__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

2019


PIKKUJUTUT Kun näemme mainoksia, ajattelemme, että ne näyttävät upeilta, mutta emme ole koskaan tienneet, että mainosvalokuvia on niin työlästä tehdä. Halusimme kuvia kolmeen juomareseptiin. Oli hauskaa valita tuoreita ja näyttäviä hedelmiä ja muita ainesosia. Napsautimme kameran suljinta noin tuhat kertaa saadaksemme valokuvan, mutta valmista tuli! Se oli mahtavaa. Nyt haluamme esitellä teille näitä herkullisia reseptejä sekä Songkrania. Tervetuloa nauttimaan! Kwanjira Seesang, Wilasinee Buaphansa, Phuong Nguyen Satu Serra da Estrelasta on peräisin paikkakunnalta, jossa olen viettänyt lapsuusvuoteni. Sieltä tulee ihania ruokareseptejä, kuten uunissa valmistettu vuohi tai lammas. Se on perinteistä vuoristossa elävien paimenten ruokaa. Ohje löytyy sivulta 7. Suosittelen! Carlos Pedro Minulla oli mielenkiintoinen haastattelu Kamilla Sultanan kanssa. Mielestäni Kamilla on erittäin mielenkiintoinen ja iloinen, ja hänellä on oikea elämänkatsomus, ajattelu ja mahdollisuus muuttaa elämää. Seuraa Kamillan instagramia: @kamillasultanovaworld Anna Bykova Aasialaisissa juhlaperinteissä tärkeintä on yhdessäolo. Tietysti myös värikkäät asut ja hyvä ruoka kuuluvat juhlaan. Kiinalaisen kalenterin mukaan vietettävää uuttavuotta juhlitaan useita päiviä. Tutustumme myös bangladeshilaiseen hääjuhlaan ja vierailemme vantaalaisessa buddhalaistemppelissä. Juhlaperinneosio alkaa sivulta 12. Virve Jalonen Olen kirjoittanut uskonnosta minussa, eli miten olen seurannut buddhalaisuutta elämässäni. Lisäksi kerron kahdesta vietnamilaisesta temppelistä Suomessa. Toivon tekstin antavan lukijoille uutta tietoa buddhalaisuudesta sekä eksoottisista temppeleistä. Anh Tran Yritystä uralle -hankkeen opiskelijoilla on myös oma blogi, Juurru Suomeen. Tutustu opiskelijoihin ja heidän työskentelyynsä osoitteessa www.juurrusuomeen.blogspot.com Täsmä-lehdet löytyvät issuu.com-sivustolta hakusanalla Täsmä.

2


PÄÄKIRJOITUS

SUOMI TARVITSEE LISÄÄ MAAHANMUUTTAJIA TÖIHIN Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä hyvä, yli 72 prosenttia. Jatkossa sen pitää olla yli 75 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion kustannukset voidaan kattaa ja yritysten kilpailukyky säilyttää. Yritykset tarvitsevat lisää tekijöitä, eikä siihen riitä maassa jo oleva väestö, vaan tänne tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Suomessa menee monien mittareiden mukaan hyvin – ellei jopa erinomaisesti. Olemme nousseet vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ilahduttavaa on, että uusia työmahdollisuuksia on avautunut niin ammattiosaajille, korkeakoulutetuille kuin huippuosaajille. Uusia työpaikkoja on vuodesta 2015 syntynyt yli 100 000.   Jatkuuko nousujohteinen kehitys lähivuosina? Yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen suotuisia. Pienenä vientivetoisena maana Suomi on riippuvainen kansainvälisestä taloudesta. Maailmantaloudessa on edelleen suuria kysymysmerkkejä: miten Ison-Britannian ero Euroopan uniosta vaikuttaa talouteen, löytyykö Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaan järkeviä ratkaisuja.  

Kauppakamarin mielestä työperäisen maahanmuuton lupa-asioiden käsittelyä pitää nopeuttaa ja Helsingin seudun asettautumispalveluja parantaa, kuten on osin tapahtunut joulukuussa 2017 avatun International House Helsinki -palvelun kautta. Kansainvälisille valmistuville tutkinto-opiskelijoille tulisi myöntää pysyvä oleskelupa. Samalla tulisi löytää tehokkaita keinoja, joilla jo Suomessa olevat vieraskieliset saavat työmarkkinoiden kysyntää vastaavan koulutuksen, tarvittavat kielitaitovalmiudet ja yhteydet ammattiverkostoihin, jotka puolestaan helpottavat avoimille työmarkkinoille pääsyä. Kauppakamari lahjoitti 100-vuotisjuhliensa yhteydessä Haaga-Helialle ja Business College Helsingille miljoona euroa Yritystä uralle -hankkeeseen. On ilo havaita, että hankkeessa on kehitetty maahanmuuttajien koulutusta muun muassa tehostetuilla suomen kielen opinnoilla, yrittäjyysprojekteilla ja sujuvilla siirtymillä toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin.

Markku Lahtinen

Johtaja Helsingin seudun kauppakamari

3


Kirjoittajat: Arttu Aarnio-Wihuri Mahamud Abdille Wilasinee Buaphansa Anna Bykov Kristian Fagerström Virve Jalonen Mikko Järvinen Paula Hyytiäinen Päivi Käri-Zein Markku Lahtinen Birgitta Nelimarkka Phuong Nguyen Tua Nylund Sara Oras Ritva Pakkanen Carlos Pedro Veeti Pere Saori Pöllänen Xingqian Renqvist Kwanjeera Seesang Rebeka Sultana Anh Tran Toimituksen ohjaus ja editointi: Päivi Honkala Pekka Huolman Virve Jalonen Ritva Pakkanen Päivi Peltonen Toimitussihteeri: Päivi Peltonen Kuvitus ja valokuvat: Anna Bykov Kha Han Wilasinee Buaphansa Anni Honkala Alim Hossain Oliver Kemper Chalaad La-orlao Phuong Nguyen Päivi Peltonen Xingqian Renqvist Kwanjeera Seesang Kuvatoimittaja: Päivi Peltonen Lehden taitto: Angelina Luzhina Grafilinka Kannen Kuva: Päivi Peltonen Painos: 500 Painopaikka: Forssan kirjapaino Oy 2019

4

Kuvassa: Razia Sultana


SISÄLLYS 3 PÄÄKIRJOITUS 6

KUINKA SERRA DA ESTRELA SAI NIMENSÄ?

7

VUOHI TAI LAMMAS UUNISSA

8

PASTEL DE NATA

9

KOLME VAHVAA VOIMAA (RUNO)

10

ASIAKASTYYTYVÄISYYDESTÄ KOHTI ASIAKASUSKOLLISUUTTA

12

TET − VUODEN TÄRKEIN AIKA

12

ENSIMMÄISEN KUUN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

13

THAIMAAN UUTENAVUOTENA KASTUT VARMASTI

15

BANGLADESHILAINEN HÄÄJUHLA SITOO YHTEEN KAKSI PERHETTÄ

18

KIINALAISET PERHEET JUHLIVAT KUUKALENTERIN MUKAAN

22

KEVÄT- JA KESÄJUOMARESEPTEJÄ

25

PULLIA, PERHE-ELÄMÄÄ, OPINTOJA – JA VÄHÄN SUKLAATA

28

VÄYLÄOPINTOJEN KAUTTA KORKEAKOULUOPISKELIJAKSI

30

MENTOROINTI AUTTAA SIIRTYMÄÄN TYÖELÄMÄÄN

31

VERKOSTOITUMALLA EVÄITÄ YRITTÄJYYTEEN

32

MISTÄ ON HYVÄ YRITTÄJÄ TEHTY?

33

YRITYSIDEAN LISÄKSI TARVITAAN YRITTÄJÄOMINAISUUKSIA

34

HELSINKIES – YHTEISÖ TULEVAISUUDEN YRITTÄJILLE

37

ME OLEMME KAIKKI ARVOKKAITA

39

ÄITI ON ELÄMÄN SUOJELIJA (RUNO)

5


KUINKA SERRA DA ESTRELA SAI NIMENSÄ? Serra da Estrelan vuorijono on manner-Portugalin korkein, ”Portugalin katto”. Sen korkein kohta yltää 1993 metriin. Serra de Estrela on suosittu matkakohde niin kesällä kuin talvellakin. Vuoriston nimeen liittyy tarina. Teksti: Carlos Pedro Piirros: Angelina Luzhina / Grafilinka Olipa kerran kuningas, joka kuuli uutiseen, että vuoren korkeimmalla kohdalla asuva lammaspaimen puhui joka ilta tähden kanssa. Kuningas kutsui paimenen luokseen ja käski, että paimenen piti myydä tähti hänelle. Kuningas lupasi vastineeksi antaa hänelle arvoesineitä ja paljon rahaa. Paimen ei hyväksynyt sitä, sillä hänen mielestään oli parempi olla köyhä kuin menettää tähti. Kun paimen tuli takaisin köyhään asuntoonsa vuoren huipulle, hän kuuli ihanaa musiikkia: hänen tähtensä lauloi. Tähti

6

oli pelännyt, että paimen suostuu myymään hänet kuninkaalle. Tähti oli erittäin tyytyväinen, että paimen ei ollut suostunut kauppaan. Paimen lupasi, että hän on aina tähden ystävä. Vanha paimen huudahti: ”Tästä lähtien vuori nimetään Tähden vuoreksi (Serra da Estrela).” Legendan mukaan vuoren päällä näkyy edelleen tähti, joka loistaa eri tavalla kuin muut tähdet, ikään kuin etsisi hyvää vanhaa ystävää.


VUOHI TAI LAMMAS UUNISSA Teksti: Carlos Pedro Kuva: Pexels

• Puhdista vuohenlihasta rasvat ja kalvot. • Pilko kaksi sipulia ja valkosipulit. Lisää niiden joukkoon viipaloitu pekoni, 50 g voita, paprikamauste ja 1 dl valkoviiniä. • Mausta marinadi suolalla ja pippurilla. Kuorruta liha marinadilla. • Laita loput sipulit uunivuoan pohjalle ja vuohenliha niiden päälle.

AINEKSET

2 laakerinlehteä

n. 1 kg vuohen- tai lampaanlihaa (esim. lapa)

50 g persiljaa

• Laita osa persiljasta lihan päälle, samoin laakerinlehdet, ja anna lihan marinoitua ainakin kaksi tuntia (voi olla koko päivän). Tärkeää! Kääntele lihaa aika ajoin ja levitä marinadia sen päälle.

125 g voita

2 dl valkoviiniä

• Lisää jäljellä olevat viini ja perunat vuokaan, mausta suolalla ja pippurilla.

100 g pekonia

1 rkl (savu) paprikamaustetta

4 sipulia

500 g perunoita

4 valkosipulinkynttä

suolaa, pippuria

• Laita vähän voita lihan ja perunoiden päälle. • Laita sen jälkeen liha uuniin ja paista 200 asteessa noin 4 tuntia. Jos liha kuivuu, voit lisätä välillä vettä liemeksi. Voit myös laittaa tunnin päästä leivinpaperin lihan päälle, jotta se ei kuivu liikaa. • Voit vielä lisätä voita ja persiljaa lihan päälle, kun se tulee uunista.

