Page 1

TAKKin asiakaslehti 2013

Kolmen opiskelijan tarinat: Emma Haanpää löysi oman alansa jo nuorena

Kurkistus kulisseihin 5 koulutus kuin lottovoitto 6 Turvallisuus on tunnetta 18


xx 6

Oikein ajoitettu koulutus kuin lottovoitto Johtamisen erikoisammattitutkinto on sellaista, mitä et muualta saa. Tutustu Hämeen 4H-piirin kokemuksiin käytännönläheisestä koulutuksesta.

12

Avaimet onnellisuuteen ammatista TAKKista valmistui ensimmäinen maahanmuuttajien lähihoitajaryhmä. Sousan Ghasemi on nyt unelmiensa ammatissa.

15

Uuteen ammattiin aikuisena Kolme opiskelijaa, kolme erilaista elämäntarinaa. Millaista on opiskella aikuisena ammattiin?


SISÄLTÖ 4 5 6 10 11 12 15 18

Pääkirjoitus

Turvallisuusjohtaminen – mahdollisuus vai pakkopulla?

19

Uutiset

Kurkistus kulisseihin: asiakasneuvoja esittelyssä Oikein ajoitettu koulutus on kuin lottovoitto Kansainvälisesti houkutteleva TAKK Onwards and Upwards: Finnish Education Avaimet onnellisuuteen ammatista Uuteen ammattiin aikuisena

TAKKin asiakaslehti Julkaisija: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere Päätoimittaja: Teppo Tapani / TAKK Toimitusneuvosto: Mirkka Kolu, Eeva-Kaisa Mäkinen, Jaana Palmu, Raija Rantaeskola, Teppo Tapani / TAKK Kuvat: Ville Salminen, TAKKin arkisto Kuvitus ja taitto: Joona Ryödi / Redflow Inc. Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

2013

3


Pääkirjoitus Kuva Ville Salminen

Edelläkävijän askelin TAKKin koulutukset ja koulutusmenetelmät on rakennettu aikuisen opiskelijan ja työelämän tarpeisiin. Esimerkiksi näyttötutkinto on aikuiselle opiskelijalle joustava tapa todentaa työelämässä hankittua osaamista. Työelämä muuttuu ja siihen sopeutuminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Visionamme on olla edelläkävijä ja halutuin ammatillisen osaamisen kehittäjä Pirkanmaalla. Tätä tukee ratkaisukeskeinen toimintatapamme. Toimimme ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnannäyttäjänä ja haluamme olla palvelukykyinen aikuisten kouluttaja sekä yritysten henkilöstön osaamisen kehittäjä. Toimintaamme ohjaavat arvomme rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani. Innostamme asiakkaitamme kehittymään ammatissaan ja kehittämään omaa työtään. Ennakoimme, innovoimme ja reagoimme herkästi työelämän muutoksiin ja olemme tarvittaessa valmiita ottamaan myös hallittuja riskejä. Tuoreita esimerkkejä edelläkävijyydestämme ovat uusi sähköverkosto- ja energia-alan oppimisympäristö, hydrauliikkalaboratorio ja maarakennusalan 3D-koneohjauksen käyttö osana opetusta. Lisäksi voit lukea tämän lehden sivuilta TAKKin pitkästä ja uraauurtavasta JET-kouluttajaroolista, kansainvälisestä toiminnastamme sekä ensimmäisestä maahanmuuttajille suunnatusta lähihoitajakoulutuksesta. Lisäksi mielenkiintoiset henkilötarinat kertovat rohkeudesta, jota opiskelijamme edustavat. Tervetuloa oppimaan ja onnistumaan!

Teppo Tapani TAKKin rehtori 14.5.2012 alkaen

4

2013


Juha Hämäläinen hallitsee parhaimmillaan neljän soivan puhelimen luovan kaaoksen ja vertaa itseään navigaattoriin.

Mies, jolla on vastaus kaikkeen – tai ainakin hän tietää keneltä kysyä Teksti Mirkka Kolu Kuva Ville Salminen

TAKKin infossa istuu asiakasneuvoja Juha Hämäläinen, joka palvelee päivittäin satoja asiakkaita. Millainen on mies, jonka moni tapaa ensimmäisenä TAKKiin tullessaan? TAKKissa työskentelee kolme asiakasneuvojaa, jotka palvelevat asiakkaita ja henkilöstöä Nirvan, Tampereen valtatien sekä Hervannan toimipisteiden infoissa. Kurkistus kulisseihin kertoo, miten Nirvan toimipisteen asiakasneuvoja Juha Hämäläinen osallistuu asiakkaiden arkeen. Mitä asiakasneuvoja tekee?

”Työni on asiakaspalvelua sen kaikissa muodoissa. Vastaan asiakkaiden kysymyksiin ja opastan heitä oikeisiin paikkoihin. TAKKin puhelinvaihteen liikenne kulkee meidän asiakasneuvojien kautta. Huolehdin myös pysäköintiluvista, postin kulusta, opasteista ja päivitän ajankohtaisia asioita sähköisiin infotauluihin.

Vastaan asiakasneuvojan työn ohella myös koko TAKKin puhelinasioista ja teen erilaisia henkilökortteja opiskelijoille ja henkilöstölle.” Mitä kysytään eniten?

”Missä tiloissa koulutukset järjestetään ja mistä löytyvät oikeat ihmiset. ”Missä mun pitäisi olla?” kuuluu aika usein. Sekin selviää, kunhan ensin tietää kuka kysyy.” Kenelle asiakaspalvelutyö sopii?

”Asiakaspalvelutyö on minulle kutsumusammatti. Luonteen täytyy soveltua tähän työhön, että jaksaa joka päivä palvella hyvin kaikkia asiakkaita. Priorisointi on tärkeä taito silloin, kun on monta rautaa tulessa. Kotiasiat täytyy osata jättää kotiin.”

Onko koulunpenkki tullut tutuksi?

