Issuu on Google+

25.10.2013

6

MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVILLÄ KESKUSTELTIIN YRITTÄMISESTÄ JA EREHTYMISESTÄ S. 32

lehti.tek.fi

PÄIVITÄ KILPAILUKYKYSI Jokaisella on vastuu oman osaamisensa kehittämisestä.

tek-vaikuttaja Jarmo Hallikas: Tehoa teknologiavaikuttamiseen

! edunvalvonta

Syksyn neuvottelukierros loppusuoralla

työelämä Runtech myy paperiosaamista Aasiaan


TÄSSÄ NUMEROSSA

LUE MYÖS:

I

LEHTI.TEK.F

26

Kuva: Sami Reivinen

"Markkinat eivät ole vieneet yhtään yritystä konkurssiin." RISTO KALLIO

36

∂ AJASSA Muun muassa: 12

Markkinointihenkisin insinööri on Jari Elamo

14 Sävelkello tekee musiikinteoriasta hauskaa 16 Teknologiayrittäjyyspalkinto tekstiilialan edelläkävijälle 21 Työsuhdeopas auttaa lakiviidakossa

∂ TYÖELÄMÄ

∂ JÄRJESTÖ

34

Päivitä oma kilpailukykysi

"DIY-HENKI ON NYT SE JUTTU, JOSTA PUHUTAAN."

24

Lakitieto: Työ- vai johtajasopimus

an n e s t e n roos

26

Kilpailukykyä laadusta

40

Tuotteet kuin tähtien sodasta

4

∂ KOULUTUS 39

VAIN VERKOSSA LEHTI.TEK.FI

TEKin uraillat

23

TEK-vaikuttaja: Jarmo Hallikas

30

Työmarkkinaratkaisu loppusuoralla

36

TEK on lähelläsi

44

Uranoste ylitti odotukset

∂ TEKNIIKKA 32

Teknologiayrittäjyyspäivillä keskusteltiin yrittämisestä ja erehtymisestä

48

Tie tohtoriksi: Hybridi säästää

53

Tekniikan ihmeitä: Maailman pienin tehdas

→ Yliopistot rankattu Syksyllä on ilmestynyt taas useita erilaisia yliopistojen ranking-listoja. Mitä eri listat oikein kertovat? Miten suomalaiset tekniikan alan yliopistot ovat pärjänneet?

2  TEK 6/2013

Alueseurat ja kerhot verkottavat jäseniä paikallisesti.

→ Yliopistot innostumassa yrittäjyydestä TEK kiertää yliopistokampuksia yrittäjyyden puolesta. Lue tunnelmia Lappeenrannan ja Otaniemen Yrittäjyys-RoadShown tilaisuuksista.


Kuva: Sandvik

PÄÄKIRJOITUS

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

48 Työkoneiden polttoainekulutus voidaan puolittaa ottamalla avuksi sähkömoottorit.

∂ OPISKELIJAT 46

Testaa, mikä Teekkarin työkirjassa on juuri sinulle

∂ VAKIOT 3

Pääkirjoitus Lehtiedut uudistuvat

21

Havuja Yritysten pudotuspeli

54 Sudoku 55

Teekkarilaulu Hei viinaveikot

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 54 ja voit voittaa Nokia Lumian!

→ Finnairin Insinööreistä vuoden yritysyhdistys Ylemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi Finnairin Insinöörit FIRYn vuoden yritysyhdistykseksi. FIRY sai kiitosta hyvästä toiminnastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa.

Lehtiedut uudistuvat MINULLA OLI HILJAKKOIN ilo onnitella 75 vuotta täyttänyttä

Talouselämä-lehteä. Talentumin ammatilliset lehdet, erityisesti Talouselämä ja Tekniikka & Talous, ovat olleet vuosikymmeniä tärkeä osa TEKin jäsenetuja. Ne ovat onnistuneet uudistumaan kilpailukykyisesti vauhdikkaasti muuttuvassa maailmassa. Rahallisesti Talentumilta tilattavan kahden lehden arvo on huomattava. Ne maksavat yksityishenkilön tilaamina yhteensä enemmän kuin koko TEKin jäsenmaksu, työttömyyskassa mukaan luettuna. TEKille suurtilaajana hinta on huomattavasti alempi, mutta merkittävä kuluerä kuitenkin. Siksi on tarpeen aika ajoin tarkistaa, että etua myös arvostetaan. Viime keväänä tehdyn jäsentutkimuksen mukaan hieman yli kaksi kolmannesta vastaajista piti lehtietuja hyödyllisinä tai erit­ täin hyödyllisinä. Enemmistö oli myös sillä kannalla, että kaksi lehteä on parempi kuin yksi. Reilu kolmannes niistä, jotka otti­ vat asiaan kantaa, halusi lehdet mieluummin sähköisessä muo­ dossa kuin paperilla. Nuorimmissa ikäluokissa digitaalisuuden kannattajia oli jo yli puolet.

Uuden sopimuksen mukaan paperiset jäsenetulehtensä voi halutessaan vaihtaa digitaalisiksi. Tutkimus tuli sikäli tarpeeseen, että TEKin ja Talentumin väli­ nen jäsenetulehtien tilaussopimus oli päättymässä ensi vuoden­ vaihteessa. Tulosten perusteella TEKin hallitus päätti jatkaa kah­ den jäsenetulehden tilaamista. Uutta on se, että nyt tuodaan paperisen lehden rinnalle digitaalinen vaihtoehto lanseeraus­ vaiheessa olevan Talentumin Summa-palvelun kautta. Viimeistään vuoden alusta jäsen voi vaihtaa toisen tai molem­ mat jäsenetulehtensä digitaaliseksi muuttamalla palveluvalinto­ jaan TEKin rekisterissä. Myös opiskelijajäsenille tarjotaan mak­ sutta molemmat lehdet, mutta vain sähköisinä. Lisämaksusta omaan Summa-näkymään voi liittää muita Talentumin digitaali­ sia palveluita. Muutoksesta kerrotaan lisää Ajassa-sivuilla. Toivon, että uudistuvat jäsenetulehdet vastaavat entistä paremmin ja entistäkin useamman jäsenen tietotarpeisiin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on yhä tärkeämpää pysyä ajan tasalla oman alan kehityksestä. Tässäkin asiassa TEK haluaa olla jäsenen tukena. TEK 6/2013  3 


TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVITUS JUSSI KAAKINEN

Osaaminen ja koulutus. Monessa juhlapuheessa tiedetään, millä tavalla Suomi kammetaan uuteen nousukiitoon. Työelämän ammattilaiset kertovat, miten se käytännössä tehdään.

PÄIVITÄ OMA KILPAILUKYKYSI

S

ähköpostit ja postilaatikot täyt­ tyvät täydennyskoulutustarjo­ ajien esitteistä. Eikä sanomatai aikakauslehden lukijakaan voi välttyä törmäämästä lukui­ siin koulutusliitteisiin tai -ilmoituksiin. – Paljon puhutaan, että Suomi saadaan kasvuun osaamisella. En ole kuitenkaan varma, kuinka paljon jokainen meistä ajattelee, että vastuu oman osaamisensa kehittämisestä on jokaisella itsellään, kiteyt­ tää liiketoiminnan kehitysjohtaja Hanna-Riikka Myllymäki Aalto-yliopiston täydennyskoulutusja palveluyksikkö Aalto PROsta.

4  TEK 6/2013


TEK 6/2013  5 


IHMISTEN PITÄÄ OTTAA VASTUU OMAN OSAAMISENSA KEHITTÄMISESTÄ.

– Jos vastuun osaamisen kehittämisestä ulkoistaa täysin yritykselle, oppiminen menee helposti osaoptimoinniksi. Kurssille lähetetään joku, kun tarvitaan nopeasti tietoa jostakin asiasta. Jotta asia opittaisiin oikeasti ja se saa­ taisiin käyttöön, pitää myös itse ottaa vastuuta oppimisestaan ja asettaa pitkän ajan oppimis­ tavoitteita, Myllymäki jatkaa. Myllymäki on seurannut osaamisen kehittä­ mistä monesta eri vinkkelistä. Aiemmin hän on työskennellyt niin uravalmentajana kuin kou­ lutusjärjestelmän kehittäjänä. Nyt hän ahertaa koulutuksen tarjoajan leivissä. Hän uskoo, että pitkäjänteinen oman osaa­ misen kehittäminen nousee tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi. Työpaikkaa vaihdetaan useasti ja työmarkkina-arvo on säilytettävä hyvänä taantuman aikana.

OSAAMISTA KEHITTÄMÄSSÄ

Jatkuva tiedonjano DI JAAKKO KONTIAINEN törmäsi työssä oppimi-

Kuva: Satu Kontiainen

Hanna-Riikka Myllymäki

Jaakko Kontiainen

6  TEK 6/2013

seen todenteolla ensimmäisessä työpaikassaan Nokia Networksillä 1990-luvun puolivälissä. – Nokia oli mielenkiintoinen työpaikka. Tehtävä­ kiertoa oli kasvavassa yrityksessä paljon ja opin jatkuvasti uutta. Tapanani oli vaihtaa aktiivisesti kokemuksia omissa verkostoissani. Tämä tapa ja syntyneet verkostot ovat edelleen voimissaan. Nokian jälkeen työpaikka ja toimiala vaihtuivat kahdesti. Kontiainen huomasi, että pelkkä työssä oppiminen ja omaehtoinen asioiden syventäminen eivät enää riittäneet. – Näin selvän aukon liikkeenjohdollisten tehtävien ja diplomi-insinööritutkinnon välillä, hän kertoo. Vuoden 2011 alussa Kontiainen aloitti liikkeenjohdon jatkotutkinnon MBA-ohjelman Aalto University Executive Educationissa. Töiden ohessa suoritettu koulutus kesti kaksi vuotta ja hän maksoi koulutuksen itse. Ajallinen ja rahallinen satsaus kannatti. – Opiskelu oli vaativaa mutta sen vuoksi myös palkitsevaa. Kokonaisuus oli äärimmäisen hyvä ja tuhti paketti liikkeenjohdosta. Vuosikurssillamme jokainen käytti opiskeluun yli henkilötyövuoden verran aikaa, Kontiainen muistelee.

– Koulutus muokkasi ajattelutapojani ja opetti linkittämään asioita toisiinsa. Minulle kehittyi uudenlainen rutiini lukea kirjallisuutta ja hakea tietoa. En usko, että tällainen oppiminen olisi ollut mahdollista etäopiskeluna tai itse opiskeltuna, hän summaa opittua.

KOULUTUS MUOKKASI AJATTELUTAPOJANI JA OPETTI LINKITTÄMÄÄN ASIOITA TOISIINSA. Vaikka Kontiaisella on jo MBA-tutkinto suoritettuna, tiedonjano ei ole suinkaan sammunut. – Opiskeluporukassa mentoroimme edelleen toisiamme ammatillisesti. Vastikään jaoimme kokemuksia ja vinkkejä kirjoista, jotka kannattaa lukea. – Seuraavaksi tutustun avoimiin verkkokursseihin eli MOOCeihin. Esimerkiksi Stanfordin yliopistolla on loistavat sivut. Olen myös jo ostanut Harvard Business Schoolin tapausesimerkkejä, joita olemme käsitelleet muutaman innokkaan opiskelu­kaverin kanssa.


TEKISSÄ TUTKITTUA

Yksityisen sektorin tekkiläisillä vähiten koulutuspäiviä Osaamisen kehittämisestä kysyttiin TEKin työmarkkinatutkimuksen yhteydessä viime vuodenvaihteessa. Kyselyssä oli mukana lähes 9 000 tekkiläistä, jotka olivat kyselyä tehtäessä vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Osaamisen kehittämistä ja työuraa laajemmin kartoittava kysely toteutetaan vuoden 2014 alkupuolella.

VALTAOSA HALUAA VAHVISTAA OSAAMISTA NYKYISESSÄ TEHTÄVÄSSÄÄN

täysin samaa mieltä

Tekkiläiset ovat tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa, mutta viidesosa kokee, että ei ole voinut kehittää tarpeeksi ammatillista osaamistaan.

jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä ei osaa sanoa

Koulutusväittämät Työnantaja kustantaa koulutukseni.

51 %

Jaan osaamistani työyhteisössä.

30 %

Osaamiseni mahdollistaa mielekkään työuran tulevaisuudessa.

28 %

Olen tyytyväinen tähänastiseen työuraani.

37 %

55 %

22 %

43 %

14 %

35 %

32 %

0 %

20 %

Kuinka paljon mainitut tekijät vaikuttavat koulutustarpeeseesi?

39 % 40 %

60 %

Valmiudet työssä sektoreittain

3% 1% 6%

24 %

37 %

10 %

2% 4%

15 %

50 %

19 %

Tunnen tarvetta siirtyä uudelle osaamisalueelle.

11 %

57 %

21 %

Dokumentoin osaamistani säännöllisesti.

7% 1% 1%

61 %

24 %

Olen voinut kehittää ammatillista osaamistani riittävästi nykyisessä työssäni. Suunnittelen osaamisen kehittämistäni yhdessä työnantajan/esimiehen kanssa.

7% 3% 3%

2%

12 %

2%

14 %

1%

13% 80 %

5% 100 %

Tarvitsisin osaamisen päivittämistä selviytyäkseni hyvin tehtävistäni. Tehtäväni vastaavat tämänhetkisiä valmiuksiani.

23 %

53 % Osaamisen vahvistaminen nykyisessä tehtävässä

Minulla on valmiuksia selviytyä vaativimmistakin tehtävistä.

Teollisuus

Uralla eteneminen

12 %

22 %

14 %

34 %

44 %

44 %

Yliopistosektori

18 %

Työnantajan kehotus 12 % Työpaikan vaihtaminen 9 %

Jokin muu syy

52 %

Muut yksityiset palvelut 12 %

11 %

Halu irrottautua nykyisistä tehtävistä ja ladata akkuja

46 %

Suunnitteluala

Halu varmistaa oma työmarkkinakelpoisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa

Halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille

43 %

8%

2 %

57 %

32 %

Valtiosektori 12 %

51 %

37 %

Kuntasektori 13 % 0 %

46 % 20 %

41 % 40 %

60 %

80 %

100 % TEK 6/2013  7 


OSAAMISTA KEHITTÄMÄSSÄ

Koneella opitaan tekemällä LAATU. Hissin harmaa metallipinta kiiltää moit-

Susanna Kaila-Stenberg

Jani Hautakorpi

8  TEK 6/2013

teettomasti, seinällä oleva ohjaustaulu muistuttaa tietokoneen näyttöä ja valaistuksessa on jotain miellyttävää. Olemme saapuneet Koneen Hyvinkään koulutuskeskukseen. Samankaltaisia keskuksia sijaitsee ympäri maailmaa. – Satsaamme systemaattisesti henkilöstön motivaatioon ja osaamiseen. Niihin panostaminen on vaikuttanut liiketoimintaan, kuten asiakastyytyväisyyteen ja toiminnan tehokkuuteen, kertoo Koneen projektihallinnasta vastaava koulutus­ ohjelmapäällikkö Susanna Kaila-Stenberg. – Erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää, että pystymme sopeutumaan uusiin haasteisiin. Vuoden 2008 taantuman aikana aloitimme työnjohtajien koulutusohjelman, jonka piirissä on globaalisti 3 000 henkilöä, hän täydentää. Koneella uskotaan, että ihmiset oppivat parhaiten tekemällä. Kaila-Stenbergin mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu käytännön työssä, 20 prosenttia on muilta oppimista ja vain 10 prosenttia tapahtuu koulutusohjelmien ja valmennuksen avulla. Työntekijät määrittävät henkilökohtaiset oppimistavoitteet vuosittain yhdessä esimiehensä kanssa. Erilliseen työkaluun kirjataan, mitä osaalueita halutaan kehittää ja miten se saavutetaan. Sen toteutumista seurataan puolen vuoden kuluttua. Koneella on kehitetty tiettyihin tehtäviin myös omia oppimispolkuja. Projektipäällikkö Jani Hautakorpi on työskennellyt Koneella puolitoista vuotta. Hautakorven mielestä uudella alalla aloittaminen on ollut Koneella helppoa.

– Esimieheni oli varannut ensimmäiseksi kolmeksi viikoksi kalenterini täyteen erilaisia palavereja ja workshoppeja. Se oli todella hyvä tapa. Ihmisiä on ollut paljon helpompi lähestyä, kun heidät on tavannut aiemmin ja tietää, mitä he tekevät. Tuotekehityksessä hissien etämonitoroinnin parissa puurtava Hautakorpi halusi ensitöikseen oppia enemmän Koneen liiketoiminnasta ja huoltobisneksestä. Hän muun muassa vietti yhden päivän hissin huoltomiehen kanssa. Lisäksi hänellä on ollut kaksi eri valmentajaa, jotka työskentelevät myös projektipäällikköinä. – Meidän projektimme ovat liittyneet hissien sähköistykseen. Olen voinut soittaa heille ja kysyä, miten he ovat esimerkiksi hoitaneet aikatauluihin liittyviä asioita. Kone järjestää myös erilaisia projektinhallintakursseja. Hautakorpi on käynyt tähän mennessä Project management plus -kurssin, jossa käsitellään projektinhallinnan työkaluja ja tekniikoita sekä johtamista, neuvottelutaitoja ja ongelmanratkaisua. – Opin kurssilta muun muassa systemaattisen tavan, miten kannattaa viestiä projektin osakkaiden kanssa, jos projektiin tulee muutoksia. Hautakorpi ei ole vielä ehtinyt kiertää eri tehtävissä, ja hän on myös koko ajan vetänyt samaa projektia. – Tuotekehityksessä projektipäällikön tehtäviin kuuluu ihan kaikki, aina yksittäisen osan valmistamisesta asennus- ja huoltodokumenttien laatimiseen. Se on ollut minulle uutta. – Jos ei olisi henkilökohtaisia tavoitteita, keskittyisin helpommin vain projektini vetämiseen. Seuraavaksi aion panostaa johtamistaitojeni kehittämiseen.


TEKISSÄ TUTKITTUA

VUODEN 2008 TAANTUMAN AIKANA ALOITIMME TYÖNJOHTAJIEN KOULUTUSOHJELMAN, JONKA PIIRISSÄ ON GLOBAALISTI 3 000 HENKILÖÄ.

OSAAMISTA PÄIVITETÄÄN OMATOIMISESTI Omatoiminen tiedonpäivitys, työssä oppiminen ja kokemusten jakaminen omissa verkostoissa ovat tyypillisimpiä tapoja kehittää osaamista.

Millä tavoilla olet kehittänyt osaamistasi viimeisen vuoden aikana?

– Yritykset eivät panosta tarpeeksi osaamisen johtamiseen. Osaamisen kehittämistä pitäisi kat­ soa pitkällä tähtäimellä ja miettiä, minkälaista osaamista yrityksessämme tarvitaan, miten se hankitaan ja miten sitä ylläpidetään. Se voi tarkoit­ taa esimerkiksi erilaisia urapolkuja.

61 %

Pitkät kurssit suosiossa Myllymäen mukaan yhä useammin osaamista kar­ tutetaan työssä oppimalla. Samaan aikaan työpai­ kan ulkopuoliset koulutukset ovat pitäneet pin­ tansa. – Työssä oppimisen tulee olla systemaattista. Yrityksessä pitää määrittää osaamistavoitteet, miten ne saavutetaan ja millä tavalla osaamisen kehittämistä tuetaan. Erittäin suosittuja ovat maksuttomat päivän tai puolen päivän pituiset seminaarit ja tietoiskut tai lyhyet kurssit. Työntekijät päätyvät monesti myös pitkäkestoiselle kurssille. – Viimeisin tieto pitää osata yhdistää jollakin tavalla työelämään, jotta se ei jää irrallisiksi tie­ donjyväsiksi. Tämä voidaan varmistaa esimer­ kiksi etukäteistehtävällä tai projektityöllä, Mylly­ mäki vinkkaa. Myllymäki pelkää, että koulutusta etsivän on vaikea löytää itselleen sopiva vaihtoehto varsin kir­ javasta tarjonnasta. – Meidän pitäisi määritellä selkeät kokonaisuu­ det tieteellisen jatkotutkinnon ja lyhyiden kurssien välille. Kun jo tunnetut liikkeenjohdon koulutuk­ set MBA ja EMBA olisivat 60 opintopistettä, uusi professional diploma voisi olla 30 opintopistettä ja certificate-tutkinnot voisivat olla 10 opintopistettä.

Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset

72 % Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla

53 % Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa

Osallistuminen seminaareihin / konferensseihin

44 %

Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä, uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta

34 %

Verkko-opinnot / monimuoto-opinnot

14 %

Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET)

9%

Mentorointi 6 % Jokin muu keino 3 %

→ TEK 6/2013  9 


OSAAMISTA KEHITTÄMÄSSÄ

Vino pino pätevyyksiä RUUKKI METALSILLA työskentelevä projekti-

Jukka Siltanen

Sari Taukojärvi

10  TEK 6/2013

päällikkö ja hitsausinsinööri Jukka Siltanen on tuttu näky Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampuksella. – Olen käynyt lähes koko LUTin metallitekniikan täydennyskoulutustarjonnan läpi, hän naurahtaa. Uuden oppiminen muistuttaa välillä kilpa­ juoksua kehitystä vastaan. – Hitsaussektori elää valtavaa murrosta. Sertifikaatit ja standardit uudistuvat, ja niitä tulee koko ajan lisää. Myös materiaalit muuttuvat. Tietty koulutustaso pitää olla, jotta töiden tekeminen on mahdollista. – Toisaalta koulutus ja osaaminen turvaavat työpaikan jatkuvuutta yrityksessä, kun on sellaista osaamista, mitä yritys tarvitsee ja mistä on hyötyä. Siltasella onkin plakkarissaan jo melkoinen pino erilaisia sertifikaatteja ja tutkintoja. Hänellä on muun muassa kansainvälinen hitsausinsinöörin tutkinto sekä kansainvälinen hitsaustarkastajan ja silmämääräisen tarkastajan pätevyydet. Lisäksi hän on käynyt kansainvälisen asiantuntijakurssin laserhitsauksesta, robottihitsauksesta ja hitsattujen rakenteiden suunnittelusta. – Pääasiassa olen kehittänyt osaamistani Ruukin Uudenkaupungin teräspalvelukeskuksen hitsausinsinöörin tehtävän vuoksi. Esimerkiksi

kaksi vuotta sitten alkaneessa junavaunujen hitsausprojektissa oli vaatimuksena, että meillä on sertifikaatti ja silmämääräisen hitsaustarkastajan pätevyys. – Kurssit ovat käsitelleet teoriaa, standardeja ja viranomaismääräyksiä. Näitä oppeja olen terävöittänyt käytännön työssä. Ruukilla kurssit dokumentoidaan tarkasti muistiin.

HITSAUSSEKTORI ELÄÄ VALTAVAA MURROSTA. – Kaikki sisäiset koulutukset ja itse suoritetut kurssit kirjataan erilliseen rekisteriin. Oma osaamishistoria kertyy sinne. Myös tulevina vuosina Siltasen osaamis­ profiili karttuu aiempien vuosin tapaan varsin rivakasti. – Tulevaisuudessa käyn projektipäällikön kurssin. Olen vetänyt aiemmissa ja nykyisessä työpaikassani monia projekteja, mutta työmenetelmäni ovat olleet enemmän itse opittuja. Tarvitsen myös jonkin verran peruskoulutusta suunnitteluohjelmiin.


TEKISSÄ TUTKITTUA

KOULUTUSPÄIVISSÄ KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ

KIRJAAMALLA VAKUUTTUU OMASTA OSAAMISESTAAN JA KYVYSTÄÄN HOITAA TIETYNTYYPPISIÄ TEHTÄVIÄ.

Julkisella sektorilla henkilöstöllä on eniten koulutuspäiviä. Teollisuudessa ja suunnittelualalla korostuvat 1–3 päivän koulutukset. Sen sijaan yliopistosektorilla tilanne on selkeimmin jakautunut kahtia: monilla on paljon koulutuspäiviä, mutta toisaalta kolmasosalla ei ole yhtään.

Koulutuspäivien määrä sektoreittain 100 % 80 %

60 %

3 pv / v uosi vuosi

40 %

0%

Älä piilota osaamistasi Kun osaamista alkaa karttua, se kannattaa myös tehdä näkyväksi. – Kirjoita uusi osaaminen tuoreeltaan muis­ tiin. Tiedot voi päivittää CV:hen tai Linkedin-­ profiiliin, kertoo TEKin Urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi. Taukojärven mukaan kirjaaminen toimii muistamisen apuna vuosienkin päähän, ja samalla vakuuttuu omista taidoista ja kyvystä hoitaa tietyntyyppisiä tehtäviä. Koska teknii­ kan ala kehittyy nopeasti ja uusia asioita tulee opittavaksi, on hyvä tiedostaa, milloin ja miten osaaminen kasvaa. – Oman osaamisen oivaltaminen ei ole aina helppoa. Työpaikan kehityskeskusteluista ja osaamisjärjestelmistä saa apua siihen, miten osaamisen voi tuoda esiin, Taukojärvi muis­ tuttaa. – Yhdestä tehtävästä voi karttua monia tai­ toja. Esimerkiksi asiakasreklamaatiossa työs­ kentely antaa valmiuksia käsitellä tuohtunutta asiakasta, viedä ideoita eteenpäin tuotekehityk­ seen tai muokata koko asiakaspalveluprosessia. Jotkut osaamisalueet tosin kypsyvät vasta vuo­ sien saatossa, hän jatkaa.

0 pv /

20 %

Teollisuus Suunnittelu- Muut ala yksityiset palvelut

Yliopistosektori

Valtiosektori

10 pv tai yli

Kuntasektori

4-9 pv

1-3 pv

0 pv

Kenen aloitteesta osallistut usein koulutukseen?

58 % Omasta

12 % Esimiehen

3% Henkilöstöpäällikön tai vastaavan

Työtoverin

2 %

Kollegan (muusta organisaatiosta)

1%

Jonkun muun 1 % TEK 6/2013  11 


AJASSA

"Tyypillisiä vaivoja ovat sormien puutuminen, kuumotus, turvotus ja erilaiset kivut. Pahimmassa tilanteessa peukalon tyveen kehittyy jännetuppitulehdus." työ, terv ey s j a tu rval l is u u s - le h t i va roi t ta a ä lyp uh e l i n t e n ja ta b l e t t i e n k äy t ön va a ro i s ta

KORKEA ELÄKEIKÄ EI TAKAA PITKIÄ TYÖURIA EUROOPASSA

Kuva: Meeri Utti

Jari Elamo todisti, että "Made in Finland" on kuin onkin myyntivaltti.

12  TEK 6/2013

Eläkekeskustelu käy Suomessa kuumana. Korkea eläkeikä ei kuitenkaan takaa pitkiä työuria, kirjoittaa Tilastokeskuksen tutkimus­ päällikkö Anna-Maija Lehto Tieto&Trendit-lehden blogissaan. Työllisyystilastojen mukaan useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta. Vaikka eläkeikä on yleensä 65 vuotta, 60–64vuotiaiden työllisyysaste on tilaston mukaan suurimmassa osassa maita erittäin matalalla tasolla. Tällä hetkellä 60–64-vuotiaista suomalaisista 44 prosenttia on työssä, kun EU28-maiden keskiarvo on 33 prosenttia. (AK)

Markkinointihenkisin insinööri palautti tuotannon takaisin Suomeen

APURAHOJA HAETTAVISSA ICTTUTKIMUKSIIN

Suomen markkinointihenkisimmäksi insinööriksi on valittu Helkama Velox Oy:n ja Suomen polkupyörätukku Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Voittaja palkittiin 10 000 euron palkinnolla Toinen aalto -seminaarissa lokakuun alussa. – Elamo on rakentanut Helkama-pyöristä vahvan, kansainvälisille markkinoille suunnatun kuluttajabrändin ja samalla osoittanut, että ”Made in Finland” on myyntivaltti, tuomaristo totesi. Elamo on siirtänyt Helkaman polkupyörien valmistusta Taiwanista takaisin Suomeen. Hangon tehtaan käyttöastetta on nostettu ja kotimaisuus on otettu aktiivisesti esille yrityksen markkinoinnissa ja viestinnässä. Elamo on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja markkinointiekonomi.

Telealan edistämissäätiö TAES myöntää apurahoja ja stipendejä telealan tutkimustoimintaan, alalla opiskelevien ja työskentelevien opiskelun tukemiseen sekä muun muassa kokeilu- ja julkaisu­ toimintaan, tiedotus- ja valistustyöhön ja ulkomaisten yhteyksien ylläpitämiseen. Apurahoja voivat hakea yksi­tyishenkilöt ja alan yhteisöt. Hakemuksia otetaan vastaan vuosittain mielellään maalis- ja lokakuun loppuun mennessä, mutta niitä käsitellään muinakin ajankohtina.

– Minulla on ollut etuna kaksi tutkintoa, Elamo miettii onnistumisen syitä. – Jopoa on myyty suomalaisena tuotteena kolminkertainen määrä verrattuna aikaisempaan. Se on nyt Suomen ja Pohjoismaiden myydyin polkupyörä. Lisäksi tuotetta on ollut halvempi tehdä Suomessa kuin Aasiassa, Elamo luettelee paluumuuton syitä. Loppukilpailussa markkinointihenkisimmän insinöörin tittelistä kisasivat myös Fujitsu Finland Oy:n myyntijohtaja Timo Annala, Dynaset Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Reijo Karppinen sekä VR Tracks Oy:n siltaryhmän päällikkö Janne Wuorenjuuri. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto järjesti kilpailun toista kertaa. TEK on kilpailun yhteistyökumppani. (AK)

(AK)

Lue lisää hakemisesta www.finnet.fi > Finnet-liitto > Telealan edistämissäätiö.


AJASSA Opiskelija, käytä ääntäsi! Ylioppilaskuntien edustajistovaalit 6.11.

Teekkareiden valtakunnalliset jäynäkisat 7.-8.11. Paikka on salaisuus.

Akava-päivät eri paikkakunnilla Teemana työelämä. lehti.tek.fi/akava-paivat–2013

MUISTA PÄIVITTÄÄ YHTEYSTIETOSI Ovatko työpaikka-, yhteys- ja sähköpostitietosi ajan tasalla? Jotta saat itsellesi uusimmat sähköpostiviestit ja uutiskirjeet, päivitä yhteystietosi osoitteessa www.tek.fi/ omattiedot. Jos et muista käyttäjätunnustasi, voit tilata käyttäjätunnuksesi ja uuden salasanan kirjautumisruu­ dusta. (AK)

JÄSENILTA HÄMEENLINNASSA TEK ja Kanta-Hämeen Teknillinen Seura kutsuvat jäsenensä tekniikkaa, kehittämistä, kekseliäisyyttä ja räväkkää yrittämistä pursuavaan jäsen­ iltaan 12.11. Hämeenlinnan Verkatehtaan Suisto-klubille. Illan aikana pohditaan, minkälaisella innovatiivisella yritystoiminnalla maakunta voi loistaa ylitse muiden. Paneelissa kysymystä pohtivat Kanta-Hämeen teekkari­ vaikuttajat Hämeen yrittäjien puheenjohtajalla vahvistettuna. Ilta jatkuu ruoan, keskustelun ja teekkarilaulujen merkeissä. Tapahtuma on maksuton. Lue lisää lehti.tek.fi/ jasenilta_hameenlinna.

Jäsenetulehdet saa jatkossa myös sähköisinä TEKin ja Talentumin uuden lehti­ sopimuksen mukaan TEKin vuosijäsenen jäsenmaksuun sisältyy jatkossakin kaksi Talentumin julkaisemaa lehteä, oletusarvoisesti Tekniikka&Talous ja Talouselämä. Jos haluat, saat jäsenetulehtesi perjantaisin postiluukkuusi kuten tähänkin asti. Jos taas luet lehtesi mieluummin sähköisenä, niin ensi vuoden alusta sekin on mahdollista.

Lehdet Summassa Talentum kokoaa kaikki lehtensä ja kustantamansa kirjat uuteen Summa-palveluun. Summa on maksullinen, laiteriippumaton, selainpohjainen sivusto. Kuka tahansa voi ostaa jokaisen lehden lukuoikeuden erikseen, mutta TEKin jäsenet voivat halutessaan vaihtaa toisen tai molemmat jäsen­etulehtensä Summa-palvelussa julkaistavaan sähköiseen versioon maksutta. Talouselämän ja T&T:n vaihtaminen muihin Talentumin lehtiin on jatkossakin mahdollista sillä rajoituksella, että jatkossa Ruotsissa ilmestyvät Ny teknik ja Affärsvärlden ovat saatavissa vain digitaalisena.

Lisäetuja digilehtiin vaihtaville Talentum tarjoaa kaikille paperilehtensä digitilaukseen vaihtaville TEKin

jäsenille veloituksetta yhden Talentumin kustantaman sähköisen kirjan sekä kolmen kuukauden veloituksettoman käyttöjakson Summan Lehtitimanttiin, eli koko Talentumin lehtivalikoimaan. Sähköistä versiota voi kokeilla huoletta, sillä mieltään on lupa muuttaa. Jos sähköisen lehden lukeminen ei maistukaan, vuosijäsenellä on lupa palata paperiseen jäsenetulehteen. Edellä mainitut vaihtajan edut voi kuitenkin saada vain kerran.

Digitilaajille paperilehti edullisesti Jos haluat Talentumin lehtesi sekä sähköisinä että paperilla, sekin on mahdollista pienellä lisähinnalla: Talouselämä 39 euroa/vuosikerta ja T&T tai muu vaihto-oikeuden piirissä oleva Talentumin Suomessa ilmestyvä lehti 18 euroa/vuosikerta. Hinnat koskevat vain digitilauksen lisäksi tehtävää saman lehden printti­version tilausta.

Opiskelijoille kaksi lehteä sähköisenä Opiskelijajäsenen lehtietu laajenee toisella lehdellä, sillä Talentum tarjoaa digitaaliset versiot T&T:stä ja Talouselämästä TEKin opiskelija­

jäsenille veloituksetta. Samalla kuitenkin loppuu mahdollisuus tilata paperinen T&T maksutta. Painetuista lehdistä veloitetaan jatkossa opiskelijoilta samat lisämaksut kuin vuosijäseniltä, jotka tilaavat paperiversion digilehden lisäksi.

Rinnakkaisjäsenten lehtiedut Myös OAJ-TEK-jäsenet voivat vaihtaa TEKin jäsenetuna saamansa Talentumin lehden sähköiseen versioon. TFiF-TEK-jäsenet samoin kuin SAFAn, RILin ja Ornamon kautta liittyneet rinnakkaisjäsenet saavat tiedot omiin lehtietuihinsa mahdollisesti tulevista muutoksista ensisijaisen järjestönsä kautta. (HA)

Uusi sopimus on voimassa vuoden 2014 alusta. Uudenlaiset vaihtoehdot erilaisina kombinaatioina vaativat muutoksia TEKin jäsenrekisteriin. Tiedotamme ensisijaisesti sähköisessä jäsenkirjeessä ja/tai muuten sähköpostitse, kun valintoja pääsee tekemään.

TEK 6/2013  13 


Kuva: EUCYS 2013/Press Centre

AJASSA

Sävelkello tekee musiikinteoriasta hauskaa

Sanoma Magazines: Suosikkilehtiä jopa 40 prosentin alennuksella. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaukset osoitteessa lehdentilaus.fi/akava.

Perttu Pölönen pokkasi Sävelkellollaan ykköspalkinnon lokakuussa järjestetyssä EU:n Young Scientists -kilpailussa Prahassa.

Perttu Pölönen istui tammikuussa 2011 kirjastossa ja luki musiikinteoriaa. Juttu meni yli hilseen, ja Pölönen mietti, voisiko musiikinteorian esittää jotenkin yksinkertaisemmin. – Mieleeni juolahti, että kellotaulussa on 12 numeroa ja oktaavissa on 12 säveltä. Mitä jos laittaisi sävelet kellotaulun numeroiden paikalle…Idea Sävelkello-opetusmetodista oli syntynyt. Marraskuussa 2012 Pölönen päätti osallistua keksinnöllään Innolukio-kilpailuun. – Tuomaristo vakuuttui idean kantavuudesta nähtyään videoni, joissa opetan koeoppilaalle musiikinteoriaa ja kerron Sävelkellon toiminta­ periaatteista. Pölönen nappasi kilpailusta ykköspalkinnon. Innolukio palkitsi voittajan 5 000 eurolla, mutta vei myös innovaatiota eteenpäin auttamalla patentoinnissa ja kehittämisrahoituksen hakemisessa. Innolukiossa kilpailleita kehotettiin osallistumaan Opinkirjon ja TEKin järjestämään nuorten Tutki-Kokeile-Kehitä-kisaan. Pölönen osallistui – ja voitti taas. Pääpalkinto merkitsi matkaa kansainväliseen nuorten tieteentekijöiden kilpailuun, joten Pölönen lähti lokakuussa edustamaan Suomea EU:n Young Scientists -kilpailuun Prahaan.

Ständille jonotettiin Itsevarmuutta oli menestyksen myötä kertynyt jo sen verran, että Pölönen kertoo lähteneensä Prahaan voitto mielessään. No, suuret luulot karisivat heti paikan päällä, kun suomalainen näki muiden kilpailutyöt. Young Scientists -kilpailussa oli mukana 126 nuorta 37 maasta yhteensä 85 ansiokkaalla tiedeprojektilla. – Kylmä hiki otsalla ajattelin, että jos täällä painotetaan nimenomaan tiedettä, minulla ole asiaa palkintokorokkeelle, kilpailutöiden tasokkuudesta ja tieteellisestä otteesta häikäistynyt Pölönen kertoo. 14  TEK 6/2013

JÄSENEDUT.FI UUTUUKSIA

Tretti.fi: 15 prosentin alennus Smegkodinkoneista 30.10.2013 saakka. Tilauskoodi löytyy osoitteesta www.tretti.fi/tag/ jasenedut.

Mutta omalla ständillään livenä Sävelkelloaan esitellyt Pölönen hurmasi. Ja niinhän siinä taas kävi, että pääpalkinto – yksi kolmesta – tuli! Palkinnoksi hän sai 7 000 euroa ja kutsun Nobel-juhlallisuuksien yhteydessä järjestettävään Tukholman nuorten tiedeseminaariin sekä Nobelillalliselle. – Kyllä nyt jännittää, Pölönen myöntää. – Viikko kuninkaallisessa Nobel-humussa ja esitelmän pitäminen omasta työstä, huh, huh. Eikä tarina tietenkään tähän lopu. – Patentti on tulossa ja Sävelkellon kännykkä­ sovellusta rakennetaan parasta aikaa. Myös yritys­toiminta on pyörähtämässä käyntiin isoveljen ja tiimin tuella. (KL) Lue lisää: Perttu Pölösen pidempi haastattelu ja video osoitteessa lehti.tek.fi

Sävelkello konkretisoi teoriaa Sävelkello on musiikin teorian opettamiseen ja oppimiseen kehitetty metodi, joka konkretisoi teoriaa. Se pitää sisällään useita sovelluksia, jotka helpottavat ymmärtämistä erityisesti opintojen alkuvaiheissa. Konkreettisten apuvälineiden, muotojen ja värien avulla, oppimisprosessi nopeutuu huomattavasti. Sääntöjen ulkoa opettelun sijaan päästään heti soveltamaan taitoja käytäntöön.

Radion sinfoniaorkesteri RSO: 20 prosentin alennus normaalihintaisista kertalipuista RSO:n konsertteihin Musiikki­ talossa, jäsenhinta 16 € (norm. 20 €), jäsenhinta 20 € (norm. 25 €). Mainitse kaikissa varauksissa alennustunnus AKAVA jäsenetu. Tarjous ei ole voimassa verkkokaupassa. Lue lisää: jäsenedut.fi> Ooppera>Konsertit CDON.COM: 10 prosentin alennus uutuuskirjoista. Katso myös muut tarjoukset osoitteessa www.cdon.fi/jasenedut.

