Issuu on Google+

18.11.2016

OMA

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

5

TIEDEHUIPUT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA S. 38

lehti.tek.fi

JOUSTOT JA LUOTTAMUS

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ tek-vaikuttaja Virpi Paavola: Liikeideat hyötykäyttöön

! opiskelijat

Tempaus2016: Tupsulakit tulivat kouluun

työelämä Kartonkitehtaalle Uuteen-Seelantiin


TÄSSÄ NUMEROSSA Kuva: Laura Vesa

”90-vuotias mummuni on ollut kaikkein kiinnostunein tutkimustyöstäni.” SUVI SANTALA

50 ∂ AJASSA Muun muassa: 11

120-vuotias TEK lahjoitti yliopistoille miljoonan

13

Parhaat opinnäytetyöt palkittiin

14

55 tarinaa matematiikasta

17

Työaikalaki saatava 2010-luvulle

∂ TYÖELÄMÄ 4

Joustot ja luottamus käyvät käsi kädessä

22

Lakitieto: Mitä työnantajasta saa sanoa?

24

Työstä on tärkeää saada palautetta

28

Senioreiden vetämällä koulutusprojektilla hiljainen tieto jakoon

32

Töissä ulkomailla: Kartonkitehtaalle Uuteen-Seelantiin

2

TEK 5/2016

LUE MYÖS:

44

Tunnistatko itsessäsi ja työyhteisössäsi dinosaurusten ominaisuuksia?

24

∂ OPISKELIJAT 42

Olipa kerran tekniikan opiskelija Ville…

”KIITÄ JA KEHU PÄIVITTÄIN.”

44

Teekkarin työkirja 2017 esittää: Testaa, mikä dinosaurus olet työyhteisössäsi

46

TEK tutki: Miksi opiskelijat käyvät töissä?

48

Tupsulakit tulivat kouluun

h e l i h a n n on e n

∂ JÄRJESTÖ 21

55

∂ VAKIOT

TEK-vaikuttaja: TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheenjohtaja Virpi Paavola

3

Pääkirjoitus

Pidä tietosi ajan tasalla – saat TEKin jäsenyydestä enemmän irti

19

Sudoku

19

Havuja Kokeilukulttuuria yrityksiin ja yhteiskuntaan

37

Kolumni Hannu-Matti Järvinen: Kohti kriittistä tilaa

41

TEK-ristikko

59

Teekkarilaulu Oodi teekkarijäynien kuninkaalle

∂ TEKNIIKKA 38

Tiedehuiput eivät synny sattumalta

50

Tie tohtoriksi: Bakteeri syö jätteen polttoaineeksi

57

Tekniikan ihmeitä: Maailman autonomisin ajopeli

I

LEHTI.TEK.F

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 58 ja voita Otavan uutuuskirjoja!


PÄÄKIRJOITUS

5

18.11.2016

JULKAISIJA Tekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121 www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

Jos joudut irtisanomaan, tee se fiksusti

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Katariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277 Tiina Henry-Biabaud puh. (09) 2291 2265 Aku Karjalainen, perhevapaalla

AMMATTILIITON KANTA henkilöstövähennyksiin on selvä: henkilöstö on organi-

KUVATOIMITTAJA, ILMOITUSTRAFIIKKI Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565 ASSISTENTTI Riitta Kärki puh. (09) 2291 2258 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2017 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2017 nro 1..............3.2. nro 4........... 29.9. nro 2........... 24.3. nro 5......... 17.11. nro 3........... 26.5. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258 TOTEUTUS JA TAITTO Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia puh. (09) 2525 0250 oma.otavamedia.fi KANSIKUVA Susanna Tuononen PAINOPAIKKA: Forssa Print Kansipaperi: LumiSilk 170 g Sisuspaperi: Galerie Fine Silk 80 g

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

4041 0428

JAKELU Posti Oyj Painos: 68 400 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 36. vuosikerta ISSN 1459-1898 PEFC/02-31-162

saation keskeinen voimavara, ja sen käyttöä ja kouluttamista on suunniteltava pitkällä tähtäyksellä siten, että irtisanomisiin ei tarvitse turvautua. Parhaatkaan suunnitelmat eivät kuitenkaan aina toteudu, ja siksi on tarpeen miettiä, kuinka henkilöstövähennys tehdään niin, että vahingot yritykselle ja yhdelle sen tärkeimmistä sidosryhmistä minimoidaan. Henkilöstön vähentämisestä aiheutuu kustannuksia. Ensimmäinen reaktio kustannuksiin on, että ne pitää minimoida – niinhän hyvä johtamistapa vaatii. Kustannuksia minimoidessa täytyy kuitenkin tunnistaa koko kustannus. Halvalla ja ikävällä tavalla hoidetusta irtisanomisprosessista aiheutuu myös näkymättömiä kustannuksia: henkilöstön motivaatio, työhyvinvointi ja sitoutuminen laskevat. Avainhenkilöitä saattaa hakeutua muualle. Mielestäni hyödyllinen näkökulma henkilöstön vähentämiseen on tarkastella sitä investointina. Se on tietysti investointi kustannusten vähentämiseen, mutta se on väistämättä myös investointi yrityksen goodwilliin – joko positiiviseen tai negatiiviseen. Ei ole yhdentekevää, mitä lähtijät ajattelevat entisestä työnantajastaan. He voivat tulla jatkossa yritystä vastaan monissa eri rooleissa: asiakkaina, konsultteina, potentiaalisina rekrytoitavina tai vaikkapa regulaattoreina. Ero goodwillin ja badwillin välillä tulee siitä, kuinka henkilöstöä kohdellaan. Panostamalla yksilölle räätälöityyn muutosturvaohjelmaan lain vaatimaa minimiä enemmän yritys voi osoittaa, että se arvostaa ja välittää henkilöstöstään myös huonoina aikoina. Muutosturvaohjelman elementtejä voivat olla esimerkiksi uraohjaus, koulutus ja yrittäjyyden tukeminen. Ohjelman tavoitteena tulee olla, että silloin, kun palkanmaksu nykyisestä työpaikasta päättyy, irtisanottavalla on jo uran jatko tiedossa. Muutosturvaohjelma onkin ennen kaikkea investointi jäljelle jäävään henkilökuntaan. Jos väkeä vähennetään esimerkiksi 10 prosenttia, 30 000 euron panostus irtisanottavaa kohti on vain 3 300 euroa jäljelle jäävää kohti. On helposti ajateltavissa, että huonosti hoidetun irtisanomisprosessin seurauksena tuo summa menetetään parissa vuodessa työhyvinvoinnin ja motivaation laskuna sekä avaintyöntekijöiden lähtemisinä. Henkilöstön vähentäminen on aina lähtökohtaisesti ikävää, mutta sitä ei ole pakko tehdä tavalla, joka vahingoittaa työnantajaa itseään.

Irtisanotut voivat tulla jatkossa yritystä vastaan monissa rooleissa.

TEK 5/2016 3


TEKSTI ARI ÅBERG, KIRSTI LEVANDER JA HELENA ANDERSSON KUVITUS SUSANNA TUONONEN

JOUSTOT JA LUOTTAMUS

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ

4

TEK 5/2016


Suomalaisen työelämän jäykkyydestä puhutaan paljon – osin aiheesta, osin aiheetta. Tärkeintä olisi tunnistaa ja tunnustaa, että sopiminen ja joustot työmarkkinoilla vaativat keskinäistä luottamusta, ei sanelua.

A

inakin viimeisen vuosikymmenen ajan Suomessa on kuultu jatkuvasti väitteitä, että työmarkkinamme ovat jäykät – ja ainakin jäykemmät kuin muualla. Vertailu muuhun Eurooppaan kuitenkin osoittaa tämän myytin suurelta osin vääräksi. Kun puhutaan työmarkkinoiden jäykkyyksistä ja joustoista, katseet kääntyvät palkkoihin. World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi. Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme, jossa kaikkien alojen palkkakehitys on sidoksissa keskenään. Eli arvosteluun on aihetta: Suomi on koko maailman 140 vertailumaan viimeinen. Mutta lähes yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin meitä useimmin verrataan: Ruotsi on sijalla 133, Saksa 132 ja → Tanska 105.

TEK 5/2016 5


Palkoissa jäykkyyttä Käytännössä esteenä palkkajoustoille Suo­ messa ovat palkkatasoa määrittävien työehto­ sopimusten vähimmäispalkat. Näitä taulukko­ palkkoja sisältäviä sopimuksia on lähinnä SAK:laisilla ja STTK:laisilla liitoilla. SAK:laisessa kentässä on tosin tänä vuonna tehty mielen­ kiintoinen avaus: rakennusalan uusi työehto­ sopimus mahdollistaa työkokemusta vailla olevan henkilön palkkaamisen puolen vuo­ den työkokeiluun kuuden euron tuntipalkalla. Tämä alittaa vähimmäispalkan, joten jotain pyrkimystä joustoon on. Ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa (TES) ei ole palkkataulukoita tai vähimmäis­ palkkoja muutamia poikkeuksia lukuun otta­ matta, vaan jokainen sopii palkastaan hen­ kilökohtaisesti työsopimusta tehdessään. Allekirjoitettu työsopimus on siis ansiotason turva, ja jos työnantaja haluaisi poiketa siinä sovitusta palkasta, asiasta on päästävä yksimie­ lisyyteen työntekijän kanssa. Työehtosopimuksettomat ylemmät toimi­ henkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa, rakennus­, elintarvike­ ja kaupanaloilla – ovat palkkojensa kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla aloilla. TESin puuttuminen merkitsee kuitenkin myös sitä, ettei edes yleis­ korotuksia makseta automaattisesti. Työehtosopimuksen puuttuminen hanka­ loittaa myös paikallista sopimista, johon TES puolestaan antaa hyvät ja monipuoliset mah­ dollisuudet. Esimerkiksi akavalaisisten sopi­ musalojen piirissä olevista 70 prosentilla kiky­ sopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä sovitaan työpaikoilla. 6

TEK 5/2016

On myös syytä huomata, että palkanmuo­ dostuksen aiemmin mainitut jäykkyydet koske­ vat vain niin sanottuja kiinteitä peruspalkkoja. Erilaiset tulospalkkauksen muodot ja palkan­ lisät joustavat kyllä. Ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet, 56 prosenttia, on tulospalkkauksen piirissä.

Palkka-ale ei välttämättä lisää vientiä Mitä palkanalennuksilla sitten voitettaisiin – tai hävittäisiin? Erilaisia malleja palkka­alen vai­ kutuksista muun muassa työllisyyteen on tehty, mutta lopullista totuutta ei ole vielä esitetty. Nimellispalkkojen alentaminen vähen­ täisi paitsi yritysten kustannuksia myös palkan­ saajien ostovoimaa, jolloin hintataso saattaisi laskea ja reaalipalkan vaaditusta alenemisesta ainakin osa jäisi toteutumatta. Ostovoiman lasku taas heikentäisi kulutuskysyntää ja työl­ lisyyttä. Toisaalta nimellispalkkojen alentami­ nen, ”sisäinen devalvaatio”, voisi parantaa vien­ tiä ja vientialojen työllisyyttä. Palkoilla kikkailu on silti rajallinen keino kil­ pailukykyongelmaan: jos vientituotteen laatu ei riitä tai tuotteelle ei ylipäätään ole kysyntää, palkkakustannuksista tinkiminen ei auta. Kansantuotteen kasvattamisessa ratkaise­ vassa asemassa ovatkin innovaatiot. Talous­

tieteiden nobelisti Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen kasvusta on inno­ vaatioiden tuottamaa. Vain 15 prosenttia voi perustua panosten lisäämiseen, kuten työlli­ syyden kasvuun tai työurien pidentymiseen. Kansantalouden kasvulle ratkaisevaa on uudis­ tuminen. Aalto­yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on eri yhteyksissä muistut­ tanut, että laadun puutetta ei voi korvata alhai­ silla kustannuksilla eikä alhaisilla hinnoilla. Haaparanta viittaa taloustieteilijä John Suttoniin, joka on jo vuosia sitten osoittanut tutki­ muksillaan, että kilpailukykyä ei voi kohentaa kuin rajallisesti työn tuottavuuden paranta­ misella tai muilla palkkakustannuksia alenta­ villa keinoilla. Laadulla kilpailukykyä voidaan sen sijaan parantaa rajattomasti. Jos kilpailijan laatu on tarpeeksi korkea, niin työvoimakustan­ nusten alentamisella ei voida menestyä kilpai­ lussa lainkaan. Lisäksi on huomattava, että työmarkkinoilla voidaan sopia vain nimellispalkoista. Reaali­ palkat muodostuvat kansantalouden muiden muutostekijöiden, kuten esimerkiksi inflaation, perusteella. Vaikka palkkajoustojen tarpeellisuutta voi­ taisiinkin perustella yrityksen heikolla talous­


tilanteella tai alan heikolla kilpailukyvyllä, on muistettava mitalin toinen puoli. Työstä saa­ dulla palkalla pitäisi myös tulla toimeen. Jos palkanleikkauksilla saadaan lisää lähinnä niin sanottuja prekariaattityöpaikkoja, on syytä kysyä, ketä palvelee se, että työssäkäyvä ihmi­ nen joutuu hakemaan osan toimeentulostaan sosiaaliluukulta? Näin veronmaksajat joutu­ vat osallistumaan tämän puuttuvan palkan­ osan maksamiseen, eli käytännössä yritysten kilpailukykyä tuetaan verovaroista.

RUOTSIN TALOUTTA TUKEVAT SOPUISA TYÖELÄMÄ JA MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE.

Työajat joustavat, irtisanominen helppoa

työsuhteet ovat myös yleisempiä kuin Euroo­ passa keskimäärin. Eurooppalaisista maista määräaikaista työtä säädellään tiukimmin Luxemburgissa, Ranskassa ja Norjassa. Suomalainen irtisanomissuoja on euroop­ palaisittain heikko. Työnantajien terminologi­ assa sitä voitaisiin kuvata joustavaksi. EU:ssa erityisen vahva irtisanomissuoja on erin­ omaisessa talouskunnossa olevassa Saksassa, samoin Belgiassa, Hollannissa ja Ranskassa. Kollektiivinen irtisanominen Suomessa on erityisen helppoa. Riittää, kun käynnis­ tää yt­neuvottelut taloudellisten tai tuotan­ nollisten syiden perusteella. Ja kun näiden käsitteiden sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty, väen vähentämistä käytetään myös

Työaikajoustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin. Työehtosopimukset ja työaika­ lainsäädäntö sallivat työaikakysymyksissä kansainvälisesti vertaillen sangen suuren jous­ tavuuden. Huomattava on, että tätä jousta­ vuutta ilmenee varsin paljon, kun puhutaan työnantajan tarpeista. Tällöin puhutaan ilta­ ja yötyöstä, jonka osuus Suomessa on Euroopan korkeimpia. Määräaikaisten työsuhteiden sääntelyssä Suomi sijoittuu OECD­maiden keskitason ala­ puolelle, eli sääntely on meillä keskimääräistä vähäisempää. Tilanne on sama vertailtaessa muihin EU­maihin. Suomessa määräaikaiset

yrityksen tuloksen kaunistelemiseen, mikä ei suinkaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. Lainsäädäntömme kaipaisikin näiltä osin täs­ mennystä, koska yhteistoimintalain alkupe­ räinen tarkoitus ei toteudu. Yt­laista on tullut irtisanomismenettelylaki, eikä henkilöstön ja johdon aidon yhteistoiminnan väline. On pää­ dytty kauas lain pohjana aikoinaan olleista yritysdemokratia­ajatuksista.

Ruotsin sujuva kaksikanta Suomen ja Ruotsin työmarkkinoita verrataan toisiinsa ahkerasti ja nostetaan esiin se, että taloudellisesti paremmin menestyvssä Ruot­ sissa ei tehdä yleissitovia työehtosopimuksia. Ruotsin työmarkkinajärjestelmää voidaan kutsua kaksikannaksi, jossa työmarkkinaosa­ puolet pyrkivät sopimaan asioista keskenään. Hallituksen ei haluta sekaantuvan työmark­ kina­asioihin, ja tämä yhteinen pyrkimys patis­ taa osapuolia keskinäiseen sopuun. Ruotsissa ei mikään hallitus – eivät edes porvarihallitukset, toisin kuin Suomessa – ole kyseenalaistanut sopimusjärjestelmää sinänsä eikä uhkaillut kansaa pakkolaeilla. Tämä on vahvistanut luottamuksen ilmapiiriä myös työ­ markkinoilla. Ruotsissa vientiteollisuus on määritellyt palkankorotusvaran vuodesta 1997. Samasta periaatteesta on ollut puhetta niin sanottua Suomen mallia pohdittaessa, mutta sen valmis­ telussa ollaan vasta lähtökuopissa. Ruotsin mallin tarkoituksena on ylläpi­ tää vientiteollisuuden kilpailukykyä, joka on kansakunnan hyvinvoinnin avain. Malli on toi­ minut kohtalaisesti. Ruotsin vienti on vetänyt TEK 5/2016 7


Eräiden OECD-maiden sijoittuminen World Economic Forumin kilpailukykyraportissa 2015 työelämän joustavuuden mittareilla ja yleisessä kilpailukyvyssä. Järjestysnumero kertoo sijoittumisesta 140 maan vertailussa. Pieni luku = joustava, suuri luku = jäykkä. Palkanmuodostuksen joustavuus

Palkkaamisen ja irti­ sanomisen helppous

Työnantajien ja palkan­ saajien yhteistoiminta

Työmarkkinoiden jousta­ vuus –kokonaisindeksi

Kilpailukyky– kokonaisindeksi

15. Iso­Britannia

5. Tanska

2. Tanska

8. USA

3. USA

19. USA

10. USA

7. Ruotsi

9. Iso­Britannia

4. Saksa

105. Tanska

11. Iso­Britannia

20. Saksa

17. Tanska

8. Suomi

132. Saksa

87. Suomi

21. Iso­Britannia

75. Ruotsi

9. Ruotsi

133. Ruotsi

106. Ruotsi

22. Suomi

103. Suomi

10. Iso­Britannia

140. Suomi

107. Saksa

31. USA

106. Saksa

12. Tanska

World Economic Forumin kilpailukykyraportti 2015 vahvistaa suomalaisen palkanmuodostuksen jäykäksi, joskin lähes yhtä jäykkää se on myös Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kokonaiskilpailukykyä kuvaavassa indeksissä, joka on laskettu varsin suuresta määrästä yhteiskuntaa ja talouselämää kuvaavia tunnuslukuja, Suomi on sijalla 8. Suomen vahvuuksia ovat erityisesti terveys, koulutus kaikilla koulutusasteilla sekä teknologinen valmius.

Yleissitovat työehtosopimukset

Suomi

Heikko työlainsäädäntö, ei henkilöstöedustusta

Vahva työlainsäädäntö ja henkilöstöedustus

Saksa

USA Iso-Britannia

Ruotsi Tanska

Artikkelissa käytetyt lähteet: • World Economic Forum 2015. • Petri Böckerman, Merja Kauhanen ja Heikki Taimio: Työmarkkinoiden joustot, artikkeli. Hyvinvointivaltio Suomessa 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? Raportteja 30. Palkansaajien tutkimuslaitos 2015. • SNS ANALYS nr 12, 2013.

8

TEK 5/2016

Ei yleissitovuutta vaan paikallista sopimista Jos Suomesta puretaan työehtosopimusten yleissitovuus, mutta ei samalla vahvisteta henkilöstön edustusta yritysten päätöksenteossa, työmarkkinamallimme ei suinkaan lähesty Saksaa, Ruotsia tai Tanskaa, joita samoissa puheenvuoroissa ihannoidaan, vaan esimerkiksi USA:ta tai Isoa-Britanniaa.


ja sen seurauksena reaalipalkat ovat kauttaal­ taan nousseet. Päättymässä olevalla sopimus­ kierroksella 2013–2016 ennakoidaan palkkojen nousuksi muodostuvan 3,6 prosenttia vuo­ dessa, eikä ainakaan Pohjanlahden yli ole kuu­ lunut ruotsalaistyönantajien parkua siitä, että kaikki olisi menetetty. Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuk­ sia, mutta palkansaajien aseman turvaa korkea järjestäytymisaste ja liittojen osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin. Ruotsissa on myös Suomea vahvempi työ­ lainsäädäntö. Esimerkiksi myötämäärämis­ oikeus antaa mahdollisuuden nimittää työn­ tekijöiden edustajat yrityksen hallituksiin. Ruotsissa ammattiliitoilla on myös kanne­ oikeus työsuhderikkomusta epäiltäessä. Koska liiton on helpompi vaatia oikeutta jäsenelleen kuin yksittäisen palkansaajan itselleen, niin suo­ malaiset ammattijärjestöt ovat ehdottaneet samaa menettelytapaa Suomeenkin, toistaiseksi turhaan. Ruotsissa toimii myös paikallinen sopimi­ nen, jossa raamin muodostavat alakohtaiset työehtosopimukset. Näissä määritellään mini­ mitaso – muun muassa palkat, työajat ja lomat. Korotukset määritellään prosenttiraamina, joka jaetaan työpaikoilla eri mallien mukaan. Tämä mahdollistaa paikallisen sopimisen, jossa voi­ daan sopia joustoista. Ruotsalaisilta tämä onnistuu, koska pohjana on vahva luottamuk­ sen ilmapiiri, ja paikallinen sopiminen näh­ dään mahdollisuutena, josta molemmat osa­ puolet hyötyvät. Yleisesti ottaen Ruotsin taloudellisesti Suo­ mea parempaan menestykseen on myötä­ vaikuttanut monipuolisempi elinkeinorakenne. Silloinkin, kun konepajateollisuuden tuotteet ja paperi eivät mene kaupaksi, ihmiset osta­ vat H&M:n vaatteita ja Ikean huonekaluja. Myös autoilla ja kodinkoneilla näyttää olevan kysyntää. Suomessa taas on aina uskottu vain yhteen jumalaan; ensin se oli sahateollisuus, sitten paperiteollisuus, sitten Nokian kännykät. Näin toimien vientimme haavoittuvuus on ollut ja on aivan eri luokkaa kuin naapurimaassa.

