Page 1

MAGAZINE T I I M I A K AT E M I A

II/10 Toukokuu 0€

Mikä ihmeen KLOK?

m u k a n a m m . K L o k / h e i d i j o h a n s s o n / M Y M / k yl ä k o n t t o r i / j o n i p a k a r i n e n


Hyv채채 kes채채!


Tiimiakatemia magazine

Pääkirjoitus

M

It’s a dog day afternoon.

aailmani koki maanjäristyksen, kun kuulin vanhempieni harkitsevan koiran hankkimista. Vavahtelu vain voimistui, kun kuulin pennun olevan jo varattu. Hämmennyin siksi, että perheessämme ei koskaan oltu edes keskusteltu lemmikin hankkimisesta. Olen luvalla sanoen innoissani. Osaksi koiran itsensä takia, mutta varsinkin siksi, että luulin vanhempieni olevan niin ”paatuneita” oman maailmankuvansa kanssa, että tällainen muutos olisi heille mahdottomuus. Toivoa on! Tiedän mitä ajattelette. Kyseessähän on ”vain” koira. Minulle tuo pieni terrieri toimi kuitenkin herätyskellona. Jos vanhempani eläkeiän kynnyksellä ovat valmiita tällaiseen muutokseen, niin monella muullakin on siihen mahdollisuus, mukaan lukien itselläni. En ole ottamassa koiraa 32,5 neliön yksiööni, mutta montaa muuta asiaa voisin elämästäni muuttaa. Muuttuminen on maailman mustavalkoisin asia. Jos on valmis muuttumaan, muuttuu. Jos ei ole valmis muutokseen, voi keksiä selityksiä muuttumattomuudelleen maailman tappiin asti. ”Pitää elää unelmaansa, ei unelmoida elämäänsä”, todetaan Elastisen ”Elaksis Kivi” levyllä. Toteamus on kieltämättä hieman raflaava, mutta se on meidän kaikkien kannalta valitettavasti totta. Meitä on opetettu alaasteesta asti kilteiksi kansalaisiksi ja alaisiksi. Samaan mielenmalliin tumpattuja ihmisiä on helpompi hallita. Viimeisen kuukauden aikana olen ollut kuuntelemassa toinen toistaan inspiroivampia puheenvuoroja eri tapahtumissa. Näiden ihmisten, kuten Mikael Jungnerin ja Petteri Kilpisen viesti on ollut hyvin samankaltainen; asiaansa intohimoisesti suhtautuva ihminen on matkalla kohti onnellisuutta. Hyvät lukijamme. Pyydän teitä miettimään ilman turhaa matematiikkaa, teettekö niitä asioita elämässänne, mistä oikeasti nautitte? Hyvää kesää, tapaamme jälleen syksyllä! Kiitos, Jerri Virtanen, päätoimittaja. PS. Mikael Jungnerin, Petteri Kilpisen ja Elastisen ajatuksista voitte lukea lisää tämän lehden sivuilta.

toimitus Osoite Piippukatu 3 , 40100 Jyväskylä, Suomi/Finland Puhelin 040 824 8874 E-mail magazine@tiimiakatemia.net Web www.tamagazine.fi Päätoimittaja: Jerri Virtanen Tuottaja: Petrus Piironen

Kiitos: Riikka Vahtervuo Henna Ikola Henri Kiuru Johannes Partanen Lhier Pilado Aleksi Aaltonen Matti Ketola Anniina Harinen Painopaikka Keuruun Laatupaino Oy, Keuruu Paperi: Kansi:Novatech Gloss 170g Sisus: G-print 100g

MAGAZINE T I I M I A K AT E M I A

II/10 Toukokuu 0€

AD: Juha Hydén Myyntipäällikkö: Mikko Hiukka Kannen kuva: Markus Karjalainen

m u k a n a m m . k L o k / h e i d i j o h a n s s o n / m Y m / k Y L ä k o n t t o r i / j o n i pa k a r i n e n

Seuraava Tiimiakatemia Magazine ilmestyy Syyskuussa


Tiimiakatemia magazine

16

16

10

20

26

28

sisällys 6 Johanneksen kirjakerho 19 Head hunter Heidi Johansson Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen kirja-arviot

Heidi Johansson kertoo työstään sekä TYH:stä

Kuka sanoi, mitä sanoi?

8 Menovinkit

Tiimiakatemialaiset ovat käyneet taas maailmanympäri matkalta. Haastattelussa Tero Lehtinen ja Santtu Mäkinen. Lisäksi otteita myös Kaisu Tuominiemen ja Sini Penttilän blogista.

9 Laivuri: Unelmien kesä

Sport Solutionsin joukkue esittäytyy

8 Huulten viemää

20 Maailmanympärimatka

Minne mennä?

25 Sport solutions

Pielaveden Satamaravintola Laivurin uusi ryhmä esittäytyy

26 Joni Pakarinen

9 Esteco secondhand

Kesällä Tiimiakatemian tiloissa toimii secondhand vaatekauppa

Haastattelussa ralliautoileva tiimiyrittäjä Joni Pakarinen, joka toteuttaa syksyllä oman haaveensa ajaa Jyväskylän MM-rallissa.

Johtamisen uusi agenda: Petteri Kilpinen

Meri-Teijo makasiinien vohvelikahvila meren rannalla

10 Tulimyrsky

28 Kyläkonttori

12 Aivomyrsky

30 Monkey Business

Nuorten unelmia kartoitettiin Lempäälässä

Lhier Pilado on tällä kertaa kirjoittajana Monkey Business kolumnissa.

16 KLOK creative agency Haastattelussa KLOK:in Henri Kiuru




Tiimiakatemia magazine

Tiimiakatemian ystävät uudistuu

T

iimiakatemian ystävät Ry:lle valittiin uusi hallitus huhtikuun lopussa. Uudessa hallituksessa yhdistyvät nuoruuden into ja kokemus sopivassa suhteessa. Puheenjohtajaksi valittiin toisen vuoden tiimiakatemialainen Petri Virta. -Nyt valitussa yhdistyksen hallituksessa on edustettuna niin nykyiset kuin entisetkin tiimiakatemialaiset sekä valmentajat ja aikuiskoulutuskin. Uskon tämän mahdollistavan näiden eri sidosryhmien huomioimisen, tuore puheenjohtaja tuumailee. Tiimiakatemian ystävät ry. on perustettu alun perin kokoamaan yhteen Tiimiakatemian verkostoa, niin entisiä tiimiakatemialaisia, yhteistyökumppaneita ja muuten vain Tiimiakatemiasta kiinnostuneita. Nyt yhdistys tulee kasvattamaan rooliaan verkoston kokoajana entisestään. Esimerkiksi Tiimiakatemian syntymäpäivissä ja Tulimyrsky- yrittäjäkohtaamisissa yhdistyksellä tulee olemaan myös entistä näkyvämpi rooli. -Jonkinlainen linkki tarvitaan näiden tapahtumien järjestäjien ja varsinaisten asiakkaiden välillä. Yhdistys voi auttaa tätä keskustelua niin, että esimerkiksi syntymäpäivistä saadaan koko vuoden paras paikka tavata vanhoja tuttuja ja hankkia tietysti myös uusia. Onhan selvää, että nykyiset tiimiakatemialaiset katsovat synttäreitä aivan eri näkökulmasta, Virta arvelee

Lisää jäseniä kaivataan

Nykyisellään yhdistyksellä on noin sata jäsentä. Lisää kaivataan, sillä onhan jo pelkästään Tiimiakatemialta valmistuneita monin verroin enemmän. Yhdistyksen jäsenenä voi olla joko yksittäinen henkilö tai myös yritys. -Eikös se ole niin, että yhdistys elää aktiivisista jäsenistä ja jäsenet taas aktiivisesta toiminnasta. Helsingin porukkamme on hyvä esimerkki tästä, kuinka aktiivinen toiminta saa myös väkeä liikkeelle. Puheenjohtajan nuijaan tarttunut Petri Virta on innoissaan uudesta pestistään, mutta ei lupaile kuitenkin mitään välittömiä ihmeitä tapahtuvan. -Paljon on ajatuksia mitä asioita tahdomme saada toimimaan, mutta eiköhän sitä pidä ensin laittaa perusasiat kuntoon. Aivan aluksi päivitämme jäsenrekisterin ajantasalle, jotta nähdään missä mennään. Nykyisiin jäseniimme olemme yhteydessä vielä tämän kevään nimissä, hän lupailee.

Tiimiakatemian ystävät ry:n hallitus: Petri Virta, puheenjohtaja Satu ”Stu” Vainio Juho Suikkari Vilma Väisänen Marja Kämppi Heidi Johansson

Tiimiakatemian ystävät ry;n uusi puheenjohtaja Petri Virta kuva: Aleksi Aaltonen

Löydä

ihannepainosi Tilausliikenne S & P LEHTONEN KY on toiminut jo vuodesta 1987 lähtien täyden palvelun tilausliikenneyrityksenä. Tarjoamme asiakkaidemme käyttöön hyvin varustellut ja korkeatasoiset tilausliikennebussit sekä asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilökunnan.

www.splehtonen.fi

Painotuotteet käyntikorteista kirjoihin •

www.keuruunlaatupaino.com


Tiimiakatemia magazine

Johanneksen kirjakerho

Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen intohimona ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansia kirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. lukemisharrastuksen lisäksi hänen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrittäjän parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinen tapaa innostua. Tällä kertaa hänellä on tarkastelussa kaksi kirjaa, jotka käsittelevät johtajuutta Kilpinen, Petteri: Liekeissä! Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle, Ajatus 2008 Vihdoin meillä on loistava kirja kaverijohtamisemme kulttikirjaksi. ”Johtamisessa tärkeintä on ihmispääoman ja työntekijöiden potentiaalin johtaminen. Kaikki muu seuraa sitä.” Miksi työntekijöitä johdetaan eilisen opeilla? Millaiset yritykset inspiroivat ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa? Luovasta työstä tulee yhä arvokkaampaa koko kansantalouden näkökulmasta. Tämä vaatii kokonaan uuden lähestymistavan johtamiseen, sillä luovuuden johtaminen lähtee ajatuksesta, että kaikkien tulee kehittyä luovemmiksi, jotta inhimillinen pääoma kasvaisi ja olisi yrityksen käytössä. Siksi luovuutta pitää osata johtaa oikein. Kirja on tarkoitettu kaverijohtajille, jotka ymmärtävät, että uusi aikakausi johtamisessa on alkanut. Enää ei pelkillä insinöörien eväillä pärjätä. Menestymisemme riippuu yhä enemmän siitä, miten osaamme luoda sellaista kilpailukykyä, joka perustuu arvon kasvattamiseen. Olemmeko taitavia brändin arvon kasvatuksessa, markkinoinnissa, johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja innovaatioiden kaupallistamisessa? Aivoteollisuus korvaa perinteisen teollisuuden. Tarvitsemme osaamista, innovaatioita, patenttien ja brändien hyödyntämistä. Koko pääomarakenne muuttuu yhä enemmän immateriaaliseksi pääomaksi, joka muodostuu suhdepääomasta, rakennepääomasta ja ihmispääomasta. Suhdepääomaan kuuluvat esimerkiksi asiakasarvo, brändi, design, jakelukanavien arvo ja volyymi sekä suhteet ja sopimukset muihin sidosryhmiin. rakennepääoma muodostuu mm. palveluista, innovaatioista, prosesseista, tiedosta ja sen hallinnasta sekä immateriaalioikeuksista. Ihmispääomaa, joka on kaikkein tärkein osa immateriaalista pääomaa, ovat esimerkiksi yrityskulttuuri, arvot, johtaminen, osaamisen kehittäminen, oppiva työkulttuuri ja kyky hyödyntää olemassa olevaa markkinatietoa. Pääoma ei ole enää hallittavissa vaan houkuteltavissa. Inspiraatio työhön, tehtävään ja johtamiseen ratkaisee. Kokeilemalla, yrittämällä ja oppimalla uutta luodaan yrityskulttuuri, jossa

annamme luvan luovalle ajattelulle. Oppiminen ei tarkoita suoritettuja opintoja, sillä tieto vanhenee. Oppiarvo on osoitus siitä, että henkilöllä on kyky oppia. Se tieto, jota töissä tarvitaan, hankitaan töissä. Työpaikat muuttuvat oppilaitoksiksi. Menestyvä yhteiskunta siirtyy ”kertaoppimisesta” jatkuvaan oppimiseen. Miksi yritykset tarvitsevat olemassaololleen suuremman tarkoituksen? Ihmiset eivät enää halua tehdä töitä sellaisessa yrityksessä, jolla ei ole numeerisia tavoitteita suurempaa tarkoitusta. Yrityksellä pitää olla visio, missio ja strategia, jotka vastaavat siihen, mihin se on menossa, miksi se on olemassa ja miksi se tulee menestymään, eli miksi siellä kannattaa olla töissä. Parhaat yritykset toteuttavat aina isompaa tarkoitusta. Tarkoitusta, joka vastaa esimerkiksi kysymyksiin: Miten teemme maailmasta paremman paikan? Miten parannamme elämän laatua? Miten oikaisemme väärää? Miten suojelemme jonkun hyvän jatkumisen? Kapitalismi 3.0 edustaa tulevaisuuden vastuullisuutta. Siinä vastuullisuus tulee osaksi koko yrityksen johtamista, toimintaa ja arvoja. Johtamisen vanhassa ja uudessa maailmassa on selvä tavoitteellinen ero. Vanhassa maailmassa pyritään vaurauden ulosmittaamiseen, uudessa vaurauden synnyttämiseen. Jälkimmäinen tähtää kasvuun. Osaamistalouden yrityksissä innovoidaan ja luodaan uusia asioita, uusia tuotteita ja uutta bisnestä, uutta kassavirtaa. Uuden luominen inspiroi ja rikastaa yhteisöä ja siinä työskenteleviä ihmisiä, henkisesti ja fyysisesti. Meissä jokaisessa on varaa kasvuun, kuten myös luomissamme työyhteisöissä, jos tähän vain kannustetaan. Johtajan tulee ajatella, että hänen päämää-

ränsä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tämä tapahtuu rakentamalla organisaatio sellaiseksi, että asiat, jotka nyt vaativat johtajalta eniten aikaa, muuttuvat rutiineiksi, joissa heitä (häntä) ei enää tarvita. Luovan työyhteisön perusta on se, että organisaation kulttuuri on rakennettu keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen varaan. Luottamus mahdollistaa keskinäisen dialogin, hyvän vuorovaikutuksen ja rikastavan työyhteisön syntymisen. Dialogi on myös edellytys tiimityölle. Jos yrityksessä ei ole dialogia, siellä ei hyödynnetä luovuutta. Johtaja, jota halutaan seurata, pystyy vastaamaan myöntävästi seuraaviin kolmeen kysymykseen: Muuttuvatko ihmiset? Ihmiset saavat itsestään parasta irti vain, jos he ovat valmiit muutokselle. Hyvä johtaja on riittävästi läsnä ja auttaa viemään muutosta läpi. (rivinvaihto kappaleen sisällä, taitossa) Kasvavatko ihmiset? Hyvä johtaja auttaa ihmisiä enemmän kuin vain selviytymään työssään. Hän auttaa heitä muuttumaan ihmisinä paremmiksi. Menestyvätkö ihmiset? Tärkein mittari hyvälle johtajalle on alaisten menestys. Tavoitteen pitää olla kirkas, kirjoitettu ja innostava. Missä asioissa haluat olla hyvä ja arvostettu, missä asioissa haluat kehittyä? Mikä on henkilökohtainen visiosi? Brändi on uusi johtamisen väline. Markkinoinnin vanha myytti, jonka mukaan brändiä tulisi rakentaa täsmällisesti, johdonmukaisesti ja koko ajan entiseen nojautuen, on väärä. Brändi tarvitsee evoluutiota: sen on tuotava esiin jotain ennenkuulumatonta, odottamatonta ja yllätyksellistä, joka on kuitenkin strategian kannalta relevanttia. Ainoastaan ne brändit muuttavat maailmaa, jotka toimivat odottamattomasti. On

Johtajan tulee ajatella, että hänen päämääränsä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tämä tapahtuu rakentamalla organisaatio sellaiseksi, että asiat, jotka nyt vaativat johtajalta eniten aikaa, muuttuvat rutiineiksi, joissa heitä (häntä) ei enää tarvita.




Tiimiakatemia magazine

tuotava rohkeasti esille se, millä tavalla oma yritys tai brändi on olennaisesti erilainen ja parempi kuin muut. Brändien rooli on murroksessa. Kuluttajat eivät enää ole passiivisia brändiviestien vastaanottajia vaan osallistuvia, uutta luovia brändisisällön muokkaajia. Brändeistä tulee alustoja, joiden avulla yhteisölliset kanavat toimivat. Menestyvällä brändillä on kyky luoda suhteita niistä kiinnostuneisiin yhteisöihin. Pysyäkseen hengissä brändillä pitää olla syvyyttä ja substanssia, visio, tarkoitus ja jopa sielu. Sen pitää kyetä välittämään nämä ominaisuutensa maailmalle kertomalla omaa tarinaansa. Brändin tarina ei koskaan saa olla staattinen: se ei saa nojata historiaan ja perinteeseen eikä toistaa itseään. (uusi kappale tästä) Uutta on se, kuinka ja missä tarinoita kerrotaan. Mediaa voivat olla kaikki kohtaamiset brändin ja sen yleisön välillä, ei pelkästään kustannettu media. Parhaista brändeistä tulee itsessään medioita, joiden kautta ihmiset elävät elämäänsä. Brändin idean täytyy ulottua kokonaisvaltaisesti kaikkeen suunnitteluun ja toimintaan. Yleisölle ei vaan puhuta, sitä halutaan viihdyttää ja yllättää. Brändin sisältö ja identiteetti muodostuvat entistä enemmän asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kyse ei ole enää siitä, mitä brändi väittää olevansa, vaan miten yleisö ja asiakkaat siitä puhuvat. Hyvä brändi antaa hyviä puheenaiheita. Inspiroivan tarinan, tuotteen ja brändin merkitys korostuu entisestään. Jos brändillä on isompi tarkoitus, se on innovatiivinen, se kertoo inspiroivia tarinoita ja se herättää ihmisissä intohimoja – maailma tulee rakastamaan sitä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Tämä kirja on kaverijohtamisen perusteos. Markkinointi ja brändi sekoittuvat toisiinsa brändin kautta. Onko Tiimiakatemia itsessään media, jonka kautta ihmiset elävät elämäänsä? Työpaikat muuttuvat oppilaitoksiksi. Meillä on eväät siihen. Koulut romahtavat. Niitä ei tarvita enää siinä mittakaavassa, johon olemme tänä päivänä tottuneet. Tarvitsemme sen sijaan valtavasti uusia tiimi-valmentajia. Uusi visio alkaa hahmottua. Partus on tiimivalmentajien valmennuskorkeakoulu. Menemme kohti uutta tulevaisuutta.

