Page 1

Tommi Auvinen - Seija Holma - Juha Vainio

VANHOJA POIKIA


Tommi Auvinen - Seija Holma - Juha Vainio

VANHOJA POIKIA

Kantaesitys 6.11.2018 Eino Salmelaisen näyttämöllä. Käsikirjoitus TOMMI

AUVINEN ja

SEIJA HOLMA Laulut JUHA VAINIO Ohjaus TOMMI AUVINEN Kapellimestari ANTTI PAALANEN Koreografia JOUNI PRITTINEN Lavastussuunnittelu

PERTTU SINERVO Pukusuunnittelu TYÖRYHMÄ Valosuunnittelu SAMI RAUTANEVA Äänisuunnittelu NIKLAS VAINIO Tuottaja HEIDI KOLLANUS Tuotantosihteeri MINNA VIKLUND

Rooleissa

ESKO ROINE - Niilo Koponen TANELI MÄKELÄ - Lati Laitinen TUOMAS UUSITALO - Pekka Sopanen PUNTTI VALTONEN - Arvi Sopanen Kiharakolmio-yhtye

ANTTI PAALANEN, haitari HEIKKI KORKEAKOSKI, mandoliini JUHANI LAUTAMAJA, kontrabasso KYÖSTI JÄRVELÄ, viulu


Tekninen toteutus Tekninen päällikkö MIKA

LEHTINEN Näyttämömestari HANNU ALANEN / ANTTI LAUTTAMÄKI Apulaisnäyttämömestari

KARI KOSKIRANTA Järjestäjä/kuiskaaja PIIA MÄKI

MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN, JANNE LAHDENSALO Pukujen valmistus TTT:n puvusto

EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla, teosvastaava TAIJA-LEENA AUTIO

Valo-operaattorit

SAMI RAUTANEVA / TJ MÄKINEN Ääniajot NIKLAS VAINIO / SAIJA RASKULLA Tarpeistonhankinta

JOHANNA KEISKI Kampaukset ja maskeeraus

SARI RAUTIO

Valokuvat ja graafinen suunnittelu

KARI SUNNARI

Tiedotus ja käsiohjelman toimitus

MIKA KAUHANEN

Kesto noin 2:10 (sisältää väliajan) Näytelmätekstin esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma Oy – Nordic Drama Corner.

Lavasteiden valmistus TTT:n lavastamo

AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, VIIVI KETTUNEN, TONI PALANDER,

Musiikin esitysoikeudet: Warner/Chappell Music, lukuun ottamatta kappaleita Turistit tuppukylään ja Juhannustanssit (Edition Erik Lindström/Teosto) sekä Tuppukylän polkka (Teosto).


ESKO ROINE ”Olen aina ollut Junnun tekstien nöyrä ihailija. Ehkä taustalla on sekin, että nuorena poikana tapasin Reino Helismaan, Junnun suuresti kunnioittaman sanoittajan. Repe oli meillä kotona käymässä ja kirjoitti isälleni runon tuosta noin vaan, muutamassa minuutissa.” ”Kun paljon myöhemmin olin Kotkan Meripäivillä esittämässä Junnun kappaleita, huomasin että ne ovat salavaikeita. Saattavat pinnalta kuulostaa helpoilta ralleilta, mutta sitä ne laulajalle eivät ole.” ”Pyynikin kesäteatterissa meni Tuntematon sotilas vuonna -97. Kaikki tuotannon näyttelijät lauloivat samana kesänä Tampereen Teatterissa Junnun pornolauluja frakit päällä, ei mitenkään kieli poskessa vaan ihan asiallisesti. TV2 tallensi esityksen.”


PUNTTI VALTONEN ”Junnun laulut ovat kulkeneet mukana koko elämän, lapsuudesta asti. Hänen tarinoissaan on valloittavaa elämän kuvausta ja pakahduttavaa tunnelmavyyhtiä.” ”Olin laulanut Albatrossi-kappaletta jo ennen kuin tein roolityön Albatrossi ja Heiskanen -näytelmässä. Se tapahtui Tampereen Teatterin pornolauluillassa. Siellä muuten olin näyttelijöistä ainoa, joka ei pornolaulua laulanut. Kun hydrauliikkaa oli kuultu 20 kappaletta, tuli minun vuoroni esittää Albatrossi. Sillä oli jykevä vaikutus.” ”Tässä Vanhoja poikia -esityksessä minua viehättävät laulujen uudet sovitukset. On joitakin kappaleita, jotka eivät aiemmin niin sytyttäneet, mutta jotka nyt Kiharakolmion käsittelyssä saavat huikean uudenlaisen lennon. Että voiko tämän tehdä näinkin!”