MARKKU KIVIKOSKI JATKAA TTY:N REHTORINA Markku Kivikoski jatkaa rehtorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kivikoski on toiminut TTY:n rehtorina vuodesta 2008. Uusi toimikausi kestää 1.1.2014– 31.7.2016. Vuoden 2014 alussa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina aloittaa Jaakko Puhakka ja opetuksesta vastaavana vararehtorina Mika Hannula. Heidän toimikautensa kestää 1.1.2014– 31.12.2016. Valinnoista päätti TTY-säätiön hallitus syyskuun lopussa. (AK)


AJASSA

"Jokaisen pitäisi osata kertoa oman työnsä hyöty, mielellään rahassa. Se auttaisi palkankorotuksessa." testausguru an t ti n iit tyv iita tekn o l o g iayri t tä jy y s pä i v i l l ä

VALTAMERTEN PINNAN KESKIMÄÄRÄINEN NOUSU MILLIMETRIÄ VUODESSA 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 19012010

19712010

19932013

Ajatus ehdokkuudesta itämään! TEKiille valitaan uusi valtuusto maaliskuussa 2014. Kolmivuotiskaudeksi valittava valtuusto on TEKin ylin päättävä elin, joka kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto päättää muun muassa jäsenmaksusta ja jäsenpalveluista ja linjaa, miten tekkiläisten etuja ajetaan. Jos oman liiton toimintaan vaikuttaminen kiinnostaa, laita ajatus ehdokkuudesta itämään! Ehdokaslistoja kerätään jo vuoden vaihtuessa. Äänestämään päästään maaliskuussa. Tarkka aikataulu ja ehdollepano-ohjeet julkaistaan kuluvan vuoden lopulla TEK-lehdessä, verkossa ja sähköisessä jäsenkirjeessä. Lisätietoja löydät jo nyt vaalisivuilta vaalit.tek.fi. (AK)

Lähde: IPCC

TEKNIKSI TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA EERO HIETALA

Radio soimaan aurinkoenergialla Ulkoilmassa kodin pienten sähkölaitteiden käyttäminen voi olla kinkkistä. Eero Hietala löysi oivan apuvälineen aurinkopaneelista. HIETALA sijoitti parvekkeelle aurinkopaneelin, joka on

teholtaan 15 wattia. Kytkentäriman avulla hän liitti siihen savukkeensytytinliitännän ja jännitteenalentajan kautta transistoriradion. Kytkentärimassa on myös sulakkeenpidin 5 ampeerin sulakkeelle ja diodi virhekytkentöjen varalta. – Kesäaikaan sopivasti sijoitetulla paneelilla voi aurinkoenergialla kuunnella radiota lähes koko päivän. Tähän voi liittää myös kännykän autolaturin. Sillä voi ladata puhelimen akkua tai muita 12 voltin sähkölaitteita, kuten autonavigaattoria.

Jaa oma TEKniksisi TEKNIKSI ESITTELEE jäsentemme

arjen neronleimauksia. Kerro meille siis omasta älynväläyksestäsi osoitteeseen tek-lehti@tek.fi. Kerro, mistä on kyse ja miten ideasi oikein toimii. Liitä mukaan myös kuva niksistäsi. Älä lähetä niksiäsi julkaistavaksi, jos on vähäinenkin mahdollisuus siihen, että se sisältää patentoitavissa olevan idean, joka voidaan kehittää kaupalliseksi tuotteeksi. Idean julkaisemisen myötä suojausmahdollisuus menetetään.

TEK 6/2013  15 


AJASSA

Kuva: Arto Timperi

MAAILMAN TALOUSFOORUMI PALKITSI HELE SAVININ

Tuomariston mukaan Lymed todistaa, että tekstiilialalla on edelleen elinvoimaa, kun toimintaan yhdistetään uusia teknologioita.

OK.COM/ WWW. FACEBO ISET.TEK EM TE TEKNIIKAN.AKA

Teknologiyrittäjyyspalkinto tekstiilialan edelläkävijälle Tamperelainen tekstiilialan yritys Lymed Oy on palkittu 10 000 euron arvoisella Tampereen Teknillisen Seuran Teknologiayrittäjyyspalkinnolla. Lymedin vaatteita käytetään erilaisissa paine­hoitoa vaativissa tilanteissa, kuten arpihoidossa, turvotushoidossa ja leikkausten jälkihoidossa. Ne soveltuvat myös CP-vammaisten ja autististen tukivaatteiksi. Lymed on laajentanut toimintaansa myös urheiluun. Palkintoraati korosti valinnassaan erityisesti toimialat ylittävää innovatiivisuutta, kasvua ja vientiä. – Olemme tehneet parin viime vuoden aikana suuria harppauksia alamme tutkimustyössä ja löytäneet tuotteillemme uusia käyttöindikaati16  TEK 6/2013

oita, joiden kaupallistaminen on myös jo käynnistynyt, totesi Teija Toikka Lymedista.

RAATI KIITTI TOIMIALAT YLITTÄVÄÄ INNOVATIIVISUUTTA, KASVUA JA VIENTIÄ. Taustavaikuttajatunnustuksen sai puolestaan Pirkanmaan Forum for Intelligent Machines ry:n (FIMA) pääsihteeri Antti Sirén. Sirén on työskennellyt useita vuosia yritysten teknologiakehityksen ja kansainvälistymisen hyväksi. Palkinnot jaettiin jo viidettä kertaa. (AK)

Maailman talousfoorumi on palkinnut Hele Savinin Young Scientist -huomionosoituksella. Talousfoorumi kutsuu vuosittain 40 ansioitunutta tutkijaa eri puolilta maailmaa Young Scientist -yhteisöön. Huomionosoitus annetaan ansioituneille alle 40-vuotiaille tutkijoille, jotka ovat yhdistäneet tieteellistä ajattelua ja teknologisia innovaatioita. Savin työskentelee Aaltoyliopiston sähkötekniikan korkeakoulun apulaisprofes­ sorina. Hän tutkii mikro- ja nanoelektroniikkaa ja erityisesti piistä valmistettuja aurinkokennoja. Hänellä on johdettavanaan oma, muun muassa Suomen Akatemian rahoittama tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita aurinkoenergiaratkaisuja. (AK)

TARKKAILE ELINYMPÄRISTÖÄ SÄHKÖISEN PALVELUN AVULLA Haluatko tietää asuinpaikkasi lähelle suunnitelluista rakennushankkeista? Kiinnostavatko mökkivesistön ruoppausaikeet? Suomen ympäristökeskuksen sähköisen Tarkkailijapalvelun kautta kansalainen, yritys tai viranomainen voi saada tietoa ympäristönsä tapahtumista tai muutoksista sähköpostiin tai älypuhelimeen. Tarkkailija lähettää käyttäjälle herätteitä, joiden kautta hän voi hakea ajankohtaiset tiedot suunnitelmista, selvityksistä ja kehittämishankkeista ja pysyä aiempaa paremmin selvillä oman elinympäristönsä muutok­sista. (AK) Lue lisää www.etarkkailija.fi


AJASSA

”Mistä tuntee hyvän designin? Kateudesta. Jos olet kateellinen, joku on tehnyt homman paremmin kuin sinä." noki an desi gner n iil o a l f th a n min dtrek- ta pa h t um a s s a

Aika vastata TEKin palkkatutkimukseen

Yrittäjien määrä Suomessa vuonna 2012

260000 Kasvua edellisvuoteen oli 5 000. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Yrityskatsaus 2013

HANNU-MATTI JÄRVINEN SEFIN HALLITUKSEEN Tampereen teknillisen yliopiston professori ja TEKin varapuheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen on valittu Euroopan insinöörikoulutusjärjestö SEFIn (European Society for Engineering Education) hallitukseen. SEFIn tavoitteena on teknillisen yliopistokoulu­ tuksen kehittäminen sekä sen aseman ja arvostuksen parantaminen. Hallituksen toimikausi kestää kolme vuotta. Kansain­ välinen 20-jäseninen hallitus koordinoi koko järjestön toimintaa. Järvisellä on laaja kokemus opetuksen kehittämisestä. Erityisen tärkeänä hän pitää verkko-opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämistä sekä yliopiston ja muun yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen tiivistä­ mistä.

(AK)

Innovatiiviset kaupungit valittu Hallitus on päättänyt valtion ja kaupunkien välisistä kasvu­ sopimuskaupungeista sekä seitsemästä kaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunki­ seudun kanssa. Nämä ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Tavoitteena on vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailu­ kykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Valtion ja kaupunkiseutujen rahoituksen osuudet ovat 10 miljoonaa euroa. Ohjelmaan varataan myös EU:n rakennerahastojen varoja. Kansalliset teemat ovat: biotalous (Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki), kestävät energia­ratkaisut (Vaasa, Lappeenranta ja Pori), tulevaisuuden terveys (Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). (AK)

Ovatko palkkatilastot ja muut ammattikunnan työmarkkina-asemaa koskevat tutkimustulokset sinusta kiinnostavia ja hyödyllisiä? Luotettavia tilastoja saadaan vain, jos riittävän moni jäsen kantaa kortensa kekoon ja vastaa vuotuiseen työmarkkinatutkimukseen. Kysely on lähetetty sähköpostitse niille vuosijäsenille, joiden sähköpostiosoite on kunnossa. Jos et ole saanut kyselyä sähköpostiisi, voit tilata linkin kyselyyn osoitteesta www.tek.fi/tmt. Muista myös päivittää sähköpostiosoitteesi ajan tasalle: www.tek.fi/omattiedot. Vuosittain toistuvien palkkakyselyjen lisäksi tänä vuonna kysytään työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Kyselyssä on eriytyviä vastauspolkuja työmarkkina-aseman mukaan. Omia kysymyksiä on esimerkiksi palkansaajille, yrittäjille ja työttömille. Kysely on avoinna maanantaihin 4.11.2013 asti. Kyselyn ajankohtaa on aikaistettu edellis­ vuosista, jotta tulokset tukisivat paremmin jäsenten alkuvuoden palkantarkistusneuvotteluja. Lisäksi nyt tulokset saadaan samanaikaisesti muiden YTN-liittojen ja työnantajajärjestöjen tilastojen kanssa. Kyselyyn vastaaminen kestää huolelliselta vastaajalta noin puoli tuntia, mutta nopeamminkin voi selvitä. Vastanneiden kesken arvotaan kolme 500 euron matkalahjakorttia ja 15 esinepalkintoa. Palkkatilastoja julkaistaan TEKin kotisivuilla sekä kevään TEK-lehdissä. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi edunvalvonnan ja jäsenpalvelujen kehittämisessä. Muun muassa TEKin palkkanosturi päivitetään vastausten pohjalta. (AK)

TEK 6/2013  17 


AJASSA

"Suomalaisia vaivaa insinöörimäisesti liiallinen ratkaisukeskeisyys. Suomalainen keskittyy kuvaamaan toiminnallisuuksia, kun jenkki keskittyy asiakkaan ongelmaan." up c l oud i n a n t t i vi l pp on e n t e k n ol og i ayri t tä jyys pä i vi ll ä YLITYÖT LISÄÄNTYNEET HUOMATTAVASTI

Kuva: Thinkstock

ITTERISSÄ KOMMENTOI TW miset ak @TEK_ atee

Vuosilomien sairausajan karenssit poistuvat eri tahtiin Lakisääteistä vuosilomaa voi 1.10. alkaen siirtää eteenpäin sairastumisen vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Aiemmin lomaa pystyi siirtämään vasta seitsemän sairaus­päivän jälkeen. Työntekijän tulee pystyä esittämään työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Muutokset eivät kuitenkaan toteudu samanaikaisesti kaikilla tekkiläisiä koskevilla sopimusaloilla. Sairauskarenssin poistoon liittyy säädös, jonka mukaan työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen mahdollisia karenssimääräyksiä sopimuskauden päättymiseen asti. Parhaillaan käytävissä työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisneuvotteluissa käsitellään sopimusalakohtaisesti myös vuosilomalain muutosten voimaantuloa ja sen aiheuttamia muutoksia työehtosopimusten määräyksiin. 18  TEK 6/2013

Myös lomapalkkaan muutoksia Vuosilomalain muutokset koskevat myös viikkoja kuukausipalkkaisten työntekijöiden loma­ palkan laskentaa eräissä erityistilanteissa. Lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaika- ja osa-aikatyön välillä siirtyneiden osalta lomaajan palkka lasketaan jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Jos työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen vuosiloman alkamista, lasketaan vuosilomapalkka lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän palkan mukaan. Vuosilomapalkan muutokset koskevat 1.4.2013 jälkeen kertyviä lomia. Muutokset johtuvat EU:n tuomioistuimen ratkaisuista. (AK)

Yhä useampi työntekijä ahertaa pitkää työpäivää. Vuonna 2012 liki 60 prosenttia palkan­saajista oli tehnyt ylitöitä. Vielä vuonna 2009 osuus oli 45 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinotoimiston työolobarometrin loppuraportista. Ylityöt ovat lisääntyneet johdon­mukaisesti kaikilla aloilla. Miesten ja naisten väliset erot ylitöiden tekemisessä ovat kaventumassa. Yleisimmin, lähes 40 prosentissa tapauksista, ylityö korvataan vapaana. Korvauksettomia ylitöitä teki 12 prosenttia työntekijöistä. Kaikkein yleisintä se on ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Ylemmistä toimihenkilöistä neljäsosa ilmoitti tekevänsä korvauksettomia ylitöitä. (AK)

MOBIILISOVELLUS KERTOO ENSIAPUOHJEET JA VERENLUOVUTUSPAIKAT Suomen Punainen Risti on julkaissut uuden mobiilipalvelun, jonka avulla voi esimerkiksi tarkistaa ensiapuohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja sairauskohtausten varalle sekä etsiä verenluovutuspaikkoja ja tehdä lahjoituksia. Sovellus on saatavilla iPhone-, Android- ja Windowspuhelimiin. Mobiilipalvelu on saatavilla maksutta sovelluskaupoista. Sitä on lyhyessä ajassa ladattu jo noin 10 000 laitteeseen. (AK)


AJASSA

4%

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että ensi vuonna vienti lähtee kasvuun.

KASVUYRITTÄJIEN MÄÄRÄ KASVUSSA Kasvuyritysten määrä Suomessa on lisääntynyt. Kaudella 2008–2011 niitä oli yhteensä 758. Määrä on kasvanut sadalla aiempaan kauteen verrattuna. Niiden henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2011 lopussa noin 87 000, liikevaihto 18 miljardia euroa ja jalostusarvo viisi miljardia euroa. Tämä selviää Yrityskatsaus 2013 -julkaisusta. Kasvuyritykseksi määritellään yritys, jonka henkilöstö kasvaa kolmen vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuodessa. Näiden osuus kaikista Tilastokeskuksen yritysrekisterin yrityksistä oli vuonna 2011 vain 0,24 prosenttia, mutta osuus yritysten henkilöstöstä, liikevaihdosta tai jalostusarvosta oli yli 20-kertainen. Kasvuyrityksistä runsaan 400:n voidaan arvioida olevan aidon kasvun yrityksiä. Tällaiset yritykset eivät kuulu konserniin, eivät ole olleet osallisena fuusiossa eivätkä ulkomaisessa omistuksessa. Näiden osuus kasvuyritysten henkilöstöstä oli vuoden 2011 lopussa vain 24 prosenttia ja liikevaihdosta 13 prosenttia.

(AK)

Ehdota vuoden 2014 teknologiajohtajaa

Finpron kansainvälistymispalvelut uudistuvat

Tekniikan Akatemia (TAF) jakaa neljättä kertaa Vuoden CTO -tunnustuspalkinnon teknologia­ johtajalle, joka on työllään parantanut suomalaisen yrityksen kilpailukykyä. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota teknologiajohtajien merkittävään rooliin yrityksissä. Vuoden CTO-palkinnon voittaja julkistetaan 16.1.2014. Voit ehdottaa vuoden teknologia­ johtajaa 15.12. asti osoitteessa www.vuodencto. fi. (AK)

Finpron toiminta aiotaan jakaa tulevaisuudessa kahteen osaan. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Finpron maksulliset konsulttipalvelut eriytetään omaksi erillisyhtiökseen. Toisen osan muodostavat jatkossa yhteiskunnan tukemat julkiset palvelut. Tähän kokonaisuuteen yhdistetään myös Matkailun edistämiskeskus MEK. Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyvät Team Finland -strategian mukaisesti erityisesti pk-yrityksien laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsul­tointiin. Muutosten myötä pk-yritysten ilmaiset ja edulliset kansain­­ välistymispalvelut lisääntyvät. TEM valmistelee myös konsultti­ palveluiden tukemiseksi pk-yrityksille uuden rahoitus­kanavan. Muutoksia valmistellaan syksyllä, ja ne on tarkoitus viedä käytäntöön vuoden 2014 aikana. Muutoksen yhteydessä tarkistetaan myös Finpron vientikeskusverkoston rakennetta. (AK)

Teknologiateollisuudella väärä tulkinta irtisanomisajasta Teknologiateollisuus ei hyväksy sitä, että työntekijä ilmoittaa työsopimuksensa irtisanomisesta hyvissä ajoin. Sen sijaan Teknologiateollisuus ohjeistaa alansa työnantajia lopettamaan palkanmaksun heti sopimuksen tai lain mukaisen irtisanomisajan kuluttua työntekijän ilmoituksesta. – Tulkinta on outo, sillä irtisanomisaikaa pidetään yleisesti vähimmäisvaroitusaikana. Työnantajien edustavan tahon näkemys on kaikille osapuolille huono ratkaisu. Se, että työntekijä ilmoittaa lähtöaikeistaan hyvissä ajoin, on aina ollut luon-

nollisesti myös työnantajan etu, kertoo yksikönjohtaja, varatuomari Ralf Forsén TEKistä. Teknologiateollisuuden kannan­ oton vuoksi, TEK neuvoo alalla työskenteleviä jäseniään ilmoittamaan irtisanoutumisestaan täsmälleen lain tai sopimuksen mukaista irtisanomis­aikaa noudattaen. – Jos tiedät lähteväsi työ­ paikastasi esimerkiksi parin kuukauden kuluttua, tätä ei kannata kertoa työnantajalle vaan noudattaa kirjaimellisesti irtisanomisaikaa. Vaara­na on, että Teknologiateolli­suuden

ohjeiden mukaisesti työnantajasi lopettaa palkanmaksusi heti sovitun irtisanomisajan kuluttua. Omaa toimeentuloaan ei kannata riskeerata, Forsén neuvoo. (AK)

TEK 6/2013  19 


AJASSA

Suomen Akatemialta 15 miljoonaa ICT-tutkimukseen

508000 Kiinalaisten verkkovakoilun takia menetetyt työpaikat Yhdysvalloissa. Lähde: McAfee ja Center for Strategic and International Studies (CSIS)

OK.COM/ WWW. FACEBO EM TE ISET.TEK TEKNIIKAN.AKA

Akavalaisille esimiehille oma verkosto Akavan ja sen jäsenliittojen yhteinen Esimiesverkosto on käynnistänyt toimintansa. Tavoitteena on herättää ja innostaa 80 000:ta esimiehenä työskentelevää akavalaista kehittymään ja verkostoitumaan. Verkostossa tarjotaan vinkkejä muun muassa hyvistä tieto­lähteistä, työkaluista ja koulutuksista. Lisäksi esimiesverkoston sivuilla julkaistaan joka kuukausi uusi esimiestyötä käsittelevä artikkeli. Marraskuussa puolestaan järjestetään kolme aamupalaseminaaria ajankäytön hallinnasta Lahdessa 25.11., Salossa 26.11. ja Kuopiossa 29.11. Ilmoittautuminen seminaareihin alkaa 16.10. Lue lisää www.akava.fi/esimiesverkosto

Lehden täydeltä tekniikan historiaa Tekniikan Historia -lehden ensimmäinen numero ilmestyi 9. lokakuuta. Uusi julkaisu on Talentumin kustantama Tekniikka&Talouden erikoislehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti lupaa huikeita tarinoita tekniikan ja keksintöjen historiasta. Ensimmäisessä numerossa ­kiinnostavaa luettavaa on peräti 76 sivun verran. Lehdessä kerrotaan muun muassa, ketkä suunnittelivat ja rakensivat sata vuotta sitten Suomen ensimmäisen auto­mobiilin. Kansijuttu tarjoaa myös paljastuksen: USA upotti Suomen sukellusbisneksen. Tekniikan Historia -lehden saa nyt tarjoushinnalla: 4 numeroa 19,90 (norm. 35,60). Jatkossa TEKin jäsenet saavat lehden normaalista tilaushinnasta 40 prosentin alennuksen. (KL)

20  TEK 6/2013

Suomen Akatemia alkaa rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohjelma ICT 2023:a. Akatemian hallitus on päättänyt kohdentaa 5 miljoonaa euroa ICT 2023 -ohjelman ensimmäisen temaattisen haun rahoittamiseen. Lisäksi ensi vuoden valtion talousarvioesityksen mukaan Suomen Akatemian vuoden 2014 myöntämisvaltuudesta vähintään 10 miljoonaa euroa on tarkoitettu ohjelman toteuttamiseen. Suomen Akatemian ensimmäisen ICThaun keskeiseksi teemaksi on valittu tietoturvaan liittyvä tutkimus. Haun ensimmäinen vaihe käynnistyy marraskuussa. (AK)

Tietotekniikkataidoissa suuret erot Suomalaiset pärjäsivät hyvin kansain­ välisessä osaamisvertailussa, jossa osaamista mitattiin kolmella osa-alueella: lukutaidossa, numerotaidossa ja tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa. Suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Tämä on selvästi OECD:n keskiarvon (34 %) yläpuolella. Tietotekniikan taitajina kunnostautuvat erityisesti 20–34-vuotiaat. Osaamiserot ovat kuitenkin suuria. Työikäisestä aikuisväestöstä kolmanneksella eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelman­ ratkaisutaidot. Esimerkiksi viidennes suomalaisista tutkimukseen osallistuneista ei osannut tai halunnut käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen. Vastaava luku OECDmaissa oli keskimäärin 24 prosenttia. (AK)


HAVUJA

Työsuhdeopas auttaa lakiviidakossa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n julkaisema Työsuhdeopas on päivitetty. Oppaassa käsitellään kattavasti työelämää sääntelevää lainsäädäntöä, ja siinä on erityisesti huomioitu ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden erityispiirteet. Opas on tarkoitettu ylempien toimi­henkilöiden ja heidän luottamushenkilöidensä avuksi ja tueksi. (AK)

Työsuhdeopas

Löydät oppaan osoitteesta www.tek.fi/julkaisut.