TYÖELÄMÄN JOUSTOIHIN TARVITAAN PELISÄÄNNÖT.

kelvannut luottamusmies, eikä yrittäjäjärjestö halua ylipäätään yleissitovia työehto­ sopimuksia. Jos luottamus omaan henkilökuntaan on näin heikko, ja yrityksen työntekijät nähdään enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, palkansaajat eivät voi muuta kuin pitää kiinni yleissitovista työehtosopimuksista.

Uudet työn muodot otettava huomioon Toki Ruotsin taloudellista menestystä on avittanut myös oma valuutta.

Ei sanelua, vaan sopimista Paikallinen sopiminen on sanapari, jolla näyttää olevan yhtä monta sisältöä kuin on sanojaakin. Ruotsin esimerkki osoittaa, että paikalliselle sopimiselle on edellytykset, mikäli osapuol­ ten välillä vallitsee luottamus. Tätä luottamusta Suomen työmarkkinoilla ei ole, eikä sitä synny, niin kauan kuin paikallisella sopimisella tavoi­ tellaan etupäässä paikallista sanelua. Paikallisen sopimisen laajentamisesta tosin saavutettiin Suomessa hyvä kompromissi kil­ pailukykysopimuksen yhteydessä, jossa työn­ antajaliittoihin järjestäytymättömille yrityk­ sille annettiin yhtä laajat joustomahdollisuudet yleissitovien työehtosopimusten määräyksissä kuin järjestäytyneillekin yrityksille. Järjestäytymättömiä yrityksiä edustavalle Suomen Yrittäjille tämä ei kuitenkaan sopinut. Suomen Yrittäjille neuvotteluosapuoleksi ei

Tulevaisuus tuo epäilmättä tullessaan lisää joustoja työelämään. Tätä kehitystä ei korkeasti koulutettujen järjestöissä vastusteta, mutta sitä pitää hallita. Siksi tarvitaan myös uusia ja uusiutuvia pelisääntöjä. Uudet työn muodot, kuten työn jakaminen, tilapäinen työ, yksinyrittäjyys, palvelusetelillä maksettava työ, joukkotyö ja alustatyö, edel­ lyttävät muutoksia niin sopimuskentässä kuin työlainsäädännössä. EU:n työaikadirektiivin ja oman kansallisen työaikalainsäädäntömme uudistaminen ovat ehkä näistä kiireellisim­ piä. Työaikadirektiiviä on yritetty saada aikaan jo vuosikausia, ja siitä päättäminen on edel­ leen jäissä. Ruotsin mallia seuraten myös paikalliselle sopimiselle voisi avautua uusia mahdollisuuk­ sia. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että malliin otettaisiin mukaan myös työntekijäpuolelle tär­ keitä asioita, kuten henkilöstön oikeus aset­ taa yrityksen hallintoon edustajansa ja liittojen kanneoikeus. TEK 5/2016 9


KILPAILUKYKYÄ OSAAMISESTA TEK 120 -juhlavuoden henkilökuvien sarjassa 120 tekniikan osaajaa esitellään Suomen kilpailukyvyn tekijöitä – tunnettuja ja tuntemattomia, kokeneita ja nuoria. Heitä yhdistää tekniikan tutkiminen tai soveltaminen tavalla, joka vie kehitystä eteenpäin ja tuottaa meille hyvinvointia. Tutustu: www.tek.fi/120osaajaa


Kuva: Joel Karppanen

AJASSA

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki (keskellä) ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (vas.) TEKin 120-vuotisjuhlaseminaarissa Oulussa 18.10.

120-vuotias TEK on lahjoittanut yliopistoille miljoonan Yliopistojen rahoitukseen on tehty tällä hallituskaudella merkittäviä leikkauksia. TEK on osoittanut juhlavuotensa aikana mieltään leikkauksia vastaan tekemällä maamme yliopistoille lahjoitukset, jotka on suhteutettu tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen valmistuvien määrään. Yhteensä miljoonan euron lahjoitukset on tehty TEKin sijoitetusta pääomasta, joten ne eivät vaikuta jäsenmaksun suuruuteen. Valtio on luvannut pääomittaa yliopistoja jopa kolminkertaisesti suhteessa niiden vuoden 2017 loppuun mennessä itse hankkimaan yksityiseen rahoitukseen, mikäli varattu määräraha 150 miljoonaa euroa riittää. TEKin tämän vuoden lahjoitukset voivat siis merkitä jopa 4 miljoonan euron lisärahaa tekniikan yliopistoille. Keväällä TEK teki lahjoitukset Tampereen teknilliselle yliopistolle, Turun yliopistolle, Åbo Akademille ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Lokakuussa vuorossa olivat Vaasan ja Oulun yliopistot. Tämän lehden ilmestyessä TEK tekee lahjoituksen Aalto-yliopistolle yhdessä TFiF:n kanssa. Vaasan lahjoituksen yhteydessä 14.10. TEKin asiantuntijat jalkautuivat Vaasan yliopistolle

TEKIN LAHJOITUKSET VOIVAT MERKITÄ JOPA NELJÄN MILJOONAN LISÄRAHAA YLIOPISTOILLE. pitämään pop-up -toimistoa. TEKin vuotuisen vastavalmistuneiden kyselytutkimuksen mukaan Vaasan vahvuus pienenä yliopistona on henkilökunnan ja opiskelijoiden toimiva vuorovaikutus. Oulussa lahjoitus tehtiin TEKin 120-vuotisjuhlaseminaarissa 18.10. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kiitteli seminaarissa, että luonnonvaroiltaan köyhä Suomi on noussut yhdeksi maailman johtavista maista teknologiaa soveltamalla. Rehtori Jouko Niinimäen mukaan Oulun yliopistossa syntynyt osaaminen on muuttanut maailmaa sekä merkittävien innovaatioiden että alumnien osaamisen ja työpanoksen kautta. [KR] Lue lisää: lehti.tek.fi/tek120-vaasa lehti.tek.fi/tek120-oulu


Kuva: Aaro Artto

AJASSA

Suomalaiset viettävät

691

TEK on mukana Slushissa

tuntia vuodessa sähköpostin ääressä.

Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Rakennus valmistui vuonna 2015 ja sen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT (arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi, Hannu Tikka ja Jussi Vakkilainen). Palkinto jaettiin 13.10. – Railo kohoaa monumentaalisena kaupungin maamerkiksi. Se istuu täydellisesti Alvar Aallon vuonna 1945 suunnitteleman Poronsarvikaavan alueelle, palkinnon saajan valinnut Paavo Lipponen arvioi. Palkinnon saajiksi olivat ehdolla Railon lisäksi Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly Helsingin Hernesaaressa ja Suvelan kappeli Espoossa. Palkinnon myöntää vuosittain Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. [KR]

Seuraa somessa #TEKxSLUSH

Kuva: iStockphoto

OK.COM/ WWW. FACEBO TEEMISET.TEK TEKNIIKAN.AKA

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto Railolle

TURVAA ETUSI – PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI Saat parhaan hyödyn jäsenyydestäsi pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätunnuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

12 TEK 5/2016

Kuva: iStockphoto

Lähde: 5.10. julkaistu, Adoben teettämä, YouGovin toteuttama kyselytutkimus

Euroopan johtava vuotuinen startuptapahtuma Slush järjestetään Helsingissä 30.11.–1.12. Tapahtuma kokoaa saman katon alle ison joukon kasvuyrityksiä, teknologia-alan osaajia, kansainvälisiä sijoittajia ja median edustajia – sekä aimo latauksen innostusta tekniikkaan ja yrittäjyyteen. TEK on tänäkin vuonna mukana tapahtumassa. Jos olet paikan päällä Slushissa, tule juttelemaan TEKin asiantuntijoiden kanssa TEKin ständille. Voit myös seurata tapahtumaa TEKin some-kanavilla ja lukea tunnelmia TEK-verkkolehdestä. Tänä vuonna Slushiin suuntaavat myös neljä TEKin omaa someagenttia, joten ollaan kuulolla. [KR]

Uusi rekryalusta nuorille osaajille

Uusi Facebook-ryhmä ”TEK in English”

Talenttiverkosto.fi-palvelu on uusi rekrytointialusta, jonka tarkoitus on yhdistää yrittäjät, korkeakoulut ja opiskelijat. Yrittäjä voi käyttää kanavaa sopivien työntekijöiden, harjoittelijoiden tai projektityöntekijöiden löytämiseen. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu puolestaan löytää Talenttiverkostosta ne yritykset, joilla on työmahdollisuuksia nuorille. Palvelu on korkeakouluille ja nuorille osaajille maksuton, yrityksille se on maksuton toukokuun loppuun saakka. Palvelun on perustanut Suomen Yrittäjät ja toteuttanut digitaalinen innovaatio- ja kehityspalvelu Me2we. [KR]

TEKin uudessa englanninkielisessä Facebook-ryhmässä tekkiläiset voivat keskustella ja seurata TEKin uutisia englanniksi. Ryhmä on tarkoitettu sekä opiskelijoille että työelämässä jo oleville. Ryhmä palvelee erityisesti niitä TEKin jäseniä, jotka eivät puhu suomea, mutta ryhmään ovat lämpimästi tervetulleita kaikki. Vinkkaa ryhmästä myös kavereillesi! [KR]

www.talenttiverkosto.fi

Liity ”TEK in English” Facebook-ryhmään: www.facebook.com/groups/tekinenglish


AJASSA

TEK ja TFiF palkitsivat Ida Korpivaaran ja Anssi Rantasalon diplomityöt. MALin pro gradu -palkinnon sai Peter Hedman.

Parhaat opinnäytetyöt palkittiin TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsivat vuoden parhaana väitöskirjan tekijänä Suvi Santalan. Palkinnon arvo on 7 500 euroa. Väitöstyö on esitelty tämän lehden sivuilla 50–53. Tänä vuonna 5 000 euron arvoinen diplomityöpalkinto jaettiin Ida Korpivaaran ja Anssi Rantasalon kesken. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MALin palkinto vuoden parhaasta pro gradu -tutkielmasta annettiin Peter Hedmanille, palkintosumma on 5 000 euroa.

Energiainvestointien legitimointi tiedotteissa Ida Korpivaaran diplomityö valottaa sosiaalisen hyväksynnän merkitystä sähköyhtiöiden energiainvestoinneille. Hän selvitteli myös keinoja, joilla yritykset pyrkivät saamaan yleisön puolelleen, kun yhteiskunnan arvot ovat murroksessa. Korpivaara selvitti asiaa analysoimalla maailman suurimpiin kuuluvien 34 sähköyhtiön lehdistötiedotteita. Yritykset perustelivat uusiutuvan energian investointeja ympäristölainsäädännöllä ja sopivuudella yrityksen investointiportfolioihin. Uusiutumattomaan energiaan tehtyjen investointien

argumenteissa korostuivat puolestaan tehokkuus ja kannattavuus. Diplomityön tuloksilla on merkitystä sekä tieteellisen keskustelun että energiapolitiikan kannalta, sillä tulokset kertovat yhteiskunnan odotusten merkityksestä yritysten energiainvestoinneille. Korpivaara teki työn Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Työn ohjaajina toimivat professori Anne Jalkala ja nuorempi tutkija Samuli Patala.

proteiinia esimerkiksi paperi- tai pesuaineteollisuuden käyttämille entsyymiseoksille, joissa on tietty proteiinikoostumus ja aktiivisuus. Lisäksi tekniikka antaa mahdollisuuden valita biokemikaalin tai proteiinin tuottoon käytettävän ravinneliuoksen koostumuksen aiempaa vapaammin. Työ on tehty Turun yliopistolle VTT:llä. Ohjaajina VTT:llä toimivat Dominik Mojzita ja Jussi Jäntti.

Solujen entsyymitason säätelyyn uusi menetelmä

Peter Hedman esittelee pro gradu -tutkielmassaan kaksi uutta algoritmia, jotka vähentävät epäsuoran valon simulointiongelmaa tietokonegrafiikalla tuotetuissa videoissa ja kuvasarjoissa. Tietokonegrafiikassa korkealaatuisen epäsuoran valon simulointi on mahdollista, mutta laadun ylläpito vaikeutuu, kun ruutu on päivitettävä reaaliajassa esimerkiksi videopeleissä tai arkkitehtonisia malleja katseltaessa. Uusien algoritmien avulla laatuongelmat vähenevät, kun valotus paranee ja vilkkuminen vähenee. Työ on tehty Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Työn ohjaajina toimivat apulaisprofessori Teemu Roos ja apulaisprofessori Jaakko Lehtinen. [KL]

Anssi Rantasalo kehitti diplomityönään VTT:llä menetelmän solujen entsyymitasojen säätämiseen synteettisen säätelyelementin avulla. Tekniikkaa voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa bioteknisissä sovelluksissa. Synteettinen versio aikaansaatiin poistamalla solun luonnollisesta säätelyelementistä tuotannon voimakkuutta säätelevä DNA-jakso ja korvaamalla se muokatulla versiolla. Entsyymipitoisuuksien optimointi vaikuttaa bioprosessin tuottavuuteen, joten kyse on myös kaupallisesti merkittävästä asiasta. Tekniikkaa voidaan hyödyntää muun muassa tuotettaessa

Nopeita algoritmeja laajojen 3D-mallien valaisemiseen

TEK 5/2016 13


AJASSA

”Matematiikan osaamistason lasku on saatu pysäytettyä, mutta monien peruskoulun suorittaneiden taidot eivät riitä edes arkielämän tarpeisiin.”

Kuva: Jari Härkönen

johta ja ja ri j okin en , tek

Pekka Peura (vas.), Laura Tuohilampi ja Maarit Rossi nivovat matematiikan opetuksen käytännön elämään.

55 tarinaa matematiikasta – tarinoita, videoita, pelejä Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL ry juhlisti 55-vuotista taivaltaan julkaisemalla 55 tarinaa matematiikasta -verkkosivuston, jonka tarkoituksena on innostaa nuoria opiskelemaan matematiikkaa. Sivuston tavoitteena on herättää nuorten kiinnostus matematiikan opiskeluun niin, etteivät heikot matematiikan taidot rajoittaisi myöhemmin opiskelualan valintaa. Sivusto koostuu matematiikkaan liittyvistä tarinoista, videoista ja peleistä. Tarinoiden joukossa on erilaisia käsityksiä ja esimerkkejä matematiikan käytöstä, matemaatikkojen tarinoita ja kohtaloita sekä alan toimijoiden esittelyjä.

tiikan opettamiseen Martinlaakson lukion lehtori Pekka Peura on kehitellyt. Maailman kymmenen parhaan opettajan joukkoon valittu Maarit Rossi puolestaan kertoo, kuinka matematiikan opetus liittyy arkipäivän asioihin. Molemmat opettajat yhdistävät matematiikan käytännön maailmaan ja ottavat huomioon oppilaiden yksilölliset erot. Näin heikommatkin saavat onnistumisen kokemuksia ja pystyvät linkittämään oppimansa omaan kokemusmaailmaansa. Kun matematiikkaa ymmärtää, se ei ole enää mörkö, vaan kivaa ja kiinnostavaa!

”On aineita, jotka ihminen tekee möröiksi. Yksi niistä on matematiikka.” - 9. luokkalainen

Myös TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertoo omakohtaisesti matematiikan merkityksestä opinnoissa ja alan valinnassa pitkäaikaisen MAL-aktiivin Jaakko Ojalan haastattelemana. Tampe-

Videolla nähdään ja kuullaan muun muassa, millaisia uusia tapoja matema14 TEK 5/2016

Matematiikkaa on kaikkialla ja kaikki tarvitsevat sitä

reen yliopistossa matemaattisia aineita opiskeleva Aleksi Heiskanen opettaa matematiikkaa käytännön esimerkein. Sivustolla voi myös opiskella matematiikkaa kolmen erilaisen pelin avulla. Peleissä on mukana matemaattinen teoriaosuus. Ne ovat ladattavissa myös mobiililaitteille. [Sari Eronen-Mäkelä] Kokeile pelejä itse ja tutustu sivustoon: www.matikkatarinat.fi


AJASSA Uutta kohti – kehittyvä esimies

Yrittäjän luontoilta -livestream

Alustatalous Suomessa?

Kolmiosainen verkkokoulutus keväällä 2017. Ilmoittaudu. Katso myös aiempien yksittäisten esimieswebinaarien tallenteet. www.akava.fi/esimiesverkosto

Verkkotilaisuus yrittäjyydestä 23.11. klo 18. Ilmoittaudu. www.fondia.fi/livestream-yrittajanluontoilta

KAUTE-säätiö 60 vuotta -juhlaseminaari 24.11. Helsingissä. www.tek.fi/fi/kaute-60

Appeilla luonnontieteiden tai työhaastattelun kimppuun

Kun maksat jäsenmaksusi e-laskuna, saat ensi vuonna jäsenmaksustasi 3 euroa alennusta. E-laskutuksessa voit maksaa vuosijäsenmaksusi joko kuukausittain, neljässä erässä tai yhdellä kertaa. Kaikissa vaihtoehdoissa saat kolmen euron alennuksen vuosimaksuusi (25 senttiä/ kk). Aiemmin käytössä ollut kertamaksualennus poistuu. E-laskutukseen siirryt oman pankkisi verkkopankissa. Tilaa siis verkkopankissasi Tekniikan Akateemiset TEKin jäsenmaksulasku e-laskuna. Tunnistetietona käy joko oma henkilötunnuksesi tai viimeisimmän jäsenmaksulaskusi viitenumero. Siirry e-laskutukseen heti, niin ensi vuoden jäsenmaksussasi alennus huomioidaan automaattisesti.

HAE JÄSENMAKSUALENNUSTA 31.12. MENNESSÄ Tiesithän, että esimerkiksi työttömänä tai vanhempainvapaalla jäsenmaksusi on vain 3,75 euroa kuukaudessa (ei sisällä IAET-kassan maksua)? Kuluvan vuoden jäsenmaksusta sinun tulee hakea alennusta TEKin rekisteristä vuoden loppuun mennessä. www.tek.fi/ jasenmaksualennukset

Kuva: iStockphoto

SIIRRY E-LASKUUN JA SÄÄSTÄ JÄSENMAKSUSSA

TEKin urailloissa kehität osaamistasi, saat oivalluksia uraasi ja verkostoidut Uraillat on tarkoitettu juuri sinulle, TEKin jäsen! Olitpa uran alkuvaiheessa tai jo pidemmällä työurallasi, olet tervetullut mukaan kuulemaan eri alan huippuasiantuntijoita ja -valmentajia! Kuulet urailloissa työelämän uusimmat ja ajankohtaisimmat trendit sekä syvennät osaamistasi eri aihealueilla. Urailloissa vahvistat osaamistasi, nostat työmarkkina-arvoasi ja parannat toimintakykyäsi sekä omaa jaksamistasi. Samalla sinulla on mahdollisuus verkostoitua muiden tekkiläisten kanssa. Uraillat ovat 2,5 tunnin pituisia maksuttomia iltatilaisuuksia, ja niitä järjestetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Teemat räätälöidään niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle TEKin jäsenelle. Teemojen ja sisällön suunnittelussa huomioimme osallistujilta saadun palautteen ja jäsenten toiveet. Moni syksyn suosittu teema jatkuu vielä keväällä. Kevään 2017 uraillat julkaistaan TEKin tapahtumakalenterissa joulukuun aikana. Kannattaa siis seurata TEKin verkkosivujen tapahtumakalenteria ja TEKin jäsenkirjeitä! Kaikki uraillat löytyvät osoitteesta: www.tek.fi/uraillat [Arja Lindfors]

Työhaastattelu voi olla stressaava tilanne, sillä panokset ovat korkeat, ja ensivaikutelman voi antaa vain kerran. Valmistautuminen kannattaa, mutta miten? Matematiikka ja fysiikka ovat koko ajan mukana arjessamme, mutta niitä on vaikea nähdä. Visualisoiminen voisi saada lapset ja nuoret kiinnostumaan niistä. Näihin haasteisiin TEK vastaa kahdella kevyellä mobiilisovelluksella, jotka teetetään nopeutetun tuotekehityksen Demoboosterprojekteina. Appit annetaan nuorten ja tekkiläisten käyttöön ja edelleen jatkokehitettäviksi. Haastis-haastatteluappi on nyt ladattavissa Google Play ja App Store -sovelluskaupoista. Appi sopii niin opiskelijoille kuin kokeneille konkareille. Sovelluksella voi: • Katsoa ja kuunnella yleisiä haastattelukysymyksiä aihealueittain. • Lukea vinkkejä, ohjeita ja useimmin kysyttyjä kysymyksiä. • Harjoitella omia vastauksiaan ja tallentaa ne. HuviMat-sovelluksella voi vaikka testata omaa nopeuttaan ja kiihtyvyyttään esimerkiksi keinussa tai huvipuiston laitteessa. Sovellus on ladattavissa Android-laitteille. [JN]

TEK 5/2016 15


AJASSA

Kun hain ensimmäistä opiskeluajan harjoittelupaikkaa, pojat sanoivat, että ne meinaa pyytää tämmöstä ja minä sanoin, että eihän semmosta (palkkaa) voi pyytää. Sitten pyysin yhtä paljon kuin pojat. Ja sain.” nokian h a n kin tapä ä l l ikkö, d i t uul a a a lt ol a pa l k k ata s a-a rvos ta a- s t ud i os s a 3 1 . 1 0 .

MARTTI TIURIN APURAHA KIMMO RASILAISELLE

Automaatiotekniikan opiskelijat Joona Niinisaari (vas.) ja Jarkko Nopanen kokeilevat taitojaan TUTLabin laserleikkurilla.

