Issuu on Google+

Vol.1/08

TEST DRIVE ‘08

JOENSUUN YLIOPISTO | SAVONLINNAN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS

TEEMANUMERO/

eTIIMIT

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO

TAUSTA JA TARVE

HYVÄ KÄYTÄNNE

Täydennyskoulutus kaipaa kipeästi uusia malleja ja ratkaisuja, jotta tieto ja osaaminen jalkautuu täydennyskoulutuksesta koko oppilaitoksen resurssiksi ja taidot yhteisön kehittyväksi

Opettajilla on osaaminen, mutta liian harvoin aikaa jakaa kokemuksia ja omaa käyttöteoriaansa muille. eTiimit tarjosi kontekstin puitteet ja täydentävän asiantuntijuuden systemaattiselle kokeilutoiminnalle ja

pääomaksi.

[1]

ideoiden yhteiskehittelylle.

JA MALLI KEHITYY eTiimit oli projekti, jossa hankerahoituksen turvin toteutettiin tutkimusperustainen kokeilu kehittää opettajien täydennyskoulutukseen uusia ratkaisuja. Seuraa jatkoa skk.joensuu.fi


ETIIMIT TestDrive Journal vol.1/2008

TEKSTI Maj-Britt Kentz KUVAT Pekka Ranta

Fakta eTiimit-hanke palkkasi 18 eteläsavolaista opettajaa yliopistolle suunnittelijoiksi kuukauden mittaiseen työsuhteeseen vakinaisen väen rinnalle ja tutki, kehitti ja kokeili mitä yhteisölle tapahtuu oppimisen suunnassa.

SITÄ SOSIAALISTA MEDIAA SEN SOSIAALISEN OPPIMISEN MENETELMIN Kokemuksia uudesta opettajien täydennyskoulutusmallista (eTiimit-hanke)

Viestintä on nuorison käsissä taipuisaa,

signaalien tulkitsijoita. Opettajat suhtautuvat

eivätkä teknologiset innovaatiot heitä

kovin monella tapaa täydennyskoulutuksen

säpsäytä. Mutta kun opettaja saa käteensä

yleensä ja tieto- ja viestintätekniikan

uuden kapulan saati eksyy sosiaalisen median

(opetuskäytön) täydennyskoulutukseen

verkostopalvelujen viidakkoon, on hänen

erityisesti. Osa kokee pääsevänsä ja osa taas

edessään kohtalaisen kokoinen kognitiivinen

ahdistuu joutuvansa näihin muutaman päivän

taakka. Ilmiö on tavallinen, yleismaailmallinen

mittaisiin asiantuntijavetoisiin tehoiskuihin.

ja selitettävissä oleva. Alan asiantuntijat

Osa opettajajoukosta on erityisen taitavaa,

viittaavat eräänlaiseen negatiiviseen

mutta arkityö ja first life vie kaiken ajan, eikä

polkuriippuvuuteen. Meille toisille

taitoja jaksa jakaa muille. Osalle taas

matkapuhelin on jatke pöytäpuhelimelle kun

koulutustarve on kroonista kun on koko ajan

taas x-sukupolvelle mobiili on aina ollut

tunne, että teknologiaan liittyvät asiat ovat

luonteva ‘oma joustava läsnä oleva tila’ –

kuin istuisi väkisin vikuroivan villihevosen

nuorisolle kummallisuus on orpoutta niissä

selässä: vauhti on kova ja ei tiedä mihin turpa

hetkissä kun puhelin unohdetaan jonnekin

seuraavaksi osoittaa, saati sitä, miten villikkoa

muualle kuin missä itse ollaan!

ohjata, jotta pääsee sinne minne oli aikonut?

Opettajan työ on kaiken muun tärkeän

Kuulostaako tutulta? ”Ei pysy mielessä”,

ohessa ’suuren globaalin muutoksen

”En ymmärtänyt mistä se puhuu”, ”Ei sovellu

seuraamista’ ja ns. uusi opettajuus taas

meidän kouluun kun ei ole näitä ohjelmia”,

odottaa, että opettajista tulee

”Minulla ei ole ketään kenen kanssa jatkaa

’globalisaatiokehityksen proaktiivisia

tätä tästä eteenpäin”, ”Ei ole aikaa”,

osallistuvia toimijoita ja taitajia’, heikkojen

Paradoksi Opettamisen ja oppimisen asiantuntijayhteisöt eivät tyypillisesti organisoidu täydennyskoulutuksessa sosiaalisen oppimisen mukaisiksi asiantuntija-/tietoyhteisöiksi. eTiimit koulutusmalli edustaa tutkimusperustaista kokeilu- ja kehittämistoimintaa.


