahvasti mukana ratkaisemassa teknologisen kehityksen myötä syntyviä koulutushaasteita erityisesti korkeakouluopetuksen kentällä. Esimerkiksi Universities of the Future -hankkeessa (https://universitiesofthefuture.eu) yliopistot, opiske-

lijajärjestöt, liike-elämän edustajat ja hallinnolliset toimijat eri EU-maissa yhdistävät voimansa yhteisen koulutusnäkemyksen sekä siihen perustuvan konkreettisen toimintasuunnitelman muodostamiseksi. Toimijaryhmien väliseen yhteistyöhön ja innovatiivisiin opetusratkaisuihin perustuva suunnitelma auttaa korkeakouluja tukemaan keskeisten teknologioiden kanssa toimimiseen liittyvien taitojen kehittymistä opintojen aikana.

Käsityönopetus, suomalainen erikoisuus Kansainvälisesti tarkasteltuna teknologiakasvatus liitetään usein STEM (science, technology, engineering, mathematics) sateenvarjon alle. Viime vuosina sen on alkanut korvata akronyymi STEAM, jossa A tarkoittaa taiteita ja muotoilua sekä joskus myös humanistisia tieteitä. Taustalla on huoli siitä, että teknologiakasvatus nähdään vain matemaattis-luonnontieteellisten aineiden käytännön sovelluksena. Tämän kaltaisessa ajattelutavassa menetetään teknologiakasvatukseen olennaisesti kuuluvat suunnitteluajattelu ja muut luovat tietokäytännöt. Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön myös akronyymi STEAM+, jossa + tarkoittaa suomalaista käsityönopetusta. Kansainvälisestä näkökulmasta on poikkeuksellista, että käsityö on oma oppiaineensa, kouluissa on siihen tarkoitetut tilat ja opettajilla on maisteritason koulutus. Maailmalla STEAM-opetusta toteutetaan toistaiseksi lähinnä erilaisissa koulun ulkopuolisissa kerhoissa, mutta suuntaus on viedä sitä vahvasti myös formaaliin opetukseen. Suomalaisessa koulussa se on jo mahdollista.

MA R I A C L AV E R T T E K N O L O G I A K A S V AT U K S E N T YÖELÄMÄPROFESSORI, AALTO-YLIOPISTO KAIJU KANGAS T E K N O L O G I A K A S V AT U K S E N APULAISPROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO K U V AT : C O 4 - L A B T U T K I M U S HANKE, HELSINGIN YLIOPISTO

21


Kemikaaliturvallisuus käsityön opettajan näkökulmasta Lähtökohta turvalliselle kemikaalien käytölle käsityön opetuksessa on se, että opettaja tietää, mitä kemikaaleja luokassa käytetään, miten niitä säilytetään, käytetään, kuljetetaan ja hävitetään turvallisesti sekä mitä tehdään, jos oppilas tai opettaja altistuu vaaralliselle kemikaalille. Jotta kemikaalien käyttö olisi turvallista, edellyttää se kemikaaliluettelon laatimista, riskien arviointia sekä tarvittaessa riskien pienentämistoimia.

Lainsäädäntö edellyttää huolellisuutta ja turvallisuuden varmistamista Kemikaalien turvallista säilytystä, käyttöä ja hävittämistä säätelee runsas lainsäädäntö, joista esimerkkeinä mainittakoon kemikaalilaki (599/2013) ja valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Työnantajalla on velvoite suojella työntekijöitä kemiallisten altisteiden aiheuttamilta vaaroilta. Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuutta tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi sekä henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Unohtaa ei sovi myöskään oppilaan ja opettajan oikeutta turvalliseen oppimisja työympäristöön, joiden vaatimukset perustuvat perusopetus- ja työturvallisuuslakiin (628/1998, 738/2002). Työpaikalla esiintyvät kemialliset vaarat on tunnistettava ja riskit arvioitava; tarvittaessa on ryhdyttävä toimiin riskin pienentämiseksi.