7


PASTEL DE NATA AINEKSET 600 g lehtitaikinaa (parasta jos itsetehtyä) 5 dl maitoa yhden sitruunan kuori (kuorittuna) 1 kanelitanko 60 g vehnäjauhoa 500 g sokeria 2,5 dl vettä 7 kananmunan keltuaista

8

Teksti: Carlos Pedro Kuva: Pexels

• Voitele taikinalevy kevyesti vedellä. Kääri levy rullaksi. Leikkaa rullasta viipaleita, joiden paksuus on noin 2 cm. • Kastele peukalosi kylmällä vedellä, ettei taikina tartu sormeen. Painele viipaleet peukalolla pienten muffinivuokien pohjalle ja reunoille tasaisesti. Voitele vuoat tarvittaessa etukäteen. Asettele vuoat leivinpellille. • Lisää vehnäjauhot pieneen määrään (n. 0,5 dl) maitoa, sekoita tasaiseksi. Lämmitä sen jälkeen loput maidosta kiehuvaksi. Kun maito on kiehunut, lisää se vehnäjauhoseokseen käsin vispilällä sekoittaen. • Laita sokeri, vesi, sitruunan kuoret ja kaneli kattilaan. Lämmitä, kunnes sokeri kiehuu. Kiehumisen jälkeen keitetään täsmälleen 3 minuuttia. Jäähdytä se. • Lisää sokerisiirappi maito-vehnäjauhoseokseen ja sekoita hyvin. • Lisää munankeltuaiset seokseen ja sekoita. Siivilöi kaikki ja anna jäähtyä. • Kuumenna uuni noin 300 asteeseen. Laita täytteet muotteihin ja uuniin. Leivokset ovat valmiit, kun niiden pinta alkaa kohota ja/tai ruskistua. Ota leivokset pois muotista lämpiminä. • Halutessasi voit lisätä leivoksen pintaan tomusokeria ja kanelijauhetta. Tarjoile kuumana tai kylmänä.


Kolme vahvaa voimaa Olen talous! Olen yhteiskunnan selkäydin. Tarvitsen vetoapua ja talousammattilaisia, jotka auttavat kasvamaan nopeasti. Olen talous! Minun vihollisiani ovat korruptoituneet johtajat, rauhaton yhteiskunta, tiedoton yhteiskunta. Olen talous! Olen tärkeä, minun paras ystäväni on rauha. Tykkään hänestä, koska hän antaa minulle kaikki mahdollisuudet, että kasvan ja laajennun joka paikkaan nopeasti. Olen talous! Olen rauha! Tuemme toisiamme. Annamme kaikille ihmisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Olen talous! Olen rauha! Tarvitsemme reilut johtajat, jotka huolehtivat meistä ensisijaisesti, koska olemme yhteiskunnan selkäydin.

Olen koulutus! Olen tärkeä, tuen yhteiskuntaa, turvallisuutta, tuen terveyttä, taloudellisuutta. Olen koulutus! Olen teollisuus, joka tuottaa tietoja ja taitoja tänään ja tulevaisuutta varten. Olen koulutus, tarjoan tuhansia taitoja tänään ja tulevaisuutta varten. Olen koulutus, tuotan reiluja johtajia ja päätöksen tekijöitä Olen koulutus! Haluan kiittää yhteistyöstä opettajia, vanhempia ja opiskelijoita. Mahamud Abdille Kuvitus: Anni Honkala

Olen talous! Taistelen köyhyyttä vastaan, kun työllistän ammattilaisia eri aloilla. Olen talous! Autan kaikkia ammattilaisia kehittämään osaamista, kun tarvitaan lisää koulutusta. Olen talous! Tuen yhteiskunnan kehitystutkimuksia, kuten lääketiedettä, teknologiaa jne. Olen rauha. Olen maailman mittaamaton arvo. Olen talous. Olen tärkeä. Tuemme toinen toistamme yhteiskunnan kehittämisessä. Olen talous! Olen kaikkien tärkein. Tarjoan ihmiskunnalle kaiken tarvittavan. Olen talous tuen turvallisuutta. Olen talous tuen terveyttä. Olen talous tuen maan tuotantoa. Olen talous tuen koulusta. Olen koulutus! Olen elämän selkäydin Olen koulutus! Olen tänään ja tulevaisuutta varten.

9


MATKAILU- JA RAVITSEMISKAUPAN KONSEPTIPÄÄLLIKKÖ: ”ASIAKASTYYTYVÄISYYDESTÄ KOHTI ASIAKASUSKOLLISUUTTA” Työntekijöiden tyytyväisyys on avain myös hyvään asiakaskokemukseen. Teksti: Saori Pöllänen Kuva: SOK Mitä asioita otetaan huomioon asiakaskokemuksen johtamisessa teidän yrityksessänne, SOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksen konseptipäällikkö Janina Nurmela? Pyrimme luomaan asiakkaillemme positiivisia muistijälkiä, joista yhtenä osana ovat Original-, Break- ja Solo-teot. Ne ovat tekoja, joita työntekijämme tekevät asiakkaillemme, joskus myös kollegoilleen. Esimerkkejä teoista on syntynyt paljon, ja niistä on julkaistu jo kolme painettua kirjaa. Neljäs kirja on tuloillaan. Nämä kirjat löytyvät hotelleistamme, joissa kuka tahansa voi käydä lukemassa kirjan. Teot ovat hyvin erilaisia aina likaisten autonikkunoiden yllättävästä pesusta pariskunnan romanttisen loman tunnelman valmistamiseen. Uskomme myös kävelyjohtamiseen: olemalla arjessa läsnä alaisilleen esimies pääsee aidosti kehittämään oman hotellinsa asiakaskokemusta. Ohjaamalla, toimimalla esimerkkinä ja antamalla palautetta – sekä rakentavaa että kannustavaa

10

– voi esimiehenä varmistaa, että juuri omalla osastolla ja juuri omassa hotellissa tehdään oikeita asioita. Asiakaskokemuksen kannalta tärkeintä on, että asiakaspolun osat paitsi toimivat myös herättävät tunteita. Miten nämä asiat juurrutetaan osaksi jokapäiväistä työtä? Olemme luoneet ketjuohjauksen ja Jollas Instituutin kanssa Valmennus Akatemian, jonka kautta koulutamme ja pyrimme ymmärryksen syventymiseen aina toimialan ylimmästä johdosta asiakaspalvelijaan asti. Eri ryhmille on vuosittain toistuvia ja myös uusia valmennuksia ja valmennussarjoja, yhtenä esimerkkinä osastopäälliköille suunnattu Hyvästä parhaaksi esimieheksi -valmennuskokonaisuus, jossa lähdetään omasta itsestä kehittymään kohti parempaa esimiehisyyttä. Valmennukset ovat olleet erittäin tykättyjä.


Lisäksi järjestämme vuosittain työseminaareja ja Skypekokouksia eri työntekijäryhmille. Yksi esimerkki on vaikkapa aamiaisvastaavien päivät keväisin. Tällaisten päivien tarkoitus on yhdessä työntekijöiden kanssa kehittää asiakaskokemusta juuri sillä omalla osastolla, vaikkapa kokousosastolla. Miten te keräätte tietoa asiakaskokemuksesta? Me kokoamme tietoa asiakaspalautteesta, jota kertyy sähköisesti, suullisesti, palautekanavan kautta ja spontaanisti asiakaspalvelutilanteissa. Hyödynnämme myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita esimerkiksi asiakashaastatteluissa ja secret visitoreiden eli laaduntarkkailuasiakkaiden raportointikäynteihin. Miten tietoa käytetään yrityksessä? Tietoa käytetään sekä johtamisen kehityshankkeissa että työkaluna yksittäisissä hotelleissa. Tarvittaessa palautteita

käydään läpi myös henkilökunnan kanssa, jotta se voi korjata toimintaansa. Miten hyödynnätte palvelumuotoilua? Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olemme kehittäneet esimerkiksi huonekokemusta ja aamiaiskokemusta. Yhtenä osana projektia meillä oli muun muassa asiakastyöpajat, joissa asiakkaat olivat kanssamme kehittämässä. Mitä asiakaskokemus merkitsee yrityksellesi? Se on kaikki. Elämystoimialalla asiakas on aina ykkönen. Haluamme itse asiassa puhua kokonaisvaltaisemmin asiakasuskollisuudesta mieluummin kuin pelkästään asiakastyytyväisyydestä. Asiakaskokemus muodostuu useista ulottuvuuksista, ja uskomme, että kehittämällä esimerkiksi työntekijäkokemusta pääsemme parantamaan myös asiakaskokemusta. ■

11


TET − VUODEN TÄRKEIN AIKA Teksti: Anh Tran Kuva: Kha Han Vietnamilainen uusivuosi on nimeltään Tet. Sitä juhlitaan kuukalenterin mukaan, eli Tet on tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana. Niinpä Tet järjestetään eri vuosina eri aikoina. Kun mainitsee Tetin, ihmiset ajattelevat heti perheen kokoontumista yhteen. Tet näkyy erityisesti ainutlaatuisissa perinteisissä tavoissa, kuten kotien siivoaminen ja koristaminen. Ihmiset siivoavat kotinsa vuoden viimeisenä päivänä. Sitten kodit sekä tiet koristellaan kirsikkapuun oksilla ja punaisilla lyhdyillä. Tämän tavan tarkoitus on unohtaa edellisen vuoden huonot asiat ja aloittaa niiden sijaan uuden vuoden hyvät asiat. ”Xong dat” on uskomukseen perustuva tapa. Se liittyy ensimmäiseen ihmiseen, joka astuu kodin ovesta vuoden en-

simmäisenä päivänä. Jos hänen horoskooppi-ikänsä vastaa isännän tai emännän ikää, nämä saavat onnekkaita ja hyviä asioita uutena vuonna. Koira voi myös tuoda hyvää onnea. ”Li xi” on tapa, josta lapset pitävät eniten. Li xi on pieni punainen kirjekuori, jonka sisällä on ”onnekasta” rahaa. Lapset ja iäkkäät ihmiset saavat Li xin Tetin aikana. Muita uudenvuoden tapoja ovat esimerkiksi temppelissä käyminen, sukulaisten ja opettajan luona käyminen sekä vietnamilaisen kalligrafian, kaunokirjoituksen ostaminen temppelistä. Välttämätön osa Tetiä on runsas ateria. Siihen kuuluu tahmeasta riisistä tehty Chung-kakku, kesärulla, vietnamilainen makkara (eli Gio) ja muita ruokia. Kaikille maailman vietnamilaisille Tet on vuoden tärkein aika. Sen vuoksi myös vietnamilaiset Suomessa järjestävät vuosittain Tet-juhlan.

ENSIMMÄISEN KUUN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ Teksti: Rebeka Sultana

Bengalin kalenterin ensimmäinen päivä on nimeltään Pohela Baishakh tai Bangla Nbobarsho. Sitä vietetään perinteisesti 14. huhtikuuta kansallisena juhlapäivänä. Bangladeshissa yritykset aloittavat silloin uuden kauden. Juhlapäivää juhlitaan perheen ja ystävien kanssa. Juhlapäivänä järjestetään erilaisia messuja, lauletaan ja syödään

12

perinteisiä ruokia, riisiä ja hilsakalaa. Hilsa on Bangladeshin kansallinen kala ja kaikkien aikojen suosikki. Kuorot laulavat perinteisiä lauluja, jotka toivottavat uuden vuoden tervetulleeksi. Ihmiset myös nauttivat Jatrasta, klassisesta bangladeshilaisesta näytelmästä. Juhlijat pukeutuvat valko-punaisiin juhlavaatteisiin ja hiuksissa on kauniita värikkäitä kukkia.