“Turhauttaa kun koko ajan tulee uutta ”, ”Mun

teknologiatulkintoja. Uskoimme, että ratkaisu

oppilaat osaa tämän paljon paremmin”.

löytyy tilaisuudesta päästä pitkäkestoiseen

eTiimit-hankkeen suunnitteluvaiheessa

sosiaaliseen retriittiin, jossa on

lähdimme liikkeelle siitä ajatuksesta, että

oppimishalukkuutta ja ideoita ja samalla

opettajilla on valtavasti osaamista ja hiljaista

riittävän vahvat formaalit puitteet, jotta myös

tietoa, hyviä käytänteitä ja kokemusta sekä

määrällisiä tuloksia syntyy. Itä-Suomen

myös näkemystä ja toiveita, mutta ei juuri

läänhallituksen hankerahoituksen turvin meille

lainkaan laatuaikaa jakaa sitä keskenään.

aukesi tilaisuus irrottaa joukko eteläsavolaisia

Kovin usein opettaja on yksinäinen puurtaja ja

opettajia irti arkityöstään ja palkata heidät

perin harvoin innostunut pysähtymään

kuukaudeksi yliopistolle suunnittelijan tehtäviin

teoreettisessa mielessä oman

omaan organisaatioomme (SKK).

pedagogiikkansa eteen. Yli kymmenen vuotta

Loimme puitteet ja haastoimme

TVT:n opetuskäytön alaa seuranneina olimme

opettajajoukon ja itsemme oppimisprosessiin,

usein pohtineet,

joka nojasi kollektiivisen pystyvyyden,

• miten aitoa uutta harrastuneisuutta voitaisiin synnyttää ja tukea? Ja toisaalta

sosiaalisen pääoman ja käytännön

• miten asianharrastajien osaamista voitaisiin syventää? Sekä

teorioiden viitekehykseen.

• miten kuulisimme itse paremmin kenttäväen - harrastajien ja ei-harrastajien äänen ja realismin? Ja • miten uudet opit jalkautuisivat paremmin niukan tuntikehyksen oppilaitoksiin ja useamman oppilaan ja opettajan arkeen? Mielestämme oli aika kokeilla täydennyskoulutuksessa, jotakin sellaista ratkaisua, joka tukee opettajien mahdollisuutta kehitellä ja neuvotella, jopa väitellä keskenään sekä substanssivetoisesti että tehden toisten ideoista omia uusia pedagogiikka- ja

VERKOSTOJA

toimijayhteisöjen (Community of Practice)

Reilusti käytännön opettajakokemusta, mitallinen tutkijan orientaatiota, nippu verkkojen ja verkostojen tuntijuutta, yksi tuore teknologisti-innovaattori ja rutkasti hyvää hallinnointia! Uusien mallien ja käytänteiden luominen edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja monialaisuutta. Myös SKK:n omalle väelle eTiimit-hanke tarjosi erinomaisen instrumentin yhdistää omia mielenkiinnonkohteita ja asiantuntijuuksia. Malli on kehitysprosessissa ja seuraava askel otetaan yksikön uusissa kehittämishankkeissa. Siihen asti pidämme yhä kirkkaina mielessä, että “oppija edellä”!

eTiimit malliin liittyvää tutkimusta raportoidaan 2008-10.


