Billy Elliot -käsiohjelma

TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI -TUOTANTO

Käsikirjoitus ja laulujen sanat

LEE HALL

Kantaesityksen ohjaus Lontoossa

Sävellys

ELTON JOHN

STEPHEN DALDRY Orkestrointi

MARTIN KOCH

Tuottajat (alkuperäinen produktio)

Vastaavat tuottajat (alkuperäinen produktio)

ANGELA MORRISON, DAVID FURNISH

TIM BEVAN, ERIC FELLNER, JON FINN, SALLY GREENE Esitettiin ensi kertaa Lontoossa, tuottajana Universal Pictures Stage Productions, Working Title Films ja Old Vic Productions yhteistyössä Tiger Aspectin kanssa. Perustuu Universal Picturesin ja StudioCanalin elokuvaan. Esitysoikeuksia valvoo MUSIC THEATRE INTERNATIONAL (Europe).

Suomennos MIKKO KOIVUSALO

Ohjaus SAMUEL HARJANNE Kapellimestarit JOONAS MIKKILÄ / TONY SIKSTRÖM Koreografi JARI SAARELAINEN Lavastus JYRKI SEPPÄ

Pukusuunnittelu PIRJO LIIRI-MAJAVA

Kampausten ja maskien suunnittelu PIA KÄHKÖNEN

Valosuunnittelu JUHA HAAPASALO

Äänisuunnittelu KALLE NYTORP Lauluvalmennus LAURA VIRTALA / JOONAS MIKKILÄ / TONY SIKSTRÖM Billyjen ja Michaelien balettivalmennus PETRA PORSPAKKA Billyjen ja Michaelien steppivalmennus MARJO TERÄSTÖ Steppinumeroiden apulaiskoreografi RIKU LEHTOPOLKU Näyttämötaistelun opettaja IIRO HEIKKILÄ Koreografin assistentti SOILE OJALA Ohjaajan assistentti KIA LAITAKARI Tuottaja ARJA AHRENS Apulaistuottaja ELISE RICHT Ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä Kesto noin 2:45 (sisältää väliajan)

ROOLEISSA

Billy Elliot / pitkä poika JUHO MÖNKKÖNEN / OSKU PERKIÖ / SIMO RIIHELÄ Michael Caffrey, Billyn ystävä / lyhyt poika MIKAEL EHN / NUUTTI KERPPILÄ / ILMARI KUJANSUU / DECLAN MCMENAMIN Isä JYRKI MÄNTTÄRI Billyn äiti ERIIKKA VÄLIAHDE Mummi KRISTIINA HAKOVIRTA Tony JUSSI-PEKKA PARVIAINEN George JARI LEPPÄNEN Rouva Wilkinson, tanssinopettaja PETRA KARJALAINEN Debbie MESIHELMI MÄNTTÄRI / LEILA RISTIMÄKI Kaivosmies David JUHA ANTIKAINEN Kaivosmies / Mr. Wilkinson ANTTI KEROSUO Kaivosmies Kevin KONSTA REUTER Kaivosmies Leslie / George (cover) JUHA-MATTI KOSKELA Kaivosmies Eric / Isä (cover) TOMMI RANTAMÄKI Kaivosmies Jamie / Tony (cover) ANSSI VALIKAINEN Kaivosmies MIKA HONKANEN Kaivosmies Darrell MIKKO JOKINEN Big Davey ARNE NYLANDER Kaivosmies / Hieno isä / Big Davey (cover) JOUKO ENKELNOTKO Mr Braithwite / Kaivosmies Jeff LAURI KETONEN Aikuinen Billy / kaivosmies JUKKA KONTUSALMI Aikuinen Billy / kaivosmies RIKU LEHTOPOLKU Swing / Kaivosmies JULIUS MARTIKAINEN Swing / Kaivosmies TEEMU SYTELÄ Jayne / Rva Wilkinson (cover) / lehtiönainen LAURA VIRTALA Vaimo / Mummi (cover) ANNAMARIA KARHULAHTI Kaivostyöläinen SOILE OJALA Thomas JIRI RAJALA Pieni poika SAMPO EEROLA / EEMELI KORPISAARI Alison Summers IINA KAIRUS / ELLA KORPINEN Keeley Gibson NELLA KOSKINEN / ISABELLA PERNICE Angela Robinson MARIKKI HUHTA / KREETA VIERIMAA Julie Hope MERI JUNTTILA / MERI-ELLEN VIERIMAA Karen Davidson ALIISA AHOLA / SANNI AALTONEN Sharon Percy LILA PELTOSARA / VENLA VAARANMAA Margaret Gromley WILDA PANNULA / TERESA SAVOLAINEN Tina Harmer JENNA ALA-SORVARI / SANNI TUOMI Tracy Atkinson MYY PUURTINEN / MATILDA ONIKKI Susan Parks HELMI LINNANKYLÄ / KERTTU OJUTKANGAS

