Issuu on Google+

Matkaopas

Rekisteri Pyhän Hengen kirkko . . . . . . . 24

Dominikaaniluostari . . . . . . . . . 9

Raadinapteekki. . . . . . . . . . . . 22

Hevosmylly . . . . . . . . . . . . . . . 68

Raatihuone . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Kadriorgin puisto ja linna. . . . . 81

Rataskaivo. . . . . . . . . . . . . . . . 29

Kahvila Chocolats de Pierre . . . 9

Ravintola Balthasar. . . . . . . . . . 8

Kahvila Josephine. . . . . . . . . . . 9

Ravintola Dominic. . . . . . . . . . . 9

Kahvila Maiasmokk. . . . . . . 8, 57

Ravintola Kloostri Ait. . . . . . . . . 9

Kalevin jahtiklubi. . . . . . . . . . . 101

Ravintola Nevskij. . . . . . . . . . . . 8

Katariinankirkko . . . . . . . . . . . . 9

Ravintola Olde Hansa. . . . . . . . 8

Kaupunginmuuri. . . . . . . . . . . . 74

Ravintola Savoy. . . . . . . . . . . . . 8

Kaupunginteatteri. . . . . . . . . . 70

Reval Café. . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Kiek in de Kök. . . . . . . . . . . . . 36

Ruotsalainen Mikaelin kirkko . 33

Kohtuotsan näköalapaikka. . . 52

Russalka-muistomerkki. . . . . . 88

Kolm sisarta. . . . . . . . . . . . . . . 67

Suomen suurlähetystö . . . . . . 54

Kuldse Notsu Kõrts. . . . . . . . . . 9

Suurkillan talo. . . . . . . . . . . . . 59

Kuolemantanssi-maalaus . . . . . 31

Taidemuseo KUMU. . . . . . . . . 85

Kustaa Aadolfin kymnaasi. . . . 73

Tallinnan kasvitieteellinen

Kuvernöörin puisto. . . . . . . . . 40 Laulukenttä. . . . . . . . . . . . . . . 89

puutarha. . . . . . . . . . . . . . . . 93 Tallinnan Kristuksen

Maarjamäen linna. . . . . . . . . . . 91

kirkastumisen pääkirkko . . . 72

Merimuseo . . . . . . . . . . . . . . . 64

Tanskan kuninkaan piha. . . . . 37

Mestarien piha . . . . . . . . . . . 9, 14

Televisiotorni. . . . . . . . . . . . . . 94

Mothanderin talo . . . . . . . . . . 54

Toompean linna. . . . . . . . . . . . 39

Mustapäiden veljeskunnan talo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Tuomiokirkko. . . . . . . . . . . . . . . 41 Turisti-info. . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Neitsyttorni. . . . . . . . . . . . . . . 36

Vanha Toomas. . . . . . . . . . . . . . 19

Neulansilmä portti. . . . . . . . . . . 16

Vanhatori. . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Nigulisten kirkko. . . . . . . . . 16, 30

Vapaudenaukio. . . . . . . . . . . . . 15

Nikolaos Ihmeidentekijän

Vihreä tori. . . . . . . . . . . . . . . . 62

kirkko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Viru-katu. . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Nukketaiteen keskus. . . . . . . . 75

Virunportti. . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Olevisten kirkko. . . . . . . . . . . . 68

Viro lyhysesti Virallinen nimi: Viron tasavalta Pääkaupunki: Tallinna (asukkaita 412 372, 1.3.2011) Julistautuminen itsenäiseksi: 24.2.1918

​ inta-ala: 45 227 km² P Rannikkoa: 3794 km Väkiluku: 1 340 122 (2011) Suurimmat kansallisuusryhmät: virolaisia 69,1%, venäläisiä 26,2%, ukrainalaisia 2,16%, valkovenäläisiä 1,29%, suomalaisia 0,9%, muita 0,04% Virallinen kieli: viro Valtiomuoto: parlamentaarinen demokraattinen tasavalta Hallintomuoto: yksikamarinen parlamentti – Riigikogu Paikallishallinnot: 33 kaupunkia ja 193 kuntaa

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla Matkaopas sisältää runsaasti tietoa, joka auttaa teitä Tallinnan vanhassa kaupungissa huomaamaan kauniita ja jännittäviä yksityiskohtia pääkaupungin kulttuurihistoriasta. Kirjan kirjoittaja, historioitsija Koit Väinsalu esittelee neljä eri reittiä, joita pitkin kävellessä kirja oppaana voi nähdä paljon uutta ja kiinnostavaa paikoissa, joista muuten kävelisimme vain ohi.

Matkaopas sisältää: • historiallisia faktoja,

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla

Aleksanteri Nevskin katedraali. . 37

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla

Toompean linnoitus

Näkymä Kohtuotsan näköalatasanteelta

Olevisten kirkko

Katariinan käytävä

Toompean linna

Kiek in de Kök

Nigulisten kirkko

Raatihuone

Aleksanteri Nevskin katedraali

Lühike jalg-katu

Raatihuoneen tori

Paksu Margareeta

Pikk-katu

Virunportti

Piritanluostari

Taidemuseo KUMU

• reittejä ja yksityiskohtaisen kartan • sekä paljon värikuvia.

Kansainvälisten organisaatioiden jäsenyydet: YK (17.10.1991 alkaen), NATO (29.3.2004), Euroopan Unioni (1.5.2004) ym.

Matkaopas suosittelee:

Rahayksikkö: Euro (€) Aikavyöhyke: EET (UTC +2) Internetin domain-osoite: .ee Kansainvälinen suuntanumero: + 372

• löytöretkiä Toompealle ja

• kahta lyhyttä kävelyreittiä Virunportilta ja Vapaudenaukiolta Raatihuoneen torille, • muinaisen hansakaupungin kujille, • käyntiä Kadriorgissa ja Piritalla turisti- tai paikallisbussilla, • kohteita, joihin voi astua sisään ja tutustua perusteellisesti • ruoka- ja juomapaikkoja nälkäisille ja janoisille

Olutravintola Beer House. . . . . 8 Olympian purjehduskeskus. . . 102 Paksu Margareeta. . . . . . . . . . 63 Pietari Suuren talomuseo. . . . 84 Pietarin ja Paavalin katedraali. . 9 Pikk jalg -katu. . . . . . . . . . . . . 34 Piritan luostari. . . . . . . . . . . . . 95

Tallinnan vaakuna

Tallinnan lippu

Viron vaakuna

Viron lippu

TEA:n matkaopas on käytännöllinen kumppani sekä pääkaupungin asukkaalle että vieraalle, joka haluaa viettää mukavan päivän tai miksei puolituntisenkin – yksin, perheen kanssa tai koko matkaseurueella.

Matkaopas

Patkulin näköalapaikka. . . . . . 49

Matkaopas

4 reittiä: • Toompean linna • Raatihuoneen tori • Alakaupunki • Kadriorg ja Pirita


Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla Sisällys Tervetuloa Tallinnaan! 3 Käytännön ohjeita 5 Kohtauspaikka Raatihuoneen tori 10 Kävelykierros Toompealla 28 Kävelykierros hansakaupungissa 56 Kiertoajelulle Kadriorgiin ja Piritalle 76

1


Tekijä: Koit Väinsalu Kääntäjät: Anniina Ljokkoi ja Sampo Parikka Toimittaja: Juha-Matti Aronen Suunnittelijan: Piret Niinepuu-Kiik, Ulla Säre Kannen suunnittelu: Piret Niinepuu-Kiik Projektin johtaja: Tiia Vann Kuvat: TEA Kirjastus ja Tallinnan kaupungin matkalutoimisto, Scanpix, Tiina Alver, Jüri J. Dubov, Hille Jääger, Kalev Tomingas, Heidi Tooming Piirrokset: Tõnu Parmakson

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla Matkaopas

Tallinna, 2011 Ensimmäinen painos

TEA® Kirjastus Liivalaia 28 10118 Tallinn www.tea.ee

Teksti © Koit Väinsalu Kuvat © TEA Kirjastus ja Tallinnan kaupungin matkailutoimisto, Scanpix, Tiina Alver, Jüri J. Dubov, Hille Jääger, Kalev Tomingas, Heidi Tooming Piirrokset © Tõnu Parmakson

© TEA® Kirjastus 2011 Kaikki oikeudet pidätetään.

