Page 1

MAGAZINE T I I M I A K AT E M I A

Iv/09 marraskuu 0€

perheyrittäjyys

m u k a n a m m . pa u l i g / h a r v i a / t m a / j ä ä v u o r e m m e s u l a a / s i s u s t u s s at i i n i


Pääkirjoitus Tervetuloa Tiimiakatemia magazinen pariin! Ensimmäinen vuosi lehden tekemistä on nyt meidän osaltamme takana. Pitänee kai sanoa, että sanonta siitä kuinka kukaan ei ole seppä syntyessään pitää paikkansa. Ensimmäiset 365 auringonnousua menivät ns. perusasioiden äärellä. Etsittiin oikeita pelipaikkoja, opeteltiin järkevää ajankäyttöä ja luotiin yhteistä työskentelykulttuuria. Kaiken kaikkiaan vuodesta tuli juuri sellainen kuin siitä ennusti vuosi sitten: Haastava ja ennen kaikkea opettava. Nyt on aika nousta yksi porras ylöspäin ja haastaa se ”perusjuttu” mitä olemme vuoden verran tehneet. Tarkoituksenamme on kehittää Magazinen konseptia nykyaikaisempaan suuntaan. Sosiaaliset mediat ottavat arjestamme koko ajan suuremman osan ja niiden merkitys osana perinteistä yritystoimintaa korostuu. Haluamme viedä lehteämme eteenpäin niin, että informaatio on tarjolla ensi vuonna musteen lisäksi myös bitteinä. Tavallinen printtimedia ei tule kuitenkaan poistumaan informaatioyhteiskunnasta, sillä lehtiä on tulevaisuudessakin helkkarin kiva lukea paperilta. Siksi Tiimiakatemia magazine tulee kolahtelemaan lukijoiden postiluukuista sisään myös tästä eteenpäin.

Löydä

ihannepainosi •

Painotuotteet käyntikorteista kirjoihin •

www.keuruunlaatupaino.com

Tämä lehti on siis neljäs ja viimeinen numeromme tänä vuonna. Tiimiakatemian ympärillä on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana paljon ja myös alkuvuosi näyttäisi olevan täynnä toimintaa. Näin ollen lehden kantavaan teemaan perheyrittäjyyteen liittyvien tarinoiden lisäksi, löytyy tästä numerosta paljon ajankohtaista informaatiota lähiverkostollemme. Lopuksi haluaisin lausua suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat auttaneet meitä lehden tekemisessä viimeisen vuoden aika. Ilman teitä olisi kaikki ollut monin verroin hankalampaa. Kiitos myös kaikille lukijoillemme. Tapaamme jälleen alkuvuodesta 2010. Nöyränä, muttei nöyristellen, Jerri Virtanen, Tiimiakatemia magazinen päätoimittaja.

Osuuspankin yritysasiakkaana voit olla hyvilläsi pankkivalinnastasi. Yritykselläsi on kumppani, jolla tässäkin tilanteessa on kykyä liiketoimintasi rahoittamiseen silloin kun sitä tarvitaan. Pystymme tähän, koska vakavaraisuutemme on korkealla. Turvallisen vakauden lisäksi yritysasiakkaanamme hyödyt kattavista OP-Pohjolaryhmän palveluista. Päivittäistarpeittesi lisäksi saat meiltä tärkeät vakuutus- ja lakipalvelut. Kun taustat ovat kunnossa, pysyvät myös yrityksesi pyörät pyörimässä.


Tiimiakatemia magazine

16

Osoite Piippukatu 3 , 40100 Jyväskylä, Suomi/Finland

toimitus

E-mail magazine@tiimiakatemia.net

Kiitos: Hugo Miskala Anniina Liukkonen Sisko Mäkinen Vilma Väisänen Henna Ikola Lauri Huusko Timo Lehtonen Johannes Partanen Henry Weston

Web www.tamagazine.fi

Painopaikka Keuruun Laatupaino Oy, Keuruu

Päätoimittaja: Jerri Virtanen

Paperi: Kansi:Novatech Gloss 170g Sisus: G-print 100g

Puhelin 040 824 8874

Tuottaja: Petrus Piironen

MAGAZINE T I I M I A K AT E M I A

Iv/09 marraskuu 0€

AD: Juha Hydén

Tiimiakatemia magazine ilmestyy vuonna 2010 neljästi.

Myyntipäällikkö: Mikko Hiukka

perheyrittäjyys

Kannen kuva: Lauri Huusko m u k a n a m m . pa u l i g / h a r v i a / t m a / j ä ä v u o r e m m e s u l a a / s i s u s t u s s at i i n i




Tiimiakatemia magazine

S i s ä l t ö Huulten viemää

Tiimiakatemia

Magazine

numero

4

6

menovinkit 7 Magazine kertoo mihin yrittäjän tulee suunnata. Johanneksen kirjakerho 8 Johannes Partasen kirja-arvosteluja yrittäjätarinoista. Sisustus Satiini Heli ja Anniina, kohti yhteistä unelmaa.

10

Jäävuoremme sulaa Iceberg keeps on melting.

12

24

Harvia 14 Perheyritys isolla H:lla. Haastattelussa Sari Harvia-Jyllinmaa. Team Mastery Arena 20 Kuvakertomus siitä, mitä tapahtui Säynätsalon Juurikkasaaressa 17.-18.9.2009 Paulig 24 Yli joka toinen Suomessa juotu kahvikupillinen on tietysti Pauligin. Pauligin viestintäpäällikö Leena Miettinen kertoo näkemyksensä Pauligin menestyksen syistä.

10 30

Monkey Business 28 Hugo Miskala kirjoittaa mitä sana perheyrittäjyys hänelle merkitsee. Martti Vainaa ja sallitut aineet 30 Tiimiakatemian syntymäpäivillä esiintyvän bändin tarina. Musiikki, tiimiakatemia ja urheilu. Mitä tekemistä näillä on toistensa kanssa? Team Academy - january 2010 What’s happening in january

31 12




Tiimiakatemia magazine

Huul tenvi e m ä ä 3.0 NytTen Nousussa : “Pensseli setä kävi Suomen vierailullaan saunassa (HS 7.11), ja tapasi siellä meisseli-setä Jörn Donnerin.” HS nyt liite, 13.11 - 19.11

”Kiinteistöliiton lakimies Anna-Liisa Varala kertoo, että lakiasioissa kyse on aina tulkinnasta ja soveltamisesta.” Mistä löytyykään vahinkojen korvaaja vesiputken haljetessa? Taloussanomat, 12.11

“Vaikka myymälät näyttävät upeilta, niistä puuttuu tuotekehittelyn piristävä särmä. ... Entä Artekin mainonta? Ilmeestä päätellen siitä vastaa joku bangalorelainen nettigraafikko.”

“Tiesitkö että jos kuuntelet Spotifysta 100 kertaa Sakaran julkaiseman levyn läpi, niin Sakara “tienaa” mojovat 30 senttiä. Kiitos Spotify. “ Mokoma yhtyeen Facebook päivitys

Muotoilun tutkija, toimittaja Kaj Kalin antaa suomalaiselle designille isän kädestä tuoreen Glorian Koti -lehden kolumnissaan M&M, 11.11 “Toki monet taiteilijat ovat boheemeja kusipäitä. Boheemius juontuu siitä, ettei vapaalla taiteilijalla ole työaikoja. Hän on aina töissä ja koko ajan lomalla.”

“ Projektien ja hankkeiden lisäksi on vielä hankeprojekteja ja projektihankkeita, mutta niiden eron ymmärtävät vain projekti - tai hanke spesialistit.”

Radiofilosofit Jukka Relander ja Tuomas Nevalinna pohtivat vastausta kysymykseen; pitääkö taiteilijan olla boheemi ja kusipää ollakseen legenda?. HS nyt liite, 13.11 - 19.11

Helsingin Sanomien URPO hanke - artikkeli opastaa projektikielen lumoavaan maailmaan. HS Kuukausiliite, Marraskuu 2009

“Varsinkin kovimman kuumeen alkuvaiheessa hyvät höpinät päällä. Diilin Jethronkin jutut alkoivat vaikuttaa ihan fiksuilta, jonka seurauksena lähetät kaikille työtovereillesi viestin, että meidän kannattaa ostaa klikkejä Yhdysvalloista. Emmerdale sai kyynelen valumaan poskille. Unet tuovat mieleen David Lynchin elokuvat. “

“Nahistuneet keski-ikäiset tuotteet on poistettava valikoimasta, keski-ikäisen miehen viimeinen käyttöpäivä on koittanut. Tämäkö on tasa-arvon kliimaksi? Keski-ikäinen nainen panemassa nuorta poikaa flyygelin päällä “? Atria Fresh- televisiomainos on saanut Ruben Stillerin pistämään yhtiön tuotteet boikottiiin Image, 10/2009

Riku Vassinen kertoo Blogissaan kokemuksiaan sikainfluessasta. M&M, 10.11.2009

 


Tiimiakatemia magazine

Yritt äjän meno Vinkit Arja Koriseva Rakkaimmat joululaulut –konsertti 11.12.09 Jyväskylä, Paviljonki

NEXT STEP –Messut 14.-15.1.2010 Helsingin Messukeskus

Rompepäivät 9.1.2010 Jyväskylä, Paviljonki

Tiimimestarit Areenalla ”Tarinat jakoon” -valmentajien kohtaaminen 15.-16.1.2010 Jyväskylä, Tiimiakatemia www.tiimimestaritareenalla.fi

Kauko Röyhkä, Jarkko Martikainen, Samae Koskinen, Matti Johannes Koivu La 12.12.2009 Jyväskylä, Lutakko

Tiimiakatemian 17-vuotissyntymäpäivät 16.1.2010 Jyväskylä www.tasynttarit.net

JYP - Pelicans 28.11.2009 Synergia-areena

Tulimyrsky 23.2.2010 Jyväskylä

Happee – OLS 29.11.2009 Monitoimitalo, Jyväskylä

Forma – Desing messut 29.-31.1.2010 Helsingin Messukeskus

Kummeli 2009-joulu tulee -kiertue 26.11.2009 Jyväskylän Paviljonki

SMKJ Työ- ja uravalmennus 18.11.2009 Jyväskylä

Joulumarkkinat 28.-29.11.2009 Jyväskylän Paviljonki

 


Tiimiakatemia magazine

Tiimiakatemia magazine

f Tiimiakatemian JohannesPartasen Partasen intohimoTiimiakatemianpäävalmentaja päävalmentaja Johannes intohimoovatkirjat. kirjat.Hän Hän on on lukenut lukenut elämänsä tuhansia nana ovat elämänsäaikana aikana tuhansia kirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. Lukemisharrastuksen li- likirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. lukemisharrastuksen säksi hänenkynästään kynästään syntyy syntyy vuosittain yrittäjän säksi hänen vuosittainilmestyvä ilmestyvä yrittäjän ja valmentajan parhaat kirjat teos, josta mm. Esa parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinen tapaaSaarinen innostua. tapaa innostua. Sana on hallussa, ja se viiltää paperilla teräTällä kertaa hänellä on tarkastelussa neljä mielenkiintoisvämmin kuin sirppi viljaa sadonkorjuussa. Tällä kertaa häta teosta nen tarkastelussaan on kaksi ajankohtaista teosta.