THAIMAAN UUTENAVUOTENA KASTUT VARMASTI Thaimaalaiset juhlivat uuttavuotta kolme kertaa: normaalisti länsimaiseen tapaan joulukuun viimeisenä päivänä sekä kiinalaisen kalenterin mukaan usein helmikuussa. Länsimaissa tuntemattomin on kuitenkin perinteinen thaimaalainen uusivuosi, jota kutsutaan myös Vesijuhlaksi. Teksti: Wilasinee Buaphansa, Kwanjira Seesang, Phuong Nguyen Kuvat: Chalaad La-orlao

Ihmiset alkavat valmistautua Songkran-juhlaan jo aatonaattona. Ensimmäinen päivä on Sang khaan long -päivä, 12. huhtikuuta. Silloin thaimaalaiset usein puhdistavat talon ja poistavat vanhat asiat. Huhtikuun 13. päivä on Maha songran -päivä. Päivän aikana thaimaalaiset ostavat uusia tuotteita uutta vuotta varten. Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä, 14. huhtikuuta, on Nao-päivä. Thaimaalaiset menevät aikaisin aamulla temppeliin, tarjoavat isovanhemmille vaatteita ja ruokaa sekä munkeille ruokaa. Kotona Buddha-patsaat puhdistetaan tuoksuvalla vedellä. Huhtikuun 15. päivää kutsutaan Tha lerng sog -päiväksi. Silloin ihmiset usein rukoilevat ja muistavat esivanhempiansa. Jos perheessä on ikääntynyt henkilö, siellä pidetään Rod Nam Dam Hua -rituaali, jossa pirskotetaan tuoksuvaa vettä hänen käsiinsä.

”Songkran (thaiksi ) on vanhan ajanlaskun mukainen thaimaalainen uudenvuodenjuhla, jota vietetään edelleen 13.–15. huhtikuuta vuoden kuumimpaan aikaan ennen sadekauden alkamista. Songkrania kutsutaan myös vesijuhlaksi, ja sen viettoon kuuluvat olennaisesti karnevaalimainen, riehakas käytös ja vesisota, jolloin ohikulkijat kastellaan vedellä. Songkran on virallinen kansallinen vapaapäivä Thaimaassa. Joka vuosi tämä maa houkuttelee miljoonia kävijöitä tämän erityisen festivaalin ansiosta.” (Wikipedia)

13


Mitä Vesijuhlassa tapahtuu? Ihmiset toivottavat Buddhan tervetulleeksi valelemalla vettä Buddha-patsaan päälle. Sillä tavalla pestään vanhan vuoden surut ja huono onni. Aikaisemmin veden pirskottaminen tapahtui vain perheen, ystävien ja sukulaisten kesken. Nykyään Vesijuhlasta on jo tullut turistien vesifestivaali. Kun festivaali alkaa, ihmiset käyttävät astioita, joissa voivat pitää vettä. Festivaalia varten sekä vesiastiat että elefantit on koristeltu värikkäästi.

Parhaat paikat kokea Vesijuhla Vaikka Vesijuhla on perinteinen juhla, jokaisella paikkakunnalla on tapana juhlia sitä eri tavoin. Voi mennä Bangkokiin, Pattayaan tai Chiang Maiin ottamaan osaa festivaaliin.

14

Kaikkein merkittävin juhla on pääkaupungissa, Bangkokissa, jossa ihmiset pelaavat vesisotaa ulkona kaduilla. Tapahtumapaikkoja ovat Khao Saan, Phra Aathit, Royal Rattanakosin ja Santhichaipraakaan. Kaikkialla soi musiikki, ihmiset pukeutuvat havaijilaisvaatteisiin, kaikki tanssivat, roiskivat vettä aseilla, kauhoilla, kattiloilla, suihkulähteistä. Chiang Maissa on säilytetty ikivanhoja perinteitä. Siellä voi pirskottaa jasmiinivettä Buddhan patsaille ja perheen vanhuksien päälle, sitoa valkoisen nauhan ranteisiin, rakentaa hiekasta torneja ja katsella perinteisiä thaimaalaisia nuorten esittämiä tansseja. Pattaya on jännittävämpi, koska siellä järjestetään uudenvuoden festivaalin lisäksi paraateja, taitokilpailuja ja jopa kauneuskilpailu, joissa valitaan Miss Songkran, Phuketissa on myös vilkasta: vesisotia, juhlia, norsuja, paloletkuja ja

paloautoja, jotka osallistuvat niin ikään vesifestivaaleihin. Festivaalin yhteydessä järjestettävien hyväntekeväisyystoimien lisäksi Buddha-kulkue Patongrannalla ihastuttaa aina niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Älä siis epäröi, vaan valitse itsellesi Thaimaan-matka ja osallistu ensi vuonna  Thaimaan kansalliseen festivaaliin! Toivottavasti sinulle kertyy paljon mielenkiintoisia kokemuksia Thaimaasta. ■


BANGLADESHILAINEN HÄÄJUHLA SITOO YHTEEN KAKSI PERHETTÄ Bangladeshilaiseen hääjuhlaan sisältyy useita värikkäitä rituaaleja. Niiden kautta liitolle toivotaan onnea, pitkää ikää ja hedelmällisyyttä. Teksti: Rebeka Sultana Kuvat: Alim Hossain

Bangladeshin kulttuurissa avioliitto symboloi kahden ihmisten pyhää liittoa, myös kahden perheen liittoa ja laajempia suhteita. Perheet osallistuvat niin syvällisesti, että ne tyypillisesti valitsevat morsiamen ja sulhasen. Itse asiassa vielä muutama vuosikymmen sitten morsian ja sulhanen näkivät toisensa ensimmäistä kertaa hääpäivänä. Tämä suuntaus on muuttunut kaupunkialueilla, ja nykypäivänä nuoremmalla sukupolvella on parempi sananvalinta elämänsä kumppanin valinnassa. Bangladeshilaisissa häissä on monta asiaa.

Gotok – avioliittovälittäjä Harvinainen ammatti tällä hetkellä, englanniksi ammatin nimi on matchmaker. Hän saa rahaa tästä palvelusta. Yleensä hän on mies, joka toimii perheiden välillä ja kertoo toisen perheen pätevyydestä, työllisyydestä, liike-elämästä, sosiaalisista suhteista ja muista asioista, että kaksi perhettä sopii yhteen. Kaikki tämä on nimeltään Palta Palti Ghar, joka varmistaa, että se on ihanteellinen pari. Bangladeshilaiset ovat käyttäneet välittäjiä hyvin pitkään. Nykyään on kuitenkin nettisivustoja, ja

se on tehokas tapa tavoittaa suuri yleisö ja asiakaskunta.

Ruhi – parille toivotaan hedelmällisyyttä ja onnea

Paka Kotha – perheet tapaavat

Meidän on tapana lähettää pari ruhi-kalaa morsiamen kotiin holud-seremonian aamuna. Kala Bangladeshissa symboloi hedelmällisyyttä, ikuisuutta, onnea ja viisautta. Se on hyväksytty kauniin siunauksen eleeksi. Kalapari on pukeutunut hauskoihin ja huvittaviin vaatteisiin, tyypillisesti sariin ja lungiin, jotta saataisiin esille huumoria. Kalan koko kertoo sulhasen perheen anteliaisuudesta. Perinteenä on jakaa kala läheisten sukulaisten keskuudessa tai syödä yhdessä perheen kanssa.

Tämä on päivä, jolloin mahdollinen sulhasen perhe vierailee tulevan morsiamen luona. He tapaavat toisen perheen, vaihtavat miellyttäviä asioita ja oppivat tuntemaan toisiaan ennen päätöksen tekemistä. Perinteisesti sulhanen ja morsian eivät ole tavanneet vielä, mutta nyt he kohtaavat myös, kun osapuolet päättävät ja arvioivat toisiaan. Morsian on pukeutunut sariin tai etniseen pukuun. Sulhanen on myös rennosti pukeutunut. Perheellä on nyt aika tehdä panchini.

Panchini – pari sitoutuu toisiinsa Tämä on virallinen sitoutuminen. Bangladeshissa on perinteenä antaa vieraille betel-lehti / Paan (betellehden bengalinkielinen nimi), arkea-pähkinän kanssa. Se merkitsee juhlallisuutta. Tällaisten tilaisuuksien aikana tarjotaan myös paljon makeisia.

Holud – morsian ja sulhanen valmistautuvat häihin Tämä on ensimmäinen seremonia, johon sekä morsian että sulhanen osallistuvat. Morsiamen ja sulhasen iholle laitettaan kurkumaa ja kaadetaan maitoa heidän päälle. Maito ja kurkuma merkitsevät bengalikulttuurissa onnellisuutta. Holud-tapahtumat ovat hyvin yksityiskohtaisia, ja morsiamen holud tapahtuu juhlaa edeltävänä päivänä. Lahjoja ja makeisia on kääritty ja pakat-

15


tu kauniisti. Myös morsiamen kädet ja jalat on koristeltu hennalla. Uskotaan, että mitä syvempi on mehendin (henna) väri, sitä vahvempi on sulhasen rakkaus morsianta kohtaan.

Bor Jatra – hääkulkue morsiamen luo Sulhasen matka alkaa erityisellä rukouksella. Hänen äitinsä siunaa hänet. Hän laittaa serowanin eli perinteinen miehen hääpuvun ja sehran eli perinteisen hatun, joka on koristettu kukilla, näin symbolisesti vältetään pahaa silmää. Perhe etenee nuorten edessä ja vanhemmat ja iäkkäämmät jäsenet takana. Morsian on kodissaan odottamassa sulhasta. Aikaisemmin, varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippuen, sulhaset kiinnitettiin norsuihin tai hevosiin tai he jopa istuivat hevoskärryissä. Nykyään käytetään autosaattuetta ja sulhasen ajoneuvoa koristavat kukkakoristeet.

Niqah – vihkiminen morsiamen kotona Muslimin häissä niqah pidetään yleensä morsiamen kotona. Seremoniaa johtaa kazi (imaami) ja lähisukulaiset todistavat tapahtumaa. Kazi lukee tiettyjä jakeita Koraanista ja sen jälkeen tapahtuu ehdotus ja hyväksyminen. Muslimimaisissa avioliiton, toisin sanoen keskinäisen suostumuksen, laillisuus on ensiarvoisen tärkeää. Seremonian aikana perheet päättävät, kuinka paljon on mahar eli rahalahja, jonka sulhasen on maksettava morsiamelle. Niqah-nama on morsiamen ja sulhasen allekirjoittama oikeudellinen asiakirja. Se sisältää joukon ehtoja, joita molempien osapuolten on noudatettava.