ISBN 978-9949-24-051-7 Painotalo Greif

2


Arvoisa vieras, olet saapunut Viron tasavallan pääkaupunkiin Tallinnaan. Eikä kyseessä ole vain pääkaupunki, vaan Tallinna on läpi historian ollut alueen tärkein keskus hallitsijasta riippumatta. Täällä voi nähdä jäänteitä monilta eri aikakausilta ja monenlaisista yhteiskuntajärjestelmistä aina siitä alkaen, kun tällä paikalla sijaitsi virolaisten linnoitus ennen vuotta 1219 ja ristiretkeläisten saapumista. Siitä alkoi Tallinnan kehittyminen hansakaupungiksi. Kaupunki-oikeudet saatiin vuonna 1248, ja lopulta olemme päätyneet aikaan, jolloin Tallinnasta on 700 vuoden tauon jälkeen tullut taas virolaisten pääkaupunki. Hansakaupunki Tallinna tunnetaan ennen kaikkea historiallisesta tunnelmastaan, jonka kävijä voi kokea keskiaikaisten talojen seassa mutkittelevia katuja kävellessään. Niiden historia kätkee sisäänsä lukemattomien ihmisten elämän iloineen ja suruineen. Vaikka kaupunki on sotien ja muiden tuhoisien tapahtumien vuoksi ollut jatkuvassa muutostilassa ja sitä on rakennettu uudelleen, voi täällä säilyneistä keskiaikaisista rakennuksista aavistella, millaiset tapahtumat tämän kaupungin elämää ja suuremmassa mittakaavassa koko Viroa ovat ravistelleet. Vanhakaupunki ei vedä puoleensa vain turisteja, vaan se on myös tallinnalaisille itselleen mieluinen kävelypaikka, jossa samoillessa voi unohtaa itsensä ja löytää joka kerta jonkin uuden sopen tai kapean kujan ja kuvitella, millaista elämä on ollut keski-ajalla. Tallinna on tietysti paljon muutakin kuin Vanhakaupunki, vaikka keskiajalla kaupunki todella tarkoitti vain sitä aluetta. Muurien ulkopuolella olivat kaupungille kuuluneet karjaja heinämaat, jotka antoivat tilaa myöhemmälle kehitykselle. Alkujaan kaupunginmuurien ulkopuolelle ei rakennettu taloja, sillä sotia oli usein ja ihmisten oli oltava valmiita polttamaan talonsa vihollisen tullessa, jottei

Tallinnassa on noin 400 000 asukasta ja koko Virossa yhteensä 1,3 miljoonaa asukasta.

Tervetuloa Tallinnaan!

Tervetuloa Tallinnaan!

3


Tervetuloa Tallinnaan!

se olisi saanut niistä suojapaikkoja. 1800-luvulla tilanne muuttui ja kaupunki alkoi laajentua. Tallinna menetti tärkeän sotilaallisen asemansa ja samoihin aikoihin käynnistyi kaupungistumisprosessi. Koska Tallinnan luonnollisina rajoina ovat toisella puolella meri ja toisella puolella Lasnamäen korkea liuskekivikallio, kaupunki on voinut kasvaa pääasiassa meren rantoja pitkin itään ja länteen päin. Pienestä linnoituksesta on kasvanut nykyinen yli 400 000 asukkaan pääkaupunki. Tallinna on aina ollut ja on tänä päivänäkin maamme tärkein keskus, eivätkä sen asukkaat ole unohtaneet historiaansa ja kulttuuriaan. Siitä ovat merkkinä lukuisat museot, tapahtumat, konsertit, vanhankaupunginpäivät ym. Tallinna on omaperäinen kaupunki historiansa ja kulttuuriperintönsä puolesta, mistä kertoo myös pääkaupunkimme valitseminen yhdessä Suomen Turun kanssa vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. 4


Käytännön ohjeita Käytännön ohjeita Nykyään kaikkein nopein ja helpoin tapa on tulla lentäen Tallinnaan. Korkealta ilmasta voi kerralla nähdä merenlahden rannalla sijaitsevan Vanhankaupungin, Toompean ja Ülemistejärven. Lentoyhteydet ovat kehittyneet erityisesti viime vuosikymmenen aikana ja tänne pääsee joko suoraan tai vaihtojen kautta jokaisesta maailman kolkasta. Lentokenttä sijaitsee Tallinnan keskustasta vain 10 minuutin automatkan päässä. Historiallisesti Tallinna on satamakaupunki ja vielä nykyäänkin suurin osa turisteista tulee tänne meritse pääasiassa Helsingistä ja Tukholmasta mutta risteilyaluksilla myös kauempaa. Virolla on maaraja Venäjän ja Latvian kanssa. Euroopasta tulija voi matkustaa Puolan, Liettuan ja Latvian kautta, Venäjältä tulija Pietarin tai Pihkovan kautta.

Viron kansalliseepoksessa Kalevipoegissa lauletaan, että Kalev saapui kotkan selässä tänne Suomenlahden etelärannalle kaukaa Kalevalasta, myyttisestä paikasta Pohjolassa. Hän perusti itselleen kodin, kävi kosimassa ja kasvatti pojat miehiksi. Kalevin nuoremmasta pojasta tuli perillinen, maan hallitsija, ja hän on kansalliseepoksemme sankari. Vanhankaupungin kaikkein korkeimmalle kohoava kohta Toompea on eepoksen mukaan Kalevin vanha hautakukkula, jonka hänen vaimonsa Linda latoi suurista kivenlohkareista. Yhden kiven Linda pudotti maahan pystymättä väsymykseltään enää nostamaan sitä ylös. Hän istui kivelle ja puhkesi itkuun. Kyynelistä syntyi Ülemistejärvi, ja kiven voimme vielä nytkin nähdä matalassa vedessä lähellä rantaa. 5


Käytännön ohjeita

Viisumit – VEU-kansalaisen maahantulon edellytyksenä on voimassaoleva passi tai ­henkilökortti, joka on myönnetty jossakin EU-maassa ja jonka kyseinen valtio on hyväksynyt matkustusasiakirjana. Alle 15-vuotias EU-kansalainen ei tarvitse Viroon matkustaessaan oma passia eikä henkilökorttia, jos hänen nimensä, syntymäaikansa ja valokuvansa ovat hänen kanssaan matkustavan vanhemman passissa. Alle 7-vuotiaan lapsen kuva ei ole vanhemman passissa välttämätön. Suomessa ilman huoltajien suostumusta alaikäiselle myönnettyä ns. alaikäisen henkilökorttia ei hyväksytä matkustusasiakirjana. www.estemb.fi Aikavyöhyke on Virossa GMT + 2 tuntia (kesällä GMT + 3 tuntia). Toisin sanoen olemme samassa ajassa kuin Helsinki ja Ateena. Puhelimella Viroon soittaessasi käytä kan-

sainvälistä suuntanumeroa 372. Virosta soittaessasi näppäile ensin 00 ja sen jälkeen oman maasi suuntanumero, kännykällä soittaessa ensin + ja sen jälkeen suuntanumero. Viron valuutta on euro. Pankkiautomaateista voi nostaa käteistä, minkä lisäksi pankkikortin käyttäminen on mahdollista jo lähes kaikissa palvelevissa liikkeissä. Turismikausi kestää periaatteessa toukokuus-

ta syyskuuhun, mutta myös joulun ja uuden vuoden ajasta on tullut suosittu, samoin tammikuun alusta, jolloin Venäjän ortodoksisen kalenterin mukaan vietetään joulua. Sääennusteen saat matkaa suunnitellessasi internetsivulta www.ilm.ee (viroksi, englanniksi ja venäjäksi). Lääkärin apua saat nopeimmin soittamalla hätänumeroon 112. Poliisiin saat yhteyden numerosta 110. Virossa on voimassa eurooppalainen sairaanhoitokortti. EU:n ulkopuolis-

6


Lisätietoja kaikissa käytännön kysymyksissä

saat ennen matkaa omalta matkanjärjestäjältäsi, oman maasi Viron suurlähetystöstä tai Tallinnassa ollessa suoraan hotellista. Kaupungilla on matkailuneuvontapisteet Virukeskuksessa (Viru-aukiolla) ja Vanhassakaupungissa Niguliste-kadulla (Nigulisten kirkkoa vastapäätä). Internetistä tietoa matkailijoille on saatavilla eri kielillä osoitteessa www.tourism.tallinn.ee.

Käytännön ohjeita

ten maiden kansalaisten tulisi varata matkavakuutus.

Tallinn Card-tuMyyntipisteet: matkatoimis-

tot, hotellit, lentokenttä, matkailuneuvonnat, rautatieasema, bussiasema, matkustajasatama ja online www.tourism.tallinn.ee. Sillä pääset ilmaiseksi tai alennuksella sataan eri paikkaan, voit vapaasti käyttää kaupungin julkisia kulkuvälineitä ja valita ilman lisäkustannuksia myös useita City Tour -opastuksia (hop-on/hop-off -periaatteella), jotka alkavat Viru-aukiolta. Kysy lisää matkanjärjestäjältä tai katso Internetistä www.citytour.ee. Tax-free on käytössä monissa kaupoissa ja

siitä kertovat kyltit on tavallisesti nähtävillä liikeen ovessa tai ikkunassa. Tarvittaessa saat lisätietoa liikkeen myyjiltä. Ostetuista tuotteista saavat arvonlisäveron takaisin maasta poistuessaan kuitenkin ainoastaan EU:n ulkopuolelta tulleet matkustajat. Maan virallinen kieli on viron kieli, jonka rinnalla toiseksi suurin paikallinen kieli on venäjä. Tallinnassa pärjää viron ja venäjän lisäksi monissa paikoissa myös suomella, sillä monet tallinnalaiset ymmärtävät lähisukukieltä suomea. Muista kielistä meillä opetetaan koulussa pääasiassa englantia, mutta myös saksaa ja ranskaa. Virolaiset ovat tottuneet puhumaan ulkomaalaisten kanssa ja opastavat mielellään, jos käännyt heidän puoleensa. 7


1

Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

Raatihuoneen tori linnun silmin.