Äänet uutisvideoissa ja London Royal Ballet School -raadissa: MAARIT PYÖKÄRI, ARJA AHRENS, JYRKI SEPPÄ, AUVO VIHRO, JUHA-MATTI KOSKELA Poliiseja, rikkureita, mielenosoittajia, yms.: JUHA ANTIKAINEN, MIKA HONKANEN, MIKKO JOKINEN, JOUKO ENKELNOTKO, LAURI KETONEN, JUKKA KONTUSALMI, RIKU LEHTOPOLKU, JULIUS MARTIKAINEN, TEEMU SYTELÄ, ANNAMARIA KARHULAHTI, SOILE OJALA, ERIIKKA VÄLIAHDE ORKESTERI Kapellimestari/ keyboard 1 JOONAS MIKKILÄ/ TONY SIKSTRÖM Keyboard 2 TONY SIKSTRÖM / VILLE MYLLYKOSKI Rummut TOMI HYTTINEN/ MIIKA PERKIÖ Basso TEEMU BROMAN Kitara VILLE-VEIKKO AIRANIEMI/ JAAKKO LUOMA Sopraano-ja tenorisaksofoni, huilu MATTI ORPANA/ MIKKO MÄKINEN Alttosaksofoni, klarinetti TUOMAS HEINONEN/ SUVI LINNOVAARA Käyrätorvi PAULIINA KOSKELA/ TUOMAS HARRI/ TIITUS KARINEN Trumpetti TOMMI KOLUNEN/ TERO SAARTI/ JUKKA TIIRIKAINEN Kosketinsoitinohjelmointi JOONAS MIKKILÄ ja TONY SIKSTRÖM Backtrack-äänitykset ja miksaus PAAVO MALMBERG Orkesterin tuottaja EEVA KONTU

TEKNINEN TOTEUTUS Tekninen päällikkö MIKA LEHTINEN Näyttämömestari TIMO AHOLA Apulaisnäyttämömestari LASSE HILTUNEN Kuiskaaja MARJA LAITALA Järjestäjä MARKKU TURUNEN Erikoistehosteet ESA HEIKKINEN Valo-operaattorit JUHA HAAPASALO / TERO KOIVISTO / VILLE FINNILÄ Seurantaheittimet SUSAN KETONEN, CARLOS PORTILLA Saliääni KALLE NYTORP / ARI KÄKILEHTO/ RAULI ROININEN Äänimiehet RAULI ROININEN / PETRI KUHA / TUOMAS LEPIKKÖ Teatteriteknikot MATTI KANERVO, MARKKU SAARI Näyttämömiehet TINO AHOLA, KARI LAHTINEN, JANNE SAARELAINEN, OLLI SALO, TUOMAS OITTINEN, OSMO NIEMINEN, JOUKO HEIKKILÄ Tarpeistonhoitaja JOHANNA HARJUNPÄÄ Pukija/pukuhuoltaja KATRI INNANMAA, LAURA LIPIÄINEN Lapsiavustajien koordinaattori SATU RÄTY / ANNA HAAVISTO Videoeditointi TERO KOIVISTO

Lavasteiden valmistus TTT:n lavastamo AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, VIIVI KETTUNEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVANEN, SEIJA VUORINEN, JANNE LAHDENSALO Karikatyyrit JUSSI HUKKANEN Kampaukset ja maskeeraus SARI RAUTION johdolla teosvastaava PIA KÄHKÖNEN, PEPINA GRANHOLM, TIINA RYYNÄNEN Pukujen valmistus TTT:n puvusto EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla, TAIJA-LEENA AUTIO, SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA, HELI TAPPER Tarpeiston valmistus VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA Graafinen suunnittelu PETRA PAULINA VISUAL Valokuvat KARI SUNNARI Markkinoinnin videotuotanto VALTTERI AUVINEN Tiedotus SARI ANDERSSON Käsiohjelman toimitus ANU KYLVÉN ja SARI ANDERSSON Esityksessä käytetään ajoittain roisia kieltä.

Näyttämösavukkeet ovat sähkötupakkaa.

TÄLTÄ SIIS TUNTUU OLLA Kun loppuvuodesta 2016 lähdin tähän projektiin mukaan, minulla ei ollut aavistustakaan siitä mitä kaikkea se sisältäisi. Tiesin, että lasten kanssa tulee työskenneltyä paljon, ja että pääsen etuoikeutettuna seuraamaan monen varhaisnuoren taiteellista, henkistä sekä fyysistä kehitystä.

Heti Billy-koulun alettua alkuvuodesta 2017 tutustuin 16 innokkaaseen nuoreen poikaan, jotka kaikki jakoivat mielenkiinnon teatteria ja tanssia kohtaan. Jo ensimmäisellä tunnilla huomasin, että en ole enää itse mikään nuori poika, vaikka ikuinen Peter Pan -syndrooma minussa sykkii edelleenkin. Opin, että musiikkia kuunnellaan nykyään Youtube-listoilta. Opin, mitä on däppääminen.

Ensimmäisessä vanhempien tapaamisessa painotin vanhemmille, että kun pojat aloittavat tämän intensiivisen, kuusi tuntia viikossa kestävän koulutuksen, se mitä todennäköisimmin muuttaa monen pojan kohtalon kulkua - ja nimenomaan teatterin suuntaan. Ja niin näyttää käyneen.

Maailmassa, jossa miehisyyttä mitataan vallalla, voimalla ja voitoilla, tarvitaan miehiä, jotka eivät alleviivaa stereotypioita ja arkkityyppejä. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat seurata omia unelmiaan, uskaltavat olla omia itsejään. Jotka kiinnostuneina katsovat ja kuuntelevat ihmisiä, jotka ovat toisenlaisia kuin muut. Ja ennen kaikkea sellaiset miehet ja naiset tarvitsevat vanhempia, joilla on tuo sama tapa elää ja ymmärtää maailmaa.

Musikaalin ohjaajana olen saanut etuoikeuden tutustua näihin nuoriin poikiin ja heidän rakastaviin ja välittäviin vanhempiinsa. Lukuisia kertoja vanhemmat ovat olleet yhteydessä kysymässä, miten pojat voivat ja pärjäävät harjoituksissa. He ovat huolehtineet heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Ovathan pojat viettäneet meidän kanssamme aivan käsittämättömän paljon aikaa viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Tänä aikana olen saanut seurata nuorten ihmisten alun koko kirjoa, joista muutama tunteellinen kohokohta on tässä: ensimmäinen Billy-koulupäivä, kun 16 nuorta poikaa seisoo hiljaa jännittyneenä odottamassa mitä tapahtuu.