Hyvän työelämän talkoilla halutaan kääntää maanantai ympäri, työviikon ihanimmaksi päiväksi.

Hallituksen kärkihanke määritteli työelämän yhteiset arvot

Marjo Matikainen-Kallström TEKin hallituksen puheenjohtaja

Yritysten pudotuspeli PANKIT OVAT FINANSSIKRIISIN jälkeisessä EU:n sääntely­kierteessä. Vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet ja pankit ovat keskittyneet omien parhaiden asiakkaidensa hyvinvointiin. Uutta riskiä otetaan hyvin varovasti, ja uudet asiakkaat pääsevät pankin siipien suojiin harvakseltaan. Suomalaisessa yritystoiminnassa on perinteisesti totuttu hoitamaan yritysten rahoitusta lähes pelkäs­ tään pankkirahoituksen avulla. Hyvin harvat yrittäjät edes harkitsevat oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimista ystäviltä ja sukulaisilta – eikä suomalainen yhteiskunta tätä ajatusta tuekaan. Raha ja luovuus eivät välttämättä asu samassa pai­ kassa. Miten käy niiden potentiaalisten kasvuyrittäjien, jotka jäävät kirstuvartijoiden varovaisuuden takia ilman rahoitusta? Tai jos näiden yrittäjien lainamarginaali nousee aivan liian korkeaksi? Katoaako meillä tämän varovaisuuden seurauksena merkittävä osa uudesta kasvupotentiaalista? Tarvitaan kiireesti uusia ja erilaisia rahoituslähteitä, eri kokoisia ja erilaisia kasvurahastoja. Monet tutkimuk­ set pääomasijoitusten vaikutuksista yhteiskuntaan ker­ tovat samaa viestiä: pääomasijoittaminen toimii kan­ santalouksissa dynaamisen kasvun moottorina muun muassa lisäämällä yritysten liikevaihtoa ja luomalla työ­ paikkoja.

Suomalaisten mukaan hyvän työelämän keskeiset arvot ovat tarkoitus, rohkeus, sinnikkyys ja luottamus. Näihin arvoihin panostamalla suomalaisesta työelämästä on mahdollista tehdä Euroopan parasta. Tiedot käyvät ilmi hallituksen Työelämä 2020 -hankkeen teettämästä raportista, jossa määriteltiin suomalaisen työelämän arvot. Arvot määriteltiin yhteistyössä eri sidosryhmien ja kansalaisten kesken. – Arvot eivät korvaa työpaikkojen, työyhteisöjen tai ihmisten omia arvoja, vaan ne toimivat yhdistävänä ja suuntaa antavana asiana suomalaisen työelämän kehittämisessä. Kannustan kaikkia työpaikkoja käymään keskustelua arvoista, korostaa työministeri Lauri Ihalainen. (AK) Lue lisää www.tyoelama2020.fi TEK 6/2013  21 


ILMOITUS


TEK-VAIKUTTAJA TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA MATTI IMMONEN

YRITYKSISSÄ ON OSAAVAT IHMISET JA IDEAT, RAHAA ON SUUNNATTAVA SUORAAN SINNE. JARMO HALLIKAS

S

Voimaa vaikuttamiseen

uomen innovaatio- ja teknologia­ politiikan painopisteisiin vaikut­taminen on yksi TEKin tärkeim­mistä tehtävistä, TEKin teknologia­valiokunnan puheen­ johtajana toista kauttaan istuva Jarmo Hallikas sanoo. Jotta ohjat pysyisivät tiukasti käsissä, hän ehdottaa TEKin valiokuntatyön tehostamista. – Perustetaan valiokuntien yhteyteen toimi­ alakohtaiset työryhmät, joiden tehtävänä olisi seurata alan kehittymistä erityisesti kestävän kehityksen ja kansainvälisen kilpailun näkö­ kulmista. Ryhmät pitäisi perustaa ainakin infor­ maatioteknologian, konepaja- ja logistiikka-, innovatiivisen rakennetun ympäristön sekä prosessi- ja metsäteollisuuden aloille. – Näin TEKillä olisi ensikäden tieto siitä, missä milläkin alalla mennään. Myös keskus­ telu kehityksestä käytäisiin tekkiläisten piirissä. Kokousten lisäksi voitaisiin hyödyntää aktiivi­ sesti TEKin sähköisiä yhteisöjä, Hallikas visioi. Samalla hän tyrmää ajatuksen valiokuntien yhdistämisestä. – Esimerkiksi teknologiavaliokunnalla ja yrittäjyysvaliokunnalla on tyystin eri­ laiset roolit, vaikka otsikkotasolla toi­ minta saattaa näyttää päällekkäi­ seltä. Teknologiavaliokunnassa pohditaan ­teknologiapolitiikkaan vaikuttamista valtakunnan tasolla. Yrittäjyysvaliokunta paneutuu puolestaan tekno­ logiayrittäjyyden edistämi­ seen, erityisesti aloittavien ja pienten yritysten toiminta­ edellytysten parantamiseen. Hallikas satsaisi valio­ kuntatyöhön, koska on

huolissaan Suomen teknologisesta kehityksestä ja samalla ammattikunnan tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista. – Yritysten tuotekehityksen ja tutkimuslai­ tosten työn turvaaminen on ainoa konsti taata maamme elintaso. Yrityksissä on osaavat ihmi­ set ja ideat, rahaa on suunnattava suoraan sinne. Nyt tilanne ei näytä lainkaan hyvältä. Suo­ messa pk-yrityksille t&k-toimintaan suunnattu tuki on yksi OECD-maiden heikoimmista, ja Tekesin rahoitusmahdollisuuksien supistami­ nen uhkaa jo maamme kilpailukykyä. Hallikas on harmissaan myös siitä, että erityistutkimus­ laitosten rahoitusta on vähennetty ja päätäntä­ valtaan rahoituksen suhteen on siirretty valtio­ neuvoston kanslialle. – Onko siellä riittävää asiantuntemusta, hän kysyy. Yrityksille suunnatun riskirahan lisäksi varoja pitäisi löytyä tekniikan alan perustutki­ mukseen. – Miksei esimerkiksi Suomen Akatemia voisi satsata tähän nykyistä enemmän? Kolme kautta teknologiavaliokunnan toi­ minnassa on avannut puheenjohtajalle ovia niin poliittisten päättäjien kuin virkamiesten­ kin suuntaan. – Meillä on hyvä keskusteluyhteys, hän tote­ aakin tyytyväisenä. Hallikas lähti TEK-toimintaan jo opiskelu­ aikana. Teknologiavaliokuntaan hänet valittiin vuonna 2006. Hän on vetänyt myös TEKin Inno­ vaatio-Suomi sekä Ilmaston muutos ja kestävä kehitys -kärkihankkeita. Innovaatiojohtamisen ja tietohallintoalan yrittäjänä toimivan miehen elämään mahtuu luottamustoimien lisäksi liikuntaharrastuksia: uinti, sulkapallo ja suunnistus pitävät kropan kunnossa.

1982–84

2006–

2009-11

2009–11

2011–13

2012–14

Jyväskylän Teknillinen Seura, hallituksen jäsen

Teknologiavaliokunnan jäsen, puheenjohtajana 2009–

Innovaatio-Suomikärkihanke, puheenjohtaja

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys – kärkihanke, puheenjohtaja

Tekniikan edistämissäätiö, TEKin edustaja hallituksessa

KAUTE-säätiö, TEKin edustaja neuvottelukunnassa

TEK 6/2013  23 


LAKITIETO

§

Julia Soini Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdeneuvonnassa. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin yhteystietolomakkeella www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

Työ- vai johtajasopimus? Työelämässä vallitsee epäselvyyttä, milloin sopimus katsotaan johtajasopimukseksi ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Asiaa sekoittaa osaltaan nimikeviidakko.

Y

lemmän toimihenkilön nimik­ keessä saattaa esiintyä esimer­ kiksi sana johtaja tai työsopi­ muksen otsikkona voi olla joh­ tajasopimus. Pelkkä nimike ei kuitenkaan tee työsopimuksesta johtajasopimusta eikä siirrä työsuhdetta työ­ sopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Työtä voidaan tehdä työsuhteessa, virkasuh­ teessa, yrittäjänä tai työsuhteen ulkopuolella. Keskeistä on tosiasiallinen toimenkuva, kun selvitetään, sovelletaanko henkilön kohdalla työsopimus- tai työaikalakia.

Johtajasopimukset toimitusjohtajilla Johtajasopimukset ovat käytössä pääasiassa osakeyhtiöiden toimitusjohtajilla. Korkein oikeus on katsonut (KKO 1986 II 40), että

24  TEK 6/2013

toimitusjohtajiin kohdistuva valvonta on yhtiö­oikeudellista ja toimitusjohtajien kat­ sotaan olevan osa yhtiön johtoon kuuluvia toimieli­miä, jolloin he eivät ole työsopimus­ suhteessa yhtiöön. Tämän lisäksi korkein oikeus on linjannut (KKO 1989:136), että osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, joka rinnastuu johtajasopi­ musten kannalta osakeyhtiön toimitusjohta­ jaan. Ratkaisun mukaan toimitusjohtaja oli osuuskunnan johtoon kuuluva osuuskunnan toimielin, jonka tehtävänä oli liikkeen välitön johtaminen hallituksen valvonnassa. Tässä asemassaan hän ei ollut työsopimussuhteessa osuuskuntaan. Yhdistysten toiminnanjohtajat ovat kuitenkin korkeimman oikeuden mukaan (KKO 1996:49) työsuhteisia, ja he kuuluvat työ­ sopimuslain soveltamisalaan.


LAKITIETO

Toimitusjohtajan asemasta säädetään muun muassa osakeyhtiölaissa, jonka mukaan hallitus valitsee toimitusjohta­ jan. Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hal­ litukselle. Hallitus voi erottaa toimitus­ johtajan tehtävästään ja erottaminen tulee voimaan välittömästi, jos hallitus ei päätä myöhemmästä ajankohdasta.

Työsuhteessa johdon ja valvonnan alaisena Työsopimuslaissa säädetään työsuhteen tunnusmerkeistä. Sen mukaan kyseessä on työsuhde, jos työntekijä tai työkunta yhdessä sitoutuu henkilökohtaisesti teke­ mään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä saa siitä palkkaa tai muuta vastiketta. Jos jokin näistä edel­ lytyksistä jää täyttymättä, kysymyksessä ei ole työsuhde. Toimitusjohtajat eivät ole työsuhteisia ja näin ollen he ovat sekä työsopimuslain että työaikalain soveltamispiirin ulkopuo­ lella. He ovat kuitenkin sopimusoikeudel­ lisessa suhteessa yhtiöön ja heihin sovel­ letaankin yleisiä sopimus­oikeudellisia säännöksiä, esimerkiksi lakia varallisuus­ oikeudellisista oikeustoimista. Sen mukaan muun muassa kohtuuttomia ehtoja voidaan tietyissä tilanteissa koh­ tuullistaa tai ne voidaan katsoa kokonaan pätemättömäksi.

JOHTAJASOPIMUKSET OVAT KÄYTÖSSÄ OSAKEYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJILLA. Toimitusjohtajan on sovittava ehdoistaan tarkasti Käytännössä on suuri ero, kuuluuko hen­ kilö työsopimuslain piiriin vai onko hän sen ulkopuolella. Esimerkiksi työsopi­ muslain irtisanomisperusteita ei sovelleta toimitusjohtajiin, ja jopa luottamuspulan on oikeuskäytännössä katsottu olevan riittävä peruste erottaa toimitusjohtaja.

KESKIJOHTO KUULUU PÄÄASIASSA TYÖAIKALAIN PIIRIIN. Tämä asettaa toimitusjohtajan sopi­ mukselle erityisiä vaatimuksia. Johtajaso­ pimuksessa on hyvä sopia tarkasti muun muassa irtisanomisajasta, erokorvauk­ sesta, irtisanomisajan palkasta ja muista ehdoista. Ilman hyvää sopimusta toimi­ tusjohtaja altistaa itsensä tilanteelle, jossa hänen palvelussuhteensa voidaan päät­ tää välittömästi. Tällöin hän saattaa jäädä ilman minkäänlaista taloudellista tur­ vaa. Hyvällä sopimuksella varmistetaan molempien osapuolten edut ja ennal­ taehkäistään riitojen syntymistä. Sopi­ mus kannattaakin tehdä aina kirjallisessa muodossa. Näin vältytään erimielisyyk­ siltä, jotka koskevat tehdyn sopimuksen sisältöä. Suullinen sopimus on sinänsä yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta osapuolilla saattaa olla myöhemmin eri­ lainen käsitys siitä, mitä on sovittu. Toimitusjohtajan kannattaa huomi­ oida myös se, että konkurssitilanteessa erokorvaus saattaa jäädä tosiasiallisesti saamatta, koska hänen tulee valvoa saa­ tavansa konkurssissa. Tämän lisäksi toi­ mitusjohtaja on myös palkkaturvan ulko­ puolella.

Työsopimuslaki koskee muita johtajia Muut johtajanimikkeellä työskentele­ vät ovat pääasiassa työsuhteisia ja heihin sovelletaan muun muassa työsopimus­ lakia. Heidän työsopimuksissaan ei voida sopia asioista pakottavan lainsäädännön vastaisesti. Esimerkiksi toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt ovat työsuhteessa, ja heihin sovelletaan työsopimuslakia ja pääsääntöisesti myös työaikalakia. Työaikalain mukaan lain soveltamis­ alan ulkopuolelle jää työ, jota siihen kuu­ luvien tehtävien ja työntekijän aseman perusteella voidaan pitää yrityksen, yhtei­ sön, säätiön tai sen itsenäisen osan johta­ misena tai tällaiseen johtamistehtävään

välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työsuhteiset yritysjohtajat ja muut tosiasiallisesti ylimpään johtoon kuuluvat ovat oikeuskäytännön mukaan työaikalain soveltamisalan ulkopuo­ lella. Heillä ei ole lain mukaisia oikeuk­ sia yli-, lisä- tai sunnuntaikorvauksiin, joten tämä on otettava huomioon tehtä­ essä työ­sopimusta. Sen sijaan keskijohto eli johto­ryhmän ulkopuoliset työntekijät ja päällikkötasoiset työntekijät kuuluvat pääasiassa työaikalain piiriin. Epäselvyyksien välttämiseksi on suosi­ teltavaa sopia johtajasopimuksessa vuo­ silomalain soveltamisesta. Yksittäistapauksessa on suositeltavaa olla yhteydessä TEKin lakimiehiin. Lisä­ tietoja saa myös YTN:n Johtajasopimus­ oppaasta, jonka voit ladata verkosta www.tek.fi/julkaisut.

JOHTAJASOPIMUKSESSA SOVITTAVIA ASIOITA sopimuksen osapuolet toimen aloittaminen ja tehtävän kuvaus sivutoimet työaika palkkaus luontoisedut kouluttautumisoikeus bonukset ja tulospalkkiot optio-oikeus eläke-etuudet vakuutukset (esimerkiksi henkivakuutus ja vastuuvakuutus) lomaoikeus sairausajan palkka matkustamiskustannukset edustuskulut salassapitovelvollisuus kilpailunrajoitus ja rekrytointikielto keksinnöt ja tekijänoikeudet irtisanomisaika erokorvaus erimielisyyksien ratkaiseminen

TEK 6/2013  25 


RATKOMME ONGELMIA, JOIHIN EI OLE VIELÄ RATKAISUA.

Muototerä suunnittelee ja valmistaa yritysten erityistarpeisiin erikoiskoneita. Risto Kallio esittelee parvekelasin poraamiseen tarkoitettua laitetta. Konetta asentavat Harri Hinkka (edessä) ja Juhani Leppänen. 26  TEK 6/2013


URAPOLULLA

Risto Kallio luotsaa 60-vuotiasta konepajayritys Muototerää maailmalle. Kallio uskoo, että suomalaisissa koneissa on edelleen vetovoimaa. TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT SAMI REIVINEN

KILPAILUKYKYÄ

LAADUSTA M enneiden vuosikymmenien kilkkeen ja kolkkeen voi aistia Muototerän toimi­ tiloissa Tampereen Nekalassa. Konttorin seinät huokuvat 70-luvun värimaailmaa ja metalliset leikkuuterät vitriinissä kertovat, että kaikki sai alkunsa kenkäteollisuudesta. Kurkistus tehtaan puolelle kuitenkin paljastaa, että täällä ei puurreta menneen ajan tekniikan parissa. Asentajat Harri Hinkka ja Juhani Leppänen ahertavat parvekelasin porauskoneen kimpussa. – Ratkomme ongelmia, joihin ei ole vielä ratkaisua, ker­ too Muototerän toimitusjohtaja Risto Kallio asiakkaan tar­ peisiin räätälöidyn porauskoneen äärellä. Suuren hallin perällä Toni Rautanen ohjelmoi vesileik­ kauskoneen kosketusnäytöllä työn mittoja. Samassa vai­ voin silmin havaittava vesisuihku alkaa leikata millintark­ kaa kuviota vanerilevystä. On valmistumassa design-valai­ simen osia. – Vesileikkaus perustuu eroosioon. Vesi tulee jopa 6 200 baarin paineella ja mukana on hiekkaa. Vesileikkauksella saa aikaan pyöreitä muotoja ja viisteitä, eikä materiaalin laatu muutu. Sillä voi leikata niin metallia, muovia, kiveä, puuta kuin lasiakin, Kallio kertoo. Muototerän liikevaihdosta laitteiden valmistus muo­ dostaa reilusti yli puolet. Vesileikkauskoneet ovat yksi pää­ tuoteryhmä. Toisen puolen valmistuksesta muodostavat muut teollisuuden erikoislaitteet.

– Olemme muun muassa tehneet koneet jääkiekko­ mailojen käyristykseen ja naamioverkkojen valmistuks­een, Kallio havainnollistaa.

Vävyjen käsissä

Kiinnostaisiko toimitusjohtajan pesti? Kallio sai viime vuonna vastustamattoman puhelinsoiton Muototerän omistajalta ja silloiselta toimitusjohtajalta Pekka Patjakselta – omalta appiukoltaan. Perheyritys kaipasi uutta vetäjää. – Otin työn mielelläni vastaan. Olin työskennellyt täällä jo opiskeluaikana. Yrityksenä tämä on pienempi kuin aiemmat työnantajani, mutta kokonaisvastuu tekee tästä erittäin mielenkiintoisen. – Ennen Muototerää vedin Saksassa projektia, jossa kehitettiin myynnin, tuotannon ja logistiikan toimivuutta kokonaisuutena. Kaikki maanosat kuuluivat projektiin, ja työn tuloksena yli 70 ihmisen toimenkuva muuttui. Muutos­johtaminen oli avainasemassa. Se oli minun kouluni toimitusjohtajaksi. Yritys onkin pysynyt tukevasti omassa perhepiirissä. Patjaksen tyttäret eivät ole päätyneet tekniikan alalle, mutta apuvoimia on löytynyt vävyistä. Kallio työskentelee toimitusjohtajana, toinen vävy toimii myyntijohtajana ja kolmas on tehnyt markkinointimateriaalia. – Asioiden hoitaminen on mutkatonta. Tietoja voi vaih­ taa esimerkiksi samalla kun vie lapsia hoitoon toisen luok­ ­se. Myös toiminnan kehittäminen on pitkäjänteisempää, TEK 6/2013  27 


SUOMALAISET EIVÄT PYSTY KILPAILEMAAN HINNALLA. MEIDÄN PITÄÄ TEHDÄ PARHAAT LAITTEET.

kun tulosta ei tarkastella tiukasti kvartaaleittain, Kallio summaa perheyrityksen etuja. Ennen Muototerää Kallio oli tukevasti kan­ sainvälisellä uralla. Kaikki alkoi opiskelijavaih­ dosta 2000-luvun puolivälissä. Työharjoittelu ja diplomityö M-realin, nykyisen Metsä Boar­ din, Saksan tehtaalla poiki myöhemmin han­ kintaprojektien vetovastuun Keski-Euroopassa. Kolmannen kerran tie vei Saksaan uuden työn­ antajan palveluksessa. Yhteensä Saksassa vierähti viisi vuotta. – Kansainvälinen työkokemus ei ollut suun­ niteltua. Ajattelin, että työharjoittelun voisi tehdä myös Saksassa, kun olin ollut siellä opis­ kelijavaihdossakin. Tänä päivänä opiskelijoi­ den kannattaa lähteä vaihtoon ja panostaa kan­ sainvälistymiseen, Kallio korostaa.