Monta tietä Raatihuoneen torille Raatihuoneen tori on aina ollut kaupunkilaisien luonteva tapaamispaikka. Tänne keräännytään juhlistamaan merkittäviä tapahtumia, ottamaan vastaan olympiavoittajia ja kaupunkiin saapuvia tärkeitä vieraita. Raatihuone on perinteisesti ollut joka kaupungin tärkeimpiä ja edustavimpia rakennuksia. Tallinna oli 1200-luvun alusta alkaen tunnettu kauppiaiden ja käsityöläisten kaupunkina ja säilyi koko keskiajan suhteellisen riippumattomana valtiovallasta. Vaikka valtaan nousi uusi kuningas tai keisari, Tallinna sai yleensä pitää entiset oikeutensa. Kaupunkia johtivat Raatihuoneesta käsin raatimiehet, jotka puolestaan tukeutuivat kauppiaiden ja käsityöläisten säätyjen mukaisiin järjestöihin. Vuonna 1248 Tallinna sai kaupunkioikeudet Lyypekin esimerkin mukaan, ja omat intressinsä turvatakseen se kuului monien muiden Itämeren kaupunkien tavoin Hansaliittoon. Tunnettujen han10


Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

sakaupunkien vaakunoita voi ihailla Mustapäiden talon julkisivussa Pikk-kadulla. Hansaliitto tarkoittaa Pohjois-Saksan, Alankomaiden ja Liivinmaan keskiaikaisten kauppakaupunkien yhdistymistä 1200–1500-luvuilla. Hansaliiton tarkoituksena oli valvoa kauppiaiden etuja, oikeuksia ja turvallisuutta kauppamatkoilla naapurimaihin. Jäsenten määrä vaihteli aikakausittain, mutta tavallisesti liittoon kuului satakunta kaupunkia, joita johti Lyypekki. Kaupallisten etujen puolustamiseksi käytettiin myös sotilaallista voimaa ja julistettiin kauppasaartoja sekä katkoksia kaupanteossa. Hansaliitolla oli konttoreita muun muassa Lontoossa, Novgorodissa, Bergenissä ja Kööpenhaminassa. Kauppareitit kulkivat enimmäkseen meritse, ja tärkein reitti oli Novgorodista Tallinnan, Lyypekin, Hampurin ja Bruggen kautta Lontooseen. Hansaliiton merkitys Tallinnan idänkaupassa alkoi vähentyä 1400-luvun jälkipuoliskolla, kun Novgorod liittyi Moskovan suurruhtinaskuntaan 1478 ja Hansan kauppapiha suljettiin Novgorodissa 1494. Tallinna ja muut virolaiset kaupungit jatkoivat kuitenkin Hansaliitosta riippumatonta, menestyksekästä kaupankäyntiä Venäjän kaupunkien kanssa. Tavaraa kulki sekä idästä länteen että päinvastoin. Tuon ajan tärkein kauppatavara oli suola, jonka lisäksi käytiin kauppaa kankailla, sillillä, humalalla, turkiksilla, hampulla, pellavalla sekä naudan- ja hylkeenrasvalla. Virolaisten vientituote oli vilja, jota vietiin pääasiassa Länsi-Eurooppaan, mutta jonkin verran myös Venäjälle. Rahana käytettiin hopeakolikoita, mutta käytössä olivat myös hopeapalat ja -harkot, joiden arvo mitattiin painon mukaan. Hopeasta tuli myös varsinainen kauppatavara, jota vietiin lännestä suuria määriä Novgorodiin ja jota hansakaupungit verottivat kuten muutakin kauppatavaraa.

Keskiaikaisen kaupungin sydän on Raatihuone, jonka luokse vie monta tietä. Me tutustumme nyt kahteen Raatihuoneen torille vievään reittiin.

11


Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

Pituus: Viru-katu Raatihuoneen tori, sis. pistäytymisen Mestarien pihalle 600 m Kesto: noin 30 min Virunportti.

Ensimmäinen reitti Virunportti Vanhatori Mestarien piha Raatihuoneen tori

Viru-katu Viru-katu on lyhin tie Raatihuoneen torille Viru-aukion, Viru-hotellin ja ostoskeskuksen suunnasta. Ennen Virunporttia vasemmalle

Keskiaikainen kaupunginmuuri ja tornit Müürivahe-kadulla.

puolelle jäävät kukkatori ja kadun toiselle puolelle käsityöpuoti. Kukkatori on sijainnut samalla paikalla vuosikymmeniä. Keskiaikaisesta Virunportista on säilynyt vain osa eli etuportin tornit, mutta ne ovat silti selkeä merkki Vanhaankaupunkiin saapumisesta. Porttitornit ohitettuaan on mahdollista nähdä oikealla puolella osa keskiaikaisesta kau-

TALLINNA VANALINN

TUTUSTU MYÖS: käsityötori MüürivaheVIRU VÄLJAK kadulla.

1

M

ER

EP

UI E

ST

EE

KA DR PIR IOR ITA G

2 3 7 4

Käsityötori Müürivahekadulla.

12

8 9 24 25


Vanhatori Ennen Raatihuoneen toria on vielä pieni aukio, Vanhatori. Torilta katu nousee hieman,

Viru-katu.

Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

punginmuurista, joka on tuettu nykyaikaisin tukipilarein. Kaupunginmuurin laidalla on käsityötori, jossa myydään käsintehtyjä villapaitoja, sukkia, lapasia sekä muita käsitöitä. Viru-katu viettää hieman vasemmalle ja eteenpäin kuljettaessa avautuu nähtäväksi rakennusten julkisivuja. Vaikka suurin osa taloista on menettänyt keskiaikaisen ilmeensä uudisrakentamisen myötä, keskiaikainen tonttijako ja katuverkko ovat säilyneet sekä Viru-kadulla että muualla Vanhassakaupungissa. Tämä on asettanut omia rajoituksiaan arkkitehtuurille, sillä katuja reunustavat julkisivut ovat suhteellisen pieniä eikä barokki tai klassismi ole päässyt sellaiseen mittaan, kuin voisi olettaa.

Ravintola Olde Hansa Vanhalla torilla.

ja ehkä onkin sopiva hetki pysähdyä. Näemme upeita keskiaikaisesti koristeltuja sisäänkäyntejä, joiden restauroinnissa nykypäivän mestarit ovat nähneet yhtä paljon vaivaa kuin heidän edeltäjänsäkin.

TUTUSTU MYÖS: Vanhatori ja ympäröivät rakennukset, taulumaalaukset Kuninga 1, sisäänkäynti Suur-Karja 1.

Barokkiovi (1665) ja myöhäisgoottilainen julkisivu (1498) osoitteessa Suur-Karja 1.

13


Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

Mestarien pihalla on käsityöpajoja ja kahvila Chocolats de Pierre.

Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko valmistui 1827 ja oli Tallinnan ensimmäinen kupolirakennus.

Mestarien piha Ennen Raatihuoneen torille menoa voimme vielä poiketa reitiltä hieman oikealle Venekadulle ja Mestarien pihalle (Meistrite Hoov).

Ortodoksinen kirkko Vene-kadulla.

ASTU SISÄÄN: Mestarien pihalle Vene-kadulle ja Katariinan käytävään.

14

Vanhaltatorilta oikealle Vene-kadun lopussa pilkottavat 1800-luvun alussa rakennetun ortodoksisen Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkon (Vene 24) kupolit. Kadun alussa oikealla puolella on Mestarien piha, jossa palvelee pieniä puoteja ja käsityöpajoja. Täällä on tarjolla kudottuja käsityötuotteita, ompeluksia, hattuja, taonnaisia, puuveistoksia, koruja ym. Pihalla on myös työpajoja, joissa valmistetaan myyntituotteita. Esimerkiksi keramiikkapajan pienessä työtuvassa on mahdollista valmistaa itse tuliainen ystävälle mestarin opastuksella. Pihalla on myös pieni suklaakahvila, jonka olemmekin jo aiemmin maininneet (ks. luku Hyvää ruokahalua! Sivu 9).


VABADUSE VÄLJAK

5

VIRU VÄLJAK

Vapaudenaukio Harju-katu 1 „Neulansilmä” Raatihuoneen tori KA DR PIR IOR ITA G

IE ST EE M ER EP U

Harju-katu

11

6

Vapaudenaukiolta aloitettaessa pääsemme 3 Raatihuoneen torille Harju-katua pitkin. Vapaussodan muistomerkki on lasinen

pylväs, jota koristaa risti. Erityisen vaikut- 9 tava muistomerkki on iltavalaistuksessaan. 25 27

2

10 7 4 23

22

20

24

21

19

26 37

28

Aikojen kuluessa ovat muuttuneet niin aukion ulkonäkö kuin nimikin. Entisten miehittäjien pystyttämät monumentit 33 on korvattu Viron tasavallan puolesta vapausso32 30 dassa (1918–1920) taistelleiden muistomer31 killä. Itä-Euroopan kansallisvaltiot syntyivät 29 ensimmäisen maailmansodan seurauksena luhistuneiden monarkioiden tilalle. Viro julistettiin tasavallaksi 24.2.1918 ja itsenäisyys tunnustettiin Tarton Viron ja Venäjän välisessä rauhansopimuksessa 2.2.1920. Vapaussota on ainoa sota, joka on käyty itsenäisen Viron maaperällä, ja Tarton rauha on ainoa rauhansopimus valtiomme historiassa.

Pituus: 18 m 36 Harju-katu – 400 34 Kesto: 35 noin 20 min

RAUDTEEJAAM

Vaasiveistokset Mayerin portaikossa.