Ensimmäinen kerta, kun pojat esiintyivät vanhemmilleen harjoitusten päätteeksi. Kyynelten täyttämä hetki, jolloin osa pojista kuuli, ettei ole mukana musikaalissa. Kyynelten täyttämä hetki, jolloin osa pojista kuuli pääsevänsä mukaan lopulliseen musikaaliin. Hetki, jolloin poikien henkilöllisyys julkistettiin live-lähetyksessä ja he esiintyivät ensi kertaa yleisölle.

Hetki ensimmäisen läpimenon väliajalla, kun poika itkee hysteerisesti kulisseissa tunnevyöryssä ja ryntään rauhoittelemaan ja me hengittelemme yhdessä, kunnes tilanne rauhoittuu.

Ja hienoimmat hetket ovat ne pienet, ohikiitävät sekunnit, kun joku oivaltaa jotain, tai huomaa oppineensa jotain. Niitä olen nähnyt monia, ja niitä olen myös itse kokenut monia tämän prosessin aikana.

Nämä lapset ovat opettaneet minulle enemmän kuin koskaan kuvittelin. En ole isä, enkä välttämättä koskaan tule sellainen olemaan. Mutta kateellinen minä olen jokaiselle, joka on niin onnekas, että voi kutsua itseään isäksi tai äidiksi. Nämä lapset ovat kuin omia minulle, ja se tekee elämästäni rikkaampaa. Ikävä tulee.

Samuel Harjanne ohjaaja

KAIVOSTYÖLÄISYYDEN YHTEISKUNNALLISET ULOTTUVUUDET BRITANNIAN LÄHIHISTORIASSA Hiilikaivoksilla on ollut merkittävä rooli Britannian historiassa. Maailmansotia lukuun ottamatta hiilikaivostoiminta oli yksityisomisteista vuoteen 1945 saakka, jolloin työväenpuolue Labour kansallisti hiilikaivokset.

Tavoitteena oli tehostaa ja nykyaikaistaa kaivosten toimintaa sekä varmistaa kohtuuhintaisen hiilen saatavuus.

Uudistus ei toteutunut tarkoitetulla tavalla. Kaivosten omistajille maksetut korvaukset tulivat kalliiksi, kaivoksiin oli täystyöllisyyden aikana hankala houkutella työntekijöitä ja kaivosten tuottavuus pysyi heikolla tasolla.

Hiilen jakelun säännöstely jatkui vuoteen 1951 saakka, jolloin konservatiivit nousivat hallitukseen.

Kaivostyöläisten järjestäytymisaste oli ollut Britannian ammattikunnista korkeimmalla tasolla jo viktoriaaniselta ajalta lähtien. 1960- ja 1970-luvulla työnantajien ja työntekijöiden väliset ristiriidat kärjistyivät työpaikoilla. Pitkään pinnan alla kytenyt tyytymättömyys palkan ja lomaltapaluurahan pienuuteen kulminoitui kaivostyöläisten lakkoon helmikuussa 1974. Lakkoa kannatettiin eritoten Yorkshiren, Skotlannin ja Etelä-Walesin kaivosalueilla, jotka olivat perinteisesti lakkoherkempiä kuin esimerkiksi maltillisempi Midlandsin alue.

Kaivostyöläiset vaativat palkankorotuksia, jotta heidän ansionsa nousisivat samalle tasolle muiden teollisuuden alojen kanssa. Palkankorotuksia toivottiin myös, koska inflaation takia elinkustannukset olivat nousseet.

Paljon julkisuutta saivat lisäksi suuryritysten riski-investoinnit ja sijoittajien suuransiot. Kaivostyöläiset kokivat, etteivät he päässeet osallisiksi elintason noususta. Samalla he halusivat lisätä omaa painoarvoaan suhteessa teollisuustyönantajiin.

Kaivostyöläisten lakko johti lopulta parlamenttivaaleihin helmikuun lopulla 1974. Keskeinen vaaliteema oli, kuka hallitsi Britanniaa – kaivostyöläiset vai hallitus?

Työväenpuolue nousi hallitukseen Harold Wilsonin johdolla ja ryhtyi yhteistyöhön kaivostyöläisten ammattiyhdistysten kanssa. Kuukauden kestäneen lakkoilun seurauksena kaivostyöläisten palkkavaatimuksiin suostuttiin lähes sellaisenaan. lakkoilu jätti ”Lakkoilun aikana 1970-luvun syvän arven konservatiikäytiin syvällistä, vipuolueen ja erityisesti 1979 pääministejoskin kiihtynyttä vuonna riksi nousseen Margaret yhteiskunnallista Thatcherin kokemusmaailVaikutukset nousivat keskustelua suuris- maan. esiin kaivostyöläisten ta teemoista.” lakkojen aikoihin vuosina

1984–1985. Vuoden kestänyt lakkoilu oli Britannian historian yksi kiivaimmista työtaisteluista.

Lakkoilu sai alkunsa maaliskuussa 1984 hiilentuotantoa valvoneen korporaation (NCB) ilmoitettua tuotannon supistamisesta ja kahdenkymmenen kaivoksen alasajosta, joka johtaisi tuhansien työpaikkojen menetykseen.

