Page 1

YKSAK 2014 PORTFOLIO Janne Keskinen

YKSAK 2014 Portfolio - loppupalautus Janne Keskinen 353 498 Ryhmä 2 (Hossam Hewidy) 12.5.2014


h1 Aluetypologiat


Saksa - Stuttgart - Vaihingen - FloridastraĂ&#x;e - 1970-1990

0,22

ek=

et=

0,31

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat kokoojakatu tonttikatu puistoalue puistotiet leikkipaikat tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

40000 m2 36 400 m2 7 920 m2 24 158 0m 760 m 9 200 m2 0m 0 m2 0,31 0,22 0,20 parkkeeraus omille tonteille

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga Keskinen Janne, Koskinen Sini Tallberg Peter, Turunen Laura Vartiainen Janne , Kasperi Kuusento


Saksa - Stuttgart - DĂźrrlewang - 1960-luku

ek=

0,31 et=

0,41

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat kokoojakatu tonttikatu puistoalue puistotiet leikkipaikat tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

40000 m2 34437 m2 10818 m2 35 216 1123 m 0m 1663 m2 0m 0 m2 0,41 0,31 0,27 parkkeeraus omille tonteille

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga Keskinen Janne, Koskinen Sini Tallberg Peter, Turunen Laura Vartiainen Janne , Kasperi Kuusento


Saksa - Stuttgart - Hallschlag - 1940-1970

ek=

0,46 et=

0,57

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat

40000 m2 34300 m2 16020 m2 160 320

kokoojakatu tonttikatu puistoalue puistotiet leikkipaikat

200 m 380 m 10830 m2 0m 800 m2

tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

0,57 0,346 0,40 80

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga Keskinen Janne, Koskinen Sini Tallberg Peter, Turunen Laura Vartiainen Janne , Kasperi Kuusento


Saksa - Stuttgart - Straussäcker - 1980-luku

ek=

0,76 et=

0,92

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat kokoojakatu tonttikatu puistoalue puistotiet leikkipaikat

40000 m2 35156 m2 26558 m2 266 531 100 m 0m 5986 m2 0m 1123 m2

tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

0,92 0,76 0,66 266

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga Keskinen Janne, Koskinen Sini Tallberg Peter, Turunen Laura Vartiainen Janne , Kasperi Kuusento


Alankomaat - De Haverlij - ‘s-Hertogenbosch 2000-l

ek=

0,88 et=

1,36

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat kokoojakatu tonttikatu puistoalue puistotiet leikkipaikat tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

40000 m2 34725 m2 30692 k-m2 307 614 200 m 67 m 11730 m2 0m 1200 m2 1,36 0,88 0,77 154

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga, Keskinen Janne, Koskinen Sini, Tallberg Peter, Turunen Laura, Vartiainen Janne, Kasperi Kuusento


Suomi-Arabianranta-2000-luku

ek=

1,04 et=

1,18

KORTTELIKAAVIO pinta-ala korttelialueet rakennusoikeus asunnot asukkaat p p

le

p p p

le

kokoojakatu tonttikatu puistoalue leikkipaikat

40000 m2 37000 m2 38400 m2 384 768 100 m 120 m 6000 m2 4000 m2

tonttitehokkuus et korttelitehokkuus ek-1 aluetehokkuus ea autopaikat

1,18 1,04 0,69 154

p

YKSAK 2014 H1 - Aluetypologiat Ryhmä 2 Forss Kirsi, Goncharko Olga Keskinen Janne, Koskinen Sini Tallberg Peter, Turunen Laura Vartiainen Janne , Kasperi Kuusento


h2 Yleissuunnitelma


OSAYLEISKAAVA AO

AR

AT

V

C-1

AO

P

P AO V

P AR

AO

AR

V

W

P AR

VL

VL

VU P

VU

P

C-1 AT

W

Omakotitalojen asuntoalue

Pari- ja rivitalovaltainen asuntoalue Townhouse asuntoalue

Keskustoimintojen ja lähipalveluiden alue ja kerrostalo asuntoalue Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Virkistysalue

Lähivirkistysalue

Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue Vesialue

V Juna-asema

P W

Junaraide 20 m osayleiskaava-alueen ulkopuolella oleva viiva Kokoojakatualue

P 1:20 000


Hyvinvoiva Hista

YKSAK 2014 H2 Yleissuunnitelma Ryhmä 2 Forss Kirsi Goncharko Olga Keskinen Janne Koskinen Sini Kuusento Kasperi Tallberg Peter Turunen Laura Vartiainen Janne