Kemikaaliluettelon laatiminen Ensimmäinen vaihe kemikaaliluettelon laatimisessa on tunnistaa kaikki käsityön luokassa käytettävät kemikaalit, mukaan lukien pesu- ja puhdistusaineet, sekä listata ne kauppanimen mukaan luettelon ensimmäiseen sarakkeeseen. Kemikaalien läpikäynnin yhteydessä kannattaa siivota kaapit hävittäen asianmukaisesti tarpeettomat ja vanhentuneet aineet. Kemikaalin pakkauksessa olevaa etikettiä tarkastelemalla nähdään, onko valmistaja tai maahantuoja luokitellut aineen vaaralliseksi ja siten lisännyt etikettiin varoitusmerkkejä sekä vaara- ja turvalausekkeita. Vaaralausekkeista käy ilmi tuotteen käytöstä aiheu22

Kemikaalien varoitusmerkkejä. Kuva: Soili Martikainen

tuvat vaarat ja turvalausekkeet kertovat, miten käytöstä tai hävittämisestä aiheutuneita haitallisia vaikutuksia voidaan estää tai vähentää. Seuraava tärkeä tietolähde kemikaaliluetteloa varten on käyttöturvallisuustiedote, jossa välitetään tietoa aineen ominaisuuksista, riskeistä sekä turvallisesta käytöstä. Vaarallinen kemikaali voi esimerkiksi aiheuttaa ympäristövaaraa, silmä- tai ihoärsytystä, olla syttyvä, syövyttävä tai välittömästi myrkyllinen. Kemikaaliluettelon toiseen sarakkeeseen kirjoitetaan kemikaalin varoitusmerkkien ilmoittama vaara sekä vaara- ja turvalausekkeet. Kolmanteen sarakkeeseen kirjataan tarkastellun käyttöturvallisuustiedotteen päivämäärä. Neljänteen sarakkeeseen kirjoitetaan tieto siitä, ketkä henkilöt altistuvat kemikaalille ja viidenteen kirjataan, mihin tarkoitukseen kemikaalia käytetään luokassa sekä miten sille altistutaan, esimerkiksi ihon kautta tai hengittämällä. Sarakkeeseen kirjoitetaan myös, mikä on altistumisten taso, kesto ja toistuvuus, esimerkiksi käsiteltävä liuos on laimeaa ja altistuminen on satunnaista muutaman minuutin ajan kerrallaan. Kuudenteen sarakkeeseen kirjataan arvio kemikaalin vuosittaisesta käyttömäärästä. Seitsemänteen sarakkeeseen kirjataan käytössä olevat suojelutoimen-

piteet ja se, miten seuranta on järjestetty. Riskien arviointi on oleellinen vaihe, kun kemikaaliluetteloa laaditaan. Viimeiseen, kahdeksanteen sarakkeeseen kirjataan altisteen aiheuttaman riskin suuruus, jossa otetaan huomioon onnettomuusmahdollisuudet muun muassa normaalissa käytössä, virheellisessä käytössä esimerkiksi eri kemikaalien reagoidessa keskenään sekä tulipalossa. Vaaroja voidaan tunnistaa ja riskejä arvioida muun muassa erilaisten riskianalyysimenetelmien, tarkistuslistojen, työpaikkaselvitysten ja tietokantaohjelmien avulla. Kahdeksanteen sarakkeeseen kirjataan myös korjaavien toimien tarpeellisuus, kuten myös tiedot siitä kuka tekee, mitä tekee ja milloin viimeistään tekee korjaavat toimet.

