Lasin Maailma 4/2020 by Jenni Heikkilä

4/2020

| Lasi-

ja metallirakentamisen erikoislehti

S. 6 Nokian kirjasto- ja kulttuuritalon julkisivulasitukset

S. 11 Old foxes - lasirakentamisen konkarit haastattelussa

| www.tasolasiyhdistys.fi

S. 16 Lasiterasseilla lisĂ¤arvoa pientaloihin

Lasivalinnat vaiku avat tilan viihtyisyyteen, turvallisuuteen sekä lämpö- ja äänieristykseen. Maan laajin tuotevalikoimamme pitää sisällään eristyslasit, palonsuojalasit sekä turva- ja suojalasit. Toimitamme laseja myös erikoistuoteteollisuuden tarpeisiin.

Turun vierasvenesatamassa sijaitsevan Ravintola Nooan näy ävät lasiseinäpinnat ovat Seloyn ensiluokkaista TPS-BU eristyslasia.

Ota yhtey ä, palvelemme juuri sinua! Olemme suomalainen perheyritys ja eristyslasien edelläkävijä. Meiltä saat korkealuokkaiset rakennuslasituo eet ja palvelut kokemuksella ja amma itaidolla.

Henri Kiuru 010 839 5816 henri.kiuru@seloy.fi

Harri Korpela 010 839 5815 harri.korpela@seloy.fi

An i Nurminen 010 839 5829 an i.nurminen@seloy.fi

Iiris Siukola 010 839 5813 iiris.siukola@seloy.fi

Emme seuraa kehitystä, viemme sitä eteenpäin.

Jonne Ylikännö 010 839 5814 jonne.ylikanno@seloy.fi

SELOY FI

Sisältö

WWW.TASOLASIYHDISTYS.FI

JULKAISIJA

Suomen Tasolasiyhdistys ry Klemelänkatu 10 30100 Forssa

KUSTANTAJA

Talotekniikka-Julkaisut Oy Sitratori 5 00420 Helsinki puhelin 0400 773 833

4 Ajankohtaista 5 Pääkirjoitus 6 Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta – uutta ilmettä ja vetovoimaa kaupungin keskustaan 8 Ovet ja ikkunat kodeissa ja loma-asunnoissa 11 Rakennuslasialan ”Old Foxes” 14 Lasin ympäristöseloste – EPD 16 Talviterassit – suojaisa talvipuutarha 19 Melu ja äänenerityslasit 21 Ajankohtaista 23 Erään lasinaisen pakina

PÄÄTOIMITTAJA

Jenni Heikkilä puhelin 0400 697 391 jenni.heikkila@tasolasiyhdistys.fi facebook.com/tasolasiyhdistys/

TOIMITUSSIHTEERI

Tuomo Häyrynen Puhelin 050 585 7996 E-mail: tuomo.hayrynen@gmail.com

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Eeva Keränen Puhelin 0400 773 833 E-mail: eeva.keranen@talotekniikka-lehti.fi

Alumiinin käyttö kotien ja loma-asuntojen julkisivurakenteissa lisääntyy.

ILMOITUKSET

Eeva Keränen Puhelin 0400 773 833 E-mail: eeva.keranen@talotekniikka-lehti.fi

TAITTO JA PAINO

Kannen kuva: Lumon Oy

Lasin Maailma 4 I 2020

Ajankohtaista

Lumon on solminut jättikaupat Kanadassa

uomalaisen perheyhtiön Lumonin kanadalainen tytäryhtiö on solminut merkittävän tilauksen kahden tornitalon parvekejulkisivun lasittamisesta. Kyseessä on miljoonien eurojen tilaus ja samalla ensimmäiset yli 100 metriä korkeat asuinkerrostalot, jotka tullaan lasittamaan Lumon parveke- ja kaidelasituksilla.

”Pitkäjänteinen yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa Vancouverissa on tuottanut tulosta ja Lumon on hyväksytty alueen lasitusten toimittajaksi. Lumon on ollut alan pioneeri, jonka laadukkaat tuotteet ja niiden kattava sertifiointi ovat mahdollistaneet markkinan avaamisen Kanadassa”, kertoo Lumon North America Inc:n toimitusjohtaja Olli Vänskä.

Kokonaisuudessaan projekti koostuu kahdesta eri vaiheesta, joista ensimmäisessä lasitetaan 34-kerroksinen ja 104 metriä korkea tornitalo. Toinen vaihe käsittää 36-kerroksisen ja 109 metriä korkean tornitalon, jonka lasittamisesta on allekirjoitettu aiesopimus. Tornitaloissa on yhteensä 510 asuntoa, joista jokainen parveke lasitetaan. Kohteisiin toimitetaan yhteensä yli 4,3 km Lumon tuotteita, joiden yhteenlaskettu lasipinta-ala on hieman vajaa 12 000 m². Kohteet sijaitsevat Maple Ridgen kaupungissa, lähellä Vancouveria.

”Kanadan tytäryhtiömme on rakentanut Lumon brändin tunnettuutta systemaattisesti ja ollut aktiivisesti lähellä asiakkaita. Tornitalojen lasittaminen on päänavaus meille kokonaan uudenlaisen rakennustyypin lasittamiseen ja uskomme, että vastaavanlaisia toteutuksia tullaan näkemään myös jatkossa”, iloitsee Lumon konsernin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen.

MEILTÄ SEURAAVAT LASINKÄSITTELYKONEET:

KYSY LISÄÄ! tuotepäällikkö

ARTO PARKKO • lasivarastot ja automaattilastaimet • lasinleikkauspöydät • pysty- ja vaaka CNC:t • tuplahiomakoneet • pesukoneet • vesileikkurit

• automaattivarastot ja -lajittelu • eristyslasin tuotantolaitteet • pystyhionta- ja porauslinjat • laminoidun lasin pystyleikkaus ja laminointi

• pystyhiomakoneet kuppilaikoilla • pysty-CNC-porat • vesiseparaattorit

• karkaisu-uunit • silkkipainot • digitaaliprinttaus • laminointi

• pystypesukoneet • pystyhiomakoneet kuppilaikoilla

• pystymalliset lasiporat • pystymalliset hiomakoneet • vaakamalliset hiomakoneet • pystysahat • nauhahiomakoneet • lasimurskat

• imukuppinostimet

• akkukäyttöiset alipainenostimet

• pyörillä kulkevat apukurottajat imukupeilla

Lasin Maailma 3 I 2020

+358 20 771 3317 arto.parkko@projecta.fi • eristyslasimateriaalit • sg-lasitus • lasintyöstökoneet

PRO RATKAISUT TEOLLISUUDELLE JA TEKIJÖILLE

www.projecta.fi

Pääkirjoitus Metallirakentajan sertifiointi on vastuullisuutta Suomalaisen rakentamisen isoimmaksi arvoksi on jo usean vuosikymmenen ajan nostettu laatu. Miten hyvin tuossa päämäärässä on onnistuttu – siitä voidaan olla montaa mieltä. Miksi tasaisen hyvä laatu on vaikea saavuttaa? Rakentamisen laatuun vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten määräykset, suunnitteluratkaisujen ja aikataulujen haasteet, projektinhallinta ja työmaan johtaminen, toimitettujen rakennustuotteiden vaatimukset, yksittäisen valmistajan ja työntekijöidensä osaaminen ja asenne sekä viranomaisvalvonta. Talonrakennus, jossa Suomen metallirakenneyhdistyksen (SMRY) jäsenyritysten osuus on metallilasirakenteiden toimittaminen, on sirpaleinen prosessi ja siksi altis virheille, kun eri toimittajien rakennustuotteet liittyvät toisiinsa ja ne asennetaan usein haastavissa ja jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi metallirakentajille ei ole olemassa alalle suunnattua ammatillista koulutusta, vain sitä osittain sivuavia, kuten esimerkiksi kone- tai metallialan koulutusta.

Kestävä rakentaminen on laadukasta ja vastuullista Lainsäätäjän tavoitteena on varmistaa, että Suomessa rakennetaan laadukkaasti ja kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Vastuullinen ja laadukas rakentaminen vaatii, että koko arvoketju, suunnittelusta hankintaan ja lopulta toteutukseen, sitoutuu asiaan. Toimialoja tarkastellaan yhä enemmän koko arvoketjun osalta: mitä raaka-aineita käytämme, kuka valmistaa tuotteet, missä ja kuka ne kokoaa tai kuka asentaa valmiin lopputuotteen? Meiltä tullaan jatkossa vaatimaan entistä tarkempia selvityksiä tuotteiden elinkaaresta ja ympäristövaikutuksista, kiertotaloudesta sekä oman toimintamme laatujärjestelmistä ja vastuullisuudesta.

vaatimukset: Rakennusten tulee olla turvallisia, terveellisiä, energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja käyttöturvallisia sekä luonnonvaroja säästäviä. Määräyksissä puhutaan kuitenkin hyvin vähän siitä, miten näihin päämääriin päästään. Nykyiset rakentamismääräykset ovat etupäässä rakentamista ohjaavia – niissä annetaan entistä vähemmän yksityiskohtaisia määräyksiä tai ohjeita. Toimialoille, jotka edustavat kunkin alan ammattilaisia, on annettu mandaatti laatia omalle alalle määräykset täyttäviä, toimivia ja järkeviä ohjeita sekä mahdollisuus osallistua alan standardien valmisteluun.

Alamme tulee kehittymään SMRY on yhdessä alan tärkeimpien järjestelmätoimittajien kanssa todennut, että tärkein tehtävämme on huolehtia ja varmistaa alalle yhdenmukainen ja riittävä perusasioiden osaamistaso sekä osoittaa se virallisella todistuksella. Tämän takia on metallirakentajille luotu alan kokonaisvaltainen koulutusohjelma, jonka suorittamisen osoituksena myönnetään SMRY-sertifikaatti. Syyskuussa käynnistynyt sertifiointiohjelma on selkeä osoitus järjestelmätoimittajien ja SMRY:n sitoutumisesta tavoitteen saavuttamiseen. Viestimme markkinoille on, että SMRY-sertifikaatti on metallirakentajien virallinen osoitus yrityksen saamasta ammatillisesta koulutuksesta sekä kyvystä toimia alan määräysten, ohjeiden ja standardien mukaisesti. Yleiskoulutusten aiheet – määräykset, standardit ja ohjeet – eivät ehkä herätä suuria intohimoja, mutta ne ovat alan oleellisia perustietoja, jotka pitää tuntea, jotta voi osoittaa olevansa alan ammattilainen ja siten luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani. Alkaneen sertifiointiprosessin tavoite on metallirakennealan kehittämisloikka, joka edellyttää meiltä kaikilta sitoutumista. Uskomme, että se on paras ja ainoa tapa valmistautua tulevaisuudessa häämöttävien uusien haasteiden voittamiseen.