Kuva: Esa Tuominen

KAUTE-säätiö myönsi Martti Tiurin muistoapurahan Kimmo Rasilaiselle tutkimukseen Monikaistaiset ja taivuteltavat antennirakenteet tulevaisuuden matkaviestimiin ja langattomiin anturisovelluksiin. 6 000 euron apuraha luovutettiin Rasilaiselle TEKin 120-vuotissemaarissa 17.11. Otaniemessä. Radiotekniikka oli edesmenneen professori Tiurin oma tieteenala. [KL]

TUTLab opettaa teekkareita tekemään käsillään Yritysmaailma haluaa, että DI osaa tarttua koneisiin ja tehdä itse. Tampereen uudessa TUTLabissa tätä voi harjoitella. – Kolmen millimetrin akryylilevyä tässä leikkaamme laserleikkurilla. Tällaista en ole ennen kokeillutkaan, kertoo automaatiotekniikan toisen vuosikurssin opiskelija Joona Niinisaari Tampereen teknillisestä yliopistosta. – Koulun nettisivuilla näin ilmoituksen tästä laboratoriosta. Osallistuin uteliaana avajaisiin ja nyt olen täällä laitteita kokeilemassa. Tosi siistiltä vaikuttaa. Niinisaari ja hänen kurssikaverinsa Jarkko Nopanen ovat myönteisesti yllättyneet uuden TUTLabin tarjoamista mahdollisuuksista. Heidän mielestään laboratorion laitteet vaikuttavat laadukkailta ja niiden käyttömahdollisuudet monipuolisilta. 16 TEK 5/2016

Opiskelijoiden vieressä myhäilee projektipäällikkö Jussi Viljanen, joka on kantanut päävastuun TUTLabin rakentamisesta ja hankinnoista. Ajatus opiskelijoita ja yrityksiä palvelevasta laboratoriosta on muhinut TTY:ssä jo vuosia. Yhtäältä Tampereella on – ehkä salaa – ihailtu Aalto-yliopiston Design Factorya ja toisaalta on katseltu sillä silmällä Tanskan DTU:n Skylabia. – Mutta tämä on kyllä meidän oma sovelluksemme, huomauttaa Viljanen painokkaasti. Tampereen TUTLab käynnistyi syyskuussa. TTY:n entisiin ravintola- ja kahvilatiloihin sijoittuva laboratorio koostuu kahdesta osasta: toinen on yritystenkin käytössä oleva tutkimuksen työpaja ProLab ja toinen kaikille avoin FabLab. [Esa Tuominen] Lue lisää: lehti.tek.fi/tutlab

JAAKKO IHAMUOTILA TEKIN KUNNIAJÄSENEKSI TEKin valtuusto on kutsunut vuorineuvos, kunniatohtori Jaakko Ihamuotilan TEKin kunniajäseneksi. Ihamuotila on ollut merkittävässä roolissa Suomen teknologiapohjaisen yritystoiminnan vetäjänä ja kehittäjänä. Hän on ollut vahva yhteiskunnallinen ja teollisuuspoliittinen vaikuttaja. Ihamuotilalla oli merkittävä panos myös Millennium-teknologiapalkinnon luomisessa. TEKin toimintaan Ihamuotila on osallistunut kolmen vuosikymmenen ajan, vuosina 2002–05 hän toimi TEKin valtuuston puheenjohtajana. [KL]


AJASSA

Työaikalaki saatava 2010-luvulle

senttiä – palkkaero suurin johtotehtävissä. Lähde: TEKin työmarkkinatutkimus TMT 2015

NIMITYKSIÄ

M.Sc. (HR) EVA LINDSTRÖM aloitti 10.10. TEKin urapalvelut-yksikössä uravalmentajan sijaisena. Aikaisemmin hän on työskennellyt HR asiantuntijana UPM Kymmenellä, Hankenissa sekä Helsingin yliopistossa. Hän on opiskellut henkilöstöhallintoa Hollannissa. Lindström palvelee jäseniä myös ruotsiksi.

Valtakunnansovittelija Minna Helle ja YTN-teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala.

Neuvottelutavoitteet kirkastettava kahdeksan kuukauden kuluessa Teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualan yhteinen luottamusmiesseminaari järjestettiin lokakuussa. Kahden vuorokauden seminaariin osallistui parisataa ylempää toimihenkilöä. Työpaikoilla neuvotellaan parhaillaan kilpailukykysopimuksen soveltamisesta, maan hallituksen agendalla on työaikalain uudistaminen ja vuoden 2017 neuvottelukierrokseen, joka on määrä käydä vientialojen vetämänä, ollaan valmistautumassa. YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan katse olikin jo syksyn 2017 neuvottelukierroksessa. Seuraavan kahdeksan kuukauden aikana tavoitteet ja neuvottelukärjet on kirkastettava, on varmistettava yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa ja varmistettava oma neuvotteluvalmius ja neuvottelujen tukeminen. Teollisuuden palkansaajat TP:n pääsihteeri Ismo Kokko esitti oman näkemyksensä siitä, millainen paljon puhuttu Suomen malli tai vientivetoinen palkkamalli voisi olla. Kokon mukaan työmarkkinoilla tarvitaan koordinaatiota uudessakin tilanteessa. Vientiteollisuudella ja sen menestyksellä on Suomen kaltaisessa maassa merkitystä, joten teollisuusliitoille vetovastuu lankeaa kuin luonnostaan. Kokko painotti, että Ruotsissa teollisuusliittojen koordinoimat ratkaisut ovat tuoneet palkansaajille vakaan reaaliansioiden kehityksen. Valtakunnansovittelija Minna Helle painotti sopimisen merkitystä: riidat syövät tulevaisuutta, sopiminen kasvattaa sitä. – Tässä mielessä työriitojen ennaltaehkäiseminen ja jopa ratkaiseminen on entistä tärkeämpää, hän sanoi. Helteen mukaan sopimisen resepti on yksinkertainen. Sopiminen toimii ja sopimuksia syntyy, kun osapuolet luottavat toisiinsa ja kommunikaatio on avointa. Kun tavoitteet ja taustat ymmärretään ja niiden takaa nähdään yhteiset intressit, neuvotteleminen helpottuu. [Jari Rauhamäki]

– Kun työaikalakia nyt uudistetaan, se on saatava vastamaan 2010-luvun työelämän tarpeita. Laissa on otettava huomioon työn uudet muodot. Työajaksi on luettava kaikki se työhön kuluva aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo. – Työajan seuranta ei ole enää ongelma. Se on mahdollista työnteon paikasta ja ajankohdasta riippumatta. Vastuu työajan seurannasta on työnantajalla. Jos työnantaja ei velvoitettaan hoida, työntekijän oma kirjanpito työajoista on lähtökohtaisesti katsottava oikeaksi, Kauppi jatkaa. YTN on valmis keskustelemaan työaikalain kokonaisuudistuksesta, mutta asiantuntijoiden työaikaan liittyviä ongelmia voidaan Kaupin mukaan ratkaista myös nykyistä lakia muokkaamalla. Yksi ongelmista on työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen. Kauppi painottaa, että matka-aika ei ole työntekijän vapaaaikaa eikä sitä voi laskea vuorokautiseksi lepoajaksi tai viikoittaiseen vapaa-aikaan. – Jokainen ymmärtää, että matkustaessa ei ole tosiasiallista mahdollisuutta lepoon. Kauppi muistuttaa, että työajan kunnollinen seuranta on myös työsuojelullinen kysymys. – Työntekijän ylenmääräinen kuormittaminen ei ole kenenkään edun mukaista. [KL]

Kuva: iStockphoto

95

Kuva: Jari Rauhamäki

Tekkiläisen naisen euro on keskimäärin

TEK 5/2016 17


AJASSA

”Nyt mestareiden liigassa on ollut hyvä huomata, että suomalainen rillipääinsinööri on hyvä ja uskottava myyjä.” rel ex in peru s taj a j o h a n n a s må ros t e k n ol og i ayri t tä jy y s pä i vi l l ä 2 7 . 9 .

Kuva: Esa Tuominen

KIRJAT

Vääriä käsityksiä persoonallisuuden merkityksestä työelämässä Työelämässä aktiivisuus, sosiaalisuus ja ekstroversio ovat nousseet ”hyvän tyypin” tunnusmerkeiksi. Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii teoksessaan, miksi persoonallisuus ja temperamentti ovat nousseet työelämässä niin keskeiseen asemaan. Tutkija suomii kirjassaan varsin kärkkäästi persoonallisuuteen liitettyjä vääriä mielleyhtymiä ja kritisoi samalla myös rekrytointien yhteydessä käytettäviä persoonallisuustestejä. Keltikangas-Järvisen teos on tieteelliseen näyttöön nojaava yleistajuinen kuvaus ihmisen temperamentti- ja persoonallisuuspiirteistä. Kirjoittaja selventää myös käsitteitä. Esimerkiksi sosiaalisuus on halua olla ihmisten seurassa, sosiaaliset taidot taas kykyä olla ja toimia muiden kanssa. Esimiehelle sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, mutta sosiaalisuus, joka usein ilmenee tunteellisuutena ja haluna olla samaa mieltä muiden kanssa, taas harvemmin tukee menestymistä johtotehtävissä. Onkin tärkeää pitää mielessä, ettei persoonallisuus kerro mitään ihmisen tavoitteista, kyvyistä, motivaatiosta tai työsuorituksesta, vaikka arvolatautunut ja katteeton konsulttien työelämäpuhe muuta yrittääkin väittää. Työelämässä persoonallisuuden korostaminen on suhteellisen uusi ilmiö, josta on kuitenkin tullut vaikeasti kyseenalaistettava totuus. Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaaliset ja aktiiviset persoonallisuuspiirteet ovat lähinnä hyvältä kuulostavia termejä, jotka vastaavat nykyajan työelämän odotuksia ja ihmiskuvaa. Siksi niitä pidetään yllä ja vahvistetaan työpaikoilla. Vastaavasti esimerkiksi älykkyydestä on hänen mukaansa muodostunut tabu, älykkyyseroista ei ole soveliasta puhua työpaikalla. Kirja auttaa lukijaa käsittämään, miksi työelämässä eteen tulevat asiat ovat joillekin vaikeampia kuin toisille. Teos onkin suositeltavaa luettavaa muun muassa esimiestehtävissä toimiville. [Otto Kanervo] Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvät tyypit. Temperamentti ja työelämä. WSOY 2016.

18 TEK 5/2016

Puolueeton tietokirja energia-asioista Tamperelainen DI Tuomas Vanhanen halusi kohentaa energia-asioista käytävää keskustelua, joten hän avasi energiapolitiikkaan keskittyvän blogin. Nyt hän on viimeistelemässä aiheesta tietokirjaa, jonka hän lupaa olevan yleistajuinen, puolueeton ja ankarasti faktoihin pohjautuva. Valot päälle! -kirja käsittelee energiaa ja sitä, mikä energian käytössä ja tuotannossa on järkevää. Vanhanen on pyytänyt kirjaan myös kommentteja muun muassa Energiateollisuuden, Elinkeinoelämän keskusliiton, Tuulivoimayhdistyksen ja Lähienergialiiton asiantuntijoilta. Omakustanteinen kirja ilmestyy talven aikana. Sen voi lukea ilmaiseksi verkossa e-kirjana. Kirjasta ilmestyy myös maksulliset painettu ja äänikirjaversio. Vanhanen on opiskellut DI:ksi Tampereen teknillisessä yliopistossa pääaineenaan ympäristö- ja energiatekniikka sekä työskennellyt muun muassa EnergyVaasan energialähettiläänä. [ET / KR] Tuomas Vanhanen: Valot päälle! 2016. Lue lisää: www.valotpaalle.fi Tuomas Vanhasen haastattelu: lehti.tek.fi/energiakirja


HAVUJA

TEKin vaalien ehdollepano lähestyy Vuosi 2017 on se joka kolmas vuosi, jolloin TEKissä käydään valtuustovaalit. Valtuusto on TEKin ylin päättävä elin, johon kuuluu 70 vaaleilla valittua jäsentä + 6 opiskelijayhteisöjen nimeämää äänivaltaista opiskelijaedustajaa. Ehdokaslistoja kerätään jo vuoden vaihteessa. Äänestämään päästään maaliskuussa. Vaaleissa on sääntöjen mukaisesti kaksi vaalipiiriä: Tekniikan Akateemiset ry:n vaalipiri (66 paikkaa) ja Tekniska Föreningen i Finland –vaalipiiri (4 paikkaa). Tekniikan Akateemisten vaalipiiri on jaettu edelleen neljään maantieteelliseen alueeseen; alueiden rajoja on tarkistettu hiukan edellisten vaalien jälkeen. Jäsen saa äänestää sillä vaalialueella, jossa hän asuu TEKin jäsenrekisterissä 1.1.2017 olevan tiedon mukaan. Aikaisemmista vaaleista poiketen ehdolle saa asettua haluamalleen vaalialueelle asuinpaikasta riippumatta. Jos sinua kiinnostaa oman ammatillisen yhteisösi päätöksentekoon osallistuminen, nyt kannattaa aktivoitua! (HA) Lisätietoa vaalista (mm. aikataulu ja ehdollepano-ohjeet): vaalit.tek.fi Nykyisen valtuuston, hallituksen ja valiokuntien kokoonpanot: www.tek.fi/fi/tek/paatoksenteko Lisätietoja tulevista vaaleista voit kysyä sähköpostitse vaalit@tek.fi tai puhelimitse vaalilautakunnan sihteeri Daniel Valtakarilta (09) 2291 2237.

7

1 2 5 8 2 2 6 5

1 2 8 1 2 1 4

6

8 8

9

1 4

8

3 5

4

1 2

6

7 8 1 5 7 8 2 5 8 1

D O

K

4

5 6 9

3 1 2 1 2 3 6 5 5 9 8 9 8 3 2 2 3 6 5 5 9 9 1 2 1 2 3 5 5 8 8

1 2 3 6 8 3 2 3 5 6 6 7 3 5 6 8

3 4 6 2 6 7 7

8 9

1 4 5 7 8

1 6 4 8 9 8 9 1 2 1 2 6 4 7 8 9 7 8 9 2 2 6 4 7 8 7 8

3

8

2 8

9 5 8

3 5 6 4 8 8 2 6 4 8 8 2 4 8

9 1

5 6

2 3 5 6 9 2 3 4 5 6 9

8

2

2

7

6 7 8 9

1

8

1

U

3 3 6

3

4 5 8

2

2 3 6 9

2 3 6

6 8 9 7 4 5 4 8 9 7

1

4

4

3 1 6 4 8 9

2

5

6 4 6 4 6 7 8 9 8 9 3 3 6 4 6 4 6 4 7 8 8 7

6 9 9

3 6 9

3 6

(c) Arto Inkala www.aisudoku.com

S U

Marjo Matikainen-Kallström TEKin hallituksen puheenjohtaja

Kokeilukulttuuria yrityksiin ja yhteiskuntaan ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ, että teoria tarvitsee tuekseen laboratoriokokeita ja testausta ennen kuin voidaan olla varmoja, että teoria voi oikeasti toimia käytännössä. Tämäkään ei vielä takaa, että kaikki mahdolliset tilanteet ja asiat on voitu ottaa huomioon. Perustutkimus ja sen osana tehtävät kokeet avaavat joka tapauksessa uusia mahdollisuuksia yhä uusille innovaatioille. Monet suuret keksinnöt ovat syntyneet jonkin toisen tutkimuksen yhteydessä, ihan vahingossa. Näin on keksitty ainakin mikroaaltouuni ja penisilliini. Ranskalainen tutkija Pasteur keksi jopa useita tärkeitä asioita vahingossa. Valtion nykyisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus kannustamisesta erilaisten kokeilujen ja pilottien tekemiseen. Vähän sama asia, kuin että ennen uudenlaisen kakun tarjoamista vieraille, olisi hyvä tehdä koeversio ihan vaan omalle perheelle ja myös maistaa sitä itse. Sama kokeilemisen tarve pätee tieteen ja tekniikan lisäksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja toimintamallien uudistamiseen. Perustulomallia kokeillaankin nyt noin 2 000 työttömän joukolle. Tämä ei riitä mahdollisten eri variaatioiden testaamiseen, mutta ehkä saadaan jotain kokemusta käytännöstä ja voidaan nähdä kokeillun mallin hintalappu. Eikä hallitusta voi moittia siitä, ettei se kokeilisi. Maassamme huudetaan koko ajan soveltavan, myytäviä tuotteita tuottavan tutkimuksen perään, mutta mitä oikeasti tehdään? Annetaanko uusille demonstraatiohankkeille ja kokeiluyksiköille riittävästi tukea? Kokeillaanko erilaisia teknisiä sovelluksia? Suomalaiset innovaatiot tarvitsevat referenssilaitoksia, jotta varsinkin prosessien toimivuus saadaan testattua. Kaikista kokeiluista ei voi syntyä heti valmiita tuotteita. Osa ideoista osoittautuu toimimattomiksi tai kaipaa lisäkehittelyä – eihän niitä muuten tarvitsisi testatakaan. Valtion pitäisi nyt laajentaa kokeilukulttuuriaan määrätietoisesti myös tulevaisuuden vientituotteita ja työpaikkoja luoviin teknisiin pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin. Tämä tukisi innovaatioiden ja työpaikkojen pysymistä Suomessa, ettei kaikki hyvä työpaikkoineen karkaa ulkomaille.

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

TEK 5/2016 19


VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN JA VIISASTU Kun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan. Käytössäsi on laaja valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden teoksia. Hyödy e-kirjojen tarjoamasta asiantuntevasta tiedosta, trendeistä ja ideoista – kaikesta, mitä työssäsi tarvitset.

Vaihda digitaaliseen jäsenetulehteen ja tutustu koko e-kirjavalikoimaan osoitteessa tek.almatalent.fi


TEK-VAIKUTTAJA TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVA HELENA HAGBERG

Liikeideat hyötykäyttöön

T

EKin yrittäjyysvaliokuntaa toista vuotta luotsaava Virpi Paavola on tyytyväinen siihen, että työelämässä tapahtunut muutos on nostanut yrittäjien asiat ja huolet ammattijärjestöjen agendalle. – TEKissä yrittäjyys nähdään palkkatyön rinnalla varteenotettavana uravaihtoehtona, ja yrittäjyyden ilosanomaa levitetään muun muassa erilaisten tapahtumien avulla. Suomen Ekonomien kanssa järjestetään vuosittain Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuma ja Teknologiayrittäjyyspäivät. Tekkiläiset yrittäjät voivat liittyä myös Yrittäjäklubiin, joka tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia niin klubi-illoissa kuin somessakin. Lisäksi yrittäjäjäsenten saatavilla on lakimiehen antamaa yrittäjäneuvontaa sekä Suomen Yrittäjien palvelupaketti tekkiläisille edullisella jäsenhinnalla, Paavola listaa. Yrittäjäksi ryhtymisen haaste on monen mielestä edelleen suuri – jopa liian suuri. Peikkona on pelko työttömyysturvan menetyksestä siirryttäessä palkkatyöntekijästä yrittäjäksi. – TEKissä ja yrittäjyysvaliokunnassa olemme pyrkineet lanseeraamaan ajatusta työtulonsaajasta. Tällöin esimerkiksi sosiaaliturvaan ei vaikuttaisi se, onko ihmisen tulonlähteenä palkkatyö vai yrittäjätulo.

Viestiä on viety päättäjille. Paavola toteaa, että taustana työtulonsaajakäsitteelle on se, että yrittäjyyden olemus on viime vuosina muuttunut: yrittäjyys kulkee yhä useammin palkkatyön rinnalla, tai sitten rooleja vaihdetaan aika ajoin palkansaajasta yrittäjäksi ja taas takaisin toisen palvelukseen. Paavola muistuttaa päättäjiä myös aloittavan yrittäjän tukitarpeista. – Lupaaville liiketoimintaideoille pitäisi tarvittaessa antaa taloudellista tukea nykyistä ennakkoluulottomammin ja turhaa byrokratiaa välttäen. Paavola painottaa, että Suomen kansantaloudelle yrittäjyys merkitsee kasvua ja työllisyyttä sekä vienti- ja verotuloja. Bisnespiireissä liikkuneena Paavola sanoo tunnistavansa yrittäjäluonteissa keskimääräistä enemmän intoa ja innovatiivisuutta. Monilla on suorastaan palava halu tehdä jotain omaa. Hän kannustaakin panemaan töpinäksi, jos tekniikan akateeminen havaitsee itsessään yrittäjähenkeä. Hyvät liiketoimintaideat kannattaa jalostaa ja hyödyntää statuksesta riippumatta. – Jos haluat perustaa yrityksen, voit myös laittaa paperit pöytälaatikkoon hautumaan sopivaa hetkeä odottamaan. Jalosta liikeideaasi, laajenna verkostojasi sekä hanki tarvittavia lisätietoja. Kun aika on kypsä, saat firmasi nopeammin pyörähtämään käyntiin. Paavola on itse esimerkki palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäneestä tekkiläisestä. Cramolle tekemänsä palkkatyön ohella hän pyörittää toiminimellä liikkeenjohdon konsultointia tarjoavaa QF Quality Finlandia.

2011–

2012-14

2012-17

2015-17

2016-

Valtuuston varajäsen.

Koulutusvalio­ kunnan jäsen.

Kunnialautakunnan jäsen.

Yrittäjyysvalio­ kunnan puheenjohtaja.

TEKin Yrittäjäklubin ja Akateemiset yrittäjät AKYn hallituksen jäsen.

TEK 5/2016 21


LAKITIETO

§ Annika Lindholm Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin. www.tek.fi/lakipalvelut

Mitä työnantajasta saa sanoa? Lojaliteettivelvollisuus rajoittaa työntekijän sananvapautta. Kannattaakin miettiä, mitä työnantajastaan sanoo esimerkiksi somessa.

T

yöntekijällä on työsuhteensa aikana perustuslaissa turvattu sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista mielipiteitä kenenkään ennalta estämättä. Työntekijän sananvapautta kuitenkin rajoittavat työsopimuslaista seuraavat salassapitovelvollisuus ja lojaliteettivelvollisuus. Salassapitovelvollisuuden perusteella työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia.

22 TEK 5/2016

Lojaliteettivelvoitteesta seuraa, että työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän asemalla ja työnkuvalla on merkitystä. Mitä vastuullisemmassa asemassa työntekijä on, sitä ankarampi on lojaliteettivelvoite. Lojaliteettivelvoite ulottuu osin myös työntekijän vapaa-aikaan.