Kun luettelo on valmis Vaarallisiksi tunnistetut kemikaalit korvataan vaarattomilla, mikäli vain mahdollista. Vaaralliset kemikaalit on syytä säilyttää alkuperäisissä pakkauksissa, jotta varoitusmerkit sekä vaara- ja turvalausekkeet ovat aina saatavissa aineen kanssa. Näin on helpompi noudattaa ohjeita sekä käytön, säilyttämisen että hävittämisen yhteydessä. Hapot, emäkset ja palavat nesteet säilytetään erillään omissa kaapeissaan. Tarvitaan huolellista harkintaa siitä, voiko vaaralTekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


lista kemikaalia antaa oppilaiden käyttöön. Vaaralliset kemikaalit säilytetään siten, etteivät oppilaat pääse niihin käsiksi ilman opettajan lupaa. Kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet säilytetään käsityön luokassa kaikkien opettajien nähtävillä. Tämä luettelo lisätään osaksi koko koulun kemikaaliluetteloa ja tehdyt riskien arvioinnit sekä niiden tulokset lisätään osaksi pelastussuunnitelmaa tai muualle tallennettuun riskienhallinnan dokumentaatioon. Kemikaaliluettelo on pidettävä ajan tasalla ja sitä on siksi päivitettävä säännöllisesti. Myös riskien arviointia on tehtävä säännöllisesti ja aina, kun uusia kemikaaleja otetaan käyttöön tai kun esimerkiksi olosuhteet tai käyttäjät vaihtuvat.

PA U L A K E T T U N E N , L U O K A N O P E T TA J A J A K Ä S I T Y Ö N O P E T TA J A , K M , K E S K U S K O U LU, K E R AVA SOILI MARTIKAINEN, L E H TO R I , T K T, L AU R E A A M M AT T I K O R K E A K O U L U , ESPOO

Lähteet: Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke. 2014. Aluehallintovirasto. Työsuojelu. Viitattu 23.1.2019. https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/338901/Kemialliset+tekij%C3%A4t+toimenpiteet+ty%C3%B6paik alla.+Valtakunnallisen+kemikaalihankkeen+esite+2014/ce347a67-1892-416e-bf57c20fec1a1c71 Kemikaalilaki (599/2013). Viitattu 23.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130599 Kemikaaliluettelo. 2018. Työsuojelu.fi. Viitattu 22.1.2019. https://www.tyosuojelu.fi/ tyoolot/kemialliset-tekijat/kemikaaliluettelo Kemikaalit. Kemikaaliturvallisuus opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. 2018. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopas. Opetushallitus. Viitattu 22.1.2019. https://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita/fyysinen_turvallisuus/kemikaalit Käyttöturvallisuustiedote. 2017. Tukes. Kemikaalineuvonta. Viitattu 22.1. 2019. http://www.kemikaalineuvonta.fi/fi/Saadosalue/REACH Kayttoturvallisuus­ tiedote/#mista%20kemikaaleista Pelastuslaki (379/2011). Viitattu 23.1. 2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan­ tasa/2011/20110379#L2P3 Perusopetuslaki (628/1998). Viitattu 23.1. 2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 Riihimäki, V., Isotalo, L., Jauhiainen, M., Kemiläinen, B., Laamanen, I., Luotamo, M., Riala, R. & Zitting, A. Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet. 2005. Työterveyslaitos. Viitattu 23.1.2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134835/Kemikaaliturvallisuuden_tiedonl%c3%a4hteet.pdf?sequence=1&isAllowed=y Työturvallisuuslaki (738/2002). Työturvallisuuslaki. Viitattu 23.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 Vaara! Tunne kemikaalien uudet varoitusmerkit. Kemikaalineuvonta. Viitattu 23.1.2019. http://www.kemikaalineuvonta.fi/Documents/clp/esitteet/CLP_A5pitk%C3%A4_esite_FI_B-2010-2-FIN.pdf Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Viitattu 22.1.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010715

SUOJAINTUOTTEET

www.seicotec.fi 020 719 1800 Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

