Page 1


Y H T E I S ÖN VOI M A S TA

V

iulunsoittaja katolla –musikaalia on esitetty niin paljon, että ihastuneiden huudahdusten lisäksi sen ottaminen tänä päivänä teatterin ohjelmistoon herättää myös vihastusta. Teoksen julkistamisen aikoihin sain olla puolustelemassa ohjaajana musikaalivalintaa, koska jotkut kokevat tämän klassikon niin vanhanaikaisena ja pölyttyneenä. Jos kyseessä olisi esimerkiksi Hamlet, kysymysten laatu tuskin olisi ollut samanlaista. Mutta mikä on Viulunsoittaja katolla –musikaalin taika, kun näytelmä kuitenkin edelleen saavuttaa suursuosiota ympäri maailmaa? Tämän ajan näkökulmasta uskon, että teos puhuttelee musiikkinsa ja rakkaustarinoiden lisäksi yhteisöllisyydellään. Anatevkan kyläläiset muodostavat valtavan ison

perheen, johon kuuluu niin vahvoja, erikoisia kuin rakastettaviakin persoonia. Yhdessä oleminen ja joukkovoima välittyy meidän yksilökeskeiseen maailmamme erityisellä tavalla. Toki tarina yhteisön tuhoutumisesta ja kodin menettämisestä on valitettavasti aina liian ajankohtainen ja yksi syy siihen, miksi tämä klassikko löytää kosketuspintaa aikana kuin aikana. Yhteisöissä on omat niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomat sääntönsä, on tietynlaiset hierarkiat ja niissä luodaan tapa olla olemassa. Yhteisöön päästään, harvemmin joudutaan. Yhteisö saattaa sulkea pois joukostaan sellaisen, jonka ei katsota enää sopivan sinne tai se voi olla jopa päästämättä alunperinkään sisäänsä sellaista, joka ei täytä yhteisön kriteerejä.

2


Minua kiinnostaa erilaisissa yhteisöissä se hetki, kun niiden olemassaoloa aletaan haastaa sisältäpäin. Se, kuinka aina tulee uusi sukupolvi, joka kyseenalaistaa vanhat perinteet. Vastaukseksi kun ei riitä ”Näin on aina tehty!” vaan yhtäkkiä vaaditaankin perusteluja. Teatterintekijänä minua viehättää tietenkin se, kun tunne ajaa yhteisön periaatteiden ja maailmankuvan edelle, sillä siitä alkaa syntyä teatterin polttoainetta, draamaa. Tämä on minun viimeinen työni kiinnitettynä ohjaajana Tampereen Työväen Teatterissa. On ollut itselleni tärkeää huomata, että yhteisöjä on erilaisia ja täytyy uskaltaa etsiä se juuri minulle sopivin. Haluan kiittää kaikkia katsojia, te teette teatterin. Suurkiitos!

3

Miika Muranen, ohjaaja


– fiddler on the roof –

Käsikirjoitus JOSEPH STEIN Musiikki JERRY BOCK Laulujen sanat SHELDON HARNICK Suomennos ESKO ELSTELÄ Ohjaus MIIKA MURANEN Koreografia PETRI KAUPPINEN Musiikillinen asiantuntija EEVA KONTU Musiikin sovitus JOONAS MIKKILÄ, EEVA KONTU Kapellimestari JOONAS MIKKILÄ Lavastus TEEMU LOIKAS Pukusuunnittelu MARJAANA MUTANEN Kampausten ja maskien suunnittelu EIJA MIKKOLA Valosuunnittelu SAMI RAUTANEVA Äänisuunnittelu KALLE NYTORP Tuottaja ARJA AHRENS Apulaistuottaja ELISE RICHT

4


RO OL E I S S A KYLÄLÄISET ANATEVKASSA

VIERAAT ANATEVKASSA

Viulunsoittaja ANNA PUKKILA

Perchik, ylioppilas Kiovasta ANTTI LANG

Tevje, maitokuski OLA TUOMINEN Golde, hänen vaimonsa PETRA KARJALAINEN Tevjen ja Golden tyttäret: Tzeitel PETRA AHOLA Hodel MARIA LUND Chava MIILA VIRTANEN Shprintze IDALILJA RAIPIA / HELMI

Fedka, venäläisnuorukainen JARI AHOLA Sasha, Fedkan ystävä ANSSI VALIKAINEN Majatalon venäläisjuhlijat