”Olen suorittanut virastomestarin ja yrittäjän ammattitutkinnon TAKKissa vuosituhannen vaihteessa. Harkitsin tuolloin oman yrityksen perustamista, joten hain lisäosaamista vielä tietojenkäsittelyn ammattitutkinnosta.” Millainen työurasi on ollut?

”Aloitin Tampereen yliopiston moposupparina eli lähettinä vuonna 1974. TAKKiin tulin virastomestariksi vuonna 2004 ja muutama vuosi sitten siirryin virastomestarin paikalta asiakasneuvojaksi. Ensi vuonna tulee siis täyteen 40 vuotta työuraa, josta 10 vuotta TAKKissa!”

2013

5


Oikein ajoitettu koulutus on kuin

lottovoitto Teksti Tanja Verho Kuvat Ville Salminen

Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja on elänyt eräänlaista tuplaelämää viimeiset vuodet. ”Olen opiskellut työn ohessa kuutisen vuotta, joten arkeahan tämä alkaa olla. Täytyy rehellisyyden nimissä tunnustaa, että kun saan JETin päätökseen, voisin kokeilla pelkkää työn tekemistä”, Pirjo Seulamo-Kallio nauraa.

K

un johtamisen erikoisammattitutkinto ( JET) alkoi, Seulamo-Kallio oli juuri valittu yhdistyksensä toiminnanjohtajaksi. ”JET oli minulle kuin lottovoitto, se tuli niin oikeaan aikaan. Olin ollut toiminnanjohtajana alle kaksi kuukautta, kun opinnot alkoivat. Tunsin tarvitsevani nimenomaan johtamiseen koulutusta”, hän summaa. Yhdistyksen toiminnanjohtajan työ on monipuolista. Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys on yksi Suomen suurimmista kaupunkiyhdistyksistä ja työllistää 36 kuukausipalkkaista henkilöä sekä parikymmentä tuntipalkkaista kerho-ohjaajaa.

6

2013


” Työtehtäviin kuuluvat rahoituksen hankkiminen ja hallinnolliset tehtävät, lähinnä tilitoimistoon valmisteltavat asiat, kuten palkat ja kirjanpito. Keskusteleva toimintakulttuurimme vaikuttaa siihen, että vuorovaikutukseen eri tahojen kanssa kuluu paljon aikaa”, Pirjo Seulamo-Kallio kertoo. Tutkintotavoitteinen koulutus työn ohessa vaatii myös työnantajalta sitoutumista. 4H-piirin koulutuspäällikkö Anu Parviainen kertaa koulutuksen tavoitteellisen valmisteluprosessin kestäneen pari vuotta: ”Valmisteluvaiheen aikana ehdimme pohtia rahoituksen, miettiä parhaan mahdollisen ajankohdan koulutukselle sekä markkinoida tutkintoa yhdistyksien toiminnanjohtajille. JET vaatii työnantajalta sitoutumista koko koulutuksen ajan, esimerkiksi työpaikka-ohjaajan muodossa. Minusta tämä näkyy sitoutuneessa ja innostuneessa JETryhmässämme.” 4H:n omassa ryhmässä on 14 opiskelijaa Pirkanmaalta. Parviainen toimii neljälle opiskelijalle työpaikkaohjaajana sekä muille opiskelijoille tutkintotilaisuuksissa arvioijana. Hän valmistui näyttötutkintomestariksi joulukuussa 2012.

Työpaikkaohjaaja on kullanarvoinen.

Työpaikkaohjaajan merkityksen on huomannut myös Pirjo Seulamo-Kallio. Hänen ohjaajanaan toimii yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. ”Hän on ollut kullanarvoinen. Pitkä kokemus kuntapolitiikasta, yhteistyökumppaneista ja yhteistyöprosesseista hyödyntää myös minua. Vaikka emme näekään fyysisesti koko aikaa, keskustelumme sivuavat aina tavalla tai toisella opintojani.”

»

”JET vaatii sitoutumista, toteavat Pirjo Seulamo-Kallio (vas.) ja Anu Parviainen (oik.).”

2013

7


HEad = Harkinta Hands = Harjaannus

Heart = Hyvyys Health = Hyvinvointi

Tiesitkö? 4H-toiminta on kehitetty USA:ssa 1900-luvun alussa. Nyt järjestö toimii yli 80 maassa. 4H-järjestö on perustettu Suomeen vuonna 1928 saatesanoilla ”etteivät nuoret vieraantuisi isiensä ammateista”. Alusta saakka järjestöllä on ollut yhteiskunnallinen rooli nuorten työ- ja yrittäjyyskasvatusjärjestönä. Toiminta on sitoutumatonta ja kaikille avointa toimintaa haja-asutusalueilla ja taajamissa.

8

2013

4H-järjestö on kokonaisuus, joka rakentuu kolmesta tasosta: liitto on valtakunnallinen toimija, piirit ovat maakunnallisia ja 4H-yhdistykset itsenäisiä, paikallisia toimijoita. Toimintatapa on varsin erilainen, kun ajattelee yleensä järjestöjen toimintaa. Mielikuvissa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta koulutuspäällikkö Anu Parviainen kumoaa ajatuksen: ”Meillä jokaisen yhdistyksen toiminnanjohtajat ovat palkattuja toimihenkilöitä.”