Kehitysideoita kahvipöydässä Koneenrakennus on varsin herkkä ala suhdan­ teille. Sen vuoksi Muototerä tähtää kovaa vauh­

Vesileikkauslaite valmistaa vaneriset osat design-lamppuun. Tarkka leikkausmenetelmä soveltuu niin metalleihin kuin elintarvikkeisiin.

28  TEK 6/2013


Risto Kallion mukaan Muototerä pyrkii vientimarkkinoille paikallisten kumppanien avulla. Paikallistuntemus ja tavat tehdä kauppaa ovat ulkomaankaupassa erittäin tärkeitä. Toni Rautanen (vas.) asettaa säätöjä vesileikkuriin.

tia kansainvälisille markkinoille. Keväällä avat­ tiin vesileikkureiden myynti- ja markkinointi­ yhtiö Venäjällä, ja Yhdysvaltain markkinoilta Muototerä etsii parhaillaan yhteistyökump­ pania Finpron kanssa. Tavoitteena on myydä Yhdysvaltoihin selluteollisuuden hakeseuloja. – Tänä vuonna viennin osuus liikevaihdosta kasvaa viidestä prosentista 10–20:een Venä­ jän viennin vuoksi. Tähtäimessä on kasvattaa osuus yli puoleen. Kannattava kasvu on elin­ ehto sille, että pysymme hengissä, Kallio laskee. Mutta miten keskikokoinen perheyritys pystyy ponnistamaan kansainvälisille mark­ kinoille? Yhteensä yrityksessä työskentelee 26 henkilöä, ja viime vuoden liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa. – Suomalaiset eivät pysty kilpailemaan hin­ nalla. Aina joku tekee halvemmalla. Meidän

pitää tehdä parhaat laitteet. Laadun tulee ylit­ tää odotukset, Kallio linjaa. Kallio uskoo, että ketteryys antaa kilpailu­ etua markkinoilla. Muototerässä muutosten tekeminen on mutkatonta, kun koko tuotanto­ ketju suunnittelusta myyntiin on omissa käsissä. Talosta löytyy muun muassa omat mekaniikka-, automaatio- ja sähkösuunnitte­ lijat. – Käytämme vesileikkureita itsekin päivit­ täin, sillä teemme jatkuvasti alihankintaa asiakkaille. Saamme suoraan palautetta ja kehitys­ ideoita omilta työntekijöiltämme. Voimme saada muutokset tuotantoon parhaimmillaan päivässä. Jos asiakas toivoo laitteeseensa jotain erilaista, meidän on helppo räätälöidä se. – Pelkän hankintahinnan sijaan koros­ tamme kokonaiskustannusta. Käyttökoulutuk­ sen, varaosien saatavuuden ja huollon on toi­ mittava mutkattomasti. Kallion mukaan potentiaaliset ostajat liik­ kuvat ammattilaismessuilla. Jotta myynti rul­ laisi, kilpailijoista on pystyttävä erottautumaan. Lokakuussa Muototerän väki suuntaa Mosko­ vaan. – Kävin etukäteen tutustumassa messuihin Venäjällä. Kilpailijat eivät erottautuneet millään tavalla toisistaan. Olemme miettineet, miten jäisimme asiakkaiden mieliin, Kallio huomaut­ taa. – Monesti insinöörivetoiset yritykset käyttä­ vät liikaa teknisiä termejä. Myös johtoryhmän jäsenen pitää ymmärtää, mitä he ovat osta­ massa ja mitä hyötyä siitä on heille, hän lisää.

Älä lukkiudu tavanomaiseen Kallion mielestä Muototerän ensimmäiset harppaukset viennissä näyttävät lupaavilta. Hän kehottaa muitakin suomalaisyrityksiä uusiutumaan ja hyppäämään uusille urille. – Kannattaa miettiä rohkeasti, mihin tek­ niikkaa voidaan soveltaa tavanomaisten toimi­ alojen lisäksi. Esimerkiksi vesileikkausta voi­ daan käyttää myös elintarviketeollisuudessa, kuten kakkujen tai kalojen leikkaamiseen. Asiakkaiden ongelmien ratkaisu avaa usein tien menetykseen. Jos kassavirta ei juokse, markkinoita ei kannata syyttää. – Markkinat eivät ole vieneet yhtään firmaa konkurssiin. Yritysten pitää itse sopeutua mark­ kinoihin. Asiakasta kannattaa kuunnella.

FAKTA Risto Kallio Muototerän toimitusjohtaja 31-vuotias Diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 2006, pääaineena logistiikka Metsä Board, hankintapäällikkö, hankinta-analyytikko 2006–2007 GE Money, projektipäällikkönä rahoituksessa 2008 Roal Oy, hankinta- ja logistiikkapäällikkö, projektipäällikkönä myynnissä ja operaation suunnittelussa, globaalihankintapäällikkö 2008–2012 Muototerä, toimitusjohtaja 2012–

Muototerä Oy Tamperelainen konepajayritys, perheyritys Valmistaa vesileikkaussovelluksia, hakeseuloja, meistikoneita- ja teriä, erikoissovelluksia sekä myy alihankintapalveluita, huoltoa, varaosia ja merkintälaitteita Perustettu vuonna 1953 Työntekijöitä 26 Liikevaihto vuonna 2012 3,2 miljoonaa euroa

TEK 6/2013  29 


TEKSTI AKU KARJALAINEN

TYÖMARKKINARATKAISU LOPPUSUORALLA Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat elokuun lopussa keskitetystä palkkaratkaisusta. Liitoilla on ollut kahdeksan viikkoa aikaa käydä alakohtaiset sopimusneuvottelut. Lehden painoon mennessä neuvottelut ovat vielä kesken monella sopimusalalla. Katso, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Elokuu Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan elokuun lopussa neuvottelutuloksen keskitetystä työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Tulos syntyi vain päivä hallituk­ sen budjettiriihen ja rakenneuudistuspaketin jälkeen. Hallitus oli korostanut maltillisen palkkaratkaisun tärkeyttä pitkin kuluvaa vuotta. Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan ensi vuonna 20 euroa kuukaudessa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toinen korotus on tästä vuoden kuluttua, ja se on 0,4 prosenttia. Molem­ mat korotukset ovat yleiskorotuksia. Jos työehtojen muutoksilla on kustannusvaikutuksia, ne otetaan huomioon yleiskorotuksissa. Kolmannen vuoden korotuksista neuvotellaan kesällä 2015, ja sopimus on tuolloin irtisanottavissa. Jos sopimuksesta tulee tarpeeksi kattava, valtio­valta muun muassa tekee tuloveroasteikkoihin 1,5 prosen­ tin tarkistuksen, puolittaa väylämaksut sekä poistaa kaksi työttömyyspäivärahan omavastuupäivää ja kilo­ metrikorvausten lisäkiristyksen.

30  TEK 6/2013

Syyskuu Alakohtaiset virka- ja työehtosopimusten soveltamisneuvottelut alkoi­ vat heti syyskuun alussa. Ensimmäisinä neuvotteluviikkoina osapuolten välille syntyi paha kiista siitä, miten 20 euron kuukausittainen palkan­korotus tulkitaan ja jaetaan. Työnantajapuoli tulkitsi, että korotus ei vaikuta lisiin. Palkansaajapuo­ len mukaan taulukkopalkkoihin tehty korotus nostaa myös lisiä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat sopivat kiistan ja päättivät yhteisistä tulkintaperiaatteista. 20 euron korotus heijastuu myös palkanlisiin sil­ loin, jos tällaisia lisiä on alan palkkausjärjestelmässä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN neuvotteli tekkiläisten työehdoista monella yksityisen sektorin sopimusalalla. Neuvottelut käynnistyivät syys-lokakuussa muun muassa teknologiateollisuudessa, suunnittelu­ alalla, tietotekniikan palvelualalla, ICT-alalla, metsäalalla, rahoitus­alalla, LTY-alalla, kemian alalla, energia-alalla, viestinvälitys- ja logistiikkaalalla ja informaatiologistiikka-alalla sekä yrityskehitysorganisaatioiden kohdalla. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvotteli tekkiläis­ ten työehdoista yliopisto-, valtio- ja kuntasektoreilla. Neuvottelut alkoi­ vat heti syyskuussa.


Lokakuu Suurista vientiteollisuuden sopimus­ aloista Metsäteollisuus aloitti työlli­ syys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelut pitkän empimisen jälkeen. Rakennusliitto jättäytyi heti keskitetyn ratkaisun ulkopuolelle. Neuvottelutulosten sarjan avasi tekno­ logiateollisuus, kun toimihenki­löiden Ammattiliitto Pro ja työntekijöiden Metalliliitto saivat aikaan neuvottelutu­ lokset työehtosopimuksista 9.10. YTN ja Teknologiateollisuus saavut­ tivat neuvottelutuloksen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseksi 14.10. Neuvottelutulos sisältää ­

kirjauksen työaikapankista, ja se tuo parannuksia luottamusmiesten toimin­ taan, tasa-arvoon ja työhyvinvointiin. YTN ja Teknologiateollisuus/SKOL saavuttivat työllisyys- ja kasvusopimuk­ sen mukaisen neuvottelutuloksen suun­ nittelualalle 16.10. Liittojen tulee käydä neuvottelut 25.10. mennessä, minkä jälkeen työ­ markkinakeskusjärjestöt arvioivat työl­ lisyys- ja kasvusopimuksen kattavuutta. Sopimus astuu voimaan, jos riittä­ vän moni työehtosopimusala tekee sen mukaisen ratkaisun.

ILMOITUS

ynä aan tänä syks aikoilla valit tut. te uu lt Monilla työp va työsuojelu ja t . he ie m u itse ehdolle luottamus stasi tai aset ka do eh > aa Äänestä om aikka­toiminta w.ytn.fi > Työp Lue lisää ww ies­toiminta Luottamusm uojelu minta > Työs Työpaikka­toi > .fi tn .y w w sekä w

Lehden painoon mennessä 18.10. neuvottelut olivat kesken vielä monella sopimusalalla. Lue neuvottelujen viimeisimmät tilanteet YTN:n kotisivuilta osoitteessa www.ytn.fi ja JUKOn kotisivuilta osoitteessa www.juko.fi. Jokaisella sopimusalalla on myös omat verkkosivunsa. Lisäksi voit seurata neuvottelujen etenemistä teknologiateollisuuden, suunnittelualan, ICT-alan, tietotekniikan palvelualan ja finanssialan Facebook-sivuilla.


Teknologiayrittäjyyspäivien ja Mindtrekin yhdistelmä oli menestys: tapahtumat keräsivät yli 750 osallistujaa.

Ä L L I V I Ä P S Y Y J Ä T T I R Y A I G O L O N K E T keskusteltiin kaksi päivää yrittämisestä ja erehtymisestä

Teknologiayrittäjät kokoontuivat Tampereelle hakemaan inspiraatiota ja oppia tuotteistamiseen. Tarjolla oli puhujia alan tähdistä nouseviin kykyihin. Applen perustaja Steve Wozniak täytti olemuksellaan koko 136 neliön valkokankaan. TEKSTI JUSSI NOUSIAINEN JA KIRSTI LEVANDER KUVAT ALIISA PIIRLA JA PAAVO PYKÄLÄINEN

32  TEK 6/2013

T

eknologiayrittäjyyspäivät syntyi TEKin yrittäjä­ jäsenten halusta verkostoitua ja järjestää saman­ henkisten yhteinen tapahtuma. TEK on yksi tekno­ logiayrittäjyyspäivien pääjärjestäjistä. Tapahtu­ missa kävi yhteensä 750 osallistujaa. – Ensimmäiset Teknologiayrittäjyyspäivät oli­ vat alueellisia tapahtumia Oulussa. Vuoden 2011 päivät olivat sen verran kova menestys, että yhdessä TEKin ja SEFEn kanssa ruvettiin puuhaamaan viime vuonna valtakunnallista tapahtu­ maa Ouluun. Tämän vuoden tapahtuma oli selvästi erilainen, koska päivät olivat yhdessä MindTrek -festivaalin kanssa, kertoo edellisten Teknologia­yrittäjyyspäivien järjestäjä, Teemu ’Jerry’ Haapala Oulun Teknillisestä Seurasta.


Kuva: Paavo Pykäläinen

Wozniak täytti salin PÄÄPUHUJA, Applen toinen perustaja Steve Wozniak esiin-

Suomesta tietosuojan Sveitsi TIETOVUODOT ja Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA puhuttivat

Tampereella. Suurvallan urkinta on avaamassa pienelle Suomelle yllättäviä bisnesmahdollisuuksia. EFFI ry:n puheenjohtaja, lakimies Ville Oksanen maalaili Suomelle tulevaisuutta datakeskusten ja pilvipalveluiden l­uvattuna maana. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, kylmyys ja vakaat yhteiskunnalliset olot ovat Oksasen mukaan kilpailu­ kykyinen yhdistelmä. – Suomen pitäisi brändätä itsensä tietosuojan Sveitsiksi. Juha Kaario Varaani Worksilta huomautti, että keskustelu turvallisuuden ja yksityisyyden rajoista on tietovuotaja Edward Snowdenin ansiota. – Minua ottaa päähän se, että kyberturvallisuutta pidetään teknisenä asiana, vaikka se on strateginen kysymys niin yrityksille, valtiolle kuin armeijallekin. Kyberstrategioissa pitäisi keskittyä uhkien lisäksi myös mahdollisuuksiin, Kaario sanoi. Myös tapahtuman pääpuhuja Steve Wozniakia suivaantui aiheesta. – Kun Internet tuli, se näytti maailmalta ilman valtioita, hallintoa. Vapauden tunne oli mahtava. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, meitä valvotaan internetin välityksellä enemmän kuin koskaan.

tyi Kaliforniasta käsin suorassa verkkolähetyksessä. ­Wozniak täytti rehevällä olemuksellaan koko Plevnan jättimäisen valko­kankaan. Mies oli aikaerosta huolimatta hyväntuulinen. – Teknologiayrittäjät, te olette lempi-ihmisiäni koko maailmassa! Tämä onkin ensimmäinen kertani Suomessa, hän nauratti lähes viisisataapäistä yleisöä. Tilaisuuden juontaja, Varietyn toimittaja David Cohen, kysyi Wozniakilta Applen alkuajoista. – Se autotallijuttu on ihan legendaa, emme me niitä tietokoneita missään autotallissa koonneet. Steve Jobs ja minä halusimme tehdä hienoja, edistyksellisiä laitteita omaksi iloksemme ja näyttääksemme muille. Jobs halusi myös firman, rahaa ja investointeja, Wozniak muisteli. Yleisö kyseli Wozniakin tulevaisuudenvisioita ja tämä antoikin tulla tajunnanvirtaa kankaan täydeltä. – Uskon, että tietokoneet saavuttavat tietoisuuden. Koneet saavuttavat ihmisaivojen suorituskyvyn, mutta eivät koskaan vastaavaa ymmärryskykyä. Vuonna 2050 meillä on varmasti yllämme paljon teknologiaa, ehkä myös sisällämme. Meillä on jo muun muassa tekoniveliä, mutta lapsillamme ja lastenlapsillamme todennäköisesti jo tehostetut aistit, Wozniak pohti.

TEK 6/2013  33 


Katsokaa, missä maailma menee INNOVAATIOTOIMINNASTA on pakko pitää kiinni,

jos aikoo pärjätä globaalissa kilpailussa. Mutta miten nähdä tulevaisuuden tarpeet – ja ennen kaikkea toiveet? KONEen muotoilujohtaja Anne ­Stenros antoi tulevaisuuden ennakointiin kaksi ohjetta: kerätkää ajankohtaista tietoa ja tutkikaa uusia ilmiöitä. – Kulkekaa ja katsokaa, missä maailma menee. Myös taide peilaa tulevaisuutta, kriittiset kannan­ otot näkyvät taidemaailmassa nopeasti, hän muistutti. Aiemmin Hongkong Design Centerin johtajana toiminut Stenros on tutkinut muun muassa Kiinan nousevia vihreitä trendejä urbaanissa ympäristössä. – Vihreät arvot ovat sielläkin tulossa, tosin vasta idulla, mutta muutos näkyy jo ihmisten käyttäytymisessä. Kiinalaisen Y-sukupolven elämäntapa ei juurikaan eroa eurooppalaisten ­nuorten elämästä. Tulevaisuudessa kansainvälisessä ympäristössä on siis entistä helpompi toimia. Yksi ajan ilmiöistä on kaupungistuminen ja sen tuomat haasteet. – Kaupunkisuunnittelussa heijastuvat nyt vihreys ja tunneäly. On myös selvää, että kaupungis­tuvassa maailmassa liikenteeseen ja liikkumiseen on kehitettävä uusia järkeviä ratkaisuja, Stenros totesi.

Rytinällä tulee myös DIY, do-it-yourself-kulttuuri, mikä näkyy muun muassa designissa. Nuoret suunnittelevat sovelluksia ja tuotteita – eivätkä ainoastaan itselleen, vaan myös kaupalliseen tarkoitukseen. Berlin Design Week -tapahtumassa kuluneena kesänä vieraillut Stenros totesi, että DIY-henki on nyt se juttu, joka puhuttaa ja jota kannattaa seurata. – Mahdollisuudet luoda digitaalisesti omia design-tuotteita ja toteuttaa ne 3D-tulostimella merkitsevät sitä, että itse tehdyt tuotteet yleistyvät. Samalla tee-se-itse-muotoilijat ja -innovaattorit nousevat merkittäväksi toimijajoukoksi. – Tämä puolestaan edellyttää ammattilaismuotoilijoilta uudenlaista roolia: yhdessä tekeminen, co-creation, ja yhdessä muotoileminen, co-design, ovat pohja tulevaisuuden toimintakulttuurille, Stenros arvioi. Englannissa kehitys on jo otettu vakavasti huomioon. Siellä perus­ koulun opetussuunnitelmassa aiotaan tulevaisuudessa painottaa koodauksen, muotoilun ja 3D-tulostuksen taitojen opetusta.

Tuttu naama ja pieni rehvastelu auttavat Aasian markkinoille SUOMEN HUAWEIN tutkimuskeskuksen joh-

taja ja älypuhelinohjelmistojen teknologiajohtaja Mikko Terho antoi napakat vinkit Aasian markkinoille tähtääville startupeille. Aasialainen bisnes lähtee siitä, että naama on tuttu. – Mitään ei tapahdu, ellet tunne jotakuta sikäläisistä liikekumppaneistasi – mutta riittää, että on kerran nähty, Terho aloitti. – Ja jotain hiplattavaa pitää olla matkassa. If nothing else works take a concrete object or Demo! Koska aasialainen liikemies haluaa ennen kaikkea miljonääriksi, hän hakee jokaisesta liikeneuvottelusta vain ja ainoastaan omaa etuaan. – Seuraa siis silmä tarkkana kumppanisi reaktioita. Jos hän arvelee hyötyvänsä, sinäkin saat osaksesi arvostusta. Muuten et merkitse niillä markkinoilla mitään. Idän bisnes on myös kärsimätöntä: kaiken pitää tapahtua heti. – Yhteisiin kehityshankkeisiin ei yleensä ole aikaa. Aasialainen haluaa kuulla tässä ja nyt, mikä on sinun ratkaisusi. 34  TEK 6/2013

Äläkä pidä kynttilääsi vakan alla. Terho kehottaa kertomaan, millä peittoat kilpakumppanisi. Isot yritykset tunnetaan maailmalla, joten kehu rohkeasti, jos olet jossain näitä jättiläisiä parempi. Pistä myös referenssit puhumaan puolestasi. – Käytä myyntipuheesi tukena videoklippejä ja web-linkkejä. Kuvakieli toimii globaalisti, Terho vinkkasi. Myös patentit purevat aina. Eli jos niitä on, älä unohda mainita. Ja kun olet päässyt vauhtiin, myy koko kakku. – Uusi innovaatio kannattaa paketoida niin, että se sisältää ydinkeksinnön ja siihen liittyvät patentit. Elektroniikkateollisuudessa täytyy usein uuden innovaation yhteydessä kehittää myös uusi tuotantotekniikka. Paras yhdistelmä onkin innovaatio plus innovaation tuotantotekniikka. Kiihkeän bisneksen tiukoissa aikatauluissa kenelläkään ei ole sen jälkeen halua etsiä muita toimintatapoja, vaan tarjottu ratkaisu tekee kauppansa.


