Issuu on Google+

10 Hyvät pärjäävät aina

14 Inspiraatio hukassa?

16 E-kirjojen aikakausi

31 Saara - moniosaava freelancer


Sisällys HENKILÖT

10

10 Hyvät pärjäävät aina 3D-suunnittelija Miika Puustinen on hyvä esimerkki nuoresta, joka on raivannut tiensä pitkälle.

20 Kyky kameran takana Mikä on parasta valokuvauksessa, Lars Johnson?

31 Saara - moniosaava freelancer Saara Autere toimittaa sekä kuvaa, koska taitaa molemmat.

16

ILMIÖT

16 E-kirjojen aikakausi Kumpi voittaa, perinteinen vai e-kirja?

24 Käsiteltävänä: Digitaalinen kuva Valokuvaus ja kuvankäsittely - omat taiteenlajinsa?

29 Sensuroitu - vaiennettu sana Sensuuri iskee – iske takaisin.

AJANKOHTAISTA

31

18 Musiikki verkossa - kenen oikeus? Spotify jakaa mielipiteet ja käyttäjät.

37 Tulevaisuuden tuulet Puetaan jotain kivaa päälle ja mennään teatteriin - virtuaalisesti tietenkin.

KOKEILE

37

14 Inspiraatio hukassa? Ideat hukassa, epätoivo iskee? Etsi innoitusta - vaikkapa luonnosta.

26 10 neuvoa, joilla nettiportfoliosi onnistuu Napakka nettiportfolio on tiesi tähtiin.

18


Toimitus Annimari Pasanen Päätoimittaja Toimituspäällikkö Yazmine Rautavaara

4

Art Director AD-assistentit

Tanja Pelkonen Silja Lavonen Jenni Jäntti Leena Kolari

Toimittajat

Erika Alava Annimari Pasanen Yazmine Rautavaara Silja Lavonen Jenni Jäntti Leena Kolari Tanja Pelkonen

Kustantaja

Metropolia Viestinnän koulutusohjelma

Paino

Multiprint

Markkinointi

Tanja Pelkonen Silja Lavonen

Yhteystiedot

divi.toimitus@gmail.com


Pääkirjoitus Teksti Annimari Pasanen Kuva Markku Lempinen

Sisua ja sinnikkyyttä Pitelet käsissäsi Divi-lehteä, joka toteutettiin Metropolian digitaalisen viestinnän opiskelijoiden projektityönä. Divi on pieni ja hauska katsaus digimaailman ilmiöihin. Halusimme tehdä tuotoksemme rennolla otteella ja olemmekin koonneet lehteen meitä opiskelijoita kiinnostavia asioita - jotka toivottavasti antavat jotain teille muillekin. Kantavana teemana lehdessämme on ollut sinnikkyys ja yritteliäisyys. Divin esittelemät mielenkiintoiset henkilöt, kuten Miika Puustinen ja Saara Autere, ovat upeita esimerkkejä nuorista, jotka ovat itse raivanneet tietään eteenpäin. Kun tahtoa löytyy tarpeeksi, pääsee pitkälle. Usein sinnikkyys palkitaan. Jos ei heti, niin varmasti myöhemmin. Itseensä uskominen on asia, jota jokainen viestinnän opiskelija – ja myös ammattilainen - tarvitsee.

On pysyttävä liikkeellä ja oltava aktiivinen, sekä osattava ajatella toisin ja uskallettava kyseenalaistaa vanha. Lehtemme pohtiikin uusia tuulia, mutta myös menneitä, inspiraatiota ja sitä sinnikkyyttä unohtamatta. Innolla ja kovalla työllä saatiin aikaan myös ensimmäinen Divilehti, josta olemme ylpeitä. Aurinkoista ja innokasta alkanutta vuotta koko Divin toimituksen puolesta!

5


Divi diggaa Näppäimet

Kosketusnäyttö

2D-elokuva

3D-elokuva

55%

45%

93%

PC

MAC

Perinteinen kirja

65%

35%

100%

0%

Nikon

Apple

Nokia

Canon 90%

10%

7%

66%

E-kirja

33%

Turhat ja tärkeät iPhone-sovellukset

Viber, ilmainen

Reitti GPS, 2.99 €

Spotify, 9.99 € / kk

Fruit Ninja, 0.79 €

Soita kavereillesi ilmaiseksi! Täydellinen idea, mutta käytännön toimivuus on huono. Jos et ole WLAN-yhteydessä, soittaminen on lähes mahdotonta. Lisäksi myös kavereillasi tulee olla sovellus.

Sovellus oikeille musadiggareille. Spotify sisältää musiikkia laidasta laitaan ja voit luoda soittolistoja lempibiiseistäsi. Aina mukana kuunteluvalmiina.

6

Reittiopas, jolla voit muutamassa sekunnissa selvittää liikkumismahdollisuutesi paikasta toiseen. Toimiva sovellus, jolla voit seurata vaikkapa ratikoiden kulkua livenä.

Yksinkertainen, mutta koukuttava peli, jossa hedelmiä halkaisemalla pääset tavoittelemaan maksimipistemäärää.


Piirtämisen iloa Haluaisitko osata piirtää realistisemmin? Ovatko ihmisen kasvojen mittasuhteet hukassa taiteillessasi tai miten se pyöräntanko piirrettiinkään? Microsoft Researchin visuaaliseen tiimiin kuuluvat Yong Jae Lee, C. Lawrence Zitnick ja Michael F. Cohen ovat kehittelemässä ShadowDraw –ohjelmaa, jonka avulla käsinpiirtämisestä tulee huomattavasti helpompaa siinä treeniä tarvitseville. Projektinvetäjät keräsivät lähemmäs 30 000 kuvaa erilaisista esineistä ja asioista. Käyttäjän tarttuessa kynään ohjelma kehittelee helpottavia varjomaisia apuviivoja piirtäjän tekeminen ääriviivojen ympärille. Näin käyttäjä pystyy hahmottelemaan paremmin esimerkiksi polkupyörän, jonka tankojen suuntaa voi muuten olla hankala muistaa. Ohjelman avittama taiteilija voi myös kumittaa piirtämänsä pois, jolloin ohjelma hakee tilalle sen hetkistä näkymää vastaavia kuvia.

WhatsApp, 0.79 €

SailorDog, ilmainen

Sport Tracker, ilmainen

Live Wallpapers, 0.79 €

Sovellus, joka kaikilla tulisi olla! Pystyt lähettämään ilmaisia tekstiviestejä niille, joilla on kyseinen sovellus. Must-hankinta pienentämään puhelinlaskuasi.

Hyvä sovellus aktiivisille urheilun harrastajille. Näet liikkumasi reitin, sen keston sekä keskinopeutesi. Helppo tapa seurata kehittymistäsi.

Hauska ja pirteä tasohyppelypeli. Origamimaailmassa käyttäjä kontrolloi paperikoiraa ja kerää samalla luita kasvattaakseen pistemääräänsä. Kokeilemisen arvoinen, varo ettet jää koukkuun!

Kyseinen sovellus tekee lukitulle näytölle erilaisia animaatioita. Idea on ihan hauska ja leikkikaluna sovellus on ihan viihdyttävä, mutta jää kuitenkin vain huvittavaksi ja turhaksi applikaatioksi.

7


Kolumni Teksti Yazmine Rautavaara Kuva Metropolia

Kulttuurin kaivo – tyhjää täynnä Mahtava ja ainutlaatuinen Opetus- ja kulttuuriministeriö suuressa viisaudessaan teki kulttuurialan ammattilaisia rajusti hätkähdyttäneen päätöksen. Ammattikorkeakoulujen kulttuurilinjat joutuvat pian järkyttävien ja epäoikeudenmukaisten leikkausten kohteeksi. Ja tietenkin täysin perusteettomasti. Kukapa nyt tässä kylmässä ja synkässä maassa luovaa ja innovatiivista älymystöä tarvitsisikaan. Raha on puuttuva lenkki tässäkin monia sieluja ravistelevassa uutisessa. Koulutusaloja on leikattava 126 miljoonalla eurolla ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan. Miksipä siis ei juuri kulttuurialalta? Mikään muu ala kun ei kuitenkaan vapaaehtoisesti tule luopumaan omista saavutetuista eduistaan ja asemastaan.

