Page 1

MAGAZINE T I I M I A K AT E M I A

I/10 maaliskuu 0â‚Ź

mukana mm.Anne Kukkohovi / spr / kuntokorjaamo / heikki toivanen


Pääkirjoitus “Too much of anything can make you an addict”.

J

os joku olisi vielä puoli vuotta sitten sanonut minulle, että olisin lähitulevaisuudessa paatunut urheilun suurkuluttaja, olisin luultavasti nauranut päin kyseisen vitsiniekan naamaa. Yli vuosikymmenen kestäneen ”urheilu-urani” jälkeen olin niin korviani myöten täynnä palloja ja mailoja, että siinä jäi ala-asteen väljähtänyt borssikeittokin kakkoseksi. Yhtäkkiä huomaan taas olevani innoissani katsomassa ja harrastamassa urheilua. Kuulostaa hyvältä, vai? Mihin se raja sitten pitäisi osata vetää piilevän urheiluhulluuden nostaessa päätään? Olympialaisten aikaan innostumiseni sai jopa huvittavia piirteitä, kun allekirjoittanut katsoi jääkiekkoa läpi yön. Kun tähän vielä lisätään muut olympialajit, jääkiekon sm-liiga, salibandyn sm-sarja ja omat sählyvuorot, eipä sitä paljon muuta tarvitse tehdäkään kuin urheilla, katsoa urheilua ja puhua loppuaika urheilusta muiden samanhenkisten kanssa. Ai niin, pitäisihän sitä vielä työtkin tehdä ja pitää parisuhteesta huolta. Näin olympialaisten jälkeen, arkeen siirtyminen on tuntunut kyllä melkoisen helpottavalta. ”Hetkessä eläminen” sai turhan korostuneen merkityksen viimeisten kahden viikon aikana. Nyt on taas saanut maalailla taivaanrantaa ilman paineita siitä, menestyykö Suomi vai ei. Jatkossa tämä Virtanen yrittääkin muistaa, että liikkuminen ja penkkiurheilu eivät ole toistensa parhaita kavereita. Pitemmittä puheitta toivotamme teidät tervetulleeksi vuoden ensimmäisen Tiimiakatemia magazinen pariin! Olemme keränneet tähän painotuotteeseen kiinnostavia tarinoita niin läheltä kuin kauempaakin. Toimitus toivottaa lukijoillemme aurinkoista kevään alkua ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Jerri Virtanen, päätoimittaja. PS. Tätä kirjoittaessa maailman katsotuimpaan urheilutapahtumaan, jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin on 99 päivää.

toimitus Osoite Piippukatu 3 , 40100 Jyväskylä, Suomi/Finland Puhelin 040 824 8874 E-mail magazine@tiimiakatemia.net Web www.tamagazine.fi Päätoimittaja: Jerri Virtanen

Kiitos: Matti Ketola Daniel Pajunen Johanna Hytönen Johannes Partanen Riikka Vahtervuo Satu-Maria Hentilä Laura Palotie Painopaikka Keuruun Laatupaino Oy, Keuruu Paperi: Kansi:Novatech Gloss 170g Sisus: G-print 100g

Tuottaja: Petrus Piironen AD: Juha Hydén Myyntipäällikkö: Mikko Hiukka Kannen kuva: Mikko Hiukka Seuraava Tiimiakatemia Magazine ilmestyy Toukokuussa


Tiimiakatemia magazine

16

sisällys 6 Johanneksen kirjakerho 20 Heikki Toivanen Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen kirja-arviot

Paperiteollisuuden ammattilaisesta ja tohtorista tulikin tiimivalmentaja.

8 Huulten viemää

22 Afrikka

Mikko Hiukan matkakertomus

9 Menovinkit

24 Kuntokorjaamo

Kuka sanoi, mitä sanoi ja minne mennä?

Kuntokorjaamon pojat haastattelussa

10 Tiimimestarit areenalla

26 Anne Kukkohovi

Ennen huippumalli, nykyään tv-juontaja ja art director. Magazine tapasi kevään Aivomyrsky- tapahtumassa puhuvan Kukkohovin Helsingissä.

12 Art of hosting

Tiimimestarit tapasivat Jyväskylässä ja tapahtumanjärjestäjät Karlskronassa. Vad hände? Katso kuvasarja

28 Monkey business Apinat muuttivat Vaajakoskelle vanhaan tehtaaseen.

14 Tulimyrsky

Tulimyrsky-yrittäjäkohtaamisessa oli jälleen tiivis tunnelma. Haastattelussa Helmikuun tapahtumassa innostanut ja innostunut Heikki Peltola.

30 Keski-Suomen Hää- ja juhlamessut

16 Punainen Risti

Magazine tutustui Suomen Punaisen Ristin toimintaan. Haastattelussa järjestöpäällikkö Raija Harju-Kivinen.




Tiimiakatemia magazine

20

26

28

Tiimiakatemia magazine nyt luettavissa myÜs netissä osoitteessa: www.issuu.com/tamagazine




Tiimiakatemia magazine

Johanneksen kirjakerho

Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen intohimona ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansia kirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. lukemisharrastuksen lisäksi hänen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrittäjän parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinen tapaa innostua. Tällä kertaa hänellä on tarkastelussa kaksi mielenkiintoista teosta

Maxwell, John C.: Johtajuuden 21 kiistatonta lainalaisuutta, suositus***, 3 pistettä, Päivä 2009, ISBN 978-952-475-337-1

Harvat ovat luontaisia johtajia. Todellisuudessa johtamiskyky koostuu taidoista, joista useimmat ovat opittavissa ja hiottavissa. Tässä teoksessa tekijä osoittaa, millä tavoin hyvä johtaja toimii, mitä häneltä edellytetään ja miten hän voi parhaiten siirtää viestikapulan seuraajilleen. En mahda mitään sille, että John C. Maxwellista on tullut suosikkini Druckerin jälkeen. Tähän kirjaan perustuvat jossain määrin tekijän kaikki muut kirjat. Kirjan perussanoma on se, että jotkin asiat eivät muutu. Kaikki 21 lakia ovat opittavissa ja nämä lait muodostavat johtajuuden perustan. Poimin seuraavaan muutamia kohtia, jotka tekivät itseeni vaikutuksen. Vaikutusvallan laki on johtamisen yksi selvimmistä totuuksista. Jollet kykene vaikuttamaan toisiin ihmisiin, et koskaan voi johtaa muita. Voidaksesi ohjata ihmisiä uuteen suuntaan tarvitset vaikutusvaltaa. Asema sinänsä ei luo johtajaa (vaikka tätä usein näkeekin); johtaja luo aseman. Hyvä mittari johtajuudelle käy ilmi siitä, onko henkilöllä seuraajia. Prosessin laissa lähdetään liikkeelle siitä, että johtamistaito on todellisuudessa kokoelma taitoja, joista melkein kaikki ovat opittavissa ja kehitettävissä. Prosessi ei kuitenkaan etene hetkessä. Johtajuus on monimutkainen asia. siihen kuuluu monia puolia: kunnioitus, kokemus, tunne-elämän vahvuus, ihmissuhdetaidot, itsekuri, näky, liikevoima, ajoitus – luetteloa voisi jatkaa. Tavoitteena tulisi joka päivä olla tuleminen hivenen paremmaksi, rakentaminen edellisen päivän saavutukselle. Parissakymmenessä vuodessa sinusta voi tulla suuri johtaja (olisipa tämän minulle kertonut

joku 20-vuotiaana????). Johtajuutta kehitetään päivittäin, ei päivässä. ”Menestyksen salaisuus elämässä on se, että on valmis, kun oma hetki koittaa (Disraeli).” Kurinalaisuuteen ja johdonmukaisuuteen perustuva toiminta valmistaa henkilön, mikä hänen tavoitteensa sitten onkin. Suunnistamisen lakia kuvaa näky omasta päämäärästä. Johtajat näkevät koko matkan mielessään ennen kuin he lähtevät satamasta. Johtaja näkee kauemmas kuin muut ja näkee ennen kuin muut. Jokainen kokemasi onnistuminen ja epäonnistuminen voi olla sinulle arvokas tiedon ja viisauden lähde – jos vain sallit. Onnistumiset paljastavat sinulle, mihin kykenet, ja antavat sinulle itseluottamusta. Epäonnistumisista voit kuitenkin usein oppia enemmän. Johtajat lisäävät arvoa toisten ihmisten elämään palvelemalla toisia (arvon lisäämisen laki). Johtajuudessa ei ole pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka pitkälti me edistymme, vaan siitä, kuinka pitkälti saamme toiset ihmiset edistymään. Mitä enemmän pyrit kasvamaan henkilökohtaisesti, sitä enemmän sinulla on jatkuvasti annettavana toisille. Kokemattomilla johtajilla on kiire johtamaan ennen kuin he ovat ottaneet selkoa ihmisistä, joita he aikovat johtaa. Kypsät johtajat sen sijaan kuuntelevat, sisäistävät kuulemansa ja johtavat vasta sitten. Luottamus on johtajuuden perusta (vakaan pohjan laki). Luottamus on kaikkein tärkein asia. Miten johtajat ansaitsevat toisten ihmisten kunnioituksen? Tekemällä harkittuja ratkaisuja, myöntämällä virheensä sekä asettamalla seuraajiensa ja organisaation edun omien henkilökohtaisten tavoitteidensa edelle. Jos johtajat menestyvät omissa pyrkimyksissään, he saavuttavat ihmisten kunnioituksen (kunnioituksen laki). Henry Kissinger sanoi, että johtaja ei ansaitse johtajan nimeä, ellei hän toisinaan ole valmis seisomaan

Ihmiset, joita vedät puoleesi, eivät määräydy sen perusteella, mitä haluat. He määräytyvät sen perusteella, kuka olet (vetovoiman laki). Jos tiimisi ihmiset ovat kielteisiä, tarkista omaa asennettasi.



täysin yksin asiansa takana. Ihmiset, joita vedät puoleesi, eivät määräydy sen perusteella, mitä haluat. He määräytyvät sen perusteella, kuka olet (vetovoiman laki). Jos tiimisi ihmiset ovat kielteisiä, tarkista omaa asennettasi. Ihmiset vetävät puoleensa toisia ihmisiä, joilla on samanlaiset taustat, ja tuntevat samalla vetoa tällaisiin ihmisiin. Mitä parempi johtaja olet, sitä parempia johtajia vedät puoleesi. Tällä on samalla valtavan suuri vaikutus kaikkeen, mitä teet. Ihmiset toimivat sen mukaan, mitä näkevät (esikuvan laki). Mitä korkeammalle etenet johtajuudessa, sitä enemmän työsi kohdistuu tulevaisuuteen. Johtajat löytävät tiimille tien voittoon (voiton laki). Voiton kolme avainta ovat samat kuin tiimitoiminnassa yleensä. Ensinnäkin on oltava yhteinen näky. Riippumatta siitä, kuinka paljon lahjakkuutta tai edellytyksiä joukkueesta löytyy, se menestyy ainoastaan silloin kun sen pelaajilla on yhteinen näky. Toiseksi joukkue tarvitsee erilaisia taitoja. Jokaisella on jotain annettavaa. Kolmanneksi on oltava johtaja, joka on omistautunut voitolle ja kykenee nostamaan pelaajat todelliselle tasolleen. Räjähdysmäisen kasvun laki viittaa suoraan ohjelmaamme ”Nuoresta johtajasta liideriksi”. Jos kehität johtajia, organisaatiosi voi kokea räjähdysmäisen kasvun. Jos haluat koota johtajia yhteen, sinun on luotava heille olosuhteet, joissa he voivat kukoistaa. Jos kasvat jatkuvasti ja pysyt johtajuudessa johtamiasi ihmisiä edellä, pystyt lisäämään arvoa niiden johtajien elämään, jotka seuraavat sinua. Johtajan kestävä arvo mitataan hänen seuraajiensa kautta (henkisen perinnön laki). Millaisen henkisen perinnön aion jättää? 92 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.