TANELI MÄKELÄ ”Junnu Vainio on ollut Reino Helismaan, Saukin ja Vexi Salmen ohella merkittävin laulutekstien tekijä Suomessa. Hän teki järjettömän määrän sanoituksia eri artisteille, välillä sitä hämmästyy, että ai tämäkin on Junnun sanoittama tai kääntämä. Ehkä vähemmän tunnettua on, että Junnu teki myös hienoja sävellyksiä, useimmiten nimenomaan itse esittämiinsä kappaleisiin. Musikaalinen ja monipuolinen tyyppi.” ”Pikkupoikana ensimmäinen suosikkini Junnun lauluista oli Tulta päin – kylän suurin kypärä ja letku letkeä – se oli 60-luvun puolella. Siitä eteenpäin olen Junnu-fani ollut.” ”80-luvulla tein ensimmäistä levyäni. Silloin pääsin hiukan tutustumaan Juhaan, olimme hänen kanssaan samassa levy-yhtiössä, samassa tallissa Jaakko Salon siipien suojassa.”


TUOMAS UUSITALO ”Ensimmäiset muistikuvani Junnun lauluista tulevat lapsuudenkotini äänimaisemasta. Edesmennyt isäni kuunteli paljon musiikkia. Ostin hänelle joitain kokoelmalevyjäkin joululahjaksi.” ”Kotkalaiseen musiikkiperintöön pääsin pureutumaan kunnolla 2000-luvun alkupuolella. Teimme vuoden ajan Keisarikunta-elokuvaa, jossa Junnu oli mukana yhtenä roolihahmona. Hän oli ollut porukassaan nuori mutta arvostettu henkilö sanavalmiutensa ansiosta. Elokuva kertoi satamakaupungin meiningistä 50-luvulla ja siitä, kuinka uudet musiikkivaikutteetkin saapuivat merimiesten mukana.” ”Tarinat ovat tosi vahvoja Junnun kappaleissa, kaiken pystyy vaivattomasti kuvittelemaan mielessään. Tuollaisia sanaseppoja on ikävä.”


Juha Vainion laulut elävät suomalaisten arjessa ja juhlassa Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa. Mitä sopisi paremmin rallatella heinäkuisena hellepäivänä, kun kulkee maaseutua paarmojen pöristessä ja perhosten lennähdellessä? Iltanuotiolla kaivetaan esiin soittopelit ja tapaillaan tuttuja, tunnelmallisia lauluja. On ihme, jos kukaan porukasta ei ehdota Vanhoja poika viiksekkäitä. Ja jos paikalla on ikääntyviä miehiä, voi olla, että Matkalla pohjoiseen lähtee ihan spontaanisti. Vielä tämän päivän Suomessa Junnu Vainion laulut soivat rehtinä käyttömusiikkina – ja vievät hetkeksi toisenlaisiin aikoihin. Entä sitten tanssiorkesterit: Kotkan poikii ilman siipii on tilastojenkin mukaan soitetuimpia valssejamme aina vain, silloinkin kun lava seisoo kuivalla maalla. Harva valssi koskettaa näin syvältä. Karaokessa Albatrossi tenhoaa kauneudellaan ja haikeudellaan, kaikilta hyväksyviä nyökkäyksiä keräävänä valintana. Jos oikein ruvetaan ryyppäämään, jokainen saa olla vähintäänkin Panaman konsuli. Uhkana on toki Kauhea kankkunen. Iloa ja surua yhtä kaikki, mutta Kaikki paitsi purjehdus on turhaa, toteavat purjehtijat toisaalla. Junnu Vainio on sanoittajana tarinankertoja. Hän ei heittele adjektiiveja tunnelmakuviksi tai rakentele mystisiä metaforia. Hän kertoo riimeillään tarinan, joka syttyy eloon tarkkojen yksityiskohtien avulla. Vainion teksteissä on herkkyyttä ja reteää huumoria mutta myös silkkaa arkirealismia. Onkohan kukaan kirjoittanut