Vapaussodan (1918–1920) muistomerkki Vapaudenaukiolla.

13

14

12

8

Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

TALLINNA VANALINN Toinen reitti

15

17


Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

Keskiajalla kaupunkilaisia suojelivat vihollisen tulelta korkeat muurit ja bastionit, mutta 1900-luvun aseilta ne eivät pystyneet kaupunkia suojaamaan. Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäys peitti Tallinnan alleen maaliskuussa 1944 povaten piakkoin alkavaa ja puoli vuosisataa kestävää neuvostomiehitystä. Ilmahyökkäyksen seurauksena Harju-kadun toisella puolella on suuri nurmikenttä. Kadun toisen puolen sodassa tuhoutuneet talot on korvattu uusilla rakennuksilla. Tallinnalaiset eivät kuitenkaan ole yleensä olleet innoissaan vanhan hävittämisestä ja uuden rakentamisesta. Merkiksi siitä Tallinnan Vanhakaupunki on suojeltu ja se on kuulunut vuodesta 1997 Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Jatkakaamme eteenpäin Harju-katua pitkin kohti Raatihuoneen toria. Kadun vasemmalla

Neulansilmäportti.

puolella Nigulisten kirkon edessä ovat restauroidut kapea Trepi-katu ja Neulansilmäportti, jotka tuhoutuivat pommituksissa 1944. Ohitamme Nigulisten kirkon, jossa toimii nykyään museo ja konserttisali. Harju- ja Niguliste-katujen risteyksessä on matkailuneuvonta (Niguliste 2), ja eteenpäin kävellessä tulemmekin jo Raatihuoneen luokse. Raatihuoneen vierelle on myöhemmin rakennettu kaksi kioskia, joista toinen tarjoaa myös tietoa kaupungissa vieraileville.

Tallinnan Vanhakaupunki on suojelukohde ja valittu UNESCO-n maailmanperintökohteeksi 1997.

TUTUSTU MYÖS: Neulansilmä Nigulisten kirkon edessä.

16

Nigulisten kirkko, 1200−1400-luvulta.


Kohtauspaikka Raatihuoneen tori

Raatihuoneen torin joulumarkkinat.

Täällä Toompean linnoituksen juurella, kivenheiton päässä satamasta oli tunnettu kauppapaikka ja asuinkylä jo ennen ristiretkeläisten saapumista. Kaupungista ja sen kehityksestä nykyisessä merkityksessä voimme puhua kuitenkin vasta 1200-luvulta alkaen, kun uusien hallinnoijien luvalla tänne tuli asumaan käsityöläisiä ja kauppiaita sekä rakennusmestareita ulkomailta. Kaupankäynnillä oli keskiaikaisessa talouselämässä tärkeä merkitys ja Tallinnan kehitystä vauhditti sen sijainti meren rannalla itä-länsisuuntaisen kauppareitin varrella. Raatihuoneen torilla tarvitaan ripaus mielikuvitusta päästäksemme takaisin keskiaikaan. Sen takia paras aika saapua tänne on kesällä Vanhankaupungin päivien aikaan, kun Vanhakaupunki täyttyy monenlaisista historiallisista tapahtumista. Tai sitten joulun aikaan, kun torilla on perinteiset joulumarkkinat. Vanhankaupungin päivien aikaan kauppiaat ja vahtimiehet liikkuvat keskiaikaisesti pukeutuneina ja kaupungissa pidetään esityksiä sekä ritarien turnajaiset.

Vanhankaupungin päivien aikaan kaupunkikuvaan ilmestyy keskiaikaisesti pukeutuneita virkamiehiä.

17


2

Kävelykierros Toompealla VABADUSE VÄLJAK

5

13 11

6

2

10

14 15

3 7

16

12

4 8

23

9 24 25

21 17

19

26

22 20

37

36

18

34 35

Raatihuoneen tori – Dunkri-katu – Rataskaevu-katu – Toompean linna Raatihuoneen tori Nigulisten kirkko – Ruotsalainen Mikaelin kirkko – Nigulisten Lühike jalg kirkko -katu – Kiek in de KökTuomiokirkko – Tanskan kuninkaan pihaRuotsalainen – Aleksanteri Nevskin katedraaliPatkulin – Toompean linna – näköalapaikka Mikaelin Pitkä Hermanni, Kuvernöörin puisto – Kohtuotsan Tuomiokirkko – Patkulin kirkko näköalapaikka näköalapaikka – Kohtuotsan näköalapaikka – Kohtu-kadun RAUDTEEJAAM Lühike jalg -katu Kohtu-kadun entiset entiset aatelispalatsit – Suomen suurlähetystö (Kohtu 4) – aatelispalatsit Kiek in de Kök Mothanderin talo (Kohtu 2/Piiskopi 2) – Pikk jalg -katu – Suomen suurlähetystö Tanskan kuninkaan piha Voorimehe-katu – Raatihuoneen tori Aleksanteri Nevskin katedraali

Mothanderin talo Pikk jalg -katu Voorimehe-katu

28


Kävelykierros Toompealla Toompea linnun silmin.

Kävellessä Raatihuoneen länsipäädystä Dunk­ ri-katua mäkeä ylös päädymme kadun päähän rataskaivolle. Sieltä suuntaamme vasemmalle Rataskaevu-kadulle ja kävelemme Nigulisten kirkolle saakka (Niguliste 3).

Pituus: alkaa Raatihuoneen torilta ja päättyy Pikk-kadun alkuun – 2,7 km Kesto: noin 2 tuntia

Rataskaivo Rataskaevu-kadulla.

Dunkri-katu.

29


Kävelykierros Toompealla

Nigulisten linnoituskirkko (1200−1400luvulta)tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta se on kunnostettu ja toimii nykyään museona.

ASTU SISÄÄN: Nigulisten kirkko 1200−1400-luvulta. TUTUSTU MYÖS: sisäänkäynti, Bernt Notken maalaus Kuolemantanssi 1400-luvun lopusta.

Nigulisten kirkko, konserttisali ja museo 1400-luvun alussa Tallinnasta oli kasvanut ja kehittynyt menestyvä hansakaupunki. Nigulisten eli Pyhän Nikolain kirkkoa, joka oli rakennettu heti kaupungin perustamisen jälkeen, alettiin rakentaa uudelleen uusien käsitysten mukaiseksi. Kymmeniä vuosia kestäneiden uudelleenrakennustöiden tuloksena kirkko koki todellisen muodonmuutoksen ja Barokkityylinen Pyhän Yrjön kappeli (1678).

Evankelista Markuksen kuva julkisivulla (1678).

30

Nigulisten kirkkon pohjakartta.


Lyybekkiläisen taitelijan Bernt Notken maalaus Kuolemantanssi.

Kävelykierros Toompealla

suurin piirtein sellaisena se on säilynyt näihin päiviin. Kirkkoon rakennettiin näyttävä torni ja kirkkosalin vanhoja muureja korotettiin ja holvattiin uudelleen, jolloin keskisalista tuli korkeampi kuin sivulaivoista. Se mahdollisti valon pääsyn kirkkosaliin sivuseinien ikkunoiden kautta, mikä oli merkittävä uudistus aikaisempaan hallikirkkoon verrattuna. Kirkon pohjois- ja eteläsivuille rakennettiin monta kappelia, ja sen vuoksi pohjoissivun keskiaikainen sisäänkäynti ei näy ulkopuolelle, vaan sitä on tarkasteltava kirkon sisäpuolelta. Tietysti on mainittava, että toisen Yksityiskohta Bernt maailmansodan aikana kirkko tuhottiin mel- Notken maalauksesta. kein täysin, mutta se on rakennettu uudelleen ja otettu käyttöön museona ja konserttisalina. Pohjoisenpuoleisen osan alle on lisäksi rakennettu nykyajan vaatimuksia vastaavat aputilat. Lisätilat eivät näy ulkopuolelle eiKirkon tunnetuin vätkä estä nauttimasta keskiaikaisesta kirktaideteos on konäkymästä. Kirkon sisäpuolella voi selittäBernt Notken vien tekstien ja piirrosten avulla tutustua pemaalaus rusteellisesti kirkon rakennushistoriaan sekä Kuolemantanssi, näytteille asetettuihin taideaarteisiin. Niistä jonka leveys oli tunnetuin on 500 vuotta sitten eläneen lyyalkujaan 26 metriä pekkiläisen taiteilijan Bernt Notken maalaus ja jossa oli 51 Kuolemantanssi. Bernt Notken maalauksia hahmoa. on useissa Pohjois-Euroopan kaupungeissa, Maalauksesta on säilynyt 7,5 metriä muun muassa Tukholman Vanhankaupungin ja 13 hahmoa. Suurkirkossa (Storkyrkan).