Hämeen 4H-piiri järjesti yhdistystensä toiminnanjohtajille käytännönläheisen esimieskoulutuksen johtamisen erikoisammattitutkinnon muodossa. Koulutus organisoitiin yhdessä TAKKin kanssa. Johtamisen erikoisammattitutkinto suoritetaan kahden vuoden aikana työn ohessa. Sisältöjä on muokattu mahdollisuuksien mukaan vastaamaan järjestötyötä. Sari Sirén, TAKKin kouluttaja ja johtamisen erikoisammattitutkinnon tutkintovastaava, on ollut mukana suunnittelutyössä. ”JET on tutkintotavoitteinen koulutus, joten tutkintovaatimuksien on täytyttävä räätälöinnistä huolimatta. 4Hpiirin koulutuksessa muokkasimme esimerkiksi talouden osuutta. Katsoimme, mitä perusmateriaaleja käytämme ja missä painotamme järjestön näkökulmaa. Talouden tunnusluvut olivat 4H-piirin omia ja toiminnanjohtajat opiskelivat niiden analysointia.” Esimerkki kuvastaa mainiosti JETin käytännönläheisyyttä. ”Tämä on ollut hedelmällinen tapa opiskella, koska lähes kaikki tehtävät liittyvät suoraan työhöni, jolloin voin tehdä niitä myös työajalla”, Pirjo Seulamo-Kallio kiteyttää. Anu Parviainen tarkastelee esimieskoulutusta 4H-piirin koulutuspäällikön silmin ja toteaa, että monipuolinen työ tarvitsee monipuolisen koulutuksen. Hän mainitsee toiminnanjohtajien olevan itsenäistä porukkaa, joka osaa organisoida myös opiskelun osaksi työtään.

Parviaisen omat kokemukset JET-opinnoista ulottuvat vuosiin 2005–2006, jolloin 4H-piiri tarjosi koulutuksen toiminnanjohtajilleen ensimmäisen kerran. Parviainen oli silloin mukana opiskelijana. Onnistunut koulutus päätettiin jo tuolloin uusia muutaman vuoden päästä. ”Siitä minä olen kyllä ylpeä, että olemme 4H-järjestönä voineet tarjota sellaisen työympäristön, jossa JETin tapaisen johtamiskoulutuksen eri tutkintotilaisuudet on ollut mahdollista osoittaa osana työtehtäviä.”

Ylpeä mahdollisuuksien työympäristöstä.

Opintojensa keskivaiheilla oleva Pirjo Seulamo-Kallio on tyytyväinen koulutukseen. ”En tiennyt, mitä odottaa, kun lähdin mukaan. Tyytyväinen olen kyllä ollut. JET-opiskelijoiden yhteiset lähipäivät ovat olleet antoisia. Päivissä on ollut puhumassa oman alansa erityisasiantuntijoita. Päivät ovat olleet todella mielenkiintoisia.”

Esimieskoulutuksen aatelia Johtamisen erikoisammattitutkinto ( JET) lutuksen työelämälähtöisyyttä. Parempi työelämälähtöisyys on käytännönläheistä koulutusta, joka nivoutuu heti osaksi tarkoittaa muun muassa työpaikkaohjaajien nivomista tiuopiskelijan arkea. TAKKin kouluttaja ja johtamisen eri- kemmin prosessiin, pedagogisten menetelmien kehittämistä koisammattitutkinnon tutkintovastaava Sari Sirén on ollut ja hyvien käytäntöjen jakamista luokkatilanteissa. Opintojen lähipäivät konkretisoivat opiskelua, mutta Sirén mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja kouluttamassa muistuttaa myös työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta. Tällöin JETiä liki kymmenen vuotta. myös työnantaja sitoutuu Hän kiteyttää JETin olemuksen napakasti: ”Perinteikoulutukseen ja tarjoaa JET on sellaista, mitä et muualta saa sissä johtamisen koulutuksissa työntekijälleen mahdolli– käytännönläheinen johtamiskoulutus. osallistutaan luennoille, luesuuden nivoa opiskelunsa taan oppikirjoja ja tentitään. osaksi työtään. Karrikoidusti voisi sanoa, että opiskelija osoittaa tällöin ”4H on erinomainen esimerkki työnantajan sitoutumisesta osaavansa lukea ja kirjoittaa, mutta mitä se kertoo johtamis- toiminnanjohtajiensa koulutukseen”, kertoo tutkintotilaisuuktaidoista? JETissä johtamisosaamisesi todennetaan aidoissa sissa arvioijana toimiva Sirén. tilanteissa useilla eri osa-alueilla. Kyllä tutkintotavoitteinen Oppisopimuskeskuksen rahoittama koulutus on ollut koulutus on silloin sellaista, mitä et muualta saa.” TAKKissa suosittua. Vuoden 2012 aikana aloitti kuusi ryhmää. TAKK on panostanut koulutuksen kehittämishankkeisiin, ”TAKK sai oikeudet JET-tutkintojen järjestämiseen vuonna joissa on viety eteenpäin esimerkiksi monimuotoisuutta, 1999, mikä tarkoittaa sitä, että olemme jo valtakunnalliseskansainvälisyyttä, toteutettu opintomatkoja ja kehitetty kou- tikin pitkän linjan konkareita.”

2013

9


Ikimuistoisia kohtaamisia

– kansainvälisesti houkutteleva TAKK Teksti mirkka kolu Kuvat takkin arkisto

Unohtumattomia hetkiä suomalaisessa saunassa ja mystisiä kylpyjä hyisessä avannossa – muun muassa näitä elämyksiä on kokenut moni TAKKiin tutustunut kansainvälinen vieras. TAKKin tapa kouluttaa aikuisia kiinnostaa maailmalla, ja moni kansainvälinen yhteistyö on saanut alkunsa näistä jännittävistä ensikohtaamisista.

T

AKK on osoittautunut houkuttelevaksi tutustumiskohteeksi kansainvälisille vieraille ympäri maailmaa. Korkeatasoinen elinikäisen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja vieraanvarainen vastaanotto ovat huomionarvoisia vetonauloja TAKKin ulkomaisille vierailijoille. Tietysti TAKKin, niin kuin muidenkin suomalaisten oppilaitosten, vetovoimaisuutta on lisännyt Suomen huima menestys PISA-tutkimuksissa. Alkusysäyksen kansainvälisten vierailijoiden vastaanottamiselle ja monimuotoiselle yhteistyölle antoivat Suomen liittyminen EU:hun ja ensimmäisten EU-hankkeiden käynnistyminen 1990-luvun lopulla. Kumppaneita etsittiin tuolloin Euroopan laajuisesti puolin ja toisin. Vierailijoita on saapunut Aasiasta, Amerikasta ja Euroopasta niin yksittäisinä opintomatkailijoina kuin suurina arvovaltaisina ryhminäkin. Vuosien varrella TAKKilaisen aikuiskoulutuksen saloihin ovat tutustuneet vierailijat mm. Skotlannista, Saksasta, Virosta, Tanskasta, Ranskasta ja Turkista.