Palmu-Joronen, Anne-Liisa: Nokia-vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia, suositus**, 3 pistettä, Atena 2009, ISBN 978-951-796-577-4

Kirja kertoo, millaista oli olla lakimies rakettimaisesti kasvavassa yhtiössä, keskellä valtavia muutoksia ja kovaa työtä. Tekijä pohtii omien kokemustensa valossa, mitä johtamisesta on mah-


Tiimiakatemia magazine

dollista oppia. Nykyisellä tehokkuusjohtamisella on kova hinta. Ihmisyys ja inhimillisyys kärsivät ja jäävät paitsioon, ihmiskuva kapenee ja vääristyy. Ihmisistä halutaan valikoida tehokkaimmat ja parhaimmat, ja samalla kaikenlainen heikkous pyritään leikkaamaan pois. Kulttuuri on kova ja kuluttava, ja siinä on piirteitä, jotka vaikeuttavat merkittävästi luottamuksen ylläpitämistä. Tekijä pohtiikin, olisiko mahdollista luoda nykyistä parempi johtamis- ja työnteonkulttuuri kehittämällä myös niitä asioita, joita nykyisissä johtamisopeissa ei vielä korosteta selkeästi. Tekijä oli syksyllä 2009 yksi puhuja ”Tiimimestarit Areenalla” – seminaarissamme ja hän selvästi tukee ajattelullaan kaverijohtamista. Globaali yritys alkaa elää ja toimia omassa maailmassaan, joka on irronnut ympäristöstään. Yrityksessä työskentelevät ihmiset muuttuvat itsekin ikään kuin juurettomiksi. Globaaleissa yrityksissä muodostuu hyvin vahva sisäinen, oma

Kun tällaisia ihmisiä otetaan paljon kerralla yritykseen, työpaikan yhteisöllisyys katoaa nopeasti. Esimieheksi ja asiantuntijaksi kypsyminen edellyttää aikaa, jota kiihkeillä uraohjuksilla ei tunnu olevan. kulttuuri, joka ei juuri saa virikkeitä yrityksen paikalliskulttuureista., vaan yrityksen kulttuuri kehittyy ikään kuin sisältä käsin. Ihminen on tuon yrityskulttuurin omaksunut kansalainen, joka on kiertänyt maailmaa ja hankkinut kokemuksia kyseisessä yrityksessä eri puolilla maailmaa. Globaaleista yrityksistä muodostuukin ikään kuin oma heimonsa, jonka jäsenet toteuttavat ennen kaikkea omia sääntöjään kussakin maassa. On vaarana, että sekä yrityksen että sen työntekijöiden kyky toimia paikallista kulttuuria huomioiden heikkenee.

www.karibu.fi

Toinen vaara ovat nuoret, itsenäiseen ajatteluun kasvaneet, kilpailuhenkiset ja nopeasti urallaan etenevät henkilöt, jotka eivät ole sitoutuneet pidemmäksi aikaa mihinkään yhteisöön, eivätkä tunne tarvitsevansa yhteisöä tai muita ihmisiä. Kun tällaisia ihmisiä otetaan paljon kerralla yritykseen, työpaikan yhteisöllisyys katoaa nopeasti. Esimieheksi ja asiantuntijaksi kypsyminen edellyttää aikaa, jota kiihkeillä uraohjuksilla ei tunnu olevan. Siksi heissä ei välttämättä ole ainesta hyviksi esimiehiksi. On paradoksaalista, että nykyään yritetään löytää töihin ihmisiä, jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään toisesta ihmisestä, mutta joilta samaan aikaan odotetaan, että he pystyvät luomaan vahvan ja luovuutta edistävän luottamuksen ilmapiirin. Luottamuspääomaa taas ei synny ilman, että työntekijöiden välillä vallitsee riittävästi yhteisöllisyyttä, joka syntyy toista arvostavasta ja huomioivasta kulttuurista. Kehitys edellyttää riittävää yhteisöllisyyttä, sillä vaikka yksilöllisyys ja keskinäinen kilpailukulttuuri näyttävät olevan keskeisesti esillä työelämässä, ihminen on todellisuudessa laumaeläin. On tärkeää kuulua johonkin yhteisöön ja saada siellä tunne hyväksytyksi tulemisesta, sillä ihmisen minä rakentuu osana yhteisöä. Tämä on tekijän mukaan tärkeä osa ihmistuntemusta, joten se pitäisi ottaa huomioon myös sekä esimiesten että työntekijöiden koulutuksessa. Jokaisen esimiesasemassa olevan tulisi lukea ainakin muutama johtajuudesta kertova teos. Koska johtajuudessa pitää huomioida niin monenlaisia asioita, opiskelematta asiaa kukaan ei voi olla varma siitä, että kaikki tulee huomioiduksi. Esimiesasemassa työskentely tarkoittaa, että ihminen on vastuussa siitä, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa muiden toimintaan. Nykyinen tekemisen tapa ja sen vaatimukset eivät enää suosi etenemistä kisällistä mestariksi kovinkaan monessa yrityksessä tai tehtävässä. Tehokkuusjohtaminen ei suosi sitä, että työn-tekijä oppii työnsä vähitellen työtä tekemällä, koska se edellyttää pitkäjänteisyyttä niin yritykseltä kuin työntekijältäkin. Tekijä kysyy, mitä meille on oikein tapahtumassa? Mistä johtuu, että emme osaa hoitaa näin vauraassa ja pitkälle koulutetussa maassa ihmisyyteen ja inhimillisyyteen liittyviä asioita nykyistä paremmin? Nyt tulee hyvin

Rakennustekniikka Teollisuustekniikka Prosessisimulointi Konetekniikka

Puh: 020 752 9440

Luottamuksen tulee perustua uudenlaiseen asenteeseen ja sitä vahvistaviin yhteisiin pelisääntöihin. rehellisesti pohtia, mitä meille suomalaisille on tapahtunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Me aliarvioimme arkisesta elämästämme nousevan tiedon merkitystä. Emme ole tarpeeksi läsnä toisillemme eikä elämässä ole riittävästi aikuisuutta, joten oireilemme ja sairastumme. Luottamuksen tulee perustua uudenlaiseen asenteeseen ja sitä vahvistaviin yhteisiin pelisääntöihin. Nämä pelisäännöt pitää löytää yhteisesti ymmärrettyjen arvojen tasolta, ja konkreettiset teot vahvistavat niitä. Ihminen on paljon enemmän kuin se rationaalinen järkiolento, jollaisena hänet halutaan erityisesti tehokkuuskulttuurissa nähdä. Tämän oivaltaminen avaa meidät tulevaisuudelle ja kaikille niille mahdollisuuksille, jotka tällä hetkellä ovat piilossa ja käyttämättöminä. Kun on aika toimia, pelkkä järki ei riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta, joten rohkeus on pelkuruuden, laiskuuden ja huolimattomuuden vastakohta. Elämänkokemukseen ja sen siirtämiseen nuorille pitää kiinnittää erityistä huomiota. Suku-polviketjujen särkyminen kahdenkymmenen viime vuoden aikana on ollut silmiinpistävää, ja se on vienyt nuorilta olennaisen osan kasvutuesta. Ihminen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä nykyistä paremmin yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kautta. Yhteisöllisyyden syntyminen edellyttää aina aikaa ja yhteistä historiaa. 36 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.

Sähköinen laskutus Yrityksen hallinta Projektin hallinta Yhteishenki Puh: 040 563 5204

www.taimer.com


Tiimiakatemia magazine

Huul tenvi e m ä ä 2010 Tämä on ennemminkin pillerirasia, jossa on erilaisia, -kokoisia ja -makuisia pillereitä. Ne voisi tempaista kerralla, ja saataisiin kunnolla vauhtia rattaisiin”

”Jos sinulla on kannaltasi epämiellyttäviä asioita, joista et halua lukea Helsingin Sanomista, älä asetu ehdokkaaksi” Timo Soini (Iltalehti)

Ministeri Antti Tanskanen (Aamulehti) “Kun lakko-oikeus on olemassa, yhteiskunnan on yhtä lailla tunnustettava ja turvattava yrittämisen oikeus kaikissa olosuhteissa”

”Työsuhteen kollektiivi-irtisanomisista nostetuista prosesseista vain kymmenessä prosentissa on järkeä” Asianajaja Petteri Uoti (Taloussanomat)

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (Helsingin Sanomat) ”Kun vaihtaa asiakkaita, työtä ja tekijöitä näin turbulentissa suhdannevaiheessa, ei selviä ilman vaurioita”

”Uskoton puoliso on helppo narauttaa risteilyllä. Laiva on helppo työskentely-ympäristö, siellä seuraaminen huomaamatta on helppoa”

Trainers’ Housen toimitusjohtaja Jari Sarasvuo

Yksityisetsivä Riitta Tanner (Aamulehti)

”Aina ensimmäisenä sanotaan, että en minä opi mitään. Meidän pitää heti vakuuttaa, että kukaan ei ole tyhmä eikä kukaan ole syntymässä saanut tietokoneen käytön lahjaa”

”Sanon rehellisesti, että tämä yhtiö ei voi olla kauhean ylpeä henkilöstöjohtamiskyvystään ja -kulttuuristaan. Paljon on tekemistä” Finnairin tuore toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Tamperelainen eläkeläinen Anja Salovaara (Aamulehti) ”Hyllytilaa on kyllä metreittäin, mutta joku muu on halunnut tehdä valinnan puolestani. Nyt sitten totuttaudun toiseen kauppaan” Matti Vanhanen petyttyään kaupan maitovalikoiman muutokseen.(Iltalehti)

 


Tiimiakatemia magazine

Yritt äjän meno Vinkit

15.3.2010 Kuutamo uinti Aalto-Alvari, Jyväskylä

to 15.4.2010 Teekkarispeksi Jyväskylän Wilhelm-sali

18. - 20.3. ViiniExpo 2010 Helsingin messukeskus

15.-16.4.2010 Olavi Virta - musikaali Legendan elämästä Tampere-talo

27.-28.3. Kirjamessut 2010 Jyväskylän Paviljonki

16.4.2010 The Funky elephant festival Tavasatia, Helsinki

27.-28.3. Viini 2010 Jyväskylän Paviljonki

16.-18.4.2010 Puutarha 2010 messut Tampereen messu- ja urheilukeskus

26.3.2010 Onnen kerjäläiset –musikaali Jyväskylän Wilhelm-sali

21.4.2010 Tulimyrsky Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

1.4.2010 Amorphis Tanssisali Lutakko, Jyväskylä

23.3.-24.3.2010 OMA YRITYS 2010 Helsingin Wanha Satama

9.4.2010 Aivomyrsky Ideapark, Lempäälä

10.4.-11.4.2010 Kuva ja Kamera 2010 Helsingin Wanha Satama

9.4.2010 Pate Mustajärvi – N.Y.T! –soolokiertue Jyväskylän Wilhelm-sali

22.5 - 23.5 2010 Petrol Circus Helsingin Messukeskus

 


Tiimiakatemia magazine

Innostuminen, ystävyys ja oppiminen Kuvat: Päivi Pekkala(AoH) Jussi Ikola(TMA) Teksti: Petrus Piironen

Todellakin -innostuminen, ystävyys ja oppiminen. Johdattakoon seuraavat kuvat näiden teemojen pariin kurkistaessamme 15.-16.1. tapahtuneeseen Tiimimestarit Areenalla -kohtaamiseen sekä Ruotsin Karlskronassa 18.-21.2 järjestettyyn Art of Hosting tapahtumaan.

Perjantai aamun valjetessa vastaanotossa alkoi vilinä valmentajien saapuessa tällä kertaa Tiimiakatemian tiloissa järjestettyyn kohtaamiseen. Myös Hope-verkosto oli vahvasti edustettuna.

Nautittuamme kahvit otimme hetken morjenstaaksemme vanhoille tutuille ja tutustuaksemme uusiin ihmisiin.

Fasilitaattorimme Vilma Väisänen toivotti kaikki tervetulleiksi jakamaan oman tarinansa seuraavien kahden päivän aikana.

Esa Toivonen Tiimiakatemia Bookshopista toimitti paikalle kuumimmat uutuudet ja vanhat klassikkokirjat.

Ihmisten ja jäävuoren asukkien yhteistyö jatkuu yhteisten haasteiden edessä. Pingviinit auttoivat tapahtuman fasilitoinnissa ja olivat mukana luomassa ilmapiiriä omalla viileällä otteellaan.

Lauri Huusko päivitti tapahtuman Twitter-sivua ahkerasti kuvilla ja videoilla ohjelman ja keskustelujen edetessä.

10


Tiimiakatemia magazine

Perjantai-iltapäivällä jakauduttiin osallistujien itsensä järjestämiin työpajoihin.

Jukka ja Jarno kertoivat tiimioppimisen riemusta ja haasteista Wärtsilässä.

Työpajojen jälkeen ilta jatkui illallisen, piippusaunan ja paljun merkeissä. Pingviineistä huolimatta lämpöä riitti paljussa yllin kyllin järjestäjien innostuttua polttopuiden kanssa. Sataedun työpajassa käytettiin De Bonon kuutta ajattelun hattua.

Vielä kerran tuhannesti kiitoksia osallistujille ja kaikille jotka ovat olleet hengessä mukana. Valmentajien verkosto kohtaa areenalla jälleen 16.-17.9.2010 . Lauantain aktiiviteeteistä vastasivat Monkey Busineksen Ville ja Tatu, jotka tutustuttivat porukan Bar Camp -metodiin.

www.tiimimestaritareenalla.fi 11


Tiimiakatemia magazine

Helmikuun puolivälissä järjestetty Art of Hosting oli ensiaskel kolmen oppilaitoksen yhteistyössä. Kyse on siis Kaos Piloteista, Tiimiakatemiasta ja Blekinge Tekniska Högskolasta, eli BTH:sta, jossa toimii tiivis ja kansainvälinen opiskelijayhteisö Masters in Strategic Leadership towards Sustainability. Lyhyesti siis MSLS.

Art of Hostingin teemana on ”Hosting meaningful conversations” Tutustuimme myös käytännön kautta erilaisiin Open space -menetelmiin. Jokainen osallistuja oli fasilitoija.