Viikkoa myöhemmin kaivostyöläisten liiton puheenjohtaja Arthur Scargill ilmoitti kaivostyöläisten menevän lakkoon.

Lakot alkoivat jälleen Yorkshirestä ja levisivät nopeasti muihin kaivoskaupunkeihin. Vakavia yhteenottoja mielenosoittajien ja mellakkavarusteisiin sonnustautuneiden poliisien välillä oli useita.

Thatcherille ja konservatiiveille kaivostoiminta ja lakkoilu edustivat puhtainta valtiososialismia. Se konkreti-

soitui vahvana ammattiyhdistystoimintana, tehottomina rakenteina ja valtion tukena kuolemaisillaan olevalle teollisuusmuodolle. Vasemmisto puolestaan syytti Thatcheria vastakkainasettelun tarkoitushakuisesta ylikorostamisesta, joka oli johtanut poikkeuksellisen kitkerään yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

Tammikuusta 1985 lähtien lakkoilu alkoi kuivua kasaan kaivostyöläisten kohdatessa taloudellista ahdinkoa. Pikkuhiljaa kaivosmiehet palasivat töihin.

Lakkoilun aikana käytiin syvällistä, joskin kiihtynyttä yhteiskunnallista keskustelua suurista teemoista, joissa syväluodattiin kansakunnan, yhteiskunnan ja demokratian olemusta monelta eri kantilta. Muun muassa Lontoon poliisiin terrorismintorjunnasta vastannen yksikön käyttö Pohjois-Englannin kaivoskylissä ja kokemus puolueellisesta medianäkyvyydestä toimivat sytykkeinä näille keskusteluille.

Vuodet 1984–1985 ovat piirtyneet Britannian kansalliseen itseymmärrykseen vastakkainasettelun, väkivaltaisuuden, taipumattomuuden ja ideologioiden välisenä kamppailuna. Ajanjakson perintö on pitkä ja karvas. Se kuuluu edelleen eteläyorkshireläisten jalkapallokannattajien lauluissa ja näkyi pitkään lasten leikeissä. Poliisit jahtasivat roistojen sijasta kaivostyöläisiä.

Mika Suonpää

Yliopistonlehtori, PhD Turun yliopisto

”Vuodet 1984–1985 ovat piirtyneet Britannian kansalliseen itseymmärrykseen vastakkainasettelun, väkivaltaisuuden, taipumattomuuden ja ideologioiden välisenä kamppailuna. ”

MARGARET THATCHER (1925-2013)

Iso-Britannian ensimmäinen naispääministeri.

Ennen pääministerin uraansa 53-vuotiaana oli opiskellut lakimieheksi ja erikoistunut verokysymyksiin. Voitti urallaan kolmet peräkkäiset konservatiivisen puolueen puheenjohtajavaalit.

Harjoitti vuosina 1979-1990 uusliberalistista politiikkaa Iso-Britanniassa ja vapautti markkinoita yksityistämällä useita valtionyhtiöitä ja kiristämällä julkista taloutta iskulauseen “There is no alternative” turvin. Hän korosti yksilöiden ja yritysten omaa vastuuta, innovatiivisuutta ja aloitteellisuutta. Sai nimityksen Rautarouva neuvostoliittolaisilta vuonna 1975. Kaivoslakko 1984 sai alkunsa, kun Thatcher halusi lakkauttaa pohjoisen kannattamattomia hiilikaivoksia.

Union of Mineworkers (NUM) aloitti kaivoslakon 1984 ja mielenosoituksissa huudettiin “Maggie, Maggie, Maggie, out, out, out!”.

Thatcherin ura kaatui 1990 konservatiivien sisäisiin ristiriitoihin. Hän erosi marraskuussa 1990 hallittuaan pääministerinä Iso-Britanniaa 11 vuotta. Thatcher menehtyi 2013.

MUSIKAALISSA MAINITTUJA HISTORIALLISIA HENKILÖITÄ Anna Pavlova (1881-1931) maailmankuulu Arthur Scargill (s. 1938) kaivosmiehen ballerina, joka aloitti uransa Pietarissa ja esiintyi ympäri maailmaa. Hänellä oli suuri merkitys balettitanssin kehityksessä. Hän eläytyi teoksiin hyvin ja hänen esiintymistään kuvailtiin maagiseksi.

Rudolf Nurejev (1938-1993) Neuvos-

toliitosta kotoisin oleva tanssija ja koreografi.

Loikkasi länteen vuonna 1961. Nurejev nautti 1960-luvulla poptähden veroista suosiota. Uudisti miesten balettitanssia ja esiintyi myös elokuvissa.

Pariisin Suuren Oopperan balettijohtaja 1983-1989 ja pääkoegorafi 1989. Nurejev muokkasi klassisia koreografioita ja tanssitekniikoita esitelläkseen oman tyylinsä parhaita puolia. Hän muun muassa tanssi puolivarpailla, minkä tyylin muut balettitanssijat melko pian kopioivat.

poika ja kaivostyöläinen Worsbrough Dalesta, brittiläisen National Union of Minworkersin johtaja 1981-2000 ja Social Labour Partyn puheenjohtaja ja perustaja (1996). Media kutsui Scargillin johtaja-aikana järjestettyä kaivosmiesten lakkoa Scargillin lakoksi, jonka kenraaliksi häntä myös kutsuttiin.