10

2013

Kansainväliset kohtaamiset ovat antoisia puolin ja toisin. Mielenkiintoa vierailuihin tuo luonnollisesti kulttuurien välisten erojen havainnointi ja ymmärtäminen. Eteläkorealaisten vierailua leimasi ylenpalttinen kohteliaisuus, runsaat lahjat, käyntikorttien arvokas vaihtaminen sekä se, että tiheään asutusta maasta tulevien käsitys ihmisen henkilökohtaisesta tilasta eroaa tyystin suomalaisesta. Innokkaimmat eteläkorealaiset esittivät kysymyksiään 20 cm:n päässä esittelijöistä.

House full of happy people.

Ranskalaiset vieraat sen sijaan hurmioituivat jääkiekkoottelussa – ja ovat todennäköisesti edelleen Ilves-faneja. Aikuiskoulutuksen esittelyn ohella vieraille tarjotaan usein maistiaisia myös suomalaisesta kulttuurista.


Onwards and Upwards:

Finnish Education Being a Finn overseas is a pleasant experience. There’s always something to be proud of – particularly here in the United Arab Emirates (UAE), one of the oil states of the Persian Gulf. For many years, every Finn in the country could easily start a conversation about Nokia. It was, and still is, a well-known brand in the UAE, thanks to Nokia´s big regional office in Dubai. Nokia might not be the most popular line any more. Luckily, there´s something more to show off now: the Finnish educational system! The UAE sheikhs, preparing for the years without oil money, see Finnish education as something worth investing in. Two years ago, Abu Dhabi Education Council signed a deal with EduCluster Finland. They wanted to find out whether the UAE could benefit from Finnish educational practices. This massive project has brought two Finnish principals and around 40 Finnish teachers to the UAE for a period of five years. The Finnish education system has succeeded well here: learning outcomes in Finnish-guided schools have improved, and, according to surveys, parent satisfaction with these schools has been significantly raised. How come? It all sounds a bit too easy. Should it not be much more complicated to export education? Designing and marketing an educational curriculum appears very challenging when reading reports, investigations and debates about the topic. Yet surprisingly, in some situations, exporting education may involve certain quite simple elements. Well-educated Finnish teachers are a number-one cutting-edge ‘product’ in the UAE. Regular breaks and varied outdoor activities between lessons have been introduced to the Emirates school system. Functional teaching methods, as well as innovative behavioral strategies and the use of common rules and rewards in class discipline have yielded impressive results. However, one success story does not mean that exporting education is an easy job. Educational markets are

highly contested and some countries, like the UK and New Zealand, have dominated the markets for two decades. For a small country like Finland, it takes both effective innovations and extensive networks to achieve success. Lack of potential markets should not be an obstacle though – especially here in the Gulf. The UAE, alongside its many wealthy neighbors like Saudi Arabia, have started to seriously worry about education. For years, it has been possible for many Gulf countries to import both labourers and professionals from abroad. At the same time, the countries’ educational systems have remained very old-fashioned, closely modelled on the traditional religious schools. As their natural resources are now becoming scarce, know-how is something every country in the region is willing to invest in. There seems to be a demand for all levels of educational expertise, from primary schools to adult education. And, just for your information: the Dubai Sheikh has just invested a few billions in a new man-made park, planned to be almost twice the size of London Hyde Park. In this part of the world investments are never made with pocketmoney!

Johanna Lassy-Mäntyvaara The writer is a Dubai-based freelance journalist and former Communications Coordinator in TAKK. She took the opportunity to explore the UAE “Finnish guided-schools” in October 2012.

2013

11


12

2013


inhimillisyys, Ihmisarvo, iloisuus – avaimet onnellisuuteen Teksti mirkka kolu Kuvat ville salminen

Pieni, tummasilmäinen tyttö leikkii hoitajaa ja hoivaa potilaitaan. Tytön haaveena on jonain päivänä olla sairaanhoitaja. Vuosien ja pitkän matkan jälkeen hänen kasvoillaan on hymy – unelmasta on tullut totta uudessa maassa.

T

ytön nimi on Sousan Ghasemi. Viisi vuotta sitten hän saapui vanhempiensa ja viiden sisaruksensa kanssa talviseen Suomeen yllään kesävaatteet. Taakse jäi kotimaa Iran ja vastassa oli luminen ja kylmä Tornio. Hyytävästä ensikohtaamisesta huolimatta taival uuden maan kanssa on sujunut iloisissa merkeissä. ”En unohda tuota hetkeä milloinkaan. Se oli meille iso muutos, tuntui kuin olisi syntynyt uudelleen. Alkoi uusi aika elämässämme”, Sousan kertoo ja katsoo syvälle silmiin. Motivoitunut nuori nainen halusi oppia nopeasti uuden kielen ja maan tavat. Maahanmuuttajakoulutuksen työelämäjakso vanhainkodissa puhalsi lapsuuden haaveen henkiin ja Sousan päätti seurata äitinsä jalanjälkiä uravalinnallaan. Nyt edessäni istuu TAKKista lokakuussa 2012 valmistunut lähihoitaja, jonka unelmissa siintävät jo sairaanhoitajan opinnot.

Olen toteuttanut haaveeni lähihoitajan ammatista.