alue AO1 AO2 AO3 AR1 AR2 AR3 AT AK

rakennustyyppi AO AO AO AR AR AR AT AK

pinta-ala

300000 300000 233000 92000 68500 47830 156250 200000

aluetehokkuus

0,12 0,12 0,12 0,3 0,3 0,3 0,4 0,5

kerrosala

36000 36000 27960 27600 20550 14349 62500 100000

Yleisuunnitelman kuvaus Yleistä: Histan yleiskaavasuunnitelman alue sijoittuu Luoteis-Espooseen Turunväylän pohjoispuolelle rajoittuen Nupurin, Brobackan ja Uusipellon alueisiin. Alue sivuaa Nuuksion Pitkäjärveä sekä Nuuksion kansallispuistoa. 500 hehtaarin suuruinen suunnittelualue sijaitsee noin 10 km päässä Espoon keskuksesta, 30 km päässä Helsingin keskustasta sekä 30 km päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä. Alueen maisemarakenne koostuu moreeni- ja kallioselänteistä sekä niiden väliin sijoittuvista savisista peltolaaksoista. Alueen maaperä on suureksi osaksi savea, moreenia ja kalliomaata. Alueella sijaitsee vesistöjä ja soita. Rakentaminen keskittyy helpommin rakennettaville moreeni- ja kallioselänteille. Alue tulee rakentumaan Kotasuon ympäristöön(?) sijoittuvasta keskustasta sekä kolmesta erillisestä asuinalueesta, jotka rakennetaan Histan kylän ympäristöön, Myrskymäkeen ja Nikulaan. Liikenne ja tiestö: Turunväylän ansiosta alueelle on sujuva liikenneyhteys. Alueelle sijoitetaan myös raideliikenneyhteys Espoo-Lohja -radalle, joka liittää alueen sujuvasti Helsinkiin asti. Ratayhteys sujuvoittaa julkisen liikenteen yhteyksiä alueelle ja sille tavoitteena on kanavoida mahdollisimman paljon työmatkaliikennettä. Ratayhteys linjataan kulkemaan Turunväylän suuntaisesti, koska tielinja kulkee valmiiksi maastonmuodoiltaan sopivassa kohdassa. Alueen tiestö perustuu suurelta osin jo olemassa olevaan tieverkostoon. Alueen sisäinen liikenne perustuu kehämäiseen kokoojakatuun, joka sitoo alueen eri osat sekä keskusta-alueen yhteen. Katu halkoo sillä kehämäisesti sijaitsevat asuinalueet, ja nämä katutilat suunnitellaan shared space -alueiksi. Shared space -alueita käytetään suunnittelualueella, jotta ajonopeudet voidaan pitää riittävän matalina, eikä ajoneuvo- ja kevyttä liikennettä tarvitse eriyttää omille alueilleen. Niitä käytetään myös tuomaan kaupunkikuvallista ilmettä ja lisäämään alueen asukkaiden välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Alueen sisäinen joukkoliikenne suunnitellaan toimivaksi kehäkatua pitkin rautatieaseman syöttöliikenteenä. Joukkoliikenne suunnitellaan yhden bussilinjan varaan. Liikenneverkoston suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana pidetään sujuvan kevyen liikenteen väylästön luomista, jotta alueen saavutettavuus on hyvä ja mahdollisimman paljon liikenteestä alueella joko julkista tai kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen verkosto integroidaan viherverkostoon. Palvelut ja työpaikat: Alueelle pyritään sijoittamaan palveluita niin, että mahdollisimman suuri osa päivittäisistä palveluista on saavutettavissa alueen sisältä. Alueelle sijoitetaan viisi päiväkotia ja 3 koulua, kaksi alakoulua ja yksi yläkoulu. Päiväkodeissa on kussakin 91 lasta, niiden tehokkuus on 0,3 ja niissä 1100 k-m². 6800k-m² suuruisessa yläkoulussa on 325 oppilasta. Alueen toinen alakoulu on pienempi ja kyläkoulumaisempi. Siellä on 250 oppilasta ja kerrosala on 5800k-m². Suurempi alakoulu sijaitsee keskustassa ja siellä on 400 oppilasta ja 7200k-m². Alueen paikalliskeskus sijoitetaan tulevan rautatieaseman läheisyyteen hyvien kulkuyhteyksien ulottuville. Paikalliskeskukseen sijoitetaan monipuoliset palvelut. Päivittäistavarakaupas-


sa alue on 80% omavarainen, erikoistavarakaupassa 30% omavarainen. Loput palveluista haetaan alueen ulkopuolelta. Keskustaan sijoitetaan yksi suurempi päivittäistavarakauppa (1700 m²) ja yksi pienempi päivittäistavarakauppa (300 m²) sijoitetaan alueelle sopivalle paikalle palvelemaan asuinalueita. Asuinalueille sijoitetaan myös muita pieniä lähipalveluita, kuten kampaamoita ja kahviloita. Keskustaan sijoitetaan myös yksi erikoistavarakauppa (2000 m²). Palvelut pyritään sijoittamaan palvelukeskittymiksi, jolloin niiden saavutettavuus paranee. Alueelle sijoitetaan 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijaitsevat toimistorakennuskorttelissa keskustan alueella rautatien varrella. Toimistokorttelin sijoitus pyrkii sekä kaupunkikuvallisen ilmeen luomiseen että liikenteen melun torjuntaan. Asuinkorttelit ja mitoitus: Yleiskaava-alueelle sijoitetaan 6500 asukasta ja 324959 kerrosneliömetriä. Mitoitus määritetään niin, että asukkaista 30% (2000 asukasta) sijoitetaan kerrostaloihin, 20% (1250 asukasta) townhouseihin, 20% (1250 asukasta) rivitaloihin ja 30% (2000 asukasta) omakotitaloihin. Mitoitus vaihtelee omakotialueiden 0,12:sta kerrostaloalueen 0,5:een. Mitoitus on suunniteltu siten, että keskusta-alue on kaupunkikuvaltaan tiivis ja asumisalueet väljempiä. Keskusta-alueelle sijoitetaan asuinkerrostalo- ja town house -alueita. Kehämäisesti keskusta-aluetta reunustaville kolmelle asuinalueelle sijoitetaan omakoti- ja rivitalorakentamista. Jokaiselle asuinalueelle luodaan vaihtelevat ominaisidentiteetit kaupunkikuvallisilla tekijöillä. Viheralueet, puistot ja liikunta-alueet: Alueelle suunnitellaan laaja viheralueverkosto, joka ympäröi asuinalueita ja erottaa jokaisen asuinalueen toisista kapealla vyöhykkeellä. Monipuolinen viheralueverkosto sisältää eri toiminnoille osoitettuja alueita, kuten esimerkiksi lähiliikuntapaikkoja, puistoja ja kaupunkiviljelypalstoja. Alueen pohjoisosassa sijaitsevaa Nuuksion Pitkäjärveä ja siitä alkavaa kansallispuistoa hyödynnetään paikallisturismissa. Luonnon- ja kulttuuriarvot: Aluetta hallitsee vanha maaseutumainen kulttuurimaisema, joka koostuu peltoalueista ja maatalousrakennuksista. Pelloista säilytetään osa, mutta niiden käyttötarkoitusta voidaan kehittää: esimerkiksi osa voidaan muuttaa lähiviljelypalstoiksi alueen asukkaille. Niiden luonne kuitenkin säilytetään avaran tunnelman luojina. Säilytetään alueen länsiosassa sijaitseva Histan idyllinen kartano ja sitä ympäröivä kulttuurihistoriallinen maisema. Suunnitelmassa halutaan kunnioittaa olemassa olevaa luontoa. Suunnittelualueella on paljon metsää ja kosteikkoja. Alueella on myös vesistöjä: Nuuksion Pitkäjärvi alueen koilliskulmassa sekä Nupurinjärvi alueen kaakkoiskulmassa. Näiden järvien välillä virtaa myös Brobackanjoki, joka pyrittiin säilyttämään mahdollisimman vähällä pilkkomisella.


Laadullinen kehittämisstrategia

Tiivistä aluerakennetta suosimalla saadaan säilytettyä alueen kauneimmat luonnonkohteet koskemattomina. Kolmannes Histan asukkaista asuu omakotitaloissa ja kaksi kolmannesta asumismuodoissa, joissa tonttitehokkuus on omakotiasumista selvästi suurempi. Rakennettu maa-ala saadaan pidettyä riittävän pienenä, jotta tilaa jää myös luonnolle.