23


Kummisetä teki puusta

osa 17

PUUTARHATUOLI

Usein kouluun toimitetaan materiaaleja pantittomilla kuormalavoilla ja melkein yhtä usein lavoja tarjotaan materiaaliksi teknisen työn luokkaan. Tänä syksynä tilanne oli toisin, sillä vain muutaman pieni kuormalava jäi lojumaan pidemmäksi aikaa koulun käytävälle tavarantoimituksien jälkeen. Juuri ennen joulua keräsin lavat talteen, sillä päätin valmistaa Eeville vuoden 2018 joululahjaksi puutarhatuolin hylätyistä kuormalavoista. Olin aiemmin törmännyt Instagramissa postauksiin kuormalavoista tehdyistä huonekaluista ja idea kierrätysmateriaalista valmistetusta tuolista jäi kytemään mieleeni. Ideani sai myös vihreää valoa Eevin äidiltä, joten lähdin toteuttamaan projektia. Koulun käytäviltä keräämäni kuormalavat eivät yksin riittäneet, mutta pyörähdys kotini läheisellä yritysalueella takasi materiaalin riittävyyden. Kuormalavojen purkaminen osiin osoittautui projektin hankalimmaksi osuudeksi, sillä lavat on kasattu todella tiukaan kiinnittyvillä kampanauloilla. Kirvesmiehen vasaran, tasataltan, ruuvitaltan ja sorkkaraudan kanssa selvisin kuitenkin hikisestä haasteesta.

Kierrätysmateriaalit valmiina tuoliprojektia varten. Lisää virikkeitä puutarhatuolin suunnitteluun lähdin tutusti hakemaan Googlen kuvahaun avulla ja tällä kertaa internetin syövereistä löytyi muutama hyvä idea mahdollisesta puutarhatuolin mallista ja mitoista. Tuolin suunnittelua kuitenkin ohjasi pitkälti tulevan käyttäjän koko ja lavoista puretun materiaalin mitat. Tuolin reisilankuiksi valitsin 35 x 95 x 600 kokoiset kuusilankut. Lankkujen pinnat hioin sileäksi epäkeskohiomakoneen ja P80 hiomapaperin avulla. Hiomisen jälkeen 24

tein lankkujen molempiin päihin peilikuvina r95 kokoiset pyöristykset vannesahan ja lautashiomakoneen avulla.

Valmiit reisilankut. Kuormalavoista purettujen lautojen paksuudet vaihtelivat 15 mm, ja leveydet vastaavasti 70 mm molemmin puolin. Myös puulajien kirjo oli melkoinen. Varmuutta puulajeista ei ollut, mutta joukossa saattoi olla ainakin kuusta, haapaa, koivua ja leppää tai ainakin ne kovasti muistuttivat niitä. Istuinosan valmistamisen aloitin hiomalla lautojen pinnat puhtaaksi epäkeskohiomakoneella ja halkaisemalla ne pöyrösahalla 30 mm levyisiksi rimoiksi. Päätettyäni istuinleveyden, katkaisin rimat 400 mm määrämittaan pyörösahalla. Seuraavaksi pyyhkäisin rimoista hiomapaperilla terävät kulmat pois ja porasin kiinnitystä varten 4 mm esireiät niiden molempiin päihin penkkiporakoneella. Rimat kiinnitin reisilankkuihin 4 x 35 mm puuruuveilla ja kosteudenkestävän PVAc-liiman avulla.

Sain ohjeeksi valmistaa selkänojan aikuisten kokoon, sillä Eevi on kasvanut pituutta jo melkoisesti. Selkänojan valmistamiseen valikoituivat 20 x 75 x 800 kokoiset laudat, jotka sovitin tasaisin välein reisilankkujen väliin jäävään tilaan. Selkänojan yläpäähän piirsin pyöristyksen, vanhan ja hyvän apuvälineen, liitutauluharpin avulla. Vannesahan ja lautashiomakoneen avulla selkänojan yläosa sai muotonsa. Selkänojan alareunaa vahvistin poikkipuulla, joka oli tarkasti mitoitettu sopimaan reisilankkujen väliin. Selkänojan kiinnitin istuinosan rimoituksen väliin niin, että istuinsyvyydeksi muodostui noin 450 mm.

Liitutauluharpin avulla saa piirrettyä helposti isompiakin kaaria. Timpurinkynä toimii erinomaisena 6 mm rakotulkkina.