h Godin, Seth: Tribes – We Need You to Lead Us, suositus**, 2 pistettä, Piatkus 2008, ISBN 978-0-7499-3975-5 Mähönen, Hannu: Turhoo kulunkii, Henkilökuva liikemies Reino Laakkosesta, 1 piste, ekijän mukaan jokainen voi aloittaa suositus*, Pohjois-Karjalan Kirjapaino 2007, kansanliikkeen (movement), joka yhISBN 978-951-96777-4-3 distää samanmieliset ihmiset ja tekee hämmästyttäviä tekoja. Kuitenkin liian monet Reino Laakkonen oli kiistatta yksi Pohjois-Karjalan tunnetuimmista ihmisistä. Kirja valottaa Reino Laakkosen persoonaa hänet tunteneiden liittyneinä toisiinsa, liittyneinä johtajaan ja ihmisten muistojen pohjalta. Kirja on henkiliittyneenä ideaan. Miljoonia vuosia ihmilökuva, joka keskittyy hänen julkiseen toiminset ovat olleet osa jotakin heimoa. Ryhmä taansa liikemiehenä. Kirjasta selviää, miten tarvitsee vain kaksi asiaa ollakseen heimo: hänestä tuli maakunnan varakkain liikemies. jaetun mielenkiinnon ja tavan viestiä. HeiKirja oli mielenkiintoista luettavaa. Tästäkin mot tarvitsevat myös johtajuutta. Heimoa elämänkerrasta voimme havaita, että ilman ahei voi olla ilman johtajaa eikä johtajaa ilman keruutta ja valtavaa työmäärää on aivan mahheimoa. Me haluamme tuntea yhteenkuudoton menestyä. Kenelläkään ei ole niin valluvuutta. Heimoon kuuluminen on suuri tavaa lahjakkuutta, että se pelkästään riittäisi osa siitä kuinka näemme itsemme (Suomi menestykseen. Reino Laakkonen ei juurikaan voitti juuri joukkue-mäen kirjoittaessani). kertonut muille sisimpiä tuntojaan tai toiveiHeimot tekevät elämämme paremmaksi. taan tulevaisuuden suhteen, joten hänen suunJohtava heimo on kaikkein parasta. Ihmiset nitelmansa perheyrityksen jatkumisesta hänen tällä hetkellä odottavat tulevansa energiKenelläkään oleKansanliike niin soiduiksi ja haluavat ei muuttua. on useiden ihmisten yhteinen ponnistus, valtavaa lahjakkuutta, kaikki he ovat yhteydessä toisiinsa ja etsivät että separempaa. pelkästään riitjotakin Internetin uudet työkalut tekevät kansanliikkeen synnyttämisen täisi menestykseen. helpommaksi kuin koskaan. Ainoastaan jälkeensä täytyy päätellä hänen toimintanjohtajuusReino puuttuu. sa pohjalta. vaikuttaa aika tyypilliseltä suomalaiselta mieheltä tässä suhteessa. Metsä On kuitenkin ymmärrettävä, että elämän Internet oli Reino Laakkoselle tärkeä asia koko vainhoiti työkalu. Heimojen voima ei ja ole ajan.on Reino metsiään pitkäjänteisesti kuitenkaan Internetissä vaanmetsänomisihmisissä. Et huolellisesti. Hänen periaatteensa näppäimistöä, tarvittajanatarvitse oli, ettätietokoneen ”jos mehtee kerta on, niin sitä on set vain halun saada jonkinsanoneet, asian tapahhoijettava. ” Reinosta ovat monet että On oltava jotakin mihin uskot. autottumaan. ja autokauppa eivät olleet hänelle samalla Monikaan ihminen nykyään usko tavalla verissä kuin metsäteijaenää niiden hankkimi(varsinkin nyt kun joka päivä nen. tehtaisiin Reino ei ollut luonteeltaan myyjä ja niinpotkitaan Suomessa satoja ihmisiä tehtaista pä hän ei tehnytkään varsinaista autokauppaa ulos). Tehtaiden aika on selvästierityisesti ohi. Pelasiakkaiden kanssa. Reinoa kiinnosti käämme hyväksyä sijaanmyynti, heimon. jälkimarkkinointi, eli tehtaiden vaihtoautojen varaosakauppa sekä huolto- ja korjaustoimin-

T

Toisinajattelijat ovat uusia kaveri-johtajia. He haastavat status quon, nousevat heimojensa eturintamaan ja luovat kansanliikkeita. Reino seurasi tarkkaan eri liiketoimintojen tä. Ympäristö hyväksyy nyt toisinajattelijat. kuukausiraportteja. Reino oli kävelevä säästäOn hauskempaa tehdä sääntöjä kuin seuväisyyden esikuva. Reino ihmetteli usein muirata niitä ja ensimmäistä kertaa se voi olla den ihmisten tuhlailevaa elämäntapaa. 10 kokannattavampaa ja tuottavampaa. Tämä lahdusta. Y1+Y3. siirtymä tehtaista heimoihin voi olla suurempi kuin ajattelet. Yhtäkkiä toisinajattelijat, kerettiläiset muutosagentit ovat Veikko avain Skiftesvik, Joni: jaKyllä Veikko voi, menestykseemme. Heimot antavat sinulle Lesosen mukana Venehjärveltä Marbellaan, Markkinat palkitsevat nyt yksi2 vipuvarren. pistettä, suositus*, WSOY 2007, ISBN 978löt ja organisaatiot, jotka muuttavat asioita 951-0-33480-5 ja luovat mahtavia tuotteita ja palveluita. Markkinointi asioista, Veikko Lesonenmuuttuu on tulluttarinoiksi tunnetuksi räväkjoitaliikemiehenä, teemme – tarinoiksi, jotka unelmansa myyvät, ta- ja känä joka toteutti jotka leviävät. loirinoiksi, Suomen oloissa jättiomaisuuden. Hänestä tuli myös valtakunnan paras veronmaksaja. Kirja on sujuvasti kirjoitettu, koska kirjoittaja syntyy on “Kansanliike tunnettu alan ammattilainen , vapaa kirjailija, Joni Skiftesvik. Luin itse kirjaa kuin silloin kun ihmiset romaania konsanaan. Kirja kertoo muutaman puhuvat toisilleen, tapahtuman ja tarinan muodossa yrittämisen tuskasta, ilosta ja onnistumisen onnesta. Veikun ideat leviävät kolla on karjalainen sydän ja tarina alkaakin yhteisössä ja ennen Vienan Karjalasta, jossa Lesosen suku on vaikaikkea kun vertaiskuttanut vuosisatoja. Kirjassa käydään Veikon elämä läpi yrittämisen näkökulmasta ja JOTin tuki johtaa ihmisiä taival on kuvattu osuvasti. Yksi Jotin salaisuus minkä oli tekemään Veikon kyky löytää sitä ja palkata firmaansa todella he osaavia, itseään jollakin osa-alueella tiesivät olevan pätevämpiä henkilöitä. Veikko oli koko yrityksen oikein.“ isähahmo. Kirjan nimikin ”Kyllä Veikko voi” juontaa Veikon kyvystä nähdä mahdollisuudet Jos ongelmia. kaverijohtaminen luoda eikä Veikolle on on kykyä pienestä astiselollut laista muutosta, johon heimosimahdollinen. uskoo ja tyypillistä tehdä mahdottomasta ympäristö vaatii olevan muutosta, ympäTämä kyky näyttää hyvinsilloin tyypillistä kairistöhyvin vaatiimenestyneille myös kaverijohtajia. Perinteiset kille yrittäjille kaikkialla johtajat käyttävät jonkaraha tehdas antaa maailmassa. Veikonvaltaa, mielestä ei tuo onheille. Kuuntelet johtajaasi tai menetät nea, mutta mielenrauhaa varallisuus tuo.työRaha si. Perinteinen johtaja eitehdä voi tehdä muutosantaa mahdollisuuden todeksi monia ta, koskaIsä seAmbrosius ei ole hänenon hommansa. Hänen haaveita. Veikon ystävä vuotyönsä on saattaa ne tehtävät, jotka sien takaa. ”Rahanloppuun arvo tulee siitä, miten sitä käsittelee. Erinomainen tapa bisnesmiehelle

joku muu on asettanut hänet tekemään tehtaassa. Kaverijohtajat toisaalta eivät välitä kovinkaan paljon organisaation rakenteeson investoida uusiin innovaatioihin ja uuteen ta tai virallisesta siunauksesta tekemälleen yrittäjyyteen.. Se avaa suuria mahdollisuuksia työlle. He käyttävät intohimoa ja uusia ideedistää suomalaista elinkeinoelämää ja koko oita johtaakseen ihmisiä, eivät uhkailua ja Suomea, suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuubyrokratiaa. Kaverijohtaja ei kerro mitä piria.” Näin Veikko toteuttaa uutta elämäänsä. tää tehdä. Kansanliike syntyy silloin kun ih20 kolahdusta. Y1+Y3. miset puhuvat toisilleen, kun ideat leviävät yhteisössä ja ennen kaikkea kun vertaistuki Seppälä, Raimo: Jalo Paananen, yrittäjä, suojohtaa ihmisiä tekemään sitä minkä he tiesitus*,2 pistettä,Otava 2009, ISBN 978-951sivät olevan oikein. 1-23515-6 Kansanliikkeellä on kolme elementtiä: 1) Pylkönmäen Kuoppalasta lähtöisin olevan Jalo Tarina, joka kertoo keitä me olemme ja Paanasen menestystarinan alku on kuin vanmillaisen tulevaisuuden me haluamme rahasta suomalaisesta romaanista: nuorena isänkentaa. 2) Yhtymäkohta johtajan ja heimon sä menettänyt poika pääsi sukulaismiehen turvälillä ja keskuudessa. 3) Jonkin tekeminen, vin opintielle ja osoitti jo varhain lahjakkuutta. jossa on vähän rajoja. Yksi henkilö voi kekHän on todellinen sarjayrittäjä 25 yrityksen siä mallin miten se tehdään. Organisaatiot voimin. Hän on myös perheyrittäjä ja pystyovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen, mutnyt tekemään sukupolven vaihdoksen vaikta tehtaita me emme enää tarvitse. Organika se on koville ottanutkin. Tekijä kirjoittaa saatiot tekevät mahdolliseksi monimutkaivoimalla ja tätä lukee kuin parasta romaania. set tuotteet ja niiden avulla voimme pitää Kauppaopistossa opiskelijain oli pantava tärhuolta suurista heimoista. Voimme ajaa keysjärjestykseen yrityksen perustamisen kestehtaat alas. Tulevaisuuden organisaatiot keiset edellytykset: pääoma, sijainti ja yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. Jalo Paananen misiä, joilla on missio, joka vaatii kaverijohvalitsi viimeksi mainitun ja opettaja hylkäsi tajuutta. Kaverijohtajat ovat uteliaita, koska vastauksen, koska hänen mielestään mikään he eivät voi odottaa sitä mitä ryhmä aikoo yritys ei synny ilman pääomaan. Tänä päivätehdä seuraavaksi. Monikaan ei ole utelias, nä Jalon vastaus varmaan hyväksyttäisiin, jos koska koulussa sinulta ei vaadita uteliaiopettaja on ajan tasalla. Jalo perustikin ensimsuutta ja sitä paitsi uteliaita rangaistaan. Inmäisen yrityksensä opettajansa kiusaksi ilman novaatio vaatii aina uskoa. Ilman uskoa on pääomaa. itsemurha olla kaverijohtaja ja toimia kuin toisinajattelija. Jos uskot, että innovaatio ansaitvoiKun muuttaa urheilija asioita ja mahtavat tuotteet ja palvelut leviävät, et ole kuka tahansa, vaan see miljoonia, me hyolet oikeassa. Sinä välität ja heimon jäsenet väksymme sen,päämäärilmutta välittävät mitä tapahtuu heidän leen ja toinen toiselleen. 33 kolahdusta. jos yrittäjä ansaitsee

saman verran, ollaan kateellisia.