Histan kulttuuriperinnöstä muistuttavat kartanot peltoineen otetaan osaksi nykyaikaista kaupunkimaisemaa. Histalle tunnusomaiset peltoaukeat kertovat alueen kulttuuriperinnöstä ja ovat keskeisessä roolissa uusien asuinalueiden jäsentymisessä luomalla avointa tilaa eri asuinalueiden välissä. Peltoalueita voidaan hyödyntää maatalouskäyttöön, alueen asukkaiden pienviljelyyn sekä virkistyskäyttöön.

Asukkaille tarjotaan mahdollisuus hoitaa päivittäinen asiointi lähellä kotia. Päivittäistavarakaupat ja tärkeimmät palvelut sijoitetaan lähelle asukkaita, jotta päivittäisiä asioita ei tarvitse lähteä hoitamaan kauas. Hista ei kuitenkaan kilpaile Espoon suurten kauppakeskittymien kanssa erikoiskaupan saralla.

Yrityksille taataan hyvä näkyvyys sekä saavutettavuus moottoritien liittymän ja mahdollisen tulevan juna-aseman läheisyydessä. Pyritään luomaan Histasta yrityksille houkutteleva paikka toimia tarjoamalla toimitilaa erinomaisella saavutettavuudella ja näkyvyydellä alueen tärkeimmän liikenteen solmukohdan välittömässä läheisyydessä.

Alueen sisäinen liikenne perustuu pääasiassa jalankulkuun ja pyöräilyyn, joiden lisäksi vihreään liikkumiseen kannustavat hyvät joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenneverkko kattaa tehokkaasti koko alueen ja siten kulkeminen linja-autolla päivittäisten asioiden hoidon yhteydessä on luontevaa. Asuinalueet yhdistyvät toisiinsa viheralueiden kautta. Viheralueet kehitetään kattaviksi jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuviksi väyliksi.

Tunnelmaltaan erilaiset asuinalueet muodostavat yhdessä vaihtelevan ja kaupunkikuvallisesti rikkaan elinympäristön. Linja-autolinja kulkee kaikkien asuinalueiden halki. Tavoitteena on luoda jokaiselle alueelle oma persoonallinen ilmeensä, joka tekee alueita halkovan kulkuyhteyden käytöstä elämyksellistä, vaihtelevaa ja mielenkiintoista.

Hista hyötyy Nuuksion luonnonsuojelualueen läheisyydestä tarjoamalla palveluja paikallisturisteille. Nuuksio on jo nyt erämatkailijoiden sekä ulkoilijoiden suosiossa. Lisäämällä alueelle palveluita, saadaan turistimäärät kasvamaan ja turisteista tulee myös tärkeä osa Histan alueen yrittäjien asiakasvirtaa.

Monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet yhdessä Nuuksion retkeilymaastojen kanssa kannustavat aktiiviseen elämäntapaan. Nuuksion läheisyys, sekä huolellisesti säästetyt kulttuurisesti arvokkaat maisema-alueet kannustavat asukkaita liikkumaan luonnossa. Lisäksi alueen keskeiselle viheralueelle kaavoitetaan suuri, monipuolisen liikunnan alue, joka päivisin on koulujen ja päiväkotien käytössä ja iltaisin kaikkien Histan asukkaiden.


Puistot, viher- ja virkistysalueet

Virkistysalue

Lähivirkistysalue

Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue

Suojelualue

Vesialue


Vaikutusarviointi Arvokohteet Yleissuunnitelmassamme pyrimme säilyttämään Histan alueella olemassa olevat arvokkaat luontokohteet sekä kulttuurikohteet mahdollisimman hyvin. Alueiden säilyttäminen tuo alueelle paljon erityyppisiä virkistysalueita ja näin houkuttelee rauhallisemmasta kaupunkielämästä nauttivia ihmisiä. Ryhmämme koki alueen luoteisosassa sijaitsevan Histan kartanon tärkeäksi säilyttää sen kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. Lisäksi halusimme säilyttää Histaa selkeästi leimaavat laajat peltoalueet. Tällä pyrimme korostamaan Histan kartanolle ja sen alueelle luontevaa perinteistä kokonaisuutta. Tämän lisäksi kartanon säilyttäminen tuo monipuolisuutta Nuuksion luonnonalueen ympäristöön. Tärkeimpiin säilytettäviin luonnonmaisemiin lukeutuu Pitkäjärven ja Nupurinjärven väliin jäävä pohjois-eteläsuunnassa kulkeva metsäalue, samassa suunnassa kulkeva joki sekä Pitkäjärven länsiranta. Arvokkaiden kohteiden säilyttäminen tuo alueelle paikallisturismia ja näin tuo lisätuloja Histan ulkopuolelta.

Rakentaminen Alueelle suunnitellut saaret ovat yleissuunnitelman perusteella lähipalveluiltaan ja asumistyypeiltään melko samanlaisia. Ryhmämme kuitenkin on päättänyt pyrkivänsä asemakaavoituksessa luomaan alueille toisistaan poikkeavat identiteetit ja näin tuoden koko Histan alueelle vaihtelevuutta. Saarien merkittävin asumistyyppi on omakotitaloasuminen. Tämän lisäksi saarilla on jonkin verran rivitaloasumista. Tällä ratkaisulla saaret pysyvät tunnelmaltaan rauhallisina, luonnonläheisinä ja lapsiperheystävällisinä. Saarien sijoittelussa on otettu huomioon alueen maaperän soveltuvuus rakentamiseen sekä alueen topologia. Tämän vaikutuksesta alueen rakentamisen ja rakennusten ylläpidon kustannukset pysyvät matalina. Histan alueen mahdollinen kasvu on otettu huomioon saarien sijoittelussa. Saarien ympärillä on varaa tulevaisuuden kasvuun. Tämän lisäksi rakentamiselle soveltuva alue Pitkäjärven itäpuolella on toistaiseksi jätetty rakentamatta.