Istuinosan valmistuttua oli aika valmistaa tuoliin jalat. Sovittelin jalka-aihioikTekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


si 35 x 95 x 600 kokoisia kuusilankkuja, mutta ne tuntuivat liian pitkiltä. Lopulta päädyin lyhentämään niitä pyörösahalla 100 mm, jolloin istuinosa ylä- ja alapuolelle jäi noin 200 mm tilaa. Määrämittaan katkaistujen jalkojen pinnat hioin puhtaaksi epäkeskohimakoneella, ennen niiden kiinnittämistä reisilankkuhin ruuvien ja liiman avulla. Käsinojiksi aloin sovittamaan 20 x 75 x 640 kokoisia lautoja. Ensin tein lautojen toiseen päähän r37,5 kokoiset pyöristykset, jälleen vannesahan ja lautashiomakoneen avulla. Seuraavaksi jouduin tekemään lautojen toiseen päähän noin 20 mm leveät lovet, jotta ne istuisivat paremmin selkänojan kanssa yhteen. Lovien valmistamiseen käytin vanne- ja japaninsahaa, sillä lovet piti sahata juuri oikeaan kulmaan. Selkänojan taakse piti vielä valmistaa poikkipuu, joka sitoisi käsinojat yhteen selkänojan kanssa. Lähdin hakemaan poikkipuulle sopivaa muotoa oikohöyläämällä ensin 20 mm paksuisesta

laudasta yhden reunan 45° kulmaan. Tämän jälkeen kaivoin silityshöylän esiin ja jatkoin kulman höyläämistä käsin. Aikamoinen jouluihme tapahtui, sillä oikea kulma osui kohdalleen ensiyrittämällä. Ennen kuin kiinnitin poikkipuun selkänojaan ja käsinojiin, halkaisin sen pyörösahalla 30 mm leveyteen. Poikkipuun paikalleen kiinnittämiseen käytin jälleen liimaa ja ruuveja. Nyt tuoli oli viimeistelyhiontaa ja pintakäsittelyä vaille valmis. Kuten edellisen lahjan kohdalla, päätin jättää pintakäsittelyn Eevin ja hänen äitinsä tehtäväksi seuraavalle kesälle. Perinteitä kunnioittaen joululahjan toimitus tapahtui vasta joulupäivänä. Tuoli vaikutti tukevalta käytössä ja sen ominaisuuksia testattiin joululounaan lomassa kaikkien sisarusten voimin. Tuolin testaamisen yhteydessä pohdintaa aiheutti myös se, että miksi vain Eevi sai hienoja tuoleja lahjaksi kummisetämieheltä.

Voi puutarhatuolista katsella telkkariakin. HANNU HÄMÄLÄINEN, T E K S T I J A K U V AT

ITÄVALTALAISET HAMMER PERUSKONEET TURVALLISESTI PERUSKOULUKÄYTTÖÖN Ainutlaatuisia ratkaisuja joita löydät vain Hammer peruskoneista: - Höylän teräkustannuksia säästävä Silent-Power teräpala kurso - Keraamiset teräohjaimet vannesahoissa - Räätälöidyt turvavarustukset koulutarpeisiin - Laatua ja osaamista konerakennuksesta jo yli 60 vuoden ajalta Lisätietoa:

www.olsa.fi ja www.felder.at

OLSA Ay - Tupalankatu 4,15680 Lahti Puh: 010 820 7200 - s-posti: info@olsa.fi Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