JEFFREY KAM MERJA KOIVULA JUKKA KONTUSALMI SOILE OJALA KONSTA REUTER ANNINA RUBINSTEIN HENNA WALLIN

HOLLSTRÖM Bielke ANSA AHOLA / KAROLINA TAPALA

Motel Kamzoil, räätäli JUHA-MATTI KOSKELA Shandel, Motelin äiti ANNINA RUBINSTEIN Jente, puhemies eli naimakauppojen järjestelijä

Santarmit

MINNA HOKKANEN Lazar Wolf, teurastaja JARI LEPPÄNEN Mordcha, majatalon isäntä KAKE AUNESNEVA Rabbi PENTTI HELIN Mendel, rabbin poika JAAKKO NIEMINEN Avram, kirjakauppias JYRKI MÄNTTÄRI Nacha, kerjäläinen SOILE OJALA Yussel, hatuntekijä ANTTI NIEMINEN Rifka MERJA KOIVULA Mirala HENNA WALLIN Edla HELENA PUUKKA Idessa MAIJA PIHLAJAOJA Mina OLGA LEPISTÖ Saul ANSSI VALIKAINEN Daniel KONSTA REUTER Abel JUKKA KONTUSALMI Tobiasz JEFFREY KAM Konstaapeli JUHA JUNTTU

ESA HEIKKINEN JANNE SAARELAINEN LASSE HILTUNEN OLLI SALO TIMO AHOLA TINO AHOLA KARI LAHTINEN TUOMAS OITTINEN UNEN HENGET Isoäiti Tzeitel, Golden isoäiti HENNA WALLIN Fruma-Saara, Lazar Wolfin ensimmäinen vaimo

ANNA PUKKILA Kuolleet henget

JUHA JUNTTU JEFFREY KAM MERJA KOIVULA JUKKA KONTUSALMI ANTTI NIEMINEN KONSTA REUTER ANNINA RUBINSTEIN SOILE OJALA HELENA PUUKKA MAIJA PIHLAJAOJA OLGA LEPISTÖ JYRKI MÄNTTÄRI JAAKKO NIEMINEN ANSSI VALIKAINEN

5


Orkesteri Kapellimestari ja kosketinsoittimet JOONAS MIKKILÄ Trumpetti ILKKA AROLA / MARTTI VESALA Kitara / mandoliini RIKU KETTUNEN / LAURI HANNU Viulu EEVA OKSALA / LOTTA LAAKSONEN Sello OONA ROSENLUND / HANNA KILPINEN Perkussiot ARI ISOTALO Kontrabasso TEEMU BROMAN Klarinetti SEVERI KÄRKI / PEKKA AHONEN Musiikin tuotanto EEVA KONTU OY / NIINA ALITALO Lyrics by SHELDON HARNICK Produced on the New York Stage by HAROLD PRINCE Original New York Stage Production Directed and Choreographed by JEROME

ROBBINS

Mr. Robbins’s Original Direction and Choreography Presented by arragnement with Music Theatre International (Europe)

6


T E K N I N E N TOT E U T U S Tekninen päällikkö MIKA LEHTINEN Näyttämömestari TIMO AHOLA Apulaisnäyttämömestari LASSE HILTUNEN Järjestäjä MARKKU TURUNEN Kuiskaaja JUHA ÄYSTÖ / MARJA LAITALA Erikoistehostemestari ESA HEIKKINEN Valo-operaattorit SAMI RAUTANEVA / VILLE FINNILÄ Saliääni KALLE NYTORP / JARKKO TUOHIMAA Äänimies RAULI ROININEN / ARI KÄKILEHTO / PETRI KUHA Teatteriteknikot MATTI KANERVO, MARKKU SAARI Valoapulainen TUOMAS LEPIKKÖ Näyttämömiehet TINO AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN,

OLLI SALO, TUOMAS OITTINEN Tarpeistonhoitaja JOHANNA HARJUNPÄÄ Pukija/pukuhuoltaja KATRI INNANMAA Kampaukset ja maskeeraus EIJA MIKKOLA, SARI RAUTIO, TIINA RYYNÄNEN, MILJA KORPELA, VEERA OHLGREN, HEIDI SAARINEN Pukujen valmistus TTT:n puvusto EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla, TAIJA-LEENA AUTIO, SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA, HELI TAPPER Kampaukset ja maskeeraus EIJA MIKKOLA, SARI RAUTIO, TIINA RYYNÄNEN, MILJA KORPELA, VEERA OHLGREN, HEIDI SAARINEN Lavasteiden valmistus TTT:n lavastamo AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, KARI KOSKIRANTA, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN, LASSE WESTERHOLM Tarpeiston valmistus VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA Käsiohjelman toimitus SARI ANDERSSON, HANNELE JUNTTILA Käsiohjelman graafinen suunnittelu JENNI MIETTINEN Graafinen suunnittelu ANNE SILLANAUKEE Valokuvat KARI SUNNARI Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy Ensi-ilta 1.9.2017 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä Kesto noin 2:50 (sisältää väliajan)