Sousanin kotimaan kulttuuri tuo rikkautta ja lämpöä asiakkaiden kohtaamiseen. Kahden kulttuurin kohdatessa eroavaisuuksia löytyy monelta saralta. Suurimpana erona Sousan pitää ihmisten sosiaalisuutta. Se kiteytyy esimerkiksi bussilla matkustamiseen: Suomessa matkustetaan vierustoverille pukahtamatta, kun taas Iranissa vaihdetaan kuulumiset ventovieraidenkin kanssa. Myös hoiva-alalla on eroavaisuuksia, esimerkiksi vanhustyössä, johon Sousanin lähihoitajakoulutus keskittyi. ”Kotimaassani vanhukset asuvat kotona koko elämänsä

ja lasten tehtävänä on hoitaa heitä. Perheyhteisömme on muutenkin paljon tiiviimpi. Suomessa vanhukset asuvat usein vanhainkodeissa tai palvelukodeissa.” ”Ihmiset tarvitsevat huomiota, huolenpitoa ja empaattisuutta. Koen olevani persoonaltani sopiva tähän työhön”, hän jatkaa. Sousan viihtyy työssään erinomaisesti. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli hetken Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Helmikuussa 2013 hän aloitti lähihoitajana tamperelaisessa Ruusuvuoren hoivakodissa. ”Itseluottamukseni on kasvanut, kun töissä joutuu kohtaamaan enemmän vastuuta ja työ vaatii tarkkuutta.” Sousanin aurinkoisen ja elämänmyönteisen asenteen vaikuttamana on helppo uskoa, että tämä lähihoitaja piristää jatkossa vielä monen asiakkaan päivää. ”Ihmiset paranevatkin paljon nopeammin, kun joku todella huomioi heidät”, hän lisää hymyillen. Sousan opiskeli TAKKin ensimmäisessä maahanmuuttajille suunnatussa lähihoitajakoulutuksessa. Ennen varsinaista lähihoitajakoulutusta opiskelijat suorittivat kahden kuukauden mittaisen orientointijakson, jossa tutustuttiin suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään ja opiskeltiin suomen kieltä. Myös varsinainen lähihoitajakoulutus oli hieman tavallista koulutusta pidempi suomen kielen ja erityisesti ammattisanaston opetuksen vuoksi. Kieliopinnot toteutettiin yhteistyössä TAKKin maahanmuuttajakoulutuksen kanssa. ”Ammattisanaston oppiminen oli vaikeaa, mutta saimme kouluttajilta paljon tukea. Kouluttajat olivat myös kärsivällisiä, sillä meitä oli 12 eri maasta. Ryhmätöiden tekeminen auttoi paljon kielen oppimisessa, kun piti rohkeasti puhua suomea”, Sousan kiittelee. ”Suomen kieleni kehittyi paljon lähihoitajakoulutuksen aikana.” •

2013

13


Lähihoitajaryhmän vastuukouluttajana toimineen Maire Kilpeläisen mukaan ryhmä sai kiitosta ja rohkaisevaa palautetta työpaikoilta. Maire Kilpeläinen lukeutuu pitkän linjan kouluttajiin ja hän oli iloinen saatuaan maahanmuuttajataustaisen ryhmän koulutettavakseen. ”Heillä oli todellinen motivaatio saada ammatti ja työpaikka Suomesta. Ryhmä teki todella paljon töitä ja oli innostunut koulutuksesta. Opiskelijoiden myönteisyys, toisten kunnioittaminen ja ystävällisyys olivat jotain aivan erityistä”, Maire Kilpeläinen kuvailee. ”Opiskelijoilta on vaatinut paljon rohkeutta ja päättäväisyyttä lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Yhteinen matkamme oli haastava, mutta mielenkiintoinen”, hän lisää. Lähihoitajan koulutus on vaativa tutkinto kaikille ja sen räätälöinti maahanmuuttajien tarpeisiin vaati uurastusta. TAKKin sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Kati Aimosen mukaan koulutus rakennettiin uudestaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnettiin mm. kuvallista opetusmateriaalia erilaisista hoitotilanteista, jotta asioiden oppiminen olisi kieliongelmista huolimatta mahdollisimman helppoa. ”Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin paljon töitä, ja lopputulos oli onnistunut. Opiskelijat olivat hyvin tiedonhaluisia ja heille oli selkeästi tärkeää saada tutkinto ja nivoutua sitä kautta suomalaiseen yhteiskuntaan”, Kati Aimonen kertoo. ”Työelämästä on saatu hyvää palautetta, että maahanmuuttajat sopivat persoonina erittäin hyvin esimerkiksi vanhustyöhön”, hän lisää. TAKKin toinen maahanmuuttajien lähihoitajaryhmä valmistuu syyskuussa 2013.

Hoiva-avustajista lääke työvoimapulaan? Sosiaali- ja terveysalalle povataan tuhansien työntekijöiden pulaa jo lähivuosina. Hoitotyötä tarkastellaan nyt suurennuslasin kanssa uusien ratkaisujen löytämiseksi. TAKK on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisessa hoiva-avustajakoulutuksen kehitystyössä ja vastaa koulutuksen pilotoinnista Pirkanmaalla. ”Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuivat meiltä elokuussa 2012 ja kolmas ryhmä aloitti helmikuussa 2013. Hoivaavustajan koulutus on hyvin työelämälähtöinen ratkaisu henkilöstön riittävyyteen”, TAKKin sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Kati Aimonen kertoo. Hoiva-avustajan työ on ennen kaikkea arjessa avustamista. Toiveena on, että vanhukset ja vammaiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotona, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kaupassa käymiseen, siivoamiseen ja avustajaksi kirjastossa käymiseen. Lääkehoitoa hoiva-avustajat eivät tee. ”Hoiva-alalta on eläköitymässä kymmeniä tuhansia hoitajia eikä uusia valmistu riittävästi. Hoiva-avustaja voi keskittyä avustaviin tehtäviin ja toimia esimerkiksi lähihoitajan työ-