25


Uusia ja tuttuja kasvoja sekä puheen­ johtajavaihdos TAO r.y:n hallituksessa Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y:n vuoden 2019 ensimmäinen kokous pidettiin poikkeuksellisesti vasta helmikuun alussa Tampereella hotelli Scandic Tampere Cityn kokoustiloissa. Paukkupakkaset jätettiin hetkeksi taa ja leppeässä talvikelissä sisällä istuen sujui kokoustaminen uudella kokoonpanolla jouhevasti. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä ja heille jokaiselle on henkilökohtainen varajäsen. Kokoonpanossa pyritään mahdollisimman laajaan valtakunnalliseen edustukseen. Vuoden 2018 syyskokous teki tästä kuitenkin harvinaisen poikkeuksen, sillä Kymenlaakson kilta luopui hallitusedustuksestaan luovuttaen paikkansa Helsingin killalle, jolla tällä hetkellä isona kiltana on kaksi varsinaista jäsentä ja heillä varajäsenet. Hallituskausi on kaksivuotinen ja erovuorossa on perinteisesti puolet hallituksen jäsenistä vuosittain. Tämä takaa sen, että paikalliskilloilla on mahdollisuus ehdottaa uusia jäseniä hallituksen riveihin tasaisin väliajoin. Vuosittain syyspäivien yhteydessä menettelytapavaliokunta kokouksesssaan käsittelee kiltojen ehdotukset ja tekee syyskokoukselle esityksen uuden hallituksen kokoonpanosta.

Varapuheenjohtajana tavoitteenani on nostaa TAO r.y:n ja teknisen työn työtapojen profiilia. Toisen varapuheenjohtajan toimenkuva TAO r.y:ssä on moninainen. Ryynänen, puheenjohtaja Jouni Kaipainen ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Terhi Söderling ovat jakaneet työt siten, että Kaipainen ohjaa koko paattia ja Söderling vastaa Helsingin päässä järjestöyhteistyöstä. – Minun tehtävänä on hoitaa TAO r.y:n juoksevia asioita ja erinäisiä projekteja, jotka liittyvät yhdistyksen toimintaan, tarkentaa Ryynänen. Lisäksi vastaan pääasiassa opiskelija- ja koulutuspoliittisesta yhteistyöstä Rauman Kampuksen kanssa. Teen järjestöämme tutuksi Rauman opiskelijoille fuksiinfossa ja keväisin käyn esittelemässä valmistuville käsityönopettajille kentän kuulumisia sekä vinkkejä tulevaan työelämään. Ryynänen pyrkii olemaan jokapaikanhöylä ja viemään TAO r.y:n projekteja eteenpäin omalta osaltaan. – TAO r.y:n toiminta on minulle rakas harrastustoiminta enkä ole paljon työtunteja laskenut. Työmäärä vaihtelee

paljon, joskus tunteja menee viikossa kymmenkunta ja toisina viikkoina taas ei. Kyllä ne TAO r.y:n asiat ovat mielessä ja kaikessa järjestötoiminnassa pyrin pitämään yllä tekemisen kulttuuria ja sitä, että asioita tehdään eikä odotella. Kysyttäessä uudelta varapuheenjohtajalta TAO r.y:n tulevaisuuden näkymiä, kiteyttää hän asian seuraavasti. – Järjestöllämme on varmasti haasteita edessä. Käsityön vuosiviikkotuntien ja sitä myöden myös yläkoulun valinnaisaineiden tuntien vähentymisen myötä teknisen työn työtapojen tilanne ja tulevaisuus on varmasti monella jäsenellä mielessä. Pyrinkin kuuntelemaan eri näkökulmia teknisen työn työtapojen opetukseen liittyen ja olemaan perillä asioista. TAO r.y:n yksi tulevaisuuden haaste on varmasti se kuinka sovittaa teknisen työn työtapojen haasteet, perinteinen käsityö sekä modernin maailman vaatimukset yhteen mahdollisimman järkevällä koulutusratkaisulla. Uskon, että järjestömme toiminta on vakaalla pohjalla ja teemme työtä, jolla on merkitystä oppiaineemme kannalta. Opetamme varmasti jatkossakin tulevaisuuden tekijöitä.