Michael Heseltine (s. 1933) brittiläi-

nen liikemies ja konservatiivipuolueen poliitikko. Haymarket Media Groupin perustaja. Toimi kuljetusministerinä, ilmailuministerinä, ympäristöministerinä ja puolustusministerinä. Haastoi Thatcherin konservatiivisen puolueen puheenjohtajakilpaan, jossa Thacther ei saanut ensimmäisellä kierroksella riittävästi tukea ja erosi. Häntä seurasi puolueen johdossa ja pääministerinä John Major. Heseltine palasi Majorin hallitukseen ja toimi muun muassa ympäristöministerinä. Vastasi kauppa- ja teollisuuslautakunnan puheenjohtajana Britisch Coalin yksityistämisestä ja 31 jäljellä olevan hiilikaivoksen sulkemisesta.

Billy Elliot Hall of Fame

Jiri Rajala Billy Elliot 1/2019 saakka

Nimi Mikael Ehn Ikä 12 Asun kangasal la Harrastan Jalkapalloa ja pianonsoittoa, mutta Billyn innoittamana haluaisin jatkaa tanssimistakin.

Olen Innokas, hauska, iloinen ja sinnikäs.

Osaan nauttia pienistä asioista. Joskus olen vähän liiankin puhe lias. Perheeseen kuuluu Milo-koira, isoveli, pikkuveli, äiti ja isi.

Koulussa pidän kielistä, matikasta, liiks asta ja hissasta.

Lempiruokani on isoäidin vihreä spagetti.

Lempimusiikkini on mm. Billy Elliot -biis it, mutta pidän tosi monenlaisesta.

Suosikkielokuvani on kaikki Harry Potterit.

Haaveilen siitä, että olisin aikuisena näytt elijä Eniten pidän eläimistä, liikunnasta ja kaikenlaisista peleistä.

Eniten inhoan sitä, kun ei ole tekemistä.

Näyttelemisessä parasta on uuden luominen ja se, kun pääsee ikään kuin toiseen maai lmaan, mutta kaikki on kivaa.

Näyttelemisessä raskainta Vuorosanojen opettelu

Mikael

in an McMenam la Nimeni on Decl un Tampereel As ista vuotta to si nssia yk ta on i ja än a Ik orolaulu onsoittoa, ku an pi monenlaista n en ta el as rr nt Ha tyyppi. Kuu o nt re iden ja en n olla kavere Olen positiivin anoa. Tykkää pi n le te it so musiikkia ja vin kotona. viihdyn myös hy ta ut m , jen kanssa. sa ns ka ökillä serkku m la ol a va ikka Kesällä on ki usiikki ja mat aineeni ovat m pi m ka toisinaan le ik sa va us a ul st Ko liikunna ja ä st an öi ät hm an että pelata ja tykkään ry aisiin sen sija tt si ns ta lä el toivon että si palloa. lka- tai kori koko ajan ja alaatti, us on katkarap Lempiruokani pie k ea rannyn st tortillat ja G ellä tk he ovat tällä Lempiartistini sh li Ei s ja Billie Shawn Mende i Billy Elliot ani on totta ka uv ok el ki ik os Su La Landista yös paljon La ja tykkään m ja hyvästä telijän urasta Haaveilen näyt llolle. a koko maapa tulevaisuudest tävistä nssimisesta, ys Eniten pidän ta ttamisesta. au n sekä muide ja perheestä itä ihmisiä tahallaan ilke inen Eniten inhoan oliin eläytym ä parasta on ro opettelu an fi ra Näyttelemisess a on koreog nt ai sk ra ä ss jatkuvasti!

Näyttelemise ija tekee tätä Fa : nejä on i an an vin vaikka tree Lempivuoros t mielestäni hy nu ju su on ti va!

Koulunkäyn tosi kannusta on ja ope on on ollut palj

DECLAN

BILLY ELLIOT MAAILMALLA Billy Elliot musikaalin on nähnyt jo liki

12 miljoonaa ihmistä viidellä eri mantereella.

Se on saanut yli 80 eri palkintoa.

Musikaali perustuu 2000 ilmestyneeseen saman nimiseen elokuvaan, jonka käsikirjoitti Lee Hall. Hän on kirjoittanut myös musikaalin käsikirjoituksen ja laulujen sanat, musiikin on säveltänyt Elton John. Tarinan inspiraationa on ollut A.J. Cronin romaani The Stars Look Down vuodelta 1935. Musikaalin ensimmäinen laulu on kunnianosoitus tälle Cronin teokselle.

Ensi-iltansa musikaali Billy Elliot sai West Endissä vuonna 2005.

Se sai yhdeksän Laurence Olivier -ehdokkuutta joista voitti neljä.

Muutama vuosi myöhemmin Broadwayn ensi-ilta toi musikaalille huikeat kymmenen Tony-palkintoa ja kymmenen Drama Desk -palkintoa.

Ensi-iltoja: 2005 2007 2008 2010 2010 2014 2014

West End Sydney Broadway Pohjois-Amerikan kiertue Soul Oslo Haag

2015 Kööpenhamina 2015 Reykjavík 2015 Tallinna 2015 Chorzów 2015 Helsinki 2015 Italian kiertue 2015 Ateena

2016 Malmö 2016 Iso-Britannian kiertue 2016 Tel Aviv 2016 Budapest 2016 Auckland 2017 Mexico City 2017 Tokio

2017 Vaasa 2017 Madrid 2017 Soul 2017 Tukholma 2018 Sandnes 2018 Lima 2019 Australian kiertue 2018 Tampere

KÄSIKIRJOITUS JA LAULUJEN SANAT

MUSIIKKI

LEE HALL

ELTON JOHN

Lee Hall on syntynyt Newcastle Upon Tynessä 1966 ja opiskellut kirjallisuutta Cambridgen yliopistossa. Hän on kirjoittanut käsikirjoituksia niin teatteriin, televisioon, radioon kuin elokuviinkin. Hän on työskennellyt residenssikirjailijana Royal Shakespeare Companyssa ja Live Theatre, Newcastle Upon Tynessä. Lee Hallin näytelmistä on nähty Suomessa Elviksen keittiössä (Cooking with Elvis), kantaesitys 2001 TTT:n Kellariteatteri, ohjaus Sirkku Peltola sekä Spoonface, kantaesitys Clockriketeatern 2005.