Palmu-Joronen, Anne-Liisa: Nokia-vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia, Atena 2009

Kirja kertoo, millaista oli olla lakimies rakettimaisesti kasvavassa yhtiössä, keskellä valtavia muutoksia ja kovaa työtä. Tekijä pohtii omien kokemustensa valossa, mitä johtamisesta on mahdollista oppia. Nykyisellä tehokkuusjohtamisella on kova hinta. Ihmisyys ja inhimillisyys kärsivät ja jäävät paitsioon, ihmiskuva kapenee ja vääristyy. Ihmisistä halutaan valikoida tehokkaimmat ja parhaimmat, ja samalla kaikenlainen heikkous pyritään leikkaamaan pois. Kulttuuri on kova ja kuluttava, ja siinä on piirteitä, jotka vaikeuttavat merkittävästi luottamuksen ylläpitämistä. Tekijä pohtiikin, olisiko mahdollista luoda nykyistä parempi johtamis- ja työn- tekokulttuuri kehittämällä myös niitä asioita, joita nykyisissä johtamisopeissa ei vielä korosteta selkeästi. Tekijä oli syksyllä 2009 yksi puhuja ”Tiimimestarit Aree-

nalla” – seminaarissamme, ja hän selvästi tukee ajattelullaan kaverijohtamista. Globaali yritys alkaa elää ja toimia omassa maailmassaan, joka on irronnut ympäristöstään. Yrityksessä työskentelevät ihmiset muuttuvat itsekin ikään kuin juurettomiksi. Globaaleissa yrityksissä muodostuu hyvin vahva sisäinen, oma kulttuuri, joka ei juuri saa virikkeitä yrityksen paikalliskulttuureista. Ihminen on tuon yrityskulttuurin omaksunut kansalainen, joka on kiertänyt maailmaa ja hankkinut kokemuksia kyseisessä yrityksessä eri puolilla maailmaa. Globaaleista yrityksistä muodostuukin ikään kuin oma heimonsa, jonka jäsenet toteuttavat ennen kaikkea omia sääntöjään kussakin maassa. On vaarana, että sekä yrityksen että sen työntekijöiden kyky toimia paikallista kulttuuria huomioiden heikkenee. Toinen vaara ovat nuoret, itsenäiseen ajatteluun kasvaneet, kilpailuhenkiset ja nopeasti urallaan etenevät henkilöt, jotka eivät ole sitoutuneet pidemmäksi aikaa mihinkään yhteisöön, eivätkä tunne tarvitsevansa yhteisöä tai muita ihmisiä. Kun tällaisia ihmisiä otetaan paljon kerralla yritykseen, työpaikan yhteisöllisyys katoaa nopeasti. Esimieheksi ja asiantuntijaksi kypsyminen edellyttää aikaa, jota kiihkeillä uraohjuksilla ei tunnu olevan. Siksi heissä ei välttämättä ole ainesta hyviksi esimiehiksi. On paradoksaalista, että nykyään yritetään löytää töihin ihmisiä, jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään toisesta ihmisestä, mutta joilta samaan aikaan odotetaan, että he pystyvät luomaan vahvan ja luovuutta edistävän luottamuksen ilmapiirin. Luottamuspääomaa taas ei synny ilman, että työntekijöiden välillä vallitsee riittävästi yhteisöllisyyttä, joka syntyy toista arvostavasta ja huomioivasta kulttuurista. Kehitys edellyttää riittävää yhteisöllisyyttä, sillä vaikka yksilöllisyys ja keskinäinen kilpailu-kulttuuri näyttävät olevan keskeisiä piirteitä työelämässä, ihminen on todellisuudessa laumaeläin. On tärkeää kuulua johonkin yhteisöön ja saada siellä tunne hyväksytyksi tulemisesta, sillä ihmisen minä rakentuu osana yhteisöä. Tämän sisäistäminen on tekijän mukaan tärkeä osa ihmistuntemusta, joten se pitäisi ottaa huomioon myös sekä esimiesten että työntekijöiden koulutuksessa. Kirjoittajan mukaan jokaisen esimiesasemassa olevan tulisi lukea ainakin muutama johtajuudesta kertova teos. Koska johtajuudessa pitää huomioida niin monenlaisia asioita, opiskelematta asiaa kukaan ei voi olla varma siitä, että kaikki tulee huomioiduksi. Esimiesasemassa työskentely tarkoittaa, että ihminen on vastuussa siitä, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa muiden

toimintaan. Nykyinen tekemisen tapa ja sen vaatimukset eivät enää suosi etenemistä kisällistä mestariksi kovinkaan monessa yrityksessä tai tehtävässä. Tehokkuusjohtaminen ei suosi sitä, että työntekijä oppii työnsä vähitellen työtä tekemällä, koska se edellyttää pitkäjänteisyyttä niin yritykseltä kuin työntekijältäkin. Tekijä kysyy, mitä meille on oikein tapahtumassa? Mistä johtuu, että emme osaa hoitaa näin vauraassa ja pitkälle koulutetussa maassa ihmisyyteen ja inhimillisyyteen liittyviä asioita nykyistä paremmin? Nyt tulee hyvin rehellisesti pohtia, mitä meille suomalaisille on tapahtunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Me aliarvioimme arkisesta elämästämme nousevan tiedon merkitystä. Emme ole tarpeeksi läsnä toisillemme eikä elämässä ole riittävästi aikuisuutta, joten oireilemme ja sairastumme. Luottamuksen tulee perustua uudenlaiseen asenteeseen ja sitä vahvistaviin yhteisiin pelisääntöihin. Nämä pelisäännöt pitää löytää yhteisesti ymmärrettyjen arvojen tasolta, ja konkreettiset teot vahvistavat niitä. Ihminen on paljon enemmän kuin se rationaalinen järkiolento, jollaisena hänet halutaan erityisesti tehokkuuskulttuurissa nähdä. Tämän oivaltaminen avaa meidät tulevaisuudelle ja kaikille niille mahdollisuuksille, jotka tällä hetkellä ovat piilossa ja käyttämättöminä. Kun on aika toimia, pelkkä järki ei riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta. Rohkeus on pelkuruuden, laiskuuden ja huolimattomuuden vastakohta. Elämänkokemukseen ja sen siirtämiseen nuorille pitää kiinnittää erityistä huomiota. Suku-polviketjujen särkyminen kahdenkymmenen viime vuoden aikana on ollut silmiinpistävää, ja se on vienyt nuorilta olennaisen osan kasvutuesta. Ihminen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä nykyistä paremmin yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kautta. Yhteisöllisyyden syntyminen edellyttää aina aikaa ja yhteistä historiaa.

Ihmisyys ja inhimillisyys kärsivät ja jäävät paitsioon, ihmiskuva kapenee ja vääristyy. Ihmisistä halutaan valikoida tehokkaimmat ja parhaimmat, ja samalla kaikenlainen heikkous pyritään leikkaamaan pois



Mitä tämä tarkoittaa?

Sinun on hyväksyttävä, että johtajaksi kasvaminen vie 20 vuotta. Nuori voi luulla, että heti tutkinnon suoritettuaan hän on jo ”valmis” johtaja. Tehokkuusajattelu vie väärään suuntaan tuhoten luottamuksen ja yhteisöllisyyden. Meidän on muistettava yhteisöllisyyden tärkeys. Se muodostaa tiimioppimisen ja kaverijohtamisen perustan. Kirjan tekijän mukaan myös lukeminen on välttämätöntä. Tiimiakatemiassa me kaikki tiimiyrittäjät ja tiimivalmentajat luemme paljon. Tänä vuonna kokeilemme mentorointia omassa sisäisessä kaverijohtamisohjelmassamme, jossa jokaisen osallistujan on otettava itselleen lupaava nuori mentoroitavaksi.•


Tiimiakatemia magazine

Huulten vie m ä ä 2010

”Me uskomme kopiointiin. Teemme parhaillaan yhdelle asiakkaalle tv-spottia, joka on suora kopio Cadburyn palkitusta gorillafilmistä. Me käytämme tosin simpanssia, Järvelä sanoo.” Anssi Järvelä , Markkinointi & Mainonta 7.4.2010

”Murdoch uskoo, että suurin osa amerikkalaisista sanomalehdistä alkaa lopulta rahastaa lukijoita nettisisällöstä. Hän itse ilmoitti viime vuonna aikovansa muuttaa yhtiönsä kaikki nettilehdet maksullisiksi.” Kauppalehti.fi , 7.4.2010

”Laite mahdollistaa myös useiden mediamuotojen yhdistämisen. Lukijat voivat lukea esimerkiksi tuotearvostelun ja koskettaa artikkelin kuvaa käynnistääkseen tuotteen esittelyvideon. Myös mainokset voidaan laatia vuorovaikutteisiksi.” Chris Anderson Wired Magazinen Ipad versiosta

”Jos hokikielellä sen sanoisi, niin apina putosi mun selästä, kun maaliin tultiin Jordanian rallissa. Sellaista fiilistä en oo kokenutkaan. Se oli satavarmaan mun elämän rankin kisa” Kimi Räikkönen, Iltasanomat, 7.4.2010 ”Olutliitto ry:n selvityksen mukaan Alko ei huolehdi oluttarjonnasta sen enempää maantieteellisesti kuin laadullisestikaan. Alko väittää, että sen valikoimaan kuuluu yli 160 olutta, mutta tätä määrää ei löytynyt Olutliiton tekemässä seurannassa yhdestäkään tarkastetusta liikkeestä.” Kauppalehti.fi, 7.4.2010

” Ja taas toisaalta, miksi minun pitäisi fanittaa brändejä, miksi brändit eivät fanita minua? Se olisi palkitsevaa. Lopultakin kun brändisi tulevaisuus riippuu enemmän ihmisistä kuin ihmisten tulevaisuus brändistäsi.” Tommi Laiho, Markkinointi & Mainonta 7.4.2010

”EMG:n mukaan se omistaa patentin tekniikkaan, jota Apple käyttää langattomien laitteiden internetyhteyksissä. Asia käsitellään itä-Teksasissa, jossa tuomari on usein ratkaissut riidat kantajan hyväksi.” Kauppalehti.fi, 7.4.2010

”Riippuu pankinjohtajasta, minähän rakennan vaikka sata tuulivoimalaa, nauraa viihdetaiteilija Jari Sillanpää ja katsoo merkitsevästi vastapäätä istuvaan pankinjohtajaan.” Kauppalehti.fi , 7.4.2010

Yrittäjän menoVinkit 18.05, Kansainvälinen museopäivä

01.07, Ränssin Kievarin kesäteatteri: Tuplavahinko

20.5, Promoe(SWE), Tanssisali Lutakko

2.7-4.7, Tuska open air metal festival, Kaisaniemi

22.5, Yläkaupungin Yö, Jyväskylä

7.7-11.7, Tangomarkkinat, Seinäjoki

27.5, Tavastia – Jenni Vartiainen

9.7-11.7, Joutsan joutopäivät

29.5, Rock Kirppis, Tanssisali Lutakko

13.7–18.7, Jyväskylän kesä

29.5, Kari Peitsamo, Vakiopaine

16.7–18.7, Ilosaarirock, Joensuu

2.6, Toukofest, Hipposhalli

17.7–25.7, Pori Jazz festival

18.06, Teatteri Eurooppa Neljä: Olavi Virta -musikaali - Laajavuori

30.07. - 31.07, Pipefest , Sotkamo

18.6-20.6, Provinssirock, Seinäjoki

13.08-15.8, Flow festival , Helsinki

17.6–19.6, Sataman yö, Jyväskylä

14.8-15.8, Ankkarock, Korso  


Tiimiakatemia magazine

Unelmien kesä

S

atamaravintola Laivuri avataan taas toukokussa Pielavedellä. Tämä kesäiltojen istuskelupaikka on jo neljättä vuotta Tiimiakatemialaisten pyöritettävänä. Satamaravintola Laivuri tarjoaa ruoan ja juomien lisäksi asiakkailleen pysähdyspaikan vierasvenesatamassa, majoittumisen Pielavesi Hostellissa sekä mahdollisuuden saunoa vanhassa kunnon puusaunassa. Kuten viime vuosina, tänäkin vuonna Laivurissa nautitaan mitä parhainta Pielaveden pizzaa. Viime vuoden yrittäjät ovat kunnostaneet Laivurin ilmettä ja tehneet siitä suositun kohtaamispaikan kesäpäivinä. Muutoksiin pielaveteläiset olivat erittäin tyytyväisiä.

Uudet yrittäjät

Veera Puupponen, Leena Kilponen, Lasse Jalkanen ja Joonas Pesonen ovat Laivurin tämän kesän uudet yrittäjät ja taustalla jatkaa myös viime vuodesta tuttu Jarna Kaplas. – Olemme kaikki ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjiä, Ideaosuuskunta Mainiosta. Kuulimme

tästä projektista jo viime syksynä, kun viime kesän yrittäjät kertoivat kesästään Pielaveden Laivurissa. Silloin jo heräsi pieni innostus mahdollisuudesta pyörittää itse oikeaa ravintolaa. Varsinaista ammattitaitoa ravintola-alalta ei meiltä löydy, mutta luulemme, että aito innostus ja halu oppia korvaavat ammattimaisuuden. Vuoden alusta uusi projektiryhmä valittin ja he pääsivät heti aloittamaan kesän suunnittelun. – Olemme tehneet paljon taustatyötä tutustumalla ravintola- ja hostellitoimintaan. Ihmiset ovat olleet todella auttavaisia ja kannustavia projektimme suhteen ja olemme saaneet paljon hyviä käytännön vinkkejä Laivuriin. Taustatyö ja tutustuminen saman alan yrittäjiin on ollut tärkeää.

tikkakukko pysyy valikomassa. Yhtenä uutena erikoisuutena tulee savolaiseen makuun muikkupizza. Pizzan lisäksi Laivurissa tarjotaan myös lounasaikaan muun muassa keittoa ja kapteenin lihapullia muusilla. – Tottakai meillä on kova halu kehittää Laivurin tarjoamia palveluita ja tuotteita. Alussa meillä oli paljon ideoita ja innostus tehdä Laivurista omannäköinen. – Odotamme malttamattomana kesää. Se tuo tullessaan meille paljon haasteita, mutta oppimiskokemuksena kesä Laivurissa tulee olemaan ainutlaatuinen. Tämä on yksi keino kokeilla ja etsiä sitä jokaisen omaa unelmaa. Uskomme, että kesä antaa meille uusia näkökulmia ja ajatuksia ajatellen tulevaisuuttamme.

Tuttua ja ripaus uutta

Tervetuloa viettämään kesäpäiviä Savon sydämeen Satamaravintola Laivuriin Pielavedelle!

Tämän vuotisilla yrittäjillä on hyvä pohja lähteä jatkamaan Laivurin toimintaa. Kovin suuria muutoksia tuotteissa ei tule olemaan ajatellen viime vuotta. Etenkin viime kesä hittituote, mus-

Aurinkoista kesää TA Magazinen lukijoille toivottaa Veera, Leena, Lasse ja Joonas

Estheco secondhand

K

esäkuun 1. päivä Jyväskylän Lutakkoon avautuva muoti- ja sisustusliike Estheco secondhand laittaa muodinmukaiset, sielukkaat vaatteet ja sisustustavarat kiertoon. Toimintaperiaatteista vahvimmin meillä näkyvät ekologisuus ja estetiikka; kauniit vaatteet ja esineet ansaitsevat uuden mahdollisuuden! Toisen turhake voi olla toisen aarre! Jyväskylään on jo pitkään toivottu secondhand-liikettä. Tällä hetkellä kaupungista löytyy ainoastaan kirpputoreja ja huutokauppoja. Estheco secondhand erottuu tavallisista kirpputoreista siten, että asiakkaan tarvitsee ainoastaan tuoda tavara ja Estheco hoitaa tuotteiden hinnoittelun, tyylikkään esillepanon ja myynnin..     Liike avataan 1. kesäkuuta 2010 osoitteessa Piippukatu 3. Tavaran vastaanotto on jo aloitettu. Mikäli haluat muuttaa turhat tavarasi rahaksi, ota yhteyttä ja sovi tuontiaika. Vastaan otetaan sesonginmukaisia, hyväkuntoisia nuorten ja aikuisten vaatteita, asusteita ja sisustustavaroita. Esthecon nuoret yrittäjät, Sirkku (vas.) ja Satu toteuttivat vappuna erikoisen kampanjan - he keräsivät kaupungin juhlijoilta tyhjät pullot ja roskat, sekä lahjoittivat pullopanttien tuoton WWF:lle. Pulloja kerättiin ostoskärryihin, jotka liikkuivat Jyväskylän keskustan alueella 30.4. -1.5.2010 välisenä aikana. 

 

Lisätietoa osoitteesta esthecosecondhand.blogspot.com  


Tiimiakatemia magazine

Tulimyrsky Johtamisen uusi agenda Valokuvat: Aleksi Aaltonen

Petteri Kilpinen TBWA Helsinki ”Te luulette, että muistatte puheistani tämän tapahtuman jälkeen ne tärkeimmät asiat. Paskanmarjat. Te muistatte ainoastaan ne asiat mitkä teille on juuri tällä hetkellä on merkitystä.”