Lennossa TAO r.y:n uudeksi varapuheenjohtajaksi Vuoden 2018 aikana toinen varapuheenjohtaja Pasi Töytäri siirtyi siviilissä uusiin työtehtäviin ja koki, ettei aika riitä riittävästi järjestön varapuheenjohtajana toimimiseen. Hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi varapuheenjohtajaksi Joonas Ryynäsen. Porilainen, 32 vuotias Joonas on toiminut hallituksessa jo vuodesta 2017 lähtien, joten hallitustyöskentely sinänsä on hänelle jo tuttua. Ulvilan Vanhankylän koulussa luokanja teknisen työn työtapojen opettajana toimiva Ryynänen tunnustautuu innokkaaksi tieto- ja historiallisen kirjallisuuden ystäväksi. – Tottakai tekninen työ ja siihen liittyvä aineenhallintaa parantava harrastuneisuus on myös lähellä sydäntä. 26

Hallitus. Henkilöt vasemmalta oikealle Mikko Utriainen, Henri Orell, Lauri Simpanen, Joonas Ryynänen ja Petri Ahvenniemi. Edessä Arto Sahramaa. Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettaj Lärarförbundet för teknisk Association of Technology


Helsingin “neloset” Helsingin teknisten aineiden opettajat - HTAO ry:n edustajat TAO r.y:n hallituksessa ovat Terhi Söderling varajäsenenään Timo Saarinen ja Petri Ahvenniemi varajäsenenään Sauli Pelkonen. HTAO ry:n puheenjohtajakauden vuonna 2019 aloittava TAO r.y:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Söderling on perinyt järjestötyön elämäntapana isältään. Kokoukset ja vaikuttaminen ovat lähtemätön osa elämää ja tärkeä kanava uusimman tiedon sekä yhteisten asioiden äärelle. Järjestötyö kehittää opettajana ja ihmisenä. – Vaikuttaminen järjestön kautta on korostetusti esillä eduskuntavaalien vuoksi. Käsityön arviointi, varsinkin valinnaisaineiden kannalta, vaatii selvittelyä ja selkeyttämistä vielä tämän vuoden aikana. Jos Söderling saisi vapaat kädet muuttaa asioita koulutuspolitiikassa, vastaa hän näin. – Muuttaisin käsityön pakolliseksi aineeksi kaikille luokka-asteille. Oppilas saisi valita oman polkunsa yläkoulussa, mutta motoriikkaa kehittävä ja ylläpitävä aine tulisi sisältyä yleissivistävään peruskouluun luokilla 1-9. Näin siksi ettemme tuota “kädettömiä” aikuisia tulevaisuuteen, jossa tarvitaan motoriikan lisäksi kärsivällisyyttä, itseohjautuvuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Toinen vaihtoehto olisi opetusvelvollisuuden laskeminen sille tasolle, mikä vastaa tämän päivän työtehtävien määrää kontaktiopetustuntien lisäksi. On ollut, ja on edelleen vaikea käsittää, miten muiden opettajaryhmien mielestä käsityön opettajien opetusvelvollisuuden laskeminen onepäre ilua. Timo Saarinen toimii TAO r.y:n toimihenkilönä tehtävänkuvanaan järjestön webbimasterin pesti. Saarinen on osallistunut järjestön hallituksen toimintaan toimihenkilön roolissa jo vuodesta 2007. Välillä hallituspesti on ollut varsinainen, nykyään hän edustaa varajäsenen ominaisuudessa. Arvokas, yhteinen asia jaksaa motivoida edelleen. Työ järjestössä sovitetaan perheelämään sopivaksi. Kysyttäessä vuoden 2019 näkymiä, vastaa saarinen seuraavasti. – Nykyisin käytössä oleva OPS toi tullessaan tarpeen määritellä Käsityön opetuksen tilat uudelleen. Opetushallituksen tilasuunnitteluopas valmistunee Tekninen Opettaja 1/2019

Teknisten aineiden opettajat – TAO r.y. Lärarförbundet för tekniska ämnen Association of Technology Teachers