Mitä saa sanoa mediassa? Varsinkin sosiaalisen median käytön ja verkkouutisten yleistymisen johdosta on jouduttu


LAKITIETO

pohtimaan, mitä saa ja ei saa kertoa työnantajasta mediassa. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2013-191 työnantajan toimintaa mielipidekirjoituksissa toistuvasti arvostelleen työntekijän irtisanominen katsottiin lailliseksi. Ratkaisussa TT:2011-17 työtuomioistuin katsoi työnantajalla olleen peruste työntekijän työsopimuksen purkamiseen hänen esiinnyttyä vapaa-aikana television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa vastannut kysymyksiin syrjivästi ja rasistisesti sekä myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehelleen. Työtuomioistuimen mukaan työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta. Työntekijä oli toiminnallaan rikkonut työntekijän lojaliteettivelvoitetta niin, että työnantajalla katsottiin olleen oikeus työntekijän työsopimuksen purkamiseen. Koruliikkeen myyntitehtävissä toiminut työntekijä oli nettikeskustelussa kehottanut kuluttajia boikotoimaan työnantajansa liikkeitä. Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun mukaan työntekijän kirjoituksessaan esittämät asiat eivät olleet perättömiä, sillä väitteet perustuivat tositapahtumiin. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei työntekijä olisi saanut kehottaa kuluttajia boikotoimaan työnantajaansa tai levittää haitallista tietoa yrityksestä. Työntekijää ei tuomittu maksamaan vahingonkorvausta, koska vahingon määrää ei voitu näyttää toteen, mutta hänen

katsottiin rikkoneen työsuhteesta johtuvaa lojaliteettivelvoitetta.

Työpaikan epäkohdista ilmoittaminen Oikeuskäytännön perusteella on tulkittavissa, että Suomessa lojaliteettivelvollisuus on usein painavampi kuin perustuslailla turvattu sananvapaus. Toisaalta taas Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT:n tuomioissa työntekijän sananvapaus on usein asetettu lojaliteettivelvollisuuden edelle.

MITÄ VASTUULLI­ SEMMASSA ASEMASSA TYÖNTEKIJÄ ON, SITÄ ANKARAMPI ON LOJALITEETTIVELVOITE. Esimerkiksi ratkaisussa Heinisch sairaanhoitajalla katsottiin olleen oikeus kertoa vanhustenhoidon puutteista julkisuudessa, ja että työsuhteen purulla loukattiin sairaanhoitajan sananvapautta. Työntekijä oli kuitenkin ensin yrittänyt puuttua epäkohtiin työpaikalla, ja vasta kun tämä ei onnistunut, tehnyt rikosilmoituksen ja kertonut julkisuudessa asiasta. Voisikin todeta, että median tulee vain harvoin olla ensisijainen tapa puuttua työpaikan epäkohtiin. Lojaliteettivelvollisuus edellyttää usein, että työntekijä ensin huomauttaa havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle ennen kuin ilmiantaa asian medialle tai viranomaisille.

Joissakin tapauksissa työntekijällä on lakiin perustuva oikeus tehdä ilmoitus viranomaisille työpaikan epäkohdista. Tällainen oikeus voi perustua esimerkiksi työturvallisuuslainsäädäntöön. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen irtisanomisperusteena ei voida pitää työntekijän turvautumista hänen käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin. Tällaisiin oikeusturvakeinoihin voi liittyä esimerkiksi valituksen tekeminen työsuojeluviranomaiselle tai tasa-arvovaltuutetulle. Työsopimuksen päättäminen ei saa perustua siihen, että työntekijä on tehnyt valituksen tai osallistunut oikeudenkäyntiin työnantajaansa vastaan tämän väitetyn lainvastaisen menettelyn johdosta.

Virkamiesten sananvapaus Perustuslaissa turvattu sananvapaus kuuluu myös viranhaltijalle. Viranhaltijalla on oikeus ilmaista myös sellaisia mielipiteitä, jotka eivät ole työnantajan toivomia. Työnantajalla on oikeus puuttua viranhaltijan sananvapauteen ainoastaan lain mukaisilla perusteilla. Viranhaltijan sananvapauden käyttämiseen vaikuttaa virkamieslainsäädännössä säännelty asiallisuusvaatimus. Viranhaltijan julkisuudessa esittämien kannanottojen tulee olla asianmukaisia, asiallisia ja sopivia. Osa rajoituksista velvoittaa viranhaltijaa myös vapaa-ajalla. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan 9.10.2015 katsonut kunnan puuttuneen viranhaltijoiden sananvapauteen ilman lainmukaista perustetta. Tapauksessa viranhaltijat olivat omilla nimillään ja virka-asemillaan kirjoittaneet lehteen mielipidekirjoituksen kunnan leikkaustoiminnan supistamisesta. Työnantajalla ei ollut laillista perustetta puuttua viranhaltijan sananvapauteen.

TEK 5/2016 23


– Tuoreen henkilöstökyselymme mukaan halauspalautejärjestelmä on monen mielestä maailman siistein, Wunderin toimitusjohtaja Joonas Kiminki sanoo.

24 TEK 5/2016


TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVAT HELENA HAGBERG

TYÖSTÄ ON TÄRKEÄÄ

SAADA

PALAUTETTA Verkkopalveluihin erikoistuneessa Wunderissa kiitokset annetaan halauksin. Toimitusjohtaja Joonas Kimingin mukaan yllättävä järjestelmä toimii.

J

oonas Kiminki kaivaa kännykän taskustaan ja huikkaa työkaverilleen: – Hei kiitos kun autoit tän valokuvan kanssa, laitan sulle heti halauksen! Wunderin toimitusjohtaja avaa yrityksen halaus-appin ja etsii tippuvalikosta työkaverin nimen. Avoimeen kenttään hän naputtaa parilla sanalla halauksen syyn – ja valmista tuli. Yksi Kimingin viidestä viikoittaisesta halauksesta on annettu. Verkossa toimivia sovelluksia, kuten Ruutu.fi ja Vauva.fi, tekevässä Wunderissa on ollut halauksilla annettavan palauteen järjestelmä käytössä nyt kolme vuotta. Jokaisella on viikossa viisi halausta, jotka hän voi antaa työkavereille tai lahjoittaa vaikka hyväntekeväisyyteen. Jos halauksia ei viikon aikana anna, ne vanhenevat. Halaus annetaan kännykkäsovelluksella tai selaimella nimettömänä. Jokaisesta halauksesta yritys maksaa sen saajalle noin seitsemän euron bonuksen riippuen yrityksen taloudellisesta menestyksestä.

– Se on porkkana, jolla kannustamme työntekijöitä antamaan positiivista palautetta toisilleen, Kiminki kertoo. Palautetta saa antaa millä perusteella haluaa. Puolet Wunderissa annettavista halauksista tulee työsuorituksista, kuten hyvin hoidetusta projektista. Noin kolmasosa halauksista on henkilökohtaisia: kiitetään kyydistä kotiin tai aamukahvin keittämisestä. Joku kehuu hienoa villapaitaa ja joku kiittää työkaveria, joka kuunteli, kun stressasi. – Ihmiset saavat bonusta siitä, kun he tekevät muille hyviä asioita. Järjestelmä muistuttaa antamaan positiivista palautetta. Negatiivinen palaute löytää perille ilman järjestelmääkin. Kiminki kertoo, että Wunderissa työntekijöillä on paljon deadlineja ja työ on luonteeltaan hektistä. – Harvoin konsultilla on leppoisaa. Tällaisessa työssä palautteen ja kiitoksen merkitys korostuu. Kolmessa vuodessa halauksia on annettu 20 000. Vaikka järjestelmässä on mukana raha, väärinkäytöksiä ei ole havaittu. TEK 5/2016 25


– Jos joku haluaa väkisin nuoleskella tuomalla kak­ kua ja kahvia toisille joka päivä, niin ei se ole maa­ ilman pahin asia. Ainoa, mikä on kiellettyä, on halauksenvaihtosopimukset. Halausjärjestelmän avulla Kiminki on saanut toi­ mitusjohtajana tärkeää tietoa yrityksestä ja sen työn­ tekijöistä. – Näkee helposti, paljonko myyjät ovat myyneet tai konsultit laskuttaneet. Halausjärjestelmän avulla näen myös sen, miten hyödyllisiä etätyössä olevat tai hiljaisemmat ahertajat ovat. Siitä, että on avuksi muille, voi saada yhtä lailla bonusta kuin hyvistä myyntiluvuista.

Kutosella bonukset maksuun Kun Wunder perustettiin seitsemän vuotta sitten, siellä oli käytössä perinteinen bonusjärjestelmä. Hen­ kilöstölle maksettiin puolivuosittain hyvästä suoriu­ tumisesta. – Se oli teennäinen ja vanhanaikainen järjestelmä, Kiminki sanoo. Ongelmana oli, että bonuksia osattiin odottaa eikä kaikissa tehtävissä onnistumista ollut helppo mitata. Kimingin mukaan bonus tuntuu bonukselta vasta, jos ei tiedä, koska se tulee. Vuonna 2011 bonukset lisättiin suoraan henkilö­ kunnan palkkaan. Vuonna 2013 otettiin käyttöön halausjärjestelmä. – Sovelsimme netistä löydettyä esimerkkimallia. Tein ensimmäisen version vartissa Google­lomak­ keelle. Palautteen yksiköksi valittiin halaus, koska järjes­ telmän haluttiin olevan palaute­ eikä palkitsemis­ lähtöinen. Järjestelmä kerää halaukset ja Kiminki lähettää ne muutaman viikon välein henkilökohtai­ sesti jokaiselle. Hän kirjoittaa sähköpostin saatteeksi omat terveisensä. – Siitä näkee, että olen lukenut palautteet. Koitan lähettää halaukset synkkänä sadepäivänä tai viikon lopuksi piristyksenä. Olenkin saanut kiitoksia, että ”olipa tosi tiukka viikko, mutta tästä palautteesta sain hulluna lisää energiaa”. Halausbonuksia ei makseta säännöllisesti. Kerran kuussa Wunderissa heitetään noppaa. Jos silmäluku on kuusi, bonukset maksetaan seuraavassa palkassa. Muuten maksumahdollisuus siirtyy seuraavaan kuu­ hun, jolloin noppaa heitetään kaksi kertaa. Todennä­ köisyys bonuksien maksamiselle kasvaa. Keskimäärin jokainen saa halausbonuksia tuhat euroa vuodessa. – Kuten bonusten ideaan kuuluu, ne eivät jakaannu tasaisesti, Kiminki tarkentaa. Järjestelmän halaukset ovat virtuaalisia. Hala­ taanko Wunderissa ikinä perinteisellä tavalla? – Kyllä täällä halataan, mutta se on vapaaehtoista. Olisi aika kiusallista, jos firma pakottaisi siihen. 26 TEK 5/2016

Toimitusjohtaja Joonas Kiminki iloitsee, että Wunder sijoittui tänä vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kymmenen kärkeen Great Place to Work -tutkimuksessa.

Miksi palaute työstä on tärkeää? Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan työstä saatava palaute liittyy työhyvinvointiin. Jos voi kokea onnistuvansa ja nähdä, hoitiko työt hyvin, se lisää työn mielekkyyttä. Jos työstä ei tätä näe, se lisää päivittäistä kuormitusta. – Tällöin asiakkaalta, työkaverilta tai esimieheltä saatu palaute on erityisen tärkeää. Esimerkiksi puuseppä näkee huonekalusta, onnistuiko se. Tekniikan akateemisten työ liittyy usein abstrakteihin kokonaisuuksiin, joista on vaikea saada onnistumisen kokemuksia, Hannonen sanoo. Hannosen mukaan palautteen antaminen on myös arvostamisen osoittamista. Se lisää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä töissä. – Palautteen avulla työntekijä voi korjata työsuoritustaan. Palautteen ja arvostuksen puute laskee motivaatiota ja lisää pahoinvointia. Hannosen mukaan varsinkin myönteiselle palautteelle olisi suomalaisilla työpaikoilla tilaa. – Kiitosten ja kehujen mielletään helposti kuuluvan juhlapuheisiin, mutta arjessakin tuntuu hyvältä, jos joku huomaa hyvin tehdyn työn. Palautteen on Hannosen mukaan oltava suhteessa tehtyyn työhön ja oikeudenmukaista. Se on annettava tuoreeltaan ja konkreettisesti. Hän antaa pari vinkkiä: Myönteisen palautteen ei tarvitse olla monimutkaista. Kiitä ja kehu päivittäin. Korjaava palaute on tarpeellista, mutta älä anna sitä tunnekuohussa. Puhu työsuorituksesta, älä ihmisestä. Kysy ja anna palautteen saajan hoksata, mitä hän olisi voinut tehdä toisin.

Heli Hannonen työterveyspsykologi Työterveyslaitos


Miten antaa ja saada palautetta töissä?

Yli 40 % TEKin työmarkkinatutkimukseen 2015 vastanneista koki, että ei saa riittävästi palautetta omasta työstään.

Kupias ja Peltola: Miten palaute kannattaa ottaa vastaan? Muista, että palaute liittyy työrooliisi, eikä uhkaa koko minuuttasi. Ota palaute rohkeasti vastaan ja tutki sitä: tunnistatko itsesi? – Ota positiivinen palaute vastaan ilolla ja kiitä. – Jos tunnistat korjaavasta palautteesta itsesi, myönnä se – myös palautteen antajalle. – Jos et tunnista siitä itseäsi, ehkä palaute kertoo enemmän sen antajasta kuin sinusta. Suhtaudu itseesi lempeästi. Uskalla heittäytyä oppimaan palautteen perus­ teella. Sulattele ja tutki.

– Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan avoi­ mempaa keskustelukulttuuria, Raija Peltola sanoo. – Ja palautekulttuuria, jossa voi antaa ja vastaanottaa palautetta turvallisessa ilma­ piirissä, Päivi Kupias lisää. Kaksikon omistama Tevere Oy valmentaa muun muassa työyhteisöjä. Peltola ja Kupias ovat valmentajia, työnohjaajia ja coacheja. He ovat kirjoittaneet kirjan Onnistu palautteessa yhdessä Paula Salorannan kanssa. Peltola tunnistaa tilanteen, jossa työn­ tekijät saavat vähemmän palautetta kuin haluaisivat. Hänen mukaansa kuka tahansa voi työpaikalla tehdä aloitteen palautteen antamisesta. – Asian voi ottaa puheeksi esimiehen kanssa ja kertoa, että olisi kiva kuulla, miten tiimillä menee. Kupiaksen mukaan ajatellaan usein, että palautetta on syytä antaa vasta sitten, jos menee huonosti. – Mutta silloin asioihin ei ehkä enää uskalleta puuttua. Korjaavan palautteen pohjalle tarvitaan luottamusta. Myönteinen palaute luo ilmapiirin, jossa uskaltaa ottaa asiat puheeksi. Kupias ja Peltola painottavat, että palautteen antaminen ei ole vain esimiehen velvollisuus tai oikeus. Ja esimiehellekin voi antaa palautetta. Sekä palautteen antajan, että sen vas­ taanottajan on hyvä muistaa, että palaute ei ole ehdoton totuus. – Palaute on hyvä antaa toiveen muo­ dossa. Silloin tuo ilmi, että kyseessä on oma näkökulma asiaan. Toisaalta palaute on hyvä

ottaa vastaan tutkittavana asiana. Ei sitä kaikkea tarvitse sellaisenaan niellä, Kupias kehottaa. – Palaute on kuin vieras, jota ei tarvitse päästää porstuaa pidemmälle, Peltola kuvai­ lee. Peltolan mukaan on tärkeää, että työ­ paikalla on selkeästi määritelty jokaisen teh­ tävät ja vastuut. Tällöin myös palautteelle on perustelut. Kupias ja Peltola kehottavat välttämään palautteen antamista toisen ihmisen omi­ naisuuksista. Tämä pätee myös positiivisiin määritelmiin. – Viime aikoina olemme jutelleet paljon siitä, voiko ihminen joutua positiivisten mää­ rittelyjen vangiksi. Jos aina kehutaan, että sinäpä olet jaksavainen ja tarkka, niin se voi olla myös ansa, Kupias sanoo.

Raija Peltola valmentaja, työnohjaaja, coach (PCC) Tevere Oy

Päivi Kupias valmentaja, työnohjaaja, coach (PCC) Tevere Oy

Kupias ja Peltola: Miten korjaavaa palautetta annetaan? Nuku yön yli. Valitse aika ja paikka. Vältä tilannetta, jossa on kiire, toinen on lähdössä kotiin tai viikonlopun viettoon. Anna toiselle aikaa sulatella sanomaasi. Ota ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Anna palaute sen takia, että sen avulla asioita voidaan viedä eteenpäin. Älä puhu siitä, minkälainen toinen ihminen on, vaan mieluummin siitä, miten hän tekee asiat.

TEK 5/2016 27


– Galvatekilla työntekijä on pintakäsittelyn ammattilainen vasta lähtiessään eläkkeelle, sanoo Tommi Rautiainen (keskellä) ja kuuntelee tarkalla korvalla Hannu Ylösen ja Arto Jämsénin oppeja.

TEKSTI TEIJA HORPPU KUVAT SAMULI IKÄHEIMO

Senioreiden vetämällä koulutusprojektilla

hiljainen tieto jakoon Kun vanhat, kokeneet työntekijät siirtyvät eläkkeelle, on vaarana, että yrityksestä poistuu arvokasta hiljaista tietoa. Lahtelainen Galvatek kehitti oman koulutusprojektin, jossa yrityksen seniorit tai jo eläkkeelle jääneet työntekijät siirtävät tietämystään nuorelle polvelle. 28 TEK 5/2016


V

ielä viitisen vuotta sitten Galvatekin henkilöstön keski-ikä oli lähellä 50 ikävuotta. Monet työntekijät olivat olleet yrityksen palveluksessa koko sen olemassaolon ajan, ja heille oli kertynyt valtava määrä sellaista tietoutta, jota ei kirjoja lukemalla saa. Kokeneen kaartin eläkeiän lähestyessä suureksi kysymykseksi muodostui, miten liiketoiminnan kannalta tärkeä hiljainen tieto saadaan siirretyksi nuorelle polvelle. – Alalle ei löydy valmiita osaajia, vaan Galvatekin on itse koulutettava osaajat sopivan teknisen pohjakoulutuksen saaneista henkilöistä, kertoo toimitusjohtaja, lvi-tekniikan insinööri Ulf Pråhl, kahdessa jaksossa pitkän Galvatekuran tehnyt ja lähiaikoina eläkkeelle jäävä konkari. Oman haasteensa muodostavat yrityksen koko ja toimintatapa: henkilömäärältään pienessä yrityksessä tiimityötä tehdään paljon, joten kaikkien on oltava perillä toistensa työstä. Tekeepä Galvatekissa mitä tahansa, elektrolyyttisen ja kemiallisen pintakäsittelyn ero pitää ymmärtää. Yrityksessä haluttiin välttyä tilanteelta, jossa nuori polvi ei pystyisikään hoitamaan vastuulleen annettavia projekteja. Ratkaisuksi kehitettiin koulutusprojekti, jossa eläkeikää lähestyvät tai eläkkeelle jo jääneet työntekijät kouluttavat uusia, nuoria työntekijöitä.

Vanhaa työntekijää arvostetaan Ensimmäinen koulutusprojekti alkoi syksyllä 2014 ja kesti noin vuoden. Kokemukset olivat niin hyvät, että uusi koulutusprojekti, aiempaa vielä perusteellisempi, aloitettiin tänä syksynä. Koulutuspäiviä on keskimäärin yksi kuukaudessa, ja niihin saa kutsun Galvatekin koko henkilöstö. Kouluttajina toimivat toimitusjohtaja Ulf Pråhl, muutaman vuoden eläkkeellä ollut pinnoitusprosessien asiantuntija, konerakennustekniikan insinööri Arto Jämsén, elokuun alussa eläkkeelle jäänyt sähköpuolen asiantuntija, sähköalan työteknikko Hannu Ylönen sekä vedenkäsittelyn ja pintakäsittelyn pitkän linjan uranuurtajat Unto Lammi ja Bengt Westerholm. Koulutuspäivät koostuvat luennoista, ja päivän päätteeksi saatetaan tehdä päivän aiheisiin liittyviä tehtäviä. Varsinaisia kotiläksyjä ei tule, mutta koulutuksen lopussa on ryhmätyönä tehtävä loppukoe. Kaikki kouluttajien aineistot jää-

– Alalle ei löydy valmiita osaajia, vaan Galvatekin on itse koulutettava osaajat sopivan teknisen pohjakoulutuksen saaneista henkilöistä, kertoo toimitusjohtaja Ulf Pråhl (vasemmalla). Eturivissä lisäksi seniorit Hannu Ylönen ja Arto Jämsén, takana osaamistaan aktiivisesti kartuttavat Matti Masalin ja Tommi Rautiainen.

KOSKAAN EI OLE TULLUT TUNNE, ETTÄ MITÄS SINÄ, PAPPA, TÄÄLLÄ HORISET!

vät Galvatekiin ja ovat työntekijöiden käytettävissä milloin tahansa. – Itselläni oli nuorena usein riittämättömyyden tunne. Nyt olen iloinen, että voin siirtää tietämystäni eteenpäin. Galvatekissa vanhojen työntekijöiden osaamista arvostetaan. Koskaan ei ole tullut tunne, että mitäs sinä, pappa, täällä horiset! Arto Jämsén kertoo. – Galvatekilla työntekijä on pintakäsittelyn ammattilainen vasta lähtiessään eläkkeelle. Riittämättömyyden tunne kuvaa hyvin fiiliksiä, joita itsellänikin on ollut. Vaikka olen diplomiinsinööri, olen talon vähiten tekniikkaa opiskellut henkilö, koska pääaineeni oli tuotantotalous. Sivuaineena opiskelin konetekniikkaa, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Tommi Rautiainen.

Irti riittämättömyyden tunteesta Mitä opetettavaa vanhalla kaartilla sitten on ja mitä opittavaa junioripolvella? TEK 5/2016 29


ILMAN PORUKKAHENKEÄ TEKNINEN OSAAMINENKAAN EI OLE MITÄÄN.