TEKSTI JA KUVAT JUSSI NOUSIAINEN

Kohtaamisia ja päivien parhaita paloja

Anu Halme, Myyntijohtaja W3 group

Mandar Gyan, yrittäjä, ex-nokialainen – Projektitiimimme on kehittänyt Tampereen Protomossa ZappScan-mobiilisovelluksen, joka yhdistää jälleenmyyjiä ja kuluttajia uudella tavalla. Käyttäjät voivat bongata tarjoukset älypuhelimellaan suoraan printtimainoksista tai sähköisiltä mainostauluilta. – Teknologiayrittäjyyspäivät menivät työn merkeissä, ihmiset testasivat sovellustamme tapahtumissa pelin muodossa. Miika Mäkitalon ja testausguru Antti Niittyviidan esitykset yrittämisen rohkeudesta vahvistivat uskoa siihen että olemme etenemässä oikealla tavalla. Pidän suomen kielen sanasta yrittäjä. Se kertoo että todella yritetään tehdä jotain.

Stefan Baggström, Movendosin teknologiajohtaja ja perustaja – Työskentelin pitkään Nokialla. Movendos on spin off Tampereen teknillisen yliopiston hankkeesta. Kehitämme mobiileja työkaluja auttamaan asiakkaan ja valmentajan välistä yhteydenpitoa. Valmentaja voi tässä yhteydessä olla esimerkiksi terapeutti, lääkäri tai personal trainer. Haluamme luoda liiketoiminnan lisäksi terveyttä ja hyvinvointia. – Tykkäsin erityisesti UpCloudin Antti Vilpposen ja M-filesin Miika Mäkitalon esityksistä. He muistuttivat että tuote pitää hyväksyttää asiakkaalla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja että yksikään tuote ei kestä ensikohtaamista asiakkaan kanssa. Ainoa tapa menestyä on oppia nopeasti.

Kuva: Tampereen kaupunki

– Työskentelen mieluummin palkkatyössä kuin yrittäjänä. Olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsen turvallisen ympäristön ollakseni parhaimmillani. Olen työskennellyt start­upeissa ja pelialalla. Työni on monipuolista, yksi tehtäväni on olla tulkkina y- ja x-sukupolvien välillä. Etenkin peliala vetää sukupolven parhaita kykyjä, herkkiä ja lahjakkaita tyyppejä. – Tulin tänne hakemaan inspiraatiota ja energiaa, yrittäjäporukassa sitä on aina. Tähän asti inspiroivin oli Ville Oksasen esitys, jossa hän puhui Suomen mahdollisuuksista tietosuojan Sveitsinä.

Olli-Poika Parviainen, Tampereen apulaispormestari – Edistämme Tampereella teknologiayrittäjyyttä. Työkalujamme ovat muun muassa seudullinen elinkeinoyhtiömme Tredea, Strateginen elinkeinohankkeemme Avoin Tampere. Avaamme tietovarantojamme ja olemme ottamassa käyttöön yritysvaikutusten arviointia päätöksentekoon. – Vastaan Tampereen kaupungin elinkeinopolitiikan ohjauksesta ja palvelutilauksesta. Johdan myös Avoin Tampere -elinkeinohankkeen ohjausryhmää. Hankkeen yksi päätavoite on parantaa teknologiayrittäjyyden edellytyksiä Tampereella ja edistää startup- ja kasvuyritysten menestymismahdollisuuksia. Viime vuosikymmenellä olin perustamassa digisisältöjä tuottavaa yritystä, jossa myös työskentelin. Se oli opettavaista aikaa. TEK 6/2013  35 


TEK ON LÄHELLÄSI Kajaanin Teknillinen Seura virkosi henkiin KAJAANIN TEKNILLISEN SEURAN puheen-

johtaja Ville Widgrén on tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Muutaman vuoden hiljais­eloa viettäneen seuran toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. – Elokuun lopussa pidimme jäsenillan ja paikalle saapui 35 tekkiläistä. Se on hyvä määrä, sillä jäseniä on täällä noin 200. Lähetimme kaikille alueen jäsenille kutsun sähköpostitse ja kirjeellä. Lisäksi laitoimme pienet ilmoitukset paikallisiin lehtiin. – Tutustuimme jäsenillassa Metson, Sunitin ja Talvivaaran toimintaan. Illan aikana syntyi erittäin hyvää keskustelua, kun tekniikan asiantuntijat pääsivät keskustelemaan keskenään. Widgrénin mukaan jatkossa erilaisia tilaisuuksia järjestetään kolmesti vuodessa. Lokakuussa on vielä ekskursio Iisalmeen yhdessä Kuopion Teknillisen Seuran kanssa. Seuran 60-vuotisjuhlia vietetään 13.12. – Tulevaisuudessa teemme varmasti yhteistyötä muiden alueseurojen kanssa. Esimerkiksi Lapin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion seurojen kanssa yhteistyö voisi olla helppoa ja luontevaa. Lue lisää kajaani.tek.fi

Tekin alueseurat

Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys

Odottaa elvytystä Kokkolan Teknillinen Seura Kymenlaakson Teknillinen Yhdistys Pietarsaaren Teknillinen Seura Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit

Oulun Teknillinen Seura

Lisää seurojen toiminnasta ja yhteystiedot: www.tek.fi/tek/ jasentoiminta

Raahen Teknillinen Seura

Kajaanin Teknillinen Seura

Kuopion Teknillinen Seura Vaasan Teknillinen Seura

Porin Teknillinen Seura

Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura

Jyväskylän Teknillinen Seura Tampereen Teknillinen Seura

Varkauden Teknillinen Seura Suur-Savon Teknillinen Seura

Lahden Diplomiinsinöörit ja Arkkitehdit

Rauman Teknillinen Seura Kanta-Hämeen Teknillinen Seura

Lappeenrannan Teknillinen Seura

Turun DI-kerho

Akavan esimiesverkosto Akavan esimiesverkosto tukee esimiehiä työssään. Esimiesverkosto järjestää yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa marraskuussa kolme aamupalaseminaaria ajankäytön hallinnasta Lahdessa 25.11., Salossa 26.11. ja Kuopiossa 29.11. Ilmoittautuminen alkaa 16.10. Lue lisää www.akava.fi/esimiesverkosto

36  TEK 6/2013

TEKin uraillat TEK järjestää vuosittain yli 25 urailtaa eri puolilla Suomea. Lue lisää www.tek.fi/uraillat

Apua työnhakuun Jos olet työtön tai jäämässä työttömäksi, hyödynnä oman alueesi työllistymisprojektit. Omaehtoiset työllistymisprojektit Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla tarjoavat työnhakuvalmennusta, luentoja, yritysvierailuja, verkottumismahdolli­ suuksia ja vertaistoimintaa. Katso tarkemmin www.otty.fi, www.pirkanmaanotty.fi ja www.uranoste.fi


NUMEROINA TEKSTI AKU KARJALAINEN

TEKillä ja sen keskusjärjestö Akavalla on rutkasti toimintaa ympäri Suomea.

uut TEKin Hyödynnä myös m w.tek.fi. ww palvelut ja edut

ri Suomen. at käytössäsi ympä Palvelut ja edut ov

Traficum yhdistää liikenteen asiantuntijat TEKin kerhot ja yhdistykset

TRAFICUM-KERHO yhdistää tie- ja liikenne­

Pääkaupunkiseutu Akateeminen Teekkarikerho AATE Arkkitehtikerho Biotekniikan kerho DIAS-kilta Heinolan DiA-kerho Insinöörien Rouvat LVI-kerho Maanmittausinsinöörien kerho Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL Naispolyteekkarit (Napoli) Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU) Rakentajain kerho Sairaalafyysikot ry Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto SUM Traficum MULJU (Valmistustekniikan seniorit) Yrittäjäklubi Tampere TEKin Naisakatemia (TEKNA) Turku Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset TeknikensAkademiska Kvinnor i Sydvästra Finland (AboaTEK) TFiF Åboavdelning (ruotsinkielistä toimintaa yhteistyössä TEKin kanssa) Lisää kerhoista ja yhteystiedot: www.tek.fi/tek/jasentoiminta

TEK työpaikallasi Yksityisellä sektorilla suurempien yritysten työpaikka­ kohtaiset yritysyhdistykset, yliopistoilla yliopistoyhdistykset sekä julkisen sektorin paikallisyhdistykset ovat mukana työpaikkakohtaisessa edunvalvonnassa. Ne myös tiedottavat, kouluttavat jäsenistöä ja järjestävät virkistystoimintaa. Päivitä työpaikka- ja yhteys­ tietosi www.tek.fi/omattiedot, niin saat lisätietoa ala- ja yrityskohtaisista tilaisuuksista ja tilanteista.

asioiden sekä niihin liittyvien ympäristökysymysten parissa työskenteleviä tekkiläisiä asiantuntijoita. Vuonna 2002 perustetussa kerhossa on lähes 120 jäsentä. Toiminnan ytimen muodostavat erilaiset ekskursiot, monesti mielenkiinto on kohdistunut suuriin liikennehankkeisiin. Kerho on muun muassa vieraillut Muurla–Lohja-moottoritien rakennustyömaalla, metron tunnelityömaalla Matinkylässä, Neste Oilin Kilpilahden jalostamolla ja Hakamäentien tunnelityömaalla. – Tapahtumia on noin neljä vuodessa. Mukana on yleensä noin 10–20 henkilöä, laskee Traficumin puheenjohtaja Mervi Vatanen. – Tulevaisuudessa suunnitelmissa on vierailu eduskuntaan. Olemme kysyneet jäseniltä, halua­ vatko he keskustella esimerkiksi liikennepoliittisesta selonteosta, kilpailun avaamisesta rautateillä tai infrahankkeista, Vatanen jatkaa. Vatasen mukaan valtaosa jäsenistä on pääkaupunkiseudulta ja ekskursiot suuntautuvat pääosin Etelä-Suomeen. Etäjäseniä on ainakin Tampereella. – Välillä olemme tehneet päiväretkiä kauemmaksikin. Olemme käyneet esimerkiksi Tampereella tutustumassa läntiseen kehätiehen ja pikaratikkasuunnitelmiin. Kerran kävimme myös Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.

Lue lisää traficum.tek.fi

Lisätietoa yritysyhdistystoiminnasta www.ytn.fi > Työpaikkatoiminta > Yritys­yhdistykset > Yritys­yhdistysluettelo. Lisätietoa yliopistoyhdistyksistä yoy.tek.fi. Lisätietoa TEKin julkisen sektorin paikallisyhdistyksistä www.tek.fi > Edunvalvonta > Julkinen sektori > Julkisen sektorin paikallisyhdistykset

TEKin aluetoimistot TEKillä on aluetoimistot Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Turussa ja Espoossa (Otaniemi). Turun aluetoimisto antaa ruotsinkielistä palvelua ja hoitaa Vaasan opiskelijayhteyksiä. Lisätietoa aluetoimistojen omilta sivuilta www.tek.fi/aluetoimistot TEK 6/2013  37 


ILMOITUS


.fi/urailla

SYKSY 2013 Sehän on vain työsopimus – vai onko?

Viesti, vakuuta ja vaikuta

Oulu 7.11.2013 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 30.10.

Helsinki 12.11.2013 klo 17.00 Tilaisuus on täynnä, mutta tiedustele peruutuspaikkoja.

t

Presenting Across Cultures Lahti, November 4, 2013 at 5 p.m. Registration by October 28.

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/ uraillat.

Ilmoittaudu! Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi. Uraillat on tarkoitettu kaikille TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

URAILLAT

www.tek

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Taipalus (09) 2291 2207, pauliina.taipalus@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi

ILMOITUS

TEK 6/2013  39 


TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT NIILO TAKALAINEN

Tehokkaammin vettä pois paperinvalmistuksessa

TUOTTEET KUIN TÄHTIEN SODASTA

Ecopump Turbon edessä seisovat Runtechin myyntipäällikkö Jussi Lahtinen ja projektipäällikkö Mika Tähtinen.

40  TEK 6/2013


Runtech Systems vie kaikkialle maailmaan paperinteon tehostamista. Kahden miehen ideapajasta syntynyt 40 hengen yritys kasvaa paperiteollisuuden vaikeuksista ja kapasiteetin supistamisesta huolimatta.

P

irkanmaalla Mänttä-Vilppu­ lassa toimiva Runtech syntyi, kun nuori dynaaminen insinööri Juha Karvinen kauppasi 1992 UPM:n Strasbourgin tehtaalla työskentelevälle DI Kimmo Loipolle vesimäärämittareita. Kaksi pellepelotonta tutustui toisiinsa. – Paperinteon idea on poistaa koko ajan prosessista vettä. Ensin vettä imetään, sitten puristetaan ja lopulta kuumennetaan pois. Mitä myöhemmin vesi saadaan pois, sitä kal­ liimmaksi se tulee, Loippo selittää. – Aikaisemmin vettä poistettiin prosessista sen kummemmin miettimättä koska ja miten – ja varsinkin mitä se maksaa. Vesimäärämittari antoi prosessille silmät. Kimmo Loippo on valmistunut Otanie­ mestä 1992 paperitekniikasta ja hankkinut sen jälkeen laajan työkokemuksen puunjalostus­ teollisuudesta. Paperinvalmistuksen parissa hän työskenteli UPM:llä Kaipolassa Jämsässä, Strasbourgissa Ranskassa ja Shottonissa Wale­ sissa. Paperikoneen tekoa hän opetteli Valme­ tilla Rautpohjassa, kunnes perusti oman firman 1997 Juha Karvisen kanssa. – Aluksi omistimme eri järjestelyillä Run­ techin Juhan kanssa puoliksi. Nykyään omis­ tus jakaantuu noin 10 firmassa töissä olevan avainhenkilön kesken, sanoo Loippo, joka on

suurin omistaja ja yhtiön hallituksen puheen­ johtaja. Eikö tasaomistus 50/50 ollut aikamoinen riski aloittavalle yritykselle? Ettekö pelänneet riitelyä, kahden kärjen menemistä ristiin? – Ei me mietitty mitään erityisjärjestelyjä eikä pelätty riitelyä. Kyllä me ollaan molemmat sen luontoisia, ettei riitoja helposti tule, nau­ rahtaa Loippo ja pyörittelee vihkisormustaan vähän vaivautuneena. Siis tavallisen suomalainen mies ja hänen samanlainen kaverinsa. Kumpi teistä on pelle­ peloton, ja kumpi hoitaa bisnestä? – Molemmat tehdään keksintöjä, kuten myös suuri osa nykyään yhtiössä töissä olevista työntekijöistä. Juha hoitaa vedenpoiston tehos­ tamisen sekä energiankäytön optimoinnin, minä paperintuotannon tehostamisen. Firman seinällä on noin 50 kunniakirjaa patenteista.

Aina nolla tavoitteiden perään Runtechin ensimmäinen tuote oli vesimäärä­ mittari. Runtechin ja yhtiöön fuusioidun Eco­ pumpin kautta maailmalle on myyty nelisen tuhatta Ecoflow-mittaria vuodesta 1992 alkaen. Loipon mukaan mittari maksaa 10 000 euroa, ja niitä tarvitaan yhdessä paperikoneessa kym­ menkunta. Kohtuullisen halpaa tehostamista satojen miljoonien parikoneeseen. TEK 6/2013  41 


Kotipesä mukana yrittämisessä KIMMO LOIPPO aloitti yrittämisen 1997. Yhdessä insinööri Juha Karvisen kanssa hän on keksinyt ja kehitellyt paperi­koneiden energian- ja vedenkäytön sekä tuottavuuden tehostamista. Loipon ja Karvisen tavoitteet ovat toteutuneet. Jos tavoitteiden kymmenkertaistuminen jatkuu, onko seuraava vuorossa 100 miljoonan euron liikevaihto? Koska se saavutetaan? – Kyllä, sata miljoonaa on tähtäimessä. Toivon sen toteutuvan ennen kuin pääsen eläkeikään, nauraa Loippo, 47. Entä perhe, onko se joutunut maksamaan näistä tavoitteiden laajentamisista? Lapsia on kuusi, kolme poikaa ja kolme tyttöä iältään 22, 21, 20, 7, 3 ja 2 vuotta. - Vaimo on ollut mukana yritys­ toiminnassa alusta alkaen. Hän on sairaanhoitaja. Mutta nyt kun kuudesta lapsesta kolme on vielä pieniä, hän on jäänyt yrityksestä pois. Ei tämä laajen­ tuminen tässä tahdissa olisi ilman vaimon panosta onnistunut, Loippo kiittelee.

42  TEK 6/2013

– Juuri näin, innostuu Loippo ja kertoo yrit­ täjäkaksikon tavoitteista. – Aluksi ajattelimme, että olemme kovia heppuja, kun liikevaihtomme on miljoona markkaa. Tavoite saavutettiin noin vuonna 1999. Henkilökuntaa meidän lisäksemme oli aluksi 3–4. "Kovien heppujen" seuraava tavoite oli saada liikevaihdoksi miljoona euroa, mikä toteutui 2003, ja henkilöstö oli kasvanut noin 10:een. Sitten liikevaihto ja henkilöstön määrä nousivat tasaisesti niin, että 2008 liikevaihto oli neljä miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 15 työntekijää. – Seuraavaan maaliin olimme taas siirtäneet pilkkua, ja tavoite oli 10 miljoonaa euroa, mikä saavutettiin 2012. Henkilöstöä on nyt noin 40, Loippo toteaa.

Liikevaihtoa on osaltaan kasvattanut 2011 ostettu kotkalaisen Jorma Seppälän 1991 perustama Selotek Oy, joka huoltaa teollisuu­ den pumppuja kaikkien Runtechin laitteiden lisäksi. Tapaamme kiireisen toimitusjohtaja Kimmo Loipon juuri Kotkassa, jossa Selotekin toimitilaa parasta aikaa laajennetaan.

Kiina: nyt hyökkäykseen Selotekin laajennuksen ja Runtechin liike­ vaihdon kasvun (22 prosenttia vuosina 2012– 13) taustalla on Ecopump Turbojen myynnin kasvu ja uusien markkinoiden aukeaminen esi­ merkiksi Kiinaan. RunEco- energiantehosta­ misratkaisuja myytiin keväällä Shandongiin ja alkusyksystä Guangdongiin. Tuotenimet – RunEco, RunDry ja RunPro – ovat myyvän len­ nokkaita.


OLEMME MELKO HYVIÄ INSINÖÖREJÄ JA SUHT HYVIÄ KEKSIJÖITÄ. BISNEKSEN TEON OLEMME OPPINEET KANTAPÄÄN KAUTTA.

– Olemme melko hyviä insinöörejä ja suht hyviä keksijöitä, ja kaikki on tehty siltä poh­ jalta. Bisneksen teon olemme oppineet kan­ tapään kautta. Kukaan ei ollut neuvomassa meille liike-elämän realiteetteja. Siksi meidän oli pakko palkata firmaan bisnesosaajia, minkä teimme vasta vuonna 2010, kun saimme Antti Puurusen vetämään myyntiä, kertoo Loippo rehellisesti. Bisnesosaamista varsinkin Kiinan mark­ kinoille ponnistettaessa Runtechille tarjoaa myös suomalainen GreenStream Oy, jota joh­ taa Jussi Nykänen. Loippo kehuu yhteistyö­ kumppaninsa toimivan "yrittäjän sitkeydellä ja tehokkuudella". Hänen mukaansa Runtech myi aikaisemmin tehostamisosaamistaan Suomeen, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta ei Kaukoitään. Asiakkaina oli myös isoja paperialan yrityk­ siä kuten konevalmistajat Metso ja Voith sekä useat paperitehtaat. – Nyt kun pää Kiinaan ja Kaukoitään ylipää­ tään on saatu auki, olemme päättäneet käydä hyökkäykseen oikein kunnolla. Panostamme Kaukoitään, koska siellä markkinat kasvavat, Loippo toteaa melkeinpä uhoten.