Tiimiakatemia magazine Jalo Paananen on innostanut nuoria yrittäjäksi. Hänen mielestään kannattaa puhua Mark: itseRidderstråhle, Jonas & Wilcox, näisestä työstä, vapaudesta, mahdollisuudesta erinomaisiin asioihin, mahdollisuudesta rikleaders Make Change Happen, suositus**, kaaseen, moni-puoliseen elämään, jossa voi 3 pistettä, Jossey-Bass 2008, ISBN 978-0kohdata erilaisia ja erimaalaisia ihmisiä. Yrit470-51921-9 tämiseen ei voi opettaa, mutta nuorelle voidaan avata Ohjaajan on itse irja tiedon kertoo kanavia. miksi sinun on johdettauskottava siihen, mitä puhuu. Leipäpapit eivät va muutosta ja kuinka sen voit tehdä. menesty, eivät kirkossa eivätkä yrittäjäkouluTekijät esittävät rakentamansa 3e – johtatuksessa. ”Meilläjoka on idoleita ja mismallin, koostuuurheilukentillä kolmesta E:stä: formularadoilla. Me hyväksymme heidät, he Envisioning, Engaging ja Executing. Mallin ovatavulla menestyjiä, He asuvat Jonas jaonnistujia. Mark uskovat sinun ulkopystymailla, jättävät veronsa maksamatta ja tulevat vän luomaan järisyttäviä kuvia organisaasitten nauttimaan yhtiosieläkepäivillään tulevaisuudesta. Yhdessä tämän sitoutuneiteiskunnan palveluista. Kun urheilija ansaitden yksilöiden kanssa voit toteuttaa visiosi see ja miljoonia, me hyväksymme sen, mutta jos maksimoida tiimin suorituksen unelmieyrittäjä ansaitsee saman verran, ollaan kateelsi mukaan (Sic! Voi kuinka helpolta se tunlisia.tuukin!). Idoleita pitää olla urheilussa. ellei ole LitViimeisen sadan vuoden aikana masta, ei viitsitä potkia palloa. Mutta litmasia aivan liian moni yritys on kuollut ja kuotarvitaan yritystoiminnassa, menestyjiä, pattu myös huonon johtamisen vuoksi. Kirjassa esikuvia. ” 15 kolahdusta. Y1+Y3. todetaan vision valtava merkitys: ”Toiminta ilman visiota on kuin painajainen; visio Branson, Richard: Business Stripped”Bare ilman toimintaa on kuin päivänuni. Mik– Adventures of a Global Entrepreneur, Virgin Books 2008, ISBN 978-1-905264-43-8, suositus**, 3 pistettä

K

Richard Branson on viime aikoina paistatellut Formula ykkösten varikolla. Uusi Brawn – talli, jota Virgin-yhtiöt tukevat, on ylivoimainen formuloissa. Niin käy usein silloin, kun Bransonin yhtiöt astuvat kuvaan. Bisneksessä merkitsee se, mitä luot. Toimiiko se vai ei? Tekeekö se sinut ylpeäksi? Opit tekemällä.

Bisnes vaatii jatkuvaa päätöksentekoa ja johtamista. Se vaatii kuria ja innovaatiota. Se tarvitsee myös asennetta, hyvää voit huumorintajua kin Internetiä, jonka avulla saavuttaa jaennenkuulumattoman onnea. Bisnes on sitä voiman. että saat asiat tehtyä, Ne, jotka itse asiassa aina paremmin ja paremmin. Virluovat tulevaisuuden – Aleksanteri Suuresta ginin idea on –aina se, että ihmiset tuntevat tietävät, että onnistuaksesi työskentelevänsä oman henkilökohtainen yhtiönsä puolesta. sinun on hyväksyttävä Tiimiakatemia magazine Elämme vain kerran ja enimmän osan ajasriski ja olla valmis epäonnistumaan. Todeltamme vietämme töissä, siksi on elintärkeää, linen uuden vuosituhannen haaste on tulla että saamme tuntea tekevämme hyvää siinä sarjayrittäjäksi, yritysaktivistiksi, epäjattyössä mitä teemme. Ihmisillä on oltava töissä kuvuuden eteenpäin viejäksi, positiivisen hauskaa. muutoksen energiajohtajaksi. Kirkkaimmin loistavat tähdet bisneksessä, urheilussa, musiikissa ja taiteessa,lupaa ja erityisesti jatÄlä koskaan sitä kuvasti loistavat timantit, ovat aina erilaisia mitä etkuin voi toimittaa mieluummin parempia. Älä koskaan unohda, että me kaikki olemme syntyneet ja toimita kaikki se, tulemaan supersankareiksi. ”Jokainen lapsi mitä olet luvannut. on taiteilija. Ongelma on, kuinka pysyt taitelijana siihen asti kun olet aikuinen,” sanoo Virginillä on ykkösperiaate: Tapa, jolla kohPicasso. telet työntekijöitäsi, on tapa, jolla kohtelet asiakkaitasi. Partuksella me tarjoamme Partus-kokemuksen. Brändi on keskeisin ja se on olemassa keinona viestiä siitä, mitä odotamme tuotteelta tai palvelulta. Brändin pitäisi heijastaa sitä mitä voit tehdä. Sinun on toimitettava se, mitä brändisi lupaa. Brändi merkitsee aina jotakin ja voit valvoa brändisi tarkoitusta vain sillä mitä toimitat asiakkaalle. Julkisuus on ehdottoman kriittistä. Sinun on saatava brändisi esille ja käytettävä itseäsi. Hyvä PR-tarina on ehdottomasti tehokkaampi kuin kokosivun mainos. Älä koskaan lupaa sitä mitä et voi toimittaa ja toimita kaikki se,

www.partus.fi

mitä olet luvannut. Yrittäjät saavat asiat käyntiin. He näkevät “Suuret johtajat maailman eri tavalla kuin muut ihmiset ja aina heilläpalvelevat on sisua luoda uutta. Jos olet yrittäjä, niin sinun on löydettävä johtaja. Sitten sinun jotain suurempaa on siirryttävä eteenpäin ja saatava käyntiin tarkoitusta. Virkaanseuraava yrityksesi. Luodessasi tyhjästä yriastujaispuheessaan tystä olet kuin taiteilija, sillä edessäsi on tyhjä kangas, jonka maalaamiseen tarvitset luo1994 Nelson Mandela vuutta. 50 kolahdusta. Y1+Y3. •

sanoi:

’En ole täällä johtaakseni, vaan palvelemassa.’“ Onko siinä mitään järkeä, että tämän päivän liiketalousopiskelijat osaavat ulkoa Porterinsa ja Kotlerinsa. Ja mitä kaikki osaavat, ei juuri ole minkään arvoista. Jokaisella on lahjakkuutta, mutta harvoilla on rohkeutta seurata kyvykkyyttään noihin pimeisiin paikkoihin, jonne ne johtavat. Saadaksemme tarpeellisen energian tarvitsemme tunteen tarkoituksesta. Suuret johtajat palvelevat aina jotain suurempaa tarkoitusta. Virkaanastujaispuheessaan 1994 Nelson Mandela sanoi: ”En ole täällä johtaakseni, vaan palvelemassa.” Energisoidaksesi bisneksesi sinun on saatava luottamus kolmeen asiaan: organisaatiosi tarkoitukseen, prosesseihisi ja huippuihmisiisi. 67 kolahdusta. Y1+Y3+J1+J2. ?


Tiimiakatemia magazine

Sisustus Satiini

unelmasta todeksi

S

Innon Marko Paananen esiintyi ja vastasimme isustus Satiinista ei ollut vie- Kuinka kaikki sai alkunsa? myös A-hallin yleisilmeestä. Samaan aikaan lä tietoakaan, kun aloitimteimme myös erilaisia somistustöitä ja sisustusElämä on kuin askelten sarja lumessa - vain menme taipaleemme Tiimiaka- neisyyteen katsomalla voi hahmottaa maahan suunnittelua yrityksille. Yhtäkkiä huomasimme tekevämme täysipäivästä työtä sisustusalan kentemiassa vuonna 2006. Tien muodostuneen kuvion. Kaikki ne pysähdykset, tässä - juuri sitä mitä olimme halunneet. Mutta mutkat, pitkät suorat ja umpikujat. Myös unelpäässä häämötti vain valmistu- ma Sisustus Satiinista alkoi muodostua samalla mitä seuraavaksi? minen yrittäjyyden erikoisyk- tavalla, askel kerrallaan ja tiedostamatta. On mentävä kauaksi nähdäkseen siköstä, muuten tulevaisuus oli Kuten tavallista, ensimmäinen vuosi Tiimiakalähelle hämärän peitossa. Tarkoitus oli temialla vierähti kokeillessa kaikkea mahdollista markkinointitöistä tapahtumien järjesottaa askel kerrallaan ja kokeilla tämiseen ja tutustuessa oman tiimiyrityksen Tavoitteiden saavuttaminen aiheuttaa usein tarkaikkea uutta, katsoa mihin tie ihmisiin. Huomasimme kuitenkin pian keväällä peen luoda uusia päämääriä ja halun katsoa vie2007, että jaoimme Helin kanssa yhteisiä kiin- lä vähän pidemmälle. Mutta mitä tehdä, kun ei kuljettaisi. Jos joku olisi sanonut, nostuksen kohteita: halusimme tehdä töitä si- tiedä minne haluaa matkan jatkuvan seuraavaksi? Vastaus on Tiimiakatemialaisille tuttu lause: että perustan tiimikaverini Helin sustusalan parissa. on mentävä kauaksi nähdäkseen lähelle. kanssa yrityksen kolmen vuoden Tavoitteen asetettuamme ideoimme Rakentasisällä, en olisi uskonut asiaa to- minen ja talotekniikka –messuille Sisustamisen Messujen jälkeen keväällä 2008 lähdimme yhmaailman, jota pääsimme toteuttamaan vuo- dessä Prof:n muuraus- ja laatoitustyövälineiden deksi. Niin siinä kuitenkin kävi. delle 2008. Sitä kautta tutustuimme sisustusalan lanseerauskiertueelle. Kiertue kuljetti meitä yrityksiin ja yrittäjiin ja pääsimme näkemään alaa syvällisemmin. Lisäksi suunnittelimme ja toteutimme messujen lavan sisustuksen, jossa

10

ympäri Suomea lännestä itään parin kuukauden ajan. Ajomatkoilla uusiin kaupunkeihin analysoimme vähitellen mitä olimme tehneet ja mitä


Tiimiakatemia magazine

Satiinin tekemä ilmeen vaihto Sairaalakahvila Paussiin.

Plantagenin messusosasto, Hää- ja Juhlamessut 2009

halusimme tulevaisuudelta. Meidän tapauksessa tämä matka ja sillä saamamme vastaukset loivat haaveen, joka myöhemmin syksyllä sai nimekseen Sisustus Satiini.

Unelmasta todeksi Aloimme heti syksyllä tehdä töitä haaveemme eteen, joka oli perustaa oma kattavan palvelun sisustusliike Jyväskylään. Kartoitimme Jyväskylän liikkeiden tuotevalikoimaa ja myytäviä merkkejä, kävimme muissa kaupungiessa ja alan messuilla etsimässä uusia tuotteita. Luimme valtavasti lehtiä, sisustusfoorumeita ja tutkimme jatkuvasti alan nettisivuja. Pian löysimme tuotemerkkejä, joita ei ollut Jyväskylässä tarjolla ja otimme yhteyttä lukemattomiin edustajiin niin Suomesta kuin Euroopasta. Talven saapuessa meillä oli omat nettisivut ja nimi

yritykselle: Sisustus Satiini oli saanut alkunsa. Vuoden vaihtuessa avasimme verkkokaupan ja tilasimme ensimmäiset tavarat myyntiin. Teimme myös Keski-Suomen Hää- ja juhlamessujen tapahtumasomistuksen Hämeen Autovarusteen tiloihin ja olimme messuilla mukana omalla osastolla. Vastaanotto ylitti kaikki odotukset asiakkaiden kysyessä missä liikkeemme sijaitsee ja mistä tuotteita voi ostaa. Sama toistui osastollamme Rakennus- ja talotekniikkamessuilla maaliskuussa. Olimme jo puoli vuotta katselleet liiketiloja, kun messujen jälkeiselle viikolla saimme yllättäen tiedon vapautuvasta tilasta, joka vastasi meidän tarpeita. Meillä oli vain kolme päivää aikaa päättää otammeko tilan, vaikka rahoituksesta yritykseen ei ollut tietoakaan. Pian päätöksen jälkeen lähdimme Hollantiin tekemään päätuotemerkki Riviera Maisonin tuotetilauksen.