Liikenne Yleissuunnitelmamme liikennejärjestelyt kannustavat ekologiseen liikkumiseen. Alueen ympäri kulkeva lenkki liittää saaret yhteen ja luo näin luontevan joukkoliikennereitin alueelle. Hyvät kevyen liikenteen reitit saarten ja pääpalvelukeskuksen välillä houkuttelevat asukkaita luonnonläheiseen liikkumiseen paikasta toiseen. Luonnonreittien vaihtelevat maisemat nostavat hyväksyttävien kävelymatkojen pituutta. Näin Histan asukkaiden hyvinvointi parantuu liikkumiseen kannustavan ympäristön myötä. Alueelle kaavaillut Shared space –liikenneyhteydet muuttavat liikennettä sosiaalisemmaksi, kun liikennemerkkien määrä minimoidaan. Tällöin liikenneyhteyksien käyttäjät päätyvät neuvottelemaan liikenteessä ja näin lisäävät yhteisöllisyyttä alueella. Alueen eteläosaan on varattu tilaa mahdollista Histan läpi kulkevaa rautatieyhteyttä varten. Radan paikan valinnalla ollaan pyritty välttämään asuinalueiden sekä rauhallisempien viheralueiden häiritsemistä sijoittamalla rata jo olemassa olevien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Mahdollinen asema on sijoitettu Histan liikennekeskukseen. Radan mahdollisesti valmistuessa se vaikuttaa positiivisesti Histan kasvuun tuoden Histan helpommin saavutettavaksi sekä vähentää yksityisautoilua.


Koulut ja päivähoito Alueelle on suunniteltu kaksi alakoulua ja yksi yläkoulu. Yläkoulun yhteyteen olemme lisäksi suunnitelleet urheilustadionin. Näiden lisäksi päiväkoteja on alueelle suunniteltu viisi. Koulujen ja päiväkotien sijoittelussa olemme ottaneet huomioon niiden helpon saavutettavuuden. Koulujen ja päiväkotien sijoittelussa olemme pyrkineet luonnonläheisyyteen niiden viihtyvyyden takaamiseksi. Nämä ratkaisut yhdessä houkuttelevat lapsiperheitä Histaan koulu- ja lastenhoitopalveluiden monipuolisuudella. Lapsiperheiden päivittäiset toimet helpottuvat kohtuullisten välimatkojen vaikutuksesta.

Palvelut Ryhmämme piti tärkeänä arvona Histan alueen palveluiden omavaraisuutta. Histan liikennekeskuksen läheisyydessä sijaitsevan palvelukeskittymän lisäksi tarjoamme lähipalveluita jokaiselle saarelle. Tällä pyrimme luomaan jokaiselle saarelle oman kokoontumispaikan asukkaille. Tämä helpottaa asukkaiden oman naapuruston kanssa sosialisoimisen ja näin ollen nostaa alueiden yhteisöllisyyttä. Hista täyttää 80% asukkaiden päivittäistavaroiden tarpeesta ja 30% erikoistavaroiden tarpeesta. Lisäksi jokaisella saarella on omat erikoispalvelut. Monipuolisen tarjonnan vaikutuksesta Histan asukkaiden liikkuminen suurempiin kauppa- ja palvelukeskittymiin vähenee huomattavasti ja näin vähentää yksityisautoilun tarvetta ja rauhoittaa alueen liikennöintiä. Lisäksi monipuolinen tarjonta palvelee ulkopuolelta tulevaa paikallisturismia ja erikoiskauppojen määrä mahdollistaa niiden keskittymisen turismin tarpeisiin.

Työpaikat Toimistoalue sijoitetaan suunnitelmassamme Nupurintien ja Turunväylän väliin. Ratkaisu suojelee asuinalueita melulta ja ehkäisee turhaa liikennettä Histan asuinalueilla. Selkeä erottaminen asumisesta takaa Histan asukkaiden rauhallisen omakotitaloasumisen. Liikennekeskuksen ja monitasoliittymän läheisyyden ansiosta toimistot ovat helposti saavutettavissa sekä yksityisautolla että joukkoliikenteellä. Toimistoalueen sijainnin vuoksi se soveltuu hyvin back office -työpaikoille. Rakennusten keskeinen sijainti on hyvää mainosta yrityksille. Sijaintinsa vuoksi kiinteistöjen hinnat pysyy kohtuuhintaisena ja toisaalta hyvien kulkuyhteyksien vuoksi ne ovat nopeasti saavutettavissa kaukaakin.


Portfolio osa I Kehittämisstrategiatyö oli koko ajan mielessä kun teimme yleissuunnitelmaa, mutta korttelikaaviotyöstä oli myös apua. Käytimme korttelikaavioita mitoituksessa jo alkuvaiheessa kun mittasimme kuinka isoja alueita eri rakennustyypeille tulee. Se toisaalta auttoi koko suunnittelua, mutta toisaalta hankaloitti koska teimme alueista juuri tietyn kokoisia emmekä jättäneet hieman pelivaraa asemakaavaa ajatellen. Alueen kokonaisidea syntyi aika nopeasti. Tutkimme mitkä alueet ovat hyviä rakentamiselle ja saimme kartalle muutamia isompia alueita. Huomasimme että niitä yhdistää vanha tie, joka tekee lenkin kaikkien niiden läpi. Teimme sitten tarkempia laskuja alueiden koosta ja saimme tarkennettua suunnitelmaa. Pohdimme tarkemmin mitä haluamme alueelta ja jaoimme eri rakennustyypit alueille. Olemme mielestäni onnistuneet luomaan hyvän suunnitelman, joka noudattaa kehittämisstrategiaa. Maisemalliset arvot ovat säilyneet ja suunnitelma tukee kaikkia ideoitamme ulkoilu mahdollisuuksista. Keskustelimme alueen identiteetistä ja halusimme luoda alueen, joka tukee enemmän kävelyn, pyöräilyn ja julkisenliikenteen käyttöön. Henkilökohtaisia teemoja emme huomioineet vielä yleissuunnitelmassa. Olemme luoneet yhtenäisen suunnitelman, jossa on identiteetiltään omanlaisia alueita. Alueiden identiteetit tulevat ilmi vasta asemakaavoissa. Oma henkilökohtainen teemani on alueen identiteetti ja asumisen laatutekijät. Yleissuunnitelma soveltuu teemaani hyvin, mutta teemani kannalta asemakaavassa tulee suurimmat ratkaisut. Panokseni ryhmätyöhön oli minusta erittäin suuri. Jakauduimme pareihin ja kaikki kirjoittivat osuuden yleissuunnitelmaan paitsi minä ja Peter Tallberg piirsimme yleissuunnitelman. Se oli aika rankkaa koska palautus yleissuunnitelmalle oli päivää sen jälkeen kun esitimme luonnoksen suunnitelmastamme. Teimme suunnitelmaa myöhään yöhön, koska myös osa laskuista täytyi samalla laskea uusiksi. Sitä ennen olin jo piirtänyt useita luonnoksia suunnitelmasta. Osallistuin myös osaltani ryhmätyön organisoimiseen samalla panoksella kuin muutkin.