‘oppiminen on osallistumista käytäntöyhteisöjen toimintakulttuuriin’

KÄYTTÖTEORIASTA KÄSITTEIKSI JA KÄSITTEISTÄ UUDISTUNEEKSI KÄYTTÖTEORIAKSI

eTiimit hankkeen taustalla oli ajatus siitä, että kokeillaan ja

J. Lave & E. Wenger, 1991

yksilön taitoa siirtää uutta tietoa ja taitoa enemmän spontaanisti uusiin

kehitetään sellainen täydennyskoulutuksen malli, jossa koulutettavat

tilanteisiin ja näkökulmiin. Perinteisestä täydennyskoulutusmallista

itse (kohderyhmänä suunnittelijat) luovat jatkuvasti uutta tietoa ja

poiketen tiimimallissa ohjaajat ja täydennyskoulutettavat sijoittuivat

osaamista organisoimalla ja yhdistelemällä olemassa olevia

työskentelemään systemaattisesti rinnakkain ilman hierarkkista ohjaaja-

käyttöteorioita ja käytänteitä. Suunnittelijajoukkoa yhdistävä

ohjattava –roolia. Työpäivät perustuivat paitsi

intressi oli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja

‘ei mulla mitää pedagogiikkaa ole’

oppimateriaalin laatiminen yhdessä suunnittelemalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Yhteinen intressi (sovittu tai toiminnasta nouseva) on tyypillinen sosiaalisen oppimisen konteksti; fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen tila tai paikka. Tiimimalli väisti ohjaajajohtoisen tautologisen opetuksen ja nojasi mieluummin ideaan edistää autenttisuutta (ilmiöt ja niitä selittävät tehtävät; ks. kipinät, killerit, helmet jne.) oppimisessa.

sisällöntuotantoon niin myös yhdessä tapahtuvaan pedagogisten kysymysten selvittelyyn ja opetuskäytön soveltamiseen liittyvään ongelmanratkaisuun. Tämän kaltainen kollaboratiivinen toiminta tuki metakognitiivisen ajattelun taitojen kehittymistä muiden ihmisten toiminnan ja ajattelun pohtimisen kautta. Suunnittelijoita kannustettiin jatkuvasti dokumentoimaan

omaa ja muiden suunnittelijoiden toimintaa sekä ns. ’idea

Tavoitteena oli muodostaa vastavuoroinen käytäntöyhteisö haastamalla

varkauteen’ aina hyvän ratkaisun edessä. Suunnittelijoiden yhteinen

sen jäsenet henkilökohtaiseen oppimisprosessiin. Avoimen ja

työtila ja sosiaalisuus tarjosivat mahdollisuuden just-in-time –oppimisen

prosessissa kehittyvän pedagogisen mallin etu tiimikoulutuksessa oli

tukemiseen kaikilta yhteisön jäseniltä. Prosessissa kasvoi ymmärrys

mm. se, että toiminnan pohtiminen, neuvottelut ja vertaistuki edistivät

siitä, että teoria nousee käytännöstä ja kyllä, jokaisella on pedagogiikka!

EKSTRAPOLOINNIT

SIMULOINNIT

OSALLISTUMINEN

YHTEISKEHITTELY

käsitteen, teorian tai lainalaisuuden liittämistä todellisen elämän tilanteisiin.

pyritään mallintamaan todellisen maailman ilmiöiden käyttäytymistä niihin liittyvien skenaarioiden tai niille ominaisten käytänteiden kautta.

oppijat saatetaan ammattilaisten yhteisöjen yhteyteen.

tilanteessa tai tilanteesta nouseva ja kehittyvä toiminta, jossa siihen osallistuvien henkilöiden dynaamiset suhteet ja vuorovaikutukset muodostavat eteenpäin vievän voiman. Yhteiskehittelyyn liitetään yleisesti käsitteet jaettu merkitys sekä merkitysneuvottelut sekä tiimityöskentely.


‘Community in daily practice’

TEKNOA JA PEDAA

Suunnittelijat saapuivat päivittäin kampukselle heti aamulla kello kahdeksan. Joillekin virastotyöaika tuntui aluksi vieraalta verrattuna opettajan lyhyempiin päiviin. Haukotuksia ja turhautumisiakin saatiin kestää. Ihmisten käynnistyessä aloitettiin päivän ohjelma joka koostui jynkytyksestä, kipinöistä, helmistä ja killereistä. Opettajat työskentelivät työpareittain oman oppiaineosaamisensa perusteella jaettuna. Ihan kaikille ei sitä ystävää löytynyt, mutta nämä yksinäiset sudetkin taakastaan hienosti selvisivät. Työtilaan ahdettiin kaikki