31


Kävelykierros Toompealla

Nigulisten kirkkoon on haudattu belgialaissyntyinen legendaarinen herttua Charles Eugène de Croy. Hän oli kenraalisotamarsalkka ja venäläisten joukkojen johtaja Narvan taistelussa vuonna 1700. Viron itärajana olevan Narvajoen sekä Narvan kaupungin lähellä käyty taistelu oli alkusoittoa Venäjän ja Ruotsin väliselle taistelulle suurvalta-asemasta seuraavien kahden vuosikymmenen aikana jättiläismäisellä alueella, joka ulottui Suomesta aina Ukrainaan saakka. Mutta de Croysta ei tullut legendaa vielä taistelukentällä, vaan vasta myöhemmin hänen kuolemansa jälkeen. Narvan taistelu päättyi Venäjän joukkojen kannalta onnettomasti, ja herttua jäi ruotsalaisten vangiksi monien toisten korkea-arvoisten sotilasjohtajien tavoin. Vangit tuotiin Tallinnaan, mutta heidän annettiin liikkua kaupungilla vapaasti. Herttua eli Tallinnassa verrattain leppoista elämää, kunnes hän yllättäen kahden vuoden kuluttua kuoli. Se oli surullinen tapaus hänen lukuisille velkojilleen ja aiheutti huolta myös Tallinnan raadille. Herttua ei nimittäin jättänyt jälkeensä minkäänlaista rahasummaa, jolla hänet olisi voitu haudata arvokkaasti, eikä siinä tilanteessa ilmaantunut edes ketään sukulaista, joka olisi voinut korvata kulut. Niin herttuan ruumis jäi Nigulisten kirkon kellariin odottamaan, mistä syntyvä yhden ruplan viikkolasku toivottiin voitavan periä valtiovallalta hautajaisten jälkeen. Mutta se toive jäi turhaksi ja kului yli sata vuotta, ennen kuin sattumalta selvisi, että herttuan maiset jäänteet olivat muumioituneet. Oliko syynä erityiset ilmastolliset olosuhteet kirkon kellarissa vai yksinkertaisesti herttuan viimeisinä elinvuosinaan nauttima tolkuton määrä alkoholia, on edelleen arvoitus. Tapaus herätti joka tapauksessa paljon huomiota, ja vuodesta 1819 lähtien oli Nigulisten kirkon Rosenin kappelissa näytteillä Liivinmaan muumio, kuten sitä alettiin nimittää. Herttuan hautajaiset järjestettiin ilman suurempaa me­teliä viimein vu­on­na 1879.

Venäjän joukkojen johtajan Charles Eugène de Croyn muumio.

32


Kävelykierros Toompealla

ASTU SISÄÄN: Ruotsalainen Mikaelin kirkko. Kirkon suojeluspyhimys on arkkienkeli Mikael, joka on kuvattu lohikäärmettä tappamassa.

Ruotsalainen Mikaelin kirkko Rüütli-kadulla.

Ruotsalainen Mikaelin kirkko Ruotsalainen Mikaelin eli Mihklin kirkko sijaitsee Rüütli-kadulla Nigulisten kirkon naapurissa (Rüütli 9).

Alkujaan vuosina 1526–1532 se rakennettiin sairaalaksi ja 1700-luvun alussa sen otti käyttöönsä ruotsalainen seurakunta. Sen vuoksi rakennuksesta puuttuvat sekä kuoriosa että torni ja rakennus itse on kaksilaivainen. Ruotsalainen seurakunta oli siihen saakka toiminut Kloostri-kadulla entisen sisterssiläisen nunnaluostarin Pyhän Mikaelin kirkossa, jonka venäläiset ottivat vuonna 1716 haltuunsa ja rakensivat uudelleen ortodoksikirkoksi. Nämä järjestelyt osuivat aikaan, jolloin Virossa vaihtui valta Ruotsin kuninkaalta Venäjän tsaarille. Vaikka ruotsalaisen seurakunnan rakennus itsessään on vaatimaton, sillä on pitkä ja kiinnostava historia takanaan ja tärkeä merkitys Virossa 700 vuotta asuneille vironruotsalaisille, jotka olivat asettuneet pääasiassa rannikolle ja pienille saarille. Toisen maailmansodan pyörteissä vironruotsalaiset palasivat takaisin historialliseen kotimaahansa Ruotsiin ja hylätty kirkko sai neuvostoaikana käyttöä urheilusalina. Nyt rakennus on Ruotsin valtion tuella restauroitu ja jälleen niuk33


3

Kävelykierros hansakaupungissa VABADUSE VÄLJAK

TALLINNA VANALINN VIRU VÄLJAK

1 11

6

M ER EP

UI ES

TE E

KA DR PIR IOR ITA G

5

2

10

3 7

12

4 8

23

9

20

24 25 27

21

19

26 37

28 36

18

34 33

35

32 30 31

RAUD

29

Pikk jalg -katu 23 – Pikk tai Voorimehe -katu 24 – Raatihuoneen tori Rantaportti ja Pikk jalg -katu 4 – Pyhän Hengen kirkko 9 – Maiasmokk (Pikk 16) 25 – Suurkillan Paksu Margareeta Pikk tai Voorimehe -katu talo (Pikk 17) 26 – Venäjän suurlähetystö (Pikk 19) – Mustapäiden Hotelli Kolm Õde (Pikk 28) – veljeskunnan talo tori (Pikk 26) 27 – Ruotsin suurlähetystö Raatihuoneen Vihreä toriHengen (Pikk 34a) 28 – RantaporttiHevosmylly ja Paksu Margareeta (Pikk Pyhän kirkko 70) 29 – Hotelli Kolm Õde (Pikk 71/Tolli 2) 30 – Hevosmylly (Lai 47) Olevisten kirkko Maiasmokk 31 – Olevisten kirkko (Lai 50) 32 – Kaupunginteatteri (Lai 23) 33 Kaupunginteatteri Suurkillan talo – Viron Luontomuseo (Lai 29a) – (oikealle Suur-Kloostri-kadulle) – Tallinnan Kristuksen 34 Tallinnan Kristuksen kirkastumisen pääkirkko – Mustapäiden veljeskunnan kirkastumisen pääkirkko Kustaa Aadolfin kymnaasi (Suur-Kloostri 16) 35 – Nunne-katu 36 – talo Nukketeatteri (Lai 1) 37 – Voorimehe-katu 24 – Raatihuoneen tori 4 Kustaa Aadolfin kymnaasi Vihreä tori Nunne-katu Nukketeatteri

56


Kävelykierros hansakaupungissa Pikk ja Lai -kadut Pikk jalg -kadun porttitornin jälkeen edessämme kulkee Pikk-katu, jota pitkin pääsemme noin sadan metrin päässä olevalle Pyhän Hengen kirkon aukiolle.

Kirkkoa vastapäätä kadun toisella puolella on Suurkillan talo (Pikk 17), keskiaikainen harjakattoinen rakennus. Sen julkisivua koristaa kaksi pientä Tallinnan vaakunaa, joissa on valkoinen risti punaisella pohjalla. Aukion laidalla on historiallinen konditoria kahvila Maiasmokk, jonka perustaja, kuuluisa kondiittori Georg Stude, rakennutti vuonna 1876 konditorian talon paikalla olleiden kahden keskiaikaisen rakennuksen tilalle.

Pikk-kadun haarautumiskohdan pienellä aukiolla.

Pituus: 2 km. Alkaa Pikk-kadun päästä (reitti kulkee katuja Kloostri – Nunne – Voorimehe), päättyy Raatihuoneen torille. Kesto: noin 1 t 45 min

ASTU SISÄÄN: Kahvila Maiasmokk, marsipaanimuseo. Maiasmokk-kahvilan sisäkuva ja marsipaanihahmot.

57


Kävelykierros hansakaupungissa Ilmakuva Lai (vasemmalla) ja Pikk -katujen kortteleista. Pikk-katu oli keskiaikaisen Tallinnan pääkatu.

58

Tästä aloitamme kierroksen, joka vie meidät Pikk-katua pitkin Olevisten kirkolle ja sieltä Lai-katua pitkin takaisin. Nämä kaksi katua kulkevat samansuuntaisesti, joten Börsi käik -kadun kautta pääsemme takaisin matkamme aloituspisteeseen.


Kauppiailla ja käsityöläisillä oli keskiajalla omat säätyjärjestönsä eli killat. Tallinnan kolme suurinta olivat Suurkilta, Kanutin kilta ja Olevisten kilta, joilla kaikilla oli omat talonsa Pikk-kadun varrella. Suurkillan jäseneksi pääsivät kaikkein rikkaimmat kaupunkilaiset, suurkauppiaat, joiden seasta valittiin myös raatimiehet. Kanutin ja Olevisten kiltojen jäsenistö koostui käsityöläisistä. Suurkillan talo (Pikk 17) on vuonna 1410 valmistunut yksikerroksinen harjakattoinen rakennus. Keskiaikaisten rakennusten julkisivut olivat kadulle päin kapeita, mutta niiden takana avautui tavallisesti melko suuri ja pitkä kiinteistö. Suurkillan talo on rakennettu 65 metriä pitkälle tontille, joka ylettyy korttelin läpi aina Lai-kadulle saakka. Suurkillan tärkeyttä kaupungissa ilmentää sen sijainti Raatihuoneen läheisyydessä, Pyhän Hengen kirkkoa vastapäätä pienen aukion

Börsi käik -tunneli vie Pikk-kadulta Lai-kadulle.

Kävelykierros hansakaupungissa

Suurkillan talo

Suurkillan talon julkisivulla on kaksi pientä Tallinnan vaakunaa.

ASTU SISÄÄN: Suurkillan talo − historiallinen museo.

Tallinnalaisten kauppamiesten Suurkillan talo vuodelta 1410, nykyinen historiallinen museo.

59


Kävelykierros hansakaupungissa

Suurkillan talon pohjakartta.

Suurkillan talon goottilainen sisäänkäynti, jonka yläpuolella on lyhty ja ovessa pronssiset kolkuttimet.