Rakentamismääräykset ovat ohjaavia. Rakentamismääräyksissä ja niistä johdetuista asetuksissa ja ohjeissa todetaan rakennusten perus-

Hasse Lönnberg SMRY:n toiminnanjohtaja

Lasin Maailma 4 I 2020

Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta – uutta ilmettä ja vetovoimaa kaupungin keskustaan TEKSTI JA KUVAT: TUOMO HÄYRYNEN

Nokian uuden kirjaston rakentaminen saatiin päätökseen viime vuodenvaihteessa ja ovet avautuivat yleisölle kesäkuussa. Virraksi nimetyn rakennuksen arkkitehtonisesti omaleimaisimmat piirteet ovat ryppyistä paperia kuvaileva julkisivu sekä laaja lasiseinä, joka tuo valoa ja avaraa tunnelmaa kirjaston aineistosaliin.

okian kaupungin vuonna 1966 rakennettu vanha pääkirjasto päätettiin korvata uudella. Vanhan tilalle tarvittiin sekä kapasiteetiltaan että toiminnallisilta ominaisuuksiltaan monipuolisempi rakennus, jonka tuli kehittää Nokian keskusta-alueen kaupunkikuvaa ja vetovoimaa. Kaupungin suunnitelmien edetessä arkkitehtisuunnittelu pääsi käyntiin vuonna 2015. Vanha kirjastotalo purettiin vuonna 2018 ja uuden rakentaminen aloitettiin. Alun perin tilojen avaamista yleisölle suunniteltiin maaliskuussa 2020, mutta koronapandemian takia avajaiset saatiin järjestettyä kesäkuun alussa.

Kolmikerroksinen rakennus on bruttoalaltaan reilu 4200 m² ja rakennuskustannukset noin 11 miljoonaa euroa. Kirjastotilojen lisäksi rakennuksesta löytyvät nuorisotilat, näyttelytilat, kulttuurisali, kahvio sekä useita yhteistiloja kokoontumiseen ja työskentelyyn. ”Suunnitteluun aiheuttivat haasteita varsin ahdas rinnetontti ja sisäänkäyntien toteuttaminen. Alussa rakennukseen suunniteltiin neljä kerrosta, mutta lopulta kustannussyistä tilaohjelmaa muokattiin ja rakennus toteutettiin kolmikerroksisena. Keskeisiä suunnittelun tavoitteita ovat olleet toimiva tilaohjelma, muuntojoustavuus sekä moderni ja houkutteleva arkkitehtuuri, joka antaa uutta ilmettä Nokian keskustalle”, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pekka Koli Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy:stä.

Läpinäkyvyyttä ja avaruutta kirjastotiloihin Yksi kirjasto- ja kulttuuritalon omaleimaisimmista piirteistä on pohjoiseen avautuvan julkisivun lasiseinä. Lähes koko pohjoissivun läpi ja kahdessa kerroksessa olevan rakenteen tavoitteena on mahdollisimman hyvä visuaalinen läpinäkyvyys ja avaran tilan tunteen luominen asiakkaille. Pohjoisjulkisivun aineistoalueen rakenteeseen kuuluvat myös levymäiset, osittain katosta roikkuvat ja alta tuetut lasipilarit, joihin julkiNokian uusi kirjasto- ja kulttuuritalo rakennettiin entisen pääkirjaston paikalle.

Lasin Maailma 4 I 2020

Pohjoispuolen julkisivun lasirakenne Eristyslasien rakenne Laminoitu selektiivi 10,8 mm 14 mm argon Karkaistu selektiivi 6 mm 14 mm argon Karkaistu ja laminoitu 16,8 mm Jäykistävät ”lasievät” Karkaistu ja laminoitu 12+12+12, välissä 1,52 mm PVB-kalvot. Avaratunnelmainen kirjaston aineistosali.

Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta

Rakentaminen: 2018-2019 Bruttoala: 4256 m² Rakennuttaja: Nokian kaupunki Pääurakoitsija: Pallas Rakennus Länsi-Suomi Oy Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy, Pekka Koli Lasijulkisivujen suunnittelu ja toteutus: Metallityö Välimäki Oy, Lasitusliike V Aalto Oy ja Lasiluoto Oy. Pohjoispuolen lasijulkisivu ulkoa katsottuna. Julkisivun lasielementit ja lasipilarit on kiinnitetty pistekiinnikkeillä toisiinsa.

sivun lasielementit on kiinnitetty pistekiinnikkeillä. ”Laaja läpinäkyvä lasirakenne avaa näkymät kirjaston asiakkaille, mutta myös ikäänkuin liittää sisätilat osaksi kaupunkiympäristöä ja houkuttelee ohikulkijat poikkeamaan kirjastoon”, Pekka Koli sanoo. Lasiseinän ja –pilareiden detaljisuunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Metallityö Välimäki Oy, Lasitusliike V Aalto Oy ja Lasiluoto Oy.

”Kookas lasijulkisivu ja siihen liittyvät pilarit vaativat oman yksityiskohtaisen suunnittelunsa. Olemme aiemminkin toteuttaneet samantyyppisiä rakenteita ja onnistuimme kumppanien kanssa hyvässä yhteistyössä löytämään toimivat ratkaisut myös Nokian Virtaan”, kertoo Kimmo Välimäki Metallityö Välimäki Oy:stä.

Vuoden 2018 lasirakennekohteessa

LAADUKKAAT FINNTERMO-ERISTYSLASIT Littoistentie 168 21500 Piikkiö Puh. 0207 430 180 www.lasiluoto.fi

Lasin Maailma 4 I 2020

Alumiiniset ikkunat kestävät ankarat sääolosuhteet kovassa tuulessa, viistosateessa ja suolaisen veden äärellä. Alumiinirakenteet täyttävät sekä esteettiset että toiminnalliset vaatimukset.

Ovet ja ikkunat kodeissa ja loma-asunnoissa TEKSTI: JENNI HEIKKILÄ JA HASSE LÖNNBERG KUVAT: JACOB LERCHE FOTOGRAFI JA SCHÜCO INTERNATIONAL KG .

Alumiinista valmistettuja ikkunoita tai ovia ei ole perinteisesti totuttu käyttämään yksityisasunnossa. Ei ainakaan silloin, kun ne tulivat markkinoille. Niitä käytettiin lähinnä teollisuusrakennuksissa ja kauppojen julkisivuissa, jotka koostuivat usein suurista näyteikkunoista ja oviaukoista.

Lasin Maailma 4 I 2020

ehityksen myötä on siirrytty yksinkertaisista, eristämättömistä profiilijärjestelmistä tuotteisiin, joilla on erittäin hyvä suorituskyky vastaten nykyaikaisten toimistorakennuksien vaatimuksia, kuten myös kotien ja loma-asuntojenkin.

Varhaiset profiilijärjestelmät Varhaisimmat profiilit olivat saatavana vain alumiinin värisenä, anodisoidulla pinnalla. Myöhemmin värinä oli luonnollisen hopeanharmaan lisäksi yleensä vain ruskea, punainen ja musta. Toki muitakin värejä alkuinnostuksessa testattiin, mutta niiden UV-valon kestävyys oli huono.

Rajoitettujen rakennusfysikaalisten ominaisuuksien ja pintakäsittelymahdollisuuksien lisäksi profiilivalikoima oli myös rajallinen. Yksinkertaiset profiilit ilman muotoja tai erilaisia leveysvaihtoehtoja johtivat usein teolliseen ilmiasuun, jota oli vaikea sovittaa yhteen esimerkiksi tyypillisen suomalaisen kodin julkisivun kanssa. Lisärajoituksena oli, että käytettävissä olleet ikkunoiden aukaisijat eivät aina sopineet markkinoiden vaatimuksiin.

modernia tai perinteisempää arkkitehtuuria tai vapaa-ajan rakentamista, on se, että niihin halutaan laaja näkymä ja yhteys ympäristöön. Mikä on miellyttävän positiivinen trendi oppiessamme yhä enemmän luonnon valon merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti liukuovien tai sivuille taitettavien lasiliukuovien osalta alumiinituotteet ovat omassa luokassaan. Tämä pätee muotoihin, käyttömahdollisuuksiin ja arkkitehtonisiin yksityiskohtiin.

Ulkonäköseikkojen jälkeen huomattavana markkinaesteenä varhaisissa profiilijärjestelmissä oli se, ettei niissä ollut kylmäsiltaa katkaisevaa rakennetta. Vaikka kylmäsiltaan kehitettiin tekniikkaa ulko- ja sisäprofiilikomponentin erottamiseksi eristävällä muovieristeellä, aikaisempien versioiden U-arvot eivät kuitenkaan pystyneet millään tavalla kilpailemaan puuikkunan ominaisuuksien kanssa. Eristysominaisuuksiin ja energiankäyttöön kiinnitettiin huomiota ennen 70-luvun energiakriisiä eri tavalla kuin nykyään, alumiinisten ikkunoiden ja ovien suorituskyvyn katsottiin olevan täysin riittävä.

Nykypäivän alumiinista valmistetut ikkunat ja ovet on mahdollista valmistaa millä värillä tahansa. Värivaihtoehtoina ovat kaikki RAL-värit. Ne kestävät hyvin UV-valoa ja värierot ovat pieniä tuotantoerittäin. Lisäksi nykyään on mahdollista kuvioida profiili kulutusta hyvin kestävällä muovikalvolla vaikkapa marmorin tai puun näköiseksi. Viimeistely on kevyttä ja kaunista, kun se ennen oli melko järeää. Lämpöarvot ovat vaatimusten mukaisia tai niiden alle. Uudet ratkaisut ovat mahdollistaneet myös lasikokojen kasvattamisen. Alumiiniprofiili on myös säänkestävä, tuulen- ja kosteudenpitävä sekä mittatarkkuutensa pitävä ratkaisu.

1990-luvulle asti oli normaalia käyttää eristämättömiin profiileihin perustuvia ikkunoita teollisuus- ja varastorakennuksissa. Kodeissa tällaisia profiileja käytettiin liukuoviin, joissa kynnykseen asennettu lämmitysjärjestelmä kompensoi eristysominaisuuksien puutteen vaikutusta. Huolimatta alumiinisten ikkunoiden ja ovien sekä muovin yleisestä käytöstä eurooppalaisissa kodeissa, tämä kehitys ei löytänyt tietään Pohjoismaihin. Puun käytöllä on Pohjoismaissa vahvat perinteet, lukuisat paikalliset valmistajat tarjosivat hyviä ja toimivia tuotteita. Kun kilpailu teknisten ominaisuuksien ja muotoilun suhteen oli olematonta, yksityiset markkinat rajoittuivat luonnollisista syistä.