Vedensäästö 100 prosenttia Pyydettäessä Kimmo Loippo esittelee yhtiö­ ryppäänsä tuotteita, joiden nimet tuntuvat viittaavan pikemminkin Tähtien sotaan kuin paperin­valmistukseen. Ecopump Turbon avulla tehdään tyhjiö, jota tarvitaan paperin­ valmistusprosessissa. Se säästää 50 p ­ rosenttia energiaa ja 100 prosenttia vettä. Kaiken vedenkö?

Kuvassa Ecopump Turbo -puhallin, jonka tyyppi on EP500-700-S.

– Niin juuri. Vanhassa teknologiassa vesi toimi tiivisteenä ja jäähdytyksenä, koska suuri osa energiasta muuttui lämmöksi. Meidän kuiva teknologia on niin energiatehokasta, että vesijäähdystystä tai tiivistystä ei tarvita, Loippo sanoo. Keksinnöistä kertyvä palkinto ei ole Run­ techissa aivan Nokian miljoonaoptioiden luok­ kaa. – Vuosien varrella on tehty monenlaisia kek­ sintöjä. Kerran kun olin keksinyt jotain, Juha lupasi anteliaasti, että sen kunniaksi saan juoda "yhden oluen omaan piikkiin". Niin isoa kek­ sintöä ei ole vielä kukaan tehnyt, että saisi yhden oluen firman piikkiin, Loippo veistelee. Toinen keksintö on ilmaverho (AirCurtain), jonka avulla paperikoneen keskitelojen vetoero saatiin pienennettyä. "Tuskan kautta" selvisi, että ilmavirta oli keskeinen tekijä, joka aiheutti vetoeroa ja muun muassa paperin lepatusta. Ratkaisuksi löytyi ilmaverho, joka tasoitti radan ylä- ja alapuolien välisen paine-eron.

Kolmas keksintö on ilmaterä (AirBlade), joka poistaa aikaisempaa tehokkaammin vettä telojen urista. – Paperikoneessa reikäteloilla ja urateloilla poistetaan vettä puristuksen ja imun avulla. Joskus keskipakovoima ei riitä tyhjentämään telaa, jolloin prosessi tuottaa huonommin eli syntyy vähemmän paperia. AirBladessa ilmaa johdetaan kovalla nopeudella uriin, jolloin vesi nousee pois, Loippo selostaa.

Osaaminen tuntuu hyvältä Miltä tuntuu myydä pelkkää osaamista pie­ nestä Mänttä-Vilppulasta maailmalle? Tarvitse­ mansa moottorit ja osat Runtech ostaa valmis­ tajilta. Kimmo Loippo pohtii rauhassa ja pyö­ rittää levollisena sormustaan. – Kyllä se hyvältä tuntuu. Että jotkut muut ovat valmiita maksamaan siitä, mitä me olemme keksineet ja tehneet tuotteiksi. On se hienoa, Kimmo Loippo toteaa.

TEK 6/2013  43 


Perus-CV ei ehkä pure, jos hakijoita on paljon ja rekrytoijalla edessään vino pino hakemuksia. – On pyrittävä erottautumaan jo hakemusvaiheessa. Oma osaaminen – mitä lisäarvoa voin antaa yrityksellenne – on tuotava myyvästi esiin, Outi Aavaluoto ja Jukka Orava neuvovat.

Oulun ja sen ympäristön työnhakijoita palvellut Uranoste-hanke on ollut menestys. Nelivuotiselle hankkeelle kaivataankin jatkoa, sillä korkeakoulutettujen työnhakupalveluita tarvitaan alueella edelleen kipeästi.

O E T S O N URA tukset ylitti odo

ulun seudun ja koko PohjoisPohjanmaan korkeakoulute­ tuille työnhakupalveluita tar­ joava Uranoste-hanke on kol­ messa vuodessa ylittänyt tavoitteensa reippaasti. – Aloittaessamme arvioimme, että Uranos­ teen työnhakupalveluja käyttäisi noin 700 hen­ keä, mutta tähän mennessä tilaisuuksissamme on käynyt jo noin 1 300 asiakasta, Uranosteen johtaja Outi Aavaluoto kertoo. Euroopan sosiaalirahaston, liittojen ja muun muassa alueen työ- ja elinkeinoviran­ omaisten tuella pyöritetyn hankkeen toiminta nykyisellä laajuudella päättyy tämän vuoden lopussa. – Ensi vuoden keväällä järjestetään vielä muutamia yksittäisiä tilaisuuksia, Aavaluoto kertoo. Toiminnalle toivotaan kuitenkin jatkoaikaa sen jälkeenkin, sillä alueella on nyt noin 2 700 korkeakoulutettua työnhakijaa. – Jatkohankkeelle haetaan muotoa yhdessä TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa. Uranoste-hanketta hallinnoivan PPOTTY ry:n puheenjohtajana toimiva TEKin alueasia­ mies Jukka Orava toivoo, että alueen päättä­ jät suhtautuvat korkeakoulutettujen ahdinkoon vakavasti. – Seudulla oli vuosi sitten noin 200 diplomiinsinööriä ilman työtä, nyt heitä on jo 280. Ora­ van mukaan työttömyys ei riivaa vain it-sek­ torilla, työllisyys on heikkoa muillakin toimi­ aloilla. – Onneksi tilanne on tänä syksynä alkanut näyttää vähän valoisammalta. Pk-yritykset ovat rekrytoineet väkeä, Orava arvioi.

Tarjonta ajan tasalla Uranosteen palveluja on kehitetty kaiken aikaa kysyntää ja tarvetta vastaaviksi. 44  TEK 6/2013


TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA JUHA M KINNUNEN

URANOSTE ∂ Mukana olevat tahot: Tekniikan akateemiset TEK, Uusi Insinööriliitto UIL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Tradenomiliitto TRAL, Oulun Insinöörit, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, Euroopan sosiaalirahasto, Oulun kaupunki, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun amk, Centria amk

∂ Tavoite: Edistää korkeakoulutettujen työllisyyttä

∂ Keskeinen toiminta: Koulutukset ja yritysyhteistyö

∂ Tulossa marraskuussa: Muun muassa maksuton CV-valokuvaus sekä 6 yrityskontaktipäivää

∂ Sähköinen työnhakuopas:

vander

Uranosteen osaaminen korkeakoulutetuille tar­ koitettujen palvelujen kehittämisessä on kiin­ nostanut työvoimaviranomaisia. – Ideoistamme on jo ollut hyötyä korkeakou­ lutettujen työnhakupalvelujen kehittämisessä, Aavaluoto sanoo. – Kolmen vuoden aikana hankittu tieto ja kokemus on myös paketoitu Uranosteen työn­ hakuoppaaksi. CV:n tekemiseen ja haastatte­ luun valmistautumiseen ohjaavan oppaan voi ladata myös netistä. Lisätietoja: www.uranoste.fi

Kuva: Kirsti Le

– Esimerkiksi sosiaalisen median asema työnhaussa ei ollut mitenkään merkittävä aloit­ taessamme. Nyt sen rooli voi olla jopa ratkai­ seva ja somen hyödyntämistä käsittelevät tilai­ suudet ovat täyttyneet nopeasti, Aavaluoto ker­ too. Toimintaa on kehitetty niin asiakaspalaut­ teen kuin ohjausryhmänkin avulla. – Ohjausryhmässä elinkeinoelämää edus­ tavat tahot ovat tuoneet esille sen, mitä yri­ tyksissä odotetaan. Tekniikan ammattilaisilta on toivottu muun muassa entistä parempaa myynti- ja markkinointiosaamista. Toiveeseen on vastattu työvoimakoulutuksena toteutettuna kurssina. Työnhakijat ovat puolestaan kaivanneet opastusta erityisesti hakemuksen ja ansioluet­ telon laatimiseen. – On monia, jotka eivät ole koskaan aiem­ min joutuneet laatimaan työhakemuksia, tai sitten edelliskerrasta on kulunut sen verran aikaa, että tiedot on päivitettävä. – Suosituimmat tilaisuudet ovat täytty­ neet parissa tunnissa. Nyt olemme saaneet käyttöömme kaupungilta isommat tilat, joten eioota ei ole tarvinnut myydä, kun paikalle mahtuu jopa 70 kuulijaa, Aavaluoto kertoo. Tilaisuuksista on tullut hyvää palautetta. – Tekkiläiset ovat olleet erityisen tyytyväisiä myös siihen, että oma liitto tarjoaa tarpeellista palvelua lähellä jäsentä.

Kiinnostava konsepti

Kyllä kannatti KUN YMPÄRISTÖTEKNIIKAN opinnot

alkoivat Oulun yliopistossa olla loppusuoralla, insinööristä DI:ksi opiskeleva Petri Seppälä päätti panna työnhakupaperinsa priimakuntoon. – Olin saanut sähköpostiini infoa Uranosteen työnhakuun liittyvistä palveluista. Myös TEKin opiskelijasivuilla kerrottiin näistä tilaisuuksista. Ensimmäiseksi Seppälä päätti tarkistaa CV:nsä ja ilmoittautui Ura­nosteen Vakuuta rekrytoija CV:llä -tilaisuuteen. Nelituntinen sessio olikin tarpeen. Seppälän ansioluettelo ruodittiin perin pohjin ja CV:n alkuun laadittiin napakka profiiliosio, joka tuo heti esiin hakijan oleelliset piirteet ja osaamisen haetun tehtävän suhteen. – Tavoitteena on, että alku koukuttaa kiireisimmänkin rekrytoijan. Kun hakemuksia on paljon, vaarana on, että vähemmän houkuttelevat jäävät lukematta, Seppälä tietää nyt. – Minulle uusi asia oli, ettei ansioluetteloa tarvitse ahtaa yhteen sivuun, saa olla tarvittaessa pitempi. Illan mittaan opeteltiin kirjoittamaan myös varsinainen hakemus. – Oleellista on, että hakemus on räätälöity vastaamaan haussa olevaa paikkaa. Seppälä kehottaa työnhakijaa olemaan myös aktiivinen. – Soita perään ja kysele, miten rekrytointiprosessi etenee.

Harjoittelu otettiin tosissaan Seuraavaksi Seppälä varasi paikan Menesty haastattelussa -tilaisuuteen, jossa treenattiin haastattelua parityöskentelyn avulla. – Tehokas parini hiosti kuin oikeassa haastattelussa, Seppälä kiittää. Valmistaudu, valmistaudu ja valmistaudu! Siinä kolme tärkeintä asiaa haastatteluun kutsutulle. – Netistä löytyy yrityksistä ja niiden toimialoista valtavasti tietoa. Hyödyllisiksi osoittautuneiden tilaisuuksien innostamana Seppälä hakeutui vielä Uranosteen Sosiaalinen media työnhaussa -tilaisuuteen. – Siinä tuli tietoa kaikista mahdollisista sähköisistä kanavista – minulle melkeinpä liikaakin. Seppälä poikkesi Uranosteen järjestämässä CV-kuvauksessakin. – Sain ansioluetteloni kulmaan itsestäni rennon, mutta työnhakuun sopivan kuvan. Työnhakupalveluja ahkerasti käyttänyt Seppälä on pannut hyvän kiertämään ja jakanut Uranosteesta saatuja neuvoja kavereilleen. Mutta onnistuiko työnhaku? Kyllä. Seppälä aloitti viime tammikuussa työt Helsingissä VR Groupin kunnossapitoyksikössä liikennesuunnittelutehtävissä. – Projektiluonteisessa työssä on mahdollisuus myös diplomityön tekemiseen, mies toteaa tyytyväisenä.

uranoste.fi/tyonhakuopas

TEK 6/2013  45 


ELIJAT

OPISK

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVITUS MINNA MÄKIPÄÄ

Testaa, mikä TEEKKARIN

TYÖKIRJASSA

1. Teekkarin työkirja on… a. b. c.

on juuri sinulle

kätevä ja ilmainen opus, josta voin katsoa CV-mallit kesätyöhakemuksiini. joku kirjanen, josta tuutorit puhuvat vaahto suussaan. Aion hakea oman Työkirjan ja tutustua! junnuille kasattu julkaisu. Tulihan sitä luettua – silloin aikanaan.

Teekkarin työkirja tulee taas! Suomen suurin työnhakuopas kaikille tekniikan alan yliopisto-opiskelijoille ilmestyy marras–joulukuun taitteessa. Työkirjaa odotellessa voit testata, mikä osa sen sisällöstä on juuri sinulle.

2. Luennon ja laskarin välissä minulla on vartti vapaata: a. Tutustun artikkeliin muiden opiskelijoiden kesätyökokemuksista. b. Selaan Työkirjaa kavereiden kanssa ja piirtelen viiksiä siinä oleviin valokuviin. c. Pelaan Työkirjasta löytyvää Viivyttely bingoa vaihtarikaverini kanssa.

3. Luen Työkirjaa…

4. Ilahdun, koska Työkirjassa on… a. b. c.

a. bussissa matkalla työhaastatteluun – viime hetken vinkit, nyt! b. vessassa. Kotona tutustun johonkin Telkkarin teknilliset -jutussa mainituista sarjoista. c. kiltahuoneella. Haastattelujuttu samalla tittelillä töitä tekevistä diplomi-insinööreistä on mielenkiintoinen.

46  TEK 6/2013

konkreettisia ohjeita muun muassa portfolion tekemiseen. kiinnostavia valokuvia ja piirroksia – tätä on kiva katsella! monta tuttua teekkarikaveria haastateltuina ja tekijätiimissä.

5. Kun olen lukenut Työkirjan… a. otan sen vinkit käyttöön ja viilaan työhakemukseni kuntoon. b. suuntaan osoitteeseen www.teekkarintyokirja.fi. Sieltä löydän yli sadan teekkareita palkkaavan työnantajan tiedot. c. annan sen kaverini luettavaksi. Hän voisi hyötyä muutamasta työnhakuneuvosta.


Tulokset

Suhtaudut työnhakuun käytännöllisesti – hyvä! Teekkarin työkirjassa on paljon konkreettisia vinkkejä. Katso esimerkiksi, mitä työsopimuksen tekemisessä kannattaa ottaa huomioon ja miten sähköinen hakemus täytetään. Työnhakusi tauolla voit tutkia videopelien historian aikajanaa.

Kuva: Aku Karjalainen

Eniten a-vastauksia

Osoitteesta www.teekkarintyokirja.fi löydät paljon työnhakuun liittyvää materiaalia sekä yli 100 potentiaalista työnantajaa.

Eniten b-vastauksia Sinulla on teekkarihuumoria ja visuaalista silmää. Vaikka pilke on hyvä pitää silmäkulmassa myös työnhaussa, kannattaa työnhakudokumentit tehdä ajatuksella ja ajan kanssa. Kokeile analysoida työpaikkailmoitus ja päivittää LinkedIn-profiilisi Työkirjan avulla.

Mikä on Teekkarin työkirja? TEEKKARIN TYÖKIRJA kertoo opiskelijoille kaiken oleellisen työnhausta. Se toteutetaan vuosittain Tekniikan akateemiset TEKin sekä teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien yhteistyönä. Tänä vuonna Teekkarin työkirjan 11 000 kappaleen painos julkaistaan marras–joulukuun taitteessa ja sitä jaetaan teknillisten yliopistojen kampuksilla ympäri Suomen.

Eniten c-vastauksia

Kuka sen tekee?

Olet nähnyt jo työelämää, eikä lyhenne CV ahdista sinua. Lue Työkirjasta, minkälaisista aiheista diplomitöitä on syntynyt ja miten verkostot toimivat. Työkirjan LinkedIn-ryhmästä ja kotisivuilta löydät mielenkiintoisia työnantajia.

Joka vuosi Teekkarin työkirjalle valitaan uusi päätoimittaja, joka muokkaa julkaisua omalla tyylillään. Katariina Rönnqvist halusi tuoda Teekkarin työkirjaan 2014 sarjakuva­ henkeä ja puuhakirjamaisuutta. Työkirjan ulkoasun toteutti AD Minna Mäkipää. Dynaamisen duon lisäksi toimituskuntaan kuuluu valokuvaajia, toimittajia ja kuvittajia, joiden panos on tärkeä osa julkaisua. Työnhakuvinkit ovat TEKin ja yliopistojen urapalveluiden käsialaa.

TEK 6/2013  47 


TEKSTI PETJA PARTANEN

I D I R B Y H

säästää

Paula Immosen väitöstyö osoittaa, että työkoneiden polttoaineenkulutus voidaan leikata jopa puoleen nykyisestä ottamalla avuksi sähkömoottorit. Metsäkone on henkilöautoa kiitollisempi hybridisoitava, sillä sen tehontarve vaihtelee rajusti.

T

alvivaaran kaivoksen avolou­ hoksessa jyristelevä Hitachimaansiirtoauto on perso poltto­ aineelle. Täysi kivilasti ja ylämäki nostavat 48-litraisen dieselin polttoaineenkulutuksen yli 200 litraan tunnissa. Jarrua painaessa vaivalla kerätty liike-energia taas menee harakoille, lämmöksi. Erilaiset työkoneet hörppivät polttoainetta pelkästään Suomessa yli 500 miljoonaa litraa vuodessa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkija Paula Immosen väitöstyön suurin yllätys oli, miten kehno niiden polttoainetalous on. – Energiansäästöpotentiaalia on paljon. Pel­ kästään käyttämällä sähköä huipputehon saa­ vuttamiseen ja korvaamalla huipputehoja varten mitoitettu diesel pienemmällä, voi säästää paljon. Tämä on työkoneiden hybridisoinnin idea. Dieselmoottoria voi pienentää roimasti, kun avuksi otetaan sähkömoottori, hukkaenergiaa talteen keräävä generaattori ja energiavarasto. – Hybridisoinnin kannalta ihanteellinen on työkone, jossa tehon tarve vaihtelee voimak­ kaasti, keskiteho on pieni tarvittavaan huippu­ tehoon nähden, ja energiaa on helposti otetta­ vissa talteen, Immonen kertoo. Henkilöautoissa hybridipioneeri Toyota Prius on edennyt jo kolmanteen mallisukupolveen, mutta suurta hittiä hybrideistä ei ole vielä tullut. Immonen arvelee, että syyt liittyvät markkinoin­ tiin. Autoja myydään edelleen huipputeholla.

– Niihin voisi laittaa huomattavasti pienem­ män voimanlähteen. Mutta kymmenen kilowatin dieselille naurettaisiin, hän pohtii. Työkoneissa läpimurto saattaa olla nopeampi. Niissä hukkaenergiaa voi ottaa talteen muulloin­ kin kuin jarrutuksissa: esimerkiksi nosturien, truk­ kien ja konttikurottajien laskiessa isoja kuormia vapautuu energiaa, joka voidaan kerätä akkuihin.

Virtuaalikoneella vaihtoehtojen vertailu helppoa Työkoneen hybridijärjestelmän valinta ja kom­ ponenttien mitoitus on visainen optimointi­ ongelma. Järjestelmiä on useita. Rinnakkais­ hybridissä dieselmoottorilta kulkee perinteinen voimalinja työkoneen pyörille ja hydrauliikalle. Huippukuormitusten aikana rinnalla voimaa tuottaa sähkömoottori akkujen voimin. – Sarjahybridissä dieselillä ei taas ole min­ käänlaista mekaanista yhteyttä kuormalle. Die­ selin tehtäväksi jää pyörittää generaattoria. Sen tuottama sähkö johdetaan akkujen kautta konetta liikuttaville sähkömoottoreille. Kallein keino optimaalisen työkoneen raken­ tamiseen on yritys ja erehdys: rakennetaan proto­ tyyppi ja mitataan oikeissa töissä, miten se toi­ mii. Immonen otti väitöskirjassaan avuksi simu­ lointimenetelmät. Järjestelmän komponentit, akut, sähkö- ja dieselmoottorit, taajuusmuuttajat, momentinmuunnin ja vaihteisto, esitetään mate­ maattisina malleina, joista kasataan laskennalli­ nen työkone.

PAULA IMMOSEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1986

Paula Immonen syntyy Imatralla.

1995 48  TEK 6/2013

Immonen suunnittelee alaasteella ikiliikkujaa magneeteista. "Energiansäästö on kiinnostanut lapsesta saakka. Ikiliikkujaa ei valitettavasti syntynyt."

2002

Paula Immonen suorittaa yliopistokursseja Vuoksenniskan lukiossa. "Elektroniikka- ja ohjelmointikurssit tein jo lukiossa."


Kuva: Prosilva

SUOMEN TYÖKONEET HÖRPPIVÄT YLI 500 MILJOONAA LITRAA POLTTOAINETTA VUODESSA.

Ruoveteläinen pienvalmistaja Prosilva esitteli maailman ensimmäisen hybridikäyttöisen harvesterin syksyllä 2012.