Pronssinen kolkutin.

TUTUSTU MYÖS: Suurkillan talon sisäänkäynti (1403), ovi ja kolkutin (1430), lyhty (1700-luku) ja Tallinnan vaakunat.

60

laidalla. Killan talon rakennusaika osuu ajanjaksoon, jolloin Tallinna oli rikas kauppakaupunki, ja talon arkkitehtuuri on toiminut esikuvana monille muille kaupungin yhteiskunnallisille rakennuksille ja asuintaloille. Talon julkisivulle antaa ilmettä teräväkärkinen goottilainen sisäänkäynti, jonka yläpuolella on viisikulmainen lyhty ja massiivisessa ovessa kaksi pronssista kolkutinta. Vasemmanpuoleista kolkutinta koristaa kirjoitus ”Jumala siunatkoon kaikkia tässä talossa olevia ja tänne tulevia”. Myös talon sisus tarjoaa parastaan taiteesta ja arkkitehtuurista kiinnostuneille, mutta vielä enemmän historiasta kiinnostuneille, sillä talossa toimii nykyään historiallinen museo. Pikk-katu oli joskus Vanhankaupungin pääkatu, joka yhdisti Raatihuoneen torin satamaan. Kadun varrella oli rivistö tärkeitä rakennuksia, jotka kuuluivat kauppiaiden ja käsityöläisten järjestöille. Vanhakaupunki on houkutteleva paikka niin asukkaille, yrittäjille kuin myös monille suurlähetystöille. Venäjän suurlähetystö (Pikk 19) sijaitsee omassa historiallisessa talossaan Suurkillan talon


TUTUSTU MYÖS: rillipappa katolla Pikk ja Hobusepea -katujen kulmassa, Pikk 23/25.

Mustapäiden veljeskunnan talo Pikk-kadulla oli keskiajalla sekä yhteiskunnallisia rakennuksia että yksityisiä koteja. Tärkeät vieraat saattueineen saapuivat kaupunkiin katua pitkin Rantaportin suunnalta. Pikk-kadulla on säilynyt huomionarvoisten yhteiskunnallisten rakennuksien lisäksi myös vuonna 1597 nykyisen muotonsa saanut Mustapäiden veljeskunnan talo (Pikk 26). Aikojen saatossa talon julkisivu on kuitenkin muuttunut ja se on yhdistetty naapurirakennukseen, Tutkiskeleva mies jossa toimi aikanaan Olevisten kilta. Musta- katolla osoitteessa päiden veljeskunnan talon tunnistaa helposti Pikk 23/25. sen renessanssityylisestä julkisivusta, joka on Tallinnan kaupunkikuvassa poikkeava. Arkkitehtina on toiminut Arent Passer.

Kävelykierros hansakaupungissa

naapurissa, missä se oli jo ennen toista maailmansotaa. Suurlähetystön omistuksessa on myös seuraava talo Pikk ja Hobusepea -katujen kulmassa, ja sen katolla voi huomata erikoisen miehen, joka katsoo meitä tutkivasti lasiensa läpi (Pikk 25).

TUTUSTU MYÖS: Mustapäiden veljeskunnan talon julkisivu, ovi, suojeluspyhimys ja kaupunkien vaakunat, 1500-luku. Mustapäiden veljeskunnan talon julkisivu.

61


4

HELSINGI 89 KM

HELSINGI 90 KM

PIRITA JAHISADAM

N

EE

IEST

I PU

AT REG

48 I

PU

ST MA

GA MIN

KRUIISIKAI

E

IK PÕ

TA MM

E

LEPA

SA RA PU HK U LI

VA

TÕ RU PU NG A

RU TÕ

LE NN HISE AP UU KU SLA PU U

ITA TE E PIR JOO KSU

DI ZW AL

UT

SI ON K

.K RE

.R

FR

PR

MA AR JA MÄ E

METSAKALMISTU

LIIKURI KLOOSTRIMETS

ETSA KLOOSTRIM J.KOORTI

ARBU

NA M.HÄRMA

LUM

46

VIRBI

MU

PIR VIKERLASE

ARB

ITA JÕ

U

KIVILA

GI

VIKE

RLA

SE VARRAKU

P.PINNA

RE

LINDAKIVI PUIESTEE

VIKERLASE

VARRAKU

KALEVIPOJA PÕIK

A

45 LOITSU

P.PIN

U

ALVARI

ÜS IRO HU

I

VIRBI

KALEVIPOJA

PAEKAA

PAE

KATL ER

VÕRU

PAE

LINDAKIVI PUIESTEE

RI

PIRITA

AARE J.SMUULI TEE

KSU

RU UR IM

U HA TU STIK LU KIL KA

KIV

JA MA

I

ANE

IK

EE EE

ST

NARVA MAANTEE

E PAEVÄLJA PUIESTE LI VANA-KUU

J.SMUULI TEE J.SMUULI TEE

UJOO

KA

PUN PÕ

ET

LJA

SIK

KU

J.KOORTI

PAEK PAE

E

VÕID

US

JA MA

ND

I

PAEKIV

PP

PA

SE

KA

KO S

45 HA

PAA LII

I

MA JA

46

HA LJA ST PA EE P NU LI LU

SE

ILL

UP

SIK

UU

KA

NARVA MAANTEE

NA

U AS

TI AS

RU

UR

TU KA

IM

KIV

URI TEE

J.SM

IN UUSL

LIIKURI

LAAGNA TEE RE AA PAEK

NARVA

NU

R PÄ

AAM NUJ LEN

PETERB

UULI TEE A TURB

LIIKURI

LL

PA

MÄE

E

VALG E

VALG E

VALG

AMÄE LASN

RI

ÄE AM LASN

E

AAN AM NARV E VALG

U NEEMIK

40

TEE

TE

IST

41

A LD

RV AM AA N IKU

A JO

I

NA

R KU

BE

RG

AP

MÄE

43

ORU

NI

A UL OID L.K

NSO

TEE

U EKOD

AN UM

E

TARTU

ÜLEMISTE JÄRV

EN

ÄE AM LASN

BJA

FILTR I TE

JÄRVEVANA TEE

RIO PAR RU K

39

EIZ

KOSE TEE

E

KAD

KA

LU

TART

LAST

J.VILM SI

U EKOD

INA

S MA

A.W

E MÄ

A TEE LAAGN

PELI

AP

A AV

PIRI

GO

RI

LAST

J.K

RI

E DE UN

E

U

NP

ÜR

K.T

BUSSIJAAM

I

AN EM

AN J.K

NTE

V

R IVÄ ES

KA A A OS LIN 38 J.P OHE R

KADR STAA IORU DIO N

RI

PEO

LU LAU

ODRA

R ILT A TEF E

J.POSKA

DE UN

BI

JAKO

E

IED

LL KO

J.K

I RD MA

A UM TART U OD EK ST LA

I

E IT

E ÖL J.K

EE

B KO

AS

K

TA TE

LIIV

L.K OIDA.WEI UL ZEN BER A GI L.K OID UL A

.W LERI F.J J.KÖ RAVA VESIVÄ J.VILMSI

ST

DA L

E

ONEL

VASE

UIE

EN

TERASE

AP

HK

TL US

LMANNI

FR. R. FAEH

.JA

C.R

GILDI

JU

IS

TINA

NI

42

OJA

RAUA

VASE

RAUA PÕI K

L VA RÄ

POLT J.K ISEI UN AED DE RI

ÄE RIM

D

L KE

FT A

NTEE

RAUA

SO

ÄE M VA LII

ON

NA

NARVA MAA

RAUA

AIARU TU

NN

BASEN

I

I

SE

TUNKRI

PAR

JU

KA

44

VÕ IDU

RU

EPI

PA

E

JÕE

V.RE

OR

TALLINNA LAHT

MA UUS-SADA

AHTRI

N IMA

NS

D

LOOTSI

HO BU JA AM A RVA MA AN TEE

LILL

PA

U TE

I

TEE

LE

MM RU

TR

GO

PAADI

AH

LAEVA I AD PA

KOSE

B

REISISADAM

UR

A

KAI

PIRITA JÕGI

SADAM A

E

VELOPIRIT DR A OO M

SAARE

TE

AR

BI

IES

SA

RUM

PU

J.PO SKA

HJA

47

E

TE TE

PIRI

RJE

SANKT-PETERBURG 346 KM

O TO

LINNAHALLI SADAM

STOCKHOLM 402 KM

Kadriorg ja Pirita

Kadriorgin puisto (Joutsenlampi)

Laulukenttä

Maarjamäen linna 38 – KadKadriorgin puisto (Joutsenlampi) riorgin linna 39Kasvitieteellinen – Pietari Suurenpuutarha talo 40 – Russalka 42 – Laulukenttä Pietari Suuren talo Taidemuseo 41 – Televisiotorni 43 – Maarjamäen linna 44 – KasvitieteelliTaidemuseo luostarin 46 rauniot nen puutarha 45Piritan – Televisiotorni – Piritan Russalka luostarin rauniot 47 – Purjehduskeskus 48 Purjehduskeskus Kadriorgin linna

Kiertoajelulle Kadriorgiin ja Piritalle Kadriorgiin ja Piritalle on mahdollista mennä City Tour -busseilla, joiden lähtö- ja pääte­ pysäkki on Viru-aukiolla. Kiertoajelun aikana esitellään nähtävyyksiä ja tehdään pysähdyksiä, ja jos haluatte tutustua johonkin paik76


Kadriorg ja Pirita

Näkymä Kadriorgin linnalle, 1900-luvun alku.