Moderni koti tai loma-asunto Uusien asuntojen yhteinen piirre riippumatta siitä, edustavatko ne

Liukuovien ja tavallisten taiteovien yksityiskohdat edellyttävät usein lisätoimenpiteitä toimiakseen vaativissa olosuhteissa kuten rannikolla tai vuoristossa. Alumiinirunko, joka on suunniteltu paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin, kestää periaatteessa ikuisesti vain tavallisella saippua ja vesi puhdistuksella ja komponenttien kunnossapidolla, jopa haastavassa rannikkoilmastossa. On olemassa esimerkkejä lakatuista julkisivuprofiileista, joissa 40 vuoden altistumisen jälkeen Norjan rannikkoilmastossa, pinnalla olevan tietynlaisen sameuden (maalipinnan kiilto katoaa) lisäksi, ei ole ikääntymisen merkkejä. Ohuet alumiiniprofiilit toimivat myös ikkunoissa, etenkin kun halutaan maksimoida luontoyhteys vaativien olosuhteiden kohteissa. Rannikolla lämpötila ei välttämättä ole alhainen, mutta sade- ja tuuliolosuhteet sekä ilman korkeampi suolapitoisuus asettavat rakenteelle vaa-

Lasin Maailma 4 I 2020

timuksia tiiviyden, materiaalin vakauden ja pintojen kunnossapidon suhteen. Pohjoisempana lämpövaihtelut ovat suuria ja painava lumimassa aiheuttaa omat haasteensa. Tämän päivän tekniikka ja tuotteiden suorituskyky kuitenkin mahdollistavat suurten ikkunoiden käytön jopa alhaisen lämpötilan alueilla, vaikka etenkin mökkipuolella pienten ikkunoiden perinne on ollut vahva. Koristelistojen ja pienempien ikkunapintojen käyttö liittyy perinteiseen ja klassiseen mökki-idylliin. Tyyli syntyi aiemmin rajallisten teknisten mahdollisuuksien seurauksena. Lasi oli kallista, eivätkä tuotantomenetelmät mahdollistaneet suuremman lasin tuotantoa tai erikoismuotoisten eristyslasien valmistusta.

Kestävä rakentaminen Helppo huolto, pitkä käyttöikä, mahdollisuus uudelleenkäyttöön ja korkea kierrätysaste tekevät alumiinista kiertotalouden näkökulmasta tehokkaan materiaalin. Alumiinia voidaan kierrättää ja käyttää loputtomasti uusien tuotteiden valmistukseen ilman että metallin laatu kärsii millään tavoin. Sekundäärialumiinin sulatukseen tarvitaan vain 5 % energiasta, jonka primäärialumiinin sulatus vaatii. Alumiinista arvioidaan palautuvan kierrätyksen kautta uudelleen käytettäväksi noin 75 prosenttia. Alumiinisissa rakennustuotteissa kierrätysaste on jopa 96 %. Kuusakosken tehtaalla Heinolassa tuotetaan vuosittain noin 25 000 tonnia valmista uusioalumiinia. Jos tarkastellaan alumiinia kestävän vihreän rakentamisen näkökulmasta, on yhtenä kriteerinä täyttää tarpeet ja vaatimukset nyt ja tu-

levaisuudessa. Käytettäessä pienen hiilijalanjäljen omaavia kestäviä ja kierrätettäviä materiaaleja, alennetaan päästöjä ja luodaan kiertotaloutta edistäviä tuotteita. Kestävyyteen liittyy siten toimivuus, turvallisuus, terveys, arvon säilyminen, viihtyvyys niin kuin ekologisuuskin. Viime vuosina sekä alumiini että teräs ovat nousseet erittäin tärkeiksi materiaaleiksi yksityisasunnoissa ja loma-asunnoissa. Aikaisemmat haitat on poistettu ja siten alumiini tarjoaa arkkitehdille lähes rajattomat suunnittelumahdollisuudet ja monipuoliset materiaaliominaisuudet, jotka täyttävät tulevaisuuden tarpeet ja tiukimmatkin ekologiset ja ilmastoon liittyvät vaatimukset. Elinkaarinäkökulmasta tarkasteltuna esimerkillisiä ovat alumiiniprofiilit, jotka toimivat hyvin vielä 40-50 vuoden kuluttuakin vain yksinkertaisen puhdistuksen avulla. Ilmastoaltistuksesta ja käytöstä riippuen, profiilien käyttöikä voi olla kaksinkertainenkin. Esimerkiksi Hydro CIRCAL -tuotesarja on valmistettu kierrätysjätteestä. Valmistajan mukaan Hydro CIRCAL 75R -tuotelinjassa hiilidioksidijalanjälki on aina alle 2,3 hiilidioksidikiloa yhtä alumiinikiloa kohti. Hydro REDUXA puolestaan on vähähiilinen alumiinin tuotesarja, jossa on käytetty vesivoiman kaltaisia uusiutuvia energianlähteitä, jonka avulla hiilijalanjälki pienenee alumiinikiloa kohti alle neljännekseen maailmanlaajuisesta keskiarvosta. Lisäksi profiilien eristysominaisuuksia on parannettu siinä määrin, että alumiinituotteet kilpailevat hyvin perinteisiin materiaaleihin perustuvien parhaimpienkin vaihtoehtojen kanssa. Viime Lasin Maailma -lehden numerossa mainittiin esimerkiksi Villa Mikaelin esteettömyysvaatimukset täyttävä täysin sähköisesti avautuva ja toimiva Schücon liukuovimalli, joka toimii äänikomennolla, kännykällä tai napista painamalla. Ovi on tehty mahdollisimman tiiviiksi nostavalla avaustoiminnolla ja sen U-arvo on 0,85 3K-eristyslasielementillä. Vaikka ulkolasina kohteessa oli käytetty opaalilaminoitua turvalasia estäen näköyhteyden ulkoa sisälle, päästää se eteiseen pehmeää luonnonvaloa, joka lisää tilan toimivuutta. Villa Mikael on esimerkillinen suomalainen rakennus, jossa yhdistyy esteetön, ekologinen ja älykäs rakentaminen.

Miksi alumiini? Alumiini itsessään on melko pehmeä metalli, ja se oksidoituu eli hapettuu helposti. Suhteellisen yksinkertaisella menetelmällä alumiiniin saadaan kova, hyvännäköinen ja kulutusta kestävä pinta. Lisäksi pinta voidaan värjätä lähes minkä väriseksi tahansa. Anodisoinnissa kappaleen pintaan kasvatetaan sähkökemiallisen prosessin avulla oksidikerros, joka on kova ja suojaa hyvin korroosiolta. Alumiinin keveys, lujuus, korroosionkestävyys, kierrätettävyys, kulutuskestävyys, sitkeys, sähkön- ja lämmönjohtavuus tekevät siitä ainutlaatuisen materiaalin käytettäväksi monipuolisesti eri sovellutuksissa. Kolmanneksi yleisimpänä alkuaineena maankuoressa alumiinin luonnonvarat ovat lähes ehtymättömät. Alumiinituotteet voidaan sulattaa niiden hyödyllisen käyttöiän loputtua lukemattomia kertoja uudelleen ilman, että alumiinin laatu heikkenee ja sitten jalostaa uusiksi, korkeatasoisiksi tuotteiksi. Alumiinisten rakennustuotteiden kierrätysaste on jopa 96 %. Alumiinin suljettu materiaalikierto on jo esimerkillisesti toiminnassa, kuten edellä esitettiin.

www.lasilipponen.fi sales@lasilipponen.fi 08 5355300 Nuottasaarentie 8 90400 Oulu

Lasin Maailma 4 I 2020

Rakennuslasialan ”Old Foxes” TEKSTI: JENNI HEIKKILÄ

Kuulin otsikon termin ensimmäisen kerran GPD-tapahtumassa (Glass Performance Days) muutamia vuosia sitten. Tapahtuman isäntänä ja puhujana toiminut Jorma Vitkala pyysi yleisöstä nousemaan ne, jotka ovat olleet mukana ensimmäisestä GPD-seminaarista lähtien. Näitä herroja hän kutsui leikkisästi ”Old Foxes”. löä. Tahvo Sutelaa, joka on ollut mukana ensimmäisestä tilaisuudesta lähtien, ollen erinomainen ideoija ja sparraaja sekä tuoden mukanaan Pilkingtonin eri osaajia. Tapio Nissistä, jonka avulla GPD tarjontaa laajennettiin eristyslasin valmistukseen ja osallistujajoukkoa saatiin kasvatettua. Sekä Matti Rautiolaa, joka oli korvaamaton apu etsittäessä maailmankuuluja arkkitehtejä puhumaan seminaariin. Kaikille osallistujille Jorma välittää suuret kiitokset, sillä teidän avullanne lasialalle luotiin maailman merkittävin lasialan konferenssi. Kun Jorma jäi eläkkeelle 1. syyskuuta 2020, hän perusti samalla oman yrityksen varmistaakseen tiedonsiirron jatkuvuuden. Marraskuun alusta lähtien Jorma toimii senior advisorina auttaen uutta GPD-teamiä ensi vuoden tapahtuman järjestämisessä ja ideoimisessa.

” From knowledge network to know-how” Yläpuolinen lause on uuden yrityksen Vitkala Association Oy:n slogan. Jorma toteaa sloganistaan, ettei hän väitä tietävänsä kaikkea, mutta osaa neuvoa oikean henkilön, joka tietää. Jorman LinkedIn profiilissa onkin yli 15 000 kontaktia sisältäen rakennus- ja automotiivilasiin perehtyneitä lasialan asiantuntijoita, struktuuri-insinöörejä ja arkkitehteja. Niitä, joiden teknisen osaamisen ansiosta on nykyajan vaativat ja näyttävät lasirakenteet mahdollista toteuttaa.

ittemmin Glass Innovation Instituten kotisivuille onkin lisätty The Old Fox Club, jonka tarkoituksena on kerätä eläköityvien lasialan ammattilaisten laaja hiljainen tietotaito ja siirtää se nuoremmalle sukupolvelle.

Yliopistot ja yritykset voivat tilata klubilaisilta esimerkiksi koulutusta tai apua tuotekehittelyssä. Suomessa vanhojen kettujen joukkoon kuuluvat kiistämättä seuraavat neljä henkilöä: Jorma Vitkala, Tahvo Sutela, Paavo Hassinen ja Tapio Nissinen.

JORMA VITKALA Jorma Vitakala tunnetaan laajalti maailmalla, parhaiten GPD-seminaarin puheenjohtajana, Glastonin pitkäaikaisena työntekijänä, mutta myös verkostoitumistaidoistaan ja siitä miten hän osaa järjestää kunnon pirskeet. Joka toinen vuosi Tampereella järjestettävän GPD-seminaarin päätösjuhla, Fairwell Party, jättää jälkensä jokaiseen. Jorma Vitkalan ura lasialalla alkoi jo vuonna 1981, jolloin Jorma astui silloisen Tamglass Oy:n palvelukseen, nykyisin Glaston Oy. Vuodesta 1992 lähtien Jorma on toiminut Glass Performance Days -seminaarin järjestäjänä, ideoijana ja puheenjohtajana. GPD järjestelyissä on ollut mukana suuri joukko alan uranuurtajia ja asiantuntijoita eripuolilta maailmaa. Yhteistyön tuloksena GPD on kehittynyt nykyiseen mittakaavaansa. Jorma haluaa kiittää Suomesta erityisesti kolmea henki-

- Olen ollut kohta 40 vuotta lasialalla, ja sanoisin, että viimeisen 30 vuoden ajan kehitys on ollut huimaa. Suurimmat kehitysaskeleet on otettu lasikoissa, pinnoitteissa ja struktuurirakentamisessa, Jorma kertoo. Hänen mukaansa seuraavat innovaatiot tulevat lasialan ulkopuolisista start-up yrityksistä. Yrityksistä, jotka kehittävät elektroniikkaa lasiin monipuolistaen lasituotteiden käyttöä entisestään. Nykyiset LED-valot muuttuvat lasin pintaan painettaviksi mikroledeiksi. Näyttöjen ja sähköisten ominaisuuksien lisääminen tulee olemaan nykypäivää. Eikä välttämättä johtoja pitkin.