TEKSTI Teemu Moilanen KUVAT Pekka Ranta

tarpeellinen ihmisten lisäksi. Jokaisella oli käytössään henkilökohtainen tietokone sekä tarvittavat ohjelmistot. Usein työparit kuitenkin löydettiin istumassa kylkikyljessä toimintaansa suunnitellen. Toisen opettajan kylki onkin heti puolison vastaavasta seuraavaksi paras. Vertaisilta saatu palaute, ideat ja vivahteikas keskustelu edistää omaa toimintaa ja antaa uskoa siihen että hei! minäkin osaan. Naurukaan ei ollut kiellettyä missään vaiheessa. Oppimisprosessiin saattaminen kirvoitti opettajien suusta myös tulikivenkatkuisia kommentteja ajoittain. Kouluttajina tunsimme silloin onnistuneemme parhaiten. Tehtävämme olikin haastaa opettajia omassa arjessaan menetelmien suunnassa. Kaikki opetustyössä olleet

Pähkinänkuoressa Kipinä: lyhyt, ajattelua ja keskustelua provosoiva ajankohtainen alustus. Killeri: odottamaton ja haastava tehtävä, usein nopealla aikataululla suoritettava. Helmi: pedagogisessa tai teknologisessa mielessä erinomainen löydös. Jynkytys: kiivastempoista tuotantoa, suunnittelua tai koostamista: työtä.

Kipinät saavat päät kääntymään

tuntevat työpäivän kiireet varmasti. Kovasti yritimme haastaa opettajia ymmärrykseen siitä, että tieto- ja viestintäteknolgian opetuskäyttö ja yhdessä tekeminen nimenomaan pitkällä aikavälillä vähentää tuota kiirettä. Saapa nähdä muuttuuko oppimistilanne edestä luennoinnista (hyvä sinänsä joskus) koskaan oppijaa enemmän aktivoivaksi, aitoon oppimisprosessiin saattavaksi aktiksi. Oppimateriaalin tuottamisen ja pedagogiikan kehittämisen lisäksi teimme pari opintomatkaa. Kuopion klassillinen lukio hyödyntää omassa yksikössämme kehitettyä Tilavirta-konseptia, jolla taltioidaan ja jaetaan oppitunnit helposti ja kustannustehokkaasti ympäri maailman. Toki itse uusi, kiiltävä rakennuskin upeine luokkavarusteluineen herätti ihastusta. Helsingissä saimme hyvän katsauksen digitaalisen oppimateriaalin ja yhteisöllisten suunnittelun- ja tuotannon työkaluista ja prosesseista. Kohteinamme Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus, Taidekorkeakoulun MediaLab ja EOop-yksikkö sekä IADE (Suomen taideyliopistojen kehittämisinstituutti) Taivaallinen tavoitteemme laadukkaan ja avoimen digitaalisen oppimateriaalin tuottamisesta saavutettiin.Loppukäyttäjä ei vertaa tuotoksia kaupallisten toimijoiden tekemiin vaan arvostaa opettajien pedagogista näkökulmaa joka tuotoksista huokuu.


Työkalut ja teknot, tuotteet Tussikalvojen kirjoittaminen on historiaa. Kuka meistä opettajistakaan jaksaa seminaareissa seurata vihreillä tai punaisilla tusseilla tuherrettuja sanalistoja. Suunnittelijat olivat hyödyntäneet jo teksinkäsittelyä ja esitysgrafiikka-ohjelmia työhön tullesaan. Halusimme ottaa seuraavan loogisen askeleen sosiaalisen median työkalujen hyödyntämiseen. Aluksi ajatus omien tuotoksien avoimesta jakamisesta tuntui kovin vieralta osalle, mutta rikkaan keskustelun ja muutamien kipinöiden kautta mielipiteet alkoivat muuttua. Tutkimuksissakin tunnettu fakta on se, että ulkoinen palkitseminen tuotoksista ei saa meitä aina tekemään viimeisen päälle asioita. Sisäinen halu ja intohimo työhönkin liittyvissä asioissa on se mikä saa meidät ylittämään itsemme. Huomasimme käytännössä, että monet kaupalliset sovellukset vievät kohtuuttomasti aikaa oppia, eikä lopputuloskaan ole välttämättä ihmeempi. Helppokäyttöisyyden, jaettavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi oli helppo siirtyä hyödyntämään sosiaalisen median ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia työkaluja. Lukion aineenopettajat koostivat vuorovaikutteisia sisältöjä Exe-xhtml-editorilla, joka kivasti scormaa tuotokset siten, että ne ovat siirrettävissä oppimisympäristöjen välillä.