T

BWA\Helsingin toimitusjohtaja ja Liekeissä-kirjan kirjoittaja Petteri Kilpinen on valloittava persoona. Hän puhuttelee kuulijoitaan tavalla, jonka tarkoitus on herättää ajatuksia. Arvostan tätä puhujissa. Kuten Petteri itsekin sanoi tapahtumassa, hänen tarkoituksensa ei ole olla paikalla suoltamassa tekstiä mitä muut kiltisti kuuntelevat. Hänen tarkoituksensa on herättää kuulijat ja saada heidät ryhtymään toimeen. Kilpisen tyyli on raflaava. Hänen kertomansa asiat tuntuivat välillä itsestäänselvyyksiltä, mutta siitä huolimatta ne herättättivät ajattelemaan. Ei ole mitään epäselvempää kuin itsestäänselvä. ”Kiitos Internetin, maailma on täynnä ostajia jotka etsivät myyjiä. Tämä johtuu siitä, että nykyään kaikki mikä kiinnostaa, etsitään Googlesta. Suomessa Googlataan kaikista eniten koko Euroopassa. Samaan aikaan Suomessa on suhteessa asukaslukuun kaikkein vähiten verkkokauppoja. Onko järkeä?”, haastaa Kilpinen. Niinpä niin. Ennen ”kehityksen kärjessä” kulkenut Suomi luuli

2000-luvun alussa ”internetkuplan” puhjenneen ja jäi muista jälkeen. On Suomen kannalta onni, että vaikka Internet on yritystoiminnan kannalta kasvattanut jatkuvasti merkitystään, niin se on silti vasta alkutekijöissään. Internet-markkinointi on vasta lapsenkengissä ja sillä on tarjota niin pienille kuin suurillekin organisaatioilla mahdollisuus kasvaa kohden tulevaisuutta. ”Joka toinen Eurooppalainen avioliitto päättyy eroon ja puolet näistä eroista johtuu työhön liittyvistä asioista. Mikä ääliösukupolvi!”, kertoo Kilpinen. Työtekijöiden hyvinvointi on suurin yksittäinen tekijä yrityksen menestyksen kannalta. Johtajan tehtävä on viedä työntekijänsä turvallisesti tulevaisuuteen. Exel-taulukkojohtaminen on historiaa”, hän jatkaa.” Edeltävät lauseet vahvistivat sitä näkökulmaa, mitä ajattelen nykyihmisen elämästä ylipäätään. Ei ole mitään järkeä tappaa itseään tai työntekijäänsä työllä. Ihmiset ovat ilmeisesti ymmärtäneet epämukavuusalueelle menemisen väärin. Sen tarkoitus on haastaa ihmiset tekemään uusia asioita, ei synnyttää lisää arkista stressiä. ”Strategialla ei ole mitään arvoa, jos henkilökunta ei sitä ymmärrä. Hienot sanat eivät merkitse yhtään mitään. Jokainen työntekijä valitsee itse päivittäin, noudattaako strategiaa vai ei. Strategian tulisi olla yrityksen kiehtovin asia, 99% se on

10

yrityksessä tylsintä.” Kilpisen mukaan strategia pitää pystyä määrittelemään TOBY-mallin mukaisesti. To and By, eli minne ja miten? Kaikessa yksinkertaisuudessaan malli on nerokas. Jos strategian pystyy tiivistämään noihin kahteen lauseeseen, sen pystyy selittämään niin itselleen, työntekijöille kuin asiakkaillekkin.” Strategiassa tulee olla vähintään kolme T:tä. Sen pitää olla tunteisiin vetoava, Mitä isompi päätös elämässä, sitä emotionaalisempi tämä ratkaisu on, sillä vain tunteen kautta, voi synnyttää liikettä. Lisäksi sen pitää sisältää tarina. Jos tarinaa ei ole, työntekijä ei halua jakaa sitä muiden kanssa. Mukana tulee olla myös tarkoitus, sillä työntekijä joka tapauksessa kysyy itseltään ”miks mä teen tätä”.” ”Se mikä on vienyt meidän tähän asti, ei välttämättä vie meitä menestyen tulevaisuuteen. Jokaisen yrityksen tulisi ottaa selvää tekeekö heidän yrityksesnsä sitä mistä asiakas tykkää ja voisivatko he tehdä vähemmän sitä, mistä he eivät tykkää. Montun laki: Jos olet jo montussa, älä kaiva syvemmälle”. Kilpisen mukaan myynti on ymmärtämistä. Maailma on täynnä ihmisiä joita ei ymmärrä pomo töissä, vaimo kotona, hyvä jos koirakaan ymmärtää. Yrittäjä joka ymmärtää asiakasta on vahvimmilla. ”Jokaisen tulisi olla kiinnostuneempi asiakkaasta kuin itsestään”, tarkentaa Kilpinen.


Tiimiakatemia magazine

Kilpinen kysyi yleisöltä: ”Miettikää, milloin viimeksi olette olleet työelämässänne liekeissä?” Itse mietin tilannetta, missä edellisen kerran pääsin oikein kunnolla ideoimaan uusia bisnesmahdollisuuksia yrityksellemme. Petterin kysymyksen tarkoituksena oli saada ihmiset ymmärtämään, mistä asiasta he työpaikallaan nauttivat kaikista eniten. ”Se mitä tekee kaikkein suurimmalla intohimolla, tulisi olla se, mitä eniten työpaikalla tekee.. Asiastaan innostunut ihminen saa aikaan kaikkein eniten tulosta”, Kilpinen kertoo. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta kuinka moni meistä oikeasti tekee sitä työkseen mistä eniten nauttii? Minulta kysyttiin taannoin, että jos saisin tehdä mitä tahansa ensi kesänä ja saisin siitä rahaa, mitä tekisin? Suosittelen kaikkia kysymään itseltään samaa. Miettikää missä teidän vahvuutenne on. Kilpinen kiteytti asian hyvin omalla kysymyksellään: ”Mikä teissä on ollut lapsesta saakka se piirre, mikä on saanut teidät menestymään?”. Kilpinen itse oli oman luokkansa pelle. Hän sai muiden kunnioituksen sillä, että uskalsi sanoa mitä mieltä oli asioista. Ehkä tästä syystä, hän löysi lopulta oman juttunsa muiden kouluttamisesta. Kilpinen puhui rohkeudesta työpaikalla verraten sitä kymmenestä metristä hyppäämiseen. Ihminen uskaltaa tehdä uusia asioita, jos hänellä on ympärillään muitakin ihmisiä, jotka uskaltavat hypätä. Monet tämänkin lehden lukijoista ovat pienyrittäjiä, jotka toimivat pienten organisaatioiden johdossa tai työntekijöinä. On yrityksen menestymisen kannalta elintärkeää, että yrityksen henkilöstö omaa rohkeuden puuttua asioihin ja heillä on siihen mahdollisuus. Johtajan tulee rohkaista muita olemaan rohkeita. Kilpisen mielestä pelkäävä yritys ajattelee pienesti ja sen tuloksetkin ovat pieniä. Kokeileminen aiheuttaa virheitä ja onnistumisia, mutta ne kaikki vievät yritystä vääjäämättä oikeaan suuntaan. ”Yrityksen johtajan tulee olla esimerkki, CEO, Chief Example Officer”. Väliajan jälkeen Kilpinen jatkoi pohjustustaan puhumalla oppimisesta: ”Jos ihminen asennoituu siten, että oppiminen on helvetin kivaa ja on innoissaan uuden oppimisesta, hän menestyy”, Kilpinen kertoi ja jatkoi: ” Ihmisen ei koskaan tulisi ajatella olevansa valmis.” ”Jos yritys luulee olevansa uutta oppimatta kehityksen kärjessä vuodesta

toiseen, se elää valheessa”, lisäsi Kilpinen. Yritys ei pysy erinomaisena kehittymättä. Kilpinen korosti vielä egon merkitystä:”Ei ole mitään järkeä tehdä vanhoja asioita hyvin jos ne ovat vääriä asioita”. Ensin yrityksen pitää selvittää, mitkä ovat niitä oikeita asioita. Luulo ei ole tiedon väärti, vaan pitää todella tietää olevansa muiden edellä. Vapaamatkustajat putoavat pois. ”Kaikkein tärkein yksittäinen asia ihmisen onnellisuuteen liittyen, ovat ihmissuhteet”,heittää Kilpinen ilmoille puhuessaan tavoitteista. Usein ihmisillä ei ole omaan elämäänsä liittyviä tavoitteita. Jos olemme päättäneet mihin suuntaan menemme, olemme matkalla kohti onnellisuutta. Jos haluamme aloittaa tavoitteiden asettamisen jostain asiasta, on ne asetettava ihmissuhteita tarkastellen. Tästä Kilpinen toteaa: ”Ihmissuhteet kertovat eniten siitä, onko elämä tasapainossa”. Puhtaasti taloudellista näkemystä tavoitteisiin Kilpinen kuvailee siten, että ne 7% ihmisistä jotka ovat asettaneet itselleen tarkkoja tavoitteita elämässään, tienaavat 10 kertaa enemmän, kuin

Jos yritys luulee olevansa uutta oppimatta kehityksen kärjessä vuodesta toiseen, se elää valheessa Petteri Kilpinen

11

ne 80% joilla ei ole minkäänlaista tavoitteita. Tavoitteellisuus on käytännössä aina tuloksellisuuden taustalla. Tapahtuman lopuksi, Kilpinen avasi Pandoran lippaan ja alkoi puhua luovuudesta. Kilpisen mukaan lapsista ajatellaan yleisesti, että he ovat aikuisia luovempia. Tämä ei pidä paikkaansa. Lapsi on valmis harjoittelemaan. Lapsi on valmis opettelemaan, eikä lapsella ole ennakkoluuloja. Aikuinen ihminen pelkää uuden oppimista. ”Kun ruudulla lukee error, niin heti huudetaan IT IT, mä en osaa, ei tästä tuu mitään”, pamauttaa Kilpinen. Luovuus ei ole taiteilijoiden hommaa, se on harjoittelun tulos. Jokainen meistä on omalla tavallaan luova, mutta luovuus vaatii työtä. Toiset joutuvat harjoittelemaan kauemmin kuin toiset. Uuden luominen vaatii vielä suurempaa sinnikkyyttä kuin uuden opetteleminen, sillä ihmiset reagoivat uusiin ideoihin sanomalla ”vastustan”. Se joka pystyy taistelemaan ideansa läpi vanhojen mielenmallien on vahvoilla. ”Ihmiset arvostavat kiirettä enemmän kuin aikaansaavuutta. Joka toinen palaveri alkaa muutaman minuutin keskustelulla siitä, miten kiireisiä he ovat”, toteaa Kilpinen. Tämä johtaa Kilpisen mielestä siihen, että luovuus häviää läsnäolokyvyn myötä. ”Yhdessä olemme aina fiksumpia kuin yksin, mutta jos ihminen ei ole aidosti läsnä, uusia ajatuksia ja luovuutta on vaikea synnyttää”, hän jatkaa. Kiire ei anna dialogille, uuden tiedon synnyttämiselle mahdollisuutta. Kilpinen itse päätti poikansa käydyn keskustelun jälkeen, ettei koskaan puhu työpuheluita autossa, kun hänellä on lapsia kyydissä. Kiireen ihannoiminen on ilmiö joka on ns. ”menossa”. Tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän puhumaan siitä, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Kiireestä kertomalla ei voi enää ostaa toisen kunnioitusta. Kaiken kaikkiaan Kilpisen Tulimyrsky-esiintyminen oli tunteisiin vetoava. Tärkeintä hänelle tuntui olevan ajatusprosessien ja päätöksien herättäminen osallistujissa. Petterin mukaan ”haaveilun ja päätöksien ero näkyy siinä, näkyykö päätös kalenterissa”. Kilpinen on itse tehnyt hyvän päätöksen ryhtyessään puhujaksi. Hän on älykäs ihminen ja hyvä kertomaan tarinoita joihin yleisö pystyy samaistumaan. Jos tapahtuman onnistumista mitattaisiin sen jälkeisen keskustelun määrällä, saisi Kilpinen arvosanakseen kiitettävän.


Tiimiakatemia magazine

Aivomyrsky ”Hyvä meininki” teksti: Riikka Vahtervuo

S

uurenmoinen päivä Lempäälän Ideaparkissa alkaa olla lopuillaan. Tämän päivän eteen on tehty töitä akatemian nuorten keskuudessa lähes vuoden päivät ja se on ollut sen arvoista. Nuoryrittäjyystapahtuma Aivomyrskyn tunnelma on ollut intensiivinen koko päivän ajan. Kovilta puhujilta on tipahdellut koppeja ja workshopeissa kävijät ovat saaneet inspiraatiota sekä uusia alkuja omalle yrittäjyystaipaleelleen. Päälava on tarjonnut toinen toistaan inspiroivampia puheenvuoroja ja lopuksi on aika syventyä viimeiseen – Elastisen yrittäjyystarinaan. Kimmo Laiho, ”Elastinen”, on omien sanojensa mukaan musiikin sekatyöläinen, suomiräppäri, tuottaja, artisti, toimitusjohtaja, mutta ennen kaikkea hän kokee olevansa yksityisyrittäjä. Kimmo pyörittää kahta eri firmaa: hänellä on oma yritys sekä osakkuus Rähinä Records Oy:stä, joka on tällä hetkellä Suomen historian menestynein hiphop levy-yhtiö. Herra Laihon yrityksissä on tällä hetkellä kymmenisen työntekijää. ” Kun ihmisillä on liikeidea, he ajattelevat usein sen siten, miten muutkin ovat aiemmin ajatelleet. Paljon paremmin pärjäävät ne, jotka ajattelevat asioita eri tavalla.” Anne Kukkohovi Kaikki mitä Kimmo tekee, liittyy hyvin vahvasti intohimoon, josta kaikki on lähtenyt liikkeelle. Hiphop-kulttuuri tarjosi 13vuotiaalle po-

jalle jotain, mitä hän ei ollut mistään muusta harrastuksesta saanut. Kimmo oli pienestä pitäen ollut todella musikaalinen ja hiphop oli se juttu, mistä sai energiaa, vauhtia ja virtaa elämään. Tälle kulttuurille on Kimmo omistanut koko elämänsä, niin ammattinsa kuin kaikki harrastuksensakin. ” Kun kysyttiin, kuinka moni on innostunut omasta elämästään, vastaus oli 10% kyselyyn vastanneista… 10% suomalaisista – aika järkyttävää!” Mikael Jungner Kimmo syntyi musikaaliseen perheeseen Helsinkiin, Kallion kaupunginosaan. Poika laitettiin 3-vuotiaana musiikkileikkikouluun ja suuri kiitos verensä rytmistä kuuluukin vanhemmille ja opettajille. Sitä rytmiä ei luonnostaan ollut ja vanhempien tahto vaikutti musikaaliseen kehittymiseen paljon. Kimmon äiti soitti pianoa ja isä kitaraa, muksuille ei annettu edes minkäänlaisia vaihtoehtoja harrastusten suhteen: Kun muita vietiin lätkäpeleihin tai futisharjoituksiin niin Laihoilla kysyttiin, minkä instrumentin kukin tahtoo. Kimmo valitsi kitaran. Hän soitti kitaraa aina 17-vuotiaaksi asti, mutta ei ikinä oppinut soittamaan niin hyvin kuin olisi toivonut. Kimmon sisarukset ovat myös musikaalisia ja veli onkin ollut Elastiselle aina tärkein esikuva. Veljellä oli 18-vuotiaana punkbändi, missä tämä riimitteli englanniksi. Se oli ensimmäisiä kertoja, kun Kimmo inspiroitui itse tekemään

12

Sony antoi luvan tehdä mitä vaan ja BMG:n mielestä olisi pitänyt kuulostaa enemmän Raptorilta, lähdettiin sitten Sonyn talliin. ” Elastinen


Tiimiakatemia magazine

jotain itse veljensä esimerkin siivittämänä. Kimmo sai veljensä vaatteet, harrastukset ja kavereitakin joskus. Kun Kimmo oli 12, kaikki muut harrastivat perinteisiä lajeja, mutta hän valitsi rohkeasti tanssin. Hiphop-tanssia ei urheiluluokalla nuorelta mieheltä odotettu, mutta riskinotto kannatti. Tanssin kautta Kimmo pääsi yhä syvemmälle ja syvemmälle Hiphopin maailmaan sisään. Kimmo oli 15-vuotias, kun löysi Harjun nuorisotalon, missä hänen yrittäjyytensä siemen kylvettiin. Eräs vanhempi mies järjesti nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään musikaalin muodossa. Kasattiin yhteen nuoria, jotka saivat tehdä avaimet käteen -periaatteella omaa juttuaan. ”Tanssikaa, jos osaatte tanssia, laulakaa jos se on teidän juttunne.” Nykyinen Kimmon yhtiökumppani Iso H teki musiikkia Kimmon ryhmän tansseille ja tästä alkoi heidän tähän päivään asti kestänyt yhteistyönsä. Noihin aikoihin Kimmo räppäsi ensimmäisen kerran, jolloin Iso H sanoi tälle, että Elastinen oli löytänyt oman juttunsa. ”Ihmisissä on innostusta ja intohimoa tehdä asioita. Nykyisissä organisaatioissa on usein vikana, että nähdään hirveästi vaivaa tuon intohimon ja innostuksen tappamiseen.” Mikael Jungner Ensimmäiset askeleet olivat aika hurjia. Amatöörimusikaali vietiin Ranskaan EU:n tukirahoilla. Silloin oli vielä ennenkuulumatonta, että nuoret tekivät itse itselleen jotain. Ranskassa Elasti-

nen ja Iso H perustivat yhtyeen ja Suomeen tultua laitettiin kasaan oma studio. Kimmo oli tuolloin 16- ja Iso H 18-vuotias. He ottivat Iso H:n vanhempien takaamana 40 000 markan lainan, joka sijoitettiin musiikkilaitteisiin. Näin he pystyivät tekemään sitä mitä halusivat. Se on aina ollut Kimmon yrittäjäidea: täysillä eteenpäin, tyhjän päälle hyppääminen. Siitä koko heidän juttunsa lähti liikkeelle. Lainan maksamiseen meni seitsemän vuotta. ”Kun Suomessa joku puhuu, niin asema puhuu. Katsokaa vaikka tv-ohjelmia, kaikenlaiset tittelit puhuvat siellä. Tiedättekö mitä aika usein kuulen: blaablaablaablaa. Asema puhuu ja se ei puhu mitään. Yhdysvalloissa itärannikolla, New Yorkissa, merkitsee suku: suku on kaikki, nimi on kaikki. Keskellä Yhdysvaltoja raha on kaikki: mitä enemmän tienaat, sitä arvokkaampi olet. EteläCaliforniassa ulkonäkö: mitä timmimpi vartalo ja nätimpi naama sitä kovempi tyyppi. PohjoisCalifornia, jossa ajatukset merkkaa. Se on ihan sama millainen plösö tai farkkuhirviö olet, mutta jos on fiksuja ajatuksia, on kova tyyppi. Minusta tuntuu, että se on se, mitä tarvitsemme tänne. Ihmisiä, joilla on ajatuksia. Mutta sen sijaan meillä on tämä asemavaltuutus.” Mikael Jungner ”Siitä omasta studiostahan kaikki lähti, oma juttu rakennettiin oman kellaristudion ympärille. Jo noihin aikoihin kuitenkin puhuttiin jo oman firman perustamisesta. Studiolle kutsuttiin kave-

13

Kun kysyttiin, kuinka moni on innostunut omasta elämästään, vastaus oli 10% kyselyyn vastanneista… 10% suomalaisista – aika järkyttävää! Mikael Jungner


Tiimiakatemia magazine

Kun ihmisillä on liikeidea, he ajattelevat usein sen siten, miten muutkin ovat aiemmin ajatelleet. Paljon paremmin pärjäävät ne, jotka ajattelevat asioita eri tavalla. Anne Kukkohovi

reita ja sieltä Suomi hiphop sekä Fintelligens sai alkunsa poikien käsityksen mukaan. Mukana oli esimerkiksi Asa ja musiikkia tehtiin tekemisen ilosta, harrastuspohjalta. Ei osattu ajatella, ei ollut suomalaisia esikuvia. Meitä voitiin verrata vain Raptoriin ja Nikke T:hen, jotka olivat täysin huumorihommia ja levy-yhtiöiden juttuja, eivätkä lähteneet hiphop-kulttuurista. Fintelligens rupesi tekemään omaa juttuaan, suomenkielistä räppiä. Puhelinsoitot tulivat sekä Sony Musicilta että BMG:ltä – kun se lähti, niin se lähti täysiä. Sony antoi luvan tehdä mitä vaan ja BMG:n mielestä olisi pitänyt kuulostaa enemmän Raptorilta, lähdettiin sitten Sonyn talliin. ” - Elastinen 1998 ilmestyi Fintelligensin ensimmäinen vinyyli ja syksyllä -99 julkaistiin C-kasetti. Se oli poikien ”hiphop-tyyli” tehdä asioita. Levytyssopimukseen laitettiin nimet alle 99-keväällä, jolloin Kimmo oli 17-vuotias. Elastisen mukaan tuo aika oli melko. Sonylta sanottiin, että Suomessa sinkut eivät myy - niitä painetaan tuhat kappaletta, jaetaan ilmaiseksi 500, sata myydään ja 400 laitetaan suoraan roskiin. Toisin kävi Fintelligensin kohdalla: ensimmäinen sinkku myi 5000 kappaletta. Kimmo kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2000, mutta Iso H ei ehtinyt sitäkään. Illalla keikka, yöllä kotiin, aamulla kirjoituksiin ja illalla taas keikalle. Sonylle Fintelligens teki kolme levyä, jotka kaikki myivät kultaa. Lisäksi pihalle tuli yksi kokoelma, jossa mukana oli DVD

14

keikkareissusekoiluineen. Sekin myi kultaa. Tänä keväänä tulee kymmenen vuotta täyteen, kun Kimmo on räpännyt ammatikseen. ”Inspiroituminen on minulle ihan hirveän tärkeä aihe, koska joudun olemaan niin sanotusti mittatilausluova. Sen takia olen kehittänyt tiettyjä tekniikoita. Itselläni on utelias luonne, mutta totta kai voit myös tietoisesti harjoitella sitä. Itselläni on 8-vuotias poika ja olen saanut aivan hirveän monta ideaa kun olen vain katsonut leikkimistä, tekemistä tai kuunnellut hänen puheitaan. Se voi olla keskustelu bussissa tai missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. Itselläni on aina kirja mukana, mihin kirjoitan ideoita tai ne voi olla kuviakin. Lisäksi minulla on netissä tila, mihin bloggaan asioita. Se on semmoinen kaatopaikka ja jos minulla ei ole yhtäkään ideaa niin lähden sieltä etsimään haasteisiin uusia ajatuksia. Ikea on loistava paikka. Siellä ihmiset yleensä riitelevät. Se nostattaa tunteita. Voin viettää ulkomailla yhden päivän ruokakaupassa ihan vain katsellen pakkauksia. Yksi hätävara on ottaa pieni breikki ja lähteä käymään levy- tai kirjakaupassa. Katson vain kansia, mutta en lue mitään, se on enemmän vellontaa ja se saattaa myöhemmin pulpahtaa mieleen. Jos saisin valita, miten vietän päivän, istuisin kahvilassa New Yorkissa, Pariisissa, Tokiossa, muutama tunti joka paikassa ja olisi ihan törkeästi ideoita.” Anne Kukkohovi Kimmon vanhemmat eivät olleet yhtä innois-


Tiimiakatemia magazine

kannessa ja silloin äiti totesi tälle puhelimessa: ”hyvä meininki”. ”Uskon, että tämä nykyisen kaltainen yksilöön perustuva tapa johtaa yhteisöjä on vähän niin kuin kaksisormijärjestelmä tietokoneelle kirjoitettaessa. Otetaan se kaikkein lahjakkain tyyppi ja pistetään johtajaksi tai päälliköksi ja suunnataan kaikki tieto, päätösvalta ja raportointi sille. Luotetaan siihen, että tämä yksilö saa sen tiimin toimimaan kaikkein parhaiten. Kymmensormijärjestelmä, johon voidaan mielestäni vihdoin siirtyä, on sen tyyppinen työyhteisö, jossa on 5-20 ihmistä. He tekevät kimpassa asioita ilman että on hölkäsenpöläyksen väliä siitä kuka niistä on johtaja. Kaikki tietää kaiken, kaikkien mielipiteellä on merkitystä. Yrittäjillä on tämmöinen systeemi, jossa he tekevät kaiken kimpassa.” Mikael Jungner Kun Kimmo oli ison firman listoilla, pystyi alkuviikon pelaamaan pleikkaa ja viikonloppuna heitettiin pari keikkaa. Nykyään aika menee viikolla oman firman pyörittämiseen ja viikonloput artistina. Sonylla ei ollut hajuakaan siitä, mitä räppi on ja miltä sen pitää kuulostaa. Heillä ei

ollut hiphop-kulttuurin ymmärrystä. Mutta Sonylla oli tieto, miten asiat tehdään. Kaikissa palavereissa pojilla oli mukana muistikirja, johon uudet opit laitettiin ylös, haastatteluissa oltiin mukavia ja kerättiin numerot mukaan. Aina pojilla oli pinnan alla hinku ja kipinä omasta levy-yhtiöstä. ”Mitä voimme tässä ja nyt tehdä tulevaisuuden eteen? Meillä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin sylkäistä työrukkasiin ja ruveta tekemään töitä. Mielestäni tässä on aika kova nöyryyden haaste meille kaikille, kyetä arvostamaan mennyttä, tajuta tässä ja nyt tilanne ja tehdä eteenpäin asioita. Se onnistuu parhaiten tajuamalla että tämän päivän teot tekevät huomisen.” Rauno Korpi Kimmo Laiho, Anne Kukkohovi, Mikael Jungner ja Rauno Korpi olivat muiden huippujen lisäksi puhumassa Aivomyrskyssä Lempäälän Ideaparkissa 9.4.2010. Aivomyrsky on Suomen suurin nuoryrittäjyystapahtuma, joka järjestettiin jo kuudennen kerran. •

Se onnistuu parhaiten tajuamalla että tämän päivän teot tekevät huomisen. Rauno Korpi

saan kuin artisti itse. Kun Kimmo tuli keikalta, odottivat yhteishakupaperit aina pöydällä. Hän joutui todistelemaan monta vuotta vanhemmilleen, että tämä on oikeasti hyvä juttu. Ensimmäistä kertaa äiti uskoi poikaansa, kun Kimmo läväytti keikan jälkeen palkkarahat keittiön pöydälle – 25 000 markkaa. Muutama viikko sitten Laiho Juniorin naama paistatteli Kauppalehden

15

Lisää Aivomyrskystä voit lukea www.aivomyrsky.com


Tiimiakatemia magazine

Mistä kaikki sai alkunsa? Kaikki sai alkunsa oikeastaan jo loppusyksynä 2008. Pekka ja Pauli olivat työstäneet Cameon kanssa erästä ohjelmaideaa ja pyöritelleet siinä samassa ideaa oman yrityksen perustamisesta. He päätyivät esittelemään ideaa minulle ja Laaksosen Jussille. Ajatus tuntui silloin hienolta, joten päätimme alkaa tosissaan miettimään asiaa. Itse kävin tammi-maaliskuussa 2009 maailmanym-

pärysmatkalla ja siellä halu lähteä yrittäjiksi tällä porukalla sai vahvistuksen. Sieltä palattuani päätimmekin siis lähteä viemään ideaa käytäntöön. Kevään ja kesän 2009 aikana hioimme liikeideaa ja loppukesän /syksyn aikana teimme liiketoimintasuunnitelman, tarpeelliset laskelmat ja paperityöt. Lopulta loka-marraskuun vaihteessa 2009 saimme perustamispaperit läpi kaupparekisteriin ja KLOK Creative Agency sai alkunsa.

Meillä KLOK:ssa luovuus on sitä, että pyrimme olemaan ajan hermolla ja jopa aikaamme edellä Internetiä, sosiaalista mediaa ja kaikkea ympäröivää maailmaa kohtaan. Pyrimme ajattelemaan asioita eri tavalla

Mistä KLOK on lyhenne? KLOK tulee perustajajäsenten sukunimistä, eli KiuruLaaksonenOllulaKopu

Ketä yrityksessänne toimii? Yrityksessä on osakkaina Jussi Laaksonen, Pauli Kopu, Pekka Ollula sekä allekirjoittanut. Lisäksi Jussi Nikamaa, entinen Cameolainen, aloitti myynnissä maaliskuun alussa ja Uusitalon Petri käsikirjoittajana ja ohjaajana helmikuun alusta. Pauli on opiskellut media-assistentiksi ja viimeistelee opintojaan parhaillaan Tampereen Ammattikorkeakoulussa TTVO:lla. (Tampereen Taiteen ja Viestinnän Osaamiskeskus). Myös Pekka viimeistelee opintojaan samassa paikassa. Eli aika miehinen porukka, katsotaan josko seuraava palkattava henkilö olisi nainen, naisnäkökulma kun ei koskaan ole pahasta! 

Miten tiivistäisit yrityksenne liikeidean? KLOK on digitaalisen viestinnän toimisto. We do Youtube! Tuotamme siis liikkuvaa kuvaa osaksi organisaatioiden verkkoviestintää. Kun yritys haluaa kertoa viestejä eri kohderyhmille Internetissä, me autamme sitä tekemään sen oikealla tavalla. Me tunnemme Internetin lainalaisuuden ja tiedämme, kuinka tuottaa tyylikäs video nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tästä osaamisesta paras referenssi on Nokia-asiakkuutemme.

KLOK on “Creative Agency”. Mikä tekee KLOK:sta muita luovemman? Mitä on kenenkin mielestä luovuus? Monet ihmiset sanovat, että eivät ole lähtökohtaisesti luovia. Minusta luovuutta on monenlaista. Meillä KLOK: ssa luovuus on sitä, että pyrimme olemaan ajan hermolla ja jopa aikaamme edellä Internetiä, sosiaalista mediaa ja kaikkea ympäröivää maailmaa kohtaan. Pyrimme ajattelemaan asioita eri tavalla.

16


Tiimiakatemia magazine

KLOK Creative Agency

Haastattelussa tuore toimitusjohtaja Henri Kiuru. Valokuvat: Markus Karjalainen

Luomme asiakkaille ratkaisuja ja tapoja, joilla videot voivat auttaa heitä viestinnässä ja kohderyhmiensä tavoittelussa. Luovuus on parhaimmillaan minusta loistavien ratkaisujen keksimistä ja ennen kaikkea niiden viemistä käytäntöön.

teisönsä. Parhaalla tuotannollamme on jo lähes 600 000 katselukertaa, joka on valtava määrä videolle, jonka ensisijainen kohderyhmä on todella niche-ryhmä sovelluskehittäjiä.

Kuka on Klok:n potentiaalinen asiakas?  Videota voidaan käyttää lukuisiin erilaisiin tarkoituksiin. Se voi olla osana organisaation sisäistä t&k-viestintää aina globaalille tasolle asti. Se voi toisaalta auttaa kuvaamaan tuotteiden toiminnallisuuksia. Erilaiset imago-, yritysesittely- ja tuoteesittelyvideot ovat aivan perinteisiä tapoja. Käyttötapoja on monia ja me pyrimmekin löytämään koko ajan uudenlaisia tapoja videoiden käyttöön, joilla asiakas pystyisi erottumaan kilpailijoistaan verkossa. Voimme toimia myös konsulttina eri mediayhtiöille ja tähänkin suuntaan ensimmäisiä avauksia on jo tehty. Paras asiakas on sellainen, joka jo tietää ja ymmärtää videoiden potentiaalin viestinnän ja markkinoinnin tukena. Ideaaliasiakkaalla on myös jatkuva tarve viestiä asioistaan verkossa. Esimerkkinä toimii tässä kohtaa jo aikaisemmin mainittu Nokia ja heidän Beta Labs-kehittäjäyh-

Miksi videoihin kannattaa panostaa viestinnän välineenä? Kuten jo aiemmin kerroin, videon käyttömahdollisuudet ovat laajat. Jotain videoiden suosiosta kertoo mm. se, että Youtube on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sosiaalisen median alusta. Oikea ja laadukas sisältö liikkuvana kuvana kerrottuna ja oikeassa paikassa halutulle kohderyhmälle tarjottuna on kiinnostavuudeltaan aivan eri planeetalla kuin perinteinen toimitettu teksti. Tämä korostuu erityisesti Internetissä, jossa kuluttaja on nopea liikkeissään. Myös tutkimukset tukevat videota. Erään tutkimuksen mukaan kävijän keskimääräinen aika, joka vietetään pelkkää tekstiä sisältävillä sivuilla, on 42 sekuntia. Kun sivuilla on video/videoita, on keskimääräinen vietetty aika jo 5 minuuttia 50 sekuntia! Tähän ei varmaan tarvitse lisätä enempää...

17

Onko KLOK edelläkävijä alalleen? Hyvä kysymys. Olemme uusi ja pieni yritys ja ylipäätään koko toimintakenttä on, varsinkin Suomessa, vielä vasta hahmottumassa. Videot osana verkkoviestintää koetaan loistavaksi asiaksi. Uskon, että vuoden loppuun mennessä voimme sanoa olevamme edelläkävijä. Työstämme juuri uudenlaista tuotantotapaa ja kun se lanseerataan, otamme valtavan askeleen kohti edelläkävijyyttä. Mikä videoissa on just nyt in? Vaaleanpunainen ehdottomasti. Se tulee tosin kesää kohti muuttumaan hieman kellertäväksi. No vakavasti ottaen, viestinnän nousevan trendin voi tiivistää kolmeen lontoonkieliseen sanaan: Show, don’t tell! Mitä haasteita yrityksenne on kohdannut? Eiköhän ne meidän haasteet ole niitä samoja kuin kaikilla aloittavilla yrityksillä. Tuotteistaminen ja asiakasprosessin kehittäminen ovat jatkuvaa. Internetissä levitettävä video osana yrityksen viestintää on myös verrattain uusi ja ehkä tuntema-


Tiimiakatemia magazine

Mutta juuri KLOK:lta kannattaa ostaa palveluja siksi, että Nokia-kokemuksen ansiosta meillä on varmasti yksi Suomen parhaista, ellei paras ymmärrys siitä, mikä Internetissä toimii ja mikä ei.

tonkin alue. Tämä näkyy yritysten varovaisuutena lähteä rohkeasti kokeilemaan tämänlaisia ratkaisuja vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka niiden potentiaali saatetaankin ymmärtää. Uskomme kuitenkin, että tarjoomamme alkaa olla hyvässä kuosissa ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme selvää liiketoimintahyötyä.  Millainen henki / ilmapiiri yrityksessänne on? Cameo tunnettiin Tiimiakatemialla loistavasta yhteishengestään ja sitä samaa meininkiä olen pyrkinyt tuomaan myös meille. Henki on hyvä ja se näkyy ehkä parhaiten ideoidessamme jotain uutta kampanjaa tai ratkaisua asiakkaalle. Silloin ideat lentävät todella vauhdikkaasti ja tiimimme erilaiset taustat astuvat todella loistavasti esiin. Erilaisuus on voimavara ja jokaisen mielenkiinnot ja ydinosaamiset tuodaan mahdollisimman hyvin koko yrityksen toimintaan. Kun jokainen kokee tekevänsä tärkeää työtä, jota muut arvostavat, myös vaikeat hetket pystytään kääntämään voitoiksi.  Millainen johtaja olet, ja minkälaiseksi haluat tulla? Johtajuudesta on puhuttu meillä paljon kuun vaihteessa. Tämä sinun kysymyksesi kirvoitti minut pohtimaan sitä myös kotisivujemme (www. klok.fi) blogissa. Pyrin olemaan johtajana helposti lähestyttävä ihminen. Yritän aina miettiä myös asioita kokonaisuuden kannalta Miten tämä asia vaikuttaa liiketoimintaamme? Haluan saada palautetta mahdollisimman paljon ja oppia siitä. Meidän väkemme on taustoiltaan ja luonteiltaan aika erilaista. Se tarkoittaa sitä, että yksi ja sama johtamistyyli ei sovellu kaikille. Tärkeää ei ole pohtia sitä, mitä kukin tekee. Aidosti merkittävää on se, että miksi kukin tekee sitä mitä tekee. Motivaatio lähtee siitä, että kokee tekevänsä tärkeää ja mielekästä työtä. Tähän pyrimme meillä panostamaan!

Nettisivunne ovat tosiaan blogipohjaiset. Miksi näin? Blogi on helpoin ylläpitää ja sinne on helppoa ja nopeaa lisätä uutta tietoa. Blogilla haluamme viestiä nuorekkuutta ja tuoda esille asioita, jotka meitä inspiroivat. Pääasia on, että nettisivumme ovat koko ajan tuoreet ja mielenkiintoiset eri sidosryhmät huomioon ottaen. Näkyykö Tiimiakatemia yrityksenne toiminnassa? Totta kai näkyy. Kaikkia käytäntöjä ja toimintamalleja ei tietenkään voi suoraan kopioida Cameosta KLOK:iin, koska porukka on eri ja myös työn luonne poikkeaa hieman. Parhaiten opit tulevat varmaan esiin tilanteissa, jossa tiedän Tiimiakatemia-kokemuksen kautta heti, että mikä toimii ja mikä ei. Näin pystymme siis välttämään kaikki suurimmat sudenkuopat! Toki välillä edelleen tuntuu siltä, että jotkut asiat vaan on pakko tehdä yrityksen ja erehdyksen kautta! Mistä saatte työssänne suurimmat “kiksit”? No tähän on varmaan jokaisella meidän ihmisellä omanlaisensa mielipide. Itse saan kiksejä ainakin kaupanteosta ja erityisesti kaupan klousauksesta. Se on hieno fiilis. Kaikki tuki, palaute ja kiinnostus korkean profiilin toimijoilta antaa myös tunteen, että toimintamme menee oikeaan suuntaan. Mikä vie työssänne eniten aikaa? Tähän asti se on ollut ehdottomasti rahoitusasiat ja yrityksen käytännön asioiden hoitaminen johtamisen ja hallinnon suhteen. Myyntityö on tietysti tärkeää ja aikaa vievää.  Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on? Lyhyen aikavälin suunnitelmana on löytää Nokian rinnalle 2-3 todella suurta asiakasta, joiden kanssa toiminta oli säännöllistä ja syvällistä. Tavoitteena on tämän vuoden aikana luoda meille malli, jonka avulla tulemme olemaan Suomen nopein ja laadukkain internetissä levitettävän

18

liikkuvan kuvan tuottaja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa hallituksen kokoonpanoa ja omistajapohjaa todella kovan luokan ammattilaisella. Pidemmän aikavälin tavoitteena on rakentaa ensin kotikentän toiminta ja referenssit vahvoiksi ja sen jälkeen kansainvälistyä joko omin voimin tai partneroitumalla jonkin isomman toimijan kanssa. Tämä tulee tapahtumaan seuraavan 2-3 vuoden aikana. Meidän tiimin syvällisempi tavoite on luoda yrityksestämme unelmien työpaikka sekä meille että meidän tuleville työntekijöille.  Onko teillä yhteisiä “outoja” juttuja / mikä on ominaista yrityksenne toiminnalle. Jokaisella työporukalla on aina omanlaisensa huumori, niin myös meillä. Toimistolla vitsit lentelee mutta samalla jokainen on todella sitoutunut työhönsä. Ehkä siis mainitsemisen arvoinen outo juttu on tuo meidän outo huumori! Miksi yrityksen kannattaa ostaa juuri teiltä?  En perustele enempää videoiden voimaa, se lienee tullut jos selväksi. Mutta juuri KLOK:lta kannattaa ostaa palveluja siksi, että Nokia-kokemuksen ansiosta meillä on varmasti yksi Suomen parhaista, ellei paras ymmärrys siitä, mikä Internetissä toimii ja mikä ei. Lisäksi tuotantoprosessimme on hioutunut todella nopeaksi, kustannustehokkaaksi ja asiakkaan kannalta helpoksi. Palvelun pitääkin olla nopeaa kun toimintakenttänä on maailman nopein media, Internet!  Terveisesi Tiimiakatemia magazinen lukijoille Paras tapa erottua kilpailijoista on omaksua nopeasti uudet, radikaalitkin tavat viestiä omasta toiminnasta!  Oikein mahtavaa kesää ja voimia omien hommien parissa! PS. Minkä maun valitset jäätelökioskista? Mansikka parina pallona. Varsinkin, jos vaihtoehto esitetään videolla. •


Tiimiakatemia magazine

Head Hunter

Heidi Johansson

L

ähdettyäni Jyväskylästä kesällä 2007, menin töihin HR koordinaattoriksi erääseen Contact Centeryritykseen. Työ oli määräaikainen ja sopi minulle siitä syystä täydellisesti, että maailmanympärysmatka odotti minua vielä edessä. Kyseisessä tehtävässä osallistuin työntekijöiden rekrytointiprosesseihin alusta loppuun, henkilöstöraportointiin ja henkilöstön kehittämistehtäviin. Tämän kaltaiset työt olivat kiinnostaneet minua jo Bronco –urani aikana, jolloin toimin aktiivisesti valmennus/henkilöstön kehittämisprojektien parissa. HR koordinaattorin tehtävieni ohessa, ennen maailmanympärysmatkaani, tein nykyiselle työnantajalleni, JFP Executive Searchille, opinnäytetyöni liittyen suorahakuprosessin kehittämiseen. Opinnäytteeni avasi ovia, sillä matkalta paluuta seuraavana päivänä puhelimeni soi ja sain kutsun töihin JFP:lle. Työ tipahti kuin timantti taivaalta, sillä olin juuri tuhlannut pienen omaisuuden maailmalla. Olen nyt toiminut yli 2 vuotta head huntterin tehtävissä JFP Executive Searchilla. Osalle suorahakumaailma voi olla tuttua mutta niille, jotka nyt miettivät, että mikä ihmeen pääkallonmetsästäjä ja mikä ihmeen JFP, seuraa hieman tarkennusta. Suorahaku (head hunting) on yksi rekrytoinnin muoto. Suorahaku perustuu luottamukselle ja on ehkä hieman salaperäistä siitäkin syystä, ettemme aina pysty kertomaan asiakkaidemme nimiä eteenpäin edes kontaktoiduille ehdokkaillemme. Käytännössä suorahaku on tarkkaan täsmennetty haku, jossa hakuprosessi kohdennetaan ainoastaan taustaltaan sopivimmille henkilöille. Se, että löydämme oikeat ihmiset oikeille paikoille, on osa ammattitaitoamme. Lehdistä voi välillä lukea, että yrityksen X toimitusjohtaja on siirtynyt uusiin tehtäviin ja hänen tilallaan aloittaa välittömästi uusi henkilö. Usein taustalla on nimenomaan suorahaun kautta suoritettu rekrytointiprosessi. Etenkin hauissa, joissa nykyinen position haltija ei tiedä tulevista potkuistaan on äärimmäisen tärkeää hoitaa haku luottamuksellisena. Olisihan ikävää, jos itse joku päivä joutuisit lukemaan aamukahvisi ääressä lehdestä, että

Hei vain kaikki TA Magazinen lukijat. Nimeni on Heidi Johansson ja olen valmistunut Bronco –nimisestä tiimiyrityksestä vuoden 2008 alussa. Kirjoitan lehteen siitä syystä, että olen edelleen aktiivisesti Tiimiakatemia–hengessä mukana. Ajatuksenani on kertoa hieman omasta taipaleestani Tiimiakatemian jälkeen sekä TYHin, eli Tiimiakatemian Ystävät Helsingin toiminnasta. tehtävääsi ollaan täyttämässä toisella henkilöllä. Suorahaku on äärimmäisen tehokas rekrytoinnin muoto, sillä tarkennetulla taustatyöllä tavoitetaan asiakkaan tarpeiden mukaiset henkilöt. Lehtiilmoitusten ja muiden julkisten kanavien kautta suoritetut rekrytointiprosessit eivät jokaisessa haussa tuota tarvittavaa tulosta. Lisäksi voi olla mahdotonta irrottaa resursseja yrityksen sisältä hoitamaan asiaa sen vaatimalla tavalla koko rekrytointiprosessi kun usein hakemuksia tulee satoja lehtihaun perusteella. JFP on yksi Suomen suurimmista suorahakutoimistoista. Palvelemme useita toimialoja, kuten ICT-, elintarvike-, terveys- ja hyvinvointiteollisuutta. Pääasiassa JFP tekee avainhenkilö ja asiantuntijasuorahakuja. Tiimiakatemiataustani on antanut loistavan pohjan työlleni JFP:llä. Asiakaspalvelu-, tiimityö-, projektityö- ja jatkuvat uuden oppimisen taidot ovat erittäin olennaisia työssäni head huntterina. Jokainen projekti ja jokainen asiakas ovat erilaisia ja on välttämätöntä sisäistää nopeasti heidän tarpeensa sekä toimialasidonnaiset eroavaisuudet. Oma työni painottuu pääasiassa ehdokkaiden kontaktointiin ja heidän kanssa toimimiseen kun taas Senior Consultantit yrityksessämme ovat asiakasvastuullisessa asemassa. Tähänastisen head hunter -urani aikana olen päässyt osallistumaan mm. talousjohtajan-, markkinointijohtajan-, toimitusjohtajan-, tuotepäällikön-, laatu- ja tuotekehitysjohtajan-, sekä yksityispankin vetäjän suorahakuprosessiin. Toimialat sekä yritysten kokoluokat ovat vaihdelleet, joka onkin tuonut jokaiseen hakuprosessiin uudenlaista opittavaa. Työssäni pyrin hyödyntämään myös omaa verkostoani, joten minulle saa mielellään lähettää CV:nsä osoitteeseen heidi. johansson@jfp.fi. Meidän kautta monet huippuosaajat ovat edenneet urallaan. Moni varmasti miettii miten meidän kaltaiset yritykset löytävät sopivia ihmisiä. Yksi tärkeimmistä kanavistamme ovat henkilökohtaiset verkostomme. Tämä tuo minut loistavasti takaisin Tiimiakatemiaan, TYHiin sekä Tiimiakatemian Ystäviin. Tiimiakatemialla on äärimmäisen hienot ja laajat verkostot ja olen ylpeä kun voin sanoa olevani Tiimiakatemialainen. Havahduin

19

yhden projektini kautta miettimään omaa verkostoani ja tuttaviani Tiimiakatemian kautta ja harmikseni huomasin, etten tiedä juurikaan

Lehdistä voi välillä lukea, että yrityksen X toimitusjohtaja on siirtynyt uusiin tehtäviin ja hänen tilallaan aloittaa välittömästi uusi henkilö. missä esimerkiksi minun kanssa samaan aikaan opiskelleet ihmiset nykyään vaikuttavat. Jofilaiset, Mogulit, Sereganlaiset, Tuotantokopla, Aivopesula, VisioLouhos ja muut samoihin aikoihin piipunjuurella pyörineet ihmiset: I miss you! Uskoakseni en ole yksi tämän asian kanssa ja varmasti monet haluaisivat kuulla mitä muille tutuille kuuluu, tästä syystä haluan myös promota TYHiä. TYH täyttää tänä vuonna 10-vuotta, joka on kunnioitettava ikä tälle Tiimiakatemian verkostohaaralle. TYHin on kokoontunut noin 4-5 kertaa vuodessa täällä pääkaupunkiseudulla. Kokoontumisten ideana on tavata Tiimiakatemialaisia ja tutustua samalla yrityksiin, joissa Tiimiakatemialaiset tänä päivänä työskentelevät. Maaliskuussa 2010 kutsuin TYHiläiset JFP:lle tutustumaan yritykseemme. Illan aikana päivitimme kuulumisia sekä keskustelimme yleisesti rekrytointitilanteista eri toimialoilla. Näiden TYHin järjestämien tapaamisten kautta on ollut helppo ja mukava pitää yhteyttä verkostoon ja samalla päästä tutustumaan erilaisiin yrityksiin. Näihin tapaamisiin kaikki ovat tervetulleita eikä käynti sido mihinkään jatkoa ajatellen. Voit käydä kerran, silloin tällöin tai aina. Kaikki on sallittua omien resurssien mukaan. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa toimisi alueellisesti useita TYHin kaltaisia verkostoryhmiä. Käy katsomassa tulevista TYHin kokoontumisista tietoa TYH – Tiimiakatemian Ystävät Helsinki - Facebook ryhmän sivuilta. Minuun saa myös henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä mikäli ura-asiat tai TYH kiinnostavat. Nähdään TYHissä! •


Tiimiakatemia magazine

Tiimiakatemian opiskelijat tunnetaan siitä, että suuri osa tiimiyrittäjistä kiertää opiskelujensa lopuksi maailmanympärimatkan muiden tiimiläisten kanssa. Tiimiakatemia magazine haastatteli paria tuoretta maailmanympärimatkalta palannutta tiimiyrittäjää, Tero Lehtistä ja Santtu mäkistä heidän kokemuksistaan. Lisäksi saimme haltuumme materiaalia ”paikan päältä” Sini Penttilän ja Kaisu Tuominiemen päiväkirjasta jota he kirjoittivat matkan aikana. Tyttöjen päiväkirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta tutkismatka. blogspot.com.

Vähemmän on enemmän Tiimiakatemialaiset matkalla maailman ympäri. Keitäs meillä tänään on saapunut paikalle? Tero Lehtinen osuuskunta Krokodiilista. Tultiin maailmanympärimatkalta kotiin tossa 3 viikkoa sitten. Santtu Mäkinen on nimi ja samat tarinat myös täältä. 3 ja puoli vuotta tehtiin Teron kanssa samassa tiimissä hommia ja nyt on yhteinen matkakin takana. Mikä matkan merkitys oli Krokodiilin toiminnalle? S: Matkan merkitys oli suuri ja se varmasti näkyi niin muille Akatemialaisille, kuin ihan Akatemian ulkopuolisille tutuille. Suurin osa tiimistämme jotka olivat lähdössä mymmille, he todella olivat siihen sitoutuneita. Miten matka käytännössä näkyi? T: Matkaa hehkutettiin tasaisin väliajoin ja se näkyi päivittäisessä toiminnassamme muutenkin. Luvut olivat seinillä ja koko ajan tiedettiin ”missä kukin meni”. Kun TJ väheni ja rahatilanteet päivittyivät matka konkretisoi omat tavoitteet halutulla tavalla. Matka oli meille palkinto hyvin tehdystä työstä. Löytyikö matkan aikana tiimiläisistä uusia puolia, vielä noiden kolmen ja puolen vuoden jälkeen ? S: Hyvin paljon, niin omasta itsestä kuin muistakin. Uusi ympäristö vaikuttaa huomattavan paljon siihen miten ihminen käyttäytyy. Pitkät

lentomatkat ja lämpimän ruoan ajoittainen puute saattaa herättää ihmisissä hyvin mielenkiintoisia piirteitä. Kaiken kaikkiaan fiilikset ihmisten ”uusista puolista” ovat kuitenkin erittäin positiivisia.

Las Vegas taas oli melkoinen mikämikämaa ja alkuun todella häkellyttävä paikka. Sekin oli tosin aika nopeesti ”nähty”. T: Itse ainakin huomasin jännittäväni uusia paikkoja joka kerta vaikka pidänkin matkustamisesta. Jotenkin sitä vaan aina miettii ”että mitenkähän tässä käy”, vaikka kokemukset olivat toistuvasti hyviä. Noh, lentokenttiä en ainakaan jännitä enää yhtään”. Tuliko matkan aikana ns. kulttuurishokkeja, joihin ei ollut osannut etukäteen varautua? S: Liikenne on monessa paikassa ihan älytöntä verrattuna Suomeen. Kaistojen merkitys meni ihan uusiks, kun Perussa tavalliselle kaistalle saattoi mahtua kolmekin autoa kerrallaan vierekkäin. Sanokaa mitä sanotte, mutta yllättävän hyvää Suomalainen liikennekäyttäytyminen on. Kaiken kaikkiaan, sitä aina jännittää uudessa paikassa paikallista kulttuuria, varsinkin kun ”yhteistä

20

kieltä” ei ole käytössä. Mut turha noitakaan juttuja on ihmeemmin jännittää, kyllä se viesti aina lopulta menee perille. T: Joo kyllä niiden paikallisten kanssa sai välillä käsillä huitoo aika paljon, kun yritti saada asiaan kaverille selväksi. Hintojen kanssa on kanssa välillä aivan pihalla, kun listahintojen päälle isketään ties miten veroja ja tippejä. Mitkä muistot jäivät matkala elävimpinä mieleen? T: Oikeastaan ne, joita olin jo etukäteen odottanut. Pääsin kattomaan jenkeissä NHL-kiekkoa, skeittamaan ammatilaisten kanssa Los Angelesin kaduilla ja Samoalla löhöämään riippumattossa turkoosin meren äärellä. Eipä siitä paljon paremmaksi loma olisi voinut muuttua. S: Itse olin Jenkeistä positiivisesti yllättynyt, ennen kaikkea San fransiscon alueesta. En sitten tiedä onko alue itsessään kovin Jenkkimäinen. Alue oli sopivan pienikokoinen, idyllinen ja esteettisesti kaunis. Samoalla päästiin vesiputoukselle mikä oli suoraan kuin jostain elokuvasta. Se näky oli jotain, mitä oli oikeastaan aika vaikea uskoa todeksi. T: Los Angeles oli meidän molempien mielestä aika tylsä mesta. Joo, kyllä siellä Hollywood-kyltti oli ja tähtiä Jyväskylän kävelykadun mittaisella tienpätkällä asvaltissa. Ei silti oikein lähtenyt. Las Vegas taas oli melkoinen mikämikämaa ja alkuun todella häkellyttävä paikka. Sekin oli tosin aika nopeesti ”nähty”.


Tiimiakatemia magazine

Jäikö jotain tekemättä? T: Kelit vaikuttaa yllättävän paljon. Oltiin esim. Perussa tulvien aikaan ja Machu Picchut jäi väliin. Kaliforniassa oltiin ”hirmumyrskyn” aikaan, joka vaikutti lähinnä Suomalaiselta syys-sateelta. Uudesta-Seelannista jäi eteläsaari käymättä, mutta sellasta se on. Joka paikassa ei vaan pääse/ehdi käymään, ja siihen kannattaa tottua. Mitä haluaisitte tuoda maailmalta mukananne Suomeen? T: Samoalta toisin Suomeen sen, että välillä voi ottaa myös ”iisimmin”. Koko ajan ei tartte olla tekemässä jotain, välillä voi vaan löhöillä riippumatossa ja mietiskellä omaa elämäänsä. Aina ei tarvii olla tietokoneen, telkkarin tai kännykän vaikutuksen alaisena. Sit toisin väriä lisää Suomeen. Kun on maailmalla tottunut kirkkaisiin sinisen sävyihin, oli pieni shokki tulla Suomen harmaaseen lopputalveen. S: Vähän samoilla linjoilla. Iloisuutta ja positiivisuutta lisää Suomalaiseen kulttuuriin! Mitä ohjeita antaisitte ihmisille, joita ajatus maailmanympärimatkasta viehättää? T: Vähemmän on enemmän. Varsinkin jos olette lämpimissä maissa, niin uskomattoman pienellä määrällä tavaraa ihminen pärjää. Mukaan tarttuu kaikenlaista matkan aikana kuitenkin. Lisäksi voisin mainita, että lähettääkää postin kautta tavaraa kotiin, niin ei tarvitse liikaa kuljetella roinaa maasta toiseen. S: Vähemmän on tosiaan enemmän, myös matkakohteiden määrän kohdalla. Jos matkustatte, olkaa pidempiä aikoja pienemmässä maarassa

Kaistojen merkitys meni ihan uusiks, kun Perussa tavalliselle kaistalle saattoi mahtua kolmekin autoa kerrallaan vierekkäin. Sanokaa mitä sanotte, mutta yllättävän hyvää Suomalainen liikennekäyttäytyminen on. maita. Lentäminen on todella turhauttavaa puuhaa ja lentoihin saa tuhlattua helposti paljon päiviä. Kaikkea ei tarvitse nähdä, määränpäistä saa huomattavasti enemmän irti kun on pidempään paikallaan. T: Lisäksi kannattaa lyödä päivämäärä omalla matkalle jo pitkän aikaa aikaisemmin ja pitää siitä sitten kiinni. Jos ajattelee, että ”kyllä sitä sitten joskus” niin tuskin koskaan tulee lähdettyä. Mitä aikaisemmin päättää lähtevänsä, sitä helpompi on fiksailla töiden ja vaikka lapsien kanssa. Mutta yks asia on ehdottamasti varma, matkalle kannattaisi lähteä melkeinpä jokaisen. Syitä sille miksi reissuun ”ei kannata” lähteä, on helppo keksiä, mutta ne on kuitenkin melkeinpä

aina huonoja syitä. Uusissa ympäristöissä oppii itsestään todella paljon ja maailmalla on järkyttävän paljon annettavaa meistä jokaiselle. S: Kannattaa lukea kohteista etukäteen ja jättää ”turhat” ennakkoluulot pois. Meiltäkin varastettiin ainoastaan siellä tavaraa minkä piti olla kaikkein ”turvallisin” mesta, eli Uudessa-Seelannissa. Tilaisuus tekee varkaan, eli maalaisjärki kunniaan missä tahansa maailmalla liikkuukin. Mitkä hetket jäivät matkalla parhaiten mieleen? T: On hienoa nähdä tunnettuja nähtävyyksiä, mutta myös paikallaolo on tärkeää. S: Näin on. Me suunniteltiin homma sillein, että vedetään alkumatka kovalla vauhdilla paikasta toiseen ja matkan loppupäästä ollaan sitten enemmän rauhassa ja omillaan. Meidän tiimin Mikko kiteytti matkansa merkityksen hyvin, kun totesi matkan olevan hänen omansa, eikä hän ota paineita siitä mitä muut tekevät tai eivät. Jokainen on omalla ”unelmiensa matkalla”. Toki vietimme paljon aikaa yhdessä, mutta kyllä jokainen tar-

21

vitsee sopivasti rauhaa ajatuksille. Paljonko lomaa kannattaa suunnitella etukäteen? S: Jonkin verran mutta ei liikaa. Pitää antaa sattumalle mahdollisuus, koska aikataulut alkavat ahdistaa nopeasti. Siisteimmät jutut tehdään kuitenkin ex tempore. Sitten, suosittelen menemään enimmäkseen sellaisiin paikkoihin, missä on lämmintä. Voi käyttää samoja vaatteita monessa eri paikassa. Vakuutukset ja rokotukset kannattaa myös olla kunnossa, poistaa turhaa jännitystä huomattavasti! T: Kannattaa ¨päättää muutaman juttu etukäteen mitä tekee, sillä pärjää jo pitkälle. Suosittelemme myös auton vuokraamista, se antaa paljon vapauksia omaan tekemiseen. Viimeiset sanat: T: Kannattaa lähteä reissuun sen verran lompakko pullollaan, että pystyy tekee just niitä juttuja mitä haluaa! S: Muistakaa nauttia matkoillanne jokaisesta päivästä, stressata kerkee kotonakin.


Tiimiakatemia magazine

Sini ja Kaisu

”Tutkismatkalla” otteita Kaisun ja Sinin reissublogista

25. Tammikuuta, Kalifornia

Losin pienten shoppailujen ja Hall of Famen jälkeen pakattiin autot ja lähdettiin ajelemaan karkuun tornadoja kohti Nevadaa - Las Vegasia! Matkalla nähtiin kaikki mahdolliset säämuodot paisteesta lumisateeseen. Perille päästyämme pitkän aavikkomatkan jälkeen meitä odottikin Las Vegasin kirkkaat ja loisteliaat valot ja upea Ankkalinna-hotellimme! Toinen autoista oli “hieman” meitä myöhemmin perillä, joten odotellessamme tutustuimme kasinoon, ravintoloihin ja yleisfiilikseen omassa ja viereisissä hotelleissa (joihin kaikkiin pääsi kävellen sisäkautta tai junalla!). Muun porukan saavuttua pelailimme pari peliä ja hävisimme rahamme :) Lohdutukseksi otimme kivat drinksut ja tanssimme livebändien tahdeissa. Seuraavana aamuna heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen ja aivan uuteen näköalaan päivänvalossa. Huom. huoneemmehan sijaitsi kerroksessa 24! :) Lähdimme porukalla tutustumaan Vegasin ihmeisiin. Aloitimme mielettömästä sademetsäravintolasta MGM:llä jossa viidakko oltiin tuotu todellisen tuntuisesti kasveineen ja ääntelevine eläimineen aivan lähellemme. Päivä kuluikin kivasti eri hotelleja kiertäessä ja hieman shoppaillessa. Sini hulluna CSI-fanina löysi itselleen tietysti hienon CSI L.V. T-paidan. Illan hämärtyessä kuvailimme videokameralla hienoja valoin koristeltuja hotelleja. Kaikista eniten mieleen jäi Bellagio-hotellin suihkulähdeshow, joka sai meidät molemmat kerrankin hiljaiseksi. Pientä juoksentelua ja hämmennystä sen näkeminen kuitenkin aiheutti... Hämmen-

nyksen aiheuttaminen ei meille ole koskaan ollut vaikeaa :) Illalla tavattiin muita MYMiläisiä ja jatkettiin vegas seikkailuja isommalla porukalla. Käytiin lähes katy perryn ja marion keikoilla mutta päädyttiin seikkailemaan eri hotellejen välillä ja lopulta penthousejatkoille mandalay bayhin. Mutta oikein mallikkaasti ja turvallisesti vegasista selvittiin silti:) Sunnuntaina matka jatkui kohti Hooverin patoa joka olikin varsin vaikuttava. Sää oli myös ensimmäistä kertaa oikein lämmin ja patoa n. puoli tuntia ihastellessa Stepa saikin jo rusketusraidat (meillä muilla ei tosin mitään eroa havaittavissa :D). Serpentiinitietä jatkettiin kohti Arizonaa ja Grand Canyonia. Matka oli kuitenkin sen verran pitkä että päätimme yöpyä Crand Canyonin läheisyydessä ja levätä Flagstaff nimisessä kaupungissa. Tämä kaikki paljastui kuitenkin varsin mielenkiintoiseksi seikkailuksi jonka takia meidän ei ehkä koskaan tarvitse palata kyseiseen paikkaan. Syödessämme paikallisesa ravintolassa olimme vahingossa parkkeeranneet huoltamon paikalle meidän luullessa niiden olevan ravintolan asiakaspaikkoja. No kun saavuttiin syömästä ei autoja enää ollut. Koimme kaikki tunteet sekunneissa läpi kauhusta hysteeriseen nauruun. Lopulta selvisi että automme on hinattu pois ja meille annettiin ns. kartta mistä ne hakea. Lähdimme sitten 3m lumikinoksessa ankanmarssia hakemaan autoja (ps. kyseisessä kaupungissa ei ole satanut näin paljoa lunta ikinä!). Jatkoimme matkaa pienemmällä porukalla

22

hakemaan autoja. Tutkaparin tukena oli Pacu ja Stepa. Emme meinanneet löytää perille joten pyysimme erästä huoltamonhenkilökunnan jäsentö tilaamaan meille taksin mutta hän ei suostunut tilaamaan koska matka oli niin lyhyt! Kun taivaan ihmeestä saimme kuitenkin paikallisen saudi arabi opiskelijan heittämään meidät kyseiseen paikkaan ja tässä vaiheessa paljastui että osoitteella on kaksi paikkaa täysin eripuolilla tätä kaupunkia. Kokeilimme molempia ja löytyi vain hämäriä asuin paikkoja. Onneksi lähtiessämme toisesta paikasta meitä tuli vastaan hinausauto jolta pyysimme apua vetisin silmin (ei auttanut tämä itku koska ei ollut kyseisestä firmasta :D). Vihdoin pääsimme oikeaan paikkaan joka ei ollut mailla halmeillakaan annettua osoitetta. Meitä odotti iso ilkeä jenkkimies joka ystävällisesti laskutti 150e/auto kaikesta tunteisiin vetoamisesta huolimatta ja töykeili vielä arabiystävällemme. Saimme kuitenkin autot ja pääsimme nukkumaan monen tunnin seikkailun jälkeen


Tiimiakatemia magazine

motelliimme verisine suihkuverhoineen. Aamulla osattiin kuitenkin nauraa tälle kaikelle ja varmuuden vuoksi meinattiin lähteä vielä suljettua tietä lumivyöryvaara alueelta kohti crand canyonia. Otimme kuitenkin järjen käteen ja odotimme vanhusten kuntoutuskeskuksen pihassa TUNNIN toista autoa jotta lähtisimme yhdessä toiselle tielle. He eivät kuitenkaan löytäneet löytäneet meitä koska olivat eri suljetulla tiellä : D:D:D Lopulta päästiin oikealle tielle ja Crand Canyonille joka oli aika vaikuttava reikä maailman lattiassa. Canyonin jälkeen päätimme että lähdemme Arizonasta ja vauhdilla! Kuitenkin suunnitelmat hieman muuttuivat kun käytimme Stepaa lääkärissä paikallisessa tuppukylässä. Nyt kuitenkin kaikki hyvin ja takaisin ihanassa Californiassa! Huomenna matka alkaa kohti San Franciscoa ja siitä enemmän sitten ensi kerralla.

WWW.PARTUS.FI

Terkkuja erityisesti äiteille ja isille! Paikalliset hullut rekkakuskit ja jatkuvat rakennustyömaat saavat ajatukset väkisinkin kotiin:) Haleja!

7. Helmikuuta, Peru

Täällä on vihdoin ihanan lämmin! Saavuttiin trooppiseen Limaan hieman turbulenssirikkaan lennon jälkeen. Ulos kentältä päästyämme paikallinen ystavamme hommasi meille taksikyyditykset hotelleille. Meidän hotelli oli todella laadukas, vaikka olimme ensin kyllä ihan ihmeissämme siita ajatuksesta, että meidän pitäisi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nukkua yksin isossa sängyssä :) Lähdimme vielä koko tiimin kanssa illalliselle laheiseen ravintolaan. Onnellisena hyvästä ruuasta ja mahat täynnä pääsimme pitkän matkustuspaivan jälkeen vihdoin nukkumaan. Liman autoilukulttuuri pisti silmaan ja kova vislailu ja tööttailu lähes jokaisesta autosta pisti meidät aluksi hieman hamilleen. Ensimmaisenä kokonaisena päivänä selvittelimme eri matkatoimistoista mahdollisia aktiviteetteja ja Macchu Pichun tilannetta. Suruksemme saimme kuulla, etta Matsu Pitsu oli meidan osaltamme mahdoton. Yritimme myös shopata Kaisulle uutta puhelinta, mutta Perulaiset ovat niin sisäsiittoisia, että haluavat soitella vain omassa maassaaan, joten puhelimesta ei olisi ollut mitään iloa. Tutustuimme koko tiimin voimin Limaan hieman tarkemmin. Ja suuntasimme ensimmäis-

ta kertaa koko reissun aikana rannalle palvomaan aurinkoa. Siellapa sitten uni yllätti ja ainakin Sinin nena ehti hieman palaa. Odotellessamme poikia syomään törmasimme paikalliseen mammaamme. Istuessamme puiston penkilla, vieressa ollut täti alkoi kyselemaan mistä olimme ja olemmeko kaksosia jne. Keskustelu johti äidilliseen neuvontaan Perun turvallisuuteen ja kulttuuriin liittyen. Lopuksi nainen tokaisi, että kuulostaa ai-


Tiimiakatemia magazine

van meidän äidiltä kaikkine neuvoineen. Halusi kuitenkin vain, etta meillä on hyvä vierailu hanen kotimaassaan. Maalaisjärki pitaa pitää kuulemma mukana.....ja niinhän me tehdään!!! Muutettiin kahden hotelliyön jälkeen huippukivaan hostelliin hyvällä alueella, lähellä ystäviämme. Hostellissamme oli ihan kattoterassi, jossa nautimme tuorepuristettua mehua. Rannalta tullessa kattoterassi oli todella tarpeen. Ilma tuntui lämpenevän koko ajan. Lauantaina oli jälleen vuorossa aikainen herätys, kun lähdimme osalla porukalla Icaan ja Huaca Chinaan sandboardaamaan. Viiden tunnin bussimatka kuitenkin meni unten mailla. Yhtäkkiä olimmekin keskella korkeita hiekkadyyneja, joita oli tarkoitus lähteä kapuamaan ylös myöhemmin. Pienen lepin ja syönnin jälkeen lähdimme saatamaan kaikille lautoja ja kenkiä kuosiin. Sitten olikin aika lähteä laudat käsissä kävelemään ylös dyyniin huipulle. Meinasi kyllä usko loppua omiin voimiin useampaankin otteeseen kiipeamisen aikana. Kuitenkin ylös selvittiin!! Dyyniin huipulla oli aika alkaa harjoittelemaan. Meitä molempia jännitti ihan uskomattoman paljon, Sinilla oli pienen pienen pieni ajatus siitä mitä tehdä (muutamien vuosien snoukkakokemuksella) ja Kaisu oli ensimmäistä kertaa jalat kiinni laudassa. Hiekkaa oli joka päikassa jo ennen ku lähdettiin alas pain dyynilta. Laskeminen oli ihan huikean hauskaa ja pärjättiin hyvin! Kaisulla oli henkilökohtainen kädestäpitäjä koko

kun saavuttiin syömästä ei autoja enää ollut. Koimme kaikki tunteet sekunneissa läpi kauhusta hysteeriseen nauruun laskun ajan, joka juoksi perässä ja kiskoi takaisin dyynia ylös kun oli päästävä uudestaan :) Laskujen jälkeen hyvin hiekkaisena siirryimme suihkun kautta uima-altaaseen, jossa oli pieni palautteleva jumppahetki. Ilta jatkui omalla hostellillamme Pisca-juhlan merkeissä ja myöhemmin myos toisessa ravintolassa. Kivan illan jälkeen ilta päättyi iltauinnille uima-altaalla. Yölla oli hieman draamaa ja nyt vähän väsyttää... Ei muumitaloa lukita yöksi... Mutta kaikki hyvin ja kohta taas leikkimaan isolle hiekkakasalle. Mutta tärkeimmät asiat ensin, eli paikkareille altaan reunalle! Terkkuja.

22. Maaliskuuta, Thaimaa

Ihan pakko oli viela viimeisenakin paivana tulla päivittelemään ku niin jänniä juttuja ehtinyt tapahtua tassa. Lähdimme eilen temppeleille, tarkemmin Grand Palacelle. Kuskimme vei meidät kuitenkin hieman laidemmalle jättäen meidat epamääräisen porukan sekä satojen pulujen

keskelle. Samantien kimpussamme oli ihmisiä jyväpusseineen jotka väkisin tunkivat siemenia käteemme ja hokivat ‘good luck for you madame’. Tässä vaiheessa Sini ja Maria lähtivät puluja karkuun ja Kaisu ja Tepe hämillään erikoisten ihmisten saartamiksi. No siinähän kävi niin, että ihmiset saartoivat tytöt ja alkoivat vaatia rahaa jyvista, hyvin agressiivisesti. Vähän niistä sitten jouduttiin pulittaa ja kun homma meinas lähteä käsist Kaisu nappas Tepaa kädestä ja sit juostiin. Voidaan sanoa, että yksi reissun pelottavimmista hetkista ja lintufobiasta kärsivälle Sinille varmasti yksi pelottavimmista ikinä! Päätyämme eroon jyvähuijareista ja tappajalinnuista ystavallinen tuk tuk mies tuli kertomaan meille, että Palatsi on tänään suljettu seremonian vuoksi. Hän tarjosi sen sijaan kiertoajelua itse karttaan piirtämilleen seisovalle buddhalle ja istuvalle koiralle. Tästä huolimatta tajusimme kuitenkin mennä itse tarkastamaan tilanteen, ja mitään seremoniaahan ei ollut. Pääsimme vaatteiden lainauksen jälkeen säädyllisissa kauluspaidoissa temppelialueelle joka oli haikaiseva. Joka puolella kullalla koristeltuja kauniita rakennuksia ja patsaita ja oli aika uskomatonta millainen hiljaisuuden tunnelma saattoi vallita jopa kaikkien niiden turistien keskellä. Halusimme nähdä vielä lisää katukulttuuria joten suuntasimme Chinatowniin. Joka puolella oli valtava määrä ihmisiä, kultakauppoja, liikennettä ja kauppiaita. Maria ja Tepa nauttivat jälleen kerran yhdet uivat nuudelit ja jatkoimme omalle alueellemme. Ilta meni aikalailla kotiinlähtöön valmistautuessa. Hyödynsimme hotellin kuntosalin ja leffakanavan pitäessämme pakkausbileita. Nyt lähdetään vielä ompelimoon sovittamaan pukuja ja tapetaan aikaa iltaan kunnes päästään KOTIIN!:) MAMA I’M COMING HOME!!!:D Koska emme päässeet päiväsaikaan Khao San Roadin packpackers alueelle opastivat paikalliset, että sinne on turvallista mennä ilta ja yoaikaan. Niimpä yhtenä iltana Kaisu Tepa ja Maria suuntasivat viettämään iltaa Khao San roadille. Siellä vallitsi todella jännä tunnelma. Kaikille tytöista tuli mieleen vanhan ajan kuuba ja che leffat. Katuja oli suljettu. Punahuiviset miehet nukkuivat suljetuilla kaduilla ja muutama piti vahtia. Riistiriidan loi taasen se, etta itse Khao San Road oli kuin mitään ei ymparilla olisi koskaan tapahtunutkaan. Joka puolella oli travellereita ja livemusiikkia. Yöllinen tuk tuk ajelu kotiin hotellille takasi viimeistään sen, että tuli koettua toinen puoli thaimaasta. •

“majatalo morva on vuosia kestinnyt tiimiakatemian valmennusryhmiä erinomaisella tavalla. erityisesti itseleivotusta ruisleivästä sekä kodinomaisesta ilmapiiristä tunnettu morva tarjoaa erinomaiset puitteet niin kokouksiin kuin vapaa-ajan toimintaan. Morvassa pääset rauhoittumaan kiireistäsi ja nauttimaan elämän yksinkertaisuudesta. lue lisää osoitteesta www.morva.fi”


Tiimiakatemia magazine

Sport Solutions Finland Oy

S

port Solutionsin taival alkoi vuoden 2007 alussa. Tiimiakatemian opinnot alkoivat edeltävänä syksynä ja suuren idearyöpyn päätteeksi yhtiö perustettiin Antti Salevan ja Lasse Mäkisen yhteistuumin. Monen yrityksen taival alkaa usein pakosta löytää ensimmäiselle projektille kierrätyskanava, niin meilläkin. Golfmiehinä ensimmäisenä projektina tuli Audi Long Drive- pituuslyöntikiertue joka toi uutta eloa Suomen golfkentille erilaisen tapahtuman muodossa. Saman aikaisesti liiketoimintasuunnitelmaa toteuttaen yritysmyynti aloitettiin erilaisista logotuotteista golfin saralle. Antin ja Lassen lisäksi Sport Solutionsilla on ollut onni löytää muitakin urheiluhulluja, jotka ovat osana Sportin toimintaa, Jarmo Rastas ja Jukka Liimatainen. Tätä nykyä edustajiamme löytyy Vaasasta, Jyväskylästä, sekä Helsingistä. Uskomme vankasti siihen, että samanhenkisten pelurien yhdistäminen on edellytys toimivan joukkueen aikaan saamiseksi myös pelikenttien ulkopuolella. Sportin valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 20 tuotemerkin edustus. Suurin osa tuotteista kuuluu golftuotteisiin, mutta myös muihin lajeihin suuntautuminen näkyy yhä enemmän tuotepuolella. Colo Sport urheilumerkin maahantuonti on alkanut vuoden 2009 kesällä. Colo Sportin sadat eri edustusasumallit sopivat pelikentille niin ulkona kuin myös sisätiloissakin. Sport Solutions on neljän urheiluhullun äijän joukkue. Kaikki ovat harrastaneet joukkuelajeja koko ikänsä ja ehkä se onkin suurin syy miksi joukkue toimii niin loistavasti. Koko tiimi puhaltaa yhteen hiileen ja kaikki nauttivat työstään. Vaikeuksiakin tietenkin on, joskin ne vaikeudet ovat pieniä. Esimerkiksi Lasse asuu Vaasassa ja Jukka Vantaalla, kun taas Antti ja Jarmo Jyväskylässä. Emme näe tätä kuitenkaan negatiivisena asiana, vaan mahdollisuutena. Meillä on mahdollisuus kasvattaa asiakaskuntaamme

muuallekin kuin pelkästään Jyväskylään ja asiat näyttävät hyvältä. Näemme tiiminä säännöllisesti ja vauhtimme kasvaa koko ajan. Joukkueurheilumainen avoin ilmapiiri on meille tärkeä ja sen hyödyntäminen osaksi liiketoimintaa on onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Autamme ja kannustamme toisiamme joka päivä, ihan kuin olisimme tekemässä urheilusuoritusta ja se jos jokin antaa lisää voimaa jatkaa eteenpäin. Ajattelemme tiimimme ennemmin joukkueeksi , kuin yritykseksi. Ehkä tuo ajattelumallin muuttaminenkin on osa hyvin toimivaa joukkuetta. Sportin tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät yhä vahvemmin ratkaisuihin monipuolisesti eri urheilulajeihin. Jos kyseessä on urheilu, niin sytymme aina. Olipa kyseessä yksityishenkilö, yritys, tai seura. Urheilu on elintapa, tätä ajatusta haluamme viedä eteenpäin omille sidosryhmillemme. Tarjoamme tuotteita ja palveluita, jotka tukevat liikunnan harrastamista. Näin pyrimme omalta osaltamme edistämään terveyttä ja liikunnan hauskuutta niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden kanssa olemme tekemisissä. Sportin sisäisissä asioissa tulee tapahtumaan muutoksia toiminnan kasvaessa. Olemme lisäämässä eri tuotemerkkien sekä kohderyhmien vastaavia, jolloin toiminta ja kontaktointi selkiytyy niin meille itsellemme, kuin myös asiakkaillemme. Jarmo, Antti ja Jukka ovat viimeisen vuoden opiskelijoita, jolloin eteen tulee opinnäytetyön tekeminen. Ryhmän sitoutumisesta toimintaan kertoo se, että kaikki tekevät opinnäytetyönsä Sport Solutionsin tuotemerkkien edistämisestä Suomessa, sekä yleisesti yrityksen toiminnasta tulevaisuudessa.

Sport Solutionsin Kokoonpano

Nimi: Antti Johannes Saleva

Sportsolutions.fi ”Parasta urheilua housut jalassa!”

Titteli: Kapteeni Urheilutausta: Golf, Salibandy, Jääkiekko, Koripallo, Jalkapallo, Jääpallo, Golfin pituuslyönti Syntymäaika: 5.10.1984 Urheilu ollut koko ikäni suuri osa elämääni isäni jääkiekko- ja äitini jalkapallotaustan jatkeena. Liikunnan harrastaminen ja treenaaminen on jokapäiväistä, ja tulee olemaan. Tällä hetkellä olen golfin pituuslyöntiammattilainen ja kierrän kesäajan paljon kisoja Euroopassa sekä Yhdysvalloissa.Liiketoiminta urheilupalveluiden ja tuotteiden parissa on jonkinlainen kutsumusammatti, johon minun on helppo samaistua. Tavoitteena tehdä jotain suurta niin omassa ammattiurheilussani, mutta myös liiketoiminnassa.

Nimi: Lasse Mäkinen

Nimi: Jarmo Rastas

Nimi: Jukka Liimatainen

Titteli: Maalintekijä Urheilutausta: Salibandy, Jääkiekko, Golf Syntymäaika: 31.5.1985 On Jukan ohella vahvaa Sport Solutionsin 85-syntyneiden ikäluokkaa. Jyväskylästä kotoisin oleva maalintekijä on Sport Solutions Finland Oy:n toinen omistaja ja on vastannut ensimmäisen kauden Länsi-Suomen myynnistä ja markkinoinnista. Lajivalikoimaltaan mies on kaikkiruokainen, mutta SM –tason kokemusta löytyy golfin, jääkiekon ja salibandyn parista. Urheilun parissa ennen siirtymistään Sport Solutionsin riveihin maalintekijä on nähty useissa hyvin erilaisissa työtehtävissä. Koulutukseltaan Lasse on Liiketalouden tradenomi.

Titteli: Voimahyökkääjä Urheilutausta: Jääkiekko, Salibandy, Jalkapallo Syntymäaika: 2.12.1984

Titteli: Pelinrakentaja Urheilutausta: Jääkiekko, Salibandy, Jalkapallo Syntymäaika: 14.9.1985

Urheiluhullu kaveri Jyväskylästä, jonka lempiurheilu on jääkiekko. Lätkää tulee hakattua 3 kertaa viikossa ja salibandya saman verran. Fudiskausi lähenee ja nappikset pitäisi kaivaa varastosta. Urheiltua tulee lähes joka päivä ja sitä en vaihtaisi mihinkään. Uskon, että urheilun avulla koko joukkueemme toimii paremmin, koska virkeystila on kokoajan korkealla. Olen tiimipelaaja henkeen ja vereen ja uskon, että tällä joukkueella pystymme saavuttamaan jotain suurta. Sport Solutions on parasta urheilua housut jalassa!

Sport Solutionsin jyväskylässä palloiluoppinsa kerännyt ja nykyisin pääkaupunkiseudulle kotiutunut pelintekijä, joka tunnetaan myös luetettavana joukkuepelaaja. Playmakerin lajivalikoimasta löytyvät mm. Jääkiekko, salibandy ja golf. Muutoinkin urheiluvarustus tietämys on vahvaa, sillä mies on nähty ennen saapumista Sport Solutionsin rivistöön useita vuosia InterSportin vahvuudessa sekä Jyväskylässä että Helsingissä. Koulutukseltaan Jukka on piakkoin Liiketalouden tradenomi.

25


Tiimiakatemia magazine

Joni Pakarinen

haastattelu: Juha Hydén

Matkalla kohti unelmaa Kerro hieman itsestäsi lukijoille: Joni Petteri Pakarinen ja ikää on 22 vuotta muistaakseni. Mitäs mä kertoisin? Olen asunut lapsuuteni Kuopiossa, mutta syntynyt Rautalammilla ja koen olevani sieltä kotoisin. Lukion ja jääkiekkoilun kautta päädyin ralliautoilevaksi tiimiyrittäjäksi. Urheilutaustaa on siis jonkin verran. 13 vuotta tuli pelattua jääkiekkoa. Pelatessani viimeistä kautta lätkää, ajoin jo ensimmäisen kauden kilpaa. Nykyisin lätkä on jäänyt ja ralliautoilusta on tullut se vakavampi juttu. Mistä ralliautoilu sinun kohdalla sai alkunsa? Olen aina vanhempia muistuttanut siitä kun lähdettiin vuonna 1999 katsomaan Suurajoja. Sieltä se kipinä jostain vain syttyi. Ei meillä perheessä kukaan muu aja kilpaa ja suvussakin on ollut vain yksi rallikuski. En koe muutenkaan olevani mikään autointoilija vaan tykkään vaan ajamisesta.

Joni Pakarisen 11 vuotta sitten syntynyt lapsuuden unelma ajaa Jyväskylän Neste Oil -rallyssä on tänä vuonna toteutumassa. Tiimiakatemia magazinen toimitus kävi haastattelemassa tätä ralliautoilevaa tiimiyrittäjää ja kyselemässä hänen mietteitään ennen rallia.

Se tuli siinä mielessä hieman takakautta. Käytiin katsomassa se Neste Oil Ralli ja jossain vaiheessa nousi ajatus, että pitäisikö hankkia mökkiauto. Koulussa tuli hyvin menestystä ja perheeltä ja mummolta saaduilta stipendirahoilla ostettiin Fiat Uno, jolla ajeltiin pitkin peltoja ja mökkiteillä hieman siellä lain harmaalla alueella. Haaveena tietysti oli, että jos joskus pääsisi ajamaan kunnolla. Muistan sanoneeni vanhemmille, että sitten kun pelaan NHL:ssä, niin joku kesä tauolla tulen ajamaan Neste Oil -rallin. Ei ollut kuitenkaan haaveissa vielä silloin, että ajaisi rallia tosissaan esimerkiksi SM-tasolla. Serkun kautta sain tiedon, että 16-vuotiaana pääsee ajamaan rallisprinttiä ja 2003 toukokuussa hommattiin jokaisen rallikuskin aloitusväline eli Ford Escort. Samana vuonna tuli 16 vuotta täyteen ja ajettiin ensimmäinen sprintti Iisalmessa joulukuussa. Siitä se sitten oikeastaan lähti. En mä hirveästi siitä sprintistä tiennyt silloin ja

26

ekaan kisaan kun mentiin, niin mä en ollut yhtään sprinttiä käynyt edes katsomassa. Oli hieno juttu kun pääsi kisaamaan. Ensimmäinen kisa tietysti oli mitä oli ja viimeisiksi tultiin. Ei siinä uskaltanut mitään vielä tehdä. Ensimmäinen kausi meni opetellessa ja seuraava kausi meni jo vähän paremmin. Silloin hankimme myös Opel Astran, joka oli etuvetoinen ja tutumpi ajaa, koska siihen olin Fiatin kanssa tottunut. Sillä lailla se homma alkoi. Missä vaiheessa rallisprintti vaihtui ralliin? 2005 täytin 18 vuotta ja sain ajokortin, joka vaaditaan tietysti ralliin ja 2006 vuoden alusta pääsin ensimmäiseen kisaan ajamaan. Lähdettiin alun perin sprinttiin hankitulla Astralla kokeilemaan. Se oli kuitenkin se juttu miksi lähdin yleensä ajamaan kilpaa. Tykkään taistella pitkään ja sprintti on vain kaksi kierrosta ja maali. Ral-


Tiimiakatemia magazine

likisa on vähän kuin jääkiekko-ottelu. Pitää olla koko ajan hyvä. Ajeltiin erilaisia aluekisoja esimerkiksi Fcuppeja ja mitä sattui olemaan. Auto oli kuitenkin hyvä. Sillä oli kuitenkin voitettu nuorten SMpronssia eli kalusto oli kohillaan. Ajeltiin kisoja ja pidettiin hauskaa ja niiden kisojen kautta kehitystä tuli. Kun tuli aika mennä armeijaan, niin sitä halusi vieläkin päästä ajamaan, joten ilmoittauduttiin nuorten SM-sarjaan, jonka ansiosta sain vapaita ja komennuksia. Se oli hyvä juttu, koska taso oli kova ja sitä kautta kehitystä tuli lisää. Sen jälkeen auto vaihtui Hondaan, joka oli kolme kertaa kalliimpi auto. Sen kanssa on ollut sellaista henkistä koulua tekniikan kanssa. Mitä se homma on tähän mennessä vaatinut? Se on vaatinut paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Ei noita tuloksia vaan tehdä hetkessä. Moni puhuu, että on kiire saavuttaa ammattilaisuus. Itse pidän kannustimena sitä, että olen 22-vuotias kaveri ja rallin SM-sarjasta löytyy paljon vanhempia kuskeja jotaka eivät ole vieläkään saanut tehdas paikkaa, vaikka loistavia kuskeja ovatkin. Minulla on siis useampi vuosi aikaa tässä kypsyä. Se vaatii kärsivällisyyttä, työtä ja vähän myös ymmärrystä siitä mitä sillä autolla tehdään. Rahallista ja ajallista panostusta tämä homma vaatii tietysti ja siitä tuleekin suuri kiitos vanhemmille, jotka ovat tukeneet tässä hommassa. He monesti uhraavat omasta ajastaan paljon ja ovat ottaneet vapaata töistä, jotta ovat päässeet huoltamaan autoa kun itse ei ole ehtinyt. Tietysti se vaatii hyvän verkostonkin. Missä vaiheessa tuo Neste oil-rally tuli selkeäksi tavoitteeksi? Kaikella kunnioituksella sm-sarjaa kohtaan, niin mä en siitä ole koskaan syttynyt vaikka kova sarja onkin. Kuinka monesta Suomen mestarista on loppujen lopuksi tullut maailmanmestareita. Suomessa kärkitason laajuus on aika huikea. Itse ajattelen asiaa enemmänkin bisneksen kannalta. Mulla on haave, että mä saisin tästä ammatin jollain tasolla. Mullekuskin homma ei ole niin tärkeä, koska mä tykkään tästä lajista niin paljon. Siksi mulle on tärkeämpi tavoite nuo mm-jutut tai irc-sarja kunhan se olisi kansainvälinen juttu, koska siellä se iso raha liikkuu. Suomi on köyhä valtio eikä siitä päästä mihinkään. Esimerkiksi Kiinassa maksetaan palkkaa, että täältä lähdetään ajamaan sinne ja siihen verrattuna täällä ollaan pienissä kengissä talouden suhteen. Rallimaana Suomi on ihan mieletön ja tietysti haluaisin täälläkin menestyä. Mulle on tärkeä, että saisin luotua uran tästä ja se vaatisi sitä, että pääsisi ulkomaalaiset kontaktit. Tai sitten luoda Suomeen uusi konsepti, mikä on tietysti yksi vaihtoehto. Kyllä se Neste Oil -rally on ollut haaveena jo siitä 1999 asti. Rautalammilta kun on, niin se Myhinpääm legendaarinen erikoiskoe tuo vielä mukavan lisän ralliin. Kerro vähän siitä uudesta sopimuksesta Joo eli ajetaan vuokratiimissä Neste rallissa.

Printsportilta vuokrataan auto ja saadaan huolto myös heiltä. Ajetaan nelivetoisella Mitsubishi Lancer evolution 9:llä eli teinien märällä unella. Se on hienoa kun pääsee kokeneen tiimin kanssa Jyväskylän ralliin ja varmasti kaikki on viimeisen päälle hoidettu heidän puolestaan, joten voi lähteä rauhallisin mielin ajamaan. Minkälainen tavoite Neste rallissa on? Se on ihan puhtaasti maalin pääsy. Se, että pääsee nauttimaan ajamisesta, ja vielä maaliin, olisi tärkeä ja hieno juttu. Miten elämä Tiimiakatemialla on vaikuttanut tähän rallihommaan? Totta kai se ruokkii. Normaalissa koulussa ei varmasti olisi tällaisia edellytyksiä tehdä näitä juttuja. Tärkeä yhteistyökumppani on Osuuskunta Manifant, jotka tekevät yhteistyökumppanien hankintaa. Eli totta kai tämä on tukenut. En usko, että olisin lähtenyt tähän projektiin ilman, että opiskelen täällä. Ei varmaan olisi edes mahdollista koko homma. Työt omassa tiimissä Takomossa tuo tietysti omat paineensa, jotka tulevat lähinnä itseltä. Tiimiltä on kyllä saanut hyvin tukea tähän hommaan. Kaikin puolin ihan jees juttu. Tietysti oppia saa esimerkiksi myyntityöhön mikä on tärkeä juttu tätäkin ajatellen. Printsportin toimitus-

Mä pystyn intensiivisellä lenkillä saamaan sykkeen 178: aan kun taas mennään ralliin normaalille pätkälle, missä ei ole mitään ihmeellistä, niin syke nousee 191:een. Silloin kun kaadoin auton, niin sykemittari meni sekaisin ja lukema näytti 228:aa.

johtaja Eero Räikkönen sanoi kerran hyvin, että vaikka meistä kaikista kuskeista ei tulekaan välttämättä ammattikuskeja, niin kyllä meistä pirun hyviä myyjiä tulee. Varmaan pitää ihan paikkaansa, kuitenkin joutuu joka vuosi tekemään paljon töitä, että pääsee rallia ajamaan. Mitä tapahtuu Neste rallin jälkeen? Onko se sellainen välietappi tässä vaiheessa, jonka jälkeen katsotaan mihin homma etenee? Varmaan joo. Tässä meni ihan kananlihalle kun kysyit. Tästä on unelmoitu se 11 vuotta. Jos siellä hyvin menee vielä, niin joutuu katsomaan, että entäs nyt. Ei varmaan siinä vaiheessa riitä se ensi vuonna uudestaan asenne enää. Jännä nähdä miten käy. Ei ole tullut mietittyä vielä sitä asiaa niin tarkkaan. Joskus sanoin isälle, että tavoitteena oli Suomen mestaruus ja isä kysyi sitten, että mitäs sen jälkeen. Silloin meni kanssa hieman sormi suuhun. Nykyään on tullut tavoitteeksi, että menestyisi myös muullakin tavalla. Olisi hienoa, että oma suojatti voittaisi Suomen mestaruuden. Kai se pitää ottaa sillä tavalla, että tehdään hommat kunnolla siellä ja katsotaan mihin se homma lähtee sitten. Sen mä tiedän, että olen ulosanniltani varsin poikkeuksellinen tapaus

27

tuolla ja suomen kielen lisäksi englannin kielen taito on hallussa. Olen myös aika avoin puhumaan kaikesta enkä koe, että olen niin tärkeä ihminen, että jotain pitäisi salailla. Mikä on seuraava askel kohti MM-rallia? Huomenna käydään testaamassa autoa ja siitä saadaan se konkreettinen alku. Eilen käytiin sovittamassa penkki siihen ja silloin jo teki mieli päästä vähän ajamaan. Toivottavasti tulee hieno juttu tuosta Neste rallista ja saadaan kaikki toimimaan. Vielä joku loppukaneetti Neste rallin jälkeen on jännä nähdä miten lopulta käy. Mikä on se juttu sen jälkeen mikä vie meitä eteenpäin. Toivottavasti se ei ole se ensi vuonna uudestaan vaan saataisiin joku uusi juttu. Se voisi olla vaikka Ruotsin ralli, vaikka talvella ajaminen ei olekaan ihan se mun juttu. Kun saisi ihmiset tajuamaan rallista ja Jyväskylästä sen, että tämä on Pohjoismaiden suurin vuotuinen tapahtuma ja arvostamaan sitä miten kova juttu Jyväskylän ralli on. Näkisivät muutakin kuin sen, että baareissa on porukkaa ja menisivät kokemaan pätkälle mikä se juttu on. Moni sanoo, että ralliautoilu ei ole urheilua, mutta tervetuloa kyytiin. Olen aina sellaiselle ihmiselle tarjonnut kyydin, joka minulle on niin sanonut ja yleensä he ovat nousseet hikisenä kyydistä, vaikka ovat olleet vain matkustajan paikalla. Sen jälkeen on aina pitänyt kysyä, että onko tämä urheilua. Mä pystyn intensiivisellä lenkillä saamaan sykkeen 178:aan kun taas mennään ralliin normaalille pätkälle, missä ei ole mitään ihmeellistä, niin syke nousee 191:een. Silloin kun kaadoin auton, niin sykemittari meni sekaisin ja lukema näytti 228:aa. Kaikille suosittelen lämpimästi tätä touhua. Monella on semmoista ihastelua, mutta siihen se jää. Itsellä on toisenlainen elämänasenne. Mielestäni asioita ei pidä jättää tekemättä. En halua selitellä, että kunpa olisi tullut tehtyä. Se on helpompaa ajatella, että olisipa jäänyt tekemättä. Itse vihaan liikenteessä kaahaamista. Mun mielestä se on vastuutonta enkä hyväksy sitä koskaan. Mulle aina sanotaan että onpa siinä rallikuski kun ajaa kymppiä alle rajoituksen, mutta mä pääsen purkamaan hurjastelun haluni muualla. Pitää muistaa, että tuolla liikenteessä on enemmän velvollisuuksia kuin oikeuksia. Se on ollut myös haaveena olla asennekouluttajana, koska mä tiedän, että mä pystyn tekemään tunteisiin vetoavia koulutuksia. Sellainen valmennushomma olisi muutenkin ihan jees. Melkein mieluummin näkisi oman suojatin voittamassa sen Suomen mestaruuden, kuin voittaisin sen itse. Tarkoitan tällä sitä, että kyllä se managerointi olisi unelma työ. Väitän, että osaan olla henkisenä tukena hyvä. Mielelläni otan jonkun toisen stressit mietittäväksi. Ulkopuolistahan on aina helpompi neuvoa. Se on myös yllättänyt kuinka positiivinen vastaanotto on ollut ja ihmiset ovat tulleet kyselemään rallihommasta. Mielellänihän minä tästä hommasta kerron ihmisille. Paljonriippuu tietenkin siitä sävystä miten asiaa kysytään. •


Tiimiakatemia magazine

Kyläkonttori

K

aikki sai alkunsa eräänä talvisena päivänä tiimiakatemialla. Selailin mol.fi sivuston työilmoituksia, hakukriteerinä oli yrittäjävetoisen työpaikan löytäminen. Huomasin ilmoituksen, jossa haettiin kahvilayrittäjää MeriTeijo Makasiinien Kahvila Kyläkonttorille. Minulla ei ollut hajuakaan, missä päin Suomea kahvila sijaitsee joten ensimmäisenä googletinkin makasiinit. Sivuilla avautui kertomus vanhasta

Ajattelin että “this is it” ja toivoin, että Tuula tykästyisi meihin siinä määrin että valitsisi meidät yrittäjiksi. ruukkitehdas alueesta, jota on vuosien saatossa kunnostettu kulttuuri ja matkailu käyttöön. Alueen vanhoihin makasiinirakennuksiin olisi tarkoitus remontoida taiteilijoiden työtiloja, sekä ravintolatilat. Lisäksi alueella toimii aktiivinen

teksti: Henna Ikola

harrastajateatteri, Teijon tehtaiden historiasta kertova museo, sekä vanhan tavaran myymälä. Tuntui että jostain eteeni oli tupsahtanut mahdollisuus, josta olin pitkään haaveillut. Oma olohuonemainen kahvila taidenäyttelyineen, sekä kesä merenrannalla maalaismaisemissa. Mitä muuta ihminen voisi toivoa? Ryntäsinkin opiskelukaverini Elinan luokse ja pyysin häntä kiireesti katsomaan löytöäni. Jo samana päivänä soitimme makasiinien toiselle omistajalle. Tiedustelimme paikasta ja päädyimme ruksailemaan työhakemusta. Ajatus kahvilan liikeideasta tarkentui erään automatkan aikana. Olimme Elinan kanssa menossa tsekkaamaan erästä toista kahvilaa, joka sijaitsi Kesälahdella. Tämän mahdollisuuden olimme bonganneet jo ennen makasiinien ilmoituksen löytymistä. Matkalla mietimme, että mitähän kahvilassa voisi oikein tarjota perinteisen pullan ja leivoksien lisäksi. Matkalla työhaastatteluun saimme idean vohvelikahvilasta. Vohvelit ovat nopeita tehdä, niissä on kate kohdallaan ja tietenkin ne ovat ihan älyttömän hyviä. Kesälahden kahvilasta jäi fiiliksenä “ihan jees“, mutta kumpainenkin oli hyvin mietteliäänä siitä olisiko

28

se kuitenkaan meidän juttu. Olen huomannut, että jos tekemisestä puuttuu aito innostus työ alkaa helposti maistua puulta. Tässä tilanteessa itsensä motivoiminen vie melkein yhtä paljon energiaa kuin itse työ ja se vaikuttaa paljon


Tiimiakatemia magazine

Saimme viime keväänä hyvän alkukiinnostuksen kyläläisissä heräämään jo ennen saapumistamme. Tämä siksi koska muutimme kylän kovamaineisimman poikamiehen seinänaapuriksi kukkulan päälle punaisen maalaistalon toiseen päähän. jokaisella elämään osa-alueella. Päätimme siis odottaa ja matkustaa Mathildedaliin katsomaan Kahvila Kyläkonttoria. Molemmilla oli aavistus, että tämä voisi olla “meidän juttu”. Seuraavalla viikolla hyppäsimme Saloon vievään junaan. Asemalla meitä oli vastassa Tuula Gustafsson makasiinien toinen omistaja. Tuula puhui hassua Turkkusen murretta, jolle hihittelin hieman itsekseni. Matkustimme n.30 km MeriTeijon matkailualueelle ja siellä sijaitsevaan Mathildedalin pikkukylään. Ihastuimme paikkaan saman tien. Niin itse seutuun, kuin makasiinien miljööseen. Kaikki Fiskarsin ja Billnäsin seudulla käyneet tietävät, miten kauniita paikkoja voi Suomesta löytyäkään. Tämä oli samaa sarjaa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Meri-Teijon matkailualueelta löytyy myös tasokas golf-kenttä ja laskettelukeskus, jossa kesäisin toimii mäkiautorata. Itse kahvila sijaitsee vanhan ruukkialueen sähkömuuntajarakennuksessa. Siellä on vielä tehtaitten aikainen sähkötaulukin paikallaan. Yläkertaan galleriatiloihin johtaa alkuperäiset jyrkät metalliportaat. Lattiat ovat kiveä ja muodostavat mustavalkoisen shakkiruutukuvion. Isojen vihreiden ikkunoiden läpi valo tulvii koko kahvilaan. Ajattelin että “this is it” ja toivoin, että Tuula tykästyisi meihin siinä määrin että valitsisi meidät yrittäjiksi. Niinhän siinä sitten kävi, että Tuula tarjosi tapaamisen jälkeen paikkaa meille ja järjestelyt päästiin aloittamaan.

Y

dinajatuksena oli siis vohvelikahvila. Koko valikoima alkoi muodostua tämän teeman ympärille. Päätuotteena suolaiset ja makeat vohvelit. Aloimme kartoittaa sopivia yrityksiä, joilla olisi tarjota arvojemme mukaisia myyntituotteita. Ajatuksena oli alusta asti että kahvilaa lähdetään kehittämään miljöötä kunnioittavalla tavalla. Tuotevalikoimaa lähdettiin kehittämään yksilöllisten ja hieman pienempien kotimaisten toimittajien ympärille. Han-

kintahinta ei ollut ratkaiseva asia, koska emme nähneet järkevänä tarjota kahvilassa kaikkea sitä mitä monista ketjukahviloista löytyy. Saimme selville, että Meri-Teijon alueella ei ollut saatavilla irtojäätelöä. Valitsimme valikoimiin italialaisen reseptin mukaan valmistetut irtojäätelöt, jotka tilattiin kotimaiselta hieman pienemmältä jäätelötoimittajalta. Jäätelöt täydensivät hyvin vohveliteemaa, koska asiakas voi halutessaan valita vohvelinsa jäätelöpallolla. Juomatoimittaja löytyi kotimaisesta panimosta, joka valmistaa vanhan ajan limonadeja aitoja marjoja ja hedelmiä käyttäen. Kahvilan sisustukseen käytettiin pihapiirissä toimivan vanhan tavaran myymälästä löydettyjä värikkäitä kankaita sekä maljakoita. Pöydillä oli koko kesän ajan pihapiirissä kasvavia luonnonkukkia. Kahvilan olohuonemaisen tunnelman takaamiseksi tilasimme sinne päivän sanomalehdet. Ilmainen w-lan yhteys on asiakkaiden vapaassa käytössä. Markkinointiin panostettiin ottamalla yhteyttä paikallisiin lehtiin. Lehtijuttujen lisäksi, laitoimme ilmoitukset paikallisten lehtien kesäliitteisiin. Lisäksi ilmoittelimme tapahtumista paikallisella ilmoitustaululla ja kahvilan asiakkaille ihan vaan höpöttelemällä. Kahvilan kävijäkuntaan kuuluu paljon alueella kesäisin asustavia mökkiläisiä, golfin harrastajia, ohikulkumatkalla olevia lomalaisia ja tietenkin paikallisia asukkaita ja kesäteatterilaisia. Tulevan kesän haasteena on saada kahvilan tunnettuus nousemaan Meri-Teijossa lomailevien ja lähistöllä asuvien ihmisten parissa. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa kahvila tunnettaisiin vohveleistaan ja tunnelmastaan Salon rajojen ulkopuolellakin. Hyvän meiningin ja tarjonnan ansiosta puskaradio kävisi ja uusia ihmisiä saapuisi tutustumaan. Mielestäni paras markkinointi tapahtuu paikanpäällä palvelemalla asiakasta hyvin. Pienellä paikkakunnalla rento meininki, sekä ystävällinen ja välitön suhtautuminen uuteen asiakkaaseen on kaiken perusta. Asiakkaan kanssa on hiljaisempina hetkinä mukavaa höpötellä niitä näitä. Tämä on hyvin luontevaa, sillä kaikki tun-

29

tevat toisensa ja kylillä tapahtuvat asiat tiedetään niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää tunnelmaa tuo myös toimivat henkilökemiat henkilökunnan välillä. Yrittäjyyden hyvänä puolena on se, että voi valita työkaverinsa ja tehdä asiat omalla tyylillä. Ehkä meidän etu viime kesää jälkeenpäin miettien oli se, että monet tulivat paikanpäälle tsekkamaan ketkä oikein lähtevät Jyväskylästä asti kahvilaa pyörittämään. Saimme viime keväänä hyvän alkukiinnostuksen kyläläisissä heräämään jo ennen saapumistamme. Tämä siksi koska muutimme kylän kovamaineisimman poikamiehen seinänaapuriksi kukkulan päälle punaisen maalaistalon toiseen päähän. Loistava “icebreaker “olivat hänen 4 koiraansa, jotka aina tulivat tervehtimään meitä. Viime kesänä meillä oli asuntona n. 35 m2 päätyhuoneisto, joka käsitti tupakeittiön ja makuuhuoneen. Onneksi asuntoon kuului myös omaa pihaa, sekä ulkosauna, jota saimme lämmittää aina kun vain saunafiilis pääsi iskemään. Välillä ihmettelen, miten me oikein jaksoimme katsoa toistemme nassuja koko kesän aamusta iltaan, mutta täytyy sanoa että tässä jo aiemmin mainitsemani henkilökemiat toimivat todella hyvin. Pari kilahtamista kesän aikana tapahtui, ja nekin todella väsyneessä olotilassa. Kesän 2010 asunto sijaitsee aivan viimekesäisen asuntomme naapurissa, yllätys yllätys punaisessa maalaistalossa sekin. Iloksemme tulevassa asunnossa on yli 100m2 tilaa. Siis kaikille ihan ikioma huonekin. Viime kesän kokemukset olivat niin rohkaisevia, että päätös palaamisesta kyläkonttorille yrittäjäksi oli selkeä jo viime syksynä. Ja ehkäpä minut tullaan näkemään Mathildedalin maisemissa vielä monena kesänä tämänkin jälkeen, aika näyttää. Tulevana kesänä matkaan lähtee myös kämppikseni Anniina ja tiimikaverini Petrus. Viimevuotiset työkaverini Saija ja Elina ovat matkalla kohti uusia haasteita. Toivotan kaikki tämän jutun loppuun kahlanneet tervetulleeksi kauniiseen Meri-Teijoon ja Kahvila Kyläkonttoriin.•


Tiimiakatemia magazine

Monkey Business Teksti: Lhier Pilado

More Action. More Chaos More mistakes. More Learning CONNECTING WITH THE MONKEY WORLD Young entrepreneur asks his father: “Dad, I’m not sure what to do. I have this construction business; I’ve got this music thing. What should I do?” Father: “ You know what? I never made a decision.” Son: “Oh, what a letdown…”

A

fter some time the son realized that if you know what is right, you don’t have to make decisions. When you know what is right, it’s just there for you, and you just do it. How many times have we heard: “there is this business opportunity, and no one is doing anything for that?” My question is, why am I a Monkey? I do not develop a project because would be a great business about this and that, and the world

My question is, why am I a Monkey? doesn’t have one – as I have heard many times. The reason I get involved in a project is because I just need to do it. When the idea comes to my mind it’s like my head becomes a light bulb and a big spark of light appears in to my eyes. It’s a lot harder to say no and forget about it than to say yes and take it forward, I just have to do it, and there is no other way. Do we believe in all we do? Can a human being believe in all he/she does? Is there anything more challenging than to work on something that I don’t see any value in, will not change the world or teach me something? Do we always strive for the maximum fun and challenge? Which question lies at the heart of our work? What are we

working on that is interesting, and who are we, and how does it feel? Bruce Mau Design Inc. identified the 4 P’s checklist, that helps us to decide whether to say yes or not to a new project: People: Every project involves spending time with the customer. If the people are friendly, you can overcome any problem. If they’re not, every problem will seem twice as big. Project: Is the project adventurous? Will it provide new opportunities for learning? Profit: We need to make money in everything we do in order to sustain the business. Plate: How much do we have in our plate? How hungry are we for new projects? Think carefully about how new work will affect yourself and the team. The biggest challenge we normally face in our daily life is the ability to see the world with fresh eyes, to see things from a different perspective. We get blinded by all the daily tasks: tons of emails, projects…not taking enough time for ourselves. Not stopping for a while to “go up in the hill and see what is cooking in the valley”. Unfortunately it’s ourselves who unconsciously decide to do so. But the ability to slow down, look deeply into ourselves and afterwards into the world is probably the most precious thing to do, because then we will be able to act smoothly and with a natural flow thanks to what comes from the inner know-

30

ing. We will be able to sense what’s trying to emerge, getting back into the world to act sharply and having the courage to do what is required to do for its own sake. It is ok as well to get lost during the journey, but we need to be curious keeping in mind that it’s kind to ask for help. And we are not alone. There are hundreds of courageous monkeys in the world who strongly believe in what they do. We need to be able to connect with our inner world firstly, find the monkey we have in ourselves, and afterwards be able to connect, listen and act collectively with all the Monkeys in the world. I do not believe that Leadership in the future will be taken only by individuals, because leadership doesn’t come but we take it. It will be taken collectively by groups, organizations, communities and networks. Collective leadership is needed in the world right now, and it will happen if we are able to see the world with fresh eyes. Because as Margaret Wheatley said: “Collective Leadership involves perseverance and discipline, but it’s robust and healthy,” We need to engage our customers and friends on this too, and be friendly with them. Make them feel part of the dream and involve them in actions created towards the vision. We have to be more transparent than ever and reach cocreational levels never experienced before. We need to start dancing with them, not just talking, but gently inviting them to dance with us in the dance floor.•


+IRJATNOPEASTIVERKOSTA

WWWTALENTUMSHOPß

2AKENNAMAAILMANPARAS VERKKOPALVELU )NVESTOIOPPAASEENpSAATTIET¼¼ MIT¼KANNATTAATEHD¼JAMIT¼EI 2IKU6ASSINEN !NTTI)SOKANGAS

$IGITAALINEN JALANJ¼LKI

%TOLEOLEMASSA JOLLETN¼Y'OOGLES SA"UDJETTIENKUTISTUESSASIS¼LTμ ONTUOTETTAVAENTIST¼ENEMM¼N JATEHOKKAAMMINYRITYKSENSIS¼L L¼+IRJAAUTTAAK¼¼NT¼M¼¼NNETIN AIHEUTTAMANMUUTOKSENEDUKSI TARJOAMALLATEHOKKAANTYÎKALU PAKETININSPIROIVANJARELEVANTIN VERKKOSIS¼LLÎNLUOMISEKSIJAKYTKEMISEKSILIIKETOIMINNAN TAVOITTEISIIN  S _

*ARI*USLÁN

.ETTIMULLISTAA MARKKINOINNIN (YÎDYNN¼UUDET MAHDOLLISUUDET +IRJAKERTOOSELKE¼STIJAILMANTEK NOLOGIAJARGONIA MITENINTERNETIN MARKKINOINTIMAHDOLLISUUDETMUUTE TAANYMP¼RIVUOROKAUDENTOIMIVAKSI MARKKINOINTIKONEISTOKSI ILMAN P¼¼LLEK¼YV¼¼JAKALLISTAMEDIA MAINONTAA  S _

*ANNE*¼¼SKEL¼INEN

3ALMELA (ALLANORO 3IPPA 4APANAINEN 9LITALO

6ERKKOPALVELUNOSTAMINENVOIAIHEUTTAAHARMAITAHIUKSIAJARASKAITAHUOKAUKSIA $IGIMEDIA ALANTERMITOVATMONIMUTKAISIA PROSESSITVAIHTELEVATJAPALVELUJENTARJOAJIA RIITT¼¼ENEMM¼NKUINJAKSAISIPUHELIMEENVASTATA+YSYTT¼V¼¼ONNIINPALJON ETT¼EI TIED¼MIST¼ALOITTAA

+ETTER¼N ORGANISAATION)4

+IRJAESITTELEEVIITEKEHYKSEN JOSSA MUUTOSTENONNISTUMISENL¼HTÎ KOHTANAONLIIKETOIMINNANJA)4N V¼LINENKUMPPANUUS5UDISTUMISES SAONNISTUTAAN MIK¼LIOSAPUOLET KEHITT¼V¼TSYSTEMAATTISESTIOMIA VALMIUKSIAAN LUOVATYHDESS¼ VAKIINTUNEETUUDISTAMISENK¼YT¼NNÎTSEK¼PYRKIV¼TAVOI MUUTEENJAAITOONVUOROVAIKUTUKSEEN  S _

0UHELUNHINTASISALV ,ANKAPUHELIMESTA _PUH  _MIN -ATKAPUHELIMESTA _PUH  _MIN 5LKOMAILTAAOMAANULKOMAANPUHELUMAKSU

6ERKKOPALVELUNOSTAJANOPAS

+IRJAL¼HESTYYVERKKOSIVUSTOJENSUUNNITTELUAOSTAJANN¼KÎKULMASTA-ITENVALITAOIKEA RATKAISUJUURIOMIINTARPEISIIN-ITENSAADARAHOILLEENPARASTAMAHDOLLISTAVASTINET TA-ILLAINENONHYV¼JULKAISUJ¼RJESTELM¼-ITENVOIMITATAVERKKOSIVUSTOUUDISTUKSEN ONNISTUMISTA+IRJAONSELKE¼OPASKAIKILLE JOTKATARVITSEVATLUOTETTAVAATIETOA VERKKOPALVELUPROJEKTIENSAONNISTUNEESEENL¼PIVIEMISEEN  S _

4ILAAOSOITTEESTAWWWTALENTUMSHOPßTAISOITA  -YÎSKIRJAKAUPOISTA 4ALENTUM3HOP !NNANKATUp (ELSINKIoAVOINNAMApPEKLOp


Tiimiakatemia Magazine 102  

TA magazinen vuoden 2010 toinen numero. Jutut: KLOK Creative agency, Joni Pakarinen, MYM, TA ystävät, Meri-Teijon Kyläkonttori, Monkey Busin...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you