Galvatek on suunnitellut ja toimittanut yli 300 pintakäsittelylaitosta 35 maahan.

Galvatek Oy Galvatek Ab on maailman johtavia automatisoitujen pintakäsittely- ja vedenkäsittelylaitosten toimittajia. Yhtiö on perustettu vuonna 1980. Sen kotipaikka on Lahti, ja sillä on tytäryhtiö Puolassa. Galvatek toimittaa laitoksia pääosin ilmailuteollisuudelle. Suurin asiakaskunta ovat lentoyhtiöt; historiansa aikana Galvatek on toimittanut lentokonemoottorien huoltoon liittyviä pesulaitoksia lukuisille kansainvälisille lentoyhtiöille. Viime vuosina se on noussut ilmailuteollisuudessa myös merkittäväksi alumiinin pintakäsittelylaitosten toimittajaksi. Galvatek on suunnitellut ja toimittanut yhteensä yli 300 laitosta 35 maahan eri puolille maailmaa. Galvatekin vuotuinen liikevaihto on 15–20 miljoonaa euroa projektien lukumäärästä riippuen. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia. Yhtiön palveluksessa on noin 25 suunnittelun, projektinhoidon, automaation, kunnossapidon sekä myynnin ja markkinoinnin työntekijää. Lisäksi yhtiö työllistää merkittävän määrän alihankkijoita.

30 TEK 5/2016

Arto Jämsénin tehtävänä Galvatekilla oli luoda pintakäsittelylinja: hoitaa suunnittelu, koko tarjousvaihe sekä asiakasyhteydet. Vuosikymmenten aikana hänelle kertyi paljon kokemusta asiakasyhteyksistä Suomen rajojen ulkopuolelta. – Itselle itsestään selvän asian opettaminen vaatii miettimistä, ja koulutusprojekteissa opin itsekin koko ajan lisää, Jämsén sanoo. – Nuorelle polvelle haluan siirtää prosessitietämyksen sekä ymmärryksen laitoksen konseptoinnista oheistoimintoineen. Hannu Ylösen toimenkuvaan Galvatekilla sisältyi laitosten koko sähköpuoli suunnittelusta tai suunnittelun tilaamisesta, valvonnasta ja tarjouslaskennasta käyttöönottoon. Työurallaan Ylönen ehti hoitaa noin 220 projektia ja käydä läpi alan toimintatapojen ja työkalujen kehityksen ja muutoksen. Hän tietää, mitä hinnoittelussa pitää ottaa huomioon ja miten eri asiat ja muuttujat vaikuttavat hinnoitteluun. Silti Ylösen tärkein oppi nuorille on ymmärrys yrityksen ilmapiiristä. – On ymmärrettävä yhteistyön ja porukkahengen merkitys! Sille rakennetaan hyvä toiminta, ja ilman sitä tekninen osaaminenkaan ei ole mitään. Galvatekin vedenkäsittelyosaston päällikölle, kemian tekniikan diplomi-insinööri

Matti Masalinille hyödyllisintä koulutuksessa on ollut tieto vedenkäsittelyyn vaikuttavista asioista. – Vaikka työskentelen vedenkäsittelyosastolla, tarvitsen ymmärrystä myös pintakäsittelyosaamisesta. Riittämättömyyden tunne vähenee, kun saa tietoa vanhojen työntekijöiden kokemuksista. Sen ansiosta voin kertoa asiakkaalle, miten vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu, ja esittää vaikka yhden ratkaisumallin. Tommi Rautiainen nimeää kolme koulutuksen tuomaa konkreettista hyötyä: – Sisällön tuottaminen markkinointiin on helpottunut. Olemme myös kehittäneet tarjouslaskennan työkaluksi valmiin laskentapohjan, joka nopeuttaa tarjouksen tekemistä. Lisäksi olemme etsineet tahot, jotka ylläpitävät alan tuoreinta tietoa, ja laittaneet jakoon linkit näiden tahojen nettisivustoille.

Ihan pirun hyvä juttu! Viidessä vuodessa Galvatekin henkilöstön keski-ikä on laskenut noin 50 vuodesta 40 ikävuoden tuntumaan. Kuinka Galvatekissa nyt pärjätään? Ulf Pråhlin mukaan hyvin. – Koulutuksen ansiosta henkilöstön on helpompi olla töissä, koska jokainen tietää, mitä tekee. Työhön, tarjouslaskentaan ja projektointiin tulee tehokkuutta, ja virheiden määrä vähenee.


– Itselle itsestään selvän asian opettaminen vaatii miettimistä, ja koulutusprojekteissa opin itsekin koko ajan lisää, sanoo Arto Jämsén (vas). Hannu Ylönen muistuttaa yhteistyön ja porukkahengen merkityksestä. Tommi Rautiainen on huomannut monia konkreettisia hyötyjä sisäisestä koulutuksesta.

SUOMALAINEN INSINÖÖRITYÖPALKINTO 2017 julistetaan haettavaksi. Palkinnon myöntävät yhdessä TEK ja TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Tunnustus myönnetään ansioista insinöörityön alalla henkilölle tai ryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin seikkoihin. Työn omaperäisyys, luovan panoksen määrä sekä idean tai teorian soveltaminen käytäntöön ovat keskeisiä valintakriteerejä. Tee ehdotus palkittavaksi! Täytä sähköinen ehdotuslomake: www.tek.fi/sitp2017

Hannu Ylösen mielestä koulutusprojekti on ollut ”ihan pirun hyvä”. – Juniorit ovat hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, joten heillä on hyvä pohja. Ja me eläkkeellä olevat työntekijät olemme tietysti olleet otettuja, kun meitä on pyydetty kouluttamaan nuorta polvea. – Arvostan sitä, että vanhat työntekijät jakavat tietämystään, Matti Masalin sanoo. – Aina välillä jotakin ongelmaa miettiessäni muistan, että ”hei, tästähän puhuttiin siinä koulutuksessa”, ja etsin koulutusaineistosta tarvitsemani tiedon. Galvatekin kokemukset koulutusprojekteista ovat hyviä, ja koulutuksia aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin. Ulf Pråhl kuitenkin muistuttaa, että viime kädessä kaikki on kiinni henkilöistä ja heidän osaamisestaan, vastuun ottamisesta ja kyvystä toimia ryhmässä. – Yrityksen ilmapiirin on oltava kunnossa. Elleivät avoimuus ja sitoutuneisuus ole kohdallaan, koulutuskaan ei toimi.

HILJAINEN TIETO JA SEN JAKAMINEN Hiljainen tieto on tietoa, jonka pitkä kokemus tuo mukanaan. Sitä ei ole aiemmin kirjattu minnekään, ja se luottaa dokumentoinnin sijasta aistihavaintoihin ja intuitioon. Ihmisen toiminnassa hiljainen tieto näkyy tapoina, rutiineina ja käytäntöinä, tuntemuksina ja tilanneherkkyytenä, kädentaitoina, näkyvien sääntöjen ja ohjeiden soveltamisena sekä verkostojen hyödyntämisenä. Hiljaisen tiedon jakamista edistävät mentorointi, varamies- ja sijaisjärjestelyt, keskustelevat työryhmät, ty��kierto sekä perehdyttäminen. Tärkeä sija hiljaisen tiedon jakamisessa on työpaikan epävirallisilla verkostoilla, työhuonejärjestelyillä sekä kahvitauoilla ja muilla vapaamuotoisilla, vuorovaikutusta lisäävillä tilanteilla.

Paperilomaketilaukset: Riitta Kärki riitta.karki@tek.fi tai puh. (09) 2291 2258 Lisätietoja: yksikönjohtaja Pekka Pellinen pekka.pellinen@tek.fi tai puh. (09) 2291 2259 Tee sähköinen ehdotus tai lähetä ehdotus liitteineen postitse osoitteella: Tekniikan akateemiset TEK, Teknologiavaliokunta, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki 31.1.2017 mennessä.


LA KOMAIL L U Ä S S TÖI

Sami Hyötysen, 43, mukaan ulkomailla asuessa oma maailmankatsomus laajenee. – Tässä myös oppii uudella tavalla arvostamaan omaa taustaansa sekä ammatti-identiteettiään.

32 TEK 5/2016


TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST KUVAT JACKI KEY

Kartonkitehtaalle

UUTEENSEELANTIIN Sami Hyötysen uusi työ prosessi-insinöörinä alkoi heinäkuussa. Sitä varten oli muutettava maailman toiselle puolelle, Whakataneen.

K

esällä Sami ja Pirre Hyötynen pakkasivat laukkunsa ja muuttivat neljän lapsensa kanssa Uuteen-Seelantiin. – Kuusihenkisen perheen muutto ulkomaille on luonnollisesti melkoinen ruljanssi, Sami Hyötynen kertoo. Vanhemmille työ- ja lapsille opiskelijaviisumien saanti edellytti mittavia terveysselvityksiä, hakudokumenttien täyttöä ja erilaisten todistusten hankkimista. – Tämä sujui konsultin avustamana lopulta varsin hyvin. Vielä jää nähtäväksi, millaista työmäärää seuraavan viisumitason saavuttaminen edellyttää, Hyötynen sanoo. Muuttoprosessi kokonaisuutena ei kuitenkaan loppunut maahan saapumiseen. Harmaita hiuksia on tuottanut muun muassa omakotitalon myynti Suomessa sekä lemmikkikoiran tuontijärjestelyt uudesta kotimaasta käsin. – Yllättävän iso haaste on koiran saanti maahan, jossa on tiukka linja eläinten tuomiseen. Se

→ TEK 5/2016 33


Insinööriosaamista ympäri maailmaa. Kuvassa vasemmalta Peter McLaverty (Etelä-Afrikka), Kai Ilmonen, Johanna Rosqvist ja Sami Hyötynen (Suomi), Thomas John (Malesia) sekä David Hickson ja Nicola Dooley (Iso-Britannia).

on ollut monimutkainen, aikaa vievä ja kallis prosessi! Koira on kuitenkin perheenjäsen ja auttaa erityisesti lasten kotiutumista. Hyötyset pääsivät tutustumaan Whakataneen ja Samin uuteen työpaikkaan Whakatane Mill Limited -kartonkitehtaaseen ennen kuin tekivät päätöksen muuttamisesta. Sami kiittelee työnantajaansa tästä mahdollisuudesta. – Ilman tätä päätös koko perheen muuttamisesta olisi ollut vaikea tehdä. Työnantaja myös auttoi asumisen järjestämisessä ensimmäisiksi kuukausiksi. Alun perin työkaveri vinkkasi pestistä Uudessa-Seelannissa. Tehtävä sopi Hyötyselle kuin nakutettu. Sekä Samilla että Pirrellä oli lisäksi kokemusta ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä. – Kynnys lähteä ei siten ollut mahdoton. Halusimme myös tarjota lapsille mahdollisuuden nähdä maailmaa ja hankkia kielitaitoa. Maana Uusi-Seelanti on aina kiehtonut Hyötysiä. – Ainutlaatuinen luonto, toimiva yhteiskunta ja korkea elintaso, Sami luettelee.

Sopivan haasteellista Valmistuttuaan paperitekniikan diplomi-insinööriksi TKK:lta vuonna 2001 Sami Hyötynen 34 TEK 5/2016

teki 15 vuotta töitä erilaisissa paperin- ja kartonginvalmistusprosesseihin liittyvissä tehtävissä Metso Paperilla ja Valmetilla. Hänen työtehtävänsä ovat olleet monipuolisia ja käsittäneet tuotehallintaa ja -kehitystä, käyttöönottoja, troubleshootingia ja koulutusta. – Asiakastehtaat ja -prosessit olivat pääsääntöisesti ulkomailla, joten työ edellytti runsasta, yli sadan päivän vuosittaista matkustamista. Nykytyössäni en juurikaan matkusta, hän iloitsee. Whakatanen kartonkitehtaalla Hyötysen tehtäviin kuuluu koko tuotantolinjan käsittävä troubleshooting, mikä muodostaa yli puolet työstä. Muita tehtäviä ovat erilaisten koeajojen johtaminen, uusien prosessilaitteiden käyttöönotto ja operaattoreiden kouluttaminen. Hän työskentelee paikallisella, toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Kartonkitehtaalla työskentelee noin 250 henkilöä. Hyötynen kertoo, että paikallisten lisäksi väkeä on myös muualta, erityisesti Isosta-Britanniasta ja Etelä-Afrikasta. Hyötysen lisäksi työvoimaan kuuluu kaksi muutakin suomalaista diplomi-insinööriä. – Luonnollisesti työkielenä on englanti, mutta kiusaamme välillä kollegojamme suomenkielisillä juttutuokioilla. Edellisissä työtehtävissään Hyötysen erikois-

KIUSAAMME VÄLILLÄ KOLLEGOJAMME SUOMENKIELISILLÄ JUTTUTUOKIOILLA. tumisalue oli verrattain kapea. Uudessa työssään hän halusikin laaja-alaisia haasteita ja mahdollisuuden oppia uutta. – Työ on vastannut hyvin odotuksiani ja ollut sopivan haasteellista. Osasin odottaa hyvää työilmapiiriä, mutta todellisuus on ollut jopa parempi kuin odotin. Yhteen hiileen puhaltaminen on saanut täällä uuden merkityksen. Neljän kuukauden perusteella kokemus Uudesta-Seelannista on ollut positiivinen. Hyötysen mukaan on antoisaa työskennellä uudessa työympäristössä ja kansainvälisessä tiimissä. Uuteen työyhteisöön ja maahan on ollut suhteellisen helppo kotiutua. – Oman tehtäväkentän laajeneminen vaatii toki mukavuusalueelta poistumista ja uuden opettelua, mutta sitä osasin odottaakin.


Kai Ilmonen, Sami Hyötynen ja Johanna Rosqvist työskentelevät Whakatane Mill -kartonkitehtaassa.

Rentoja kiwejä Hyötyset asuivat aluksi Samin työnantajan järjestämässä asunnossa uudehkon kerrostalon ylimmässä kerroksessa. – Rantamaisemat olivat huikeat. Asunto oli kuitenkin hieman liian pieni perheellemme. Halusimme myös lähemmäs maankamaraa sen jälkeen, kun koimme 7.1 magnitudin maanjäristyksen, Sami Hyötynen kertoo. Tällä hetkellä perhe asuu Whakatanessa vuokralla omakotitalossa Tyynenmeren rannalla. – Asettautumista on helpottanut valtavasti vaimoni kotonaolo ensimmäisten kuukausien aikana. Lapset on otettu hyvin vastaan kouluissaan, mikä on iso helpotus meille vanhemmille. Autojen ja paikallisten ajokorttien hankkiminen sujui Hyötysen mukaan mutkattomasti. Ajamiseen ”väärällä puolella” tottui myös yllättävän nopeasti. Toimivat viestintäyhteydet auttavat pitämään yhteyttä Suomessa oleviin ystäviin ja sukulaisiin, mikä on tärkeää puolin ja toisin. Uusiseelantilaiset eli kiwit ovat Hyötysen kokemuksen mukaan ystävällistä ja rentoa porukkaa. Koko perheen kielitaito on kehittynyt, mutta varsinkin 6–13-vuotiaiden lasten osalta vauhti on ollut isän mukaan huimaa. Hyötynen kertoo, että palkkataso nykyisessä tehtävässä on suunnilleen Suomea vastaavalla tasolla, mutta Uuden-Seelannin verotusjärjestelmä on selvästi Suomea kevyempi: Hyötysellä veroprosentti laski melkein kymmenen prosenttiyksikköä. – Itse muuttaminen on kallista. Jos työnantajani ei olisi osallistunut kustannuksiin, ei tänne saakka muuttaminen olisi ollut perheellemme realistista. Hyötynen käy säännöllisesti pelaamassa tennistä työkavereidensa kanssa, mutta muuten vapaa-aika kuluu perheen kanssa. – Ulkoilusta ja liikunnasta kiinnostuneelle Uusi-Seelanti tarjoaa paljon. Surffaus, kalastus ja metsästys ovat nyt ”to do”-listallani. Lisää Hyötysten elämästä Uudessa-Seelannissa voi lukea perheen blogista: minnetuuletvie.blogspot.co.nz Oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/goinglobal

Suomalaiskolmikko Whakatanessa Sami Hyötynen ei ole Whakatane Millin ainoa suomalainen diplomi-insinööri. Maailman toiselle laidalle ovat päätyneet myös Johanna Rosqvist ja Kai Ilmonen. Kemian diplomi-insinööri Rosqvist on työskennellyt kartonkitehtaalla nyt kahdeksan kuukautta prosessi-insinöörinä. Hänen tehtävänsä liittyvät tuotannon ongelmien ratkomiseen sekä erilaisiin tuotannon tehostus- ja parantamisprojekteihin. Paperitekniikan diplomi-insinööri, KTM Ilmonen on toiminut tehtaassa Area managerina vajaat kaksi vuotta. Hänen vastuullensa kuuluvat muun muassa PM3-kartonkikoneen työturvallisuus ja sen kehittäminen, kustannustehokkuuden optimointi sekä tuotannon ja käytettävyyden maksimointi. Molemmat työskentelevät toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, eikä kummankaan suunnitelmissa ole paluu Suomeen. Miten he ovat alun perin päätyneet UuteenSeelantiin? Rosqvist oli Uudessa-Seelannissa lukiovaihdossa vuonna 2001. Siitä jäi kaipuu palata takaisin. Valmistuttuaan TKK:lta vuonna 2010 hän teki erilaisia pätkätöitä parin vuoden ajan Suomessa. – Kun pysyvämpää työpaikkaa ei löytynyt, päätin pakata matkalaukkuni ja muuttaa maailman toiselle puolelle kokeilemaan onneani. Ilmonen on ollut aina kiinnostunut tekemään töitä ulkomailla, eikä tilaisuuden tultua epäröinyt tarttua siihen.

– Erilaiset työympäristöt ja -kulttuurit sekä elämänkokemukset eri puolilta maailmaa ovat olleet palkitsevia urakehitykseni kannalta, hän sanoo. Jos Uusi-Seelanti kiinnostaa, Ilmonen kannustaa olemaan aktiivinen ja etsimään mahdollisuuksia opiskella tai työskennellä siellä jo opiskeluaikana. – Se mahdollistaa hyvien kontaktien synnyn ja siten paremmat lähtökohdat UudenSeelannin työelämään myöhemmin. Rosqvistin mukaan työnhaku UudessaSeelannissa sujuu pääosin kuin Suomessa, mutta paikallinen CV on erinäköinen. – On hyvä myös muistaa, että terminologia on täällä hieman erilainen. Nimikettä ”engineer” käytetään hyvin löyhästi työpaikkahakemuksissa. Niissä on kuitenkin yleensä mainittu, minkä tason insinööriä ollaan etsimässä, joten kannattaa tutustua NZQA:n tasojärjestelmään. Miltä Rosqvistista ja Ilmosesta on tuntunut se, että työkavereina on myös suomalaisia? – Samankaltainen tausta tuo turvallisuuden tunnetta, joka auttaa sopeutumaan uuteen ympäristöön. Välillä on myös mukava jutella suomeksi, Rosqvist sanoo. – Eihän se mikään elämän edellytys ole, että ympärillä on muita suomalaisia. Olen tavannut hienoja ihmisiä kaikkialla, missä olen työskennellyt – kansalaisuudesta riippumatta. Mutta kieltämättä on mukava päästä pohtimaan asioita välillä suomalaisesta näkökulmasta, Ilmonen pohtii.

TEK 5/2016 35


Autovakuutus vuodeksi nyt

-50%.

Etu koskee uusia etuasiakkaita ja uusia autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä OP Vakuutuksessa. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy. Toimi heti, autovakuutusetu on voimassa 31.12.2016 saakka. Tiesitkö, että liittosi jäsenenä saat etuja useimmista vakuutuksistamme. Soita 0303 0303* tai käy konttorissamme, niin kerromme lisää. *kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu sekä 0,12 e/min (hinta sisältää ALV:n).


Näkökulma

Kohti kriittistä tilaa TEK ON VIETTÄNYT tänä vuonna

120-vuotisjuhlaansa. Näihin vuosiin mahtuu monta historiallista tapahtumaa, mutta itse juhlavuotta on kuitenkin haluttu viettää tulevaisuuteen katsoen. Kehittyminen tapahtuu välillä hitain askelin, välillä tarvitaan suuri muutos. Jälkimmäinen johtuu usein ulkoisten olosuhteiden muutoksista, ja sitä voi kutsua kriisiksi. Sana kriisi tulee kreikan päätöstä tarkoittavasta sanasta, ja sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa on tehtävä päätös, mutta aiemmat toiminta- ja ratkaisutavat eivät välttämättä toimi. TEKin menneisyydestä näemme ainakin kaksi kriittistä kohtaa, joissa on pyritty vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Ensimmäinen näistä on se, kun Suomen Teknillisen Seuran rinnalle perustettiin työmarkkinaedunvalvontaa varten Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto. Jälkimmäinen on se, kun nämä palasivat yhteisen nimen alle Tekniikan akateemiset TEKiksi. Viime aikoina monissa yhdistyksissä on huomattu kiinnostuksen yhteisölliseen toimintaan vähentyneen. Yhdistyksiin kuulutaan, jos siitä on jotain hyötyä, harvoin enää aatteen takia. Myös julkisuus on tuominnut edunvalvonnan talouden kehittämisen esteeksi. Näitä voidaan pitää trendeinä, jotka jossain vaiheessa voivat muuttaa suuntaa, mutta ne ovat nykyhetkeä. Tekniikan kehitys saa aikaan pysyviä muutoksia. Viestintävälineet ovat jo mullistaneet arkipäivän – pidämme itsestään selvänä, että voimme tavoittaa kenet tahansa henkilökohtaisella

puhelinnumerolla. Ystäviä ja tuttuja tavataan verkossa useammin kuin luonnossa. Myös työ on muuttumassa. Sama henkilö voi olla välillä työntekijä ja välillä yrittäjä, ja tehtävät voivat olla keikkaluonteisia tai jonkin projektin mittaisia. Työn tuottavuuden kasvu vähentää työvoiman kysyntää, mutta nostaa samalla vaadittavaa koulutustasoa. Korkeatasoinen koulutus on yhtä lailla satavuotiaan Suomen kuin yksilönkin paras kilpailuvaltti. Olemme siis saapumassa kriittiseen tilaan, jossa muuttunut tilanne on muutettava uudenlaiseksi toiminnaksi. Sen ytimessä on yhä toimiminen tekniikan ja alan koulutuksen puolesta sekä jäsenten tukeminen työurillaan kehittäen samalla toimintatapoja ja jäsenten kohtaamista.