Toisaalta emme ihan aina usko perinteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen verkkokursien muodossa, koska vilpittömästi käsi ylös, jolla on suurimmaksi osaksi

EDESTÄ JA TAKAA

positiivisia kokemuksia puhtaiden verkkokurssien pidosta. Ongelmana on usein se, että opettaja yrittää pakolla siirtää lähiopetuksen (luokkatilanteen) verkkoon. Useimmat tietävät, että ärräpäitä tuolloin satelee. Valoimme uskoa siitä, että henkilökohtaisuus myös työkalujen valinnassa niin opiskelijalla kuin opettajallakin tuottaa parempaa jälkeä. Suunnitelijat testasivat ja arvioivat lukuisia sosiaalisen median työkaluja. Blogeja ja wikejä perustettiin kaikille. Omia diaesityksiä ladattiin Slideshare-palveluun muidenkin hyödynnettäviksi. Sosiaalisia kirjanmerkkejä kootaan myös jatkossa del.icio.us-palveluun ja keskinäisessä viestinnässä hyödynnetään Skypeä sekä tieto kulkee myös Googlen keskustelupalstojen kautta. Lisäksi Googlen Docs ja Spreadsheets toimi erinomaisena yhteisen tiedonrakentamisen ja suunnittelun työkaluna. Audacityllä tuotettiin päivittäiset Podcastlähetykset eTiimit-blogiin samalla suunnitellen kuinka sitä voisi omassa työssään hyödyntää (kieltenopettajat eritoten!). Tapaamisia on järjestetty myös Second Lifessa, jossa vain mielikuvitus on pedagogisen hyödyntämisen rajana.

Menetelmien ja roolin vaihtelu on ohjaajan taitoa

Kuuntele tiimeilyn tunnelmia etiimit.fi

eTiimit -mallista puhuttaessa nousee esiin mm. ‘tilan antaminen ja vetäytyminen’, ’kognitiivinen ahdistus’,’yhteisöllinen ongelmanratkaisu’. Oppimisprosessiin saattaminen on ryhmän toiminnan seuraamista ja aina silloin tällöin on paikallaan ihan se perinteinen yli olan!


KOLME TARINAA autenttis et caset siitä, kuinka teknologia tukee oppimista. Sosiaalisen median (web2.0)- käsitettä on määritelty usealla eri tavalla. Sarah Smith Robbins on yksinkertaistaen onnistunut ehkä parhaimmin luomaan neljä keskeistä näkökulmaa. 1: Verkon käyttäjä on

Media

samalla kuluttaja ja tuottaja. Tästä esimerkkinä YouTube-videonjakopalvelu, johon käyttäjä voi ladata omia tuotoksiaan samalla hyödyntäen

rikastaa

muiden aikaansannoksia. 2: Etäsovellukset mahdollistavat yhteisen tiedonrakentelun mistäpäin maailmaa tahansa internetyhteyden avulla. Wikit ja Google Docs and Spreadsheets toimivina esimerkkeinä. 3: Sosiaalinen näkökulma. Käyttäjä tuntee kuuluvansa vahvasti yhteisöön hyödyntäessään esimerkiksi Wikipediaa, jonne hän tietää

Digitaalinen tarinankerronta (Digital Story Telling)

muiden antavansa myös panoksen tai Suomessakin räjähdysmäisesti lisää käyttäjiä haalinut Facebook, jossa käyttäjät liittyvät eri yhteisöihin tai viestivät kauan kadoksissa olleiden tovereidensa kanssa. Neljäntenä kohtana teknologisempi määre API. Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaksi sosiaalisen median sovellusta muodostavat kolmannen sovelluksen tiettyyn käyttötarkoitukseen. Esimerkkinä chatin ja GoogleMapsin yhdistäminen sovellukseksi, jossa chättäillessään ihmiset näkevät toisen sijainnin.