Olimme näiden neljän päivän aikana videoyhteydessä sekä Margaret Wheatley:n että Peter Sengeen. Molemmat painottivat yhteistyön merkitystä johtamisessa. -Mitä siis tämä kohtaaminen opettaa meille yhteystyön merkityksestä?

Kaikki osallistujat pääsivät majoittumaan MSLS -opiskelijoiden koteihin, jonka ansiosta tutustuimme toisiimme todella hyvin. Illat jatkuivat myöhään ja ainakin itse olin innoissani löytäessäni joukosta useita muita innokkaita jammailijoita.

Olimme häkeltyneitä Kaos Pilotsien kyvystä esittää asioita visuaalisesti.

Jameista syntyikin eräs open space -aihe seuraavalle päivälle: Kuinka voimme käyttää musiikkia tuodaksemme ihmisiä yhteen?

Toke Moeller (oik), eräs tapahtuman pääfasilitoijista, osallistuu keskusteluun koulumaailman kehittämisestä.

12


Löydä

ihannepainosi Tilausliikenne S & P LEHTONEN KY on toiminut jo vuodesta 1987 lähtien täyden palvelun tilausliikenneyrityksenä. Tarjoamme asiakkaidemme käyttöön hyvin varustellut ja korkeatasoiset tilausliikennebussit sekä asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilökunnan.

www.splehtonen.fi

Painotuotteet käyntikorteista kirjoihin •

www.keuruunlaatupaino.com

WWW.PARTUS.FI

13


Tiimiakatemia magazine

Heikki Peltolan innostusopissa Tulimyrskyssä

Teksti: Matti Ketola

Rantasipi Laajavuoren helmikuisessa auringonvalossa paistatteleva auditorio on täyttynyt iloisesta ja keskittyneestä puheensorinasta. Tunnelma on seminaaritilanteeksi epävirallisen lämmin ja kotoisa. Paikalle on kokoontunut värikäs joukko pkyrittäjiä, Tiimiakatemian tiimiyrittäjiä ja muita yrityselämässä vaikuttavia henkilöitä. Eriävistä taustoista huolimatta salissa vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne. Keskustelun aiheet liittyvät tällä kertaa sekä asioihin jotka innostavat, että niihin jotka nyppivät omassa arjessa.

K

yseessä oleva tapahtuma, Tulimyrsky, on Tiimiakatemian neljä kertaa vuodessa verkostolleen, muille yrittäjille sekä asiasta muuten kiinnostuneille järjestämä kohtaaminen. Merkittävänä yhteistyökumppanina Tulimyrskyllä on Tiimiakatemian aikuiskoulutuspuoli Partus Oy, joka suosittelee Tulimyrskyä vahvasti valmennusohjelmiensa lisäosana. Helmikuun 23. päivä järjestetyssä Tulimyrskyssä puhujana ja keskustelun herättäjänä toimi kirjoistaan ja innostavista luennoistaan tunnettu Heikki Peltola. Otsikkona tällä vuoden ensimmäisellä Tulimyrskyllä oli “Huipulla on tilaa vain aidoille – Miten ja miksi olla omaperäinen?” Tällä kertaa pyrittiin siis selvittämään, miten omasta työstä tehdä niin mielekästä, että siitä tulee aitoa ja omaperäistä. Heikki Peltola on kokenut puhuja vaihtelevan kokoisille yleisöille. Nostemestariksi itseään tituleeraava Peltola on pitkän Kesko-uransa jälkeen vaihtanut omien sanojensa mukaan uraan, joka on toisella tavalla hänen sydäntään lähellä ja sijoittuu hänen muuhun elämäänsä paremmin. Hän on tähän mennessä kouluttanut yli tuhannen työyhteisön ihmisiä kohentamaan oman työnsä ja yhdessä tekemisen tuloksia. Peltola on kirjoittanut aiheesta 5 kirjaa mm. Palveluloisto, Hikeä ja hurmosta sekä Jokaisella on juttunsa. Hän työstää myös tällä hetkellä uutta teosta. Nykyisellään Nostetuotanto toimii Heikki Peltolan yhden miehen valmennusyrityksenä. Ennen mukana oli tiiviisti filosofi Esa Saarinen, jolloin Nostetuotanto keskittyi enemmän Esa Saarisen Pafos-seminaarien järjestämiseen. Saarisen vetäydyttyä yrityksen ydinliiketoiminta on ollut Peltolan seminaarit. ”Ykköstavoitteeni on saada ihmisen työarki tuntumaan enemmän elämältä ja vähemmän työltä”, kertoo Peltola. Toisena tavoitteenaan hän pitää sitä, että kuulijoidensa asiakkaat sanovat ”Mahtavaa!” saamansa palvelun seurauksena. Heikki Peltola kertoi pohjustuksessaan oman huipun tavoittelemisessa olevista avaintyökaluista. Peltolan mukaan noin puolet suomalaisessa työelämässä työskentelevistä ihmisistä menevät

14


Tiimiakatemia magazine

“Huomaa, että ihmiset näkevät paljon vaivaa tullakseen tapahtumaan ja ollakseen tilanteessa aktiivisesti mukana”, Heikki Peltola joka aamu ns. hampaat irvessä töihin ja ajattelevat työntekoa esimerkiksi vain edellytyksenä vapaa-ajan saamiseksi. Työn tulisi tuntua kaikille mukavammalta. Peltolan mukaan kaikki työ on toisten palvemista ja oman työn mielekkyys kasvaa esimerkiksi asiakkaiden ollessa tyytyväisempiä. Oman työn tulee olla myös sellaista, jota itse haluaa tehdä, jotta siinä jaksaisi. Peltolan mukaan nykyään ollaan siirtymässä laadulla mitattavasta palvelutaloudesta elämystalouteen, jossa ratkaisee aitous. Hän korosti, että asiakaskokemuksesta tulee pyrkiä tekemään suorastaan mahtava. Asiakkaiden tulisi palveluiden sijaan saada merkityksellisiä elämyksiä jotka kiehtovat heitä. Heikki Peltola innostui itsekin tapahtuman hengestä. “Mielestäni Tulimyrskyn voima on siinä, että ihmisillä on valtava lataus ja kiinnostus” Peltola kertoi tapahtuman jälkeen. “Huomaa, että ihmiset näkevät paljon vaivaa tullakseen tapahtumaan ja ollakseen tilanteessa aktiivisesti mukana”, jatkoi Peltola. Hän havaitsi yleisöstä myös vastaanottavuuden ja suuren aktiivisen kiinnostuksen normaalisti ilmenevän puolustuskannan sijaan. Tämä oli hänen mukaansa erittäin tärkeää oppimisen kannalta. Tulimyrsky on Tiimiakatemian verkostokohtaaminen ja samalla Suomen huippuasiantuntijoita Jyväskylään ja Tampereelle tuova puoli

päivää kestävien seminaarien sarja. Tapahtumasta pyritään luomaan mahdollisimman välitön ja keskustelulle otollinen järjestämällä osallistujat pöytäryhmiin perinteisen auditorioasettelun sijaan. Tulimyrskyn perinteisiin kuuluu myös tunnin mittainen kahvitauko, jonka aikana osallistujien on helppo verkostoitua uusien tuttavuuksien kanssa ja vaihtaa kuulumisia jo ennestään tuttujen ihmisten kanssa. Tulimyrskyjä Tampereella järjestää ProAkatemia. Jyväskylässä Tiimiakatemian järjestämissä Tulimyrskyissä on viimevuosina tavattu Heikki Peltolan lisäksi mm. Jari Parantainen, Tero J Kauppinen, Teemu Takala, Sami Salmenkivi ja Jaana Venkula. Ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjä Juho Hirvelä Tiimiakatemian Ideasuuskunta Goalasta vaikuttui Peltolan esittämistä faktoista ja tosielämän esimerkeistä. “En tiennyt Heikistä ennestään kovin paljoa, mutta hän yllätti minut täysin omalla innostuneisuudellaan”, totesi Hirvelä. Yleisön mukaan ottaminen oli Hirvelän mukaan myös erittäin positiivinen asia Peltolan esiintymisessä. Hirvelä kertoo itse miettineensä uraa Peltolan tyyppisenä innostavana puhujana ja sanoo Peltolan esityksen vaikuttaneen tähän myönteisesti. Hirvelän mieleen jäi Tulimyrskystä erityisesti esimerkki lihamestarista, joka suorastaan hämmentyi asiakkaan kiitollisuudesta

yritettyään palvella tätä poikkeuksellisen hyvin ja siinä onnistuttuaan. Tulimyrskyssä tärkeänä Hirvelä kokee muiden yrittäjien kohtaamisen ja sen yleisen inspiroivan ilmapiirin. Kokeneempaa Tulimyrskyn kävijäkaartia edustava Antti Puoliväli Keuruun Laatupaino Oy:stä koki tapahtuman uusia ajatuksia herättävänä. “Tulimyrsky antoi lisää virtaa ja innostusta arkipäivän työhön,” hän sanoi. Erityisesti Peltolan esityksestä jäi Puolivälin mieleen kuinka itseään saa tsempattua toimimaan paremmin, kun kuvittelee hyvästä työstä saamansa kiitoksen mielessään jo etukäteen. “Tulimyrskyn kautta tulee asiakaskontakteja ja verkosto rakentuu” kertoo Puoliväli, joka on myös mukana Tiimimestarit valmennuksessa. “Saan Tiimimestareihin näkökulmia ja uusia ajatuksia. Tulimyrsky auttaa seuraavaan valmennukseen valmistautumisessa omalta osaltaan.” Myös tapahtumasarjan projektipäällikkö Tiia Liukkonen on tyytyväinen. “Osallistujat olivat innokkaasti mukana ja järjestelyt onnistuivat moitteetta”, totesi Liukkonen. Seuraavan Tulimyrskyn teemana on Johtajuus. Keskustelun pohjustaa tällöin TBWA/Helsingin toimitusjohtaja ja Liekeissä-kirjan kirjoittaja Petteri Kilpinen. Hän pureutuu pohjustuksessaan kirjassaan käsittelemiinsä muutosjohtajuuden teemoihin pk-yrittäjyyden kautta. Tapahtuma järjestetään 21.4 viimeisimpien Tulimyrskyjen tavoin Rantasipi Laajavuoressa. Lisätietoja osoitteesta www.tulimyrsky.net

“majatalo morva on vuosia kestinnyt tiimiakatemian valmennusryhmiä erinomaisella tavalla. erityisesti itseleivotusta ruisleivästä sekä kodinomaisesta ilmapiiristä tunnettu morva tarjoaa erinomaiset puitteet niin kokouksiin kuin vapaa-ajan toimintaan. Morvassa pääset rauhoittumaan kiireistäsi ja nauttimaan elämän yksinkertaisuudesta. lue lisää osoitteesta www.morva.fi”

15


Tiimiakatemia magazine

Punainen Risti Teksti: Jerri Virtanen Kuvat: SPR

P

unainen Risti on yksi maailman tunnetuimmista symboleista ja sen merkitys on joka paikassa sama. On kuitenkin jossain määrin sääli, että ihmiset tietävät Punaisen Ristin toiminnasta vain pintapuolisesti. Haastattattelin Suomen Punaisella Ristillä toimivaa järjestöpäällikkö Raija Harju-Kivistä, päästäkseni hieman syvemmälle siitä, mitä ihmisten pitäisi Punaisesta Rististä tietää. Haastattelun lisäksi artikkelit ystävätoiminnasta sekä Haitin tilanteesta. Hei Raija, kertoisitko hieman ensin itsestäsi. ”Olen Pohjalainen ihminen ja siitä hirveän ylpeä. Omasta mielestäni meissä Pohojalaasissa on tietynlaista sinnikkyyttä, mitä järjestötyössä usein tarvitaan. Välillä joutuu hakkaamaan päätä seinään. Ennen siirtymistäni Suomen Punaiselle Ristille järjestöpäälliköksi olin Keski-Suomen sydänpiirin toiminnanjohtajana kymmenisen vuotta. Suurin ero näiden työpaikkojen välillä on siinä, että vanhassa työssäni olin enemmän asioiden kanssa tekemisissä, kuin ihmisten. Toiminnanjohtajana olin vastuussa todella tärkeistä asioista ja pidin työstäni, mutta nyt Punaisella Ristillä olen tuntenut työnkuvani palkitsevammaksi.