Sauli Pelkonen. vihdoin vuoden 2019 aikana ja tuonee vastauksia tiloja suunnitteleville. Oppaasta ei tule entiseen tapaan normittava vaan antaa koulutuksen järjestäjälle aiempaa enemmän mahdollisuuksia määritellä käsityönopetuksen tilat omien näkemystensä mukaisiksi. Tästä riittänee monenlaista keskustelua järjestörintamalla. 30 vuotiaalla Petri Ahvenniemellä alkoi nyt ensimmäinen hallitusvuosi vaikkakin hän on toiminut jo parin vuoden ajan kutsuttuna edustajana TAO r.y:n työvaliokunnan kokouksissa. Opiskeluaikanaan Raumalla Petri oli aktiivinen TAO r.y:n opiskelijajäsen ja hallitusedustaja, sittemmin hän työpaikan saatuaan siirtyi HTAO:n toimijaksi syksystä 2016 alkaen. Tällä hetkellä Ahvenniemi toimii TAO r.y:n tiedottajana. – Odotan hallitustyöskentelyltä aktiivista vaikuttamista ajankohtaisiin asioihin. TAO r.y:n tiedottajana pyrin kehittämään TAO r.y:n some-kanavia ja tuomaan TAO r.y:n brändiä enemmän esille. Järjestötyössä minusta on parasta verkostoituminen ja mahdollisuus vaikuttaa valtakunnallisella tasolla käsityön oppiaineen aseman kehittämiseen. 49 vuotiaalla Sauli Pelkosella on niinikään ensimmäinen vuosi TAO r.y:n hallituksessa alkamassa. Vesalan peruskoulussa Helsingissä työskentelevä Pelkonen on toiminut HTAO:n hallituksessa yhteensä 15 vuotta, joista 10 vuotta yhdistyksen sihteerinä, joten yhdistystoiminta on sangen tuttua. Varajäsenenä toiminta kattojärjestössä on enemmänkin sivusta seuraamista, vaikutusmahdollisuudet paikallisella ja valtakunnallisella tasolla ovat kuitenkin olemassa. – Teknisen työn ja käden taitojen opettaminen sekä oppiaineen asian ajaminen ovat tärkeitä. Viime vuosina on teknisen työn ja kädentaitojen alasajo ollut pelottavan kovaa.

Ajantasalla kehityksen etulinjassa Varsinais-Suomen tekniset opettajat ry:n uusin hallitusjäsen TAO r.y:ssa on 31 vuotias, Nummelan koulun, Aura-

Lauri Laakkonen.

joen yksikön teknisen työn ja liikunnan tuntiopettajana työskentelevä Lauri Laakkonen. Laakkonen on sikäli tuore hallitustyöskentelijä, että syksyllä 2018 hän aloitti sekä VSTO:n hallitusjäsenenä että valittiin suoraan TAO r.y:n hallitukseen. Vuoden 2019 tavoitteena Laakkosella on tutustua hallitustyöskentelyyn ja saada kokemusta jatkoa ajatellen. – Järjestötyössä pysyn paremmin ajantasalla omasta alastani ja voin olla vaikuttamassa käsityön ja teknisen työn työtapojen kehitykseen. Myös Espoon killalla on jäsenensä TAO r.y:n hallituksessa. Kasavuoren koulussa opettava Harri Pöyhtäri hoitaa hallituksessa varajäsenen pestiä ja on paikalla varsinaisen jäsenen, Arto Sahramaan, ollessa estyneenä.

Meriseminaarissa tutustumisen paikka Uudet ja vanhatkin hallituksen jäsenet voit tavata 30 vuotta täyttävässä Meriseminaarissa nyt maaliskuussa 29.-31.3.2019. Paikalla ovat ainakin meriseminaarikonkari Ahvenniemi ja järjestyksessään toiseen seminaariinsa osallistuva Laakkonen. Molemmat odottavat seminaarilta ennenkaikkea kollegoiden tapaamista, mutta myös mielenkiintoisia luentoja ja riemukasta meriseminaarimeininkiä. Nähdään merellä! TIIA HINTSA, TEKSTI TIIA HINTSA, LAURI LAAKKONEN JA SAULI PELKONEN, KUVAT 27


Valitse Martinin ylivertaiset ratkaisut yli 95 vuoden kokemuksella

• Kestävä, luotettava ja varma

Profile for Tekninen Opettaja

Tekninen Opettaja 1/2019  

Tekninen Opettaja 1/2019  

Advertisement