7


8


9


A NAT E V KA – B ROA DWAY – TA M P E R E

V

iulunsoittaja katolla on sekä koko maailman että Suomen rakastetuimpia musikaaleja. Sen nimi tulee Marc Chagallin (1887–1985) maalauksista, joissa hänen kotikylänsä Vitebskin kattojen yllä viulistit soittelevat ja rakastavaiset lentävät. Viulunsoittaja katolla sijoittuu viime vuosisadan alkuvuosille pieneen ukrainalaiskylään, Anatevkaan. Käsikirjoittaja Joseph Stein (1912–2010) hyödynsi Sholom Alecheimin (1859–1916) kertomuskokoelmaa Tewje, maitomies (suom. Liisa Ryömä, 1969). Sholom Aleicheim on jiddisinkielinen kirjailijanimi ja tarkoittaa ’rauha kanssasi’. Kertomusten pohjalta esitettiin jo 1950-luvulla off-Broadwaylla musikaaliversiota Tevye and his Daughters (Tevje ja hänen tyttärensä). Viulunsoittaja katolla on Steinin palkittu menestysteos, kuten on myös hänen kirjoittamansa musikaali Zorbas (1968). Musikaalin säveltäjä Jerry Bock (1928–2010) ja sanoittaja Sheldon Harnick (s. 1924) aloittivat tiiviin yhteistyön jo 1950-luvulla, jolloin he voittivat sekä Tony- että Pulitzer-palkinnon musikaalista Fiorello (1959). Uuden menestyksen syntyminen ei siis ollut mikään ihme. Viulunsoittajan musiikki on saanut vaikutteita muun muassa klezmeristä, juutalaisesta kansanmusiikista. Viulunsoittaja katolla sai ensiesityksensä Broadwaylla vuonna 1964. Se pysyi ohjelmistossa melkein kahdeksan vuotta ja yli 3000 esityskertaa ja on voittanut yhdeksän Tony-palkintoa. Musikaalin ohjauksesta ja koreografiasta vastasi Jerome Robbins (1918–1998), joka tunnetaan myös West Side Story -elokuvan (1961) ohjauksesta. Norman Jewison ohjasi musikaalista elokuvan vuonna 1971. Elokuvassa Tevjeä näytteli israelilainen Chaim Topol, joka oli esittänyt roolin näyttämölläkin yli 2000 kertaa. Suomeen musikaali saapui lähes tuoreeltaan eli vuonna 1966, jolloin Helsingin Kaupunginteatterin Tevjenä esiintyi Uljas Kandolin. Lasse Mårtenson

teki musikaalia tunnetuksi levyttämällä Rikas mies jos oisin -kappaleen vuonna 1968. Viulunsoittaja katolla on sittemmin kuulunut ja kuuluu yhä teattereidemme vakio-ohjelmistoon, ja esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterissa sitä esitettiin vuosina 1979–1982, jolloin Tevjen roolissa nähtiin Veikko Sinisalo. Hannele Junttila

Lähteet http://broadwayscene.com/tag/fiddler-on-the-roof/ Rajala, Panu (2001): Tasavallan toinen teatteri. Tampereen Työväen Teatteri 1964 - 2001. Tampere: TTT Oy. Solomon, Alisa (2013): Wonder of Wonders: A Cultural History of Fiddler on the Roof. Henry Holt and Company: New York. www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2010/11/05/ AR2010110503209.html AR2010110503209.html