Vaikka taiteen ja kulttuurin uskotaankin kehittävän väestömme hyvinvointia ja elämänlaatua, monien mielissä kulttuuriala yhä kummittelee turhanpäiväisenä vouhotuksena, josta on helppo säästää. Loppu, tai ainakin lopun alku, taitaa siis olla auttamattomasti edessä. Mutta ei syytä huoleen, sillä me media-alan kekseliäät opiskelijat tiedämme, että kolikolla on kaksi puolta. Tiedämme, että maailma tulee muuttumaan joka tapauksessa, joten jos meitä kulttuurisivistyksen osaajia on tulevaisuudessa vieläkin vähemmän, niin ei vesi tule ainakaan meidän kaivostamme loppumaan.


Teksti Tanja Pelkonen Kuvat Mikko Aaltonen,Tanja Pelkonen

Freight Farce

– merihenkinen huvitus iPadille

Metropolian kolmannen vuosikurssin 3D-animoinnin ja -visualisoinnin opiskelijat julkaisivat marraskuussa iPadille pelin nimeltä Freight Farce.

Freight Farce on fysiikkapainotteinen laivanlastauspeli, joka sijoittuu löyhästi 1550-luvun Helsingin Vanhankaupungin historiaan. Vanhoista hirsistä tehdyssä kaupungissa lastataan purjelaivaa ja pelaaja voi ansaita vaikkapa kunnianimiä maakravusta aina hansakauppiaaksi asti. Ideana Freight Farce -pelissä on kerätä runsaasti pisteitä lastaamalla tavaroita laivan ruumaan ja väistelemällä ruutitynnyreitä. Peliä on tehty kolmen tason verran. Lisätasoja ei ole näillä näkymin tulossa, mutta jatkokehittelyä ei ole suljettu pois, mikäli kysyntä käy suureksi. Pelin tekemiseen on osallistunut koko 3D-opiskelijoiden luokka. Suuri tekijämäärä on tuonut projektiin lisähaasteita, mutta lopputulosta silmäillessä vaikeuksia ei tunnu olleen olemassakaan. Peli näyttää todella hyvältä ja raikkaalta, mutta siitä näkee myös, ettei sitä ole tehty yhdessä illassa. Pelaaminen vaikuttaa helpolta, mutta

tarttuessa iPadiin ymmärtää kyseessä olevan selkeästi tekniikkalajin, jossa taito paranee vain pelaamalla. Freight Farce on addiktoiva peli, jossa tasojen suorittaminen ei käy käden käänteessä. Freight Farce on hieno saavutus opiskelijoiden tekeleeksi. Voisikin vannoa, että nämä lahjakkaat tyypit työllistyvät heti valmistuttuaan – jos eivät jo ennen sitä. Peliala onkin nyt nosteessa ja peleistä on tullut viime vuosina yksi taloudellisesti kannattavimmista vientituotteista Suomessa. Eräs saksalainen pelialan yritys kuulikin Freight Farcen julkaisusta ja oli heti valmis rekrytoimaan porukan yritykseensä. Ja Freight Farce oli osaavalle porukalle vasta alkulämmittelyä. Peli pyritään saamaan ladattavaksi App Storeen kevään 2012 aikana. Peli on ilmainen.

9


Hyvät pärjäävät aina Teksti Leena Kolari Kuvat Leena Kolari, Miika Puustinen

10


M

iika Puustinen, 25, jätti lukionsa sen kolmantena vuonna kesken. Hän halusi tehdä jotakin kiinnostavampaa. Miika pääsi Voionmaan Opiston vuoden kestävälle elokuva- ja tv-linjalle, josta valmistui kunniamaininnalla. Leikkaamisen opiskelu jatkui Adultan elokuva- ja tv -linjalla. Näyttötutkinnon suorittaminen jäi kesken, eikä valmistuneen papereita jäänyt sieltäkään käteen. Kiinnostus animointiin ja efektien luomiseen jäi kuitenkin itämään.      Vuonna 2008 Miika työskenteli HD-Postilla leikkaajana jonkin aikaa. Töissä hän päätyi tekemään logoanimaation, joka siivitti entistä enemmän miehen kiinnostusta 3D-alalle. Hän alkoi harjoitella 3D-suunnittelua ja -mallintamista omalla ajallaan. Miika halusi oppia lisää ja tietää enemmän harrastuksestaan. Liikenteessä ilman todistusta Suomessa ainoastaan peruskoulun suorittaneilla ei ole häävit tulevaisuudennäkymät. Mahdollisuuksina on joko hakea ammattikorkeakouluun harkinnanvaraisessa valin-

nassa (jota vain tietyt ammattikorkeakoulut käyttävät) tai yliopistoon, jonne otetaan vain erityistapauksissa opiskelijoiksi henkilöitä, joilla ei ole toisen asteen koulutusta tai lukion päättötodistusta. Miika selvitti Metropolia Ammattikorkeakoulun nettisivuilta, että kyseiseen kouluun voi päästä juuri kyseisessä erikoisvalinnassa. Tämä oli aikamoinen onnenkantamoinen, sillä Metropolia on yksi harvoista Suomen korkeakouluista, jossa voi opiskella 3D-suunnittelua. Vaikka kouluun voi hakea ilman toisen asteen tutkintoa, ei sisäänpääsy silti helppoa ole. Ennakkotehtävien parissa Miika pakersi yötä päivää. - Jouduin opettelemaan koko ajan lisää. Tilasin pari Blender-kirjaa ja katsoin netistä tutoriaaleja. Ahkeruus kuitenkin palkittiin ja kutsu pääsykokeisiin kolahti postiluukusta. - Pääsykokeissa kannustettiin käyttämään värejä, mutta tein lopulta pelkkiä lyijykynätöitä, koska en osannut käyttää värejä ja se riitti. Tärkeintä oli idea.

Kuvia Miikan ennakkotehtävistä

11


Opiskelun maailma avautui jälleen visuaalisesti ja teknisesti lahjakkaalle Miikalle, joka oli tällä kertaa opiskelun suhteen tosissaan. Vaikka suurin osa oppimisesta tapahtuu omalla ajalla, koulussa saa tukea muilta ja kun ympärillä on paljon taitavia ihmisiä, oppii nopeammin. Miika painottaa piirtämistaidon tärkeyttä, vaikka usein sanotaankin, ettei 3D-alalla tarvitse osata piirtää. - Se nyt on paskapuhetta. Mitä paremmin osaa piirtää, sen helpompi on esimerkiksi luoda hahmoja. Piirtämiseen kannattaa panostaa, muttei mikään mestaripiirtäjä tarvitse olla. Piirtäminen on kuitenkin vain taito, jota voi opetella. Nyt saan itse opetella sitä kantapään kautta. Animoinnissa hahmojen mallintaminen onkin erityisen lähellä Miikan sydäntä. - Kuva vain pystyy mallintamaan taloja ja huonekaluja. Hahmon mallintaminen menee astetta mielenkiintoisemmaksi ja siinä pääsee niin sanotusti käyttämään luovuuttaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tämä ole luovaa vaan teknistä toteuttamista. En koe olevani taiteilija.

12

Töitä tekevälle Miika on työskennellyt muun muassa Toast Postilla, jossa hän teki pieniä mainoksia ja apujuttuja 3D-tekniikalla. Miikan CV:stä löytyy työnantajana myös pelifirma Tomodomo, jossa Miika oli mukana tekemässä iPhone-peliä Fat Cat Rush. Miika toteutti mm. hahmon mallinnuksen ja animoinnin. Hahmon suunnittelu oli kuitenkin yhteinen prosessi, jossa kaikkien artistien kädenjälki jäi näkyviin. Metropoliassa Miika oli myös mukana toteuttamassa iPad-peliä nimeltä Freight Farce. Pelistä voi lukea lisää sivulta 9. Suomessa 3D-alalla riittää töitä, mutta itsensä todistaminen kivenkovaksi ammattilaiseksi onkin sitten toinen juttu. Tulevaisuuden haaveena kunnianhimoisella Miikalla on päästä työstämään pitkää elokuvaa. Miika rohkaisee muitakin hakemaan korkeakouluun opiskelemaan, vaikka koulut olisivat aiemmin jääneet kesken: - Kliseisesti: Kannattaa uskoa itseensä, ei siinä ainakaan mitään häviä.


Happy Hour – luokan vitsi Happy Hour on lyhytelokuva, joka on Miikan ja neljän muun Metropolian 3D-opiskelijan yhteinen projekti. Idea lyhytelokuvaan lähti liikkeelle vitsistä luokassa. - Juoni on vähän hölmö, ja sitä onkin kritisoitu, mutta toteutimme sen ”because we can”. Happy Hour oli ehdolla parhaaksi lyhytelokuvaksi Blender Foundationin Suzanne Awards- festivaaleilla ja pärjäsi loistavasti, sillä se sijoittui viiden parhaan joukkoon reilun sadan muun animaation joukosta. Katsojia Vimeossa Happy Hour on kerännyt jo yli 30 000. Elokuvan voi käydä katsomasta osoitteesta www.happyhourshortfilm.com Pojat ovat saavuttaneet myös maailmanlaajuista julkisuutta, kun kansainvälinen 3D World -lehti otti tekijätiimiin yhteyttä ja teki heistä jutun lehteensä. Artikkelin voi lukea osoitteesta: http://www.3dworldmag. com/2011/05/27/short-cuts-happy-hour. />

13


INSPIRAATIO Teksti ja kuva Tanja Pelkonen

hukassa?

Istun työtuolillani kasvot tietokoneen näyttöön liimautuneena kolmatta tuntia, kymmenes jäähtynyt teekuppi vierelläni. Minun pitäisi suunnitella nosteessa olevalle yritykselle uusi ilme, mutta ainoa mitä olen saanut aikaan, on istumalihaksissani tuntuva ilkeä kramppi. Jokainen suunnittelija kokee näitä epätoivon hetkiä, jolloin päässä ei liiku mitään, ja jos liikkuu, ne ideat on käytetty jo miljoonaan kertaan. Nämä hetket saavat toisinaan pohtimaan alanvaihtoa tai pakomatkaa etelään. Itsekin kuulun näihin suunnittelijoihin, mutta onneksi olen vuosien saatossa löytänyt keinoja etsiä inspiraatiota internetin ihmeellisestä ja runsaasta maailmasta. Joku on joskus sanonut, että nykypäivän suunnittelutyö on muiden kopiointia - ja sitä se osittain onkin. Ei ole väärin hakea vaikutteita toisten suunnittelemista verkkosivuista tai lehtitaitoista, sillä vanhoista ideoista voi

synnyttää jotain aivan muuta. Jos suunnittelijan pitäisi jatkuvalla syötöllä keksiä jotain uutta ja mullistavaa, niin työmme loppuisivat hyvin nopeasti. Täydellinen toisten töiden kopiointi on tietenkin kiellettyä, joten ideoiden käytössä täytyy osata olla myös vastuullinen. On osattava poimia kokonaisuuksien sijaan yksityiskohtia. Ennen kuin internetiin lähtee surffaamaan, kannattaa muistaa, että myös ympäröivä maailma voi antaa inspiraatiota mitä erilaisimpiin suunnitteluprojekteihin. Jos ideat ovat täysin kadoksissa, suosittelen takin päällelaittoa ja lenkille lähtöä pokkarikameran tai piirroslehtiön kera. Luonnossa kulkiessa näkee muotoja, joita voi soveltaa esimerkiksi logon suunnittelussa. Luonto tarjoaa myös mahtavia väripaletteja, kuten vaikkapa Suomen ruska todistaa. Kipin kapin siis ulos oman työhuoneen pölyistä ja luontoon inspiraation lähteitä etsimään!

Surffaa inspiraatio luoksesi http://bestwebgallery.com

http://ilovetypography.com

Netin paras design koottu yhdelle sivustolle

Typografiaa rakastaville

http://surfstation.com

http://www.aisleone.net

Taide ja design -uutisia web designerien iloksi ja avuksi

http://www.smashingmagazine.com Suurin nettilehti, joka tarjoaa uutisia ja inspiraatiota suunnittelijoille

14

Minimalisteille ja modernisteille


9

Teksti Jenni Jäntti

SOVELLUSTA, joita sinun tulisi jo käyttää

Tapahtumien suunnittelu muuttui juuri helpommaksi! Doodlen avulla pystyy kätevästi hallitsemaan ajankäyttöä ja koordinoimaan tapaamisia. Sopivin ajankohta päätetään osallistujien kesken äänestämällä. Sovellus on täysin ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymisen. www.doodle.com

On vaikeaa keksiä asiaa, jota Aviaryllä ei voi tehdä. Ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa musiikin luominen, kuvien, videoiden ja efektien editointi sekä äänenkäsittely. Aviaryä voi käyttää niin upotettuna omassa selaimessa, puhelimessa, iPadissä kuin omalla nettisivullakin. www.aviary.com

Fonttien luominen ja jakaminen oli ennen huomattavasti hankalampaa. FontStruct valkoisen ratsunsa kanssa tarjoaa typografiasta kiinnostuneille ja asiaan vihkiytymättömillekin herkkua. Sen avulla fonttien luominen, jakaminen ja lataaminen on helppoa ja kaikkien ulottuvissa - ja kaikenlisäksi vieläpä ilmaista! www.fontstruct.com

Forrst on hauska ja luova sovellus, jonka avulla suunnittelijat ja ohjelmoijat voivat jakaa linkkejä, koodia ja kuvia töistään muiden samanmielisten kanssa, sekä kysyä kysymyksiä ja pyytää palautetta työstään. Se on myös mainio inspiraation lähde ja yhteisö alasta kiinnostuneille. www.forrst.com

Jokainen meistä varmasti tietää, kuinka helposti palveluihin vaaditut kryptiset salasanat ovat unohdettavissa. LastPass huolehtii muistamisesta puolestamme, sillä se integroi turvallisesti – ja ilmaiseksi – käyttöjärjestelmän selaimen ja jopa puhelimen kanssa siten, että vain käyttäjällä on pääsy näihin tietoihin. www.lastpass.com

Kickstarter on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos etsii rahoitusta omalle projektilleen. Sovellus toimii yhteisöllisellä periaatteella; käyttäjät voivat itse tukea mitä projektia vain haluavat millä summalla tahansa. Jos vaadittu rahoitus saadaan kasaan annetun aikarajan puitteissa, on projekti valmis toteutettavaksi. www.kickstarter.com

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, on Dropbox vielä varsin marginaalisen ihmisjoukon suosiossa. Tämän sovelluksen ilosanomaa tulisi levittää oitis laajemmallekin, sillä enää ei haittaa vaikka muistitikkusi olisi kotona! Ollos siis tulevaisuudessa huoleti, sillä Dropboxin avulla pääset käsiksi kaikkiin tiedostoihisi miltä tahansa tietokoneelta milloin vain - tiedostot suorastaan seuraavat sinua minne ikinä menetkin. www.dropbox.com

Kun Spotifyn kuuntelu ilmaiseksi muuttui lähes sietämättömän vaikeaksi, markkinoille avautui Groovesharkin mentävä rako. Sen avulla voi kuunnella ilmaiseksi omaa lempimusiikkiaan sekä myös radiokanavia ja mahdollisesti löytää uutta kuuntelemisen arvoista musiikkia muiden suositusten perusteella. www.grooveshark.com

SlideRocket on verkossa toimiva esitysgrafiikkaohjelma, jonka avulla esitysten luominen ja jakaminen helpottuu. Se tarjoaa useita tehokkaita ominaisuuksia, joita ei muista grafiikkaohjelmista löydy. Sovelluksen online-versiota voi käyttää kätevästi suoraan selaimessa ilmaiseksi. Esitykset näyttävät samalta käyttöjärjestelmästä huolimatta, ja niitä on mahdollista toteuttaa myös iPadilla ja iPhonella. www.sliderocket.com

15


E-KIRJOJEN aikakausi Teksti Annimari Pasanen Kuvat Sony

E-kirjat tekevät tuloaan. Pysyäkö printissä vai vaihtaako sähköiseen?

Moni elektroniikan valmistaja on alkanut tuottamaan ekirjojen lukulaitteita ja yhä useampi kuluttaja hankkii sellaisen. Miltä siis näyttää sähköisen kirjan tulevaisuus: saavuttaako se supersuosion ja painelee ohi painetun kirjan? Lukukokemuksia bittiavaruudessa Argumentit sähköisten kirjojen puolesta ovat ymmärrettäviä. E-kirjat ovat kustannustehokkaampia kuin painetut kirjat. Lukulaite, jolla e-kirjaa luetaan, on ohut ja kevyt, eikä tuskallisen painava romaani. Pienuutensa ansiosta sen voi sujauttaa kätevästi laukkuun tai miksei vaikkapa taskuun. Sähköinen kirja vaikuttaisi siis olevan todellinen pelastus vanhojen kirjojen aiheuttamiin ikuisiin tila- ja säilytysongelmiin. Kukapa ei haluaisi päästä eroon joistakin hyllyillä lojuvista vanhoista kirjoistaan ja moni varmasti tuskailee niiden olemassaoloa. Kirjat voisi viedä divariin tai kirpputorille, mutta kun ei raaski eikä jaksa.

16

Lukulaitteeseen vastaavasti mahtuu jopa tuhansia kirjoja ja kaikkia niitä voi kantaa mukana minne ikinä meneekin. E-kirjan saa ostettua verkosta ja kirjakaupoista tai lainattua kirjastoista. Se on bittejä, tiedosto, joka on olemassa jossain aineettomana. Sähköinen kirja on vastoin yleistä luuloa silmillekin mukava kokemus. Lukulaitteet käyttävät e-ink-näyttöteknologiaa, joka on optimoitu tekstin näyttöön. Näytössä on tavoiteltu mahdollisimman suurta kontrastia, jolloin tekstilaatu on erittäin hyvä ja helposti luettavaa. Lukulaitteen näyttö jäljittelee valonheijastukseltaan tavallista paperia ja teksti oikeaa mustetta. Teksti pysyy näytöillä ilman erillistä sähkönkulutusta, jolloin laitteiden akut kestävät huomattavasti pidempään.


Oikea kirja – uniikki muisto

Lukemiskulttuurin uusi alku?

Oikeita kirjojakin on kuitenkin kiva omistaa, ihan noin oman silmän iloksi tai vaikkapa sisustuselementtinä, jos ei muuten. Suosikkikirjat tuovat kummaa arvoa, vaikka siellä hyllyllä tai laatikossakin, kun niihin ei ole enää ensiluvun jälkeen koskettu.

On enemmän kuin todennäköistä, ettei painettu kirja häviä keskuudestamme vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Ilmiö, jonka historia on niin pitkä, ei voi kadota kokonaan, eikä sen soisikaan. Digikulttuurin aikana ihmiset lukevat entistä vähemmän, eikä e-kirjojen pariin ole varmastikaan odotettavissa suurta yleisöryntäystä. Tai sitten e-kirja mullistaa lukemiskulttuurimme, kuka tietää.

Perinteinen kirja on konkreettisempi. Sitä on mukava pitää käsissä, sitä voi katsella ja se on oikeasti olemassa. Painetussa kirjassa on tunnetta ja tunnelmaa, kansi voi olla ikimuistoinen ja sen taitto ja typografia leimaavat kirjaa. Lukulaitteen muovinen pinta taas on kova, eikä taivu kuten vanha kulunut pokkari. Painetussa kirjassa voi olla havaittavissa lukuhistoriaa sivujen taittuneista kulmista tai ensisivuille raapustetuista omistuskirjoituksista. Se on uniikimpi juuri lukijan jättämien jälkien vuoksi ja ehkä kirjaan liittyy vielä jokin hyvä muisto. Lukulaitteessa taas kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta. Perinteisen kirjan valikoimatkin ovat paremmat ja laajemmat kuin sähköisen -ainakin vielä toistaiseksi.

Aika näyttää, miten painetun kirjan ja sähköisen kirjan taistelussa käy. Toisaalta, tarvitseeko niiden taistella ollenkaan? Ehkä näemme ne tulevaisuudessa kulkemassa sovussa rinta rinnan. />

17


Musiikki verkossa – kenen oikeus? Teksti Erika Alava Kuvat Spotify Press

Musiikkipalvelu Spotify on kerännyt huikeat käyttäjämäärät. Ruotsalaisella yhtiöllä on siis takanaan menestystarina. Mutta keitä Spotify on palvellut ja miten, ja keitä se haluaa palvella jatkossa? Käyttäjäehtojen muutokset sekä tekijänoikeuspolitiikka on ravistellut palvelun suosiota. Käyttäjiä sekä musiikkinsa Spotifyhin luovuttaneita artisteja on poistunut palvelusta huomattavasti.

töstä artisteille on vaatimatonta, levy-yhtiöiden mukaan digitaalisista palveluista saadut tuotot ovat jopa pohjatasoa. Ilmaisen musiikin jako Internetissä laskee luonnollisesti levymyyntiä ja joidenkin mukaan tällaiset ilmaiset palvelut syövät koko musiikin arvoa.

Penni musiikista

Spotify ja muut suoratoistopalvelut ovat eittämättä uhka levymyynnille, eivät ne ainakaan ole myyntiä vauhdittaneet. Toisaalta tallennemyynnin laskeminen on musiikkiteollisuudessa ollut tiedossa jo kauan. Yhteen ongelmaan Spotify on purrut merkittävästi – nimittäin piratismiin. Se on vähentänyt huomattavasti musiikin laitonta lataamista, varsinkin keksijämaassaan Ruotsissa. Laittomasti lataajia tietenkin on, mutta luvut ovat huimassa laskussa. Vaikka piratismi naapurimaassamme onkin vähentynyt selvästi, ei Suomessa ole havaittu samankaltaista muutosta. Tähän uskotaan oleva syynä suomalaisten hitaampi tapa ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Ruotsilla on etunaan myös Spotifyn kotimaisuus.

Huhtikuussa 2011 Spotify teki käyttäjien kannalta huonon siirron. Se ilmoitti, että uusien rajoitusten mukaan palvelun ilmaisversiota käyttävä sai soittaa samaa kappaletta korkeintaan viisi kertaa sekä kaiken musiikin kokonaiskuunteluaikaa laskettiin kymmeneen tuntiin kuukaudessa. Tämä närkästytti monia Spotifyn käyttäjiä, ja vaikka palvelun kuukausittainen jäsenmaksu ei olekaan suuri, kyse oli monelle periaatteesta. Suuri joukko musadiggareita lopettikin tuolloin palvelun käytön. Yhdestä näkökulmasta katsottuna Spotify ei ole reilu musiikin tekijöillekään. Tuotto ja korvaukset musiikin käy-

18

Vaihtoehto piratismille


Haastaja musiikkirintamalla Kaikesta huolimatta moni on valmis maksamaan suoratoistopalvelusta tai muutoin verkosta ladatusta musiikista. Musiikkia arvostetaan, eikä palveluiden edes oleteta olevan ilmaisia. Spotifyn laajensi toimintaansa USA:n markkinoille viime kesänä. Muutamaa kuukautta myöhemmin se sai uuden kilpailijan, kun hakukonejätti Google julkaisi uuden pilvipalvelunsa, Google Musicin. Palvelun kautta tietokoneen tai Android-laitteen omistajat voivat kuunnella, ostaa ja jakaa musiikkia. Verkkoyhteisöpalvelu Google +:n avulla käyttäjät pystyvät jakamaan ostamansa kappaleen ystäviensä kanssa, jotka voivat kuunnella sen kerran maksutta.

Idea musiikin jakoon sosiaalisessa mediassa onkin sama, kuin idea Spotifyn ja Facebookin taannoisessa yhdistymisessä. Verkkoyhteisöissä käyttäjä pystyy tutustamaan toisten käyttäjien soittolistoihin ja musiikin kuuntelija voi halutessaan jakaa muille tiedon, mitä musiikkia milloinkin kuuntelee. Tällä hetkellä Google Music on käyttäjille mahdollinen toistaiseksi vain Yhdysvalloissa. Onkin kiinnostavaa, millainen sen ja Spotifyn tulevaisuus on Atlantin takana. />

19


Kyky kameran takana Teksti Tanja Pelkonen Kuvat Lars Johnson

Lars Johnson on helsinkiläinen valokuvaaja, joka opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa mediatekniikkaa neljättä vuotta. Hänen aikansa kuluu kuitenkin enimmäkseen valokuvaukseen.

Mikä on Lars Johnson Photography?

Milloin ja miksi kiinnostuit valokuvauksesta?

- Se on hienojen ihmisten kanssa työskentelyä. Toimin yksin, mutta teen yhteistyötä huippuporukan kanssa. Tällä

- Olen kuvannut melkein aina, mutta viimeiset vuodet kiihtyvällä tahdilla. Kolme vuotta sitten olin Liettuassa ensimmäisen kerran töissä eräällä studiolla, jossa tehtiin high fashion -kuvauksia. Itse en niistä vaatteista ja härpäkkeistä ymmärtänyt mitään, mutta kuvaustekniikkani kehittyi huimasti, kun näin maan parhaiden työskentelevän. Seuraavana vuonna menin samaan paikkaan töihin ja aloin tekemään ahkerammin omia projekteja ja hankkimaan lisää välineitä.

hetkellä tulee kuvattua paljon musajuttuja, enimmäkseen rock- ja metallibändejä. Teen myös paljon mallikuvauksia, mutta nyt vähemmän kun taivaalta sataa kuraa tauotta. Olen aina ollut innokas matkustelija ja ollut onnekas, kun olen päässyt monelle ulkomaanreissulle kamera kourassa.

20


21


Minkälaiset kuvaukset työllistävät sinua eniten?

Käsitteletkö kuviasi paljon jälkikäteen? Jos kyllä, niin millä ja kuinka paljon?

- Tällä hetkellä hommia on eniten mallikuvauksien ja musajuttujen parissa, mutta teen myös jonkin verran mainos- ja tapahtumakuvauksia. Aikaani vie lisäksi tulevan näyttelyn suunnittelu ja mahdollinen valokuvakirjaprojekti. Rauta on kuumaa ja sähköposteja lentelee päivittäin joka suuntaan!

- Kyllä Lightroom ja Photoshop pistetään usein laulamaan. En tykkää tehdä kuvista ihan luonnottoman näköisiä enkä ole harrastanut sellaista isompaa työstöä, kuten taustojen vaihtamista. Teen yleensä ainoastaan peruskorjailuja kuten sävyjen ja valotuksen säätöä. Mikä on kamerakalustosi?

Onko valokuvaus enemmän työtä vai kuvaatko myös paljon vapaa-ajalla? - Yleensä vapaa-ajallakin on kamera mukana, tosin paljon pienemmällä kalustolla. Kaiketi ne vapaa-ajan kuvat ovat enimmäkseen sitä, kun kaverit nolaavat niissä itsensä kalja kädessä. Tai sitten lomareissukuvia - maisemia ja paikallisia ihmisiä.

22

- Kameroina käytän Canonin 5D Mark II:sta ja 1D Mark II:sta ja paljon erilaisia kiinteäpolttovälisiä putkia, joista 50 millimetrin kokoista linssiä eniten. Musakeikoilla 100mm ja 135mm linssit ovat toimivia ja fisheye -linssiäkin olen alkanut käyttämään jonkin verran, vaikka ennen vihasin sitä.


Valaistukseen käytän salamoita, mutta kun kuvaan luonnonvalossa, niin erilaiset heijastimet ovat todella hyviä. Mallikuvauksissa meikkaaja on ehdoton, eli kaikki siveltimet ja töpsöttimet ovat korvaamattomia! Kuinka paljon keskimäärin käytät rahaa lisävarusteiden hankkimiseen? - Kyllä rahaani on enemmän kiinni kameravälineissä kuin autossa. Nyt himottaisi uusi Canon 1DX, joka tulee myyntiin keväällä. Pari L-sarjan kiinteää putkea mahtuisi toki reppuun lisää. Kuvaatko pelkästään digikuvia vai onko myös filmille kuvaaminen tuttua? Kumpi iskee enemmän? - Filmikuvaus on hauskaa, mutta en koskaan tekisi työjuttuja sillä tekniikalla. Digikuvaus on lähempänä sydäntäni, helpompi työstää eikä malttamattoman tarvitse odottaa. Koetko, että valokuvausta arvostetaan ammattina? Uskotko itse työllistyväsi pelkkänä kuvaajana vai jatkatko työtä/opiskeluja sen ohella? - En osaa sanoa sen arvostuksesta, mutta luulen, ettei sitä aina ymmärretä. Valokuvausta on tosin niin monenlaista, arvostus riippuu ihan tyylistäkin. Olen huomannut, että se herättää mielenkiintoa ja ihmiset kyselevät siitä paljon. Työllistyminen on ihan itsestä kiinni ja siihen vaikuttaa moni asia. Pitää muun muassa olla aktiivinen ja ahkera. Millaisena näet valokuvaajan työllisyystilanteen Suomessa? - Kuvaajia on paljon ja kilpailu on kovaa. Suurin haaste on itsensä kehittäminen. Työn parissa on ollut hauskaa viimeiset pari vuotta ja toivon, että homma jatkuu! />

Larsin portfolio: www.larsjohnson.net Lars kuvauksissa Vietnamissa Kuva: Anu Kiiveri

23


24


Käsiteltävänä:

Digiajan valokuva Teksti Annimari Pasanen Kuva Tanja Pelkonen

Digitaalinen valokuvaus on nykyään monelle tuttua puuhaa. Valokuvien ottaminen on arkipäivää ja kuka tahansa voi tallentaa kuvia digipokkarillaan tai kännykkäkamerallaan. Kuvia voi ottaa aina vain uusia, niitä voi poistaa ja myös kopioida. Yksittäisillä valokuvilla ei ole enää niin suurta arvoa kuin ennen, ne ovat tusinatavaraa. Digikameroiden, etenkin peruspokkareiden, hintataso on nykyään niin edullinen, että kamerat ovat yhä useamman kuluttajan saavutettavissa. Kuvauksesta on tullut helpompaa. Kaukana ovat ajat filmirullien käytöstä, jolloin valokuvan ottamiseen piti käyttää enemmän aikaa, harkintaa ja sommittelua, ja kuvauksen kohteenkin tuli miettiä tarkemmin, miten suu pantiin. Visuaalinen vallankumous Elämme muutenkin jonkinlaisessa kuvatulvassa. Kuvia, valokuvia, videota – näemme niitä kaikkialla. Digitalisoitumisen myötä valokuva on kokenut jonkinlaisen inflaation. Vai onko? Ehkä nykyajan monistuskulttuuri onkin nostanut hyvän valokuvan aseman yllättävään arvoon. Yhä useammin ensiluokkainen valokuva huomataan ja sen ottajaa arvostetaan. Ehkä visuaalinen runsaus saa meidät huomaamaan valioyksilöt massasta paremmin. Samalla kuvien käsittely ja manipulaatio on lisääntynyt. Kuvankäsittelyyn tai -korjailuun käytettävät ohjelmat ovat kenen tahansa ulottuvilla. Valokuvien muokkaus ei ole enää vain ammattilaisten etuoikeus, vaan kuka vain voi harrastelumielessäkin loihtia kuvankäsittelyllä mitä hienoimpia luomuksia. Kuvia voi käsitellä niin taitavasti,

ettei niiden käsittelyä edes huomaa. Tai niitä voi manipuloida rakentaen fantasianomaisia ja epätodellisia, mutta visuaalisesti upeita kokonaisuuksia. Taidetta monin tavoin Kuvankäsittely on vienyt meidät kiinnostavan kysymyksen äärelle: mistä enää tiedämme, mikä kuvassa on aitoa ja mikä ei? Onko kuva hyvä valokuvana vai onko se vain taidokkaasti käsitelty? Toki paljon riippuu myös siitä, missä yhteydessä kuva esitetään. Mutta ehkä molempia pitäisi osata arvostaa; sekä valokuvaa että sen käsittelyä. Yleisesti ajatellaan, että onnistunut muokkaamaton valokuva on aina hienompi kuin käsitelty teos. Valokuvaushan on kiistatta oma taiteenlajinsa. On totta, että aito valokuva vaatii kuvaajalta paljon, sekä visuaalista silmää että taitoa rakentaa kuvatilanteita. Ja toisaalta myös taitoa osata ottaa kuvia spontaanisti. Mutta osaava kuvankäsittelykin ansaitsee krediittiä. Vaikka photoshoppeja on tarjolla taviksillekin, ei ohjelmia ihan jokainen hallitse. Valokuvauksen kulttuuri on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Miksi emme erottaisi valokuvausta ja kuvankäsittelyä kokonaan erillisiksi taiteenaloikseen? Kuvanmuokkauksella voi pelastaa monta asiaa ja sopivasti käytettynä se antaa kuvalle upean loppusilauksen, mutta kuvan täydelliseksi onnistumiseksi pohjalla on oltava se hyvin otettu valokuva. Hyvän valokuvan ottaminen vaatii taitoa ja näkemystä, mutta niin vaatii taidokas kuvankäsittelykin.

25


etropolia avonen, M vat Silja L u K n e n a Lavo Teksti Silj

10

, a o v u ne ortfoliosi p i t t e n a l l i jo

U U T S I ONN

isesti. n nykyaika a ja o it ta n ja uoitellä töitää n ja monim s a e v a ta p s u ta d ä e v t . lio on käte on juurille ttavat sinu än portfoli Nettiportfo keltajohda e s a lk e n s e a n ll e a kymm tta sam Seuraavat toisen, mu

1. Käytä parasta osaamistasi Portfolio on osoitus taidoistasi. Sen tarkoituksena on esitellä parhaat työsi ja olla apuna muodostamassa muille sinusta jäävää kuvaa. Suunnittele ja toteuta se siis huolella. Heikosti toteutetut sivut eivät tule myymään taitojasi mahdolliselle työnantajalle, kun taas kekseliäät ja validit oikein tehdyt sivut tekevät sen itsestään. Pyri ihastuttamaan laadulla ja olemalla erilainen kuin muut. 2. Mieti portfoliosi tarkoitusta Oletko etsimässä töitä vai haluatko vain lisää tunnettuutta ihmisten joukossa? Pohdi portfoliota suunnitellessasi, mitä tarkoitusta haluat sen palvelevan. Mikäli olet suuntautunut jollekin tietylle alalle, kannattaa portfolio suunnitella omaa kohderyhmää silmällä pitäen. Jos intohimosi kohdistuu esimerkiksi viralliselle taholle, ole asiallinen.

26

Keskittyessäsi laajemmalle alueelle, on hyvä vaihtoehto olla vain itsensä näköinen. 3. Kerro osaamisesi ytimekkäästi Kuulutko suunnittelijoiden, koodarien vai valokuvaajien leiriin? Onko intohimosi nettisivujen teko, videoiden editointi tai pelisuunnittelu? Tuo portfoliossasi selkeästi esille mitä osaat ja mistä olet kiinnostunut. Mikäli olet työnhaussa, mieti mitä mahdollisen työnantajasi olisi hyvä tietää sinusta. Osaamisalueesi on hyvä eritellä, varsinkin jos olet erikoistunut tiettyihin asioihin alallasi. Kuten esimerkiksi printissä julisteisiin ja postereihin. Työnantajia sekä muita alalla olevia kiinnostaa myös varmasti missä olet kouluttautunut tai missä parhaillaan opiskelet.


4. Ole omakuvasi

5. Näytä parhaat työsi

Töittesi ja portfoliosi lisäksi sinäkin olet arvioitavana. Usein ihmisiä kiinnostaa, millainen henkilö kaikkien luomusten takana on. Kuva itsestäsi on aina plussaa, jos et arastele olla kameran edessä. Se luo sinusta konkreettisemman mielikuvan ja tekee sinusta helpommin lähestyttävän. Voit myös lisätä linkin sosiaalisen median profiileihisi tai blogiisi, mikäli uskot niiden tukevan kuvaa, jonka haluat itsestäsi välittää.

Ihmisillä harvoin on aikaa saati halua selata läpi esimerkiksi satoja valokuvia. Karsi siis vain parhaat yksilöt näytille, ne kyllä kertovat kaiken oleellisen. Muista ettei määrä korvaa laatua, ja työpaikkaa etsiessäsi valitse näytettäväksi vain ne tekemäsi työt, joiden uskot edesauttavan pääsyä haluamaasi paikkaan. 6. Esittele työsi laadukkaasti Tärkeintä on hyvä laatu ja riittävä koko. Nettiportfoliossa esiteltävän työn tulee olla tarpeeksi suuri yksityiskohtien erottamiseen, mutta riittävän pieni mahtuakseen kaikille näytöille ja latautuakseen nopeasti. Kuva suunnittelemastasi tai koodaamastasi nettisivustosta on ehdoton, mutta kaikesta verkossa esitettävästä on hyvä laittaa oheen suora linkki todellisille sivuille. 7. Kerro töistäsi Töiden yhteyteen on hyvä laittaa lyhyt kuvaus kyseisestä projektista. Selonteon ei tarvitse olla yksityiskohtainen, pääpiirteet riittävät. Teoksesta on kiinnostava tietää kenelle työ on tehty ja millaisella tekniikalla. Mainittaviin asioihin voi myös kuulua vaikkapa se, rakensitko verkkosivujen ulkoasun vai suunnittelitko ainoastaan sivuston navigaation ja rautalangan. Mikäli valokuvaat paljon ja kierrät ympäri maailmaa, katsojan on kiinnostavaa tietää, missä kuvat on otettu.

27


8. Tee yhteydenotosta helppoa

10. Yksinkertaista ja selkeytä

Kysy taas itseltäsi, mitä haluat portfoliollasi saavuttaa. Mikäli haluat työsi näkyville muuten vain, yhteystietosi eivät välttämättä ole tarpeellisia. Jos taas etsit töitä ja pyrit vakuuttamaan tulevat työnantajasi, selkeä yhteydenottosivu on ehdoton. Ilman sitä upeasta portfoliostasi ei ole sinulle ammatillista hyötyä. Portfolioon kannattaa sisällyttää erillinen yhteydenottosivu, josta löytyvät puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, sekä mahdollinen yhteydenottolomake.

Tehdessäsi portfoliostasi persoonallista, pidä mielessä, että sen ensisijainen tehtävä on tuoda parhaat työsi selkeästi ja hyvin näkyviin. Vaikka sivustoa luodessasi sinun on hyvä laittaa kaikki osaamisesi peliin, älä kuitenkaan laita sitä kilpailemaan tekemiesi töiden kanssa. Vältä tukahduttamasta portfoliotasi vaikeilla teknisillä kikoilla tai silmille pomppivilla visuaalisuuksilla. Sivuillasi kävijän tulee helposti pystyä navigoimaan haluamaansa paikkaan ja ymmärtää, miten sivusi toimivat. Tätä palvelemaan järjestä työsi selkeästi ja nimeä loogisesti. Esimerkiksi suuri määrä erilaisia valokuvia on hyvä jakaa kategorioihin. Portfoliossa olisi tärkeää löytää tasapaino kaikkien elementtien välillä luoden samalla jotain mieleenpainuvaa. Muista, että usein vähemmän on enemmän. />

9. Pyydä mielipiteitä Taisteltuasi pitkään portfoliosi kanssa et välttämättä ole enää paras henkilö arvioimaan sitä. Pyydä muita välillä vilkaisemaan työtäsi, sillä ulkopuoliset näkevät sen aina uusin silmin. Tälloin he saattavat huomata asioita joihin et itse ole kiinnittänyt huomiota. Portfoliossasi voi olla jotain sinulle itsestään selvää, joita muut saattavat kummastella.

28


Teksti Jenni Jäntti Kuvat Tanja Pelkonen

– vaiennettu sana Vallankumouksellinen arabikevät toimii koko maailmalle rohkaisevana esimerkkinä siitä, että sananvapauden puolesta voi ja kannattaa taistella. 

Länsimaat eivät ole vuosikausiin joutuneet kärvistelemään sensuurin valkaistussa hammasrivistössä oman mukavuusalueensa ulkopuolella, joten sananvapaus otetaan meilläpäin jokseenkin itsestäänselvyytenä. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä ruusuinen aidan toisella puolen, sillä miljoonat ihmiset taistelevat päivittäin oikeudestaan kirjoittaa, lukea, nähdä - ja kyllä - jopa ajatella, mitä haluavat. On vaikea ymmärtää miksi jotkut kokevat tarpeelliseksi pimittää ja peitellä tietoa ja tapahtumia. Keitä he yrittävät suojella? Kenellä on oikeus päättää, mitä saamme tai emme saa tietää?   Sensuurin monet kasvot Sensuuri kehitettiin todennäköisesti alunperin suojelemaan meitä sisällöltä, jonka katsotaan olevan haitallista mattimeikäläisille, kuten epäsiveellinen tai äärimmäisen väkivaltainen sisältö. Näihin lukeutuvat jotkut elokuvat, kuten Suomessakin sensuuriin joutunut italialainen elokuva Cannibal Holocaust, joka valmistui jo vuonna 1980,

mutta sai ensi-iltansa täällä vasta vuonna 2001. Myös videopelit ja meille jokaiselle tutut piippaukset kirosanojen kohdalla musiikkivideoissa kuuluvat tähän kategoriaan. Tämä tuntuu vielä harmittomalta - populäärikulttuurin sensuroiminen on kohtalaisen yleinen käytäntö joka puolella maailmaa. On ymmärrettävää, ettei kurahousuisten haluta viilettävän päiväkodin pihalla huutelemassa törkeyksiä talkkarille.  Ikävä kyllä sensuuri ei asetu pelkästään taiteilijan ja hänen näkemyksensä väliin, vaan sillä on myös paljon kyseenalaisempia tavoitteita. Poliittinen, uskonnollinen ja opetuksellinen sensuuri ovat asioita, jotka ovat joillekin arkipäivää. Jotkut hallitukset ovat lipsuneet sensuurin periaatteesta niinkin kauas, että kansalaiset eivät juurikaan ole perillä maansa rajojen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Näissä tapauksissa kyse ei ole enää suojelusta, vaan tiedonsaannin vaikeuttamisesta ja eväämisestä ihmisiltä, jotka saadessaan tietää totuuden voisivat kääntyä näitä pelokkaita hallituksia vastaan.

29


...puhukoon nyt, tai vaietkoon iäksi Puhe lehdistönvapaudesta on kiihtynyt viime vuoden arabikevään myötä. Reporters Without Borders julkaisee vuosittain lehdistönvapausindeksin, joka saattaa listalla olevat maat varsin kiusalliseen valoon - indeksin nimi sattuu olemaan epäimartelevasti Press Freedom Index Where it’s not good to be a journalist. Tunisian vallankumouksesta alkunsa saanut tapahtumaketju on poistanut useita arabimaita kyseiseltä listalta, mutta tuttuja nimiä siellä roikkuu edelleen; Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Kiina tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä. Esimerkkejä toimittajien epäinhimillisestä kohtelusta löytyy kasoittain. Pohjois-Koreassa pelkkä kirjoitusvirhe johtaa rangaistukseen, kun taas Kiina lukitsee kaltereiden taakse enemmän toimittajia kuin mikään muu maa. Maiden hallitusten epätoivoiset yritykset pitää kansalaiset otteessaan johtavat ankariin menetelmiin, eikä kuolonuhreiltakaan ole aina vältytty. Muistaako joku ihmisoikeusaktivisti Anna Politkovskayan? Onko hyvä tietää kaikkea? Seikka joka tekee sensuurista monimutkaisen on asioiden subjektiivisuus. Länsimaissa yleisesti hyväksytyt normit ja säännöt eivät välttämättä pädekään missään muualla päin maailmaa. Mutta kulttuurillisista eroista huolimatta joidenkin asioiden pitäisi olla universaaleja: jokaisella tulisi olla oikeus saada ja kerätä tietoa niin halutessaan - ilman, että joutuu hätkähtämään jokaista ovenkoputusta. Sananvapauden nimissä pystytään myös vaatimaan käsittämättömiä asioita tapahtuvaksi, mutta se ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen, että niin tulisi tapahtua. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, ja valitettavasti tänäpäivänä on olemassa paljon asioita, joiden olisi yksinkertaisesti parempi pysyä piilossa. />

30


Saara - moniosaava

freelancer

Monet haaveilevat työskentelevänsä freelancerina, vapaana taiteilijana ja nykyajan työmyyränä. Toimittaja-kuvaaja Saara Autere on näitä molempia.

Teksti Silja Lavonen Kuvat Saara Autere, Silja Lavonen

31


H

elsinkiläinen Saara Autere, 29, työskentelee toimittaja-kuvaaja -freelancerina. Toimittajan pätevyyden Saara sai opiskeltuaan journalismia Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa ja valmistuttuaan sieltä medianomiksi vuonna 2007. Opintoihin kuuluneen työharjoittelun hän suoritti Otavamedian nuortenlehti Suosikin toimituksessa ja jäi nopeasti valitsemalleen tielle tekemällä keikkaa kyseiseen taloon opintojensa ohessa. Ja freelancerina Saara toimii yhä. Nykyiset työkeikat tulevat pääsääntöisesti vanhan harjoittelupaikan kautta. Saara kuvaa ja kirjoittaakin juttuja nyt muun muassa Koululaiseen ja Suosikkiin sekä kuvaa Villivarsaan ja Lemmikkiin. Taitavaa tarvitaan

Stina Girs

Kuvaavalle ja toimittavalle Saaralle on löytynyt paljon töitä. Laajan työtarjonnan Saaralle on osittain mahdollistanut hänen oma monipuolisuutensa, sillä hänet voi lähettää keikalle vaikka yksin. Saaralta kun löytyy näpeistään niin toimittajan kuin valokuvaajankin taidot. Journalismin opintojen aikaan Saara opetteli valokuvaamaan itse, mutta suoritti pian valmistumisensa jälkeen töiden ohessa valokuvaajan ammattitutkinnon Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa Heltechissä ja valmistui sieltä 2010. - Tällä hetkellä kuvaan eniten lehtikuvia Otavamedialle, mutta olen tehnyt myös yksittäisiä keikkoja mainostoimistoille, jotka ovat käyttäneet rakennettuja kuvia. Ja yhdelle kaupalle kuvasin myös tuotekuvia. Aluksi Saara tosiaan kuvasi vailla minkäänlaista alaan liittyvää koulutusta. Hänen mukaansa valokuvaamiseen vaadittavaa silmää voi harjoittaa jossain määrin, esimerkiksi katselemalla muiden otoksia. - Ja onhan siitä etua, jos omaa edes vähän niin sanottua visuaalista silmää. Lisäksi kameran tekniset ominaisuudethan voi sisäistää vaikka vain pänttäämällä.

32


Kaiken tämän hallitseminenkaan ei aina valokuvaajaksi halajavalle riitä, vaan täytyy osata kommunikoida muiden ihmisten kanssa. - Se on yllättävän tärkeää. Kuvaan itse paljon henkilökuvia ja tiedän, että erilaisten tyyppien kanssa toimeen tuleminen on todella olennaista. Aamuisin ei voi aina arvatakaan millaisiin tilanteisiin päivän mittaan voi joutua. Jos toimii tuotekuvaajana ja kuvaa vaikka vain esineitä studiossa, niin silloin toki voi olla vaikka millainen mörökölli eikä toimeen tarvitse tulla tavallaan kenenkään kanssa. Tämän jälkeen Saara kuitenkin huomauttaa, että tuotekuvaajallakin on aina asiakkaat, joiden kanssa on kyettävä olemaan vuorovaikutuksessa.

Hiekkaisia haasteita Vapaan valokuvaajan työ ei Saaran mukaan ole aina ongelmatonta. Freelancerilla kuvauspaikka voi muuttua jatkuvasti ja Saara toteaakin yhden työnsä suurimmista haasteista olevan sen, ettei tulevista työolosuhteista tiedä välttämättä yhtään mitään etukäteen. - Kuvaukseen annetusta tilasta on löydettävä kuvauksellisin tausta tai on osattava arvioida, onko kuvaus parempi hoitaa esimerkiksi ulkona. Haasteet täytyy pystyä selättämään nopeasti. Lehdistökuvaustilanteet laittavat nekin valokuvaajan luovan ajattelun koetukselle, kun ankeissa loisteputkivalaistuissa neuvottelutiloissa pitäisi onnistua nappaamaan edustavia kuvia. Lisäksi kuvaajan työssä on mukana aina se iänikuinen epävarma tekijä: sää. - Jos on sovittu, että kuvataan ulkona, niin minulla pitää olla olemassa plan B. Voihan ulkona sataa vaikka taivaan täydeltä vettä. Minä voin kastua, mutta malli ja kamera ei. Kuvauspaikat saattavat muiltakin osin olla haasteellisia kuten eräs Saaran kuvauskeikka viime kesänä Porissa osoitti. Tuolloin kuvattiin Neumannia kamalassa kuumuudessa Yyterin rannalla. Hiekkaa lensi loputtomasti ja päivän päätteeksi olikin aika imuroida kaikki välineet jalustaa sekä reppua myöten.

33


Työntekoa vai elämäntapa?

Vaikka Saara pystyy tekemään työtä yksinäänkin, hän kertoo pitävänsä eniten niistä keikoista, joilla saa olla joko kuvaajana tai toimittajana. - Ne keikat ovat parhaita, kun saan olla itse vaikka kuvaajana ja mukana on erikseen toimittaja. On yllättävän rankkaa, jos pitää sekä haastatella että kuvata itse. Saara toteaa, että on juuri paljon puhuttua tämän päivän osaamista tehdä kaikki itse, mutta työ tuntuu paremmalta, kun voi paneutua vain yhteen asiaan kerralla. Monen homman hallitsemisesta on toki paljon hyötyäkin. Se helpottaa asiakkuuksien saamista ja pienentää riskiä keikkojen loppumisesta. Etenkin valokuvauksen puolella kilpailu on kovaa. - Tuntuu, että digikameroiden myötä kuvaajia on työmarkkinoilla paljon enemmän. Ja aina löytyy joku, joka tekee töitä pienemmällä palkkiolla.

Monelle freelancerin työ tuo mieleen vapauden, toisille taas epävarmuuden töiden riittämisestä. Saarallakin on mielipiteensä asiasta. - Siinä on hyvät puolensa, mutta sitten sitä on tavallaan aina töissä ja aina vapaalla, kun ei ole olemassa selkeitä työaikoja. Tavallaan on hyvä juttu, kun voi itse päättää kaikesta ja toisaalta on välillä hyvin raastavaa, kun työstä ei osaa vaihtaa vapaalle.

AJ Kemppainen

Yksin ja yhdessä

34


Freelancerina toimimisen huonona puolena Saara mainitsee sen, ettei töitä varsinkaan alussa tahdo olla tarpeeksi. Ja kuvaajalle välttämättömät tarvikkeet, kuten kamera ja objektiivit, ovat myös kalliita, jolloin työvälineidenkin määrä on uraa aloitellessa usein suppeampi. Saara on ollut siitä onnellisessa asemassa, ettei keikkoja ole tarvinnut juurikaan metsästää, vaan niitä on poikinut toisten juttujen tai suosittelujen kautta. - Teen paljon töitä Otavamedialle, joten olen heille tuttu tekijä ja heidän on helppo tilata minulta lisää. Muutkin työkeikat ovat tulleet Saaralle suhteiden kautta ja hän pitääkin myös verkostoitumista freelancerin työn kannalta todella tärkeänä. />

Eero Ritala

Lomansa Saara pyrkiikin viettämään jossain muualla kuin kotona. - Lomallakin saatan välillä katsoa meilit läpi. Siellä voi olla joku työasia, jonka hoitaa kuin huomaamatta ja tajuaa taas tehneensä töitä. Saara työskentelee pääasiassa kotoa käsin, mutta eivät päivät kuitenkaan siellä istuessa mene, sillä työkeikkojen takia Suomea on tullut kierrettyä enemmänkin. Ja joskus raahatessaan studiokuvauslaitteita Tavastialle muotikuvauksia varten Saarasta on tuntunut ennemminkin roudarilta kuin ammattikuvaajalta. Erilaiset paikat tuovat valokuvaukseen vaihtelevuutta ja haasteita, joista Saara usein kuitenkin nauttii.

35


Kolumni Teksti Yazmine Rautavaara Kuva Metropolia

Minäkö helppo huijattava? Me kaikki media-alaa opiskelevat yksilöt tiedämme, että kattavan portfolion kerääminen on aikamoisen työn ja tuskan takana. Teemme melkein mitä vain saadaksemme uusia toimeksiantoja. Myös ympäröivä julma maailma on huomannut tämän ja yrittää käyttää meitä hyväkseen asiassa jos toisessakin. Ja varsinkin siinä toisessa. Ilmaista työvoimaamme himoitaan verisesti. Mutta onko se tyhmä, joka pyytää? Kaikenkarvaiset yritysten kapitalistit kalastelevat säkenöivän monipuolista työtämme ilmaiseksi, koska siihen suostutaan - milloin portfolion kartuttamiseksi, milloin verkostojen luomiseksi. Kummassakaan ei ole mitään vikaa. Mehän hyödymme

36

näistä paljon puhutuista kokemuksista, niiden tuomista suhteista sekä vaikkapa vain puhtaasta ystävien auttamisen ilosta. Mutta missä vaiheessa hyväntekeväisyys riittää ja työstä kehtaa pyytää palkkaakin? Ilmaisten työnäytteiden kerjäämistä sekä ilmaisten työharjoittelijoiden käyttämistä firmojen omien kassavirtojen kasvattamiseen on kritisoitu paljon ja tullaan kritisoimaan yhä tulevaisuudessakin, niin kauan kuin ihmiset suostuvat kynnysmattoina olemiseen. Koulutus on arvokasta ja osaamisesta kuuluu saada korvaus, alusta alkaen. Ilmaiseen työhön suostuminen kulttuuri- ja luovalla alalla kaivaa vain omaa kuoppaamme syvemmäksi.


Tulevaisuuden tuulet Teksti Yazmine Rautavaara Kuvat Intel

Uskotaan, että tulevaisuuden älypuhelimet, kannettavat ja tablet-tietokoneet ja kamerat tulevat olemaan väyliä toisiin todellisuuksiin ja että sosiaaliset mediat muuttuvat virtuaalimaailmoiksi, joissa ystäviä tavataan ainoastaan verkossa. Uusimmat keksinnöt tukevat tätä ideologiaa ja virtuaalisuus onkin niissä tärkeämmässä roolissa kuin koskaan ennen. Sims-elämää Teknologiayhtiö Intelin kehittämä kotikäyttöön tarkoitettu virtuaalinen vaatekaappi mahdollistaa sopivan vaatekappaleen löytymisen ilman lukuisia vaatteidenvaihtoja. Päälle on ainoastaan vedettävä vihreä t-paita ja teknologia hoitaa loput. T-paidan avulla voi virtuaalisesti sovittaa useita eri asusteita, kunnes se mieluisa löytyy. Intel on suunnitellut myös vaatekauppoihin interak-

tiivisen sovitussovelluksen, joka yhdistää perinteisen ja verkkokaupan parhaat ominaisuudet. Ostoksilla kävijät voivat käyttää multi touch -näyttöä selatakseen läpi kaupan tarjonnan vaatekappaleiden syliin pinoamisen ja pukukoppiin jonottamisen sijaan. Asusteet voi muun muassa jaotella hinnan, tyylin, materiaalin ja koon mukaan. Valitut vaatekappaleet siirretään näytöllä suosikkeihin, jolloin niitä voi yhdistellä asusteiksi digitaalisen mallin ylle. Makutuomaria vailla olevat voivat lähettää valintansa kavereille tai perheelle mielipiteen saamiseksi. Samaista teknologiaa aikoo käyttää urheilumerkki Adidas uudistaakseen asiakkaittensa kenkien ostokokemuksen. Virtuaalisesta kenkäseinämästä tulee löytymään jopa 8000 paria erilaisia kenkiä, joita voi kosketusnäytöltä katsella ja zoomata 3D-muodossa. Ensimmäiset adiVerse-virtuaaliseinät tullaan ottamaan käyttöön Englannissa tämän vuoden tienoilla.

37


Uusin silmin Viihde-elektroniikkavalmistaja Sony toi viime vuoden lopussa markkinoille maailman ensimmäiset kotikäyttöön tarkoitetut Personal 3D Viewer -lasit. 3D- ja teräväpiirtokuva sekä OLED–teknologianäyttö mahdollistavat täysin uudenlaisen virtuaalimaailman kokemisen. Elokuvien katselu lasien läpi muistuttaa aitoa elokuvateatterikokemusta, sillä lasien avulla etäisyys katsojan ja kuvan välillä tuntuu 20 metriltä. Pelimaailmassa laaja katselukulma antaa todenmukaisen kuvan ympäristöstä ja kolmiulotteinen äänimaailma kuulostaa aidolta.

38

Virtuaalitulevaisuus

kiinnostavia. On todennäköistä, että virtuaalimaailmoja kehitellään uusille alustoille, joissa oleillaan ja jutellaan kavereiden kanssa. Asiantuntijoiden mukaan noin 80% kaikesta kommunikoinnistamme on sanatonta viestintää. Virtuaaliteknologia toimisikin apuvälineenä ihmisten välisessä kommunikoinnissa, sillä Facebookissa, Twitterissa tai vaikkapa puhelimessa puhuttaessakin haittana on epäsuora kommunikointi. Tämä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä ihmisten välille. Virtuaalimaailmassa meidän olisi mahdollista tarkkailla toisen kehonkieltä, kasvonilmeitä ja äänensävyjä ja näin tulkita toisiamme oikein.

Tämä kaikki on jo nykyaikaa, mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tällä hetkellä kokonaisvaltaisen virtuaalitodellisuuden kokemisen tiellä on vielä paljon esteitä. Etenkin sosiaalisten medioiden mahdollisuudet ovat

Ja mikäpä olisikaan hienompaa, kuin olla paikalla vaikkapa uuden tuotteen lanseeraustilauksessa Pariisissa tai mennä katsomaan Broadway –musikaalia New Yorkiin – virtuaalimaailmassa totta kai. />



Divi