esimerkiksi niin montaa laulua eri ammateista: poliisi, palomies (Tulta päin), portsari, kaupparatsu (Matkarakastaja), konsulentti, kalastaja, lentoemäntä, prostituoitu (Regina Rento), tai nikkaroinut pätevää tekstiä Firman pikkujouluista? Junnu Vainio oli äärimmäisen ahkera työssään. Reino Helismaan ja Vexi Salmen rinnalla hän on tuotteliampia sanoittajiamme. Vainio kirjoitti alkuperäisen tekstin tai käännöstekstin lähes 2500 lauluun, joista hän pienemmän osan sävelsikin itse. Tyypillisempää hänelle oli kuitenkin tehdä yhteistyötä säveltäjien kanssa, tärkeimpänä Toivo Kärki, jonka kanssa yhteistyö alkoi 60-luvulla Fazerilla. Omia levytyksiä Vainiolle kertyi noin 250 uraa. Niiden materiaali koostui enimmäkseen kuplettimaisesta tarinankerronnasta. Vainion sanoittamia iskelmällisempiä kertosäekappaleita esittivät muut artistit, kuten Katri Helena (Katson autiota hiekkarantaa), Fredi (Kolmatta linjaa takaisin), Danny (Tahdon olla sulle hellä), Pepe Willberg (Rööperiin) tai Kari Tapio (Viisitoista kesää). Sanoittaja, laulaja-lauluntekijä ja kansakoulunopettaja Juha Vainion syntymästä on kulunut 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on syntynyt esityksiä ja kirjoja hänen tuotantonsa ja elämänsä innoittamina. Lajissaan maan arvostetuimpiin tunnustuksiin kuuluva Juha Vainio -palkinto on osoitettu merkittävälle suomalaiselle sanoittajalle vuosittain alkaen 1991.


Antti Paalanen ja Kiharakolmio Vanhoja poikia -esityksissä muusikoina nähdään Antti Paalasen johtama Kiharakolmio-yhtye. Musiikin tohtori, eteläpohjalainen haitaripelimanni Antti Paalanen (s. 1977) on eturivin nykykansanmuusikoita Suomessa. Hän on työskennellyt lukuisten yhtyeiden sekä tanssi- ja teatteriproduktioiden parissa. Paalasta arvostetaan niin perinteisissä pelimannipiireissä kuin uusia ilmaisumuotoja hakevissa maailmanmusiikkiympyröissäkin. Viime vuosina Paalanen on saanut mainetta sooloartistina hypnoottisilla, rajoja rikkovilla konserteillaan. Hän on esiintynyt jatkuvasti ulkomailla, Euroopan maiden ohella mm. Japanissa ja Kanadassa. Hän oli ehdolla vuoden 2016 Pohjoismaisen musiikkipalkinnon sekä vuoden 2015 Teosto-palkinnon saajaksi. Tammikuussa 2019 järjestettävässä Etnogaalassa Paalanen on ehdokkaana Vuoden kansainvälistyjä -sarjassa. Yli kaksikymmentä vuotta keikoilla kyntänyt Kiharakolmio tunnetaan riehakkaista ja pohjalaisen huumorin täyteisistä esityksistään. Teatterin näyttämöllä nähdään nyt vakikokoonpanosta Antti Paalanen (haitari), Heikki Korkeakoski (mandoliini) ja Juhani Lautamaja (kontrabasso). Yhtyeen jäsenistä Timo Saukon (harmooni) korvaa Vanhoja poikia -esityksissä Kyösti Järvelä (viulu). Kaustisella vuoden 2002 kansanmusiikkiyhtyeeksi nimetty Kiharakolmio on julkaissut neljä albumia: K3 (2001), Epiteetti (2004), Perso (2009) sekä uusimpana Jupilee (2016), joka valittiin vuoden kansanmusiikkilevyksi ja EtnoEmma-ehdokkaaksi. Yhtye on konsertoinut maamme merkittävissä tapahtumissa ja saleissa sekä ulkomailla mm. Kiinassa, Virossa, Unkarissa ja Ruotsissa.


Profile for Tampereen Työväen Teatteri

Vanhoja poikia käsiohjelma  

Kantaesitys 6.11.2018 Eino Salmelaisen näyttämö

Vanhoja poikia käsiohjelma  

Kantaesitys 6.11.2018 Eino Salmelaisen näyttämö

Profile for teatteri