16

Bodhu Baran – morsian saapuu uuteen perheeseen Kun pari saapuu sulhasen taloon, nuoret toivotetaan tervetulleiksi rukouksella. Sulhasen äiti tekee aloitteen. Bengalin muslimien keskuudessa tämä rituaali voidaan suorittaa rukouksin Pyhän Koraanin kautta. Jotkut käyttävät kuorittua riisiä tämän rituaalin aikana merkitsemään hyviä satoja ja runsautta ja ruohoa symbolina sille maalle, jota morsian kulkee.

Shokaler Nashta – seuraavan aamun ateria Hääpäivää seuraavan päivän ensimmäinen ateria on tärkeä monille Bangladeshin perheille. Morsiamen perheellä on tapana lähettää sulhasen kotiin hienostunut valikoima perinteisiä herkkuja. Esillä on kotitekoisia jälkiruokia ja monenlaisia herkullisia välipaloja, kuten paraatit, kebabit, curryt, tavalliset tai makeutetut pitat (riisikakut) ja hedelmät.

Bou Bhaat – morsian esitellään suvulle ja ystäville Tämän hääjuhlan pitää sulhasen perhe uuden avioliiton kunniaksi. Sulhasen perhe esittelee hääparin sukulaisilleen ja ystävilleen, joista monet tapaavat morsiamen ensimmäistä kertaa. On tavallista, että vieraat antavat lahjoja uudelle parille. Bangladeshilaiset häät ovat käyneet läpi muutoksen kaikissa näkökohdissa, olivatpa ne kulttuurisia, sosiaalisia tai taiteellisia. Perinteiset häät ovat vielä sydäntä lähellä, mutta nykyään tapahtuma riippuu ihmisten asemasta ja varallisuudesta. ■


Razia Sultana ja hänen aviomiehensä Robin Raeshad, Razian äiti ja isä sekä muut sukulaiset

17


KIINALAISET PERHEET JUHLIVAT KUUKALENTERIN MUKAAN Useimmat kiinalaiset festivaalit perustuvat perinteiseen kalenteriin, vaikka Kiinassa on nykyään käytössä sama ajanlasku kuin Suomessa. Tärkeimmät festivaalit ovat Kevätjuhla eli kiinalainen uusivuosi, Keskisyksyn juhla, Lohikäärmeveneiden juhla ja Hautojenlakaisujuhla. Teksti ja kuvat: Xingqian Renqvist

Kevätjuhlassa vanhat asiat siivotaan pois Kiinalainen uusivuosi, jonka kiinalainen merkki on 春节 Chūnjié, on vuoden tärkein juhla Kiinassa, vastaava kuin Suomessa joulu. Meillä on silloin yksi vapaa viikko, ei tarvitse mennä töihin. Kiinalainen uusivuosi seuraa kiinalaista kuukalenteria, ja yleensä uusivuosi on tammikuun lopussa tai helmikuun alus-

18

sa. Tänä vuonna on Sian vuosi, joka alkoi helmikuun 5. päivänä. Ennen kuin uusivuosi alkaa, koko asunto siivotaan. Se tarkoittaa sitä, että kaikki vanhat likaiset asiat ja huonot muistot menevät pois uuden vuoden aikana. Uudeksivuodeksi kaikki palaavat kotiin, vaikka joku on töissä toisessa kaupungissa tai ulkomailla. Koko perhe viet-

tää juhlaa yhdessä. Teemme ja syömme kiinalaisia mykyjä ja paljon muita aterioita yhdessä. Laitamme sentin kolikon mykyjen sisään. Kuka syö mykyn, jossa on kolikko, voi ansaita paljon rahaa uutena vuonna. Koko perhe katsoo Kiinan uudenvuoden tv-ohjelmaa yhdessä. Käytämme punaisia vaatteita uudenvuoden juhlien aikana. Lapset voivat saada vanhemmilta ja sukulaisilta rahaa,


joka on kirkkaanpunaisessa paketissa. Laitamme punaisen lyhdyn parvekkeelle. Ripustamme ovelle punaisia papereita, joissa on kiinalainen merkki ”Onni”. Ensimmäisenä päivänä uutena vuonna toivotamme kaikille, jopa ohikulkijoille, hyvää uutta vuotta. Käymme sukulaisten ja ystävien luona toivottamassa onnea heille. Joka perhe räjäyttää sähinkäisiä ja ilotulitusraketteja uudenvuoden aattona. Mikään ei ole parempaa kuin viettää uusi vuosi perheen kanssa kotona!

Hautojenlakaisujuhlassa muistetaan kuolleita Hautojenlakaisujuhla on kiinaksi Qingming, sen merkki on 清明 Qīngmíng. Se on kuolleiden muistojuhla. Päivä on sama joka vuosi, 5. huhtikuuta. Yleensä sinä päivänä sataa vettä. Omaiset menevät haudalle ja siistivät hautapaikan ja vievät haudalle kukkia aamulla. Illalla poltetaan pieniä paperitaloja ja tekorahaa, koska ihmiset uskovat niiden menevän kuolleiden luokse. Tällä tavalla elävät pitävät huolta jo kuolleista läheisistään.

Lohikäärmeveneiden juhlassa herkutellaan riisikakuilla Lohikäärmeveneiden juhla tai festivaali, 端午节 Duānwǔ jié, on kiinalainen kansallinen juhlapäivä. Sitä vietetään kiinalaisen kuukalenterin mukaan viidennen kuun viidentenä päivänä. Juhlan näkyvimpiä piirteitä lohikäärmevenekilpailujen ohella on bambunlehtiin käärittyjen, pyramidin muotoisten riisikakkujen (粽子 Zōngzi) tarjoaminen. Täksi päiväksi ihmiset asettavat koiruohosta tehdyn koristeen ulko-oveensa kahdesta eri syystä. Yksi syy on, että sen uskotaan ehkäisevän huonoa onnea ja sairauksia, ja toinen syy on, että sen on todettu torjuvan hyttysiä.

Keskisyksyn juhlassa katsomme kuuta Keskisyksyn juhlan kiinalainen merkki on 中秋节 Zhōngqiūjié. Se on yli 3 000 vuotta vanha kiinalainen juhla, joka korostaa yhteiseloa. Se on joka vuosi eri aikaan, keskisyksyn aikaan kiinalaisen kalenterin mukaan. 2019 juhla on 13. syyskuuta. Keskisyksyn juhlan alku on erittäin mielenkiintoinen: Legendan mukaan taivaalla oli kymmenen aurinkoa. Ihmiset kärsivät lämmöstä. Yksi voimamies, Houyi, päätti auttaa ihmisiä. Hän ampui yhdeksän aurinkoa alas nuolella ja jätti yhden taivaalle. Jumala antoi yhden elämän eliksiirin hänelle palkintona. Hän sanoi vaimo Changelle, että se on myrkkyä, koska hän pelkäsi, että Change ottaisi tämän elämän eliksiirin. Ajan kanssa Houyista tuli enemmän ja enemmän ylimielinen, koska ihmiset pitivät häntä sankarina. Hänestä tuli myös tosi huono mies Changelle. Change oli surullinen koko ajan, ja yhtenä päivänä hän päätti ottaa tämän ”myrkyn”. Hän uskoi, että kuolisi heti, mutta outo asia tapahtui: hän alkoi lentää taivaalle. Juuri silloin Houyi palasi kotiin ja näki tämän kohtauksen. Hän tunsi itsenä syylliseksi ja tunnusti, mitä hän oli tehnyt. Siitä lähtien Change asui kuussa yhden jäniksen kanssa. Se on surullinen tarina, mutta muistuttaa sitä, että perhe on tärkein asia elämässä, vaikka ihmiset tulevat rikkaiksi tai suosituiksi. Keskisyksyn juhlassa siis perhe on yhdessä ja nauttii kuun katselusta. Yleensä tuona päivänä kuu on tosi pyöreä ja kirkas, joten silloin voi nähdä, että Change on kuussa. Syömme pyöreää kuun kakkua Keskisyksyn juhlan aikana.

19


MAALLISTUNUTKIN BUDDHALAXINEN KAIPAA TEMPPELIÄ Maallistuminen on todellisuutta muuallakin kuin kristinuskossa. Näin elää, tuntee ja ajattelee maallistunut buddhalainen.

20

Teksti: Anh Tran Kuvat: Kha Han


Olen Anh Tran ja olen vietnamilainen. Muutin Suomeen toukokuussa vuonna 2017. Olen syntynyt Vietnamissa, jossa on uskonnonvapaus. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat valita itselleen haluamansa uskonnon. Jokaisella voi olla monta uskontoa samaan aikaan. Kun minulta kysytään minun uskonnostani, minä aina vastaan olevani buddhalainen, mutta ei välttämättä: buddhalaiset ovat kasvisyöjiä, kun taas minä edelleen syön lihaa, enkä myöskään käy temppelissä kovin usein. Tietysti minä seuraan joitain buddhalaisia tapoja. Koko minun perheeni seuraa buddhalaisuutta. Sen takia lapsuudestani tähän asti sukulaiset ovat opettaneet minulle buddhalaisuutta, varsinkin äitini. Minulle on opetettu esimerkiksi, miten käyttäydytään toisia ihmisiä kohtaan ja mikä on hyvä tai huono asenne. Älä tee huonoja asioita, kohtele sen sijaan aina ihmisiä hyvin ja auta heitä. Minulle myös opetetaan, että jos tekee huonoja asioita, saa rangaistuksen myöhemmin. Kuitenkin minulle tärkein asia on perheeni, eli perheenjäsenistä huolehtiminen sekä heidän hoitonsa ja kunnioittamisensa. Seuraa omaatuntoasi ja elä optimistisesti, älä ole mustasukkainen, yritä kehittää itseäsi vaikuttamatta muihin.

Temppelissä rukoillaan onnea ja terveyttä Temppeliin meneminen on välttämätön tapa, jos seuraa buddhalaisuutta. Vietnamissa melkein jokaisella kunnalla on temppeli, jopa jokaisella kylällä. Me menemme toisessa kaupungissa olevaan temppeliin noin kolme kertaa vuodessa, eli keväällä, kesällä ja syksyllä. Paikallisissa temppeleissä käydään kuukalenterin joka kuukauden ensimmäisenä ja viidentenätoista päivänä. Temppelissä kuitenkin voi käydä milloin tahansa, vaikkapa tuntiessaan stressiä voi tulla temppeliin rukoilemaan. Silloin hiljainen ilmapiiri temppelissä sekä huongin, suitsukkeen tuoksu auttavat vähentämään ahdistusta ja alakuloa, luovat mielenrauhan tuntua. Temppeliin menemisen tarkoitus on rukoilla onnea sekä terveyttä. Toivomme onnea työhön ja opiskeluun sekä terveyttä sukulaisillemme ja itsellemme.