Tallinnassa on paljon kiinnostavaa nähtävää myös Vanhankaupungin ulkopuolella. Keskiajalla Tallinnalla oli hallussaan mittavat karja- ja heinämaat kaupunginmuurin ulkopuolella ja kaupungilla oli siten tilaa myöhempää kehittymistä varten. 1700-luvun alussa Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti keskustan itäpuolelle sadan hehtaarin kokoiselle alueelle Kadriorgin puiston ja barokkityylisen linnan. Kirjan toisessa osassa tutustummekin ennen kaikkea Kadriorgiin, jossa sijaitsevat linna, Pietari Suuren talomuseo sekä taidemuseo. Sen jälkeen jatkamme kiertoajelua Piritalle. Lisäksi huomion ansaitsevat monet matkan varrelle jäävät historialliset kulttuurimuistomerkit. Piritajoki oli koko keskiajan Tallinnan itärajana, ja joen takaiset alueet yhdistettiin kaupunkiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään Pirita on vehreytensä ja arvokkaan ympäristönsä vuoksi arvostettu asuinalue sekä suosittu urheilu- ja loma-alue tallinnalaisten keskuudessa. Perusteellisemman tutustumisen ansaitsevat Tallinnan kasvitieteellinen puutarha Piritajoen laaksossa, luostarin rauniot kaupunginosan historiallisessa keskuksessa sekä purjehduskeskus joen suulla.

Piritan lautta, taustalla Piritan luostarin rauniot (1909).

77


Kadriorg ja Pirita

City Tour-bussi.

City Tour ajaa reitin ilman pitempiä pysäyksiä 1 tunnissa. Vuokra-autolla ja nähtävyyksiin tutustuen aikaa kuluu noin 2−3 tuntia.

kaan tarkemmin, voitte hypätä pois kyydistä. Voitte jatkaa matkaa samalla lipulla seuraa­ valla City Tour -bussilla tai matkustaa takaisin keskustaan raitiovaunulla, linja-autolla tai taksilla. Voitte myös suunnitella reitin itse, valita paikat, joihin haluatte tutustua, ja matkustaa paikalle omin neuvoin. Tekstissä on joka nähtävyyden kohdalla tietoa kulkuyhteyksistä ja suluissa lähtö- ja päätepysäkki (esim. Viru keskus – Kadriorg). City Tour -bussien pysäkki on Viru-aukiolla liikenneympyrän luona historiallisen palolaitoksen edessä, lähellä Viru-kadun alkua (ks. reitti). Viru-aukiolla on myös linja-auto- ja raitiovaunupysäkit ja Viru-keskuksen alla on lähiliikenteen linjaautoterminaali (ks. reitti). Lippuja voi ostaa linja-autoista ja aikataulut ovat pysäkeillä. Tallinnasta voi myös vuokrata auton (satamasta, lentokentältä, hotellilta) kaupunkiin ja lähiympäristöön tutustumista varten. Täällä toimivat kaikki tunnetut kansainväliset autonvuokrausfirmat.

Kadriorgin menee: City Tour Green Line (Viru-aukio – Kadriorgin linna) Raitiovaunu 1 (Mere puiestee tai Hobujaama – Kadriorg) Raitiovaunu 3 (Viru tai Hobujaama – Kadriorg) Linja-autot 1A, 5, 8, 19, 29, 34A, 35, 38, 44, 51 (Viru keskus – J. Poska) 78


Kadriorg ja Pirita Kadriorgin puisto ja linna Kadriorgin linna on säilynyt pääosin alkupe-

räisessä asussaan, vaikkakin kolmensadan vuoden aikana on tehty joitakin uudistuksia ja lisärakennuksia. Barokkilinna seisoo pengermän päällä ja sen takia julkisivu on edestä katsottaessa kolmekerroksinen, mutta takaapäin kaksikerroksinen rakennus. Linnan kahdella sivulla on siipirakennukset, jotka on yhdistetty terassein päärakennukseen. Linnan alemman puutarhan puoleisella julkisivulla nousee esiin keskiosa, joka on sopusoinnussa rakennuksen alakerran eteishallin ja toisen kerroksen pääsalin kanssa. Rakennuksen arkkitehtuurissa tavoiteltu arvokas tyyli pääsee oikeuksiinsa erityisesti toisessa eli sisääntulokerroksessa. Kerroksen keskeisenä tilana on koko rakennuksen levyinen ja kahden kerroksen korkuinen valoisa ja kohokuvioinnein koristeltu juhlasali. Oikeanpuoleinen siipi kuului Pietari Suurelle ja vasemmanpuoleinen hänen vaimolleen, minkä osoituksena seinälle on maalattu heidän monogramminsa. Sisääntulokerroksessa sijaitsivat keisariparin asuinhuoneet ja pohjakerroksessa oli erilaisia taloudenhoito- ja apuhuoneita. Salin kattomaalauksessa on kuvattu

Kadriorgin linna.

ASTU SISÄÄN: Kadriorgin linna. TUTUSTU MYÖS: pääsali kattokoristeineen ja maalauksineen, barokkityylinen kukkatarha. Kadriorgin linnakokonaisuus oli Pietari Suuren lahja aviopuolisolleen Katariinalle.

81


Kadriorg ja Pirita

Pietari Suuren talomuseo.

Pietari Suuren talomuseo

Pietari Suuri. Taitelija Paul Delaroche, 1838.

ASTU SISÄÄN: Pietari Suuren talomuseo. TUTUSTU MYÖS: Pietari Suurelle kuulunut pöytä ja Itämeren kartta.

84

Saapuessaan Tallinnaan vuonna 1714 Pietari Suuri kunnostutti itselleen kesähuvilan, joka sijaitsee myöhemmin rakennetun linnan läheisyydessä ja tunnetaan nykyisin Pietari Suuren talomuseona. Kokonaisuudesta on säilynyt vain asuintalo, mutta tiettävästi paikalla oli myös hevostalli, vaunuvaja ja sauna. Talossa on tyypillinen keskusuunillinen keittiö ja kolme huonetta – verrattain vaatimaton suurelle hallitsijalle. Tämä oli kuitenkin vain väliaikainen pysähdyspaikka, sillä pian alkoivat suureelliset rakennustyöt linnan ja puiston rakentamiseksi. Tsaari Aleksanteri I kunnostutti vanhan talon vuosina 1804–1806 kunnioittaakseen esi-isänsä muistoa. Siitä lähtien talossa on toiminut Pietari Suuren talomuseo. Sisällä vierasta tervehtii kaksi luonnollisenkokoista öljymaalausta, Pietari Suuren riemuvoitto ja Aleksanteri I. Edellä mainittujen lisäksi voimme ihailla myös muiden venäläisten hallitsijoiden muotokuvia. Talo on sisustettu barokkityyliin, jotta vaikutelma aikakaudesta olisi täydellisempi. Näiden lisäksi esillä on myös Pietari Suurelle ja hänen puolisolleen kuuluneita huonekaluja ja esineitä, mm. Pietari Suuren pöytä, jossa on kuvattuna Itämeren kartta, sekä hänen vaimolleen kuulunut badalkiinivuode. Pietari Suuri kuoli vuonna 1725, ja hänen jälkeläisensä vierailivat silloin tällöin myös Tallinnassa, jossa he yöpyivät Pietari Suuren


Taidemuseo KUMU

ASTU SISÄÄN: Taidemuseo.

Kadriorgissa sijaitsevan Taidemuseon (KunstiTUTUSTU MYÖS: muuseum KUMU) uusi rakennus valmistui Viron taiteen vuosina 2002–2005. Aikaisemmin pääasialliperusnäyttely sena näyttelypaikkana ja museon keskuksena 3. kerroksessa. toimi Pietari Suuren aikainen linna, mutta rakennus jäi ahtaaksi sekä taidemuseon kokoelmien säilytystä että näyttelyitä varten. 1990-luvun alussa oli myös selvää, että linna vaati perusteellista korjausta ja että linnan ja Kadriorgin puiston muodostama kokonaisuus tulisi saattaa museovieraiden nähtäville barokkityyliä edustavana kulttuuriperintönä. Linnan peruskorjaus, tontin etsiminen taidemuseon uudelle rakennukselle, arkkitehtikilpailun järjestäminen ja rakennustyöt veivät yhteensä 15 vuotta. Parhaimman ratkaisun KUMU, Kadriorgin linna löytämiseksi järjestettiin kansainvälinen ark- ja presidentin virka-

Kadriorg ja Pirita

rakennuttamassa linnassa. Kukaan heistä ei kuitenkaan saanut Tallinnassa aikaan mitään niin upeaa kuin Pietari Suuren rakennuttama linna puistoineen, jotka ovat ainutlaatuisia koko Virossa.

asunto.

85


Kadriorg ja Pirita Taidemuseo KUMU.