14

2013

parina. Hoitotyötä täytyy tulevaisuudessa ajatella ja jakaa uudella tavalla, ja hoiva-avustaja tarjoaa yhden mahdollisuuden siihen”, Aimonen toteaa. Tamperelaisen Kotipirtin Palvelutalon toiminnanjohtaja Kaija Kallisen kokemukset hoiva-avustajista ovat myönteisiä. Kotipirtissä on ollut useita hoiva-avustajaopiskelijoita työssäoppimisjaksoilla ja parhaillaan hoiva-avustajaa etsitään myös työsuhteeseen. ”Hoiva-avustajat ovat työllistyneet hyvin. Heidän työpanoksensa on hyvä lisä hoitotyöhön”, Kaija Kallinen kertoo. ”Kohtaamani opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita.” Kallinen on mielissään hoiva-avustajiakin koskettavasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston linjauksesta. Sen mukaan henkilöt, jotka tekevät lähityötä asiakkaiden kanssa eli avustavat esimerkiksi ruokailussa, voidaan laskea mukaan hoitohenkilökunnan mitoitukseen. Tämä tietää säästöjä palkkakustannusten muodossa ja voi pitkällä tähtäimellä lisätä työllisyyttä, kun alalle voi hakeutua kevyemmällä koulutuksella. ”Näen hoiva-avustajien tulevaisuuden positiivisena. Uskon, että jokaiselle hoiva-alan ammattilaiselle on paikkansa”, Kallinen visioi.


Uuteen ammattiin

aikuisena? Teksti Mirkka Kolu Kuvat Ville Salminen

He ovat kaikki kulkeneet samasta ovesta, vaikka ovat eri vaiheissa elämäänsä. Nuorin on työuransa alussa, mutta haaveilee jo omasta yrityksestä. Toinen on ehtinyt tehdä mittavan uran jääkiekon parissa ja suuntaa nyt kohti uusia haasteita. Kolmas tarttui rohkeasti mahdollisuuteen opiskella uuteen ammattiin. Lue tarinat ja selvitä, mikä heitä yhdistää.

It-ala kehittyy niin nopeasti, että opiskelua täytyy jatkaa myös tulevaisuudessa.

Rohkein mielin uudelle uralle ”Kipinä uuteen ammattiin syttyi oikeastaan vähän sattumalta. Ongelmanratkaisu ja erilaisten järjestelmien sielunelämä alkoivat kiehtoa minua edellisessä ammatissani ostoreskontran parissa. Kun minulle tarjottiin it-alan töitä ja löysin alaan perehdyttävän koulutuksen, tartuin tilaisuuteen. Työskentelen it-asiantuntijana veljeni perustamassa SEL-IT Oy:ssä. Opiskelin TAKKissa datanomiksi ja sen jälkeen vielä palvelinasiantuntijaksi. Nyt autan omalla asiantuntijuudellani yrityksemme asiakkaita menestymään. Kun aloitin uudessa työssäni, minulla ei ollut aiempaa kokemusta it-alalta. TAKKissa alkanut koulutus oli onneksi niin työelämälähtöinen, että sain siitä heti valtavasti tietoa ja lisäarvoa omaan työhöni. Eri osa-alueet tulivat nopeasti tutuiksi ja pystyin heti soveltamaan tietoa työhöni. Koulutuksen myötä sain vähitellen myös enemmän vastuuta. Asiakkainamme on myös kansainvälisiä yrityksiä, joiden kanssa toimimisessa on hyötyä kansainvälisestä taustastani. Olen opiskellut kansainvälistä liiketaloutta, jonka opinnot veivät minut ensin vaihto-opiskelijaksi Saksaan Berliiniin ja myöhemmin työharjoitteluun Yhdysvaltoihin Wisconsiniin. Olen ollut myös au pairina Yhdysvalloissa. 26-vuotiaana jouduin ison valinnan eteen, kun minulle tarjottiin vakituista työpaikkaa silloisessa työssäni ostoreskontran tiiminvetäjänä. Samaan aikaan minulla oli mahdollisuus lähteä vuodeksi Australiaan. Punnitsin vaihtoehtoja ja pian olin ystäväni kanssa matkalla maailman toiselle puolen. Olin vielä Australiassa, kun veljeni houkutteli minua töihin. Olen kiitollinen mahdollisuudesta, sillä olen nyt mielenkiintoisessa ja haastavassa työssä. TAKKissa olen nähnyt, että aina ei välttämättä tarvitse opiskella uutta ammattia, vaan opinnoista voi saada piristysruiskeen nykyiseenkin työhön. Jos taas uusi ura kiinnostaa, kannustan rohkeasti opintojen pariin. Aikuisena uuteen ammattiin opiskeleminen voi olla ajoittain kuormittavaa, sillä opiskelu tulee työn, harrastusten ja muun elämän päälle. Oma oppisopimusmuotoinen koulutukseni oli kuitenkin joustava ja tuki hyvin työntekoa. Palaset loksahtivat kohdalleen, kun myös työnantaja kannusti opiskelussa.”

» Susanne Laine, 31 vuotta, vietti vuoden Australiassa työskennellen mm. krokotiilien hoitajana.


Ikätovereilleni haluaisin sanoa, että lähtekää rohkeasti opiskelemaan. Itseluottamus kasvaa, kun oppii uusia asioita.