Lee Hall eli nuoruutensa 1980-luvun KaakkoisEnglannissa Newcastlessa. Lee Hall on kirjoittanut useita teoksia, jotka pohjautuvat hänen omiin lapsuuden kokemuksiinsa.

Hän teki aikoinaan saman ratkaisun kuin musikaalin Billy Elliot. Sen sijaan, että hän olisi jatkanut isänsä työtä mattojen puhdistajana, hän päätyi muutaman opettajansa kannustamana hakeutumaan kirjailijan uralle.

Hän haki, ja pääsi opiskelemaan alaa Cambridgen yliopistoon.

Elton Johnin ura on pitkä, kansainvälinen ja menestyksekäs. Hän on julkaissut yli 40 kulta- ja platina-albumia, joista suurimman osan yhdessä lauluntekijä Bernie Taupinin kanssa. Sir Elton John on myynyt yli 250 miljoonaa levyä. Candle in the Wind vuodelta 1997 on kaikkien aikojen myydyin single. Hänet on palkittu mm. viidellä Grammylla, Grammy Legend -palkinnolla, Tony-palkinnolla ja parhaan miesartistin Brit-palkinnolla.

Hän on esiintynyt yli 3000 konsertissa ja on syksyllä 2018 parhaillaan maailmankiertueella.

Hän on säveltänyt musiikin Billy Elliotin lisäksi elokuvaan The Lion King, jonka hittibiisejä ovat Can You Feel the Love Tonight ja Circle of Life ja josta myöhemmin, 1997, tuli Broadway-hitti sekä musikaaliin Aida (2000).

Billy Elliotin musiikin Elton John sävelsi 2005. Kappale Electricity ylsi Iso-Britannian hittilistoille.

Elton John on tehnyt ansiokasta työtä perustamassaan AIDS-säätiössä (EJAF). Säätiön on kerännyt yli 300 miljoonaa dollaria HIV/AIDS -vastaiseen työhön ja on tällä hetkellä maailman johtava HIV/AIDS-säätiö.

Hän on saanut useita huomionosoituksia ja palkintoja, kuten kunniatohtori, Royal Academy of Music (2002), Fellow of the British Academy of Songwriters and Composers (2004). Vuonna 1998 Kuningatar Elisabeth II antoi hänelle tittelin Sir Elton John, CBE.

MIKKO KOIVUSALO SUOMENTAJA

Mikko Koivusalo (s. 1956) on kirjailija, muusikko, säveltäjä & sanoittaja, jonka erikoisalueet ovat musiikkiteatteri ja komedia. Mikko on kirjoittanut mm. 13 näytelmää, 2 oopperalibrettoa ja 17 revyytä – revyihinsä hän on säveltänyt ja sanoittanut myös musiikin. Mikon tärkeimpiä suomennostöitä ovat 23 musikaalia, mm. Five Guys Named Moe, Cats ja Hairspray, 3 oopperaa sekä lauluillat Bob Dylanin, Cornelis Vreeswijkin ja Paul Simonin tuotannoista. Mikko on myös lautapeliklassikko Aliaksen tekijä.

SAMUEL HARJANNE OHJAAJA

Samuel on musiikkiteatteriin erikoistunut kansainvälinen teatteriohjaaja. Viime vuodet hän on asunut Lontoossa, ja nykyään hänen kotinsa sijaitsee Kööpenhaminassa, mistä käsin hän matkustaa ympäri Eurooppaa ohjaamassa musikaaleja.

Hän on kouluttautunut musiikkikasvatuksen kandiksi (SibA, Suomi) ja musiikkiteatteri-ohjaajan maisteriksi (GSA, Iso-Britannia).

Harjanteen kansainvälisiä ohjauksia ovat: 9 TO 5 (Bellairs Theatre, Iso-Britannia), Viulunsoittaja katolla (Mountview Academy of Theatre Arts, Iso-Britannia), Les Misérables (Teater Vanemuine, Viro), Chicken Little (The Other Palace, Iso-Britannia), DinoStory (The Other Palace, Iso-Britannia), Spring Awakening (Mountview Academy of Theatre Arts, Iso-Britannia), Don’t Run (Waterloo East Theatre, Iso-Britannia), Loserville (Ivy Arts Centre, Iso-Britannia). Kotimaiset ohjaukset: Kinky Boots (Helsingin Kaupunginteatteri), Spring Awakening (Tampereen Työväen Teatteri), Käyttöohje kahdelle (Suomen Komediateatteri), Kolme pientä porsasta (Koko teatteri), I Love You, You’re Perfect, Now Change! (Skärgårdsteater), Hevisaurus ja Velhojenvuoren salaisuus (Suomen Komediateatteri), Disney’s Aladdin (Aleksanterin teatteri), Altar Boyz (Aleksanterin teatteri).

Näyttelijänä Samuel on tehnyt töitä vuodesta 1999 lähtien, ja ääninäyttelijänä hän aloitti jo 1998. Näyttelijänä hänet on nähty mm. esityksissä Les Misérables (1999, 2010, 2013), Spring Awakening (2009), Striking 12 (2011), Jekyll & Hyde (2012) ja Vampyyrien tanssi (2016).