Jorma Vitkalan meriittejä: - Kunniajäsen, Suomen Tasolasiyhdistys ry - 2019 - Palkinto: 'Jorma Vitkala Award of Merit' – 2017 - Erityispalkinto HKFA (Hong Kong Façade Association) – 2017 - Erityispalkinto KAFA (Korean Architect Façade Association) - 2017 - GANA’s (the Glass Association of North America) kunniajäsen – 2017 - Plaque in recognition of GPD’s 25th anniversary from USGlass - 2017 - Vuoden 2013 Lasirakentaja, Suomen Tasolasiyhdistys ry - Tampereen palkinto 2001 Tampereen kaupungilta

Lasin Maailma 4 I 2020

Tahvo on hyvillään siitä, että energiatehokkuuteen ja käyttöturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös korjausrakentamisessa. Tosin joissakin arkikäyttöön jäävissä museokohteissa lasirakenteita voitaisiin muuttaa teknisesti toimivimmaksi sen sijaan, että pitäydytään täysin toimimattomissa ratkaisuissa. Suunnittelijoita Tahvo muistuttaa myös lasirakenteiden ääneneristävyydestä, lasirakenteilla on paljon tarjottavaa, edullisestikin. Suojalasitukset ovat lähinnä vakuutusmaksujen kautta realisoituvaa toimintaa. Kehitystä tulisi tapahtua myös lasirakenteiden mekaanisessa mitoittamisessa, joka on yhä liian usein sattuman varaista. Tärkeimpänä epäkohtana hän nostaa esille sen, että aihe ”Lasi rakentamisessa” ei meillä sisälly systemaattisesti korkeampaan koulutukseen. Tämä johtaa asiantuntijuuden puutteeseen, ulkomaisia urakoitsijoita onkin tullut paikkaamaan aukkoja. Lisäksi suunnittelussa puuttuu ymmärrys rakennuksen toimintaan työympäristönä; miten luonnonvalo vaikuttaa meihin ja miten suunnitellaan optimoiden toimiva sekä tehokas tila. Oikea määrä laadukasta luonnonvaloa on usein lopputuloksen kannalta paljon tärkeämpää kuin jäähdytystarpeen minimointi. Vuonna 2007 Tahvo valittiin vuoden lasirakentajaksi. Tahvo on eläkeiässä, mutta hän jatkaa niin kauan kuin työn parissa viihtyy, asiakas sanokoon viimeisen sanan.

Projekteja, joissa Tahvo Sutela on ollut mukana lasiasiantuntijana: TAHVO SUTELA Tahvo Sutela on yksi heistä, jotka nousivat ylös, kun GPD:ssä kuulutettiin Old foxes. Tahvo on myös pitkäaikainen yhdistyksemme hallituksen jäsen, fyysikko, äreä humoristi ja ehtymätön lasitiedonlähde. Toisin sanoen Suomen johtava rakennuslasin tekninen asiantuntija. Tahvo Sutela toimii lasikonsulttina hankkeissa, joissa tarvitaan mitoitusteknistä laskemista sekä apua optimoidun ja vaatimukset monipuolisesti täyttävän lasiratkaisun löytämiseksi. Ei ole sattumaa, että Sutelan yritys Lasifakta Oy on samanniminen kuin Pilkingtonin lasitieto-kirja. Tahvo Sutela työskenteli pitkään Suomen Pilkingtonilla teknisten palveluiden päällikkönä ja kirjoitti myös kyseistä opasta.

• • • • • • • • • •

Ateneumin taidemuseo, Helsinki Gatehouse -toimisto, Helsinki, Vuosaari Helsinki-Vantaan lentoaseman 2-terminaalin laajennushanke julkisivu, Vantaa Kaisa-talo, Helsinki Kilden teatteri- ja konserttitalo, Kristiansand, Norja Sipoon lukio, Sipoo Piano-paviljonki, Lahti Turun pääkirjasto, Turku KPMG-toimitalo, Helsinki Länsisataman matkustajaterminaali, Helsinki

Lasialalta Tahvolla on kokemusta yli 40 vuoden ajalta. Hän opiskeli korkeakoulussa langatonta tiedonsiirtoa ja pintakemiaa, joka johti ohutkalvomenetelmien kautta lasin pinnoittamiseen ja myöhemmin sähkölasien kehitystyön pariin. Vuonna 1992 Jorma Vitkala otti yhteyttä Tahvoon, kun Tamglass oli järjestämässä asiakaskoulutustilaisuutta karkaisulinjan uuden epäsymmetrisen lämmityskonseptin tiimoilta. Samaan aikaan Pilkington oli lanseeraamassa karkaistavaa low-e (selektiivi-) pinnoitetta. Näin syntyi Glass Processing Days (tapahtuman alkuperäinen nimi), johon osallistui ensimmäisellä kerralla 30 hlöä ympäri maailmaa. GPD kehittyi sittemmin maailman johtavaksi lasialan konferenssiksi. Tahvo muistelee, miten kuuli erään vastuullisen lasialan toimittajan sanovan 1980-90 luvun vaihteen tienoilla, että hän ei suostu toimittamaan 3 mm lasia oveen asennettavaksi, pitää olla vähintään 4 mm. Muutos lasin kehityksessä on Suomessa ollut valtava viimeisen 30 vuoden aikana, liittyen etenkin energiatehokkuuteen ja käyttöturvallisuuteen. Esimerkiksi vasta vuonna 2001 termi Turvalasi esiintyi viranomaisdokumenteissa ensimmäistä kertaa.

PAAVO HASSINEN

Tämä lasialan konkari tietää myös asetusten ja ohjeiden taustat. Sutela kertoo esimerkiksi, että 2000-luvun alussa kinasteltiin kahden kehityssuuntauksen välillä; puhuttiin vapaaehtoisuuteen perustuvasta- ja nk. normiohjauksesta. Normien kehitykseen perustuva rakentamisen hallinta on nykyisin vallalla, onneksi. Lasirakenteissa käyttöturvallisuutta, energiatehokkuutta, tai ääneneristävyyttä on mahdoton nähdä, joten korkeampia rakennuskustannuksia on vaikea mieltää.

DI Paavo Hassinen jäi syyskuussa eläkkeelle Pontek Oy:stä, jossa hän toimi 15 vuoden ajan siltatekniikan asiantuntijana. Edelliset 15 vuotta hän työskenteli Teknillisen korkeakoulun rakenteiden mekaniikan laboratoriossa laboratorioinsinöörinä, työhön kuului myös diplomitöiden tarkastamista ja ohjaamista. Aiemmin hän työskenteli VTT:n Rakennetekniikan laboratoriossa ja sitä ennen Teknillisessä korkeakoulussa sillanrakennustekniikan assistenttina.

Lasin Maailma 4 I 2020

Lasirakenteisiin Paavo syventyi, kun VTT:ssä tehtiin vuosien 1989-91 aikana laaja lasirakenteiden tutkimus, jossa kehitettiin valokaterakenteiden suunnittelu- ja toteutusperiaatteita ja haettiin ratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin. VTT:n tutkimustyön ja siitä syntyneiden julkaisujen tuloksena syntyi vuonna 1993 RIL:n julkaisu valoaläpäisevät rakenteet. Mukana työssä olivat myös Tahvo Sutela ja Mauri Riikonen. Paavo Hassisen erityisosaamista on rakennetekniikka ja siten lasin mitoitus. Hän on toiminut asiantuntijana esimerkiksi Turun Kirjastosillan lasien mitoituksessa ja suunnittelussa sekä REDI-, Tripla- ja Oodi-hankkeissa. Pitkäaikainen kehityshanke LasiMitta-ohjelma saatiin suurelta osin Paavon työnä julkaistua vuonna 2017, ja niinpä hänet valittiin vuoden 2017 lasirakentajaksi. Paavo osallistuu edelleen aktiivisesti lasin mitoitukseen liittyvien standardien kehitystyöhön. Lasin mitoituksen standardi 16612 valmistui vuonna 2019 ja siihen perustuu LasiMitta-ohjelma. TC 250/SC11 komitea valmistelee teknisiä ohjeita, joista syntyy lasirakenteiden eurokoodin perusdokumentti. Tekniset ohjeet ovat valmiina äänestystä varten huhtikuussa 2021. Paavo sanoo standardointityön olevan opettavaista ja palkitsevaa, sillä siinä pääsee sukeltamaan teknistieteellisiin perusteisiin, joille standardin ohjeistus perustuu. Samalla on mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa huomioon suomalaisia olosuhteita ja käytäntöä. - Viimeisen 15 vuoden aikana rakennuslaseihin on tullut käyttöön kantavat rakenteet eli pilarit ja lasievät. Turun kirjaston julkisivu on ensimmäisiä kohteita Suomessa, jossa niitä on käytetty. Nykyään tehdään myös kokonaisia seiniä lasista ja lasikatot ovat lisääntyneet, mikä on tärkeää luonnon valon saannin kannalta, Paavo kertoo. Hän muistelee luonnon valon täyttämää ateljeeta, jota oli rakentamassa kouluvuosinaan Joensuussa. Rakennuksen pohjoinen julkisivu oli korkea ja ikkunoita täynnä, sillä taiteilija halusi työtilaansa luonnonvaloa ja nimenomaan pohjoisen tasaisen luonnonvalon. Tämä Joensuun kohde oli Paavon ensimmäisiä kosketuksia lasirakentamiseen. Lasin Maailma -lehden lukijoita Paavo haluaa muistuttaa lasin valmistuksen ja asennustekniikan rajoitteista, jotta hieno suunnitteluidea toimii käytännössäkin. Eurokoodi-periaatteiden mukaisesti lasin rikkoutuminen ei saa johtaa laajaan vaurioon, vaan vaurion pitää rajoittua kyseiseen komponenttiin. Rikkoutunut lasi pitää olla vaihdettavissa.

komponenttien toimittaja, joka operoi Suomen lisäksi Baltiassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Yritys myytiin vuonna 2002, mutta Tapio jatkoi vielä toimitusjohtajana nelisen vuotta. Tapio Nissinen aloitti työuransa lasialalla vuonna 1975, jolloin hän pääsi myyntipäälliköksi kansainväliseen liimatehtaaseen, joka valmisti yhtenä tuotteena lasiteollisuuden saumausaineita. Kuuden vuoden ajan hän kiersi Suomea ja oppi tuntemaan alan yritykset ja lasitekniikkaa, erityisesti erityslasien tekniikkaa. Vuosikymmenen lopulla valmistui VTT:llä myös ensimmäinen eristyslasi standardi, jonka saumausaineosan työryhmässä hän oli aktiivisesti mukana. Suomessa eristyslasien valmistus alkoi 60-luvulla ja erityslasiyhdistys perustettiin 1973. Oppiakseen paremmin toimialaa Tapio perusti ensimmäisen oman lasitusliikkeen vuonna 1981 ja vasta sen jälkeen vuonna 1989 rakennuslasiteollisuuden teknisen maahantuonti- ja tukkuliikkeen. Tapio muistelee lasialansa alkutaipaletta ja toteaa, että ammattitaidottomuus oli ani harvoin syynä konkurssiin. Yleisemmin syinä olivat viina, kortinpeluu ja hevoset. Lisäksi hän kertoo, että 70-luvulla alkoi voimakas tekninen kehitys, jolloin käsityötä korvattiin mm. pystyhiomakoneilla. Uudet koneet mahdollistivat tehokkaamman prosessin ja paremman laadun, eivätkä silloiset koneet olleet mahdottoman kalliitakaan. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset lasin pystypesukoneet ja saumauskoneet eristyslasien valmistukseen, jolloin alkoi eristyslasien teollinen tuotanto laajemmassa mitassa. Sujuvasti nelikielinen Tapio Nissinen on ollut mukana kolmannesta GPD:stä lähtien, jolloin hän organisoi eristyslasi -aihealueen esitykset. Merkittävin asia, mikä on vaikuttanut Tapion menestykseen lasialalla, on ollut asiantuntijuuden esiintuominen niin tapahtumissa kuin painetussa mediassa. Se on avannut monia ovia, etenkin Venäjän viennissä. Eläkkeelle Tapio Nissinen jäi vuonna 2006 Glastechin toimitusjohtajan paikalta, jonka jälkeen hän on ollut aktiivinen yrittäjäjärjestöissä. Niinpä hänelle ojennettiin Yrittäjäristin suurristi 5.9.2020. Kunniamaininta myönnetään henkilölle, joka työssään tai luottamustehtävässään on palvellut yksityistä yritystä tai yritystoimintaa erityisen merkittävällä tavalla. Tapio Nissinen on vaikuttanut Suomen Yrittäjien, kahden alueen yrittäjien sekä paikallisyrittäjien hallituksissa sekä lukuisissa asiantuntijatyöryhmissä esim. Suomen Yrittäjien vientivaliokunnan puheenjohtajana. Yrittäjäristin suurristit numeroidaan ja Tapion risti on numero 300. Ristejä on myönnetty vuodesta 1990 lähtien. Suomen Tasolasiyhdistyksen hallitus on seurannut hyvin aikaansa, sillä ei voi olla sattumaa, että nämä kaikki neljä ”Old Fox” herraa ovat myös Vuoden Lasirakentaja -tunnustuksen saaneita.

Muutama esimerkki Tapio Nissisen kunniamaininnoista:

TAPIO NISSINEN Tapio Nissinen toimi pitkään Glastech Oy:n toimitusjohtajana ja omistajana yhdessä vaimonsa Liisa Nissisen kanssa. Glastech oli tasolasin jatkojalostuksessa käytettävien konetekniikan, raaka-aineiden ja

• • • • • •

Suomen paras kamaritoiminnan puheenjohtaja 1990 Euroopan paras kamaritoiminnan puheenjohtaja 1990 Maailman paras kamaritoiminnan puheenjohtaja 1990 Vaasan vuoden yrittäjä -palkinto 1999 Vuoden 2001 lasirakentaja -palkinto, no 2, Suomen Tasolasiyhdistys ry Suomen Yrittäjien kultainen ansiomerkki 2009

Lasin Maailma 4 I 2020

Lasin ympäristöseloste – EPD Mikä? Elinkaariarviointiin perustuva, kolmannen osapuolen todentama ympäristöseloste EPD (Environmental Product Declaration) kertoo läpinäkyvästi, luotettavasti ja vertailukelpoisesti tuotteen ympäristövaikutuksista sen koko elinkaaren ajalta. Arviointi auttaa suunnittelijoita ja rakennuttajia ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin rakennustuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksia – kuten hiilijalanjälkeä – suunnittelun, toteutuksen ja käytön eri vaiheissa. Rakennustuotteen ympäristöseloste on vapaaehtoinen ja standardoitu (EN 15804 + A1) tapa esittää keskeiset, vertailukelpoiset tiedot tuotteen ympäristövaikutuksista. Elinkaarianalyysi kuvaa tuotteen ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta raaka-aineesta käsittely- ja kuljetusprosessien kautta käyttöön ja loppukäsittelyyn saakka, eli niin sanotusti kehdosta hautaan (cradle-to-grave).

Miksi? Rakennustuotteiden ympäristöselosteilla on merkittävä rooli rakennussektorin hiilijalanjäljen pienentämisessä. Ympäristöselosteiden avulla voi nähdä kuinka paljon hiilidioksidia tuotteiden valmistuksessa syntyy ja tätä kautta rakennuksiin sitoutuu. Ympäristötuoteselosteet auttavat valmistajaa mittaamaan ja markkinoimaan tuotteidensa kestävyyttä. EPD:iden kysyntä lisääntyy nopeasti ja niistä on tulossa pakollisia joillakin sektoreilla. Tulevaisuudessa kysyntä kestävän kehityksen vaatimukset täyttäville kiinteistöille kasvaa ja siinä apuna olennaisen tiedon lähteenä ja osana digiprosessia toimivat kolmannen osapuolen verifioimat EPDt.

Miten? Viime vuosiin asti ympäristöselosteita on laadittu pitkälti käsityönä ja yksittäisen selosteen julkaiseminen on voinut yllättää niin kustannuksillaan kuin resurssien tarpeillaan. Digitalisaation myötä tarjolla on uusia työka-

Lasin Maailma 4 I 2020

luja, kuten esimerkiksi Bionova Oy:n One Click LCA -niminen ja LCA.no AS:n EPD-työkalu. Ympäristöasiakirjojen pilvipalveluihin erikoistuneet yritykset ovat kehittäneet EPD-työkaluja helpottaakseen ja nopeuttaakseen ympäristöselosteiden laatimista ja julkaisua. Hieman yksinkertaistaen prosessi etenee niin, että ensin luodaan yritys- tai toimialakohtainen todennettuun tietoon (esim. tuotekohtaiset ympäristöselosteet) perustuva tietokanta, johon syötetään raaka-aineiden, eri energiamuotojen, logistiikan ja jätteiden käsittelytapojen ympäristöprofiilit. Kun tietokanta on perustettu, yritys voi itse syöttää tuotteen valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden, pakkausmateriaalien, energian, tuotannossa syntyvän hukan eli jätteen määrät sekä eri materiaalivirtojen kuljetusmuodot ja etäisyydet. Lopuksi EPD-työkalu laskee syötetyistä tiedoista standardien ja tuotekategoriasääntöjen mukaiset ympäristövaikutukset. Lopputuloksena syntyy kolmannen osapuolen tarkastama ja todentama, objektiivinen ja vertailukelpoinen ympäristöseloste. Tällainen on esimerkiksi RTS EPD -ympäristöseloste. RTS:n kotisivuilta löytyy lista verifiointeja suorittavista yrityksistä. Verifioinnin jälkeen Rakennustietosäätiö RTS hyväksyy selosteen ja julkaisee sen omassa hakupalvelussaan. Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus julkaista hyväksytty seloste ECO Platformin sivuilla. Hyväksytyn selosteen jälkeen yrityksellä on oikeus käyttää RTS EPD -logoa ja tilattaessa myös EcoPlatform-logoa selosteen yhteydessä. RTS EPD -ympäristöselosteet laaditaan ensisijaisesti yritysten käyttöön. Selosteet ovat tyypin III ympäristöselosteita, eli niissä esitetään määrällistä ympäristötietoa tuotteen elinkaaresta, jotta saman käyttötarkoituksen täyttävien tuotteiden vertailu olisi mahdollista rakennustasolla. Elinkaariarviointi on tehty standardin EN ISO 14044 mukaan ja EN 15804:ssä määritettyjen rakennussektorikohtaisten täsmennysten mukaan (esim. järjestelmän rajat, modulaarisuus, jne.).

EPD-työkalua ei voi valitettavasti rakentaa laajoille tuoteryhmille vaan tuotteiden täytyy sisältää samoja materiaaleja/ainesosia. EPD-työkalu voidaan kuitenkin rakentaa yhdelle yritykselle tai teollisuuden alalle.

RTS EPD-tietoja tarvitaan, kun selvitetään: • • • • • • •

tuotteiden sisältämiä haitallisia aineita tuotteiden soveltuvuutta kierrätykseen tuotteiden soveltuvuutta uudelleenkäyttöön tuotteiden soveltuvuutta loppusijoitukseen tuotteiden resurssitehokkuutta tuotteiden materiaalitehokkuutta tuotteiden ja rakentamisen hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia

RTS EPD:ssä esitettyjä tietoja voidaan käyttää mm. RTS-ympäristöluokituksessa, GBC Finlandin elinkaarimittareissa sekä tietolähteenä LEED:ssä, BREEAM:ssa ja DGNB:ssä.

Rakentamisen päästötietokantahanke Ympäristöministeriö on laatimassa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää, joka on osa vuonna 2017 julkaistua vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa. Sen tavoitteena on, että rakennusten elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Samalla kasvihuonekaasupäästöjen arviointi tulee asteittain osaksi rakentamisen normaalia suunnitteluprosessia. Jotta hiilijalanjäljen arviointi olisi mahdollista, tarvitaan menetelmät ja tietokannat, joiden avulla päästöjä voidaan arvioida prosessin eri vaiheissa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöministeriön pyynnöstä määrittelemässä rakentamisen päästötietokantaa arvioinnin ja ohjauksen tueksi. Tarkoituksena on suunnitella, miten läpinäkyvä, vapaasti käytettävissä oleva ja riittävän kattava tietokanta toteutetaan eri toimijoiden käyttöön. Hankkeen ensimmäisen version pitäisi olla valmis vuoden 2020 lopussa.