Tulevaisuus rakennetaan haaveista ”Haaveissani siintää oma rakennusalan yritys yhdessä siskoni kanssa. Olemme molemmat opiskelleet rakennusalalla ja osaamisemme täydentävät hyvin toisiaan. Yrityksemme tekisi pintakäsittelypuolen hommia; se olisi sellainen siisti sisäremonttiyritys. Pidän fyysisestä työstä ja olen tottunut tekemään käsilläni, joten lähdin yläasteen jälkeen opiskelemaan ammattiopistoon talonrakentajan linjalle. Ajattelin, ettei siitä ainakaan haittaa ole, jos osaan tehdä remonttihommia. Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt oman alani. Ammattiopistosta valmistuttuani olin vajaan vuoden au pairina Kreikassa, jolloin itsenäistyin isoin harppauksin, kun reissasin ympäri maailmaa au pair -perheeni mukana. Hieno taipaleeni Kreikassa huipentui siihen, kun pyöräilimme siskoni kanssa kotiin halki Euroopan. Kilometrejä polkupyörän mittariin kertyi matkan aikana yhteensä 1 573. Välivuoden jälkeen mietin, että olisi hyvä saada lisäosaamista. Olimme tehneet siskoni kanssa paljon remonttihommia sukulaisille, ja siitä ajatus yhteiseen yritykseen lähtikin. Siskon kanssa töiden tekeminen luistaa ja ajatukset kulkevat samaa rataa. Opiskelen nyt TAKKissa muurausta ja laatoitusta ja jatkossa minua kiinnostavat myös pintakäsittelyalan opinnot. TAKK on hyvä paikka, sillä täällä pääsee kokeilemaan taitojaan. Minulla ei ollut oikeastaan mitään mielikuvaa TAKKista, ennen kuin tulin tänne. Mutta täällähän voi opiskella melkein mitä vain! Kaveripiirissä ihmettelivät, että miksi menin aikuiskoulutuskeskukseen, vaikka olen nuori. Totuus on, että täällä opiskelee kaikenikäisiä. Kaikkia täällä yhdistää se, että ihmiset ovat motivoituneita oppimaan. TAKKissa on tekemisen meininki – heti ensimmäisenä päivänä vedettiin haalarit päälle ja lähdettiin sekoittamaan laastia. Päivittäin opitaan uusia asioita ja myös virheistä oppii. Seinä seinältä jälki on parantunut. Minulla on kova luotto siihen, että töitä riittää osaavalle ja luotettavalle tekijälle. Odotan, että saan koulutuksesta varmuuden työhön ja luottamuksen omiin taitoihini. Nyt suunnitelmissani on muutto omaan asuntoon ja vakituinen työpaikka valmistumisen jälkeen.”

Emma Haanpää on 21-vuotias muurauksen ja laatoituksen opiskelija Valkeakoskelta. Lapsena hän haaveili hevoshoitajan ammatista.

16

2013


Elämä kaukalossa ja sen reunalla ”Elämäni on tavalla tai toisella kietoutunut aina jääkiekon ympärille. Lähdin 16-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa Kanadaan, mutta lupaava urani päättyi jo muutaman kauden jälkeen loukkaantumiseen. Parikymppiselle uran päätös oli kova kolaus ja tuntui kuin olisin joutunut luopumaan koko elämästäni. Näin jälkikäteen ajattelen, että oli onni joutua lopettamaan noin nuorena, vaikka jäinkin silloin tyhjän päälle. Myöhemmin se olisi voinut olla vielä kovempi paikka. 26-vuotiaana aloin harjoitella valmentamista. En suunnitellut siitä uraa, mutta elämä johdatti toisin. Ensimmäinen päätoiminen valmentajan paikkani oli Savonlinnassa. Paluu jääkiekon pariin tuntui haaveiden täyttymiseltä, ja siitä alkoi kiertolaisen elämä kotimaassa ja ulkomailla. Kotkassa olin valmentamisen ohella ahtaajana satamassa 1990-luvulla ja kiinnostus logistiikkaan onkin seurannut minua siitä lähtien. Sataman joustava työ mahdollisti valmentamisen. Vuonna 1998 minulle tarjottiin valmentajan paikkaa Italiasta samaan aikaan, kun satamassa oli tarjolla vakituinen työpaikka. En ollut valmis jättämään jääkiekkoa, joten päätin lähteä puoleksi vuodeksi seikkailemaan. En puhunut saksaa saati italiaa, mutta ajattelin ennakkoluulottomasti, että miksipä ei. Pakkasimme laukut ja perheemme muutti Italiaan. Talvet valmensin Italiassa ja kesät olin töissä satamassa Suomessa. Valmentajan työ liikutti minua milloin Itävaltaan, milloin Rovaniemelle ja takaisin Kotkaan. Viimeinen valmennuspestini päättyi Itävallassa vuoden 2012 keväällä. Palasin lapsuuden maisemiini Tampereelle ja huomasin Alanvaihdosta tulevaisuus -koulutuksen. Se on suunnattu juuri kaltaisilleni, jotka etsivät uutta suuntaa uralleen. Olen saanut valtavasti tietoa koulutuksista ja työllistymismahdollisuuksista sekä siitä, miten ja mistä töitä voi hakea. TAKKissa tehdään asioita ruohonjuuritasolla. Alanvaihdosta tulevaisuus -koulutuksen kautta olen tutustunut kiinteistöhuoltoalaan ja työllistyin yritykseen, jossa olin koulutuksen työssäoppimisjaksolla. Ala vaikuttaa mielenkiintoiselta ja odotankin nyt mahdollisuutta kouluttautua alalle.”

Olen hämmästynyt, miten paljon TAKKin kautta työllistytään – hyviä tyyppejä viedään täältä kesken koulutuksen työelämään.

Tamperelainen Jari Helle laittoi luistimet ensimmäisen kerran jalkaan 2-vuotiaana. 48 vuotta myöhemmin, jääkiekko on hänelle edelleen sydämen asia.

2013

17


Turvallisuusjohtaminen – mahdollisuus vai pakkopulla? Teksti Kristel Laas Kuvitus Joona Ryödi

Turvallisuus on paljon muutakin kuin itsepuolustusta, välineitä ja järjestelmiä. Pohjimmiltaan kyse on ihmisen perustarpeesta, tunteesta, jonka ylläpitämisen tärkeyttä ei voi vähätellä. Työyhteisössä työnantajalla on velvollisuus taata työntekijöilleen turvalliset työn tekemisen edellytykset. Vaikka juridisen vastuun kantaisi joku toinen, yksilön oma vastuu ei vähene, päinvastoin.

N

iin yritysten kuin muidenkin organisaatioiden toiminnan jatkuvuuteen kytkeytyy perinteistä turvallisuusajattelua laajempi näkökulma. Tulipalojen sammuttaminen on tärkeää, mutta huomio pitäisi keskittää erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn. Jokaisen organisaation tulisikin pohtia, mitä heidän tulisi tehdä suojatakseen organisaationsa ihmiset, toiminta, omaisuus, tieto, ympäristö ja maine. Seuraava vaihe on pohtia, miten se tehdään ja kenen toimesta. Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista hallintaa, mikä on osa normaalia strategista ja operatiivista johtamista. Johto määrittelee, millaista turvallisuuspolitiikkaa organisaatiossa noudatetaan ja miten edistetään hyvää turvallisuuskulttuuria. Johdon näkyvä sitoutuminen on erittäin tärkeää. Tehtäväkohtaiset ohjeistukset, henkilöstökoulutukset sekä keskeisimpien poikkeustilanteiden käytännön harjoittelu ovat osoitus johdon sitoutumisesta ja varmistavat toiminnan jatkuvuutta. Turvallisuuskulttuuri perustuu yksilötason asenteisiin sekä uskomuksiin ja tiivistyy siihen, miten turvallisuustoimia organisaatiossa käytännössä toteutetaan. Johdon strategisilla päätöksillä ja perustelluilla operatiivisilla johtamistoimilla on keskeinen vaikutus siihen, minkälainen turvallisuuskulttuuri organisaatioon lopulta rakentuu.

18

2013

Normaalioloissa turvallisuus pysyttelee taustalla ja näyttäytyy tarkkasilmäiselle ainoastaan työtehtävien rinnalla suoritettavina tukitoimina: suljemme päivittäin ovia ja ikkunoita, sammutamme valoja sekä päälle unohtuneen kahvinkeittimen. Nämä toimet ovat rakentuneet osaksi yhteisön turvallisuuskulttuuria riippumatta siitä, ovatko ne alun perin erikseen ohjeistettuja vai ei. Toisaalta meitä kasvatetaan myös turvallisuuskulttuuriin, jossa esimerkiksi sulkukierroksella liikkuva vartija tekee nämä asiat puolestamme. Vielä toisinaan törmää tapauksiin, joissa organisaation turvallisuustyö nähdään mappiin dokumentoituna pelastussuunnitelmana. Poikkeustilanteissa mapin hakeminen onnistuu kuitenkin vain harvoin. Todellisuudessa pelastussuunnitelman tulee olla kansiin dokumentoitu asiakirja siitä, miten poikkeustilanteissa käytännössä toimitaan ja miten eri vastuut määräytyvät. Onko organisaatioissa todella mietitty sitä, kenellä esimerkiksi on oikeus tiedottaa ja mitä, kun kriisitilanteessa lehdistö janoaa tietoa?

Voimme varautua vain sellaisiin riskeihin, jotka tunnistamme.

Kirjoittaja toimii turvallisuusasiantuntijana TAKKin oppilaitosturvallisuuden parissa. Perustan turvallisuusalan osaamiselleen hän hankki kymmenkunta vuotta sitten samasta talosta.


Uutiset Linja-autonkuljettajien koulutus alkaa TAKK vahvistaa jo ennestään monipuolista logistiikan koulutustarjontaansa aloittamalla uuden henkilöliikenteen koulutuksen. Ensimmäiset TAKKissa oppinsa saaneet, logistiikan perustutkinnon suorittaneet linja-autonkuljettajat valmistuvat vuonna 2014. Uuden koulutuksen myötä TAKK pystyy tarjoamaan entistä paremmin koulutuksia sekä alalle tuleville että jo alalla toimiville. TAKKilla on jo ennestään vahva jalansija tavaraliikenteen kuljettajakoulutuksissa ja se tarjoaakin tällä hetkellä ainoana oppilaitoksena Pirkanmaalla yhdistelmäajoneuvonkuljettajan työvoimakoulutusta.

Sähköverkkoalan puitteet huippuluokkaa TAKKin sähköverkkoalan koulutusten puitteet ovat vertaansa vailla. Valtakunnallisesti ja myös Pohjoismaiden mittakaavassa merkittävä sähköverkkoalan oppimisympäristö otettiin TAKKissa käyttöön syksyllä 2012. Nirvan toimipisteen yhteydessä oleva opetus- ja testikenttä toimii käytännönläheisenä oppimisympäristönä sähköverkkoalan asentajakoulutuksissa. Kenttä antaa hyvät, monipuoliset puitteet myös yritysten henkilöstökoulutusten toteuttamiseen. Opetus- ja testikenttää on suunniteltu tiiviisti yhteistyössä alan yritysten sekä Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattiopiston kanssa. Opetus- ja testikentällä on tutkittu mm. sähköautojen latauksen vaikutuksia sähköverkkoon.

Ympäristöasiat hallussa TAKK elää niin kuin opettaa ja laittoi ympäristöasiansa kuntoon. Vuonna 2012 tehdyn jätehuoltouudistuksen ansiosta TAKKilaista jätettä päätyy kaatopaikalle merkittävästi aiempaa vähemmän. Uudistus otettiin innolla vastaan ja jätehuollon kustannukset tippuivatkin puoleen aiemmasta. Seuraavaksi kiikarissa on energiankulutuksesta pihistäminen. Ensimmäinen kiinteistöön kohdistuva energiakatselmus on jo suoritettu ja tulevaisuudessa syyniin joutuvat kaikki TAKKin toimipisteet. Energiatalkoisiin lisää pontta antaa TAKKin sitoumus olla mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa. •

2013

19


Elämä edessä, ura haaveissa? Oletko 20–29-vuotias vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa? Nyt sinulla on loistavat mahdollisuudet hakeutua ammatilliseen koulutukseen! Tsekkaa koulutustarjontamme nettisivuiltamme – etsitään yhdessä suunta urallesi! Opintoneuvojamme opastaa kaikessa opintoihin liittyvässä. Ota rohkeasti yhteyttä: puh. 044 7906 373 ja opintoneuvonta@takk.fi Lisätietoa saat myös Kysy ja katso -palvelustamme, joka palvelee 24/7. www.takk.fi/kysy_ja_katso

TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15 l 33821 Tampere l 03 2361 111 l www.takk.fi Toimipaikat Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15 l Hermiankatu 12 C Mäntyhaantie 1 l Aarporankatu 12

TAKKin asiakaslehti 2013  
TAKKin asiakaslehti 2013  

Sauma, TAKKin asiakaslehti 2013