h3 asemakaava


ESPOON PERUNA Janne Keskinen & Peter Tallberg

YKSAK 2014 H3 Asemakaava Espoon Peruna Janne Keskinen & Peter Tallberg


ASEKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Pelto, niitty tai muu avoin alue Suo tai heinikkö Vesialue


YKSAK 2014 H3 Asemakaava Espoon Peruna Janne Keskinen & Peter Tallberg


YKSAK 2014 H3 Asemakaava Espoon Peruna Janne Keskinen & Peter Tallberg


1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaava on osa Hyvinvoivan Histan yleiskaavaa. Yleiskaavan alue sijoittuu Luoteis-Espooseen Turunväylän pohjoispuolelle rajoittuen Nupurin, Brobackan ja Uusipellon alueisiin. Uuden alueen keskustana toimiva Espoon Peruna sijoittuu Turunväylän ja Nupurintien liittymän välittömään läheisyyteen ja se rajautuu Turunväylään. Suunnittelualue sijaitsee noin 10 km päässä Espoon keskuksesta, 30 km päässä Helsingin keskustasta sekä 30 km päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Espoon Peruna. Peruna nimitys tulee kaavan muodosta. Kaavan tarkoituksena on luoda tiivis omalaatuinen keskusalue Hyvinvoivalle Histalle. Alueen lähtökohtana on ollut alueen identiteetin kehittäminen ja asumisen laatutekijöiden pohtiminen. Alueelle tärkeää ovat ulkoilumahdollisuudet ja luonnonläheisyys ja siksi suunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut omalaatuisen viheralueen kehittäminen. Tärkeänä osana on myös kevyenliikenteen ja julkisenliikenteen tukeminen. Keskustaan keskellä korttelien välissä puikkelehtii vihreä vyö, jota pitkin kevyt liikenne voi vaivattomasti kulkea ja jossa ihmiset voivat viettää aikaa sekä harrastaa ulkoliikuntaa. Kaavan tärkeimpänä osana on ollut juuri ulkoilualueiden laadukas suunnittelu suurena laaduntuojana. Keskusta alue muodostuu kahden isomman tien, Siiklintien ja Perunabulevardin, risteykseen. Tiet sulkevat yleiskaavan tärkeän julkisenliikenteen silmukan. Keskusta-alueelle pohjoisesta tuleva Perunabulevardi muodostaa kauniin esplanadin, joka luo myös osaltaan keskustaalueelle omaa luonnetta.

Alueen päätiet ovat haarautuvat tiet, joilla kulkee julkinenliikenne. Tonteille ajot tapahtuvat pitkälti Shared Space -alueiden läpi joita kulkee kortteleiden välissä. Alueelle luonnetta luovat myös tietyn luonteen omaavat korttelit. Keskusta alue jakautuu kolmeen osaan: kerrostaloalue, rivitaloalue ja townhouse -alue. Kerrostaloalueella on massiivisia kerrostaloja jotka muodostavat ikään kuin suojamuurit sisäpihalleen. Alueelle sijoittuu 100000 k-m2 kerrostalorakennusta 2000:lle asukkaalle sekä yhteensä 62500 k-m2 rivitalo- ja townhouserakennusta 1250:lle asukkaalle. Lisäksi alueelle sijoittuu kaksi 91 lapsen päiväkotia 1100 k-m2. Alueella on myös yläkoulu, joka on 7200 k-m2 ja kapasiteettina 400 oppilasta. Yläkoulun läheisyydessä on urheiluun kaavailtu alue urheilukenttineen. Alueella on myös ostoskeskus jonka päällä lepäävät kaksi torninomaista toimistorakennusta. Ostoskeskukseen kuuluu yhteensä 2000 neliömetriä tilaa päivittäistavarakaupalle ja toiset 2000 neliömetriä erikoistavarakaupalle. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Asemakartta Havainnekuva Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavio liikenteen ja pysäköinnin järjestelyistä Kaavio asuintalokortteleiden yhteyksistä palveluihin ja virkistysalueille -

Alueleikkaukset Kolmiulotteinen näkymäkuva

Leikkaus C 1:2000 Puisto


Rakeisuuskartta 1:10 000


3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on suomalaista kansanmaisemaa, laajalti peltoa ja sekametsää. Suunnittelualueella on paljon metsää ja kosteikkoja. Alueen maaperä sopii hyvin rakentamiselle soita lukuun ottamatta. Alueen maastonmuodot ovat melko hillittyjä, mutta muutama korkeampi kukkula löytyy. Alueella on myös pieni järvi, Nupurinjärvi, joka säilyy sellaisenaan. Suunnitelmassa halutaan kunnioittaa olemassa olevaa luontoa. Alueella sijaitsee harvaan rakennettua pientaloaluetta ja alue on sen takia hyvin yksityisautopainotteista. Toimintoja alueella on esimerkiksi golf rata Nupurin Golf. Alueelle pyritään luomaan enemmän liikkumiseen aktivoivia luontoreittejä maisemallisesti kiinnostaviin paikkoihin. 3.1.2 Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö Alueen luonto on melko koskematonta, jonkalaisena se myös halutaan suureksi osaa pitää. Alueella on myös kolme luonnonsuojelualuetta, joita on varottu kaavaa suunnitellessa. Alueella on tällä hetkellä hyvin vähän rakennettua, muutamia keskittymiä lukuun ottamatta. Rakennettu ympäristö koostuu enimmäkseen erillisistä vanoista pientaloista, jotka on pyritty ottamaan huomioon asemakaavassa.

Väestön rakenne on keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä ja paljon eläkeläisiä. Palveluita ei alueella ole tällä hetkellä paljoa ja alue turvautuu vahvasti Espoon keskukseen. Alue turvautuu tällä hetkellä vahvasti henkilöautoliikenteeseen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat päätökset ja selvitykset -Yleiskaava, Hyvinvoiva Hista 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Espoossa on tarvetta uudelle asuinalueelle ja Histaan on tekeillä yleiskaavaa viidellesadalle hehtaarille ja 6500 asukkaalle. Alueelle tulee muutamia palveluita ja työpaikkoja, joten alueesta tulee uusi keskus, mutta joka ei kuitenkaan kilpaile Espoon keskuksen kanssa. Uusi junaraide on suunnitteilla kulkevan alueen viertä ja sille on valittu suurpiirteinen paikka joka tukisi suunnitelmaa. Alue kehittyisi luontevasti juna-aseman läheisyyteen.