– Mallissa pystytään vaihtelemaan eri kom­ ponenttien tehoa ja kokoa. Simuloinnin tulok­ sena näemme, miten se vaikuttaa koneen koko­ naisenergiankulutukseen. Simulointiin tarvitaan koneen ajosykli, joita tutkijat ovat käyneet mittaamassa työmailla möyryävistä koneista. Kun laskentaesimerkin 300 kW:n dieselillä varustettu 60 tonnin painoinen työkone käyn­ nistetään virtuaalisesti, ei tarvita pisaraakaan polttoainetta. Oikealla työmaalla sitä kuluisi noin 90 000 litraa vuodessa. Kalliita koneita aje­ taan kahdessa tai kolmessa vuorossa. Mikä laite laskelman työkone on? Sitä tutkija ei suostu sanomaan. Tiedot laskelmia varten saatiin koneen valmistajalta sillä ehdolla, ettei kerrota, mistä laitteesta on kyse.

60 prosenttia pois polttoainekuluista Syy valmistajan vaiteliaisuuteen selviää tutki­ joiden simulointituloksista. Laitteen hybridi­ sointi leikkasi polttoaineenkulutusta rajusti. – Sarjahybridillä saavutettiin suurimmat säästöt. Kone kävi paljon tyhjäkäynnillä. Diesel voitiin silloin sammuttaa, Immonen kertoo. Virtuaalisessa sarjahybridissä diesel pyöritti generaattoria, joka latasi 8 kWh:n litium-tita­ naattiakkuja polttoainetalouden kannalta opti­ mikierrosluvulla. Koneen hydrauliikkaa ja ajo­ voimansiirtoa pyörittivät sähkömoottorit. Alku­ peräisen työkoneen 300 kW:n dieselteho voitiin sarjahybridijärjestelmässä pudottaa 66 kW:n. Koneen polttoaineenkulutus laski lähes yhtä dramaattisesti, 40 prosenttiin alkuperäisestä.

2004

Sähkötekniikkaa opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon.

2009

Diplomityön valmistuttua tutkijaksi LUT Energia -laitokselle.

2013

Sähkönkäyttötekniikan alaan kuuluva väitöskirja "Energy Efficiency of a Diesel-Electric Mobile Working Machine" hyväksytään, jatkaa tutkijatohtorina yliopistolla.

TEK 6/2013  49 


SÄHKÖMOOTTORILLA ON YLIKUORMITUSKYKYÄ. 60 prosentin energiansäästö kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Immonen selittää, miksi sähköistäminen kannattaa. Perinteisissä koneissa dieselvoi­ manlähde on aina mitoitettava maksimi­ tehon mukaan, vaikka kone tarvitsisi huippu­tehoaan vain kerran vuodessa. Sähkömoottorilla taas on ylikuormitus­ kykyä. Sitä voi hetkellisesti kuormittaa jopa kolminkertaisesti nimellistehoonsa verrat­ tuna, joten nimellinen teho voidaan mitoit­ taa paljon alemmas. Kuitenkin se tarjoaa huipputehon niinä lyhyinä ajanhetkinä, kun sitä tarvitaan. Työkoneen 300 kW:n diesel käy siis lähes kaiken aikaa epätaloudellisella osakuor­ malla. Keskimäärin aivan liian tehokas voi­ manlähde hukkaa 70 prosenttia poltto­ aineen sisältämästä energiasta.

Suomalainen harvesteri tienraivaaja LUT:n tutkijoiden laskelmien mukaan työ­ koneen hybridisointi on varsin kannattavaa. Halvin ratkaisu, perinteistä diesel­konetta rakenteeltaan vastaava rinnakkais­hybridi, maksoi lisähintansa takaisin polttoaineen säästöinä 1,4 vuodessa. Sarjahybridijärjes­ telmä on suurempi vallankumous koneen­ suunnittelijoille, sillä kaikki voima tuotetaan sähkömoottorein. Senkin laskennallinen takaisinmaksuaika oli vain kaksi vuotta. Ensimmäiset hybridikoneet ovat jo markkinoilla. Hitachi ja Komatsu myyvät hybridiversioita telakaivureistaan. Immo­ nen pitää mielenkiintoisimpana sovelluk­ sena uuden sukupolven metsäkonetta. – Metsäkoneissa energian talteenotto on vaikeaa, mutta tehon tasauksella saadaan energiasäästöjä. Maailman ensimmäinen hybridihar­ vesteri näki päivänvalon ­pienvalmistaja Prosilvan tuotantolinjalla Ruovedellä. EH910-hybridiharvesterissa alkuperäinen 150 kW:n dieselmoottori on korvattu pie­ nemmällä 60 kW:n dieselillä ja kahdella peräkkäisellä 30 kW:n sähkömoottorilla. Sähkö­moottorit on kytketty samalle akse­ lille dieselmoottorin kanssa. Ne kytkeyty­ 50  TEK 6/2013

vät mukaan, kun dieselin kierrosluku uhkaa laskea. Muun aikaa sähkömoottorit toimi­ vat generaattoreina ja lataavat akustoa. Valmistaja lupaa hybridiharvesterille jopa 40 prosentin säästön polttoaineku­ luissa. Se vastaa tutkijoiden simulointeja vastaaville konekonstruktioille.

Päästömääräykset keppinä Eduistaan huolimatta hybridikoneet ovat vielä kuriositeetteja valmistajien myynti­ esitteissä. Immonen keksii tälle parikin seli­ tystä. – Kannattavuuslaskelmissamme ei ole mukana laitteiden suunnittelukustannuk­ sia. Vuosikymmeniä hiottujen konekonst­ ruktioiden suunnittelu täysin uusiksi on iso ponnistus. Toinen selitys on, etteivät koneiden käytön­aikaiset kustannukset ole valmista­ jien päänsärky. Polttoainekulut saattavat olla moninkertaiset koneen hankintahin­ taan verrattuna, mutta ne maksaa koneen omistaja. Myös uuden teknologian käyttövarmuus on vielä kysymysmerkki. Koneen ostajille on tärkeää, että kalliit koneet eivät vietä aikaa korjaamolla. Muutoksen merkkejä on kuitenkin ilmassa. – Jos öljy kallistuu, tilanne muuttuu, Immonen toteaa. Hybridikoneiden tarjontaa saattavat lisätä myös kiristyvät päästömääräykset. 2014 voimaan tuleva EU:n Stage 4 -stan­ dardi asettaa työkoneiden hiukkas- ja typpi­ oksidipäästöjen raja-arvot niin matalalle, että tarvitaan uutta teknologiaa. Nopein keino selvitä päästörajoista on lisätä nyky­ dieseleihin pakokaasujen katalyyttinen käsittely. Sen tarvitsema ureatankki onkin ensi vuonna arkipäivää uusissa työkoneissa. Immonen arvioi, että hybriditekniikka on pian helpompi tie päästömääräysten täyttämiseen. – Työkoneiden hybridivallankumous on tulossa. Kuinka nopeasti – se riippuu diese­ lin ja komponenttien hinnasta.

Sähkömoottoreista saatava hyöty työkoneissa Alkuperäinen työkone,

voimanlähde 300 kW:n diesel 9% 6% 9% 6%

70 %

Sarjahybridijärjestelmä

voimanlähde 100 kW:n diesel 3% <1 % 2%

4% 6%

26 %

58 %

Veto Hydrauliikka Apulaitteet ja tyhjäkäynti Voimansiirron häviöt Sähköhäviöt Dieselmoottorin häviöt Energiansäästö


Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? Päästä ratkomaan esimerkiksi energian­säästöön liittyviä ongelmia ja saada ne oikeasti käyttöön. Olisi mukavaa, jos joko pystyisi hyödyntämään väitöskirjaani työkoneita suunnitellessa.

Koirien koulutuksessa käytettävä naksutin. Lempiharrastus Minulla on kaksi bordercollieta, jotka paimentavat kesäisin lammaslaumaani.

Kuva: Ville Tulkki

Suosikkileikkikalu

Rinnakkaishybridi MEKAANINEN TEHO

AKKU

SÄHKÖTEHO VAIHTEISTO

OHJAUSELEKTRONIIKKA

DIESELMOOTTORI SÄHKÖMOOTTORI /GENERAATTORI TYÖKONEEN KUORMA

Sarjahybridi MEKAANINEN TEHO

AKKU

SÄHKÖTEHO VAIHTEISTO

OHJAUSELEKTRONIIKKA

DIESELMOOTTORI SÄHKÖMOOTTORI /GENERAATTORI TYÖKONEEN KUORMA

Tutkijatohtori on vapaaajalla lammaspaimen TUORE TUTKIJATOHTORI Paula Immonen on viimein päässyt ison työkoneen ohjaimiin – tosin vain simulaattorin. – Olen minä muutaman kerran käynyt lastarilla leikkimässä, hän kertoo. LUT:n työkonesimulaattori on läheistä sukua lentokonesimulaattoreille. Simulaattorilla voi ajaa raskaita työkoneita virtuaalisesti. – Kaikki äänet kuuluvat. Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman todenmukainen. Nyt tutkijat integroivat Immosen väitöstyössä kehiteltyjä laskentamalleja simulaattoriohjelmistoon. Kun työ on valmis, voidaan simulaattorin ohjaimiin tuoda oikea ammattikuljettaja. Voimanlähteen voi vaihtaa napin painalluksella dieselistä sarjahybridiksi ja takaisin. – Simulaattorilla voidaan tulevaisuudessa kokeilla eri hybridijärjestelmien tehokkuutta ja polttoainetaloutta todellisissa työtilanteissa. Voimme vertailla esimerkiksi, miten voimanlähde vaikuttaa työn tuottavuuteen. LUT:n raskaiden hybridityökoneiden tutkimus kiinnostaa alan yrityksiä ja komponenttivalmistajia. Immosen laskentamalleja on vuosien varrella toimitettu esimerkiksi John Deerelle, ABB:lle, Vaconille ja Kalmarille. Toiveena on, että väitöstyön tuloksista on hyötyä tulevien konesukupolvien suunnittelussa. Vapaa-ajalla tutkijatohtori tekee jotain ihan muuta. Koiraharrastuksen myötä hän on hankkinut yhdeksän lammasta. Lammaspaimeneksi jalostetut bordercolliet ovat nyt päässeet oikeisiin töihin. Immonen viihtyi jo lapsena isän kanssa autotallissa, vaikkapa polkupyöriä korjaamassa. Porakone ja muut työkalut pysyvät kädessä. Viimeksi valmistui katos lampaille.

TEK 6/2013  51 


TEK PALVELEE

: jen päivitys Omien tieto asentiedot/ www.tek.fi/j

Yhteystiedot

TEKin jäsenmaksut

Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

TEKin jäsenmaksu vuodelta 2013 on 348 euroa (29 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAETkassaan kuuluvilta 120 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.

Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Lisätietoa jäsenmaksuista TEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291 jäsenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Sähköposti

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Tarvittava liite

varusmiespalvelus/siviilipalvelus

Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun)

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Kopio Kelan äitiys-tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa

Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa

Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton jatko-opiskelu

Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika)

Todistus sairausloma-ajalta

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2013.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit­teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­ etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien. Puolison nimi ____/____ 201___–____/____ 201___

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta

Ilmoitan siirtyväni eläkkeelle Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet. En halua jäsenetulehtiä.

Siirryn eläkkeelle alkaen ____/____ 201___ Jäsenmaksuvelvoite päättyy eläkkeelle jäämisilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys. Jos haluat jäsenetulehdet myös eläkkeellä ollessasi, maksu on kotimaahan 90 euroa/vuosi.

Paikka ja aika

Allekirjoitus

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora­ markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/ Sähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.....................................(09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/ Ralf Forsén * , yksikönjohtaja.................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies.................................. 2291 2211 Anne Kaattari *, lakimies, työskentely ulkomailla................................. 2291 2254 Mikaela Karavokyros *, lakimies, työskentely ulkomailla................................. 2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................ 2291 2228 Annika Lindholm *, lakimies....................... 2291 2262 Julia Soini, lakimies, oik. yo........................ 2291 2269 Emilia Ylinen, lakimies................................. 2291 2221 Kaarina Ylönen, lakimies............................. 2291 2225 Jukka Arppe, lakimies, perhevapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies .................................. 2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasimies...........2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies............2291 2249

Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies.2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies........ 2291 2272

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat, s-posti:tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija ............ 2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ....... 2291 2215 Arttu Piri, analyytikko................................... 2291 2235 Tiina Länkelin, assistentti........................... 2291 2255

Viestintä

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja...... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265 Maisa Nissinen, viestintäassistentti .......2291 2245 Helena Hagberg, perhevapaalla

Hallinto

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä............................................... 2291 2227 Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti.......... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti..... 2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.....2291 2203 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka................................... 2291 2236 Sanja Mursu, asiamies................................ 2291 2253 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka .................................. 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti........................... 2291 2255

Vaihde (09) 229 121 fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Tekniikka ja yhteiskunta

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies .............................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­proj.... 2291 2281 Julia Parkko, projektityöntekijä................. 2291 2209 Riitta Kärki, assistentti ............................... 2291 2258

Talous ja toimistopalvelut

Jari Mellas, yksikönjohtaja ......................... 2291 2238 Mika Ahonen, it-asiantuntija...................... 2291 2283 Arto Leskinen, it-asiantuntija.................... 2291 2242 Mika Virtala, it-asiantuntija........................ 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ...................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde........................................ 2291 2261 Katariina Sammalkangas, perhevapaalla

Neuvottelu

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies..................... 2291 2219 Pia Hiltunen, asiamies................................. 2291 2223 Sirkku Pohja, asiamies................................ 2291 2216 Tapani Wahlberg, asiamies......................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies....................... 2291 2237 Maritta Rantala, assistentti ...................... 2291 2212

Kenttä ja järjestö

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................. 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ...................... 2291 2222 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies........... 2291 2218 Björn Wiemers, asiamies............................ 2291 2220 Jaana Sääksberg, assistentti ................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi

Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Tero Marin, teekkariyhdysmies ........... 040 755 5268

Tampereen aluetoimisto

Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies.......... 040 1926409

Turun aluetoimisto

DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A 20520 Turku turku@tek.fi Minna Blomster*, alueasiamies, regionombudsman....................................040 555 8002 Mia Adolfsson *, työmarkkinaasiamies.......................................................040 574 6668 Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies.................................. 040 730 6403

Uudenmaan aluetoimisto

Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies....... 040 487 3150 Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies ..................... 040 767 1770 Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies...........045 677 7153

Vaasa

Nora Möttönen, teekkariyhdysmies.... 040 195 9790


TEKNIIKAN IHMEITÄ TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT MAKERBOT

Makerbotin ja muiden kotitulostimien Fused Deposition Modeling (FDM) -pursotusteknologialla tulostetaan muoviesineitä.

Maailman pienin tehdas TIE TEHTAANOMISTAJAKSI on nykyisin lyhyt. Ennen tarvittiin miljoonia euroja ja peltihalli. Nyt selviää 1500 eurolla ja työpöydän raivauksella. Sillä saa esimerkiksi ensimmäisen suomalaisen 3D-tulostimen, MiniFactory 3:n työpöydälleen. Tänä kesänä on ollut vaikea välttyä 3D-tulostushypeltä. Toukokuussa 2013 alan asiantuntijat pyörittelivät päätään Suomen pikavalmistus­ yhdistys FIRPAn seminaarissa Otaniemessä. Jo 20 vuotta alan tapahtumia kiertäneet konkarit eivät olleet ennen nähneet mokomaa mediahuumaa.

Louisvillen yliopiston professori Brent Stucker listasi amerikkalaisvirastoja, joiden agendalla 3D-tulostus, tai alan ammattilaisten termein Additive Manufacturing, on korkealla: Yhdysvaltain energiaministeriö DOE, asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA, National Institute of Standards and Technology NIST. Rahaa tutkimukseen syytävät niin EU-poliitikot kuin Kiinan valtio. Stuckerin mukaan tee-se-itse -tulostimien yleistymistä on vauhdittanut monien patenttien vanheneminen. Uusia laitevalmistajia on sännännyt alalle, ja hinnat ovat laskeneet.

– Nykyisin laitteita myydään monin verroin enemmän kotikäyttöön kuin teollisuuteen, totesi alan kehitystä hahmotellut Stucker. Varmin hypen merkki on alan yritysten arvonnousu kohti taivasta. Vuonna 2009 New Yorkissa perustettiin 3D-tulostimien rakennus­sarjoja valmistava MakerBot Industries. Kesäkuussa 2013 Brooklynissä reilu 20 000 kotitulostinta valmistanut tehdas oli todella hip ja cool. Alan markkinajohtaja Stratasys ilmoitti ostavansa sen 400 miljoonalla dollarilla.

TEK 6/2013  53 


6

6

6 3 5 9 1 5 6 8 1 3 5 2 4 5 8

www.aisudoku.com

U 4

(C) Arto Inkala

D O K 9 7

AI15734

S U 5 9 2 1 8 4 6 7

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

MCI

5 6 3 1 2 9 7 8 4 Anna 4 8 9 palautetta 7 5 6 lehdestä 3 1 2 2 1 ja7voita 4 Nokia 8 3 Lumia! 9 5 6 1 7 8 3 6 4 5 2 9 36 4 2 9 1 5 8 6 7 9 5 6 2 7 8 1 4 3 Päivityäsi ilukyk2 kilpa7 4 8 9 1 6 3 5 8 9 5 6 3 2 4 7 1 6 3 1 5 4 7 2 9 8 lehTi

emisTen Jäsen

Tekniikan akaTe

Teknologialä yriTTäjyyspäivil keskusTelTiin ja yriTTämisesTä erehTymisesTä s. 32

fi

lehti.tek.

vastuu Jokaisella on isensa oman osaam ä. kehittämisest

tek-vaikutta

ja

Jarmo Hallikas: Tehoa amiseen teknologiavaikutt

lvonta ! edunva lukierros

Syksyn neuvotte loppusuoralla

työelämä

Runtech myy Aasiaan paperiosaamista

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­ kyselyyn klikkaamalla Lähetäpainiketta. Onnea arvontaan!

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920-puhelin.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

54  TEK 6/2013

JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, SIDOSRYHMIEN ILMOITUKSET Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Aku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265 ILMOITUSMYYNTI Business to Business Mediat (BBM) Oy Jyri Laine puh. 040 751 2161, jyri.laine@bbm.fi ASSISTENTTI, ILMOITUSTRAFIIKKI Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2013 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa

Vaikeusaste:

25.10.2013

25.10.2013

ILMESTYMISAIKATAULU 2013: nro 7.........13.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti KESKIMÄÄRÄINEN PAINOS 69 500 kpl OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: maisa.nissinen@tek.fi, puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi, www.mcipress.fi KANSIKUVA Jussi Kaakinen PAINOPAIKKA: Scanweb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 71 700 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 33. vuosikerta ISSN 1459-1898


TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

Kuuntele lut u teekkarila ikien po Hummeri netissä nä esittämä / .fi k e .t ti h le ja ir k lu lau

TEKSTI ILKKA AALTONEN

t

Hei viinaveiko

atiin, Laki meillä sa vaatii. se is po viinat tuttais´. omahan suos Vettä meitä ju ä oisin, :,: Hulluhan m isin jo ä jos mä vett ttais. :,: rveyden ruostu te ta ul sehän m

trad.

C‹ bb c œ œ œ œ œ. œ œ œ b & œ. œ t ja hei - kot, kot, vah - va

iHei, vii - na - ve

œ œ œ

B¨7

b &b b œ

F‹

œ œ œ

lau - lu - ni kaik - ki mun

œ

kuul - la

veikko, Kuules, vanha ko, ik onko pääsi he rempallaan? si ia as onko sun aa, :,: Älä kärsi piin viinaa, llo pu ta os vaan . :,: usi ennallaan m ja kohta on rie

˙

saa.

b b .. œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ b & hii - va, mi C‹

F‹

i - na on Lau - lu ja vi

b &b b

G7

e - lä - mäs - sä C‹

œ œ œ œ œ ˙ œ œ. œ - li - ä nos - tat - taa.

G

mur - hees - sa

mie

..

Älä ole saita, paita, vaikka menis imein saa. kumminkin vi t dä ei m kuolo ta korkki, :,: Pullon suul rtti, ja auki ilon po taa. :,: muhun johdat rie n mi paratiisi

ot Hei viinaveik

nollisesti na syntyi luon Kieltolain aika ustavia st a sääntöjä va paljonkin uusi talkoisiin at iv rit osallistu ka ek Te a. uj ul la odia on teoksella. Mel tällä iskevällä ä. kuperä slaavilaista al

TEK 6/2013  55 


ILMOITUS


TEK-lehti 6/2013