Vuonna 2012 Samuel sai Ensi Linja -palkinnon nuorena uutena musiikkiteatterikykynä. www.samuelharjanne.com Twitter & Instagram: @samuelharjanne

JOONAS MIKKILÄ KAPELLIMESTARI

Joonas Mikkilä työskentelee teatterikapellimestarina ja freelancer-pianistina Tampereella ja Helsingissä. Mikkilä on opiskellut muun muassa Tampereen Ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, jossa hän viimeistelee opintojaan. Viimeisimpiin produktioihin lukeutuvat mm. Chess (Svenska Teatern) Tytöt 1918 (TTT) sekä Viulunsoittaja Katolla (TTT). Mikkilä on sovittanut ja orkestroinut musiikkia useisiin teatteriteoksiin. Hän toimii lisäksi kuoronjohtajana ja muusikkona useissa eri kokoonpanoissa.

TONY SIKSTRÖM KAPELLIMESTARI

Tony Sikström on työskennellyt monipuolisesti muusikkona, äänisuunnittelijana ja kapellimestarina teatteri-, sirkus- ja tanssiproduktioissa kymmenen viime vuoden aikana. Töiden sivussa hän on kouluttautunut jatkuvasti teatterimusiikin ja äänisuunnittelun saralla ensin Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja nyttemmin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Kapellimestarina Tonyn työnantajia ovat tähän mennessä olleet mm. Tampere-talo, Tampereen Komediateatteri ja Tampereen Työväen Teatteri sekä Porin Teatteri. Sävellystyötä ovat tilanneet esimerkiksi Tampereen Musiikkiakatemia, Porin Teatteri, Sorin Sirkus sekä useat kesäteatteriproduktiot.

JARI SAARELAINEN KOREOGRAFI

Jari Saarelainen on arvostettu koreografi, tanssinopettaja ja tanssija, joka tekee monipuolista ja näkyvää uraa taiteen parissa teattereissa, televisiossa ja tanssikouluissa. Monipuolisen tanssitaustansa ansiosta hän on tullut tunnetuksi persoonallisesta, tunnistettavasta ja tunnustetusta tyylistään, joka rikkoo rajoja baletista street-tansseihin ja showlajeista nykytanssiin. Hän on suorittanut tanssitaiteen opinnot Teatterikorkeakoulussa. Saarelainen on suunnitellut koreografian mm. musikaaleihin Hair (Lahden kaupunginteatteri) ja I love you,you are perfect, now change (Suomen komediateatteri). Hän on tullut tutuksi miljoonayleisön keränneistä MTV:n Tähdet, tähdet -viihdeohjelman lähetyksistä, jossa toiminut neljä tuotantokautta koreografina. Saarelainen on palkittu Dance Award -palkinnolla ansioistaan koreografina.

JYRKI SEPPÄ

LAVASTUSSUUNNITTELIJA

Jyrki Seppä on valmistunut lavastajaksi Taideteollisesta Korkeakoulusta (1983) ja suorittanut jatko-opintoja Kuvataideakatemiassa. Hänelle myönnettiin yksivuotinen taiteilija-apuraha 1992.

Hän työskenteli residenssitaiteilijana Pentik Oy:ssä 2018.

Sepän töitä on ollut esillä Haaveita-skenografianäyttelyssä Teatterimuseossa (1982), Tilanne- pienoismallinäyttelyssä Logomossa (2017), Prahan Quadriennalessa (1995) ja JATSI- keramiikkanäyttelyssä Pentik-galleriassa (2018). Hän teki näyttelysuunnittelun Vanhaa keramiikkaa -näyttelyyn (1993). Freelancerina työskentelevä Seppä on suunnittelut lavastuksia musiikkinäytelmiin, musikaaleihin ja oopperalle. Näistä mainittakoon UIT:n revyyt 2001-2015, I Love You, You’re Perfect, Now Change (Helsingin Kaupunginteatteri 2001), Five Guys Named Moe (Savoy 2001), Linnanmäen Peacockin Grease, Hair, Saturday Night Fever ja Aint Misbehavin (2002 ja 2003, 2005), UNICEF-gaala (Finlandia-talo 2004), Malmstenin Aapinen (Suomen Kansallisooppera 2006), HKT:n The Producer: Kevät koittaa Hitlerille (2007) ja Spring Awakening (2009), Oulun Kaupunginteatterin pienoisoopperat Cavalleria Rusticana ja Gianni Schicchi sekä musikaalit Viulunsoittaja katolle ja Sata kesää tuhat yötä (20102013), Sata kesää tuhat yötä (Seinäjoen kt 2013), Suomen kesäteatterin Kirka ja Rakkaudella merkitty (2016 ja 2018), Tamara (Turun kt 2016), On kesäyö (Vaasan kt 2017), Jykevää on rakkaus (TTT 2017), Tango D’Amore (Porin Teatteri 2017)). Vierailutehtäviä TTT:ssä hän on tehnyt vuodesta 1985.