Arviointimenetelmän lisäksi vähähiilisen rakentamisen edellytyksenä on tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksia koskevan tiedon saatavuus. Suomessa on jo tehty paljon työtä tuotteiden ja prosessien ilmastotietojen selvittämiseksi, mutta EPD-selosteita on vielä varsin vähän. Jos tuotekohtaista EPD- selostetta ei ole saatavissa, on suunnittelijan käytettävä geneeristä tietoa, joka voi olla todellista arvoa huonompi, sillä arvo on eri valmistajien ilmoittamien lukujen keskiarvo ja se voidaan vielä heikentää kertoimella. Jollei muu, niin tämä kannustaa valmistajia yritys- tai tuoteryhmäkohtaisiin EPD-selosteisiin. Oikean geneerisen tiedon muotoileminen on siis ollut toistaiseksi melko hankalaa. Alustavassa rakennuslasituotteiden raportissa (Generic data for mineral materials and glass / glass in building – 6.7.2020) määritellään pohjatiedot tasolasille, pinnoitetulle lasille, lämpökarkaistulle lasille, laminoidulle lasille, Low-e/Solar-control laseille, peililasille ja eristyslasielementille. Raportissa vertaillaan eri ulkomaisten valmistajien EPD-selosteiden tietoja ja niiden pohjalta on tehty yhteenveto. Esimerkiksi GWP (Global Warming Potential, jonka yksikkö kg CO² ekv.) arvo (elinkaaren vaihe A1-A3) on: • tasolasi 1,16 kg/kg (AGC:n raportin mukaisesti) • lämpökarkaistu lasi 1,56 kg/kg • laminoitu lasi 1,72 kg/kg • 3K eristyslasielementti 1,65 kg/kg, kun kaikki lasit 4 mm float-lasia, ja rakenne sisältää low-e pinnoitteen. Suomalaisia rakennuslasituotteita ei ole vielä RTS EPD -tietokannassa, mutta Pihla Group Oy:n kolme ikkunatuotetta sieltä löytyy. Esimerkiksi Haapajärven tehtaan selosteen mukaan MSE1-A puualumiini-ikkunan GWP-arvo on 1,72. VINKKI! Eristyslasin valmistaja, joka käyttää esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, ja jonka tuotantotehokkuus on hyvä, kannattaa harkita oman EPD-selosteen tekemistä. Selosteella on todennäköisesti suuri merkitys tulevaisuuden vähähiilisessä rakentamisessa.

Kuva. Elinkaariarvioinnin vaiheet

Lasin Maailma 4 I 2020

Talviterassi omakotitalossa. Kuva: Lasivuorimaa Oy.

TALVITERASSIT – suojaisa talvipuutarha TEKSTI: JENNI HEIKKILÄ

Vanhan talon pienistä ikkunoista näkyy vain pieni pala puutarhaa ja syyssateissa tummana vellovaa merta. Näkymää rajaa pienten ikkunoiden lisäksi sekin seikka, että ne on sijoitettu melko alhaalle. Täysremontti ei innosta, eikä talon perinteistä julkisivua haluta muuttaa ikkunoihin kajoamalla. Ratkaisu voi löytyä talvipuutarhasta. Hyvällä suunnittelulla lasiterassi ikään kuin sulautuu taloon.

Lasin Maailma 4 I 2020

alviterassi on lämmin, ympärivuotiseen käyttöön soveltuva käytännöllinen investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Rakennus kokee arvokkaan talvipuutarhan myötä reippaan arvonnousun. Elegantti laajennusosa antaa talolle uudenlaisen säväyksen. Lisäksi talvipuutarha toimii puskurivyöhykkeenä, sillä se auttaa säästämään energiaa kesällä ja talvella. Talvipuutarha lisää asuintilaa, ja toimii samalla tilana, jossa voi nauttia ympäristöstä kuin olisi ulkona. Se tuntuu jännittävältä syysmyrskyissä, ukonilmalla, mutta myös rauhalliselta talven lumihankia katsellessa tai sateen ropinaa kuunnellessa.

Lämpimät, ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat Schücon lasiterassit valmistetaan eristetyistä alumiiniprofiileista ja hyvin eristävistä selektiivieristyslaseista. Ravintola Jalon talviterassissa on käytetty 3K- eristyslasielementtejä. Kuva: Lasi-Kalle, Jyväskylä.

Talviterasseja on totuttu näkemään lähinnä ravintoloissa, joissa ne tuovat lisää asiakaspaikkoja ja mahdollistavat yksityistilaisuuksien pidon ilman, että ravintola joudutaan sulkemaan muulta asiakaskunnalta.

Talvipuutarha – talvikuntoon laitettu lasiterassi Talvipuutarhan eli talvieristetyn lasiterassin lämmitykseen suositellaan joko lattialämmitystä ja/tai ilmalämpöpumppua. Sähkölämmitteisten lasien käyttö on myös mahdollista. Terassia ei tarvitse pitää lämpöisenä kokoaikaa, vaan se voidaan lämmittää huoneenlämpöiseksi osittain talvikauden ajan. Ylläpitolämpönä voi pitää muutoin 6-8 astetta. Tällä tavalla saadaan hyvä lämpötaloudellisuus.

Talvipuutarhan osat Runko ja perustus Rungoksi voi valita joko liimapuurungon tai alumiinisen rungon. Liimapuurunko ei kuitenkaan yleensä ole lisäeristetty. Alumiinirungossa puolestaan pitää olla katkaistut kylmäsillat. Lasiterassi vaatii aina eristetyn ja routimattoman perustuksen – usein suositellaan valettua betoniperustaa lattialämmityksellä, jolloin lasiterassilla on miellyttävä kävellä.

Scandinavian Premiere 2019 Jumbokokoiset karkaistut lasit nyt Paneliasta. Kysy – se kannattaa! puh. 02 864 7228 ı www.jaakko-tuote.fi

Lasin Maailma 4 I 2020

Lasit Isokokoiset lasielementit päästävät reilusti luonnon valoa sisään lasiterassille. Liukuovet on helppo avata ja sulkea lasiterassin ja puutarhan välillä. Osan talvesta lämmitettyyn talviterassiin voi valita 2K- tai 3K- eristyslasit. Aina lämmin terassi vaatii Suomen oloissa 3K-eristyslasit. Miellyttävimmän ratkaisun saa sähkölämmitteisillä laseilla.

Katto Kattolasiksi voi valita kokonaan läpinäkyvä lasirakenteen tai auringonsuojalasin, jolla vähennetään kesän korkealta paahtavaa kuumuutta. Talvella aurinko paistaa matalalta ja lämpösäteily tulee lähinnä sivulasien kautta.

Lasin Maailma 4 I 2020

Viehättävä brittityyli sopisi moneen suomalaiseenkin taloon, varsinkin perinteikkäisiin. Kuva: Vale Garden Houses.

Melulle altistumista voidaan vähentää ääneneristyslasilla.

Melu ja äänenerityslasit TEKSTI: JENNI HEIKKILÄ

Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja rakennusten sisätilojen äänilähteet ovat lisääntyneet. Häiritsevät äänet kantautuvat sisälle rakennuksiin lähinnä lasiosien ja epätiiviiden rakenneosien kautta.

elualueella tarkoitetaan aluetta, jossa vuorokautinen keskiäänitaso ylittää 55 dB päivällä ja 50 dB yöllä. Melulla puolestaan tarkoitetaan ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä, mutta ei kuitenkaan luonnon ääniä. Jatkuva melu on terveyshaitta. Viihtyvyyshaitan lisäksi se häiritsee keskittymistä, unta ja lisää stressiä.

Asetus rakennuksen ääniympäristöstä Asetuksen mukaan rakennuksen, jossa on asuntoja tai majoitus- tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava melualueilla siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä, ellei asemakaavasta muuta johdu. (YM asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 ja 6 §:n muuttamisesta 360/2019.) Lasirakenteiden ääneneristysominaisuuksien vaatimukset voidaan esittää Rw-indeksinä tai Rw:n ja asiaankuuluvan spektrisovitustermin summana, josta jälkimmäistä erittelyä käytetään silloin, kun vaaditaan tarkkaa ilmoitusta ääneneristävyydestä tiettyyn tarkoitukseen (SFS-EN 12758:2019, 9). Rw on seinän yksittäisen rakenneosan, kuten ikkunan ääneneristysarvo. Sitä käytetään, kun kyseessä on yleinen keskitaajuinen ympäristömelu, kuten puhe, musiikki, radio tai TV. Lasin Maailma 4 I 2020

Spektrisovitustermit Spektrisovitustermeillä lasirakenteen mittaustulosta korjataan vastaamaan yleisimpiä liikennemelulähteitä. C-sovitustermiä käytetään, kun ääni on keski- tai korkeataajuista. Näitä äänilähteitä ovat esimerkiksi keski- ja suurinopeuksinen maantie- ja raideliikenne sekä suihkulentokoneet lähietäisyydeltä. Ctr-sovitustermiä käytetään, kun kyseessä on matala tai keskitaajuinen melu. Näitä ovat esimerkiksi raskas liikenne, kaupunkiliikenne, hidas raideliikenne, potkurikoneet, kaukana lentävät suihkulentokoneet, diskomusiikki ja tietyt teollisuuden alat. Ctr-arvo on sopivin kaupungissa päätien varteen suunniteltavalle rakennukselle ja C-arvo rakennukselle, joka on moottoritien läheisyydessä tai kun kyseessä lentomelu. Kuntien rakentamisohjeissa voi kuitenkin olla poikkeavia menettelyjä.

Lasin paksuntaminen, eri paksuisten lasien sekä suuren ilmavälin käyttö eristyslasissa parantaa ääneneristävyyttä. Ääneneristys Ääneneristämisellä tarkoitetaan äänen kulun estämistä tiettyyn tilaan tai tietystä tilasta pois. Äänen eristäminen perustuu massan, ilmatiiveyden ja rakenteiden resonanssiin. Lasirakenteen ääneneristävyyteen vaikuttaa samalla periaatteella lasin paksuus, välitilojen koko sekä niiden erot ja lasityyppi. Lasien paksuutta kasvattamalla lasin massa kasvaa, jolloin ääniaallot eivät saa sitä liikkeeseen niin helpolla. Massan kaksinkertaistuessa lasin ääneneristysluku kasvaa noin 6 dB matalista taajuuksista koinsidenssitaajuuteen asti. Koinsidenssi-ilmiö huonontaa ääneneristävyyttä korkeilla taajuuksilla. Tämä tulee ottaa huomioon käytettäessä yli 4 mm paksuja laseja. Ääneneristävyys ei merkittävästi parane, mikäli ikkunan lasit ovat yhtä paksuja, sillä silloin ne värähtelevät samalla taajuudella. Tätä kutsutaan perusresonanssiksi. Tehokkaimmin lasirakenteen ääneneristävyyttä voidaan parantaa suurentamalla lasilevyjen välissä olevan ilmatilan paksuutta sekä käyttämällä epäsymmetriaa niin lasipaksuuksissa kuin välitiloissakin. (Lasifakta 2018 2017, 38; Lahtela 2004, 53; Sutela 2020.) Avattava ikkuna on tehokkaampi äänieriste kuin kiinteä johtuen suuresta ilmavälistä. Kohteissa, joissa vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä, yli 50 dB, on valittava lasirakenne, jossa on suuret ilmavälit ja ääntä absorboivat välitilat. Näitä ovat rakenteita ovat 1-2, 1+3 ja 2+2 ikkunat. (Lasifakta 2018 2017, 39.) Laminoimalla useita laseja yhteen, lasin taivutusjäykkyys pienenee ja yli 1000 Hz ääniaallot vaimenevat tehokkaasti, sillä koinsidenssitaajuus siirtyy korkeammalle taajuusalueelle. Laminoitu lasi eristää ääntä paremmin kuin vastaavan paksuinen monoliittinen lasi. Ääneneristävyyttä voidaan

parantaa entisestään käyttämällä ääneneristykseen kehitettyä laminointikalvoa. (Lasifakta 2018 2017, 38.) Lasirakenteen ääneneristävyys on pakkasella heikompi, jos laminoitu lasi on rakenteen uloimpana lasina. Kylmässä laminointikalvo muuttuu kovemmaksi eikä eristä ääntä yhtä hyvin kuin lämpöiseen aikaan. Myös syvät ikkunasyvennykset heikentävät ikkunan ääneneristävyyttä. Tämän takia ikkuna kannattaa sijoittaa samaan linjaan muun julkisivun kanssa. (Lasifakta 2018 2017, 40.) Sisätilojen lasiseiniin saadaan enemmän ääneneristävyyttä, kun lasivälit tiivistetään tiivistemassalla. Tällöin pitää huolehtia erityisesti työjäljen siisteydestä. Muita vaihtoehtoja on käyttää kaksipuoliteippiä tai profiiliratkaisuja kuten alumiini- tai H-profiilia. (Havukainen 2019.) Ikkunarakenteen valmistajan testauspöytäkirjoista saa tarkastettua ääneneristysluvun, johon vaikuttaa koko rakenne mukaan lukien puitteet, karmit, tiivisteet ja venttiilit. (Lasifakta 2018 2017, 40.) Valitse kuitenkin aina ikkuna, jossa on vähintään 3 dB varmuusmarginaali arvioituun vaatimustasoon verrattuna, sillä laboratorio-olosuhteissa ei huomioida mm. äänen sivutiesiirtymää.

Äänenerityslasi Ääneneristyslasi on hyvä valinta silloin, kun auto-, juna- ja lentoliikenteen tai muiden kuten teollisuuden melunlähteiden ääni on häiritsevän kova. Ääneneristyslasi on laminoitu eristyslasielementti, jossa käytetään erityistä laminointikalvoa, jolla saadaan merkittävästi parempi ääneneristys kuin tavallisella laminointikalvolla. Tarpeen mukaan samalla lisätään lasin välikerrosten määrää ja lasin paksuuksia muutetaan.

Esimerkkejä äänenerityslaseista eri rakentein: Rakenne

Rw dB

Rw+Ctr dB

2K 6-16Ar-10,8Lp

2K 8,8Lp-20Ar-12,8Lp

2K 12,8LpC(70)-16Ar-14,8Lp

3K 6-12Ar-4-12Ar-8,8Lp

3K 8,8Lp-14Ar-6-14Ar-12,8Lp

MSEA: karmi 210, 6 ja 2K 4/4-18 51 45 Lp on lyhenne Pilkington OptiphonTM ääneneristämiseen tarkoitetusta laminoidusta lasista. Rw+C arvo on yleensä Rw-2 dB.

Lasirakenteissa on paljon potentiaalia! Suunnittelijan kannattaa tutkia erilaisia lasirakenteita lasivalmistajien ohjelmilla. Näitä ovat mm. Pilkington Spectrum, AGC:n Glass Configurator ja Guardian Glass -yhtiön Guardian Glass AnalyticsTM. AGC:n Glass Configurator ohjelmaan on hiljattain tullut lisätoimintoja; ohjelma valitsee sopivan rakenteen haluttujen ominaisuuksien kuten akustisten, aurinkosuojauksen ja valonläpäisevyyden perusteella. Pilkingtonin sivuilta löytyy lisäksi Pilkington Sound Simulator, jolla voi testailla erilaisia ääniä ja vertailla miten eri lasivalinnat eristävät ääntä.

LÄHTEET: SFS-EN 12758:2019. 2019 Rakennuslasit. Lasirakenteet ja ilmaääneneristävyys. Tuotekuvaukset, ominaisuuksien määritys ja lisätestaukset. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 27 s. Lasifakta 2018 2017. Pilkington Lahden Lasitehdas Oy. 80 s. Lahtela, T. 2004. Ääneneristys puutalossa. Wood Focus Oy. 110 s. Viitattu 28.3.2020 https://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/rakentaminen/suunnitteluohjeet/aaneneristys-puutalossa/koko-ohje.pdf Sutela, T. 2020. Toimitusjohtaja. Keskustelu 26.5.2020. Lasifakta Oy. Havukainen, H. 2019. Myyntipäällikkö. Sähköpostiviesti 26.2.2019. Inlook Oy.

Lasin Maailma 4 I 2020

Ajankohtaista Nyt Aalto-yliopisto on hakemassa rahoitusta seuraavaan tutkimus- ja tuotekehitysvaiheeseen ja osana tätä prosessia etsii yhteistyökumppania Suomen lasiteollisuudesta. Rahoituksen tavoitteena on edistää Suomen teollisuutta, joten toivomuksena on löytää suomalaisen yhteistyökumppani, joka on kiinnostunut erikoislasin valmistuksesta ja sovelluksista.

Kuva. Käänteiset pyramidit suojaavat vettä hylkivää yhdistettä ja yhdiste estää veden tarttumisen pintaan ja suojaa naarmuttumiselta.

Aalto-yliopisto etsii yhteistyökumppania likaa hylkivien lasien valmistukseen Aalto-yliopistossa on meneillään tutkimushanke, jonka myötä lasiin on kehitetty pinnoitusteknologia, joka mahdollistaa kulutusta kestävien, erittäin hyvin vettä ja likaa hylkivien lasipintojen valmistuksen. Muita potentiaalisia käyttökohteita tällä superhydrofobisella pinnoitteella on aurinkopaneelit ja lääketieteelliset laitteet. Pinnoite on samalla myös antimikrobinen, sillä bakteerit, virukset ja muut taudinaiheuttajat eivät pysty tarttumaan likaa hylkivään pintaan. Usein pinnoitteet ovat alttiita naarmuille ja kolhuille, mutta Suomen ja Kiinan tutkijoiden yhteistyön tuloksena kehitetty panssaroitu superhydrofobinen pinnoite kestää niin terävien kuin tylppien esineiden toistuvia iskuja, jolloin pinta pysyy ehjänä eikä altista rakennetta nesteille.

Uusi antimikrobinen Pilkington SaniTise™ NSG Group esitteli lokakuussa 2020 uuden Pilkington SaniTise™ -tuotteen, joka on antimikrobinen, läpinäkyvä pinnoitettu lasi. Luonnollisesti päivänvalon UV-säteilyn avulla aktivoituva pyrolyyttinen pinnoite tuottaa antimikrobisia ominaisuuksia ja aktiviteettiä vaipallisia viruksia vastaan lasin pinnalla. Kun Pilkington SaniTise™ altistuu luonnolliselle UV-valolle, sen antimikrobinen toiminta lisääntyy merkittävästi verrattuna pinnoittamattomaan lasiin. Se voidaan aktivoida nopeasti myös keinotekoisella UV-valolla (254nm valon aallonpituudella), jota käytetään myös UV-desinfiointijärjestelmissä. Puolueettomien testien mukaan uusi tuote tarjoaa lisäsuojan luonnon UV-valon vaikutuksenalaisissa pinnoissa kuten: - Rakennusten seinissä olevien eristyslasielementtien sisäpinnoissa kouluissa, sairaaloissa, ravintoloissa tai hotelleissa - Julkisissa liikennevälineissä kuten koulubusseissa, junissa, vuoroliikenteen busseissa tai laivalasituksissa - Julkisissa paikoissa ulkona kuten bussikatoksissa ja eläintarhan aitauksissa.

Likaa hylkivä pinta muodostuu nano- ja mikrometriluokan rakenteista. Suurempi rakenne sulkee sisäänsä vettähylkivän nanorakenteen, mikä johtaa erinomaiseen kulutuskestävyyteen. Lasipinta on mikrokuvioitua lasia. Kuvio on hunajakennomainen, kuin käännettyjä pieniä pyramideja. Kenno täytetään vettä hylkivällä kemikaalilla. Nanorakenne voi perustua esimerkiksi silika-, hiili- tai polymeerirakenteisiin. Sama rakenne voidaan luoda myös metallipinnoille, jolloin muodostuu vettä- ja likaahylkivä metallipinta. Aalto-yliopiston kehittämän pinnoiteteknologian lasi on toistaiseksi läpikuultavaa, johtuen mikrorakenteesta, joka sirottaa valoa. Valon läpäisykyky on kuitenkin parempi kuin pelkällä lasilla, eli pinta toimii heijastamattomana pinnoitteena. Aurinkopaneeleissa kosteuden ja lian kertyminen vähentää ajan myötä absorboituvan valon määrää, mikä vähentää sähköntuotantoa ja lisää puhdistustarvetta. Pinnoite säilyttäisi tehokkuuden pitkään. Toiveena on, että tulevaisuudessa pinta pystyttäisiin muokkaamaan täysin läpinäkyväksi. Tämä avaisi valtavasti uusia sovelluskohteita. Huurtumisenestokyky sekä itsepuhdistuvuus perustuvat samaan periaatteeseen – vesi pisaroituu pallomaiseksi ja vierii herkästi pois pinnalta. Koska myös lika tarttuu pintaan huonosti, se kiinnittyy vierivään vesipisaraan ja pinta puhdistuu.

Lisätietoja Juuso Korhonen Research Fellow / Business Developer e-mail: juuso.korhonen@aalto.fi tai puh.050-4137760 Linkki tutkimusartikkeliin https://rdcu.be/b4BiD

Pilkington SaniTise™ on saatavana eri väreinä ja paksuuksina. Pyrolyyttinen pinnoite kestää lasin käyttöiän ja sitä voidaan karkaista, laminoida, taivuttaa tai prosessoida eristyslasielementiksi käyttäen standardeja tekniikoita. Tuote on yhteensopiva kaupallisten lasinpuhdistusaineiden kanssa ja on vastustuskykyinen korroosiolle ja mekaanisille sekä kemiallisille vaurioille.

Glasstec VIRTUAL Glasstec-messut pidettiin virtuaalisena 20.-22.10.2020 ensimmäisen kerran historiassa koronaepidemiasta johtuen. Messuja ei tosin ole vielä kokonaan peruttu, vaan ne on siirretty ensi vuoden kesäkuulle. Glasstecin tiedotteen mukaan virtuaalitapahtuma, jonka näki yli 10 000 asiantuntijaa yli 110 maasta, oli onnistunut ja konsepti vakuutti kansainvälisen lasialan. Globaali pandemia on suuri haaste myös lasiteollisuudelle. Etenkin koneja laitevalmistajat kokivat glasstec VIRTUAL -tapahtuman hyödylliseksi voidakseen esitellä uusia tuotteita näinä aikoina. Tapahtuma sisälsi laajan konferenssiohjelman ja erilaisia web-istuntoja. Eniten vierailijoita oli Yhdysvalloista, Italiasta, Iso-Britanniasta, Intiasta ja Saksasta. Näyttelysovelluksessa oli 800 näytteilleasettajaa 44 maasta, jossa he esittelivät tuotteitaan, ratkaisujaan ja sovelluksiaan. Kaikki web-istunnot ja neuvottelut ovat pian saatavilla pyynnöstä, lisäksi osallistuneiden näytteilleasettajien web-näyttelytilat ovat edelleen vierailijoiden käytettävissä ensi kesään asti. Glasstec on tarkoitus pitää Düsseldorfissa 15.-18.6.2021. Lasin Maailma 4 I 2020

kohteissa ja muissakin julkisivurakentamisen kohteissa, joissa lasi on merkittävässä roolissa. Opinnäytetyön tekijä Ghada Al-Adulrazzaq työskentelee Sweco Rakennetekniikka Oy:n Facade Engineering osastolla Jukka Sammin ryhmässä. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201905047553 . Seuraavasta Lasin Maailma -lehdestä voit lukea lisää kaksoisjulkisivun lämpöteknisen toiminnan hallinnasta. Kuva: Tampereen yliopiston kaksoisjulkisivurakenne, Teräselementti Oy.

Opinnäytetyö: Kaksoisjulkisivun lämpöteknisen toiminnan hallinta Theseus-tietokannasta löytyy vuonna 2019 julkaistu opinnäytetyö Kaksoisjulkisivun lämpöteknisen toiminnan hallinta, jonka on kirjoittanut Ghada Al-Adulrazzaq. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sweco Rakennetekniikka Oy ja se tehtiin yhteistyössä Haka pks Oy:n kanssa. Työssä tutkittiin metalli-lasirakenteisen kaksoisjulkisivun lämpöteknistä toimintaa tarkastelemalla materiaalien ominaisuuksien, välitilan tuuletuksen ja ympäristön vaikutusta julkisivurakenteen lämpötiloihin. Työstä löytyy hyvää tietoa kaksoisjulkisivun yleisimmistä toiminta- ja rakennemalleista, yleisimmistä rakennusmateriaaleista, kuormien jakautumisesta seinällä, kaksoisjulkisivun suunnitteluohjeita sekä kaksoisjulkisivun lämpöteknisestä toiminnasta. Työn tuloksena kerrotaan, että kaksoisjulkisivun lämpötekniseen toimintaan vaikuttavat etenkin välitilan materiaalien pinnoitteiden väri ja ominaisuudet, lasin ominaisuudet, välitilan tuuletus, tuuli, lämpösäteilyt, julkisivuun kohdistuvat varjostukset sekä seinän ilmansuunta. Kaksoisjulkisivun lämpöteknisessä suunnittelussa suunnittelijan on otettava huomioon materiaalien valinnan lisäksi myös vaippojen välisen välitilan suuruus ja tuuletustapa. Edellä esitettyjen lisäksi on huomioitava vaippojen materiaalipinnoitteiden ominaisuudet ja väri, julkisivun ulkopuoliset varjostukset sekä materiaalien liikevarat. Kaksoisjulkisivurakenne on energiatehokas, pitkäaikainen ratkaisu, joka huomioi ympäristön lisäksi käyttökustannukset ja pitää talon terveenä. Rakenne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kevyenä ja ilmavana. Se soveltuu sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Tämän opinnäytetyön aihe on erittäin ajankohtainen korkearakentamisen

Antennilasi voitti British Glass -kilpailussa vuoden innovatiivisin ratkaisu –palkinnon Kotimainen ikkuna- ja ovivalmistaja Pihla Group kehitti Antennilasin yhteistyössä StealthCase Oy:n kanssa. Innovaatio on merkittävä, sillä vastaavaa teknologiaa ei ole käytössä vielä muualla maailmassa. Antennilasi ohjaa sisälle mobiiliverkkojen signaalit ja poistaa datanopeuksia hidastavan julkisivuvaimennuksen. ”Lasin pinnoitteeseen on työstetty kapea ja lähes näkymätön antennikuvio lähelle ikkunan reunaa”, Pihla Group Oy:n markkinointijohtaja Minna Keränen selvittää. Koronapandemian aikana räjähdysmäisesti lisääntynyt etätyö näkyy myös kodeissa uudenlaisina vaatimuksina. Ikkunavalmistaja Pihlan Groupin kehittämä Antennilasi lisää etätyön sujuvuutta tekemällä kodista 5G-valmiin ja mahdollistamalla vakaat ja nopeat yhteydet. Poikkeustilanteen myötä yleistyneen etätyön vaikutukset heijastuvat rakennusalalle ja taloyhtiöihin. Etätyön sujuvuuden kannalta merkittävimmässä roolissa ovat toimivat yhteydet. 5G-verkon yleistyessä mobiiliverkon osuus yhteyksistä tulee kasvamaan. Samanaikaisesti rakennusten ulkoseinät, nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja tiivis kaupunkirakentaminen vaimentavat signaaleja. Etätyössä ongelmat ilmenevät pätkivinä nettiyhteyksinä ja häiriöinä puhelimen kuuluvuudessa. Tätä haastetta ratkaisemaan syntyi Pihla Antennilasi. Innovaation taustalla on myös halu lisätä tietoisuutta ja kannustaa niin rakennusliikkeitä, taloyhtiöitä kuin omakotiasujiakin pohtimaan kuuluvuuteen liittyviä kysymyksiä jo ikkunaremonttia suunniteltaessa tai uudiskohteeseen ikkunoita valittaessa. ”Ikkunaa ajatellaan vielä usein vain energiatehokkuuden näkökulmasta, vaikka nykypäivänä valinnassa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös esimerkiksi siihen, miten ikkuna vaikuttaa kodin yhteyksiin ja etätöiden sujuvuuteen”, Keränen muistuttaa.

INNOVATIIVISIA L ASIRATKAISUJA ASIANTUNTEMUKSELL A ERIST YSLASIT, KARKAISTUT LASIT, PALONSUOJALASIT, LAMINOIDUT LASIT, ÄLYLASIT

L a s i l i i r i O y • R i i h i m ä k i • l a s i l i i r i @ l a s i l i i r i . f i • w w w. l a s i l i i r i . f i

Lasin Maailma 4 I 2020

ERÄÄN LASINAISEN PAKINA

li lämmin kesäpäivä vuonna 2020. Tarkalleen ottaen 17.6., sillä silloin kirjoitin yhdistyksen facebook sivuille muistutukseksi kaikille, että pitäkääpä kaihtimet alhaalla tai kokonaan ylhäällä, jotta lasi ei rikkoudu auringon paahtaessa. Menin hakemaan alakerrasta kupposen kahvia ja vilkaisin ulos aurinkoiselle takapihalle ja samassa huomasin ruokatilan yhdessä ikkunassa oudon juovan. Kovasti kiroamatta jäi kahvikin juomatta, kun lähestyessäni juovaa näin rikkoutumiskuvion selvemmin. Pilkka osui omaan nilkkaan, mutta oikein oppineena kaihdin oli alhaalla. 10 vuotta vanhasta talostani on rikkoutunut seitsemän ikkunaa. Kaikki kesäaikaan. Ensimmäiset heti talopaketin pystytyksen jälkeen. Suurimmassa osassa rikko on lähtenyt liikkeelle naulan kohdalta. Maanantaiversioita siis. Loput ovat olleet näkemykseni mukaan lämpörikkoja. Nämä ikkunat sijaitsevat terassin suojassa ja ovat muodoltaan kapeita ja korkeita, eli riskirakenteita. Piruuttani tarkastelin lasien mitoitusta LasiMitta -ohjelmalla. Tulokseksi sain, että niissä pitäisi käyttää karkaistua turvalasia mitoitusteknisistä syistä. Sain uuden MSE-ikkunan float-laseilla huomautuksestani huolimatta. Perustelivat ettei tuon ikäisessä talossa vaadita turvalaseja, vaikka sijaitsevatkin alhaalla. Vieläkään en kironnut, lähinnä hymyilytti. Hyvänä puolena pitää mainita, että asiakaspalvelu on ollut nopeaa ja ystävällistä. Ensin tosin lähettivät 60 cm liian lyhyen ikkunan. Seuraavaksi piruuttani tarkastelin mökkini saunan lasiovea (eri toimittaja). Oven sisälasi huurtuu eri lailla kuin viereinen eristyslasielementti, joka ei siis huurru sisältä eikä ulkoa. Ja kappas, huomasin, että uuden saunamökin molemmissa ulko-ovissa on lasit väärinpäin. Olin tilannut koko mökin 3K eristyslasit niin, että sisäpuolella on karkaistu ja ulkopuolella laminoitu turvalasi. Ihmekkös, kun välillä vetten päältä katsoessa ovien lasit loimuilivat. Karkaistulasihan siellä ilmoitti itsestään. Eipä tullut mielenkään, että näinkin voi käydä. Luotan Suomen lasiteollisuuteen kuin kiveen. Toisaalta ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikopissa. Lupasivat lähettää korjaajan paikalle. Lasilistat irrottamalla lasit on nyt käännetty ja silikonisaumat lääpitty pitkin lasia. Terveisiä vaan puutuoteteollisuuteen. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. Nii ja pitääpä muistaa sekin, että jos lintu lentää ikkunalasiin, niin se ennustaa jotain huonoa sanomaa. Ainakin linnuille. Niskat niillä nurin menee. Aika monta lintua kerkesi lentää ennen kuin keksittiin laittaa kiinteä muovihaukka roikkumaan eteen. Joten ihmekkös, jos jotain itsellekin. Seuraavaksi pitäisi muuttaa vanha rotisko saunamökki taivastuvaksi ja laittaa sinne yksi kattoikkuna. Kovin olisi komiat kuvan kaltaiset lasit. Saankohan siitä seuraavan tarinan kirjoitettavakseni?

Lasin Maailma 4 I 2020

Stopray Ultra-70 on clearvision

Erinomainen auringonsuoja, valonläpäisy ja energiatehokkuus. Stopray Ultra-70 clearvisionissa yhdistyy erinomaisesti auringonsuoja, valonläpäisy ja energiatehokkuus. Pehmeä pinnoitteisessa lasissa on kolminkertainen hopeapinnoite, joka maksimoi valonläpäisyn mutta samalla suojaa auringon kuumuudelta. Sen neutraali ulkonäkö, vähäinen heijastus ja korkeatasoinen selektiivisyys tarjoavat poikkeuksellisen auringonsuojan ja valonläpäisykyvyn. Arvot: LT (%) 70 • SF (%) 33 • Ug value 1.0 AGC Flat Glass Suomi Oy - Tel. 09 4366 310 – sales.suomi@eu.agc.com – www.agc-glass.eu – www.agc-yourglass.com