Suomessa on kaksi vietnamilaisten buddhalaista temppeliä. Toinen on Turussa (Moisiontie 25) ja toinen on Vantaalla (Länsisalmentie 12). Turussa temppeli on nimeltään Lien Tam ja Vantaalla Phuc Lam. Phuc Lam -temppeli vihittiin käyttöön 8.10.2018. Vuosittain Phuc Lam -temppeli järjestää kolme isoa juhlaa: Tet – vietnamilaisen uusivuosi. Tetiä juhlitaan vietnamilaisen kuukalenterin uuden vuoden aikana (tammikuun lopun ja helmikuun lopun välissä tavallisessa kalenterissa), eli uudenvuoden aattona ja lähimpänä lauantaipäivänä. Phat Dan – Buddhan syntymäpäivä. Phat Dan järjestetään tänä vuonna 11.5. Vu Lan – vanhempien kiittämisen päivä. Vu Lania juhlitaan kuukalenterin toukokuun aikana. Isojen juhlien lisäksi buddhalaiset tulevat temppeliin rukoilemaan joka päivä kuudelta illalla. (Yllä oleva tiedot suuresta seremoniasta on saatu Huynh Trangilta.) Lien Tam -temppeli järjestää myös isoja juhlia, kuten Phuc Lam -temppeli. Muissa kaupungeissa asuvat ihmiset pääsevät osallistumaan varsinkin Lien Tam -temppelin isoihin juhliin Suomen valtion kustantamalla ilmaisella bussilla. Yleensä nämä isot juhlat järjestetään lauantaisin. Silloin vietnamilaisten yhteisö Suomessa kokoontuu temppeliin rukoilemaan. Lisäksi jokaisessa juhlassa tarjotaan ihania, herkullisia kasvisruokia.

Missä on vietnamilaisia, siellä on temppeli Olen ylpeä Vietnamista sekä vietnamilaisista, sillä missä on vietnamilaisia, siellä on temppeli. Tämä auttaa meitä seuraamaan buddhalaisuutta täydellisesti. Minä ajattelen ja toimin uskonnon mukaisesti, eli tärkeintä on hyvien asioiden ajatteleminen ja omantunnon mukaan käyttäytyminen. Lisäksi minun kannattaa käydä temppelissä vapaaehtoisesti: ei kannata olla vastahakoinen, koska temppeliin menemiseen tarvitaan vilpittömyyttä. ■

21


KEVÄT- JA KESÄJUOMARESEPTEJÄ Teksti ja kuvat: Kwanjira Seesang, Wilasinee Buophansa, Phuong Nguyen

SINIHERNETEE

AINEKSET vettä 5 dl sokeria 1 dl 15 siniherneen kukkaa 1 lime (tai enemmän jos pidät happamasta)

• Kiehauta vesi. • Kiehauta siniherneen kukat (vain sen verran, että alkavat juuri kiehua). • Ota siniherneen kukat pois vedestä. • Lisää sokeria ja anna sulaa. • Kaada lasiin. • Jos kukkien annetaan kiehua, juoma saa tummansinisen värin. • Kun lisätään sitruunamehua, juoma saa violetin värin. • Katso linkistä (https://youtu.be/BcMaYkTYPN0) video, miten teen väri muuttuu, kun siihen lisätään sitruunamehu.

22


AINEKSET passionhedelmiä 3 kappaletta 1/2 dl siirappia

PASSIONHEDELMÄSMOOTHIE

1/3 tl suolaa

• Leikkaa passionhedelmä halki, kaavi hedelmäliha kuoresta ja mehusta yleiskoneella. (Jätä vähän hedelmälihaa koristelua varten.)

1 banaani

• Siivilöi.

puolikas mango

• Lisää suola, siirappi, banaani ja mango yleiskoneeseen ja soseuta.

1 lasi murskattua jäätä

• Kaada lasiin ja laita päälle passionhedelmälihaa koristeeksi.

• Laita jäät yleiskoneeseen.

23


AINEKSET 1 tl irtoteetä 2,5 dl kiehuvaa vettä (sokeria maun mukaan) 1/4 kuppia keitettyjä teepalleroita (saa aasialaisista kaupoista)

PALLEROTEE • Laita irtotee suodattimeen ja hauduta kuumassa vedessä noin 5 minuuttia. • Lisää sokeria maun mukaan. Sekoita. • Lisää jäitä niin, että juoma jäähtyy.

jäätä

• Koristele teepalleroilla ja laita vähän jääpaloja lasiin.

tuoretta maitoa (jos haluat)

• Lisää lopuksi tuoretta maitoa.

• Kaada tarjoilulasi melkein täyteen kylmää teetä. • Sekoita.

24


PULLIA, PERHEELÄMÄÄ, OPINTOJA – JA VÄHÄN SUKLAATA Yksi Suomeen kotiutuneista portugalilaisista on Carlos Pedro. Arkisin Carlos opiskelee Business Collegessa ja viikonloppuisin hänet löytää leipomasta Korkeavuorenkadulta Café Succèssista. Teksti: Ritva Pakkanen Kuvat: Päivi Peltonen

Carlos muutti Suomeen vuonna 2015. Syy oli klassinen: perheen perustaminen suomalaisen tyttöystävän – nykyisen avovaimon – kanssa Suomeen tuntui paremmalta idealta kuin Portugaliin jääminen. Kun asuinmaa oli valittu, tarvittiin työpaikka. ”Lähetin sähköpostitse paljon hakemuksia, mutta juuri kukaan ei vastannut niihin”, kertoo Carlos. ”Kukaan ei tuntenut minua, joten jouduin aloittamaan nollasta. Ymmärsin, että

keittiöihin ja leipomoihin kannattaa mieluummin mennä henkilökohtaisesti käymään, jolloin työnantaja voi tehdä haastattelun saman tien.”

”Piti oppia suomea” Niinpä Carlos käveli sisään Café Esplanadiin ja pääsi juttelemaan paikan omistajan Gunvor Backmanin kanssa. Yrityksessä työskentelevä Thomas Backman oli valmis ottamaan riskin ja

auttamaan suomea taitamattoman Carlosin työn alkuun. Backman palkkasi Carlosin kokiksi Café Succèsiin. Café Succèss kuuluu Helsingin suosituimpiin kahviloihin, ja se on erityisen kuuluista muhkeista korvapuusteistaan. Gunvor Backman perusti yrityksen vuonna 1957. Perhe omistaa on myös Pohjois-Esplanadin Café Esplanadin. Kahvila-alan työt olivat Carlosille tietoinen valinta. Hänellä on Portugalista hotelli- ja turismialan tutkinto,

25


26


ja kotimaassaan hän on työskennellyt pari vuotta hotellissa ja ravintolassa. Ensimmäiseksi Carlos opiskeli maalaustaidetta Lissabonin yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 2010. Taiteellista näkemystään ja luovuuttaan Carlos hyödyntää esimerkiksi suklaan parissa, mutta siitä myöhemmin. Aluksi Carlos toimi Succèssissa noin puoli vuotta kokkina. Työtehtäviin kuuluivat myös tuotetilaukset, mutta niiden hoitaminen osittain englanniksi ja osittain vajavaisella suomen kielellä oli haastavaa. Piti oppia suomea.

Kokista leipuriksi, leipurista opiskelijaksi Keittiö ei ollut Carlosille kaikkein mieluisin työpaikka, hän halusi mieluummin leipoa. Niinpä työnantaja tarjosi hänelle mahdollisuuden perehtyä leipurin kanssa pullien ja kakkujen tekoon. Suomen kielen opiskelu tämän kaiken lisäksi olisi käynyt liian raskaaksi, mutta onneksi työnantaja tuli jälleen vastaan: Carlos vaihtoi työnsä osa-aikaiseksi ja alkoi opiskella kieltä. Lisäksi Carlos suoritti valman, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen. ”Valma-koulutuksen aikana sain idean yrityksen perustamisesta. Totesin kuitenkin, että minulta puuttui markkinoinnin ja myynnin osaamista. Myös kilpailu tuntui kovalta.” Tässä vaiheessa kuvaan astui Business College Helsinki, jonka maahanmuuttajille suunnatussa merkonomikoulutuksessa Carlos aloitti tammikuussa 2019. ”Koulutus tarjoaa minulle enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tutustun näin paremmin ja syvemmin myös suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi jos perustaa yrityksen, pitää tuntea verotusta ja monenlaista byrokratiaa.” Opiskelu on tuntunut mielekkäältä: ”Tutustun täällä moniin muihin opiskelijoihin, joihin saattaa myöhemmin

törmätä työelämässä milloin tahansa. Verkostoituminen kannattaa. Siksi menin mukaan myös Juurru Suomeen -opintoihin.” Työsuhde Succèssin leipurina jatkuu edelleen yhtenä päivänä viikonloppuisin. Opintojen ja työn yhdistäminen ei ole 3-vuotiaan lapsen isälle ihan helppoa: ” Perhe on tärkeä, vapaa-ajalla haluan olla yhdessä perheen kanssa. Tämä yhdistelmä on kuitenkin onneksi vain lyhyt aika elämässä.”

Kulttuurit kohtaavat Carlosia ihmetytti aluksi suomalaisten pikkutarkka suunnitelmallisuus. ”Esimerkiksi viikonlopun mökkireissut voidaan suunnitella lounaita myöten valmiiksi. Portugalissa annetaan spontaanisuudelle enemmän tilaa, ajatellaan ’5 minuuttia ennen’. Ruokaa tehdään siitä, mitä jääkaapista sattuu löytymään”, kertoo Carlos. Hän myöntää muuttuneensa suomalaisemmaksi tässä asiassa. Carlos pitää suomalaisesta työkulttuurista: ”Suomalaisilla on enemmän lomaa kuin esimerkiksi Portugalissa, mutta koska töitä tehdään tehokkaasti, loma on ansaittu. Töissä keskitytään töihin, ei puida samalla omia tai naapurin asioita. Siksi työpäivän pituudeksi riittää hyvin 7,5 tuntia.” Hyvää on myös se, että on säännöt, joita noudatetaan. Positiivista Suomessa on lisäksi luterilainen vaatimattomuus: Suomessa ei välttämättä näy ulospäin, onko ihmisellä rahaa tai valtaa.

Suomen negatiivisiksi puoliksi Carlos mainitsee rasismin, johon hän on joskus törmännyt. Hänen mukaansa Suomessa näkyy, ettei täällä ole totuttu vieraista kulttuureista tuleviin ihmisiin. Pitäisi ymmärtää, että eri kulttuureista tulevilla on mahdollisuus yhdessä oppia paljon toisiltaan ja toisista kulttuureista.

Suklaa muotoutuu moneksi Niin, ja se suklaa. Carlos pääsee välillä näyttämään kädentaitojaan muotoillessaan suklaasta taidokkaita konvehteja, suklaamunia, eläimiä – kaikenlaista mitä häneltä tilataan. Suklaata hän oppi työstämään aikoinaan Portugalissa suklaamestarin opissa. Carlos ilmoittautui töihin ilmaiseksi, kunhan saisi samalla oppia suklaaherkkujen tekoa. Suklaamestarin opissa vierähti kolme kuukautta. Nyt Carlosin suklaaherkkuja voi ostaa silloin tällöin esimerkiksi opiskelijakollegojen kanssa perustetusta NYyrityksestä.

