Issuu on Google+

Tanhari Tanhuniityn asukaslehti

3/2008


TANHARI

Tanhuniityn asukaslehti Sirpa Laakso-Varis Juha Rönn Lea Alanko Sari Rupponen Jorma Aalto

päätoimittaja ilmoitukset

Olli Sydänmaa

taitto

Jutut osoitteella: tanhuniittylehti@gmail.com Lehti on luettavissa värillisenä internetissä osoitteessa: http://issuu.com © Tekijät ja Tanhuniityn asukasyhdistys Tanhari-lehden seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2009.

Ilmoita Tanhari-lehdessä ja tuet toimintaamme. Hinnat Koko sivu 1/2 1/4 1/8

200 € 100 € 50 € 25 €


Kuta pienempi olet itse, sitä suuremmalta joulusi näyttää… Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille Tanhuniityn asukasyhdistyksen toiminnassa mukana olleille. Tapahtumia meillä oli entiseen malliin runsaasti. Itse pidin kovasti valojen vaelluksesta, koska se antoi iloista yhdessäoloa harmaan marraskuun keskelle. Eipä meitä vesisade lannistanut. Ihailimme Tanhuniittyyn viritettyjä valoja vesilätäköiden keskellä viidenkymmenen hengen voimin. Kiersimme perinteisesti koko Tanhuniityn ja päädyimme Jenkkapolun korttelituvalle, jonka viereinen terijoen salava oli jälleen kasvattanut rinkelit oksillensa. Lapsoset poimivat nämä hedelmät nopsasti suihinsa. Tämän jälkeen siirryimme vielä herkuttelemaan leivoksilla ja mehulla korttelituvan lämpöön. Siellä kuulimme noin 7 vuotiaan Kimin kuvailevan tapahtumaa ytimekkäästi kännykkäänsä: ” Olen täällä Tanharissa taskulamppuvaelluksella vanhassa neuvolassa mokkapaloja syömässä”. Voin omasta puolestani todeta, että mokkapalat veivät kielenkin mennessään ja tunnelma oli vaelluksella mieluisan kutkuttava.

Syyskokouksessa valittiin asukasyhdistykselle hallitus vuodelle 2009. Siellä touhuavat ensi vuonna Antti Tamminen Lea Alanko Leena Suban Sari Rupponen Juha Rönn Jorma Aalto Roni Klimscheffskij Onnea kaikille valituille!

Itse kiitän menneestä kolmesta vuodesta, jotka toimin asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Olen iloinnut näiden vuosien aikana siitä, että olemme saaneet yhteisvoimin aikaiseksi useita mainioita tapahtumia kaikkien tanhuniittyläisten ja lähiseudunkin väestön iloksi. Hyvää joulun aikaa kaikille toivottaa: Sirpa Laakso-Varis

Tapasimme vaelluksella myös pikkaisen pelottavan noitaakan luolassaan sekä smurffeja omissa touhuissaan lyhtykylässä.


ennen talkoopäivää säkkeihin kerätyt ja säkittämättömätkin haravointijätteet ko. jätelavoille ja tyhjentää säkit sinne. Vaan miten voisimme vähentää jätesäkkien käyttöä ja päätymistä muovijätteeksi? Keräisimmekö etukäteen haravoidut lehdet kasoihin lavapaikkojen viereen ja nosteltaisiin niistä suoraan jätelavoille? Näin Jenkkapolun eteläpäässä osittain jo tehtiinkin. Vai mikä neuvoksi? Onnistuisiko jo lehtikompostin pito? Syystalkoissamme järjestettiin myös erilliskeräykset metallijätteelle sekä sähkö- ja elektroniikkajätteelle – ja tavaraa taas kertyi. Tämä on oiva tapa säästää luonnonvaroja. Valtakunnallisesti nämä keräysmuodot vastaavat melkoista kaivostuotantoa.

Syystalkoot

Antti Tamminen järjestelee elektroniikkaromua. Kuva Lea Alanko.

Syystalkoita Tanharin malliin Taasen pidettiin Tanhuniityn Palvelu Oy:n ja Tanhuniityn asukasyhdistyksen yhteisesti järjestämät tanharilaisten syystalkoot. Niissä siivottiin ja kohennettiin ympäristöä haravoin, lapioin, kuokin, saksin ja osin sahoin ja vasaroinkin. Mukana oli kivasti niin uusia asukkaita, kuin vanhempiakin. Samoihin aikoihin esiintyi asuntoyhtiöidenkin omia talkooponnistuksia. Lautavarastoakin järjesteltiin. Talkoosysteemit ovat muuttuneet viime vuosina jonkin verran. Nyt on tarkoitus kärrätä

Lapsia pyöri jälleen mukana innolla – kuinkas muuten. Pienet pyöriväiset vaan tahtovat tunkea itseään joka raosta vaarallisiin leikkeihin varsinkin sekalavoille, joille tulee kaikenlaista piikikästä ja keikkuvaista tavaraa. Pidä huoli, että lapsukaiset pysyvät pois talkoolavoilta! Syksyn aikana tehtiin Tanhuniityssä asuntoyhtiöiden toimesta myös huolto- ja pelastusteiden raivausta puiden ja pensaiden oksista. Työ on vielä osittain kesken. Kiitos ahkerille osallistujille! Kevättalkoissa tavataan t. Aatos


Itsenäisyyspäivän lyhtykulkue

Itsenäisyyspäivän koittaessa oli taas aika Tanhuniityn omalle Itsenäisyyspäivän lyhtykulkueelle. Tänä vuonna sää todella suosi meitä urheita vaeltajia. Tuulta ei ollut yhtään eikä satanutkaan, tietenkään pieni lumenripaus ei olisi ollut pahitteeksi kaunistamaan maisemaa, mutta hyvä näin. Ainakin kolme viimeistä Itsenäisyyspäivää olimme rämpineet lähes mahdottomassa kelissä yrittäen sytyttää lyhtyjä kaatosateessa ja viimassa. Tänä vuonna kaikki upeat lyhdyt saatiin sytytettyä kukkulan kupeeseen, mihin kulkueväki ensin kerääntyi. Mukana oli pieniä ja isoja lyhdynkantajia käsissään kaikenmoisia lyhty-

jä, itse tehtyjä Suomenlippuja, muutamia taskulamppuja etc. Lähdimme kiertämään pitkänä jonona ison Suomenlipun perässä Tanhuniittyä ympäri. Takaisin kukkulalle saavuttaessa asetimme jo perinteeksi tulleen tavan mukaan kukkulan kupeeseen lyhdyistä sen järjestysluvun, mikä osoittaa, montako vuotta sinä vuonna itsenäinen Suomi täyttää. Tänä vuonna loihdimme kukkulan rinteeseen valtavat numerot yhdeksän ja yksi. Sitä sitten joukolla ihastelimme ja tavan mukaan laulaa kajautimme Maamme-laulun sekä huusimme kolme Hurraa-huutoa Suomelle. Se oli hienoa se,

mutta vielä oli jäljellä tapahtuman huipennus jenkkapolun Korttelituvalla, jonne koko porukka kipitti kukkulalta: Täytekakkua ja mehua! Rönnin Juha oli leiponut aivan upean kermakakun ja Subanin Leena tarjoili koko joukolle makoisat mehut. Meitä oli tänä vuonna niin iso porukka - 18 lasta ja 15 aikuista - että päätimme siinä herkkuja syödessä pitää oikein nimenhuudon ja näin tutustuimme taas moniin uusiin tanhuniittyläisiin. Kiitoksia kaikille osanottajille, hyvää loppuvuotta ja ensi vuonna taas nähdään! Toivoo Suojasen Teija


Senaatin Eija järjestää Tanhuniittyyn joulurauhan Joulurauha on julistettu Tanhuniityn keskuskukkulalta jo vuodesta 1982 lähtien. Silloin Senaatin Eija sai idean luoda omalle kylälle Turun joulurauhan julistuksen mukaan sovelletun tilaisuuden jouluaatoksi. Eija jännitti alkuvuosina, että tuleeko tilaisuuteen paikalle ketään, mutta epäilys on osoittautunut turhaksi, sillä vuosi toisensa jälkeen tämä lämminhenkinen hetki kokoaa Tanhuniityn joulunviettäjät ystävineen ja sukulaisineen yhteen – välillä vesisateessa ja loskakelissä, välillä tiukassa pakkasessa. Tilaisuuden pitkäaikaisena puhujana toimi teologi Seppo Alaja ja hänen jälkeensä joulupuheen pitäjinä ovat olleet mm. Antti Elenius, Pirjo Salminen, Tiina Kosunen ja Rauha-Maria Mertjärvi - oman kylän väkeä kaikki. Seppo ”Paroni” Paakkunainen sävelsi aikoinaan fanfaarin tilaisuutta varten ja sitä soitettiin niin kauan kuin ”Paroni” asui kylässämme. Nuotit ovat Eijalla edelleen tallessa, joten fanfaari voidaan elvyttää käyttöön heti, kun kylältämme löytyy vapaaehtoinen puhallinsoittaja. Eija on yksi tanhuniittyläisiä Eija

muutti

alkuperäisiä miehensä

ja

poikansa k a n s s a Ta n h u n i i t t y y n 31.5.1976 Helsingistä. Järvenpää oli valittu sopivaksi suunnaksi uudelle kodille, mutta puutaloon muutto arvelutti vankassa kerrostalossa asuneita. Eijan äiti kuitenkin ihastui Tanhuniittyyn heti ensi silmäyksellä ja vakuutti heidät tekemään päätöksen kodin ostamiseksi täältä. ”Eikä ole tarvinnut katua”, toteaa Eija. Siinä vaiheessa Tanhuniitty

oli hiljattain valmistunut ja vapaita asuntoja oli paljon tarjolla. Omaksi kodiksi valittiin kolmio 12-talosta, koska sen sijainti miellytti länsipihan vuoksi. Myös kolmion hyvä pohjaratkaisu oli yksi valintaan vaikuttaneista syistä. Nyt Eija viettää yksinään eläkeläispäiviä viehättävässä kodissaan, josta näkyy hyvin se, että yksi hänen


rakkaista harrastuksistaan on sisustaminen. Eija kuuluu laulu- ja soitinyhtye Sakaroihin, joiden mukana on päässyt esiintymismatkoille niin kotimaassa kuin ulkomaillekin. Liikuntaharrastuksista Eijalle mieluisimmat ovat tennis ja sauvakävely. Tanhuniityssä on paljon hyvää Eija mainitsee kylämme parhaiksi puoliksi hyvät naapurit, alueen turvallisuuden ja asukkaiden välillä vallitsevan hyvän yhteenkuuluvuuden. Myös alueen kylämäisyys ja mukavat kyläraitit viehättävät. Puutarhanhoidosta kiinnostunut Eija toivoo, että ympäristöämme hoidettaisiin entistä paremmin. Istutukset saisivat olla paremmassa kunnossa – pensaat asianmukaisesti leikatut, rikkaruohot poistettu ja istutusten mullat kuohkeita. Näin hoidettuna kasvit viihtyisivät paremmin ja kylämme ilme paranisi entisestään. Surullista Eijan mielestä on, että ensimmäisiä jo isoiksi kasvaneita puita joudutaan kaatamaan joko lahovikojen takia tai liian lähellä rakennuksia kasvavina. Se on kuitenkin välttämätöntä joissakin tapauksissa ja hyvä olisikin saada istutettua korvaavia puita jo hyvissä ajoin tilalle ennen kuin lopullinen tuomio vanhalle puulle tulee. Eija nähdään usein kohentamassa kotitalonsa lähialueella olevia istutuksia ja hän miettiikin, olisiko mahdollista, että jokainen talo huolehtisi omasta

lähiympäristöstään säännöllisesti. Näin koko kylästä tulisi hoidetumpi ja siistimpi sekä meidän kyläläisten että täällä vierailevien iloksi. Myös kylämme mielikuva arvostettuna asuinalueena leviäisi laajemmallekin. Eija on joulun

kokenut

sota-ajan

Eija asui lapsena Imatralla. Hänen äitinsä oli näyttelijä ja isänsä kultaseppä. Sotajoulua he viettivät kahdestaan äidin kanssa isän ollessa rintamalla. Puute kaikesta oli kova ja heidän ainoa jouluruokansa oli tutulta mylläriltä jouluksi saatu lämmin kauraleipä. Lapsuuden joululahjoista muistuvat mieleen paperinuket ja posliinipäinen Terttu-nukke, jolla leikittiinkin vuosikausia. Äiti teki vaatteita sekä Eijalle että nukelle. Näyttelijänä äiti halusi pukea pikkutyttönsä kauniisti puutteesta huolimatta. Kankaita ei saanut, mutta jostakin kekseliäs äiti oli onnistunut saamaan ison määrän sametti- ja ripsinauhaa ja niistä hän taitavasti teki tytölleen asun, joka sai ansaittua ihailua ja huomiota osakseen.

Eijan viesti tanhuniittyläisille: Eletään toista kunnioittaen, ymmärtäen ja auttaen. Eijan motto elämään: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Eijaa haastatteli… Lea Alanko


Lämpimiä peittoja on lähdössä hädänalaisille

Pari Lepolan Marttaa ovat Kultapuron Ailan ja Vuorisen Leenan avustuksella neuloneet pitkin kevättä ja kesää peittotilkkuja tähteeksi jääneistä neulelangoista – ns. Äiti Teresan peittoja varten. Ideana on neuloa peittoja tähteeksi jääneistä neulelangoista. Jokainen neuloo samankokoisia tilkkuja, joten ne on sitten helppo koota isoiksi peitoiksi. Lokakuussa keräännyimme tilkkuinemme korttelituvalle sommittelemaan niistä peittoja. Me saimme tänä vuonna neulotuksi 175 lappua, joista tuli 5 isoa iloisenväristä peittoa. Avustusjärjestö Vaaka ry. Toimitamme peitot eteenpäin Vaaka ry:n kautta. Yksi tunnetuimmista Vaaka ry:n avustushankkeista on ollut vauvatarvikekassien toimittaminen maihin, joissa ei äitiyspakkauksista ole tietoakaan. Toinen heidän suurista

hankkeistaan on tämä neulepeittojen lähettäminen hädänalaisille. Ympäri maailmaa on toimitettu jo lähes 2000 peittoa, eikä tarpeelle näy loppua. Avustuskohteina on ollut esim. Pristina Jugoslavian kriisin yhteydessä, lastensairaalat, lastenkodit ja vanhainkodit Valko-Venäjällä ja Karjalassa, Libanonin pakolaisleirit, Viron alaikäiset äidit ja heidän lapsensa, Pietarin katulapsikeskus jne. Neulomisintoa riittää – langoista on välillä pulaa! Lappujen neulominen on mukavaa terapiapuuhaa, josta saa lisäksi hyvän mielen, kun muistaa niiden auttavan hädässä olevia. Neulomisintoa riittää edelleen. Jos sinulla tai tuttavallasi on jäännöslankoja lahjoitettavaksi peittoprojektiin, otamme niitä kiitollisuudella vastaan. Langat voi tuoda allekirjoittaneelle, joka toimittaa niitä edelleen neulojille. Haluatko sinäkin neuloa? Jos kiinnostuit neulomisesta, saat ohjeet Vaaka ry:n nettisivujen kautta siellä olevan Peittoprojektin sivuilta. Myös Lealta saat ohjeet, jos et käytä nettiä. Vaaka ry. toivoo, että peitot

toimitetaan heille valmiiksi koottuina, joten kokoamme tilkut peitoiksi kerran, pari vuodessa talkoilla. Kiitos tuesta! Erityiskiitos Aallon Pirjolle, joka lahjoitti neulottavaksi ison määrän lankojaan ja tuntemattomalle lahjoittajalle, joka oli tuonut kesällä lankoja postilaatikkooni. Lämpimät kiitokset langoista myös Järvenpään Nordean toimihenkilöille, joilta sain kaksi isoa muovikassillista lankoja nyt syksyllä. Lea Alanko Jenkkapolku 22 A, puh. 040-755 4585


Rajaniitynkatu 1, Järvenpää, vaihde 0207 288 500, fax 0207 288 508

Taatelikakku 200-250 g taatelia 2 kkp vettä 200 g voita 2 munaa 2 kkp sokeria 1 tl soodaa 1 tl leivinjauhetta 2 kkp vehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria Voidellaan ja korppujauhotetaan vuoka. Paistetaan 180 asteessa n. 50 minuuttia. Seisotetaan vuoassa 5 min ennen kumoamista. Tämä on vanha ohje 1950-luvulta. Kakku on helppo valmistaa ja maistuu aina. Kokeile vaikka! Hyvää Joulua Lepolan Martoilta


Tanhari-lehden seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2009.

Joulu ja roskaongelma

Siihen tarkoitetut kirjoitukset ja muut aineistot pyydetään toimittamaan sähköpostiosoitteeseen tanhuniittylehti@gmail. com maaliskuun loppuun mennessä.

Joulun aikana jätesäiliöitä tyhjennetään normaalia harvemmin pitkän pyhäjakson vuoksi. Koteihin kertyy kuitenkin jouluna valtava määrä ylimääräisiä roskia. Ne eivät mahdu säiliöihin ja pursuavat ympäri roskakatoksia. Kannet jäävät auki ja linnut levittävät vähänkin ruoalta haisevat paperit ympäriinsä.

Tutustu lehtemme nettiversioon

Jos jokainen ympäristöstä välittävä tanhuniittyläinen toisi jouluna kertyvät pakkausjätteet säiliöihin vasta joulun jälkeen, kun säiliöt on ensin tyhjennetty, olisi jätekatokset siistejä joulun pyhien aikana.

Tanhari-lehti tavoittaa kaikki 180 Tanhuniityn taloutta. Jos haluat itse mainostaa omaa liiketoimintaasi tai tiedät jonkun muun firman, jota mainostaminen meille kiinnostaa, ota yhteyttä Rönnin Juhaan: juha.ronn(at)pp.inet.fi

Muistathan, että • joulupaperit kuuluvat siniseen kartonkisäiliöön – ei vihreään paperisäiliöön • pahvilaatikot kannattaa litistää hyvin, että vievät mahdollisimman vähän tilaa • isot pahvilaatikot viedään Siwan vieressä olevaan tilavaan pahvinkeräyslavaan Tätä toivoo Asukasyhdistyksen hallitus

Tanhari-lehti katsottavissa hienoissa väreissä netissä osoitteessa: www.issuu.com Sieltä sitä on tosi kätevä lukea ja kuvathan ovat värillisinä aivan upeita. Tanhari-lehti tarjoaa ilmoitustilaa käyttöön.

Tanhuniittylehti tarjoaa tilaa myös asuntoyhtiöille! Kylämme oma lehti on mainio paikka kirjoittaa asukkaille ja osakkaille tietoa asuntoyhtiöiden suunnitelmista, keskustelua herättävistä asioista yms. mielenkiintoisesta. Yhtiökokouksissa on yleensä läsnä vain pieni joukko osakkaita, joten muutkin saisivat lehden välityksellä olennaiset tiedot päätöksistä. Lehteen voisi toimittaa hallituksen valokuvan nimineen. Näin osakkaat voisivat tunnistaa henkilöt, jotka heidän asioitaan asuntoyhtiössä hoitavat. Hallitusten jäsenet: Käyttäkää tilaisuus hyväksenne ja ottakaa tavaksi tiedottaa Tanhari-lehdessä. Jutun voi toimittaa milloin vain osoitteeseen tanhuniittylehti@ gmail.com ja se julkaistaan seuraavassa numerossa, johon se sopivasti ehtii. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa – huhtikuun lopussa, syksyllä ja joulun alla.


ANNUKKA TALVI YLLÄTTI TAAS! Mielikummitus-satu   Oli sunnuntaiaamu. Takana lyhyt yö, mutta piiiiiitkä aamu. Eli olikin sunnuntaipäivä. Heräsin kummaan tunteeseen. Jotain oli varmasti tapahtunut! Varovasti päätin avata silmäni, niin varovasti, etten varmasti näe kummajaisia, en ainakaan mörköjä. Vedin verhot ylös ja näin valkoista lunta ja se yllätti taas. Kaikki paikat valkoisena. Kaatunut pyykkiteline ja lumilapion vartta ei missään. Paniikki, miten ulos? En mennytkään, vaan odotin vieraita, jotka päästävät minut ulos tuulen ja lumen lumottuun maailmaan. Mitään ei tapahtunut. Ei pitkään aikaan..... Nyt välähti valot. Kynttilä ja fikkari esiin ja varmuuden vuoksi lusikka, jos joutuu väkisinkarkaamaan! Kuinka lumi voi möykätä noin paljon tuulen kanssa? Vai oliko niillä kunnon perheriita? Ihan kuin tuuli ulvois lumipyrylle, että rauhotu, rauhotu, kohta tulee joulu ja valkoisen lumen pitää pysyä maassa! Soitan pakkasen pojalle ja pyydän anteeksi sateen puolesta, koska talven pitää olla tervetullut. Mutta pakkasen poika ei ole kotona, sen kännykkä on pois päältä. Mielikuvitus laukkaa taas hurjaa vauhtia kunnes ovikello soi! Kuka siellä on? Oliver! Oli ajatellut, että Annukka pitää saada ulos, kun sen

häntäluukin on rämänä. Niinpä Oliverilla oli pikkulapio, jolla kaivoi minut ulos nauttimaan lumen tappelusta tuulen kanssa. Niin mielikuvitus lopetti laukan ja yritin palautua talven tuloon! Kiitos ystäväni Oliver ja Hyvää Joulua!

pakolliset hiustenhoitotuotteet piilotan itseltäni niin varmaan piiloon, että löydän ne vasta seuraavana pääsiäisenä. Sukulaiseni rakastaa juhannuksena löydettyjä dementiajoululahjojani. Kun Kalle oli pieni, se ihmetteli, kun äiti koko vuoden toivotteli hyvää joulua ja antoi joululahjoja, eikä kertonut, että lahjoja on edelleen hukassa. Tänä vuonna kaikki saavat järkeviä lahjoja, niin kuin aina. Joku saa liian pienet sukat ja sisko saa rypyt pois kasvoiltaan. Mummo saa pullon punssia, jonka horasemme perheeni kanssa jo ennen joulua. Itselleni voin ostaa vaikka mitä ”kivaa”, kun valinta on itseni tekemä.

RAKAS ”JOULUKUPPI”! Uskotko, että osaan ihan itse tehdä joulukiireet? Jo hyvissä ajoin alkavat kaupassa soida joululaulut ja wiener-nougaat tulevat kaupan karkkihyllyille sievään jonoon. No, ostan vaan yhden laatikon, en sen enempää. Kiire tulee kuitenkin katsomaan Burrberryn joulutuoksua, jonka ostan jo pukinkonttiin odottamaan, ja tietty nuo perinteiset hiustenhoitotuotteet. Konttiin vaan, eipähän tuu kiire! Paitsi yksi Burrberry-suihke korvan taa, eihän sitä kukaan hoksaa, että kelmu pakkauksen päällä on revitty. Illalla, kun tulee futista, ehkä yks Wienernougat lohduttaa tai kaks parantaa tylsää oloa. Ne

Oikeasti toivon kaikille paljon joulumusaa ja rauhallista oleskelua omien rakkaitten kanssa. Paljon yhdessä pelaamista, ylensyömistä, joulutorttujen tuoksua, mutta ennen kaikkea kiireeetöntä ja rauhallista joulun aikaa! P.s. Jouluaattona ehdin vielä ostaa uuden Wiener-nougatrasian ja ajattelin perheelleni järjestää aattona joululahjojen etsintää, ettei ne homehdu juhannukseen mennessä. HYVÄÄ JOULUNAIKAA! Toivottaa Annukka


Tanhuniityn perinteinen joulurauhan julistus jouluaattona klo. 13.00 keskuskukkulalla. Tervetuloa aloittamaan joulu yhdess채!


joulutanhari