TkT Hannu-Matti Järvinen Kirjoittaja on Tampereen teknillisen yliopiston professori ja TEKin valtuuston puheenjohtaja.

MUUTTUNUT TILANNE ON MUUTETTAVA UUDENLAISEKSI TOIMINNAKSI. TEK tarvitsee ketterän organisaation, joka pystyy hyödyntämään jäsenistönsä potentiaalia muutenkin kuin kolmen vuoden vaalikausien sykleissä. TEKin tulee elää jäsentensä tukena siellä missä he ovat, oli se paikka sitten sosiaalinen media tai jotain muuta. Voimme yhdessä luoda osaamisesta kilpailukykyä, seuraavatkin 120 vuotta.

TEK 5/2016 37


TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA ISTOCKPHOTO

Maailman paras ymmärrys ilmakehän aerosolihiukkasista majailee nykyisin Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden osastolla. Siihen tarvittiin paitsi lahjakkuutta ja 40 vuotta kovaa työtä, myös yksi ydinonnettomuus ja poliitikkojen tukea.

Tiedehuiput eivät synny sattumalta

38 TEK 5/2016


Kuva: Wikimedia

V

uonna 1995, keskellä Suomen taloushistorian pahinta lamaa, laitettiin Hyytiälän metsäntutkimusasemalla pöytää koreaksi. Uusi SMEAR II -mittausasema oli vihkiäisiä vaille valmis aloittamaan ilmakehän ja muun ekosysteemin välisten aine- ja energiavirtojen mittaukset. Mittausdataa tarvittiin, jotta voitaisiin ymmärtää ilmakehässä leijuvien nanometrikokoisten aerosolihiukkasten vaikutus maapallon ilmastoon. Kunniavieraana oli aikanaan valtakunnan vihatuin mies, säästäväisenä tunnettu valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Diplomi-insinööri Viinanen oli itseoikeutettu kunniavieras, sillä hän oli kävellyt julkeasti asiasta vastaavan ministerin yli ja lisännyt aseman kuuden miljoonan markan rahoituksen valtion lisäbudjettiin. Isännille oli ilmoitettu etukäteen, että ministerin visiitti on lyhyt. Viinasen kun oli määrä lentää varhain seuraavana aamuna Atlantin yli vakuuttamaan USA:n sijoittajia Suomen lainanmaksukyvystä. Toisin kuitenkin kävi. Iiro Viinasella ei näyttänyt olevan kiire minnekään, kun hän uppoutui mittalaitteiston toimintaan, jäipä vielä illalliselle ja niitä seuranneisiin juhliin – mutta säntillisenä miehenä ehti kuin ehtikin lennolle lisää lainarahaa hankkimaan. Tämän ja monta muuta tarinaa voi lukea Mai Allon kirjasta Yhdessä ilmakehässä. Se on harvinainen sukellus tieteen huippuyksikön elämään. Tieteen maailmaan jo tutustuneita kirjan äärimmilleen viety kansantajuistaminen saattaa häiritä, mutta kadun miehelle esimerkiksi käsitteiden ”julkaisu”, ”viittaus” tai ”vertaisarviointi” avaaminen saattaa olla paikallaan.

Pienhiukkaset – suuri tuntematon Viinasen vihkimä mittausasema on nyt ollut toiminnassa keskeytyksettä 20 vuotta, maassa on koettu jo uusia lama-aikoja ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden osasto on kasvanut yli 200 tutkijan monitieteiseksi huippuyksiköksi. Suomen Akatemia nimesi ilmakehätutkijat tieteen huippuyksiköksi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tänään he ovat tieteellisillä julkaisuillaan ylittäneet Science- ja Nature-lehtien julkaisukynnyksen useammin kuin mikään muu tieteenala Suomessa.

Tšernobylin ydinonnettomuus vuonna 1986 oli tahaton vauhdittaja ilmakehätieteiden tutkimukselle. Suomeen päätyneen ydinlaskeuman avulla saatiin uusia havaintoja aineiden kulusta ilmakehän sekä maaperän, metsien ja vesistöjen välillä.

AEROSOLIHIUKKASET OVAT SUURIN TUNTEMATON TEKIJÄ, KUN YRITÄMME YMMÄRTÄÄ ILMASTONMUUTOSTA.

Helsingin ilmakehätieteilijät ja sen SMEARtutkimusasemat ovat olleet avainasemassa, kun tutkitaan ilmakehän ja muun ekosysteemin välisiä takaisinkytkentöjä. Jokaisessa kuutiosentissä ilmaa leijuu 100–10 000 aerosolihiukkasta. Nämä pienhiukkaset ovat suurin tuntematon tekijä, kun yritämme ymmärtää esimerkiksi ilmastonmuutosta. Ilmakehätieteen tutkijat esittivät jo vuonna 2000 Sciencelehdessä hypoteesin, että suuri osa ilmakehän pienhiukkasista syntyy biosfäärissä, ei pelkästään liikenteen tai teollisuuden seurauksena. Tutkijat olettivat, että ilmastoa viilentäviä aerosolihiukkasia syntyi erityisen runsaasti pohjoi-

sella havumetsävyöhykkeellä yhteyttämisen sivutuotteena. Kirja esittelee laajan henkilögallerian, jolla on ollut näppinsä pelissä huippuyksikön synnyssä. Varhaisin sankaritutkija on 1941 syntynyt emeritusprofessori Pertti Hari. Luonnossa viihtynyt nuori matemaatikko pohdiskeli 1960-luvulla, että matemaattisilla tieteillä olisi paljon annettavaa metsätieteille. Pian Hari valmistelikin itse väitöskirjaa metsätieteistä, työskenteli Hyytiälän metsäasemalla ja oli koonnut ympärilleen joukon ihmisiä, joiden mielestä metsäntutkimus ottaisi aimo harppauksen eteenpäin uuden mittaustekniikan ja laskennallisten menetelmien avulla. Huippuyksikön nykypäivän kirkkain tähti on Ilmakehätieteiden yksikön johtaja Markku Kulmala – tätä nykyä maailman siteeratuin geotieteiden tutkija. 1980-luvulla hän kirjoitti lisensiaattityötään pienhiukkasaerosolien synnystä ja kävi aiheesta pitkiä keskusteluja Pertti Harin kanssa. Kun Kulmalan esimies, professori Taisto Raunemaa vastaanotti vakituisen professuurin Kuopiosta, nuori tutkija huomasi käytännössä johtavansa Helsingin yliopiston ympäristöfysiikan laboratoriota. Hän tarttui haasteeseen, ja suuntasi laboratorion tutkimusta yhä enemmän aerosoleihin ja ilmakehän fysiikkaan. TEK 5/2016 39


Kuva: Ari Aalto

Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston johtaja, professori Markku Kulmala haluaa laajentaa SMEARmittausasemien verkoston maailmanlaajuiseksi. Datan avulla voisi rakentaa esimerkiksi entistä parempia ilmastomalleja. Marraskuun alussa Kulmala kutsuttiin venäläisen Tjumenin yliopiston kunniatohtoriksi.

Kyläseppä oli onnenpotku ilmakehätieteille Kirjan parasta antia ovat tarinat ihmisistä huippuyksikön takana. Yllättävin heistä on juupajokelainen seppä Toivo Pohja, tätä nykyä Helsingin yliopiston kunniatohtori. Tekninen nero Pohja pystyi rakentamaan pajassaan lähes mitä tahansa, ja hänestä tuli nopeasti Harin, Raunemaan ja Kulmalan oikea käsi. Se oli menetys paikallisille koneurakoitsijoille ja maanviljelijöille, mutta onnenpotku Hyytiälän metsäaseman mittaustekniikalle ja koko ilmakehätieteiden tutkimukselle. Pohja osoittautui pilkuntarkaksi perfektionistiksi, joka hankki myös nopeasti laitteiden rakentamisen edellyttämän teoriasivistyksen. Kun uutinen Tšernobylin ydinonnettomuudesta saavutti Suomen, Hari ja Kulmala oivalsivat, että heillä olisi oiva tilaisuus tutkia aineiden siirtymistä ilmakehän pienhiukkasista maaperään. Säteilevää laskeumaa pitäisi saada talteen niin paljon kuin mahdollista. Toivo Pohja sai puhelun: pitäisi rakentaa ionipyydys seuraavaksi aamuksi. Ja toden totta, seuraavana aamuna alumiinifoliosta, huonekaluputkesta, pyykkipojista ja virtalähteestä improvisoitu pyydys houkutteli satimeen räjähtäneestä reaktorista Pirkanmaalle kulkeutuneita hiukkasia. Folionpalaset pantiin pinseteillä purkkiin ja lähetettiin Helsinkiin spektrometrianalyysiin. Ydinonnettomuuden jälkimainingeissa ensimmäinen kiinteä SMEAR 1 -tutkimusasema pystytettiin Sallan Värriöön vuonna 40 TEK 5/2016

YLLÄTTÄVIN HENKILÖ HUIPPUYKSIKÖN TAKANA ON JUUPAJOKELAINEN SEPPÄ TOIVO POHJA. 1991. SMEAR-asemien myötä ilmakehätieteilijöiden mittaustekniikan maine lähti kiirimään. Nyt neljä suomalaista, yksi virolainen ja yksi kiinalainen SMEAR-mittausasema hankkivat jatkuvasti tietoa ilmakehän aerosoleista ja kasvihuonekaasuista sekä mittaavat ilmakehän, metsän ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja. Hyytiälän SMEAR-asemalla työskentelee tutkijoita ympäri maailmaa, ja mittausasemien tuottamaa dataa on hyödynnetty yli 100 maassa. Yksi suomalaisosaamisesta kiinnostunut tutkija oli amerikkalainen aerosolikemisti Douglas Worsnop, joka muutti Helsinkiin vuonna 2006 kansainvälisiä huippututkijoita Suomeen tuovan FiDiPro-rahoituksen houkuttelemana. Urallaan 300 massaspektrometriä rakentanut tutkija rakensi Hyytiälään entistä tehokkaamman havaintolaitteen, jonka avulla päästiin vahvistamaan tutkijoiden vuonna 2000 esittämä hypoteesi ensi kertaa kokeellisesti. Vuonna 2013 Science-lehdessä julkaistu tutkimuspaperi kertoo ensi kertaa fysikaalisiin

havaintoihin perustuen, miten havumetsä synnyttää aerosolihiukkasia ilmakehään.

Millä eväillä noustaan tieteen huipulle? Mai Allon selitys suomalaisen ilmakehätutkimuksen menestykseen on kolmiosainen. Ensimmäinen menestystekijä oli oivallus nivoa metsäekosysteemi ja ilmakehän fysiikka yhdeksi tutkimusongelmaksi. Ilmakehän tutkimuksessa paljon mainostettu monitieteisyys on ollut totta jo 1970-luvulta lähtien, kun fyysikot, metsätieteilijät, insinöörit ja kädentaitajat ovat tehneet töitä sulassa sovussa. Toinen menestyksen avain oli SMEAR, aivan uudenlainen havaintoasema, joka mittaa samanaikaisesti ilmakehän, metsän ja maaperän välisiä aineja energiavirtoja. Kolmas selitys on pitkäjänteisyys, jolla tutkijat ovat pureutuneet tutkimusongelmaansa vuosikymmeniä. Lisäksi on tarvittu pelisilmää, onnekkaita sattumia ja poikkeuksellista lahjakkuutta.

Mai Allo Yhdessä ilmakehässä Tieteen huipulle ydinturman jäljiltä SKS 2016


Kuva: iStockphoto

Nimi............................................................................................................................................................................................ Lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka...................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................. Puhelin....................................................................................................................................................................................... Lähetä ristikko TEK-lehden toimitukseen, osoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Merkitse kuoreen "TEK-ristikko". Vastausten on oltava perillä 9.1.2017 mennessä. Ristikon oikein täyttäneiden joukosta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi TEKin lahjatavaraa.


Olipa kerran tekniikan opiskelija Ville... Työhaastattelussa Villeltä kysyttiin palkkatoivetta. Ville ei häkeltynyt kysymyksestä, sillä hän oli tullut tarkistaneeksi TEKin verkkosivuilta palkkasuositukset ja tiesi, millaista palkkaa hänen opintopisteillään voi tavoitella. Ville luotti palkkasuosituksiin, sillä ne perustuvat TEKin tilastollisiin tutkimuksiin, joihin vastanneet tekkiläiset opiskelijat olivat kertoneet muun muassa opintopisteensä ja kesätyöpalkkansa. Seuraavalla viikolla Ville sai puhelun. Hän oli saanut kesätyöpaikan! 

Ville pyysi, että hän saisi työsopimuksen luettavakseen ennen sen allekirjoittamista. Ville ei ymmärtänyt, mitä kaikki työsopimuksen kohdat tarkoittivat. Onneksi työsopimus oli vain kahden A4:sen pituinen, sillä muut asiat TEKiä ja muita Akavan liittoja edustava YTN oli neuvotellut hänen puolestaan työehtosopimuksessa.

Teekkarin työkirjan ohjeita ja mallipohjia käyttämällä Ville teki itselleen tekniikan osaajalle sopivan CV:n ja suunnitteli työhakemuksia. Ville kutsuttiinkin pian työhaastatteluun, johon hän valmistautui TEKin Haastis-haastatteluappin avulla.

Fuksivuosi eteni vauhdikkaasti ja tammikuun alussa Ville havahtui, että olisi aika etsiä kesätyöpaikkaa. Hän muisti, että oli saanut TEKin ja yliopistojen tekemän Teekkarin työkirjan loppuvuodesta pidetyssä lanseeraustilaisuudessa. Hän oli kuitenkin hukannut kirjasen, mutta onneksi sama tieto löytyi myös netistä: www.teekkarintyokirja.fi  Jäsenetuna Ville saa lukea Tekniikka&Taloussekä Talouselämä-digilehtiä Summa-palvelussa, jonka hän latasi kännykkäänsä. Lisäksi Ville saa kotiin kannettuna viisi kertaa vuodessa TEK-lehden.

Ville aloitti fuksina tietotekniikan opinnot teknillisessä yliopistossa. Heti fuksiviikolla hän sai tutustua TEKiin, kun paikallinen teekkariyhdysmies piti siitä esityksen. Ville täytti tilaisuudessa liittymislomakkeen ja niin hänestä tuli TEKin opiskelijajäsen. Villestä oli hienoa, että jäsenyys on hänelle maksuton.

42 TEK 5/2016


Opiskelijajäsen, ota kaikki hyöty irti jäsenyydestäsi! Lisätietoja TEKin eduista ja palveluista löydät TEKin verkkosivuilta www.tek.fi/opiskelijat. TEKSTI TIINA HENRY-BIABAUD KUVITUS NORA KOLARI

Heti ensimmäisenä kesätyöpäivänään Ville päätti liittyä IAET-kassaan. TEKin sähköpostitse kuukausittain tulevassa jäsenkirjeessä oli suositeltu, että opiskelijan kannattaa liittyä työttömyyskassaan heti ensimmäisen työsuhteen alussa. Näin ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa pystyi kerryttämään jo opiskeluaikana.

Samalla viikolla yrityksen luottamusmies tuli tervehtimään Villeä. Hän kertoi edustavansa Villeä ja kaikkia muita tekkiläisiä kyseisessä yrityksessä. Jos Villellä olisi mitä tahansa kysymyksiä liittyen työsuhteeseen tai hänen oikeuksiin tai velvollisuuksiin työntekijänä, luottamusmies neuvoisi ja auttaisi häntä mielellään.

Luottamusmies kertoi, että Ville oli TEKin puolesta vastuu- ja oikeusturvavakuutettu. Vakuutus kattaisi tarvittaessa oikeudenkäyntikuluja työsuhderiidoissa, henkilö- ja esinevahinkoja sekä varallisuusvahinkoja. Onneksi mitään vahinkoja ei sattunut ja kesätyöt sujuivat sen verran hienosti, että Ville pääsi samaan paikkaan töihin seuraavanakin kesänä. Ville päätti luetuttaa työsopimuksen TEKin lakimiehellä ennen sen allekirjoittamista. Hänen työnsä tulisi sisältämään jonkin verran matkustamista kotimaassa, ja lakimies kehotti Villeä pyytämään, että työnantaja merkitsisi sopimukseen, korvataanko työajan ulkopuolella tapahtuva matka-aika Villelle. Työnantaja lisäsi työsopimukseen, että matka-aika korvattaisiin Villelle joko vapaina tai rahallisesti.

Kesätöistään inspiroituneena Ville oli saanut kuningasidean ihan uudenlaisesta palvelusta, jota hän kehitteli mielessään. Ville innostui yrittäjyydestä niin paljon, että hän lähti TEKin yrittäjyysvaliokuntaan opiskelijaedustajaksi, sillä hän halusi olla mukana edistämässä Suomen yrittäjyysinfrastruktuuria. Valiokunnassa hän loi arvokkaita kontakteja työelämää varten.

Viimeisinä opiskeluvuosinaan Ville alkoi valmistautua yrityksen perustamiseen lukemalla TEKin sivuilta oppaita ja ohjeita yrityksen perustamisesta sekä yritystoiminnasta. Hän liittyi myös jo opiskeluaikanaan TEKin Yrittäjäklubiin verkostoituakseen muiden samanhenkisten, yrittäjyydestä kiinnostuneiden kanssa. TEK 5/2016 43


TEKSTI PAAVO IHALAINEN KUVAT ISTOCKPHOTO

Teekkarin työkirja 2017 esittää:

Testaa, mikä dinosaurus olet työyhteisössäsi Uuden Teekkarin työkirjan kunniaksi esittelemme leikkimielisen testin, jonka avulla voit tunnistaa itsessäsi ja työyhteisössäsi dinosaurusten ominaisuuksia.

T-Rex Stegosaurus

Tyrannosaurus rex, eli tuttavallisemmin T-Rex, on tietysti dinosauruksista tunnetuin. Mahtavan lihansyöjän ainoana heikkoutena olivat pikkuruiset yläraajat, joilla ei ylettynyt kurkottamaan metriä pidemmälle.

Tunnetulla jurakautisella kasvissyöjällä oli vahva häntä, josta nousi teräviä luupiikkejä. Tällä se kykeni humauttamaan vaikka arkkivihollistaan Allosaurusta. Stegosauruksen haittana oli pieni pääkoppa, johon ei mahtunut kovinkaan suuria aivoja.

OLET T-REX JOS: Olet luonteva johtaja ja/

tai näkyvällä paikalla työskentelevä alasi keulakuva. Ongelmana on, ettet ylety kovin pitkälle, ja pidemmän tähtäimen suunnitelmissa kaipaat apua muilta.

OLET STEGOSAURUS JOS: Olet työ-

paikallasi kaivattava raaka voima, etkä joudu ajattelemaan tehtäviäsi turhan tarkasti.

Triceratops Laumoissa eläneellä, hauskan näköisellä kasvissyöjällä oli terävät sarvet päässä, mutta se oli myös hieman kömpelö otus. Oletko koskaan yrittänyt kulkea ovista valtavan luukaulurin kanssa? OLET TRICERATOPS JOS: Olet työpaikkasi

vitsailija, lauhkea ja sosiaalinen vuorovaikuttaja, mutta ajoittain myös hieman kömpelö.

44 TEK 5/2016


Työkirjan luotsasi tänä vuonna Paavo

Työkirjan kansikuva: Alisa Javits

Teekkarin työkirjan päätoimittaja vaihtuu vuo­ sittain, jotta kirjaan saadaan aina tuoretta näkö­ kulmaa. Tänä vuonna puikoissa oli Paavo Ihalainen, joka on Helsingin yliopistosta vuonna 2015 valmistunut val­ tiotieteiden maisteri. Paavolla on kokemusta lehtityöstä muun muassa Kanadan Sanomista, Aller Median tv­lehdistä, Episodista, Turun Sanomien Treffi­liitteestä sekä joukosta erilaisia freelancer­tehtäviä. Teekkarin työkirja 2017 on ensimmäinen hänen päätoimittamansa teos sitten Moguli­ainejärjestöleh­ den vuosina 2007–2009. Päätoimittajan intohimoja ovat elo­ kuvat, sarjakuvat, Kanada – ja dinosaurukset.

s

ru Pachycephalosau

Troodon Näillä luupäillä oli paksut kallot. Pää edellä kahdella jalalla juokse­ vat kasvissyöjät eivät välittäneet pie­ nistä esteistä, koska niiden pää oli niin hyvin vuorattu.

Vähemmän tunnettu Troodon oli dino­ sauruksista älykkäimpiä, ja mikäli jouk­ kotuho ei olisi surmannut pääosaa dino­ lajeista, olisi Troodon kenties ollut maail­ maa nykyään hallitseva laji. Pienikokoiset lihansyöjät saalistivat laumoissa.

OLET PACHYCEPHALOSAURUS JOS:

Haluat edetä omapäisesti ja mahdolli­ simman nopeasti haluamaasi suuntaan. Ongelmia saattaa koitua, jos juokset jo oman risteyksesi ohi.

Kuva: Helena Hagberg

U

usi Teekkarin työkirja on valmis. Opus ker­ too tekniikan alan opiskelijoille kaiken oleellisen työnhausta, ja se valmistuu vuo­ sittain TEKin ja yliopistojen yhteistyönä. Vuoden 2017 editio on suunnattu erityi­ sesti avuksi loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja jo työelämän kynnyksellä oleville tekniikan alan asian­ tuntijoille. Kirjassa visioidaan omaa uraa ja varaudu­ taan tulevaan. Visuaalisesti kirjan teemassa ovat läsnä dino­ saurukset, jotka voi tulkita työpaikkojen mahtavim­ miksi eläimiksi, joilla on kuitenkin vielä kehitettävää, ennen kuin ne selviytyvät työelämän alati muuttu­ vissa koukeroissa. Monilla tunnetuimmilla dino­ sauruksilla on selkeitä ominaisuuksia, joista voi päätellä niiden hyvät ja huonot puolet. Nämä omi­ naisuudet peilautuvat myös työpaikoilla. Kieli pos­ kessa laaditulla testillämme voit selvittää, mikä dino­ saurus olet.