Leikkaus A 1:2000 Puisto Esplanadi


4.2 Asemakaavan tavoitteet

4.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Asemakaavan pyrkimyksenä on olla kaupunginosan keskeisimpiä asuinalueita. Kaava pyrkii luomaan mahdollisimman laadukasta asuinaluetta, joka pystyy tarjoamaan julkisia palveluita koko yleiskaava-alueen asukkaille. Tavoitteisiin kuuluu myös oman identiteettinsä omaavan alueen luomista osana terveellistä ja hyvinvoivaa Histaa. Tavoitteena on sijoittaa 6500 uutta asukasta koko yleiskaava-alueelle, joista 3250 asemakaavan alueelle. Tavoitteena on luoda huippumodernia yhteiskuntaa ja jopa muuttaa suomalaista elämäntapaa sosiaalisemmaksi ja luoda enem män törmäyksiä ja ihmisten kanssakäymistä.

Suunnitelman ratkaisuja ohjasi pitkälti alueen oman identiteetin luominen. Tärkeimpänä lähtökohtana oli lähivirkistysalueiden muodostuminen. Muuten suunnitelmaa ohjasivat alueen topografia, luonto sekä tavoite alueen hyvinvoivasta identiteetistä. Alue jakautuu nyt Kolmeen erilaiseen osaan: Tiiviiseen kerrostaloalueeseen, rivitaloalueeseen ja townhouse -rintamaan. Kerrostalot muodostavat omanlaisen korttelirakenteensa ja rivitalot taas ikään kuin saarekkeita. Townhouse –alue taas kiertää keskustan itäpuolta. Rakennusten arkkitehtuurista ja luonteesta annetaan tarkemmat ohjeet rakennustapaohjeessa. Palvelukeskus ja toimistotalot on sijoitettu aivan keskustaan parhaimpien yhteyksien luo. Toimistotalot on kätevästi sijoitettu torneiksi palvelukeskuksen päälle. Keskusta alueen ala-aste on sijoitettu lähelle hyviä urheilumahdollisuuksia. Ala-asteelle on myös helpot yhteydet keskustan sisältä lähivirkistysaluetta pitkin kuin myös yleiskaavan muista saarekkeista. Ala-asteelle on erittäin hyvät pyöräreitit.

4.3 Asemakaavaratkaisun vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön on positiiviset. Kaava tuo palveluita alueelle ja lähistöllä olleet vanhan asutuksen keskittymät evät joudu enää tukeutumaan Espoon keskukseen. Koko Histan luonne tulee muuttumaan asutuksen ja lähipalveluiden lisääntyessä. 4.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema muuttuu huomattavasti, sillä nykyinen metsäalue rakennetaan varsin laajalta alueelta asuinalueeksi. Metsä ja maisema kuitenkin säilyvät laajalti, koska asutus on melko tiheää ja lisäksi paljon metsää jää virkistyskäyttöön. Luonnonsuojelualueet on otettu kaavassa huomioon ja ne tullaan jättämään rauhaan. Maastoa on kaavassa pyritty olla muokkaamatta kohtuuttomasti ja rakennukset ovat kaavoitettu paikoille, jossa tulisi olla helppo rakentaa ilman suurempia maastonmuutoksia.

Leikkaus B 1:2000 Puisto Urheilupuisto


Yhteydet viheralueisiin ja lähipalveluihin 1:10 000

Palvelualue Lähipuisto Lähivirkistysalue Urheilualue Virkistysmetsä Suojelualue Puistopolku Yhteys viheralueeseen Yhteys lähipalveluihin


5. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS

5.3 Aluevaraukset

5.1 Kaavan rakenne

5.3.1 Korttelialueet

Yleiskaavassa Espoon Perunan alueelle oli osoitettu asutettavaksi 3250 asukasta. Kerrostaloalueen aluetehokkuudeksi oli kaavassa 0,5 ja townhouse –alueen 0,4. Tehokkuudet ovat yleiskaavasta hieman nousseet lähivirkistysalueiden arvon nostamisen ja yhteisten alueiden takia. Lisäksi osa townhouse –asutuksesta on muutettu rivitaloiksi. Osa alueen katuverkostosta koostuu Shared Space pihatiemäisestä verkosta, jossa moottorikulkuneuvojen nopeuksia rajoitetaan istutuksilla, tien kiemurtelevuudella ja tien kivetyksellä. Katualue vaihtelee leveydeltään runsaasti ja on siis kauttaaltaan kivetty. Pysäköinnit on ratkaistu tonttikohtaisesti tontin sisälle parkkialueilla. Lisäksi kerrostaloilla on autotalleja kellarikerroksissa sekä jokaisella townhouse talolla on talon yhteydessä oleva autotalli. Autopaikkanormina on käytetty noin yksi autopaikka sataa kerrosalaneliömetriä kohden.

- AK: Kerrostaloalue, rakennusoikeutta 100 00 k-m2. -AT: Townhouse –talotyypin mukainen korttelialue (yli puolet rakentamisesta townhousea) 62500 k-m2. -YO: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Yläkoululle varattu 7200 k-m2 ja kahdelle päiväkodille molemmille 1100 k-m2. -LP: Lähipalveluiden ja toimistorakennusten korttelialue. Palveluille on varattu yhteensä 4000 k-m2 ja toimistotaloille 9000 k-m2.

5.2 Kaavan mitoitus Yleiskaavassa asuinalueelle on osoitettu yhteensä 171 900 k-m2 rakennusoikeutta poissulkien palvelukeskuksen ja toimistot.

5.3.2 Katualueet Alueella risteää kaksi päätietä, Siiklintie ja Perunabulevardi. Muutoin alueen sisäinen katuverkosto koostuu suurimmaksi osaksi avoimista katutiloista, jotka kevyt liikenne ja moottoriajoneuvot jakavat. 5.4 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Asemakaava ottaa huomioon yleiskaavassa esitetyt tavoitteet ja sisältövaatimukset, kuten ekologinen kestävyys, luonnonläheisyys ja yksityisautoilun sijaan kevyen liikenteen käyttöön kannustaminen. Liikenne- ja pysäköintiratkaisut 1:10 000 Päätie Avoin katualue kevyelle liikenteelle ja moottorikulkuneuvoille. Pysäköintialueet


RAKENNUSTAPAOHJE Perunabulevardin länsipuolen kerrostaloalueet 1.1 Rakennusten sijainti tontilla Rakennukset on yleensä edullisia suunnitella maaston muodon mukaan: esim. rinnetontilla porrastamalla rakennuksen perustuksia ja julkisivuja. Maastonmuoto on huomioitava siten, että vältytään tarpeettomilta täytöiltä ja leikkauksilta. Rinnetonteilla rakennusten lattiapinnat on hyvä porrastaa kahteen tai useampaan tasoon. Tonttien, myös rinnetonttien, ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Rakennusten sijoituksessa ja tontin jäsentelyssä tulee ottaa huomioon tontin luonteva liittyminen julkiseen shared-space alueeseen. Sharedspacen tulee jatkua tonteilla, niin ettei autojen ja jalankulkijoiden alueita ole varsinaisesti eritelty. Rakennuksen sijoituksessa tulee huomioida asemakaavan mukaiset etäisyydet naapuritontista sekä rakennusalat. Talojen tulee olla vähintään neljän metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta. Mahdollinen erillinen talousrakennus, esim. varaston, liiterin yms. voi rakentaa tontin takaosaan varsi-naiselle rakennusalalle. Suositeltavaa on rakentaa talousrakennus lähelle parkkialuetta.

Rinteeseen sijoittamista helpottaa autotallin rakentaminen erillisenä kadun läheisyyteen ja maaston suuntaisena. Useampikerroksisissa ratkaisuissa autotalli voidaan sijoittaa myös rakennuksen pohja-kerrokseen. Yleisin kattomuoto tulee olla tasakatto tai pienen kaltevuuden omaava harjakatto. Materiaalit ja väritys Julkisivut: materiaali Tavoitteena on yhtenäisen modernin kerrostaloalueen luominen, mutta kuitenkin vaihtelevilla julkisivuilla. Rakennuksessa tulisi olla vain yksi pääasiallinen julkisivumateriaali. Mikäli käytetään lisäksi muitakin materiaaleja, niiden käyttö tulisi rajoittaa lukumäärältään mahdollisimman vähiin, jotta julkisivuista ei tulisi liian rauhattomia. Julkisivujen päämateriaaleina suositaan betonia sekä puuta. Julkisivut: väritys

1.2 Rakennusten muoto, materiaalit ja väritys

Julkisivujen värityksessä tulee pyrkiä rauhalliseen yleisilmeeseen käyttämällä rakennuksen pääväreinä korkeintaan 2-3 väriä. Lisäksi voi käyttää muita värejä tehosteina talon yksityiskohdissa. Rakennuksen väritys tulisi pyrkiä sopeuttamaan viereisillä tonteilla olevien rakennusten väritykseen siten, että vältetään voimakkaiden vastakohtien syntyminen. Rakennuksien värityksissä suositaan vaaleita värejä ja materiaalien luontaisia värejä esim. paljas puu.

Muoto

Katto:

Rakennus kannattaa suunnitella perusrungoltaan sellaiseksi, että se istuu hyvin maastoon. Rakennusten muodon jäsentelyssä perusteena voivat olla sisäiset toiminnalliset tekijät, mutta toisaalta siihen vaikuttavat maaston muodot, ilmansuunnat sekä pihan muut järjestelyt. Muotokieli saa olla melko vapaa. Taloilta haetaan modernia ja jopa taiteellista ulkomuotoa.

Katon väreinä suositellaan harmaata, tummanharmaata tai ruskeaa.

Kerrostalorakennuksille tulee tehdä viihtyisät ja suuret sisäpihat, jotka toimii leikki ja oleskelu alueena sekä törmäyspaikkana asukkaille.

Autosuoja ja talousrakennus: materiaali ja väritys Mahdolliset autosuojat ja talousrakennukset tulee tehdä puusta.


1.3 Tontin autopaikoituksen suunnittelussa huomioitavia seikkoja Autopaikoitukset tulee olla maisema-arkkitehdin suunnittelema. Vähintään jokaista kymmentä neliömetriä autopaikkoja kohtaan tulee olla yksi neliömetri istutusta. Näin saadaan myös autopaikoituksista miellyttäviä alueita 1.4 Kevyet rakennelmat tontilla Kevyet rakennelmat tulee rakentaa siten, että ne soveltuvat kaupunkikuvaan ja tontin muuhun rakennuskantaan ja ne tulee sijoittaa tontille siten, että ne eivät estä naapuritonttien asemakaavan mukaista toteuttamista eivätkä muutoinkaan aiheuta naapurille haittaa.

1.5 Pihajärjestelyt ja kasvillisuus Jokaisen kerrostalo muodostaa sisäpihan. Sisäpihasta tulee tehdä viihtyvyydeltään erinomainen ja sinne tulee sijoittaa iso lasten leikkialue ja muuta oleskelualuetta asukkaille. Pihoilla tulee olla paljon vihreää istutusta ja puita. Varsinkin pihoille johtavat pihojen pääsisäänkäynnit vaativat erityistä huomiota suunnittelussa. Rinnemaastossa pihaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon korkeustasojen vaihtelun vaikutukset etenkin kulkuväyliin ja naapurin pihatasoihin. Oleskelutasanteiden paikat tulee huolella tutkia onnistuneen ratkaisun aikaansaamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi. Kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana on pihan tavoiteltu luonne ja olemassa oleva kasvillisuus. Rakennuspaikalla tulee aina säästää puusto jonka kaataminen ei ole välttämätöntä rakennuksen tai muun rakentamisen kannalta. Alkuperäinen puusto liittää uuden rakennuksen luontevasti luonnonympäristöön. Pihan valaistuksella voidaan korostaa tontin suuria puita ja muita kohokohtia. Säilytettävät puut ja muu kasvillisuus tulee rakennusaikana suojata.


KONSTRUKTIONSHANDBOK FÖR HUS PÅ ÖSTRA SIDAN AV POTATISBULEVARDEN 1. TOMT OCH LANDSKAPS PLANERING 1.1 BYGGNADENSPLANERING PÅ TOMTEN Byggnaderna placeras på tomten enligt regleringen av detaljplanen per byggnads areals gräns. Planen strävar efter en gemensam helhet, samt att det bildas trevliga soliga och skyddade utrymmen på gårdarna. Byggnadsövervakningen placerar husen på tomterna. Bostäderna är alltså planerade så att byggnadsmassorna bildar skyddade gårdar. Byggnaderna bör placeras längs med vägkanten så att det bildas en gemensam helhetsbild, som ger liv åt de parkområden som skär området. 2. REGLERING AV DETALJPLAN Radhus skall byggas på de tomter som är reglerade AR enligt planen och townhouse på AT. Antalet våningar är även reglerat. Punkt-streck reglerar det området var byggnaderna får placeras på tomterna. De fasader som har märkts men en pil måste byggas fast i vägen. Den streckade linjen utmärker de indikerade platserna för byggnaderna. I höghusens bottenvåning kan uthyrbar parkerings utrymmen placeras. Townhousen och radhusen har egna garage. Byggnadsrätten är reglerad i planen. Parkområden är utmärkta VL och friluftsparken är utmärkt VU. 2.1 BEAKTANDET AV LANDSKAPET Vatten, avlopp, elektricitet samt deras skyddsavstånd bör tas i beaktande vid planeringen av byggnaden. Det bör försökas spara möjligtvis mycket ursprunglig natur, men landskapet kan redigeras, så att de tidigare instruktionerna gällande byggnaderna kan förverkligas. Tomternas jordmån bör beaktas så att landsfyllningar och utgrävningar hålls till ett minimum. 2.2 GÅRD OCH STAKET Huset och dess omgivning bildar en helhet där byggnaderna bestämmer hierarkin. Gården binder byggnaderna till omgivningen. Gårdens funktioner bör inneha fritids-, lek-, service- samt parkeringsutrymmens placering. 2.3 LANDSKAPS PLANERING Utgångsläget för planeringen av växtligheten är helheten som bildas av växelverkan mellan naturen och byggnaderna. Därför bör möjligast mycket naturlig växtlighet sparas. Belysningen bör passa gårdens natur samt funktion och inte störa grannarna. 3. BYGGNADERNAS EGENSKAPER Byggnadernas egenskaper bör vara gemensamma så att de bildar en gemensam gatubild. Fasadens färg samt placeringen av byggnaderna på tomterna kan varieras för att ge liv och kontrast åt områden. 4. FASADERNA Byggnadernas fasaders färg bör vara kontrollerade och ljusa, dock kan enskilda kraftigare färger användas för att hämta liv till fasaderna. Ett till två olika material kan användas till fasaderna, men då skall samma material användas på en större grupp eller rad hus. 5. TRAFIK FÖRBINDELSER Centrumet penetreras av en esplanad som fungerar som huvudvägen. Vägnätverken till själva bostadsområdena och tomterna fungerar enligt shared-space principen. Sharedspace områden regleras och utformas med hjälp av byggnaderna, växtlighet samt allmänna bänkar och andra möblemang.


Portfolio osa 2 1Prosessikokonaisuus on välittynyt hyvin kurssin läpi. Yleiskaava ja asemakaava prosessit yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun työvälineinä tuntuvat nyt tutuilta. Suunnitteluprosessi ja sen osat ovat selvät. Prosessin eri osien vuorovaikutussuhteet jäivät hieman hämärään, koska yleiskaavan ja asemakaavan välillä vuorovaikutusta ei juuri ollut. Ristiriitatekijätkin tulivat hieman tutuiksi, mutta varmaan kokemuksen myötä niitä tunnistaa enemmän. Mitoitusluvuilla työskentely on tietenkin välttämätöntä ja niiden avulla työskentely oli melko helppoa. Typologioilla työskentely ei aivan kokonaan avautunut minulle, koska halusin luoda aivan erilaista aluetta. Ymmärrän kuitenkin typologioiden käytön ja että ne voivat helpottaa suunnittelua suuresti. Ryhmätyövaiheen yleissuunnitelma toimi ihan hyvin. Ainoa huonosti toimiva asia oli se, että olimme mitoittaneet yleissuunnitelmassa alueet niin tarkasti, että oli melko vaikeaa saada kaikki tontit mahtumaan alueelle. Toisaalta tarkka mitoitus auttoi vaikka olikin hieman vaikeampaa mahduttaa kaikkea, suunnittelualuetta sai onneksi muokata hieman lopuksi. Topografia ja alueiden rakentamiskelpoisuus oli huomioitu erittäin hyvin yleissuunnitelmassa. Maisema-arkkitehtimme Peter Tallberg oli tehnyt yleissuunnitelmavaiheessa rakentamiskelpoisuus kartan ja sen perusteella teimme yleissuunnitelman. Asemakaavavaiheessa oli helppo suunnitella kun alue oli alustavasti hyvää rakennusmaata. Mitoitus oli erittäin tarkkaa, ehkä hieman turhan tiivistä. Rakennustyyppien jakauma onnistui hyvin. Muutimme toisaalta osan town house -alueesta rivitaloiksi asemakaavavaiheessa, niin että saimme mielenkiintoisempaa aluetta luotua. Mielestäni yleissuunnitelman liikenneverkko loi edellytykset tehokkaalle ja toimivalle verkolle myös asemakaavatasolla. Yleissuunnitelmassa oli vain yksi päätie silmukka, joka toimi erittäin hyvin. Loput tiet tulivat vasta asemakaavavaiheessa. Henkilökohtainen teemani eli alueen identiteetti ja asumisen laatutekijät välittyi sekä yleissuunnitelma- että asemakaavavaiheessa. Yleiskaavan laadinnassa ehkä vain koko ryhmä pohti alueen identiteettiä, joten se tuli luonnostaan. Teema toteutui silti ehkä enemmän asemakaavavaiheessa. Yleissuunnitelmaavaiheessa valitsemamme laadullisen kehittämisstrategian tavoitteet välittyivät hyvin prosessin läpi. Aika lailla kaikki tavoitteet täytettiin. Esimerkiksi yhtenä tärkeimmistä, että alueen sisäinen liikenne perustuu pääasiassa jalankulkuun ja pyöräilyyn on hoidettu isoilla viheralueilla ja shared space -katualueilla. Kaupunginosan identiteettiin vaikuttaa rakennustyypit ja niiden määräykset, viheralueet, katualueet, julkinen- ja kevytliikenne ja maastonmuodot. Rakennustyypit ja asemakaavan määräykset rakennuksille määrittävät tietenkin asuinalueita eniten. Toinen asia on viheralueet, jotka oikein suunniteltuina voivat tuoda suurta arvoa alueelle ja luoda omalaatuista identiteettiä. Onnistuin mielestäni hyvin kurssisuorituksessa. Tein paljon töitä tasaisesti koko kurssin läpi. Tein kaikki välipalautukset ja hyödynsin tutorointia paljon. Hossam auttoi paljon, koska häneltä saattoi saada tutorointia muinakin päivinä kuin torstai-iltana. Koen että sain tarpeeksi tukea oppimiselleni, aina kun oli jotain kysyttävää pystyin ainakin lähettämään sähköpostia Hossamille.

Profile for Peter Tallbergström

Espoon Peruna  

Final project from a professional course in civic development during my third and final year of the Bachelors programme. This project was do...

Espoon Peruna  

Final project from a professional course in civic development during my third and final year of the Bachelors programme. This project was do...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded