Page 1

Vuosikertomus

2011

1


TAKK Vuosikertomus 2011 Vuosikertomus Toimitus: Mirkka Kolu ja Johanna Lassy-M채ntyvaaraTAKK / TAKK, Anna Kulonen ja2010 Tanja Verho / Kolmas Persoona Kuvat: Ville Salminen, Ficte dolupta ssimus dolor aut acia derunt aliquam veria quam sedisi num sinvelignati aut doluptatur, quiatisKirjapaino volorporerci iStockphoto, TAKKin arkistot, Janne Suhonen / valtioneuvoston kanslia Ulkoasu: KarpaloGroup Paino: H채meen Oy


TAKK

50

Ammattitaidolla 1962-2012

Sisällysluettelo 4 6 8 10 12 14 16 18 22 24 26

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012

Rehtorin terveiset Kumppanuudella parempaa palvelua Verkkoja kansainvälisille vesille Sattumalta yrittäjäksi – Triuvaren tarina Maailman osaavin kansa Historian havinaa Kehittäjä katsoo kaukaisuuteen Terveiset ytimestä Highlights 2011 Hyvää henkilöstölle Talousluvut 2011

Vuosikertomus 3


Rehtorin

terveiset


kuva VILLE SALMINEN

VUODEN 2011 AIKANA TAKKissa opiskeli ennätykselliset 15 610 opiskelijaa. Lyhytkestoisten koulutusten lisääntyminen ja opintososiaalisten etuuksien kohentuminen vaikuttivat opiskelijamäärien kasvuun. Opiskelijatyöpäivien yhteismäärä sen sijaan väheni edellisestä vuodesta 4,9 %:lla ollen 490 983 työpäivää, mikä osaltaan kertoo koulutusten keston lyhenemisestä. Koulutusvolyymin supistuminen aiheutti myös tuottojen vähenemisen 2,7 %:lla, jolloin säätiön tulos jäi 105 300 euroa tappiolle. Kokonaisliikevaihto oli 27 342 500 euroa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli 1 401 kokotutkintoa, joiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6,3 %. Osatutkintoja suoritettiin 878, joiden määrä puolestaan nousi 36,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kolme suosituinta tutkintoa olivat logistiikan perustutkinto sekä myynnin ja laitoshuoltajan ammattitutkinnot. Vuoden 2011 aikana osallistuimme yhdessä Amiedun ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Capful Oy:n vetämään Suomen johtavien aikuiskoulutuskeskusten skenaariotyöskentelyyn. Tässä hankkeessa kartoitimme neljää erilaista tulevaisuudenkuvaa ja haimme vastauksia siihen, kuinka näissä eri skenaarioissa tulee toimia. Kartoitimme myös toimenpiteitä, joita pitää joka tapauksessa tehdä sekä yhteistyömahdollisuuksia kolmen suuren säätiötaustaisen oppilaitoksen kesken. TAKK sai kunnian järjestää 13. kansainvälisen ICCEF-konferenssin (International Conference on Combined Actions and Combined Effects of Environmental Factors) Tampereella 11.–14.9.2011. Tämä kahden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokosi luentotilaamme yli 70 osallistujaa mm. Australiasta, Argentiinasta, Brasiliasta, Kanadasta, Kiinasta, Norjasta ja Japanista. Dosentti Olavi Mannisen kokoaman ohjelman ajankohtaisena pääteemana oli monimuotoinen työ vanhusten ja ikääntyneiden keskuudessa.

Säätiön hallitus ja osa TAKKin johtoryhmästä teki 13.–15.6.2011 opintomatkan Pietariin ja Kouvolan aikuiskoulutuskeskukseen, joka TAKKin tavoin on säätiöpohjainen. Pietarin matka oli tuloksekas ja laajensikin välittömästi Venäjän yhteistyötämme aiemman kumialan lisäksi nyt myös rakennusalaan. Vuoden aikana järjestimme myös piirivartijoiden aluekilpailut ja Vianor Oy:n valtakunnalliset autonhuoltokilpailut. Tampereen Ammattiopisto ja Pirkanmaan Koulutuskonserni päättivät yhdistyä vuonna 2013 yhdessä tekemämme selvityksen mukaan. Selvitystyönkin mukaisesti TAKK jää itsenäiseksi ja joustavaksi elinkeinoelämän aikuisoppilaitokseksi. Suomen menestyminen työelämässä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Hiljattain solmitun tupo-ratkaisun mukaiset kolmen päivän koulutukset ovat uusin ratkaisu osaamisen kasvattamiseen. Lähes kaikki TAKKin koulutukset koostuvat 1–3 päivän mittaisista kokonaisuuksista, joita voidaan tarjota irrallisina tai yhdistellä tarvittaviksi kokonaisuuksiksi. Kyseeseen voivat tulla myös erilaiset korttikoulutukset, esimerkiksi palveluosaaja®- tai hygieniapassit, työturva- tai tulityökortit, hydrauliikan putkistopassikoulutukset, tieturvakoulutukset tai korkean paikan työturvallisuuskoulutus. Vuoden loppupuolella aloimme valmistella 11.5.2012 vietettävää säätiömme 50-vuotisjuhlaa ja juhlakirjaa. Samassa yhteydessä tulee tapahtumaan henkilöstövaihdoksia TAKKin johdossa. Kiitän TAKKin asiakkaita, opiskelijoita ja henkilöstöä vuoden 2011 saavutuksista! Tampereella 10.2.2012 Martti Santasalo, opetusneuvos TAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja

TAKK Vuosikertomus 2011

5


Kumppanuudella PAREMPAA palvelua Paljon on tapahtunut kuluneina vuosina Juveneksen ja TAKKin yhteisellä taipaleella. Prosessikuvausten, strategioiden ja organisaatiomuutosten hiomisen myötä Juvenes halusi myös konkretisoida suunnitelmat toiminnaksi, joka näkyy asiakkaille asti.

MONIVUOTINEN YHTEISTYÖ ja innostus kehittää toimintaa molemmin puolin tekee Juveneksesta ja TAKKista kumppanukset, parhaat ja vastuullisimmat toisilleen. TAKKin palvelupäällikkö Lilli Tolvila ja Juvenes-Yhtiöiden talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meuronen ovat onnistuneet luomaan avoimen ja luottavaisen ilmapiirin, jossa on helppo kertoa näkemyksiään. – Kumppanuus tuo turvallisuuden tunteen. Olemme molemmin puolin oppineet tuntemaan toistemme organisaatioiden toimintaa ja ihmisiä. Se helpottaa yhteistyön tekemistä ja tuo siihen niin pitkäjänteisyyttä kuin näkemyksellisyyttä, Meuronen toteaa.

MAHDOLLISUUS KEHITTYÄ MONIOSAAJAKSI Juvenes-Yhtiöt Oy on monialainen palveluyritys, jonka toimialat ovat ravintola-, kirjakauppa- ja kioskipalvelut. Juveneksen henkilöstölle toteutettiin osaamistarvekartoitus TAKKin toimesta muutamia vuosia sitten. Silloin nostettiin esiin tavoite moniosaajasta. TAKK on vuosien varrella järjestänyt Juvenekselle suuren skaalan koulutuksia erikoisammattitutkinnosta viinikoulutukseen. Juveneksen talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meuronen on tyytyväinen, sillä aktiivinen henkilökunta haluaa kehittää ja laajentaa osaamistaan. Työnantajana Juvenes haluaa tarjota puitteet ja mahdollisuudet tähän. – Lupauksemme, että olemme asiakkaallemme paras ja vastuullisin kumppani arjessa ja juhlassa, toteutuu esimerkiksi henkilökunnan kouluttautumisen kautta, Meuronen kertoo.

Palveluosaajapassi® on yrityksen kehityshanke ja työkalu. PALVELUOSAAMISTA PASSIN AVULLA Juveneksen henkilöstö matkaa kohti tavoitteitaan TAKKin suunnitellessa eri tarpeisiin koulutusta. Viimeisin yhteistyön voimannäyte on Palveluosaajapassi®-koulutus. Palveluosaajapassi® on rekisteröity tuote, jonka vakioitujen raamien sisällä on mahdollista räätälöidä ja painottaa sisältöjä asiakkaan mukaan. Juvenes on valinnut Palveluosaajapassin® tiedonvälittäjäksi organisaatiossaan: – Koulutus on koko yrityksen kehityshanke ja työkalu, jonka avulla lunastamme uudistuvan asiakasviestin myös käytännössä. Meille on tärkeää, että jokainen juveneslainen tietää mihin olemme panostamassa tulevaisuudessa, talous- ja henkilöstöjohtaja Anu Meuronen kiteyttää. Tulevaan on helppo taivaltaa koko henkilökunnan osaamisesta kertova passi takataskussa.


teksti TANJA VERHO | kuva VILLE SALMINEN

TAKK Vuosikertomus 2011

7


”Yhteistä jaettavaa on paljon” TAKKIN KOTOUTUMIS- ja monikulttuurisuuskoulutuksen kouluttaja Pirjo Kapanen matkasi kesäkuussa kaksiviikkoiselle työelämäjaksolle Itävaltaan. Rahoitus järjestyi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan Grundtvigin kautta. Kapanen tutustui jaksollaan kahteen aikuiskoulutusorganisaatioon, joiden koulutusohjelmassa on mm. kielikoulutusta maahanmuuttajille. Maa on Kapaselle tuttu, sillä hän on aiemmin työskennellyt vuosikymmenen Itävallassa. – Sain päivitettyä tietämystäni maahanmuuttajien koulutuspolitiikasta maassa, jolla on pitkä maahanmuuttohistoria, ja jossa lukuja kirjoitustaidon opetuksesta on kokemusta kauemmin kuin meillä Suomessa, Kapanen perustelee kohteen valintaa. Mukaan tarttui paljon kotiin vietävää. Mahdollisuus kahden

Euroopan maan koulutuksen vertailemiseen esimerkiksi kirkasti tarvetta yhteiselle eurooppalaiselle koulutuspolitiikalle. – Kansainvälistä yhteistyötä kannattaa ilman muuta lisätä niin opettajakoulutuksen kuin opetussysteemienkin osalta. Opetuksen kohderyhmällä eri maissa on pitkälti samansuuntaisia taustoja ja haasteita – yhteistä jaettavaa ja opittavaa on paljon, Pirjo Kapanen pohtii. Koulutusvaihto innostikin Kapasta tiivistämään kansainvälisiä verkostojaan. Viime syksynä hän pääsi osallistumaan Norjassa pidettyyn Grundtvig-ohjelman seminaariin, jonka teemana oli Teaching of Basic Skills/ Adult literacy. – Saimme seminaarin välityksellä rutkasti ideoita ja pari kumppania tulevaan oppimiskumppanuusprojektiimme, jossa myös itävaltalainen vierailukohteeni on mukana. Pienistä langoista voi alkaa kehkeytyä laajempikin yhteistyöverkosto, Kapanen ounastelee.


teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA | kuvat TAKKin ARKISTO

Verkkoja kansainvälisille vesille Kansainvälisyys sai kuluneen vuoden aikana entistä moninaisempia muotoja TAKKin arjessa. Vilkas kansainvälinen vuosi piti sisällään niin kouluttajien työelämäjaksoja maailmalla kuin koulutuksen vientiäkin.

RAKENNUSALALLA TEHTIIN KOULUTUSVIENTIPYRÄHDYS Pietariin, jossa TAKKin kouluttajat kävivät kouluttamassa YIT Lentekin venäläisiä tasoitemiehiä ja väliseinäntekijöitä. Palaute oli erittäin hyvää ja koulutuksen jatko on jo viritteillä. Koulutuksen vientiä, joka lukeutuu tulevaisuuden isoihin haasteisiin, TAKK hioi myös Finnpron Future Learning Finland -klusterin jäsenenä. Klusterissa on jäseninä eriasteisia oppilaitoksia ympäri Suomea ja sen ideana on koota alan toimijat yhteen, kohentaa suomalaista koulutusbrändiä sekä mahdollistaa esimerkiksi yhteisten tarjousten tekeminen maailman koulutusmarkkinoilla. Vuoden aikana klusterin jäsenet perustivat mm. turvallisuuden sekä kaupan ja hallinnon saralle alakohtaisia ryhmiä, joissa myös TAKK on mukana. – Ryhmissä tuotteistetaan yhdessä koulutusta sellaiseen muotoon, että se on mahdollisimman kilpailukykyistä kansainvälisesti, kertoo TAKKin hanketoiminnasta vastaava projektijohtaja Päivi Puutio.

MONIMUOTOISUUS RESURSSIKSI Hankkeiden saralla saatiin päätökseen monimuotoisuuden johtamiseen keskittynyt ValoDi. Kyseessä oli EU:n rahoittama Leonardo da Vinci -hanke, jonka tärkeimpinä tuotoksina syntyi arviointivälineitä ja koulutusmateriaalia monimuotoisuuden ja sen johtamisen arviointiin sekä osaamisen kehittämiseen. – Nykyisin henkilöstön monimuotoisuutta ei vielä systemaattisesti hyödynnetä organisaatioissa ja siten jätetään mahdollisuuksia käyttämättä, kertoo hankkeesta vastaava kouluttaja Mari Poikolainen. – ValoDi-tuotteet tarjoavat välineitä ottaa näitä resursseja aktiivisempaan käyttöön.

Hanke sai päätyttyään hyvin ansaittua tunnusta. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio Cimo ehdotti ValoDi-hanketta EU:n komissiolle onnistuneena esimerkkinä hankkeesta, jossa käsitellään erilaisuutta ja erityisryhmiä. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteessa www.valodi.eu.

LOGISTIIKKAKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTÄMÄSSÄ Vuoden 2011 merkittäviin kansainvälisiin hankkeisiin lukeutuu myös logistiikan TeamLog-hanke, jota TAKK on koordinoinut. Hankkeen tavoitteena on tiedonvaihto ja kansainvälisten yhteyksien kehittäminen logistiikassa, joka globaalina alana hyötyy merkittävästi koulutuksen kansainvälistymisestä. Hankkeessa on ollut TAKKin lisäksi mukana kumppaneita Espanjasta, Itävallasta ja Saksasta. Kumppanit ovat vierailleet toistensa luona, tutustuneet koulutukseen ja vaihtaneet ajatuksia myös verkon yli. Opittavaa on kertynyt. – Saksalainen oppilaitos esimerkiksi hyödyntää opetuksessaan opiskelijoiden projektityöskentelyä ja yhteistoiminnallista oppimista. Espanjalaiset puolestaan tuottavat itse opetusvideoita sekä verkkokirjoja, joita käytetään varsinkin verkkokurssien materiaaleina, logistiikan kouluttaja Annaleena Ryömä kertoo. – Jokaisella projektikumppanilla on tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja hankkeen yritysvierailut ovatkin olleet mielenkiintoisia ja antoisia. – Meillä on paljon opittavaa toisiltamme, Ryömä summaa.

TAKK Vuosikertomus 2011

99


Sattumalta yrittäjäksi – Triuvaren tarina Triuvare Oy:n toimitusjohtaja Toni Rantasen juuret ovat vahvasti Tampereella. Mansessa syntynyt, Tampereen klassillisessa lukiossa ylioppilaaksi kirjoittanut ja Pirkkalassa armeijan käynyt mies ei ole mielinyt muualle. Ei edes silloin, kun vuonna 2005 alkanut yritystoiminta ja alihankintayhteistyö vaati säännöllistä reissaamista IT-tukipalvelutöihin Helsinkiin.


teksti ANNA KULONEN | kuva VILLE SALMINEN, ISTOCKPHOTO

PALATAAN AJASSA VIELÄ taaksepäin – Rantasen armeija-ajan jälkeiseen ammatinvalintapohdintaan: – Ei minulla mitään erityistä poltetta alaan tai yrittäjyyteen ollut, mutta armeijan jälkeen ajattelin, että IT voisi olla juttuni. Mies tarttui tuumasta toimeen ja ryhtyi suorittamaan datanomin tutkintoa iltaopintoina Tampereen kauppaopistossa. Jo ennen valmistumistaan hän oli luonut kontaktin helsinkiläiseen IT-alan yrittäjään, joka kaipasi lisäkäsiä Tampereelle. Hommia ei kuitenkaan ollut riittävästi palkkatyöksi asti, joten sovittiin alihankintasuhteen aloittamisesta. Näin Tonista ja mukaan lähteneestä veljestä, Timistä, tuli yrittäjiä. Triuvaren liiketoiminnan ydin on IT-tukipalveluiden järjestäminen. Yrityksen puhelin- ja sähköpostituen puoleen käännytään yleensä tietokoneisiin, tulostimiin tai videotykkeihin liittyvien ongelmien ahdistaessa. Firman nelihenkinen tiimi tuottaa monipuolisia IT-infraan liittyviä palveluita ja käy myös jonkin verran kone- ja lisenssikauppaa – asiakkaiden toivomuksesta. – Meidän kanssa toimiessa ei tarvitse nörtti-suomi-nörtti -sanakirjaa. Se on nykypäivänä melkoinen erottumistekijä, Rantanen naurahtaa.

Pilvipalveluista puhutaan paljon, mutta eiväthän ne uusi asia ole.

”EN OSAA OLLA OPISKELEMATTA” Alihankintayhteistyön aloittamisen aikoihin käynnistyi myös Rantasen ”koulutuskierre”: – Vuonna 2005 huomasin Aamulehdessä ilmoituksen järjestelmätukeen keskittyvästä tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta TAKKissa. Opetussisällöt vastasivat juuri niitä alueita, joita olin tunnistanut omiksi puutteikseni. Pesti alihankkijana vei miehiä säännöllisen epäsäännöllisesti Helsinkiin. Kolmen vuoden reissaamisen jälkeen veljekset päättivät laittaa stopin matkustamiselle ja ryhtyivät panostamaan tamperelaisen asiakaskunnan kasvattamiseen. Triuvare Oy näki päivänvalon vuonna 2009 – samana vuonna kun Toni Rantanen sai päätökseen TAKKissa järjestetyn Yrittäjän ammattitutkinto -koulutuksen. Yrittäjäksi kouluttautumisen jälkeen mies on haalinut taskuunsa vielä yhdet paperit – Tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinnon. – En kai vain osannut olla ilman opiskelua, mies tuumaa virnistellen. Opiskelu-urakan myötä Rantasesta on tullut tuttu kasvo TAKKissa. Niinpä yhteistyötä oli luontevaa jatkaa kouluttajana sekä työnantajapuolen edustajana näyttötutkintojen arvioinneissa. – Näen näyttötutkintojen arvioinnit mahdollisuutena nähdä millaisten IT-ongelmien parissa seudun yritykset painiskelevat. Onhan se myös tilaisuus bongata mahdollisia potentiaalisia työntekijöitä, yrityksen kasvattamisesta haaveileva yrittäjä tuumaa.

LUVASSA PILVINEN TULEVAISUUS? Triuvare kaavailee TAKKin kanssa myös laajemman yritysyhteistyön aloittamista pilvipalveluihin liittyvän Microsoftin uuden Office 365 -tuotteen tiimoilta. – Ajatuksena on, että me autamme asiakkaita valitsemaan oikean palvelupaketin joko avustamalla käyttöönottoprojektissa, tai hoitamalla sen kokonaan. Lisäksi teemme muutokset asiakkaan työasemille tai suunnittelemme yhdessä yrityksen oman IT-henkilöstön kanssa mitä pitää tehdä. TAKKin rooli olisi käyttäjien koulutus. – Pilvipalveluista puhutaan nyt paljon, mutta eiväthän ne mikään uusi asia ole. Gmailit, Skypet ja GoogleDocsit ovat olleet yksityishenkilöiden käytössä jo pidemmän aikaa – tämä ohjelmisto tuo nämä ominaisuudet turvallisesti yritysten käyttöön. Triuvare työllistää tällä hetkellä omistajien ohella yhden kokopäiväisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän. Seuraavien viiden vuoden tavoitteena on maltilla kasvattaa henkilöstön määrää 8-10 henkeen. – Ensin otamme Pirkanmaan haltuun, sitten voidaan mahdollisesti levitä muihinkin kaupunkeihin. Eikä kansainvälisyyskään ole poissuljettu, Rantanen visioi.

TAKK Vuosikertomus 2011

11


Hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus sähköisestä sivistyskeskuksesta, josta aikuiskoulutukseen liittyvä tieto löytyisi vaivatta.


teksti TANJA VERHO | kuva JANNE SUHONEN/VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Maailman OSAAVIN kansa Opetusministeri Jukka Gustafsson painii päivittäin oppimiseen, opetukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Suomi on aikuiskoulutuksen mallimaa muiden Pohjoismaiden rinnalla.

OSAAMISESTA HUOLIMATTA KEHITTÄMISTÄ riittää. Opetusministerin korviin on kantautunut palautetta siitä, että aikuiskoulutukseen liittyvä tieto on hajallaan. Hallitusohjelmaan onkin jo kirjattu ajatus sähköisestä sivistyskeskuksesta, jonka avulla kansalainen löytäisi aikuiskoulutukseen liittyvää tietoa vaivatta. Sähköisen sivistyskeskuksen lisäksi ministeriössäkin on nostettu aikuiskoulutusta esiin organisaatiomuutoksen kautta. Helmikuun alusta ministeriössä on toiminut uusi Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö. Uudistuksella mahdollistetaan entistä paremmin aikuiskoulutuksen kehittäminen kokonaisuutena. Samalla lisätään aikuiskoulutuksen näkyvyyttä koulutuspolitiikassa. – Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa 2020, opetusministeri Gustafsson hymyilee. Osaamisen pohja on kunnossa, sillä suomalaiset ovat aktiivisia oppijoita aikuisenakin. Aikuiskoulutukseen osallistumista koskevissa tutkimuksissa olemme kärkipäässä muiden pohjoismaalaisten kanssa.

KOULUTUS EDELLYTYKSENÄ PÄRJÄÄMISELLE Tiedossa on, ettei osallistuminen aikuiskoulutukseen jakaudu tasaisesti. Eniten osallistuvat ne, joilla on jo hyvä koulutus ja hyvä asema työelämässä. Opetusministeri toteaakin, että tavoitteet ovat korkealla: taustan vaikutusta osallistumiseen vähennetään ja osallistumisastetta nostetaan. – Aikuisopiskelun merkitystä ei voi liikaa korostaa myöskään itsensä kehittämisen ja puhtaasti oppimisen ilon kannalta, opetusministeri muistuttaa. Työelämän entistä parempi hyödyntäminen oppimisympäristönä helpottaisi koulutukseen osallistumista, mutta olisi myös oppimisen

kannalta hedelmällinen ratkaisu. Haasteena on kehittää myös tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Laadukkaalla ohjauksella on suuri merkitys onnistuneiden päätösten ja valintojen tekemisessä. – Koulutuksen tärkeys tulee vahvasti esiin muutostilanteissa. Työelämässä tapahtuvat välillä rajutkin vaihtelut edellyttävät ihmisiltä kokonaan uuden oppimista, opetusministeri Gustafsson toteaa. Gustafsson peräänkuuluttaa myös aiemmin hankitun tutkinnon ja ammatin täydentämistä, osaamisen laajentamista ja syventämistä. Itsensä kehittäminen on edellytys sekä yksilöiden itsensä että Suomen pärjäämiselle.

TÄHYILYÄ TULEVAAN Tulevaisuudessa on paljon haasteita, niin työelämän kuin opetusministerinkin näkökulmasta katsottuna. Ikärakenteen muutos ja työurien pidentäminen edellyttävät, että yli 50-vuotiaat ja nyt koulutuksen ulkopuolelle jäävät huomioidaan koulutuksen kohderyhmänä entistä paremmin. – Lisäksi maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa ja aikuiskoulutuksella voi olla merkittävä rooli suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen edistämisessä. Olemmeko varautuneet tähän riittävästi? Gustafsson kysyy. Aikuisten opiskelu ja oppiminen muuttavat muotoaan esimerkiksi opetusvälineiden ja -ympäristöjen kehittymisen myötä. Myös koulutustason kohoaminen muuttaa vähitellen aikuiskoulutuksen kohderyhmää. On varauduttava siihenkin, että työvoiman saatavuus vaikeutuu myös aikuiskoulutusorganisaatioissa. – Meidän on muistettava huolehtia opettajan ammatin houkuttelevuudesta ja opetushenkilöstön jaksamisesta, opetusministeri päättää.

TAKK Vuosikertomus 2011

13


Historian havinaa TAKKin tarina kootaan yksiin kansiin Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlahistoriikin lehdille päätyy Pirkanmaan aikuiskoulutuksen edelläkävijän laajasti tunnettuja saavutuksia – mutta myös yllätyksiä.


teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA | kuva VILLE SALMINEN

AJATUS TAKKIN 50-VUOTISHISTORIIKIN tekemisestä virisi jo Aikuiskoulutussäätiön 40-vuotisjuhlahumussa 10 vuotta sitten. Oikea hetki juhlakirjan kokoamiseen tuli reilu vuosi ennen viisikymppisiä, jolloin markkinointijohtaja Anne-Maj Lahtinen lunasti edeltäjänsä Tapani Kostamovaaran idean ja käynnisti projektin. Historiikin kokoaminen on ollut iso, antoisa urakka. Projektin parissa ovat uurastaneet etenkin historiikin projektipäällikkö Merja Mattila ja arkistonhoitaja Tuula Joensuu, jotka ovat väsymättömästi metsästäneet tiedon murusia ja kahlanneet läpi pöytäkirjoja, lehtileikkeitä, julkaisuja ja muita aarteita TAKKin arkistojen uumenista. He ovat myös käyneet yliopistolla tutkimassa mikrofilmejä ja kaupungin arkistossa, Vapriikissa ja Tampere-seurassa etsimässä tietoa TAKKin vaiheista. Merja Mattila on lisäksi pitänyt käsissään kaikki historiikkiprojektin monet osaset: tekstien kommentoinnit, valokuvien läpikäymisen, palaverien sopimisen, aikataulujen hallinnan, yhteydenpidon yhteistyökumppaneihin ja niin edelleen. Historiikin tekstien kirjoittamisesta ovat vastanneet TAKKin yhteistyökumppanin KarpaloGroupin Kimmo Leppänen sekä kesällä 2011 TAKKiin rekrytoitu viestinnän suunnittelija Johanna LassyMäntyvaara. Ilme ja taitto ovat KarpaloGroupin AD:n Jaana Vuorisen käsialaa.

MUISTOJA MENNEESTÄ Tuulalle, Merjalle ja Johannalle, jotka kaikki ovat suhteellisen tuoreita TAKKilaisia, historiikin teko on ollut mielenkiintoinen matka historiaan. Arkistojen kätköistä on putkahtanut esiin monia yllättäviäkin asioita 50-vuotiaan oppilaitoksen matkan varrelta. – Minulle esimerkiksi selvisi, että Tampereella on ollut aikanaan eläintarha. Vuonna 1964 TAKKin hitsauskurssilla opiskellut Hannu Hanhinen kertoi, että hän oli ollut hitsaamassa eläintarhan aitaa opiskelijatyönään, Johanna kertoo. – 60-luvun pöytäkirjoista on löytynyt hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia toiminnasta. Ja 60-luvun kuvat ovat laadullisesti todella hyviä, vaikka niitä ei määrällisesti kovin paljoa olekaan, Tuula toteaa. Koulutuksen monipuolisuus eri vuosikymmenillä on myös ollut yllätys historiikin ydinryhmälle. 70-luvulla järjestettyjen erilliskurssien valikoimassa oli todella laaja skaala kursseja mm. turkisompelijoille, jalkinetikkaajille, maatalouslomittajille ja lentokoneasentajille.

TARINAT TALTEEN TAKKin historiikki koostuu laajoista johdantoartikkeleista, joissa TAKKin tarinaa käydään läpi vuosikymmen kerrallaan. Lisäksi historian tärkeän osan muodostavat tarinat, joita varten on haastateltu joukkoa entisiä ja nykyisiä TAKKin työntekijöitä, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita. Historiikin lehdillä pääsee väkisinkin esille vain murto-osa TAKKin toimintaan vaikuttaneista henkilöistä ja vuosien varrella annetuista koulutuksista. Ideoita, valokuvia ja tarinoita historiikkiin on kuitenkin pyydetty kaikilta TAKKilaisilta sekä lisäksi myös koko Pirkanmaan laajuudessa. TAKKin asiakaslehdessä Saumassa, joka jaettiin vuoden 2011 alussa laajalla jakelulla ympäri Pirkanmaata, pyydettiin ihmisiä lähettämään TAKK-muistojaan. Niitä tupsahtelikin vuoden mittaan Merja Mattilan postilaatikkoon, ja parhaita valittiin historiikin lehdille. Esimerkiksi Heikki Laurila, teollisuussähköasentajakurssin opiskelija vuodelta 1978, muistelee tehneensä sähkötöitä mm. kyrösjärveläisellä kesämökillä, jossa hän ryömi mökin matalassa välikatossa lasivillojen seassa. Laurila pääsi korjaamaan myös kurssikeskuksen sorvien sähkövikoja ja lamppujen johtoja. – Kuorin puukolla paksun sähkökaapelin liitospäitä puolisen tuntia ennen kuin se oli päistään liitettävissä sähkökaappiin, jossa oli koko asennuksen ajan jännitteet päällä. Huolellinen sai siis olla, Laurila muistelee TAKKiin lähettämässään kirjeessä.

YHTEISTÄ HISTORIAA TEKEMÄSSÄ Mikä sitten on yllättävin asia, joka historiikkia koottaessa on tullut vastaan? Ehkä se, miten paljon samaa TAKKissa on edelleen, 50 vuotta perustamisen jälkeen. – Tärkeimmät arvomme eli edelläkävijyys, työssä oppiminen ja tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, sitkeys, päämäärätietoisuus, rohkeus, yrittäjyys – ne kaikki ovat kantaneet läpi koko historian, työryhmä toteaa. – Kaikkein hienointa historiassamme on se, että TAKKilaiset ovat tehneet aikuiskoulutusta Pirkanmaalla, olleet siinä uranuurtajia, Lahtinen tiivistää. – Asiat eivät synny itsestään eikä mikään organisaatio tee niitä. Me kaikki, erityisesti pitkän uran TAKKissa tehneet työntekijät, olemme saaneet tämän aikaiseksi.

TAKK Vuosikertomus 2011

15


Kuvailisin tyÜtäni oman orkesterin johtamiseksi.


teksti ANNA KULONEN | kuva VILLE SALMINEN

Kehittäjä katsoo kaukaisuuteen Sähkö- ja talotekniikan koulutuspäällikkö Lasse Lehtonen on tuottelias mies. Kahdeksanvuotisen koulutuspäällikköuransa aikana hän on tiimeineen innovoinut lukuisia projekteja, hankkeita ja koulutuksia – monet uraauurtavia laatuaan. LASSE LEHTONEN OPISKELI aikanaan sähköasentajaksi ammattikoulussa, jonka jälkeen hän työskenteli sähköasentajana eri yrityksissä. Seuraavaksi Lehtonen suuntasi Tampereen teknilliseen oppilaitokseen, josta käteen jäi sähköteknikon tutkinto. Sieltä tie toi suoraan TAKKiin kouluttajaksi, vuosi oli 1985. Nykyisessä pestissään koulutuspäällikkönä Lehtonen aloitti vuonna 2004. – Kuvailisin työtäni oman orkesterin johtamiseksi. Valmennan omaa ryhmääni siten, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden työelämä- ja koulutustarpeisiin. Konsertti, kuten koulutuskin, on vain tavallaan esitys – ennen sitä tehdään pitkäjänteistä valmistavaa työtä.

INNOVATIIVISUUS ON PIENESTÄ KIINNI Lehtosella tiimeineen ovat tuntosarvet jatkuvasti pystyssä, sillä ideat syntyvät pienistäkin asioista. Suomalaisittain ainutlaatuinen rakennusautomaation oppimisympäristö sai alkunsa tielle osuneista ilmastointikoneen osista: – Kone oli silloin vielä aivan osissa varastossamme, kun Jukka Virtasen kanssa törmäsimme siihen. Tovin potkiskelimme paloja ja mietimme mitä niillekin pitäisi tehdä, kunnes päätimme kasata palaset. Otimme alan yrityksiin yhteyttä varaosien toivossa, mutta saimmekin seuraksi viimeisintä huutoa olevat laitteet. Talotekniikan koulutustiloihin nousi näin – hieman yllättäenkin – moderni, täydellinen rakennusautomaatiojärjestelmä. Järjestelmän yhteyteen rakennettiin myös verkko-oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat ja yritykset pystyvät ohjaamaan oikeaa ilmanvaihtolaitteistoa netin kautta mistäpäin maailmaa tahansa. – Usean eri valmistajan laitteita hyödyntävä demoympäristö on esimerkiksi ollut yrityksillä käytössä heidän “road shownsa” aikana. He pystyvät näin esittelemään omille asiakkailleen laitteidensa toimintaa verkon kautta, Lehtonen selventää.

kinto Distribution Cert, on aktiivisen havainnoinnin tulos: – Tiesimme, että vähäisen alalle tulevien määrän, 1990-luvulla toteutettujen henkilöstön vähennysten sekä nykyisten asentajien korkean keski-iän seurauksena sähköverkostoalaa uhkaa työvoimapula, Lehtonen taustoittaa. Viimeaikojen talvimyräkät ovat korostaneet osaavan työvoiman merkitystä sähköverkkoalalla. Distribution Certin tavoitteena on yhdenmukaistaa sähköverkostotekniikkaan ja -asentamiseen liittyvä osaaminen Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Hankkeen avulla pyritään edistämään työvoiman liikkumista ja varmistamaan osaavan työvoiman saanti – myös katastrofitilanteissa. Lehtosen seuraava silmäterä, sähköverkkoalan kattava oppimisympäristö, on parhaillaan muotoutumassa TAKKin Nirvan toimipisteen välittömään läheisyyteen. Haastattelua tehdessä ensimmäiset opiskelijat jo kiipeilevät horisontissa sähköpylväisiin. Tulevaisuudessa ympäristöön lisätään myös Evelina-sähköautohankkeeseen liittyvä testi- ja demoympäristö latausjärjestelmineen. Luvassa on myös oppimisympäristö viime aikoina paljon puhuttaneelle sähköverkon maakaapeloinnille.

KEHITTÄMÄLLÄ HALUTTAVAKSI Kehittäminen on Lehtosen mukaan pitkäjänteistä toimintaa, jossa ideasta toteutukseen saattaminen voi ottaa vuosia. Kärsivällisyys kuitenkin kannattaa, sillä kehittämällä lisätään uskottavuutta ja sitä kautta haluttavuutta. Lehtonen antaa suurimmat kiitokset kehittämistyön onnistumisesta tiimilleen, jossa vallitsee innovatiivinen ja avoin ilmapiiri. Tärkeää on ollut myös johdon tuki – lupa kehittää ja investoida. Asiakkaan kuuntelu, yhteistyö ja rohkeus – siinä Lehtosen teesit innovaattoreille.

HAVAINNOINTIA JA ENNAKOINTIA Ympäröivän maailman aktiivinen seuraaminen on osa innovaattorin arkea. Muun muassa sähköverkkoalan kansainvälinen koulutus ja tut-

TAKK Vuosikertomus 2011

17


TERVEISET

YTIM Palveluala TUNNETUKSI TEKEMÄLLÄ MATKAILU- JA RAVITSEMISALALLA jatkettiin vuoden aikana töitä TAKKin ravintolakoulun tunnettuuden lisäämiseksi. Uudistimme yhden opetuskeittiöistämme perusteellisesti ja otimme käyttöön alan viimeisimmät koneet ja laitteet. Opiskelijamme saivat näin käyttöönsä modernin, ajan hermolla olevan oppimisympäristön. Yhteistyötämme asiakkaisiin vahvisti TAKKin uusi hotelli- ja ravintola-alan neuvottelukunta, jossa ovat mukana alan merkittävimmät toimijat Pirkanmaalta. Samalla käynnistyi yhteistyö Pirkanmaan Keittiömestareiden kanssa. Sen tuloksena TAKKin opiskelijat ovat päässeet osallistumaan mm. yhdistyksen sadonkorjuujuhlan järjestämiseen sekä muihin osaamista kehittäviin tapahtumiin. Sosiaali- ja terveysalalla tarjontamme monipuolistui kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinnolla. Alan työvoimatarpeen jatkuvaan kasvuun vastasimme järjestämällä lähihoitajakoulutusta erityisryhmille, mm. maahanmuuttajille sekä miehiä alalle houkuttelevalle miesryhmälle.

Kotityö-, puhdistus- ja tekniset terveyspalvelut -alalla uusi tuotteemme Palveluosaajapassi® näkyi vahvasti. Ensimmäiset Palveluosaajapassit® jaettiin syyskuussa Taysin sairaalahuoltajille ja palveluosaamisen kehittäminen herätti yrityksissä paljon kiinnostusta. Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutukselle poiki lisää töitä syyskuussa voimaan tullut uusi kotouttamislaki. Lain mukaan kaikilla maahanmuuttajilla on oikeus kotoutumista edistäviin palveluihin – mm. kielitaidon ja osaamisen alkukartoitukseen, joiden järjestämisen aloitimme vuoden lopussa. Turvallisuusalalla organisoimme mm. piirivartijoiden aluekilpailut, joissa vartijat pääsivät mittelemään taidoistaan. Korkean paikan osaaja -koulutus sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon suunnittelu turvallisuusalalle käynnistyivät. Kaiken kaikkiaan palveluala säilytti kuluvana vuonna vetovoimaisuutensa, mikä näkyi hyvin hakija- ja opiskelijamäärissämme. Merja Talkio-Vilanen Toimialajohtaja, palveluala


MESTÄ

kuvat VILLE SALMINEN

Liiketoimintaja tietopalvelut KOULUTUSTA TARJOTTIMELLA TOIMINTAMME JATKUI VILKKAANA ja opiskelijamäärämme pysyivät hyvällä tasolla. Opiskelijatyöpäivien määrä oli kuitenkin laskusuunnassa, mikä kertoo koulutusten nopeatempoisuuden kasvusta: lyhytkurssit kasvattivat suosiotaan pidempien koulutusten kustannuksella. Johtamiskoulutuksemme vankistivat vuoden aikana jalansijaansa ja niihin osallistui laaja skaala pirkanmaalaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Yrittäjäkoulutuksemme jatkoi hyvässä kurssissa ja opiskelijoilta saatu palaute oli positiivista. Kehitimme koulutusta edelleen luomalla uudenlaisen non stop -mallin, joka istuu hyvin yrittäjien haasteelliseen ajankäyttöön. Yrittäjälle voidaan koota sopiva kokonaisuus omasta ja yhteistyökumppaneidemme koulutustarjonnasta hänelle sopivana aikana. Yhteistyömme alueen yrittäjätahojen, Pirkanmaan Yrittäjien, Tampereen yrittäjänaisten ja Uusyrityskeskus Ensimetrin, kanssa tiivistyi entisestään. Myös tieto- ja viestintätekniikan koulutukset jatkuivat vilkkaina. Esimerkiksi audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnosta valmistui useita osaajia niin julkaisugrafiikan kuin verkkoviestinnänkin aloille. TAKKin uusi koulutustuote Palveluosaajapassi® sai hyvän vastaanoton ja sitä suorittivat mm. Veljekset Keskisen ja Crocsin™ työntekijäryhmät. Kaupan alalla saimme ajatuksen koulutustarjottimesta, joka kokoaa yhteen alan laajan koulutuskirjon muutaman tunnin tiiviistä tehokursseista laajempiin kokonaisuuksiin. Koulutuksen taustalla ovat alan trendit, joiden myötä osaaminen saa lisää painoarvoa: tietoiset kuluttajat vaativat asiakaspalvelulta entistä enemmän, minkä lisäksi turvallisuuden kehittämiseen, rekrytointiin, johtamiseen, tuotteiden esillepanoon ja moneen muuhun seikkaan on panostettava koko ajan enemmän. Tämän päivän ja tulevaisuuden koulutustarpeisiin vastaaminen pitää meidät jatkuvasti liikkeessä. Jari Raivo Toimialajohtaja, liiketoiminta- ja tietopalvelut

TAKK Vuosikertomus 2011

19


Rakennusala KOULUTUSTA VIEMÄSSÄ RAKENNUSALALLA JATKUI POSITIIVINEN vire. Moniin koulutuksiimme oli enemmän hakijoita kuin mitä pystyimme vastaanottamaan. Ilahduttavan suuren hakijamäärän keräsi esimerkiksi sisustuspuolen uusi avauksemme, nuorille suunnattu sisustuskoulutus. Taitavien opiskelijoiden harjoitustöinä uuden ilmeen sai muun muassa vanha neuvotteluhuoneemme. Ajattomaksi, moderniksi tilaksi tuunattu neukkari nimettiin Martiksi – juhlavuonna rehtorin tehtävistä väistyvän Martti Santasalon mukaan. Kansainvälisyyden saralle teimme koulutusvientipyrähdyksen Pietariin, jossa kouluttajamme Marry Katajamäki, Markku Lauttajärvi ja Sakari Koskinen kouluttivat YIT Lentekin venäläisiä tasoitemiehiä ja väliseinäntekijöitä. Koulutuksessa oli mukana kaksi kymmenen hengen ryhmää, jotka antoivat opeistamme hyvää palautetta. Muun muassa työvälineemme saivat osallistujilta kehuja. Koulutusten tavoitteena oli yrityksen tuottavuuden nostaminen ja työn laadun kohentaminen. Siinä onnistuttiin hyvin – YIT on uutisoinut nostaneensa rivakasti kannattavuuttaan ja voittojaan Venäjän liiketoiminnassaan. Henkilöstömäärät ja rakennusvolyymit ovat Venäjällä suuria, joten koulutettavaa riittää jatkossakin. Yhteistyön jatko on jo viritteillä. Ympäristökoulutuksen saralla jatkoimme sinnikästä työtämme Pirkanmaan ympäristöosaamisen tason nostamiseksi. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon koulutus lisättiin yhdeksi tutkinnon osaksi ympäristönhuollon ammattitutkintoon. TAKKin ympäristöohjelman toteutus nytkähti eteenpäin ja aloimme toteuttaa isoa jäteuudistusta, jonka tavoitteena on merkittävä jätehuoltokustannusten aleneminen. Opiskelijamme osallistuivat uudistukseen muun muassa keräämällä tietoa uusien jätekylttiemme toimivuudesta. Olimme mukana myös oppilaitosten yhteisessä EnviroHelp-hankkeessa, jossa kartoitetaan yritysten ympäristökoulutus ja -konsultointitarpeita eri aloilla. Hankkeella vastaamme pirkanmaalaisten yritysten kasvavaan ympäristöosaamisen kysyntään, joka selvisi aiemmin toteuttamassamme kyselytutkimuksessa. Työsarkaa siis riittää. Risto Björn Toimialajohtaja, rakennusala


Teknologia-ala VAUHTIA VARIKOLLA TEKNOLOGIA-ALAN VUOSI OLI työntäyteinen. Koulutukset pyörivät, uusia ideoita saatiin ja toteutettiin, yhteistyösuhteita solmittiin. Myös haasteita kohdattiin erityisesti työvoimakoulutuksissa, joissa alkoi näkyä merkkejä opiskelijapulasta. Uusia avauksiamme olivat muun muassa Suomen ensimmäisen aurinkosuojausalan koulutuksen käynnistäminen yhteistyössä Aurinkosuojaus ry:n kanssa. Aurinkosuojauksella tähdätään energian säästöön, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä miellyttävimpiin työ- ja asumisympäristöihin. Sähköpuolella aloimme valmistella sähköverkkoalan kattavaa oppimisympäristöä. Tulevaisuudessa ympäristöön on tarkoitus lisätä mm. Evelina-sähköautohankkeeseen liittyvä testi- ja demoympäristö latausjärjestelmineen. Autoalalla pääsivät vauhtiin kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset, joita muutama vuosi sitten voimaan tullut laki edellyttää. Autohalleissa Nirvassa nähtiin nopeaa toimintaa ja tiukkoja tilanteita syyskuussa, kun rengasliike Vianorin ammattitaitokilpailun osallistujat mittelivät mm. autojen huollossa, renkaiden vaihdossa ja vikojen kartoituksessa. Ammattitaitokilpailu oli jatkoa Vianorin ja TAKKin pitkälle yhteistyölle osaamisen kehittämisen parissa. Yhteistyömme Siemensin kanssa sai uusia muotoja kun koulutimme sen työntekijöitä henkilöstöautomaation saralla. Oppimisvälineinä koulutuksessa oli luokallinen Siemensin meille toimittamia laitteita. Uuden logistiikkahallimme valmistuminen tammikuussa lisäsi valmiuksiamme kokonaisvaltaisten logistiikkakoulutusten järjestämiseen. Lattia-alaltaan 540 neliön suuruisessa hallissa voidaan kouluttaa samassa tilassa koko varastoprosessi tavaran saapumisesta asiakkaalle päätymiseen saakka. Tavaran seurannan lisäksi uusi halli ja sen laitteet mahdollistavat myös tietovirtojen seurannan. Uusien tilojen ja koulutusavausten turvin on hyvä edetä kohti tulevaa. Olli-Pekka Tuomi Toimialajohtaja, teknologia-ala

TAKK Vuosikertomus 2011

21


Palveluosaajapassista® rekisteröity tavaramerkki TAKKIN KOULUTUSTUOTE PALVELUOSAAJAPASSI® rekisteröitiin vuoden lopussa viralliseksi tavaramerkiksi. Tämä tarkoittaa, että TAKKilla on yksinoikeus Palveluosaajapassi®-koulutuksen järjestämiseen ja passien myöntämiseen. TAKK aloitti palveluosaajakoulutukset vuoden 2011 alussa, vastauksena asiakaspalvelun kasvavaan kehittämistarpeeseen. Asiakkaan kohtaaminen, kuunteleminen ja palveleminen ovat entistä suuremmassa roolissa yritysten toiminnassa. – Passi on asiakkaalle merkki siitä, että yritys panostaa palveluun.

Passin suorittajalle se on kuittaus asiakaspalvelun monien ulottuvuuksien hallitsemisesta sekä kyvystä kehittää työyhteisönsä palveluosaamista. Yritykselle passi on eräänlainen laatumittari, kuvaa TAKKin koulutuspäällikkö Armi Hyvönen. Ensimmäiset Palveluosaajapassit® jaettiin syyskuussa Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin sairaalahuoltajille. Passia on suoritettu myös mm. Veljekset Keskisellä, Crocsin™ sekä TAKKin henkilökunnan parissa. Passi on herättänyt paljon kiinnostusta yritysten keskuudessa.


teksti JOHANNA LASSY-MÄNTYVAARA kuvat VILLE SALMINEN

2011 Rehtorista opetusneuvos TASAVALLAN PRESIDENTTI MYÖNSI yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Martti Santasalolle opetusneuvoksen arvonimen 2. joulukuuta. Santasalo on toiminut TAKKin rehtorina ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtajana vuodesta 1996 alkaen. Arvonimen myöntöperusteena on Santasalon pitkä ja ansiokas ura aikuiskoulutuksen ja sitä ennen työvoimahallinnon tehtävissä. Hän on ansioitunut myös oppikirjojen tekijänä ja opetussuunnitelmatyössä. Lisäksi Santasalo on hoitanut merkittäviä valtakunnallisia luottamustehtäviä Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Rehtorit ry:ssä sekä Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitossa. – Arvonimi on tunnustus sekä itseäni että koko TAKKia kohtaan, Santasalo kommentoi.

USB-tikku uunin kylkeen

TAKKIN RAVINTOLA-ALAN OPETUS siirtyi syyskuussa uudelle aikakaudelle, kun yksi talon kolmesta opetuskeittiöstä koki täydellisen uudistuksen. Vanhasta keittiöstä ei jäänyt jäljelle kuin seinät ja katto, ja koko laitekanta päivitettiin viimeisimpään, kertoo TAKKin ravintolapuolen koulutuspäällikkö Markku Immonen. – Perinteisiä paistinpannuja ja uuneja ei uudessa keittiössä näy. Kaikki on tietokoneohjattua – usb-tikku uunin kylkeen, siitä lähdetään, Immonen kuvaa. Uudistetun keittiön keskiössä ovat kypsennyskeskukset, Vario Cooking Centerit, joissa eri raaka-aineiden kypsennys, lämmitys ja lämpösäilytys hoituvat tietokoneohjatusti, laitteisiin valmiiksi ohjelmoitujen prosessien ohjaamana. Kaiken takana on idea siitä, että kokin aikaa vapautuisi ruuan valmistuksen valvonnasta muihin tehtäviin kuten tuotteiden esivalmistukseen, reseptien kehittämiseen ja ruuan esillepanoon. – Mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen ja laajentamiseen ovat rajattomat. Uusi tekniikka voi tukea tätä ja tarjota uusia ideoita, Immonen kuvaa. TAKK hankki uudet laitteet käyttöönsä eturintamassa, sillä niitä on toistaiseksi käytössä koko Suomessa vain noin 60 kappaletta. Pirkanmaan alueen oppilaitoksista TAKK on ensimmäinen laitteet hankkinut.

TAKK Vuosikertomus 2011

23


Hyvää

henkilöstölle ”TAKKin joukkueet pelasivat puulaakisarjoissa lentopalloa, jolle innostusta syötti 500 markan avustus säätiöltä”, kerrotaan TAKKin pian valmistuvassa historiikissa. Sitaatti kertoo 1980-luvun tunnelmista. Tuolloin perustetun henkilökuntayhdistyksen toiminta jatkuu elinvoimaisena tänäänkin.

Kuutamoristeily Näsijärvellä elokuussa.


teksti MIRKKA KOLU | kuvat TAKKin HENKILÖKUNTAYHDISTYKSEN ARKISTO, ISTOCKPHOTO

HENKILÖKUNTAYHDISTYS PERUSTETTIIN 30.10.1986 edistämään liikunta-, virkistys- ja opintotoimintaa henkilökunnan keskuudessa. Yhdistys juhlisti siis 25-vuotista taivaltaan syksyllä 2011. Irma Vihtilä, tuolloin vielä tyttönimeltään Takkunen, valittiin perustamiskokouksessa yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. – Yhdistyksen toiminta oli heti aktiivista ja ihmiset oli innolla mukana. Toiminta painottui alussa pääasiassa liikuntaan ja lentopallojoukkue osallistui jo samana syksynä aikuiskoulutuskeskusten väliseen lentopalloturnaukseen Hollolassa, Irma kertoo. – Myös Suomi-juoksuun Utsjoelta Helsinkiin osallistuttiin 20–30 juoksijan joukkueilla vuodesta 1987 alkaen, yhteensä kymmenen kertaa. Ensimmäisissä lentopallokisoissa nykyisistä TAKKilaisista mukana oli Vihtilän lisäksi Anita Sihvonen. Osallistuminen vuoden 1986 turnaukseen toi mukanaan kolmannen sijan naisjoukkueelle ja intoa osallistua tulevinakin vuosina. 500 markan alkupanos tuottikin tulosta, sillä TAKKin joukkueet ovat niittäneet menestystä roppakaupalla – alkuun naisjoukkueella ja viime vuodet sekajoukkueella. – Viimeisin Suomen mestaruus on vuodelta 2011, jonka TAKK voitti sekajoukkueella, lähes jokaisissa kisoissa 25 vuoden aikana mukana ollut Irma muistelee.

LIIKKUEN JA KULTTUURISTA NAUTTIEN Henkilökuntayhdistyksen vuotta 2011 värittivät lajikokeilut eri liikuntamuotojen parissa. Toukokuussa tutustuttiin kalliolaskeutumiseen Hikivuorella, syyskuussa ratsastettiin Kaupissa ja elokuussa miteltiin TAKK Open golf -kisan merkeissä Nokialla. Henkilöstö harrasti aktiivisesti myös joogan ja salibandyn parissa. Kulttuurinnälkäisille TAKKilaisille iloa toivat teatteri-illat sekä yhdistyksen kausiliput Tampereen Filharmonian konsertteihin. Elokuussa tunnelmoitiin perinteikkäällä kuutamoristeilyllä Näsijärvellä ja pikkujoulujen virkaa toimittivat marraskuussa järjestetyt venetsialaiset. Kurkistus 25 vuoden taakse kertoo hyvin samanlaista tarinaa. Ensimmäisinä toimintavuosinaan yhdistys järjesti mm. ruotsinristeilyn, pilkkikisat, tennisturnauksen, lasketteluretkiä Ellivuoreen sekä kevätkarkelot. TAKKin johtokuntaakin osallistettiin, kun se sai henkilökuntayhdistykseltä haasteen hiihtoviestiin. – Virkistystoiminnan rooli on ollut merkittävä työstä palautumisessa kaikkien näiden vuosien aikana. Kiitos siitä kuuluu henkilökuntayhdistyksen aktiiviselle väelle, mutta myös säätiölle, joka kanavoi rahaa henkilökuntayhdistykselle, henkilöstöpäällikkö Maria-Liisa Korolainen kiittelee.

OPPIA IKÄ KAIKKI

Syyskuussa tehtiin tuttavuutta hevosiin Kaupissa.

Virkistystoiminnan ohella ei sovi unohtaa osaamisen kehittämisen merkitystä työssä viihtymisessä. Tähänkin TAKKissa halutaan luonnollisesti panostaa. – Koulutamme henkilöstöä systemaattisesti. Uutena menetelmänä olemme ottaneet käyttöön kollegavalmennuksen, jossa osaamista jaetaan ikään kuin vierihoitona. Haasteiden parissa painiva saa apuja asiantuntevalta kollegaltaan saman pöydän äärellä, Korolainen mainitsee. – Kollegavalmennuksella on pyritty parantamaan henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä, ja jatkossa menetelmää tullaan laajentamaan esimerkiksi pedagogiikan alueelle.

Järjestyksessään toinen TAKK Open golf -kisa miteltiin elokuussa.

Venetsialaisten tunnelmaa marraskuulta.

TAKK Vuosikertomus 2011

2 25


Talousluvut 2011 Tutkintosuoritukset vuosina 2004-2011

Henkilöstömäärät 2004-2011


Liikevaihdon jakauma 2011

Liikevaihto 2011 27,3 milj. €

Opiskelijamäärät 2004–2011

2009

2010

TAKK Vuosikertomus 2011

27


TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

PL 15, 33821 Tampere, 03 2361 111

www.takk.ďŹ

TAKK Vuosikertomus 2011  

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen vuosikertomus 2011.

TAKK Vuosikertomus 2011  

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen vuosikertomus 2011.