86

kitehtikilpailu, jonka voitti suomalainen arkkitehti Pekka Vapaavuori. Yli kahdestasadasta kilpailuun lähetetystä työstä lähes puolet oli suomalaisilta arkkitehdeiltä ja suomalaisille menivät myös kaikki palkintosijat. Suomalaiset asiantuntijat neuvoivat Taidemuseon rakennusprojektin toteuttamisessa ja järjestivät täydennyskoulutuksia sekä museon työntekijöille että rakennusprojektin osallisille. Taidemuseon rakentamisen rahoitti Viron valtio. Uusi taidemuseo on moderni rakennus ja ulkomuodoltaan täysin erilainen kuin kaikki aiemmin Kadriorgiin rakennetut rakennukset. Rakennus on huomiota herättävä myös suuren kokonsa puolesta, mutta sitä vaikutelmaa lieventää rakennuksen sijoittaminen Lasnamäen liuskekivikallion kainaloon. Jotta museorakennus olisi mahtunut liuskekivikallion vieressä olevalle tontille, maa-alaa suurennettiin mäen suuntaan räjäyttämällä liuskekiveä ja louhimalla kalliota, mikä luo vaikutelman kuin rakennus kasvaisi kallion sisältä. Museossa on näytteillä taidetta 1700-luvun alusta näihin päiviin saakka. Rakennuksessa on näyttelysaleja, auditorio, koulutuskeskus, arkisto ja kirjasto, restaurointityöpaja ym. Vierailijat voivat halutessaan lainata audio-op-


Kadriorg ja Pirita

paan (viroksi, englanniksi, suomeksi tai venäjäksi) ja sen lisäksi museon kokoelmiin on mahdollista tutustua Internetin kautta museon digitaalisessa arkistossa. Museossa on pysyvä perusnäyttely ja sen lisäksi monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä, joista löydätte etukäteen tietoa Internetistä museon kotisivuilta www. ekm.ee. Perusnäyttely museon kolmannessa kerroksessa antaa yleiskatsauksen Viron varhaisemmasta taiteesta. Seuratessa näyttelyä ylempiin kerroksiin liikumme ajassa aina näihin päiviin saakka. 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle näyttelyä hallitsevat baltiansaksalaisten taiteilijoiden työt, myöhemmin heidän rinnalleen tulee virolaisia taiteilijoita. Vaikka taide on aina ollut kansainvälinen ja rajoja ylittävä ilmiö, saamme taideteosten kautta hyvän yleiskuvan myös Viron historiasta ja poliittisista oloista. Taide on yhteiskunnan peili, ja tiettyinä aikoina hallitsijat ovatkin pyrkineet kaunisSisältä KUMU-museosta. telemaan kuvaa taiteen avulla.

87


104


Matkaopas

Rekisteri Pyhän Hengen kirkko . . . . . . . 24

Dominikaaniluostari . . . . . . . . . 9

Raadinapteekki. . . . . . . . . . . . 22

Hevosmylly . . . . . . . . . . . . . . . 68

Raatihuone . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Kadriorgin puisto ja linna. . . . . 81

Rataskaivo. . . . . . . . . . . . . . . . 29

Kahvila Chocolats de Pierre . . . 9

Ravintola Balthasar. . . . . . . . . . 8

Kahvila Josephine. . . . . . . . . . . 9

Ravintola Dominic. . . . . . . . . . . 9

Kahvila Maiasmokk. . . . . . . 8, 57

Ravintola Kloostri Ait. . . . . . . . . 9

Kalevin jahtiklubi. . . . . . . . . . . 101

Ravintola Nevskij. . . . . . . . . . . . 8

Katariinankirkko . . . . . . . . . . . . 9

Ravintola Olde Hansa. . . . . . . . 8

Kaupunginmuuri. . . . . . . . . . . . 74

Ravintola Savoy. . . . . . . . . . . . . 8

Kaupunginteatteri. . . . . . . . . . 70

Reval Café. . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Kiek in de Kök. . . . . . . . . . . . . 36

Ruotsalainen Mikaelin kirkko . 33

Kohtuotsan näköalapaikka. . . 52

Russalka-muistomerkki. . . . . . 88

Kolm sisarta. . . . . . . . . . . . . . . 67

Suomen suurlähetystö . . . . . . 54

Kuldse Notsu Kõrts. . . . . . . . . . 9

Suurkillan talo. . . . . . . . . . . . . 59

Kuolemantanssi-maalaus . . . . . 31

Taidemuseo KUMU. . . . . . . . . 85

Kustaa Aadolfin kymnaasi. . . . 73

Tallinnan kasvitieteellinen

Kuvernöörin puisto. . . . . . . . . 40 Laulukenttä. . . . . . . . . . . . . . . 89

puutarha. . . . . . . . . . . . . . . . 93 Tallinnan Kristuksen

Maarjamäen linna. . . . . . . . . . . 91

kirkastumisen pääkirkko . . . 72

Merimuseo . . . . . . . . . . . . . . . 64

Tanskan kuninkaan piha. . . . . 37

Mestarien piha . . . . . . . . . . . 9, 14

Televisiotorni. . . . . . . . . . . . . . 94

Mothanderin talo . . . . . . . . . . 54

Toompean linna. . . . . . . . . . . . 39

Mustapäiden veljeskunnan talo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

Tuomiokirkko. . . . . . . . . . . . . . . 41 Turisti-info. . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Neitsyttorni. . . . . . . . . . . . . . . 36

Vanha Toomas. . . . . . . . . . . . . . 19

Neulansilmä portti. . . . . . . . . . . 16

Vanhatori. . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Nigulisten kirkko. . . . . . . . . 16, 30

Vapaudenaukio. . . . . . . . . . . . . 15

Nikolaos Ihmeidentekijän

Vihreä tori. . . . . . . . . . . . . . . . 62

kirkko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Viru-katu. . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Nukketaiteen keskus. . . . . . . . 75

Virunportti. . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Olevisten kirkko. . . . . . . . . . . . 68

Viro lyhysesti Virallinen nimi: Viron tasavalta Pääkaupunki: Tallinna (asukkaita 412 372, 1.3.2011) Julistautuminen itsenäiseksi: 24.2.1918

​ inta-ala: 45 227 km² P Rannikkoa: 3794 km Väkiluku: 1 340 122 (2011) Suurimmat kansallisuusryhmät: virolaisia 69,1%, venäläisiä 26,2%, ukrainalaisia 2,16%, valkovenäläisiä 1,29%, suomalaisia 0,9%, muita 0,04% Virallinen kieli: viro Valtiomuoto: parlamentaarinen demokraattinen tasavalta Hallintomuoto: yksikamarinen parlamentti – Riigikogu Paikallishallinnot: 33 kaupunkia ja 193 kuntaa

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla Matkaopas sisältää runsaasti tietoa, joka auttaa teitä Tallinnan vanhassa kaupungissa huomaamaan kauniita ja jännittäviä yksityiskohtia pääkaupungin kulttuurihistoriasta. Kirjan kirjoittaja, historioitsija Koit Väinsalu esittelee neljä eri reittiä, joita pitkin kävellessä kirja oppaana voi nähdä paljon uutta ja kiinnostavaa paikoissa, joista muuten kävelisimme vain ohi.

Matkaopas sisältää: • historiallisia faktoja,

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla

Aleksanteri Nevskin katedraali. . 37

Päivä Tallinnassa jalkaisin ja linja-autolla

Toompean linnoitus

Näkymä Kohtuotsan näköalatasanteelta

Olevisten kirkko

Katariinan käytävä

Toompean linna

Kiek in de Kök

Nigulisten kirkko

Raatihuone

Aleksanteri Nevskin katedraali

Lühike jalg-katu

Raatihuoneen tori

Paksu Margareeta

Pikk-katu

Virunportti

Piritanluostari

Taidemuseo KUMU

• reittejä ja yksityiskohtaisen kartan • sekä paljon värikuvia.

Kansainvälisten organisaatioiden jäsenyydet: YK (17.10.1991 alkaen), NATO (29.3.2004), Euroopan Unioni (1.5.2004) ym.

Matkaopas suosittelee:

Rahayksikkö: Euro (€) Aikavyöhyke: EET (UTC +2) Internetin domain-osoite: .ee Kansainvälinen suuntanumero: + 372

• löytöretkiä Toompealle ja

• kahta lyhyttä kävelyreittiä Virunportilta ja Vapaudenaukiolta Raatihuoneen torille, • muinaisen hansakaupungin kujille, • käyntiä Kadriorgissa ja Piritalla turisti- tai paikallisbussilla, • kohteita, joihin voi astua sisään ja tutustua perusteellisesti • ruoka- ja juomapaikkoja nälkäisille ja janoisille

Olutravintola Beer House. . . . . 8 Olympian purjehduskeskus. . . 102 Paksu Margareeta. . . . . . . . . . 63 Pietari Suuren talomuseo. . . . 84 Pietarin ja Paavalin katedraali. . 9 Pikk jalg -katu. . . . . . . . . . . . . 34 Piritan luostari. . . . . . . . . . . . . 95

Tallinnan vaakuna

Tallinnan lippu

Viron vaakuna

Viron lippu

TEA:n matkaopas on käytännöllinen kumppani sekä pääkaupungin asukkaalle että vieraalle, joka haluaa viettää mukavan päivän tai miksei puolituntisenkin – yksin, perheen kanssa tai koko matkaseurueella.

Matkaopas

Patkulin näköalapaikka. . . . . . 49

Matkaopas

4 reittiä: • Toompean linna • Raatihuoneen tori • Alakaupunki • Kadriorg ja Pirita


TALLINN FIN