PIRJO LIIRIMAJAVA PUKUSUUNNITTELIJA

Pirjo Liiri-Majavan on opiskellut Master of Arts -tutkinnon (lavastustaide), Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistunut artenomiksi (vaatesuunittelu) Åbo Hemslöjslärarinstituutista. Hän on työskennellyt lavastajana ja pukusuunnittelijana vuodesta 1990 yli sadassa teatteri-. ooppera ja tanssiproduktiossa, kuten Jane Eyre (Åbo Svenska Teatern 2018, lavastus- ja pukusuunnittelu), Taru Sormusten Herrasta (Turun Kaupunginteatteri 2018, pukusuunnittelu), Adalmiinan Helmi (TTT 2018, lavastus- ja pukusuunnittelu), Täällä Pohjantähden Alla osa 1 ja osa 2 (Lahden Kaupunginteatteri 2017, pukusuunnittelu), Kevytkenkäinen nainen (TTT 2017, lavastus- ja pukusuunnittelu), Pohjalaisia (Tampereen Ooppera 2017, pukusuunnittelu), Canth (Suomen Kansallisteatteri 2016, pukusuunnittelu), Oooppera Die Kalewainen in Pochjola (Turun Musiikkijuhlat 2017, pukusuunnittelu). Hänet palkittiin Aino-gaalassa 2017 (Paras oopperapukusuunnittelu) sekä Turun Teatterisäätiön myöntämällä tunnustuspalkinnolla 2013 musikaalin Jekyll ja Hyde pukusuunnittelusta Turun Kaupunginteatterissa 2013. Hänen pukujaan esiteltiin pukunäyttelyssä SEE ME näkyjä teatterista ja oopperasta Turun Konserttitalossa 2014.

PIA KÄHKÖNEN KAMPAUSTEN JA MASKEERAUSTEN SUUNNITTELIJA

Pia Kähkönen on valmistunut parturi-kampaajaksi (2008) ja meikkaaja-maskeerajaksi (2012) sekä opiskellut muun muassa Shaune Harrison Academy -kursseilla Manchesterissa (2016 ja 2017). Hän on työskennellyt TTT:ssä vuodesta 2012. Hänen merkittävimpiä suunnittelutöitä TTT:ssä ovat Mestaritontun seikkailut (2015), Viita 1949 (2016) ja Luulosairas (2017). Hän on työskennellyt teatterin ohella myös TV- ja elokuvatuotannoissa sekä maskeeraus- ja hiusalan kouluttajana.

JUHA HAAPASALO VALOSUUNNITTELIJA

Juha Haapasalo on tehnyt valo, ääni- ja projisointisuunnitteluja Tampereen Työväen Teatterissa vuodesta 1989. Sitä ennen hän työskenteli Kotkan kaupunginteatterissa (1983-1989). TTT:ssä hänen töitään ovat olleet muun muassa Myrskyluodon Maija, Pekka Töpöhäntä ja viimeisimmät musikaalit Cabaret (2016) ja The Addams Family (2013).

KALLE NYTORP

ÄÄNISUUNNITTELIJA

Kalle Nytorp on työskennellyt äänen ja musiikin parissa monissa eri tuotannoissa jo 20 vuoden ajan. Hänet palkittiin Teatteritaiteen edistämispalkinnolla 2014. Hänen merkittävimpiä suunnittelutöitään Tampereen Työväen Teatterissa ovat musikaalit Vuonna 85 Remix (2009), Chicago (2010), Evita (2014), Tytöt 1918 (2018) sekä musiikkinäytelmä Viita (2016).

ROOLEISSA

Juho Mönkkönen

Osku Perkiö

Simo Riihelä

Petra Karjalainen

Jyrki Mänttäri

Jussi-Pekka Parviainen

Kristiina Hakovirta

Eriikka Väliahde

Jari Leppänen

Mikael Ehn

Nuutti Kerppilä

Ilmari Kujansuu

Declan McMenamin

Mesihelmi Mänttäri

Leila Ristimäki

Balettikoulun tytöt: Vasemmalta Lila Peltosara, Meri-Ellen Vierimaa, Mesihelmi Mänttäri, Sanni Tuomi, Myy Puurtinen, Nella Koskinen, Kerttu Ojutkangas, Aliisa Ahola, Teresa Savolainen, Kreeta Vierimaa, Iina Kairus, Marikki Huhta, Sanni Aaltonen, Helmi Linnakylä, Matilda Onikki, Leila Ristimäki, Jenna Ala-Sorvari, Ella Korpinen, Isabella Pernice, Meri Junttila, Venla Vaaranmaa sekä Wilda Pannula.

ENSEMBLE

Juha Antikainen

Jouko Enkelnotko

Mika Honkanen

Mikko Jokinen

Annamaria Karhulahti

Antti Kerosuo

Lauri Ketonen

Jukka Kontusalmi

Juha-Matti Koskela

Riku Lehtopolku

Julius Martikainen

Arne Nylander

Soile Ojala

Tommi Rantamäki

Teemu Sytelä

Laura Virtala

Jiri Rajala

Konsta Reuter

Anssi Valikainen

MUSIKAALISSA KUULLAAN KAPPALEET: Vielä tähdet loistaa (The Stars Look Down): Ensemble Säteile (Shine): Mrs. Wilkinson ja balettitytöt Mummin laulu (Grandma´s Song): Mummi Solidaarisuus (Solidarity): Ensemble Itseilmaisua (Expressing Yourself): Billy, Michael ja Ensemble Kirje (The Letter) Billy, Kuollut Äiti ja Mrs. Wilkinson Synnynnäinen boogie (We Were Born to Boogie): Billy, Mrs. Wilkinson ja Mr.Braithwaite Hyvät joulut Maggie Tatcher (Merry Christmas, Maggie Thatcher), Ensemble Maan alle (Deep Into the Ground): Isä, Billy ja Ensemble Poika pääsis pois (He Could Be a Star): Isä, Tony ja Ensemble Sähköä (Electricity): Billy Entiset kuninkaat (Once We Were Kings): Ensemble Kirje-repriisi (The Letter-Reprise): Billy ja Kuollut Äiti Finaali (Finale): Ensemble