Henkilöstö voi esimerkiksi syödä nälkäpäiväkeräyksen aikana keittoruokaa ja kuluissa säästetty raha annetaan keräykseen. Miten päädyit Punaiselle Ristille? Sitä täytyy korostaa, että olen ollut aktiivina Punaisen Ristin toiminnassa jo kauan, ennen kuin tulin palkolliseksi taloon. Sieltä se kipinä näihin hommiin on lähtenyt. Tämän lisäksi olen opiskellut mm. lastensairaanhoitajaksi ja olen terveystieteiden maisteri. Töitä olen nuorempana tehnyt terveyskeskuksen vessojen siivoamisesta aina yliopiston tutkijaksi. Päädyin lopulta nykyisen työhöni, koska minulla on aina ollut vahva halu vaikuttaa. Mitä järjestöpäällikön työhön sisältyy? Järjestöpäällikön työhön kuuluu mm. eri osastojen toiminnan tukeminen ja ohjaaminen sekä vastuu keräysten organisoimisesta. Osastoja on alueellani keski-suomessa ja pohjanmaalla yhteensä 77. Sellaista ”perus” työpäivää ei minulla

16

oikeastaan ole. Paljon tulee otettua kantaa eri asioihin ja kierreltyä toimipisteelta toiselle. Punaisella Ristissä on kiehtonut eniten järjestön periaatteet ja täällä toimivien ihmisten vahva halu auttaa. Kertoisitko hieman lisää mainitsemistasi Punaisen Ristin periaatteista? Punaisella Ristillä on seitsemän perusperiaatetta, joho koko toiminta pohjautuu. Ne ovat inhimmillisyys, puolueettomuus, tasapuolisuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, ykseys ja yleismaailmallisuus. Sen enempää näitä avaamatta, voin käsi sydämmellä sanoa, että nämä näkyvät toiminnassamme erittäin selkeästi. Minkälaisia onnistumisen kokemuksia saat työssäsi? Olen ollut tontillani vielä niin lyhyen aikaa, että on vaikea sanoa täsmälleen mitkä asiat antavat sen suurimman onnistumisen tunteen. On hienoa saada oppitunneilla nuoret innokkaasti kyselemään asioista, mutta yhtälailla mahtavaa on saada keräysten aikana suuria yrityksiä antamaan merkittävää tukea Punaisen Ristin toiminnalle. Noh, ainakin sen voin sanoa, että onnistumisen tunteita tulee työssäni usein. Miten sitten suuret yritykset saadaan mukaan toimintaan? Punaisen Ristin luotettavuus ja maine on niin hyvä, että sen pohjalle on hyvä rakentaa yhteis-


Tiimiakatemia magazine

työkumppanuuksia. On helppo olla vakuuttava, koska uskoni Punaisen Ristin toimintatapoihin on niin vahva. Suuret yritykset voivat auttaa muutenkin kuin antamalla suoran lahjoituksen. Henkilöstö voi esimerkiksi syödä nälkäpäiväkeräyksen aikana keittoruokaa ja kuluissa säästetty raha annetaan keräykseen.Tällä tavalla saadaan koko henkilökunta mukaan. Miten Punainen Risti toimii katastrofitilanteessa?

Punainen Risti on ainut ulkopuolinen taho jolla on lupa tulla Guantanamon vankileirin alueelle tapaamaan sen vankeja. Punainen Risti on katastrofi-ja valmius järjestö. Tämä tarkoittaa sitä, että keräämme varoja ”varastoon” jotta silloin kun katastrofi iskee voidaan lähteä nopeasti auttamaan paikan päälle. Tämä tekee toiminnastamme erittäin tehokasta. Nyt Haitin katastrofin aikaan varoja on kulunut paljon ja ”paikkausta” tarvitaan. Teemme jonkin verran yhteistyötä keräysten kohdalla muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa esimerkiksi TV-spottien ja konserttien kohdalla. Meidän

tehtävämme ja toimintaperiaatteemme ovat kuitenkin tietyllä tavalla ”kiveen kirjoitettuja”, joten emme voi lähteä tekemään asioita vähän sillä tavalla ja vähän tällä. Punaisen ristin arvostuksesta kertoo paljon esimerkiksi se, että minkä tahansa lentoaseman ilmatilassa olevat koneet väistävät, jos Punaisen Ristin avustuskuljetus on tulossa. Näin tapahtui viimeksi Haitin pääkaupungissa, Port au Princessä. Noista kuljetuksista voisin vielä erikseen mainita, että suunnittelemme erittäin tarkkaan sen, mitä kuljetukset sisältävät ja miten jakelu toteutetaan. Esimerkiksi vettä on jokseenkin turha tuoda lentokoneella toiselta puolelta maailmaa, mutta vedenpuhdistuslaitteet ovat kullan arvoisia. Miten Punainen Risti toimii konfliktitilanteissa? Punainen Risti on puolueeton järjestö joka esimerkiksi sotatilanteessa ei valitse puolta kummankaan osapuolen hyväksi, vaan auttaa molempia. Puolueettomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Punainen Risti ei ottaisi kantaa asioihin. Ihmisen kohdatessa epäoikeudenmukaista kohtelua, on Punainen Risti tuon ihmisen puolella ihonväriin tai kieleen katsomatta. Mitkä ovat Punaisen Ristin toiminnassa suurimpia haasteita? Suurin haaste on juuri tuo edellä mainittu valmiuden ylläpitäminen, koska avun antamisessa ei ole kyse pelkästään suuren luokan katastrofeis-

17

ta. Valmius auttaa lähtee siitä aivan pienimmästä osastosta liikkeelle. Paikallinen toiminta on meille aivan yhtä tärkeää kuin toimiminen koko maailmaan vaikuttavissa tilanteissa. Punainen Risti toimii Geneven sopimuksen valtuuttamana samalla tavalla jokaisessa sen allekirjoittamassa maassa. Näitä maita on 187 kappaletta. Olet ollut vapaaehtoistyössä vankilavierailijana? Kyllä , tosin viimeisestä vankilavierailusta on kulunut sen verran pitkä tovi,, että en ehkä ole paras mahdollinen ihminen kertomaan asiasta. Vankilavierailuja tehdään kuitenkin siksi, että Punainen Risti huolehtii myös niistä jotka ovat normaalin yhteiskunnan ulkopuolella tai ovat muuten vain yksinäisiä. Nämä yksinäiset ihmiset eivät ole pelkästään vankeja tai vanhuksia, sillä myös nuoresta väestöstä löytyy yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Vankiloista pitää vielä sen verran mainita, että Punainen Risti on ainut ulkopuolinen taho jolla on lupa tulla Guantanamon vankileirin alueelle tapaamaan sen vankeja. Suuri osa lukijoistamme toimii yrittäjinä, joilla elämäntapa tunnetusti pyörii melko vahvasti työn ympärillä. Miten kiireinen ihminen voi ottaa osaa SPR:n toimintaan? Yksi tekijä sille, miksi vaihdoin työpaikkaa Suomen Punaiselle Ristille oli halu tehdä työtä joka olisi aidosti palkitsevaa. Normaali työssäkäyvä ihminen, tai tässä tapauksessa yrittäjä saattaa saada työstään onnistumisen elämyksiä, mutta

jatkuu


Tiimiakatemia magazine

mitä lopulta jää käteen? Kannustankin ihmisiä miettimään omalla kohdallaan, millä asioilla on suurin painoarvo heidän elämässään. Vapaaehtoistyösä parasta on se, että hyvin pienillä asioilla voi auttaa toista ihmistä todella paljon. Samal-

Sitten on aina niitäkin, jotka tulevat mukaan mielenkiinnosta ja haluavat ensin katsoa, olisiko heistä ystäväksi. la saa hengähdystauon arjesta ja hyvän mielen. Uhraamalla muutaman tunnin viikossa pystyy tekemään kirjaimellisesti ihmeitä. Kysymys onkin enemmän siitä, uskaltaako ihminen hypätä oravanpyörästään hetkeksi pois ja kokeilla jotain muuta. Kun hetkeksi malttaa hellittää, niin kuva omasta elämästä voi muuttua oleellisesti. Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan on helppo lähteä mukaan, sillä rooliin kuin rooliin kuuluu koulutus, eli kenenkään ei tarvitse pelätä sitä että ei ”osaisi” auttaa.

Vielä viimeiset sanat sinulta lukijoillemme. Hyvää kevään alkua kaikille. Käykää ihmeessä tutustumassa vapaaehtoistyön tarjoamiin mahdollisuuksiin paikan päällä aluetoimistoissa tai nettisivuillamme!

Ystäväkurssilla oppii vuorovaikutustaitoja

K

iinnostaako ystävätoiminta sinua? Ystäväksi ”valmistuu” parhaiten ystäväkurssilta. Niitä järjestetään joka puolella maata. Taina Kiuru Lemun osastosta Varsinais-Suomesta on pitänyt kolmen vuoden ajan ystäväkursseja niin omassa kunnassa kuin naapurikunnissakin. Hän on ollut kauan Punaisen Ristin jäsen, välillä osastonsa puheenjohtaja ja välillä rivijäsen. – Ystävänä en ole ollut. Olen sosiaalityöntekijä ja minusta tuntui, että ystävän tehtävät ovat liian lähellä omia työtehtäviäni. Kun kuitenkin näin, miten suuri tarve ystävillä on, halusin jotenkin edistää asiaa ja ryhdyin kouluttajaksi. Mitä ystäväkurssilla oppii? – Ystäväkurssilla oppii vuorovaikutustaitoja. Siellä oppii aina jotain myös itsestään. Sanotaanhan, että ihmisen pitää tuntea itsensä voidakseen olla tueksi ja kuuntelevaksi korvaksi toiselle.

18

– Teemme paljon harjoituksia.Roolileikkien kautta opettelemme, miltä erilaiset asiat tuntuvat itsestä ja myös toisesta. - Tietysti tutustumme Punaiseen Ristiin, sen arvoihin ja periaatteisiin. Käymme läpi ystävätoiminnan sääntöjä ja käytäntöjä, jotta jokainen tietää, millä periaatteilla ystävät ovat liikkeellä. Miksi ystäväkurssi kannattaa käydä? Siksi että tietää, millaiseen toimintaan on lähdössä mukaan. Ystäväkurssilta saa tietoja ja valmiuksia toimia tehtävässä. Siellä tulee esille paljon sellaista, mitä ei ehkä tule ajatelleeksi etukäteen. Puhumme omasta jaksamisesta ja mahdollisesti eteen tulevista haasteista. Taina Kiurun mielestä ystäväkursseilla on nyt nostetta, niillä on tarvetta ja niitä kohtaan tunnetaan mielenkiintoa. – Tietysti me toivomme, että mahdollisimman moni kurssilaisista ryhtyy ystäväksi, koska heitä tarvitaan kipeästi. Kursseilla on aina mukana myös vanhoja ystäviä, jotka tulevat päivittämään tietojaan tai äskettäin ystäväksi ryhtyneitä, jotka ovat havainneet tarvitsevansa kurssia. Sitten on aina niitäkin, jotka tulevat mukaan mielenkiinnosta ja haluavat ensin katsoa, olisiko heistä ystäväksi. Ystäväkurssilla opitaan sellaisia taitoja, joista on kenelle tahansa hyötyä arjessa.


Tiimiakatemia magazine

Tainan mielestä ystäväkurssien vetäminen on äärettömän palkitsevaa. Joka kurssi tuntuu ”energiapaukulta”. – Kurssilaiset ovat innostuneita, he haluavat olla tarpeellisia ja toiselle ihmiselle avuksi. Lähtökohta on siis mitä parhain ja minusta tuntuu, että aina saan enemmän kuin olen ollut antamassa, Taina Kiuru sanoo. Kursseja joka puolella Suomea. Ystäväkurssit kestävät 12 tuntiaja ovat rungoltaan samanlaisia eri puolilla Suomea. Jatko- ja täydennyskursseilla voi saada lisävalmiuksia ja ”erikoistua” esimerkiksi vankilavierailijaksi, maahanmuuttajan ystäväksi tai vanhustoimintaan. Jos ystävätoiminnan kurssit kiinnostavat, kysy lisätietoja omasta osastostasi tai piiristäsi. Lisätietoja niin ystävätoiminnasta kuin koulutuksistakin saat myös nettisivuilta: www. punainenristi.fi. tai www.oleystava.fi

H

Tilanne Haitissa

aitissa 12.1.2010 sattunut voimakas maanjäristys tuhosi maan pääkaupungin Port-au-Princen maan tasalle. Haitin hallituksen vahvistamien lukujen mukaan maanjäristysessä kuoli 217,366 ihmistä ja yli 300 000 loukkaantui. Arviolta noin 1,2 miljoona ih-

Punainen Risti on lähettänyt Haitiin myös useita vedenpuhdistusyksiköitä, jotka pystyvät tuottamaan 1,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä päivässä. mistä on joutunut jättämään kotinsa. Huhtikuussa alkava sadekausi on tällä hetkellä yksi auttajien suurimmista haasteista. Punainen Risti on toimittanut hätämajoitustarvikkeita – telttoja, huopia, suojapressuja ja työkaluja - noin 425,750 ihmiselle eli yli 85 000 perheelle. Avuntarvitsijoille on toimitettu yhteensä lähes 100 000 suojapressua ja 18 000 perhetelttaa. Punaisen Ristin tavoitteena on jakaa hätämajoitustarvikkeita kaikille avuntarvitsijoille huhtikuun alkuun mennessä, jolloin sadekauden pelätään alkavan. Suomen Punaiselta Ristiltä lähti Haitiin 25. helmikuuta järjestön historian suurin avustuskuljetus, joka sisälsi mm. telttoja, huopia ja pressuja sekä kolme vedenpuhdistusyksikköä. Haitiin

19

lähetettiin myös lääkinnällistä täydennysmateriaalia suomalaisten sairaalalle ja liikkuvalle klinikalle, jotka toimivat maanjäristysalueella täydellä teholla. Haitissa työskentelee useiden Punaisten Ristien lääkinnällisiä yksiköitä, jotka ovat pystyneet hoitamaan yhteensä jo 25 000 potilasta. Punaisen Ristin yksiköillä on valmius hoitaa päivittäin noin 1 300 potilasta. Lisäksi Punainen Risti on aloittanut Haitissa massiivisen rokotuskampanjan. Tuhkarokkoa, kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan on rokotettu jo noin 27 000 ihmistä. Punainen Risti on lähettänyt Haitiin myös useita vedenpuhdistusyksiköitä, jotka pystyvät tuottamaan 1,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä päivässä. Suomesta on lähtenyt Haitiin yhteensä 76 avustustyöntekijää ja kevään aikana tulee lähtemään vielä kymmeniä lisää. Haitin avustusoperaatio on avustustyöntekijöiden määrällä mitattuna Suomen Punaisen Ristin historian suurin. Tällä hetkellä Haitissa työskentelee Suomen Punaisen Ristin lähettämiä terveydenhuollon, tekniikan ja logistiikan ammattilaisia. Yhteensä Haitissa työskentelee noin 600 Punaisen Ristin avustustyöntekijää 37 maasta sekä 10 000 Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoista.•


Heikki Toivanen monipuolinen paperiteollisuuden kasvatti Teksti ja Kuva: Daniel Pajunen

H

eikki Toivanen on ollut monessa mukana, usein kehittämässä jotain uutta puhtaalta pöydältä. Hän tunteekin olevansa parhaimmillaan innovatiivisena uuden luojana. Takanaan miehellä on muun muassa kymmenkunta patenttia, kaksi omaa yritystä, konekillan tuopinkanto-oikeus, saunomisen maailmanennätys, sekä monta mielenkiintoista työpaikkaa. Bisneksen-käytöstavat hän oppi aikoinaan Japanissa samuraisukua olevalta herrasmieheltä. Kaksi viimeistä vuotta Toivanen on viettänyt Tiimiakatemialla valmentaen kahta erilaista tiimiä: Takomoa ja Cashmiriä. Tiimiakatemia Magazinen toimitus otti herran puhutteluun ja selvitti mikä hän on miehiään, sekä miten on akatemialle päätynyt. Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitsevassa Koski Tl:ssä syntynyt Toivanen muutti neljän

vanhana perheensä kanssa Mikkeliin, jossa hän vietti lapsuutensa. Isä ja äiti olivat molemmat opettajia. Matematiikassa ja historiassa hän oli kympin oppilas, mutta kielet tuottivat lievästä lukihäiriöstä kärsivälle nuorelle miehelle hankaluuksia. Englannin ja ruotsin kielet Toivanen on oppinut käytännön kautta vietettyään yhden kesän töissä Ruotsissa ja yhden Kanadassa. Toivasen äiti kuoli lukion toisen luokan aikoihin, jJäin tuolloin luokalleni. Meillä oli hang aroundjengi, kuunneltiin paljon The Doorsia ja juotiin Bourbon-viskiä.” Nuoruusvuosina Toivanen pelasi myös paljon jääkiekkoa, hän pääsi 15 vuotiaana Mikkelin Jukureitten ykkösjoukkueeseen. Siellä pelatessaan hän tutustui muun muassa Risto Dufvaan. Nykyistä JYP:in päävalmentajaa ja Suomen Amaajoukkueen apuvalmentajaa Toivanen pitää hyvänä esimerkkinä tekemisen kautta työhön

20

kasvamisesta. Yhdeksi isoksi referenssikseen Toivanen kokee ykkösdivisioonassa 15 vuotiaana tekemänsä maalin. Jääkiekkoa hän pelasi ahkerasti armeijan alkuun asti. Armeija oli positiivinen kokemus, hän viihtyi hyvin, ”kävin AUK:n ja RUK: n ja toimin myös santsarina. Armeijassa sai hyvää johtamiskokemusta - oli mukavaa ohjata upseerioppilaita ja tavallaan valmentaa heitä.” Armeijan jälkeen Toivanen suuntasi Espoon Otaniemeen opiskelemaan konepajatekniikkaa. Otaniemessä aikaa kului seitsemän vuotta. ”Tykkäsin tekniikkaa enemmän ihmisten kanssa toimimisesta, joka oli tuttua jo ylioppilaskuntahommista joissa olin mukana. Konekillassa olin mukana vaikka missä toiminnassa ja sainkin lopulta killan tuopinkanto-oikeuden 1989. Noilta ajoilta on takataskussa myös saunomisen maailmanennätys”. Toivanen käväisi politiikassakin vuoden verran Tekniikan opiskelijoiden liiton riveissä.


ystävä. Paikallinen samuraisukua oleva herrasmies opetti hyvin liikemiestavoille. Hän lähetti minut esimerkiksi ensimmäisenä päivänä kotiin kun kengät eivät olleet tarpeeksi kiiltävät ja paita tarpeeksi sileä. Noiden kolmen vuoden aikana syntyi ensimmäinen tyttöni Ella”.

pöydällä. Johannes (Partanen) oli siinä vaiheessa sitä mieltä, että tämä on nyt ihan selvä juttu. Luukkaan Ulla yritti vielä leikkiä kovaa sanoen, että toinen kierros järjestetään. Olihan se vähän erilainen haastattelu, mutta se johtui siitä että tein siitä itse sellaisen.”

Metson kautta Tiimiakatemialle

Kaksi omaa yritystä ja vaimon päiväkoti

”Suomeen palasin vuonna -94. Pääsin Jyväskylään Valmetille (nykyään Metso) töihin rakentamaan kokonaan uutta liiketoimintaa. Olin niissä töissä kymmenkunta vuotta, kasvattamassa liiketoimintaa, osastopäällikkönä ja liiketoiminnan kehitys ja vetotehtävissä varaosatiimissä”. 2001 Toivanen alkoi miettiä omaa kehitystään ja aloitti tohtorin tutkintoon tähtäävät opinnot. Hän oli vuoden 2005 opintovapaalla, teki väitöskirjansa loppuun ja väitteli tekniikan tohtoriksi Tampereen Teknillisestä Yliopistosta. Väitöskirjassaan Toivanen tutki paperi- ja sellukonetoimialan kehittymistä 1970-luvulta 2000-luvulle. Saatettuaan

”Päätin lähteä haastatteluun portfolio edellä. Mulla oli mukana pilottisalkku jossa oli erilaisia dokumentteja historiaani liittyen. Aloitin laittamalla pöydälle kuvan perheestäni, kerroin vaimostani ja tytöistäni, vähän jännitti siinä vaiheessa.”

Opiskelu aikana hän tapasi myös vaimonsa Sirkun, ”siitä on noin 20 vuotta, sanoin ensimmäisillä treffeillä, että teen susta vaimoin ja sun kanssa neljä lasta. Vaimo kysyi kerran, että mitä meinaan tehdä isona kun olin ollut vain konepajalla töissä. Lopputyöaiheeksi halusinkin jotain ihmisläheisempää ja markkinointiin liittyvää. Tein Diplomityön Japanin markkinoihin liittyen silloin vielä hengissä olleelle Tampelalle.”

Japanissa oppimassa businessmieheksi Valmistumisensa jälkeen Toivanen sai työpaikan parissa kuukaudessa pitkälti aktiivisuutensa ja lopputyönsä ansiosta. Mikkeliläinen Savcor haki projektipäällikköä Japaniin käynnistämään yhtiön toimintoja, Toivanen sai paikan. ”Olin kolme vuotta Japanissa valvomassa Savcorin ensimmäisiä projekteja. Japanin pomosta tuli elinikäinen

opintonsa päätökseen tuore tohtori palasi 2006 vuoden alusta Metsolle. Monipuolisten työtehtävien lisäksi hän oli Metso -aikoina mukana noin kymmenessä patentissa. Seuraava työpaikka johon mies päätyi, olikin sitten hieman erilainen. ”Toiminta Metsolla alkoi ottaa pannuun, jatkuva turha muuttaminen kun juuri oli saatu hommat pyörimään ja tiimit hyvään kuntoon oli turhauttavaa, eikä tuntunut enää omalta jutulta. Paperitoimi alkoi mennä kohti loivaa laskua ja alkoi säästäminen, joka tappoi kehittämisen”. Ennakkotiedot Tiimiakatemiasta olivat vähäiset, mutta paikka vaikutti mielenkiintoiselle: innovatiivinen yrittäjyyteen tähtäävä oppimisympäristö korkeakoulussa. Kun Tiimiakatemialle haettiin uutta valmentajaa, Toivanen laittoi paperit hakuun ja sai kutsun haastatteluun. Haastattelu pidettiin Akatemialaisille hyvin tutussa Ravintola Ideassa. ”Päätin lähteä haastatteluun portfolio edellä. Mulla oli mukana pilottisalkku jossa oli erilaisia dokumentteja historiaani liittyen. Aloitin laittamalla pöydälle kuvan perheestäni, kerroin vaimostani ja tytöistäni, vähän jännitti siinä vaiheessa. Sitten aloin lätkimään kaikenlaisia dokumentteja pöytään samalla selostaen. Lopulta koko laukun sisältö oli isossa kasassa

21

Toivasella on kaksi omaa yritystä: yhdessä kolmen kaverin kanssa perustettu äänikirjoja myyvä ebook.fi, sekä valmennuksia ja konsultointia järjestävä Strategiaretki Oy. Molemmat yritykset on perustettu akatemialle tulon aikoihin. Strategiaretket järjestää Toivasen väitöskirjaan perustuvia koulutuksia. Suurempia kehityshaaveita Strategiaretken suhteen ei ole: ”Yrityksen visio ja missio on tuottaa sen verran, että se pitää mun henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolta, saa maksettua vuosimaksun ja ostettua sen verran kirjoja kun tarvitsee”. Ebook.fi äänikirjakauppaa Toivanen puolestaan haluaisi kehittää eteenpäin, ”se pitäisi laittaa pyörimään kunnolla, olen huomannut että osa-aikainen yrittäjyys on kaikista huonoin, pitää olla päätoiminen tai ei mitää. Silloin saa tehtyä sen mitä pitää”. Omien yritysten lisäksi Toivanen on saanut seurata vierestä vaimonsa päiväkotiyrittäjyyttä ja olla mukana monessa vaiheessa, varsinkin muutosneuvotteluissa. Tälläkin hetkellä hän on päiväkoti Löytöretken hallituksen puheenjohtaja. ”Yksityinen päiväkoti on aika tarkkaa bisnestä. Melkein kaikki kustannukset ovat kiinteitä ja niiden kanssa tulee olla tosi tarkka.”

Valmentajana Tiimiakatemian murrosvaiheessa

Toivanen on viihtynyt hyvin valmentajana Tiimiakatemialla, koska paikan jatkuva kehittyminen ja uuden synnyttäminen on kiehtovaa. Valmennettavana hänellä on omien sanojensa mukaan kaksi hyvin erilaista tiimiä - Cashmir ja Takomo. Tiimiakatemialla on viime aikoina puhuttu paljon tulevaisuudesta ja siitä mitä se tuo tullessaan, kun keulakuva Johannes Partanen jää pian pois johtokuvioista. ”Akatemia on murrosvaiheessa kun Partanen jää pois. Yhteiskunnan muuttuessa kovaan tahtiin on tällaiselle oppimisympäristölle tilaa. Vallankumous on oikea sana. Oppimisen ja koulutusjärjestelmän on pakko muuttua. Myös kansainvälisyys on nousussa, onhan tämä loistava oppimismetodi ja sitä tulisi levittää eteenpäin. Myyminen on kuitenkin haastavaa - miten tällainen yhdessä paikassa hyvin pyörimään saatu yksikkö onnistuttaisiin viemään isompiin kuvioihin.” Tiimiakatemian visio on olla Euroopan pienyrittäjyyden huippuyksikkö, sen mukainen toiminta tulisi Toivasen mukaan säilyttää. Haasteita tuottaa myös vanhojen arvojen ja metodien säilyttäminen, mutta samalla eteenpäin kehittäminen. Euroopassa ja muuallakin maailmassa jo mainetta niittänyt Tiimiakatemia on vihdoin saanut kunniaa kotipesässään Jyväskylässä. Nyt Toivasen lisäksi moni muu odottaa jännityksellä ja mielenkiinnolla mihin suuntaan yhteiskunta ja Tiimiakatemia tästä kehittyvät, mihin tämä murros johtaa.•


Matkani Afrikkaan Teksti ja Kuvat: Mikko Hiukka

T

ummanvihreä kovia kokenut, mutta uskollisesti isäntäänsä palveleva Toyota Land Cruiser kiitää päätä huimaavaa vauhtia kohti tuntematonta, ruskeanpunaisen hiekan pöllytessä ilmassa, täyttäen sieraimet ja silmät, sekä peittäen auton ikkunat. Tunnen kuinka auton rakenteet nitisevät ja natisevat aivan kuin ne huutaisivat apua elämänsä viimeisellä taipaleella. Katsoessani sivuille, näen ohikiitäviä keitaita silmin kantamattomiin jatkuvan savannin keskellä,

kunnes yhtäkkiä kuski painaa jarrut pohjaan. Val- cin upeimpia luontodokumentteja, mutta omin taisa auton takana kiitänyt pölypilvi tunkeutuu silmin, oikeassa luonnossa. yhä vahvemmin auton sisälle, mutta jostain sen Safarimatkamme ensimmäisenä päivänä hämmennyksen keskeltä kuuluu kuljettajamme ajoimme maastureillamme Manyara-järven ranääni, ”Leopard, Leopard”, hän huutaa. Olemme tamaisemiin. Alueelle, jota Ernest Hemingway juuri saapuneet todistaaikoinaan kuvasi palaksi maan yhtä luonnon suuPaikkaan, jonne nyky-yh- kauneinta Afrikkaa. Sielrista ihmeistä, leopardin lä koimme ensimmäiset päivän paistattelua puun teiskunta ei ole vielä ulot- todelliset kosketuksemoksalla aamuauringon me villieläimiin, kuten kiihdyttäessä lämmittä- tanut kouraansa. Paikkaan, apinoihin, kirahveihin, vää voimaansa. Paikalnorsuihin ja seeproihin. linen kuljettajamme oli jossa eläimet saavat vapaana Päivän aikana niin moni saanut vinkin toiselta haaveemme oli toteutukuljettajalta. Olen Af- viettää elämäänsä vain luon- nut näkemiemme eläinrikassa, toteuttamassa ten muodossa, että oliyhtä elämäni suurista non lait rajoitteenaan. simme olleet valmiita unelmista. vaipumaan satavuotiHelmikuun alussa seen uneen, onnellisina karistin Tiimiakatemian pölyt jaloistani ja mat- ja kaiken nähneinä. Lisää oli kuitenkin luvassa kustimme uunituoreen vaimoni kanssa häämat- – ja paljon! kalle maailman safarimatkailun helmeen, TansaSeuraavan aamun valjetessa matka jatkui nian Arushaan. Kaupunkiin, josta lähtee retket kohti Serengetin kansallispuistoa, jossa oli pareräisiin maailman kuuluisimmista kansallispuis- haillaan menossa Gnu-antilooppien vuotuinen toista, kuten Serengetiin, Ngorongoroon, Manya- vaellus. Noin 1,5 miljoonaa lähes lehmän kokoisraan ja Tarangireen. Viikon mittaisen safarimme ta antilooppia laiduntamassa, synnyttämässä ja aikana kävimme noissa kaikissa, jonka jälkeen juoksemassa pedoilta karkuun oli näky, jota ei matkustimme vielä viikoksi Sansibarille, tuolle aivan heti unohda. Serengeti on uskomattoman mausteviljelmien tuoksuiselle Intian valtameren laaja savannialue, jolle ei yhdellä silmäyksellä paratiisisaarelle. Jo ensimmäisenä päivänä olim- näe loppua. Tuolla maanpäällisellä hiekan ja kime täysin ihastuksissaan, toisena rakastuneita ja ven ympäröimällä ulapalla ainoan poikkeuksen kolmantena päivänä jo niin totaalisen hämmen- loputtomaan tasaisuuteen tekevät kallioiden ja tyneitä tuosta paljon puhutusta Afrikan taias- puiden muodostamat saarekkeet – kopjet. Ne ta, että piti purra itseään poskesta todetakseen, ovat syntyneet tuhansien vuosien kuluessa, saettä me oikeasti olemme siellä, emmekä vain näe vannituulten tuivertaessa ympäröivän hiekan unta. Olo oli kuin katsoisi National Geographi- kallioiden päältä. Pidempään kuin nykyihmiset

22


Tiimiakatemia magazine

ovat niitä katselleet, ovat ne tarjonneet suojaisan lepo- ja tähystyspaikan muun muassa Serengetin kiistattomille kuninkaille – leijonille, joita alueelta löytyy tiettävästi tuhansia. Serengetissä näimme suuren osan tunnetuimmista savannien kasvateista, kuten leijonia, leopardeja, gepardeja, virtahepoja, hyeenoita, norsuja, krokotiileja, puhveleita, lukuisia eri antilooppeja, sekä uskomattoman määrän erilaisia lintuja, hyönteisiä ja muita eläimiä. Kävimme game drivella niin aamuyön pimeydessä kuin keskipäivän kuumuudessakin. Näimme eläimiä niin nukkumassa, lepäämässä, syömässä kuin metsästämässäkin. Serengeti ei ole mainettaan turhaan ansainnut, se on paikka, jossa ihminen voi kuvitella itsensä matkalle ajassa taaksepäin. Paikkaan, jonne nyky-yhteiskunta ei ole vielä ulottanut kouraansa. Paikkaan, jossa eläimet saavat vapaana viettää elämäänsä vain luonnon lait rajoitteenaan. Seuraavaksi matkasimme läpi savannien kohti Ngorongoron aikoinaan romahtanutta tulivuorikraateria, eli maailman suurinta kalderaa, jonka pinta- ala on noin 304 km² Kraateria reunustavat sademetsät, ja sen pohjalla sijaitsee maanpäällinen paratiisi, joka on lähes täydellinen koti noin 50 000 eläimelle välillä impalasta sarvikuonoon. Kraateri tunnetaan maailmalla Nooan arkkina ja sitä pidetään toisinaan maailman kahdeksantena ihmeenä. Meille siitä tuli ensimmäisenä mieleen Jurassic Park -elokuvien saari, joka oli kuin suoraan aikojen alusta. Koskaan elämässäni en ole kokenut sellaista tunnelatausta pelkän näkymän vuoksi, kuin laskeutuessamme sademetsän läpi kohti uskomattoman kaunista kraaterin pohjaa - se oli kuin sadusta. Kuin kermana kakun päälle

näimme heti alas saavuttuamme kaksi metsästykseen valmistautuvaa gepardia aivan lähietäisyydeltä. 100 km tunnissa juoksevia kissoja, joita yleensä nähdään safareilla vain pitkän matkan päästä. Alhaalla kraaterissa kokemuskirjomme rikastui mm. gnu-antiloopin synnytyksellä, sekä sarvikuonon näkemisellä. Viimeisenä safarikohteenamme oli vuorossa Tarangire, jota hyvin suurella harkinnalla voisi kutsua kohteistamme vaatimattomimmaksi. Puu- ja pensassavannista koostuva Tarangire on tunnettu suurista norsulaumoistaan, tuhansia vuosia vanhoista jättimäisistä apinanleipäpuista, sekä unitautia levittävistä tsetse-kärpäisistä. Me pääsimme tutustumaan noihin kaikkiin, ikävä kyllä myös jälkimmäisiin. Lukuisista pistoista huolimatta ei ainakaan vielä nukuta normaalia enempää. Tarangire tarjosi meille yhden mieleenpainuvimmista kokemuksista koko matkamme aikana – telttayön savannilla. Yövyimme Afrikan tähtitaivaan alla luksusteltassa dikdik- ja vesiantilooppien pitäessä vahtia ulkopuolella. Olimme vahdeistamme onnellisia, sillä se oli merkki siitä, että kauempana öistä konserttiaan pitävät leijonat todellakin olivat kauempana. Matkamme aikana tutustuimme myös paikalliseen Masai-heimoon, joka elää vieläkin esiisiensä lailla. Kävimme heidän kylässään, sekä tutustuimme lehmänlannasta tehtyihin koteihin, tanssimme heidän kanssaan ja tuimme heidän elämäänsä ostamalla käsitöidensä hedelmiä. Safarin jälkeen suuntasimme vielä viikoksi Sansibarille, jossa saimme nauttia löhöilystä häikäisevän kirkkailla rannoilla, sekä ihanasta merivedestä, joka oli yhtä lämmintä kuin kylpyammeessa. Matka Afrikkaan on ollut itselleni ikuinen

unelma. Odotukseni matkan suhteen olivat korkealla, mutta ne kokemukset, joita noiden päivien aikana koimme, olivat jotain sellaista joka ylitti jo valmiiksi korkeat odotukseni moninkertaisesti. Vaikka kirjoittaisin sata sivua ja näyttäisin tuhat kuvaa, en pystyisi ilmaisemaan sitä tunnetta minkä Afrikka ihmisessä saa aikaan. Menimme sinne rakastuneina toisiimme, mutta lähdimme sieltä rakastuneina toisiimme sekä Afrikkaan. Vanha sanonta kuuluukin ”Sinä voit poistua Afrikasta, mutta Afrikka ei koskaan poistu sinusta”. •


Tiimiakatemia magazine

Kuntoa korjaamassa Teksti: Jerri Virtanen kuva: Lauri Huusko


Tiimiakatemia magazine

T

iimiakatemian Osuuskunta Unelmanian Eliel Uronen ja Jarmo Rastas käynnistivät syksyllä 2009 yritysten henkilöstölle suunnatun Kuntokorjaamon yhteistyössä Ääneseudun kuntokeskuksen sekä Jyväskylän Kuntomaailman kanssa. Korjaamon tavoitteena on parantaa osallistujien fyysistä kuntoa ja saada heidät innostumaan liikunnasta pysyvästi. Osallistuja saa taakseen ryhmän ja personal trainerin tuen, joiden avulla säilyttää motivaationsa viikosta toiseen. Jokaiselle tehdään kuntokorjaamon alussa ja lopussa kunnontestaus, jotta osallistujat todella tietävät, mitä heidän keholleen tapahtuu seuraavan kolmen kuukauden aikana. Magazine haastatteli Elieliä ja Jarmoa ensimmäisen Kuntokorjaamon päättymisen aikaan. Mistä Kuntokorjaamo -idea lähti? Mietittiin kesällä 2009 markkinointitempausta eräälle kuntokeskukselle, mutta ideoinnin lopputuloksena syntyikin sitten jotain muuta, Kuntokorjaamo. Miten yhteistyökumppanit ottivat idean Kuntokorjaamosta vastaan? Erittäin hyvin. Kaksi tuntia idean saamisen jälkeen tärkeimmät yhteistyökumppanit oli soitettu läpi ja kaikilta oli saatu vihreää valoa, eli lähtöä voisi kuvailla aika onnistuneeksi. Eipä taidettu saada yhtään suoraa ei:tä keneltäkään. Siitä lähdettiin sitten viemään projektia eteenpäin pääyhteistyökumppaneiden kanssa. Kuinka paljon ihmisiä Kuntokorjaamoon osallistui? Kymmenen Äänekoskella ja kymmenen Jyväskylässä. Hakemuksia tuli 70, joista pääsimme valitsemaan mahdollisimman monipuoliset ryhmät kumpaankin kaupunkiin. Jakauma oli parikymppisestä yli kuusikymppiseen ja postimiehestä johtoportaaseen. Kukaan ei lopettanut korjaamoa kesken ja ihmiset olivat innokkaasti mukana viikosta toiseen. Oli todella palkitsevaa nähdä, miten ryhmähenki syntyi yhteisen päämäärän seurauksena. Hauskuus on liikunnassa yleisesti ottaen muutenkin tärkeintä. Laiskuuden lisäksi suurin syy ihmisten liikkumattomuudelle on se, että ihmiset kokevat liikunnan yksinäisenä puurtamisena, pakkopullana. Kuntokorjaamon aikana ihmiset ymmärsivät, että näin ei tarvitse olla. Lisäksi liikunta Kuntokorjaamon aikana on mahdollisimman monipuolista, jotta ihmiset saavat mahdollisuuden löytää sen ”oman juttunsa”. Miksi Kuntokorjaamo on niin toimiva konsepti? Yhteisössä on voimaa ja idea on tarpeeksi yksinkertainen. Liikutaan porukalla ja pidetään hauskaa. Kun porukka on hyvä ja ryhmien vetäjät tekevät hyvää työtä niin homma toimii. Niin yksinkertaista se on. Onnistuttiin ryhmien kokoamisessa ilmeisen hyvin, kun porukka teki niin lujasti töitä viikosta toiseen. Kuntokorjaamossa ei ole pelkästään kysymys fyysisen kunnon korjaamisesta, vaan ennen kaikkea positiivisen asenteen luomisesta liikuntaa kohtaan. Korjaamon jälkeen muutos ei näy pelkästään peilistä.

Vielä lisäksi voisi mainita, että silloin tietää konseptinsa olevan hyvä, kun muut alkavat sitä kopioimaan, mutta se on vain positiivista. Kilpailu pitää vireänä. Tärkeimpien yhteistyökumppaneiden, eli kuntokeskusten näkökulmasta konsepti on myös toimiva, sillä kuntokorjaamon käyneistä suurin osa jatkaa kuntokeskuksen asiakkaina jatkossakin. Vielä lisäksi voisi mainita, että silloin tietää konseptinsa olevan hyvä, kun muut alkavat sitä kopioimaan, mutta se on vain positiivista. Kilpailu pitää vireänä. Kuinka paljon ihmisten kunto silmämääräisesti on kohonnut? Kyllä se on parantunut keskimäärin todella paljon. Vaikka tätä haastattelua tehdessä viimeiset kuntotestit ovatkin vasta tulossa, voidaan sanoa, että tulokset tulevat olemaan merkittävästi parempia. Ihmiset ovat poikkeuksetta tehneet töitä erittäin hyvällä asenteella ja tulokset eivät voi olla näkymättä. Kolme kuukautta on tarpeeksi pitkä aika huomattavan kunnon kehittymisen aikaansaamiseksi. Itse olen erittäin ylpeä saavutetuista tuloksista. Kaikista eniten minua miellyttää se, että tämä oli osallistujien mukaan vasta alkua. Testien aikana molemmat ryhmät toisistaan tietämättä alkoivat kyselemään, olisiko heille mahdollista järjestää testejä myös kuntokorjaamon ulkopuolella. Tavoitteenamme oli herättää osallistujissa liikunnan ilo ja nyt tuntuukin siltä että olemme siinä onnistuneet. Kuntoilusta tuli osallistujille tapa jota on nyt vaikeata lopettaa, kun vielä tiedetään kuinka positiivinen vaikutus sillä on.

25

Kuntokorjaamo on herättänyt mielenkiintoa mediassa, miksi näin? Vaikea sanoa. Kun porukkaa on SM-tason urheilijasta sohvaperunaan ja kaikki liikkuvat samassa porukassa, niin kyllähän se mielenkiintoa herättää. Konsepti on tarpeeksi erilainen. Äsken meille soitti valtakunnallinen TV-kanava joka haluaisi tehdä juttua jos laajennamme konseptia toiseen kaupunkiin. Onko kuntokorjaamolla edellämainittuja laajentamissuunnitelmia? Palaute on ollut niin positiivista, että olisihan se aika hölmöä olla laajentamatta. Sitä on odottanut, että millon niitä ongelmia tulee, mutta niitä ei ole kyllä liiemmin ilmaantunut. Välillä sitä on ajatellut, että onko jotain unohtunut kun kaikki menee niin mutkattomasti. Tarkoituksena olisi laajentaa kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin Suomessa tulevien vuosien aikana. Toivottavasti hommat jatkuvat yhtä positiivisena kuin tähänkin asti. Työtä tarvitsee tehdä paljon, mutta meillä molemmilla on mielenkiintoa ja intoa asiaa kohtaan niin paljon, että ei me nähdä mitään syytä miksi Kuntokorjaamoa ei saataisi lyötyä läpi myös muissa kaupungeissa. Alustavan kartoituksen jälkeen kiinnostusta yrityskentässä on. Minkälaista on ollut järjestäjän näkökulmasta olla mukana ryhmän toiminnassa? Ihan mielettömän hauskaa! Kuntokorjaamon kohdalla voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että työn tekeminen voi antaa ihmiselle todellakin lisää energiaa. Ryhmissä mukana olleet ihmiset ovat olleet aivan mahtavia persoonia, yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on mennyt mutkattomasti ja vielä lisäksi omakin kunto parantui siinä sivussa. Mitäpä muuta sitä voisi työltään toivoa? Lue lisää kuntokorjaamosta. http://kuntoremontti.wordpress.com/


Tiimiakatemia magazine

Sun täytyy varoa mitä haluut Teksti: Riikka Vahtervuo

- Sä saat sen!

Näin kuuluu vapaasti suomennettuna vanha viisaus, jonka alkuperää ei kukaan pysty tarkalleen määrittämään. Kirjallisuudessakin monesti muokattu miete kertoo meille tahdonvoiman lujuudesta kun on kyse unelmien toteuttamisesta. Tämä lausahdus on myös teemana tämän vuoden Aivomyrskyssä, josta Tiimiakatemia magazinelle kertoo tapahtuman projektipäällikkönä toimiva Riikka Vahtervuo. Lisäksi pääsemme raottamaan verhoa suomalaisen muotitaivaan legendan Anne Kukkohovin elämään.

A

ivomyrsky on Tiimiakatemian yrittäjien vuosittain järjestämä valtakunnallinen yrittäjyyden oppimiskohtaaminen nuorille. Tammikuussa lähdimme kiertämään Suomea ja vierailimme 25 eri oppilaitoksessa vetäen valmennuksia, joissa tavoitteenamme oli sytyttää nuoria ja kertoa yrittäjyyden mahdollisuuksista. Koulukiertue huipentuu itse tapahtumaan 9.4, jossa luomme elämyksellisen ja käytännönläheisen tapahtumaympäristön, missä yrittäjyydestä inspiroituneet opiskelijat pääsevät tutustumaan yrittäjyyden maailmaan uudella tavalla. Nyt kuudetta kertaa järjestettävä Aivomyrsky pidetään viime vuoden tavoin Lempäälän Ideaparkissa. Nuoret pääsevät kuulemaan tarinoita yrittäjämäisestä asenteesta ja rohkeudesta tarttua toimeen mm. Kimmo ”Elastinen” Laiholta, Juhani Tammiselta ja Mikael Jungnerilta. Tämän jutun yhtedessä aiomme ottaa selville myös Aivomyrskyssä puhuvalta Anne Kukkohovilta, onko hän varonut vai todella halunnut? Anne Kukkohovi oli yksi parhaiten palkatuista malleista 90-luvun Suomessa: hän on esiintynyt usean lehden kannessa, hänet on voinut bongata Belowed-bändin musiikkivideolta ja Kukkohovi on juontanut mm. ”Sinun unelmiesi tähden”-sarjaa 90-luvun puolivälissä. Viimeistään Huippumalli haussa –ohjelma nosti Kukkohovin kansalliseen julkisuuteen. Anne Kukkohovi siis juontaa suosittua sarjaa, jonka kuvaukset ovat juuri käynnissä. Lisäksi hän toimii mainostoimisto Hasan & Partnersilla art directorina, jossa on voittanut useita alansa merkittävimpiä palkintoja. Kukkohovin elämä on siis kiireistä niin työssä kuin siviilissä, jossa eletään tavallista lapsiperheen arkea. Yksi hänen tärkeimmistä voimavaroistaan kiireen keskellä onkin perhe: mies Joni ja kahdeksanvuotias poika Miska. Hän on kiinnostunut designista, muodista ja elokuvista sekä harrastaa combat trainingia ja pilatesta.

26


Tiimiakatemia magazine

O

n hyinen talvipäivä ja meren karu viima tuntuu luissa ja ytimissä, vaikka pakkanen ei kirikään enää 20 tienoilla. Pako lämminhenkiseen kahvilaan Helsingin keskustassa tuntuu paremmalta kuin mahtavalta. Kun saan seuraani vielä entisen huippumallin, tuntuu, ettei päivä voisi sujua paremmin. Vaikka vuosista muotinäytöksien vilskeessä on jo aikaa, näyttää Anne Kukkohovi edelleen raikkaan kauniilta, eikä häntä voi kuin ihastella – niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Millainen on ollut tie huippumallista visuaaliseksi suunnittelijaksi? Aloitin muuttamalla Helsinkiin ja halusin valokuvaajaksi, mutta päädyin nopeasti mukaan mallimaailmaan. Valokuvaus hieman jäi kun löy-

Varmasti lähtökohta piilee siinä, että olen luonnostani utelias, eli en koe asioiden tutkiskelua työläänä. Tällä alalla onnistuu parhaiten juuri siten, että oma elämäntapa tukee ammatinvalintaa ja päinvastoin sin tieni kameran toiselle puolelle. Minua on aina kiinnostanut valokuvaus ihan hirveästi ja sen takia eksyinkin alan pariin töihin. ”Sain identiteettikriisin joskus 26–27 –vuotiaana, että pakko tehdä jotakin muuta tai keksiä, mitä rupean oikeasti tekemään. Menin mainosgraafikko -kouluun ja kohta päädyinkin jo mainosalalle. Kaikki on kohdallani mennyt aina sillä tavalla luontevasti - asiat ovat jotenkin vain tapahtuneet”. Totta kai siinä pitää olla oma-aloitteinen, olen aina ollut. Oma luonteeni on sellainen, että tykkään edetä. Jos olen jostain kiinnostunut, teen paljon töitä päästäkseni sinne, enkä pelkää tyrmätyksi tulemista. Hirveän moni ihminen, joka etsii töitä, ylianalysoi tilanteen. Itse olen oppinut kysymään, olisiko täällä kenties paikkaa ja jos ei

ole ollut, olen jatkanut seuraavaan. Miten päädyit Huippumalli haussa – sarjan juontajaksi? Juontokuvio tuli ihan puhelinsoiton kautta. Piirit ovat niin pienet Helsingissä ja Suomessa ylipäätään. Puhelinsoiton siivittämänä kävin castingissa juontajan paikkaa varten. Ajattelin alun perin, etten halua lähteä juontohommaan ollenkaan julkisuuden takia - se on kuitenkin aika iso ratkaisu. Mutta toisaalta taas uskon elämässä siihen, että täytyy antaa niille tapahtumille elämässäsi mahdollisuus. Olet itse oman elämäsi herra ja pystyt vaikuttamaan aika paljon moniin asioihin. Olin tehnyt paljon ja pitkään mainosalalla töitä ja kaipasin tavallaan jotain vaihtelua. Rakastan työtäni, mutta tykkään silti tehdä paljon muitakin asioita. Sen takia päädyin lähtemään mukaan ja nyt on hauska tehdä tätäkin. Kun työ vaatii jatkuvaa innostusta ja ihmettelyä, mistä ammennat energiaa jaksamiseen? Varmasti lähtökohta piilee siinä, että olen luonnostani utelias, eli en koe asioiden tutkiskelua työläänä. Tällä alalla onnistuu parhaiten juuri siten, että oma elämäntapa tukee ammatinvalintaa ja päinvastoin. Kun on kiinnostunut ympäristöstään, kerää tietopankkia ja ideoita kuin luonnostaan. Mutta. Hyvin tärkeänä pidän myös sitä, että välillä en tee mitään. En yhtään mitään. En avaa konetta, en lehtiä, olla möllöttelen vain ja harrastan luovaa laiskottelua. Kaiken pitää siis olla tasapainossa, usein juuri laiskotteluhetken jälkeen onkin vireimmillään ja idearikkaimmillaan.  Saako mielikuvitusta ja mielikuvia vaativasta työstä ikinä vapaa-aikaa? Ehkä yllä oleva vastaukseni tavallaan kattaa myös tämän kysymyksen, koska kyseessä on usein tilanne, jossa työ- ja vapaa-aika soljuu hyvässä sovussa keskenään. Joskus töissä en saa kerta kaikkiaan mitään ideoiduksi, mutta illalla saunassa voi pakottamatta putkahtaa jokin ajatus, joka voi olla relevantti työn kannalta. Mutta on tärkeä kuunnella itseään, välillä tulee kausia jolloin asiat loksahtelee kohdalleen helpommin, välillä joutuu tekemään tuskaisen paljon töitä.  Mistä unelmoit? Unelmoin hirveän monista asioista. Juuri äsken sanoin miehelleni, että olen kiinnostunut liian monista asioista. Se on välillä jopa vähän ongelma. Mutta kyllä täytyy tässä yhteydessä sanoa, että ammatillisesti haluaisin tehdä jossain vaiheessa jotain omaa. Olen mielettömän iloinen tällä hetkellä tästä tilanteesta, mutta joten-

kin mietiskelen ja muhittelen usein liikeideoita päässäni – ja ne ovat pääosin hirveän huonoja. Tykkään kuitenkin miettiä ja fiilistellä niitä asioita ja niihin liittyviä ajatuksenkulkuja. Ei pidä olla liian itsekriittinen omien ideoidensa suhteen, muuten ei tule mistään mitään. Jos ajatellaan näitä huippukeksijöitä, niin hehän ovat tehneet miljoona mokaa ennen kuin ovat saaneet sen täydellisen idean sieltä muiden joukosta. Jos ei uskalla yrittää, ei voi onnistuakaan. Mistä pääsemme Aivomyrskyssä kuulemaan? Varmaankin kerron siitä elämästä, joka liittyy ammattiini tällä hetkellä - siitä tietystä uteliaisuudesta ja avoimuudesta ja jatkuvasta lapsenmielisyydestä. Jos kyllästyt alaan, täytyy lähteä. Kerron siitä, mitä teen käytännössä ja esittelen yhden todella kivan esimerkin, joka liittyy Syöpäsäätiölle tehtyyn kampanjaan. Se ei ole missään tapauksessa valistuskampanja, mutta siinä tehtiin tupakoimattomuudesta muodikasta. Kerron, miten saimme viestin perille, mitä siihen liittyy, miten se eteni vaiheittain ja miten me päädyimme siihen. Käytimme hyväksi ilmiötä, joka on jo olemassa, ja liitimme sen yhteen meidän viestimme kanssa. Loppuun vielä tärkeä kysymys: Missä kannattaa olla 9.4? No Aivomyrskyssä! Käy lukemassa lisää Aivomyrskystä ja Annesta osoitteesta www.aivomyrsky.com ja ilmoittaudu mukaan Suomen suurimpaan nuoryrittäjyystapahtumaan!


Tiimiakatemia magazine

Monkey Business Teksti: Johanna Hytönen

More Action. More Chaos More mistakes. More Learning

T

iimiakatemian valmennusosasto ilmoitti, että Monkey Busineksen on lähdettävä Tiimiakatemian tiloista viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Osuuskunta KrokoDiilistä Ville kuvaili tapahtumia jälkeenpäin suunnilleen näin: ensin hirveellä tohinalla apinat tuli toimistoonsa ja kuhina kävi, häätö oli tullut! Mihin tästä lähdetään, mitä tehdään, mitä tämä tarkoittaa? Hiljaisuus laskeutui toimistoon. 10 minuuttia myöhemmin rupesi kuulumaan riemun kiljahduksia ja innostuneita huutoja. Tosi hieno sauna, toi me halutaan! Vähän siistiä, toimisto missä on sauna! Nyt Monkey Business asuu Vaajakoskella vanhassa naulatehtaassa, teollisuustalossa. Meillä on yläkerrassa hieno sauna. Tästä mä tykkään Monkeyssa, tuleen ei jäädä makaamaan, rohkeita kokeiluja tehdään ja kuljetaan sen mukaan mikä TUNTUU hyvälle. Tänään me mietittiin Tatun kanssa mitä siitä tulisi, jos kulkisi koko ajan sinne minne nenä näyttäisi. Tatu totesi, että ei se taitaisi nykyisestä paljoakaan erottua. Vaajakosken kupeessa, lähellä Naissaarta ja Kanavuorta, sekä Wanhaa Woimalaa on upeat maisemat. Niinpä ensimmäisenä päivänä Vaajakoskella 4.1. lähdimme reippaasti tutustumaan ympäristöömme. Ihana talvipäivä, hyvää seuraa ja innostavaa dialogia. Joku esitti kysymyksen mitä kukakin haluaa tehdä Monkeyssa, tarvitaanko rooleja ja mikä rooli olisi kenenkin. Ville totesi olevansa nörtti-Ville & Ihmelasit, mä olin innostunut ideoiden viemisestä käytäntöön, Janne myyntityöstä ja Tatu halusi olla vuorovaiku-

tusfakiiri. Mutta mitä sanoikaan Henna? Henna halusi olla supersankari. Siitä asti me ollaan pohdittu supersankariutta, mikä on mun supersankarivoimani ja miten sen saa esiin muista. Syntyi myös uusi tuoteperhe Travel agency for Superheroes. Toimintaympäristöllä on paljon vaikutusta siihen, miten omat supersankarin voimat esiintyvät vai esiintyvätkö ollenkaan. Tulimyrskyssä oli puhumassa nosteguru Heikki Peltola, jolta koppasin pari juttua mitkä ovat rikastavan yhteisön ytimessä ja vaikuttavat oleellisesti supersankaruuteen.

1. Yhteinen tahto & visio, johtavat ajatukset 2. Toiminta, moninainen porukka ja myönteinen kannustava ilmapiiri 3. Tulokset, jotka ovat enemmän kuin tekijöiden summa. Peltola kertoi, että suuria tuloksia saadaan aikaan kun tiimin toimintaa ohjaavat johtavat ajatukset ja ihmiset itse saavat ratkaista toimintatavat. Miten saadaan aikaan supersankaruutta, josta syntyy mahtavia, ennalta odottamattomia tuloksia?

1. Mestaruusote siihen mitä tehdään. Valtava halu synnyttää huippujälkeä. 28

2. Yhdessä tekemisen noste, jossa ihmiset nostavat toisiaan ennen näkemättömiin sfääreihin. 3. Vääntövivun löytäminen yhdessä asiakkaan kanssa, yhteinen ymmärrys ja yhdessä tekeminen.


Tiimiakatemia magazine

Kilpisen Liekeissä! –kirjassa kuvataan yhtenä asiakasryhmänä omistajia. He haluavat ideoida ja kehittää vapaaehtoisesti palveluja ja pitävät brändiä omana identiteettinään. Tämä mestaruusote ja yhdessä tekemisen noste on sitä, mitä me tavoitellaan asiakkaan kanssa ja etsitään kavereita, joiden brändiä me voidaan pitää omana identiteettinä. Heikki Peltola kysyi meiltä kysymyksen: Mikä minusta tulee isona? Ajattelin, että ei sen niin väliä. Kunhan on hyvä elämä. Kuljen omalla tiellä rohkeasti ja olen sinut oman elämäni kanssa. Mitä on hyvä elämä, eihän se ole helppoa elämää? Elämän täytyy tuntua elämältä, TUNTUA, minä elän, olen, hengitän. Heikin yksi teesi oli, että ei voi palvella hyvin, jos ei voi hyvin. Elämän tarkoitus ei kuitenkaan ole työn tekeminen vaan eläminen. Työn tekeminen voi olla sitä elämää, jos se vastaa omia haaveita, intohimoja ja niitä asioita mistä innostuu. Jos joka päivä on pakko mennä töihin, elämästä valuu hukkaan miljoonia tunteja ja elettyjä hetkiä. Itse koin tämän tunteen hyvin vahvasti vuonna 2004. Pitkän pohdinnan jälkeen sanoin itseni irti vakituisesta työsuhteesta ja suuntasin

nenäni kohti Tiimiakatemiaa. Löysinkin sieltä lauman apinoita, jotka haluavat rakentaa reilusti parempaa ja keltaisempaa maailmaa. Leikki on lasten työtä, meille syntyi yhteisö, jossa työ on lasten leikkiä. Esa Saarinenkin puhui tammikuisessa energiatäräytyksessä kyvystä tuntea tunteita. Kun ihminen näyttää tunteitaan, niiden esille tuominen tekee ihmisestä haavoittuvaisen. Läsnä on ivanaurun uhka, petetyksi tulemisen pelko, tunteen ilmaisua ei voi ottaa takaisin, toisten ymmärtämättömyys, heikkouden osoittaminen. Entä jos sittenkin uskallan? Jos antaa itsensä olla sellainen kuin on, tunteineen päivineen, voi löytyä supersankarin voimia. Ajattelu avautuu, kun on avoimempi vastaanottamaan asioita. Syntyy uusia voimavaroja, kun ei tarvitse jännittää, varoa, peitellä mitään. Luottamusympäristö lujittuu, kun ympärillä olevat ihmiset tietävät kuka sinä todella olet. On helpompi olla päämäärätietoinen, kun osaa käsitellä tunteitaan ja itselleen selvenee mitkä asiat polttelevat toimimaan. Innostuminen mahdollistuu ja on vain parempi olla. Jorma Ollilla oli vuonna 1991 suuressa Ameriikan maassa esitelmöimässä Nokiasta

Ville totesi olevansa nörtti-Ville & Ihmelasit, mä olin innostunut ideoiden viemisestä käytäntöön, Janne myyntityöstä ja Tatu halusi olla vuorovaikutusfakiiri. Mutta mitä sanoikaan Henna? Henna halusi olla supersankari.

29

ja hän oli sanonut nokialaisista “We love people with emotions”. Me ollaan törmätty uuden ja vanhan bisneskulttuuriin törmäyksiin synnyttäessämme Hub Jyväskylää. Ihmisten on vaikeaa suhtautua bisnesmalliin, jossa lopputulos on vielä epäselvä. Epäselvä se on siksi, että ihmisten epätodennäköiset kohtaamiset, myönteisen toimintaympäristön esiintuomat supervoimat yhdistyvät ja uusia ennalta odottamattomia tuloksia syntyy. Kovin monet ei näe tätä mahdollisuutta, mutta ne jotka näkevät tekevät jo huomista päivää. Viimeisin esimerkki uuden ja vanhan bisneskulttuurin törmäyksestä oli palaverissa rahoittajan kanssa ja tilanteessa yhteistyökumppanimme kysyi ”vaikka lopputulos on epävarma, onko meillä varaa olla katsomatta tätä korttia?” Tämän päivän trendikkäimmät yritykset toteuttavat itseään suurempaa missiota. Liekeissä! –kirjassa kuvataan tällaisten yritysten trendiä vastata kysymyksiin kuten Miten teemme maailmasta paremman paikan? Miten parannamme elämän laatua? Miten oikaisemme väärää? Miten suojelemme jonkun hyvän jatkumisen? Työntekijät valitsevat yritykset, joissa haluavat olla töissä. Yrityksessä, joka mahdollistaa hyvän elämän. Onko läpimurto, leimahduspiste jo lähellä? Mikä on tärkeää nyt? Rohkeus tehdä ratkaisuja, jotka tuntuvat sydämessä oikealta. Mitä nyt tarvitaan? Supersankarivoimia. With all my Yellow Johanna Monkey


Keski-Suomen Hää- ja Juhlamessut 2010

T

iimiakatemian, osuuskunta unelManian järjestämät Keski-Suomen Hää- jaJuhlamessut 2010 järjestettiin ystävänpäivän viikonloppuna 13.-14.2.2010 Muuramen Kulttuurikeskuksessa. Messut olivat avoinna 10-16 ja lauantaina olikin ovella jo jonoa messujen avautuessa.

Yhteensä kahden päivän aikana messuvieraita saapui paikalle noin 1800. Näytteilleasettajia mukana oli 80 ja tämän lisäksi muita yrityksiä noin 50. Tämän vuoden messujen sijainnin vaikutusta jännitettiin vielä h-hetkeen asti, mutta kävijät löysivät hyvin perille Muuramen Kulttuurikeskukseen. Messuosastojen lisäksi kävijät olivat kiinnostuneita mm. Vintti ja kattausnäyttelyistä. Fashion Unitin tuottama Hää- ja Juhlamuotinäytös keräsi salin täyteen jokaisella kerralla. Näytöksessä oli niin perinteisiä hää- ja juhlapukuja kuin erikoisempiakin luomuksia. Messuvieraat olivat silmin nähden tyytyväisiä messujen kehitykseen viime vuodelta, tämä näkyi myös kävijämäärän nousussa. Myös näytteilleasettajat odottavat jo innokkaana ensi vuoden messuja. Teksti: Mervi Narinen Kuvat: JL Photo Iida Liimatainen

30


+IRJATNOPEASTIVERKOSTA

WWWTALENTUMSHOPß

+AIKKEAEITARVITSE OPPIAKANTAP¼¼NKAUTTA *ARI0ARANTAINEN

4UOTTEISTAMINEN 2AKENNAPALVELUSTA MENESTYSTUOTEP¼IV¼SS¼ +IRJASSA3UOMENKOKENEINTUOTTEISTAJA *ARI0ARANTAINENKUVAAVAIHEVAIHEEL TA KUINKAASIANTUNTEMUKSESTASYNTYY PALVELUTUOTETYÎP¼IV¼SS¼3EESIT T¼¼ER¼¼NAIDONASIANTUNTIJAPALVELUN KAIKKITUOTTEISTUSVAIHEETMIT¼¼NSA LAAMATTA  PAINOS S _

*IM#OLLINS

(YV¼ST¼PARAS POKKARI .YTPOKKARINA+IRJAESITTELEEHYV¼ST¼ PARHAAKSIKEHITTYMISENPROSESSINJA SENOSA ALUEET JOIDENAVULLAONMAH DOLLISTAKEHITT¼¼ORGANISAATIO JOKA TUOTTAAPITK¼¼NYLIVERTAISIATULOKSIA  PAINOS S _

/LAVI4OIVOLA

*OHTAJANILOJATUSKA +OKEMUSOPETTAA +IRJAONOIVALLINENHILJAISENTIEDONOPASURAANSAETEENP¼INVIEVILLEJOHTAJILLE SEK¼ESIMIESKOKEMUSTAKER¼¼VILLENUOREMMILLEP¼¼LLIKÎILLE

)LMONIEMI *¼RVENSIVU +YL¼KALLIO 0ARANTAINEN 3IIKAVUO

5UDENYRITT¼J¼N K¼SIKIRJA

+IRJOITTAJAKOKOAAYHTEENNELJ¼NKYMMENENVUODENKOKEMUKSESTASYNTYNYTT¼ JOHTAMISENTIETOALIIKKEENJOHDONERIALUEILTANIINKOTIMAISESTAKUINKANSAIN V¼LISEST¼KINTOIMINNASTA+IRJAKOOSTUUTEORIOIDENSIJAANK¼YT¼NNÎNNEUVOISTA SEK¼JOHTAMISENPERUSAJATUKSISTAJATYÎKALUISTA

+IRJAONTIIVISTIETOPAKETTI JOKAANTAA SELKE¼NKUVANYRITYSTOIMINNANALOIT TAMISESTAJAKITEYTT¼¼SIIHENLIITTYV¼T T¼RKEIMM¼TL¼HTÎKOHDAT

 S _

4ILAAOSOITTEESTAWWWTALENTUMSHOPßTAISOITA  -YÎSKIRJAKAUPOISTA

 S _

4ALENTUM3HOP !NNANKATUp (ELSINKI oAVOINNAMApPEKLOp

0UHELUNHINTASISALV ,ANKAPUHELIMESTA SNTPUH  SNTMIN -ATKAPUHELIMESTA SNTPUH  SNTMIN 5LKOMAILTAAOMAANULKOMAANPUHELUMAKSU

Tiimiakatemia Magazine 1/2010  

Tiimiakatemia magazinen 2010 vuoden ensimmäinen numero. Tässä numerossa mm.: Anne Kukkohovi, Heikki Toivanen, Tulimyrsky, Kuntokorjaamo ja S...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you