Opiskelijasta yrittäjäksi? Carlosin merkonomiopinnot ovat alkuvaiheessa ja urasuunnitelmat vasta muotoutumassa. Ehkä yrittäjäksi? Yritysidea hänellä jo on, mutta se on toistaiseksi salaisuus. Ei ole yllätys, että sillä saattaa olla jotain tekemistä leipomisen kanssa. ■

27


VÄYLÄOPINTOJEN KAUTTA KORKEAKOULUOPISKELIJAKSI Juurru Suomeen -hankkeen aikana useita Business Collegen opiskelijoita on ilmoittautunut väyläopintoihin. Yksi heistä on Rubina Chowdhury, joka aloitti opinnot Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa keväällä 2018. Teksti: Birgitta Nelimarkka Kuva: Päivi Peltonen

Rubina kiinnostui laskentatoimesta jo peruskoulussa 14-vuotiaana. Bangladeshissa opinnot jakautuivat luonnontieteellisiin, yhteiskunnallisiin ja kaupallisiin aineisiin. Hän opiskeli peruskoulussa ja lukiossa kaupallisia aineita. Yliopistossa hän opiskeli sosiologiaa. Kun Rubina muutti Suomeen vuonna 2010, hän huomasi,

28

että oli aina ollut hyvä kaupallisissa aineissa ja numerot kiinnostivat häntä. Hän opiskeli aluksi suomen kieltä Amiedussa ja aloitti ammatillisen liiketalouden perustutkinnon opiskelun Business Collegessa 2016. Rubina pääsi Haaga-Helian tutkinto-opiskelijaksi tammikuussa 2019. Rubinan tie tutkinto-opiskelijaksi ei ole ol-


lut helppo, mutta hän on sinnikkäästi edennyt opinnoissaan. Hänen positiivinen elämänasenteensa ja rohkeus kysyä asioista ovat varmasti auttaneet hänen etenemistään opinnoissa. Mikä sai sinut hakeutumaan väyläopintoihin? Haluaisin tulevaisuudessa toimia laskentatoimen asiantuntijana ja koen, että jatko-opinnot helpottavat tavoitteen saavuttamista. Mistä sait tietoa väyläopinnoista? Business Collegessa kerrottiin väyläopinnoista, ja opinto-ohjaajat esittelivät mahdollisuutta jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa. Riitta Repo ja Birgitta Nelimarkka esittelivät luokassa opintoja, ja esittelyn jälkeen tapasin Birgitan ja kävimme läpi aikaisempia opintojani. Totesimme, että vaikka kielitaito ei vielä ole välttämättä riittävällä tasolla, lähdemme kokeilemaan opintojen sujumista suomen kielellä. Tein motivaatiokirjeen, ja minut hyväksyttiin opiskelemaan väyläopintoja Haaga-Heliassa. Miten onnistuit yhdistämään työn, opiskelun ja perhe-elämän ja etenemään opinnoissasi? Minä suunnittelen aina perheen kanssa, miten voin toteuttaa opintojani. Sain opettajilta ja opinto- ohjaajalta paljon apua kielen opiskelussa ja neuvoja, mitä opintojaksoja kannattaa opiskella ja miten. Miten opinnot eroavat Business Collegessa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa? BC:n puolella opetus keskittyy käytännön taitojen harjoitteluun. HaagaHeliassa opiskellaan samanaikaisesti käytäntöä ja teoriaa.

Positiivinen elämänasenne ja rohkeus kysyä auttavat etenemään opinnoissa. Millaista ohjausta sait väyläopintojen aikana? Sain todella hyvää ohjausta Birgitalta. Minua autettiin paljon suomen kielen opiskelussa ja opintojen suorittamisessa. WhatsApp-ohjaus on toiminut hyvin. Olen saanut heti vastauksen kysymyksiin. Opinto-ohjaaja ja opettajat ovat olleet kannustavia ja mahdollistaneet minun kehittymiseni opiskelijana ja liiketalouden ammattilaisena. Olen saanut lisää itseluottamusta ja uskon, että voin suorittaa koko tutkinnon valmiiksi. Olen todella kiitollinen ohjauksesta, jota olen saanut. Miten väyläopinnot etenivät? Minulla oli paljon haasteita alussa suomen kielellä kirjoittamisessa. Raporttien kirjoittaminen oli alussa haastavaa, mutta opintojen edetessä opin kirjoittamaan asiakieltä suomen kielellä. Esitystaitoni on kehittynyt väyläopintojen aikana. Aikaisemmin jännitin esiintymistä, mutta olen oppinut esiintymään. Itseluottamusta pitää vielä saada lisää. Liiketoiminnan matematiikassa oli paljon uutta asiaa, jota en ollut opiskellut BC:n puolella. Nämä opinnot olivat minulle tärkeitä ammatillisesti. Millainen ohjaussuhde meillä on ollut? Rubina: Olen todella tyytyväinen ohjaukseen, jota olen saanut väyläopintojen aikana. Olen sataprosenttisen tyytyväinen. Birgitta: Ohjaussuhde on muo-

dostunut läheiseksi, ja opiskelijat ovat osoittaneet kiitollisuutta saamastaan ohjauksesta. Se kannustaa ohjaajaa tekemään työtään innolla. Rubina: Väyläopinnoissa etenin tavoitteideni mukaisesti ja toivon, että pääsen etenemään tavoitteiden mukaisesti myös tutkinto-opiskelijana. ■

Business Collegen datanomija merkonomiopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa väyläopintoja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Opiskelija aloittaa opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa ja suorittaa korkea-asteen opintoja tavoitteenaan siirtyä tutkintoopiskelijaksi. Väyläopintojen aikana hänen etenemistään tuetaan ohjauksen avulla. Hyväksyminen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi edellyttää 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joista noin 20 opintopistettä suoritetaan Haaga-Helian avoimessa ammattikorkeakoulussa ja noin 40 opintopistettä osaamista kartoittavilla näytöillä. Business College Helsinki myöntää opiskelijoille stipendin, joka korvaa HaagaHelian avoimen ammattikorkeakoulun lukukausimaksun, jos opiskelija on hyväksytty väyläopintoryhmään.

29


MENTOROINTI AUTTAA SIIRTYMÄÄN TYÖELÄMÄÄN Juurru Suomeen -projektissa alkoi viime syksynä mentorointiohjelma, jossa työelämäedustaja ja opiskelija tapaavat kuusi kertaa vuoden aikana. Lisäksi he osallistuvat seminaareihin, joissa valmennetaan yhteiseen työskentelyyn. Teksti: Päivi Käri-Zein yhteistyössä Sirkka Nummisen ja Nina Nevalaisen kanssa

Sirkka Numminen ja Nina Nevalainen ovat mentoripari eli mentori ja aktori. Numminen on kokenut liiketoiminnan kehittämiskonsultti, diplomiinsinööri ja valtiotieteiden maisteri. Nevalainen on Haaga-Helian kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija, joka on alun perin kotoisin Kroatiasta. Molemmat toteavat, että yhteistyö on sujunut hyvin. ”Halusin jakaa kokemuksiani pitkältä uraltani ja olla sitä kautta hyödyksi”, kertaa Numminen syitään lähteä mentoriksi. ”Olin aiemmin usein coachannut monissa yhteyksissä sekä nuorempia että vanhempia ystäviä ja kollegoita ja saanut hyvää palautetta. En ollut kuitenkaan koskaan aiemmin toiminut virallisena mentorina, joten halusin heti mukaan, kun tuli kutsu Haaga-Helian kurssin mentoriksi.” Aktori Nevalainen on ollut prosessin ”pääsuunnittelija” ja sopinut tapaamiset, pohtinut niiden sisällöt ja lähettänyt ohjelman etukäteen mentorille. Nevalaiselle ryhtyminen projektiin on ollut tärkeä kasvun ja motivaation lähde. ”Päätin lähteä mukaan mentorointiin viime keväänä, kun olin selaamassa syksyn amk-kursseja. Olin etsimässä väylää, missä voisin oppia enemmän

30

erityisesti liike-elämässä tarvittavaa suomen kieltä ja saada neuvoja ja tukea työnhakuuni. Tämä mentorointiprojekti on ollut juuri se mitä olen tarvinnut”, Nevalainen tiivistää.

Uutta energiaa ja uusia ideoita ”On ollut kiinnostavaa ja palkitsevaa työskennellä aktorin kanssa, auttaa häntä hahmottamaan tavoitteitaan ja vahvuuksiaan sekä jakaa työelämään ja urasuunnitteluun liittyviä vinkkejä. Meille on syntynyt hyvä vuorovaikutus Ninan kanssa”, Numminen kertoo. ”Samalla olen pohtinut myös omia vahvuuksiani kurssilla tehdyn DISC-analyysin valossa. Sen tulosten läpikäynti on ollut puolin ja toisin kiintoisaa, kun olemme reflektoineet haasteellisia tilanteita ja etsineet DISC-analyysistä vastauksia.” Kurssin yhteiset tilaisuudet ovat Nummisen mielestä olleet erinomaisia. ”On ollut kiinnostavaa tutustua muihin kurssilaisiin ja mentoreihin sekä HaagaHelian ja Business School Helsingin innostavaan yhteisöön. Voi sanoa, että olen saanut uutta energiaa ja uusia ideoita myös itselleni”, hän naurahtaa.

Molemmille naisille mentorointiprosessi on tarjonnut uudenlaisen oppimisen väylän. ”On ollut upeaa seurata Ninan kehitystä ja hänen onnistumisiaan työelämässä. Pieni lisäbonus on ollut se, että kun olen mentoroinut kansainvälisen taustan omaavaa aktoria, olen samalla päässyt tutustumaan toiseen maahan ja kulttuuriin. Meillä on ollut huippumielenkiintoisia keskusteluja, kun olemme verranneet esimerkiksi suomalaista ja kroatialaista koulutusjärjestelmää keskenään. Luulen, että pidämme tämän projektin jälkeenkin yhteyttä Ninan kanssa.” ”Mentorointi ollut erittäin kiinnostava prosessi, ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille sekä uran alussa oleville että uranvaihtajille. Mentorointiprosessi on ollut oikein antoisa minulle”, Nevalainen painottaa. ”Olen tutustunut ihanaan mentoriini Sirkkaan ja pohtinut hänen kanssa opiskeluun ja uraan liittyviä kysymyksiä sekä monia muita asioita. Sirkalla on ollut hyviä vinkkejä, ja olen hyötynyt niistä paljon. Olen saanut tukea ja voimaa työnhakuun, ja olenkin nyt työllistynyt hyvin. Mentorin kanssa on syntynyt hyvä yhteistyö ja ystävyys.”


VERKOSTOITUMALLA EVÄITÄ YRITTÄJYYTEEN Business Collegen datanomiopiskelijat Kristian Fagerström, Veeti Pere ja Arttu Aarnio-Wihuri ovat tänä keväänä osallistuneet valinnaiseen opintoon Vuosi Digi Start Up -yrittäjänä. Kurssin opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä maahanmuuttajaopiskelijoiden Juurru Suomeen -hankkeen kanssa. Teksti: Kristian Fagerström, Veeti Pere ja Arttu Aarnio-Wihuri Tutustuimme NewCo Helsingin palveluihin Juurru Suomeen -projektin toimijoina. NewCo Helsinki tarjoaa monipuolisia palveluita, koulutusta ja neuvontaa aloittaville yrittäjille pääkaupunkiseudulla. Osallistuimme myös 14.3. pidettyihin NY-messuihin. Oman NY-yrityksemme nimi on EnerQ. Liikeideamme on myydä virvoitusjuomia kokouksiin ja oppilaitoksemme opiskelijoille.