OLET TROODON JOS: Teet työtä mielelläsi

porukassa ja olet hyvä tiimipelaaja, mutta isomman tehtävän kimppuun käyminen itseksesi kauhistuttaa ajatuksenakin.

Jos et tunne olevasi suuri ja mahtava dinosaurus, älä huoli. Joskus pienet ja ketterät työntekijät ovat kaikista sopeutuvaisimpia. Viimeisen 65 miljoonan vuoden aikana omasta ajastaan selviytyneistä pienistä dinoista on kehittynyt lintuja. Kehittymiseen ja tulevaisuuteen varautumiseen kannattaa myös lukea vihjeitä uudesta Teekkarin työkirjasta!

Vuoden 2017 Teekkarin työkirja lanseerataan tekniikan alan kampuksilla marraskuussa. Lanseeraustilaisuudet: Aalto-yliopisto (Otaniemi), Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi Vaasa sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto 22.11. klo 10–14. Oulun yliopisto (Linnanmaa) sekä Tampereen teknillinen yliopisto (Hervanta) 23.11. klo 10–14. Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Helsingin yliopisto (Kumpula) 24.11. klo 10–14. Lanseerausten jälkeen työkirja on jaossa kampuksilla. Sivustolta www.teekkarintyokirja.fi löytyvät keskeiset työnhakuasiat sekä esimerkiksi työnantajien kesätyölistaus.

TEK 5/2016 45


Miksi opiskelijat KÄYVÄT TÖISSÄ? 1. TEKIN OPISKELIJAJÄSENTEN TYÖSKENTELY KESÄLLÄ 2016

82 % 50 %

18 % 10 %

teki töitä kesällä 2016 töissä olleista oli työskennellyt kesätyönantajalleen jo aiemmin

ei tehnyt töitä kesällä 2016 niistä, jotka eivät olleet kesällä töissä, oli hakenut töitä

45 %

Tärkeimmät syyt työskennellä kesällä 2016 (erittäin tärkeää tai tärkeää)

82 %

tärkein syy 1. vuoden opiskelijoille

koki kesätyöpaikan hankkimisen tänä vuonna hankalaksi tai erittäin hankalaksi

75 % tärkein syy 5. vuoden opiskelijoille

taloudelliset tekijät

osaamisen kehittäminen

73 %

36 %

51 %

Edellisenä vuonna osuus oli eli hieman harvempi tuskaili viime keväänä työn hankkimisen kanssa.

Näin kysely tehtiin TEKin opiskelijatutkimus tehtiin syyskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2 808 TEKin opiskelijajäsentä. Vastausprosentti oli 23.

uratavoitteiden edistäminen

46 TEK 5/2016

opintojen edistäminen


NUMEROINA

Neljä viidestä TEKin opiskelijatutkimukseen vastanneesta teki kesätöitä ja puolet työskenteli myös lukuvuoden aikana. Taloudelliset tekijät ja oman osaamisen kehittäminen motivoivat töihin.

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST TILASTOT OTTO KANERVO KUVITUS NORA KOLARI

2. TYÖSKENTELY LUKUVUODEN AIKANA

Lukuvuoden 2015–16 aikana noin puolet opiskelijoista (47 %) teki töitä.

Jatkuva kokopäivätyö Jatkuva osa-aikatyö

41 %

koki, että työ vastaa omaa opintoalaa

25 %

34 % Satunnaisesti töissä

Mitä hyötyä vastaajat kokivat lukuvuoden aikaisesta työstä olleen?

osaamisen kehittäminen

65 %

uskoi, että lukuvuoden aikana tehty työ oli erittäin tai jossain määrin hyödyllistä

uratavoitteiden edistäminen

61 % 3. KESÄTYÖPALKAT 2016 taloudelliset tekijät

76 %

Opiskelijoiden palkat olivat kesätöissä 2016 pitkälti edellisen vuoden tasolla. Toteutuneet mediaanipalkat kesällä 2016, brutto €/kk

opintojen edistäminen

25 %

Opintopisteet

Mediaani

Lukumäärä

37,5

1 800

N=353

75

2 000

N=220

112,5

1 900

N=230

150

2 048

N=231

195

2 250

N=554

Yhteensä

2 000

N=1 588

Diplomityö

2 200

N=201

TEK 5/2016 47


Minna Ukkonen (vas.) kävi tempaamassa neljässä peruskoulussa ja oli toteuttamassa kolmea eri ohjelmaa. Kanjonin koulun tokaluokkalaisia opastivat myös Marika Honkanen ja Erna Virtanen.

TUPSULAKIT TULIVAT KOULUUN Tempaus2016 oli tempauskulttuurin voimannäyte ja kunnian­ osoitus suomalaiselle peruskoululle. TEKSTI JUSSI NOUSIAINEN KUVAT SAMI REIVINEN JA POLYTEEKKARIMUSEO

48 TEK 5/2016

M

itä te teette täällä, kysyy kirkas ääni ensimmäisestä pulpettirivistä tupsulakkisilta vierailta. – Me tultiin vähän auttamaan teidän opettajaa tänään, vastaa Minna Ukkonen. Ukkonen opiskelee Aalto-yliopistossa materiaalitekniikkaa. Hän lähti noin 1 400 teekkarin, kylterin ja muun opiskelijan kanssa tempaamaan oppimisen ilon puolesta. Melkein jokainen Suomen koulu on tempauksessa mukana. Sosiaalinen media täyttyy opiskelijoiden tempauskokemuksista, suuri innostus paistaa läpi. Ryhmä teekkareita joutui Lapissa ylittämään joen ja yöpymään autiotuvassa päästäkseen syrjäiseen kouluun. Hervantalaisen Kanjonin koulun tokaluokkalaiset kuuntelevat teekkareita suorastaan hartaina. Ukkonen ja hänen opiskelukaverinsa Erna Virtanen ja Marika Honka antavat lapsille

tehtäväksi miettiä, mikä on tärkein asia, jonka he ovat oppineet koulussa. – Matematiikka, kuuluu monesta suusta. – Sitten kun on vaikka kaupassa, niin osaa laskea, mitä kaikki maksaa. Ja osaa hoitaa verot ja sellaiset, kahdeksanvuotias Aino selvittää.

Riemua osaamisesta Matematiikka on yksi Tempaus2016 pääteemoista. Poikkitieteellisen opiskelijaprojektin tarkoituksena on herättää oppimisen ilo ja valtakunnallista keskustelua peruskoulutuksesta ja sen resursseista. Opiskelijoiden huolena on oppilaiden oppimenestyksen ja opiskelumotivaation lasku viime vuosina. Idea syntyi helsinkiläisessä päiväkodissa. – Tempaushenkisten ihmisten tapaamisissa puhuttiin usein koulutuksesta, tempauksen viestintävastaava Noora Vänttinen kertoo. – Eräänä päivänä kävimme pienellä poru-


Jämeräpartainen insinööri käskee OTANIEMESSÄ tempauskäskyn on kautta aikain antanut myyttinen hahmo, Jämeräpartainen Insinööri, ruotsiksi den Bisterskäggige Ingeniör. Jämeräparran käsky oli ehdoton. Vuonna 1936 kirjoitettujen sääntöjen mukaan oli jokaisen fuksin ja toisen vuosikurssin opiskelijan osallistuttava tempaukseen. Esteellisyyttä oli anottava erikseen, ja lintsaamisesta oli pahimmillaan seurauksena TKY:n tunnusten käyttökielto. Alun perin Jämeräpartainen Insinööri antoi käskynsä Polin tornin hämystä. Sittemmin hän sai Dipolista oman työhuoneen, jota myös presidentti Kekkonen kävi ihmettelemässä.

kalla opettamassa esikoulussa kemiaa ja koo­ dausta robottipelin avulla. Kokemus oli tosi positiivinen ja näimme, miten innoissaan lap­ set olivat. Ilo osaamisesta oli käsin kosketelta­ vaa. Tuntui huikealta, minkälaisen oppimiselä­ myksen saattoi antaa lyhyessä ajassa. Koulut saivat valita mieleisensä ohjelma­ paketin tempaajien arsenaalista. Tarjolla oli muun muassa matematiikkaa, lennokin raken­ nusta, loogista päättelyä, palveluiden keksi­ mistä ja kuvataidetta. Hervannassa tunnin teemana on tiedon hankkiminen ja rohkeus esittää kysymyksiä. Alun ujostelun jälkeen päästään vauhtiin. – Missä te asutte? Onko se Otaniemi hyvä paikka, lapset tiedustelevat. Hervantalaiset Jose, Aino, Oliver, Jonna ja Mikael eivät tiedä, mitä teekkareista tulee isona, mutta tupsukansa on muuten tuttua ja Teekka­ rikastekin on nähty. – Niillä on haalarit ja niissä on merkkejä. Näin kerran, kun teekkareita tuli baarista. – Ne laitetaan vankilaan, sellaiseen häkkiin ja upotetaan jokeen, lapset tietävät.

Yli sata vuotta elämänilon purskahduksia Kiinnostuksen herättäminen luonnontieteitä ja tekniikan opiskelua kohtaan on ollut usei­

Vuonna 1953 tempauksen aiheena oli teknillisen tutkimustyön ja ammattikasvatuksen tukeminen otsikolla TUTKI – TUUMAA – TUOTA, TUTKI TUUMAA TUOTA.

NYT ON FIILIS, ETTÄ TÄMÄ ON PARASTA IKINÄ.

den tempausten aiheena. Tasan kaksikym­ mentä vuotta sitten valtakunnallisen Matikka vai Salakka ­tempauksen tavoitteena oli saada peruskoulun 8.­ ja 9.­luokkalaiset kiinnostu­ maan matematiikan, kemian ja fysiikan opis­ kelusta. Teekkareiden tempauksilla on jo lähes 120 vuoden ajan tuettu muun muassa Suomen olympiahanketta ja ­joukkuetta, vientiä, synty­ vyyttä, taideaarteiden pelastamista ja mielen­ terveystyötä. Tempauksia tutkinut Tiina Metso Polyteek­ karimuseosta määrittelee tempauksen seuraa­ vasti: – Tempaus on teekkarien yhteiseen intoon ja yhdessä tekemiseen pohjautuva tapa herät­ tää huomiota ja jopa hoitaa kuntoon asioita, joilla on painavaa merkitystä tupsukansalle tai yhteiskunnalle. Tempaus on siis vapaamuotoi­ nen, ulospäin jopa hallitsemattoman kaootti­

sen kuvan antava elämäniloinen joukkovoiman purskahdus, jota edeltää tarkka suunnittelu ja seuraa yleensä perusteellinen jälkien raivaami­ nen kaikkien tyytyväisyyden varmistamiseksi. Tempaus on usein ollut mainoskulkue tai tapahtuma. Kaikkien aikojen suurin tempaus lienee vuoden 1966 muuttotempaus Dipolin valmistumisen kunniaksi. Teekkareiden jäähy­ väiset Helsingille sekoitti kaupungin lukemat­ tomilla isoilla ja pienillä tapahtumilla. Tempauksen organisaatiota johtaa perin­ teisesti tempausesikunta, jota johtaa tempaus­ päällikkö. Esikunta tekee sopimukset, hankkii luvat, rahat, kuljetukset, rekvisiitat ja esiinty­ jät sekä tiedottaa opiskelijoille ja muulle maa­ ilmalle. Myös Tempaus2016:n mittakaava on val­ tava. Kymmenen hengen esikunta teki pitkään käytännössä täyttä työpäivää ja yli seitsemän­ kymmenen hengen vapaaehtoisjoukko organi­ soi tempausta vuoden ajan. Tempauksella on myös joukko tukijoita, kuten TEK. Suojelijaksi saatiin tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Noora Vänttinen kertoo, ettei ole uskaltanut laskea työtunteja. – Yhdessä tekeminen, ihmisten ilo ja into on ollut tässä parasta. Opiskelijayhteisö on todella halunnut vaikuttaa asioihin ja nyt fiilis on, että tämä on parasta ikinä. TEK 5/2016 49


TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT LAURA VESA

BAKTEERI SYÖ

jätteen polttoaineeksi

Suvi Santalan väitöskirja muutti bakteerin minitehtaaksi, pitkäketjuisia hiilivetyjä tuottamaan. Santala on Suomen ensimmäinen synteettisen biologian alalta väitellyt tutkija. Hän sai ansiokkaalla työllään TEKin ja TFiFin tämän vuoden väitöskirjapalkinnon.

V

uonna 2008 juuri äitiysvapaalta töihin palanneella Suvi Santalalla oli edessä mielenkiintoinen diplomityöprojekti. Neste halusi TTY:n biotekniikan tutkijoilta ”lihavia mikrobeja”. – Muokkasimme mikrobeja geneettisesti niin, että ne tuottivat tehokkaammin triasyyliglyseroleja, näitä samoja yhdisteitä joita on rypsi- ja palmuöljyssä, joita käytetään uusiutuvan dieselin raaka-aineena, Santala kertoo. Tästä synteettisessä biologiassa on kysymys. Levien, hiivojen tai bakteerien aineenvaihduntareittejä hyödynnetään niin, että ne saadaan tuottamaan jotakin hyödyllistä. Jos luonto ei hoida hommaa tehokkaasti, parannellaan bakteerin perimää geenejä poistamalla tai vaihtamalla pätkiä solujen DNA:sta uusiin, parempiin geeneihin. Synteettinen biologia katsoo soluja insinöörin silmin. Santala vertaa tutkimusalaansa elektroniikkaan. – Geneettisten työkalujen avulla voidaan rakentaa eräänlaisia kytkimiä, geneettisiä piirejä, ja lopulta biologisia laitteita, jotka on ohjelmoitu suorittamaan ennalta määrättyä tehtävää. Biologiset laitteet rakennetaan eläviin isäntäsoluihin. Tunnetuin ja eniten käytetty isäntäsolu on tasalämpöisten eläimien ruuansulatuskanavassa viihtyvä Escherichia coli -bakteeri.

Tulevaisuudessa synteettisen biologian toivotaan laittavan monia teollisia prosesseja uuteen uskoon: tekevän niistä vähemmän saastuttavia sekä energia- ja raaka-ainetehokkaampia. Kiinnostava diplomityöprojekti sinetöi Santalan urasuunnitelmat kertaheitolla. – Väitöskirjan teko tuntui aika itsestään selvältä. Tutkimustyö vei mennessään.

Malarialääkettä, lentopetrolia Yksi, vain kymmenen vuoden ikäinen, tieteenalan menestystarinoista on tehokas malarialoisten nitistäjä artemisiniini, jota pystytään nykyisin valmistamaan synteettisesti. – Mikrobien avulla pystytään tuottamaan myös kaupallisesti lentopetroli farneseenia, joka on ominaisuuksiltaan täysin yhteensopiva nykyisten moottoreiden kanssa, mutta valmistuksessa ei tarvita tippaakaan öljyä. Bakteerien valjastaminen hiilivetyjen tuotantoon on houkuttelevaa, sillä monet nykyiset biopolttoaineiden raaka-aineet ovat viljelykasveja. Auton tankissa ne ovat poissa ruuantuotannosta, tai ainakin vievät viljelyalaa ruokakasveilta. Mikä parasta, bakteereille kelpaavat ruuaksi esimerkiksi teollisuuden tai maatalouden jätemateriaalit. Santala keskittyi väitöstyössään jo diplomityöstään tuttuun isäntäbakteeriin nimeltään Acinetobacter baylyi ADP1. – Bakteerin aineenvaihdunta on erittäin

SUVI SANTALAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1982

Suvi Santala syntyy Kangasalla.

1998 50 TEK 5/2016

2001

Kangasalan lukioon. ”Biologiat, kemiat ja pitkä matikka piti lukea, ne kiinnostivat jo silloin.”

Jyväskylän yliopistoon kemiaa opiskelemaan.

2003

2005-06

Vaihto-opiskelijana Puolassa.

Santala vaihtaa TTY:lle ympäristötekniikkaa opiskelemaan. ”Silloin ei vielä ollut biotekniikan ohjelmaa Tampereella; vaihdoin siihen 2005. Se oli se minun juttuni.”

2007-08 Äitiyslomalla.


– Mikrobien avulla pystytään tuottamaan myös kaupallisesti lentopetroli farneseenia, jonka valmistuksessa ei tarvita tippaakaan öljyä, Suvi Santala kertoo.

2008

Diplomityötä tekemään. ”Se oli tilaustutkimus Nesteelle, he halusivat lihavia mikrobeja, jotka tuottaisivat uusiutuvan dieselin raaka-ainetta.”

2010

2012-13

Assistentiksi TTY:lle, väitöskirjan teko käyntiin.

Puolitoista vuotta perhevapaalla.

2016

2015

Väitöskirja Developing Synthetic Biology Tools and models Chassis: Production of Bioenergy and High-Value Molecules hyväksytään TTY:n luonnontieteiden tiedekunnassa.

TEK ja TFiF palkitsevat Santalan työn vuoden väitöskirjana.

TEK 5/2016 51


mielenkiintoinen. Bakteerikanta tuottaa luontaisesti pitkäketjuisia hiilivetyjä, kuten biopolttoaineiksi soveltuvia triglyseridejä ja vahaestereitä, Santala kertoo. Väitöskirjan viisi paperia käsittelevät muun muassa jo diplomityössä tutkittua triglyseridin tuotantoa. Santala mallinsi bakteerikannan aineenvaihdunnan triglyseridin tuotannossa, ja poisti sellaisia geeniyhdistelmiä, jotka näyttivät heikentävän hiilivetyjen tuotantoa. Muokkauksen tuloksena triglyseridituotanto parani viisinkertaiseksi. Väitöskirjansa parhaana paperina Santala pitää vuonna 2014 ilmestynyttä julkaisua, jossa ADP1-bakteerikanta pantiin töihin tuottamaan vahaestereitä. Luonnosta vahaestereitä saadaan aavikoilla elävästä jojoba-kasvista ja uhanalaisista valaslajeista. – Vahaestereitä käytetään arvokkaana lisäaineena esimerkiksi kosmetiikassa. Ominaisuuksiltaan ne olisivat hyviä esimerkiksi moottoriöljyihin tai lyhyemmiksi hiilivedyiksi krakattuna polttoaineeksi, mutta saatavuus on nykyisin hyvin rajallista, Santala kertoo. Hänen tutkimansa bakteerikanta tuottaa vahaestereitä jo luonnostaan. – Mutta vain tietyissä oloissa, ja tietynlaisia. Me halusimme bakteerista sellaisen ohjelmoidun systeemin, jonka tuotto voidaan käynnistää haluttaessa. Lisäksi lopputuotteen ominaisuuksia haluttiin muokata, ja tuottoa lisätä.

Leikkaa ja liimaa DNA:ta Synteettisen biologian tutkijat lähtevät kehittämään uutta tuotanto-organismia tietokantojen avulla. Alan tutkimustulokset ja kehitetyt standardipalikat, käytännössä DNA-pätkät, on tapana jakaa koko tutkijayhteisön kesken. – Tiettyä funktiota koodaavat DNA-pätkät ovat pääosin peräisin luonnosta, mutta niitä voidaan muokata ja rakentaa myös synteettisesti ja yhdistellä täysin uudella tavalla. Voi sanoa että synteettisessä biologiassa vain luovuus on rajana, Santala kertoo. Hän keksi hyödyntää hiilivetyjen tuotannossa erästä ”palikkaa”, kolmen geenin yhdistelmää, joka luonnossa toimii aivan toisessa tarkoituksessa. Kun perimän parantelu on suunniteltu teoriassa, päästään käsiksi käytäntöön. Uudet geenit sisältävät DNA-pätkät pitää saada osaksi bakteerien perimää. – Käyttämämme bakteeri on loistava synteettisen biologian isäntä, koska sillä on kaikki 52 TEK 5/2016

JOS SYNTEETTISTÄ BIOLOGIAA HALUTAAN HYÖDYNTÄÄ ERI ALOILLA, ON PAKKO LAAJENTAA ISÄNTÄORGANISMIEN KIRJOA.

edellytykset tehdä tämä korvaus itsestään. Käytännössä syötämme bakteeria oikeanlaisella geenikasetilla. Kun DNA on mennyt solun sisään, solu hoitaa sen itse paikalleen osaksi perimäänsä. Lopputulos selviää varsinaisessa bakteerikasvatuksessa, jossa muunneltuja isäntäsoluja on miljardeja. Usein seuraa paluu takaisin lähtöruutuun. – Kokeet menevät harvoin kerralla putkeen. Yleensä joudutaan tekemään muutoksia, esimerkiksi poistamaan uusia geenejä. Laboratorioon on välillä pitänyt ottaa makuupussikin mukaan. – Professorimme Matti Karpin lempisanonta on: ”Bakteerit eivät noudata toimistotyöaikoja”, Santala nauraa. Lopulta sinnikäs yritys- ja erehdys -menetelmä kuitenkin tuotti tulosta, ja oma suosikkipaperi saatiin julkaistua. – Teimme synteettisiä vahaestereitä, ja saimme muokattua niiden ominaisuuksia haluttuun suuntaan, Santala kertoo. Mikä on tärkein tulos koko väitöskirjatyössä? – Kyllä se on se, että jos synteettistä biologiaa halutaan hyödyntää eri aloilla, on pakko laajentaa isäntäorganismien kirjoa. Väitöskirja on osoitus siitä, että synteettistä biologiaa voidaan tehdä muillakin kuin E. coli -bakteerilla tai hiivoilla. Itse väitöskirja syntyi aikamoisella vauhdilla, varsinkin kun Santala oli kesken tutkimustyön puolitoista vuotta äitiysvapaalla. Tässä auttoi se, että toinen väitöskirjan ohjaajista oli oma aviomies Ville Santala. – Pääsin äitiyslomalta välillä karkaamaan tutkimuksen pariin.

Tervetuloa MIT:hin! Ryhmää vetävän professori Matti Karpin, apulaisprofessori Ville Santalan ja tutkijatohtorina työskentelevän Suvi Santalan lisäksi TTY:llä synteettisen biologian ongelmiin pureutuu toinenkin postdoc-tutkija, kolme väitöskirjan tekijää ja muutama diplomityöntekijä.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Haluaisin lisätä ihmisten tietoisuutta uusien teknologioiden mahdollisuuksista, ja saada heidät luopumaan perusteettomista peloista, jotka puhuvat faktatietoa vastaan. Yleiset asenteet ja mielipiteet nimittäin vaikuttavat yllättävän paljon uusien tekniikoiden soveltamiseen käytäntöön, usein valitettavasti hidastavasti.” Lempiharrastus Vaeltaminen, matkustelu ja lasten kanssa touhuilu. Suosikkileikkikalu Kynä. ”Ajatukset ja ideat kulkeutuvat edelleen paremmin paperille kuin näytölle.”


– 90-vuotias mummuni Aino Hietala on ollut kaikkein kiinnostunein tutkimustyöstäni. Väitöstilaisuudessakin hän istui eturivissä, Suvi Santala kertoo.

Geenimuuntelussa jylläävät tunteet

– TTY:n tutkijoiden valtti on innovointi ja luovuus, Santala arvioi. Pienen ryhmän onkin vaikea kilpailla maailmanluokan labrojen kanssa resursseilla. Synteettisessä biologiassa raha nopeuttaa tutkimusta, kun esimerkiksi DNArakenteita voi tilata valmiiksi syntetisoituna. Alansa ensimmäinen suomalaisväitös näyttää herättäneen kiinnostusta myös muualla maailmassa. TTY:n tutkijat virittelevät yhteistyötä esimerkiksi espanjalaisen National Centre of Biotechnology kanssa. Sen johtaja Victor de Lorenzo on alan ykkösnimiä Euroopassa. Onpa Suvi Santalan pöydällä myös kutsukirje MIT:hin. – Jos rahoitus järjestyy, voisin mennä jatkamaan tutkimusta sinne. MIT:ssa työskentelee metaboliamuokkauksen isähahmo Gregory Stephanopoulos. Hän on alan suuria nimiä, Santala kertoo. Rahoitustakin on haettu, mutta päätöksiä saa vielä odottaa. Silloin USA:han muuttaisi sitten koko perhe? – Niin varmaan pitäisi tehdä. En ole uskaltanut hirveästi suunnitella. Kilpailu rahoituksesta on aika julmaa. Mutta vierailujakso ulkomailla on kyllä tarpeen tällä uralla.

– IHMISET LUOTTAVAT omiin mielikuviinsa enemmän kuin tutkittuun tietoon. Se harmittaa välillä, Suvi Santala huokaisee. Ruuantuotannon ympärillä vellovaa keskustelua geenimuuntelusta leimaavat suuret tunteet. Luonnollisuuden käsitettä käytetään surutta, vaikka esimerkiksi nykyiset ”luonnolliset” maissi- ja banaanilajikkeet ovat kasvinjalostuksen ansiosta kaukana taannoisista esikuvistaan. Vuosisatojen takaisia lajeja tuskin kelpuutettaisiin enää ihmisravinnoksi. Geneettinen muuntelu on tutkijan mielestä paljon perinteistä kasvinjalostusta hienostuneempaa. – Sen sijaan että risteyttäisimme sattumanvaraisesti kymmeniätuhansia geenejä, nyt voidaan lisätä tai poistaa juuri se yksi merkityksellinen geeni. Santalan oma tutkimus yksisoluisten bakteerien parissa ei ole herättänyt suuria intohimoja – paitsi omassa mummossa, jolle väitöskirjakin on omistettu. – 90-vuotias mummuni on ollut kaikkein kiinnostunein tutkimustyöstäni. Hänelle olen saanut selittää tiedettä juurta jaksaen. Väitöstilaisuudessakin hän istui eturivissä, Santala kertoo. Tutkijan toive on, että synteettisen biologian menetelmien lupaukset saadaan tulevaisuudessa lunastettua. – En odota mitään yksittäistä läpimurtoa, vaan sitä että menetelmät saadaan kannattaviksi ja kaupalliseen käyttöön.

TEK 5/2016 53


TEK PALVELEE

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot TEKin jäsenmaksut

Yhteystiedot Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/postitoimipaikka tai maa

TEKin jäsenmaksu vuodelta 2016 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAETkassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.

Lisätietoa jäsenmaksuista TEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291 jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Sähköposti

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Tarvittava liite

varusmiespalvelus/siviilipalvelus

Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun)

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa

Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa

Kopio vuorotteluvapaasopimuksesta

palkaton opiskelu

Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika)

Todistus sairausloma-ajalta

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2016.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsenetulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien. Puolison nimi ____/____ 201___–____/____ 201___

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Paikka ja aika

Allekirjoitus

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoraIlman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen. markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys ......... www.tek.fi/jasentiedot Sähköposti .................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero....................................... (09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti Palvelunumero................................................ 2291 2345

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja ................... 2291 2256 Jaana Kyllönen, uravalmentaja .................. 2291 2272 Arja Lindfors, uravalmentaja ....................... 2291 2230 Eva Lindström, uravalmentaja ....................... 2291 2245 Satu Myller, uravalmentaja .......................... 2291 2249 Riku Rimmi, uravalmentaja.............................2291 2207 Paavo Ihalainen, Teekkarin työkirjan päätoimittaja ...........040 077 5443

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ........................................... tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, tutkimuspäällikkö .......... 2291 2563 Arttu Piri, analyytikko .................................... 2291 2235 Tuunia Keränen, palkkatutkija .................... 2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ............................ 2291 2255

54 TEK 5/2016

Tekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121 www.tek.fi S-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

Viestintä

Talous ja toimistopalvelut

Helena Andersson, viestintäjohtaja .......... 2291 2244 Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija ...... 2291 2565 Tiina Henry-Biabaud, markkinoinnin suunnittelija ........................ 2291 2265 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .............2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja ........... 2291 2246 Katariina Rönnqvist, toimittaja-tiedottaja....2291 2277

Hallinto

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja ................ 2291 2200 Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä................................................ 2291 2227 Kati Johansson, henkilöstöjohtaja ............ 2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti ........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ......... 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti...... 2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Jari Jokinen, yksikönjohtaja ........................ 2291 2203 Sanja Mursu, asiamies.................................. 2291 2253 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti ............................ 2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja.................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ............................... 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuorisoprojektit ............................. 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................ 2291 2258

Jari Mellas, yksikönjohtaja .......................... 2291 2238 Arto Leskinen, it-asiantuntija ..................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija................................................. 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija ......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde .............................................. 2291 21

Neuvottelu

Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ...... 2291 2219 Pia Hiltunen, asiamies .................................. 2291 2223 Hanna Huotari, asiamies.............................. 2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija..................... 2291 2288 Sirkku Pohja, asiamies.................................. 2291 2216 Tapani Wahlberg, asiamies .......................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies ........................ 2291 2237 Maritta Rantala, assistentti ....................... 2291 2212

Kenttä ja järjestö

Joel Salminen, yksikönjohtaja ................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ....................... 2291 2222 Jussi-Pekka Teini, teekkariasiamies ............................................ 2291 2213 Björn Wiemers, asiamies ............................. 2291 2220 Jaana Sääksberg, assistentti .................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto

Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies .................... 040 049 7282 Sami Aalto, teekkariyhdysmies............. 040 553 0018

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

Oulun aluetoimisto

Teknologiantie 1, 90590 Oulu oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies .................... 040 507 0736 Saara Moisanen, teekkariyhdysmies .. 040 532 1169

Tampereen aluetoimisto

Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies................ 040 080 2300 Tatu Tikkanen, teekkariyhdysmies ....... 040 145 6889

Turun aluetoimisto

DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turku turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies ................ 040 574 6668 Jens Back, teekkariyhdysmies.............. 044 521 5266

Uudenmaan aluetoimisto

Jämeräntaival 4, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies .........040 487 3150 Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies ........................050 414 5226 Emilia Paltta, teekkariyhdysmies ...........044 070 3901

Vaasa

Tytti Niemi, teekkariyhdysmies ............. 040 705 7895


ENILLE

S PALVELUT JÄ

TEKSTI TIINA HENRY-BIABAUD KUVA ISTOCKPHOTO

Pidä tietosi ajan tasalla – saat TEKin

jäsenyydestä enemmän irti TEKin verkkosivuilla osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot voit päivittää omia jäsentietojasi. Se kannattaa.

I

lmoita käytössä oleva sähköpostiosoitteesi TEKin jäsentietosivulla. Tärkeät toimialakohtaiset tiedotteet sekä kuukausittainen jäsenkirje lähetetään sähköpostitse. Omissa jäsentiedoissasi voit myös määrittää sähköpostiosoitteesi käyttötarkoitukset. Tarkista, että jäsentiedoissa on oikea osoitteesi Oletko muuttanut? Varmista, että osoitteesi on päivittynyt Postilta tulleen ilmoituksen perusteella, jotta saat TEKiltä tulevan postin, mukaan lukien mahdolliset jäsenetulehtesi, oikeaan osoitteeseen. Jos tieto ei ole päivittynyt, voit tehdä muutoksen jäsentiedoissasi.

Valitse, mitkä lehdet haluat tilata TEK tarjoaa täysjäsenille jäsenetuna kaksi valinnaista Talentumin ammattilehteä paperi- tai digiversiona. Jäsentiedoissasi pystyt vaihtamaan oletuksena olevat Tekniikka&Talouden sekä Talouselämän toisiin, vaihtoehtoina ovat Arvopaperi, Fakta, Markkinointi&Mainonta, Metallitekniikka, Tietoviikko ja Mikrobitti. Täysjäsenet voivat myös halutessaan vaihtaa printtilehdet digilehtiin tai päinvastoin. Opiskelijajäsenet saavat Tekniikka&Talous- sekä Talouselämä-digilehdet.  Työpaikkatietojen ilmoittaminen auttaa etujesi valvontaa Työsuhdetietojen ylläpitäminen on tärkeää, jotta pystymme valvomaan etujasi parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli työpaikallasi esimerkiksi alkavat yt-neuvottelut, on sinun kannaltasi arvokasta, että luottamusmies ja TEKin edustajat saavat jäsenrekisteristä tiedon yrityksessä työskentelevistä jäsenistä.

Tarkista kassan jäsenyytesi Voit tarkistaa työttömyyskassan jäsenyytesi voimassaolon tai liittyä IAET-kassaan verkossa jäsentietosivullasi. TEKin täysjäsenet ovat pääsääntöisesti IAET-kassan jäseniä. Opiskelijajäsenenkin kannattaa liittyä työttömyyskassaan heti ensimmäisten kesätöiden alkaessa, jolloin oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan alkaa kertyä. Katso maksutiedot tai vaihda maksueriä Voit varmistaa jäsentiedoistasi, ovatko jäsenmaksusi ajan tasalla. Halutessasi voit vaihtaa maksueriä. Samasta paikasta löydät myös maksutiedot. HUOMIOITHAN, ETTÄ TEKin jäsenmaksusta saa esimerkiksi työttömänä tai vanhempainvapaalla merkittävän alennuksen. Ohjeet alennuksen hakemiseen löydät osoitteesta www.tek.fi/jasenmaksualennukset. Lisätietoja antaa myös jäsenrekisteri (jasenrekisteri@tek.fi tai 09 2291 2291).

Salasana kateissa? Mikäli sinulla ei ole salasanaa tai olet sen unohtanut, voit tilata sen jäsentiedotverkkosivulla sähköpostiisi. Halutessasi voit ilmoittaa muutoksista myös ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriin (jasenrekisteri@ tek.fi tai 09 2291 2291).

TEK 5/2016 55


KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi TEKin 45-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä kaupan p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.


TEKNIIKAN IHMEITÄ TEKSTI PETJA PARTANEN KUVA KOMATSU

Maailman autonomisin ajopeli KUN HENKILÖAUTOT vasta harjoittelevat ilman kuljettajaa liikkumista, kaivoskoneet ovat tehneet sitä jo vuosia. Edelläkävijä on Komatsu, jonka vuonna 2008 lanseerattu Autonomous Haulage System (AHS) teki dumpperikuskin tarpeettomaksi. Chilen ja Australian kaivoksilla toimiva AHS-kalusto on tähän mennessä ehtinyt kuljettaa yli miljardi tonnia kiviainesta ilman kuljettajaa. Nyt yhtiö astui askeleen pidemmälle. Syyskuisilla Las Vegasin MINExpo 2016 -messuilla esitelty ”Innovative Autonomous Haulage

Vehicle” ei enää sisällä ohjaushyttiä edes ongelmatilanteiden varalle. Komatsun 230 tonnia kuormaava kaivosjätti tekee eteen- ja taaksepäin -käsitteet vanhanaikaisiksi. Nelivetoinen ja nelipyöräohjattu ajokki kulkee kumpaan tahansa suuntaan, eikä ajosuuntaa tarvitse vaihtaa kuormauspisteessä. Ahtaissa kaivoksissa työskentely tehostuu, kun konetta ei tarvitse kääntää. Tilaa vievän ohjaamon poistamisella on myös muita etuja. Hyötykuorma lisääntyy, kun paino saadaan jaettua tasaisesti kaikille nel-

jälle pyörälle. Suurin hyöty kuitenkin on se, että automaatio ajaa kallista konetta virheettömästi ja väsymättä 24 tuntia vuorokaudessa.

KOMATSU AUTONOMOUS HAULAGE VEHICLE ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊

Hyötykuorma 230 tonnia Moottoriteho 2014 kW Huippunopeus 64 km/h Pituus 15 m Leveys 8,5 m Rengaskoko: 59/80R63

TEK 5/2016 57


VAIN VERKOSSA

utteita Lukijapala

LEHTI.TEK.FI

Kuva: Aalto-yliopisto

Viime TEK-lehden parhaimmaksi osioksi osoittautui uutisista ja pienistä jutuista koottu Ajassa-palsta. Varsinaisista artikkeleista parhaat pisteet keräsi jäänmurtaja Polariksesta kertonut artikkeli. Tekniikan ihme -palstalla julkaistu juttu kertoi huikeasta insinööriosaamisesta: huippupotkureiden ansiosta alus pyörähtää ympäri vaikka paikallaan ja tekee 25 metriä leveää väylää 1,2 metrin jäässä kuuden solmun nopeudella. Jäänmurtaja-artikkeli herätti lukijoissa myös eniten kiinnostusta: lukijakyselyyn vastanneista jutun oli lukenut tai selannut peräti 92,9 prosenttia. Toiseksi eniten oli luettu tai selattu Esineiden internet pistää ohjelmoinnin uusiksi -artikkelia, jossa perehdyttiin Niko Mäkitalon väitöstutkimukseen.

→ Valtuusto kokoontuu 17.–18.11. Otaniemessä Tämän lehden ilmestyessä TEKin ylin päättävä elin, jäsenäänestyksellä valittu valtuusto, on koolla päättämässä järjestömme ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Raportti päätöksistä ja kokouksen tunnelmista julkaistaan TEK-verkkolehdessä viikolla 47. lehti.tek.fi/syysvaltuusto2016

Seuraaviin TEK-lehtiin lukijapalautetta antaneet toivoivat juttuja työelämästä ja työllistymisestä sekä ylipäätään vahvempia kannanottoja. Oikaisu: TEK-lehden viime numeron Vihreää työtä -artikkelissa kerrottiin, että teknologiakeskus Micropoliksen katolle asennetut aurinkopaneelit ovat tuottaneet harmaana päivänä energiaa 2,9 kilowattitunnin edestä. Tuotannon riittävyyttä esimerkiksi tietokoneiden virrankulutukseen ja merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä verrattiin vuositason kulutukseen ja päästöihin ilman, että olisi kirjoitettu selkeästi näkyviin, että myös energian tuotannossa tarkoitettiin vuositasoa. Pahoittelemme virhettä. Lue korjattu artikkeli: lehti.tek.fi/vihreaa-tyota

Kuva: Juho Jalonen

Anna palautetta lehdestä ja voita Otavan uutuuskirjoja! Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Vuoden parhaan teekkarijäynääjän tittelistä kilpailtiin Valtakunnallisessa Teekkarijäynäkilpailussa 8.–9.11. Kuka jäynäsi ja ketä? Kenet kruunattiin tämän jalon lajin vuoden 2016 ykköstaitajaksi? Lue raportti TEK-verkkolehdestä. Valtakunnalliset Teekkarijäynäkilpailut ovat osa TEKin tukemaa teekkariyhteistyötä. lehti.tek.fi/jayna2016

OMA

→ Taas jäynättiin!

EN JÄSENLEHTI

TEKNIIKAN AKATEEMIST

Yritysyhdistystoimijoiden seminaari järjestettiin 11.11. Vantaalla. YTN:n tilaisuudessa muun muassa Erkka Westerlund puhui joukkuepelin saloista ja siitä, miten roolitus kannattaa tehdä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. lehti.tek.fi/yry2016 58 TEK 5/2016

5

TIEDEHUIPUT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA S. 38

lehti.tek.fi

JOUSTOT JA LUOTTAMUS

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset Arvonnan voittaja saa valita 150 euron lukijakyselyyn klikkaamalla arvosta Otavan syksyn Lähetä-painiketta. uutuuskirjoja. Onnea arvontaan!

KÄYVÄT KÄSI KÄDESSÄ tek-vaikuttaja Virpi Paavola: Liikeideat hyötykäyttöön

→ Edunvalvonta on joukkuelaji

18.11.2016

! opiskelijat

Tempaus2016: Tupsulakit tulivat kouluun

työelämä

Kartonkitehtaalle Uuteen-Seelantiin

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMA:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, Pelago-polkupyörän, voitti Hima-lehden lukija Johanna Virtanen.


TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

Kuuntele lut u teekkarila ikien o p ri e m m Hu nä TEK esittämä issa ja pp Mobile -a .tek.fi m verkossa

TEKSTI ILKKA AALTONEN

ien kuninkaalle Oodi teekkarijäyn n N. Gray / I. Aaltone œ &c œ œ œ œ

œ

C

r - ri Mi - nä o - len Ha A7

œ œ œ

& œ

œ

Jos G7

& œ

en

œ œ œ

œ

Lep - pä - nen, Dm

œ œ œ

. pii - lot - te - len

œ

ä mi - nä jäy - nä

œ œ œ

œ

œ

œ

- kyyn pat - sas - ta hyl

&

œ

œ

o - le Lep - pä

˙

Œ

en, C

˙

Œ

Œ œ niin

Ó

nen.

ja Krister myös 2. Matti ja Martti ä Svean yöss’. häärivät märkin tyks’ Vappuna kuusky ätyks’. yn tuli naapuri jä

uninkaalle

ynien k Oodi teekkarijä

oisvo Nurmen pien karijäynästä (Paa ek te , sai ta jen ot ko vu ai si tasan 50 Kun kaikkien yn) tuli kuluneek lky hy tä n öi kij iva te la n ase astatella patsas Was äki päähänsä ha oam pu Ih li ää Ol en a a aj ss itt Ylen toim osta oli elo n toteuttajanelik utta pu su m lki Te ju . ta sa ur os di su oikein ra vappuna 1961 kakin saada tälle vosen suusta”. let, joten oli jo ai tus “suoraan he us nn tu n oi tav lle se jelmaa nauhoite saaneelle tapauk Ahlström oli oh r te is iKr ul ri ku ka a ek te äksi jäi kerto Vuorineuvos, iki Leppäsen tehtäv i rr Ha n te jo , taessa matkoilla a” i tapahtui. *) kävelevä laulukirj joille, miten kaikk yös “teekkarien m tu lauut n ts rie ku i ka ol Studioon stata nykyteek amäki halusi te Ih täka yh sk n ko lu n, tte ne ta Ilkka Aalto sken haas Aaltonen sai ke pä ninin ku Ni . en ja ni to äy ai rij st lunriimity Oodin teekka ltä de kä ta al k. or atia su n Lambeth Wal kiä tehtäväksi la Grayn melodiaa el No , un ttu tu ntyi kaalle! Laulu sy sarjan min tämän kirja sityiskohtaisem yk tu et st lo se *) Tempaus on ka. e assa Pupuhauk ister Ahlströmill kolmannessa os i Tuomolalle, Kr tt ar M , le el je Ka ti at M Omistettu elle 24.4.2011. ja Harri Leppäs

, asaan heitettiin 3. Paavo kun W , in i peitetti ja jäljetkin kaikk me sen: im sa e m Aikaan nien! kingin teekkarijäy

Teekkarilaulut siirtyvät mobiiliin TEK kiittää lämpimästi Ilkka Aaltosta, joka on toimittanut tätä teekkarilaulusarjaa jokaiseen TEK-lehden numeroon vuodesta 1999. Lisäksi hän on toimittanut viisi taskukokoista teekkarilaulukirjaa, jotka TEK on julkaissut. Nyt laulut on siirretty vieläkin helpommin aina käsillä olevaan formaattiin: löydät kaikki Aaltosen toimittamiin kirjoihin sisältyvät laulut sekä Hummeripoikien esittämät mallisuoritukset äänitteinä TEK Mobile -sovelluksesta (Android ja iPhone) tai selaimella osoitteesta m.TEK.fi. Lisäksi mobiililaulukirja sisältää mittavan kokoelman eri kampuksien omia ja uusia lauluja. Laulut ovat haettavissa hakusanoilla. Ne voi myös lajitella ”kotipaikkansa” mukaan. Kokoelmaa täydennetään jatkuvasti. TEK 5/2016 59


Hyvä opiskelija, tervetuloa TEKin jäseneksi. Muistathan, että TEK tarjoaa sinulle jäsenetuna Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena Summasta. Lue ohjeet ja ota Summa käyttöösi: www.tek.fi/jasenetulehdet


TEK-lehti 5/2016