10


11


12


13


14


15


TA N S SI I T SE SI TOI S A A L L E

H

istoria on toistamiseen osoittanut, että useille etnisyyden tai uskonnon perusteella kaltoin kohdelluille kansoille tanssiminen ja laulaminen ovat olleet keskeisin inhimillisyyttä koossa pitävä sidosaine. Liikettä ei ole onnistuttu taannuttamaan, vaikka nämä poloiset olisikin vasten tahtoaan karkotettu useaan otteeseen asuinseuduiltaan. Lähes kaiken muun voi eläessään jättää taakseen, paitsi oman ruumiin – ja siellä asuvan sielun tietysti. Köyhässä Anatevkan kylässä materian ja mammonan vastike on rikas ruumiinkieli. Yhteisön sanaton ja yhteisesti jaettu kehollisuus on piikki lihaan, kirpeä muistutus ruumiin tärkeydestä. Tanssi voi olla rukous, riemun ruumiillistuma tai kaihon kinesteettinen kangastus. Keho on turva ja linkki minään, ja siksi surunkin murtamana tämä piskuinen väki hakeutuu liki ja kosketuksiin. Anatevkassa tanssi ja lihallisuus piirtävät tunteet vahvoiksi, jolloin asiat pääsevät tuntumaan toden teolla. Tässäpä meille digiajan tunteville jotain kadehdittavaa. Teoksen alkuperäinen koreografia on Jerome Robbinsin mestarillista käsialaa. Joitain sytykkeitä hänen työstään piilee myös tässä TTT:n tulkinnassa, vaikka muuten tämä kylä sykkii täysin omalakisesti. Orgaanisuus ja svengi liekehtivät jokaisessa solussa. Liike lähtee maasta ja kurkottaa lopulta nöyrän konstailemattomasti taivaisiin. Jos kykenisin sanallistamaan Tevjen rukousten rivien välejä, sieltä voi kummuta viesti: ”Oi jumalani, sinä tanssit minulle suvaitsevaisuuden hymniä joka päivä, ja siksi lihani tuntuu merkitykselliseltä”.

Petri Kauppinen, koreografi

16


17


18


19


M U SI I K K I N UM E ROT Kaikki sävellykset Jerry Bock Laulujen alkuperäiset sanat Sheldon Harnick Laulujen suomenkieliset sanat Esko Elstelä ja Hanna Kaila (Jentelle, Ihmeiden ihme, Kaiken sain ja Perinteet-laulun poikien säkeistö) Rukous-laulun hepreankielinen teksti Lily Solomonov

PERINTEET (Anatevkalaiset) JENTELLE (Hodel, Chava ja Tzeitel) RIKAS MIES JOS OISIN (Tevje) RUKOUS (Anatevkalaiset) ELÄMÄLLE (Lazar Wolf, Tevje ja anatevkalaiset sekä Fedka, Sasha ja venäläiset) TEVJEN MONOLOGI (Tevje) IHMEIDEN IHME (Motel ja Tzeitel) UNI (Tevje, Isoäiti Tzeitel, Fruma Saara, Golde ja kuolleet henget) NOUSEE PÄIVÄ, LASKEE PÄIVÄ (Anatevkalaiset) HÄÄTANSSIT (Anatevkalaiset) (väliaika)

KAIKEN SAIN (Hodel ja Perchik) MUA RAKASTATKO (Tevje ja Golde) KUULIN JUURI (Jente, Rifka, Shandel, Idessa, Mirala ja anatevkalaiset) KAUKANA RAKKAASTA KODISTAIN (Hodel) CHAVALEH (Golde, Tevje ja ensemble) ANATEVKA (kaikki)

20


21


22


23


24


25


26


27


28


29


30


J O ONA S M I K K I L Ä

Joonas Mikkilä, kapellimestari, musiikin sovitus

”ALKUVOIMAISUUS, JUUREVUUS ja PUHTAUS kuvaavat TTT:n musikaalia Viulunsoittaja katolla.

Olin aluksi varautunut, löytyykö tällaiseen klassikkomusikaaliin mitään uutta tulokulmaa, mutta ohjaaja Miikan ja koreografi Petrin visioiden kautta teos avautui minulle musiikkinakin uudella tavalla. Olemme musiikillisesti tavallaan loikanneet Broadwayn yli ja palanneet musikaalin kuvaaman juutalaisen kulttuurin juurille. Pieni ja energinen klezmer-bändi tuo näyttämölle intiimiyttä ja yhteisöllisyyttä, joita klassinen musikaalisoundi jousisovituksineen ei välttämättä tavoita. Klassikon toteuttaminen on aina haaste. Alkuperäisteos määrittelee jokaista osa-aluetta, ja sen muuttaminen voi olla hankalakin tyylillinen palapeli. Teoksen modernisointi ei saa olla ulkokohtaista kikkailua, vaan tarvitaan luovuutta, ammattitaitoa ja syvällistä näkemystä. Haaste on otettu vastaan.”

31


Viulunsoittaja katolla -kasiohjelma  

Viulunsoittaja katolla -käsiohjelma Ensi-ilta 1.9.2017 Suurella näyttämöllä

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you