Veeti Pere: Uusia asiakkaita verkostoista Hienoa, kun pääsen hyödyntämään omia taitojani hankkeessa. Olen päässyt oppimaan yrittäjyyttä alusta alkaen. Taitojani ovat videoiden editointi, graafinen suunnittelu, nettisivujen suunnittelu ja tekeminen, logosuunnittelu, sovelluskehittäminen sekä valokuvaus. On ollut hauskaa päästä vierailuille toisiin yrityksiin pääkaupunkiseudulla Juurru Suomeen -projektin kanssa. Olemme myös verkostoituneet Juurru Suomeen

-opiskelijoiden kanssa ja hankkineet näin uusia asiakkaita.

Arttu Aarnio-Wihuri: Ammatillista kehittymistä monipuolisesti Tämä on ollut aivan mahtava valinnainen opinto. Digi Start Up -yrittäjäksi opiskelu yhteistyössä Juurru Suomeen -ryhmän kanssa on ollut hyvin mielenkiintoista. Tämä mahdollisuus on ollut hyödyllinen, sillä olen kehittynyt kaikissa osa-alueissa. Olen päässyt hyödyntämään omia taitojani, kuten kuvien muokkausta Photoshopin avulla, nettisivun suunnittelua ja tekemistä.

Kristian Fagerström: Sosiaalisten taitojen hyödyntämistä Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen kurssi. On ollut hauskaa päästä käymään paikoissa, joissa en ole ennen ollut, kuten Rahamuse-

ossa ja Fazerilla sekä erilaisilla messuilla ja NewCo Helsingissä. Pääsin kurssillani hyödyntämään myös sosiaalisia taitojani. Tanskalaisten johtajien vierailu Juurru Suomeen -projektin yhteydessä syksyllä jännitti alkuun, mutta se meni tosi hyvin ja oli hyvä kokemus. Vieraat kysyivät hyviä kysymyksiä ja tykkäsivät liikeideastamme sekä traileristamme. Meiltä kysyttiin, kuinka paljon olimme tehneet voittoa ja miten aiomme kehittää liikeideaamme pidemmälle. Vastasimme, että voitoista emme olleet vielä varmoja, koska tuloslaskelmamme teko oli kesken. Liikeideaamme kehitämme edelleen. Saimme eväät ryhtyä oikeiksi yrittäjiksi. EnerQ:sta lisää osoitteissa:

www.youtube.com/watch?v=z-FoHVD78Dc www.youtube.com/watch?v=SxBQuPCKi_g

Videot on tehnyt Veeti Pere, ja mainokset ovat Arttu Aarnio-Wihurin käsialaa. Lisätietoa Helsinkiesin toiminnasta: www.helsinkies.com. ■

31


MISTÄ ON HYVÄ YRITTÄJÄ TEHTY? Yrittäjyyttä ei tarvitse pelätä. Kuka tahansa voi ryhtyä rakentamaan omaa liiketoimintaansa, kunhan ottaa mukaansa asennetta ja sisua. Teksti: Sara Oras ja Tua Nylund

Vaikka yrittäjyys on monimuotoista, sen julkinen imago on ollut kautta aikojen varsin täsmällinen. Yhteiskunnassa on syntynyt käsitys siitä, millainen yrittäjän täytyy olla ja mikä koulutuspohja on hankittava. Business College Helsingissä 14.3. järjestetyillä NY-messuilla vieraileminen ja yrittäjien haastatteleminen kuitenkin osoittivat, että yrittäjäksi lähteminen vaatii ennen muuta idean ja motivaatiota. Paikalla oli monta lupaavaa nuorta yrittäjän alkua. Heillä kaikilla oli oma ständinsä, joissa esiteltiin yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita. Iloinen ilme koristi jokaisen kasvoja, ja heistä huomasi, että tekeminen oli mieluisaa. Yritykset olivat monipuolisia ja tarjosivat hyvin erilaisia tuotteita ja palveluita, ja yhdistävänä tekijänä oli yrittäjien ulkomaalainen tausta sekä yleisestikin kansainvälisyys. Myytävänä oli esimerkiksi Lähi-idän virvokkeita ja herkkuja sekä thaimaalaisia luontaistuotteita. Palveluja ja tuotteita oli laidasta laitaan: herkkuja ja virvokkeita, kosmetiikkaa, asusteita ja nettisivujen tuotantoa.

32

Haastattelujen perusteella voi sanoa, että yrittäjät olivat omasta halusta ja mielenkiinnosta lähteneet yrittäjiksi, mikä myös näkyi persoonallisissa ständeissä. Brainstorm Cafen perustaja ja suklaamestari Carlos Pedro kertoo lähteneensä yrittäjäksi, sillä hän halusi tehdä työkseen jotakin, mitä rakastaa. Carloksen kekseliäitä suklaakonvehteja oli myytävänä Brainstorm Cafen ständillä, ja suklaasta oli myös ilmaisia maistiaisia. Messuilla puhumassa oli koulun entinen merkonomiopiskelija ja nykyinen yrittäjä Lari Raitavuo, joka puhui taipaleestaan yrittäjänä. Raitavuo kertoi kiinnostuneensa yrittäjyydestä luonteensa ansiosta: “Tykkään siitä, kun on projektia projektin perään.” Hänelle vapaus päättää omasta yrityksestä ja sen liiketoiminnasta oli suurena motivaattorina yrittäjäksi lähtemiselle. Puheessaan hän painotti pieniä seikkoja, jotka rakentavat yrityksestä menestyvän, esimerkiksi verkostoitumista ja liikekumppaneiden valintaa. Yrittäjyys on oivallinen keino hyö-

dyntää kilpailuhenkisyyttään, mieltää DNA-johtaja Esa Kinnunen. Hänelle merkittävintä yrittäjänä on tuotteistaa oma visio ja nähdä tulokset omasta työstään. Yrittäjyys on myös hyvä keino työllistyä. Elie El-Khouri, auktorisoitu yritysneuvoja NewCo Helsingistä, selitti omassa puheenvuorossaan yrittäjyyden perusteita ja avasi paljon erilaista statistiikkaa yrittäjyydestä. El-Khouri on sitä mieltä, että yrittäjyys on hedelmällinen ratkaisu, jos ei löydä itselleen työpaikkaa. NewCo Helsinki tarjoaa muun muassa yritysneuvontaa ja yrittäjäkoulutusta aloitteleville sekä jo toiminnassa oleville yrityksille. El-Khouri on tuttu Business College Helsingille entuudestaan, sillä hän tuomaroi Taitaja2019semifinaaleissa yrittäjyyslajissa.


YRITYSIDEAN LISÄKSI TARVITAAN YRITTÄJÄOMINAISUUKSIA Teksti: Virve Jalonen Kuvat: Päivi Peltonen

Palvelukeskus NewCo Helsingissä kahdeksan palveluneuvojaa tukee uusia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Tarjolla on neuvontaa, yrittäjyyskoulutusta ja oppaita useilla eri kielillä. Kaikki palvelut ovat maksuttomia. Lähes 40 prosenttia asiakkaista on nykyään maahanmuuttajia, ja osuus on kasvussa. Viime vuonna NewCo Helsingin asiakkaat perustivat noin 1500 yritystä. Tavallisimpia olivat esimerkiksi ravintola-ala, parturiliikkeet ja siivousalan yritykset. Palveluneuvoja Elie El-Khouri kertoo, että asiakkaiden perustamat yritykset ovat vakaalla pohjalla: jopa 80

Arezoo Yar Ahmady

prosenttia perustetuista yrityksistä oli viiden vuoden jälkeen edelleen toiminnassa. El Khourin mukaan päätös yrittäjäksi ryhtymisestä edellyttää yritysidean lisäksi oman yrittäjäidentiteetin pohtimista: onko minusta yrittäjäksi? Pitää tutkia markkinoita ja kilpailua, kartoittaa rahoitusvaihtoehtoja, tehdä kannattavuuslaskelmat. Yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia ovat El-Khourin mukaan luovuus, sisu, suunnitelmallisuus sekä itsenäisyys. Tarvitaan myös ammattitaitoa ja kokemusta sekä tietoa myyntikanavista ja potentiaalisista asiakkaista. ■

Näillä eväillä menestyt yrittäjänä: • luovuus • sisu • suunnitelmallisuus • itsenäisyys • ammattitaito, kokemus • alan tuntemus • myyntikanavien tuntemus • asiakkaiden tuntemus

Carlos Pedro

33


HELSINKIES – YHTEISÖ TULEVAISUUDEN YRITTÄJILLE Suomi on tutkimusten mukaan hyvä paikka yrittäjille ja start-upeille. Paikalliset verkostot ovat laajat ja start-upit houkuttelevat suurimman riskipääoman Euroopassa. Mutta ovatko verkostot ja riskipääomat saavutettavissa myös uransa alkuvaiheissa oleville? Helsinki Entrepreneurship Society tai Helsinkies lievittää haastetta rakentamalla yrittäjähenkisten ihmisten yhteisöä. Teksti: Mikko Järvinen ja Paula Hyytiäinen Kuva: Oliver Kemper

Keväällä 2018 Haaga-Helian ja Business College Helsingin opiskelijat perustivat Helsinki Entrepreneurship Societyn eli Helsinkiesin. Yhdistys edistää yrittäjyysmyönteistä kulttuuria ja kasvuyritystoiminnan yleisiä edellytyksiä ja tuo yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneita. Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on onnistunut houkuttelemaan yli sata jäsentä, joukossa myös kokeneempia yrittäjiä. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen vaatii kolmenlaista pääomaa. Osaamispääoman ja taloudellisen pääoman lisäksi sosiaalinen pääoma, eli yrittäjän omat verkostot, on usein avainasemassa. Jotta yrittäjäksi uskallettaisiin lähteä,

34

tulee kiinnostuneille tarjota mahdollisuus testata palvelujaan, tuotteitaan tai ideoitaan turvallisessa ympäristössä. Verkostojen ja vertaistuen lisäksi Helsinkies pyrkiikin tarjoamaan mahdollisuuksia luovan ympäristön aloitteleville yrittäjille.

Konkreettisia työkaluja yrittäjyyteen Helsinkiesillä on Haaga-Helian Pasilan kampuksella käytössään oma tila, joka toimii sekä coworking-tilana että pienten tapahtumien järjestämispaikkana. Tila on kampuksen ensimmäisessä kerroksessa, jossa se on hyvin saavu-

tettavissa myös talon ulkopuolisille vieraille. Helsinkies järjestää tilassa vuoroviikoin Workshopeja ja Testing Tuesday -tapahtumia. Workshopit lupaavat tarjota osallistujilleen konkreettisia työkaluja, joita yrittäjät voivat tarvita. Esimerkkejä työkaluista ovat Jill Helmanin 36 strategems -strategiakoulutus sekä Will Martinin menetelmä verkkoartikkelien kirjoittamiseen. Testing Tuesday -tapahtumissa osallistujat pääsevät kertomaan omista liikeideoistaan ja saavat rakentavaa palautetta niiden kehittämiseksi. Lisäksi Helsinkies järjestää ekskursioita ja case-kilpailuja. Ekskursioita on järjestetty pääkaupunkiseudun start-


up-yrityksiin kuten Woltiin sekä Startup Saunan kasvuyrityksiin. Jäsenet ovat osallistuneet myös vuoden 2018 Slush-tapahtuman rakentamiseen. Case-kilpailuissa opiskelijat ovat ratkoneet start-up-yrityksen antamaa haastetta vuorokauden ajan. Ulkopuoliset sarjayrittäjät arvioivat opiskelijoiden tuottamia ratkaisuja. Formaatti on saanut osallistujilta erinomaisen palautteen ja houkutellut mukaan tiimejä useammista pääkaupunkiseudun korkeakouluista.