Matemaattisten aineiden havainnollistaminen Useimmat meistä muistanevat lukion matematiikan tunneilla

Katsomusaineiden opettajamme Kati Saramaki Sulkavalta ja Virpi Loikkanen Savonlinnasta halusivat luoda enemmän elämyksiä oppijoilleen. Suunnitteluprosessin aikana erään kipinän jälkeen ajatus alkoi konkretisoitua. Opettajat valitsivat tarkkaan ääntä ja kuvaa koostaen niistä käsiteltäviin aihepiireihin herättäviä digitaalisia tarinoita, eräänlaisia kipinöitä siis nekin. Tuotokset koostettiin Microsoftin ilmaisella PhotoStory3-ohjelmalla. Tarkoitukseen soveltuva sosiaalisen median työkalu on VoiceThread. Tarinoissa hyödynnettiin Creative Commons-lisensoitua ja Public Domain aineistoa. Valmiita tarinoita testattiin omilla perheenjäsenillä nostaen ja ne nostivatkin pienimmiltä

ajatelleensa, mihin minä täältäkin elämässäni tarvitsen? Mihin tämä

karvat pystyyn. Nämäkin digitaaliset tarinat on lisensoitu Creative

oikein liittyy? Kemian laboratoriot saattoivat myös olla puutteliset tai

Commons-lisenssein.

ryhmäkoot niin isoja, että jäi juuri paitsi siitä kun opettajalta paloivat

Tilavirta-verkkokamerajärjestelmän opetuskäytön sovellukset

kulmakarvat. Kimmo Koivunoro Sulkavalta Petri Pelli Rantasalmelta, Anne-Maija Keränen Savonlinnasta ja Mikko Rautiainen Juvalta loivat YouTubeen matemaattisia aineita havainnollistavan Madespadekanavan. Videoaineisto kuvattiin huolella ja editoitiin jälkikäteen ilmaisella Windows-käyttöjärjetelmän mukana tulevalla MovieMakerohjelmalla. Suurimpaan osaan videoista tuotettiin jälkikäteen havainnollistava ääniraita Audacity-ohjelmalla. Editointivaiheen jälkeen videot pakattiin sopivan kokoiseksi ja ladattiin jaettavaksi YouTubeen. Lisäksi kemian videoita on hyödynnetty aineeseen liittyvässä opiskelupaketissa joka koostettiin Exe-editorilla.

Savonlinnan normaalikoulun lehtori Merja Kuosmanen hyödyntää Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa kehitettyä Tilavirtaverkkokamerajärjestelmää kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Luokan toimintaa voidaan seurata suoran (salatun) streamin kautta verkossa. Vanhempien kanssa sovitaan luvat aina etukäteen ja informoidaan kaikkia osapuolia. Järjestelmää hyödynnetään myös opetusharjoittelun kehittämisessä. Opiskelijoiden pitämät tunnit tallennetaan automaattisesti ja katsotaan yhdessä tunnin jälkeen arvioiden ja opettajuuden muodostumista tukien. Havainnolliset ohjeet ja toiminnan esittelyn Merja on koostanut blogiin.

eTiimit.fi

skk.joensuu.fi

Tutustu eTiimit suunnittelijoiden työhön ja

• • • • • •

tuotoksiin osoitteessa etiimit.fi. Kuuntele työpäivän podit tai lue kuulumiset. Suunnittelijat ruotivat ja pohtivat kuukauden mittaista kokemustaan yksin ja yhdessä.

eCompetence osaamiset ja asiantuntijuudet tuotteet ja palvelut koulutusmallit tutkimus refrenssit, verkostot ja partneruudet

eTiimit -hanke hankkeesta ja mallista: teemu.moilanen@joensuu.fi mallista ja tutkimuksesta: maj-britt.kentz@joensuu.fi

SKK/ECOMPENTENCE Kuninkaankartanonkatu 5 PL 126 57101 SAVONLINNA etunimi.sukunimi(at)joensuu.fi


Etiimit