Sisustus Satiinin osasto, Rakentaminen ja Talotekniikka 2009

Sisustus Satiiniin suunnittelema päälava, Rakentaminen ja Talotekniikka 2009

Rohkea rokan syö Kesäkuun ensimmäisenä päivänä saimme avaimet omaan liiketilaan Jyväskylän keskustassa ja 27.6.2009 ovet avautuivat asiakkaille. Olimme avanneet oman yrityksen ja hankkineet yksinmyyntioikeuden päätuotemerkki Riviera Maisoniin Jyväskylän alueella. Nyt unelma omasta yrityksestä elää ja muokkautuu edelleen ja kuka tietää mitä tie tuo tulleessaan, niin kuin tähänkin asti. Ensimmäistä joulumyyntiä odottaen, Anniina Liukkonen Sisustus Satiini Oy

“majatalo morva on vuosia kestinnyt tiimiakatemian valmennusryhmiä erinomaisella tavalla. erityisesti itseleivotusta ruisleivästä sekä kodinomaisesta ilmapiiristä tunnettu morva tarjoaa erinomaiset puitteet niin kokouksiin kuin vapaa-ajan toimintaan. Morvassa pääset rauhoittumaan kiireistäsi ja nauttimaan elämän yksinkertaisuudesta. lue lisää osoitteesta www.morva.fi”


Tiimiakatemia magazine

emme a r a o l u u S v ää

teksti

: Juha

J

Syksyllä Team mastery arena tapahtumassa Tiimiakatemian uusin elämystuote sai päivänvalon. Tiimiakatemian koulutusohjelma LÄN2 (luova älykkyys ja notkeus) oli luonut John Kotterin Jäävuoremme sulaakirjasta uudenlaisen koulutuselämyksen, Näytelmä toimi hyvin Team mastery arenan lähtölaukausena, koska tapahtuman ja esityksen teemana oli muutosjohtajuus. Jäävuoremme sulaa kertoo tarinan pingviineistä, jotka joutuvat hankalaan tilanteeseen kun eräs yhteiskunnan jäsen huomaa, että pingviinien asuttama jäävuori on sulamassa. Pingviinit joutuvat ratkomaan ongelman ja tämä vaatii suuria muutoksia pingviinien yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kotterin tarina pingviineistä ja heidän muutoksesta oli loistava viitekehys Timo Lehtosen valmentamalle LÄN2-koulutusohjelmalle. Jo ensimmäisellä kohtaamisella tammikuussa oli selvää, että haluamme luoda tämän pohjalta jotain todella hienoa. LÄN2-porukasta löytyy monenlaista osaamista ja alusta asti meillä oli pieni visio mitä kaikkea se tulisi sisältämään: koulutuksellisuus muutosjohtajuuden muodossa, viihteellisyys tarinan, näytelmän, huumorin, multimedian ja tanssin muodossa sekä suuri annos Tiimiakatemian henkeä. Onneksi meidän ryhmästä löytyi tekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska muuten tämä tuotos ei olisi nähnyt päivänvaloa koskaan. Ja tekemisestähän luova työskentely suurelta osin myös on. Tämän ansiosta pystyimme jakamaan vastuuta koko ryhmälle ja lopputuloksessa näkyy jokaisen LÄN:n jäsenen kädenjälki. Todella merkittävä panos koko produktiolle tuli Tiimiakatemialaisilta. Ilman tiimiakatemialaisten apua meiltä olisi puuttunut suurin osa näyttelijöistä sekä ilman Team mastery arena- tapahtumaa meillä ei olisi ollut meidän huikeaa ensi-iltaa. Muiden tiimiakatemialaisten osallistaminen produktioon teki koko show’sta entistä hienomman. Varsinkin Tiimiakatemian toisen koulutusohjelman

12

hyden


Tiimiakatemia magazine

a t ial

m e t a k ia

m i i T a t i o n i r a t Markkinoijan tien uudet näkemykset olivat hyödyksi alkutaipaleella. Erityisesti muiden tiimiakatemialaisten osallistuminen auttoi myös esityksen hypettämisessä Tiimiakatemian sisällä. Oli hienoa antaa ihmisille mahdollisuus olla mukana tässä ja kokea sitä kautta jotain uutta. Aika monelle se mitä he tekivät Team mastery arenan lavalla oli jotain sellaista mitä eivät varmasti uskoneet ikinä tekevänsä ihmisten edessä ennen kuin astuivat aikoinaan Tiimiakatemian ovista sisään. Enkä usko, että tuota kovin moni yleisöstä edes huomasi. Pingviinien tarina on siinä mielessä hauska, että se on hyvä vertauskuva omiin ja yrityksen ongelmiin. Mielenkiintoista oli myös huomata kuinka pingviinien kaltainen muutos oli havaittavissa myös koko esitystä tehneen ryhmän sisälläkin. Projektin aloittamishetkestä ensi-esiintymiseen kävimme erilaiset muutosvaiheet läpi aivan kuten meidän tarinan pingviinit. Osittain sen ansiosta produktiosta kasvoi meidän oma ja itsemme näköinen juttu. Pienistä vastoinkäymisistä ja haasteista matkan varrella selvittiin yhdessä, mikä hioi meistä lopulta todella toimivan tiimin. Team mastery arenassa olleen ensiesityksen loistava vaastanotto tuntui todella hienolta, koska olimme työskennelleet jo puolen vuoden ajan produktion parissa. Se loi myös uskoa tulevaisuutta ajatellen ja monelta TMA:han osallistuneen suusta tuli rohkaisevia viestejä viedä koko juttu isommalle mitä olimme alunperin miettineet. Saimme myös paljon esiintymispyyntöjä niin Suomeen kuin Suomen ulkopuolelle mm. Ranskaan ja Baskimaahan. Vaikka seuraavat esitykset odottivat jo marraskuun puolella, niin ajatukset tuotteen kehittämisestä vielä suuremmaksi ja mahdollisuus päästä ulkomaille esiintymään jäivät vahvasti mieleen. Ensimmäisen LÄN:n pohjalta syntyi Idearaketti, jonka pohjalta syntyi yritys nimeltä GoodIdea. Aika tulee näyttämään syntyykö Jäävuoremme sulaa-projektista tulevaisuudessa jotain vastaavaa. Ainakin projektin parissa työskentelevillä ihmisillä tahtotila on sellainen, että jotain todella huikeaa tulee vielä syntymään ja että meidän tarina tulee jatkumaan vielä tulevaisuudessakin. Tiedämme ainakin, että meidän tuote eli elämyksellinen koulutus on uudenlainen ja ihmisiä kiinnostava. • Jos haluat seurata meidän matkaa tai päästä katsomaan esityksiämme, niin käy osoitteessa jaavuori.wordpress.com

13


harvia Lisään leppää kiukaan alle, pistän pökköä pesähän. Hiillos hehkuvanpunainen kipinät karistelevi, tuli leikkii tuimin liekein, nälkäisenä nuoleskellen kyhnää kylkehen kalikan. Tulen taikaa tuijottelen, leppäliekeistä lumou’un, välkyttelystä värien, mukavia mietiskellen hyvän hetken herkistelen. Läträelen löylyvettä piripintaan puisen kiulun, parantelen pikkuisella koivuntuoksutilkkasella. Laittau’unpa lautehille punatervaleppäisille, asettelen ahterini päälle liinan pellavaisen. Viskaan vettä kiukahalle, kumoan kuumille kiville. Alkoi kiuas aariansa, rallattelemaan rupesi, lauleskelee löylylinko, hekottelee höyryn henki, soittelee sävelin sorjin. Löyly nahkaa polttelevi, punakaksi paistaa pinnan heruttaa hikeen hipiän, kuonan kaiken karkottavi, lihaspinteen laukaisevi, parantaa pakotuksenkin. Sauna, sappeni sulata! Runoilija Markku A. Huttunen


Tiimiakatemia magazine

Parempaa saunomista pitkällä perinteellä

S

teksti ja haastattelu kuvat: Mikko Hiukka

uomalaiseen kansanperinteeseen on tiettävästi kuulunut saunominen lähes niin pitkään kuin suinkin tiedetään. Saunassa suomalainen puhdistuu ja rentouttaa mielensä päivän tai viikon uurastuksen jälkeen. Se on ollut meille niin pitkään lähellä sydäntä, että puhuttaessa Harvia-nimisestä kiuasvalmistajasta, voi hyvin kuvitella sen olevan vanha ja perinteikäs yritys. Ja niinhän se onkin. Harvian historiaan kuuluu lähes 60 vuoden ajalta suvun itsensä ja työntekijöiden hikeä, iloa, ja välillä ehkä hieman kyyneliäkin. Enimmäkseen siihen varmasti kuuluu kuitenkin niin kutsuttujen harvialaisten yhteistä työtä yhteisen hyvän eteen - niin heidän, kuin meidän muidenkin suomalaisten iloksi.

15


H

arvia on osaltaan ollut mahdollistamassa sitä, että meillä kaikilla olisi (lauantai-) illan päätteeksi leppoisaa istua puisille lauteille, nauttia lämmöstä, ja kuunnella veden suloista sihinää kuumuuden karaisemilla kiuaskivillä. Yrityksen aidosti mielenkiintoinen tarina lähti aikoinaan taistelulentäjä Tapani Harvian sodanjälkeisestä ajatuksesta perustaa takomo, jossa valmistetaan saunankiukaita. Vuosien aikana pienestä pajasta lähtenyt takomo on kasvanut ehkä maailman tunnetuimmaksi saunatuotteita valmistavaksi yritykseksi, jonka tuotteita myydään yli 60 maassa! Tänä päivänä tuon kuuluisan saunakeisarin perintöä jatkaa hänen neljä lastaan jokainen omalla osaalueellaan. Yksi hoitaa myyntiä, toinen taloutta, kolmas on tekninen johtaja ja neljäs toimitusjohtaja.

Ensimmäiseksi hän siirtyi Valmetille töihin, ajatuksenaan kouluttautua insinööriksi. Tämän kuitenkin katkaisivat koko Suomea vaivanneet yleislakot, joiden aikana hän palasi kotiin sorvin ääreen ja ryhtyi valmistamaan kiukaita muiden käsitöiden ohessa. Saunomista hän kerta kaikkiaan rakasti, ja siitä hänet myös tunnettiin: ”Saunominen oli isälle tosi tärkeää. Sota-aikana ja jo armeija-aikoina hänellä oli jopa oma saunavuoro, koska kukaan muu ei pystynyt saunomaan hänen ylikuumissa löylyissään”, muistelee Harvian talous- ja henkilöstöjohtaja Sari Harvia-Jyllinmaa. Suunnaton saunomisinnostus tarttui aikanaan myös lapsiin, jotka omalta osaltaan jatkavat isänsä perintöä: ”ollaan selvästikin peritty saunomisinnostus vanhemmiltamme, sillä olemme kaikki todella kovia saunomaan”, toteaa Harvia-Jyllinmaa.

ELÄMÄÄ SAUNAMESTARIN JALANJÄLJILLÄ

Perheyrityksessä työskentely asettaa tekijöilleen varmasti useanlaisia haasteita, mutta ehkä vieläkin enemmän aineksia menestykseen. HarviaJyllinmaan mukaan ”Sitä ei tule aamuisin ajateltua, että tulee perheyritykseen töihin, vaan tulee töihin yritykseen jota haluaa kehittää ja nähdä jatkuvuutta. On etu kun tuntee toisensa hyvin ja voi luottaa jokaisen panokseen ja sitoutumi-

Isä Harvia tunnetaan tänä päivänä jo edesmenneenä sota-ajan lentäjänä, joka erinäisten mutkien kautta päätyi kuuluisaksi saunatehtailijaksi. Sodan päätyttyä tämä Harvian perustaja ryhtyi miettimään mitä alkaisi seuraavaksi tekemään.

16

seen”. Sitoutuminen onkin jokaisella työpaikalla äärettömän tärkeää, ja perheyrityksissä se syntyy usein lähes automaattisesti: ”Ehkä meillä työhön sitoutuminen on tosiaan jossain määrin erilaista, koska tämä on perintö isältämme, sekä meidän perintö tuleville sukupolville. Elämää helpottaa suunnattomasti, kun voi luottaa toisiin ihmisiin. Lapsesta lähtien pakkasimme veljien kanssa yhdessä isän valmistamia tuotteita, ja yhteistyön voimaa voi nähdä nykyisissä tehtävissämme. Haluamme kaikki olla hyviä ja suoriutua tehtävistä erinomaisesti, koska jokaisen työ on tärkeää Harvian eteenpäin viemiseksi”, kertoo Harvia-Jyllinmaa. Toisinaan perheyrityksissä lapsia kohtaan harjoitettu painostus perheyritykseen liittymiseksi on hyvinkin raskasta ja jopa luotaan karkottavaa, mutta Harvian tapauksessa lapset kokivat yrityksen jatkamisen luontaiseksi päämääräkseen ilman painostusta: ”Ei meitä tarvinnut patistaa. Erinäisten polkujen kautta tämä on ollut meille eräänlainen kutsumus, jonka seuraamista en ole päivääkään katunut”, kertoo HarviaJyllinmaa. Yrityksen perustaja Tapani Harvia oli elämänsä loppuun asti valtavan onnellinen siitä, että hänen lapsensa päättivät seurata hänen ja-


Ehkä se on geeneihin kirjoitettu. Lapset ovat kuitenkin samalla viivalla kuin kaikki muutkin työntekijät, eli kannuksensa heidän täytyy ansaita, vaikka perheeseen kuuluvat

Saunominen oli isälle tosi tärkeää. Sota-aikana ja jo armeija-aikoina hänellä oli jopa oma saunavuoro, koska kukaan muu ei pystynyt saunomaan hänen ylikuumissa löylyissään

lanjäljillään. Vielä kuolinvuoteellaankin hän oli naurahtaen todennut, että ”olen oikeastaan ollut pirun ovela, kun sain koko lapsikatraan jatkamaan työtäni”.

MATKA KISÄLLISTÄ MESTARIN SAAPPAISIIN Uuden sukupolven siirtyminen yrityksen vetäjiksi ei ollut helppoa, mutta se oli kuitenkin antoisaa. Sari Harvia-Jyllinmaan siirtyessä koulunpenkiltä töihin yritykseen, säilytettiin Harvian tärkeimpiä papereita vielä kenkälaatikoissa. Juuri opiskeluista valmistuneelle nuorelle naiselle tämä oli mitä parhaimpia tilaisuuksia lähteä luomaan jotain uutta, ja ennen kaikkea jotain omaa: ”Oli tosi mielenkiintoista tulla tänne töihin, kun sai tavallaan itse luoda oman toimistonsa, ja ryhtyä viemään toimintaa järjestyksellisempään suuntaan. On ollut mukavaa kehittää yritystä, ja kasvaa itse siinä mukana”, muistelee Harvia-Jyllinmaa yrityksen alkuaikoja. Mestariksi kehittyminen on vaatinut työntäyteisiä päiviä ja ainoa valopilkku valoisasta tulevaisuudesta oli oma järkkymätön luottamus Harvian menestykseen

Kuten varmasti jokainen meistä tietää, yrittäjyys on elämäntapa. Harvioillakin vapaa-aika on perinteiseen tapaan kortilla, mutta ei sitä aina välttämättä edes kaivata. Aktiivinen ihminen kun ei välttämättä tarvitse harrastusten lisäksi löhöily-aikaa ollakseen tyytyväinen elämäänsä: ”löydän oman rauhani tuolta taivaan sinestä ja lentokoneiden parista. Lentolupakirja mulla on ollut jo pitkään, ja käyn lentämässä omalla Cesnallani melko paljon. Saatan lähteä illalla Kuopioon iltakahville, ja joskus käyn myös ihan lomamatkoilla. Jäljelle jäävänä aikana ulkoilen, seuraan jääkiekkoa ja käyn metsällä. Tärkein asia elämässä on tietenkin lastenlapset joiden kanssa haluan viettää aikaa harrastusten ja työn lisäksi”, kertoo Harvia-Jyllinmaa hymyillen. Lastenlapset Harvian perheessä ovat vielä hyvin nuoria, mutta johtoportaan omat lapset ovat jo siinä iässä, jolloin siirtyminen perheen leipiin voi tuntua ajankohtaiselta. ”Innostusta on kyllä selvästi nähtävissä jo nyt, ja meillä onkin jo jälkipolvea töissä. Esimerkiksi kolmet serkukset. Joku heidät on ajanut tulemaan tänne meille töihin, ja sitä ennen kouluttautumaan alalle. Ehkä se on geeneihin kirjoitettu. Lapset ovat kuitenkin samalla viivalla kuin kaikki muutkin työntekijät, eli kannuksensa heidän täytyy

17

ansaita, vaikka perheeseen kuuluvat”, toteaa Harvia-Jyllinmaa.

PERHEYRITYKSEN NÄKYMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Harvia on lähes koko elinkaarensa ajan sijainnut Muuramen kunnassa vaikka juuret sijoittuvat Jyväskylään. Yrityksen vaikutukset niin kunnan talouteen kuin perheidenkin hyvinvointiin ovat selvät, joka näkyy muun muassa siinä, että saman sorvin ääressä on toisinaan työskennellyt saman perheen vanhempia ja lapsia. Ulkopuolelta katsottuna se kertoo omaa positiivista kieltään, ja samoilla linjoilla on myös talouden lisäksi henkilöstöstä vastaava Harvia-Jyllinmaa: ”Kai se tavallaan kertoo siitä, että meidän yrityksessä on hyvä olla töissä. Uskomme, että hyvä kello kauas kantaa. Ei kai vanhempi sanoisi lapsilleen, että tule Harvialle töihin, ellei hänellä itsellään olisi meillä hyvä olo”. Harvian kello on tähän asti todellakin kantanut kauas, ja sen voimakkuuteen on yrityksessä pyritty vaikuttamaan monin eri tavoin. Yhtenä tärkeimmistä asioista Harvia-Jyllinmaa pitää heidän toimivaa palkitsemisjärjestelmäänsä:


Tiimiakatemia magazine

Jos yrityksessä jäädään lepäämään, ja ajatellaan, että kaikki tarvittava on tehty, niin menestys ei jatku. Jatkuvaan kehittämiseen kannataa sijoittaa voimavaroja! ”Meillä palkitaan hyvästä työstä. Tietysti vaaditaan, että syntyy tulosta, mutta mukavaahan se on tehdä tuloksekasta työtä, kun siinä itsekin jotain ansaitsee.” Palkitsemisella pyritään korjaamaan heikkouksia, kuten Harvian tapauksessa esimerkiksi sairauspoissaoloja, jotka ovat palkitsemisjärjestelmän myötä pysyneet kurissa. ”Meillä koetaan palkitseminen tärkeäksi ja panostamme lisäksi vahvasti työhyvinvointiin.” kertoo Harvia-Jyllinmaa. Myös työturvallisuus nähdään tärkeänä asiana ja yleinen siisteys on arvossa. Jatkuva huolenpito tehdashallin lattioista tarjoaa lähes steriililmäisen olotilan. Tehdashallin lattioista pystyisi miltei tarkistamaan oman peilikuvansa, mikäli meikkipeili sattui jäämään kotiin.

TAITEESTA RAUDANTAONTAAN Koko Harvian bisnes syntyi alkujaan intohimosta saunomiseen, mutta saunan kiukaat eivät olleet suinkaan ainoat tuotteet joita alkuun valmistettiin. Alasimen ja vasaran paukkuessa verstaalla syntyi taiturin käsistä niin koristeellisia pienesineitä kuin korjattuja kahvipannujakin. Tänä päivänä nimellä Harvia tunnettu yritys olikin tuohon aikaan Taidetakomo T. Harvia. 60–luvulla nimestä jätettiin taide-sana pois, jonka jälkeen nimeksi muodostui hieman lyhyempi Takomo T. Harvia. Lopullinen nimenvaihdos Harvia Oy:ksi koettiin 70-luvulla, kun Harvian sisarukset siirtyivät toimintaan tasaosuuksin mukaan. Tuohon aikaan yrityksen toimintaa muokattiin muutenkin, ja päätettiin keskittyä yksinomaan saunabisnekseen, jonka jälkeen käsityön osuus jätettiin hiljalleen pois. Tuotteidensa puolesta Harviaa voisi edelleen kutsua eräänlaiseksi takomoksi. Yrityksessä väännetään hyvin perinteisesti metallia uuteen muotoon - muotoon, joka paremmin tunnetaan kiukaina. Muita tuotteita ovat muun muassa vedenlämmittimet, infrapunasaunat sekä saunan sisustukset. Pienen verstaan ajoista toiminta on

kasvanut hyvinkin paljon. Tänään Harvian tuotteita myydään yli kuudessakymmenessä maassa, ja yrityksellä on tehdas Kiinassa ja toimisto Saksassa. Kansainvälistyneessä yrityksessä on omat haasteensa, mutta Harvialla perinteistä on pystytty pitämään kiinni, ja mukauduttu uusiin haasteisiin. Menestys ei tule koskaan ilmaiseksi, eikä sen pysyvyys ole tähtiin kirjoitettu. Harvialla jatkuvan menestyksen eteen tehdään paljon töitä. Avainsanana yrityksen valoisaan tulevaisuuteen on kyky muuttua tarpeiden mukaan: ”Jatkuva tuotekehitys on meille aivan avainasia. Kiukaista haetaan enemmän ominaisuuksia, lisää tehoa, kosteutta ja uutta muotoilua. Saunat alkavat olla suurempia, ja niihin panostetaan huomattavasti enemmän kuin ennen”, summaa Harvia-Jyllinmaa. Saunomiskulttuuri niin Suomessa kuin ulkomaillakin elää tällä hetkellä tietynlaista murrosaikaa. Uusia materiaaleja sovitetaan saunatiloihin, ja jokainen niistä asettaa oman haasteensa myös kiukaille: ”Meillä on tuotekehitysosasto, joka miettii näitä asioita joka päivä. Uskotaan, että sillä työllä meidän menestys on taattu jatkossakin, ja panostamme siihen äärettömän paljon”. Menestyksekkäässä yrityksessä ei tule jäädä laakereilleen lepäämään, vaan kuluttajien toiveita ja vallitsevia trendejä on myös saunabisneksessä joko seurattava tai luotava jatkuvasti. ”Meillä tulee tasaiseen tahtiin uusia tuotteita, ja se on aivan välttämättömyys. Jos yrityksessä jäädään lepäämään, ja ajatellaan, että kaikki tarvittava on tehty, niin menestys ei jatku. Jatkuvaan kehittämiseen kannattaa sijoittaa voimavaroja!”, neuvoo Harvia-Jyllinmaa.

LUONTO MUISTAA LUONTOA MUISTAVAA Tämän päivän yksi kuumimmista kysymyksistä lähes jokaisessa yrityshaastattelussa tuntuu olevan kestävän kehityksen näkyminen yrityksen toiminnassa, ja siihen mekin halusimme hieman vastauksia Harvialta. Vaikka se toisinaan näkyykin yritysten toiminnassa ainoastaan kauniina sanana muiden joukossa, tulee yhä useammin vastaan myös sellaisia yrityksiä, joissa ympäristö oikeasti asetetaan etusijalle. Harvialla ympäristönäkökanta on talousjohtajan mukaan otettu esille esimerkiksi puulajien sekä materiaalien valintatilanteissa: ”Joitakin puulajeja pystytään kierrättämään huomattavasti pidempään kuin toisia, ja haluamme, että käyttämämme materiaalit ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Pyrimme säästämään luontoa ja huolehdimme osaltamme jätteiden kierrätyksen. Materiaalien hankinnoissa kiinnitämme huomiomme vastuullisuuteen, silloin kehtaa päivän päätteeksi katsoa huomiseen”.

SAUNAJÄTIN TULEVAISUUS SISARUSTEN OHJAUKSESSA Harvian tulevaisuus sisarusten ohjauksessa näyttää valoisalta. Vaikka yritys on vuosien

18

Materiaalien hankinnoissa kiinnitämme huomiomme vastuullisuuteen, silloin kehtaa päivän päätteeksi katsoa huomiseen

aikana käynyt läpi useita hyvinkin hankalia ja toisinaan varsin suuriakin mullistuksia, kuten laajentamisia ja ulkomaanmyyntiin siirtymistä, ovat he kaikesta selviytyneet voittajina. Joskus tuollaisina murroshetkinä toiminta saattaa kaatua lähes täysin, mutta Harvialla perheyrittäjyys on koettu niissä tilanteissa avainkortiksi: ”Ehkä maltillisuus on ollut meidän valttikortti, ja se, että meitä on neljä päättäjää. Mielipiteet välillä eroavat toisistaan ja toisinaan ne taas kohtaavat, mutta oli kumpi tilanne tahansa, ne ovat olleet kestäviä. Tällaisessa hommassa pitää muistaa ottaa kaikkien mielipiteet huomioon! Ja huomioitavaa on sekin, että meille on aina halunnut hyviä ihmisiä töihin, jotka ovat omalla osaamisellaan olleet mukana viemässä Harviaa eteenpäin. Kiitos tästä kaikesta kuuluu yhtä paljon heille kuin meillekin!” Suomalainen saunakulttuuri ei aikojen saatossa varmastikaan tule vähenemään vaan ennemminkin lisääntymään, mikäli johonkin suuntaan muutosta tulee tapahtumaan. Harvialle tämä on merkki mahdollisuudesta menestyä jatkossakin, mutta uusien tuotteiden kehittäminen vaatii paljon voimia ja energiaa. Siihen yrityksessä kuitenkin panostetaan ja ihmisten mielipiteet pyritään ottamaan huomioon. Vaikka kultaisen keskitien löytäminen tuolla mielipiteiden valtatiellä ei varmastikaan ole helppoa, on Harvia omalla työllään jo nyt näyttänyt todeksi sen, että pitkäjänteisen työn myötä voidaan saavuttaa menestystä ja onnistumisia niin tänään kuin tulevaisuudessakin. •


WWW.PARTUS.FI

19


Tiimiakatemia magazine

Valmentajien ja yrittäjien oppiva verkosto uutta johtajuutta synnyttämässä Tiimimestarit areenalla 17.-18.9.2009 Jäävuoremme sulaa - esityksessä pingviinit sulattivat myös sydämmemme! LÄN (Tiimiakatemian Luova Älykkyys ja notkeus) -ryhmän huikea oppimisshow John Kotterin muutosjohtamisen kirjan pohjalta oli räjähdysvoimainen kokemus. Onneksi heillä on lisäesityksiä tulossa!

Kuvasarja johdattakoon meidät syyskuisiin tunnelmiin, kun heimomme kohtasi johtamisen teeman äärellä Juurikkasaaressa Jyväskylässä. Toivon, että innostut tarinasta ja tulet jakamaan tammikuussa 2010 omasi

teksti: Vilma Väisänen kuvat: Lauri Miettinen

Tiimimestarit areenalla kohtaaminen järjestettiin yhteistyössä SoL Finland ry:n kanssa teemalla johtamisen uusi hiihtotyyli. SoL palkitsi jälleen vuosittaisen organisaatioteon. Pirkanmaan yrittäjät vei kisan kampanjallaan. Kuvassa SoLin Matti Willamo onnittelee PY:n Tapani Kaskelaa. Pokaalin virkaa toimitti mestaruuden voittaneen Sotkamon Jymyn pesäpallomaila! Siinä luki: “Voittajat eivät selittele, selittelijät eivät voita.”

Löydät Jäävuoremme sulaa - maistiaisia myös Facebookista ja Youtubesta. Jukka Hassinen Partuksesta oli myös vaikuttunut: “Jäävuoremme sulaa oli osoitus siitä, että tahdottiin tehdä jotain hauskaa, omituista. innostunutta ja eksoottista. Tässä oli jotain taikaa, magic!”

20


Tiimiakatemia magazine Aikamoinen joukko meitä olikin, ympäri Suomea ja Eurooppaa! Mukana oli mm. yrittäjiä, opettajia, valmentajia, konsultteja, organisaatiokehittäjiä, alivaltiosihteerejä - ihmisiä joiden sydäntä lähellä on yrittäjyys, oppiminen ja johtaminen. Maista edustettuina olivat ainakin Espanja, Chile, Saksa, Kanada ja Ranska.

Fasilitaattorit vauhdissa! Tatu Tuohimetsä Monkey Busineksestä ja Vilma Väisänen Partuksesta johdattivat innokasta joukkoa oppimisen matkalla.

Lotfi El-Ghandouri johdatti meidät HUB-yrittäjäverkoston saloihin. Linjalla oli myös HUBin perustaja Jonathan Robinson, suoraan Lontoosta. Kiitos myös kaikille muille workshopien vetäjille

Tiimimestarit areenalla - kohtaamisissa kohtaavat konkarit ja juniorit, yrittäjät ja opettajat, johtajat, kehittäjät ja keksijät, monikansalliset yritykset ja pirun pienet yrittäjät! Oppimisen verkostomme kasvaa ja kohtaa vähintään kahdesti vuodessa; tammi- ja syyskuussa.

21


Tiimiakatemia magazine Perjantain talk showssa kuulimme huikeita tarinoita johtamisesta kun erityisvieraamme haastoivat osallistujia ajattelemaan omaa johtajuuttaan! Raikkaita ja aitoja näkökulmia toivat Kaisa Kautto-Koivula (MindGardenia), Anne-Liisa Palmu-Joronen (Hekate Consulting), Aleksi Neuvonen (Demos Helsinki), Pablo Villoch, Lotfi El-Ghandouri (Creative Society) ja Petri Lehtipuu (Novetos ja SoL Finland)

Anne-Liisa kertoi Nokia-vuosina oppimistaan asioista johtamisen saralla ja luottamusjohtamisesta. Hän on myös kirjoittanut kirjan aiheesta.

Juurikkasaari tarjosi oppimiselle ja työskentelylle upeat puitteet syksyisessä Säynätsalon järvimaisemissa.

Hyvää mieltä ja oppimisen hauskuutta ei näissä maisemissa (ja tässä seurassa) voi estää. Syksyinen koleus väistyi, kun aurinko paistoi ja innostus valtasi mielen.

Synnytystä varten jakauduimme muutamaan ryhmään pureskelemaan oppeja ja valmistelemaan niiden jakamista koko porukalle.

22


Tiimiakatemia magazine

Perjantai-iltapäivän loppuhuipennus eli synnytykset tuottivat huikeita elämyksiä (5e:n mukaisesti). Synnytimme yhdessä uusia näkemyksiä mitä on uusi johtajuus. Ihailtavaa luovaa heittäytymistä ja eläytymistä!

“What is life calling us to do?” kysyy Tiimiakatemian valmentajan Ulla Luukkaan ryhmä. Ullalla lähitulevaisuuden tärkein asia oli jo tuolloin hyvin selkeä, perheenlisäystä tuli muutaman viikon kuluttua.

“Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”. (Ghandhi). Teimme jokainen henkilökohtaisen manifestin mitä lupaamme tehdä 2.10. mennessä uudenlaisen johtamisen hyväksi. Jaoimme lupauksemme kahdelle ihmiselle, jotka olivat meitä inspiroineet kohtaamisessa. Mikä on sinun lupauksesi?

Tiimiakatemian projektitiimi tyytyväisenä hurjan rutistuksen jälkeen. Vasemmalta lukien: Kimmo Juntunen, Noora Kärki, Kaisu Tuominiemi, Jenni Anttonen, Petrus Piironen ja Robert Koski. You win, I win, we all PengWin! Just PengWin it!

Tammikuussa nähdään taas! Oppiva heimo tapaa toisensa jälleen 15.-16.1.2010, kun Tiimiakatemian uusi superviikko koittaa. Tule jakamaan omat tekemällä oppimisen ja yrittäjyyden tarinasi! Paikan varaukset ja lisätiedot Petrukselta: petrus@teammasteryarena.com (kuvassa vasemmalla). kohtaamisesta lisää: www.tiimimestaritareenalla.fi

Kirjoittaja on Partus-valmentaja, jonka sydän sykkii alati kasvavalle, oppivalle verkostollemme ja innostaville kohtaamisille. Meilaa, Twittaa tai Nassuta: vilma.vaisanen@partus.fi, http://twitter.com/vilmavaisanen, http://www.facebook.com/Vilma.vaisanen

23


Oy Gustav Paulig Ab on vuonna 1876 perustettu perheyritys. Paulig on kahvialan ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Suomen johtava kahvinvalmistaja Paulig toimii nykyään myös Baltiassa, Venäjällä ja Venäjän naapurimaissa. Laatu ja pitkäjänteisyys ovat Pauligille arvoja joista se ei suostu tinkimään. “Sinä päivänä kun tingimme laadusta, voi tehtaan portit sulkea”, totesi perustaja Gustav Paulig reilu vuosisata sitten. Samaan aikaan yritys pyrkii olemaan ajan hermolla ja olla etulinjassa suomalaisen kahvi – ja kahvilakulttuurin kehityksessä. Paulig ottaa itsensä ja toimintansa vakavasti. Se näkyy heidän toiminnassaan vahvasti, oli sitten kyseessä kestävä kehitys, työntekijöiden hyvinvointi tai laajentuminen muille toimialoille. Tiimiakatemia magazine lähti ottamaan selvää Pauligin uudelle tehtaalla Helsingin Vuosaareen siitä, miksi suurin osa Suomessa juodusta kahvista on tietysti Pauligin. Kysymyksiimme kahvikupposen ääressä vastaili Pauligin viestintäpäällikkö Leena Miettinen.


”Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin saksalainen Gustav Paulig perusti oman yrityksen Helsinkiin. Paulig oli saapunut Suomen suurruhtinaskuntaan kotikaupungistaan Lyypekistä Saksasta vuonna 1871. Vuonna 1929 Paulig toi markkinoille myös ensimmäiset kahvimerkkituotteensa: Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen”.

N

oista ajoista on kulunut jo nuoren ihmisen näkökulmasta huomattavan pitkä aika. Perinteikkyys, ammattitaito ja laatu ovat muodostuneet imagon tärkeimmiksi kulmakiviksi Pauligin 140 elinvuoden aikana, mutta laakereilleen ei yritys silti voi jäädä lepäilemään. Muutokset yrityksen sisällä ovat jatkuvia, vaikka perinteitä vaalittaisiinkin. Miettinen puhuu tilannetajun tärkeydestä. Paulig on vahvasti perinteisiinsä nojaava yritys, mutta on tärkeää muistaa, että yritys elää aina bisnesympäristössä. Ajassa on pakko elää mukana, jotta yritys voi menestyä. Onhan toiminnan kannattavuus tietenkin tärkeintä. Meidän pitää seurata aktiivisesti sitä, mihin suuntaan maailma on menossa ja mitä asiakas haluaa, jotta pysyisimme ajan tasalla tuoreimmista trendeistä. Kahvilakulttuurin muutos on tuonut valikoimaamme uusia tuotteita, kuten espresso-pohjaisia juomia ja vaihtoehtoisia kahvilaatuja. Valtavirta juo kuitenkin edelleen suodatinpohjaisia juomia. Tämä johtuu varmastikin siitä, että Suomalainen vesi on puhdasta ja raaka-aineet laadukkaita. Kun kahvi maistuu hyvältä, sitä myös juodaan paljon. Kahvi on koko kansan juoma enkä näe, että tähän olisi tulossa muutosta. Paulig haluaa olla aktiivinen tekijä suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuurin asiantuntijana. Jo kolmenkymmenen vuoden ajan Paulig-instituutti on edistänyt suomalaisten kahvitietämystä, liittyi se sitten kahvilan sisustamiseen, kahvijuoman valmistamiseen tai kahvilatoiminnan taloudelliseen puoleen. Paulig instituutti toimii Vuosaaren uudella tehtaalla. Miettinen ajattelee instituutin toiminnasta seuraavasti. Paulig ei tosiaan halua tuottaa pelkkää kahvijauhetta asiakkailleen vaan tahdomme olla auttamassa asiakasta kahvilan pyörittämiseen liittyvissä haasteissa. Olemme kahvialan ammattilaisia ja koulutuspalvelut ovat siksi ensisijaisesti tarkoitettu kahvia ammatikseen valmistaville tai sitä suunnitteleville ihmisille. Kannattava kahvilatoiminta on paljon muu-

takin kuin hyvän kahvin keittämistä. Se on monen asian summa, missä bisnesosaaminen näyttelee kaikista suurinta roolia. Uusimpana instituutin tarjoamana palveluna on Desing-palvelu, jonka kautta yritys voi tilata suunnitelman kahvila-kokonaisuudesta itselleen. Pauligilla on hallussaan ylivoimaisesti suosituimmat kahvibrändit, mitä suomalaiset kuluttajat juovat. Kun joku mainitsee sanat ”tietysti Pauligin” lähes poikkeuksetta kuluttuja assosioi ne tarinaan suomalaisesta käsityöläisestä ,tai kupariseen kahvikuppiin, josta höyry nousee lähes hypnoosiin viettelevällä tavalla. Leena Miettinen nostaa esiin jo tutuksi tulleet teemat: Pitkäjänteisyys ja ajan tasalla pysyminen. Juhlamokan markkinaosuus on noussut 80-luvulta lähtien vaikka mainonnan markkinointiviesti on säilynyt läpi vuosikymmenten suhteellisen samanlaisena. Kuitenkin kun tarkastellaan rinnakkain eri vuosikymmenillä tuotettuja mainoksia tai pakkauksia, niin onhan se muutos ollut kuitenkin vähintäänkin huomattava. Presidentin kohdalla kokeiluja on tehty enemmän. Juuri vähän aikaan sitten markkinointiviestinnässä siirryttiin asiakaspalautteen perusteella enemmän fantasiahenkiseen markkinointiin. Pitää pitäytyä ns. klassisessa otteessa mutta samaan aikaan kokeilla rohkeasti uusia asioita tarvittaessa. Perinteisten brändien vierelle kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Lisäksi uuden haasteen on tuonut ns. takeaway kulttuuri. Kahvihetki voi olla lähestulkoon milloin tahansa. Kun uusia asioita kokeillaan, ei voida välttyä myöskään harha-askelilta. Näin on tapahtunut myös Pauligin kohdalla. Asioista on kuitenkin Miettisen mukaan opittu. Kaikenlaista pitää käydä välillä katsomassa ja yrityksen 130-vuotisen historian aikana on varmasti käyty katsomassa aika paljon. 80-luvulle asti Paulig oli voimakkaasti mukana pakaste-teollisuudessa, mutta huomattuaan ydinosaamisensa olevan vahvasti muualla, saivat pakasteet jäädä. Nykyään Paulig keskittyy lähestulkoon täysin kahviin, mausteisiin ja texmex tuotteisiin. Ensi vuoden alusta ruotsalainen texmex yritys Santa Maria siirtyy virallisesti kokonaisuudessaan Pauligin omistukseen. Jatkuva kehitys tarvitsee myös jatkuvasti ideoita. Kun puhutaan kahvin tuottamisesta, todennäköisesti eniten siitä ymmärtävät yrityksen omat

26


Tiimiakatemia magazine työntekijät. Tämä on Miettisen mukaan otettu huomioon ja työntekijöiden aloitteellisuus on yrityksen sisällä suuressa arvossa. Ideoita toivotaan ja halutaan työntekijöiltä, eritoten tuotannon toimivuuden kehittämiseen. Ideat tulevat suurimmaksi osaksi sähköisessä muodossa yrityksen intranetin välityksellä. Me haluamme edistää työntekijän hyvinvointia.Kun tarkastelemme vuosittain kehitettäviä asioita yritystoiminnassamme, niin työntekijän hyvinvointi on aina ollut listan kärkipäässä. Yritys on yhtä kuin työntekijänsä ja vastuullisessa yritystoiminnassa työntekijää pidetään arvossa, ei itsestäänselvyytenä. Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu oleellisesti kestävä kehitys, eritoten kun kyseessä on kahvin tuottaminen. Välimatkat ovat pitkiä ja tuotantoprosessi ympäristölle raskas. Paulig ottaakin Miettisen mukaan kestävän kehityksen erittäin vakavasti omassa toiminnassaan. Olemme jo pitkään julkaisseet yritysvastuuraporttia toiminnastamme. Nettisivuiltamme löytyy kaikki viimeisten vuosien raportit. Niiden tarkoituksena on avata ulkopuoliselle mitä kaikkea tapahtuu ennen sitä, kun suomalainen kuluttuja nauttii kahvijuomansa mukistaan. Haluaisin korostaan yhteistyökumppanien merkitystä. Hyvän ja luotettavan kumppanin kanssa on helppo pitää kiinni kestävän kehityksen vaatimuksista ja laadukkaasta tuotteesta. Olemme tuoneet markkinoille uusia yhä ekologisempia tuotteita, lisänneet energiatehokkuutta, kaventaneet jätemääriä sekä kiinnittäneet huomioita yhä enenevissä määrin logistiikkaan. Täällä Suomen päässä suurin muutos on ollut uuden tehtaan käyttöönotto Helsingin Vuosaaressa. Tehdas on suurin teollinen investointi yrityksen historiassa. Uusi paahtimomme on maailman neljän suurimman joukossa ja on teknologialtaan maailman kärkiluokkaa. Jo edellä mainittu logistiikka on kaikkein suurin etu uudella tehtaalla. Kehä-kolmoselle päästää melkein suoraan portista ja satamasta saadaan raaka-aine tehtaalle trukeilla. Kustannukset ja päästöt pienenevät oleellisesti. Myös työntekijät ovat enenevissä määrin tietoisia koko tuotantoprosessista oman työnkuvansa ulkopuolella.. Pauligilla olen tuntenut, että yrityksellä todella on kasvot ja yrityksestä välitetään. Viesti pitkäjänteisyydestä kielii mielestäni myös siitä, että Paulig on rehellisesti sitä mitä se on: alkuperäisten omistajiensa näköinen yritys.

”Gustav Paulig aloitti tuomalla maahan ja myymällä koloniantavaroita kuten suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia.” ”Gustav Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan varastorakennukseen” ”Gustavin ja Berthan poika Eduard Paulig oli yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1919 vuoteen 1947 asti. Hänen aikanaan Paulig kehittyi merkittäväksi elintarvikealan yritykseksi.” ”Maarianhaminalaisen kauppiaan kyselyn tuloksena vuonna 1924 Paulig toi ensimmäisenä markkinoille kuluttajapakkauksiin pakatut kahvit” ”Aiemmin Paulig oli nimennyt kahvinsa numeroilla. Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1931, kauppojen hyllyille ilmestyi valmiiksi jauhettua kahvia. Samaan aikaan kahvipaketteihin alettiin painaa päivämääräleimat tuoreuden osoittamiseksi. Paulig teki sen ensimmäisenä Euroopassa” ”Vuonna 1950 Paulig esitteli Paula-tytön. Idean Paulasta yrityskuvan hengettärenä toi Eduardin poika Henrik Paulig Amerikan-matkansa tuliaisina. Kansallispukuinen Paula kaatamassa kahvia kuparisesta pannusta oli tuttu näky eri yhteyksissä. Paula-tytön menestystä seurasi kolme vuotta myöhemmin uusi villitys: keräilykorttisarja, joka teki myös pikkuautoilijoista Pauligin kahvien ystäviä.” ”Nykyään lähes joka toinen Suomessa nautittu kahvikupillinen on Juhla Mokka -kahvia.” ”Armi Kuusela haki Paula tytöksi, mutta ei tullut valituksi”

Paulig ei ole jäänyt pelkästään paahtamaan kahvia Suomalaisiin kahvipöytiin.. Liikevaihdosta merkittävin osa tulee maailman keittiöiden etnisistä ruokatuotteista, joiden osuus on yli 50 prosenttia. Tästä pääosan muodostaa nopeasti kasvava texmex-tuoteryhmä. ”Kahvin osuus Paulig Groupin liikevaihdosta on reilu kolmannes ja mausteiden noin viidennes. Sekä Paulig että Santa Maria -tuotteet ovat markkinajohtajia perinteisillä markkina-alueillaan.” Miettisen mukaan Pauligilla on selkeä näkemys lähitulevaisuudesta. Olemme juuri aloittaneet Paahtimon rakentamisen Venäjälle Tverin kaupunkiin. Tehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan noin. 6000 tonnia vuodessa ja se tulee työllistämään alkuvaiheessa 60 henkeä. Suurimmat kahvimarkkinat meille tulevat edelleen olemaan Suomen ja Baltian alueella. Venäjälle tuotetaan enimmäkseen erikoiskahveja, sillä Venäjä on tee-maa. Suomessa kahvin kulutus on maailman kärkiluokkaa ja kotimaan markkinat tulevat olemaan tärkeät jatkossakin Pauligille. LänsiEuroopassa keskitytään Santa Marian texmex-tuotteiden markkinaosuuden kasvattamiseen. Tärkeintä on pysyä ajan hermolla ja tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Paulig Groupin ja Santa Marian yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli 698,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on yhteensä noin 1 800. Talouden taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut tulokseemme. Mutta mitä tapahtui Paulalle, Pauligin hyvän tahdon lähettiläälle? Paula elää ja voi hyvin. Jälleen ensi keväänä valitaan uusi Paula tällä hetkellä edustavan Anni Tarhosen tilalle. Paulan tehtävä on edelleenkin valistaa ihmisiä hyvästä kahvista erilaisissa promootiotilanteissa. Paulan voi löytää nyt myös Facebookista ja hänen kuulumisiaan voi käydä lukemassa Paulan omasta päiväkirjasta Pauligin nettisivuilta. •

Tarinoita kahvista: ”Kahvilajeja on olemassa yli 60, mutta vain kahdella niistä on kaupallista merkitystä: Arabicalla ja Robuksella.” ”Brasilia tuottaa vuodessa noin 23 000 000 säkkiä kahvia. Yksi kahvisäkki painaa 60 kiloa.” ”Kahvi, kuten monet muutkin elämän hyvät asiat, löydettiin sattumalta. Kahvin keksimisestä on useita tarinoita. Niistä tunnetuin kertoo Etiopiassa, Caffan alueella eläneestä Kaldi-nimisestä vuohipaimenesta. Eräänä iltana hänellä oli vaikeuksia saada vuohet asettumaan yöksi. Vuohet olivat pureskelleet kahvipensaan kiiltäväpintaisia lehtiä ja punaisia marjoja. Kaldi itsekin maisteli marjoja ja kävi yhtä levottomaksi kuin paimennettavansa. Maku ei ollut kummoinen, joten hän heitti marjat nuotion leimuun. Nuotiosta lehahti ilmaan mahtava tuoksu. Miedontaakseen marjojen vahvaa makua joku keksi myöhemmin murskata ne ja sekoittaa kuumaan veteen. Näin syntyi kahvijuoma.” Lähteet: www.pauliggroup.com www.paulig.fi http://fi.wikipedia.org/wiki/Paulig

27


Tiimiakatemia magazine

Perheyrittäjyys Teksti: Hugo Miskala

M

ieti hetkinen sanaa perheyrittäjyys ja siitä nousevia mielikuvia. Uskon, että useimmilla ajatukset ovat hyvin samansuuntaisia. Tai ehkä ei. Minulle sanasta perheyrittäjyys tulee hetken miettimisen jälkeen mieleen auringon paiste, oranssit haalarit, lapiot sekä kahleiden kolina. Jokainen joka on joskus katsonut elokuvia alkaa jo hahmottaa mistä on kysymys: Joukko amerikkalaisten elokuvien rangaistusvankeja työskentelemässä kuumassa auringonpaisteessa tuskainen irvistys kasvoilla. Vartijat juovat vilvoittavaa vettä ja välillä käskevät vankien pitää turpansa kiinni ja jatkaa kaivamista. Tämä oli mielikuvani perheyrittäjyydestä ollessani lapsi yli kaksikymmentä vuotta sitten. Jotta muutkin ymmärtävät miksi, kerron hiukan taustoistani. Synnyin siis kymmenen lapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Isäni kuoli, kun olin kolmen vanha. Sen jälkeen äidin piti huolehtia meistä lapsista sekä hoitaa perheen elanto. Siihen aikaan sosiaalitoimi ei toiminut ihan niin mallikkaasti kuin nykyään, joten piti käyttää paljon luovuutta pärjätäkseen. Äitini aloitti tuolloin hoitokoti- ja maatalousyrittäjyyden. Hän otti meille asumaan jo kotoa muuttaneiden sisarusten huoneisiin muutamia

28


Tiimiakatemia magazine kehitysvammaisia. Näin ollen hän pystyi hoitamaan meitä kaikkia samalla vaivalla. Asuimme maalla, missä oli myös mahdollisuus maanviljelyyn. Äiti pähkäili, että mansikoita kasvattamalla voisi saada hiukan lisätuloa ison perheen talouden positiivisen tuloksen säilyttämiseen, ja onhan oma peruna halvempi kuin kaupasta ostettu. Tämän kokonaisuuden pyörittäminen vaati koko perheen osallistumisen työntekoon. Meille lapsille annettiin esimerkiksi päiväkohtainen kiintiö mansikanpoiminnalle, eikä nukkumaan ollut asiaa ennen kuin kopat oli kerätty. Joskus mansikoita tuli kerättyä tai muita perheyrityksen asioita hoidettua samalla mentaliteetilla kuin elokuvien rangaistusvangit tekivät töitään. Vuosien vieriessä ja sisarusten muuttaessa kotoa, tilaa vapautui ja hoitokotiyritys kasvoi. Oltiin päästy siihen tilanteeseen ettei mansikanviljely ollut enää pakollista ja äitini pääsi keskittymään ydinliiketoimintaansa hoitokodin pitämiseen. Töitä riitti silti kaikille kotona asuville sisaruksille.

Vartijat juovat vilvoittavaa vettä ja välillä käskevät vankien pitää turpansa kiinni ja jatkaa kaivamista. Kun ensimmäinen mahdollisuus tuli 16-vuotiaana, muutin riittävän kauas kotoa opiskelemaan saadakseni omaa rauhaa. Kesäisin palasin kotiin ja menin ulkopuolisille töihin, mutta silti töiden jälkeen olin vielä perheyrityksessä töissä. Tällöin se tuntui hyvin raskaalta, mutta pikku hiljaa aloin huomata perheyrityksen positiivisena voimavarana kahleiden kolinan sijaan. Näistä taustoista käsin olen muodostanut oman kuvani perheyrittäjyydestä, joista avaan seuraavana muutamia huomioita. Kun mietin perheyrittäjyyttä, ja sitä kuinka se eroaa muista yrityksistä, suurin yksittäinen asia on mielestäni jatkuvuus. Perheyritys ei tavoittele voittoa ihmisten kustannuksella. Idea on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus pitkään työsuhteeseen. Ensimmäinen ratkaisu, kun pitäisi pienentää menoja ei yleensä ole henkilöstön irtisanomiset. Ei kukaan äiti halua lähtökohtaisesti erottaa lapsiaan. Perheyrityksen idea on, että yritys säilytettäisiin sukupolven vaihdostenkin jälkeen kannattavana. Vanhemman sukupolven tarkoitus ei ole imeä sitä kuiviin voittojen maksimoimiseksi. Perheyrityksessä ei ole kuultu neljännesvuosikatsauksista. Siellä tarkastellaan toimintaa enemmänkin neljännesvuosisadan sykleissä. Perheyrityksessä luottamus ja hyvät henkilökohtaiset suhteet on toimimisen elinehto. Ihmiset tuntevat toisensa niin hyvin, että toiminta voidaan pitää erittäinkin läpinäkyvänä. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja toiminnan, koska kellään ei ole tarvetta pantata arvokasta tietoa pönkittääkseen omaa asemaansa. Joskus käy niin, ettei perheyrityksen jäsenten päämäärät ja motiivit enää kohtaa tai perheen jäsenet riitaantuvat pysyvästi, on yleensä edessä jakautuminen kahteen eri yritykseen. Näin on käynyt myös Adidaksen perustaneille veljeksille. Erimielisyyksiä ei saatu sovittua ja toinen veljes perusti kilpailevan Puman. Hyvä keskusteluyhteys merkitsee paljon tiiviissä yhteisössä. Perheyrityksen organisaatiorakenne on aika litteä. Ihmiset tuntevat toisensa niin hyvin ettei edes ole mahdollista hierarkkiseen johtamiseen. Esimerkiksi veljeni on minua yli kaksikymmentä vuotta vanhempi ja työskennellyt perheyrityksessä vakituisesti yli kymmenen vuotta. Silti hä-

nellä ei ole minkäänlaista auktoriteettia minuun. Jos hänen äänensävynsä ei miellytä, hän voi tehdä hommansa itse. Vaikka perheyrityksessä on paljon hyviä puolia. Tulee siellä myös vastaan haasteita, joita ei löydy muista yrityksistä. Kuten aikaisemmin mainitsin perheyrityksessä henkilökohtaiset suhteet ovat hyvin vahvat, menevät syvälle ja ovat kehittyneet useiden yhteisten kasvun vuosien aikana. Kuinka käy sitten, kun perheyritykseen tulee työntekijöitä perheen ulkopuolelta. Jokaisella perheellä on omat arvonsa ja perheyrityksessä nämä arvot heijastuvat myös yritykseen. Voi olla vaikeaa kertoa ulkopuolisille työntekijöille ”meidän” perheen toimintamalleista sekä arvoista, ja monille voi olla vaikeaa hyväksyä suomalaiseen mentaliteettiin kuulumatonta tunteiden näyttöä työpaikalla. Toisena haasteena voidaan nähdä myös se, että perheyrityksessä ytimen muodostaa perheeseen kuuluvat ihmiset. Siihen on vaikea tulla ja perheen on vaikeaa ottaa muita mukaan, koska luottamus yrityksen ytimessä on suuri. Monet ihmiset eivät edes halua kertoa niin paljon itsestään työpaikalla, että saavuttaisivat saman luottamuksen tason. Näin ollen muiden kuin perheeseen kuuluvien pääseminen ytimeen vaatii paljon enemmän työtä ja itsestään antamista kuin muissa yrityksissä. Perheyrittäjyyden tärkeimpiä teemoja ovat siis jatkuvuus, työn takaaminen kaikille, läpinäkyvyys, luottamus, keskustelu, tunteiden käsittely ja litteys. Näissä teemoista löytyy yhtäläisyyksiä muidenkin liiketoimien kanssa. Mutta jos vertaatte näitä pörssiyrityksen voittojen maksimointiin, monelle ei ole sijaa siellä. Jos taas on joskus ollut tekemisissä Tiimiakatemian ja siellä toimivien tiimiyritysten kanssa, ei voi olla huomaamatta yhtäläisyyksiä toimintaperiaatteiden välillä. Osallistuminen perheyrityksen toimintaan, lapsuuden aikaisesta kuvauksesta huolimatta, on ollut erittäin opettavaista ja mukavaa. Eikä ne tehnyt työtkään nyt niin paljon aikaa vienyt. Suhteessa omaan panokseen, on tuotto ollut paljon suurempi. Jo pienenä oppi oman työn arvon ja muiden työn arvostamisen. Kun hoitaa asiat hyvin, kaikki on mahdollista. Se tuo myös itselle paljon uskoa omaan tekemiseen, kun on sivusta seurannut, miten tyhjästä aloittanut yritys on kasvanut vuosien saatossa vastoinkäymisten kautta suuremmaksi ja vakaammaksi. Sieltä jostain on myös tullut se mentaliteetti, ettei töitä kannata tehdä kuin itselleen. Enää perheyrittäjyys ei kuulosta korvissani kahleiden kolinalta. Siitä tulee mielikuva pullan tuoksuisesta kahvihetkestä, jolloin ihmiset rupattelevat omista- ja työasioistaan. Tunnelma on avoin ja ulkopuolisetkin otetaan helposti mukaan keskusteluun. Joskus joku saattaa pörhältää pöydän ääreen ja raivota hetken aikaa mitä kummallisemmasta asiasta. Se kuluu asiaan. Höyryä pitää päästä välillä pihalle. Tämän jälkeen kysytään mistä asia johtuu ja käsitellään se pois alta. Kaikilla on töitä ja tulos positiivinen. Mutta mikä tässä on hämmentävää ja samalla erinomaista. Samanlaiset mielikuvat mitkä nousevat nykyään mieleeni sanasta perheyrittäjyys tulevat mieleeni myös miettiessäni sanaa Monkey Busines. On helppoa, kun joka päivä töihin lähtiessä hymyilyttää.

29


Martti Vainaa & Sallitut aineet M

ielipidejohtajien voittokulku alkoi, kun Dick Burner bongasi tiimikaverinsa Max Posterin (Feeniksi -99) laulutaidot Tiimiakatemian pikkujouluissa. Dick oli itsekin musiikkimiehiä ja hänet oli totuttu näkemään urkujen takana monenlaisissa Akatemian tapahtumissa, kuten Networkin yhteydessä järjestetyssä ”Suomen suurimmassa pöytäjäkisturnauksessa”. Dickiä kuitenkin kyllästytti yksinsoittelu ja hän oli päättänyt, ettei aio enää keikkailla, jos joutuu tekemään sen yksin. Max lähti mielellään mukaan ja poikien yhteinen debyyttikeikka oli house-bändinä toimiminen Tiimiakatemian laivaseminaarissa. Biisit tehtiin mittatilaustyönä jokaisen ohjelmanumeron väliin tarkkaan räätälöidysti. Tyylilajina toimi itse sanoitettu coverointi ”hellän vittuilevaan tyyliin”. Tämän jälkeen Mielipidejohtajat nähtiinkin lähes kaikissa Akatemian tilaisuuksissa. Myöhemmin Mielipidejohtajat nimi vaihtui ja heidät alettiin tuntea nimellä Martti Vainaa & Sallitut aineet. Tuolloin duo muuttui trioksi ja bändiin saatiin myös kitaristi. Varsinaisen läpimurron Martti Vainaa & Sallitut aineet teki supersuositulla hitillään Pelimies. Dick Burner toimi Happeen miesten liigajoukkueen markkinointipäällikkönä neljän vuoden ajan, samalla kun Max Poster nähtiin pelikentil

lä. Pojilla oli mielessä tehdä Happeelle maalibiisi, mutta he punnitsivat jatkaisivatko he tuttua cover-linjaansa, vai tekisivätkö he ensimmäisen täysin oman biisinsä. Pojat päätyivät jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja alkoivat rakentaa sopivaa kannustuslaulua. Pelimies päätyi Happeen maalibiisiksi, mutta sai jo parin pelin jälkeen väistyä. Liekö syynä tulevan ex-seurajohtajan kommentti ”maailman huonoimmasta maalibiisistä”? Pelimies poistettiin soittolistalta ja se unohtui bändiltäkin pöytälaatikkoon. Kun Happee voitti SM-hopeaa keväällä 2005, alkoi silloinen ottelutapahtumien dj soitella jälleen Pelimiestä. Kappale herätti myös yleisön kiinnostuksen, jonka seurauksena se iskettiinkin Happeen nettisivuille ladattavaksi. Suosio yllätti ja herätti bändinkin tekemään omat nettisivut. Kun Pelimiestä alettiin soittaa YLE: llä Jääkiekon MM-kisoissa, homma lähti käsistä. Rumpali ja basisti piti löytää välittömästi ja levy saatava äkkiä ulos. Pojat selviytyivät tästä, ja levyä seurasikin reilun vuoden mittainen Onnellinen nyt -kiertue, jonka aikana bändi näki Suomea usealta kantilta ja tapasi monenlaista yleisöä taviksista ja starboihin. Samalla muu Vainaa-tuotanto, kuten omat biisit Toyotan takana, Playboy-Hanna ja Toinen nainen sekä coverit (mm. He-man, Hiivasieni, Lehtolapsi) tulivat yleisölle tutuiksi. Huvittavampana keikkanaan Dick Burner muis-

30

telee Radio NRJ:n NRJ in the Park -tapahtumaa Turussa, jossa Martti Vainaa & Sallitut aineet esiintyi 16 000 ihmisen yleisölle. Keikka tuli yllättäen puskista, eikä harjoitteluaikaa ollut juurikaan levyn tekemisen ohessa. Lisäksi paikallinen miksaaja unohti keikalla taustalaulukanavat kiinni. Bändi kertoo hymyilleensä huvittuneena lavalla, sillä tilanne tuntui niin epätodelliselta ja uskomattomalta. Nyt Martti Vainaa & Sallitut aineet viettää siestaa, sillä he eivät halua keikkailla ennen uuden levyn julkaisua. Poikkeuksen tekee Tiimiakatemian 17-vuotissyntymäpäiväjuhlat 16. tammikuuta 2010. Dickin sanoin he ovat tämän keikan velkaa Tiimiakatemialle. Hänestä on mukava päästä näkemään kuinka meininki on muuttunut 10v-synttäreistä, jolloin yhtye viimeksi esiintyi tiimiakatemialaisille. Keikalla on luvassa normaalin ohjelmiston lisäksi myös Tiimiakatemian tapahtumia varten mittatilaustyönä tehtyjä bilebiisejä, joita bändi odottaa todella pääsevänsä esittämään kaikkien vuosien jälkeen. Luvassa on siis nostalgista meininkiä! Tervetuloa Tiimiakatemian syntymäpäiväjuhlille Harjun AO:n juhlasalille lauantaina 16.1.2010! Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.tasynttarit.net


Tiimiakatemia Magazine 4/09  

Tiimiakatemia Magazinen vuoden 2009 neljäs numero. Teemana perheyrittäjyys. numerossa mm. Paulig, Harvia, Sisustus Satiini, Jäävuoremme sula...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you