Verkostoja ja mahdollisuuksiin tarttumista Entrepreneurship society -toiminnalla on jo kymmenen vuoden historia Suomessa. Aalto-yliopiston Aaltoes perustettiin 2009. Ennen Helsinkiesin syntyä maahamme oli perustettu jo 19 korkeakoulujen yhteydessä toimivaa entrepreneurship societya. Miksi siis tarvittiin vielä 20. entrepreneurship society? Mitä uutta takamatkalta tuleva Helsinkies voi tarjota? ”ES-toiminta keskittyy usein vain oman korkeakoulun opiskelijoihin”, kertoo Helsinkiesin käynnistämistä tukevan Haaga-Helia StartUp Schoolin Mikko Järvinen. ”Helsinkies ei halua rajoittua vain Haaga-Helian opiskelijoihin, vaan toivottaa jäsenikseen myös muita yrittäjyydestä innostuneita”, Järvinen jatkaa. Hänen mukaansa Helsinkies on onnistunut tavoittamaan myös kansainvälisiä osaajia, muun muassa Business College Helsingin englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Yhteisö auttaa opiskelijoita rakentamaan jo opintojen aikana tärkeitä yhteistyöverkostoja myös koulun ulkopuolelle. Toisen perusteen Järvinen nostaa Haaga-Helian näkökulmasta: ”Opiskelijavetoisena yhteisönä Helsinkies pystyy tunnistamaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin, jotka voivat jäädä korkeakoulun organisaatiolta väliin.” Esimerkiksi Järvinen nostaa Aaltoesin

Isa Hiltunen, Pasi Kaarne, Leon Hoang

Seisomassa Mikko Järvinen

käynnistämän Startup Saunan ja pohtii, olisiko vastaavaa toimintaa voinut syntyä korkeakoulun johdon aloitteena.”

Helsinkies kehittää ketterästi palvelujaan Helsinkies on innovoinut erilaisia yhteistyömuotoja Business College Helsingin opiskelijoiden kanssa osana Helsingin seudun kauppakamarin rahoittamaa StartUp Hub -hanketta. Business Collegen puolella useampi sata opiskelijaa osallistuu vuosittain Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan.

Nämä nuorten pyörittämät NYyritykset kilpailevat messutapahtumien kautta pääsystä vuosittaiseen SMfinaaliin. Innostavia kokemuksia saatiin, kun Helsinkies järjesti semifinaaleihin valituille yrityksille kaksi sparrausiltapäivää. Business Collegen opiskelijat saivat valmennusta mm. pitchaukseen, brandin rakentamiseen ja esiintymistilanteisiin yleisemminkin. Valmennuksiin osallistuneet opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä tähän palveluun ja sitä tullaan ilman muuta jatkamaan, kertoo Paula Hyytiäinen Business Collegesta. Lisätietoa Helsinkiesin toiminnasta:

www.helsinkies.com ■

35


36


ME OLEMME KAIKKI ARVOKKAITA ”Ole muutos, jonka toivot näkeväsi maailmassa” on Kamilla Sultanovan motto. Hän uskoo monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden ja kaikkien ihmisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen. Teksti: Anna Bykova Kuvat: Anna Bykova ja Mirella Mellonmaa Kamilla, kuka sinä olet ja mistä kotoisin?

Kuinka pitkään olet asunut Suomessa?

Minä synnyin Uzbekistanissa. Nuorena opiskelin Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Olen yrittäjä, moniosaaja ja puhuja. Olen myös jäsenenä 40 Under 40 European Young Leader -verkostossa. Vuonna 2014 sain mahdollisuuden johtaa Global Dignity Girls & Boys ry -järjestöä Suomessa. Se järjestää puhujatapahtumia, joiden tarkoituksena on edistää Suomen nuorison itsevarmuutta, suvaitsevaisuutta ja rohkeutta unelmoida. Järjestön perusti vuonna 2006 filosofi Pekka Himanen yhdessä ystäviensä John Hope Bryantin ja Norjan prinssi Haakonin kanssa. Tällä hetkellä Global Dignity on edustettuna yli 70 maassa ympäri maailmaa. Ennen Global Dignityä työskentelin myyntipäällikkönä Maersk Linella. Vuodesta 2008 olen osallistunut keskusteluun yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja monikulttuurisuudesta tanskalaisten yhdistysten Kvinfon ja Novumin kautta edistääkseni Tanskan vähemmistötaustaisten ihmisten työskentelyoikeuksia. Olen myös politiikassa vaikuttavien maahanmuuttajanaisten tasa-arvoisuuden puolestapuhuja. Työskentelin vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien aikaan European Women Lobby 50/50 -kampanjassa.

Suomessa olen asunut melkein viisi vuotta, mutta jo niin lyhyessä ajassa pystyy ottamaan haltuun markkinoita. Olen naimisissa, mies on suomalainen liikemies. Mitä voit kertoa elämästä Suomessa? Minun mielestä on niin, että jos osaat kahta tai useampaa kieltä, olet Global Citizen. Myöskin jokaisen maahanmuuttajan pitää muistaa oma kulttuuri ja perinteet, ei pidä menettää kosketusta kotimaahansa. Se tekee sinusta sen, kuka olet. Tämä on tärkeää, koska se tekee sinusta ainutlaatuisen. Viime vuonna järjestimme Business College Helsingin ja Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa Global Dignity -tapahtuman, joka muistuttaa opiskelijoita rohkeudesta, omistautumisesta, unelmista, rakkaudesta ja siitä, että me KAIKKI olemme arvokkaita. Esiintyjät kertoivat 250 opiskelijalle oman näkökulmansa pärjäämisestä, menestyksestä ja ongelmien ratkaisemisesta maahanmuuttajana 2010-luvun Suomessa. Vaikka on hyvä ymmärtää ja kunnioittaa suomalaista kulttuuria, se ei tarkoita, ettet voisi samanaikaisesti ylläpitää omaa kulttuuritaustaasi. On myös tärkeää tavata ihmisiä, rakentaa suhteita ja löytää verkostot.

37


Global Dignity – Arvokkuutta tulevaisuuteen -tapahtuman järjestäjiä: lehtori Teemu Vesalainen (neljäs oik.), merkonomiopiskelija Esteffany Turizo (viides oik.), Haaga-Heliasta lehtori Pia Kiviaho-Kallio (kolmas vas.).

Odotuksia elämästäsi? Tavoitteesi? Minun mottoni on: ”Ole se muutos, jonka toivot näkeväsi maailmassa.” Haluan työskennellä rinnakkain niiden ihmisten kanssa, jotka haluavat muuttaa maailmaa keskittymällä ihmisten, liiketoiminnan ja kulttuurin yhdistämiseen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Haluan varmistaa, että elän ihmisarvoisen ja rohkean elämän ja voin innostaa miljoonia muita tekemään samoin. Miten neuvoisit maahanmuuttajia? Mistä voi aloittaa? Kokemukseni perusteella voin kertoa, että kielen oppiminen auttaa toimimaan yhteiskunnassa. Kun muutat uuteen maahan, sinun tulisi kehittää itseäsi ja luoda itsesi uudelleen. Minun viestini kaikille: Sukupuolesi ja kotimaasi eivät ole este elää elämää täysillä! Koska olet jo muuttanut, se on jo merkki siitä, että olet rohkea ja kykenevä uusiutumaan. Meillä on kaikki voima ja valta, ota sen käyttöön! Olen asunut

38

Suomessa melkein viisi vuotta. On selvää, että Suomi antaa kaiken tuen ja mahdollisuudet opiskella ja tehdä mitä vain ja jopa tukee ihmisiä yrittämään. Täytyy vain tietää, mikä motivoi eteenpäin. Yalen yliopiston professorin Amy Chuanin mukaan menestyneitä ihmisiä yhdistää kolme asiaa: syvä luottamus omiin kykyihin, näyttämisen tarve ja impulssikontrolli. Minun 5 parasta vinkkiäni: 1. Opi verkostoitumaan ja rakenna oma brändisi. 2. Kysy itseltäsi, mitä tekisit, jos et tuntisi pelkoa. 3. Harjoittele kiitollisuutta joka päivä. 4. Juhli sitä, kun onnistut, juhli myös pieniä voittoja. 5. Älä ole uhri. Hyväksy itsesi niin kuin olet ja ole oma itsesi! On tärkeää tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, en voi sanoa sitä tarpeeksi monta kertaa. Epistola kaikille - etsikää ja löytäkää iloa elämässä, olkaa uteliaita ja tietysti auttakaa muita. ■


Äiti on elämän suojelija Äiti olet maailmankaikkeuden arvo. Äiti ilman sinua maailma olisi pimeä. Äiti ilman sinua maailmankaikkeus olisi tyhjä. Äiti olet elämäni perusta. Äiti olet elämäni edistäjä. Äiti olet elämäni rakentaja. Äiti synnyttää ja kasvattaa, on reilu ja rohkea johtaja. Hän osaa yhdistää ihmisten tunteita ja osaa johtaa aina hyvään suuntaan yhteiskunnan asioita ja vaikuttaa, että maailmassa olisi rauha ja että maailma olisi turvallinen paikka. Äiti synnyttää ja kasvattaa lääketieteen professorin, joka miettii ja kehittää, miten säilytetään ihmiskunnan terveys. Äiti synnyttää ja kasvattaa kaikki ihmiskunnan tarpeiden keksijät ja kehittäjät. Äiti emme olisi ollenkaan olemassa ilman sinua, koska olet elämän tuottaja. Äiti emme pysty oppimaan tavua ilman sinua, koska olet itse kouluttaja. Äiti emme pysty puhumaan ilman sinua, koska olet itse kouluttaja. Äiti ansaitset maailmankaikkeuden kunnian. Äiti olet auttanut ihmiskunnan menestykseen. Äiti olet avanut menestykseen oven. Äiti olet armas antaja. Äiti sinun selässäsi on turvallista. Äiti sinun sylisi on nukkumapaikka. Äiti et syönyt etkä juonut ennen minua. Äiti olet kärsivällinen minun kohdallani, että jaksat kasvattaa minut aikuiseksi. Äiti olet valvonut minun vuokseni öitä. Äiti en pysty korvamaan sinulle, mitä olet tarjonut minulle. Minun toiveeni on huolehtia sinusta elämäsi loppuun saakka, koska olet itse antanut minulle sinun voimavarasi ja rakkautesi, ilosi, että kasvan aikuiseksi. Äiti lupaan, että elät iloisena elämän loppuun saakka. Äiti olet maailmankaikkeuden arvoinen. Äiti olen kirjoittanut sinun nimesi minun sydämeeni elämän loppuun saakka. Äiti, vaikka sinulla on ollut vaikeaa ja olet itkenyt sisääsi, et näyttänyt sitä minulle. Olet aina hymyillyt ja laulanut. Äiti olet elämäni tähti. Haluan että elät iloisena ja onnellisena äiti! Kiitos rakas äiti! Mahamud Abdille

39


Profile for tasmalehti

Täsmä  

Täsmä  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded